Tiede tutuksi Tiedeviikoilla. Kumppanuus edelly ttää luottamusta 8. Osaaja ostaa ympäristön 20. Tiedeattasea siltana tutkimusyhteistyössä 26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiede tutuksi Tiedeviikoilla. Kumppanuus edelly ttää luottamusta 8. Osaaja ostaa ympäristön 20. Tiedeattasea siltana tutkimusyhteistyössä 26"

Transkriptio

1 S u o m e n A k a t e m i a n l e h t i Tiede tutuksi Tiedeviikoilla Kumppanuus edelly ttää luottamusta 8 Osaaja ostaa ympäristön 20 Tiedeattasea siltana tutkimusyhteistyössä 26

2 s y y s k u u A propos -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja sitä tehdään ensisijaisesti tutkijoille, tutkijoiksi aikoville sekä Akatemian tärkeille sidosryhmille. Lehden painos on kappaletta ja se on maksuton. Tohtorikoulutus ja yritysmaailma parhaat tulokset järjestelmällisen toiminnan ja aidon yhteistyön avulla Julkaisija Suomen Akatemia Toimitus Vilhonvuorenkatu Helsinki PL 99, Helsinki Päätoimit taja Riitta Tirronen p. (09) riitta.tirronen@aka.fi Toimit taja Anita Westerback p. (09) anita.westerback@aka.fi Toimitusneuvosto Anu Huovinen Leila Häkkinen Eeva Laurila Siru Oksa Tellervo Raijas Tilaukset ja osoit teenmuutok set Uusimaa Oy Arja Kolehmainen p. (019) f. (019) Numero ilmestyy , aineisto toimitukselle mennessä. 7. vuosikerta ISSN Kansikuva Tapio Vanhatalo Graafinen suunnittelu Mainostoimisto Mainoscraft Oy AD Eija Hintikka Painopaikka Uusimaa Oy Porvoo 2005 Painet tu ympäristö - ystävälliselle paperille. V a k i o p a l s t a t Uutiset 16-17, Miksi 17 A propos 23 Kolumni 25 Kirjakatsauksia 29 Palkinnot & nimitykset 30 Haut 30 Kalenteri 30 Akatemian yhteydet 31 Vieraileville huippututkijoille uusi rahoitusohjelma 4 Suomen Akatemia ja Tekes valmistelevat parhaillaan uutta rahoitusohjelmaa ulkomaisten huippututkijoiden saamiseksi Suomeen. Tavoitteena on palkata korkean tason kansainvälisiä tutkijoita kiinteäksi osaksi suomalaista tutkimusyhteisöä. Kumppanuus edellyttää luottamusta 8 Kansainvälistymisen ja osaamisperusteisen talouden oloissa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten hyvästä yhteistyöstä on tullut kansallisen menestyksen keskeinen tekijä. Aitoon kumppanuuteen pohjautuva yhteistyö edellyttää kuitenkin osapuolilta rakenteellisia uudistuksia ja sitoutumista sekä kulttuurin ja asenteiden muutosta. Kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuria ei saa rakentaa aluepoliittisin perustein 14 Käsiteltäessä tutkimuksen suuria kansainvälisiä infrastruktuurihankkeita ylikansallinen päätöksenteko ei toimi. - Eri osapuolten välillä on vaikea saavuttaa tasapuolisuutta ja yhteisymmärrystä, ja suuret hankkeet tarvitsevat joka tapauksessa jonkun maan hallituksen voimakkaan tuen, sanoo ESFRIn puheenjohtaja John Wood. ESFRI on EU-komission aloitteesta syntynyt neuvoa-antava organisaatio tutkimuksen kansainvälisissä infrastruktuuriasioissa. Tiedeviikot valtakunnallisella kiertueella 18 Akatemia tekee tänä syksynä tiedettä tutuksi eri puolilla Suomea järjestämällä valtakunnallisen Tiedeviikot kiertueen. Tapahtuman pääkohderyhmä on nuoret. - Nuoret rakentavat tulevaisuuden. Siksi on hedelmällistä satsata juuri heihin. Haluamme, että suomalaiset ovat jatkossakin valistuneita ja ymmärtävät tutkimuksen ja tieteen merkityksen yhteiskunnalle, tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Anneli Pauli tiivistää. Osaaja ostaa ympäristön 20 - Yritysten kilpailukyky ja vilkas kaupankäynti eivät ole ainoita oleellisia asioita kansainvälistymisen kannalta. Olisi katsottava yksilöllisten asenteiden suuntaan, sanoo professori Bjørn Asheim. Asheim on tutkinut muun muassa alueellisia innovaatiojärjestelmiä globaalissa talouselämässä. Tiedeattasea siltana tutkimusyhteistyössä 26 Ranskan suurlähetystön tiedeattasea Marie Aronson seuraa Suomen tiedeelämää. Kun täällä järjestetään mielenkiintoinen tieteellinen kongressi, hän tiedottaa siitä Ranskaan ja kutsuu ranskalaisia tutkijoita Suomeen. A propos -lehti ilmestyy nyt myös verkkoversiona Akatemian verkkosivuilla. Verkkoversiossa julkaistaan tiivistetysti lehden uutisia, henkilöhaastatteluja, pääkirjoitus ja kolumni. Sivuilta voi myös tilata painetun lehden ja antaa palautetta toimitukselle. Tohtorikoulutuksen laadun takaaminen on eräs keskeisin yliopistoja koskeva haaste. Tohtorikoulutuksen tulee olla niin tutkijakoulutettavien ja ohjaajien menestymisen kuin yliopistojen uskottavuuden kannalta sekä tieteen perusperiaatteiden mukaisesti laadukasta kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa. Tohtorikoulutuksen laadusta ovat vastuussa yliopistot ja tiedekunnat siis yhteisöt, joiden jäseninä ohjaajat ja tohtorikoulutettavat näin myös vastaavat toiminnan laadukkuudesta. Tohtorikoulutuksen laatu voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin, kuten valmistuvien tohtoreiden laatu so. korkea ja tieteenalakohtaisesti oikea osaaminen, väitöskirjojen laatu so. tieteellisen tiedon perusperiaatteiden toteutuminen sekä koulutuksen sisällön laatu, josta me ohjaajat kannamme suurimman vastuun. Systematiikalla ja aidolla yhteistyöllä koulutuksen laatua voidaan huomattavasti monipuolistaa ja parantaa luoda aitoa hyvää oloa ja yhteisöllisyyttä sen raskaan ja vastuullisen työn tekemiseen, jossa on kysymys tutkijakoulutettavan tulevasta elämästä. Opetusministeriön ja Suomen Akatemian yhdessä yliopistojen kanssa kehittämä tutkijakoulutusjärjestelmä on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ratkaisuksi mielestäni parhaaksi päätökseksi vuosikausiin. Suomessa on ryhdytty myös entistä enemmän kiinnittämään huomiota tohtoreiden rekrytoitumiseen elinkeinoelämän palvelukseen. Tutkijakoulujen yhteistyö yritysten kanssa vaihtelee tieteenaloittain, mutta tarpeeksi systemaattista nykyinen yhteistyö ei vielä ole. Tohtoreilta vaadittavat työelämävalmiudet vaihtelevat myös tieteenaloittain ja sen mukaan, mihin tohtorit työllistyvät ja mihin heitä tarvitaan jatkossa. Keskeisiä taitoja ja valmiuksia ovat tieteidenvälisyys- ja kansainvälistymistaidot, yhteistyökyky ja vuorovaikutustaidot, yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen sekä johtamis- ja projektinvetämistaidot ja syvällinen tieto immateriaalioikeuksista. Näistä taitoja voidaan kehittää nykyisessä tutkijakoulutuksessa, mutta parannettavaa on vielä. Kansainvälistyminen, joka on yksi tae tohtoreiden laadun takaamisessa, haastaa tutkijakoulut yhteistyöhön ulkomaisten yliopistojen ja tutkijakoulujen sekä kansainvälisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Ulkomaisen harjoittelun ja tutkijavaihdon kautta voidaan luoda uusia reittejä tohtorikoulutuksen laadun ja tohtorikoulutettavien hyvän elämän takaamiseen. Tohtorintutkinnon kautta saatavaksi keskeisimmäksi taidoksi tunnustetaan yksiselitteisesti oman tutkimusalan syvällinen osaaminen, mistä ei tutkijakoulutuksessa voida tietenkään tinkiä. Tutkijakoulutuksen tiedetään lisäksi olevan parhaimmillaan silloin, kun se on systemaattista, sillä on tarkasti määritetty tavoite ja se on hyvin organisoitua. Tohtorikoulutuksen parhaita käytäntöjä sekä tohtoreiden urakehitystä ja työelämävalmiuksia ovat pohtineet ja pohtivat useat valtakunnalliset työryhmät, mikä myös osoittaa asian tärkeyttä. Meidän kaikkien ohjaajien hartain toive on saada tohtorikoulutettavillemme hyvä elämä tieteen parissa ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Ammattitaitoisia tohtoreita tarvitaan lisää useilla aloilla mm. toteuttamaan sitä koulutus-, tutkimus- ja tuotekehityspanosta, jonka varassa elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme on. Tämä voidaan taata hyvän ja laadukkaan tutkijakoulutuksen sekä aidon yhteistyön avulla. Vahva tutkimuseettinen ote varmistaa laatua. Uskon vahvasti, että yhteistyö on ainoa tie, jos haluamme taata tohtorikoulutuksen korkean laadun. Tätä pystymme toteuttamaan vain avoimuuden, yhteistyön ja toisen osaamisen kunnioittamisen ilmapiirissä tästä yhteisöllisyydestä ei tutkijakoulutuksessa tule tinkiä! Riitta Keiski professori Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja 3

3 Teksti: RIITTA TIRRONEN Kuva: KARI LIKONEN Vierailevien huippututkijoiden rahoitusohjelma käyn nistyy Suomalaista tutkimusjärjeste lmää kansainvälistetään toden teol la 4 Suomen Akatemia ja Tekes valmistelevat uutta rahoitusohjelmaa ulkomaisten huippututkijoiden saamiseksi Suomeen. Tavoitteena on palkata korkean tason kansainvälisiä tutkijoita kiinteäksi osaksi suomalaista tutkimusyhteisöä. Vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelmalla, Finland Distinguished Professor Programme FiDiPro, palkataan suomalaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin ulkomaisia tai pysyvästi ulkomailla työskenteleviä suomalaisia huippututkijoita. Ohjelma on konkreettinen keino vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista sekä kansainvälistää maan tutkimusjärjestelmää. Rahoitusmuoto tulee haettavaksi jo joulukuussa Uuden rahoitusmallin taustalla on johdonmukainen tavoite kansainvälistää Suomen tutkimusjärjestelmää. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että sen lisäksi, että suomalaiset tutkijat työskentelevät ulkomailla, myös ulkomaisia tutkijoita pitäisi saada työskentelemään Suomeen. Ulkomaalaisten osuus Suomen tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä on selvästi EU-maiden keskiarvoa pienempi. Tässä meillä on vielä parantamisen varaa, Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen sanoo. Vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelma perustuu valtioneuvoston vuosille esittämään budjettikehykseen, jossa Akatemialle myönnettäisiin lisärahoitusta tutkimusjärjestelmän kansainvälistämistä ja nimenomaan ulkomaisten huippututkijoiden Suomessa työskentelyn rahoittamista varten. - Yliopistoilla on nykyiselläänkin joitakin rahoitusmuotoja tätä tarkoitusta varten, ja tällä ohjelmalla niitä pyritään edelleen vahvistamaan. Väyrysen mukaan tavoitteena on, että ohjelmasta tulee jatkuva ja pysyvä uusi rahoitusmuoto. - Tässä on kyse pitkän aikavälin suunnitelmasta. Rahoitusohjelmalle on haettu mallia Kanadasta, jossa samantyyppinen huippututkijoiden rahoituskäytäntö on jo käytössä. - Kanadan malli tosin eroaa meidän ohjelmastamme muun muassa siinä, että Kanadassa otetaan huomioon myös aluepoliittiset painotukset ja rahoituksen piiriin voi tulla myös kanadalainen tutkija. Meillä lähtökohtana on kova kansainvälisyys- ja laatuvaatimus. Painotus strategisille aloille Yksi vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelman tavoitteista on vahvistaa kansallisesti merkittäviä tieteen- ja teknologian aloja. Uutta rahoitusmuodossa onkin se, että yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta odotetaan esityksiä niistä strategisista aloista, joilla ne ovat vahvoja ja joille kansainvälisen huippuosaajan palkkaaminen olisi perusteltua. - Tämä on ohjelman yksi tiedepoliittinen tavoite. Sillä halutaan vaikuttaa korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Yliopistojen on kyettävä löytämään omia vahvuusalueitaan ja erikoistumaan, Raimo Väyrynen painottaa. FiDiPro-rahoitusta on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Akatemian ja Tekesin välillä. Siten se pyrkii Väyrysen mukaan osaltaan myös tieteen ja teknologian kohtaamiseen. Ohjelma toteutetaan yhdessä ja yhteisellä aikataululla, mutta kummankin organisaation omista lähtökohdista. Akatemia painottaa haussa perustutkimusta, tiedettä ja tutkijankoulutusta ja Tekes teknologian kehittämistä ja tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Myös Tekes edellyttää rahoitettavilta tutkijoilta osallistumista tutkijankoulutukseen muun muassa väitöskirjatöiden ohjaajina. - Tekes edellyttää Akatemian lailla, että yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on selkeä strategia omien painopistealueiden määrittelyssä ja että tänne houkuteltavat tutkijat edustavat kansainvälistä huippua. Sen lisäksi odotamme, että tutkimusaihe on Suomen yhteiskunnan ja kansantalouden kehittymisen kannalta relevantti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että se asettuu Tekesin sisältölinjauksien painopistealueille, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara sanoo. Tavoitteena pitkäaikainen yhteistyö Vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelmalla halutaan rakentaa pitkäaikaista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Akatemian haussa valittavien professorien edellytetään työskentelevän Suomessa vähintään kaksi vuotta. Enimmillään yliopisto voi hakea rahoitusta vierailevan tutkijan palkkaamiseen viideksi vuodeksi. - Kyseeseen eivät tule vierailevat luennoitsijat, vaan järjestelmällä halutaan tukea pitkäaikaista, korkeatasoista ulkomaista tutkimuspanostusta suomalaisessa tutkimuselämässä. Haluamme suomalaiseen tutkimusyhteisöön sitoutuvia huippututkijoita, jotka ottavat vastuuta myös tutkijakoulutuksesta, Väyrynen korostaa. - Jotta ulkomaisia huippuja saadaan houkuteltua Suomeen on palkkauksen ja tutkimusrahoituksen oltava kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Tänne tuleville tutkijoille on kyettävä luomaan hyvät resurssit työhön. Myös mahdolliset perheen muuttokustannukset on otettava huomioon. Kaiken kaikkiaan lähtökohtana on, että ohjelma on tässä suhteessa mahdollisimman joustava. Väyrysen mielestä FiDiPro-ohjelma punnitsee omalla tavallaan koko tutkimusjärjestelmämme houkuttelevuuden. - Tämä on haaste koko järjestelmälle: saammeko hakijoiksi todella korkean tason tutkijoita, onko Suomi houkutteleva maa tässä mielessä? - Ainoa todellinen tekijä tässä mielessä on vahva tutkimusympäristö. Meillä täytyy olla tarjota tulijalle mielenkiintoinen, haasteellinen tutkimusympäristö, kansainvälisen tason laitos ja tutkimusryhmä, jotta tulijalle avautuu mahdollisuus tehdä tutkimuksellisesti uutta, Väyrynen painottaa. Tekesin Saarnivaara uskoo, että Suomi tähän kykenee. - Suomi kykenee tarjoamaan korkean tason tutkimusympäristön, hyvin toimivan yhteistyön yliopistojen ja yritysten välillä ja uuden FiDiPro-ohjelman ansiosta myös houkuttelevan rahoituspaketin sekä tutkijalle itselleen että hänen tarvitsemaansa tutkimusinfraa varten. Lisäksi tutkijoita saattaa Suomeen houkutella myös turvallisuus, tehokas julkinen hallinto ja yhteiskunnan toimivuus. Raimo Väyrysen mukaan vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitus tukee johdonmukaisesti suomalaisen tutkimusjärjestelmän kansainvälistämistä. - Lähtökohtana on pitkäjänteinen korkean tason ulkomaisten tutkijoiden osallistuminen suomalaiseen tutkimuselämään. 5

4 Teksti: RIITTA TIRRONEN KuvaT: JOHNNY KORKMAN, KARI sarkkinen Tutkimuksen ja elinkeinoelämän välinen tutkimusyhteistyö Kumppanuus edellyttää luottamusta Kansainvälistymisen ja osaamisperusteisen talouden oloissa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten hyvästä yhteistyöstä on tullut kansallisen menestyksen keskeinen tekijä. Aitoon kumppanuuteen pohjautuva yhteistyö edellyttää kuitenkin osapuolilta rakenteellisia uudistuksia ja sitoutumista sekä kulttuurin ja asenteiden muutosta. 6 - Tutkija tuo yritykselle sellaista tietoa ja osaamista, jota sen olisi muuten vaikea saada, Yrjö Engeström sanoo. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välisen tutkimusyhteistyön kehittämistä pohtinut Suomen Akatemian työryhmä esittää keväällä julkaistussa loppuraportissaan, että yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkijat muodostaisivat joustavia kansainvälisiä yhteisöjä, jotka toteuttaisivat korkeatasoisia tutkimus- ja kehityshankkeita ja kouluttaisivat tutkijoita. Työryhmä lähtee siitä, että julkiset ja yksityiset tutkimus- ja kehitysorganisaatiot täydentävät toisiaan. - Kumppanuudesta puhuttaessa on kyse siitä, kuinka aidosti vastavuoroinen yhteistyö saadaan aikaan tutkimustyössä. Kumppanuus on eri asia kuin perinteisten tilaustutkimusten teko. Se on muuta kuin yhtä tutkimushanketta varten tehtävää yhteistyötä ja edellyttää 7

5 pitkäjänteistä yhteistyön rakentamista, määrittelee professori Yrjö Engeström Helsingin yliopistosta. - Kumppanuus on tässä hyvä termi. Se sisältää ajatuksen siitä, että kyseessä on syvällisempi yhteistyö, Engeström sanoo ja viittaa Akatemian työryhmän raporttiin Kestävä ja dynaaminen kumppanuus. Engeströmillä ja hänen johtamallaan toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköllä on pitkä kokemus tutkimusyhteistyöstä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden työnkehittämishankkeissa. Yksikkö toimii myös Akatemian nimeämänä huippuyksikkönä. - Yritysyhteistyön perinne ja mahdollisuudet ovat eri tutkimusalojen välillä olleet varsin erilaiset. Tekniikan aloilla, luonnontieteissä ja lääketieteessä on monesti ollut itsestään selvää tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, ja näistä yhteyksistä on muodostunut erilaisia yhteistyömuotoja. Yleensä yhteistyötä on tehty tilaustutkimusten, diplomitöiden, pro gradu -töiden tai työharjoittelun muodossa. Kumppanuudesta puhuttaessa on kuitenkin mentävä selvästi pidemmälle eikä yhteistyö saa rajoittua vain tietyille aloille, vaan sen on oltava koko yliopiston tavoitteena. - Eikä kyseessä ole nyt vain se näkökohta, että yritysyhteistyön kautta saisimme tutkimukseen lisää rahaa, vaan ydin on se, että esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöinä meidän on ymmärtääksemme yhteiskunnan muutoksia ja niihin sisältyviä vaihtoehtoja mentävä sisään prosessien ytimeen ja tutkittava niitä sisältä päin. Vastavuoroisuus kumppanuuden ehto Yrjö Engeströmin mielestä tutkimusyhteistyön rakentaminen yrityksen ja tutkijoiden välillä lähtee vastavuoroisuuden tunnustamisesta. Kummankin osapuolen intressit pitää tunnistaa ja tunnustaa. - On ymmärrettävä, että osapuolien intressit ovat erilaisia, mutta että yhteisiäkin tavoitteita on. Tutkimuksen teon yksityiskohdista, kuten siitä, kenelle kuuluu aineisto, miten tutkimustulokset julkaistaan, miten ja milloin tutkimuksen etenemisestä raportoidaan, on sovittava, ja nämä neuvottelut ovat toisinaan aikaa vieviä. Tosin sen jälkeen kun sopimus on tehty, siihen ei yleensä ole ollut tarvetta palata. Sen jälkeen alkaa luottamus, Engeström kuvailee. - Kun onnistutaan luomaan hyvä yhteistyö osapuolien välille, se voi kestää hyvinkin pitkään, jopa vuotta ja on antoisampaa kuin perinteisten tilaustutkimusten teko. Tutkimuskonsortio voi parhaimmillaan olla sellainen, jossa yhdistyvät tutkimuslaitos, sen kansainväliset kontaktit, yritys ja sen kansainväliset yhteydet. Näistä muodostuu kehä, jonka sisällä liikutaan. Engeström korostaa, että kumppanuuden rakentamisessa ydin on se, että kummallakin osapuolella on yhteistyöhön jotakin annettavaa. - Tutkija tuo yritykselle sellaista tietoa ja osaamista, jota sen olisi muuten vaikea saada, ja joka helpottaa sitä sen päätöksenteossa. Tutkija saa puolestaan yritykseltä tutkimusaineistoa ja aikaa sekä esimerkiksi mahdollisuuden havainnoida ja haastatella. - Jo tutkimussuunnitelmassa on hyvä huomioida myös se, mitä tutkija yritykselle tutkimustyön edetessä raportoi ja milloin ei siis kirjata ainoastaan sitä, mitä tulevina vuosina tieteellisinä julkaisuina ilmestyy. Tutkijoiden tuottamaa aineistoa käsitellään onnistuneesti yhteistyössä niin, >>>>>>>> Liikkuvuutta lisättävä - Hyvin toimiva tutkimusympäristö on Suomelle merkittävä kilpailutekijä, josta meidän on pidettävä hyvää huolta, korostaa OMG Kokkola Chemicalsin tutkimus- ja kehitysjohtaja tekniikan tohtori Joni Hautojärvi. - Yrityksessä keskustelemme usein siitä, missä tutkimukselliset hankkeet olisi paras toteuttaa, olisiko parempi tehdä ne Yhdysvalloissa vai Suomessa, ja yleensä ne on päädytty toteuttamaan Suomessa. Meillä yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa toimii erinomaisesti ja Suomessa on myös riskirahoitusinstrumentteja enemmän kuin Yhdysvalloissa. Hautojärven mielestä pitkäjänteinen panostaminen perustutkimukseen on välttämätöntä myös yritysten menestyksen kannalta. - Vaikka suuntaus on yhä enemmän sellainen, että yritykset joutuvat keskittymään puhtaasti liiketoimintalähtöiseen lyhyen tähtäimen tuote- ja prosessikehitystoimintaan, ei pitkän tähtäimen soveltavaa tutkimusta pidä unohtaa. Tässä yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö on keskeisessä asemassa yritysten on käytettävä pitkän tähtäimen tutkimuksessa ulkopuolisia resursseja. Teollisuuden ja tutkimuksen pitkäjänteisen, myös perustutkimusta kehittävän yhteistyön kannalta Hautojärvi pitää Akatemian rahoitusmuotoja keskeisinä. Hyviä kokemuksia hänellä on esimerkiksi tutkijatohtoreiden palkkaamisesta ja työelämässä olevien tutkijankoulutuksen rahoittamisesta. OMG Kokkola Chemicals on maailman johtava kobolttituotteiden valmistaja. Se valmistaa kobolttipohjaisia suoloja sekä pulvereita, kuparimetalleja, orgaanisia metallikemikaaleja ja germaniumoksidia. Tuotteita käytetään muun muassa matkapuhelinten akkuihin. Yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnot on keskitetty Kokkolaan ja t&k-organisaatiossa työskentelee laboratorioineen 60 henkilöä. Parhaillaan OMG Kokkolalla on meneillään useita tutkimusyhteistyöhankkeita. - Yhteistyöhankkeita on meneillään kaikilta osa-alueilta: metallien jalostusteknologiasta, metallien erotusteknologiasta sekä metallipohjaisten kemikaalien ja metallipohjaisten pulverien kehittämisestä. Yhteistyöhankkeet on organisoitu monella eri tavalla. Osa hankkeista on Tekes-rahoitteisia ja osa yrityksen suoraan rahoittamia ostopalveluja. Suomen Akatemian rahoituksella yrityksen tutkimushankkeessa työskentelee Teknillisessä korkeakoulussa tutkijatohtori nanopulverien synteesiin liittyvän hankkeen parissa. Hautojärvi pitää laajojen yhteistyöprojektien onnistumisen edellytyksenä sitä, että projektin vetäjä pystyy koordinoimaan yrityksessä tehtävää tutkimustyötä ja nivomaan siihen yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyökumppanit. - Projektin vetäjällä on tässä suuri vastuu. Keskeistä on myös se, että yhteistyökumppanit kommunikoivat riittävästi keskenään niin, että kumpikin osapuoli on hyvin selvillä projektien tavoitteista ja etenemisestä. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että valitaan yliopistoista sellaisia osaajia, joilla on juuri sitä substanssiosaamista, jota yrityksellä itsellään ei ole. Tohtoriksi työn ohessa Joni Hautojärven mielestä elinkeinoelämän ja yliopistomaailman yhteistyötä voisi jatkossa edistää ennen kaikkea tutkijanvaihtoa kehittämällä. - Yrityselämän henkilöillä pitäisi olla mahdollisuus tehdä jatko-opintoja ja siihen liittyvää tutkimusta, toisaalta yliopistotutkijoilla pitäisi olla entistä enemmän mahdollisuuksia työskennellä yrityselämää lähellä olevissa hankkeissa. Liikkuvuutta eri osa-alueiden välillä pitäisi lisätä. Se on myös paras tapa edesauttaa kommunikaatiota organisaatioiden välillä. Nykyisin lokeroidutaan liian helposti, yliopistotutkijat eivät siirry yrityksiin eikä yrityksistä vaihdeta akateemiseen maailmaan, Hautojärvi sanoo ja viittaa Yhdysvaltoihin, jossa ansioituneilla professoreilla saattaa olla pitkäkin kokemus myös elinkeinoelämästä. - Tätä kokemusta ja osaamista he voivat sitten hyvin siirtää opiskelijoilleen yliopistossa. Joni Hautojärvi on itse onnistunut aikoinaan menestyksekkäästi yhdistämään jatko-opiskelun ja yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskentelyn. Hän jatkoi diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen lisensiaatti- ja tohtoriopintoihin työn ohessa. Jatkoopinnot mahdollisti silloisen työnantajan J.W. Suominen Yhtymän tuki ja Suomen Akatemialta saatu työelämässä olevien jatkokoulutusrahoitus. Väitöskirjan tekoa edesauttoi myös se, että työnantajan hyvin varustettu laboratorio laitteistoineen oli Hautojärven käytössä. Siten tuotanto- ja pilottimittakaavan koeajot ja käytännön laboratoriotyöt ja mittaukset pystyi toteuttamaan työpaikalla. - Ohjasin samaan aikaan myös useita diplomitöitä, jotka liittyivät oman tutkimukseni alaan. Väitöskirjan aihe liittyi suoraan tuotantomittakaavassa valmistettavien polymeerikuitujen karakterisointiin ja niiden ominaisuuksien määrittelyyn: miten saada halutut ominaisuudet polymeerikuituihin. Väitöskirjan aineisto pohjautui tutkimuksille, joita Hautojärvi oli tehnyt J.W. Suomisella jo useiden vuosien ajan. Kimmokkeena jatko-opinnoille Hautojärvi pitää sitä, että kansainvälisten kollegoiden kanssa työskennellessään hän huomasi, että moni heistä oli tohtorin tutkinnon suorittanut. - Väitöskirjan teko työn ohessa on toki haastavaa, ja se vaatii omistautumista - harrastuksiin ei tuona ajanjaksona ollut mahdollisuuksia. Halusin kuitenkin jatkaa työelämässä juuri teollisen t&k-toiminnan parissa ja sitä tavoitetta jatko-opinnot tukivat. Parhaillaan OMG Kokkola Chemicals on aktiivisesti mukana Kokkolan kemian osaamiskeskuksen toiminnassa. Osaamiskeskukseen on tulossa myös kemian tekniikan professuuri, johon rahoitus saadaan suurimmaksi osaksi alueen yrityksiltä. Professuuri perustetaan Oulun yliopiston alaisuuteen. - Alueellista toimintaa puoltaa se, että se edistää alueen yritysten toimintamahdollisuuksia tutkimuksen saralla. Päällekkäisiä toimintoja ei kuitenkaan kannata rakentaa, vaan alueelliseen toimintaan täytyy löytyä erikoisosaamista, jota ei muissa yksiköissä ole. - Yrityksenä meidän pitäisi jatkossa myös huolehtia siitä, että eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusryhmät saataisiin toimimaan yhtenä tutkimustiiminä. Esimerkiksi Kokkolan kemian osaamiskeskuksen, VTTn ja TKKn tutkijat pitäisi saada toimimaan yhdessä niin, että osaamista siirtyisi luontevasti ryhmästä toiseen, Joni Hautojärvi pohtii. 9

6 että syntyy aito muutosprosessi, johon tutkija tulee mukaan. Engeströmin mukaan tällaisia tilanteita voivat olla organisaatioissa erilaiset tunnistamattomat ristiriidat tai pullonkaulatilanteet, jotka tulevat tutkijan työn ansiosta esiin. - Tutkijalla pitää olla rohkeutta tuoda havaintojaan esiin ja niiden on perustuttava korkeatasoiseen aineistoon ja näyttöön. Molemmin puolin on oltava myös valmiutta kritiikkiin, pitää hyväksyä se, että kumppanuudessa tutkimusyhteistyö sisältää myös kritiikkiä. Tutkimuksen tasosta, julkisuudesta ja avoimuudesta Engeström ei ole valmis tinkimään silloinkaan kun tutkimusta tehdään yhteistyössä yrityksen tai muun yhteistyöorganisaation kanssa. - Julkaisemisen kulttuurin pitäminen arvossa on ensiarvoisen tärkeää. Ei pidä kovin helposti suostua siihen, että tutkimuksessa olisi salassa pidettävää tietoa. Tutkimus pyrkii yleistettäviin tuloksiin eikä meidän tavoitteenamme ole julkaista tietoa keskeneräisistä innovaatioista tai yksittäisistä liikesalaisuuksista. Avoimuus on pienempi riski kuin salailu. Avoimuuden kautta syntyy myös sellaista kulttuuria, jossa yritykset oppivat toisiltaan. Yritysyhteistyö osa tutkijankoulutusta yhteistyössä valmistuisi tohtoriksi nopeammin tai kevyemmin, ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, yritysyhteistyö ja suhteiden luominen muuhun yhteiskuntaan tutkijakoulutuksen aikana monesti pidentää valmistumista. Oikotietä tutkijaksi ei ole eikä tohtorikoulutuksen nopeuttamistavoitteelle ole perusteita. Ratkaisevaa on, että tutkijat oppivat liikkumaan sujuvasti elinkeinoelämän ja yliopiston välillä sekä kansainvälisesti. - Hienoa on, kun joskus myös yrityksen puolelta tulee henkilö, joka ilmoittaa halukkuutensa lähteä jatko-opintoihin ja tehdä väitöskirja. Tämänsuuntaista liikkuvuutta on valitettavasti vie- - Siirtymistä työelämästä tutkimuksen pariin ja takaisin pitäisi myös voida tapahtua useassa otteessa myös tohtoritutkinnon suorittamisen jälkeen. Yrityksen kannattaa käyttää hyödyksi tohtorin resurssit ja mahdollistaa irrottautuminen päivätöistä välillä myös tutkimuksen tekoon. Engeström näkee tietyn uhkan laadukkaalle tutkimusyhteistyölle siinä, että yritysten toiminnassa, myös t&khankkeissa, aikajänne on koko ajan lyhentynyt. - Yrityksissä ajatellaan liikaa neljännesvuositahdin mukaan. Olisi ymmärrettävä, että syvällistä tutkimustyötä ei voi tehdä tämän aikatavoitteen mu- Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköllä tutkimusyhteistyö yritysten tai julkishallinnon organisaatioiden kanssa on poikkeuksetta osa tutkijankoulutusta. Jokainen tohtorikoulutettava on osan tutkijankouluajastaan tutkimuksen kohteena olevassa organisaatiossa. Engeströmin mielestä käytäntö on osoittautunut tutkijankoulutuksen kannalta äärimmäisen hedelmälliseksi. - Nähdään, että tutkijakoulutettava on lisäresurssi kummallekin osapuolelle. Käytäntö on osoittautunut arvokkaaksi myös tohtorikoulutettavan työllistämisen kannalta. Vahvuus on, että jatko-opiskelija saa tuntemusta myös muualta kuin yliopistomaailmasta. Yksikön tohtorit ovatkin sijoittuneet monipuolisesti mielenkiintoisiin tutkimus-, kehittämis- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin eri organisaatioihin myös perinteisten tutkimusorganisaatioiden ulkopuolelle. - Kaiken tutkimuksen on kuitenkin aina tähdättävä parhaaseen mahdolliseen laatuun. Puhe siitä, että yritys- lä liian vähän. kaan. >>>>>>>> 10 Strategista tutkimusyhteistyötä - Yritysten ja yliopistojen välisessä tutkimusyhteistyössä pitäisi jatkossa päästä nykyistä pitkäjänteisempään yhteistyöhön. Voisiko yritys jossakin rahoitusmallissa esimerkiksi rahoittaa joitakuita professoreja hieman pidemmän aikaa? Nyt tutkimusryhmien johtajat ja professorit joutuvat hakemaan jatkuvasti rahoitusta tutkimukselle, siinä tuhlataan akateemisia resursseja, Outokumpu Oyjn tutkimus- ja kehitysjohtaja tekniikan tohtori Mikko Ylitalo sanoo. Ylitalon mielestä tutkimusrahoituksessa pitäisi muutenkin päästä pidempiaikaiseen rahoitukseen, jotta työn pitkäjänteisyys voitaisiin taata. Hänen mielestään yritysten ja yliopistojen yhteistyötä on niin ikään kehitettävä strategisista lähtökohdista käsin. - Yliopistojen olisi terästettävä roolejaan ja erikoistuttava nykyistä rohkeammin. Nyt kaikki tekevät kaikkea ja kilpailevat samasta rahoituksesta. Samoin yrityksen näkökulmasta meidän on keskityttävä strategisiin tutkimusja kehitysaloihin. Emme voi rahoittaa kaikkea. - Eikä pienen maan kannata tehdä kaikkea itse, vaan osa tiedosta on haettava ulkomailta, Ylitalo painottaa. Mikko Ylitalo haki itse väitöskirjatyöhönsä sopivan tutkimusympäristön Saksan Aachenista, jossa tutkimusaiheeseen - ferriittiseen ruostumattomaan teräkseen - tarvittava tutkimuslaitteisto oli saatavilla. - Alun perin suunnittelin Oulun yliopistossa pääaineeksi automaatiota. Opiskeluaikana yritykset kuitenkin ilmoittelivat, että metallurgeja tarvitaan, joten valitsin metallurgian. Valmistuttuani diplomi-insinööriksi vuonna 1993 oli kuitenkin lama pahimmillaan eikä työpaikkoja ollut missään. Ajattelin, että on parempi opiskella kuin olla tekemättä mitään, Mikko Ylitalo kertoo. Hän aloitti jatko-opinnot Oulun yliopistossa ja siirtyi sitten jatkamaan väitöskirjatyötä Saksaan. Opiskelut mahdollisti Outokumpu, joka myönsi stipendin ja ja rahoitti muun muassa koneaikaa. - Sain myös apurahan Tauno Tönningin säätiöstä sekä Suomen Akatemiasta rahoitusta ulkomailla opiskeluun. Täytyy sanoa, että yksi huippuhetkistä oli, kun avasin rahattomana, koti-ikävän vaivaamana juhannusviikonloppuna postin Saksassa ja siellä oli rahoituspäätös Akatemiasta, Ylitalo muistelee. Väitöskirjatyön loppuvaiheessa myös Suomen työllisyystilanne parani ja Ylitalokin houkuteltiin kotimaahan Outokumpu Polaritin Tornion terästehtaalle tutkimusinsinööriksi. Sen jälkeen ura on edennyt päällikkötehtävien kautta tutkimusjohtajaksi ja yrityksen tutkimus- ja kehitysjohtajaksi. Väitöskirja valmistui vuonna 1996 tutkimusinsinöörin työn ohessa. Väitöskirjatutkimuksen aihe ferriittinen ruostumaton teräs on edelleen mitä ajankohtaisin, sillä sen merkitys ruostumattoman teräksen maailmanmarkkinoilla on kasvussa ja Outokummussakin sitä on tutkittu jo pitkään. - Nyt pitäisi päästä realisoimaan tuotannossa se tietotaso, joka meillä on. Ylitalon mielestä väitöskirjan ja tutkimustyön teko kasvattaa ja tuo merkittävästi lisää tietoa diplomi-insinöörin koulutuksen jälkeen. - Mutta on muistettava, että myös työelämässä mukana olo opettaa ja antaa nuorelle vastavalmistuneelle lisäoppia. Diplomi-insinöörin koulutus on erinomainen pohja hyvin monenlaisiin työtehtäviin. Lisensiaatit ovat jo kovia tekijöitä väitöskirja on tietysti plussaa. Suomessa huippuhyvä järjestelmä Mikko Ylitalo pitää suomalaista tutkimusjärjestelmää ja yritysten ja yliopistojen yhteistyömalleja erinomaisina. - Muualla ei ole näin hyvää järjestelmää. Ruotsissakin julkisen rahoituksen osuus on koko ajan laskenut. Parhaillaan Outokummulla on Ylitalon laskujen mukaan meneillään kymmeniä yhteistyöprojekteja, joissa on muun muassa Tekesin rahoitusta. Osin EU-rahoitteisia projekteja meneillään on puolenkymmentä. Tärkeimpiä yliopistoyhteistyökumppaneina ovat Tornion tehtaan näkökulmasta Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu. - Malli, jossa kehitämme tutkimusaiheen ohjelmalle, johon saadaan julkista rahoitusta esimerkiksi tutkimushenkilöstön palkanmaksua varten, on toiminut erinomaisesti. Vastavuoroisesti yhteistyökumppanimme saattavat tuoda hyviä tutkimusideoita vaikkapa ulkomailta ja niitä voidaan yhdessä jalostaa tutkimukseksi. - Kansainvälisen yrityksen näkökulmasta julkisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden yhteistyötä voisi edelleen kehittää niin, että tutkimushankkeita voisi rahoittaa yli rajojen. Tämänkaltainen yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä helpottaisi ainakin meidän tapauksessamme, Ylitalo sanoo ja viittaa Ruotsin Avestassa sijaitsevaan tutkimuskeskukseen. Ylitalo olisi tulevaisuudessa kiinnostunut strategisesta tutkimusyhteistyöstä yliopistojen kanssa erityisesti teräsrakentamiseen liittyen. - Haaveena olisi saada kahden henkilön professuuri ruostumattomaan teräkseen ja teräsrakentamiseen liittyen niin että siinä yhdistyisi teknologia ja arkkitehtuuri. Ruostumattoman teräksen käyttö on kasvussa, myös rakentamisessa, ja Suomi on edelläkävijä teräsrakentamisessa. Tällainen professuuri olisi taatusti kilpailukykyinen myös kansainvälisesti. 11

7 12 Yrityksissä pitäisikin hänestä löytyä useita päällekkäisiä aikajänteitä, joiden mukaan toimitaan. Pitkän tähtäimen, useamman vuoden tutkimus- ja kehityshankkeet ovat yrityksen menestykselle välttämättömiä. Tutkimukselle hedelmällistä maaperää luotava Yrjö Engeström pitää tärkeänä, että yhteiskunnassa luodaan tutkimukselle myönteistä ilmapiiriä. - On keskeistä, että pystytään luomaan tutkimusyhteistyölle hedelmällistä maaperää ja sitä kautta kysyntää. Tutkimukselle myönteinen ilmapiiri näkyy yrityksissä mielenkiintona tehdä syvällistä ja pitkäkestoista tutkimusyhteistyötä. Engeström toivoo, että yritysten johdosta löytyisi sellaisia eturivin johtajia, jotka olisivat valmiita puhumaan tutkimuksen puolesta ja kannustamaan tutkimusyhteistyöhön. Hän kannustaa myös tutkijayhteisöä, tutkimusrahoittajia ja yritysten johtoa vuoropuheluun, jotta kumppanuutta tutkimustyössä voitaisiin jatkossa edistää. Innovaatioketjun lenkit monessa kierteessä Professori Olli Silven Oulun yliopistosta tutkii ryhmineen konenäköä ja on tehnyt siihen liittyvää tutkimusyhteistyötä myös yritysten kanssa. Tavoitteena on ollut tehdä konenäön sovelluksiin tähtäävää perustutkimusta, ja viedä tutkimustuloksia kohti varsinaisia sovelluksia. - Tällaisessa toiminnassa aikajänteet ovat pitkiä, helposti 5-10 vuotta ja enemmänkin, joten alussa mukana olleet yritykset ovat harvoin samoja - Toimin tutkimusryhmässä, jossa tutkimusyhteistyö yritysten kanssa toimii tutkimuksen kaikissa vaiheissa, myös tutkijankoulutuksessa. Mitä paremmin tutkijat ymmärtävät yritysten osaamisen ja sen rajoitukset, sitä paremmin vuoropuhelu toimii, Olli Silven sanoo. kuin tuotteistukseen osallistuvat. Monesti alkuvaiheen tutkimusta rahoittavat isot perusteollisuuden yritykset, kun taas tuotteistus jää pienehköille niin sanotuille järjestelmäintegraattoreille, Olli Silven kuvailee. - Toisaalta näiden asiakkaat taas ovat usein juuri suuria yrityksiä, jotka viime kädessä hyötyvät innovaatioista. Silven kertoo taannoin sanoneensa yli 10 vuotta sitten tutkimushankkeen johtoryhmässä vaikuttaneelle henkilölle, että tuolloinen tutkimushanke johti kuin johtikin lopulta tuotteeseen. - Hän totesi olleensa päättämässä kyseisen laitteen hankkimisesta nykyisen työnantajansa tuotantolaitokseen. Asiayhteyden havaitseminen oli molemminpuolinen riemu. Olli Silvenin mielestä on lähestulkoon mahdotonta ennustaa, mikä aihe tai idea sellaisenaan johtaa läpimurtoon ja kaupallistamiseen. Hänen käsityksensä on, että perustutkimuksesta lähdettäessä kaupallistamisen todennäköisyys voi olla prosentin luokkaa kymmenessä vuodessa. - Soveltavan tutkimuksen kohdalla vastaavasti ehkä 10 prosentin todennäköisyys viidessä vuodessa. Toisaalta tuloksetonkin tutkimus voi tuottaa kaupallisesti merkittävää tietoa. Teollisuudessa on paljon tämän dynamiikan ymmärtäviä henkilöitä, joiden kärsivällisyyttä arvostan. - Parhaiten yhteistyö teollisuuden kanssa on onnistunut, kun teollisuuden oma tutkimus- ja kehitystoiminta on korkeatasoista ja sivunnut tutkimusaihetta. Tällöin yritykset ovat ymmärtäneet, mitä tutkimusryhmä pystyy tekemään ja mihin sen osaaminen rajoittuu. Silven sanookin, että jälkikäteen toteutuneen innovaatioketjun onnistumista on helppo ihailla. Todellisuudessa ketjun lenkit ja lenkin palasetkin ovat voineet kertyä epämääräisessä järjestyksessä eri tutkimusryhmistä ja yrityksistä. Raportti Kestävä ja dynaaminen kumppanuus yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen tutkimusyhteistyö ja tutkijankoulutus on Akatemian verkkosivuilla pdf-muodossa ( > Julkaisut) ja sitä voi tilata osoitteesta viestinta@aka.fi. Julkaisu on ilmestynyt myös englanniksi. Uudet tutkimuksen huippuyksiköt valittu Suomen Akatemia on valinnut 23 tutkimuksen huippuyksikköä kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosille Yksiköistä seitsemän on kokonaan uusia yksiköitä ja 16 on tutkimussuunnitelmiltaan monin tavoin uusiutuneita huippuyksiköitä, jotka ovat olleet mukana ensimmäisessä huippuyksikköohjelmassa vuosille Huippuyksikköohjelman ensimmäiseen hakuvaiheeseen toimitettiin 143 aiesuunnitelmaa, joista Akatemian hallitus päätti pyytää yksityiskohtaiset hakemukset haun toisessa vaiheessa 53 hakijayksiköltä. - Huippuyksiköiden valinta oli vaikeampi tehtävä kuin aiemmissa huippuyksikköohjelmien hauissa. Nyt haun toisessa vaiheessa olivat mukana useimmat vanhoista huippuyksiköistä, jotka lähes kuuden vuoden ajan ovat ansiokkaasti toteuttaneet kunnianhimoisia tutkimussuunnitelmiaan ja omalta osaltaan edistäneet huippuyksikköstrategian tavoitteiden saavuttamista, kehittämispäällikkö Ritva Dammert Suomen Akatemiasta kuvailee valintaprosessia. Huippuyksikkö edustaa alansa kansainvälisestä kärkeä tai on hyvin lähellä sitä. Yksiköiden arviointiin osallistuneet kansainvälisesti korkeatasoiset asiantuntijat antoivat hakijoille erittäin myönteisiä arvioita. - Suomalaiseen tutkimukseen panostaminen on kannattanut, sillä se on nyt monitieteisempää, kansainvälisesti entistä näkyvämpää sekä kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneempaa kuin aiemmin, Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Anneli Pauli sanoo. Käynnistyvä ohjelma on kolmas kansallinen huippuyksikköohjelma Kansallisen huippuyksikköstrategian tavoitteena on luoda edellytyksiä korkeatasoisten, luovien ja tehokkaiden tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristöjen kehittymiselle. Huippuyksikkö on yhdestä tai useasta korkea-tasoisesta tutkimusryhmästä muodostuva tutkimus- ja tutkijankoulutusyksikkö, jolla on selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät ja yhteinen johto. Huippuyksikkö voi olla yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa tai useissa eri organisaatioissa toimivien yksiköiden tai tutkimusryhmien ja tutkijoiden muodostama kokonaisuus. Huippuyksikkö voi toimia myös yhteistyössä yliopiston tai tutkimuslaitoksen kanssa yksityisellä sektorilla. Vuonna 2000 alkaneessa huippuyksikköohjelmassa rahoitettujen 26 yksikön ja seitsemän tukitoimintoorganisaation rahoitus päättyy tänä vuonna. Toisessa huippuyksikköohjelmassa vuosille rahoitetaan 16 yksikköä. Lisätietoja: huippuyksiköt 13

8 Teksti: Harriet Öster Kuva: Johnny Korkman ESFRIn puheenjohtaja John Wood: Kansainvälistä tutkimusinfra struktuuria ei saa rakentaa aluepoliittisin perustein 14 Käsiteltäessä tutkimuksen suuria kansainvälisiä infrastruktuurihankkeita ylikansallinen päätöksenteko ei toimi. Eri osapuolten välillä on vaikea saavuttaa tasapuolisuutta ja yhteisymmärrystä, ja suuret hankkeet tarvitsevat joka tapauksessa yksittäisen maan hallituksen voimakkaan tuen. - Henkilökohtaisesti haluaisin selvittää voitaisiinko ESFRIn ajamien hankkeiden toimintaa pyörittää yritysmuodossa. Hallinnollisesti tutkimuslaitoksia tai -yksiköitä voitaisiin johtaa yrityksinä ja varsinainen tutkimus tehtäisiin kansainvälisenä yhteistyönä, ESFRIn puheenjohtaja John Wood sanoo. Tällaisissa hankkeissa aloitteen on tultava kansalliselta pohjalta olkoonkin, että monen osapuolen ja maan käytössä olevat tutkimuslaitteistot näin helposti keskittyvät suuriin maihin. Jonkun maan hallituksen on ensin lähdettävä ajamaan suurinvestointia. Tätä mieltä on brittiprofessori John Wood, joka toimii ESFRIn (European Strategy Forum on Research Infrastructures) puheenjohtajana. Kotimaassaan hän johtaa CCLRC-nimistä organisaatiota (Council for the Central Laboratory of the Research Councils). Wood esitti näkemyksiään Helsingissä kesäkuun alussa pidetyssä seminaarissa Kohti kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa. ESFRI on EU-komission aloitteesta syntynyt neuvoa-antava organisaatio tutkimuksen kansainvälisissä infrastruktuuriasioissa. ESFRI on keskusteleva, ideoiva sekä tutkimuksen infrastruktuuritarpeiden suuntaviivoja hahmottava yhteistyöja asiantuntijaelin, mutta päätäntävaltaa sillä ei ole. Investointipäätökset tehdään muualla. Komissiolla on oma edustajansa ESFRIssä. Hankkeiden määrärahat tulevat suurimmalta osin kansallisista budjeteista sekä osittain EUn tutkimuksen puiteohjelmasta. Onko pienillä mailla mahdollisuuksia? Vuonna 2002 perustetun ESFRIn näkyvin työ toistaiseksi on tänä keväänä julkaistu Mahdollisuuksien lista, jonka ESFRI laati tutkimuskomissaari Janez Potočnikin pyynnöstä. Siinä luetellaan 23 ehdotusta suuriksi kansainvälisiksi infrastruktuurihankkeiksi, jotka ESFRIn asiantuntijat arvioivat Euroopan tutkimusyhteisölle ja teollisuudelle tärkeiksi ja mahdollisiksi toteuttaa lähitulevaisuudessa. Normaalisti tällaisten listojen tuottaminen komissiolle ei kuulu ESFRIn tehtäviin. Lista on eräänlainen tiekartta, joka osoittaa, minkälaisia investointeja voitaisiin tehdä tutkimuksen 7. puiteohjelman aikana ( ). Hankkeet ovat hyvin erilaisia, eivätkä ne ole missään tärkeysjärjestyksessä. Kooltaan ne vaihtelevat alle 100 miljoonan euron investoinneista yli miljardin euron kokoisiin. - ESFRI on neutraali foorumi, jossa yh- dessä arvioimme minkälaisia suuria kansainvälisiä infrastruktuurihankkeita tarvitaan tutkimuksessa. Vaikka emme päätä mistään, näemme miten kaikki osapuolet pyrkivät saamaan jonkin hankkeen itselleen. Joissakin maissa infrastruktuurin rakentamista käytetään valitettavasti aluepoliittisena aseena, eikä tällainen asenne palvele tutkimusta, Wood toteaa. - Investointipäätösten tekeminen kuuluu poliitikoille ja heidän kannattaa odottaa kunnes kansallinen tuki hankkeelle on vahva, Wood sanoo. Hän mainitsee esimerkkinä epäonnistuneesta päätöksenteosta joitakin tapauksia Yhdysvalloissa. Esimerkiksi tutkimuslaboratorio on siellä saatettu aluepoliittisista syistä sijoittaa keskelle aavikkoa. Mitä sellaisella laboratoriolla tehdään, jos kukaan ei suostu muuttamaan sinne? Voiko tällaisilla lähtökohdilla lainkaan olettaa, että kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuria koskaan rakennettaisiin Suomen kaltaiseen maahan? - On totta, että suuret maat, kuten Saksa, Iso-Britannia ja Ranska, dominoivat eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa, Wood myöntää. - Mutta löytyy myös tärkeitä investointitarpeita, jotka kiinnostavat vain alueellisesti. Näemme esimerkiksi Itämeren tilan tutkimisen erittäin tärkeänä. Aihe tuskin kiinnostaa Britanniaa tai Italiaa. Yritysmallia tutkimuslaitosten johtamiseen ESFRIn ehdotuslistalta löytyy esimerkiksi monikäyttö-merentutkimusalus, joka olisi Itämeren alueen uusien EU-maiden yhteiskäytössä. Listalta löytyy myös uudenlainen tutkimuskäyttöön tarkoitettu jäänmurtaja, jolla olisi mahdollista ottaa merenpohjan alta kilometrin pituisia porausnäytteitä jopa neljän kilometrin syvyisillä arktisilla vesillä. Toisentyyppiset infrastruktuurihankkeet, jotka voisivat olla myös pienten maiden hallinnoimia, ovat eri alojen laajat tietopankit. Varsinkin biologian ja lääketieteen puolella ehdotetaan perustettavan niin verkostoituja tietopankkeja kuin kudos- ja näytekokoelmia. Sen sijaan vaikkapa hiukkasfysiikkaan, tähtitieteeseen tai nano-rakennetutkimukseen liittyvää kansainvälistä infrastruktuuria tuskin on odotettavissa pieniin EU-maihin. Vaikka ESFRIn ehdotuslistalla on pääasiassa perustutkimusta palvelevaa infrastruktuuria, Wood painottaa, että teollisuutta ei saa sulkea ulkopuolelle. - Teollisuudessa tiedetään, miten tällaisia suuria projekteja johdetaan. Yrityksillä on kokemusta tiimien rakentamisesta ja henkilöstön siirroista kansainvälisissä hankkeissa.teollisuus osaa myös hyödyntää tällaisten projektien kautta saatua tietoa, Wood sanoo. - Henkilökohtaisesti haluaisin selvittää voitaisiinko ESFRIn ajamien hankkeiden toimintaa pyörittää yritysmuodossa. Hallinnollisesti tutkimuslaitoksia tai -yksiköitä voitaisiin johtaa yrityksinä ja varsinainen tutkimus tehtäisiin kansainvälisenä yhteistyönä, Wood sanoo. - Mallia voisi ottaa Yhdysvalloista, missä useat suuret tutkimuslaitokset toimivat näin - esimerkkinä vaikka Lockheed. Woodin mukaan Euroopassa ei ole tämän mallin mukaan toimivia kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, kansallisia kylläkin. 15

9 Euroopan nuorten tutkijoiden kannusteraha kahdelle suomalaistutkijalle Miksi Eurooppalainen nuorten tutkijoiden kannusteraha on myönnetty 25 lupaavalle Euroopassa työskentelevälle tutkijalle. Kannusterahan saivat myös kaksi suomalaistutkijaa: professori Päivi Törmä Jyväskylän yliopistosta ja professori Yrjö Helariutta Turun yliopistosta. EURYI-raha on suuruudeltaan euroa ja se on tarkoitettu oman tutkimusryhmän perustamiseen ja kehittämiseen. Eurooppalaisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden yhteistyöelimen (EUROHORCS) ja Euroopan tiedesäätiön (European Science Foundation, ESF) perustama nuorten tutkijoiden kannusteraha jaettiin tänä vuonna toista kertaa. Rahoitusmuodon tavoitteena on tukea nuorten lahjakkaiden tutkijoiden tieteellistä itsenäistymistä ja edistää kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta Euroopassa. EURYI-rahoitusmuotoa rahoittavat kansalliset tutkimusrahoitusorganisaatiot 16 Euroopan maasta. Suomesta rahoitusohjelmaan osallistuu Akatemiaprofessori Sirpa Jalkaselle on myönnetty varttuneen tutkijan Anders Jahre Suomen Akatemia. Suomalaisista EURYI-rahoitusta saaneista tutkijoista Päivi Törmä toimii nanoelektroniikan professorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen teoreettinen tutkimuksensa keskittyy ajankohtaiselle kvanttifysiikan alueelle: lasereilla jäähdytettyihin superkylmiin atomikaasuihin, ja se on vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi supranesteisten Fermikaasujen havaitsemiseen. Törmän kokeellinen nanotieteen tutkimus keskittyy molekyylielektroniikkaan, ja se tehdään Jyväskylän yliopiston Nanoscience Centerin poikkitieteellisessä tutkimusympäristössä, osin yhteistyössä teollisuuden kanssa. Päivi Törmä on saavuttanut nopeasti näkyvän aseman Suomen nanotieteen tutkimuksessa. Hänen julkaisutuotantonsa on laaja ja hän on erittäin kysytty puhuja tieteellisissä konferensseissa. Yrjö Helariutta työskentelee kasvitieteen professorina Turun yliopistossa ja hänen tutkimusryhmänsä toimii Helsingin yliopiston Biotekniikan Sirpa Jalkaselle Anders Jahre -palkinto instituutissa. Hänen tutkimusalansa on kasvibiologia ja kasvigenomiikka. Helariutan ryhmä tutkii, miten geenit ohjaavat puun kasvua ja erilaistumista molekyylitasolla. Ryhmä on tehnyt useita merkittäviä geenilöydöksiä lituruoholla (Arabidopsis thaliana) ja osoittanut, että lituruohon geeneistä saatava tieto on sovellettavissa metsäpuiden tutkimukseen. Vaikka Helariutan tutkimus on pääsääntöisesti suuntautunut perustutkimukseen, se tarjoaa myös merkittävän mahdollisuuden soveltaa tutkimusta puu- ja paperiteollisuuden kysymyksiin. Sekä Päivi Törmä että Yrjö Helariutta ovat aiemmin työskennelleet Akatemian vanhempina tutkijoina. Päivi Törmä johtaa myös parhaillaan Nanosensorit-konsortiota Akatemian Tulevaisuuden elektroniikka -tutkimusohjelmassa. EURYI-kannusterahaa saavat tutkijat on valittu avoimen kilpailun perusteella. Hakemukset arvioitiin kaksivaiheisessa prosessissa kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Kannusterahaa haki 622 tutkijaa, joista 131 valittiin kansainvälisen paneelin arvioitaviksi. EURYI-kannusterahan luovutustilaisuus pidetään Budapestissa järjestettävän World Science Forum -tapahtuman yhteydessä. EURYI-kannusterahan seuraava hakukierros tänä syksynä. Lisätietoja Yrjö Helariutta Päivi Törmä -palkinto. Palkinto myönnetään Jalkaselle hänen uraauurtavasta tulehdusprosessien tutkimuksestaan. Kyseessä on merkittävä tunnustus, jonka Oslon yliopisto jakaa vuosittain pohjoismaisille tutkijoille. Palkinnon suuruus on miljoona Norjan kruunua eli noin euroa. Sirpa Jalkasen tutkimusyksikkö toimii Turun yliopiston MediCity-laboratoriossa. Soluliikenne-yksikkö on toiminut vuodesta 2000 Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkönä. Jalkasen tutkimusyksikkö selvittää solujen kuljetusmekanismeja syövän ja haitallisten tulehdusten synnyssä. Yksikkö tutkii mekanismeja, jotka säätelevät valkosolujen kulkua elimistössä. Nuoren tutkijan Anders Jahre -palkinnon jakavat tänä vuonna tutkija Olli Ritvos Helsingin yliopistosta ja tutkija Weimin Ye Karoliinisesta instituutista Tukholmasta. Kullekin myönnetään Norjan kruunua eli noin euroa. Olli Ritvoksen tutkimusryhmä työskentelee Helsingin Biomedicumissa osana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kehitysbiologian tutkimusohjelmaa. Ritvos selvittää TGF-beta-kasvutekijöiden osuutta yksilön lisääntymis- ja kehitysprosessissa. Olli Ritvos on aiemmin työskennellyt myös Suomen Akatemian virkatutkijana. Etsi Xpertti - uudella tavalla tietoa tieteestä Suomen Akatemia ja yliopistojen viestintäyksiköt sekä tutkimuslaitokset ovat käynnistäneet toimittajille internetpalvelu Etsi Xpertin, jonka kautta toimittajilla on mahdollisuus etsiä sopivia tutkijoita asiantuntijoiksi ja haastateltaviksi. Idea hankkeeseen on saatu Ruotsista, jossa on vuodesta 2001 toiminut Expertsvar-niminen palvelu (www. expertsvar.nu). Mitä Etsi Xpertti edellyttää tutkijoilta? -Ei oikeastaan sen enempää kuin aiemminkaan. Tiedottaja voi lähettää toimittajalle lähettämänsä vastauksen myös tutkijalle tiedoksi. Tärkeintä tutkijoiden puolelta on mediamyönteisyys ja valmius vastata toimittajien kysymyksiin. Julkisuutta tämä varmasti tuo monille lisää, mutta se on vain hyvä asia, tiedottaja Leena Vähäkylä Akatemian viestintäyksiköstä sanoo. Suomen Akatemia on lähtenyt Etsi Xpertti -hankkeeseen, koska yksi sen tehtävistä on tehdä tiedettä tunnetummaksi. Koska tutkimusta rahoitetaan julkisilla varoilla, sen tuloksista tulee kertoa entistä enemmän myös suurelle yleisölle. Kuinka paljon enemmän hyötyä tieteestä voikaan olla koko yhteiskunnalle, jos kaikki varteenotettava tut- kimus myös kerrotaan julki. Etsi Xpertissä, toimittaja lähettää kysymyksen palveluun ja yliopistojen tiedottajat etsivät omasta yliopistostaan sopivia tutkijoita vastaamaan siihen. Toimittaja ottaa itse yhteyttä hänelle ehdotettuihin tutkijoihin. - Palvelu ei vaadi tietokantoja, vaan jokaiseen kysymykseen vastataan erikseen. Näin varmistuu, että toimittajalle tarjotaan sopivia vastaajia. Toimittajan voi olla vaikea löytää valmiista tietokannoista asiantuntijaa, jos hän ei keksi oikeaa hakusanaa. Ruotsissa palvelu on saanut hyvä vastaanoton. Siihen on kirjautunut yli 4000 toimittajaa ja yli 140 tiedottajaa. Viime vuonna esitettiin yli 1800 kysymystä, joihin pystyttiin vastaamaan yli 95-prosenttisesti. Ruotsissa myös tutkijat suhtautuvat hyvin myönteisesti palveluun. Monet ovat sen kautta saaneet tutkimuksensa ensimmäistä kertaa mediajulkisuuteen. Yliopistoille palvelu avaa mahdollisuuksia nostaa omaa kansallista tunnettuuttaan. - Nykyisin kyselyt keskittyvät pitkälti samoille asiantuntijoille ja oman alueen yliopistoon. Tämä palvelu tulee varmasti sotkemaan tätä pakkaa uudelleen, Leena Vähäkylä uskoo. Miksi Akatemian virkapäätökset eivät ole englanniksi? Ulkomaalainen tutkija haki akatemiatutkijan virkaa ja sai viran, mutta päätösasiakirjat hän sai suomeksi. Kuitenkin Akatemian yleisissä hakutiedoissa muun muassa pyydetään että hakemus tehtäisiin englanninkielellä sekä mainitaan että vain englannin-, suomen- ja ruotsinkieliset hakuasiakirjat otetaan huomioon. Näin hakija saa sellaisen käsityksen, että Akatemian tutkimusrahoituksen asiointikieli on kotimaisten kielten lisäksi myös englanti. Akatemia pyrkii palvelemaan kaikkia hakijoita mahdollisimman hyvin ja heidän ymmärtämällään kielellä. Palvelua saa englanniksi sekä sähköpostitse että puhelimitse. Myös tiedote uusille virkatutkijoille palvelussuhteen ehdoista on olemassa englanniksi ja se lähetetään kirjaamosta ulkomaalaisiksi tiedetyille henkilöille. - Kyseisessä tapauksessa on ilmeisesti vahingossa lähetetty suomenkielinen tiedote, mutta pyytämällä henkilö olisi saanut tiedotteen englanniksi, toteaa Akatemian hallintoyksikön lakimies Katja Majamaa. Suomen Akatemian nimittämiskirjat on kuitenkin laadittu vain suomen ja ruotsin kielellä. Akatemia selvittää parhaillaan voisiko myös nimittämiskirjan laatia englanniksi, jos tiedetään henkilön olevan ulkomaalainen. Lisätietoja: haku 17

10 Teksti: RIITTA TIRRONEN KUVAT: TAPIO VANHATALO Akatemia lähtee kiertueelle Tiedeviikoilla monipuolisesti terveydestä ja elintarvikkeista Suomen Akatemia tekee tänä syksynä tiedettä tutuksi eri puolilla Suomea järjestämällä valtakunnallisen Tiedeviikot kiertueen. 18 Tiedeviikoilla esitellään suomalaista terveyden tutkimusta ravitsemuksen ja elintarvikkeiden tutkimuksen näkökulmasta. Tapahtumalla pyritään lisäämään erityisesti nuorten kiinnostusta tieteeseen, tutkimukseen ja tutkijanuraan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa järjestetään näin laaja tutkimusta suurelle yleisölle esittelevä kiertue. - On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät tieteen luonteen ja merkityksen ja ymmärtävät, millaisiin asioihin tutkimuksen keinoin voidaan vastata ja toisaalta millaisiin ei. Mitä tiedetietoisempia ihmiset ovat sitä vähemmän heitä saadaan innostumaan huu-haa -asioihin, perustelee Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Anneli Pauli suurelle yleisölle suunnattuja tiedetapahtumia. - Akatemia haluaa pitää suuren yleisön ajan tasalla tutkimuksesta ja tieteen mahdollisuuksista. Joskus tieteen löydökset ovat kiehtovampia kuin science fiction. Nuoret ovat Tiedeviikkojen pääkohderyhmä, joten ohjelma ja aihesisällöt on suunniteltu vastaamaan nuorten kiinnostuksen kohteisiin. - Nuoret rakentavat tulevaisuuden. Siksi on hedelmällistä satsata juuri heihin. Haluamme, että suomalaiset ovat jatkossakin valistuneita ja ymmärtävät tutkimuksen ja tieteen merkityksen yhteis- kunnalle. Lisäksi tutkimus tarvitsee jatkuvasti uusia kykyjä, ja haluamme osaltamme edesauttaa sitä, että lahjakkaat nuoret hakeutuvat tutkijan uralle ja vaativiin tutkijankoulutusta edellyttäviin asiantuntijatehtäviin. Siksi yksi Tiedeviikkojen tavoitteista onkin tehdä tutkijantyötä tutuksi, Anneli Pauli sanoo. Valtakunnallinen tapahtuma Kiertueen ajat ja paikat Helsinki: to la Kulttuuritehdas Korjaamo Oulu: pe la Tiedekeskus Tietomaa Vaasa: pe la Vaasan yliopisto, Tervahovi-rakennus Joensuu: pe la Joensuun yliopisto, Carelia-rakennus Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Paikkakuntien tarkat ohjelmat ovat osoitteessa Aikaisempina vuosina Akatemia on järjestänyt suurelle yleisölle suunnattuja tiedetapahtumia tiedekatselmusten muodossa. Vuonna 1999 järjestettiin biotieteisiin keskittyvä Bio99, vuonna 2001 yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä esittelevä Kulttuuri2001 ja kaksi vuotta sitten koviin luonnontieteisiin paneutuva Tiede03. Tiedekatselmusten päätapahtumat on järjestetty pääkaupunkiseudulla. Nyt tapahtuma muuttuu valtakunnalliseksi. Tiedeviikkojen tapahtumapaikat ovat Helsinki, Oulu, Vaasa ja Joensuu. Helsingissä tapahtuma kestää torstaista lauantaihin ja muilla paikkakunnilla perjantaista lauantaihin. Lauantait on suunniteltu erityisesti suurta yleisöä kiinnostaviksi tapahtumiksi. Tiedeviikot toteutetaan yhteistyössä useiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Kiertue koostuu vuorovaikutteisesta tiedenäyttelystä, tutkijoiden puheenvuoroista ja yleisökeskusteluista. Teemaa käsitellään monitieteisesti älypakkauksista ruokakulttuuriin ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista aistien tutkimukseen. Researchers Night EU on nimennyt kuluvan vuoden Tutkijan vuodeksi, jonka tavoitteena on lisätä tietoa tutkijanurasta ja tutkimuksen merkityksestä yhteiskunnalle. Vuosi huipentuu useissa Euroopan maissa samaan aikaan järjestettävien Researchers Night -tapahtumien ketjuun. Suomen Akatemia järjestää yhdessä Tekesin kanssa Tiedebaarin tutkijanurasta kiinnostuneille Tiedeviikkojen Helsingin tapahtuman yhteydessä perjantaina klo Kulttuuritehdas Korjaamolla. - Ravitsemus on aina ajankohtainen aihe. Ravinto kuuluu ihmisen jokapäiväiseen elämään: se on ihmisen energianlähde, se vaikuttaa terveyteen ja se tuottaa myös nautintoa, perustelee Tiedeviikkojen aihealuetta terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Riitta Mustonen. - Suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut viime vuosikymmenien aikana elintarvikevalikoiman laajennuttua uuselintarvikkeiden ja erilaisten etnisten elintarvikkeiden myötä huomattavasti. Ravitsemus- ja elintarviketutkimus on uusien haasteiden edessä, kun tutkitaan muun muassa sitä, miten ruoan eri komponentit vaikuttavat geenien ekspressioon tai kun etsitään uusia terveysvaikutteisia komponentteja, kehitetään erilaisia älypakkauksia elintarvikkeille tai tutkitaan ruokakulttuurin monimuotoisuutta. Mustonen korostaa, että nuoret ovat tämän päivän ja tulevaisuuden kuluttajia, joiden ruokatottumuksilla on kauaskantoiset vaikutukset. Oikein esitettynä oikea tieto voi luoda pohjaa terveyttä edistäville tottumuksille. Aiheesta puhuminen lisää myös nuorten medialukutaitoa, kun puhutaan ravitsemukseen, elintarvikkeisiin ja terveyteen liittyvästä tutkimuksesta - Tutkimustyö ravitsemus- ja elintar- viketutkimuksen parissa on mielenkiintoista ja monipuolista, sillä aihealuetta voi lähestyä sekä terveyden, kulttuurin, teknologian että biologian näkökulmista tai näitä yhdistellen. Lisäksi tuotetulla tiedolla on vaikutusta moneen jokapäiväiseen asiaan kuten nautintoon, terveyteen ja turvallisuuteen, kun puhutaan esimerkiksi hyvästä elämästä, Riitta Mustonen toteaa. Esimerkkejä kotimaisesta ravitsemus- ja elintarviketutkimuksesta on Tiedeviikkojen internetsivuilla osoitteessa Sivuilla esitellään myös nuorten tutkijoiden urapolkuja. Teemaa taustoitetaan kaikkiin Suomen lukioihin jaetussa Tietysti-lehdessä. Lehti on sähköisessä muodossa Tiedeviikkojen verkkosivuilla. 19

11 Teksti: ARJA LIINAMAA Kuva: MATTI SALMI Osaaja ostaa ympär istön tämiseen ja osaamiskeskusohjelmiin ja luovia seutuja on syntynyt. Mutta osaavaa työvoimaa ei onnistuta riittävästi houkuttelemaan kansainvälistyviltä työmarkkinoilta eikä osaamisresurssia ole täysin hyödynnetty, Mika Raunio sanoo. Suomalaisen globalisaation rakenne on hänen mukaansa ylhäältäpäin saneltu. Globalisaatio toteutuu ohjeistuksina ja talouden muutoksina, ei niinkään yksilöiden ja yhteisön kansainvälistymisen kautta. Tällainen alhaalta nouseva muutos vaikuttaa perustalla jo ennen talouden uudistuksia ja muuttuneita sääntöjä. - Globalisaatioasteemme on alhainen lähes kaikilla muilla mittareilla mitattuna paitsi viennillä. Esimerkiksi johtavassa asemassa työskentelevien ulkomaalaisten osuus on muissa EU-maissa jopa kymmenen kertaa suurempi kuin Suomessa. Myös tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskentelevien ulkomaalaisten osuus on Suomessa EUn keskiarvoa selvästi pienempi. tyneinä ryhminä, palvelevat paikallisia asiakkaita ja kilpailevat saman tuotannonalan yritysten kanssa, Asheim toteaa. Innovatiivisuutta voidaan hakea lisää inhimillisellä pääomalla eli koulutuksella ja ammattitaidolla.kolmannessa vaiheessa sivistys ja taito eivät enää riitä vaan pääomalta haetaan luovuutta. Tarvitaan olosuhteita, jotka viehättävät luovia ihmisiä ja ovat avoimia monikulttuurisuudelle ja uusille toimintatavoille. Pahimmillaan pelkkää luovaa pääomaa korostava suurkaupunki johtaa väestön polarisaatioon eli luovan luokan ja palvelevan luokan syntyyn. Alueen viehätysvoima kärsii syrjäytymisen synnyttämistä yhteiskunnallisista ongelmista. SoCA-tutkimusohjelman ohjelmakoordinaattorin Pertti Jokivuoren mukaan vireä talouselämä kuitenkin edellyttää keskittymisen lisäksi myös monimuotoisuutta. Koulutetun väen mielenkiinto kohdistuu keskittymiin, jotka ovat monikulttuurisia, rajoiltaan löyhiä ja miljöiltään vaihtelevia seutukuntia. 20 Alueellisia innovaatiojärjestelmiä globaalissa talouselämässä tutkinut Bjørn Asheim näkee turvallisuuden Suomen kansainvälistymisen valttina. - Yritysten kilpailukyky ja vilkas kaupankäynti eivät ole ainoita oleellisia asioita kansainvälistymisen kannalta. Olisi katsottava myös yksilöllisten asenteiden suuntaan, sanoo professori Bjørn Asheim Lundin yliopistosta. Asheim on tutkinut muun muassa alueellisia inno- vaatiojärjestelmiä globaalissa talouselämässä. Hän puhui Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot -tutkimusohjelman seminaarissa keväällä Jyväskylässä. Asheim ei näe Suomen tilannetta kansainvälistymisen näkökulmasta ollenkaan huonona. Vahvuutenamme ovat suvaitsevaisuus ja turvallisuus. Nämä asiat on todettu tärkeiksi myös silloin, kun on haastateltu ulkomailta Suomeen muuttaneita eri alojen osaajia eli heitä, jotka ruohonjuuritasolla tekevät talouselämäämme kansainvälisemmäksi. Haasteellisen työn ja kontaktien lisäksi Suomeen muuttava hakee yhteisöä, jossa arki sujuu. Turvallisuus on monelle muuttajalle päätöksen tärkeä peruste. - Varsinkin lapsiperheet tietävät tämän. Pystyn Kööpenhaminassa lähettämään kymmenvuotiaan poikani yksin sellotunnille. Suomessa tämä on myös mahdollista, mutta New Yorkissa ei, hän tiivistää. Osaajavirrat liikkeeseen Kansainvälisten osaajavirtojen houkuttaminen aluekehityksen tavoitteita tukemaan, sosiaaliset innovaatiot ja sosiaalisen pääoman merkitys ovat Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot (SoCa) -tutkimusohjelman tärkeitä teemoja. Nelivuotisessa ohjelmassa on kolmekymmentä hanketta eri tieteenaloilta. Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikön tutkijan Mika Raunion mukaan suomalainen menestysstrategia löytyy innovaatioista, mutta niitä pitäisi hyödyntää paremmin ruohonjuuritasolla. - On satsattu yritysympäristön kehit- Jotta virrat kääntyisivät USA houkutteli 1900-luvun alkupuolella tarkoituksellisesti ja ohjelmallisesti osaajavirtoja Euroopasta ja Kiinasta alueelleen. Kiinan virrat on käännytetty takaisin luvulla Kiinassa ryhdyttiin perustamaan osaamiskeskuksia, joilla maasta muuttaneet saataisiin tuomaan tietonsa kotimaan kehitystä edistämään. Lopulta virta kääntyikin ja nyt, kun kiinalaisuus on myös imagoltaan positiivisempi asia, kiinalaista on palannut, Mika Raunio kertoo. Samanlaisia päätöksiä eivät ole tehneet ne USAssa asuvat henkilöt, joiden isovanhemmat ja vanhemmat aikoinaan lähtivät Pohjanmaalta Amerikkaan paremman toimeentulon toivossa. Luovuus on edellytys ja riski Kansainvälisyys sekä sen tärkeä edellytys, luovuus, sisältyvät innovatiivisen alueen kehityksen kolmanteen vaiheeseen. Siinä on riskinsä. Yritysten ja klustereiden toimintamallissa toisiaan tukevat teollisuuden alat toimivat maantieteellisesti keskit- Vientiartikkelina yhteistyökyky Suomi sijoittui vuonna 2004 World Economic Forumin Growth Competitiveness Index -vertailussa ensimmäiselle sijalle. Suomesta seuraavalle sijalle sijoittui USA ja perässä tulivat Ruotsi, Taiwan, Norja, Singapore, Sveitsi, Japani, Islanti, Englanti ja Hollanti. - Suomi on mielenkiintoisella tavalla homogeeninen maa, joka on menestynyt ulkomaanmarkkinoilla kilpailukykyisenä, Asheim tunnustaa ja kertoo yhden vientiartikkeli-ideansa. - Lentäessäni Suomeen luin Finnairin asiakaslehdestä artikkelia siitä, miten työyhteisöä valmennetaan toimimaan turhaa hierarkiaa välttäen, yhteistyötä lisäten ja ongelmiin suoraan tarttuvalla tavalla. Tällaisella osaamisella voisi olla kysyntää Suomen ulkopuolellakin, Bjørn Asheim ehdottaa. 21

12 Akatemian ja Tekesin ennakointihanke FinnSight 2015 käynnistynyt Uusi tasa-arvosuunnitelma osa tiedepoliittista strategiaa A propos Suomen Akatemia ja Tekes toteuttavat yhteistyössä Finn- Sight ennakointihankkeen vuosina Laaja-alaisuudessaan ennakointi on ainutkertainen Suomessa, sillä se tarkastelee niin globaalin toimintaympäristön muutoksia, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan nousevia tarpeita kuin tieteen ja teknologian kehitysnäkymiäkin. Tällaista tarkastelua tarvitaan, jotta innovaatio- ja tutkimustoiminnan tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata ajoissa ja onnistuneesti. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kuvata luovasti ja monitahoisesti tieteen, teknologian, talouden ja yhteiskunnan rajapintoihin sijoittuvia tulevaisuuden osaamisalueita ja antaa näin edellytyksiä muun muassa kansallisten osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden rakentamiselle. Samalla ennakointi vahvistaa myös Akatemian ja Tekesin strategiatyötä. Ennakoinnin taustalla on hallituksen tekemä periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä. FinnSight johtoryhmää vetävät Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen ja Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. Ennakointi tehdään keskeisiltä osiltaan kymmenessä asiantuntijapaneelissa, joiden teemoina ja puheenjohtajina ovat: 1. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta. Puheenjohtajat: Prof. Erno Lehtinen, Turun yliopisto, prof. Leenamaija Otala, Teknillinen korkeakoulu 2. Palvelut ja palveluinnovaatiot. Puheenjohtajat: Tutkimusjohtaja Jaakko Kiander, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, toimitusjohtaja Pertti Ura, Lowe & Partners Akatemia yhteistyöhön Intian tiedeorganisaatioiden kanssa 3. Hyvinvointi ja terveys. Puheenjohtajat: Prof. Jussi Huttunen, Duodecim, johtaja Pekka Meriläinen, GE Medical Systems 4. Ympäristö ja energia. Puheenjohtajat: Tutkimusprofessori Allan Johansson, VTT, johtaja Harri Turpeinen, Neste Oil 5. Infrastruktuurit ja turvallisuus. Puheenjohtajat: Johtaja Risto Laukkanen Jaakko Pöyry Oyj, prof. Risto Tainio, Helsingin kauppakorkeakoulu 6. Bio-osaaminen ja -yhteiskunta. Puheenjohtajat: Toimitusjohtaja Juha Koivurinta, Fibrogen Oy, prof. Marja Penttilä, VTT 7. Tieto ja viestintä. Puheenjohtajat: Prof. Lauri Carlson, Helsingin yliopisto, johtaja Kari-Pekka Estola, Nokia 8. Ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Suomen Akatemia on sopinut yhteistyöstä intialaisten tutkimusrahoittajien kanssa. Akatemia allekirjoitti yhteistyösopimukset Department of Science and Technologyn (DST) ja Department of Biotechnologyn (DBT) kanssa. DST on perustutkimuksen päärahoittaja Intiassa ja DBT rahoittaa ja koordinoi bioteknologiaan liittyvää tutkimusta. Yhteistyön tavoitteena on saada aikaan teemapohjaista yhteistyötä intialaisten tutkimusta rahoittavien organisaatioiden kanssa yhteisesti määritellyillä tutkimusaloilla. Uudet sopimukset antavat mahdollisuuden huippuyksiköiden verkottamiseen, yhteisiin tutkimushankkeisiin, asiantuntija-arviointiyhteistyöhön, tutkijakoulujen tai vastaavien ryhmien yhteistyöhön, tutkijoiden liikkuvuuteen sekä tiedonvaihtoon. DSTn kanssa solmittu sopimus kattaa Intiassa kaikki tieteenalat ja DBTn kanssa allekirjoitettu kattaa bioteknologian. DBTn kanssa konkreettinen yhteistyö on jo alkanut: syksyllä järjestetään yhteisseminaari Intiassa, jonka aiheena on muun muassa lääkekehitys kuten rokotekehitys ja diagnostiikka. Ensi keväänä vastaava yhteisseminaari järjestetään Suomessa. Silloin aiheina ovat esimerkiksi ympäristö- ja kasvibiotekniikka. - Talouden ja teknologian nopea eteneminen luo uusia haasteita myös tieteelle ja vaikuttaa voimakkaasti tieteen kehitykseen. Intia on tutkimuksen alalla nouseva Puheenjohtajat: Prof. Liisa Salo- Lee, Jyväskylän yliopisto, prof. Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto 9. Materiaalit. Puheenjohtajat: Prof. Hilkka Knuuttila, Joensuun yliopisto ja Borealis Polymers Oy, prof. Päivi Törmä, Jyväskylän yliopisto 10. Globaali talous. Puheenjohtajat: Tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila, ETLA, prof. Heli Koski, Helsingin kauppakorkeakoulu Puheenjohtajien lisäksi kussakin paneelissa on yhteensä kymmenen tieteen, teknologian ja elinkeinoelämän sekä yhteiskuntapolitiikan johtavaa asiantuntijaa Suomesta. Paneelien työhön perustuva väliraportti valmistuu maaliskuussa Koko hankkeen loppuraportti julkistetaan syys-lokakuussa Lisätietoja: toimija, joka on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi yhteistyökumppani, Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen sanoo. Intian tiedepolitiikka ja -rahoitus on muuttumassa nopeasti. Muutoksen seuraaminen ja siihen vastaaminen on Suomen kannalta tärkeää. Euroopan unioni ja Intia allekirjoittivat vuoden 2001 marraskuussa tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksen. Sopimus on myös yksi mahdollinen väylä Suomen ja Intian tutkimusyhteistyölle. Suomen Akatemian hallitus on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman, jota sovelletaan Akatemian tutkimusrahoituksella työskenteleviin, Akatemian virkatutkijoihin sekä Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan. Suomen Akatemian tasaarvosuunnitelma vuosille on keskeinen osa Akatemian tiedepoliittista strategiaa. Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti tutkimusviroista ja tutkimusrahoituksesta päätettäessä on huolehdittava avoimesta ja läpinäkyvästä asiantuntijamenettelystä, jossa eri sukupuolta olevien hakijoiden ansiot arvioidaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Akatemian hallintoviraston tehtäviin palkataan mahdollisimman tasapuolisesti molempia sukupuolia. Tasa-arvoa edistetään tasa-arvolain hengen mukaisesti estämällä sukupuoleen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä ja parantamalla vähemmistösukupuolen asemaa käytännön toimenpiteillä. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. 1. kesäkuuta 2005 voimaan tulleessa tasaarvolakiuudistuksessa täsmennettiin viranomaisten ja työnantajien velvollisuuksia. Lain mukaan viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toi- Kuva: mintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasaarvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Akatemian hallintoviraston tulee tarkistaa Akatemian henkilökunnan ja tutkimusviroissa olevien rekrytointiperiaatteet ja -menetelmät sukupuolinäkökulmasta. Mikäli aliedustetun sukupuolen osuus ko. tehtävissä on alle 40 prosenttia, kahdesta yhtä ansioituneesta tai vain vähäisessä määrin ansioiltaan toisistaan poikkeavasta hakijasta valitaan aliedustetun sukupuolen edustaja. Akatemian neljän toimikunnan tulee pyrkiä johdonmukaisesti lisäämään vähemmistösukupuolta edustavien tutkimusvirkanimitysten määrää niissä virkaryhmissä, joissa vähemmistösukupuolta olevien osuus on pienempi kuin 40 prosenttia viranhaltijoista. Toimikuntien tulee valita arvioinnin asiantuntijoiksi tasapuolisesti naisia ja miehiä. Koska Akatemian tasa-arvosuunnitelma koskee sen tutkimusrahoituksella työskenteleviä tutkijoita, tulee tutkimushankkeen vastuullisen johtajan huolehtia sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta. Akatemian määrärahoilla työskenteleville on taattava tasa-arvoinen palkkapolitiikka ja tasa-arvoiset työolosuhteet, kuten mm. osallistumisessa opetukseen ja opinnäytetöiden ohjauksessa tai työmatkoissa. Määräaikaiset työsuhteet ja lyhyet peräkkäiset pätkätyöt ovat erityinen ongelma tutkijoiden keskuudessa. Akatemian rahoituksella palkattavat tulee palkata koko rahoituskaudeksi, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Akatemia edistää tutkijoiden tasavertaisuutta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden toteutumisen osalta. Periaatteena on, että nämä vapaat eivät lyhennä tutkijan rahoituskautta. Rahoituskautta voidaan lisäksi pidentää enintään yhdellä vuodella myös hoitovapaan vuoksi. Akatemia seuraa tasa-arvosuunnitelmaansa tasa-arvoindikaattorien ja henkilöstötilinpäätöksestä saatavien tietojen avulla. Suomalainen Research.fi-tietopalvelu lähtee kansainvälisiin World Summit Awards -kisoihin Suomen edustajana e-science-kategoriassa. Kilpailussa valitaan syksyllä maailmanlaajuisesti paras tieteen verkkosivusto. Tietopalvelusta löytyy helposti tiede- ja teknologiapolitiikan linjauksia, keskeisiä tilastoja, kansainvälisiä vertailutietoja sekä runsaasti linkkejä erilaisiin syventäviin taustatietoihin. Kilpailussa on kaikkiaan kahdeksan kategoriaa ja niiden voittajat esitellään YKn tietoyhteiskuntahuippukokouksessa Tunisissa loppuvuodesta Konenäön tutkimusryhmässä Oulun yliopistossa kehitetään kirurgista robottia, jolla on mahdollista operoida magneettikuvauksen aikana. Magneettikuvausympäristö on instrumenttien kannalta haasteellinen, sillä vahvasti magneettinen ympäristö voi haitata kuvauslaitteiden toimintaa. Robotin tulee sopia käytettäväksi yhdessä magneettiresonanssikuvauksen (MRI) kanssa. Kirurgisella robotilla voidaan työskennellä aivojen alueella, jolla kohteeseen pääseminen on ongelmallista ja tarkkuutta vaativaa. Sitä voidaan soveltaa myös muihin kehon osiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kehittää interaktiivinen ja helppokäyttöinen laite, robottikäsivarsi, jota kirurgi voi käyttää kuten muitakin leikkausinstrumentteja. VTT on kehittänyt Kuopion yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa palvelun, jota kuluttaja voi käyttää ruokavalintojensa tukena. TIVIK-palvelun avulla kaupassa voi poimia elintarvikkeiden tuotetiedot suoraan kamerakännykkäänsä pakkausten viivakoodeista tai käyttää palvelua kotona internetin kautta. Palvelu näyttää elintarvikkeiden energia- ja ravintoarvot ja tarjoaa käyttäjälleen esimerkiksi ruokapäiväkirjan ja liikuntalaskurin. VTT on projektissa kehittänyt ja patentoinut viivakoodin analyysiohjelmiston, joka muuntaa kamerakännykän viivakoodinlukijaksi. Korkeakoulut ovat ottaneet käyttöön Haka-infrastruktuurin, joka mahdollistaa kirjautumisen korkeakoulukentän palveluihin yhdellä käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tieteen tietotekniikan keskus CSCn kehittämä käyttäjätunnistusjärjestelmä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Käyttäjätunnistusjärjestelmään ovat liittyneet jo Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi ja Tampereen ammattikorkeakoulu. 23

13 K O L U M N I Suomen EU T&K -yhteystoimisto täyttää kymmenen vuotta Tänä syksynä juhlitaan Brysselissä sijaitsevan Suomen EU T&K -yhteystoimiston kymmenvuotista taivalta. Varsinainen juhla järjestetään Brysselissä 28. syyskuuta. Juhlan yhteydessä pidettävässä seminaarissa puhuvat Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, Euroopan komission tutkimuksen pääosaston pääjohtaja Achilleas Mitsos sekä Suomen pysyvän EU-edustajan sijainen, suurlähettiläs Nina Vaskunlahti. Suomi on päässyt osallistumaan EUn tutkimuksen puiteohjelmiin täysjäsenenä liityttyään EU-jäseneksi vuonna Samalla Tekesin Brysselin teollisuussihteeritoimiston tehtäväkenttä laajeni koskemaan myös EUn tutkimusja innovaatiopolitiikan seuraamisen. Suomen Akatemian ja yliopistojen edustaja aloitti toimistossa kesäkuussa Siitä alkaen toimistossa on ollut edustaja sekä Suomen Akatemiasta että Tekesistä. EU T&K -yhteystoimiston tehtävänä on edistää suomalaisten tutkimusta harjoittavien yhteisöjen ja tutkijoiden osallistumista Euroopan unionin tutkimukseen, avustaa ohjelmien toimeenpanoon liittyvissä asioissa sekä seurata EUn tutkimuspolitiikan ja -ohjelmien kehitystä ja raportoida niistä. Tällä hetkellä Suomen Akatemian tiedeasiantuntijana Brysselissä toimii Rami Nissilä. Tekesin tiedeasiantuntijana aloittaa syyskuun alussa Ilpo Reitmaa. Kuluva vuosi on julistettu YKn toimesta Fysiikan vuodeksi, mutta mediassa se näkyy pikemmin Einsteinin vuotena. Suppean suhteellisuusteorian synnystä on tullut kuluneeksi sata vuotta, kuten meitä toistuvasti on tänä vuonna muistutettu. Suppea suhteellisuusteoria on oppi Fysiikan vai Einsteinin vuosi? Lauri A. Aaltosen ryhmä ehdolla Descartes-tiedepalkinnon saajaksi liikkeestä: se kertoo, miten aikaa ja välimatkaa tulee mitata. Vaikka sen seu- 24 Akatemiaprofessori Lauri A. Aaltosen ja englantilaisen tutkijan Ian Tomlinsonin koordinoima Syöpägeeni-tutkimushanke on ehdolla EUn Descartes-tiedepalkinnon saajaksi. Syöpägeeni-hankkeessa keskitytään erityisesti periytyvän syövän kuten paksusuolen syövän sekä munuaissyövän tutkimukseen. Aaltosen ja Tomlinsonin johtamilla tutkimusryhmillä on kolme yhteistä EU-rahoitteista hanketta, joita koordinoi Helsingin yliopisto. Aaltosen ja Tomlinsonin monivuotinen tutkimusyhteistyö Nuoret investoivat identiteettiinsä hankkimalla itselleen sosiaalisia taitoja ja koulutusta sekä parantelemalla ulkonäköään. He pitävät tärkeimpinä asioina elämässään terveyttä, kotia, ihmissuhteita ja työtä. Tämä selviää tutkimusprofessori Helena Helven tutkimuksesta. Helve tutkii nuorten arvoja, asenteita ja luottamuksen syntymistä Yhteiskunnan kulisseissa Nuoret, identiteetti ja sosiaalinen pääoma (BeSS)-hankkeessa. Hanke on osa Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot (SoCa) on mahdollistanut lukuisat geenilöydöt. Kansainvälinen yhteistyö toi myös Descartesehdokkuuden, sillä palkintoehdokkaiksi nimettävissä korkeatasoisissa tutkimusryhmissä on oltava jäseniä vähintään kahdesta EUn jäsenvaltiosta tai EUn kanssa liitännäissopimuksen tehneestä valtiosta. Suomi on noussut halutuksi yhteistyökumppaniksi geenitutkimuksessa. - Suomessa on hyvä tehdä syövän geenien tutkimusta, sillä täällä on hyvin tutkimusmyönteinen ilmapiiri. Lisäksi Suomessa on korkeatasoinen -tutkimusohjelmaa. Helven johtamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan nuorten perhesuhteita ja sosiaalisia verkostoja yleisemminkin ja sitä, miten nämä vaikuttavat heidän sosiaaliseen pääomaansa. Nuorten sosiaalista pääomaa ovat esimerkiksi erilaiset koulutukselliset, työllistymis- ja muut kansalaisiksi kasvamiseen liittyvät tekijät. Muun muassa globalisoituminen ja tekniikan kehittyminen vaikuttavat siihen, että nuorten sosiaaliset verkostot muodostuvat eri tavalla kuin aiemmin. infrastruktuuri sekä ainutlaatuinen väestötietoaineisto, jotka mahdollistavat alan huippututkimuksen, sanoo Aaltonen. Akatemiaprofessori Lauri A. Aaltonen on mukana kahdessa Suomen Akatemian huippuyksikössä, Leena Peltonen-Palotien johtamassa Tautigeenien huippuyksikössä sekä vuoden 2006 alussa toimintansa aloittavassa genomitiedon huippuyksikössä, jota johtaa akatemiaprofessori Olli Kallioniemi. Descartes-palkintoehdokkaiksi ilmoitettiin tutkimussarjassa kaikkiaan 85 ryhmää, joista 14 valittiin finaaliin. Nuoret investoivat identiteettiinsä Voittajat ja finalistit jakavat yhteensä 1,15 miljoonan euron palkintopotin.tutkimussarjan ohessa järjestetään nyt toisen kerran tiedeviestintäsarja, jossa jaetaan palkintoina euroa. Sekä tutkimus- että tiedeviestintäsarjan voittajat julkistetaan Lontoossa Vuonna 2004 tutkimussarjan miljoonan euron palkinnon sai Suomen Akatemian huippuyksikköihin kuuluva professori Howy Jacobsin johtama mitokondriotautien tutkimusyksikkö Tampereen yliopistosta. - Ystävien ja kodin ulkopuolisten kasvattajien merkitys on nuorten elämässä muuttunut yhä keskeisemmäksi. Nuorten arvoissa, asenteissa ja maailmankuvassa näkyy kuitenkin myös perheen vaikutus ja perhesuhteiden moninaistuminen, Helve toteaa. Nuorten arvoissa on Helven mukaan havaittavissa myös ristiriitoja. Nuoret arvostavat suuresti työn sisältöä, mutta ovat silti valmiita tekemään ikävää työtä, mikäli siitä maksetaan riittävän suurta palkkaa. Nuoret arvostavat yksilön vapautta, mutta toisaalta kaipaavat vahvoja johtajia palauttamaan kurin ja järjestyksen. Tasa-arvoa pidetään tärkeänä, mutta puhuttaessa asiasta konkreettisemmin esimerkiksi yhteiskunnan huono-osaisten auttamisesta, kannatus ei olekaan niin suurta. Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot (SoCa) -tutkimusohjelma ajoittuu vuosille Ohjelman rahoittajina ovat Suomen Akatemia, Tekes, Työsuojelurahasto sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. raamuksiin kuuluu maailmanhistorian kuuluisin kaava E=mc 2, teorian vaikutukset ihmisten konkreettiseen elämään ovat vähäiset. Fyysikon kannalta taas suppea suhteellisuusteoria on niin arkipäiväinen asia, ettei sitä edes tutkita. Mistä siis johtuu Einsteinin ja suhteellisuusteorian kiehtovuus, joka otsikoissa syrjäyttää kaiken muun fysiikan? Fysiikan vuoden aikana Einsteinilla ovat ratsastaneet myös hänen perillisensä, ajan ja avaruuden nykytutkijat. Tämä näkyy siinä, että maailmalla on säieteorioista kirjoitettu kohta enemmän kirjoja kuin mistään muusta tyystin vailla empiiristä perustaa olevasta aihepiiristä, mukaan lukien enkelit. Miksi esoteerinen, matematiikan korkeimpiin koukeroihin pohjaava teoreettinen spekulointi kiinnostaa heti ihmisiä kun se vain liitetään Einsteinin nimeen? Tai kiteyttäen: miksi kaikki tietävät, miltä Einstein näyttää? Miksi hänet tunnistetaan maapallon joka kolkassa, mutta vaikka kuinka nyt eläisimme keskellä biologian voittoisaa kulta-aikaa, kuka muistaa miltä Crick tai Watson näyttivät? Näiden biologian Einsteinien ikoninen tunnettuus on niin huonoa, että suurempi osa ihmisiä muistaa ennemmin minkä näköinen on näyttelijä Jeff Goldblum kuin hänen DNAn metsästyksestä kertoneessa televisiosarjassa esittämänsä James Watson. Jos meidän tulisi kuvailla elämän perusmolekyylin toista löytäjää, sanoisimme: Watson näyttää aivan Jeff Goldblumilta. Mutta kukaan ei tulisi määrittäneeksi Einsteinin olemusta toteamalla, että hän on Walter Mathaun ilmetty kaksoisolento. Siitä huolimatta, että Mathau esitti Einsteinia eräässä elokuvassa. Miksi siis fysiikan julkisuuskuva on kuin peruskallio siinä missä arkipäivälle kiistämättä tärkeä biologia syöpälääkkeineen ja geeniterapioineen on vain joukko siirtolohkareita? Uskon, että syy on se, että fysiikan uskotaan tuottavan perimmäistä tietoa. Perimmäistä siinä mielessä, että sen uskotaan paljastavan fenomenaalisen maailman takana olevan todellisuuden. Se piirtää maailmankuvan kuin arkkitehti talon. Fysiikkaan verrattuina biologia ja molekyylibiologia ovat sittenkin soveltavia tieteitä. Paradoksaalisesti fysiikan julkisuuskuvaa auttaa se, että sekä mikroskooppista kvanttimaailmaa että yleisen suhteellisuusteorian valtakuntaa eli makroskooppista kosmosta kuvaillessaan se joutuu käyttämään arkikokemukselle tyystin vieraita käsitteitä. Fysiikka on eräänlainen tiedeavaruuden Mauno Koivisto: se lausuu maailmasta niin synkkiä, hämäriä ja oraakkelimaisia profetioita, että ihmisten on pakko uskoa sen tavoittavan syvällisen totuuden. Tämän lisäksi on olemassa valtaisa joukko fysiikan konkreettisia sovelluksia, jotka suuren yleisön mielessä toimivat sertifikaatteina sille, että fyysikot eivät vain puhele lämpimikseen. Syllogismi kulkee seuraavasti. Kännykät toimivat ja atomipommi toimii, ergo: fyysikot tietävät, mitä tekevät. Einstein oli fyysikko, siis hänkin tiesi, mitä teki - vaikken ymmärräkään, mitä hän teki. Mutta kenties on niin, että sekä mediassa että ihmisten mielissä tieteellä voi kerrallaan olla vain yhdet kasvot. Tässä katsannossa ja laajasti ymmärrettynä Einstein symboloi 1900-luvun kaikkia tieteellisiä saavutuksia. Olkaamme siitä kiitollisia: hän on inhimillisen rationaalisen älyn ja empiirisen uteliaisuuden ikoni, jota sopii juhlia muulloinkin kuin Fysiikan vuonna. Kari Enqvist Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa 25 Kuva: Mauri Ratilainen

14 Teksti: Markku Saksa Kuva: Mauri Helenius 26 Tiedeattasea siltana suomalais-ranskalaisessa tutkimusyhteistyössä Ranskan suurlähetystön tiedeattasea Marie Aronson seuraa Suomen tiede-elämää. Kun täällä järjestetään mielenkiintoinen tieteellinen kongressi, hän tiedottaa siitä Ranskaan ja kutsuu ranskalaisia tutkijoita Suomeen. Ranskaa kiinnostaa ulkomaalaisissa opiskelijoissa se, että valmistuttuaan he saattavat jäädä Ranskaan tutkijoiksi tai työhön. - Vaikka suurin osa heistä lähtee takaisin, he vievät Ranskan kulttuurin ja kielen tuntemuksen omiin maihinsa ja lujittavat tällä tavalla Ranskan asemaa, tiedeattasea Marie Aronson kuvailee. Vuosi sitten tiedeattaseaksi nimitetyn Marie Aronsonin työhuone on Ranskan kulttuurikeskuksessa Helsingin Kaapelitehtaalla. Toisen kerroksen työhuoneen ikkunat antavat merelle niin, että voisi kuvitella olevansa isossa laivassa. - Tiedän että te suomalaiset rakastatte kahvia, hän sanoo ja noutaa keittiöstä ison höyryävän kupin kahvia. Marie Aronson asui lapsuutensa Costa Ricassa, jossa hänen vanhempansa ovat kahvinviljelijöinä. Kahvi tulee hänen vanhempiensa kahvitilalta. Kun kahvi vähän jäähtyy, alkaa hienon arabican maku tuntua. Hänen isänsä Steven Aronson perusti vuonna 1985 Costa Rican vuorille kahviviljelmän ja alkoi tuottaa ensimmäisenä costaricalaista gourmet-kahvia kauppanimellä Café Britt. Nyt sitä juodaan esimerkiksi Karibian loistoristeilijöillä ja Marriotketjun hotelleissa. Britt kuulostaa ruotsalaiselta, jota se itse asiassa onkin. - Isäni antoi kahville nimen ruotsalaisen näyttelijän Britt Eklandin mukaan, jonka hän tuntee Bond-elokuvista, naurahtaa Aronson. Café Britt järjestää turisteille samanlaisia tutustumiskäyntejä kuin ranskalaiset viinitilat. Oppaat selostavat ja näyttävät kahvin valmistuksen vaiheet. Tähän asti vieraita on käynyt Taustalla monta maata ja kulttuuria Aronson on kansallisuudeltaan ranskalainen, mutta hän syntyi Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa. Hän vietti 16 ensimmäistä vuottaan Costa Ricassa ja kävi siellä koulua, kunnes vanhemmat lähettivät hänet Pariisiin viimeiseksi lukiovuodeksi. Hän aloitti yliopisto-opinnot Pariisissa jo 17-vuotiaana. Hän ryhtyi opiskelemaan maataloutta ja keskittyi biologiaan. Hän väitteli molekyylibiologiasta opinahjossaan L Institut national agronomique Paris-Grignonissa vuonna Aronson toimi ennen Suomeen tuloaan CNRSn (Centre national de la recherche scientifique) tutkijana Ranskassa neljä vuotta ja oli sinä aikana vierailevana tutkijana kahteen otteeseen Sveitsissä ja kerran Yhdysvalloissa. Marie Aronson tuli Suomeen pari vuotta sitten syöpätutkijaksi lääketieteen professori Tomi Mäkelän ryhmään Biomedicumiin. Kun hänen EMBOlta (European Molecular Biology Organization) saamansa stipendi loppui, hän vaihtoi alaa ja aloitti viime syksynä Ranskan suurlähetystössä tiedeattaseana. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös opiskelijoiden ja tutkijoiden vaihto Suomen ja Ranskan välillä. Alan vaihto tuntuu miellyttävän Aronsonia. - Laboratoriossa seurustelin solujen kanssa ja täällä ihmisten kanssa. Hän ei aio enää palata tutkijan ammattiinsa vaan keskittyy tiedeattasean työhönsä. - Molekyylibiologia etenee nykyisin niin nopeasti, että sitä on seurattava koko ajan. Kahden kolmen vuoden jälkeen tutkijaksi palaaminen ei ole enää mahdollista, hän sanoo. Hän uskoo, että tieteelle uhratut vuodet eivät ole menneet hukkaan, koska hän tuntee tiedemaailman sisältä päin ja tietää, kuinka tutkijat ajattelevat ja minkälaista apua he tarvitsevat. Suomalaiset tutkijat nuoria Ranskalaisen post doc -tutkijan silmin suomalainen laboratoriotyöskentely oli erilaista. Aronson sanoo, että tutkijat ovat nuorempia Suomessa kuin Ranskassa. Suuri osa heistä oli vuoden ikäisiä. Myös heidän asemansa on erilainen, koska he tekevät projektitöitä. Aronson painottaa, että hän puhuu vain omista kokemuksistaan Ranskassa ja Suomessa eikä halua yleistää mielipidettään kaiken kattavaksi. Marie Aronson kertoo, että Ranskassa työpaikat ovat luonteeltaan pysyvämpiä. - Tämä merkitsee sitä, että tutkijat voivat perehtyä pitkäaikaisiin projekteihin ilman huolta työpaikan vaihtamisesta. Hän sanoo, että tutkimusprojektit rahoitetaan enenevässä määrin kilpailun ehdoin, minkä vuoksi ranskalaisen tutkimuksen taso arvostetaan korkealle. - Tämä näkyy esimerkiksi matematiikassa siten, että Ranskassa on erittäin suuri määrä Fieldsin mitalin saaneita. Aronson uskoo, että Suomessa hyvä puoli on se, että laboratorioihin on helpompaa saada sellaisia opiskelijoita kuin kulloinenkin tutkimus edellyttää. Ranskassa valitetaan jo tutkijapulaa, koska monet nuoret haluavat opiskella käytännöllisiin ammatteihin kuten insinööreiksi, ekonomeiksi ja vastaaviksi. - Suomessa nuorille tutkijoille asetetaan kovat vaatimukset: töitä on tehtävä paljon, on haettava koko ajan rahoitusta ja uusia töitä. Suomalaisten pitää myös julkaista enemmän kuin Ranskassa, arvioi Aronson. Vierasta kieltä ei kannata pelätä Aronson rohkaisee suomalaisia tutkijoita ja opiskelijoita lähtemään Ranskaan, vaikka he eivät osaakaan ranskaa. Hän tietää, mistä puhuu, koska hän itse tuli Suomeen osaamatta montaakaan sanaa suomea. Hän kertoo opiskelleensa suomea jonkin aikaa Pariisissa Suomen kulttuuri-instituutissa. - Ranskaan tulevan on aluksi opiskeltava arjen elämää varten 50 tärkeintä sanaa lähtien leivästä ja maidosta, mutta tutkimuslaitoksissa pärjää englannilla. Sitä puhutaan paljon, koska niissä on paljon ulkomaalaisia tutkijoita. Ranskaa voi opiskella työn ohessa ja sitä kuulee paljon. Vuoden parin sisällä se alkaa luistaa, uskoo Aronson. Myös Biomedicumissa puhuttiin englantia, mutta runsaassa kahdessa vuodessa Aronson on oppinut lukemaan suomalaisia lehtiä ja tuntuu ymmärtävän suomea yllättävän hyvin. Hänen mielestään Suomessa voisi elää pelkällä englannillakin, mutta hän puhuu perhetaustansa vuoksi ranskan lisäksi espanjaa ja englantia. Linkkejä Turusta Toulouseen... Marie Aronson seuraa Suomen tiedeelämää. Kun täällä järjestetään mielenkiintoinen tieteellinen kongressi, hän tie- 27

15 28 dottaa siitä Ranskaan ja kutsuu ranskalaisia tutkijoita Suomeen. Tällainen oli esimerkiksi Tampereella viime syksynä järjestetty geeniterapiakokous, jossa 32 maan tutkijat esittelivät uusimpia tutkimustuloksiaan. Ranskasta tuli 61 osanottajaa. Tieteellisteknisessä yhteistyössä tärkeä osuus on Suomalais-ranskalaisella teknistieteellisellä seuralla. Se on vaikuttanut jo 31 vuoden ajan sillanrakentajana maiden välillä. Samanlainen yhteistyöseura Ranskalla on muiden Pohjoismaiden ja esimerkiksi Saksan ja Israelin kanssa. Seurassa on kolmisensataa jäsentä. Se järjestää keskimäärin neljä suomalaisranskalaista symposiumia vuodessa ja keskittyy sellaisiin valtavirran ulkopuolelta oleviin aiheisiin, joissa kansainvälinen verkottuminen ei ole ehtinyt tapahtua. Seura järjesti esimerkiksi vuosi sitten toukokuussa bioalan kokouksen Koivisto-keskuksessa, jonne tuli yli sata tutkijaa. Ranskasta tuli 25 tutkijaa, jotka edustivat maan kahdestatoista biokeskuksesta yhdeksää. Kokouksen ja muun työn tuloksena Turun ja Toulousen biotekniikkakeskusten välille on syntynyt hedelmällistä yhteistyötä. Ranska on Euroopan maiden joukossa bioteknologiayritysten lukumäärässä kolmannella sijalla ja Suomi kahdeksantena. Suomalais-ranskalainen teknistieteellinen seura pyrkii myös saamaan tekniikan alan yhteistyölinkin VTTn ja Grenoblessa toimivan STMicroelectronicsin välille. Niillä on paljon annettavaa toisilleen. Grenoblessa on Aronsonin mukaan myös paperialan huippukoulutusta, jonka uskoisi kiinnostavan suomalaisia. Ranska haluaa suomalaisia opiskelijoita Ranska kilpailee ulkomaalaisista opiskelijoista EduFrance-ohjelmalla muiden suurten maiden kuten Yhdysvaltojen, Britannian, Saksan ja muutamien muiden kanssa. Aronson kertoo, että Ranskan yhtenä kilpailuvalttina on se, että opiskelu on Ranskassa ilmaista ja sisäänpääsy yliopistoihin tapahtuu yleensä ilman pääsykoetta. Karsinta tapahtuu vasta opiskelun edistyessä. Ranskaa ja muita suuria maita kiinnostaa ulkomaalaisissa opiskelijoissa se, että valmistuttuaan he saattavat jäädä Ranskaan tutkijoiksi tai työhön. Vaikka suurin osa heistä lähtee takaisin, he vievät Ranskan kulttuurin ja kielen tuntemuksen omiin maihinsa ja lujittavat tällä tavalla Ranskan asemaa. EduFrancen tehtävänä on jakaa tietoa Ranskan yliopistoista ja korkeakouluista kaikkialle maailmaan. Suuri osa Ranskaan menevistä suomalaisista opiskelijoista ja jatko-opiskelijoista on mukana Erasmus vaihto-ohjelmassa, mutta eivät suinkaan kaikki. - Opiskelijat ja tutkijat saavat tietoa minulta, kuinka Ranskasta voi saada opiskelupaikan suoraan. Ranskan kulttuurikeskuksen suomenkielisiltä sivuilta saa infor- Erasmusopiskelijavaihto: Ranskalaisia Suomessa 760 Suomalaisia Ranskassa 413 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO kokoaa vuosittain tilastot Suomesta lähtevistä sekä Suomeen saapuvista Erasmus-opiskelijoista. Näihin lukuihin eivät sisälly ne opiskelijat ja tutkijat, jotka hankkivat paikkansa suoraan esimerkiksi Ranskan kulttuurikeskuksen avulla. Suomalaisten Erasmus vaihto-opiskelijamäärät Ranskaan ovat kasvaneet tasaisesti koko ajan. Kymmenen vuotta sitten heitä oli 102 ja nyt 413. Ranskalaisten Erasmus-opiskelijoiden osuus Suomessa on kasvanut myös joka vuosi tasaisesti. Lukuvuosi oli ensimmäinen, jolloin ranskalaisten Erasmus -opiskelijoiden määrä ylitti suomalaisten Ranskaan lähtevien määrän. Kymmenen vuotta sitten heitä oli 151 ja nyt 760. Lukuvuonna Suomen Erasmus-vaihtotilastojen ykkönen oli Saksa (654 opiskelijaa). Seuraavaksi eniten lähteviä opiskelijoita houkuttelivat Britannia (552), Espanja (479), ja Ranska (413). Erasmus on Sokrates-ohjelman korkeakouluja koskeva alaohjelma, jonka tavoitteena on nostaa koulutuksen tasoa, lisätä korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja edistää opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuutta. Lähde: CIMO maatiota Ranskan yliopistoista ja korkeakouluista. Suomen ja Ranskan opiskelijavaihto on hyvin vireätä molempiin suuntiin, koska mailla on molemminpuolinen kiinnostus toistensa kulttuureihin. Ranska on numeroina laskien kolmannella tilalla vaihdon määrässä, kertoo Aronson. Onko tieteellä sukupuolta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija Liisa Husun ja akatemiatutkija Kristina Rolinin toimittama uutuusteos Tiede, tieto ja sukupuoli on ensimmäinen kokoava esitys Suomessa tehtävästä sukupuolta problematisoivasta tieteentutkimuksesta eri tieteenaloilla. Samalla se luo ajankohtaisen katsauksen alan kansainväliseen tutkimukseen ja keskusteluun. Vaikka nykyinen tiede- ja yliopistomaailma näyttäytyykin pitkälti sukupuolineutraalina, kuten tutkija Liisa Husu artikkelissaan huomauttaa, kertoo tiedenaisten asemaa selvitelleet tutkimukset vahvasti sukupuolittuneesta tiedeyhteisöstä. Naisten osuus korkeimmissa yliopistoviroissa on edelleen suhteellisen pieni, naisten osuus kasvaa vain hierarkian alemmilla tasoilla ja tiedeyhteisön kulttuurissa ilmenee sukupuolistuneita piirteitä, kuten naisten itseluottamuksen puutetta tai mieskollegojen alentuvia asenteita. - Uusien tutkimusten mukaan nämä samat ilmiöt näkyvät edelleen 2000-luvun alun tiedemaailmassa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, Liisa Husu painottaa. Liisa Husun mielestä alan tutkimus on tuottanut runsaasti tietoa tiedeyhteisön sukupuolittuneista rakenteista ja erilaisista sukupuolieroista, muutoksista sukupuolten lukumääräisissä suhteissa opiskelija- ja tutkijakunnassa sekä tietoa naisten syrjäytymisestä. - Tutkimukset ovat osoittaneet näiden rakenteiden sitkeyden ja kansainvälisen luonteen. Tähänastisessa tutkimuksessa on kuitenkin kiinnitetty liian vähän huomiota sukupuolistuneiden käytäntöjen ja suhteiden monimutkaiseen dynamiikkaan ja siihen, kuinka sukupuolistuneita rakenteita jatkuvasti uusinnetaan tiedeyhteisössä, Husu kirjoittaa. Husun ja Rolinin toimittama teos vastaa osaltaan hyvin tähän haasteeseen. Monitieteinen, uusia näkökulmia tarjoava, hyvin toimitettu katsaus kokoaa yhteen sukupuolta ja tutkimusjärjestelmää koskevaa tutkimusta ja näkemyksiä niin tutkijan ja tiedeyhteisön näkökulmasta kuin tiedepoliittisistakin lähtökohdista. Kulttuurihistorioitsija Marja Engman käsittelee artikkelissaan Suomen ensimmäisiä naistutkijoita, dosentti, ylilääkäri Markku T.Hyyppä pohtii aivotutkimusta sukupuolen näkökulmasta, tutkija Marja Vehviläinen kirjoittaa sukupuolen ja teknologian tutkimuksesta ja akatemiatutkija Jeff Hearn miesten ja maskuliinisuuksien sukupuolistumisesta tieteessä. Sokerina pohjalla on Liisa Husun Suomen ensimmäisestä tieteen naisakateemikosta Pirjo Mäkelästä tekemä haastattelu, joka luo mielenkiintoisen näkymän akateemikko Mäkelän viiteen vuosikymmeneen tutkijana ja hänen kokemuksiinsa naisena tiedeyhteisössä. Liisa Husu ja Kristina Rolin (toim.) Tiede, tieto ja sukupuoli, 256 s., Gaudeamus, 2005 Uutta yhteisöllisyyttä etsimässä Onko yksilöllisyyttä korostavassa ajassamme tilaa yhteisöllisyydelle? Ja missä muodoissa yhteisöllisyys tänä aikana yhteiskunnassamme näkyy? Mikä on kansalaisyhteiskunnan ja politiikan rooli talouden ja markkinoiden hallitsemassa globaalissa maailmassa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Gaudeamuksen kustantamassa artikkeliteoksessa Yhteisöllisyyden paluu. Dosentti, ohjelmajohtaja Antti Hautamäki uskoo, että yhteisöllisyys on vahvistumassa. - Kansalaisjärjestöt kukoistavat, uusia yhdistyksiä perustetaan yhä enemmän, keskustelu sosiaalisesta pääomasta on vilkasta ja hallituksellakin on oma kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmansa. Olisiko yksilöllisyyttä ja kuluttajuutta korostaneen ajan jälleen koettamassa yhteisöllisyyden ja politiikan aika, Hautamäki kysyy kirjan johdannossa. - Vaikka puhummekin yhteisöllisyyden paluusta, yhteisöllisyys ei ole uusi asia. Se on erottamaton osa ihmisen historiaa. Myös yhteisöllisyyteen kohdistuvalla teoreettisella ajattelulla on pitkät juuret Aristoteleesta alkaen. Yhteisöllisyys on vahva ja pysyvä asia, mutta se ilmenee jatkuvasti uusissa, yllättävissä muodoissa, Hautamäki jatkaa. Yhteisöllisyyden paluu - teoksen artikkeleissa lähestytäänkin yhteisöllisyyden käsitettä monen tieteenalan näkökulmasta. Tutkijakollegiumin johtajan Juha Sihvolan artikkeli käsittelee poliittisen yhteisöllisyyden käsitettä aatehistoriallisesta näkökulmasta lähtökohtana Aristoteleen määritelmä ihmisestä poliittisena ja yhteisöllisenä olentona. Antti Hautamäen artikkeli käsittelee kansalaisyhteiskunnan ja politiikan asemaa nykymaailmassa, jossa talouden ja hallinnon rooli on vahva. Tutkija Tommi Lehtonen pohtii uskonnon ja yhteisöllisyyden suhdetta ja matkailun kulttuurintutkimuksen ma. professori Soile Veijola esittelee yhteisöllisyyttä turismissa. Tutkija Heli Vaaranen käsittelee artikkelissaan nuorten yhteisöjä työelämän näkökulmasta. Ilkka Tuomi kirjoittaa yhteisöllisyydestä tietoyhteiskunnassa. - Tietoyhteiskunta on lähestymässä murrosta, jossa yksilöllisyyden haavekuva on särkymässä. Internet on synnyttämässä uuden, keskiaikaa muistuttavan yhteisöllisyyden, Tuomi toteaa. Antti Hautamäki, Tommi Lehtonen, Juha Sihvola, Ilkka Tuomi, Heli Vaaranen, Soile Veijola. Yhteisöllisyyden paluu, 175 s., Gaudeamus, 2005 Uusiin kirjoihin tutustui Riitta Tirronen. 29

16 30 Geenitutkija, akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie on nimitetty ainoana suomalaisena Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteelliseen neuvostoon. Tieteellinen neuvosto on niin komissiosta kuin jäsenmaista itsenäisen ERCn ylin päättävä elin. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski on toinen suomalainen, joka on kutsuttu vuonna 1660 perustetun tiedeakatemian Royal Societyn jäseneksi. Edellinen suomalaisjäsen oli filosofi Johan Welin, joka valittiin jäseneksi vuonna Hanski on populaatiobiologian tutkimukseen erikoistunut ekologi. Tällä hetkellä Hanski johtaa Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden laitoksella metapopulaatiobiologian tutkimusryhmää. Ryhmä on valittu Suomen Akatemian tieteen huippuyksiköksi. Akatemiaprofessori Marjatta Hietala on valittu kansainvälisen historiatieteiden komitean (The International Committee of Historical Sciences) hallitukseen viisivuotiskaudeksi. Valinta tehtiin Sydneyssä pidetyssä historiantutkijoiden maailmankonferenssissa. Tämän kansainvälisen historiantutkijoiden kattojärjestön hallituksessa ei aiemmin ole ollut suomalaista historiantutkijaa. Professori Erkki Ojalle on myönnetty IEEEn (Institute of Electrical and Electronics Engineers) Computational Intelligence Societyn vuoden 2005 Neural Network Pioneer Award hänen tutkimustyöstään neurolaskennan alalla. Mainitussa seurassa on n jäsentä, jotka edustavat laskennallisen älyn tutkimusta ja yritystoimintaa. Neurolaskennan pioneeripalkintoja on jaettu vuodesta 1991 lähtien 20 kappaletta, ennen tätä vain kaksi eurooppalaisille tutkijoille. Professori Oja johtaa TKKn tietotekniikan osastolla neuroverkkojen tutkimusyksikköä, joka on yksi Suomen Akatemian nimeämistä tutkimuksen huippuyksiköistä. Oja työskenteli akatemiaprofessorin virassa tämän vuoden heinäkuun loppuun asti. SUOMEN AKATEMIA Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen syyskuun haku päättyy 30.9 ja marraskuun Hakujulisteessa ja verkkosivuilla tiedotetaan myös mahdollisista muista hauista, joista ei vielä ole tässä mainintaa. Ilmoitetut hakuajat ovat ehdottomia. Syyskuun haku ( ) Tuki tutkijakouluille ja valtakunnalliset tutkijankoulutuskurssit Tutkijankoulutus ja tutkijoiden työskentely ulkomailla Tutkijoiden liikkuvuus ja muu kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva yhteistoiminta Kansainvälisten tieteellisten konferenssien järjestäminen Materiaalitieteen ja -tekniikan tutkimus-hankkeiden suunnattu rahoitus yhdessä NSFn kanssa Internet-tutkimuksen pohjoismainen teemaohjelma (Nordunet3) Tieteelliset seurat Työelämässä olevien jatkokoulutus Marraskuun haku ( ) Akatemiatutkijan virat Määrärahat varttuneen tutkijan palkkaukseen Lisätietoja hauista on Akatemian verkkosivuilla osoitteessa kohdassa Rahoituksen haku. MUUT Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta CIMOsta voi hakea hallitusten välisiin kulttuurivaihto-ohjelmiin ja vastaaviin järjestelyihin perustuvia apurahoja. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa TKKn kansainvälisten asioiden osastolta (kva.tkk.fi/fi/) sekä osoitteesta kohdasta apurahaohjelmat. KANSAINVÄLISET Euroopan unionin Tiede ja yhteiskunta -ohjelmassa on avautunut kolme uutta hakua. Hakujen teemat ja haettavat euromäärät ovat Riskienhallinta ja etiikka (8,0 miljoonaa euroa), Tiedeviestintä (1,6 milj. euroa) sekä Naiset ja tiede (5,75 milj. euroa). Haku päättyy Lisätietoja: fp6. cordis.lu/fp6/calls.cfm EUn Marie Curie -tutkijaliikkuvuusohjelman haut auki tutkijaliikkuvuus/index.html EUn kuudennen puiteohjelman hakuja: ja fp6.cordis.lu/fp6/calls.cfm ESFn (European Science Foundation) hakumuodoista ja hakuajoista lisätietoa: Lisää Akatemian kansainvälisestä toiminnasta ja tutkimusyhteistyöorganisaatioista sekä niiden hauista löytyy osoitteesta kohdasta Kansainvälinen yhteistyö. ERA-NET PathoGenoMics avaa kansainvälisen haun ERA-NET PathoGenoMics avaa patogeenisten mikrobien genomitutkimusta koskevan kansainvälisen haun, jossa myös Suomen Akatemia on mukana. Suomen lisäksi hakuun osallistuvia maita ovat Espanja, Israel, Itävalta, Portugali, Saksa, Slovenia ja Ranska. Haun yksityiskohtia viimeistellään parhaillaan ja muutamien muiden maiden osallistumisesta neuvotellaan edelleen. Haun ensimmäinen vaihe avautuu joulukuussa ja varsinaisten hakemusten jättöpäivä on keväällä (päivä tarkentuu myöhemmin). Haussa rahoitetaan vähintään kahden osallistujamaan välisiä riittävän laajoja tutkimuskonsortioita. Tarkemmat hakutiedot ilmoitetaan myöhemmin syksyllä. Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Soile Juuti (soile.juuti@ktl.fi), p. (017) tai www. pathogenomics-era.net. SUOMEN AKATEMIA Ajankohtaista tietoa Akatemian järjestämistä tapahtumista on verkkosivuilla osoitteessa etusivun tapahtumakalenterissa Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan kokous Tiedeviikot-kiertue Helsingissä. Teemana on terveys ja sitä tarkastellaan ravitsemuksen ja elintarvikkeiden näkökulmasta. Kiertue jatkuu Oulussa , Vaasassa ja Joensuussa. Lisätietoja: www. tiedeviikot.fi EUn Tutkijan vuoden Researchers Night. Tiedeviikkojen ohessa Akatemia järjestää yhdessä Tekesin kanssa EUn Tutkijan vuoden Researchers Night -tapahtuman Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamolla. Lisätietoja: tiedottaja Pasi Ripatti, p. (09) , pasi.ripatti@aka.fi Työpaja Itämeren tutkimustarpeiden kartoittamiseksi. Tutkijoille suunnatun työpajan järjestävät yhdessä Itämeren tutkimusohjelma BIREME ja ERANET- hanke BONUS. Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Tuula Aarnio, tuula.aarnio@aka.fi tai p. (09) Kutsuseminaari Tutkimuksen huippuyksiköt korkeatasoista tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Ritva Dammert, ritva. dammert@aka.fi A Common Economic Space -Venäjän talousseminaari. Suomen ja Venäjän välisen tt-komission yhteiskuntatieteellisen työryhmän ja Suomen Akatemian järjestämä tilaisuus Säätytalolla Helsingissä. Lisätietoja: Kristiina Helansuo, kristiina. helansuo@aka.fi tai fi > Tapahtumakalenteri Suomen Akatemian hallituksen kokous The 3rd Finnish Microbial Pathogenesis -seminaari Ravintola Tekniska (os.eerikinkatu 2, Helsinki). Järjestäjät: Mikrobit ja ihminen (MICMAN) -tutkimusohjelma ja Helsingin yliopisto. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Yhteyshenkilö: Soile Juuti, soile. juuti@ktl.fi, p. (017) Akatemian ja Tekesin järjestämä Impact Evaluation -seminaari. Lisätietoja: johtaja Paavo Löppönen, paavo.lopponen@aka. fi ja johtava tiedeasiantuntija Annamaija Lehvo, annamaija. lehvo@aka.fi Akatemian hallituksen ja toimikuntien toimikauden puolivälin strategiaseminaari Seminaari Infection, Inflammation and Atherosclerosis Helsingin yliopistossa. Tilaisuus on Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelman (MICMAN) järjestämä. Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Soile Juuti, soile.juuti@ktl.fi, (017) sekä micman Immateriaalioikeuden suunnatun haun loppuseminaari klo Suomen Akatemiassa Terveyden tutkimuksen toimikunnan kokous Suomen Akatemian Tiedegaala Suomessa on hiottu strategiaa, jolla kansainväliset tutkijat onnistuttaisiin myös pitämään maassa Kansallisen tutkimuksen huippuyksikköohjelman kutsuseminaari (avaus) Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan kokous Suomen Akatemian hallituksen kokous Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan kokous Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan kokous Tilivirastotapaaminen Suomen Akatemiassa Interlearn kongressi Finlandia-talossa Helsingissä. Konferenssin järjestää Suomen Akatemian Life as Learning -tutkimusohjelma. Lisätietoja: Suomen Akatemian LIIKE-ohjelman seminaari Akatemiassa klo 13. Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Iris Humala, iris.humala@aka.fi Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan kokous Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan kokous Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan kokous Suomen Akatemian hallituksen kokous Terveyden tutkimuksen toimikunnan kokous MUUT Eurooppalainen kulttuuri VIII kansainvälinen kongressi Espanjassa. Teemana on Eurooppa: kohtaamisia ja rajoja. Lisätietoja: viiicongre.html Suhteita tieteessä -seminaari klo Tieteiden talolla (os. Kirkkokatu 6, Helsinki). Lisätiedot: Aura Korppi-Tommola: aura.korppi-tommola@tsv.fi tai (09) Ilmoittautumiset viimeistään info@tsv.fi tai (09) Euroopan komission tutkimuksen pääosasto järjestää toisen Communicating European Research -konferenssin. Teemana on tieteestä tiedottamisen eri puolet. Tilaisuus tarjoaa erinomaisen foorumin ja tapaamispaikan tutkijoille, viestinnän ammattilaisille ja toimittajille. Myös 7. puiteohjelma on esillä ohjelmassa. Lisätietoja: www. europa.eu.int/comm/research/ conferences/2005/cer2005/index_en.html Suomen Akatemia Vilhonvuorenkatu 6, Helsinki PL 99, Helsinki p. (09) (vaihde) kirjaamo: p. (09) f. (09) kirjaamo@aka.fi Hallitus Puheenjohtaja Pääjohtaja Raimo Väyrynen Jäsenet: Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Mattila-Sandholm Professori Arto Mustajoki Professori Riitta Keiski Professori Kalervo Väänänen Teknologiajohtaja Markku Karlsson Johtaja Pirkko Nuolijärvi Johto Pääjohtaja Raimo Väyrynen Johdon assistentti Irmeli Rautiainen p. (09) Ylijohtaja (tutkimus) Anneli Pauli Johdon assistentti Anja Raatikainen p. (09) Ylijohtaja (hallinto) Juha Sarkio Johdon assistentti Päivi Kulo p. (09) Hallintovirasto Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikkö Yksikön johtaja Arja Kallio p. (09) Yksikön sihteeri Riitta Järvinen p. (09) Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikkö Yksikön johtaja Liisa Savunen p. (09) Yksikön sihteeri Maija Ryhänen p. (09) Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikkö Yksikön johtaja Susan Linko p. (09) Yksikön sihteeri Aila Hagelin p. (09) Terveyden tutkimuksen yksikkö Yksikön johtaja Riitta Mustonen p. (09) Yksikön sihteeri Anneli Rajala p. (09) Hallintoyksikkö Henkilöstöpäällikkö Maarit Saarela p. (09) Osastosihteeri Inkeri Tyynelä p. (09) Kansainvälisten suhteiden yksikkö Yksikön johtaja Raija Hattula p. (09) Yksikön sihteeri Arja Bqain p. (09) Palveluyksikkö Kehittämispäällikkö Seppo Hongisto p. (09) Talousyksikkö Yksikön johtaja Pirkko Virtanen p. (09) Taloussihteeri Merja Hyttinen p. (09) Tiedepoliittinen kirjasto Informaatikko Maija Miettinen p. (09) Tietohallintoyksikkö Yksikön johtaja Seppo Raejärvi p. (09) Viestintäyksikkö Viestintäjohtaja Maj-Lis Tanner p. (09)

17 L i s ä ä t i e t o a A ka t e m i a s t a : w w w.ak a.fi Hakuaikataulu 2005 Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen aikataulu. Tarkemmat hakuihin liittyvät tiedot ovat hakujulisteissa. Niissä tiedotetaan myös mahdollisista muista hauista, joista ei vielä ole mainintaa alla olevassa luettelossa tai hakuoppaassa. Ilmoitetut hakuajat ovat ehdottomia. Hakemuksen tulee olla Akatemiassa viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Myöhästynyt hakemus voidaan ottaa hakemusten käsittelyssä huomioon vain, jos myöhästyminen on johtunut hakijasta riippumattomasta syystä. Sy yskuun haku Marraskuun haku Kaikkina hakuaikoina haettava rahoitus Tuki tutkijakouluille ja valtakunnalliset tutkijankoulutuskurssit Tutkijankoulutus ja tutkijoiden työskentely ulkomailla Tutkijoiden liikkuvuus ja muu kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva yhteistoiminta Kansainvälisten tieteellisten konferenssien järjestäminen Materiaalitieteen ja -tekniikan tutkimushankkeiden suunnattu rahoitus yhdessä NSFn kanssa Internet-tutkimuksen pohjoismainen teemaohjelma (Nordunet3) Tieteelliset seurat Työelämässä olevien jatkokoulutus Akatemiatutkijan virat Määrärahat varttuneen tutkijan palkkaukseen Nuoren tutkijan starttiraha Kansalliset tieteelliset seminaarit Tutkijan kotimaahan paluun tukeminen Ulkomaisten tutkijoiden työskentely Suomessa Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden valmistelu Rahoitus tutkijankoulutukseen ja tutkimustyöhön Yhdysvalloissa liiketoimintaosaamista tukevilla aloilla Rahoitus Yhdysvalloissa toimivien tutkijoiden vierailuihin tai työskentelyyn Suomessa liiketoimintaosaamista tukevilla aloilla Vuonna 2006 hakuajat muuttuvat. Hakuaikoja on pääsääntöisesti kaksi: tammikuussa ja lokakuussa. Tammikuussa haetaan rahoitusta tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin. Lokakuun haku keskittyy tutkijanuraan kohdistuviin hakumuotoihin (muun muassa akatemiatutkijoiden ja -professoreiden virat). Siksi ensi tammikuun haussa ei enää ole haettavana akatemiaprofessorin virkoja. Myöskään rahoitusta tutkijankoulutukseen ja tutkijankoulutukseen ulkomailla ei ole haettavana tammikuussa. Uudet rahoitusmuodot julkistetaan myöhemmin mm. Akatemian verkkosivuilla, A propos -lehdessä, yliopistoille lähetettävässä tiedotteessa sekä ensi vuoden hakuoppaassa. Julkaisusarja 1/05 Mobile Minds. Survey of foreign PhD students and researchers in Finland. Kaisa Puustinen-Hopper 2/05 Research in Business Disciplines in Finland. Evaluation Report 3/05 Kestävä ja dynaaminen kumppanuus. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen tutkimusyhteistyö ja tutkijankoulutus 4/05 Tutkimusrahoitusinstrumenttien kehittäminen 5/05 Interaction across the Gulf of Bothnia. Evaluation Report Kahden puolen Pohjanlahtea. Svenskt i Finland - finskt i Sverige. Evalueringsrapport 6/05 Research Programme - Sustainable Use of Natural Resources (SUNARE) Evaluation Report 7/05 Sustainable and dynamic partnership. Research cooperation and researcher training between universities, research institutes and business and industry Muut Tietysti, Suomen Akatemian tiedeviikkojen lehti Ammatiksi tutkija, Näkökulmia tutkijan työhön Akatemian julkaisusarjan julkaisuluettelo ja julkaisut sähköisessä muodossa (pdf) löytyvät verkkosivuilta kohdasta Julkaisut. Tilaukset: viestinta@aka.fi tai (09) Tilaan A propos -lehden Ilmoitan osoitteenmuutoksen Tilaan lehden kollegalleni Peruutan tilaukseni U U S I O S O I T T E E N I : Nimi Ammatti/Nimike Toimipaikka/Osasto Postiosoite Postitoimipaikka V A N H A O S O I T T E E N I : Nimi Ammatti/Nimike Toimipaikka/Osasto Postiosoite Postitoimipaikka T E R V E I S I Ä T O I M I T U K S E L L E : Suomen Akatemia maksaa postimaksun A PROPOS -LEHTI Suomen Akatemia Tunnus VASTAUSLÄHETYS Voit myös faksata palvelukortin numeroon (019) tai lähettää tietosi sähköpostilla osoitteeseen apropos@uusimaa.fi

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma

ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Suomen Akatemian toimikuntarakenne

Suomen Akatemian toimikuntarakenne Suomen Akatemian toimikuntarakenne 1. Sukupuoli Nainen Mies En halua kertoa 2. Vastaajan taustaorganisaatio Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tutkimuslaitos Muu julkinen sektori Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestö

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Marraskuun haku

Marraskuun haku SUOMEN AKATEMIA MARRASKUUN 2005 HAKUJULISTE 1(8) Marraskuun haku 14.10.-15.11.2005 Sisällys: 1 Yleiset hakuohjeet...2 1.1 Sähköinen asiointi...3 1.2 Hakulomakeasiointi...3 2 Akatemiatutkijan virat...4

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Muutama teema. Heikki Mannila

Muutama teema. Heikki Mannila Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009

TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit 1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa suomalaisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän osaamista ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista

Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista Maj ja Tor Nesslingin säätiö Kysely apurahansaajille Tiivistelmä selvityksen tuloksista Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Maj ja Tor Nesslingin Säätiön toimeksiannosta kyselytutkimuksen,

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) LUONNOS

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) LUONNOS 1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen

Keskeiset muutokset Akatemian. Ylijohtaja Riitta Mustonen Keskeiset muutokset Akatemian rahoitusehdoissa ja -muodoissa Ylijohtaja Riitta Mustonen 1 1.9.2010 Keskeiset muutokset Suomen Akatemian päätös Rahoitusmuotojen uudistus syksyllä 2010 Eduskunnan päätös

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa

Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5)

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) 1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella.

Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Anssi Mäkynen Oulun yliopisto Rajaus päivän teemaan soveltaen.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

MARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET VAUHDITETAAN INNOVAATIOITA, KEHITETÄÄN HUIPPUOSAAMISTA

MARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET VAUHDITETAAN INNOVAATIOITA, KEHITETÄÄN HUIPPUOSAAMISTA MARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET VAUHDITETAAN INNOVAATIOITA, KEHITETÄÄN HUIPPUOSAAMISTA Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA-toimet) avulla on yli 20 vuoden ajan koulutettu uransa eri vaiheissa olevia tutkijoita

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Ideasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut

Ideasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Ideasta innovaatioksi Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Esittelyä Teknologiansiirtopäällikkö ja johtava innovaatioasiantuntija, Aalto-yliopisto, 2010 IPR Specialist, Outotec Oyj, 2008

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari

MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari MRC Oulu lääketieteellisen tiedeyhteisön palveluksessa! Petri Lehenkari Miksi MRC? 1. Tarve luoda aito sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisorganisaatio 2. Tarve luoda lääketieteellisen tutkimuksen koti

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot