FORUM3/2005. s. 16. s. 23. s. 4. s. 10. Urheiluakatemia kannustaa nuoria tuloksiin urheilussa ja opinnoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORUM3/2005. s. 16. s. 23. s. 4. s. 10. Urheiluakatemia kannustaa nuoria tuloksiin urheilussa ja opinnoissa"

Transkriptio

1 FORUM3/2005 VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Urheiluakatemia kannustaa nuoria tuloksiin urheilussa ja opinnoissa Idrottsakademin sporrar till resultat i idrott och studier s. 16 Vastaa kyselyyn - voit voittaa polkupyörän! s. 23 Svara på enkäten och vinn en cykel! Työn laatu on pohjalaisten talonvalmistajien valttikortti Arbetskvaliteten är de österbottniska hustillverkarnas trumfkort s. 4 Oravais Rökeri savustaa vanhanajan kinkkua Oravais Rökeri röker skinka med gammaldags smak s. 10 1

2 PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN Hyvät lukijat Energisen Vaasanseudun työnjako jäsentyy Uuden toiminnan kehittäminen vie aikaa ja energiaa. Siksi myös meidän on aika alkaa vakiinnuttaa hyväksi havaitsemiamme käytäntöjä rutiineiksi. VASEKin yhtenä tehtävänä on toimia seudun elinkeinopolitiikan operatiivisena toteuttajana ja yhteensovittajana. Tätä työtä olemme tehneet mm. solmimalla omistajakuntien kanssa osakassopimusta täydentäviä kuntakohtaisia sopimuksia. Sopimukset selkeyttävät rooleja ja sisältävät myös konkreettisia ja määrällisiä tavoitteita elinkeinoneuvonnalle. Valtakunnallisten ja seudullisten elinkeinopalveluiden tarjonta ja työnjako on selkeytynyt kuluneella satokaudella: VASEK keskittyy seudun mikro- ja pk-yritysten toimialakohtaiseen neuvontaan ja kehittämiseen koko Vaasanseudulla. Avustamme kehityskelpoisia ja -kykyisiä yrityksiä kohtaamaan asiantuntevat kehityspalveluiden tarjoajat ja pyrimme ohjaamaan innovatiiviset yritykset ja kehitysideat mm. teknologiakeskus Merinovan palveluiden käyttäjiksi. Marraskuun alussa tiimiämme vahvistava uusi yritysneuvoja lisää kapasiteettiamme erityisesti omistajanja sukupolvenvaihdokseen liittyvissä kysymyksissä ja myös Uusyrityskeskus Startiaa avustavassa ruotsinkielisessä uusyritysneuvonnassa. Hänen vastuullaan tulee olemaan myös muille kuin pääomistajakunnille myytävien palveluiden kehittäminen. VASEK on kuluvan syksyn aikana tukenut voimakkaasti Vaasan radan sähköistämistä. Ratahallintokeskuksen selvityksen johtopäätösten mukaisten jatkotoimenpiteiden vaikutuksesta Vaasanseudun koko kehitykseen ja imagoon on syytä huolestua! Vaasa on ainoa valtakunnalliseen aluekeskusohjelmaan kuuluva suuri kaupunkiseutu, jolla ei ole sähköistettyä rautatieyhteyttä. Toivottavasti asian merkitys ymmärretään vihdoin myös valtakunnan tasolla. Me emme anna periksi! Hyvää syksyä! Trevlig höst! Bästa läsare Arbetsfördelningen i den energiska Vasaregionen tar form Att utveckla en ny verksamhet tar tid och energi. Därför ska vi nu ta itu med att etablera rutiner. En av VASEKs uppgifter är att genomföra och samordna regionens näringspolitik. Det har vi gjort bl.a. genom att knyta avtal med ägarkommuner som kompletterar ägaravtalet. Avtalen gör rollerna tydligare och innehåller också konkreta och kvantitativa målsättningar för rådgivningen till närinsglivet. Under den gångna skördesäsongen har utbudet och arbetsfördelningen av nationala och regionala näringstjänster klarnat. VASEK koncentrerar sig på branschvis rådgivning till och utveckling av mikro- och sm-företag i hela Vasaregionen. Vi hjälper företag med utvecklingspotential och förmåga att möta sakkunniga producenter av utvecklingstjänster och sträver efter att visa innovativa företag och utvecklingsideér till teknologicentrum Merinova. I början av november får vi förstärkning till vårt team: en ny företagsombudsman kommer att öka vår kapacitet i synnerhet i frågor kring ägar- och generationsskifte och i stöd för Nyföretagscentrum Startia med nyföretagsrådgivning på svenska. Han kommer också att svara för utvecklandet av tjänster som säljs till andra än huvudägarkommunerna. VASEK har under hösten gett starkt stöd till elektrifieringen av tågbanan mellan Vasa och Seinäjoki. Banförvaltningscentralens utredning och de åtgärder som planeras ta kan ha oroväckande följder för Vasaregionens utveckling och image! Vasa är den enda stora regionen i det nationella regioncentraprogrammet som inte har en elektrifierad järnvägförbindelse. Vi hoppas att banans betydelse förstås också på riksnivån. Vi ger inte efter! Pekka Haapanen toimitusjohtaja verkställande direktör 3/2005 FORUM VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Sisältö / Innehåll Pääkirjoitus / Ledaren 2 Asiantuntijat miettivät kunta- ja palvelurakenne- 3 uudistusta Pohjanmaalla Experter ser över reformen av kommun- och 3 servicestrukturen i Österbotten Työn laatu on pohjalaisten talonvalmistajien 4 valttikortti Arbetskvaliteten är de österbottniska hustillverkarnas 5 trumfkort Hevosilla lisää asukkaita Vaasan seudulle? 6 Inflyttning till Vasaregionen med hjälp av hästar? 7 Pienimäen kaupasta löytyy jokaiselle jotakin 8 Pienimäkiaffären har någonting för alla 9 Oravais Rökeri savustaa vanhanajan kinkkua 10 Oravais Rökeri röker skinka med gammaldags smak 11 Seutu-uutiset / Regionnytt 12 VTT:n Vaasan toimipiste tärkeä energia-alan 15 yhteistyökumppani VTT:s Vasaenhet en viktig samarbetspartner inom 15 energibranschen Urheiluakatemia kannustaa nuoria tuloksiin 16 urheilussa ja opinnoissa Idrottsakademin sporrar till resultat i idrott och studier 17 Turkistarhaus on tärkeä maaseudun väestön työllistäjä 18 Pälsfarmningen är en viktig sysselsättning för 19 landsbygdsbefolkningen Tulevaisuuden työmarkkinoilla pulaa ammattiosaajista 20 Brist på yrkeskunniga på framtidens arbetsmarknad 21 Yhteiset hankinnat säästävät kuntien rahoja 22 Gemensamma upphandlingar sparar in 22 kommunernas pengar Mistä ostat erikoistavarat ja -palvelut? 23 Var köper du specialvaror och -tjänster? 23 Nimityksiä / Utnämningar 23 Julkaisija / utgivare Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Päätoimittaja / chefredaktör Pekka Haapanen Toimitusneuvosto / redaktionskommitté Anita Ismark Veli-Matti Laitinen Kim Mäkynen Pekka Mäkynen Anne Pennström Virpi Viertola Johanna Haveri Päivi Elina Alasjärvi Tekstit / texter Viestintä Oy Prowomedia Käännös / översättning Päivi Elina Alasjärvi, VASEK AAC Global Oy Seuraava numero ilmestyy helmikuussa Följande nummer utkommer i februari Kuvat / bilder Olli Breilin Oravais Talo - Hus Oy Ab Pekka Mäkynen Pohjanmaan Mediakomissio - Österbottens Mediakomissionen Rita Lukkarinen Tähtipyörä Oy Ab Vaasanseudun Kehitys Oy Vasaregionens Utveckling Ab Viestintä Oy Prowomedia Kari Huhta Taitto / ombrytning Mainostoimisto Pointer Paino, jakelu / tryck, distribution UPC Print Painos / upplaga kpl/st ISBN

3 Asiantuntijat miettivät kunta- ja palvelurakenneuudistusta Pohjanmaalla Sisäasiainministeriö asetti toukokuussa 2005 työryhmän selvittämään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Hankkeen tavoitteena on selvittää kuntien vastuulla olevien palvelujen nykyinen toteuttamistapa ja tehdä ehdotuksia siitä, kuinka palvelut olisi jatkossa hoidettava. Osan tästä työstä toteuttaa Suomen Kuntaliitto yhdessä maakunnallisten liittojen kanssa. Pohjanmaan liitto on asettanut alueellisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään kuntapalveluiden järjestämistä Pohjanmaan alueella. Työryhmän jäsenet ovat eri alojen asiantuntijoita ja ryhmän puheenjohtajana toimii suurlähettiläs Ole Norrback. Asiantuntijatyöryhmä piti aloituskokouksensa Vaasassa 19. syyskuuta. Työnsä tulokset ryhmä esittää maakuntahallitukselle ensi vuoden toukokuussa. Palvelujen oikea mitoittaminen tärkeää Norrbackin mukaan ryhmän tavoitteena on miettiä, kuinka julkiset palvelut tulisi tulevaisuudessa järjestää Pohjanmaan maakunnan kunnissa, jotta palvelutaso säilyisi. Tarkoitus ei ole ryhtyä karsimaan palveluja, vaan taata niiden järjestäminen myös jatkossa. Asiantuntijaryhmä tekee suosituksia, mutta päätösten tekeminen jää kuntien ja valtiovallan tehtäväksi. Suosituksia tehdessämme pyrimme miettimään, miten niukat budjettivarat tulisi kohdentaa, jotta niiden käyttö olisi optimaalista. Jos esimerkiksi koulutuksessa on liikaa aloituspaikkoja, mutta terveydenhuollossa ei ole riittävästi hoitopaikkoja, on resursseja järkevää jakaa uusiksi, Norrback sanoo. Palvelut on mitoitettava muuttuvien tarpeiden mukaan, hän jatkaa. Suurimmat menoluokat kuntataloudessa ovat koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto, joten nämä ovat luonnollisesti tärkeimpiä kehittämisen kohteita. Muita kohderyhmiä ovat mm. hallinnon kehittäminen, kuntayhteistyö, kulttuuri, vapaaajan ja liikuntatoimen palvelut sekä elinkeinoelämän kehittäminen. VASEKin palvelustrategiatyö hyödyttää asiantuntijaryhmää VASEKin käynnissä oleva palvelustrategiatyö on hyvin samansuuntainen kuin Norrbackin johtaman asiantuntijaryhmän. VASEKin palvelustrategiatyö kattaa osittain samoja kuntia ja yhteistyömuotoja kuin liiton asettaman työryhmän työ. Olen käynyt VASEKin johdon kanssa hyödyllisiä keskusteluja ja yhteistyömme toimii hyvin. Jan-Erik Helenelund on antanut paljon arvokasta tietoa VASEKin teettämästä palvelustrategiaselvityksestä ja hyödynnämme tietenkin tätä tietoa Vaasanseudun osalta, sillä ei ole mitään järkeä keksiä pyörää uudelleen, Norrback toteaa. Olemme VASEKin kanssa samalla asialla: pyrimme molemmat siihen, että alueemme kunnat pystyisivät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja maakuntamme olisi jatkossakin hyvä paikka elää ja asua, Norrback jatkaa. Pohjanmaan liiton nimeämän asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajuus toi suurlähettiläs Ole Norrbackin hetkeksi lämpimästä Ateenasta syksyiseen Vaasaan. Österbottens förbund utnämnde ambassadör Ole Norrback till ordförande i expertarbetsgruppen och fick honom att lämna ett varmt Aten för ett höstligt Vasa för en stund. Experter ser över reformen av kommun- och servicestrukturen i Österbotten Inrikesministeriet har i maj 2005 tillsatt en arbetsgrupp för att utreda reformen av kommun- och servicestrukturen. Målet med projektet är att utreda på vilket sätt de tjänster förverkligas som kommunerna för närvarande har ansvar för och ge förslag om hur tjänsterna borde tas hand om i fortsättningen. En del av detta arbete genomförs av Finlands Kommunförbund tillsammans med landskapsförbunden. Österbottens förbund har tillsatt en regional arbetsgrupp med sakkunniga för att utreda hur de kommunala tjänsterna är ordnade inom Österbotten. Medlemmarna i arbetsgruppen är experter inom olika branscher och som ordförande för gruppen fungerar ambassadör Ole Norrback. Expertarbetsgruppen höll sitt första möte i Vasa den 19 september. Resul- tatet av sitt arbete presenterar gruppen för landskapsstyrelsen i maj nästa år. Rätt utvärdering av servicen är viktigt Enligt Norrback är gruppens uppgift att fundera på hur de offentliga tjänsterna i landskapet Österbottens kommuner bör ordnas i framtiden, så att servicenivån ska kunna bibehållas. Målet är inte att börja skära ner på servicen utan att garantera att servicen ordnas även i fortsättningen. Expertgruppen ger rekommendationer, men att fatta besluten faller på kommunerna och statsmakten. När vi utarbetar rekommendationerna strävar vi efter att tänka efter hur de knappa budgetresurserna bör riktas, så att de används på bästa möjliga sätt. Om det t.ex. inom utbildningen finns för många nybörjarplatser, men inte tillräckligt med vårdplatser inom hälsovården, är det förståndigt att omfördela resurserna. Tjänsterna bör dimensioneras efter behoven, fortsätter han. De största utgiftsposterna i kommunekonomin är utbildning samt social- och hälsovård, vilket gör att det naturligtvis är dessa som är de viktigaste områdena man bör utveckla. Övriga målgrupper är bl.a. utveckling av förvaltningen, kommunsamarbeten, kulturen, servicen inom fritid och idrott samt utveckling av näringslivet. VASEKs servicestrategiarbete gynnar expertgrupp Det servicestrategiarbete som VASEK har satt igång har i mycket samma inriktning som den expertgrupp Norrback leder. VASEKs servicestrategiarbete täcker delvis samma kommuner och samarbetsformer som den arbetsgrupp som förbundet tillsatt gör. Jag har fört nyttiga samtal med VASEKs ledning och vårt samarbete fungerar bra. Jan- Erik Helenelund har givit mycket värdefull information om den servicestrategiutredning VASEK låtit utföra och vi använder naturligtvis denna information när det gäller Vasaregionen, eftersom det inte är någon mening med att uppfinna hjulet igen, konstaterar Norrback. Vi är ute i samma ärenden som VASEK: vi strävar båda efter att kommunerna i området ska kunna svara på utmaningarna i framtiden och att vårt landskap även i framtiden ska vara ett bra ställe att leva och bo på, fortsätter Norrback. 3

4 Talotehtaan kasvatti on monessa mukana Vaasssa asuva Pia Simons on hyvä esimerkki pohjalaisen yrittäjäperheen kasvatista: lapsesta lähtien Pia on ollut mukana Oy Simons Element Ab:n toiminnassa. Äitiysloma-ajat pois laskettuna Pia on ehtinyt olla kokopäiväisesti yhtiön palveluksessa reilut viisi vuotta. Päivätyön lisäksi Pia on mukana myös luottamustoimissa. Hän on istunut varajäsenenä Österbottens Företagarföreningin hallituksessa melkein neljä vuotta ja on jäsenenä Hankenin elinkeinotoimikunnassa. Viime keväästä lähtien hän on ollut mukana myös VASEKin elinkeinotyöryhmässä. Luottamustoimet ovat mielenkiintoisia, sillä niiden perspektiivi on monesti erilainen omaan työhön verrattuna, Pia toteaa. Pia on myös innokas harrastajateatterilainen. Kahtena viime kesänä hän on esittänyt pääosaa Oravais Teaterin esityksessä Fannys första liv. Ann-Luise Bertellin kirjoittama näytelmä pohjautuu tositarinaan Fannysta, joka aikanaan asui ja vaikutti Kimon ruukissa. Näytelmä oli suosittu ensimmäisenä kesänä ja päätimme jatkaa sitä myös tänä vuonna, Pia kertoo. Onneksi toisen kauden näytelmässä ei ollut kovin paljon harjoituksia, joten keväällä syntynyt kuopuskaan ei haitannut Pian Fannyna esiintymistä. Tällä hetkellä Pia on vanhempainvapaalla ja viettää paljon aikaa kotona pienten poikiensa kanssa. Töihin meno on edessä kolmen kuukauden päästä ja Pialla on jo paljon ajatuksia siitä, mitä kaikkea hän voisi tehdä uudella tavalla. Ehkä aloitan mammaloman jälkeen työnteon tuotanto-osastolta, Pia suunnittelee. Husfabrikens dotter sysslar med mycket Vasabon Pia Simons är ett bra exempel på ett barn i en österbottnisk företagarfamilj. Ända sedan barndomen har Pia varit med i Oy Simons Element Ab: s verksamhet. Om mammaledigheterna inte räknas med, har hon hunnit vara heltidsanställd vid företaget i drygt fem år. Vid sidan om arbetet på företaget har Pia också förtroendeuppdrag: närmare fyra år i styrelsen för Österbottens företagarförening som suppleant. Hon är också medlem i Hankens Näringslivsråd. Sedan i våras är hon också med i VASEKs näringslivsarbetsgrupp. Förtroendeuppdragen är intressanta, för perspektivet är ofta ett annat jämfört med ens eget jobb, konstaterar hon. Pia är en ivrig medlem i amatörteater. De senaste två somrarna har hon spelat huvudrollen i Oravais Teaters pjäs Fannys första liv. Pjäsen som skrivits av Ann-Luise Bertell baserar sig på en sann historia om Fanny som bodde och verkade på Kimo bruk. Pjäsen var mycket populär den första sommaren och vi bestämde oss att fortsätta med den också i år, berättar Pia. Till all lycka övades pjäsen inte lika flitigt som inför den första säsongen, så familjens yngste som föddes på våren var inget hinder för Pias roll som Fanny. Nu är Pia föräldraledig och en stor del av sin tid är hon hemma med sönerna. Om tre månader är det arbetets tur och Pia har redan många ideér om vad allt hon kunde göra annorlunda. Kanske jag börjar på produktionsavdelningen efter mammaledigheten, planerar Pia. Työn laatu on pohjalaisten talonvalmistajien valttikortti Pohjanmaalla on pitkät perinteet talonvalmistuksessa. Myös Vaasanseudulla toimii useita talonvalmistajia, jotka ovat tunnettuja ympäri Suomen. Osa tehtaista vie taloja myös ulkomaille aina Kaukoitään asti. Yhä useampi omakotirakentaja valitsee avainvalmiina toimitettavan kodin, sillä harvalla on aikaa, taitoa tai halua ryhtyä itse rakentamaan. Valmistalojen uranuurtaja, Oravais Talo-Hus Oy Ab:n toimitusjohtaja Harry Backlund, näkee asiakkaan toiveiden mukaan räätälöitävän valmistalon olevan vaivaton ja laadukas vaihtoehto nykyajan kiireisille ihmisille. Kun talo on muuttovalmiina parissa päivässä asennuksesta, ei rakentajalle tule kaksikertaisia asuntokuluja, Backlund toteaa. Puualan kehityskeskus yhteistyön veturina Pohjanmaan Puualan Kehityskeskus Woodpoint on mekaanisen puunjalostuksen yhteistyö- ja kehittämisverkosto, joka toimii Rannikon metsäkeskuksen yhteydessä. Kehityskeskus pyrkii vahvistamaan jäsenyritystensä välistä yhteistyötä sekä nostamaan niiden jalostusastetta, osaamistasoa, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Tätä työtä toteutetaan erilaisten hankkeiden ja selvitysten avulla. Parhaillaan selvitellään mm. pohjalaisten puutalonvalmistajien vientimahdollisuuksia Tanskaan. Meidän tehtävämme on olla positiivisessa mielessä nurkkapatriootteja ja edistää tämän alueen puuosaamisen kysyntää, tiivistää projektipäällikkö Mårten Lövdahl. Puualan kehittäjät uskovat pohjalaisen talonvalmistuksen menestykseen. Mårten Lövdahl kertoo, että ainakin suurimmilla alueen talonvalmistajilla on hyvä työtilanne ja talojen kysyntä on vilkasta. Vaikka paikalliset talonvalmistajat eivät pysty kilpailemaan hinnalla halpatuonnin kanssa, niiden valttina on asiakaskohtainen räätälöinti ja hyvä laatu. Pohjanmaalla työmoraali on korkea ja työn laatu on erinomaista, lisää Woodpointin tuotantotekninen neuvoja Juha Romppanen. Talonvalmistajat yhteistyössä Vaasan asuntomessuille Varsinkin tämänvuotisia Oulun asuntomessuja on kritisoitu siitä, että messutalojen joukossa ei ollut yhtään tyyppitaloa, vaan messutaloja leimasi linnamaisuus ja erikoiset ratkaisut. Suurin osa suomalaisista omakotiasujista valitsee asunnokseen kuitenkin perinteitä kunnioittavan talon, jossa korostuu asumisen käytännöllisyys. Puualan kehittämiskeskus on aloittanut projektin, joka tähtää siihen, että Vaasanseudun talonvalmistajat olisivat runsaslukuisina mukana tulevilla Vaasan asuntomessuilla vuonna VASEK rahoittaa tätä hanketta aluekeskusohjelmasta. Olisi erittäin tärkeää saada Vaasanseudulla toimivat talovalmistajat näkymään asuntomessuilla nyt, kun messut järjestetään näin lähellä, sanoo idean puuhamies ja kehittämiskeskuksen työvaliokunnan jäsen Harry Backlund. Pitkän linjan talonrakentajana hän näkee, että tätä hanketta kannattaa viedä yhteistyössä eteenpäin. Tavoitteenamme on kehittää toimintakonsepti, jota hyödyntämällä mahdollisimman monen Vaasanseudun talovalmistajan olisi mahdollista päästä mukaan Vaasan asuntomessuille. Todennäköisesti talotehtaat kehittelevät uuden, mallistoonsa sopivan talomallin messuja varten, kertoo Mårten Lövdahl. Ensimmäiset keskustelut Vaasan 4

5 asuntomessujen projektipäällikkö Keijo Ullakon kanssa on käyty ja hän on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti. Vaasanseudun talotehtaiden hanke liittyy läheisesti myös Puusuomi-hankkeen tavoitteeseen toteuttaa uutta, tiivistä ja matalaa puukorttelirakentamista Suvilahdessa pidettäville asuntomessuille. Asian selvittelytyö on meneillään ja asiasta keskustellaan Suomen Asuntomessujen edustajien kanssa lokakuun loppupuolella. Arbetskvaliteten är de österbottniska hustillverkarnas trumfkort Det finns en lång tradition av hustillverkning i Österbotten. Även i Vasaregionen finns det ett flertal hustillverkare som är kända runtom i Finland. En del av fabrikerna exporterar även hus utomlands ända till Fjärran Östern. Allt fler villabyggare väljer ett hus som levereras nyckelfärdigt, eftersom få har den tid, den kunskap eller den vilja som krävs för att själv börja bygga. Föregångaren när det gäller nyckelfärdiga hus, Oravais Talo-Hus Oy Ab: s verkställande direktör Harry Backlund anser att färdiga hus som planeras enligt kundens önskemål, är ett praktiskt och förstklassigt alternativ för nutidens upptagna människor. Eftersom huset är färdigt att flytta in i några dagar efter att det har monterats upp, slipper byggaren dubbla boendekostnader, konstaterar Backlund. Träbranschens utvecklingscenter som lokomotiv för samarbetet Träbranschens utvecklingscenter i Österbotten, Woodpoint, är ett samarbets- och utvecklingsnätverk inom mekanisk träförädling som fungerar i anslutning till skogscentralen Kusten. Ut- vecklingscentrumet strävar efter att stärka samarbetet mellan sina medlemsföretag, höja förädlingsgraden samt bidra till produktutveckling, internationalisering och ökat kunnande. Detta arbete förverkligas genom olika projekt och utredningar. Just nu utreds bl.a. de österbottniska trähustillverkarnas möjligheter att exportera till Danmark. Vår uppgift är att i positiv mening vara lokalpatrioter och främja efterfrågan av vårt områdes kunnande inom träbranschen, berättar projektchef Mårten Lövdahl. Utvecklarna inom träbranschen tror på den österbottniska hustillverkningens framgång. Mårten Lövdahl berättar att åtminstone de största hustillverkarna i området har en bra arbetssituation och det är en livlig efterfrågan på husen. Fastän de lokala hustillverkarna inte kan tävla med den billiga importen och deras priser, är deras trumf att planera enligt kundens behov och erbjuda god kvalitet. I Österbotten är arbetsmoralen hög och arbetskvaliteten utmärkt, tillägger Woodpoints produktionstekniska rådgivare Juha Romppanen. Hustillverkarna med på bostadsmässan i Vasa genom samarbete Årets bostadsmässa i Uleåborg har i synnerhet kritiserats för att det bland mässhusen inte fanns ett enda typhus. Mässhusen präglades av speciella lösningar och av att de var slottsliknande. Största delen av finländarna som bor i egnahemshus väljer dock ett hus med respekt för traditioner och där det praktiska boendet framhävs. Träbranschens utvecklingscenter har påbörjat ett projekt, som har som mål att husbyggarna från Vasaregionen skall vara rikligt representerade vid den kommande bostadsmässan i Vasa år VASEK finansierar detta projekt från sitt regioncentrumprogram. Det vore mycket viktigt att få de husbyggare som finns i Vasaregionen att synas på bostadsmässan nu när mässan arrangeras så här nära oss, säger Harry Backlund, mannen bakom idén och medlem i arbetsutskottet för utvecklingscentrumet. Som en husbyggare som varit med länge, ser han att det lönar sig att genom samarbete föra detta projekt vidare. Vår målsättning är att utveckla ett verksamhetskoncept som så många hustillverkare i Vasaregionen som möjligt kan utnyttja för att komma med på bostadsmässan i Vasa. Troligtvis planerar husfabrikerna en ny husmodell enbart för mässan, en modell som passar in i deras egen kollektion, berättar Mårten Lövdahl. De första diskussionerna med Keijo Ullakko, projektchef för Bostadsmässan i Vasa, har förts och han har haft en positiv inställning till projektet. Projektet för Vasaregionens husfabriker har även nära anknytning till den målsättning projektet Puusuomi (utvecklingsprogram för träbranschen) har att förverkliga ett nytt, kompakt och lågt träkvartersbyggande på bostadsmässan i Sunnanvik. Man håller på att utreda frågan och ärendet diskuteras med representanter för Finlands Bostadsmässa i slutet av oktober. 5

6 Hevosilla lisää asukkaita Vaasanseudulle? Sanna Lahdensuo kartoittaa parhaillaan Vaasanseudun kehitysyhtiössä projektityönä, olisiko hevosista vetovoimatekijäksi, jolla Vaasanseudun kuntiin saataisiin uusia asukkaita. Koska työ on tarkoitus saada valmiiksi tammikuun loppuun mennessä, raviharrastus on jätetty projektin ulkopuolelle ja huomio keskittyy ratsastukseen. Hevosharrastus on Suomessa kasvussa: yli suomalaista ratsastaa. Aikuisten määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Harrastajista jo lähes puolet on aikuisia. Hevosenomistajat arvostavat tonttia, jolle voi rakentaa oman tallin. Jos lähistöllä vielä on hyvät ratsastusmaastot ja maneesit ja liuta muita hevosharrastajia, seudulle voisi hyvinkin asettua asumaan. Lahdensuo selvittää, löytyykö Vaasanseudulta tällaisia alueita ja pohtii myös keinoja, joilla seudun mainetta hevosharrastajien parissa voitaisiin kasvattaa. Paras tilanne Laihian Jokikylässä Lahdensuo on kierrellyt tutustumassa alueen ratsastustalleihin elokuun puolivälistä lähtien. Alueella toimii reilut 20 ratsastuspalveluja tuottavaa tallia. Tallien keskikoko on hevosta, Lahdensuo kertoo. Hevosharrastuksen imusta kertoo se, että talleilla menee pääsääntöisesti hyvin. Osalla talleista on niin täyttä, etteivät ne voi ottaa yhtään uusia ratsastajia, vaikka tulijoita olisi. Yrittäjät ovat melko tyytyväisiä tilanteeseen, eikä monikaan suunnittele suunnittele toiminnan laajentamista. Mustasaaren Tuovilaan on kuitenkin perustettu yksi uusi ratsastustalli. Käynnit talleilla ovat antaneet Lahdensuolle käsityksen hevosharrastusmahdollisuuksista kunnissa. Laihialla, Vaasassa ja Mustasaaressa on tällä hetkellä eniten tarjottavaa hevosihmisille. Oravaisissa on innokkaita hevosharrastajia, mutta ei alan yrittäjiä. Tarjontaa ei ole myöskään Vähässäkyrössä, Lahdensuo listaa. Laihian Jokikylässä tilanne näyttää hänen mukaansa parhaimmalta: EU-hankkeena kylään on saatu täysimittainen ratsastusmaneesi, ja lähistöltä on tulossa myyntiin tontteja. Aikuisratsastajat haluaisivat vaelluksille Ratsastustuntien lisäksi kysyntää olisi muillekin tuotteille. Aikuisratsastajat lähtisivät mieluummin muutaman tunnin vaellusratsastukselle kuin kiertäisivät kehää maneesissa. Vammaisten ratsastusterapiaa Vaasanseudulla ei tarjoa yksikään talli; muutama yksityisyrittäjä kylläkin omalla hevosellaan. Pikkulasten talutusratsastukseen olisi myös tulijoita. Yrittäjillä ei ole mahdollisuutta itse lähteä kehittämään vaellusreittejä, vaan se vaatisi kuntien panostuksen, Lahdensuo sanoo. Vaasan ja Mustasaaren kuntien ratsastusreittien kehittämiseksi tehdäänkin parhaillaan työtä omassa projektissaan. Esite talleista ja tietoa internetiin Lahdensuo toivoo, että projektin tuloksena syntyisi esite, jossa esiteltäisiin kuvan kanssa kaikki tallit ja niiden ratsastustuotteet. Internetin kautta tieto leviäisi myös valtakunnallisesti. Linkki Suomen Ratsastajainliiton sivuilla tekisi seudun ratsastustarjontaa tunnetuksi hevosharrastajien parissa, Lahdensuo sanoo. Osalla talleista on niin täyttä, etteivät ne voi ottaa yhtään uusia ratsastajia, vaikka tulijoita olisi. 6

7 Inflyttning till Vasaregionen med hjälp av hästar? Sanna Lahdensuo arbetar som bäst med ett VASEK-projekt vars syfte är att klarlägga om hästar kunde vara den dragningskraft som skulle locka nya invånare till Vasaregionens kommuner. Utredningen siktar på att bli färdig före slutet av januari 2006 och huvudvikten läggs på ridsporten. Ridning som hobby blir allt populärare i Finland. Nu har vi mer än personer som rider. Antalet vuxna har stigit snabbt de senaste åren: av alla ryttare är närmare hälften vuxna. En tomt där man kan bygga ett eget stall uppskattas högt av hästägare. Bra ridterräng och maneger i omgivningen samt andra hästintresserade är faktorer som kan påverka beslutet att bosätta sig i regionen. Lahdensuos uppgift är att finna sådana områden i Vasaregionen och komma med förslag om hur man kan öka regionens attraktion bland hästintresserade. Jokikylä i Laihela ser bäst ut Sedan mitten av augusti har Lahdensuo bekantat sig med ridstallen i regionen. Här finns drygt 20 stall som erbjuder ridning av olika slag. Stallen har i medeltal hästar, berättar Lahdensuo. Ett tecken på att ridningen är populärt är att det går mestadels bra för stallen. Några av stallen har fullt upp och kan inte ta nya ryttare även om det finns intresserade. Företagarna är ganska nöjda med situationen och få av dem planerar att utvidga verksamheten. Nyligen har ett nytt ridstall grundats i Toby i Korsholm. Stallbesöken har gett Lahdensuo en uppfattning om vad det finns för ridmöjligheter i kommunerna. Laihela, Vasa och Några av stallen har fullt upp och kan inte ta nya ryttare även om det finns intresserade. Korsholm har mest att erbjuda för hästintresserade i dagens läge. I Oravais finns det ivriga hästintresserade men inga företagare i branschen. Också Lillkyro har litet att erbjuda, räknar Lahdensuo upp. Enligt henne ser läget soligast ut i Jokikylä i Laihela. Byn har fått en hellång ridmanege med stöd av ett EUprojekt och i närheten finns det tomter som kommer till salu. Vuxna ryttare vill rida i skog och mark Förutom ridlektioner efterfrågas också annan service. Vuxna vill hellre bege sig ut på några timmars vandringsritt än rida runt ridbanan i manegen. I Vasaregionen finns det inget stall som har ridterapi på sitt program, men enskilda företagare erbjuder terapeuttjänster med sina hästar. Intresset för småbarnsridning är också stort. Företagare har inga möjligheter att skapa rutter och stigar för vandringsritt. Satsningen ska komma från kommunerna, säger Lahdensuo. Som bäst planeras ridrutter i Vasa och Korsholm inom ett annat projekt. Broschyr över stallen och information på nätet Lahdensuo önskar att projektet kan utarbeta en broschyr där alla stall och deras tjänster presenteras med bilder. Internet sprider informationen effektivt också nationellt. En länk på Finlands Ryttarförbunds webbplats skulle vara bra reklam för regionens ridutbud, säger Lahdensuo. 7

8 Pienimäen kaupasta löytyy jokaiselle jotakin Kauppa se on, joka kannattaa! Näin näyttää olevan ainakin Laihialla, jossa vähittäiskaupan asiakasomavaraisuus on plussan puolella, mikä on harvinaista pienille maalaiskunnille. Se tarkoittaa, että Laihian vähittäiskaupoissa käy enemmän asiakkaita muista kunnista kuin mitä laihialaisia käy muualla asiakkaina. Vaikka laihialaisista yrityksistä puhuttaessa monelle tulevat ensimmäisenä mieleen teollisuusyritykset, kauppa ja palvelut edustavat hieman yli puolta koko kunnan elinkeinorakenteesta. Elinkeinoasiamies Rami Mattilan mukaan Laihian kunta haluaa omalta osaltaan olla kehittämässä myös kaupan ja palvelujen toimintaedellytyksiä. Laihian kunnan myönteinen suhtautuminen vaikutti yrityksen perustamispäätöksen syntymiseen, hän sanoo. Tarvittaessa Leena ja Marko Pienimäki voivat auttaa liikkeessä toinen toistaan, vaikka Leena tunnustaa, ettei ole vielä myynyt yhtään moottorisahaa. Leena och Marko kan hjälpa varandra i affären när det behövs även om Leena erkänner att hon inte ännu har sålt en enda motorsåg. Jokaiselle jotakin Marko Pienimäki Oy on yksi laihialaisista kauppaliikkeistä. Pitkään rakennusalalla toiminut Marko Pienimäki perusti koneliikkeen Laihialle kaksi vuotta sitten. Ennen kaupan perustamista Marko oli töissä kurikkalaisessa koneliikkeessä ja suunnitteli jo liikkeen ostamista. Hänen päivittäinen työmatkansa Vaasasta Kurikkaan kulki Laihian halki ja jossain vaiheessa ajatus koneliikkeen perustamisesta Laihialle kypsyi miehen mielessä. Laihian kunnan myönteinen suhtautuminen vaikutti yrityksen perustamispäätöksen syntymiseen, hän sanoo. Aluksi koneliike toimi kellaritiloissa Laihian keskustassa, mutta muutti sitten väljempiin ja käytännöllisempiin tiloihin entiseen säästöpankkiin. Avara ja tyylikäs pankkisali sai Markon miettimään, mitä muuta liiketoimintaa tiloissa voisi harjoittaa. Kellaritiloissa toimiessamme vain miehet tulivat liikkeeseen ja vaimot jäivät autoon odottelemaan. Ajattelin, että jollain täytyisi houkutella liikkeeseen myös naisasiakkaat, Marko muistelee. Vuosi sitten Marko perusti koneliikkeen yhteyteen myös Marimekon myymälän. Tasaraita-nimistä myymälää vetää Markon vaimo Leena Savolainen-Pienimäki. Aivan helposti Marimekon myymälän perustamislupa ei hellinnyt, vaan päätöksen teki toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen. Jälkeenpäin niin Marimekon edustajat kuin koneliikkeen edustamien merkkien valmistajat ja maahantuojat ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun. Vaikka yhteistyökonsepti on yllättävä ja erilainen, se toimii. Hyvin käyvästä kaupasta hyötyvät myös valmistajat ja maahantuojat. Koneet ja tekstiilit sulassa sovussa Marimekon tuotteet ovat sulassa sovussa pienkoneiden, pyörien ja mopojen kanssa Pienimäkien liikkeessä. Tekstiilimyymälän kyljessä sijaitseva koneliike on ja Marimekon tuotteista Leena Savolainen-Pienimäen suosikki on selkeä tasaraita ja sen kertoo myymälän nimikin. Edustamamme tuotemerkit ovat Helkaman polkupyörien tapaan vahvoja ja niillä on hyvä imago, kertoo Marko Pienimäki. Tasaraita är Leena Savolainen- Pienimäkis favorit Marimekko därefter namnet på butiken. De varumärken som vi representerar är starka och har positiv image, precis som Helkama cyklar, berättar Marko Pienimäki. 8

9 pysyy siistinä: koneita ei käynnistellä kaupassa ja pienetkin huollot suoritetaan pihan perällä olevassa huoltoliikkeessä. Molemmat myymälät edustavat alansa laatutuotteita, joten liikkeen imago on korkea. Pankkisalin marmorilattia ja myymälä valoisuus lisäävät laadukasta mielikuvaa. Liikkeen ovella tapahtuu yleensä asiakkaiden isojako: naiset suuntaavat Marimekon puolelle ihastelemaan uutuuksia ja miehet menevät koneliikkeen puolelle katsomaan teknisempiä tuotteita. Joskus on käynyt niin, että isäntä on uskaltanut ostaa uuden sahan, kun on nähnyt vaimon investoivan verhoihin ja päinvastoin, Marko myhäilee. Pienimäen koneliike tekee yhteistyötä myös edustamiensa tuotemerkkien kautta. Esimerkiksi Rinta-Joupin autoliikkeen kanssa on tehty yhteistyötä Helkaman ja Hondan tuotemerkkien alla. Pendelöintiä Vaasasta Laihialle Vaasassa asuvat Pienimäet kulkevat työmatkaansa vastavirtaan. Työmatkalaisten valtavirtahan kulkee naapurikunnista Vaasaa kohti. Laihian ja Vaasan välisen matkan aikana on hyvä miettiä työasioita ja muuttua perheenäidistä kauppiaaksi ja päinvastoin, Leena tuumaa. Leena ja Marko pitävät työstään kauppiaina. Yhdessä työskenteleminen on mielekästä ja antoisaa ja tarvittaessa he voivat auttaa toinen toisiaan. Laihia on vireä paikkakunta ja asiakkaat ovat ottaneet vaasalaispariskunnan hyvin vastaan. Myymälöiden erilaiset aukioloajat ja perheen pienet koululaiset aiheuttavat sen, että ainakaan vielä Pienimäet eivät pääse töihin samalla kyydillä. Pienimäkien liike työllistää vakituisesti neljä henkilöä. Koneliikkeen puolella Markon lisäksi palvelee hänen veljensä Markus Pienimäki ja Marimekossa työskentelee laihialainen Karita Mäkinen. Välillisesti Pienimäkien liike työllistää myös samassa pihapiirissä olevaa Juha Sparfin huoltoliikettä, joka huoltaa myös kaikki Pienimäellä myynnissä olevat konemerkit. Pienimäkiaffären har någonting för alla Det lönar sig med affärerna! Så verkar det vara i Laihela, i alla fall, där självförsörjningen i fråga om kunder inom detaljhandeln är på plus, något som inte är vanligt i små landsbygdskommuner. Antalet kunder som kommer till butikerna i Laihela är större än antalet Laihelabor som far till andra kommuner för att handla. Även om de flesta tänker först på industriföretag när man talar om Laihelaföretag, täcker handel och service en aning över hälften av kommunens näringsstruktur. Kommunens näringsombudsman Rami Mattila konstaterar att Laihela kommun vill för sin del vara med att utveckla verksamhetsförutsättningarna för handel och service. Någonting för alla En av affärerna i Laihela är Marko Pienimäki Oy. Marko Pienimäki arbetade länge inom byggbranschen innan han startade en egen maskinaffär i Laihela för två år sedan. Före grundandet arbetade han i en maskinaffär i Kurikka och hade tankar om att köpa den. Vägen från Vasa till jobbet i Kurikka for via Laihela varje dag och i något skede började tanken om att börja med en egen maskinaffär i Laihela mogna. Kommunen var positivt inställd, vilket medverkade till beslutet att grunda företaget, säger Pienimäki. Maskinaffären började i källarlokaler i centrum av Laihela men flyttade något senare till rymligare och mera praktiska lokaler som tidigare hade hört till Sparbanken. Banksalen var stor och stilig och Marko började fundera över vilken annan slags affärsverksamhet man kunde ha i lokalerna. När vi hade affären i källaren, kom endast männen dit medan fruarna stannade i bilen och väntade. Jag tänkte att någonting måste det finnas som skulle locka också damkunderna till affären, Marko berättar. För ett år sedan grundade Marko en Marimekkobutik i de samma lokalerna. Affären som heter Tasaraita drivs av Markos fru Leena Savolainen-Pienimäki. Det var inte så enkelt att få tillståndet till affären utan beslutet fattades av Marimekkos vd Kirsti Paakkanen. Efteråt har både representanterna för Marimekko samt tillverkare och importörer av de märken som maskinaffären sköter agenturen för varit nöjda med lösningen. Även om konceptet är överraskande och annorlunda jämfört med de flesta, går affärerna bra och också tillverkarna och importörerna profiterar. Maskiner och textiler sida vid sida I Pienimäkis affär bildar Marimekkoprodukter en harmonisk helhet tillsammans med småmaskiner, cyklar och mopeder. Maskinaffären är nära till textilbutiken och den hålls snygg och städad genom att maskiner inte startas inne i butiken och även mindre service utförs i serviceaffären in på gården. De båda butikerna säljer kvalitéprodukter inom sin egen bransch varför imagen på Pienimäki är hög. Marmorgolvet i banksalen och de ljusa lokalerna förstärker föreställningen om högklassighet. Vid dörren till Pienimäkis affär delar kundströmmen sig i två grupper: kvinnorna styr stegen till Marimekko för att beundra nyheter och männen går raka vägen till maskinaffären för att se på mera tekniska produkter. Någon gång har det hänt så att herrn i huset har vågat köpa en ny såg efter att han sett frugan investera i gardiner, och tvärtom, småler Marko. Pienimäki maskinaffär samarbetar med Rinta-Jouppis bilaffär, bland andra, via varumärken. Varumärken kring vilka de har samarbetat är Helkama och Honda. Hem i Vasa, arbete i Laihela Paret Pienimäki bor i Vasa och de pendlar mot strömmen. De flesta pendlar ju från närkommunerna till Vasa. Mellan Laihela och Vasa har man bra tid på sig att tänka på arbetet och byta rollen från husmor till affärskvinna och tvärtom, överväger Leena. Leena och Marko båda gillar sitt arbete som butiksägare. Att arbeta tillsammans anser de förnuftigt och givande. De kan också hjälpa varandra om så behövs. Laihela är en aktiv kommun och kunderna har bemött Vasaparet väl. På grund av affärernas olika öppettider och familjens små skolelever kan Pienimäkis inte ännu köra tillsammans till arbetet. Pienimäkis affär har fyra ordinarie anställda. Med maskinförsäljningen arbetar Marko och hans bror Markus Pienimäki medan Tasaraita har Laihelabon Karita Mäkinen i butiken. Affären sysselsätter indirekt även Juha Sparfs servicefirma på samma gård, som utför service på alla maskinmärken som Pienimäki säljer. Kommunen var positivt inställd, vilket medverkade till beslutet att grunda företaget, säger Pienimäki. 9

10 Oravais Rökerin työntekijät ovat Maksamaa Kokkola - väliltä. Vasemmalta Jan Sirén, Ulrika Biskop ja Johan Lindqvist. Anställda på Oravais Rökeri kommer från området som begränsas av Maxmo och Karleby. Från vänster Jan Sirén, Ulrika Biskop och Johan Lillqvist. Oravais Rökeri savustaa vanhanajan kinkkua Kokkolantien varressa, pari kilometriä Oravaisten keskustasta pohjoiseen on viitta, jossa lukee Rökeri. Tielle asti näkyy valkea puurakennus, jossa toimii vuonna 1999 perustettu Oravaisten savustamo, Oravais Rökeri. Savustamossa valmistetaan savulihatuotteita laatulihasta käyttämällä itse kehitettyä savustusreseptiä. Käytämme ainoastaan kokolihatuotteita ja valmistamme lähes kaiken käsityönä. Savustamme vanhanajan savustusreseptin mukaan, emmekä käytä juuri lainkaan lisäaineita, kertoo yksi savustamon perustajista, lihamestari Jan Sirén. Hänen lisäkseen savustamo työllistää seitsemän henkilöä, joista kolme on naisia. Oravais Rökeri käyttää raaka-aineena porsaan ja naudan lihaa sekä kalkkunaa. Kaikki liha tulee Atrialta, koska sen tulee olla tarkastettua. Käytämme vain parhaita osia, kuten kinkkua ja filettä. Savustamme esimerkiksi erikoisen murei- ta käsinvalmistettuja kinkkuja, Sirén kertoo. Peräti 99 prosenttia savustamon tuotannosta menee suoraan kauppaliikkeisiin. Myyntialueena on lähiseutu; pohjoisessa on rajana Oulainen, idässä Seinäjoki ja etelässä Kristiinankaupunki. Savustamosta voi myös ostaa tuotteita, ja varsinkin kesäisin siellä käy asiakkaita ostamassa grillattavaa lihaa. Jopa ruotsalaiset turistit ovat Sirénin mukaan löytäneet savustamon. Viikossa valmista Kun liha tulee Oravais Rökerille, se paloitellaan ja suolataan. Suolaus kestää yhdestä puoleentoista vuorokautta. Sen jälkeen lihat pannaan vuorokaudeksi savustumaan. Savustuksen jälkeen liha jäähdytetään, viipaloidaan ja pakataan. Koko prosessi kestää yhteensä viikon. Savustusuuni on tietokoneohjattu ja siinä on 99 erilaista ohjelmaa. Alkuun pääsimme kokeilemalla ja taas kokeilemalla. Reseptin, jonka olemme itse kehittäneet, täytyy pitää sataprosenttisesti, Sirén selvittää. Oravaisten kunta on suhtautunut savustamoyritykseen myönteisesti. Sirén osoittaa ylpeänä kunnan Oravais Rökerille vuonna 2001 myöntämää yrittäjäpalkintoa. Yritys on kuuden vuoden aikana saanut hyvin jalansijaa, mistä on osoituksena 550 neliön lisätilojen valmistuminen seuraavaksi sesongiksi. Tiloihin tulee uudet siivutus- ja pakkaustilat sekä henkilökunnan uudet sosiaalitilat. Savustamo Vaasan pohjoispuolelle Savustamolle oli Oravaisissa selvä markkinarako, sillä Vaasan pohjoispuolella ei ollut ennestään savustamoa lähialueella. Eteläpuolella lähimmät savustamot ovat Maalahdessa ja Närpiössä. On mielenkiintoista, että markkinoiden globalisoituessa ja ulkomaisten kauppaketjujen tullessa Suomeen pienten yritysten tuotteilla on silti kysyntää, kertoo Ann-Sofi Strandberg Foodiasta. Foodia toimi neuvojana ja erilaisten ratkaisujen hakijana Oravais Rökeriä perustettaessa. Foodia toteuttaa projekteja Pohjanmaan elintarvikealan kehittämiseksi. Ensisijaisen kohderyhmän muodostavat elintarvikkeiden jalostuksen, markkinoinnin ja jakelun parissa toimivat yritykset. Foodia ylläpitää alueellaan laajaa verkostoa ja tarjoaa yrityksille runsaasti erilaisia palveluja. Elintarvikealan yritys voi ottaa yhteyttä Foodiaan esimerkiksi tuotekehittelyä, tuotantojärjestelmiä, viranomaisvaatimuksia, markkinointia ja investointeja koskevissa asioissa. 10

11 Oravais Rökeri röker skinka med gammaldags smak Vid Riksåttan, ett par kilometer norr om Oravais centrum, står en skylt med texten Rökeri. En vit träbyggnad syns ända ut till vägen. Där finns Oravais Rökeri, grundat år 1999, som tillverkar rökta köttprodukter av förstklassigt kött med en rökningsmetod som de själv har utvecklat. Vi använder endast helkött och nästan allting tillverkas för hand. Vi håller fast vid ett gammalt recept för rökningen och använder ringa tillsatsämnen, berättar en av grundarna till rökeriet, köttekniker Jan Sirén. Rökeriet har sammanlagt åtta anställda, av vilka tre kvinnor. Oravais Rökeri använder gris, nöt och kalkon som råvara. Allt kött kommer från Atria, eftersom det måste vara granskat. Endast de bästa delarna, t.ex. skinkan och skinkfilén, används. Vi röker extra möra skinkor som tillverkas för hand, berättar Sirén. Till och med 99 procent av rökeriets produktion går direkt till affärerna på området mellan Oulainen i norr, Seinäjoki i öster och Kristinestad i söder. Man kan också köpa produkter i rökeriet att ta hem med sig, och speciellt på somrarna kommer kunder som köper kött för grillning. Enligt Sirén har också svenska turister hittat till rökeriet. Färdigt på en vecka När köttet kommer till Oravais Rökeri, styckas det först och saltas sedan. Saltningen tar mellan 24 och 36 timmar. Därefter röks köttet i ett dygn, och då det är färdigt, kylas det ner, skivas och packas. Hela prosessen tar en vecka. Rökugnen är datorstyrd och har 99 olika program. Vi började helt enkelt med att prova oss fram. Receptet som vi utvecklade själv måste stämma hundraprocentigt, förklarar Sirén. Oravais kommun har varit positivt inställd mot företaget. Det är inte utan stolthet Sirén pekar på företagarpriset som kommunen tilldelade Oravais Rökeri år Företaget har under sina sex verksamhetsår fått stadigt fotfäste, vilket bevisas av 550 m 2 nya utrymmen som färdigställs till nästa säsong. I lokalerna kommer det att finnas nya utrymmen för skivning och förpacking samt nya personalrum. Rökeri norr om Vasa Rökeriet hittade en ypperlig marknadsnisch i Oravais, för norr om Vasa fanns det inget rökeri från förr. De närmaste rökerierna söder om Vasa ligger i Malax och Närpes. Det är intressant att trots globalisering och etablering av utländska affärskedjor finns det ändå efterfrågan på de små företagens produkter, berättar Ann- Sofi Strandberg på Foodia. Foodia fungerade som rådgivare och hjälpte till att hitta olika lösningar vid grundandet av Oravais Rökeri. Foodia genomför projekt med syftet att utveckla livsmedelsbranschen i Österbotten. Den primära målgruppen är företag verksamma inom förädling, marknadsföring och distribution av livsmedel. Foodia är huvudmannen för ett stort nätverk i regionen och erbjuder ett stort antal tjänster till företag. Företag inom livsmedelsbranschen kan kontakta Foodia i frågor kring t.ex. produktutveckling, produktionssystem, myndighetskrav, marknadsföring och investeringar. Jan Sirén on ylpeä yrittäjäpalkinnosta, jonka Oravaisten kunta myönsi Oravais Rökerille vuonna Jan Sirén, stolt över företagarpriset som Oravais kommun tilldelade Oravais Rökeri år Oravais Rökerissä tuotteet valmistetaan Sirénin mukaan pitkälti käsityönä oman reseptin mukaan. Savustamme vanhan reseptin mukaan, emmekä käytä juuri lainkaan lisäaineita. På rökeriet tillverkas produkterna till stor del för hand och enligt ett eget recept, konstaterar Sirén. Vi håller fast vid ett gammalt recept för rökningen och använder ringa tillsatsämnen. 11

12 uutiset nyheter Vaasan kaupunki juhlii ensi vuonna Vuonna 2006 tulee kuluneeksi 400 vuotta Vaasan kaupungin perustamisesta. Vaasa juhlii merkkivuottaan monella tavalla ja myös VASEK Forum palaa aiheeseen ensi vuonna. Lisätietoja Vaasan 400-vuotisjuhlallisuuksista saa osoitteesta Vasa stad firar nästa år År 2006 har det gått 400 år sedan Vasa stad grundades. Vasa firar sitt jubileumsår på många sätt och även VASEK Forum återkommer till jubileet nästa år. Ytterligare information om Vasas 400-årsfirande fås på adressen Kuva / Foto: Olli Breilin Maailmanperintöhakemuksen kohtalo ratkeaa ensi vuonna Merenkurkun kivinen maankohoamissaaristo on ainutlaatuinen ja muodostaa yhdessä Ruotsin jyrkän Korkeanrannikon kanssa erinomaisen esimerkin siitä, miten maankohoaminen muovaa maisemaa ja vaikuttaa biologisiin prosesseihin. Suomen hallitus jätti tämän vuoden tammikuussa Unescolle FORUM Jim Thorsell on osallistunut aiemmin noin 150 maailmanperintökohteen arviointiin. Jim Thorsell har varit med om att utvärdera ca. 150 världsnaturarv. virallisen hakemuksen Merenkurkun saariston liittämisestä maailman luonnonperintökohteiden joukkoon. Hakemuksessa ehdotetaan Merenkurkun ns. sarjanimeämistä Ruotsin Korkeanrannikon maailmanperintökohteen yhteyteen. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kanadalainen asiantuntija Jim Thorsell tutustui perusteellisesti Unescon maailmanperintöluetteloon ehdotetun Merenkurkun saariston erityispiirteisiin ja tapasi paikallisten tahojen edustajia elokuussa Virallinen päätös siitä, tuleeko Merenkurkun saaristosta ensimmäinen Suomen luonnonperintökohde, tehtäneen kesäkuussa Beslutet om världsnatursarv fattas nästa år Den steniga Kvarkenskärgården med sin landhöjning är ett unikt område. Tillsammans med Höga Kusten på andra sidan Kvarken är den ett utmärkt exempel på hur landhöjningen formar landskap och inverkar på biologiska processer. Regeringen lämnade i januari i år in en officiell ansökan om att Kvarkenskärgården ska föras in i Unescos förteckning över världsnaturarv. Skärgården föreslås ingå i förteckningen som ett komplement till Höga Kusten. Jim Thorsell, den kanadensiske utvärderaren som utsetts av internationella naturvårdsunionen, besökte Kvarkenskärgården i augusti Han bekantade sig grundligt med skärgårdens särdrag och träffade representanter för lokala grupper. Ett slutgiltigt beslut om Kvarkenskärgården blir Finlands första världsnaturarv torde fattas i juni

13 Mikko Ollikainen ja Claes Olsson etsivät Dollari-Hannan synnyinkodille sopivaa paikkaa Pohjanmaan rannikolta. Mikko Ollikainen och Claes Olsson är på jakt efter en lämplig plats för Dollar-Hannas födelsehem vid Österbottniska kusten. FORUM uutiset nyheter Colorado Avenuen filmauspaikat syynissä Lars Sundin suosittuihin kirjoihin perustuvan Colorado Avenue -elokuvan kuvaukset alkavat Pohjanmaalla heinäkuussa 2006 ja ensi-iltaan se tulee syksyllä Ohjaaja Claes Olsson, kuvaaja Pertti Mutanen ja assistentti Jonas Forth ovat kierrelleet yhdessä Pohjanmaan Mediakomission Mikko Ollikaisen kanssa katsastamassa sopivia kuvauspaikkoja ja esineistöä elokuvaa ja sen pohjalta tehtävää TV-sarjaa varten. Samanaikaisesti Lars Norrgård Pohjanmaan Mediakomissiosta järjestelee yhteistyötä paikallisten yritysten ja laitosten kanssa. Pohjanmaalla on vielä paikkoja, joissa voi kuvata historiaan sijoittuvia kohtauksia. Joitakin kuvauspaikkoja vanhennetaan mm. leikkaamalla puut ja pensaat vanhaan tyyliin sekä istuttamalla puutarhaan aikakaudelle tyypillisiä kasveja. Tällaiset työt on tehtävä hyvissä ajoin ennen kuvausten alkamista, Olsson kertoo. Colorado Avenue kertoo Hannasta, joka lähti nuorena tyttönä Amerikkaan ja saapuu leskenä takaisin kotiseudulleen kahden lapsensa kanssa. Kovalla työllä rikastuneena hän perustaa kotikyläänsä kaupan ja löytää paikkansa kyläyhteisössä. Tarina seuraa Hannaa ja hänen lapsiaan ja sijoittuu ajallisesti 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, jotka olivat kuohuvaa aikaa koko Suomessa. Tämä Pohjanmaalle sijoittuva tarina on paras kuvata täällä oikeassa ympäristössä. Pohjanmaan Mediakomission mukanaolo helpottaa projektin toteuttamista: heillä on yhteyksiä ja paikallistuntemusta ja lisäksi Vaasassa on hyvät studiotilat ja teknisesti päteviä osaajia, Olsson toteaa. Elokuvan tekeminen on pitkä prosessi: yli kolmen miljoonan euron budjetilla pyörivän Colorado Avenuen toteuttamiseen menee kaikkiaan neljä ja puoli vuotta. 13 Inspelningsplatsen för Colorado Avenue synas Inspelningarna av filmen Colorado Avenue som baserar sig på de populära böckerna av Lars Sund börjar i Österbotten i juli 2006 och filmen har premiär hösten Regissör Claes Olsson, kameraman Pertti Mutanen och assistent Jonas Forth har tillsammans med Mikko Ollikainen från Österbottens mediakommission åkt runt för att se på olika inspelningsplatser och leta efter föremål för filmen och den tv-serie som görs på basis av filmen. Samtidigt håller Lars Norrgård från Österbottens mediakommission på att ordna samarbete med lokala företag och inrättningar. I Österbotten hittar man ännu platser, där man kan spela in historiska scener. Vissa inspelningsplatser ändrar man på så att de ser äldre ut bl.a. genom att klippa träd och buskar i gam- mal stil samt plantera tidstypiska växter i trädgården. Sådana här arbeten måste göras i god tid före inspelningarna börjar, berättar Olsson. Colorado Avenue handlar om Hanna, som som ung flicka for till Amerika och återvände till sin hemtrakt som änka med sina två barn. Genom att ha blivit rik på hårt arbete, startar hon en butik i sin hemby och finner sin plats i bygemenskapen. Berättelsen följer Hanna och hennes barn och tidsmässigt utspelar sig berättelsen under de första årtiondena på 1900-talet. Det var en händelserik tid i Finland. Det är bäst att spela in denna berättelse här i den rätta miljön, eftersom handlingen är förlagd till Österbotten. Att Österbottens mediakommission deltar, underlättar genomförandet av projektet: de har kontakter och lokalkännedom och dessutom finns det goda studioutrymmen och tekniskt kunniga experter i Vasa, konstaterar Olsson. Att göra filmen är en lång process: med en budget på över tre miljoner euro tar det hela fyra och ett halvt år att färdigställa Colorado Avenue.

14 uutiset nyheter Kuva / Foto: Kari Huhta FORUM Vaasanseutu voimakkaasti esillä Alihankintamessuilla Tampereella Vaasanseudun yritykset olivat monilukuisina mukana Alihankintamessuilla Tampereella Vaasanseudun kahdella yhteensä 106 m 2 suuruisella yhteisosastolla oli mukana 15 näytteilleasettajaa. Näiden lisäksi muutamat yritykset Vaasanseudulta olivat messuilla mukana omalla osastollaan. VASEK järjesti myös bussikuljetuksen messuille ja takaisin sellaisille Vaasanseudun yrittäjille, jotka halusivat tulla tutustumaan messuihin. Vaasanseudun yhteisosaston näytteilleasettajien määrä tuplaantui viimevuotiseen osallistujamäärään verrattuna ja tarkoitus on tehdä sama myös ensi vuonna. Uusi messuhalli valmistuu Pirkkalaan ensi vuoden alihankintamessuja varten ja olemme alustavasti varanneet sieltä jo 200 m 2 suuruisen messuosaston, kertoo VASEKin yritysasiamies Kari Huhta. Uuden messuhallin valmistuminen lisää Euroopan toiseksi suurimman alihankintamessutapahtuman merkitystä. Tämänvuotisilla messuilla oli yli kävijää ja näytteilleasettajaa 14 maasta. Vasaregionen hävdar sig starkt på Underleverantörsmässan i Tammerfors Företagen i Vasaregionen var starkt representerade vid Underleverantörsmässan i Tammerfors Vid de två samlingsmontrarna på sammanlagt 106 m 2 som Vasaregionen hade, fanns 15 utställare med. Förutom dessa fanns det några företag från Vasaregionen som var med på mässan i sina egna avdelningar. VASEK ordnade också med busstransport till och från mässan för de företagare i Vasaregionen som ville komma och titta på mässan. Antalet utställare från Vasaregionen på samlingsmontern fördubblades jämfört med deltagarantalet förra året och man strävar efter att göra samma sak även nästa år. För nästa års underleverantörsmässa färdigställs en ny mässhall i Pirkkala och preliminärt har vi redan bokat en mässavdelning på 200 m 2, berättar VASEKs företagsombudsman Kari Huhta. Betydelsen av Europas näst största underleverantörsmässa växer när den nya mässhallen blir färdig. Mässan hade i år över besökare och utställare från 14 olika länder. Tontti- ja toimitilatutkimus loppusuoralla VASEKin toteuttama yritysten tontti- ja toimitilatarpeisiin liittyvä tutkimus on loppusuoralla. Kyselyn sai sähköpostitse 800 ja postitse 400 yritystä. Matti Sareela on analysoinut kyselyn vastauksia ja hän haastattelee vielä muutamia kuntien edustajia. Lopulliset tutkimuksen tulokset valmistuvat marraskuun alkuun mennessä. Utredning över tomter och lokaler för företag på slutrakan Utredningen över företagens behov av tomter och lokaler som genomförs av VASEK är på slutrakan. Enkäten skickades per e-post till 800 och per brev till 400 företag. Matti Sareela har analyserat svaren och kommer ännu att intervjua några kommunrepresentanter. Resultaten färdigställs före början av november. 14

15 VTT:n Vaasan toimipiste tärkeä energia-alan Lisätietoja: Tilläggsuppgifter: yhteistyökumppani Viisi vuotta Vaasassa toiminut VTT:n toimipiste on osoittanut tarpeellisuutensa sekä alueen energiateknisen teollisuuden että teknologiakeskus Merinovan tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden yhteistyökumppanina. Hankkeiden toteuttamisessa on keskeistä, että lähellä on osaava kumppani. VTT on mukana suurimmassa osassa Merinovan energiateollisuuden ympärillä toteutettavia projekteja, Merinovan toimialajohtaja Kari Luoma kertoo. Näillä tutkimus- ja tuotekehityshankkeilla rakennetaan osaamista, jolle tulevaisuuden tuotteet perustuvat. Vaasan seudulla on runsaasti energia-alan huippuosaamista, ja esimerkiksi keskijänniteverkon suojaukseen liittyviä suojareleitä valmistetaan Statens tekniska forskningscentral VTT:s enhet har fungerat i Vasa nu i fem år. Den har visat sig vara en nödvändig samarbetspartner för både regionens energiteknikindustri och teknologicentrum Merinovas projekt inom forskning och produktutveckling. Att det finns en kompetent partner nära då man genomför projekt är viktigt. VTT är med i största delen av Merinovas projekt kring energibranschen, berättar Kari Luoma, sektorchef på Merinova. Med dessa forsknings- och produktutvecklingsprojekt bygger man upp den kunskap som framtidens produkter baserar sig på. Vasaregionen är rik på toppkompetens inom energibranschen och till exempel skyddsreläer för mellanspän- Suomessa ainoastaan Vaasassa. Syvällinen osaaminen ei synny hetkessä, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä, hän selvittää. Painopiste sähköverkoissa ja simuloinneissa Esimerkiksi öljyn hinnan nousu ja keskustelu sen riittävyydestä tuo Luoman mukaan esiin vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämisen tärkeyden. Tuotteistettuina ja käyttöönotettuina nämä antavat meille mahdollisuuden vähentää riippuvuuttamme tuontienergiasta. Vaihtoehtoinen energiantuotanto aiheuttaa sähköverkolle uusia vaatimuksia. Vaasan VTT:n toimipiste on syventynyt juuri hajautetun energian verkkoon liittämisen tutkimukseen Syvällinen osaaminen ei synny hetkessä, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä VTT:s Vasaenhet en viktig samarbetspartner inom energibranschen ningsnät tillverkas i vårt land endast i Vasa. Djupgående kompetens nås inte över natten utan det behövs långsiktigt arbete med forskning och utveckling, förklarar Luoma. Tyngdpunkten på elnät och simuleringar Det stigande oljepriset och diskussionen om hur oljan kommer att räcka till, till exempel, framhåller enligt Luoma hur viktigt det är att utveckla alternativa energikällor. Då dessa produceras och tas i bruk ger de oss möjlighet att bli mindre beroende av importerad energi. Alternativ energiproduktion ställer nya krav på elnätet. VTT:s Vasaenhet har satt sig in i forskning i och modeller för hur decentraliserad energi ansluts till elnätet. VTT erbjuder företagen sin kompetens inom simulering av elnät, skyddsteknik och effektelektronik, berättar Luoma. Samarbetet mellan högskolorna i Vasa har skapat ett utmärkt utgångsläge för oss för utvecklandet av dessa kompetensområden som är viktiga för regionen, konstaterar i sin tur Risto Komulainen på VTT. Merinova fungerar som VTT:s ombudsmannakontakt för regionen. Merinovas utvecklingschef Jarmo Myllylä är sedan ett år tillbaka ombudsmannen för Vasaregionen. Hans uppgift är att främja företagens forsknings- och produktutvecklingsprojekt i regionen i samarbete med VTT och att informera om VTT:s tjänster. ja mallinnukseen. VTT tarjoaa yrityksille mm. sähköverkon, suojaustekniikan ja tehoelektroniikan simulointiosaamista, Luoma kertoo. Vaasan korkeakouluyhteistyö on luonut meille erinomaiset lähtökohdat näiden alueelle tärkeiden osaamisten kehittämiselle, toteaa puolestaan ryhmäpäällikkö Risto Komulainen VTT:ltä. Merinova toimii myös VTT:n asiamiespisteenä alueella. VTT:n Vaasanseudun asiamieheksi vuosi sitten nimetyn Merinovan kehittämispäällikkö Jarmo Myllylän tehtävänä on yhteistyössä VTT:n kanssa edistää seutukunnan yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeita sekä tiedottaa VTT:n tarjoamista palveluista. VTT vahvistaa Vaasan yliopiston asemaa VTT ja Vaasan yliopisto toimivat toisiaan tukevina yksikköinä jakamalla tutkimustuloksia ja kehittämällä yhteistä osaamista. Meillä on uusi teknillinen tiedekunta, jossa opetuksen kehittäminen on ykkössijalla. Myös tässä tarvitaan VTT:n paikallisen toimipisteen roolia, Luoma uskoo. Tutkimuksen tekemiseen tarvitaan yhteistyökumppaneita. Yliopistossa on nuoria kasvamassa tutkimusympyröihin ja sieltä voi löytyä lisäresursseja VTT:n hankkeisiin. Alueen kehityksen kannalta sekä paikallinen VTT:n toimipiste että Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta ja niiden yhteistyön kehittäminen ovat tarpeen, hän tiivistää. VTT stärkning för Vasa universitet VTT och Vasa universitet stöder varandra genom att dela forskningsresultat sinsemellan och genom gemensam kunskapsutveckling. Vi har nu en ny teknisk fakultet där man prioriterar att utveckla undervisningen. VTT:s lokala enhet har en roll att spela i den, också, tror Luoma. För att kunna bedriva forskning behöver man samarbetspartners. Universitetet har unga studerande på väg att bli forskare och bland dem kan man hitta extra resurser för VTT:s projekt. För regionens utveckling behövs både VTT:s Vasaenhet och tekniska fakulteten vid Vasa universitet, sammanfattar Luoma. Djupgående kompetens nås inte över natten utan det behövs långsiktigt arbete med forskning och utveckling 15

16 Urheiluakatemia kannustaa nuoria tuloksiin urheilussa ja opinnoissa Vaasanseudun Urheiluakatemian toiminta on päässyt hienosti käyntiin. Syyskuun loppuun mennessä akatemiaan on hyväksytty 41 urheilijaa. Määrä on tarkoitus kasvattaa viiteenkymmeneen. Noin 20 prosenttia hakijoista on jäänyt ulkopuolelle, mutta seuraamme heidän edistymistään, ja tilanne saattaa muuttua, kun tulokset paranevat, Urheiluakatemian toiminnanjohtaja Raine Vasanoja sanoo. Urheiluakatemia tarjoaa valmennusta hiihdossa, lentopallossa, yleisurheilussa, jalkapallossa ja jääkiekossa. Naisjalkapalloilijoita on tällä hetkellä 11, ja Vasanojan mukaan akatemialla onkin kaikki edellytykset kasvaa naisten jalkapalloilun keskukseksi Suomessa. Naisjalkapalloilun lisäksi Urheiluakatemia haluaa profiloitua paikkana, jossa urheilija saa yksilöllistä valmennusta. Vaasassa kiinnitetään huomiota myös henkiseen valmennukseen. Lähdemme siitä ajatuksesta, että urheilijan on otettava itse vastuu menestymisestään ja suunniteltava ohjelmansa sen mukaan. Meidän tehtävämme on auttaa jokaista löytämään omat voimavaransa, Vasanoja toteaa. Voimavarojen etsimisessä auttaa 10 tunnin luentopaketti henkisestä valmentautumisesta, jonka lisäksi urheilijoilla on mahdollisuus käydä kehityskeskusteluja. Opinnoissakin on menestyttävä Urheiluakatemian opintokoordinaattori Jens Wallin huomauttaa, ettei urheilija pääse Urheiluakatemiassa helpolla. Hyvien urheilusuoritusten lisäksi opiskelussakin on synnyttävä tuloksia. Kyse on elämän kokonaishallinnasta. Kun urheilija tekee työnsä hyvin opintojen parissa, hänellä on luottavainen ja turvallinen olo, jolloin syntyy tuloksia myös urheilussa, Wallin uskoo. Wallinin tehtävä on auttaa nuoria löytämään aikaa kaikille tärkeille asioille. Hän auttaa myös esimerkiksi asunnon etsinnässä ja harjoitteluolosuhteiden parantamisessa. 28-vuotiaalla Wallinilla on itselläänkin urheilijatausta: hän on edustanut Suomea nuorten MM-kilpailuissa 110 metrin aidoissa ja saavuttanut viidensiä ja kuudensia tiloja miesten sarjoissa. Hän toimii paitsi opintokoordinaattorina, myös yleisurheiluvalmentajana. Koulutukseltaan Wallin on sekä luokan- että liikunnanopettaja. Wallin uskoo, että Vaasasta saadaan tulevina vuosina huippu-urheilijoita. Urheiluakatemia luo työlle ainakin edellytykset. Wallinin mielestä suomalaiset voisivat menestyä paremmin, jos valmennukseen haettaisiin mallia Ruotsista. Hän itse tutustui Kajsa Bergqvistin valmennusohjelmaan opiskellessaan liikunnanopettajaksi Tukholmassa. Ruotsissa valmentajat todella keskittyvät valmennettaviinsa. Meillä huippu-urheilijoiden vanhemmat joutuvat tekemään paljon työtä, Wallin pohtii. Moukarinheittäjä haluaa useammin heittohäkkiin Vaasalainen moukarinheittäjä David Söderberg, 26, on suorittanut urheilun ohessa jo useita tutkintoja. Hän on kokki, tarjoilija-baarimikko ja vartija. Nyt hän opiskelee tradenomiksi Vaasan ammattikorkeakoulussa. Tarkoitukseni on saada teoriaopinnot valmiiksi ensi vuoden jouluun mennessä, David suunnittelee. David toivoo saavansa Urheiluakatemian kautta paremmin harjoitusaikaa Botniahallin heittohäkistä. Nyt olen joutunut käymään Kuortaneella jopa parikolme kertaa viikossa. Nuoren oma tahto lopulta ratkaisee, tuleeko menestystä vai ei. Paidan on oltava märkä vähintään kolme tuntia päivässä, Urheiluakatemian opintokoordinaattori Jens Wallin sanoo. Det är egen vilja som avgör framgången. Skjortan ska vara våt minst tre timmar om dagen, säger VRIAs studiekoordinator Jens Wallin. Jalkapalloa ja lukio-opintoja Vaasalainen Tiina Takala, 17, on yksi Urheiluakatemian naisjalkapalloilijoista. FC Sportin hyökkääjän elämään jalkapallo on kuulunut 12-vuotiaasta lähtien. Sportin harjoituksia on talvikaudella viisi kertaa viikossa. Kun Urheiluakatemian jalkapallovalmennus alkaa marraskuussa, harjoittelukertojen määrä nousee seitsemään viikossa. On hieno juttu, että pääsen kehittämään taitojani, vaikka ohjelma voi tuntua kyllä rankalta, toista vuotta lukiossa opiskeleva Tiina miettii. 16

17 Idrottsakademin sporrar till resultat i idrott och studier Vasaregionens Idrottsakademi (VRIA) har fått en toppen start. Sammanlagt 41 idrottare har börjat vid akademin före slutet av september. Det är meningen att öka antalet till 50. U ngefär 20 procent av sökanden lämnades utanför, men vi håller ett öga på dem och allting kan ändras när de når bättre resultat, säger Raine Vasanoja, verksamhetsledare för Idrottsakademin. VRIA erbjuder tränartjänster i skidåkning, volleyboll, friidrott, fotboll och ishockey. Nu studerar 11 damfotbollspelare vid akademin och enligt Vasanoja har VRIA goda förutsättningar att växa till ett centrum för damfotboll i Finland. Förutom koncentrationen på damfotboll vill akademin profilera sig som plats där idrottaren får individuell träning. Mental träning ges extra uppmärksamhet vid VRIA. Vi utgår från tanken att idrottaren ska själv ta ansvaret över vad hon eller han vill av framgången och planera sitt träningsprogram efter målen. Vår uppgift är att hjälpa alla upptäcka sina egna resurser, konstaterar Vasanoja. Hjälp med resurssökning ges i form av ett föreläsningspaket på 10 timmar om mental träning. Därutöver erbjuds idrottare möjlighet till utvecklingssamtal. Framgång också i studier Jens Wallin, Idrottsakademins studiekoordinator, påpekar att idrottare inte kommer lätt undan vid VRIA. De ska prestera bra också i sina studier. Att ha kontroll över sitt liv är viktigt. Välskötta studier ger idrottaren en känsla av pålitlighet och trygghet som behövs för att kunna göra resultat i idrott, tror Wallin. Han assisterar de unga idrottare med att balansera tiden mellan livets viktiga frågor och hjälper också med att söka bostad och förbättra träningsförhållanden. Wallin, 28, har själv en bakgrund som idrottare. Han var med i junior-vm i 110 häck och har kommit femma och sexa i män. Förutom som studiekoor- Ateenan olympialaisiin viime kesänä osallistunut moukarinheittäjä David Söderberg tähtää mitaleille. Hän harjoittelee tuntia viikossa. dinator fungerar han också som friidrottstränare. Wallin är utbildad klass- och idrottslärare. Wallin tror på att vi kommer att få se elitidrottare från Vasa i framtiden. VRIA skapar förutsättningarna för arbetet i alla fall. Enligt Wallin kunde finländare bli mera framgångsrika om man tog träningsmodeller från Sverige. Han bekantade sig med Kajsa Bergqvists träningsprogram under sin studietid i Stockholm där han studerade till idrottslärare. I Sverige satsar tränare på riktigt på sina idrottare. Hos oss är det föräldrarna till elitidrottarna som måste arbeta mycket, funderar Wallin. Släggkastaren David Söderberg var med i Aten på sommaren Han tränar timmar i veckan och siktar på medaljer. Släggkastare vill oftare i kastburen David Söderberg, 26, Vasabo och släggkastare, har redan avklarat flera examina vid sidan om idrott. Han är kock, servitör-barmästare och väktare. Nu studerar han till tradenom vid Vasa yrkeshögskola. Målet är att få teoristudierna slutförda före julen nästa år, planerar David. Han hoppas att få mera träningstid i Botniahallens kastbur via VRIA. Hittills har jag varit tvungen att köra till Kuortane 2 3 gånger per vecka. Fotboll och gymnasiestudier Vasabon Tiina Takala, 17, är en av damfotbollspelarna vid VRIA. Fotbollen har varit med i hennes liv sedan hon var 12 år. Nu spelar hon för FC Sport och tränar fem gånger i veckan under vintersäsongen. VRIAs fotbollsträningar börjar i november och då blir det totalt 7 träningar i veckan. Det är super att jag får chansen att utveckla mig även om det kan kännas tungt med alla träningar, funderar Tiina som studerar andra året i gymnasiet. Tiina Takalan tavoitteena on päästä 19-vuotiaiden maajoukkueeseen. Tiina Takalas målsättning är juniorlandslaget (spelare under 19 år). 17

18 Turkistarhaus on tärkeä maaseudun väestön työllistäjä Turkistarhat ovat lakeuden ja latojen ohella osa pohjalaista maalaismaisemaa. Monikaan ei liene tullut maakunnassa kulkiessaan ja turkistarhoja katsellessaan ajatelleeksi, kuinka suuri työllistävä merkitys turkistarhauksella on alueelle. Suomen turkistarhasta puolet toimii ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Turkisala työllistää Suomessa suoraan henkeä ja epäsuorasti kaikkiaan henkeä. Itse tarhaajien lisäksi ala antaa työtä kalastajille, viljanviljelijöille, laitetoimittajille, rehukeittiöiden hoitajille ja kuljetusyrittäjille. Esimerkiksi kalastuksesta ja teurastamoista tuleva jäte menee turkiseläinten rehuksi. Muuten niille olisi vaikea keksiä hyötykäyttöä. Entisen Vaasan läänin alueella tuotetaan 90 prosenttia Suomen turkisnahoista. Tuotanto viedään lähes tyystin 98-prosenttisesti ulkomaille. Turkisala on heti metalliteollisuusyritysten, ABB:n ja Wärtsilän, jälkeen kolmanneksi suurin viejä alueella. Suurin vientimaa on Kiina, jonka oma turkisala kuitenkin kasvaa koko ajan ja muodostaa samalla uhan meidän elinkeinollemme. Yli puolet ketunnahoista tuotetaan Suomessa Suomen suotuisa ilmasto ja pitkäaikainen turkiseläinkasvatuksen tietotaito on tehnyt maasta maailman johtavan turkiskettujen kasvattajan. Suomessa tuotetaan vuodessa yli kaksi miljoonaa ketunnahkaa. Sen sijaan minkinnahoista 6 7 prosenttia tuotetaan Suomessa. Ketun ja minkin lisäksi Suomessa tarhataan supikoiraa. Sen määrä on alle nahkaa vuodessa. Ketun tarhauksen kannattavuus on ollut viime vuosina heikkoa ja siksi kannattavuutta yritetään parantaa risteytyksillä, joilla turkisnahkoihin saadaan uusia sävyjä. Minkinkasvatus on ollut kannattavaa ja menekki hyvä. Turkisnahat myydään kansainvälisessä turkishuutokaupassa Vantaalla. Huutokaupat pidetään 4 5 kertaa vuodessa. Vantaalle saapuu ostajia kaikkialta maailmasta, ja turkisnahkojen hinta määräytyy kunkin kohdemaan markkinatilanteen mukaan. Suomessa on muutamia pieniä turkisateljeita, joihin menee noin prosentti maassa tuotetuista turkisnahoista. Järjestäytynyttä turkistarhausta vuodesta 1928 Turkistarhat ovat suureksi osaksi perheyrityksiä. Ne siirtyvät yleensä sukupolvenvaihdosten kautta jatkajille. Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa voi opiskella turkistarhausta keskiasteen koululaitoksessa ja suorittaa turkiseläinkasvattajan ammattitutkinnon. Suurin osa opiskelijoista suorittaa tutkinnon oppisopimuskoulutuksena kotitarhallaan. Turkistarhausalan, kuten muidenkin maaseudun elinkeinojen, vetovoima on ollut viime vuosina laskeva. Alalla tehdään jatkuvasti työtä houkuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi tarhaajien lomitusjärjestelmää ollaan rakentamassa. Turkistuottajien kattojärjestönä toimii Suomen Turkiseläinkasvattajien Liitto, jonka tehtävänä on edunvalvonta ja tiedon Tarhaajat ovat omistajina rehukeittiöissä, Rosendahl Korsnäsin rehukeittiössä. Turkisrehun pääraaka-aineet eli kala saadaan etupäässä Kaskisista, vilja lähiseudun viljelijöiltä ja teurastuksen sivutuotteet teurastamoilta. Farmarna är ägare i foderköken, Rosendahl i Korsnäs foderkök. Huvudråämnena för pälsfodret, alltså fisken, får man i huvudsak från Kaskö, säden från traktens odlare och från slakterierna får man biprodukter från slakt. jakaminen sekä yhteistyön lisääminen muiden kotieläinkasvattajien kanssa. Liiton varatoimitusjohtajan ja ruotsinkielisen alueen toiminnanjohtajan Leif Finnen työhuone on Turkistalossa Vaasassa. Kaupungissa toimii myös Suomen ainoa akkreditoitu turkiseläinlaboratorio, jossa seurataan esimerkiksi rehuraaka-aineiden ja valmiin rehun laatua. 18

19 Pälsfarmningen är en viktig sysselsättning för landsbygdsbefolkningen Pälsfarmerna är tillsammans med slätterna och ladorna en del av det österbottniska landskapet. Av de som åkt igenom landskapet och som sett pälsfarmerna är det är inte många som kommit att tänka på hur stor betydelse pälsfarmningen har för sysselsättningen i området. Hälften av Finlands pälsfarmer verkar i det svenskspråkiga Österbotten. I Finland sysselsätter pälsnäringen personer direkt och indirekt allt som allt personer. Förutom åt farmarna, ger branschen jobb åt fiskare, sädesodlare, maskinleverantörer, foderkökspersonal och transportföretagare. T.ex. används avfall från fiskerier och slakterier som foder åt pälsdjur. Annars skulle det vara svårt att hitta på någon nyttoanvändning för det. Av Finlands pälsskinn produceras 90 procent inom före detta Vasa läns område. Produktionen exporteras nästan helt till 98 procent utomlands. Pälsbranschen är näst efter metallindustriföretagen, ABB och Wärtsilä, den tredje största exportören i området. Det största exportlandet är Kina, vars egen pälsbransch dock växer hela tiden och skapar samtidigt ett hot för vår näring. Över hälften av alla rävskinn produceras i Finland Det gynnsamma klimatet i Finland och långvarigt know-how inom pälsdjursuppfödningen har gjort vårt land till den ledande uppfödaren av pälsrävar i världen. I Finland produceras årligen över två miljoner rävskinn. Däremot produceras bara 6 7 procent av minkskinnen i Finland. Förutom räv- och minkfarmer har man även mårdhundsfarmer i Finland. Det rör sig om under skinn om året. Lönsamheten för farmning av räv har under de senaste åren varit svag och därför försöker man förbättra lönsamheten med korsningar för att få nya nyanser i pälsskinnen. Uppfödningen av minkar har varit lönsam och åtgången god. Pälsskinnen säljs på en internationell pälsauktion i Vanda. Auktionerna hålls 4 5 gånger i året. Till Vanda kommer det köpare från hela världen och priset på pälsskinnen bestäms efter marknadssituationen i respektive land. I Finland finns några små pälsateljéer, dit ungefär en procent av de pälsskinn som produceras i landet levereras. Organiserad pälsfarming från år 1928 Pälsfarmerna är till största delen familjeföretag. De går oftast över från en generation till nästa genom generationsskiften. Finland är det enda landet i världen där man kan studera pälsfarmning på mellanstadienivå och avlägga yrkesexamen inom pälsdjursuppfödning. Största delen av de studerande avlägger examen som en läroavtalsutbildning på sin hemfarm. Pälsfarmningsbranschens liksom övriga landsbygdsnäringars dragningskraft har under senare år avtagit. Man jobbar fortsatt för att göra branschen mer attraktiv. Man håller t.ex. på att bygga upp farmarnas avbytarsystem. Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund fungerar som takorganisation för pälsproducenterna och förbundets uppgift är att bevaka deras intressen och sprida information samt öka samarbetet med andra husdjursuppfödare. Leif Finne, som är förbundets vice verkställande direktör och verksamhetschef för det svenskspråkiga området, har sitt arbetsrum i Pälshuset i Vasa. I staden finns även Finlands enda ackrediterade pälsdjurslaboratorium, där man t.ex. följer upp foderråämnenas och det färdiga fodrets kvalitet. Turkistarhaajan työ on itsenäistä ja ajoittain työtä on paljon, Henrik Rosendahl kertoo. - Pälsfarmarens arbete är självständigt och tidvis är det mycket arbete, berättar Henrik Rosendahl. Tarhaajan vuosi Henrik Rosendahl on toisen polven turkistarhaaja. Hän suoritti turkiseläinkasvattajan tutkinnon vuonna 1966 ja aloitti sen jälkeen tarhauksen. Vuonna 1991 hän vuokrasi tilat Korsholman maatalousoppilaitokselta ja käy päivittäin kotoaan Korsnäsista Vaasassa hoitamassa tarhaansa. Rosendahlin veli jatkaa kotoa perityn tarhan hoitoa Korsnäsissa. Rosendahlin tarhassa on 900 minkkiä ja 220 sinikettua. Minkkinaaraat synnyttävät 4 5 pentua ja kettunaaraat 5 7 pentua kerran vuodessa. Kiireisimmät ajat ovat pentujen syntyminen toukokuussa ja niiden erottaminen emoistaan parin kuukauden ikäisinä heinäkuussa. Nahoitus on kuuden kuukauden ikäisenä marras-joulukuussa. Ketut nahoitamme itse, mutta minkit nahoitetaan Kaustisella. Loppusyksystä valitaan myös siitoseläimet. Sen jälkeen talvella on hiljaisempi kausi, Rosendahl kertoo. Farmarens år Henrik Rosendahl är pälsfarmare i andra generationen. Han avlade examen för pälsdjursuppfödare år 1966 och efter detta påbörjade han farmningen. År 1991 hyrde han utrymmen i Korsholms lantbruksskola och kör nu dagligen från sitt hem i Korsnäs för att sköta sin farm i Vasa. Rosendahls bror fortsätter att driva den farm i Korsnäs som han ärvt hemifån. Det finns 900 minkar och 220 blårävar på Rosendahls farm. Minkhonorna föder 4 5 valpar och rävhonorna 5 7 valpar en gång om året. De tider när det är som mest bråttom är när valparna föds i maj och när de skall skiljas åt från sina mödrar vid några månaders ålder i juli. Pälsningen sker vid sex månaders ålder i novemberdecember. Rävarna pälsar vi själva, men minkarna pälsas i Kaustby. I slutet av hösten väljer man också ut avelsdjuren. Efter det blir det en lugnare period på vintern, berättar Rosendahl. 19

20 Pentti Risberg ihmettelee mihin katoaa pienten poikien luontainen kiinnostus ajettavia koneita kohtaan siinä vaiheessa, kun on ammatinvalinnan aika. Pentti Risberg undrar vart försvinner småpojkarnas naturliga intresse mot körmaskiner då de ska välja yrket. Tulevaisuuden työmarkkinoilla pulaa ammattiosaajista Työvoimapolitiikkaa ja koulutusta koskevissa uutisissa on viime kuukausina ollut yhteinen sävel: tarvitsemme lisää ammattiosaajia, kädentaitajia. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin tasokasta ammatillista osaamista pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Osaavan johtamisen ja taitavan suunnittelun lisäksi tarvitaan myös päteviä toteuttajia ja työn tekijöitä. Koulutuksen sisältö ja koulutuspaikkojen jakauma eivät kaikilta osin vastaa teollisuuden tarpeita. Esimerkiksi suomalainen metalliteollisuus tarvitsisi uutta työntekijää vuosittain, mutta metallialan koulutuksessa aloittaa vuosittain vain noin uutta opiskelijaa. Aloittajien vähäisyys johtuu osittain ammattikoulutuksen ja ammattityön arvostuksen puutteesta. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaa pitäisi pystyä parantamaan, jotta osaajia riittäisi myös tulevaisuudessa. Alueellisissa työvoiman tarpeissa eroavaisuuksia Eri alueilla Suomessa tarvitaan erilaisia osaajia, mikä johtuu elinkeinoelämän alueellisista rakenteista. Maakunnat ovatkin pyrkineet ennakoimaan koulutustarpeitaan ja suunnittelemaan ammatillista koulutusta näiden tarpeiden mukaan. Pohjanmaan liitto on saanut valmiiksi Ammatillisten koulutustarpeiden ennakointi -raportin, joka on tehty yhteistyössä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuudelta koulutusalalta kootun asiantuntijatyöryhmän kanssa. Raportissa käydään läpi Pohjanmaata koskevat työelämän ennusteet sekä niiden vaikutus ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteena on, että työllistyvyys ohjaisi koulutuspaikkojen suuntaamista. Ammattiosaajien puute ei ole ainoastaan tulevaisuuden skenaario. Jo tällä hetkellä Pohjanmaan TE-keskuksen alueella on rekrytointivaikeuksia mm. ammattitaitoisten metallityöntekijöiden, hoiva-alan työntekijöiden ja vartijoiden osalta. Ammatillisen koulutuksen profiilia nostetaan Toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostusta on pyritty viime aikoina nostamaan. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa Helsingissä järjestetyt ammattitaidon MM-kisat, World Skills -2005, saivat paljon huomiota. Kisoissa eri maiden nuoret, ammattikoulutuksen saaneet kilpailijat mittasivat tai- 20

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Back to basics. Aitoja Savustettuja Kokolihatuotteita Äkta Rökta Helköttsprodukter. Tuote esittely / Produktkatalog

Back to basics. Aitoja Savustettuja Kokolihatuotteita Äkta Rökta Helköttsprodukter. Tuote esittely / Produktkatalog Back to basics on t i s too i k a L fr s o t Lak n Aitoja Savustettuja Kokolihatuotteita Äkta Rökta Helköttsprodukter Tuote esittely / Produktkatalog Oravaisten Savustamo Oy Oravais Rökeri Ab Ånäsvägen

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO BEREDNING AV LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Fas 1: Förberedelser Vaihe 1: Esivalmistelu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus www.obotnia.fi/landskapsplanen Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus Landskapsreformens grundstenar Maakuntauudistuksen peruspalikat Landskapsförbunden, NTM-centralerna och regionförvaltningsverken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

JAKOBSTAD PIETARSAARI

JAKOBSTAD PIETARSAARI Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Päiväkotirauha Dagisfred

Päiväkotirauha Dagisfred 15.3.2017 varhaiskasvattajille Mia Viljanen ja Maria Stoor-Grenner Päiväkotirauha Dagisfred Kaverisuhteita vahvistava ja kiusaamista ehkäisevä toimintatapa Ett sätt att stärka kompisrelationer och förebygga

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Aitoja Savustettuja Kokolihatuotteita Äkta Rökta Helköttsprodukter. Tuote esittely / Produktkatalog 01.10.2015

Aitoja Savustettuja Kokolihatuotteita Äkta Rökta Helköttsprodukter. Tuote esittely / Produktkatalog 01.10.2015 Back to basic iton s o to i k a L fr s o t Lak on t i n ee t u l G ri f n Aitoja Savustettuja Kokolihatuotteita e lut G Äkta Rökta Helköttsprodukter Tuote esittely / Produktkatalog 0.0.20 Oravaisten Savustamo

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI

KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI Lyhyesti Pohjanmaan hyvinvointistrategiasta www.obotnia.fi facebook.com/obotnia VI UTGÅR FRÅN TANKEN ATT... Perusoletus on, että...det finns en direkt koppling mellan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE MYÖNNETTÄVIEN YLEISAVUSTUSTEN TOIMINNALLISET MITTARIT Hyväksytty sivistyslautakunnassa 2.2. 2005 sivut: 1-4 FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Kuntien hajajätevesiyhteistyö 10 vuotta! Kommunernas samarbete inom glesbygdens avloppsvatten 10 år! Juhlaseminaari Jubileumsseminarium

Kuntien hajajätevesiyhteistyö 10 vuotta! Kommunernas samarbete inom glesbygdens avloppsvatten 10 år! Juhlaseminaari Jubileumsseminarium Kuntien hajajätevesiyhteistyö 10 vuotta! Kommunernas samarbete inom glesbygdens avloppsvatten 10 år! Juhlaseminaari 8.4.2014 Jubileumsseminarium Hajavesiasetus 2004 - uusi tilanne Avloppsförordningen -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Katse Nikkilään! Nickby i fokus! Ympäristö, kokemukset ja osallistuminen Miljö, upplevelser och deltagande

Katse Nikkilään! Nickby i fokus! Ympäristö, kokemukset ja osallistuminen Miljö, upplevelser och deltagande Katse Nikkilään! Nickby i fokus! Ympäristö, kokemukset ja osallistuminen Miljö, upplevelser och deltagande Pilvi Nummi-Sund kaavoittaja, Sipoon kunta planläggare, Sibbo kommun Nikkilästä vetovoimainen

Lisätiedot

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Schemat för beredningen i Österbotten Työlista valmistelulle

Lisätiedot