KRITO- TYÖ OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ Krito-esite - Projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRITO- TYÖ OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ Krito-esite - Projekti"

Transkriptio

1 KRITO- TYÖ OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ Krito-esite - Projekti Vuokko Airaksinen & Päivi Rahja Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma sosionomi (AMK) + diakoni sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa

2 Tyyneys-Rukous Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Suo, että osaisin elää päivän kerrallaan, hyväksyä vaikeudet tienä rauhaan, ottaa tämän syntisen maailman Jeesuksen tavoin sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin haluaisin sen olevan, että osaisin luottaa siihen, että sinä teet kaiken hyväksi, jos suostun tahtoosi, jotta voisin elää kohtalaisen onnellisena tässä elämässä ja riemuita kanssasi ikuisesti tulevassa. Aamen.

3 TIIVISTELMÄ Airaksinen, Vuokko & Rahja, Päivi. Krito-työ osana Kirkon Diakoniatyötä, Krito- esite - Projekti Kristillisestä toipumistyöstä seurakunnille. Oulu, kevät 2007, 48 s + 4 liitettä. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak pohjoinen, Diakoninen sosiaali- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) +diakoni, sairaanhoitaja (AMK) +diakonissa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa esite seurakunnille Kristillisestä toipumistyöstä. Työn toteutimme projektina yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Projektin organisaatio koostui projektiryhmästä, ohjausryhmästä ja tukiryhmästä. Opinnäytetyönä toteutetun projektin tavoitteena oli esitteen avulla tehdä Kansan Raamattuseuran työalaan kuuluvaa Kristillistä toipumistyötä tunnetuksi seurakunnissa. Opinnäytetyömme koostuu projektin esitteestä sekä Kristillisen toipumistyön teoriasta sisältäen diakonisen hoito- ja sosiaalityön. Esite on kooltaan A 5 kokoinen, kansilehden, keskiaukeaman ja takasivun käsittävä paperiversio. Esitteen pohjana olevalla kuvituksella pyrittiin tuomaan esille Kristillisen toipumistyön luonnetta, ihmisen matkaa rikkinäisyydestä eheyteen. Esitteen tekstiosuus koostuu informaatioista Krito-työn keskeisestä sisällöstä ja yhteystiedoista. Tekstiosuudessa käytetyillä Raamatun teksteillä oli pyrkimys tuoda esiin Krito-työn hengellistä perustaa. Esitteen käyttöönotosta päättävät Kansan Raamattuseuran Krito-työstä vastaavat henkilöt, jolloin he vastaavat esiteluonnoksen painatuksesta ja kustannuksista valmiiksi esitteeksi. Esitteen luovuttamisen yhteydessä siirtyivät kaikki tekijälle kuuluvat oikeudet Kansan Raamattuseuralle. Esitteellä Kansan Raamattuseura pyrkii herättämään mielenkiintoa Krito-työhön ja tekemään tätä tunnetuksi seurakunnissa. Asiasanat: diakonia, sielunhoito, ryhmä, rukous

4 ABSTRACT Airaksinen Vuokko & Rahja Päivi. Christ-centered recovery as part of the ministry of the church A project of making a booklet on Christ-centered recovery. Language: Finnish. 48 p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Diaconal Social Services and Nursing Option in Diaconal nursing. The aim of this study was to make a booklet about Christ-centered recovery for the church. The study was made as a project, in co-operation with Kansan Raamattuseura (a Christian organization). The organization of the project included a project group, a mentoring group and a support group. The aim of the project, which was carried out as a student thesis, was with the help of the booklet, to tell the church about Christ-centered recovery, which is part of the ministry of Kansan Raamattuseura. The thesis consists of a booklet about the project as well as the central theoretical ideas of Christian recovery including diaconal nursing and social care. The booklet was an A 5 paper draft consisting of a cover, a centrefold and a back. With the pictures it was intended to depict the nature of Christian recovery the journey of man from brokenness into wholeness. The text part consists of information about the central ideas of Christ-centered recovery and some contact information. The Bible passages were included to emphasize the Christian foundation of Christ-centered recovery. The Christ-centered recovery leadership of Kansan Raamattuseura will decide about the use of the booklet. They are, thus, also resbonsible for printing it, including the printing expenses. Kansan Raamattuseura received all rights concerning the booklet when it was handed over to them. With this booklet, Kansan Raamattuseura wants to raise intrest toward Christcentered recovery and make it known in the church. Key words: diaconia, pastoral care, group, prayer

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KRISTILLISEN TOIPUMISTYÖN KRITON ESITE- PROJEKTIN TAUSTAA Projektin tausta KRITO OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ Diakoniatyö Diakoninen hoitotyö Sielunhoito Rukous Diakoninen sosiaalityö Vertaisryhmätoiminta Krito-toiminta seurakunnassa Kristillinen eheytyminen KRITO- KRISTILLISEN TOIPUMISTYÖN ESITE- PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kristillisen toipumisen taustaa KRITOSTA AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET KRITO - PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin tavoitteet PROJEKTIORGANISAATIO, TEKIJÄNOIKEUDET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Projektiorganisaatio Tehtäväluettelo ja aikataulu Projektin ongelmat ja riskit PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin laadunvarmistus Projektibudjetti PROJEKTIN ARVIOINTI...36 POHDINTA...39 LÄHTEET...43 LIITE 1: Krito-ryhmän säännöt...49 LIITE 2: Kyselylomake...50 LIITE 3: Krito-ryhmät...51 LIITE 4: Projektin aikataulu...52

6 1 JOHDANTO Kristillinen Toipumistyö eli Krito käynnistyi Suomessa vuonna 1995 ja se on Kansan Raamattuseuran työala, jonka välityksellä on syntynyt pienryhmiä jo kahdelle sadalle paikkakunnalle. Kansan Raamattuseuran pyrkimyksenä on tukea seurakuntia vakiinnuttamaan Krito-työ osaksi seurakuntien omaa toimintaa. Krito-sana on lyhennys ilmaisusta Kristus-keskeinen toipuminen. Kuka tahansa voi elämässään joutua tilanteeseen, jossa omat voimat ja keinot loppuvat. Krito on työmuoto, joka pyrkii vastaamaan tämän päivän ihmisen kipuun ja hätään. Kun elämä tuntuu ylivoimaiselta, Jumalan mahdollisuudet eivät ole loppuneet. Toipumistyössä tahdotaan auttaa ihmistä Kristuksen yhteyteen, elämän ja avun lähteelle. Krito-ryhmät ovat sielunhoidollisia tukiryhmiä ja sielunhoito on osa seurakunnassa tehtävää diakoniatyötä. Tämän projektin päätavoitteena oli tehdä Krito-työtä tunnetuksi seurakunnissa Krito-esitteen avulla. Monissa seurakunnissa Krito-työ jo toimiikin osana kirkon diakoniatyötä. Tulostavoitteenamme oli laatia esite, jonka avulla herätetään seurakunnan työntekijöissä että seurakuntalaisissa mielenkiintoa Krito-työtä kohtaan. Krito-esite toteutettiin projektityönä yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Yhteistyökumppaninamme olivat Krito-työstä vastaava diakonissa Paula Tähtinen, sekä graafinen suunnittelija Tarja Paananen, joka vastasi esitteen kuvituksesta. Toiminnallisena tavoitteena oli, että Kansan Raamattuseura painattaisi esitteen ja käyttäisi sitä Krito-työn tunnetuksi tekemiseen seurakunnissa. Omana oppimistavoitteenamme oli nähdä Krito-työ osana laajempaa kokonaisuutta sekä diakonisen hoitotyön että diakonisen sosiaalityön näkökulmasta. Oppimistavoitteenamme oli myös syventää Krito-työn keskeisiä teemoja, kuten eheytymistä, sielunhoitoa sekä vertaisryhmän merkitystä kirjallisuuden sekä tutkimusten kautta. Projektityön tekeminen eri tahojen kanssa oli myös oppimistavoitteenamme. Koimme esitteen laatimisen mielekkääksi ja tärkeäksi koska sille oli selkeä tarve.

7 7 2 KRISTILLISEN TOIPUMISTYÖN KRITON ESITE- PROJEKTIN TAUSTAA 2.1 Projektin tausta Kiinnostus tehdä opinnäytetyö Krito-työstä lähti molempien henkilökohtaisesta kokemuksesta Kristus- keskeisestä toipumistyöstä sekä ryhmänvetäjän koulutuksen pohjalta, että itse ryhmään osallistumisen kautta. Kristillisessä toipumistyössä tahdotaan auttaa ihmistä Kristuksen yhteyteen, elämän ja avun lähteelle. Kuka tahansa voi elämässään joutua tilanteeseen, jossa omat voimat ja keinot loppuvat. Ihmisen elämän vaikeuksiin vaikuttavat henkilökohtaiset, elinpiirin tai yhteiskunnan aiheuttamat laiminlyönnit. Jokaisella ihmisellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun ja tukeen sekä tulla kuulluksi hätänsä keskellä. (Henttonen 1997, ) Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä tutkimusta Krito-ryhmiin osallistuneiden kokemuksista. Aiheesta oli tehty jo tutkimuksia niin paljon, ettei tutkimus ollut enää tästä näkökulmasta ajankohtainen. Toimintasuunnitelmassa on hyvä selvittää onko vastaavia ideoita tehty aiemmin. Hyvää ideaa ei kannata toistaa, vaan luoda uutta. Alussa on tärkeää tarkistaa idean tarpeellisuus, kohderyhmä, aiemmat tutkimukset sekä perehtyä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. (Vilkka & Airaksinen 2003, 27.) Keskeinen pohdinnan aihe oli, miten tehdä Kristillistä toipumistyötä tunnetuksi seurakunnissa ja idea esitteen tekemisestä tuli ajankohtaiseksi. Toteutustapaa valittaessa on tärkeä miettiä ideaa, mikä palvelisi parhaiten kohderyhmää ja toimintasuunnitelmassa on mietittävä, miten idean tavoitteet saavutetaan, esimerkiksi mistä hankitaan esitteeseen tarvittava tieto ja materiaali, sekä kuka tai ketkä valmistavat tuotteen ulkoasun. (Vinkka, Airaksinen 2003, 27 51).

8 8 Otimme yhteyden Kansan Raamattuseuran Krito-työstä vastaavaan työntekijään huhtikuussa Hän piti uuden esitteen ideoimista erittäin tervetulleena ja kertoi, että ajatus esitteen uusimisesta oli ollut suunnitelmissa, mutta työkiireiden vuoksi toteutus oli siirtynyt. Esitteen ulkoasulla on merkitystä kiinnostuksen herättäjänä, joten yhteydenotto graafiseen suunnittelijaan oli ajankohtaista. Idea Krito-työn -esitteen laatimisesta opinnäytetyönä esiteltiin opettajille ja opiskelijatovereille huhtikuussa 2006 lähiopetusjaksolla. Kaikilla projekteilla on jotakin yhteistä kuten esimerkiksi aikataulu, resurssit ja budjetti, mutta jokainen projekti on kuitenkin ainutkertainen. Projektilla tähdätään siihen, että toteutetaan ennalta asetettuja tavoitteita, sillä kyse ei ole pelkästä projektista ilman tavoitteellisuutta. Projekti on kertaluontoinen hanke tai toimenpide, jolla on organisaatio ja resurssit. Niiden avulla pyritään toteuttamaan suunniteltua tehtävää. Projekti etenee tiettyjen kehitysvaiheiden mukaan, joita ovat suunnittelu, käynnistäminen, toimeenpano, ohjaus ja arviointi. (Virtanen, 2000, ) 3 KRITO OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ 3.1 Diakoniatyö Diakonia on määritelty vahvasti kirkon perinteisiin, sillä sen alkujuuret löytyvät Jeesuksen esimerkistä ja rakkauden kaksoiskäskystä. Diakoniatyö on kristillistä lähimmäispalvelua, jonka periaatteena on lähimmäisen rakkaus ja kultainen sääntö. Siinä kehotetaan tekemään toiselle se, mitä toivoisi itselleenkin tehtävän. Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään. Diakoniaa tehdään Kristuksen esimerkkiä noudattaen. Jokainen kristitty on diakoni, vaikka onkin olemassa erillinen

9 9 diakonian virka. Diakoniatyö on ihmisarvotaistelua ja pyyteetöntä palvelua, jossa periaatteena on auttaa siellä, missä kukaan muu ei auta. (Veikkola 2002, , 114.) Diakoniatyö on nykyisin keskittynyt seurakuntiin ja lähtökohtana on auttaa ihmistä iästä, kulttuurista ja elämäntavoista riippumatta. Diakonian erityisluonteena on ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen. Diakonia kohtaa ihmisen henkisenä, sielullisena, sosiaalisena ja fyysisenä kokonaisuutena (Veikkola 2002, 119.) Kettunen (2001) jakaa diakoniatyöntekijöiden työn neljään alaryhmään. Näitä ovat henkisen tuen antaminen, elämäntilanteen muuttaminen sekä yhteiskuntaan ja seurakuntayhteisöön vaikuttaminen. Henkisen tuen antamista ovat kuunteleminen, välittäminen ja rinnalla kulkeminen sekä toivon ja Jumalan rakkauden välittäminen (Kettunen 2001). Kristillinen toipumistyö on työmuoto, joka pyrkii vastaamaan tämän päivän ihmisen kipuun ja hätään osana kirkon diakoniatyötä. Tässä työssä pyritään ottamaan ihminen kokonaisvaltaisesti huomioon. Osallisuus Kristuksesta on samalla osallisuutta toisistamme (Vastuun ja osallisuuden yhteisö 2003). Seurakunnissa Krito-toimintaa organisoi työntekijä sekä koulutettuja vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä. Seurakuntalaisilla tulisikin olla mahdollisuus käyttää lahjojaan ja löytää paikkansa ja tehtävänsä seurakunnan työntekijöiden rinnalla. Tämä asettaa työntekijälle uuden roolin - hän on myös koordinoija ja toiminnan mahdollistaja vapaaehtoisille seurakuntalaisille. Seurakunnan tehtävänä on auttaa ihmistä henkisiin, hengellisiin ja elämän tarkoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Tehtävien toteutumiseen liittyy inhimillisyys, läheisyys ja rinnalla kulkeminen. (Thitz 2006, 79 80). Krito-työn elementtejä, joita ovat muun muassa sielunhoito, rukous ja vertaisryhmätoiminta, on aina käytetty ja käytetään seurakunnassa yksin ja yhdessä. Näiden toimintojen arvot ja motiivit pohjautuvat Raamattuun. Krito-työ voidaan nähdä sosiaalisena ja diakonisena kokonaisuutena. Siihen vaikuttavat

10 10 perhe, ystävät, olosuhteet ja yhteiskunta. Siinä käsitellään kysymyksiä kärsimyksestä, elämän tarkoituksesta ja Jumalasta (Henttonen 1997, 134). 3.2 Diakoninen hoitotyö Diakonia on eri aikakausina saanut erilaisia sisältöjä. Diakonian toiminnallinen sisältö on ymmärretty toisinaan julistukseen ja toisinaan taas sairaanhoitoon liittyvänä. Hädässä olevien ihmisten auttaminen on ohjannut diakoniaa aikoinaan hoidollisiin tehtäviin. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa yhteiskunnalliset olot, kulttuuri, sairaudet, sodat ja onnettomuudet. Hoidollinen diakoniatyö keskittyi aluksi sairaaloihin ja hoitokoteihin. Myöhemmin diakoniatyö siirtyi seurakuntiin. (Veikkola 2002, , Kettunen 2001, 23). Hoitotyö ymmärretään laaja-alaisena, itsenäisenä ja kokonaisvaltaisena terveyden edistämisenä (Kotisalo 2005, Ewalds ym.1992,36). Hoitotyössä korostetaan kokonaisvaltaista huolenpitoa potilaasta ja hänen perheestään. Tähän huolenpitoon on sisällytetty myös hengellisten tarpeiden huomioonottaminen ja niihin vastaaminen (Kuuppelonmäki 2001). Diakonisen hoitotyön taustalla on kristillinen ihmiskäsitys (Puustinen 2003,141, Myllylä 2004,36). Kristillisen arvopohjan voidaan nähdä lisäävän mahdollisuuksia hyvään hoitotyöhön, koska siinä korostuu ihmisen arvokkuus ja loukkaamattomuus (Sivonen 2003, 132). Diakonia ja hoitotyö yhdistyvät diakoniseksi hoitotyöksi uskonnon kulttuurisen tason kautta ytimenään palveleminen, joka sisältää hoitamisen ollen kuitenkin sitä laajempi käsite. Diakonisen hoitotyön tavoitteena on kohdata toinen ihminen tasavertaisena Jumalan kuvana ja auttaa häntä sielullisena, hengellisenä, fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena iankaikkisena yksilönä. Tavoitteena on kokonaisvaltainen palveleminen tässä ajassa ja tuonpuoleista elämää varten. (Myllylä 2004,36; Myllylä 2000,59,64). Erikssonin (2003) mukaan hoitotyön

11 11 arvopohja (ethos) ja lähimmäisen rakkaus (caritas) muodostavat yhdistävän voiman, jossa diakoniatoiminnan ydin toteutuu (Eriksson 2003). Kotisalo (2002), selvitti tutkimuksessaan diakonisen hoitotyön sisältöjen toteutumista seurakunnan diakoniatyössä. Lähes kaikki diakonissat arvioivat ammatillisen osaamisen ilmenevän erityisesti taidossa kohdata ihminen. Suurin osa diakonissoista koki itsensä diakonisen hoitotyön asiantuntijaksi seurakunnassa. Tutkimuksen mukaan he myös käyttivät työssään hoitotyön tai hoitotieteen tuottamaa tietoa.(kotisalo 2005.) Puustinen (2003) toteaa, että diakonisen hoitotyön selkeiksi ennakkoehdoiksi nousevat Jumalan rakkauden ja lähimmäisenrakkauden yhteys sekä yhteys Kristuksen ruumiiseen eli seurakuntaan. Diakoninen hoitotyö voidaan nähdä laajasti, jossa fyysinen toimintaympäristö ei ole oleellinen, mikäli hoitaja itse mieltää tekevänsä työtä osana Kristuksen ruumista eli seurakuntaa. Tällöin diakonista hoitotyötä voi tehdä missä tahansa. Diakoniselle hoitotyölle leimaaantavia ominaispiirteitä ovat pysyvä ihmisarvo, avun rajattomuus, lähimmäinen Kristuksena ja rakkauden todistus (Puustinen 2003, ). Kristillinen toipumistyö seurakunnan yhteydessä on yksi työmuoto monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa, jossa tahdotaan auttaa ihmistä Kristuksen yhteyteen, elämän ja avun lähteelle. Krito-ryhmät ovat sielunhoidollisia tukiryhmiä, jossa sielunhoito ja rukous ovat keskeisiä hengellisiä auttamismenetelmiä. Sielunhoito voidaan nähdä diakonisena hoitona, jonka tehtävänä on lähimmäisen rakkaudesta lähtevä palvelu apua tarvitsevalle.(kettunen 1997, 46, 64.) Sielunhoito Sielunhoidolla tarkoitetaan ihmisen kanssa tapahtuvaa keskustelua, jossa ollaan aidosti läsnä ja kuunnellaan autettava on keskipisteenä.

12 12 Sielunhoidollisessa keskustelussa asetumme toisen ihmisen asemaan ja olemme vuorovaikutussuhteessa keskenämme. Sielunhoitokeskustelu on luottamuksellista ja sielunhoitajaa sitoo myös vaitiolovelvollisuus (Falk 1998, 10, 58). Sielunhoito tarkoittaa kohtaamista monella tasolla. Asiakas ja sielunhoitaja kohtaavat toisensa ja myös ihminen kohtaa itsensä ja tarkastelee omaa elämäntilannettaan. Jumala on läsnä kahden ihmisen tai pienryhmän vuorovaikutustilanteessa (Gothoni 2002,256). Sielunhoitaja toimii autettavan apuna, jossa autettava määrää tahdin, koska hänellä on vapaus ja vastuu itsestään. Sielunhoitaja toimii rinnalla kulkijana, niin kauan kuin autettava tätä haluaa (Ewalds 1978, 7-10). Sielunhoito on matkalla oloa, prosessia ja muuttumista. Sen Raamatullinen perustelu löytyy esimerkiksi Matteuksen evankeliumin 18. luvusta: Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään. Sielunhoito ei ole vain kirkon viranhaltijoiden työtä, vaan sitä tekevät myös seurakuntalaiset keskenään (Mannermaa 1997,14 15). Riittää, että seurakuntalaisella on halu palvella toista hänen vaikeuksissaan ja auttajan omat juuret ovat evankeliumin maaperässä (Kilpeläinen 1981, 16). Sielunhoitoa on kristillisen kirkon piirissä harjoitettu aina. Sen tavoitteena on kristillisestä uskosta ja rakkaudesta tapahtuva auttaminen. (Harmanen 1997, 18). Sielunhoitoa ei yleensä rajata koskemaan vain hengellisiä asioita. Laajimmillaan sielunhoito voidaan nähdä ihmisen kokonaisvaltaisena auttamisena rajaamatta avunmuotoja tai kohtaamisen sisältöä (Hakala 2002, 237). Sainion (1997) mukaan vuorovaikutusta voidaan pitää kristillisen sielunhoidon toteuttamisen ja toteutumisen keskeisenä välineenä. Vuorovaikutuksen auttava vaikutus perustuu molemminpuolisen koskettavan inhimillisyyden kokemiseen - mahdollisuuteen saada tilaa itselleen sellaisena kuin tuntee olevansa. Sielunhoidolliseen auttavaan vuorovaikutukseen kuuluu sekä ihmisen psyykkisen että hengellisen puolen huomioon ottaminen. Sainio (1997) toteaa, että vaikka sielunhoidollinen vuorovaikutus palautuu uskon salaisuuteen, niin on

13 13 kysymys samalla myös tavallisesta vuorovaikutuksesta psykologisine ja psyykkisine lainalaisuuksineen (Sainio 1997, ). Hakala (2007) toteaa, että diakonisen sielunhoidon aineksia voidaan nostaa useista sielunhoidon erilaisista sielunhoitonäkemyksistä, mutta diakoninen ymmärrys sielunhoidosta ei voi jäädä paikoilleen. Sielunhoidon tulee olla jatkuvasti avoin toimintaympäristössä tapahtuvalle muutoksille. Hakala (2007) esittää, että sielunhoidossa on otettava huomioon auttamistyön konteksti, koska se vaikuttaa olennaisesti siihen, millä tavoin sielunhoitoa on mahdollista ja mielekästä toteuttaa (Hakala 2007, ). Diakoniassa on painottunut sielunhoidollinen ulottuvuus, ihmisen ohjaaminen avun ja voiman lähteelle. (Veikkola 2002, 117; Henttonen 1997, 100.) Rukous Rukous on tärkeä osa sielunhoitoa ja valtava voima kristillisessä toipumisessa. Rukouksessa saadaan uskoa itsemme ja asiamme Jumalan hoitoon. Kritoryhmässä jokainen voi tuoda omia rukousaiheita, joihin tarvitsee Jumalan apua juuri siinä elämänvaiheessa. Rukous ympäröi toipumisprosessia. Jokainen ryhmän jäsen sitoutuu rukoilemaan toisen ryhmän jäsenen puolesta kokoontumisviikkojen välillä. (Kansan Raamattuseura 2007). Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa eli ihmisen sisimmän avaamista vuorovaikutukseen Pyhän Kolminaisuuden kanssa. Rukous on ihmisen tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. Rukous voi olla sanatonta huokausta, tutun rukouksen lukemista tai vapaata puhetta Jumalalle. Voimme rukoilla yksin, toisten kanssa tai yhdessä koko seurakunnan kanssa. (Evl. seurakunta). Rukouksessa lähestytään Jumalaa ja myös Jumala lähestyy ihmistä. Rukous on elämää Jumalan kanssa tässä ja nyt. (Nouwen 2002,15). Jokinen (2007) korosti Krito-päivien luennoilla rukouksen tärkeyttä. Jumala haluaa eheyttää

14 14 ihmisen tunne-elämää. Jumalalta voidaan kysyä ja hänelle voidaan kertoa asioita, sekä todeta rukouksessa tapahtukoon sinun tahtosi. (Jokinen 2007). Rukouksen ja toisten tuella vastaanotetaan Raamatun armon sekä kehotukset todesta ja pyrimme soveltamaan niitä elämään Jumalan antaman voiman turvin (Sinkkonen, Tähtinen 2006, 38). Esirukouksen ja sielunhoidon tarve seurakunnissa ilmenee rukousaiheiden runsaudessa, joita ihmiset tuovat esirukousalttareille purkaessaan omaa ja läheistensä hätää (Kettunen 1997, 66 67). Krito-ryhmässä saadaan pukea sanoiksi hätää ja pyytää niihin apua rukouksen voimalla. 3.3 Diakoninen sosiaalityö Kristillinen lähimmäisenrakkaus tulisi diakoniatyössä heijastua rakkaudesta, jota saadaan Jumalalta. Tämä rakkaus voi olla vaatimusta tai haastamista ihmisoikeuksien puolesta toimimiseen. Diakonian ei tulisi olla ainoastaan perusturvan paikkaaja, vaan myös yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaja. Vaikeuksissa olevalla ihmisellä on Jumalan luomana ihmisarvo. Diakonian tehtävänä on auttaa ihmistä löytämään mahdollisuuksia ja voimavaroja kulkemaan omatoimisesti eteenpäin. (Veikkola 2001, 64, 81). Kirkon sosiaalieettinen toiminta on myös ihmisen välillistä palvelemista. Toiminta kohdistuu niihin rakenteisiin, joista ihmisen terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia. Se on sosiaalista diakoniaa, jossa autetaan esimerkiksi köyhää pyrkimällä puuttumaan köyhyyden syihin tai asunnotonta puuttumalla asunnottomuutta aiheuttaviin tekijöihin. Diakonialla ei ole valmiita vastauksia ongelmiin, mutta sillä on pyrkimys ja vakaumus sitoutua yhteiseen hyvään ja sen puolustamiseen. Diakonian tutkimuksen merkittävänä kohteena onkin määritellä ja hahmottaa niitä tekijöitä yhteiskunnassa, jotka vaikuttavat ihmisen hätään (Henttonen 1997, 25).

15 15 Tutkimusten mukaan Suomessa 1990-luvun laman vaikutukset ovat muuttaneet diakoniatyön asiakaskuntaa. Laman seurauksena asiakasmäärät ovat lisääntyneet ja painopiste on siirtynyt vanhustyöstä työttömien, ylivelkaantuneiden ja toimeentulo-ongelmien kanssa kamppailevien tukemiseen (Rintatalo 2000, 186). Laman seuraukset näkyivät erityisesti perheissä sekä lasten ja nuorten ongelmissa. Yhteiskunnan tukien leikkaukset kohdistuivat nimenomaan lapsiperheisiin (Elenius 2007, 167; Kainulainen ; Metteri 2004, 132). Laman mentyä ohitse, on sosiaali- ja terveydenhuoltoon jäänyt päälle vaihtoehdoton säästämisajattelu (Metteri 2004, 14). Kuntien sosiaalityö nojautuu lainsäädäntöön. Sen päätavoitteena on ollut aineellinen avustaminen. Toisaalta sosiaalityötä ei ole koskaan voitu toteuttaa vain materiaalisena avustamisena, sillä käytännön sosiaalityössä on aina kysymys ihmisen henkis-sielullisesta auttamisesta. Sosiaalityössä eimateriaalinen auttamien perustuu sosiaalityön aatteeseen ja ideologiaan sekä teoriaan, joiden pohjalta työtä tehdään (Toikko 2005, , 222). Laman myötä ihmisten mielenterveysongelmat ja henkinen hätä ovat lisääntyneet. Diakonian Tutkimuksen Seura (DTS) suoritti keväällä 2005 kyselyn diakoniatyöntekijöille diakonian viimeaikaisista muutoksista ja suhteista kunnalliseen hyvinvointityöhön. Tulosten perusteella työn määrä on lisääntynyt ja työn kirjo on entisestään monipuolistunut. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on lisääntynyt. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti mielenterveystyön, terveystoimen, päihde ja perhetyön, velkaneuvonnan sekä kotipalvelun organisoinnin kanssa. (Yeung 2005, 48; Malkavaara 2007, 118). Diakoniatyöntekijän on tärkeää hallita riittävästi sosiaalityötä ja sosiaalipolitiikkaa, jotta voi ymmärtää työnsä omaleimaisuuden ja yhteistyön merkityksen. Ymmärtämällä tarpeeksi sosiaalityötä ja sosiaalipolitiikkaa työntekijä pystyy vastaamaan syrjäytyneiden tarpeisiin ja perehtymään syrjäytymisen syihin (Henttonen 1997, 259). Seurakunnan diakonia on muodostunut viimesijaiseksi turvan antajaksi ja on vakiinnuttanut asemansa eräänä sosiaalisen tuen muotona (Malkavaara 2007, 119). Kettunen (2001)

16 16 totesi tutkimuksessaan toiminnan palautuneen vanhaan järjestelmään, jossa kirkot hoitivat vähävaraisten tukemisen. Kirkko on yksi yhteiskunnan toimija ja osa hyvinvoinnin järjestelmää (Elenius 2007, 167). Diakoniantyön haasteena on ollut voimavarojen jakaminen sanan julistamisen ja aineellisen avustamisen välillä. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi useat elävät myös sosiaalisesti yksin. Yksilökeskeinen pärjäämisyhteiskunta johtaa ahdistukseen ja yksinäisyyteen. Diakoniatyöllä on merkitystä yhteisöllisyyden luomisessa ihmisille (Kettunen 2001, 12, 27; Malkavaara 2007, 114; Metteri 2004, 142). Seurakuntalaisten yhteisöllisyys näkyy keskinäisen avun antamisena, toistensa kuuntelemisena, kuormien kantamisena ja arjessa auttamisena (Hakala 2002, 243, 261; Thitz 2006, 41, Vastuun ja osallisuuden yhteisö 2003). Yhteisöllisyyden tunne seurakunnassa syntyy sekä osallistumisen myötä ihmissuhteiden välityksellä että seurakunnan sanomasta nousevan uskonnollisen kokemuksen kautta. Sosiaalisen elämän tärkeitä asioita ovat yhteenkuulumisen tunne, elämänkokemuksen jakaminen ja yhdessä toimiminen. Yhteisöllisyys on tärkeää, sillä yksilöllisyyden korostaminen sekä yhteiskunnassa koettu epävarmuus ja irrallisuuden tunteet nostattavat tarpeen uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. (Thitz 2006, 21, 45, 85, Vuoti 2005, ) Seurakunnan Krito-ryhmät ovat sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa saa kokemuksen kristillisestä yhteisöstä, sillä monet vaikeudet ja sairaudet ohjaavat ihmistä etsimään apua ja lohdutusta Jumalasta. Sosiaalityön kannalta kristillisessä palvelemisessa nähdään kaksi olennaista piirrettä, joita ovat tasavertainen kohtaaminen ja autettavan uskon elämän uudistamiseen kohdistuva palvelu (Toikko 2005, 93). Krito-toiminta seurakunnassa antaa ihmiselle henkistä ja hengellistä apua ollen osa diakonian laajaa kokonaisuutta. Krito-työssä mahdollistuu yhteys, jakaminen ja yhteisöllisyys. Kristillisessä toipumisessa on kysymys matkalla olemisesta ja keskeneräisyydestä. Seurakunnan Krito-ryhmissä pyritään tukemaan ihmistä toipumisen matkalla.

17 17 Vaikeissa elämäntilanteissa ihmisellä on tärkeää tarkastella, suhteuttaa ja jäsentää elämäänsä. Tämän kautta vaikeakin elämänkokemus voi muuttua voimavaraksi ja mahdollistaa myöhemmin toiminnan esimerkiksi auttamistyössä (Metteri 2004, 28). Vertaistuki onkin alettu nähdä yhtenä tärkeänä sielunhoidon osana diakoniatyössä (Hakala 2002, 235) Vertaisryhmätoiminta Ryhmän merkitys sosiaalisena sekä kirkollisena ilmiönä on vanha. Jo uudessa testamentissa on nähtävissä kirkko yhteisönä, joka huolehtii ja hoitaa jäseniään (Harmanen 1997,31). Seurakunta voi tarjota ihmiselle yhteenkuuluvuuden kokemuksen, sillä kaikilla ei välttämättä ole ympärillään ystävä- ja sukulaisverkostoa. Seurakunnassa yhteisöllisyys toteutuu esimerkiksi Messussa Jumalan kansan yhteisenä juhlana joka sunnuntai. Arkisin yhteisöllisyys toteutuu seurakunnissa järjestettävien erilaisten ryhmien ja kerhotoimintojen muotoina. Diakoniatyöntekijä vetää erilaisia ryhmiä, joista osa on jatkuvia ja osa sellaisia, joissa kokoonnutaan vain muutamia kertoja. Vertaistyhmätoimintaa ovat esimerkiksi suru- ja avioeroryhmät, sekä Kritoryhmät että erilaiset vanhusten, vammaisten ja työttömien ryhmät. Diakoniatyössä ryhmätilaisuudet nähdään paitsi viihtymisenä, mutta myös ennaltaehkäisevänä hengellisenä, sosiaalisena ja mielenterveyttä tukevana toimintana. Diakoniatyöntekijä järjestää ryhmätoimintaa myös niille ihmisille, jotka eivät pysty ottamaan vastuuta ryhmän toiminnasta. Tällaisia ovat esimerkiksi mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset tai akuutisti sairaat ihmiset. (Hakala 2002, 262, Åstrand 1995,14, Carson & Koenig 2002, 31). Eräs esimerkki hoidollisesta vertaisryhmästä seurakunnassa on sururyhmätoiminta, josta puhuttiin ensimmäisen kerran 1993 kirkon nelivuotiskertomuksessa. Kyse ei ole terapiaryhmistä, vaan sielunhoidollisesti suuntautuneesta jäsenryhmästä, jonka taustana on seurakunta ja joissa kirkko vastaa seurakuntalaistensa sielunhoitotarpeeseen. (Harmanen 1997, 21 22).

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti laajan Lapsiperhe- projektin vuosina Projektissa vanhemmat muodostivat vertaisryhmiä ja olivat toisilleen vertaistukena. Projektin tulokset olivat myönteisiä, sillä ryhmä antoi vanhemmille lisää varmuutta ja itseluottamusta, joka ilmeni muun muassa pelkojen voittamisena ja avoimuutena sekä vanhemmuuden vahvistumisena. Ryhmässä huomattiin muillakin olevan samankaltaisia ongelmia, joten asioiden ja ongelmien kanssa ei tarvinnut olla yksin. Ryhmäläiset kokivat myös häpeän ja huonommuuden tunteen vähenevän (Kuuskoski 2003, 36-37). Vertaisryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jossa samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat kokoontua yhteen jakamaan kokemuksiaan. Ryhmässä saadaan apua toisten kokemuksista peilaamalla niitä omiin kokemuksiin. Vain sellainen, joka tietää itse tarvitsevansa apua, voi toista auttaa, sillä autettavat ja auttajat muodostavat yhteisön, jossa molemmat osapuolet tukevat ja auttavat toinen toisiaan (Henttonen 1997, 97,98; Kuuskoski 2003, 30-31). Seurakunnan Krito-ryhmät ovat jakamisen paikkoja, jossa saadaan apua ja tukea. Nyky-yhteiskunnassa läheiset; suku, perhe, muu yhteisö ja uskonto eivät välttämättä enää ole antamassa tukea ja ohjeita, vaan jokaisen on rakennettava itse oma elämänpolkunsa. Elämän epävarmuus ja moninaisuus on lisännyt vertaistoiminnan tarvetta ja kysyntää. (Kuuskoski 2003, 31 36). Vertaistoiminnan arvopohjana on tasa- arvoisuus, avoimuus ja toisten kunnioittaminen. Ryhmä antaa mahdollisuuden kasvuun ja arjen kannalta hyödylliseen oppimiseen, jolloin ihmisen kyky tietoiseen ja harkittuihin valintoihin lisääntyy. Elämän eri kriisien kautta ihminen menettää jotakin itsestään ja vertaistoiminnan kautta hän etsii ja löytää uutta minuutta. Vertaistuen vahvana näkökulmana onkin toivon ja yhdessä löydetyn elämänilon löytäminen. (Kuuskoski 2003, 31, ) Tästä on esimerkiksi seurakunnan Krito-ryhmässä kysymys.

19 Krito-toiminta seurakunnassa Krito-ryhmät seurakunnissa voidaan nähdä sekä diakonisena sosiaalityönä että diakonisena hoitotyönä, sillä diakonia pyrkii koko ihmisen auttamiseen. Ryhmässä voidaan jakaa Jumalan tarjoamaa rakkautta sekä toisen hyväksymistä ainutkertaisena ihmisenä. Yhteinen rajallisuus kutsuu ihmisen toisen rinnalle (Henttonen 1997, 100). Myös Rättyän (1998) tutkimuksessa diakoniatoimistojen asiakkaiden tuensaannista nousi yhtenä tärkeänä kehittämisalueena esille ryhmämuotoisen toiminnan tuen lisääminen (Rättyä1998, 48). Krito-ryhmät toimivat osana kirkon diakoniatyötä jo useissa seurakunnissa. Myös kirkon henkilöstökoulutukseen on sisällytetty Kristillisen toipumistyön ryhmänohjaajakoulutus (Seurakuntatyön kehittäminen 2007). Kritoa tarvitaan, sillä tarvitaan paikkoja, joissa tavalliset etsivät ja toipuvat ihmiset saavat tulla todeksi. Ryhmässä yhdistyvät syvä inhimillisyys, Jeesuksen tarvitseminen ja läsnäolo (Kalajoki 2007). Ihmiselle on tärkeätä yhteisöllisyyden kokemuksen ja avunsaannin kannalta, että on joku paikka ja yhteisö johon kuulua. Seurakunta voi olla yhteisö, jossa yksittäisellä ihmisellä on merkitystä ja arvoa (Thitz 2006, 35). Kristillinen yhteisö on parantava yhteisö ei siksi, että siellä hoidetaan haavoja ja lievitetään kipua, vaan siksi että haavat ja kivut avaavat siellä näköaloja uuteen suuntaan. Keskinäinen kipujen tunnustaminen muuttuu keskinäiseksi yhä syveneväksi toivoksi (Nouwen 1989,109). Usko antaa ihmiselle minuuden, jota kukaan ei häneltä voi riistää. Toivo kutsuu ihmisen vapauteen, joka uskaltaa toimia tulevaa etsien. Rakkaus on jokaiselle avoin armolahja, joka ei katoa (Henttonen 1997, 257). Krito-ryhmää voi vetää seurakunnan työntekijä tai ohjaajakoulutuksen saanut maallikko. Vertaisryhmässä kaikki ovat samanarvoisia ryhmäläisiä (Liite 1). Krito- ryhmässä jokainen voi käydä omia asioitaan ja tunteitaan läpi, pohtia sekä elämän tarkoitusta että Jumalan ja ihmisen välisen rakkauden eroja.

20 20 Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, kuuluu rakkauden kaksoiskäsky, mutta ihminen ei voi antaa rakkautta enempää kuin on itse saanut. Kritossa saa antautua Jumalan rakkauden täydelliseen hoitoon. Kritovertaisryhmässä jokaisella ihmisellä on omat taustansa, geeninsä, lahjansa ja haavansa. Ryhmässä on lupa puhua asioista niiden oikealla nimillä, siis totta, sillä Jeesus lupaa, että totuus tekee vapaaksi. Tuskan kertominen on paranemisen alku, sillä huomataan, ettei ihminen ole yksin asiansa kanssa ja ryhmässä voidaan kokea yhteyttä (Sinkkonen, Tähtinen 2006, 10, 33). Backmanin (1997) tutkimuksessa Krito-ryhmäläiset kokivat saavansa tukea omalle kasvulleen. Tärkeimpänä pidettiin keskustelua, hyväksyntää, luottamusta sekä rukousta ja suhdetta Jumalaan. Ryhmä koettiin turvalliseksi paikaksi käsitellä vaikeita asioita (Backman 1997). Rättyän (1998) tutkimuksessa diakoniatoimistojen asiakkaat korostivat sekä keskusteluryhmien että toiminnallisten ryhmien merkitystä diakoniatyössä (Rättyä, 1998, 62). Ihmiselle saattaa olla uusi kokemus tulla kuulluksi ilman neuvomista. Kuuleminen tarkoittaa sitä, että ihmisen tunteet ja kokemukset otetaan todesta ja hänen omia ratkaisujaan arvostetaan. Kokkolan suomalaisen seurakunnan Krito-työn vastaava työntekijä, diakonissa Lea Wentin kertoo Krito-työn olevan yksi keino vastata ihmisten kokemaan uupumukseen ja hätään. Krito-työ sopii hyvin diakonian työmuodoksi, sillä diakonian tehtävänä on juuri kärsimyksen lievittäminen, toivon ylläpitäminen ja ihmisarvon korostaminen sekä sosiaalisen tuen antaminen hengellisen ja henkisen avun ohella. Kristillisessä toipumistyössä on kysymys juuri näistä teemoista. Kokkolan suomalainen seurakunta on sitoutunut Krito-työhön. Tämä ilmenee muun muassa budjetoimalla varoja vuosittain Krito-työhön. Seurakunta kustantaa vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutukset sekä näiden täydennyskoulutuksen. Kokkolan seurakunnassa järjestetään vuosittain Kritoteemapäiviä, joihin kutsutaan Kansan Raamattuseurasta työntekijöitä. Näillä päivillä on myös mahdollisuus alustavasti ilmoittautua alkaviin ryhmiin. Lopullinen ryhmäläisten valinta tapahtuu haastattelun ja elämäntilanteen kartoituksen avulla. Ihmiselle pyritään löytämään juuri hänelle sopiva ryhmä tai

21 21 paikka, josta saisi apua. Näin tehdään myös silloin, jos Krito- ryhmää ei katsota sopivaksi juuri tässä elämäntilanteessa. Lea Wentin toteaa, että Krito-toiminta on seurakuntaan sopiva työmenetelmä, jolla voidaan vastata tämän päivän seurakuntalaisten tarpeisiin (Wentin 2007, liite 2). Krito-ryhmässä pyritään luomaan hyväksyvä ilmapiiri, jossa on hyvä kasvattaa luottamusta itseen, toisiin ja Jumalalaan. Ryhmä on paikka, jossa voi hahmottaa elämäänsä ja lähteä työstämään ongelmiaan. Ryhmässä saa rohkaisua siihen, ettei ihmistä hylätä kipunsa kanssa ja tämä antaa myös voimaa jatkaa eteenpäin. Ryhmässä jokainen kertoo oman tarinansa. Puhuminen ei aluksi ole helppoa, mutta luottamuksen syntyessä saa rohkeutta avautumiseen. Jokainen on oman elämänsä asiantuntija. Toiset ryhmäläiset ovat tukemassa ja valaisemassa, mutta eivät neuvomassa. Ryhmässä huomataan, ettei olla yksin ja voidaan saada hyviä oivalluksia toisten kertomuksista. Krito-ryhmän työskentelyssä yksi olennainen osa on kirjoittaminen. Jokainen tekee tehtäviä itsenäisesti ja voi kirjoittaa myös päiväkirjaa. Kirjoittamisen löytöjä tai vaikeuksia voi ryhmässä jakaa kukin oman tarpeensa mukaan (Kansan Raamattuseura 2007). Krito-ryhmät kokoontuvat viikoittain kahden tunnin jaksoissa. Ensimmäinen kokoontuminen on tutustumista varten. Tutustuminen voidaan toteuttaa esimerkiksi tutustumiskierroksella, jossa jokainen voi kertoa etunimensä ja miksi tuli ryhmään sekä mitä ryhmältä odottaa. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla ryhmänvetäjä kertoo Krito-ryhmän käytännön asioista sekä säännöistä, jotka takaavat toimivuuden ja turvallisuuden ryhmässä (Sinkkonen, Tähtinen 2006, 184). Jokaisella ryhmäläisellä on ensimmäisen tapaamisen jälkeen mahdollisuus miettiä, onko ryhmä tällä hetkellä sopiva, sillä ryhmään osallistuminen vaatii sitoutumista ja omien tehtävien tekemistä. Kansan Raamattuseura pyrkii tukemaan Krito-ryhmien syntymistä osaksi paikallisseurakunnan omaa toimintaa järjestämällä yhdessä seurakuntien kanssa ryhmänvetäjän koulutusta ja startti-iltoja, joissa käsitellään toipumisen teemoja ja kerrotaan tarkemmin erilaisista Krito-ryhmistä (Liite 3). Ryhmän

22 22 vetäjäksi pääsee osallistumalla itse Krito-ryhmään ja sen jälkeen suorittamalla ryhmänvetäjäkoulutuksen (Kansan Raamattuseura 2007). 3.5 Kristillinen eheytyminen Krito-ryhmässä korostuu hengellinen ulottuvuus, jossa uskotaan Jumalan mahdollisuuteen ihmisen eheytymisessä. Kristillisessä eheytymisessä on kysymys siitä, että ihminen saa toipua menneisyyden taakoistaan ja vapautua elämään tätä päivää. Toipuminen, parantuminen ja kasvu ovat Jumalan ihmiselle tarjoamia lahjoja. Ryhmässä saa tulla kuulluksi ja nähdyksi ja kaikilla on mahdollisuus avautua Jumalan rakkauden parantavalle voimalle. Usko, toivo ja rakkaus ovat ihmisyyden ydin. Usko on Jumalan antama lahja ihmiselle vapauttaen ja antaen rohkeutta elämään. Usko antaa ihmiselle mahdollisuuden löytää itsensä kaiken keskeneräisyyden keskellä. Elämän ilo löytyy, kun ihminen vapautuu syyllisyydestä, pakonomaisuudesta ja löytää lähimmäisen. Uusi elämä merkitsee elämää Jumalan hengen ja voiman avulla. Rajallinen ihminen voi olla Jumalan tekojen välikappale antamalla inhimillisyyttä, armahtavaisuutta ja rakkautta toiselle (Henttonen 1997, 256). Ihmisellä on persoonassaan kaksi puolta; aikuinen ja lapsi. Kun näiden välillä on toimiva yhteys, ihminen tuntee itsensä sisäisesti ehjäksi (Chopieh 2002, 19). Lapsen perusolemus, kehitys ja kasvu liittyvät läheisesti hänen sukutaustaansa ja juuriinsa, mutta samalla jokainen on oman aikansa lapsi saaden vaikutteita ympäristöstään (Ijäs 2003, 201). Elämättä jäänyt vaikea lapsuus voi vaikuttaa pitkälle aikuisikään (Hellsten 2003,17 22). Hellstenin (1993) mukaan eheys löytyy ihmisen sisimmästä. Ihminen joka osaa kohdata todellisen olemuksensa on matkalla kohti kasvavaa eheyttä. (Hellsten, ) Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kutsuttu yhteyteen hänen kanssaan. Ihmiselle on annettu luovuus ja vapaa tahto.

23 23 Ihminen saattaa olla yhteisönsä sijaiskärsijä ja hänen oma kasvunsa elämässään on voinut jäädä keskeneräiseksi. Myös aikuisuudessa voi tapahtua hylkäämistä ja loukkauksia. Mitä suurempi loukkaus, sitä pidempää anteeksiantoprosessia ihminen käy läpi (Aalto ym. 1997, 36;Ijäs 2003, 193). Vääriä tekoja ei tarvitse, eikä pidäkään hyväksyä, muuten muutosta parempaan ei tapahdu (Ijäs 2003, 193). Jumalan avulla uskalletaan nähdä totuus itsestämme. Elämässä on saattanut kohdata tiettyjä tapoja ja tottumuksia, jotka vaikuttavat elämään ja itsetuntoon kielteisesti. Elämä ei ole silloin sellaista kuin Jumala haluaisi sen olevan. Kaikki elämän ongelmat eivät ole syntiongelmia vaikka ovatkin synninongelmia. Ongelmia ei siis voi ratkaista synti- anteeksiantoakselilla. Tärkeää on huomata ero syntisyyden ja haavoittuvuuden välillä. Kääntyminen ja parannus eivät auta, jos käyttäytyminen on reagointia kipuun. (Kalajoki 2006). Niemelän (1998) tutkimuksessa päihdeongelmaisen kääntymyksestä ja päihteistä vapautumisesta ilmeni, että elämänmuutos edellytti joidenkin kohdalla menneisyyden läpikäymistä. Se edellytti vaikeiden asioiden esille nostamista, synniksi koettujen asioiden tunnustamista ja jopa asianomaisen kanssa sopimista. Niemelän mukaan toipumisessa ihmiselle muotoutuu toisenlainen ajattelu- ja toimintamalli sekä tunne- ja käyttäytymismalli. Toipuminen voi tapahtua ihmisen psyykkistä terveyttä ylläpitävässä ajattelussa, terapiassa, sielunhoidossa, sosiaalityössä tai terveydenhuollon yhteydessä (Niemelä 1998, 116, 292). Jokaiselle on annettu ainutkertainen, arvokas elämä elettäväksi ja lahjat, joita voidaan käyttää toisten hyväksi. Tähän Jumala haluaa ihmisen vapauttaa. Kalajoki (2006) selventää kokonaisvaltaista pelastumis- sanaa, joka tarkoittaa paranemista, pelastumista ja toipumista. Herramme Jeesus on pelastaja ja parantaja, suorastaan ehyeksi tekijä. (Kalajoki 2006, 25). Toipuminen tapahtuu harvoin nopeasti. Usein se vaatii pitemmän ajanjakson, prosessin, jossa on eri vaiheita. Psyykkinen toipuminen on työtä, joka nostattaa

24 24 kipua ja surua. Kasvu ja toipuminen merkitsevät usein särkymistä ja heikoksi tulemista, vaikka ihminen toipuu ja vahvistuu jollain alueella, samanaikaisesti toisella tasolla muutos vaikuttaa murtumisena ja särkymisenä (Kalajoki 2006, 39). Toipumisessa on välietappeja, joissa voi katsastella tuloksia ja muutoksia ja joskus taas on aika laittaa asioille piste. Ihmisen itsensä kannalta toipuminen on tärkeää, mutta kristitty toipuu aina myös toisia varten. Toipumisen kautta on mahdollisuus löytää oma kutsumus (Sinkkonen, Tähtinen 2006, 18 21). Maailman todelliset kasvot näyttäytyvät niissä ihmisissä, joille kaikui Jeesuksen huuto: Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, minä anna teille levon ja Eivät terveet tarvitse parantaja vaan sairaat. Jeesus kohtasi ihmisen sellaisena kuin hän on ja siinä rakkauden voimakehässä saa parantua (Aalto, Esko, Virtaniemi 1997, 17 18). Jumala sanoo sanassaan: Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi (Jes. 54:10). 4 KRITO- KRISTILLISEN TOIPUMISTYÖN ESITE- PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Kristillisen toipumisen taustaa Kristillisen toipuminen pohjautuu Raamattuun. Jesaja 61:1 Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista. Uuden Testamentin puolelta hyvä esimerkki kristillisestä toipumisesta on Luukkaan evankeliumissa luvussa 10 jakeet 30-35, joka on tuttu vertaus laupiaasta samarialaisesta. Vertauksessa mies sai kokea Kristuksen rakkautta, hän sai parantavaa öljyä haavoihinsa. Toipilas vietiin

25 25 paikkaan jossa hänen toipumistaan edistettiin. Toipumisen tien teki mahdolliseksi Jeesus, joka kulki kärsimyksen tietä ristille. Jeesus sanoi: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon (Matt. 11:28). Kristuksen syli on avoin kaikille, jotka haluavat ottaa sen vastaan (Ross 2001, 17 18). Krito-työn juuret ovat AA-liikkeessä. William Wilson ja Robert Smith, perustivat hengellisen ohjelman, jonka tavoitteena oli toipuminen alkoholista. AA- liike oli selkeästi kirkollinen ja tunnusti kirkon auktoriteetikseen, ryhmä luotti Pyhän Hengen johdatukseen. Ihmisellä on tarve päästä Jumalan yhteyteen, avautua hänelle, tunnustaa syntinsä ja pyytää anteeksiantoa sekä johdatusta elämään. AA- liikkeen perustajilla oli omakohtaista kokemusta, että ihminen voi muuttua Jumalan voiman avulla. Muuttuessaan hänen tehtävään on olla toisten rinnalla muuttumisen tiellä. (Moksunen 2000, 9-10.) Oman avun ryhmillä on pitkä perinne AA- liikkeissä. Oman avun ryhmät toteutuvat esimerkiksi, työttömien- ja ylivelkaisten ryhminä, omaishoitajien- ja eri sairauksista kärsivien ryhminä sekä perhe- että ihmissuhderyhminä. Oman avun ryhmät tarvitsevat tilat kokoontumisille ja aktiiveja vetäjiä. Toimintaa organisoivat kirkon diakoniatyö, yhdistykset, kriisikeskukset ja kunnan sosiaalitoimi. (Julkunen 2006, ) Krito-työn keskeinen esikuva ja vaikuttaja on kansainvälinen kristillinen toipumistyö. Kristillistä toipumistyötä tehdään maailmanlaajuisesti erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa New Yorkissa, on järjestetty vuodesta 1997 alkaen kristillisiä, sisäisen parantumisen konferensseja. (Armstrong 2003.) Suomen Krito-työ on saanut vaikutteita muun muassa Yhdysvalloissa toimivalta Christian Recovery International- järjestöltä. Tämä järjestö on eri seurakuntien koalitio, jonka tarkoituksena on auttaa kristillisiä yhteisöjä tulemaan turvallisiksi paikoiksi, joissa ihmiset voivat toipua addiktioistaan, hyväksikäytöistä tai traumoistaan. Järjestön puitteissa toipumistyötä tehdään Espanjassa, Saksassa, Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa. (Christian Recovery International.)

26 26 Kristus-keskeisessä toipumistyössä halutaan auttaa ihmistä Kristuksen yhteyteen ja asiat jätetään viime kädessä Jumalan hoitoon. Krito-ryhmä ei harrasta terapiaa, eikä toipuminen ole jotakin psykologista optimismia, jossa luvataan toipuminen ohjelman lopuksi. Ihmisen eheytyminen on elämänmittainen. Seurakunnalla on evankeliumi, joka on lääke syntisyyteen. Ihminen tarvitsee turvallisen paikan missä kohdata elämän kipua ja tuskaa. Krito-ryhmässä voi lähteä matkalle, etsimään yhteyttä itseensä, tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Tämä tuo haastetta kohti ehyempää aikuisuutta ja itseksi kasvamista. (Kansan Raamattuseura 2007.) Krito-työ alkoi Suomessa Kansan Raamattuseuran työalana 1995, jonka välityksellä työ on laajentunut pienryhmätoimintana yli 200 paikkakunnalle. Ensimmäinen Suomessa aloitettu Krito-ryhmä toteutettiin Vivamossa syksyllä Työ lähti liikkeelle voimakkaasti ja kysyntä kasvoi nopeasti. Krito on ollut uranuurtaja työssä, jossa yhdistyvät hengellisyys ja psykologinen tietämys. (Kansan Raamattuseura 2007.) 5 KRITOSTA AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Suomessa on tähän mennessä tehty kaksi pro gradu työtä Kritosta. Hanna Rienoja 2001, aiheena Toipuminen Krito-ryhmässä ja Timo Vuorelan 2005, Aitoa miestä etsimässä - Krito-ryhmässä olevien miesten ajatuksia parisuhteesta, isyydestä ja työstä. Opinnäytetöitä on tehty kolme. Ulla Backmanin 1997, Sisin- kipeiden asioiden painama - ryhmäläisten kokemuksia Kristus-keskeisestä toipumisryhmästä, Hanna Suomalainen 1998, Minuutta etsimässä - ryhmäläisten inhimillisiä ja hengellisiä kokemuksia Kristuskeskeisestä toipumisryhmästä sekä Kaija Grundell 2006, Ryhmänvetäjien kokemuksia Kristus- keskeisen toipumisryhmän vetämisestä.

27 27 Rienoja (2001) tutki kymmenen ihmisen kirjoittamia kokemuksia Krito-ryhmästä ja toipumisesta. Kirjoittajien kokemukset olivat selkeästi myönteisiä ja ryhmän merkitys koettiin tärkeänä. Avoin ja salliva ilmapiiri antoi mahdollisuuden keskinäiseen jakamiseen, tukeen ja hyväksyntään sekä yhteiseen rukoukseen. Kirjoittajat kokivat muutoksia tunne- elämässään ja käyttäytymisessään sekä asennoitumisessa elämään, historiaan ja itseensä. Muutoksia oli myös tapahtunut Jumalasuhteessa. Muutokseen kirjoittajilla liittyi kipua, sekä vaikeutta asioiden kohtaamiseen. Kirjoittajat kokivat, ettei kuitenkaan yksin tarvitse selvitä, oli lupa tarvita toista ihmistä. (Rienoja 2001, 41, 46, 50 51, 55.) Vuorelan (2005), tutkimusaineisto koostui kuuden Krito-ryhmään kuuluvan miehen haastattelusta. Miesten mielestä Krito-ryhmä oli paikka, jossa pystyi keskustelemaan miehiä koskevista asioista, sellaisista joista ei voinut muualla puhua. Miehet halusivat keskittyä omaan henkiseen hyvinvointiin sekä aitouden etsimiseen, ja tässä he olivat omasta mielestään onnistuneet. Krito-ryhmä vaikutti miehiin avoimuuden, keskustelun ja suvaitsevaisuuden tasolla. Ryhmä ei näyttänyt muuttaneen merkittävästi käsitystään parisuhteesta, isyydestä eikä työn merkityksestä. Ryhmä antoi vahvistusta jokaisen henkilökohtaisille kehitystarpeille ja oli miehille jakamisen paikka. Ryhmäläiset kokivat, että olivat muuttuneet aviomiehenä ja myös suhde lapsiin oli heidän mielestään parantunut Krito-ryhmän aikana. (Vuorela 2005, 21, 31, 33, 36, 45.) Backman (1997), analysoi tutkimuksissaan kymmenen Krito-ryhmäläisen essee- tyyppisen kirjoituksen. Tuloksista ilmeni, että ryhmäläiset luottivat toisiinsa ja heillä oli hyvä sekä avoin ilmapiiri. Ryhmä antoi tukea ja voimia ja Kristus-keskeisyyttä pidettiin tärkeänä. Ryhmäläiset olivat kokeneet elämään tulleen jotain hyvää, kuten esimerkiksi helpottunut olo. Ryhmäläiset uskoivat, että Jumala auttoi heitä ja he kokivat muuttuneensa sellaiseksi, miksi Jumala oli heidät tarkoittanut. (Backman 1997, ) Grundellin (1998), opinnäytetyössä tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmissakin tutkimuksissa Krito-ryhmistä. Opinnäytetyön tutkimus suunnattiin Krito-ryhmänvetäjille. Tutkittavat kokivat ryhmän hoitavaksi ja turvalliseksi sekä

28 28 antavan työkaluja omaan toipumisprosessiin. Ryhmässä pidettiin tärkeänä hyväksyvää ilmapiiriä ja luottamusta Jumalan apuun eheytymisessä. (Grundell 2006, ) Suomalaisen (1998) opinnäytetyössä ryhmään osallistuvat kokivat, että hengellisellä ulottuvuudella oli ratkaiseva osa eheytymisessä. (Suomalainen 1998, ) Edellä mainittujen tutkimusten pohjalta voidaan todeta, että Kristillinen toipuminen on pitkällä aikavälillä tapahtuva prosessi. Krito-ryhmät ovat syntyneet tarpeesta hakea apua elämän kipuihin. Krito-ryhmät poikkeavat muista itse- apuryhmistä hengellisen ulottuvuuden osalta ja tutkimukset osoittavat, että hengellisyys on ollut tärkeä osa eheytymisprosessissa. 6 KRITO - PROJEKTIN SUUNNITTELU Opinnäytetyön aiheen selkiintymisen jälkeen ensimmäisenä tehtävänä oli tutustua projektityön tekemistä käsittelevään kirjallisuuteen ja saada selville, mistä projektityössä on kysymys ja mitkä ovat sen pääperiaatteet. Projekti määritellään toiminta-ajaltaan, tavoitteiltaan ja resursseiltaan rajatuksi tehtävä kokonaisuudeksi. Sille on ominaista toiminnan suunnittelu, organisointi ja johtaminen asetetun tavoitteen tai tuloksen saavuttamiseksi määräajassa. Kun projektin aloittamisesta on päätetty, tehdään projektisuunnitelma, joka on keskeinen projektin ohjausväline. Projektisuunnittelussa on kolme tärkeää sääntöä. Suunnittelu kannattaa tehdä hyvin. Kertaalleen tehty suunnitelma ei riitä, vaan sitä pitää päivittää ja on hyvä määrittää, kuka suunnitelman käytännössä tekee (Virtanen, 2000, 89 90). Projektisuunnitelma vastaa muiden toiminnallisten töiden toimintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa selvitetään projektin tausta ja tavoite sekä rajaukset. Projekti on hyvä vaiheistaa, mitkä kuuluvat osakokonaisuudeksi. Projektissa jaetaan tehtävät ja laaditaan aikataulut. Projektin väliraportti esitettiin ohjaajille ja opiskelijoille seminaarissa

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön?

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön? Mitä Jumala voi tehdä yhden papin kautta kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön? Tätä kaikkea on Kohtaamispaikka Johtoryhmä Näky-ryhmä Iltamessu Solut Alfa-tiimi Rukoustiimi

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Sisältö. Sopuavain etsii ja kehittää käytännön malleja lasten ja nuorten kokeman ja tekemän väkivallan vähentämiseksi ja seurausten lieventämiseksi.

Sisältö. Sopuavain etsii ja kehittää käytännön malleja lasten ja nuorten kokeman ja tekemän väkivallan vähentämiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Sopuavain etsii ja kehittää käytännön malleja lasten ja nuorten kokeman ja tekemän väkivallan vähentämiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Viimeaikaiset järkyttävät väkivallanteot ovat herättäneet kysymään

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot