KRITO- TYÖ OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ Krito-esite - Projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRITO- TYÖ OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ Krito-esite - Projekti"

Transkriptio

1 KRITO- TYÖ OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ Krito-esite - Projekti Vuokko Airaksinen & Päivi Rahja Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma sosionomi (AMK) + diakoni sairaanhoitaja (AMK) + diakonissa

2 Tyyneys-Rukous Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa, rohkeutta muuttaa mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Suo, että osaisin elää päivän kerrallaan, hyväksyä vaikeudet tienä rauhaan, ottaa tämän syntisen maailman Jeesuksen tavoin sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin haluaisin sen olevan, että osaisin luottaa siihen, että sinä teet kaiken hyväksi, jos suostun tahtoosi, jotta voisin elää kohtalaisen onnellisena tässä elämässä ja riemuita kanssasi ikuisesti tulevassa. Aamen.

3 TIIVISTELMÄ Airaksinen, Vuokko & Rahja, Päivi. Krito-työ osana Kirkon Diakoniatyötä, Krito- esite - Projekti Kristillisestä toipumistyöstä seurakunnille. Oulu, kevät 2007, 48 s + 4 liitettä. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak pohjoinen, Diakoninen sosiaali- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) +diakoni, sairaanhoitaja (AMK) +diakonissa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa esite seurakunnille Kristillisestä toipumistyöstä. Työn toteutimme projektina yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Projektin organisaatio koostui projektiryhmästä, ohjausryhmästä ja tukiryhmästä. Opinnäytetyönä toteutetun projektin tavoitteena oli esitteen avulla tehdä Kansan Raamattuseuran työalaan kuuluvaa Kristillistä toipumistyötä tunnetuksi seurakunnissa. Opinnäytetyömme koostuu projektin esitteestä sekä Kristillisen toipumistyön teoriasta sisältäen diakonisen hoito- ja sosiaalityön. Esite on kooltaan A 5 kokoinen, kansilehden, keskiaukeaman ja takasivun käsittävä paperiversio. Esitteen pohjana olevalla kuvituksella pyrittiin tuomaan esille Kristillisen toipumistyön luonnetta, ihmisen matkaa rikkinäisyydestä eheyteen. Esitteen tekstiosuus koostuu informaatioista Krito-työn keskeisestä sisällöstä ja yhteystiedoista. Tekstiosuudessa käytetyillä Raamatun teksteillä oli pyrkimys tuoda esiin Krito-työn hengellistä perustaa. Esitteen käyttöönotosta päättävät Kansan Raamattuseuran Krito-työstä vastaavat henkilöt, jolloin he vastaavat esiteluonnoksen painatuksesta ja kustannuksista valmiiksi esitteeksi. Esitteen luovuttamisen yhteydessä siirtyivät kaikki tekijälle kuuluvat oikeudet Kansan Raamattuseuralle. Esitteellä Kansan Raamattuseura pyrkii herättämään mielenkiintoa Krito-työhön ja tekemään tätä tunnetuksi seurakunnissa. Asiasanat: diakonia, sielunhoito, ryhmä, rukous

4 ABSTRACT Airaksinen Vuokko & Rahja Päivi. Christ-centered recovery as part of the ministry of the church A project of making a booklet on Christ-centered recovery. Language: Finnish. 48 p., 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Diaconal Social Services and Nursing Option in Diaconal nursing. The aim of this study was to make a booklet about Christ-centered recovery for the church. The study was made as a project, in co-operation with Kansan Raamattuseura (a Christian organization). The organization of the project included a project group, a mentoring group and a support group. The aim of the project, which was carried out as a student thesis, was with the help of the booklet, to tell the church about Christ-centered recovery, which is part of the ministry of Kansan Raamattuseura. The thesis consists of a booklet about the project as well as the central theoretical ideas of Christian recovery including diaconal nursing and social care. The booklet was an A 5 paper draft consisting of a cover, a centrefold and a back. With the pictures it was intended to depict the nature of Christian recovery the journey of man from brokenness into wholeness. The text part consists of information about the central ideas of Christ-centered recovery and some contact information. The Bible passages were included to emphasize the Christian foundation of Christ-centered recovery. The Christ-centered recovery leadership of Kansan Raamattuseura will decide about the use of the booklet. They are, thus, also resbonsible for printing it, including the printing expenses. Kansan Raamattuseura received all rights concerning the booklet when it was handed over to them. With this booklet, Kansan Raamattuseura wants to raise intrest toward Christcentered recovery and make it known in the church. Key words: diaconia, pastoral care, group, prayer

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KRISTILLISEN TOIPUMISTYÖN KRITON ESITE- PROJEKTIN TAUSTAA Projektin tausta KRITO OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ Diakoniatyö Diakoninen hoitotyö Sielunhoito Rukous Diakoninen sosiaalityö Vertaisryhmätoiminta Krito-toiminta seurakunnassa Kristillinen eheytyminen KRITO- KRISTILLISEN TOIPUMISTYÖN ESITE- PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kristillisen toipumisen taustaa KRITOSTA AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET KRITO - PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin tavoitteet PROJEKTIORGANISAATIO, TEKIJÄNOIKEUDET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Projektiorganisaatio Tehtäväluettelo ja aikataulu Projektin ongelmat ja riskit PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin laadunvarmistus Projektibudjetti PROJEKTIN ARVIOINTI...36 POHDINTA...39 LÄHTEET...43 LIITE 1: Krito-ryhmän säännöt...49 LIITE 2: Kyselylomake...50 LIITE 3: Krito-ryhmät...51 LIITE 4: Projektin aikataulu...52

6 1 JOHDANTO Kristillinen Toipumistyö eli Krito käynnistyi Suomessa vuonna 1995 ja se on Kansan Raamattuseuran työala, jonka välityksellä on syntynyt pienryhmiä jo kahdelle sadalle paikkakunnalle. Kansan Raamattuseuran pyrkimyksenä on tukea seurakuntia vakiinnuttamaan Krito-työ osaksi seurakuntien omaa toimintaa. Krito-sana on lyhennys ilmaisusta Kristus-keskeinen toipuminen. Kuka tahansa voi elämässään joutua tilanteeseen, jossa omat voimat ja keinot loppuvat. Krito on työmuoto, joka pyrkii vastaamaan tämän päivän ihmisen kipuun ja hätään. Kun elämä tuntuu ylivoimaiselta, Jumalan mahdollisuudet eivät ole loppuneet. Toipumistyössä tahdotaan auttaa ihmistä Kristuksen yhteyteen, elämän ja avun lähteelle. Krito-ryhmät ovat sielunhoidollisia tukiryhmiä ja sielunhoito on osa seurakunnassa tehtävää diakoniatyötä. Tämän projektin päätavoitteena oli tehdä Krito-työtä tunnetuksi seurakunnissa Krito-esitteen avulla. Monissa seurakunnissa Krito-työ jo toimiikin osana kirkon diakoniatyötä. Tulostavoitteenamme oli laatia esite, jonka avulla herätetään seurakunnan työntekijöissä että seurakuntalaisissa mielenkiintoa Krito-työtä kohtaan. Krito-esite toteutettiin projektityönä yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Yhteistyökumppaninamme olivat Krito-työstä vastaava diakonissa Paula Tähtinen, sekä graafinen suunnittelija Tarja Paananen, joka vastasi esitteen kuvituksesta. Toiminnallisena tavoitteena oli, että Kansan Raamattuseura painattaisi esitteen ja käyttäisi sitä Krito-työn tunnetuksi tekemiseen seurakunnissa. Omana oppimistavoitteenamme oli nähdä Krito-työ osana laajempaa kokonaisuutta sekä diakonisen hoitotyön että diakonisen sosiaalityön näkökulmasta. Oppimistavoitteenamme oli myös syventää Krito-työn keskeisiä teemoja, kuten eheytymistä, sielunhoitoa sekä vertaisryhmän merkitystä kirjallisuuden sekä tutkimusten kautta. Projektityön tekeminen eri tahojen kanssa oli myös oppimistavoitteenamme. Koimme esitteen laatimisen mielekkääksi ja tärkeäksi koska sille oli selkeä tarve.

7 7 2 KRISTILLISEN TOIPUMISTYÖN KRITON ESITE- PROJEKTIN TAUSTAA 2.1 Projektin tausta Kiinnostus tehdä opinnäytetyö Krito-työstä lähti molempien henkilökohtaisesta kokemuksesta Kristus- keskeisestä toipumistyöstä sekä ryhmänvetäjän koulutuksen pohjalta, että itse ryhmään osallistumisen kautta. Kristillisessä toipumistyössä tahdotaan auttaa ihmistä Kristuksen yhteyteen, elämän ja avun lähteelle. Kuka tahansa voi elämässään joutua tilanteeseen, jossa omat voimat ja keinot loppuvat. Ihmisen elämän vaikeuksiin vaikuttavat henkilökohtaiset, elinpiirin tai yhteiskunnan aiheuttamat laiminlyönnit. Jokaisella ihmisellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun ja tukeen sekä tulla kuulluksi hätänsä keskellä. (Henttonen 1997, ) Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä tutkimusta Krito-ryhmiin osallistuneiden kokemuksista. Aiheesta oli tehty jo tutkimuksia niin paljon, ettei tutkimus ollut enää tästä näkökulmasta ajankohtainen. Toimintasuunnitelmassa on hyvä selvittää onko vastaavia ideoita tehty aiemmin. Hyvää ideaa ei kannata toistaa, vaan luoda uutta. Alussa on tärkeää tarkistaa idean tarpeellisuus, kohderyhmä, aiemmat tutkimukset sekä perehtyä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. (Vilkka & Airaksinen 2003, 27.) Keskeinen pohdinnan aihe oli, miten tehdä Kristillistä toipumistyötä tunnetuksi seurakunnissa ja idea esitteen tekemisestä tuli ajankohtaiseksi. Toteutustapaa valittaessa on tärkeä miettiä ideaa, mikä palvelisi parhaiten kohderyhmää ja toimintasuunnitelmassa on mietittävä, miten idean tavoitteet saavutetaan, esimerkiksi mistä hankitaan esitteeseen tarvittava tieto ja materiaali, sekä kuka tai ketkä valmistavat tuotteen ulkoasun. (Vinkka, Airaksinen 2003, 27 51).

8 8 Otimme yhteyden Kansan Raamattuseuran Krito-työstä vastaavaan työntekijään huhtikuussa Hän piti uuden esitteen ideoimista erittäin tervetulleena ja kertoi, että ajatus esitteen uusimisesta oli ollut suunnitelmissa, mutta työkiireiden vuoksi toteutus oli siirtynyt. Esitteen ulkoasulla on merkitystä kiinnostuksen herättäjänä, joten yhteydenotto graafiseen suunnittelijaan oli ajankohtaista. Idea Krito-työn -esitteen laatimisesta opinnäytetyönä esiteltiin opettajille ja opiskelijatovereille huhtikuussa 2006 lähiopetusjaksolla. Kaikilla projekteilla on jotakin yhteistä kuten esimerkiksi aikataulu, resurssit ja budjetti, mutta jokainen projekti on kuitenkin ainutkertainen. Projektilla tähdätään siihen, että toteutetaan ennalta asetettuja tavoitteita, sillä kyse ei ole pelkästä projektista ilman tavoitteellisuutta. Projekti on kertaluontoinen hanke tai toimenpide, jolla on organisaatio ja resurssit. Niiden avulla pyritään toteuttamaan suunniteltua tehtävää. Projekti etenee tiettyjen kehitysvaiheiden mukaan, joita ovat suunnittelu, käynnistäminen, toimeenpano, ohjaus ja arviointi. (Virtanen, 2000, ) 3 KRITO OSANA KIRKON DIAKONIATYÖTÄ 3.1 Diakoniatyö Diakonia on määritelty vahvasti kirkon perinteisiin, sillä sen alkujuuret löytyvät Jeesuksen esimerkistä ja rakkauden kaksoiskäskystä. Diakoniatyö on kristillistä lähimmäispalvelua, jonka periaatteena on lähimmäisen rakkaus ja kultainen sääntö. Siinä kehotetaan tekemään toiselle se, mitä toivoisi itselleenkin tehtävän. Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään. Diakoniaa tehdään Kristuksen esimerkkiä noudattaen. Jokainen kristitty on diakoni, vaikka onkin olemassa erillinen

9 9 diakonian virka. Diakoniatyö on ihmisarvotaistelua ja pyyteetöntä palvelua, jossa periaatteena on auttaa siellä, missä kukaan muu ei auta. (Veikkola 2002, , 114.) Diakoniatyö on nykyisin keskittynyt seurakuntiin ja lähtökohtana on auttaa ihmistä iästä, kulttuurista ja elämäntavoista riippumatta. Diakonian erityisluonteena on ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen. Diakonia kohtaa ihmisen henkisenä, sielullisena, sosiaalisena ja fyysisenä kokonaisuutena (Veikkola 2002, 119.) Kettunen (2001) jakaa diakoniatyöntekijöiden työn neljään alaryhmään. Näitä ovat henkisen tuen antaminen, elämäntilanteen muuttaminen sekä yhteiskuntaan ja seurakuntayhteisöön vaikuttaminen. Henkisen tuen antamista ovat kuunteleminen, välittäminen ja rinnalla kulkeminen sekä toivon ja Jumalan rakkauden välittäminen (Kettunen 2001). Kristillinen toipumistyö on työmuoto, joka pyrkii vastaamaan tämän päivän ihmisen kipuun ja hätään osana kirkon diakoniatyötä. Tässä työssä pyritään ottamaan ihminen kokonaisvaltaisesti huomioon. Osallisuus Kristuksesta on samalla osallisuutta toisistamme (Vastuun ja osallisuuden yhteisö 2003). Seurakunnissa Krito-toimintaa organisoi työntekijä sekä koulutettuja vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä. Seurakuntalaisilla tulisikin olla mahdollisuus käyttää lahjojaan ja löytää paikkansa ja tehtävänsä seurakunnan työntekijöiden rinnalla. Tämä asettaa työntekijälle uuden roolin - hän on myös koordinoija ja toiminnan mahdollistaja vapaaehtoisille seurakuntalaisille. Seurakunnan tehtävänä on auttaa ihmistä henkisiin, hengellisiin ja elämän tarkoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Tehtävien toteutumiseen liittyy inhimillisyys, läheisyys ja rinnalla kulkeminen. (Thitz 2006, 79 80). Krito-työn elementtejä, joita ovat muun muassa sielunhoito, rukous ja vertaisryhmätoiminta, on aina käytetty ja käytetään seurakunnassa yksin ja yhdessä. Näiden toimintojen arvot ja motiivit pohjautuvat Raamattuun. Krito-työ voidaan nähdä sosiaalisena ja diakonisena kokonaisuutena. Siihen vaikuttavat

10 10 perhe, ystävät, olosuhteet ja yhteiskunta. Siinä käsitellään kysymyksiä kärsimyksestä, elämän tarkoituksesta ja Jumalasta (Henttonen 1997, 134). 3.2 Diakoninen hoitotyö Diakonia on eri aikakausina saanut erilaisia sisältöjä. Diakonian toiminnallinen sisältö on ymmärretty toisinaan julistukseen ja toisinaan taas sairaanhoitoon liittyvänä. Hädässä olevien ihmisten auttaminen on ohjannut diakoniaa aikoinaan hoidollisiin tehtäviin. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa yhteiskunnalliset olot, kulttuuri, sairaudet, sodat ja onnettomuudet. Hoidollinen diakoniatyö keskittyi aluksi sairaaloihin ja hoitokoteihin. Myöhemmin diakoniatyö siirtyi seurakuntiin. (Veikkola 2002, , Kettunen 2001, 23). Hoitotyö ymmärretään laaja-alaisena, itsenäisenä ja kokonaisvaltaisena terveyden edistämisenä (Kotisalo 2005, Ewalds ym.1992,36). Hoitotyössä korostetaan kokonaisvaltaista huolenpitoa potilaasta ja hänen perheestään. Tähän huolenpitoon on sisällytetty myös hengellisten tarpeiden huomioonottaminen ja niihin vastaaminen (Kuuppelonmäki 2001). Diakonisen hoitotyön taustalla on kristillinen ihmiskäsitys (Puustinen 2003,141, Myllylä 2004,36). Kristillisen arvopohjan voidaan nähdä lisäävän mahdollisuuksia hyvään hoitotyöhön, koska siinä korostuu ihmisen arvokkuus ja loukkaamattomuus (Sivonen 2003, 132). Diakonia ja hoitotyö yhdistyvät diakoniseksi hoitotyöksi uskonnon kulttuurisen tason kautta ytimenään palveleminen, joka sisältää hoitamisen ollen kuitenkin sitä laajempi käsite. Diakonisen hoitotyön tavoitteena on kohdata toinen ihminen tasavertaisena Jumalan kuvana ja auttaa häntä sielullisena, hengellisenä, fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena iankaikkisena yksilönä. Tavoitteena on kokonaisvaltainen palveleminen tässä ajassa ja tuonpuoleista elämää varten. (Myllylä 2004,36; Myllylä 2000,59,64). Erikssonin (2003) mukaan hoitotyön

11 11 arvopohja (ethos) ja lähimmäisen rakkaus (caritas) muodostavat yhdistävän voiman, jossa diakoniatoiminnan ydin toteutuu (Eriksson 2003). Kotisalo (2002), selvitti tutkimuksessaan diakonisen hoitotyön sisältöjen toteutumista seurakunnan diakoniatyössä. Lähes kaikki diakonissat arvioivat ammatillisen osaamisen ilmenevän erityisesti taidossa kohdata ihminen. Suurin osa diakonissoista koki itsensä diakonisen hoitotyön asiantuntijaksi seurakunnassa. Tutkimuksen mukaan he myös käyttivät työssään hoitotyön tai hoitotieteen tuottamaa tietoa.(kotisalo 2005.) Puustinen (2003) toteaa, että diakonisen hoitotyön selkeiksi ennakkoehdoiksi nousevat Jumalan rakkauden ja lähimmäisenrakkauden yhteys sekä yhteys Kristuksen ruumiiseen eli seurakuntaan. Diakoninen hoitotyö voidaan nähdä laajasti, jossa fyysinen toimintaympäristö ei ole oleellinen, mikäli hoitaja itse mieltää tekevänsä työtä osana Kristuksen ruumista eli seurakuntaa. Tällöin diakonista hoitotyötä voi tehdä missä tahansa. Diakoniselle hoitotyölle leimaaantavia ominaispiirteitä ovat pysyvä ihmisarvo, avun rajattomuus, lähimmäinen Kristuksena ja rakkauden todistus (Puustinen 2003, ). Kristillinen toipumistyö seurakunnan yhteydessä on yksi työmuoto monien toipumisen mahdollisuuksien joukossa, jossa tahdotaan auttaa ihmistä Kristuksen yhteyteen, elämän ja avun lähteelle. Krito-ryhmät ovat sielunhoidollisia tukiryhmiä, jossa sielunhoito ja rukous ovat keskeisiä hengellisiä auttamismenetelmiä. Sielunhoito voidaan nähdä diakonisena hoitona, jonka tehtävänä on lähimmäisen rakkaudesta lähtevä palvelu apua tarvitsevalle.(kettunen 1997, 46, 64.) Sielunhoito Sielunhoidolla tarkoitetaan ihmisen kanssa tapahtuvaa keskustelua, jossa ollaan aidosti läsnä ja kuunnellaan autettava on keskipisteenä.

12 12 Sielunhoidollisessa keskustelussa asetumme toisen ihmisen asemaan ja olemme vuorovaikutussuhteessa keskenämme. Sielunhoitokeskustelu on luottamuksellista ja sielunhoitajaa sitoo myös vaitiolovelvollisuus (Falk 1998, 10, 58). Sielunhoito tarkoittaa kohtaamista monella tasolla. Asiakas ja sielunhoitaja kohtaavat toisensa ja myös ihminen kohtaa itsensä ja tarkastelee omaa elämäntilannettaan. Jumala on läsnä kahden ihmisen tai pienryhmän vuorovaikutustilanteessa (Gothoni 2002,256). Sielunhoitaja toimii autettavan apuna, jossa autettava määrää tahdin, koska hänellä on vapaus ja vastuu itsestään. Sielunhoitaja toimii rinnalla kulkijana, niin kauan kuin autettava tätä haluaa (Ewalds 1978, 7-10). Sielunhoito on matkalla oloa, prosessia ja muuttumista. Sen Raamatullinen perustelu löytyy esimerkiksi Matteuksen evankeliumin 18. luvusta: Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään. Sielunhoito ei ole vain kirkon viranhaltijoiden työtä, vaan sitä tekevät myös seurakuntalaiset keskenään (Mannermaa 1997,14 15). Riittää, että seurakuntalaisella on halu palvella toista hänen vaikeuksissaan ja auttajan omat juuret ovat evankeliumin maaperässä (Kilpeläinen 1981, 16). Sielunhoitoa on kristillisen kirkon piirissä harjoitettu aina. Sen tavoitteena on kristillisestä uskosta ja rakkaudesta tapahtuva auttaminen. (Harmanen 1997, 18). Sielunhoitoa ei yleensä rajata koskemaan vain hengellisiä asioita. Laajimmillaan sielunhoito voidaan nähdä ihmisen kokonaisvaltaisena auttamisena rajaamatta avunmuotoja tai kohtaamisen sisältöä (Hakala 2002, 237). Sainion (1997) mukaan vuorovaikutusta voidaan pitää kristillisen sielunhoidon toteuttamisen ja toteutumisen keskeisenä välineenä. Vuorovaikutuksen auttava vaikutus perustuu molemminpuolisen koskettavan inhimillisyyden kokemiseen - mahdollisuuteen saada tilaa itselleen sellaisena kuin tuntee olevansa. Sielunhoidolliseen auttavaan vuorovaikutukseen kuuluu sekä ihmisen psyykkisen että hengellisen puolen huomioon ottaminen. Sainio (1997) toteaa, että vaikka sielunhoidollinen vuorovaikutus palautuu uskon salaisuuteen, niin on

13 13 kysymys samalla myös tavallisesta vuorovaikutuksesta psykologisine ja psyykkisine lainalaisuuksineen (Sainio 1997, ). Hakala (2007) toteaa, että diakonisen sielunhoidon aineksia voidaan nostaa useista sielunhoidon erilaisista sielunhoitonäkemyksistä, mutta diakoninen ymmärrys sielunhoidosta ei voi jäädä paikoilleen. Sielunhoidon tulee olla jatkuvasti avoin toimintaympäristössä tapahtuvalle muutoksille. Hakala (2007) esittää, että sielunhoidossa on otettava huomioon auttamistyön konteksti, koska se vaikuttaa olennaisesti siihen, millä tavoin sielunhoitoa on mahdollista ja mielekästä toteuttaa (Hakala 2007, ). Diakoniassa on painottunut sielunhoidollinen ulottuvuus, ihmisen ohjaaminen avun ja voiman lähteelle. (Veikkola 2002, 117; Henttonen 1997, 100.) Rukous Rukous on tärkeä osa sielunhoitoa ja valtava voima kristillisessä toipumisessa. Rukouksessa saadaan uskoa itsemme ja asiamme Jumalan hoitoon. Kritoryhmässä jokainen voi tuoda omia rukousaiheita, joihin tarvitsee Jumalan apua juuri siinä elämänvaiheessa. Rukous ympäröi toipumisprosessia. Jokainen ryhmän jäsen sitoutuu rukoilemaan toisen ryhmän jäsenen puolesta kokoontumisviikkojen välillä. (Kansan Raamattuseura 2007). Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa eli ihmisen sisimmän avaamista vuorovaikutukseen Pyhän Kolminaisuuden kanssa. Rukous on ihmisen tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. Rukous voi olla sanatonta huokausta, tutun rukouksen lukemista tai vapaata puhetta Jumalalle. Voimme rukoilla yksin, toisten kanssa tai yhdessä koko seurakunnan kanssa. (Evl. seurakunta). Rukouksessa lähestytään Jumalaa ja myös Jumala lähestyy ihmistä. Rukous on elämää Jumalan kanssa tässä ja nyt. (Nouwen 2002,15). Jokinen (2007) korosti Krito-päivien luennoilla rukouksen tärkeyttä. Jumala haluaa eheyttää

14 14 ihmisen tunne-elämää. Jumalalta voidaan kysyä ja hänelle voidaan kertoa asioita, sekä todeta rukouksessa tapahtukoon sinun tahtosi. (Jokinen 2007). Rukouksen ja toisten tuella vastaanotetaan Raamatun armon sekä kehotukset todesta ja pyrimme soveltamaan niitä elämään Jumalan antaman voiman turvin (Sinkkonen, Tähtinen 2006, 38). Esirukouksen ja sielunhoidon tarve seurakunnissa ilmenee rukousaiheiden runsaudessa, joita ihmiset tuovat esirukousalttareille purkaessaan omaa ja läheistensä hätää (Kettunen 1997, 66 67). Krito-ryhmässä saadaan pukea sanoiksi hätää ja pyytää niihin apua rukouksen voimalla. 3.3 Diakoninen sosiaalityö Kristillinen lähimmäisenrakkaus tulisi diakoniatyössä heijastua rakkaudesta, jota saadaan Jumalalta. Tämä rakkaus voi olla vaatimusta tai haastamista ihmisoikeuksien puolesta toimimiseen. Diakonian ei tulisi olla ainoastaan perusturvan paikkaaja, vaan myös yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttaja. Vaikeuksissa olevalla ihmisellä on Jumalan luomana ihmisarvo. Diakonian tehtävänä on auttaa ihmistä löytämään mahdollisuuksia ja voimavaroja kulkemaan omatoimisesti eteenpäin. (Veikkola 2001, 64, 81). Kirkon sosiaalieettinen toiminta on myös ihmisen välillistä palvelemista. Toiminta kohdistuu niihin rakenteisiin, joista ihmisen terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia. Se on sosiaalista diakoniaa, jossa autetaan esimerkiksi köyhää pyrkimällä puuttumaan köyhyyden syihin tai asunnotonta puuttumalla asunnottomuutta aiheuttaviin tekijöihin. Diakonialla ei ole valmiita vastauksia ongelmiin, mutta sillä on pyrkimys ja vakaumus sitoutua yhteiseen hyvään ja sen puolustamiseen. Diakonian tutkimuksen merkittävänä kohteena onkin määritellä ja hahmottaa niitä tekijöitä yhteiskunnassa, jotka vaikuttavat ihmisen hätään (Henttonen 1997, 25).

15 15 Tutkimusten mukaan Suomessa 1990-luvun laman vaikutukset ovat muuttaneet diakoniatyön asiakaskuntaa. Laman seurauksena asiakasmäärät ovat lisääntyneet ja painopiste on siirtynyt vanhustyöstä työttömien, ylivelkaantuneiden ja toimeentulo-ongelmien kanssa kamppailevien tukemiseen (Rintatalo 2000, 186). Laman seuraukset näkyivät erityisesti perheissä sekä lasten ja nuorten ongelmissa. Yhteiskunnan tukien leikkaukset kohdistuivat nimenomaan lapsiperheisiin (Elenius 2007, 167; Kainulainen ; Metteri 2004, 132). Laman mentyä ohitse, on sosiaali- ja terveydenhuoltoon jäänyt päälle vaihtoehdoton säästämisajattelu (Metteri 2004, 14). Kuntien sosiaalityö nojautuu lainsäädäntöön. Sen päätavoitteena on ollut aineellinen avustaminen. Toisaalta sosiaalityötä ei ole koskaan voitu toteuttaa vain materiaalisena avustamisena, sillä käytännön sosiaalityössä on aina kysymys ihmisen henkis-sielullisesta auttamisesta. Sosiaalityössä eimateriaalinen auttamien perustuu sosiaalityön aatteeseen ja ideologiaan sekä teoriaan, joiden pohjalta työtä tehdään (Toikko 2005, , 222). Laman myötä ihmisten mielenterveysongelmat ja henkinen hätä ovat lisääntyneet. Diakonian Tutkimuksen Seura (DTS) suoritti keväällä 2005 kyselyn diakoniatyöntekijöille diakonian viimeaikaisista muutoksista ja suhteista kunnalliseen hyvinvointityöhön. Tulosten perusteella työn määrä on lisääntynyt ja työn kirjo on entisestään monipuolistunut. Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on lisääntynyt. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti mielenterveystyön, terveystoimen, päihde ja perhetyön, velkaneuvonnan sekä kotipalvelun organisoinnin kanssa. (Yeung 2005, 48; Malkavaara 2007, 118). Diakoniatyöntekijän on tärkeää hallita riittävästi sosiaalityötä ja sosiaalipolitiikkaa, jotta voi ymmärtää työnsä omaleimaisuuden ja yhteistyön merkityksen. Ymmärtämällä tarpeeksi sosiaalityötä ja sosiaalipolitiikkaa työntekijä pystyy vastaamaan syrjäytyneiden tarpeisiin ja perehtymään syrjäytymisen syihin (Henttonen 1997, 259). Seurakunnan diakonia on muodostunut viimesijaiseksi turvan antajaksi ja on vakiinnuttanut asemansa eräänä sosiaalisen tuen muotona (Malkavaara 2007, 119). Kettunen (2001)

16 16 totesi tutkimuksessaan toiminnan palautuneen vanhaan järjestelmään, jossa kirkot hoitivat vähävaraisten tukemisen. Kirkko on yksi yhteiskunnan toimija ja osa hyvinvoinnin järjestelmää (Elenius 2007, 167). Diakoniantyön haasteena on ollut voimavarojen jakaminen sanan julistamisen ja aineellisen avustamisen välillä. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi useat elävät myös sosiaalisesti yksin. Yksilökeskeinen pärjäämisyhteiskunta johtaa ahdistukseen ja yksinäisyyteen. Diakoniatyöllä on merkitystä yhteisöllisyyden luomisessa ihmisille (Kettunen 2001, 12, 27; Malkavaara 2007, 114; Metteri 2004, 142). Seurakuntalaisten yhteisöllisyys näkyy keskinäisen avun antamisena, toistensa kuuntelemisena, kuormien kantamisena ja arjessa auttamisena (Hakala 2002, 243, 261; Thitz 2006, 41, Vastuun ja osallisuuden yhteisö 2003). Yhteisöllisyyden tunne seurakunnassa syntyy sekä osallistumisen myötä ihmissuhteiden välityksellä että seurakunnan sanomasta nousevan uskonnollisen kokemuksen kautta. Sosiaalisen elämän tärkeitä asioita ovat yhteenkuulumisen tunne, elämänkokemuksen jakaminen ja yhdessä toimiminen. Yhteisöllisyys on tärkeää, sillä yksilöllisyyden korostaminen sekä yhteiskunnassa koettu epävarmuus ja irrallisuuden tunteet nostattavat tarpeen uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. (Thitz 2006, 21, 45, 85, Vuoti 2005, ) Seurakunnan Krito-ryhmät ovat sielunhoidollisia tukiryhmiä, joissa saa kokemuksen kristillisestä yhteisöstä, sillä monet vaikeudet ja sairaudet ohjaavat ihmistä etsimään apua ja lohdutusta Jumalasta. Sosiaalityön kannalta kristillisessä palvelemisessa nähdään kaksi olennaista piirrettä, joita ovat tasavertainen kohtaaminen ja autettavan uskon elämän uudistamiseen kohdistuva palvelu (Toikko 2005, 93). Krito-toiminta seurakunnassa antaa ihmiselle henkistä ja hengellistä apua ollen osa diakonian laajaa kokonaisuutta. Krito-työssä mahdollistuu yhteys, jakaminen ja yhteisöllisyys. Kristillisessä toipumisessa on kysymys matkalla olemisesta ja keskeneräisyydestä. Seurakunnan Krito-ryhmissä pyritään tukemaan ihmistä toipumisen matkalla.

17 17 Vaikeissa elämäntilanteissa ihmisellä on tärkeää tarkastella, suhteuttaa ja jäsentää elämäänsä. Tämän kautta vaikeakin elämänkokemus voi muuttua voimavaraksi ja mahdollistaa myöhemmin toiminnan esimerkiksi auttamistyössä (Metteri 2004, 28). Vertaistuki onkin alettu nähdä yhtenä tärkeänä sielunhoidon osana diakoniatyössä (Hakala 2002, 235) Vertaisryhmätoiminta Ryhmän merkitys sosiaalisena sekä kirkollisena ilmiönä on vanha. Jo uudessa testamentissa on nähtävissä kirkko yhteisönä, joka huolehtii ja hoitaa jäseniään (Harmanen 1997,31). Seurakunta voi tarjota ihmiselle yhteenkuuluvuuden kokemuksen, sillä kaikilla ei välttämättä ole ympärillään ystävä- ja sukulaisverkostoa. Seurakunnassa yhteisöllisyys toteutuu esimerkiksi Messussa Jumalan kansan yhteisenä juhlana joka sunnuntai. Arkisin yhteisöllisyys toteutuu seurakunnissa järjestettävien erilaisten ryhmien ja kerhotoimintojen muotoina. Diakoniatyöntekijä vetää erilaisia ryhmiä, joista osa on jatkuvia ja osa sellaisia, joissa kokoonnutaan vain muutamia kertoja. Vertaistyhmätoimintaa ovat esimerkiksi suru- ja avioeroryhmät, sekä Kritoryhmät että erilaiset vanhusten, vammaisten ja työttömien ryhmät. Diakoniatyössä ryhmätilaisuudet nähdään paitsi viihtymisenä, mutta myös ennaltaehkäisevänä hengellisenä, sosiaalisena ja mielenterveyttä tukevana toimintana. Diakoniatyöntekijä järjestää ryhmätoimintaa myös niille ihmisille, jotka eivät pysty ottamaan vastuuta ryhmän toiminnasta. Tällaisia ovat esimerkiksi mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset tai akuutisti sairaat ihmiset. (Hakala 2002, 262, Åstrand 1995,14, Carson & Koenig 2002, 31). Eräs esimerkki hoidollisesta vertaisryhmästä seurakunnassa on sururyhmätoiminta, josta puhuttiin ensimmäisen kerran 1993 kirkon nelivuotiskertomuksessa. Kyse ei ole terapiaryhmistä, vaan sielunhoidollisesti suuntautuneesta jäsenryhmästä, jonka taustana on seurakunta ja joissa kirkko vastaa seurakuntalaistensa sielunhoitotarpeeseen. (Harmanen 1997, 21 22).

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti laajan Lapsiperhe- projektin vuosina Projektissa vanhemmat muodostivat vertaisryhmiä ja olivat toisilleen vertaistukena. Projektin tulokset olivat myönteisiä, sillä ryhmä antoi vanhemmille lisää varmuutta ja itseluottamusta, joka ilmeni muun muassa pelkojen voittamisena ja avoimuutena sekä vanhemmuuden vahvistumisena. Ryhmässä huomattiin muillakin olevan samankaltaisia ongelmia, joten asioiden ja ongelmien kanssa ei tarvinnut olla yksin. Ryhmäläiset kokivat myös häpeän ja huonommuuden tunteen vähenevän (Kuuskoski 2003, 36-37). Vertaisryhmällä tarkoitetaan ryhmää, jossa samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat kokoontua yhteen jakamaan kokemuksiaan. Ryhmässä saadaan apua toisten kokemuksista peilaamalla niitä omiin kokemuksiin. Vain sellainen, joka tietää itse tarvitsevansa apua, voi toista auttaa, sillä autettavat ja auttajat muodostavat yhteisön, jossa molemmat osapuolet tukevat ja auttavat toinen toisiaan (Henttonen 1997, 97,98; Kuuskoski 2003, 30-31). Seurakunnan Krito-ryhmät ovat jakamisen paikkoja, jossa saadaan apua ja tukea. Nyky-yhteiskunnassa läheiset; suku, perhe, muu yhteisö ja uskonto eivät välttämättä enää ole antamassa tukea ja ohjeita, vaan jokaisen on rakennettava itse oma elämänpolkunsa. Elämän epävarmuus ja moninaisuus on lisännyt vertaistoiminnan tarvetta ja kysyntää. (Kuuskoski 2003, 31 36). Vertaistoiminnan arvopohjana on tasa- arvoisuus, avoimuus ja toisten kunnioittaminen. Ryhmä antaa mahdollisuuden kasvuun ja arjen kannalta hyödylliseen oppimiseen, jolloin ihmisen kyky tietoiseen ja harkittuihin valintoihin lisääntyy. Elämän eri kriisien kautta ihminen menettää jotakin itsestään ja vertaistoiminnan kautta hän etsii ja löytää uutta minuutta. Vertaistuen vahvana näkökulmana onkin toivon ja yhdessä löydetyn elämänilon löytäminen. (Kuuskoski 2003, 31, ) Tästä on esimerkiksi seurakunnan Krito-ryhmässä kysymys.

19 Krito-toiminta seurakunnassa Krito-ryhmät seurakunnissa voidaan nähdä sekä diakonisena sosiaalityönä että diakonisena hoitotyönä, sillä diakonia pyrkii koko ihmisen auttamiseen. Ryhmässä voidaan jakaa Jumalan tarjoamaa rakkautta sekä toisen hyväksymistä ainutkertaisena ihmisenä. Yhteinen rajallisuus kutsuu ihmisen toisen rinnalle (Henttonen 1997, 100). Myös Rättyän (1998) tutkimuksessa diakoniatoimistojen asiakkaiden tuensaannista nousi yhtenä tärkeänä kehittämisalueena esille ryhmämuotoisen toiminnan tuen lisääminen (Rättyä1998, 48). Krito-ryhmät toimivat osana kirkon diakoniatyötä jo useissa seurakunnissa. Myös kirkon henkilöstökoulutukseen on sisällytetty Kristillisen toipumistyön ryhmänohjaajakoulutus (Seurakuntatyön kehittäminen 2007). Kritoa tarvitaan, sillä tarvitaan paikkoja, joissa tavalliset etsivät ja toipuvat ihmiset saavat tulla todeksi. Ryhmässä yhdistyvät syvä inhimillisyys, Jeesuksen tarvitseminen ja läsnäolo (Kalajoki 2007). Ihmiselle on tärkeätä yhteisöllisyyden kokemuksen ja avunsaannin kannalta, että on joku paikka ja yhteisö johon kuulua. Seurakunta voi olla yhteisö, jossa yksittäisellä ihmisellä on merkitystä ja arvoa (Thitz 2006, 35). Kristillinen yhteisö on parantava yhteisö ei siksi, että siellä hoidetaan haavoja ja lievitetään kipua, vaan siksi että haavat ja kivut avaavat siellä näköaloja uuteen suuntaan. Keskinäinen kipujen tunnustaminen muuttuu keskinäiseksi yhä syveneväksi toivoksi (Nouwen 1989,109). Usko antaa ihmiselle minuuden, jota kukaan ei häneltä voi riistää. Toivo kutsuu ihmisen vapauteen, joka uskaltaa toimia tulevaa etsien. Rakkaus on jokaiselle avoin armolahja, joka ei katoa (Henttonen 1997, 257). Krito-ryhmää voi vetää seurakunnan työntekijä tai ohjaajakoulutuksen saanut maallikko. Vertaisryhmässä kaikki ovat samanarvoisia ryhmäläisiä (Liite 1). Krito- ryhmässä jokainen voi käydä omia asioitaan ja tunteitaan läpi, pohtia sekä elämän tarkoitusta että Jumalan ja ihmisen välisen rakkauden eroja.

20 20 Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, kuuluu rakkauden kaksoiskäsky, mutta ihminen ei voi antaa rakkautta enempää kuin on itse saanut. Kritossa saa antautua Jumalan rakkauden täydelliseen hoitoon. Kritovertaisryhmässä jokaisella ihmisellä on omat taustansa, geeninsä, lahjansa ja haavansa. Ryhmässä on lupa puhua asioista niiden oikealla nimillä, siis totta, sillä Jeesus lupaa, että totuus tekee vapaaksi. Tuskan kertominen on paranemisen alku, sillä huomataan, ettei ihminen ole yksin asiansa kanssa ja ryhmässä voidaan kokea yhteyttä (Sinkkonen, Tähtinen 2006, 10, 33). Backmanin (1997) tutkimuksessa Krito-ryhmäläiset kokivat saavansa tukea omalle kasvulleen. Tärkeimpänä pidettiin keskustelua, hyväksyntää, luottamusta sekä rukousta ja suhdetta Jumalaan. Ryhmä koettiin turvalliseksi paikaksi käsitellä vaikeita asioita (Backman 1997). Rättyän (1998) tutkimuksessa diakoniatoimistojen asiakkaat korostivat sekä keskusteluryhmien että toiminnallisten ryhmien merkitystä diakoniatyössä (Rättyä, 1998, 62). Ihmiselle saattaa olla uusi kokemus tulla kuulluksi ilman neuvomista. Kuuleminen tarkoittaa sitä, että ihmisen tunteet ja kokemukset otetaan todesta ja hänen omia ratkaisujaan arvostetaan. Kokkolan suomalaisen seurakunnan Krito-työn vastaava työntekijä, diakonissa Lea Wentin kertoo Krito-työn olevan yksi keino vastata ihmisten kokemaan uupumukseen ja hätään. Krito-työ sopii hyvin diakonian työmuodoksi, sillä diakonian tehtävänä on juuri kärsimyksen lievittäminen, toivon ylläpitäminen ja ihmisarvon korostaminen sekä sosiaalisen tuen antaminen hengellisen ja henkisen avun ohella. Kristillisessä toipumistyössä on kysymys juuri näistä teemoista. Kokkolan suomalainen seurakunta on sitoutunut Krito-työhön. Tämä ilmenee muun muassa budjetoimalla varoja vuosittain Krito-työhön. Seurakunta kustantaa vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutukset sekä näiden täydennyskoulutuksen. Kokkolan seurakunnassa järjestetään vuosittain Kritoteemapäiviä, joihin kutsutaan Kansan Raamattuseurasta työntekijöitä. Näillä päivillä on myös mahdollisuus alustavasti ilmoittautua alkaviin ryhmiin. Lopullinen ryhmäläisten valinta tapahtuu haastattelun ja elämäntilanteen kartoituksen avulla. Ihmiselle pyritään löytämään juuri hänelle sopiva ryhmä tai

21 21 paikka, josta saisi apua. Näin tehdään myös silloin, jos Krito- ryhmää ei katsota sopivaksi juuri tässä elämäntilanteessa. Lea Wentin toteaa, että Krito-toiminta on seurakuntaan sopiva työmenetelmä, jolla voidaan vastata tämän päivän seurakuntalaisten tarpeisiin (Wentin 2007, liite 2). Krito-ryhmässä pyritään luomaan hyväksyvä ilmapiiri, jossa on hyvä kasvattaa luottamusta itseen, toisiin ja Jumalalaan. Ryhmä on paikka, jossa voi hahmottaa elämäänsä ja lähteä työstämään ongelmiaan. Ryhmässä saa rohkaisua siihen, ettei ihmistä hylätä kipunsa kanssa ja tämä antaa myös voimaa jatkaa eteenpäin. Ryhmässä jokainen kertoo oman tarinansa. Puhuminen ei aluksi ole helppoa, mutta luottamuksen syntyessä saa rohkeutta avautumiseen. Jokainen on oman elämänsä asiantuntija. Toiset ryhmäläiset ovat tukemassa ja valaisemassa, mutta eivät neuvomassa. Ryhmässä huomataan, ettei olla yksin ja voidaan saada hyviä oivalluksia toisten kertomuksista. Krito-ryhmän työskentelyssä yksi olennainen osa on kirjoittaminen. Jokainen tekee tehtäviä itsenäisesti ja voi kirjoittaa myös päiväkirjaa. Kirjoittamisen löytöjä tai vaikeuksia voi ryhmässä jakaa kukin oman tarpeensa mukaan (Kansan Raamattuseura 2007). Krito-ryhmät kokoontuvat viikoittain kahden tunnin jaksoissa. Ensimmäinen kokoontuminen on tutustumista varten. Tutustuminen voidaan toteuttaa esimerkiksi tutustumiskierroksella, jossa jokainen voi kertoa etunimensä ja miksi tuli ryhmään sekä mitä ryhmältä odottaa. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla ryhmänvetäjä kertoo Krito-ryhmän käytännön asioista sekä säännöistä, jotka takaavat toimivuuden ja turvallisuuden ryhmässä (Sinkkonen, Tähtinen 2006, 184). Jokaisella ryhmäläisellä on ensimmäisen tapaamisen jälkeen mahdollisuus miettiä, onko ryhmä tällä hetkellä sopiva, sillä ryhmään osallistuminen vaatii sitoutumista ja omien tehtävien tekemistä. Kansan Raamattuseura pyrkii tukemaan Krito-ryhmien syntymistä osaksi paikallisseurakunnan omaa toimintaa järjestämällä yhdessä seurakuntien kanssa ryhmänvetäjän koulutusta ja startti-iltoja, joissa käsitellään toipumisen teemoja ja kerrotaan tarkemmin erilaisista Krito-ryhmistä (Liite 3). Ryhmän

22 22 vetäjäksi pääsee osallistumalla itse Krito-ryhmään ja sen jälkeen suorittamalla ryhmänvetäjäkoulutuksen (Kansan Raamattuseura 2007). 3.5 Kristillinen eheytyminen Krito-ryhmässä korostuu hengellinen ulottuvuus, jossa uskotaan Jumalan mahdollisuuteen ihmisen eheytymisessä. Kristillisessä eheytymisessä on kysymys siitä, että ihminen saa toipua menneisyyden taakoistaan ja vapautua elämään tätä päivää. Toipuminen, parantuminen ja kasvu ovat Jumalan ihmiselle tarjoamia lahjoja. Ryhmässä saa tulla kuulluksi ja nähdyksi ja kaikilla on mahdollisuus avautua Jumalan rakkauden parantavalle voimalle. Usko, toivo ja rakkaus ovat ihmisyyden ydin. Usko on Jumalan antama lahja ihmiselle vapauttaen ja antaen rohkeutta elämään. Usko antaa ihmiselle mahdollisuuden löytää itsensä kaiken keskeneräisyyden keskellä. Elämän ilo löytyy, kun ihminen vapautuu syyllisyydestä, pakonomaisuudesta ja löytää lähimmäisen. Uusi elämä merkitsee elämää Jumalan hengen ja voiman avulla. Rajallinen ihminen voi olla Jumalan tekojen välikappale antamalla inhimillisyyttä, armahtavaisuutta ja rakkautta toiselle (Henttonen 1997, 256). Ihmisellä on persoonassaan kaksi puolta; aikuinen ja lapsi. Kun näiden välillä on toimiva yhteys, ihminen tuntee itsensä sisäisesti ehjäksi (Chopieh 2002, 19). Lapsen perusolemus, kehitys ja kasvu liittyvät läheisesti hänen sukutaustaansa ja juuriinsa, mutta samalla jokainen on oman aikansa lapsi saaden vaikutteita ympäristöstään (Ijäs 2003, 201). Elämättä jäänyt vaikea lapsuus voi vaikuttaa pitkälle aikuisikään (Hellsten 2003,17 22). Hellstenin (1993) mukaan eheys löytyy ihmisen sisimmästä. Ihminen joka osaa kohdata todellisen olemuksensa on matkalla kohti kasvavaa eheyttä. (Hellsten, ) Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kutsuttu yhteyteen hänen kanssaan. Ihmiselle on annettu luovuus ja vapaa tahto.

23 23 Ihminen saattaa olla yhteisönsä sijaiskärsijä ja hänen oma kasvunsa elämässään on voinut jäädä keskeneräiseksi. Myös aikuisuudessa voi tapahtua hylkäämistä ja loukkauksia. Mitä suurempi loukkaus, sitä pidempää anteeksiantoprosessia ihminen käy läpi (Aalto ym. 1997, 36;Ijäs 2003, 193). Vääriä tekoja ei tarvitse, eikä pidäkään hyväksyä, muuten muutosta parempaan ei tapahdu (Ijäs 2003, 193). Jumalan avulla uskalletaan nähdä totuus itsestämme. Elämässä on saattanut kohdata tiettyjä tapoja ja tottumuksia, jotka vaikuttavat elämään ja itsetuntoon kielteisesti. Elämä ei ole silloin sellaista kuin Jumala haluaisi sen olevan. Kaikki elämän ongelmat eivät ole syntiongelmia vaikka ovatkin synninongelmia. Ongelmia ei siis voi ratkaista synti- anteeksiantoakselilla. Tärkeää on huomata ero syntisyyden ja haavoittuvuuden välillä. Kääntyminen ja parannus eivät auta, jos käyttäytyminen on reagointia kipuun. (Kalajoki 2006). Niemelän (1998) tutkimuksessa päihdeongelmaisen kääntymyksestä ja päihteistä vapautumisesta ilmeni, että elämänmuutos edellytti joidenkin kohdalla menneisyyden läpikäymistä. Se edellytti vaikeiden asioiden esille nostamista, synniksi koettujen asioiden tunnustamista ja jopa asianomaisen kanssa sopimista. Niemelän mukaan toipumisessa ihmiselle muotoutuu toisenlainen ajattelu- ja toimintamalli sekä tunne- ja käyttäytymismalli. Toipuminen voi tapahtua ihmisen psyykkistä terveyttä ylläpitävässä ajattelussa, terapiassa, sielunhoidossa, sosiaalityössä tai terveydenhuollon yhteydessä (Niemelä 1998, 116, 292). Jokaiselle on annettu ainutkertainen, arvokas elämä elettäväksi ja lahjat, joita voidaan käyttää toisten hyväksi. Tähän Jumala haluaa ihmisen vapauttaa. Kalajoki (2006) selventää kokonaisvaltaista pelastumis- sanaa, joka tarkoittaa paranemista, pelastumista ja toipumista. Herramme Jeesus on pelastaja ja parantaja, suorastaan ehyeksi tekijä. (Kalajoki 2006, 25). Toipuminen tapahtuu harvoin nopeasti. Usein se vaatii pitemmän ajanjakson, prosessin, jossa on eri vaiheita. Psyykkinen toipuminen on työtä, joka nostattaa

24 24 kipua ja surua. Kasvu ja toipuminen merkitsevät usein särkymistä ja heikoksi tulemista, vaikka ihminen toipuu ja vahvistuu jollain alueella, samanaikaisesti toisella tasolla muutos vaikuttaa murtumisena ja särkymisenä (Kalajoki 2006, 39). Toipumisessa on välietappeja, joissa voi katsastella tuloksia ja muutoksia ja joskus taas on aika laittaa asioille piste. Ihmisen itsensä kannalta toipuminen on tärkeää, mutta kristitty toipuu aina myös toisia varten. Toipumisen kautta on mahdollisuus löytää oma kutsumus (Sinkkonen, Tähtinen 2006, 18 21). Maailman todelliset kasvot näyttäytyvät niissä ihmisissä, joille kaikui Jeesuksen huuto: Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat, minä anna teille levon ja Eivät terveet tarvitse parantaja vaan sairaat. Jeesus kohtasi ihmisen sellaisena kuin hän on ja siinä rakkauden voimakehässä saa parantua (Aalto, Esko, Virtaniemi 1997, 17 18). Jumala sanoo sanassaan: Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi (Jes. 54:10). 4 KRITO- KRISTILLISEN TOIPUMISTYÖN ESITE- PROJEKTIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Kristillisen toipumisen taustaa Kristillisen toipuminen pohjautuu Raamattuun. Jesaja 61:1 Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista. Uuden Testamentin puolelta hyvä esimerkki kristillisestä toipumisesta on Luukkaan evankeliumissa luvussa 10 jakeet 30-35, joka on tuttu vertaus laupiaasta samarialaisesta. Vertauksessa mies sai kokea Kristuksen rakkautta, hän sai parantavaa öljyä haavoihinsa. Toipilas vietiin

25 25 paikkaan jossa hänen toipumistaan edistettiin. Toipumisen tien teki mahdolliseksi Jeesus, joka kulki kärsimyksen tietä ristille. Jeesus sanoi: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon (Matt. 11:28). Kristuksen syli on avoin kaikille, jotka haluavat ottaa sen vastaan (Ross 2001, 17 18). Krito-työn juuret ovat AA-liikkeessä. William Wilson ja Robert Smith, perustivat hengellisen ohjelman, jonka tavoitteena oli toipuminen alkoholista. AA- liike oli selkeästi kirkollinen ja tunnusti kirkon auktoriteetikseen, ryhmä luotti Pyhän Hengen johdatukseen. Ihmisellä on tarve päästä Jumalan yhteyteen, avautua hänelle, tunnustaa syntinsä ja pyytää anteeksiantoa sekä johdatusta elämään. AA- liikkeen perustajilla oli omakohtaista kokemusta, että ihminen voi muuttua Jumalan voiman avulla. Muuttuessaan hänen tehtävään on olla toisten rinnalla muuttumisen tiellä. (Moksunen 2000, 9-10.) Oman avun ryhmillä on pitkä perinne AA- liikkeissä. Oman avun ryhmät toteutuvat esimerkiksi, työttömien- ja ylivelkaisten ryhminä, omaishoitajien- ja eri sairauksista kärsivien ryhminä sekä perhe- että ihmissuhderyhminä. Oman avun ryhmät tarvitsevat tilat kokoontumisille ja aktiiveja vetäjiä. Toimintaa organisoivat kirkon diakoniatyö, yhdistykset, kriisikeskukset ja kunnan sosiaalitoimi. (Julkunen 2006, ) Krito-työn keskeinen esikuva ja vaikuttaja on kansainvälinen kristillinen toipumistyö. Kristillistä toipumistyötä tehdään maailmanlaajuisesti erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa New Yorkissa, on järjestetty vuodesta 1997 alkaen kristillisiä, sisäisen parantumisen konferensseja. (Armstrong 2003.) Suomen Krito-työ on saanut vaikutteita muun muassa Yhdysvalloissa toimivalta Christian Recovery International- järjestöltä. Tämä järjestö on eri seurakuntien koalitio, jonka tarkoituksena on auttaa kristillisiä yhteisöjä tulemaan turvallisiksi paikoiksi, joissa ihmiset voivat toipua addiktioistaan, hyväksikäytöistä tai traumoistaan. Järjestön puitteissa toipumistyötä tehdään Espanjassa, Saksassa, Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa. (Christian Recovery International.)

26 26 Kristus-keskeisessä toipumistyössä halutaan auttaa ihmistä Kristuksen yhteyteen ja asiat jätetään viime kädessä Jumalan hoitoon. Krito-ryhmä ei harrasta terapiaa, eikä toipuminen ole jotakin psykologista optimismia, jossa luvataan toipuminen ohjelman lopuksi. Ihmisen eheytyminen on elämänmittainen. Seurakunnalla on evankeliumi, joka on lääke syntisyyteen. Ihminen tarvitsee turvallisen paikan missä kohdata elämän kipua ja tuskaa. Krito-ryhmässä voi lähteä matkalle, etsimään yhteyttä itseensä, tunteisiinsa ja tarpeisiinsa. Tämä tuo haastetta kohti ehyempää aikuisuutta ja itseksi kasvamista. (Kansan Raamattuseura 2007.) Krito-työ alkoi Suomessa Kansan Raamattuseuran työalana 1995, jonka välityksellä työ on laajentunut pienryhmätoimintana yli 200 paikkakunnalle. Ensimmäinen Suomessa aloitettu Krito-ryhmä toteutettiin Vivamossa syksyllä Työ lähti liikkeelle voimakkaasti ja kysyntä kasvoi nopeasti. Krito on ollut uranuurtaja työssä, jossa yhdistyvät hengellisyys ja psykologinen tietämys. (Kansan Raamattuseura 2007.) 5 KRITOSTA AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Suomessa on tähän mennessä tehty kaksi pro gradu työtä Kritosta. Hanna Rienoja 2001, aiheena Toipuminen Krito-ryhmässä ja Timo Vuorelan 2005, Aitoa miestä etsimässä - Krito-ryhmässä olevien miesten ajatuksia parisuhteesta, isyydestä ja työstä. Opinnäytetöitä on tehty kolme. Ulla Backmanin 1997, Sisin- kipeiden asioiden painama - ryhmäläisten kokemuksia Kristus-keskeisestä toipumisryhmästä, Hanna Suomalainen 1998, Minuutta etsimässä - ryhmäläisten inhimillisiä ja hengellisiä kokemuksia Kristuskeskeisestä toipumisryhmästä sekä Kaija Grundell 2006, Ryhmänvetäjien kokemuksia Kristus- keskeisen toipumisryhmän vetämisestä.

27 27 Rienoja (2001) tutki kymmenen ihmisen kirjoittamia kokemuksia Krito-ryhmästä ja toipumisesta. Kirjoittajien kokemukset olivat selkeästi myönteisiä ja ryhmän merkitys koettiin tärkeänä. Avoin ja salliva ilmapiiri antoi mahdollisuuden keskinäiseen jakamiseen, tukeen ja hyväksyntään sekä yhteiseen rukoukseen. Kirjoittajat kokivat muutoksia tunne- elämässään ja käyttäytymisessään sekä asennoitumisessa elämään, historiaan ja itseensä. Muutoksia oli myös tapahtunut Jumalasuhteessa. Muutokseen kirjoittajilla liittyi kipua, sekä vaikeutta asioiden kohtaamiseen. Kirjoittajat kokivat, ettei kuitenkaan yksin tarvitse selvitä, oli lupa tarvita toista ihmistä. (Rienoja 2001, 41, 46, 50 51, 55.) Vuorelan (2005), tutkimusaineisto koostui kuuden Krito-ryhmään kuuluvan miehen haastattelusta. Miesten mielestä Krito-ryhmä oli paikka, jossa pystyi keskustelemaan miehiä koskevista asioista, sellaisista joista ei voinut muualla puhua. Miehet halusivat keskittyä omaan henkiseen hyvinvointiin sekä aitouden etsimiseen, ja tässä he olivat omasta mielestään onnistuneet. Krito-ryhmä vaikutti miehiin avoimuuden, keskustelun ja suvaitsevaisuuden tasolla. Ryhmä ei näyttänyt muuttaneen merkittävästi käsitystään parisuhteesta, isyydestä eikä työn merkityksestä. Ryhmä antoi vahvistusta jokaisen henkilökohtaisille kehitystarpeille ja oli miehille jakamisen paikka. Ryhmäläiset kokivat, että olivat muuttuneet aviomiehenä ja myös suhde lapsiin oli heidän mielestään parantunut Krito-ryhmän aikana. (Vuorela 2005, 21, 31, 33, 36, 45.) Backman (1997), analysoi tutkimuksissaan kymmenen Krito-ryhmäläisen essee- tyyppisen kirjoituksen. Tuloksista ilmeni, että ryhmäläiset luottivat toisiinsa ja heillä oli hyvä sekä avoin ilmapiiri. Ryhmä antoi tukea ja voimia ja Kristus-keskeisyyttä pidettiin tärkeänä. Ryhmäläiset olivat kokeneet elämään tulleen jotain hyvää, kuten esimerkiksi helpottunut olo. Ryhmäläiset uskoivat, että Jumala auttoi heitä ja he kokivat muuttuneensa sellaiseksi, miksi Jumala oli heidät tarkoittanut. (Backman 1997, ) Grundellin (1998), opinnäytetyössä tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmissakin tutkimuksissa Krito-ryhmistä. Opinnäytetyön tutkimus suunnattiin Krito-ryhmänvetäjille. Tutkittavat kokivat ryhmän hoitavaksi ja turvalliseksi sekä

28 28 antavan työkaluja omaan toipumisprosessiin. Ryhmässä pidettiin tärkeänä hyväksyvää ilmapiiriä ja luottamusta Jumalan apuun eheytymisessä. (Grundell 2006, ) Suomalaisen (1998) opinnäytetyössä ryhmään osallistuvat kokivat, että hengellisellä ulottuvuudella oli ratkaiseva osa eheytymisessä. (Suomalainen 1998, ) Edellä mainittujen tutkimusten pohjalta voidaan todeta, että Kristillinen toipuminen on pitkällä aikavälillä tapahtuva prosessi. Krito-ryhmät ovat syntyneet tarpeesta hakea apua elämän kipuihin. Krito-ryhmät poikkeavat muista itse- apuryhmistä hengellisen ulottuvuuden osalta ja tutkimukset osoittavat, että hengellisyys on ollut tärkeä osa eheytymisprosessissa. 6 KRITO - PROJEKTIN SUUNNITTELU Opinnäytetyön aiheen selkiintymisen jälkeen ensimmäisenä tehtävänä oli tutustua projektityön tekemistä käsittelevään kirjallisuuteen ja saada selville, mistä projektityössä on kysymys ja mitkä ovat sen pääperiaatteet. Projekti määritellään toiminta-ajaltaan, tavoitteiltaan ja resursseiltaan rajatuksi tehtävä kokonaisuudeksi. Sille on ominaista toiminnan suunnittelu, organisointi ja johtaminen asetetun tavoitteen tai tuloksen saavuttamiseksi määräajassa. Kun projektin aloittamisesta on päätetty, tehdään projektisuunnitelma, joka on keskeinen projektin ohjausväline. Projektisuunnittelussa on kolme tärkeää sääntöä. Suunnittelu kannattaa tehdä hyvin. Kertaalleen tehty suunnitelma ei riitä, vaan sitä pitää päivittää ja on hyvä määrittää, kuka suunnitelman käytännössä tekee (Virtanen, 2000, 89 90). Projektisuunnitelma vastaa muiden toiminnallisten töiden toimintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa selvitetään projektin tausta ja tavoite sekä rajaukset. Projekti on hyvä vaiheistaa, mitkä kuuluvat osakokonaisuudeksi. Projektissa jaetaan tehtävät ja laaditaan aikataulut. Projektin väliraportti esitettiin ohjaajille ja opiskelijoille seminaarissa

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

SEKSUAALINEUVONTA. (Nummelin 2000, Ilmonen 2006, Ryttyläinen ja Valkama 2010).

SEKSUAALINEUVONTA. (Nummelin 2000, Ilmonen 2006, Ryttyläinen ja Valkama 2010). SEKSUAALIOHJAUS Seksuaaliohjaus: tavoitteellista, tilannekohtaista ammatillista vuorovaikutusta. Sen keskeisiä elementtejä ovat tiedon antaminen sekä asiakkaan seksuaalisuuden hyväksyminen. SEKSUAALINEUVONTA

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot