Yhdistysposti 4/2011 LIITTEET: JAKELU: TOIMITTAJA: TAITTO: Ajankohtaista... 2

Transkriptio

1 Ajankohtaista... 2 Aloitteiden teon aika...2 Aivoliitto on Eläkeliiton yhteistyökumppani...2 Kokemuskoulutustoiminnasta...2 Vertaistukitoiminnasta...2 Haluaisitteko Juttu-tupa-kurssin omalle paikkakunnallenne?... 3 Liittokokouksen palautekyselyn tuloksia... 3 Yhdistystoiminnan tueksi... 5 Ymmärrä yhdistystä -verkkokoulutus...5 Miten vaikutan? -kansalaistoimijan vaikuttamisen opas...5 Jelli-järjestötietopalveluportaali...6 Sovelin jäsenjärjestöt kutsutaan mukaan Voimaa vanhuuteen -yhteistyöhön... 6 Tietoa vanhuspalveluista verkossa... 7 Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä... 8 LIITTEET: Juttu-tupa-esite Juttu-tupa-posteri JAKELU: Jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit, liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenet Yhdistysposti on kaikkien luettavissa kotisivuilla: Etusivu > Aivoliitto ry > Tietoa jäsenyhdistyksille TOIMITTAJA: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, sähköposti veijo.kivisto@aivoliitto.fi, p TAITTO: Mainostoimisto 2t, Nina Laine, nina.laine@2t.fi,

2 Ajankohtaista Aloitteiden teon aika Aivoliiton sääntöjen pykälässä 17 todetaan, että jäsenen, joka haluaa asian kevään 2012 liitovaltuuston käsiteltäväksi, on tehtävä siitä kirjallinen esitys liittohallitukselle viimeistään tammikuun 2012 loppuun mennessä. Aivoliitto on Eläkeliiton yhteistyökumppani Aivoliitto on Eläkeliiton yhteistyökumppani vuonna Muita Eläkeliiton yhteistyökumppaneita ensi vuonna ovat Muistiliitto ja Suomen Parkinson-liitto. Eläkeliitto esittelee yhteistyökumppanijärjestöjään muun muassa EL-Sanomissa. Aivoliiton esittely on joulukuussa ilmestyvässä numerossa 6/2011. Vuoden 2012 aikana EL-Sanomissa on vielä kaksi Aivoliiton tuottamaa asiantuntija-artikkelia. Eläkeliiton paikallisyhdistykset voivat tämän yhteistyön vuoksi ottaa yhteyttä Aivoliiton yhdistyksiin ja pyytää heiltä tai heidän kauttaan puhujia tai luennoitsijoita tai ehdottaa muunlaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Kokemuskoulutustoiminnasta Aivoliiton kokemuskoulutustoiminta on siirtynyt järjestösuunnittelija Carita Sinkkosen vastuulle Heli Taskisen työloman ajaksi. Seuraava kokemuskouluttajien peruskoulutus järjestetään Kuopiossa Koulutus sisältää kontakti- ja itsenäistä opiskelua. Koulutuspaikkana toimii Majakka. Yhteystiedot kokemuskouluttajatoimintaan liittyen: tai p Vertaistukitoiminnasta Heli Taskisen jäätyä työlomalle on liiton vertaistukitoiminta siirtynyt Kajaanin aluetoimiston ja Risto Lappalaisen koordinoitavaksi: tai p Vertainen on henkilö, jolla on samankaltainen kokemus kuin vertaistuettavalla. Vertaistukihenkilöllä on aina taustalla omakohtainen kokemus, jonka voi jakaa vertaistuettavan kanssa. Vertaistukihenkilön oman tilanteen tulee olla sellainen, että hän voi toimia tukena vertaiselleen mm. siten, että hän on käsitellyt kokemustaan pidemmälle kuin vertaistuettava. Koulutettu vertaistukihenkilö toimii yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa ja antaa yleensä yhdistyksen palveluna vertaistukipalveluja erilaisissa tilanteissa esimerkiksi henkilökohtainen tapaaminen kuntoutusosastolla tai sairaalassa, ryhmätapaamisia esim. ensitietoilloissa tai vaikka puhelinkontakti. Vertaistuki voi toteutua kahden henkilön välillä, ryhmässä tai verkostoissa. Vertaisryhmät voivat poiketa toisistaan tavoitteidensa, tapojensa, toimintansa sekä sen keston ja ryhmän jäsenten suhteen. Vertaisryhmätoiminnalle on ominaista vapaaehtoisuus ja vastavuoroisuus. Ryhmän jäsenet toimivat samanaikaisesti sekä tuen antajina että sen saajina. Ryhmä on osa yhdistyksen toimintaa. Onko yhdistyksille vertaistoiminnan koulutustarpeita? Ilmoittakaa niistä Risto Lappalaiselle. Hän kartoittaa koulutustarpeet ja suunnittelee koulutuksia yhdistysten tarpeisiin. Toivomme, että yhdistysten palvelut tällä tärkeällä alueella voisivat vastata uusien sairastuneiden ja omaisten tarpeisiin ja vertaistukitoiminta kehittyy ja liittyy osaksi kuntoutus- ja palveluketjua. 2

3 Haluaisitteko Juttu-tupa-kurssin omalle paikkakunnallenne? Juttu-tupa-kurssi on paikallisen kansalaisopiston kurssi afaattisille henkilöille ja se toteutetaan yhteistyössä Aivoliiton kanssa. Kurssit ovat osa kansalaisopistojen kurssitarjontaa, ja opistot perivät toiminnasta kurssimaksun. Kurssi kokoontuu kertaa lukukaudessa, 2,5 3 tuntia kerralla. Kurssin ajankohta on yleensä ajoitettu aamupäivään. Juttu-tupa-kurssilla noudatetaan kaikilla paikkakunnilla samantapaista ohjelmarunkoa, joka rakentuu ajankohtaistuokiosta, teemakeskustelutuokiosta ja kommunikaatioharjoittelusta. Kurssin opettajana toimii Aivoliiton Juttu-tupa-koulutuksen saanut henkilö. Opistot maksavat opettajan palkan. Juttu-tupa-kurssilla ei ole tarkoitus korvata yhdistysten omia afasiakerhoja, vaan tarjota afaattisille henkilöille mielekästä toimintaa kerhojen lisäksi. Juttu-tupa-toiminta ei myöskään vie yhdistykseltä resursseja. Mikäli olette kiinnostuneita Juttu-tupa-toiminnasta ja sen käynnistämisestä omalla paikkakunnalla pyydämme teitä ottamaan yhteyttä Aivoliiton projektikoordinaattori Victoria Mankkiin. Aivoliitto hoitaa keskitetysti yhteydenotot paikallisiin työväen- ja kansalaisopistoihin ja neuvottelee kurssin käynnistymisestä. Neuvotteluissa sovitaan myös muista asioista, jotka liittyvät Juttu-tupakurssiin, kuten esimerkiksi opistohenkilökunnan koulutuksesta, yleisöluennoista ja opettajan koulutuksesta. Ohessa lähetetään Juttu-tupa-esite ja -posteri. Juttu-tupa toiminnan yhteyshenkilö on Victoria Mankki, p , victoria.mankki@aivoliitto.fi Liittokokouksen palautekyselyn tuloksia Edellisen Yhdistyspostin mukana lähetettiin kesäkuista liittokokousta koskeva palautekysely jäsenyhdistysten puheenjohtajille. Kyselyyn vastasi kaksitoista yhdistystä. Enemmänkin olisi vastauksia saanut tulla, mutta kyllä saaduista sai esille sen, mikä toimi ja mikä ei sekä parannusehdotuksia/ kehittämisideoita seuraavan liittokokouksen valmisteluun. Kiitämme kaikkia lomakkeen palauttaneita. Liittokokouksen ajankohtaan oli tyytyväisiä 75 % vastaajista. Sääntöjen mukaan kokous on pidettävä välisenä aikana. 70 % vastaajista toivoi, että kokous pidetään viikonloppuna arkipäivien sijaan. Kokouksen pitopaikan suhteen vastaukset jakautuivat tasan. 42 % piti Turkua ja Suvituulta hyvänä liittokokouksen pitopaikkana. Sama määrä vastaajia oli tyytymättömiä ja koki sijainnin syrjäiseksi ja liikenneyhteyksiltään huonoksi. Moitteet kohdistuivat Turkuun eikä Suvituuleen. Kokouspaikan tulisi olla liikenteellisesti hyvässä solmukohdassa ja helposti saavutettavissa. Kolmasosalla vastaajista oli helppoa nimetä liittokokousedustajat. Lopuilla edustajien nimeämistä vaikeuttivat yleisen kiinnostuksen puute ja pitkä ja vaikea matka kokouspaikalle. Liitto tuntuu toimivan vastaajien mielestä vakiintuneesti ja hyvin. Liittokokous koettiin tärkeäksi, koska kokous valitsi edustajat liittovaltuustoon. Kokouksella koettiin olevan myös sosiaalinen ulottuvuus, koska se tarjosi mahdollisuuden tutustua toisten yhdistysten edustajiin. Kokous tarjosi lisäksi mahdollisuuden saada ajantasaista tietoa liiton 3

4 toiminnasta. Liittokokouksen merkitys on koettu aiemmin suuremmaksi. Osalle liittokokouksen merkitys oli pieni ja kiinnostus sitä kohtaan laimea. Osalle kokemus liittokokouksesta oli ensimmäinen ja näin ollen merkitys ja vaikutukset olivat vieraita. Luottamus siihen, että edustajat hoitavat asiansa, tuli esille vastauksissa. Kokousjärjestelyihin oli tyytyväisiä 75 prosenttia. Eräs vastaaja ilmaisi asian näin: Olen erittäin tyytyväinen kokouksen puheenjohtajan toimintaan kokouksen läpiviemisestä ja kokous oli valmisteltu hyvin. Puutteena koettiin osallistujien esittely ja erityisesti liitovaltuuston ehdokkaiden esittely. Järjestelyjen koettiin hoidetun tehokkaasti. Toisaalla tehokkuutta arvosteltiin ja se koettiin jopa liialliseksi. Asia ilmaistiin mm. näin: Demokratiassa asiat ratkotaan porukalla, antakaa meille harkinta-aikaa. Keskustelua olisi kaivattu enemmän. Osa koki asioiden olleen liian valmiiksi valmisteltuja, jolloin keskustelun synnyttäminen oli vaikeaa: Asiat tuntuivat ennalta sovituilta, kansaa ei paljon kuultu. Joissakin vastauksissa todettiin, että aikataulu oli hieman tiukka, keskustelu asioista jäi puuttumaan, kentän kanta asioihin jäi vähäiseksi. Vastaajista 60 % piti aikataulua hyvänä. Vastaajat ilmaisivat jyrkän (80 %) kielteisen kannan etäosallistumiselle liittokokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Vain 20 % oli kiinnostunut asiasta. Palautteissa oli mm. seuraavia kehittämisideoista: Kokous voisi olla saman oloinen yhdistettynä muuhun tapahtumaan kuin tänäkin vuonna. Kommentti: Mukava kuulla, että kokeilu tuntui hyvältä. Arvelimme, että puheenjohtajapäivillä ja liittokokouksessa olisi suuri osa samoja osallistujia. Jotkut kokivat turhaksi tulla tunnin kokousta varten Turkuun, ja juuri siksi järjestimme kokouksen yhteyteen puheenjohtajapäivät ja huomioimme sen kokouksen ohjelmassa. Asialista pitäisi saada keskustella muiden osanottajien kanssa ennen kokousta, jolloin asioihin voisi ottaa paremmin kantaa itse kokouksessa ja asioita ei tarvitsisi valmistella muissa elimissä niin pitkälle kuin nyt. Kommentti: Järjestimme puheenjohtajapäiville ja liittokokoukseen tulijoille tietoisesti mahdollisuuden saapua paikalle jo perjantaina illalla ja siten mahdollisuuden tavata toisia ja keskustella seuraavan päivän kokousasioista. Samoin puheenjohtajapäivillä ennen liittokokousta esiteltiin tulevia kokousasioita. Toimintakulttuuri ei synny hetkessä eikä itsestään vaan sitä on luotava. Taidamme kulkea oikeaan suuntaan, joten jatketaan samaan malliin. Liitto on jäänyt jäsenistölle ulkopuoliseksi, vieraaksi saarekkeeksi. Liiton alueellisen toiminnan ja projektien esittelyä Kommentti: Tapahtumapaikalla oli kyllä tietotori, jossa esiteltiin liiton uusia palveluja. Oliko opasteemme paikalle puutteelliset? Hyviä ideoita, laitamme ne korvan taakse. Selkeämpiä ohjeita vaikutusmahdollisuuksista uusille osallistujille Kommentti: Erittäin tärkeä asia tämäkin ja asia on hoidettavissa esim. tuottamalla kirjallista ohjeistusta käytäntöihin liitokokouksessa. Laitetaan asia kuntoon seuraavaan liittokokoukseen. 4

5 Yhdistystoiminnan tueksi Ymmärrä yhdistystä -verkkokoulutus Haluatko päivittää yhdistysosaamistasi? Nyt se on mahdollista tehdä verkossa kotikoneella vaikka omalta sohvalta käsin silloin kun itselle parhaiten sopii. OK-opintokeskus tarjoaa: Ymmärrä yhdistystä -verkkokurssin Ymmärrä yhdistystä -verkkokurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tietoa yhdistystoiminnan perusasioista. Kurssilla opitaan vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä yhdistystoiminta on? Keitä ovat luottamushenkilöt ja mitä he tekevät? Mitä toimintaa yhdistyksen vuoteen mahtuu? Miten kokoukset toimivat? Miten jäsenistä huolehditaan? Kurssi toteutetaan verkkokurssina Moodle-oppimisympäristössä välisenä aikana. Moodle toimii koulutuksen yhteisenä työskentelypaikkana eli luokkahuoneena. Moodlea käytetään tiedottamiseen, ohjaukseen, materiaalin jakamiseen, tehtävien palauttamiseen ja yhteiseen keskusteluun. OK:n koulutussuunnittelijat tukevat ja ohjaavat opiskelua verkossa kurssin ajan. Verkkokurssille osallistuminen edellyttää osallistujalta toimivaa sähköpostiosoitetta sekä tietokoneen käytön perustaitoja (tekstinkäsittely, tiedonhaku internetistä). Verkko-opiskelu on vapaata ja itsenäistä, mutta vastuullista opiskelua. Luentojen ja tapaamisten sijaan opiskelija perehtyy materiaaliin ja tekee tehtäviä yksin ja keskustelee ryhmän muiden jäsenten kanssa verkossa. Opiskella voi ennalta määrättyjen päivämäärien välillä milloin ja mihin aikaan haluaa ja lähes missä vain, missä käytössäsi on verkkoyhteys. Tämä on verkko-opiskelun etu! Verkko-opiskelu vaatii opiskelijalta erityistä vastuunottoa ja itseohjautuvuutta! Kurssin hinta on 50. Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina mennessä: inointiilmoitus&ok=true&id= Koulutukseen otetaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja antavat koulutussuunnittelijat Minna Pesonen tai p ja Liisa Leskinen tai p Miten vaikutan? -kansalaistoimijan vaikuttamisen opas Miten vaikutan? -opas avaa vaikuttamisen peruskäsitettä sekä kannustaa ja innostaa yksilöjä ja yhteisöjä tietoiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen yhteiskunnassamme. Oppaassa käsitellään yksilön ja yhteisön vaikuttamismahdollisuuksia paikallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Tavoitteena on, että yhdistystoiminnassa mukana olevat henkilöt oppisivat näkemään yhdistyksen toiminnan myös vaikuttamisen sekä osallistumisen ja osallistamisen näkökulmista, ja oppisivat kehittämään yhdistyksen vaikuttamistoimintaa. Ok-opintokeskus julkaisi Miten vaikutan? -oppaan ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja suuren suosion vuoksi siitä on otettu useita lisäpainoksia. Viidessä vuodessa vaikuttamisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet niin paljon, että opas on nyt päivitetty ja osittain kirjoitettu uudelleen. Opas on tarkoitettu yksittäisille kansalaisille sekä yhdistysten hallituksen puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille, erilaisten yhdistyksen työryhmien vetäjille sekä henkilöille, jotka edustavat omaa yhdistystään kuntien tai kaupunkien työryhmissä tai esimerkiksi vammais-, nuoriso- tai vanhusneuvostoissa. Oppaan hinta on 12 euroa/kpl. Opasta voi tilata Ok-opintokeskuksesta: julkaisut tai p

6 Jelli-järjestötietopalveluportaali Apua ja ohjeita järjestötoimintaan löytyy Pohjois- Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen sivuilta osoitteesta Sinne on koottu eri sivustoilta löytyviä käytännön työvälineitä, menetelmiä ja malleja teemoittain järjestötoimintaan ja sen kehittämisen tueksi ja avuksi. Teemojen alta löytyy linkkejä eri toimijoiden julkaisemiin yhdistystoiminnan oppaisiin, työkalupakkeihin, menetelmiin, lomakepohjiin sekä toiminnan kehittämisen malleihin ja käytäntöön. Aineistoa on linkitetty seuraavien teemojen alle: Yhdistystoiminnan oppaita verkossa Käytännön työvälineitä järjestötyöhön Ideoita yhdistystoiminnan kehittämiseen Työvälineitä vapaaehtois- ja vertaisryhmätoimintaan Menetelmiä työskentelyyn ja ryhmätoimintaan Yhdistyksen perustaminen, hallinnointi ja talous Kokouskäytännöt Tiedottaminen ja viestintä Tapahtuman järjestäminen Projektien suunnittelu ja toteuttaminen Arvioinnin työkaluja ja menetelmiä Yhdistyslainsäädäntö Sovelin jäsenjärjestöt kutsutaan mukaan Voimaa vanhuuteen -yhteistyöhön Ikäinstituutin koordinoima valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma edistää kotona asuvien toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Tavoitteeseen edetään kehittämällä ja lisäämällä iäkkäiden liikuntaneuvontaa, lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittavaa liikuntatoimintaa, arkiliikunnan mahdollisuuksia ja ulkoilua. Ohjelman ensimmäisellä viisivuotiskaudella ikäihmisten liikuntatoimintaa kehitettiin, järjestettiin ja juurrutettiin 35 kolmivuotisessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallinnoimassa hankkeessa eri puolilla Suomea. Yhteistyöllä syntyi hyviä toimintatapoja iäkkäiden kuntosali- ja kotiharjoitteluun, liikuntaneuvontaan, ulkoiluun, ammattilaisten ja vertaisohjaajien kouluttamiseen sekä terveysliikunnan tukitoimiin. Hyvistä toimintatavoista saa lisätietoa Liikuntatekoja iäkkään hyväksi 1, 2 ja 3 -oppaista. Uudella ohjelmakaudella iäkkäiden terveysliikunnan hyviä toimintatapoja juurrutetaan entistä tiiviimmin järjestöjen ja julkisen sek- torin yhteistyönä. Ohjelmaan on tähän mennessä valittu seuraavat kunnat: Hämeenlinna, Iitti, Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka (JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), Juva Joroinen - Rantasalmi (JJR -kunnat), Kemiönsaari, Kokkola, Kustavi, Kuusamo, Sastamala, Alavus, Hanko, Juuka, Keuruu, Kokemäki, Liperi, Loviisa, Nurmes, Ranua, Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi), Ähtäri. Ohjelmaan valitut kunnat sitoutuvat kolmen vuoden ajan juurruttamaan uusia terveysliikunnan toimintatapoja alueensa vanhusten hyvinvoinnin parantamiseksi. Julkista puolta kannustetaan yhteistyöhön sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä esimerkiksi mielenterveys- ja muistiyhdistysten, kansanterveys- ja liikuntajärjestöjen sekä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kuntiin on perustettu yhteistyöryhmä, johon kutsutaan mukaan myös järjestöjen edustajia. Ikäinstituutti tarjoaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valituille kunnille ja niiden yhteistyöryhmille hyviä toimintatapoja, koulutusta, monipuolista mentorointia, verkostoitumista sekä kirjallista materiaalia ja tukea viestintään. 6

7 Ikäinstituutti kutsuu Sovelin jäsenjärjestöt ja niiden paikallistoimijat - Aivoliitto ry on Sovelin jäsenjärjestö - mukaan iäkkäiden terveysliikunnan kehittämistyöhön erityisesti valituissa kunnissa. Tehdään yhdessä työtä iäkkäiden toimintakyvyn hyväksi! Aivoliitto kannustaa yhdistyksiä hakeutumaan mukaan tärkeään asiaan paikallisella tasolla. Lisätietoja toiminnasta saa Ikäinstituutin suunnittelijoilta, jotka toimivat kunnissa kehittämistyön mentoreina. Annele Urtamo, annele.urtamo@ikainstituutti.fi p Heli Starck, heli.starck@ikainstituutti.fi p Minna Säpyskä-Nordberg minna.sapyska-nordberg@ikainstituutti.fi p Ulla Salminen ulla.salminen@ikainstituutti.fi p Tietoa vanhuspalveluista verkossa Vanhustyön keskusliitto on avannut verkossa uuden palveluhaun, josta ikäihmiset itse, heidän omaisensa, alalla toimivat työntekijät ja viranomaiset voivat hakea tietoja keskusliiton jäsenyhteisöjen tarjoamista palveluista ja ikäihmisille tarkoitetusta toiminnasta. Vanhustyön keskusliiton jäsenistöön kuuluu noin 350 toimijaa eri puolilta maata. Jäsenistössä on paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita, kuten palveluntuottajajärjestöjä, eläkeläis-, potilas- ja kansanterveysjärjestöjä sekä vapaaehtois- ja virkistystoimintaa toteuttavia järjestöjä. Palveluhaku on työkalu, jonka kautta löytyvät palveluntuottajien ja muiden toimijoiden yhteystiedot sekä linkit heidän Internet-sivuilleen. Uusi haku on ainoa alallaan ja se palvelee valtakunnallisesti. Uuden palveluhaun avulla kuka tahansa voi hakea verkossa tietoja Vanhustyön keskusliiton jäsenyhteisöistä ja heidän tuottamistaan palveluista. Hakuja voi tehdä mm. paikkakunnan, maakunnan tai etsityn palvelumuodon perusteella. Palvelut ja toiminta on rekisterissä ryhmitelty seuraavasti: Asumis- tai hoivapalvelua, kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa, kuntoutusta, päivätoimintaa, virkistystä, lomatoimintaa, vapaaehtoistoimintaa, neuvontaa, koulutusta, kursseja sekä muille kuin ikääntyneille suunnattuja palveluita tai toimintaa. Jos mietinnässä on kysymyksiä, mistä voisi löytää ikääntyneelle omaiselle tai läheiselle esimerkiksi kotipalvelua, asumispalvelua tai virkistystoimintaa, vastaus saattaa löytyä Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta kohdasta palveluhaku. 7

8 Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto ovat laatineet yhteistyönä sähköisen oppaan iäkkäiden ihmisten neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä. Opas perustuu sosiaali- ja terveysministeriön IKÄNEUVO-työryhmän muistioon, jossa esiteltiin ehdotukset ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen rakenteiden ja toiminnan sisällön kehittämisestä. Sivusto on tarkoitettu ensisijaisesti niille henkilöille, jotka toteuttavat, ohjaavat ja johtavat iäkkäiden terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluja ja iäkkäille suunnattua varhaista tukea. Toki sivusto palvelee kaikkia kansalaisia ja toimijoita. Sivustolta löytyy suosituksia ja ohjeita sekä tukiaineistoa palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä esimerkkejä hyviksi koetuista käytännöistä. Sivusto rakentuu kuuteen eri osaan: 1) Iäkkäiden neuvontapalvelut -osa sisältää mm. tietoa ja esimerkkejä matalan kynnyksen neuvontapalvelujen suunnittelua ja organisointia varten. Lisäksi on kuvattu joitakin neuvontatyön keinoja ja menetelmiä. 2) Hyvinvointia edistävät kotikäynnit -osa sisältää mm. lähtökohtia ja perusteita sekä erilaisia vaihtoehtoja kotikäyntien toteuttamiseksi. 3) Neuvontapalveluiden ja kotikäyntien teemat -osa sisältää esimerkkejä ja ajankohtaista tietoa asioista, joista ikäihmiselle neuvontapisteessä tai kotikäynnillä kerrotaan. 4) Kehittäminen ja yhteistyö -osa sisältää osaamiselle ja yhteistyölle asetettavia vaatimuksia sekä keinoja arvioida toimintaa. Mukana on myös palvelujen laatua ja tuotteistusta koskevaa tietoa, jota tarvitaan niin neuvontapalveluissa kuin kotikäynneilläkin. 5) Lait, suositukset, kirjallisuus, käsitteet -osa sisältää keskeisiä lähteitä sekä opaskirjassa käytettyjen käsitteiden määrittelyä. 6) Työntekijän työvälineitä -osa sisältää tietoa mm. testeistä ja mittareista, joita voidaan käyttää iäkkään ihmisen toimintakyvyn arvioimisessa. Tähän osaan liitetään myöhemmin lomakkeita ja kysymyspatteristoja iäkkäiden haastattelun ja keskustelun tueksi. Iäkkäiden neuvontapalvelut ovat lakisääteistä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010) kunnan sosiaali- ja terveystoimen järjestämää ja koordinoimaa tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta. Neuvontapalveluiden tavoitteena on edistää ja tukea ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Kunta voi järjestää iäkkäille asukkailleen hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Hyvinvointia edistävä kotikäynti on tarkoitettu kotonaan asuvalle iäkkäälle henkilölle, joka ei ole kunnan säännöllisten palvelujen piirissä. Tavoitteena on ikäihmisen hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukeminen. Opas löytyy THL:n kotisivuilta osoitteesta. Etusivu > Tutkimus ja kehittäminen > Työkalut > Iäkkäiden neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Joulutervehdys 8