hyötyy lapsi Adrienne Burgess: Tätä mieltä Isän huomioon ottamisesta mies haluaa olla kansainvälinen kätketyt äänet -päivä 15.6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hyötyy lapsi Adrienne Burgess: Tätä mieltä Isän huomioon ottamisesta mies haluaa olla kansainvälinen kätketyt äänet -päivä 15.6."

Transkriptio

1 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hinta 5 e N o Tervetuloa IV Miestyön Foorumiin Miehen ja perheen hyvinvointi Adrienne Burgess: Isän huomioon ottamisesta hyötyy lapsi 4 Tätä mieltä kunnon isä 8 ehdokkaat olivat 11 mies haluaa olla kansainvälinen kätketyt äänet -päivä

2 kuva: Nina Dodd pääkirjoitus Isät tuntuvat odottavan lupaa tulla mukaan lasten ja äitien maailmaan. 4 kannattaa ottaa Annantuvan Kunnon rento meininki huomioon isä isät -ryhmä on ryynästen miehillä N o Jos lapsen ja tarkoitettu isille Lapsilla ei ole perheen elämässä ja lapsille. Heikki viikollakaan on ongelmia, Rantanen on saanut säännöllisiä Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti lapsen kannalta ryhmästä kontakteja harrastuksia, 29. vuosikerta, ISSN x on tärkeää ja ideoita lasten eikä muutenkaan Päätoimittaja: Ritva Karinsalo selvittää, missä kanssa touhuamiseen. pidetä kiirettä, Toimitussihteeri: Essi Lehtinen oma isä on sillä ehtiihän sitä. Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, 10 kahvitauko: Nopeat auttajat vähentävät lastensuojelun tarvetta 11 ajankohtaista 12 minun työviikkoni: armoton verkostoituja 8 mies haluaa olla kunnon isä kolumni: Miksi lapsiperheet eivät enää tarvitse tukea? jäsenyhdistykset jäsenyhdistykset: Kansainvälinen Kätketyt äänet -päivä kirjauutuudet ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti Mikko Savelainen ja Tina Sarivaara Juttuideat ja palaute toimitukseen: Ensi- ja turvakotien liitto ry Asemamiehenkatu 4 A, Helsinki Ilmoitukset: Kirsti Kaleva Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 e 1/2 sivua 420 e 1/4 sivua 280 e Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 28 e / vuosi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy Painopaikka: Art-Print Oy Kannen kuva: Minna Kurjenluoma ilmestymisaikataulu: vko vko 47 Lapsen turvallisuus on aikuisen velvollisuus Vaalit on pidetty ja kansa on sanonut mielipiteensä. Odotukset kohdistuvat nyt uuteen hallitukseen. Mitä sen ohjelmassa on seuraavat neljä vuotta? Järjestöt ovat valppaina. Me Ensi- ja turvakotien liitossa toivomme turvallista lapsuutta kaikille lapsille, aivan kaikille. Mummona voi katsella muutoksia perheissä kolmen sukupolven ulottuvuudella. Oman isäni ikäiset miehet tekivät työtä ja rakensivat maata. Koti ja lapset olivat naisen valtakuntaa. Oman äitiyteni aikana korostettiin yhtä pysyvää kiintymyssuhdetta, äidin ja lapsen suhdetta. Nyt turvalliseen lapsuuteen kuuluu suhde äitiin ja isään. Ihailen nykyisiä, jotka teoillaan osoittavat olevansa kiinteä osa perhettä: hoitavat lapsia ja kotia, käyvät neuvolassa, vanhempainilloissa ja muodostavat vertaisryhmiä, jotta voivat puhua isyyden kipeistäkin asioista. Jopa luopuvat harrastuksistaan perheen takia. Perhe-elämä on juuri toimivuuden turvaamista, läsnäoloa ja omasta edusta luopumista. Vastuu lapsen turvallisen elämän rakentamisesta on aikuisella. Yhteiskunnan tehtävä puolestaan on suojata perhettä, tukea sitä, ja jos vaikeuksia tulee, varmistaa, että apua saa. Tämän jäsenlehti on omistettu isien ja perheiden yhteiselle hyvinvoinnille. IV Miestyön Foorumillakin kuultava Adrienne Burgess kertoo, millaista keskustelua isyydestä käydään Englannissa. Tervetuloa Foorumille! Ritva Karinsalo toimitusjohtaja

3 Fatherhood Institute ajaa naisten työhönpaluuta yhdessä naisjärjestöjen kanssa. isä ottaa huomioon Kannattaa Jos Adrienne Burgess saisi päättää, brittiläisten perheiden työnjakoon tulisi radikaali muutos. Isät otettaisiin mukaan lasten elämään ja huolenpidon vastuuta tasattaisiin äitien ja isien kesken. Teksti: Essi Lehtinen Kuvat: Tessa Oksanen Milo ja Richard-isä leikkivät puistossa. Keskeinen kysymys on, miten saada isät äitien rinnalle tasavertaisina huolehtimaan lapsista. Keväinen helleaalto lämmittää Lontoota ja lapset nauttivat kolmiviikkoisesta pääsiäislomasta. Perheet ovat viettäneet sunnuntain puistossa eväsretkellä. Maanantaiaamuna aurinko paistaa edelleen, kun englantilaisen isätyön think-tankin eli ajatushautomon Fatherhood Instituten tutkimusjohtaja Adrienne Burgess avaa viktoriaanisen kotitalonsa oven ja kutsuu meidät peremmälle. Hän yrittää pitää kissat sisällä ja lopettelee samalla puhelua. Hän on luvannut kertoa meille, mitä isille Iso-Britanniassa kuuluu. Fatherhood Institute tekee työtä maassa, jossa avioerot yhä lisääntyvät ja asenteet suhteessa isyyteen ovat yllättävä sekoitus modernia ja konservatiivista. Sunnuntaina puistossa on voinut nähdä, että nuoret isät osallistuvat lastensa hoitamiseen. Toisaalta jotkut lapsista saattaa kouluun lastenhoitaja, nanny. Keskeinen kysymys on, miten saada isät äitien rinnalle tasavertaisina huolehtimaan lapsista. Äidit töihin kuuden kuukauden jälkeen Iso-Britanniassa naiset työskentelevät ennen äidiksi tuloaan usein koulutustaan vastaavassa kokopäivätyössä, mutta hakeutuvat osa-aikatöihin, kun lapsi on pieni. Huhtikuun alussa voimaan tuli laki, joka jakaa vanhempainloman kuuden kuukauden jaksoihin. Isille laki antaa mahdollisuuden käyttää osa äitiyslomasta. Jos äiti menee töihin, kun vauva on puolivuotias, isä voi jäädä tuetusti kotiin lasta hoitamaan. Fatherhood Institute ajaa naisten työhönpaluuta yhdessä naisjärjestöjen kanssa. Burgess työtovereineen on myös laskenut, että kokonaistalous hyötyy vanhempainvapaan jakamisesta. Burgessin mielestä uusi laki on parempi kuin aiemmin, mutta ei silti kovin hyvä. Työnantajat pitävät meteliä siitä, että heille tulee ongelmia, jos äidit ovat työstä poissa pitempään kuin puoli vuotta. Siksi he taistelevat yli puolen vuoden äitiyslomaa vastaan. Me olemme periaatteessa samaa mieltä työnantajien kanssa siitä, että naisten tulisi palata töihin, kun vauva on puolivuotias, mutta meistä isien pitäisi sitten vuorostaan jäädä kotiin. Intensiivinen lapsesta huolehtimisen vaihe uhkaa Burgessin mukaan naisten toimeentuloa koko loppuelämän. Naisten työurat pitkä poissaolo tuhoaa. He jäävät vaille monenlaisia etuja ja saavat lopulta pienen eläkkeen. Laki muuttamaan asenteita Suomalaisittain hiukan vaikeasti sulava on Adrienne Burgessin näkemys sii- Adrienne Burgess on pääpuhuja IV Miestyön Foorumilla Miehen ja perheen hyvinvointi

4 Mitä aikaisemmassa vaiheessa myös isästä tulee lapsen läheinen hoitaja, sen parempi lapselle. The Fatherhood Institute (suom. Isyysinstituutti) Lapsilisiin vaikuttaminen Pienten ansiotulojen verotuksen Veikkaan, että keskusteluun tulee, pitäisikö lapsilisä selkeä helpottaminen maksaa Fatherhood vain pienituloisille. Institute Ongelma on eng- on, että tavoista, jos etuuttlantilainen ei makseta isyyteen kaikille, sitä liittyvien aletaan asioiden ylipäätään maksaa lapsen elämässä. vä- saava ihminen pääsee vaikkapa osa-aikaisiin töihin ja hemmän ajatushautomo. myös niille, Se määrittelee joille se on kaikkein tavoit- tarpeellisin. Huhtikuussa hänen Fatherhood tulonsa nousevat Institute 0 eurosta 1500 euroon kuukau- jotka ottavat Jos työmarkkinatukea, huomioon isän asumistukea ja toimeentulotukea teekseen koota yhteen ja vertailla isyyttä koskevaa tutkimustietoa, nostaminen auttaa muokimateriaalia. Viikko aktivoi Juuri niitä kouluja ihmisiä, otta- jotka yrittävät päästä tukien va- Ero dostamaan tuilla elävän hallituspolitiikkaa, ja palkkaa saavan vaikuttaa talouden maan välillä isät on entistä rassa läheisemmin elämisestä mukaan työhön, verotetaan tiukasti. jyrkentynyt. yleiseen isistä Vuodesta käytävään 1990 keskusteluun toimeentulotuki ja lapsensa on jäänyt koulutyöhön. Toukokuussa si- yleisestä tukea isien ansiokehityksestä mukaan ottamista jälkeen lasten noin ja 40 prosenttia. vustolla pyydetään Lastenhoitojärjestelmät eronneita isiä osallis- myös markkinoi kouluille dessa, Isien hänelle tarinaviikon itselleen tu- jää käteen 150 euroa enemmän. Perusturvan perheiden Elämäntilanteeseen palveluihin. perustuvat tuet ovat tumaan niin pienet, Institute ettei niillä pyrkii tule toimeen. vaikuttamaan Ihmiset isien hakevat ovat toimeen- etsineet parisuhteensa Työn vastaanottamiselle hoitamiseen edellytys on, että lapsille on sotulotuesta puolesta monella täydennystä eri tasolla esimerkiksi alkaen työmarkkinatuelle hal- tai lapsensa tai asioiden, pivia hoitopaikkoja. esimerkiksi huol- Varsinkin yksinhuoltajien työaikojen peruspäivärahalle. lituksen ohjeista, jotka koskevat esimertajuuden, järjestämiseen. mukaan joustavaa hoitoa on kehitettävä. kyselyyn yksinhuoltajille siitä, millaista tukea he sopiviksi kiksi Toimeentulotukea lasten päivähoitoa saa tai nykyään huostaanot ihmistä. Institute toimii täysin hallituksen toa. Instituutti on onnistunut luomaan myöntämin varoin. Pitkään valtaa pitä- Perusturvan hyvät suhteet ohjeistuksia yksinkertaistaminen tekeviin vanhempiin virkamiehiin hyvin monet ja tarjoaa ihmiset heille joutuvat se hakemaan perusteltiin sukupuolten Työn tasa-arvolla pientä avuksi rahaa asiantuntemustaan. monelta luukulta. Instituutti Jos saa monia ja etuuksia, äitien oikeudella tehdä koulutustaan ne on yhteydessä menevät päällekkäin myös ministereihin, ja niiden käsittelyajoista jotta vastaavaa tulee työtä myös lapsen syntymän pitkiä. he osaavat vaatia virkamiehiltään isien jälkeen. Konservatiivien noustua valtaan edellytys on, että lapsille on nyt Labour-puolue hyväksyi työn, koska Suomessa huomioimista. Kaiken perusturvan ei tarvitsisi olla syyhyn Fatherhood perustuvaa Kymmenen ja edellyttää henkeä monimutkaisia työllistävä Father- laskelmia. Esimerkiksi avioliittojen vakaudesta, jota puolisoi- asumistuki, hood Institute jonka pitää suuruus yllä sivustoa, riippuu muun jolle muassa den välinen per- tasapaino lapsista huolehtiheen on kerätty tuloista, laajasti asunnon erilaista pinta-alasta isyyteen ja liit- sijainnista, misen teet- ja taloudellisen vastuun suhteen tää tyvää paljon tietoa. hallinnollista Sivuston työtä. Dads Included tukee. Toiminnan rahoitus on turvattu Institute puhuu nyt myös (suom. Jo lapsiperheen Isät mukaan) tulojen -yhteisö määrittäminen rohkaisee on kahdeksi hankalaa. vuodeksi. Kenen kävijöitä tulot kertomaan lasketaan kokemuksiaan mukaan? Samasta työ- jääkaapista syövien? Nykymaailma on paljon monimutkaisempi kuin se, Fatherhood jossa lakeja aikoinaan Institute rustattiin. pyrkii vaikuttamaan isien puolesta monella eri tasolla alkaen hallituksen ohjeista, jotka koskevat esimerkiksi lasten päivähoitoa tai huostaanottoa. vastaanottamiselle sopivia hoitopaikkoja. tä, että äidin olisi syytäkin päästä pois kahdenkeskisyydestä vauvan kanssa jo puolen vuoden äitiysloman jälkeen, ettei masentuisi. Äidit ovat todella usein vauva-aikana masentuneita. Masennuksen huippu on vauvan ollessa 3 6 kuukauden ikäinen, kuvaa Burgess. Äiti on koko ajan vastuussa vauvasta ja usein kaksin hänen kanssaan. Niin sen ei pitäisi olla. Lapsen olisi hyvä olla voimakkaasti kiintynyt muihinkin kuin äitiin. Tilanteeseen voi vaikuttaa myös se, että äiti lapsikerhoja, joissa kaikki käyvät, ei juuri ole. Väestö on niin heterogeenistä, että vauva-ajan asioista keskustelemiseen ei aina helposti löydy vertaista. Burgess perustelee näkemystään lapsen hyvinvoinnilla. Mitä aikaisemmassa vaiheessa myös isästä tulee lapsen läheinen hoitaja, sen parempi lapselle. Burgess uskoo, vanhemmat alkavat jakaa vauvan hoitoa tasaisemmin vain, jos heidät käytännössä pakotetaan siihen. Kulttuurinen paine ja ajatus äidistä ensisijaisena hoivaajana on niin voimakas, että jos äidin vain on mahdollista olla vuosi lapsen kanssa kotona, hän on. Asenteet muuttuvat vasta, kun käytäntö osoittaa muutoksen mahdolliseksi. Itsestäänselvyys, joka jää huomaamatta Koska äidin tai isän masennus lapsen vauva-aikana vaikuttaa vuosia lapsen elämään, Iso-Britanniassa yritetään muuttaa tapaa hoitaa äitien masennusta. Tavallisesti terapeutti tai lääkäri työskentelee masentuneen kanssa ja puoliso jää ulkopuolelle. Nyt yritämme saada isät mukaan tukemaan äitejä. Samalla yritetään tukea myös isän mielenterveyttä, sillä masentunut masentaa helposti kumppaninsakin. Kun isät otetaan mukaan asian käsittelyyn, he ymmärtävät, mistä on kysymys ja heidän halunsa osallistua äidin Adrienne Burgess on kysytty luennoitsija. Kesällä hänet on kutsuttu Suomen lisäksi muun muassa Singaporeen. tukemiseen lisääntyy, äitien olo paranee ja he toipuvat nopeammin. Tuntuu itsestään selvältä, mutta sitä ei käytännössä oteta huomioon! Kehittelemisen varaa miesten mukaan ottamisen tavoissa vielä on. Jos miehet otetaan mukaan, heille usein järjestetään oma erillinen ryhmä illalla tai lauantaiaamuna. Adrienne Burgess kritisoi käytäntöä. Hänen käsityksensä nimittäin on, että ainakin osa isistä, joiden vaimot kärsivät masennuksesta, on työttömiä tai tekee vuorotyötä: heitä voisi tavata myös arkena päivällä. Toisaalta myös jotkut äidit haluaisivat osallistua ryhmiin lauantaina aamupäivällä. Isälle lupa tulla mukaan Isille järjestetään ryhmiä, vaikka ne eivät kovin suosittuja olisikaan. Burgess kehuu konservatiivihallitusta siitä, että isien kanssa edes pyritään työskentelemään. Työntekijät nimittäin eivät tee sitä mielellään. He ajattelevat, että isien mukaan ottamisesta tulee ongelmia ja riitaa. Työntekijät haluavat käydä kodeissa äitien ja lasten luona ilman, että heidän täytyy kysyä, voisiko isä osallistua tapaamisiin. Siksi isät halutaan omiin ryhmiinsä. Ja sitten, kun jostain säästetään, ensimmäisenä lopetetaan isien ryhmät, koska niitä pidetään ylimääräisinä. jatkuu sivulle

5 Perhe-elämän realiteetit eivät ole hohdokkaita, eikä niistä ole muodikasta puhua. Jos puhut, leimaudut ongelmaiseksi, sanoo Heikki Rantanen, joka käy Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Kunnon isät -ryhmässä. TEKSTI: Iita Kettunen KUVA: Rami Marjamäki Mies haluaa olla kunnon isä Rantasen mielestä ihmisiä pitäisi valistaa enemmän vanhemmuudesta ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kuten, että vanhemmuus vaatii uhrauksia ja aina ensimmäisenä tulee lasten ja perheen etu. Rantanen sanoo myös usein ihmetelleensä, kuinka yksi mies muka pystyisi kunnialla hoitamaan oman työnsä, kodin asiat, lapset ja parisuhteen. Meillehän tarjoillaan virallisena totuutena, että voit olla samaan aikaan hyvä vanhempi ja uraohjus. Se ei ole totta. Aina jokin jää rempalleen, ja tunnen siitä syyllisyyttä. Mies oppii parhaiten muilta miehiltä Rantasen perheessä on kaksi lasta, neli- ja kaksivuotiaat pojat. Kolmannen lapsen pitäisi syntyä juhannuksen alla. Nuori isä kertoo perheen kasvettua joutuneensa vähentämään huomattavasti rakkaita harrastuksiaan, maastopyörien ja tietokoneiden kanssa näpräämistä. Myös sosiaaliset kontaktit ovat jääneet vähiin, koska arki kuluu työn ja kodin väliä surffatessa. Annalan kaupunginosassa toimivan Annantuvan Kunnon isät -ryhmä on tarkoitettu isille ja lapsille, ja siellä Rantanen on muun muassa saanut uusia kontakteja ja ideoita lasten kanssa touhuamiseen. Hänen mielestään miehet eivät juuri perusta neuvolan tätien neuvoista, sillä usein he uskovat itse tietävänsä parhaiten kaikki asiat. Mutta kun näen käytännössä, kuinka muut isät ja lapset tekevät, saan idean kokeilla itsekin samaa. On myös hyvä nähdä, että muillakin voi olla samoja ongelmia kuin itsellä. Rantasen mielestä on sääli, että erityisesti lähiöissä perheet eivät juuri ole keskenään tekemisissä. Paljon puhuttu yhteisöllisyys on ihan oikeasti hukassa. Osittain siitä johtuvat perheiden ongelmat, sillä kukaan ei pärjää yksin. Tavallaan ymmärrän miehiä, jotka ratkeavat ryyppäämään, kun eivät kestä Meillehän tarjoillaan virallisena totuutena, että voit olla samaan aikaan hyvä vanhempi ja uraohjus. Se ei ole totta. perhehelvettiä. Keskivertosuomalainen mies on aika epäsosiaalinen, ja usein ainoa yhteisöllisyys löytyy lähikapakasta. Perhe on tärkein Heikki Rantasen mielestä on hyvä, että Kunnon isät -ryhmän vetäjä on hieman vanhempi, perheellinen mies, jonka elämänkokemusta voi arvostaa. Välillä lapsille on omaa ohjelmaa, jotta isät voivat keskustella syvällisemmistäkin asioista, vaikka usein puhe tuppaakin kääntymään työasioihin. Kyllä minä keskustelisin mielelläni lasten kasvatuksestakin. Pohdiskelen usein, mitä minun pitäisi isänä tehdä, että lapsistani ei tulisi narkkareita eikä rikollisia. Miten antaisin heille hyvät eväät elämään ja miten he kasvaisivat myös toisten huomioon ottamiseen. Isänä Heikki joutuu kohtaamaan tosiasian, että lasten kanssa eläessä oma etu tulee viimeisenä ja lasten ja perheen etu ensimmäisenä. Siihen sitoutuminen on minulle ollut kaikkein vaikeinta. Tämä on koulu, joka jatkuu koko ajan. Mutta se antaa takaisin pikku hiljaa, ja lopulta paljon enemmän kuin osaa odottaa. Perhe on minulle kaikki kaikessa, enkä kaipaa takaisin poikamies-boxiin. Vaikkapa Kunnon isät -ryhmästä saan tukea toimiakseni sen hyväksi. Mieskin haluaa tulla kuulluksi Kunnon isät -ryhmiä vetää Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n isätyöntekijä Esa Kangasjärvi. Ryhmien tarkoitus on tukea perheitä, vanhemmuutta ja isyyttä tarjoamalla isille ja lapsille yhteistä tekemistä. Perhetupien kanssa toteutetuissa ryhmissä painottuvat verkostoituminen, vapaaehtoisuus ja joustavuus. Käymme paljon retkillä ja teemme yhdessä ruokaa. Miehille ruoka on hyvin tärkeää. Tarjoamme vertaistukea nuorille isille, jotka usein jäävät yksin erityisesti lasten ollessa pieniä. Kangasjärven mielestä isät ovat nykyisin entistä kiinnostuneempia lastensa tarpeista ja omasta osuudestaan heidän elämässään. Mutta perhe-elämässäänkin miehet kaipaavat usein omaa valinnanvapautta ja yksityisyyttä, ja oma sosiaalinen verkosto valitaan useimmiten omasta harrastuspiiristä. Ryhmien lisäksi Kangasjärvi on tehnyt Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n Perhekulma Puhurissa kuusi vuotta työtä isien kanssa perheväkivaltatilanteissa. Jos äiti hakeutuu lapsien kanssa turvakotiin suojaan, ottaa Kangasjärvi yhteyttä perheen isään. Isätyöntekijän tapaaminen on miehelle vapaaehtoista, mutta lähes kaikki miehet ottavat vastaan tapaamistarjouksen. Joillekin riittää, että hänen oma näkemyksensä tulee kuulluksi, mutta toisten kanssa asiakassuhde voi kestää vuosia. Yksikin kohtaaminen on tärkeä. Vuosi vuodelta yhä useammat miehet käyttävät Tampereen ensi- ja turvakodin erilaisia palveluita. Miehet ovat oikeasti aika kriittisiä, eivätkä he osallistu johonkin toimintaan vain siksi, että sellainen on olemassa. Nyt on selkeästi tarvetta lapsiperheille suunnatulle toiminnalle

6 kahvitauko ajankohtaista Nopeat auttajat vähentävät lastensuojelun tarvetta Apu Janakkalan lapsille ja nuorille Reija Sailio ja Miia Hämäläinen auttavat Janakkalan lapsiperheitä, kun ongelmat ovat vielä pieniä. Nopea apu on vähentänyt lastensuojelun työtä kunnassa. - perheet ottavat itse yhteyttä. samoin neuvolat, tarhat, koulut yms. - yksinkertainen ja halpa työmalli - ennen lastensuojelua - Reija on sosiaalikasvattaja, sosionomi, lastentarhan- opettaja ja perhetyön ammattilainen - Miia on nuorisonohjaaja, yhteisöpedagogi ja perhetyön ammattilainen - Janakkala on vajaan asukkaan muuttovoittoinen kunta Kanta-Hämeessä. Reija Sailio ja Miia Hämäläinen, mitä te teette työksenne? Teemme ennaltaehkäisevää perhetyötä Janakkalan kunnassa. Olemme innostuneita työtavasta, jonka olemme saaneet luoda vastaamaan suoraan avun tarpeeseen. Millaista apua perheet tavallisimmin tarvitsevat? Apua arjen asioihin ja kasvatukseen, kuten rajojen ja sääntöjen asettamiseen lapsille ja nuorille, kouluun liittyviin vaikeuksiin, vanhempien eroon liittyviin ongelmiin ynnä muuhun sellaiseen. Mitkä ovat tärkeimmät auttamsen keinot? Työmme intensiivisyys ja se, että olemme nopeasti perheen tavoitettavissa. Pyrimme käymään ensimmäisen kerran perheen luo- na viikon kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta. Käymme kodeissa tilanteesta riippuen 2 5 kertaa. Kuuntelemme, keskustelemme, järjestelemme käytännön asioita ja ohjaamme perhettä eteenpäin samaan erilaista tukea. Kenen oli idea palkata työpari tekemään ennaltaehkäisevää työtä perheiden kanssa Janakkalassa? Sosiaalityön johtajan Anna Roinevirran. Perheneuvolan palvelut kunnassa supistuivat, mutta kuntalaiset tarvitsivat silti apua lasten kanssa tai parisuhteessa eteen tuleviin ongelmiin. Aloitimme työn viime vuoden toukokuussa. Miia Hämäläinen ja Reija Sailio selvittivät aluksi, millaista apua perheet tarvitsevat. kuva:liisa Jormalainen teksti: Essi Lehtinen Kuka rahoittaa työnne? Janakkalan kunta ostaa työmme Kanta-Hämeen perhetyö ry:ltä, jonka palveluksessa siis olemme. Koska työtapa on ollut kokeilu, sen rahoitus on järjestynyt tähän asti puolen vuoden jaksoissa. Nyt voimme jatkaa kesäkuuhun Miten monta perhettä asiakkainanne on vuoden aikana ollut? Viime vuoden toukokuusta kirjoillamme on ollut 51 perhettä. Juuri nyt teemme työtä 10 perheen kanssa. Oletteko pystyneet auttamaan lapsia ja vanhempia? Kun teemme työtä perheiden kanssa vain lyhyen ajan, työmme vaikutus näkyy usein vähän myöhemmin, kun perhe on ohjattu saamaan tarvitsemansa avun. Palaute ja oma tuntumamme sanovat, että olemme vastanneet perheiden tarpeisiin melko hyvin. Lastensuojelun tarve kunnassa on vähentynyt. Maistuuko kesällä jääkahvi? Mieluummin pehmis ja tavallinen kahvi! Molemmille! Tätä mieltä ehdokkaat olivat Kansanedustajaehdokkaat kertoivat ennen vaaleja näkemyksensä perheväkivallasta Ensi- ja turvakotien liiton internetsivulla. Vastaajat suhtautuivat perheväkivaltaan vakavasti. Yleisesti ottaen puolueiden välillä ei ollut suuria näkemyseroja. Kampanjaan osallistui joka seitsemäs ehdokas (350). Parhaiten ehdokkaansa saivat liikkeelle SDP, kokoomus, vihreät ja Vasemmistoliitto. Liitto halusi kampanjalla kiinnittää huomiota avun saamiseen joka puolella Suomea ja riippumatta kunnan rahatilanteesta. Yli 3000 sähköpostiviestillä tehtiin puolueille tunnetuksi liiton pyrkimys saada turvakotipalveluiden rahoitus hallitusohjelmaan. Perhekuntoutus on tehokasta Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä tehtävän perhekuntoutuksen tulokset ovat erittäin myönteiset. Erityisesti vauvan vointi koheni puolen vuoden kuntoutusjaksolla. Vauvoista 86 prosentin tilanne parani jonkin verran tai merkittävästi. Perhekuntoutusryhmät kokoontuvat jakson aikana 2 3 kertaa viikossa. Vanhemmat ja työntekijät arvioivat jakson vaikutusta äidin, isän ja vauvan vointiin ja heidän väliseensä vuorovaikutukseen. Ryhmämuotoista kuntoutusta tarjotaan kahdeksassa liiton jäsenyhdistyksessä. kansallisteatterissa ilta turvakotityölle Kansallisteatteri järjestää hyväntekeväisyysillan, jonka tuotto ohjataan lyhentämättömänä Ensi- ja turvakotien liiton perheväkivallan vastaiseen työhön. Ilta alkaa paneelikeskustelulla, jossa perheväkivallasta keskustelevat muun muassa kirjailija Sofi Oksanen, Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo ja Anna-lehden päätoimittaja Hanna Jensén. Illan päättää ainutkertainen konsertti, jossa Maija Kaunismaa esittää itse säveltämiään ja Sofi Oksasen sanoittamia lauluja. Illan juontaa Baba Lybeck. Tapahtuman yhteydessä Teos julkaisee Liian lyhyt hame Kertomuksia keittiöstä -kirjan ja tupla-cd:n, jonka tuotosta osa luovutetaan liitolle. Oksasen ja Kaunismaan tuotantoa nähdään Kansallisteatterin Omapohjassa syyskuussa, jolloin ensi-iltansa saa musiikillinen teatteriesitys Kertomuksia keittiöstä. Sitä esitetään asti. Liian lyhyt hame lähtee kiertueelle lokakuussa. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Annan Puhu nyt. Älä vaikene kuoliaaksi. -kampanjan kanssa, joka herättelee väkivallan uhrin läheisiä tunnistamaan väkivallan kierteen ja puuttumaan siihen. Annassa julkaistut jutut perheväkivallasta ovat sivuilla Perhetalon toiminta päättyi Helsingin ensikoti ry:n Perhetalo on jouduttu taloudellisen tilanteen vuoksi sulkemaan ja talo on myynnissä. Talossa asui pienten lasten perheitä, jotka tarvitsivat tukea esimerkiksi ensikodissa olon jälkeen. Talossa erikoistuttiin kotona tapahtuvaan perhekeskeiseen lastensuojelutyöhön. Perhetalon palveluita osti vuodesta 1995 pääasiassa Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Viime vuonna Perhetalossa asui 15 helsinkiläistä perhettä. Toiminta päättyi huhtikuun lopussa. Lapsiperheille ei ole Helsingissä vastaavaa palvelua. Säästöillä heikennetään jo valmiiksi heikossa asemassa olevien pikkulapsiperheiden elämää, sanoo vastaava sosiaalityöntekijä Susanna Råman-Maljonen. HAE SYKSYN EDUNVALVOJAKOULUTUKSEEN Haku syksyn lastensuojelun edunvalvojakoulutukseen on alkanut. Koulutus on tarkoitettu lastensuojelun työkokemusta omaaville henkilöille. Se antaa valmiudet lapsen edunvalvojana toimimiseen lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. KOULUTUS ja Helsingissä. Hakuaika päättyy Kysy lisää: Milja Laakso p milja.laakso@pelastakaalapset.fi tai Päivi Sinko p , paivi.sinko@helsinki. Reima Oy lahjoitti liitolle Tutta Retronorsu -malliston myynnistä yhteensä euroa. Varat käytetään Baby blues - ja Doula-toimintaan. Kiitos tuesta!

7 Teksti ja kuvat: Jukka Ihalainen minun työviikkoni Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Armoton verkostoituja Jukka Ihalainen toimii Turvallisten perheiden Päijät- Häme -projektin päällikkönä ja järjestelee syksyksi verkostotapaamista lähisuhdeja perheväkivaltaa työssään kohtaaville huhtikuuta Jukka suunnitteli tulevia sisältöjä ja teki yhteistyötä muiden lahtelaisten kanssa. Jukka työskentelee Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksessä. Turvallisten perheiden Päijät-Häme-projektin osa-aikarenki Rytkösen Timo tulee täksi päiväksi Lahteen. Minulle, projektin ainoalle kokopäiväiselle, nämä päivät ovat erityisen merkittäviä. Haemme vauhtia edellisen viikon Turvallinen parisuhde ei synny sattumalta -illasta, jonka keskustelu oli hykerryttävää. Viime syksyn yhteistyö Päijät-Hämeen liiton kanssa jatkuu. Julkaisemme kirjan seminaarisarjasta ja projektimme kokemuksista. Homma on hyvin liikkeellä, työnnämme Timon kanssa sujuvasti syrjään ajatuksen turhan suuren palan haukkaamisesta. Apuna ja tukena ovat projektia kehittävällä työotteella arvioivat Marjaana Seppänen ja Kirsi Kuusinen-James. Kotiin tullessa poikani Kalle tekee selväksi, että kevät tukee tuloaan ja isän on lähdettävä pyöräkaupoille ihan välittömästi. Reippaasti työmaalle. Säröperheelle tueksi -projektin johtoryhmä alkaa yhdeksältä ja olen luvannut esitellä Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan työkokouksen antia. Projekti on hienosti ja vastuullisesti pilotoinut vapaaehtoisten mahdollisuuksia tukea vanhemmuutta ammatillista tukea saaneiden vauvaperheiden elämään ja luoda siihen turvallisuutta. Keskustelu kokouksessa on innostavaa ja sopivan kriittistä. Säröperhe-projektin myötä alkanut yhteistyö Diakonialaitos Lahden kanssa avaa monia mahdollisuuksia. Viestittelin tyttäreni Maijan kanssa, joka on aloittelemassa kandityötään Joensuun yliopistossa. Kuinka ollakaan, aihe on koulupäivän turvallisuus tai turvattomuus oppilaan kokemuksena. Säröperheistä puhumassa Sirpa Tölkkö ja Marja Keto Aamulla en kipuakaan Ahvenistonkadun neljänteen kerrokseen työhuoneeseeni, vaan poikkean kolmanteen tapaamaan Jussi-työntekijöitä Arto Lillvisia ja Jukka Sunia. Kahvitellen käsitellään auditoinnit, autokaupat, miehen paikka perheessä, Pelsun kausi, vaalit ja perheväkivalta. Savolaisen Pipsan ja Jukan kanssa teemme hyvää yhteistyötä Uskalla puhua -hankkeen tiimoilta. Oppitunnit luokissa ja vanhempainillat yhteistyössä koulupoliisien, Pulinapajan ja koulun oman väen kanssa ovat olleet innostavia. Suunnittelemme Jukan kanssa kokemusten kokoamista. Junaan hyppäämme Marja Kedon ja Jukan kanssa hyvissä ajoin, että ehdimme liittoon palaveriin Jussi Pullin ja THL:n Helena Ewaldsin kanssa. Syksyn Väkivaltafoorumin sisältö selkenee taas. Haemme yhteistuumin ratkaisuja, jotka tukevat verkostoitumista ja mahdollistavat kaikkein keskeisimpien ja kiinnostavimpien teemojen käsittelyn. Illalla mieskuoromeininkiä. Iltamyöhällä puhelen vaimoni Karinin kanssa; on se hyvä, ettei poikamme Markus lentänyt reppureissullaan nyt Tokioon. Helppo lapsista oli huolehtia, kun olivat vielä tässä lähellä. Useat lahtelaiset projektit päättyvät tai hakevat työlleen jatkorahoitusta samaan aikaan kuin Turvallisten perheiden Päijät- Häme: Miessakkien, Mielenterveysseuran ja MLL:n projektit ja Säröperhe. Olemme tehneet yhteistyötä pitkin matkaa, syksyksi suunnittelemme yhteistä loppuseminaaria. Oma projektimme on voinut vaihtaa kokemuksia muiden Ensi- ja turvakotien liitossa toimivien varhaisen tuen projektien kanssa. Olemme puhuneet lähipiirin mahdollisuuksista luoda ja ylläpitää perhe-elämän turvallisuutta. Erityisesti iloitsen, kun kuulen, miten vertaisuus, kokemusasiantuntijuus ja lähimmäisyys voivat auttaa perheväkivallan keskellä kipuilevia. Läheisten merkitys tulee mieleeni, kun puhun pitkän puhelun tyttärensä parisuhteesta huolestuneen äidin kanssa. Äidistä tuntuu, ettei väkivaltaa pystyy estämään. Näkökulma perhe-elämän turvallisuuden lisäämisestä tuntuu helpottavan häntä itseään ja avaavan uusia mahdollisuuksia toimia. Illaksi ajelemme Padasjoelle päihdeja perheväkivaltapaneeliin, jonka paikallinen koulu järjestää oppilaiden vanhemmille. Mukana ovat Päijät-Hämeen turvallisuussuunnittelusta vastaava poliisimies Timo Komonen ja asikkalalaiset päihdetyöntekijät. Kotiin tullaan pimeässä loskassa. Lautailevalle abipojalleni Lasselle räntäkin passaa, Messilän rinteet ovat vielä auki. Hyvät kahvit ja toimistopalaveri. Vakavan perhe- ja lähisuhdeväkivallan hoitamiseen keskittyvä moniammatillinen ryhmä tekee hyvää työtä. Asuntoasioista vastaava pystyy kiirehtimään ja helpottamaan asunnon saantia, kun perheen sisällä on tullut voimaan lähestysmiskielto. Turvakoti on Lahdessa saanut uudet omat tilat. Tistelgrenin Ritvan kanssa järjestämme sinne hälyttimiä. Kaikki tämä vaarantaa päiväni keskeisimmän; keskittymisen joka perjantaiseen kiekkovuoroon. Kiekko putoaa jäähän kello Pajulahden hallissa. Niin, ja Lotta-tyttäreni pölähtää kotiin Lahteen opinnoiltaan Tukholmasta. Päijät-Hämeen turvallisuusverkoston verkostofoorumi Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa Katso lisätietoja ja ilmoittautuminen Pasilan asemalla, mukana Marja Keto. Padasjoelle menossa Jukka Ihalainen, Jukka Suni ja Arto Lillvis

8 Rento meininki Ryynästen miehillä Jimi Ryynänen aikoo ensi kesänä ainakin kiivetä puuhun. Se sopii Ari-isälle, joka ei ota kesäloman vietosta turhia paineita. teksti: Mia Sivula kuvat: Kaisa Sirén Ari ja Jimin kesäloma on vielä täynnä tyhjää. Ehkä mennään tädin luo Savoon. Jimi Ryynänen, 6, on tottunut haastatteluihin. Kun paikallislehden toimittaja kyseli taannoin mieluisinta joululahjaa, Jimillä oli vastaus valmiina. Rummut. Mutta kun olisi tarkoitus jutella siitä, millainen on hyvä isä ja milloin oma isä on vähän tyhmä, se ei ole yhtä helppoa. Etenkin kun tuntuu niin kivalta, että isä on tullut taas viikon työreissun jälkeen kotiin. Isä, Ari Ryynänen, auttaa. Kyllä minulla Jimin kanssa riitaa tulee, mutta saa tullakin. Ollaan vaimon kanssa sovittu, että lapset saavat räjähdellä kotona turvallisessa ympäristössä. He joutuvat eskarissa ja koulussa olemaan koko päivän kiltisti, ja se on varmasti välillä raskasta, hän sanoo. Entä kuka riidan yleensä aloittaa? Iskä, Jimi sanoo. Pois turha kiire Jimi asuu Rovaniemellä äidin, isän ja isoveli Juuson, 8, kanssa. Kotona on hulinaa varsinkin silloin, kun isosisko Anne-Mari tulee kylään lastensa Savannan, 4, Romeon, 2 ja Rasmus-vauvan kanssa. Ja Savanna kiusaa minua aina joskus ruokapöydässä, Jimi sanoo. Ari ajaa sunnuntaisin Ivaloon pitämään viikon ajan tietotekniikkakoulutuksia työttömille työnhakijoille. Kun auto rullaa perjantai-iltana takaisin kotipihaan, vastaanotto vaihtelee. Joskus pojat tulevat halaamaan, joskus juoksevat karkuun. Joskus ne menevät piiloon, ja minun pitää etsiä. Viikonloppuisin keltaisessa puutalossa eletään tavallista, pikkuisen laiskanpulskeaa perhe-elämää. Lapsilla ei ole viikollakaan säännöllisiä harrastuksia, eikä muutenkaan pidetä kiirettä, sillä ehtiihän sitä. Tiedän perheitä, joilla on harrastuksia seitsemänä päivänä viikossa ja parhaina kahdesti. Me ei Helin kanssa haluttu lähteä siihen ollenkaan. Viikonloppuisin ollaan vaan ja lojutaan, sillä se on kaikkein mukavinta. Käydään ehkä pizzalla, ja pidetään elokuvailtoja. Vuokraamme elokuvia, joita lapsetkin voivat katsoa. Pukkaamme sohvan poikittain olohuoneen lattialle, keräämme pikkupöydille naposteltavaa ja panemme äänet isolle, Ari kertoo. Niinä iltoina iskän kainaloon kaivautuu kaksi lämmintä poikaa. Tärkeät leikkikaverit Jimillä on eskarissa hyviä kavereita, kuten Niila ja Miro. Samanikäisiä kavereita ei ihan kodin lähellä asu, joten isoveli Juuso on tärkeä leikkikaveri. Yhdessä he leikkivät vaikkapa Pikkuväki-hahmoilla tai magneettisilla Bakuganeilla. Mitä isän kanssa olisi kiva tehdä kahdestaan? Jimi miettii pitkään ja hymyilee, kunnes isä tulee apuun. Jimi taitaisi tykätä, jos ehtisin leikkiä hänen kanssaan enemmän, Ari sanoo. Iltahetki on pojille tärkeä. Veljekset nukkuvat samassa huoneessa, ja sängyt on aseteltu L-kirjaimen muotoon. Kun isä on satuvuorossa, hän istahtaa Jimin jalkopäähän Juuson pään viereen lukemaan. Sadun jälkeen jutellaan hetki. Viimeksi Vakoojan käsikirja herätti Jimissä paljon kysymyksiä, jotka piti saada tarkistaa isältä ennen nukahtamista. Ensin kalaan, sitten kiipeilemään Ryynäsen perhe suhtautuu rennosti myös kesälomaan. Lomalle ei ole laadittu tiukkaa suunnitelmaa, vaan lokoisa oleskelu on kaiken a ja o. Ennen aamua pistetään nukkumaan, ja ennen iltapäivää Viikonloppuisin ollaan vaan ja lojutaan, sillä se on kaikkein mukavinta. yritetään nousta ylös. Meillä ei ole sellaista suorittamisen tarvetta, että ensin pitää istuttaa potut ja sitten kiertää kaikki sukulaiset, Ari sanoo. Kivoja tekemisiä löytyy silti, tuumii Jimi. Tykkään ajaa pyörällä ja käydä kalassa isin tai Martti-papan kanssa. En ole uskaltanut itse panna matoa koukkuun, mutta olen uskaltanut koskea kalaa, Jimi sanoo. Ja on minulla oma puukkokin monitoimityökalussa. Teen sillä erilaisia hommia, hän lisää. Kun eskari kesän alkaessa päättyy, Jimi menee muutamaksi viikoksi päiväkotiin. Juhannuksena alkaa kesäloma. Aion mennä uimaan Kemijokeen. Osaan jo sukeltaa. Sen opin ensin. Mutta ihan ekaksi minä opin kiipeilemään. Osasin sen jo ennen kuin opin kävelemään

9 jatkoa sivulta 7 kolumni Lapsen takia on selvitettävä, missä hänen oma isänsä on. Isä ei yleensä ole kaukana. Isät tuntuvat odottavan lupaa tulla mukaan lasten ja äitien maailmaan. Burgess tietää tapauksen, jossa kokeiltiin muuttaa sanamuotoa kirjeessä, jossa kerrottiin vanhemmille vauvan syntymän jälkeisestä terveydenhoitajan kotikäynnistä. Kirje osoitettiin äidille ja isälle, ei enää vanhemmille. Kun aiemmin kaksi isää kymmenestä oli ollut paikalla kotikäynnin aikana, nyt paikalla oli seitsemän kymmenestä. Vaikka isä olisi poissa Isien mukaan ottamisen täytyy kuitenkin kypsyä työntekijän mielessä, ennen kuin hän pystyy muuttamaan työskentelytapaansa. Kotikäyntikutsua muuttanut työtiimi halusi pohtia tilannetta kokeilun jälkeen, ennen kuin jatkoi uuden kirjeen lähettämistä. He pelkäsivät pahoittavansa yksin vauvansa saaneiden äitien mielen, jos lähestyisivät heitä puhuttelulla äiti ja isä. Kävi kuitenkin niin, että sanamuoto antoi myös yksinhuoltajaäideille luvan puhua miehestä, jonka kanssa he juuri olivat saaneet vauvan, mutta joka ei ollut paikalla. Myös miehen poissaolo oli hyvin merkittävää. Isyyden suhteen tehtävä työ ei ole vain isien kanssa toimimista. Joskus tärkein osa työstä tehdään äitien ja lasten kanssa. Jos lapsen isä on armeijassa, töissä pitkiä aikoja jossain kauempana, eronnut lapsen äidistä tai vaikka vankilassa, äiti voi yrittää ohittaa asian käsittelyn ajanhukkana. Samalla hän ohittaa tilanteesta tuntemansa hädän ja huolen. Lapselta asiasta ei ehkä edes kysytä. On tärkeää, että äidit ja lapset saavat miettiä isää ja isyyttä. Työntekijä voi antaa luvan ajatella häntä ja surra. Tiedän työntekijän, joka pyrkii aina etsimään isän työskennellessään äidin ja lapsen kanssa. Jos isä ei halua tulla mukaan, työntekijä asettaa hänen paikkaansa osoittamaan tyhjän tuolin, jonka kautta mies on läsnä. Vähän tietoa uusperheiden isistä Isät voivat haluta mukaan huolehtimaan lapsesta tai olla poissa, mutta myös vaihtua. Jopa joka neljännellä naisella Iso-Britanniassa on jo lapsia useamman kuin yhden miehen kanssa. Naiset saavat ensimmäisen lapsensa nuorina, eroavat ja löytävät uuden kumppanin, jonka kanssa saavat lisää lapsia. Niinpä isäpuolten ja perheen isähahmojen vaikutus lapsiin on yhä keskeisempi asia yhteiskunnassa. Isäpuolen vaikutuksesta lapsen elämään tiedetään paljonkin, mutta uusperheistä ei. Uusperheet haluavat pitää itseään tavallisina perheinä, eivätkä siksi tule tavoitetuiksi uusperheinä. Heidän asenteensa on, ettei heillä ole ongelmia. Perhetilanteen yleisyyteen nähden tietoa sen vaikutuksista on siksi valitettavan vähän. Äiti- ja isäpuolista tiedetään kuitenkin, että heidän olemassaolonsa on lapsen kannalta riski. Äiti- ja isäpuolista tiedetään kuitenkin, että heidän olemassaolonsa on lapsen kannalta riski. Isä- ja äitipuolet kohtelevat lapsia kaltoin useammin kuin biologiset vanhemmat. Isästä pitää kysyä Perheiden kanssa työskentelevät ovat taipuvaisia tekemään työtä äidin ja perheessä asuvan miehen kanssa menemättä sen syvemmälle. Kysymättä, kenelle lapsista mies on isä ja kenelle ei. Äidiltä ei kysytä isistä, koska työntekijät haluavat mennä mukaan äidin ajatukseen onnellisesta perheestä uuden isähahmon kanssa. Jos lapsen ja perheen elämässä on ongelmia, lapsen kannalta on tärkeää selvittää, missä oma isä on. Hän ei yleensä ole kaukana eikä vaikeasti tavoitettavissa. Isä voi olla lapselle ja äidille riski, mutta lapselle myös voimavara. Burgess tuntee muutaman vuoden takaa tapauksen viidestä lapsesta, jotka otettiin huostaan huumeita käyttävältä äidiltään vuosien työskentelyn jälkeen. Jokaisella lapsella oli eri isä, mutta sosiaalityöntekijät tunsivat vain vanhimman lapsen isän, joka hänkin käytti huumeita. Muiden neljän lapsen isistä ei tiedetty mitään. Vaikka vaivaa pidettiin turhana, isät yritettiin selvittää. Heidät löydettiin aivan läheltä ja he olivat hyvin kiinnostuneita lapsistaan. Vanhin lapsista annettiin adoptoitavaksi, koska isä ei pystynyt huolehtimaan hänestä, mutta neljän muun lapsen ja heidän isiensä kanssa työskentelyä jatkettiin. Lasten tilanne tarkistettiin ja isät tavattiin kahden viikon välein vuoden ajan. Kolme isää huolestui kaikkein nuorimman lapsen isän uudesta parisuhteesta, joka ei ollut lapselle hyväksi. Isät suhtautuivat tilanteeseen hyvin tiukasti. Nuorimman sijoitus isänsä luo purettiin, mutta kolme keskimmäistä asuu edelleen isiensä kanssa. Miksi lapsiperheet eivät enää tarvitse tukea? Liike-elämässä vaikuttavien naisten verkosto Centura ry on tukenut Helsingin Ensikotia ja sen asiakasperheitä jo vuosia. Olemme nyt tyrmistyneinä seuranneet Helsingin sosiaaliviraston linjauksia: se irtisanoi lapsiperheiden tuetun asumisen ostopalvelusopimuksen Ensikodin Perhetalolta ja pakotti yhdistyksen yt-neuvotteluihin. Ilmeisesti lisää säästöjä on suunnitteilla. Asiakasperheet eivät ole pääkaupungissa loppuneet, sen näkee arkipäivässäänkin. Ei voi kuin ihmetellä, tehdäänkö yhteisöllistä perhetyötä jossain kaupungin omin voimin tai jossain muussa järjestössä paremmin kuin vuosikymmenet tuloksekkaasti toimineessa Ensikodissa? Olemme talven mittaan olleet yhteydessä suoraan valtuustoryhmiin ja lautakunnan puheenjohtajaan. He vakuuttavat Ensikodin ja muidenkin järjestöjen toiminnan olevan tärkeätä, mutta ostokäytäntö ei muutu. Vastaavan apulaiskaupunginjohtajan ja hä- Asiakasperheet eivät ole pääkaupungissa loppuneet, sen näkee arkipäivässäänkin. nen linjaorganisaationsa kanssa viestitellessä vaikuttaa kuin kokonaiskuva palvelujen tarpeesta ja haluttavista tuotantomalleista kätkettäisiin käsittämättömien verukkeiden taa virkamiesvalmistelun uumeniin. Palvelutuotannon katkokset ja se, että järjestöt joutuvat irtisanomaan osaavia työntekijöitä, vahingoittaa viime kädessä perheitä ja haavoittuvassa tilanteessa eläviä lapsia, jotka nimenomaan tarvitsisivat apua. En tosiaan ymmärrä, mitä Helsingin kaupunki nyt tavoittelee palvelujen ostolinjauksillaan. Kaikesta sydämestäni toivon, että Ensikodin vaativan perhetyön arvo ja tulokset tulisivat näkyviksi exceleissä ja hankintavertailuissa, joiden perusteella verovaroja suunnataan lasten lähtökohtien vahvistamiseen. Centura kunnosti Perhetalon pihan lahjoituksin ja talkoilla muutama vuosi sitten siellä asuneiden perheiden ja muiden Ensikodin asiakkaiden ulkoilua varten. Nyt näyttää siltä, että yhdistys joutuu myymään talon. Sallamaari Repo Sallamaari Repo on Centura ry:n hallituksen jäsen. Centura ry on 10 vuotta täyttävä liike-elämässä toimivien naisten verkostoitumisyhdistys, joka harjoittaa myös hyväntekeväisyyttä. Centura on alusta asti tukenut Helsingin ensikoti ry:n asiakkaina olevia lapsiperheitä. Kuvia ja lisätietoja tähän mennessä toteutetuista hankkeista

10 Yhdistykset toivottavat jäsenilleen, vapaaehtoisilleen ja työntekijöilleen oikein lämmintä ja aurinkoista kesää! jäsenyhdistykset Kanta-Hämeen perhetyö ry Ennaltaehkäisevä työ osoittanut tarpeellisuutensa Yhdistyksemme otti huhtikuussa käyttöön uuden nimen ja logon. Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistys ry on nyt Kanta-Hämeen perhetyö ry! Alvareiden työt jatkuvat entiseen tapaan. He suunnittelevat kesän alkuun leiriä, joka toteutetaan Mainostoimisto Precis Oy:n lahjoittamin varoin. Lapset odottavat innoissaan kesää ja leirielämyksiä! Hämeenlinnan Alvarit ovat tietenkin mukana myös liiton Alvari-työn laatuprosessissa. Janakkalan kunta päätti jatkaa ennaltaehkäisevän työparin ostopalvelusopimusta kesäkuuhun Työ on osoittautunut tarpeelliseksi. Parasta on, että työpariin voivat ottaa yhteyttä myös perheet itse jo silloin, kun ongelmat ovat vielä kohtuullisia ja ratkaistavissa perheen omin voimin. Tapaamispaikka Poukama on ollut koko kevään kiireinen. Poukaman tapaamispaikkakoordinaattori aloittaa syksyllä Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Voikukkia-verkostossa käynnistämällä vertaistukiryhmän huostaanotettujen lasten syntymävanhemmille. Yhteistoimintakumppaneina ovat Hämeen Sininauha ja Hämeenlinnan Setlementti. Vankilan perheosastolla on myös ollut paljon asiakkaita, osasto on ollut kevään lähes täynnä. Toiminta on vähitellen vakiintunut vankiloiden, Vuorelan koulukodin ja THL:n tuella. Myös Rikosuhripäivystyksellä on riittänyt asiakkaita. Kevään aikana onkin koulutettu 10 uutta vapaaehtoista. Myös toiminnanohjaajan työaikaa on saatu kasvatettua 80 prosenttia, joten asiakkaat saavat jatkossa entistä paremmin apua vaikeassa tilanteessaan. Liisa Jormalainen Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Pidä kiinni -toiminnan muutosten arviointi jatkuu Sopeutimme Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toimintaa vuoden vaihteessa pienentyneen RAY-rahoituksen vuoksi. Uudet tuulet ovat puhaltaneet voimakkaasti yhdistyneessä ensikodissa ja avopalveluyksikössä Iida-Liinassa. Asiakkaita on ollut erittäin runsaasti ja uudenlaista toimintaa arvioidaan ja kehitetään koko ajan. Kuuden vuoden kokemusta on hyödynnetty hoitojärjestelmään uskoen ja päihdeongelmista kärsivien perheiden auttamiseksi Arvioimme tämän vuoden ajan kriittisesti myös sitä, millaisin voimin ja resurssein Pidä kiinni -työtä voi laadukkaasti toteuttaa jatkossa. Toivottavasti arvioinnista on hyötyä koko hoitojärjestelmälle tulevissa haasteissa. Olemme olleet mukana laatimassa Keski-Pohjanmaan alueen perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelmaa ja suosituksia siitä, miten väkivaltatyötä tulisi täällä kehittää. Olemme tuoneet väkivaltatyön merkitystä esille erilaisissa foorumeissa. Tärkeä väline työn sisällön kehittämiseen löytyi maaliskuussa, kun olimme mukana liiton väkivaltatyön auditoinnissa. Erittäin suuri kiitos työmme tukemisesta ja siinä kannustamisesta kaikille, jotka ovat lahjoittaneet meille varoja jo alkuvuoden aikana. Isoimmat rahalahjoitukset meille ovat antaneet Jutta Urpilainen, Sirkku Purontaus, Kokkolan Nordean valvojat, Kokkolan tanssiklubi ry, K-P:n keskustanaiset ry ja Keski-Pohjanmaan alueen Lions-clubit sekä Kokkolan seurakuntayhtymä vuosiavustuksen muodossa. Käytämme varoja osittain kesäkuun alussa lastentapahtuman järjestämiseen. Kiitos! Marita Loukiainen Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Talkoolaisia tuomaan näkyvyyttä Uusi johtokuntamme on päässyt mukavasti työn alkuun. Puheenjohtajana toimii edelleen Jaana Kemppainen ja varapuheenjohtajana Eija Vikman. Vanhoista jäsenistä jatkavat Satu Ellonen, Lars Forsman, Matti Järvinen, Seppo Karjalainen, Maija Laine ja Sari Saarinen. Vuosikokouksessa pois jääneiden Tuija Aalto-Sallisen ja Esko Sorrin tilalle valittiin Annika Aalto-Partanen ja Risto Sohlman. Lämmin kiitos Tuijalle ja Eskolle suuresta työstä, jonka olette yhdistyksemme hyväksi tehneet, ja tervetuloa Annika ja Risto! Yksi tärkeimmistä asioista, johon johtokunta kuluvan vuoden aikana paneutuu, on yhdistyksen sääntömuutos. Nykyiset sääntömme ovat vuodelta 1997, jolloin ylläpidimme vielä ensi- ja turvakotia. Tavoite on, että vuoden 2012 vuosikokous saisi hyväksyttäväkseen uudet säännöt. Ennen kesää terästämme vielä varainhankintaa, jotta saamme kaikkiin asiakastyön muotoihin riittävän rahoituksen loppuvuodelle. Erityisesti Aittistuvalle kaivataan kipeästi lisää euroja. Varainhankintaan liittyy oleellisena osana aina yhdistyksen näkyvillä oleminen. Yksi tilaisuus tähän on Kotkan Meripäivillä Sapokka elää -tapahtumassa. Viime kesän kokemukset olivat positiivisia. Jos sinulla on ideoita myyntituotteiksi tai olisit innokas talkoilemaan myyntipöytämme takana, ota yhteys Arja Moilaseen, p Näkyvillä tulemme olemaan myös Etelä-Kymenlaakson Järjestöfoorumissa Haminassa Tilaisuuden ohjelmaa vasta suunnitellaan, mutta sinnekin kaipaamme vapaaehtoisia talkootyöhön. Jaana Vaittinen Pääkaupungin turvakoti ry Isyys ja väkivalta -seminaari Yhdistyksen vuosikokous on pidetty ja mennyt vuosi iloineen ja suruineen arvioitu. Monipuolinen hallitus jatkaa arvokkaassa tehtävässään. Aloitimme koko yhdistyksen asiakastyötä tekevälle henkilökunnalle Isien kanssa työskentely turvakotikontekstissa -nimisen kehittämisprosessin, joka jatkuu syksyllä. Kokonaisuus on suunniteltu yhdessä liiton Miesten keskuksen kanssa ja siihen osallistuu myös Vantaan turvakodin henkilökunta. Yhteisessä tekemisessä on syvyyttä ja voimaa, kiitos siitä! Yhdistys järjestää puolenpäivän seminaarin Isyys ja väkivalta Helsingin kaupungin sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstölle. Seminaari on suunniteltu yhteistyössä Miesten keskuksen miestyön kehittäjä Merja Rankisen ja Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston koulutusyksikön kanssa. Seminaarissa puhuvat Jussi-työntekijät Matti Kupila ja Antti Palmu sekä lasten ja nuorten psykologi Eija Keränen. Muina luennoitsijoina toimivat VTM Sanna Tienvieri ja johtava sosiaalityöntekijä Riikka Pyykönen. Kiitos koulutusyksikölle tiloista ja luennoitsijoille talkootyöstä! Kuluva vuosi haastaa taas taloudellisesti, mutta iloakin on. Vapaaehtoiset laittanevat turvakodin pihan kuntoon lahjoittajien tuella loppukevään aikana. Toivottavasti pääsemme viettämään uuden pihan avajaisjuhlia elokuun lopulla! Yhdistyksessä tehtävä vapaaehtoistyö näyttää elpyvän. Olemme saaneet uusia vapaaehtoisia, mutta vielä joukkoon mahtuu lisää. Ota yhteyttä: Karola Grönlund Raahen ensi- ja turvakoti ry 980 tuntia vapaaehtoistyötä Toimintamme perustuu ammattilaisten ja vapaaehtoisten saumattomaan ja sujuvaan yhteistyöhön, jonka tavoite on tuottaa kansalaisille sosiaalista pääomaa hyvinvoinnin muodossa. Vuosi 2011 on vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Raahen ensi- ja turvakoti ry:ssä vapaaehtoistoiminta on ollut vireää alusta lähtien ja innostus on säilynyt läpi yhdistyksen historian. Olemme saaneet aika ajoin myös uusia vapaaehtoisia mukaan. Viime vuonna vapaaehtoisemme tekivät työtä hyväksemme yhteensä 980 tuntia. Kiitos tukijoillemme ja kaikille toiminnassa mukana olleille! Toimintayksikössä ja henkilöstössä on tapahtunut muutoksia. Kotiin tehtävä Alvari-perhetyö päättyi vuoden vaihteessa, joten henkilöstön työtehtäviä ja vastuualueita järjesteltiin uudelleen vastaamaan yhä paremmin asiakkaiden tarpeita. Viime vuonna ennalta ehkäisevän työn merkitys korostui ja avopalveluasiakkaiden määrä lisääntyi, kulunut kevät näyttää olevan samankaltainen. Merkittävä tämän kevään tapahtuma yhdistyksessämme oli liiton huhtikuussa tekemä väkivaltatyön auditointi. Auditointipäivään osallistuivat henkilökunnan ja hallinnon edustajat sekä neljä ulkopuolista auditoijaa. Kutsumme kevään kuluessa vapaaehtoisemme taas yhteiseen yllätykselliseen iltaan. Maija-Liisa Pohto Tampereen ensi- ja turvakoti ry Paluu juurille Yhdistyksen hallitus sai vuosikokouksessaan uusia jäseniä. Hallituksen kokokin kasvoi yhdellä jäsenellä. Puheenjohtajana jatkaa Sirkka Merikoski, varapuheenjohtajaksi valittiin Maria Länsiö ja jäseniksi Eeva-Liisa Forsman, Riitta Haapala, Tarja Kangassalo, Riitta Narkilahti, Marjatta Tammisto ja Jukka Salomaa. Näin saimme yhdistyksen hallitukseen ensimmäisen miehen. Henkilöjäsenmaksuksi päätettiin 20 euroa ja yhteisöjäsenmaksuksi 60 euroa. Tampereella on edessä muutto takaisin omaan tilaamme Sukupolvien taloon. Sekä hallinto että ikäihmisten päivätoiminta ovat asustaneet kolme ja puoli vuotta Tammelan pallokentän laitamilla. Nyt valmistelemme syksyllä tapahtuvaa muuttoa saman katon alle ensi- ja turvakodin, alueellisen perhekuntoutuksen ja Petsamokodin kanssa. Muutto tuo meille luonnollisesti taloudellista säästöä, mutta tavoittelemme myös yhteisöllisyyden vahvistumista. Se on aina koetuksella, kun toimipisteet ovat toisistaan fyysisesti erillään. Perhetuvat järjestävät 8.6. perinteisen koko perheen kesäretken Muumimaailmaan. Bussit lähtevät tuvilta aamulla ja takaisin palaamme noin klo 20. Vielä on paikkoja jäljellä. Retken hinta on 30 aikuiselta, 15 lapselta, 5 alle 3-vuotiailta ja perhelippu 90. Hintaan sisältyvät bussikuljetukset, pääsylippu Muumimaailmaan ja vakuutus. Ilmoittautumiset: Annantupa p , Hervantatupa p ja Linnainmaatupa p Yhteisöllisyyttä edistämme tänä kesänä myös järjestämällä yhteiset pihajuhlat elokuun 2. päivä klo 17 Sukupolvien talon pihamaalla. Tervetuloa! Tuula Haukka-Wacklin

11 jäsenyhdistykset kirjanmerkki Priscilla Jones, Ayo Riley ja takana pääsihteeri pääsihteeri James C. Nwodo. Pieni kumikanoottikirja Maarit Verronen Tammi, 2011, 134 s.. Kirjanmerkki esittelee kirjoja avuksi ja iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain iloksi elämässä. Kansainvälinen Kätketyt äänet -päivä International Network for the Prevention of Elder Abuse (INPEA) on kansainvälinen verkosto, joka haluaa lisätä tietoisuutta ikääntyviin kohdistuvasta väkivallasta. Verkostoon kuuluvat yliopistot, tutkimuslaitokset ja järjestöt järjestävät vuosittain kampanjapäivän havahduttaakseen ihmiset huomaamaan vanhusten hädän ympärillään. teksti ja kuva: Päivi Helakallio-Ranta Rento kellunta vie seikkailuun Kirjailija Maarit Verronen kertoo kumikanootti Hemmolla tehdyistä päiväretkistä kuin asialle antautunut harrastaja ikään. Hän erittelee retkien kulkua, varusteitaan, kanoottinsa ekotehokkuutta, joenuomista käsin näkemäänsä maisemaa ja pistäytymistään siinä. Kaiken tuiki asiallisen erittelyn läpi kuultaa herttainen ymmärrys Hemmon kömpelöä olemusta ja oman retkeilyn vähäpätöisyyttä kohtaan. Keski-ikään totuttelevalle naislukijalle Vantaanjoen vesistöä koluava Verronen on kuitenkin Indiana Jones, joka uskaltaa kulkea omia polkujaan. Hemmo ei ole merikelpoinen. Se painaa vain 9 kiloa ja mahtuu rinkkaan. Sen voi ottaa mukaan bussiin, kävellä sen kanssa rantaan ja pumpata sen ilmasäiliöt täyteen. Ja kirjoittaja tekee tuon kaiken päästäkseen lipumaan jokea seuraavan mutkan taakse. Maarit Verronen on kirjoittanut rei- lusti toistakymmentä romaania ja novellikokoelmaa, viimeksi viime vuonna ilmestyneen Kirkkaan selkeää. Pieni kumikanoottikirja on kuitenkin pienvesiretkeilykirja. Kokeneen kirjoittajan tiivis sanontatapa tuo kutkuttavaa huumoria sinioranssin Hemmon kuvaukseen. Essi Lehtinen Gambiassa paikallinen jäsenjärjestö järjestää tänä vuonna yleisötapahtuman pääkaupungissa Banjulissa. Tarkoituksena on pitää tietokilpailu, josta voi voittaa palkintoja, kertoo Ayo Riley, the Association of Preventing Elderly Abusen vapaaehtoistyön koordinaattori. Gambia on pinta-alaltaan Manner- Afrikan pienin maa. Se oli pitkään Englannin siirtomaa ja sieltä vietiin 1500-luvulta alkaen kolme miljoonaa ihmistä orjiksi Amerikkaan. Suomen ja Gambian välillä on yllättävän paljon samankaltaisuuksia. Vanhuksiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua on vaikea ottaa puheeksi yhteisöllisyydestään ylpeässä Gambiassa. Myös siellä vanhuksia eristetään, pahoinpidellään ja ylilääkitään. Kansallinen erityispiirre Gambiassa on vanhusten syyttäminen noituudesta. Jos yhteisössä tapahtuu jotain pa- haa, siitä syytetään helposti ikääntyneitä naisia. Heidät eristetään perheistään ja he joutuvat nukkumaan kadulla ja kerjäämään ruokaansa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Priscilla Jones. Yhdistys tekee yhteistyöstä koulujen kanssa. Koululaiset esimerkiksi avustavat erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä ja auttavat vanhuksia heidän kotonaan. Gambiassa sosiaalityötä on vain nimeksi, eikä kaikilla ole lapsia tai ystäviä hoitajiksi. Riley kiittääkin yhdistyksen vapaaehtoisia, jotka antavat paljon aikaansa työlle. Yhdistys toimittaa lehteä, jossa kerrotaan miten vanhuksiin kohdistuva kaltoinkohtelu voi ilmetä. Yhdistys tekee myös yhteistyötä Gambian terveysja sosiaaliministeriön kanssa, mutta ei saa siltä taloudellista tukea. Suomessa tapahtuman nimi on Kätketyt äänet Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kansainvälinen Vanhuksiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua on vaikea ottaa puheeksi yhteisöllisyydestään ylpeässä Gambiassa. kampanjapäivä. Tänä vuonna se järjestetään Tampereella yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Ikäihmisten parissa työskenteleville eri alojen ammattilaisille ja vapaaehtoistyöntekijöille pidetään seminaari Ikäihmisen oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan elämään. Lisätietoa kampanjapäivästä: Kirjoittaja on Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry:n projektityöntekijä, joka vieraili Gambiassa. Millainen vauva saa tulla? Janne Oran Tähtien suojatti on kertomus pariskunnan, Jukan ja Iiriksen, mutkaisesta matkasta vanhemmiksi. Jukan pahimmat pelot käyvät toteen, kun ultraäänitutkimuksessa selviää, että pitkään toivotulla vauvalla saattaa olla kehitysvamma. Tieto käynnistää tulevissa vanhemmissa prosessin, jota toisen osapuolen on vaikea ymmärtää. Kumpikin hamuaa tietoa kehitysvammaisuudesta omalla tahollaan ja omalla tavallaan. Iiris unohtaa tutkijan työnsä vaatiman rationaalisuuden ja uppoaa nopeasti äitiyteen, kun Jukka vielä pohtii raskauden keskeyttämisen mahdollisuutta ja oikeutusta. Kirjassa kuvataan hyvin sitä tiedon tulvaa, jonka kohteeksi tulevat vanhemmat joutuvat. Vammaisjärjestöt, vertaistukiryhmät ja väitöskirjat aiheesta löytyvät tietokoneen ruudulta. Vierailu vertaisperheessä, vammaisten lasten vesijumppatuokio tai netin keskustelupalstat eivät kuitenkaan anna ohjeita siihen, miten vammaisen lapsen isäksi tullaan. Jukan eettinen pohdiskelu saa massiiviset, maailmanlaajuiset mittasuhteet. Lukija joutuu kiidätetyksi keskelle natsien juutalaisvainoja, sitten Suomessa tehtyjen pakkosterilisaatioiden pariin ja vielä Valko-Venäjän ihmisoikeuskysymyksiä pohtimaan. Lukijan on välillä vaikea tavoittaa tämän kaiken yhteyttä itse asiaan, isäksi tulemiseen. Tulee tunne, että kirjailija haluaa kertoa nämä tarinat lukijalle, vaikka vähempikin riittäisi. Haluaako kirjailija kuvata ihmisoikeusjärjestössä työskentelevän Jukan työn ja isäksi tulon vaikeuden välistä ristiriitaa? Vai käsistä karkaavaa ahdistusta, joka vauvan odotuksessa ulkopuolelle jäävän miehen sisällä kasvaa? Jukan epätoivo ei pohdinnoista kuitenkaan vähene. Mistä löytyisi rohkeus silittää vielä kohdussa kelluvaa vauvaa? Jaana Wikgren Tähtien suojatti Janne Ora Tammi, 2011, 299 s

12 yhteystiedot Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu Timo Parvela Virpi Talvitie (kuv.) Tammi, 2011, 126 s. Voiko ystävyys pelastaa hengen? Väykkä rakentaa kylästä ja sen asukkaista pienoismallia, mutta Maukka haluaa seikkailla. Kirja kertoo kahden aivan erilaisen persoonan ystävyydestä ja suurista kysymyksistä: elämästä ja kuolemasta. Maukan ja Väykän ystävyyteen kuuluu neuvotteleminen ja kompromissien tekeminen niin kuin ihmissuhteisiinkin. Missä määrin ottaa huomioon toisen toiveita ja millä tavoin määritellä omia rajoja? Kirja kuvaa hauskasti ystävysten välistä neuvonpitoa: aina se ei ole helppoa, mutta lopulta sopuratkaisu löyt yy. Maukan ja Väykän neuvottelusta saa oivallisen aasinsillan asiasta keskustelemiseen Oikein lämmintä ja leppoisaa kesää Enskan lukijoille! Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa, viikolla 38. esimerkiksi oman lapsen kanssa. Suuri ja kutkuttava seikkailu alkaa aivan odottamatta talosta metsätien päässä. Seikkailun kuluessa kirja auttaa pohtimaan esimerkiksi, ettei nimen perusteella voi tietää, kuka toinen oikeasti on. Tarina on vakava kepeässä asussa. Timo Parvelan kieli on hauskaa ja oivaltavaa. Virpi Talvitien kuvat kiinnostavat ja tempaavat mukaansa tarinaan. Mutta minkälainen on aarre, jota erityisesti Maukka odottaa? Sellainen, josta aikuinenkin herkistyy. Leena Marila-Penttinen Kesän kuluessa voit lukea liiton ja lastensuojelun ajankohtaisista aiheista verkkosivuilta ja osallistua keskusteluun liiton sivulla Facebookissa. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Karjalantie Lappeenranta p. (05) Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Yrjöntie 5 A Kauhajoki p toiminnanjohtaja@ etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie Helsinki p. (09) f. (09) toimisto@helsinginensikoti.fi Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie Helsinki p. (09) toimisto@kaapatutlapset.fi Kanta-Hämeen perhetyö ry Lukiokatu Hämeenlinna p liisa.jormalainen@khperhetyo.fi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie Jyväskylä p toimisto@ksetu.fi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu Kokkola p. (06) marita.loukiainen@ kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Tulliportinkatu 11, 2. krs Kuopio p. (017) toimisto@kuopionensikotiry.net Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 A Kotka p. (05) , f. (05) jaana.vaittinen@ ensijaturvakoti.kymp.net Lahden ensi- ja turvakoti ry Ahvenistonkatu 2 as Lahti p. (03) , f. (03) toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie Rovaniemi p , f. (016) pirjo.kairakari@ lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Puistokuja 3 B Joroinen p. (017) toimisto@lapsenkengissa.fi Naisten Apu Espoossa ry Jänismetsäntie Espoo p. (09) , f. (09) toimisto@espoonturvakoti.com Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie Oulu p. (08) , f. (08) arja.sutela@ oulunensijaturvakoti.fi Pienperheyhdistys ry Hämeentie 130 A Helsinki p. (09) f. (09) info@pienperhe.fi Pohjois-Karjalan ensikoti ry Kyykerinkatu 32, Outokumpu p , pirjo.vauhkonen@ pohjoiskarjalanensikoti.fi Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, Pori p. (02) , f. (02) porin.ensi-ja-turvakotiyhdistys@ co.inet.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, Helsinki p. (09) f. (09) toimisto@ paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu Raahe p. (08) , f. (08) toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Hitsaajankatu 9 A Helsinki p. (09) , f. (09) info@suvantory.fi Tampereen ensi- ja turvakoti ry toimisto: Salhojankatu 27 B Tampere ensi- ja turvakoti: Mutkakatu 38 b-c Tampere p. (03) f. (03) info@tetuko.fi Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie Turku p. (02) , f. (02) turvakoti@ turunensi-jaturvakotiry.fi Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry Vöyrinkatu Vaasa p. (06) , f. (06) turvakoti@vaasanturvakoti.fi Vantaan Turvakoti Vanda Skyddshem ry Karsikkokuja Vantaa p. (09) f. (09) toimisto@vantaanturvakoti.fi VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Hallituskatu Mikkeli p. (015) viola@ viola-vakivallastavapaaksi.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu Imatra p. (05) , f. (05) pirjo.ijas@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Karjalankatu 34 A Iisalmi p. (017) toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Ratakatu Helsinki p toimisto@aima.fi Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A Helsinki p. (09) toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ensijaturvakotienliitto.fi ellei toisin ole mainittu Liiton puheenjohtaja erikoissairaanhoitaja Virpa Puisto virpa.puisto@kolumbus.fi Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Kehitysjohtaja Sari Laaksonen Talouspäällikkö Kirsti Kaleva Kehittämispäälliköt Mari Ahlström, Helena Niemi ja Miia Pitkänen Järjestöpäällikkö Oona Ylönen Tiedottaja Mikko Savelainen Toimitussihteeri Essi Lehtinen Toimistonhoitaja Tarja Aalto Taloussihteeri Sari Niemi Toimistosihteeri Ulli Toiviainen Väkivaltatyö Tutkija-kehittäjä, Miina-hankkeen projektipäällikkö Auli Ojuri Suunnittelija Leena Marila-Penttinen Vaativa vauvatyö Tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen Suunnittelija Jaana Wikgren Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Kehittämispäällikkö Maarit Andersson Suunnittelija Tarja Boelius Sihteeri Riitta Savolainen Päihteet lapsen silmin -projekti Projektipäällikkö Eeva-Kaarina Veijalainen Lapsikeskeinen päihdetyö -hanke Projektipäällikkö Hanna Sellergren Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hanke Projektipäällikkö Tanja Henttonen Vapaaehtoistyön koordinaattorit Taina Keinänen, Sari Suokas Miesten keskus Kehittämispäällikkö Jussi Pulli Miestyönkehittäjät Sari Hellstén, Sirpa Hopiavuori, Merja Rankinen ja Santtu Salonen Suunnittelija Visa Kuusikallio Koulutus- ja perhekuntoutuskeskus SOPUKKA Uusi Porvoontie Västerskog p. (09) info@sopukka.fi Toiminnanohjaaja Tarja Moilanen tarja.moilanen@sopukka.fi Emännät Tuula Pääläinen ja Raija Tauriainen keittio@sopukka.fi Keittäjät Aino Tuukkanen ja Sanni Taipale keittio@sopukka.fi

13 BM9 1 Uudistunut Nettiturvakoti auttaa väkivallan kaikkia osapuolia. Erityisesti väkivaltaa nähneitä tai kokeneita lapsia ja nuoria. Astu sisään nettiturvakotiin. Uutta: Keskustele pienryhmässä tai kaksin ammattiauttajan kanssa. Testaa, onko perheessäsi väkivaltaa? Luo lapsen kanssa virtuaaliperhe. Lue tietoa ja neuvoja väkivallan tunnistamiseen ja arvioimiseen omalla koneella. Löydä turvakotien ja muiden auttajien yhteystietoja. Käytä asiakkaan kanssa!

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Ryhmän ehdot: : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmässä lapsenne on mukana) : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu-

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry 1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry #MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Ohjaamo-kyselyn tuloksia Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * * *** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto

Lisätiedot

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Olipa kerran kunta Perhevalmennus kaipasi uudistusta. Tarve tuli sekä ASIAKKAILTA että henkilökunnalta erilaiset tavat työskennellä neuvoloissa ja työntekijöillä vanhentuneet

Lisätiedot