Sanna opiskelee ja Sana räppää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanna opiskelee ja Sana räppää!"

Transkriptio

1 Sanna opiskelee ja Sana räppää!

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Potilasasiakirjat rekisteriin 6 SuPerin mainos pääsi fi naaliin New Yorkissa 7 Tarkista työeläkeote 8 Toukokuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Työpuvun historia 14 Missä kulkevat kotihoidon rajat? 19 Edustajistovaalin tulokset 20 Liittokokousedustajat Odotuksia SuPerin toiminnalta 22 Juhani Palomäki ehdolla puheenjohtajaksi 23 Henna Tuomikoski ehdolla varapuheenjohtajaksi 24 Mieshoitaja ei kadu valintaansa 28 HUS kehittää hoitajien työnjakoa 30 Sanna Rönnberg räppää 33 Nuorten asiaa 34 Lukijalta 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Virtsatieinfektio on kivulias vaiva 38 Käypä hoito 40 Marko Lindfors, autismihoitaja 43 Vastaanotto-osastoavustajat juhlivat 30 Lähihoitajaopiskelija Sanna Rönnberg tunnetaan rap-artistina taiteilijanimellä Sana. 40 Autismihoitaja ohjaa omatoimisuuteen. 46 Taitajakisat antoi itsevarmuutta 50 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Retkeily sopii kaikille 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 61 P.S. 64 Kuulumisia 66 Arkistomme aarteita 2 super Pitääkö kotihoidossa toimia sijaisomaisena, Miia Repo pohtii? 46 Miia Roukala näytti ensiaputaitonsa Taitajakisoissa. 24 Mieshoitajat ovat kysyttyjä työntekijöitä etenkin vanhusten ja lasten hoidossa.

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Monitoimiapu joka kuntaan leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Oili Kärkkäinen, Nella Skogberg, Liisa Uusiniitty Kannen kuva Sanna Rönnbergin kuvasi Jukka Järvelä Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lappeenrannassa on mietitty sitä, miten pitkälle lähihoitajien velvollisuudet ulottuvat elämän sujumiseksi asiakkaiden kotona. Hoitajat huolehtivat puhtaudesta ja lääkityksestä, ravinnosta ja turvasta. Usein he ovat myös asiakkaidensa lähimpiä ihmisiä. Omien toimien ohella palaneen lampun vaihtaa nopeasti, mutta entä jos lamppu on viimeinen, kenen tulisi hankkia uusia? Kuka pesee pyykit, vie roskat, käy kaupassa, kiinnittää irronneet napit, saattaa lääkäriin tai vaihtaa kelloihin ajan? Lähihoitajat on koulutettu huolehtimaan asiakkaidensa terveydestä, fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. He eivät ole remonttireiskoja tai yleismiesjantusia, vaikka tekevätkin päivittäin monia näille ammattilaisille kuuluvia töitä. Tehtävien rajat venyvät ja liukuvat, sillä sivustakaan ei voi jäädä katsomaan kun apua tarvitaan. Eri puolilla maata on joukko toimijoita, jotka tarjoavat tukea. Jossain leijonat hakkaavat vanhuksille halkoja, toisaalla kylätoimikunta auttaa lumitöissä ja ruohonleikkuussa. On aviomiespalveluja, jotka tekevät tarvittavia korjauksia ja asiointia. Yksityisten siivousyritysten määrä kasvaa vauhdilla. Tieto näistä leviää pääasiassa suusta suuhun ja ne, jotka ovat luotettavia, huomaavat hyvin pian olevansa ylityöllistettyjä. Mutta edelleen avuntarvitsijan, joka on varaton tai ei tunne ketään eikä tiedä mistä etsiä, on miltei mahdoton löytää tunnollista auttajaa ja kenen tulisi taas tämäkin etsimistyö käytännössä tehdä? Ehdotan perustettavaksi kunnallisen monitoimiavun vakanssin joka kuntaan. Nämä yleisauttajat kävisivät säännöllisesti ja melko tiheästi kaikkien kodeissaan jo hoitoapua saavien luona. Joko asukas itse tai hoitaja listaa tehtävät sitä mukaa kuin niitä ilmenee. Kun työ on tehty, se kirjataan kuten hoitajien toimenpiteet. Palvelusta veloitetaan varallisuuden ja tarpeen mukaan samalla periaatteella kuin hoitajien tarjoamasta avusta. Olen varma, että tämänkaltainen työnjako koituisi kaikkien eduksi. Nykyinen arpominen jättää parhaimmillaankin vaille toteuttajaa ison joukon normaaliarkeen kuuluvia tehtäviä. Kun niille olisi tiedossa säännöllinen ja luotettava tekijä, hetken aikaa apua malttaisi vaikka odottaa super 3

4 Ajankohtaista Toukokuu Kotihoidon koulutuspäivät, Tampere, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry 6.5. Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Hämeenlinna, SuPer ry 8.5. Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer ry Taloudenhoitajien peruskurssi, Lappeenranta, SuPer ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry työsuojeluviranomaisten valvontavoimavaroja ei saa vähentää SuPer vetoaa eduskuntaan, jotta työsuojelupiirien henkilöstöresursseja ei vähennetä hallituksen esittämän tuottavuusohjelman mukaisesti. Hoitoalalle valvontaresurssien leikkaukset merkitsevät kehitystä huonompaan suuntaan. Erityisesti tämä koskee yksityistä sosiaalipalvelualaa. Yksityiset työvoimavaltaiset hoito- ja hoivapalveluyritykset ovat pääasiassa erittäin pieniä: kaikista yrityksistä vajaat 90 prosenttia työllistää alle 10 työntekijää. Jo nykyisellään näiden pientyönantajien työntekijöiden palkka- ja työehtojen työsopimuslain mukainen valvonta edellyttäisi tarkastustoiminnan tehostamisesta. Hoito- ja hoivapalveluiden kysynnän kasvun johdosta tapahtunut palvelutuottajien määrän voimakas lisääntyminen on merkinnyt työoikeutta koskevien valvontatehtävien siirtymistä entistä laajemmin palkansaajajärjestöille. Työnantajaliittoon kuulumattomien pientyönantajien keskuudessa alan yleissitovien työehtosopimusten tuntemus on varsin heikkoa. Tästä syystä on tarvetta työsuojeluviranomaisten antaman neuvonnan ja koulutuksen tehostamiseen. Myös kunta-alan hoitajat tarvitsevat tuekseen työsuojeluviranomaisten työpaikkakohtaisia tarkastuskäyntejä. Kunnat eivät itse työnantajina puutu oma-aloitteisesti esimerkiksi työntekijöiden terveyttä vaarantavien home- ja kosteusvaurioista kärsivien työpaikkojen korjaamiseen eivätkä hoitohenkilöstön vajaaresursseihin erityisesti vanhustyössä, puheenjohtaja Juhani Palomäki sanoo. Kunta-alan työntekijöillä on viimeaikaisten selvitysten perusteella työpaikkaväkivaltakokemuksia moninkertainen määrä muihin työaloihin verrattuna Kansainvälinen perheen päivä SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla, Satakunta Terve-sos 2008 koulutus- ja messutapahtuma, Jyväskylän Paviljonki, Stakes SuPerin liittokokous, Helsinki Kansainvälinen tupakaton päivä Kesäkuu Luottamusmiesten peruskoulutuksen 2. jakso, Aktiivi-instituutti, Helsinki Kunta-alan työmarkkinaseminaari, Rauma, Länsi-Suomen kesäyliopisto tuula patrikaisesta vuoden unihoitaja Nyt on aika... Vuoden Unihoitajaksi on valittu superilainen Tuula Patrikainen Liedosta. Hänen levottomat jalkansa johdattivat ensin unitutkimusyksikköön tutkimuspotilaaksi ja lopulta unitutkimushoitajaksi. Nyt levottomien jalkojen hoito ja tutkimus on Patrikaiselle sydämen asia. Unihoitajan valintaperusteluissa kiitellään ammattitaidon lisäksi hyvän unen lähettilään esimerkillistä toimintaa unihäiriöiden laadukkaan hoidon edistämiseksi. Patrikainen toimii vertaistukena ja on aktiivisesti mukana potilasyhdistysten toiminnassa kertomassa levottomista jaloista suurelle yleisölle. Erilaisia levottomien jalkojen oireita esiintyy keskimäärin 5 10 prosentilla aikuisista, ja iäkkäämmillä ihmisillä yli 15 prosentilla uni häiriintyy vaivan vuoksi. Hyvän unen lähettilään valitsivat Suomen Unihoitajaseura ry ja Tempur Suomi Oy Maailman pakolaisten päivä Juhannuspäivä Kansainvälinen julkisten palvelujen päivä Kansainvälinen päivä huumeiden väärinkäytön ja laittoman huumausainekaupan vastustamiseksi valmistuvien opiskelijajäsenten täyttää ja lähettää varsinaiseksi jäseneksi liittymislomake. Lomakkeen saat netistä SuPer- Opolta tai jäsenyksiköstä. toimittaa kevätkokouksen asiakirjakopiot SuPerin toimistoon. osallistua ammatti- osaston kokoukseen, jossa käsitellään liittokokousasioita. ottaa selvää oman ammattiosaston kesäriennoista. tarkistaa kesämökin lääkekaapin ja auton ensiapupakkauksen sisällöt. lähteä luontoon tutkimaan kevään merkkejä. 4 super

5 Oikeus työhön ilman häirintää puheenjohtaja juhani palomäki Työ vaatii yhä enemmän tekijältään. On hallittava yhä useampia yksityiskohtia ja samalla kokonaisuuksia. On pystyttävä toimiman itsenäisesti ja samanaikaisesti vaihtuvissakin työryhmissä. On oltava valmis päivittämään ja kehittämään tietojaan ja taitojaan ja muuttamaan asenteitaan. Jotta tämä on edes jollakin tavalla mahdollista, työpaikan on turvattava mahdollisimman hyvät olosuhteet, joissa työntekijä voi työskennellä ilman epäsiallista kohtelua, häirintää ja työpaikkakiusaamista. Vastuu on ensisijaisesti työnantajalla. Myös jokaisella työntekijällä itsellään on vastuu asiasta. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on vältettävä sellaista muuhun työntekijään kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työnantajan on puolestaan häirinnästä tiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissään olevin keinoin toimiin epäkohdan poistamiseksi. Velvoitteet ovat selkeät: työpaikalla ei tarvitse sietää häirintää ja kiusaamista. J.V. Snellman totesi aikanaan: Jokaisen lain perimmäisenä tarkoituksen on itsensä tarpeettomaksi tekeminen. Ovatko häirintäpykälät jo tarpeettomia? Kokemukset työpaikoilta osoittavat, että häirintä ja kiusaaminen ovat liian monen työpaikan arkipäivää. Kiusaamisen muodot ovat moninaiset ja entistäkin hienosyisemmät. Kohonnut koulutustaso on vaikuttanut myös siihen, että ihmiset osaavat kiusata toisiaan epäsuorillakin tavoilla. Esimerkkinä tästä on se, että työnantaja tietoisesti rajaa työntekijän tehtäviä erilaisin tekosyin ja näin estää häntä käyttämästä koko osaamistaan työyhteisön ja sen palveluja käytävien hyväksi. Työntekijä tietää sisimmässään, että tällainen menettely häiritsee hänen toimintaansa, vaikuttaa jopa hänen terveydentilaansa ja on kaiken lisäksi loukkaavaa. Se nakertaa myös itsetuntoa. Työntekijä saattaa kärsiä tilanteesta pitkään eikä huomaa tai uskalla ilmoittaa asiasta sellaiselle esimiestasolle, joka voi ja jonka pitää puuttua tilanteeseen. Myös työsuojeluvaltuutettu saattaa jäädä ilman tätä tärkeää tietoa. Pitkään jatkuessaan häirinnän vaikutukset näkyvät lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja työtuloksen laskuna. Työpaikoilla tarvitaankin ryhtiliikettä: jokaisen työntekijän on otettava vastuu siitä, että häirintää havaitessaan puuttuu asiaan ja ilmoittaa havainnoistaan työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Välinpitämättömyys on vastuuttomuutta. Tavoitteena on nollatoleranssi eli häirintävapaa työympäristö. Kiusaajat on tarvittaessa siirrettävä muihin tehtäviin. Tämä ei vielä poista kaikkea häirintää työpaikoilta, esimerkiksi monet päihdepotilaat osaavat kyllä häiritä auttajiaan. Lakia siis tarvitaan super 5

6 Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen, Teo: Yksityisiltäkin vaaditaan tarkkaa potilasrekisteriä teksti ja kuva leena lindroos Jokainen terveydenhuollon palvelujen antaja on velvoitettu pitämään rekisteriä potilasasiakirjoista. Tämä koskee myös itsenäisiä ammatinharjoittajia siitä huolimatta, että heidän osaltaan ei ole selkeästi määritelty tahoa, joka velvoitettaisiin ottamaan potilasasiakirjat vastaan toiminnan päätyttyä. noidessaan SuPerin yrittäjäjäsenille toimilupahakemuksista ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen roolista toiminnan valvojana. Laki yksityisestä terveydenhuollosta määrittelee yrittäjinä toimivien terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Lähihoitaja voi yrittäjänä toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, toiminimellä, osakkaana tai omistajana yhtiömuotoisessa yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä. Käsitteenä palvelujen tuottaja on yksittäinen henkilö tai yhtiö, osuuskunta, yhdistys tai muu yhteisö tai säätiö, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja väestölle tuottavaa yksikköä. Ei siis itsenäinen ammatinharjoittaja eikä työnantaja, joka järjestää terveys- Samat velvoitteet koskevat niin yrittäjinä toimivia terveydenhuollon toimijoita kuin julkisen terveydenhuollon yksiköitä. Asiakirjojen kohtaloon onkin syytä ottaa kantaa jo toiminta-aikana. Tietojen salassapitoa ja yksityisyyden suojaa ei voida koskaan korostaa liikaa, totesi lääkintöneuvos Pirjo Pennanen luenpalvelut. Palvelun tuottajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat ovat palvelujen antajia, Pennanen täsmensi. Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen selvitti yksityiskohtaisesti toimilupien rekisteröintiä ja toimintaan systemaattisesti kuuluvia velvoitteita. Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan sille lääninhallitukselle, jonka alueella toimii. Tiedoissa tulee ilmetä koulutus, annettavat palvelut, rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin, toiminnan aloittamispäivä ja myös ilmoitus lopettamisesta tulee tehdä 30 päivän kuluessa. Tiedot toiminnasta kirjataan Teon ylläpitämään yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antajien rekisteriin. Ysteri-rekisteri on pääosin julkinen, ja sen avulla on mah- SuPerin tv-mainos kilpaili New Yorkissa teksti jukka järvelä SuPerin palkittu tv-mainos Daddysitter osallistui kovatasoiseen kansainväliseen mainoselokuvakilpailuun New Yorkissa. Viime vuonna Suomessa ensiesityksensä saanut Daddysittermainos selviytyi finalistien joukkoon huhtikuussa pidetyillä New Yorkin mainosfestivaaleilla. Sama SuPerin kampanjamainos voitti viime vuonna yhteiskunnallisen mainonnan sarjan kotimaisessa Voitto-mainoselokuvakilpailussa. New Yorkissa Daddysitterin näki joukko alansa huipputuomareita. He valitsivat finalistit satojen töiden joukosta, eli jo finaaliin pääsemistä voi pitää hyvänä saavutuksena. Tv-mainoksessa poika tuo vanhan isänsä kokoukseen mukaan, koska ei löytänyt isälleen hoitajaa. Mainoksella ja SuPerin viimevuotisella kampanjalla haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että vanhusten hoitajista on kohta kova pula. Mainoksen idea syntyi SuPerin ja mainoksen valmistaneen mainostoimisto Skandaali Leo Burnett Oy:n yhteistyöllä Mietimme miten käy, jos hoitajaa ei löydy. Joudutaanko isät ja äidit ottamaan töihin mukaan? Näinhän joskus tehdään lapselle, kun häntä ei voi viedä päiväkotiin. Kävimme läpi muitakin kuin kokoustilanteita, mutta tämä lienee päättäjille se kaikista tutuin miljöö, Creative Director Sari Mikkonen-Mannila Skandaalista kertoo. Koko kampanja toimi. Filmi sai hyvää yleisöpalautetta inhimillisyydestä. Siinä ei syyllistetä, olla ilkeitä tai repiviä. Se on kaunis tarina työikäisestä miehestä, joka pitää isästään huolta. Monesti niin sanotussa yhteiskunnallisessa mainonnassa halutaan shokeerata. Me skandaalilaiset uskoimme yhdessä superilaisten kanssa, että lämmöllä ja tunteisiin vetoamalla pääsee parempaan lopputulokseen. Ja niin kävi. Oli hienoa huomata, että lämmin sanoma ja idea purivat myös kansainvälisesti. 6 super

7 Lääkintöneuvos Pirjo Pennanen kertoi superilaisille yrittäjille terveydenhuollon palvelujen antajia sitovista toimilupakäytännöistä ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen roolista. Yrittäjäpäivää vietettiin huhtikuun alussa. Nyt työeläkeotetta tarkistamaan dollisuus etsiä palvelun antajia. Itsenäinen ammatinharjoittaja voi kuitenkin kieltää itseään koskevien osoitteiden ja yhteystietojen luovuttamisen. Teoon tulee useita kymmeniä ammatillista pätevyyttä koskevia soittoja päivittäin, ja informaatiopalvelu teettää myös lääninhallituksille töitä. Ysteri-rekisteristä, kuten terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä Terhikistä, on molemmista tarkoitus saada tulevaisuudessa internet-pohjainen, lääkintöneuvos Pennanen sanoo. Ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta tehdään lääninhallitukselle. Se myöntää luvat myös terveydenhuollon palvelujen antamiseen toimintayksiköille. Yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön osalta käytäntö vaatii tiedot muun muassa vastaavasta johtajasta. Niin itsenäisen ammatinharjoittajan, toiminimellä toimivan kuin toimintayksikönkin tulee antaa kertomus toiminnasta vuosittain lääninhallitukselle. Käytäntö on alkanut itsenäisten ammatinharjoittajien osalta vuonna Kertomus tulee jättää seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja siihen tulee kirjata toimintatiedot, käynnit ja asiakkaat. Yrittäjällä on myös velvollisuus ilmoittaa toimintaa koskevista muutoksista. lisätietoja: ja Valtaosa vuotiaista Suomessa asuvista palkansaajista ja yrittäjistä saa postitse työeläkeotteen touko-joulukuun välisenä aikana. Jatkossakin yksityisalojen työeläkeote tullaan postittamaan säännöllisesti kerran vuodessa. Työeläkeotteeseen ei sisälly tietoa kansaneläkkeestä eikä julkisella sektorilla tehdystä työstä. Siihen ei myöskään ole kerätty ulkomailla tehtyjä töitä eikä tietoja joidenkin työnantajien kustantamasta lisäeläkkeestä. Otteella ei ole tietoja mahdollisesta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta. Työeläkeotetta ei siis tänä vuonna saa lainkaan, jos on työskennellyt vain julkisella alalla, kuten kunnan, valtion tai kirkon palveluksessa tai jos ei ole saanut eläkkeeseen oikeuttavia sosiaalietuuksia vuonna 2005 tai sen jälkeen. Työeläkettä on karttunut vuoden 2005 alusta lähtien myös eräiden palkattomien jaksojen ajalta. Esimerkiksi sairauspäivärahan, vanhempainrahan, työttömyyspäivärahan ja opiskeluajan eläkekertymät on merkitty työeläkeotteeseen. Työeläkeotteella ei ole julkisen alan palvelussuhdetietoja, koska niitä ei ole vielä siirretty työeläkejärjestelmän yhteiseen rekisterijärjestelmään. Otteella näkyy kuitenkin tieto, jos olet työskennellyt julkisella alalla. Yksityisen alan eläke perustuu työeläkeotteen tietoihin, joten se kannattaa tarkastaa huolellisesti. Jos tiedot ovat oikein, otteen saajan ei tarvitse tehdä mitään. Työeläkeotteessa on annettu myös yhteystiedot virheiden korjaamista varten. On kuitenkin huomattava, että otteen tiedot ulottuvat vain vuoden 2007 loppuun asti. Kunnallisista työsuhteista kertyneet eläkkeet voi tarkistaa koska tahansa Kuntien eläkevakuutuksen omasta verkkopalvelusta kohdasta Eläkelaskuri ja rekisteriote. Tiedot voi tilata myös postitse. lisää tietoa ja koukkuniemi säilytti hoidon laadun Stakesin raportin mukaan Koukkuniemen vanhainkodissa vuosina tehty 103 hoitajan lisäys säilytti hoidon laadun, vaikka vanhainkodin asukkaiden ja uusien hoidettavien hoidon tarve kasvoi. Koukkuniemen vanhainkoti oli saanut Länsi-Suomen lääninhallitukselta keväällä 2006 huomautuksen alhaisesta henkilöstömäärästä. Selvityksen alkamisajankohtana Koukkuniemessä hoidettavat olivat keskimääräistä hieman helppohoitoisempia ja hoitohenkilöstön määrä oli tuntuvasti vähäisempi kuin muissa vanhainkodeissa. Puolentoista vuoden seurantaaikana hoitohenkilöstön määrä nousi 0,45:stä 0,56 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti. Henkilöstölisäys käytettiin hoidon laadun ylläpitoon tilanteessa, jossa uudet asukkaat olivat entistä huonokuntoisempia ja vanhojen asukkaiden tila heikkeni. lääkekaappeja kehitetään Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Lääkelaitokselle toimeksiannon tehdä ehdotus tulevaisuuden sivuapteekeista ja lääkekaapeista. Toimeksiannon mukaan Lääkelaitoksen on määriteltävä lääkekaappien perustamisedellytykset nykyistä selvemmin. Tavoitteena on lisätä maltillisesti lääkekaappien määrää ja parantaa palvelua. Lääkekaapeista saa nykyisin myydä vain ilman reseptiä saatavia itsehoitolääkkeitä ja ne toimivat esimerkiksi kyläkaupan yhteydessä. Reseptilääkkeiden välittäminen lääkekaapeista mahdollistetaan siten, että asiakas jättää lääkemääräyksen lääkekaappiin, josta se välitetään apteekkiin ja sieltä välittömästi takaisin kaappiin asiakaan noudettavaksi. Samalla on turvattava lääkeinformaation saatavuus esimerkiksi puhelimitse. valintoja Eija Palosaaren kirjoittama ja Editan kustantama Lupa särkyä kriisistä elämään -teos on saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Suomen Psykologiliitto on myös valinnut psykologian tohtori Eija Palosaaren vuoden psykologiksi ansioistaan kriisejä ja traumoja kokeneiden ihmisten auttamisessa super 7

8 Antibiootit poskelleen toukokuun lyhyet koonnut jukka järvelä Neljä viidestä poskiontelotulehduksesta paranee parissa viikossa ilman antibioottejakin. Antibiootit tosin nopeuttavat paranemista, mutta vain vähän, todetaan tuoreessa katsaustutkimuksessa. Tulokset haastavat nykykäytännön, jonka mukaisesti antibiootit ovat poskiontelotulehduksen ensisijainen hoito. Tähän astikin näyttö hoidon tehokkuudesta on ollut vähäistä. Tämän Cochrane-katsauksen teki Finohtan tutkijalääkäri Anneli Ahovuo-Salorannan vetämä ryhmä. uutispalvelu duodecim ingram publishing Reumatutkimus käyntiin Työterveyslaitos on käynnistänyt nivelreuman työperäisyyttä selvittävän tutkimuksen. Kyselylomake postitettiin huhtikuussa 8000 suomalaiselle, jotka käyttävät nivelreuma- tai verenpainelääkkeitä. Tutkimuksessa verrataan kahteen eri kansantautiin nivelreumaan ja verenpainetautiin sairastuneiden henkilöiden työhistorioita ja altistumista työssä sekä vapaa-aikana. Näiden kansantautien mahdollisista työperäisistä syistä on joitakin viitteitä, mutta pitkältä ajanjaksolta koko väestöön pohjautuva suomalainen tieteellinen tieto puuttuu. Poweria kouluruokaan Valtion ravitsemusneuvottelukunta on täydentänyt kansallisia ravitsemussuosituksia uusilla kouluruokailusuosituksilla. Niiden tarkoituksena on antaa suuntaviivat kouluaikaisen ruokailun järjestämiseksi. Uudet suositukset on lähetetty painettuna julkaisuna kunnille, koulujen rehtoreille, ruokahuollosta vastaaville sekä kouluravintoloihin ja ne löytyvät suomen- ja ruotsinkielisinä internetistä, fi /ravitsemusneuvottelukunta. Haluamme halpalääkkeitä Kuluttajat haluavat, että lääkärit määräisivät entistä enemmän edullisia rinnakkaislääkkeitä. Rinnakkaislääketeollisuus-yhdistyksen teettämässä tutkimuksessa ilmeni, että 94 prosenttia vastaajista halusi, että lääkärit huomioisivat hinnan lääkkeitä määrätessään. Valtaosa tutkimukseen vastanneesta 590:stä koki rinnakkaislääkkeet yhtä tehokkaiksi ja turvallisiksi kuin alkuperäisvalmisteet. Luottamus oli suurinta rinnakkaislääkkeitä käyttäneiden parissa: 94 prosentin mielestä rinnakkaislääkkeet ovat yhtä tehokkaita ja 84 prosentin mielestä yhtä turvallisia kuin alkuperäisvalmisteet. cision Hajuaisti paljastaa ingram publishing Nukkuva lapsi ei liho Lyhyet yöunet lisäävät kilojen kertymistä aikuisilla, mutta sama saattaa pitää paikkansa niinkin nuorilla kuin alle kolmivuotiailla. Tähän tulokseen tultiin yhdysvaltalaistutkimuksessa. Alle 12 tuntia yössä nukkuvien painoindeksi oli kolmevuotiaana suurempi kuin yli 12-tuntisia unia nukkuvien. Myös ihopoimumittaukset kertoivat lyhyempien unien ja ylipainoisuuden yhteydestä. Varsinainen ylipainoisuus oli kaksi kertaa yleisempää alle 12-tuntisia yöunia nukkuvilla. uutispalvelu duodecim Hajuaistin heikentyminen on yleinen Parkinsonin taudin oire, mutta heikko hajuaisti saattaa myös olla merkki tulevasta Parkinsonin taudista. Näin näyttäisi olevan ainakin yli seitsemänkymppisillä miehillä. Vastaava yhteys on havaittu myös Alzheimerin tautia sairastavilla. uutispalvelu duodecim Terve ei suklaata kaipaa Puolentoista kuukauden kuuri fl avonoidipitoista tummaa suklaata ja kaakaota ei tee tervettä ihmistä yhtään terveemmäksi, käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta. Tulos on mielenkiintoinen, sillä monet aikaisemmat tutkimukset ovat vihjanneet fl avonoidi-pitoisen kaakaon ja suklaan parantavan verisuonten toimintaa. Viime vuonna julkaistussa pienessä tutkimuksessa fl avonoidi-pitoinen tumma suklaa todettiin myös hyväksi sydänpotilaiden valtimoiden ja verisuonten toiminnalle. uutispalvelu duodecim Hölkästä veritulppa? Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan hölkkä saattaa lisätä yli 65- vuotiaiden vaaraa saada laskimotukoksia. Tutkimus ei paljasta mistä yhteys johtuu, mutta tukokset voivat syntyä muun muassa jalkavammoista. Tulosten perusteella kävely tai muu kevyt liikunta saattoi hieman pienentää laskimotukosten riskiä, mutta hölkkääminen tai vastaava liikuntaharrastus liittyi suurentuneeseen tukosriskiin, kun verrokkeina olivat osallistujat, jotka eivät harrastaneet liikuntaa lainkaan. uutispalvelu duodecim ingram publishing 8 super

9 Mitä mieltä? Huhtikuun kysymys oli: Podetko kevätväsymystä? muut lehdet Kuntien lisääntyvä nihkeys pakolaisia kohtaan on huomattava ongelma. Saan koko ajan hallinnosta viestejä, että vastaanotto riippuu ihonväristä ja että toiset väestöryhmät ovat tervetulleempia kuin toiset. Tämähän on rasismia! Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors polemiikki 1/ % 32 % Tuntui aika raadolliselta, ettei potilaista käytetä nimiä. Huudeltiin, että hei se rintaranka tänne. Jotenkin se oli täydellisen minuuden purkamisen paikka. Olin enää välilevy, enkä minä. Kivalta ei tuntunut sekään, kun jotakuta pyydettiin hakemaan tuo ruumis pois. Selkäleikkauksesta heräämössä toipunut Anne Nissinen terve 2/2008 Onnistunutta anteeksipyyntöä voi opetella. Päätoimittaja Päivi Hietanen suomen lääkärilehti 15/2008 en kyllä 30 vuotta sitten En, koska Kevät on paras vuodenaika, herään talvihorroksesta. Valmistun kohta lähihoitajaksi ja on ihana työpaikka tiedossa. Saan voimaa valosta. Olen läpeensä vuoden yhtä väsynyt. Syön paljon marjoja. Valon lisääntyessä olemme innostuneet remontoimaan ja tekemään kevätsiivousta. On paljon energisempi olo kuin syksyn pimeydessä. Virtaa riittää koko vuoden. Auringon voima on oiva, luonto herää, se tekee terää! Lähden aamuisin kello 5 pienelle juoksulenkille ja on ihanaa, kun voin kulkea luonnonvalossa. Töistäkin palattua on valoisaa. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. Kyllä, koska Takana on pätkätöiden talvi ja edessä kesätöitä sijaisena eikä lomaa! Allergia-aika väsyttää, jatkuvaa kiirettä töissä. Raskas työ. Liian vähän työntekijöitä potilaiden määrään nähden. Valon määrä aina yllättää ja saa kaiken näyttämään likaiselta ja itseni lihavalta Olen talvi-ihminen. Kevään valo ja kesäaikaan siirtyminen vievät voimat moneksi viikoksi. Lumeton, sateinen, pimeä talvi takana. Se on imenyt voimia enemmän. Talven aikana valon määrä on vähäinen ja kevätväsymys seuraa. Pitäisi tehdä ehdottomasti lomamatka etelän aurinkoon talvella. Lehti esitteli laajasti 30 vuotta täyttäneen Apuhoitajaliiton historiaa. Pääkirjoituksessa iloittiin merkittävästä tiedosta: Suomen Apuhoitajaliitto saa monivuotisten ponnistelujensa tuloksena kirjoittaa aikakirjoihinsa 30-vuotisen toimintansa juhlavuotena tiedon esityksestä, jolla valtioneuvosto on antanut ammattikasvatushallitukselle periaatteellisen ohjeen pidentää apuhoitajien koulutus 3 lukukautta kestäväksi syyslukukautena 1978 opintonsa aloittaville. Tämä on merkittävä välivaiheen ratkaisu ennen keskiasteen koulunuudistusta. Apuhoitajaliitto on pitänyt sinnikkäästi kiinni vaatimuksestaan vetoamalla koulutusajan pidentämisen liittyvän paitsi työllisyyskysymysten hoitamiseen myös ja nimenomaan apuhoitajien tehtäväkuvan muuttumiseen. apuhoitajalehti 5/ super 9

10 10 super

11 Ruutukuosista rentoon ja käytännölliseen teksti marjo sajantola kuvat superin arkisto Nuhteita liiasta aloitteellisuudesta, lukemattomia irtonappeja, jatkuvaa pesua ja prässäystä, kaikenpaljastavaa kangasta ja paljon muutakin merkillistä kuuluu työpuvun historiaan. Ensimmäiset apuhoitajakurssilaiset opiskelivat tulevaa ammattiaan melkoisessa epävarmuudessa, sillä monenlaista käsitystä uuden ammattikunnan toimenkuvasta oli vallalla. Esimerkiksi Suomen Punaisen ristin julkaisussa oli kirjoitettu, että apuhoitajista saataisiin sairaaloihin koulutettuja siivoojia. Sairaanhoitajat karsastivat uutta ammattikuntaa peläten sen vaikutusta heidän ammattiinsa ja työhönsä. Koulutuskin oli alussa suunniteltu vain tilapäisluontoiseksi helpottamaan sodanjälkeistä ja uuden työaikalain soveltamisesta aiheutunutta sairaanhoitajapulaa. Ei ollut mikään ihme, että työpukukysymyskin oli alusta saakka tärkeä osa apuhoitajien ammatti-identiteetin luomista. Myös työpukuun kuuluva päähineen käyttöoikeus ja vuosia myöhemmin oikeus olla käyttämättä sitä, nostattivat kuumia tunteita aina 70-luvulle saakka. myssystä murhetta Ensimmäiset apuhoitajakurssit tekivät yhteisen esityksen Lääkintöhallitukselle työasuun liitettävästä hoitajapäähineestä helmikuun alussa Kurssilaiset vetosivat siihen, että Siniruudullisen apuhoitaja-asun korvasi vuonna 1966 keltainen gabardiiniasu. Nämä työpuvut apuhoitajat hankkivat ja huolsivat itse. Vuonna 1978 siirryttiin käyttämään työnantajan kustantamaa suojavaatetusta. apuhoitajat rinnastettiin mielisairaanhoitajattariin, joiden virkapukuun päähine kuului. Saman kuukauden lopussa kurssit joutuivat laatimaan sairaanhoitajakoulutuksen tarkastaja Venny Snellmanille kirjallisen anteeksipyynnön röyhkeydestään. Kurssilaiset saivat myös puhuttelun, ja ilmeisesti Snellman oli henkilökohtaisesti kiertänyt tapaamassa jokaista kurssia kurinpalautushengessä. Hämeenlinnan apuhoitajakurssilaiset pyydämme sydämestämme anteeksi, että ajattelemattomuudessa allekirjoitimme kiertokirjeen, joka koski myssyasiaa. Toisia kursseja seurataksemme lähetimme kirjelmän edelleen. Itse asiassa pukukysymys on pieni, kunhan vain pystyisimme ottamaan tehtävämme kutsumuksena. Oman anteeksipyyntökirjeensä laativat myös Tampereen, Jyväskylän, Mikkelin ja Helsingin apuhoitajakurssit. Lääkintöhallitus hyväksyi apuhoitajien työpuvuksi vyöllisen sinivalkoruudullisesta pumpulikankaasta tehdyn pitkähihaisen puvun valkoisella irtokauluksella. Työssä pukua käytettiin lyhythihaisena. Asuun kuului valkoinen irtokaulus, olkainesiliina, myssy sekä valkoiset sukat ja kengät tai vaihtoehtoisesti harmaat sukat ja mustat kengät. Apuhoitajayhdistyksen ensimmäinen kamppailu työpukuasioissa koski myssymallin muuttamista hollantilaishilkkatyyppisestä samanlaiseksi kuin sairaanhoitajien käyttämä päähine. Lääkintöhallitus myönsikin vuoden 1952 apuhoitajille käyttöoikeuden sairaanhoitajamyssyyn. Päässä piti olla se hirvittävä myssy, miten se pysyikin päässä, se ei ollut mikään suikka vaan sen piti olla sivuttain. Aina se nipisti päätä. Ainainen kiire sen pukeutumisen kanssa oli, kun lähdettiin työhön. Raportilta ei saanut myöhästyä ja mekossa ja essussa oli miljoona irtonappia, muistelee apuhoitaja Raija Rai super 11

12 RAIMO NIEMI tasuo SuPerin 50-vuotishistoriikissa. Myssysota puhkesi uudestaan luvun alkupuolella, kun sairaanhoitajat luopuivat päähineestä. Tämän jälkeen apuhoitajakunnan keskuudessa käytiin ankaraa väittelyä myssyn tarpeellisuudesta. Päähineen käytön puoltajien mielestä myssy täydensi virkapuvun ja sitoi hiukset. Vastustajien mielestä se oli epäkäytännöllinen ja kulutti hiuksia, eivätkä sairaanhoitajatkaan enää käyttäneet myssyä. Mielipidekyselyn vastausten pohjalta Apuhoitajayhdistys aloitti neuvottelut Sairaalaliiton kanssa, joka siirsi vuoden 1972 syksyn yleiskirjeessä myssyn historiaan. ruutukangasta riitti jokaiselle Koska koittaa se päivä, että apuhoitaja saa pukea yllensä apuhoitajalle kuuluvan ikioman puvun? Suomen Apuhoitajayhdistys yritti toimintansa alusta asti saada apuhoitajan sinivalkoruudullisen virkapuvun suojatuksi, sillä sairaaloissa muutkin työntekijäryhmät käyttivät samaa edullista pumpulikangasta. Jopa kunnalliskodin mieshoidokkien paidat saattoivat olla samaa ruutukuosia. Vuonna 1955 yhdistys lähetti lääkintöhallituksen luvalla sairaalalaitosten ylihoitajille kirjelmän, jossa pyydettiin heidän toimenpiteitään siihen, että apuhoitajan virkapuku pysyisi vain tämän ammattikunnan käytössä. Koska asiassa ei tapahtunut parannusta, yhdistyksessä aloitettiin uuden apuhoitajapukumallin suunnittelu jäsenistön mielipiteitä kuunnellen. Enemmistö vastaajista kannatti valkoista pukua, mutta Apuhoitajalehden mielipidesivulla käytiin kiivasta keskustelua: Koska koittaa se päivä, että apuhoitaja saa pukea yllensä apuhoitajalle kuuluvan ikioman puvun? Onhan laboratorioapulaisillakin oma valkoinen kaulukseton pukunsa, miksei apuhoitajille hyväksytä valkoista pukua värillisin kauluksin? Me odotamme!, kirjoitti Yx apuhoitaja Pohjanmaalta vuoden 1959 syysnumerossa. Eikö pukumme ole sittenkin suojatumpi kuin esimerkiksi valkoinen puku? Eikö juuri valkoista ole keittiöstä sekatavarakauppiaisiin saakka? Pitäisikö meidän jäljitellä toisia? kommentoi nimimerkki Toinen joukko helsinkiläisiä apuhoitajia vuoden 1960 talvinumerossa. housupuku hittituote Monien vaiheiden jälkeen Apuhoitajayhdistyksen vuosikokous hyväksyi vuonna 1966 uudeksi virkapuvuksi taiteilija Riitta Immosen suunnitteleman vaaleankeltaisesta mitsagabardiinista valmistetun virkapuvun varusteineen. Juhlakäytössä oli pitkähihainen puku valkoisin hihansuin ilman esiliinaa. Lääkintöhallitus piti uutta pukua erittäin onnistuneena ja hyväksyi sen käyttöön vuonna Saman vuoden syyskuussa valmistui Oulussa maamme ensimmäinen miespuolinen apuhoitaja, ja lääkintöhallitus hyväksyi myös miesapuhoitajan puvun, johon kuului keltainen pusero ja valkoiset housut. Ennennäkemätöntä edistyksellisyyttä hoitoalalla oli housupuvun saaminen työasuvaihtoehdoksi vuonna Siihen kuului keltaisesta gabardiinista valmistettu jakku ja valkoiset gabardiinihousut. Saman vuoden joulukuussa Apuhoitajalehti kirjoitti, että housupuku on todella lyönyt itsensä läpi ja pukutilauksia on tullut niin, että hukkua meinaa. Virkavarustevälitys olikin iso osa Apuhoitajayhdistyksen toimintaa jo 1950-luvun alusta alkaen. Yhdistys välitti apuhoitajien virkapukuja ja niihin liittyviä tarvikkeita, kuten sukkia, kenkiä ja hiussolkia parhaimmillaan kuusi tuhatta pakettia jäsenille vuosittain. Siirtyminen työnantajan kustantamaan suojavaatetukseen teki oman virkavarustevälityksen tarpeettomaksi. Vuoden 1994 suojavaatetus näyttää jo tutulta. Hoitajien onneksi myös kutsumuskengät ovat jääneet historiaan. 12 super

13 VALOKUVAAMO LUOMA OY suojavaate ei suojannut Virkapuvun hankkimiseen ja sen kunnossapitoon työntekijä sai pukurahaa, jonka suuruudesta kertonee jotain se, että sitä kutsuttiin pesupulverirahaksi. Pukurahasta luovuttiin, kun suojavaatesopimuksen mukaan siirryttiin työnantajan hankkimaan ja huoltamaan yhteiseen suojavaatteeseen vuoden 1978 loppuun mennessä. Uusi suojavaate oli pääasiallisesti puuvillan ja polyesterin sekoitetta. Käytettävissä oli useita värivaihtoehtoja, mutta etenkin sairaalapuolella vallitsi valkoinen väri. Eri ammattiryhmät erottuivat toisistaan nimineulan perusteella. Apuhoitajien nimineula oli keltainen. Uusi suojavaate koettiin materiaaliltaan ja malliltaan hankalaksi: Ikävä puoli siinä on, että kangas on hiostavaa ja läpinäkyvää. Toiset sanovat, että jaha, sinulla näyttää olevan raidalliset pikkupöksyt tänä päivänä, vastasi Hilkka Kemppainen Apuhoitajalehden mielipidekyselyyn. Koska suojavaatteeseen oltiin tyytymättömiä, julistettiin heinäkuussa 1982 uuden puvun suunnittelukilpailu. Voittanut työpukumalli sai lempinimekseen Ville, joka oli mallin suunnittelijan Matti Valkaman kilpailussa käyttämä nimimerkki. Työpuvut teetettiin pikeekankaasta. Malli standardisoitiin ja sitä suositeltiin suojavaatesopimuksessa. Sairaaloilla oli kuitenkin vapaus hankkia muunkinlaisia suojavaatteita. Hämeenlinnan IX Apuhoitajakurssin sonnustautuminen valmistujaiskuvaansa varten vuonna 1951 vei varmasti aikaa. Hilkat tärkättiin ja taiteltiin viivoittimen kanssa muotoon. Puvun irtonappien kanssa näperreltiin ja kutsumuskengät puhdistettiin huolellisesti. Käytössä ollut suojavaatetus ei soveltunut kotisairaanhoitoon. Apuhoitajaliiton kyselyyn vastanneiden kotisairaanhoidossa työskentelevien apuhoitajien mielestä suojavaate oli epäkäytännöllinen, suorastaan välttämätön paha vaatekertojen välissä. Lisäksi crimplenehousut olivat talvella kylmät kuin pelti. Vasta vuonna 1989 kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstölle saatiin koekäyttöön yhteinen suojavaatemallisto. Päällysvaatteet ja jalkineet eivät kuuluneet suojavaatesopimuksen piiriin. Monet avohoidon puolella työskentelevät superilaiset olisivatkin halunneet pukurahan takaisin. Kunnallisen alan suojavaatesopimuksessa luetellaan terveydellisten, hygieenisten ja vastaavien syiden lisäksi oikeus suojavaatteeseen silloin, kun työntekijä jatkuvasti työskentelee likaisissa tai normaalia suuremmassa määrässä vaatetusta kuluttavissa tehtävissä. Laitospuolella suojavaatetus lieneekin pääasiallinen työasu, mutta lukuisissa avopuolen toimipisteissä työntekijät käyttävät pääasiassa omia vaatteitaan suojaten niitä tarvittaessa esiliinalla. Ainakin lasten päivähoidossa saattaisi olla tarvetta täydelle suojavaatetukselle, sillä mihinkäs pieni lapsi nenänsä pyyhkäisee kuin ohimennen hoitajan housunlahkeeseen. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta super 13

14 Kotihoito miettii rajojaan: Koko elämän hoitajia? teksti ja lappeenranta-kuvat jukka järvelä Hyvä hoitaja tekee lähes kaikkensa kotihoidon asiakkaan eteen, sillä yksinäiselle hoitaja saattaa olla ainoa kontakti ulkomaailmaan. Lappeenrannassa on ryhdytty miettimään, kuinka syvälle lähihoitajan täytyy mennä asiakkaidensa arkeen. Kun lähihoitaja Miia Repo kaksi kertaa päivässä avaa Alzheimerin tautia sairastavan Pekka Ruin oven, edessä on normaaleja kotihoidon tehtäviä. Rui rupattelee tutulleen mukavia ja saa Revolta ohjeet lähestyvistä askareista. Vaatteet riisutaan yksin tai tarvittaessa yhdessä. Suihkun jälkeen on vuorossa hampaiden pesu ja parranajo. Kuntouttavan työotteen mukaisesti Repo valvoo vieressä ja puuttuu askareisiin vain silloin, kun on tarve. Kun jalat on rasvattu ja uusi vaatekerta yllä, vuorossa ovat aamiainen ja lääkkeet. Mutta entäs kun lamppu on rikki tai ruokapöydän liina kulunut käyttökelvottomaksi. Omahoitaja on muutakin kuin hoitaja. Kävin juuri hakemassa palaneen tilalle kaupasta uuden lampun. Pekka oli puhunut pitkään, että keittiön rypylle mennyt muoviliina pitäisi silittää. No, eihän sellaista silitetä eli menin kauppaan ostamaan uuden ja heitin vanhan roskikseen, Repo kertoo. Siivoamaan Repo ei ryhdy, koska Ruilla käy siivouspalvelu kuukausittain. Joskus Repo saattaa pikaisesti käyttää harjaa ja rikkalapiota tai rättiä, ei enempää. huonekaluja ja eläinten hoitoa Asiakkaat ovat mielessä vapaa-aikanakin. Repo muistelee erästä, jonka huonekalut hän havaitsi loppuun kuluneiksi patjaa myöten. Hän sai asiakkaan edunvalvojan kautta luvan hankkia uutta sisustusta. Kerran vapaapäivänä kävin sitten ostamassa uuden sohvakaluston, sängyn ja patjan, yöpöydän sekä petivaatteet. Toisen työpäivän jälkeen hankin vielä uusia vaatteita tälle kovin nuukalle miehelle. Työpäivän aikana näitä asi- 14 super

15 super 15

16 Sirpa Laakkonen valmistaa välipalaa Marja Jänikselle. Entä sitten, kun maalle matkojen päähän ajanut hoitaja kohtaa ensimmäiseksi yli-innokkaan koiran, joka kiitollisena nuolee tulijan kasvot? Repo kertoo tapauksesta, jossa ensin vietiin koira lenkille ja vasta sitten päästiin sisään portatiivia tyhjentämään ja puuronkeittoon. Erään asiakkaan jouduttua sairaalaan hoitajat kävivät päivittäin ruokkimassa hänen kissansa. Vuosia sitten yksi hoitaja hoiti asiakkaansa hevostakin ja osti sen itselleen, kun hoidettava ei enää voinut pitää eläintä. oita ei aina ehdi tehdä. Aivan puhdasta hyväntekeväisyyttä vapaapäivien ja iltojen kauppamatkat eivät ole. Repo kuittasi tunteja takaisin vähemmän kiireisistä työpäivistään. Tällaiset ostosasiat kuuluisivat kunkin asiakkaan lapsille tai omaisille, mutta kaikilla ei niitä ole. Ei hoitaja voi katsoa sivusta, kun asiakkaan elämä kaipaa kohennusta. Jos on aikaa, yhden asiakkaan asioita voi miettiä kuntoon ja tehdäkin niille jotain. Kerran päätin hankkia uuden patjan kuluneen tilalle erälle asiakkaalleni. Hän loisti teon jälkeen kuin Naantalin aurinko ja antoi vihdoin jopa tyhjentää jääkaappinsa sinne kertyneestä vanhasta ruoasta. Asiakas näki, että hyvää me hoitajat vain haluamme käynneillämme. kokonaisvaltaisesti hyvää mieltä Sammonlahden kotihoitokeskuksen luottamusmiehenä toimiva Miia Repo ja toinen keskuksen Kourulan tiimissä työskentelevä lähihoitaja Maija Piiparinen pitävät lähtökohtanaan sitä, että ihan pienistä ei työnkuvaa pohdittaessa aleta valittaa. Mutta jos työaikaa kuluu esimerkiksi työauton huoltamiseen ja kunnossapitämiseen, asioille täytyisi tehdä jotakin. En halua valittaa pienistä. Moni näistä ei-hoidollisista asioista on kaiken kaikkiaan pieni juttu. Autetaanhan sitä naapuriakin hädässä, Piiparinen korostaa. Itselle jää hyvä mieli, kun asiakas kertoo innokkaana eteenpäin, mitä kaikkea hoitaja on hänen hyväkseen tehnyt, Repo myöntää. Hoidamme kokonaisvaltaisesti kaikkea sitä, mitä asiakkaiden elä- osaomainen Kuunneltuani Lappeenrannan kotihoidossa työskentelevien naisten tarinoita työnsä arjesta mieleeni tuli sana osaomainen. Kun yksin asunnossaan asuva vanhus kaipaa apua, sitä useimmiten antaa kotihoidon työntekijä, hoitaja. Aina hoidon kohteella ei ole omaisia tai läheisiä. Joskus he asuvat toisella puolella maata. Virallinen edunvalvojakaan ei auta arjen välttämättömissä pikkurutiineissa. Hoitosuunnitelma ja muut asiakirjat kertovat, mikä on kotihoidon työntekijän tehtävä. Näistä teksteistä ei ole apua, kun ovi hoidettavan asuntoon aukeaa ja kaikki ei olekaan kohdallaan. Tuntuisi hassulta tehdä työtä pimeässä asunnossa, koska lampun vaihtaminen ei kuulu hoitajan tehtäviin. Lähes yhtä oudolta tuntuu ison metakan nostaminen moisesta asiasta. Uusi lamppu on hankittava, oli se nöyrtymistä tai ei. Myös tämä on hyvää ja pyyteetönttä hoitoa nykytilanteessa. Jos hoitaja alkaa valikoida tehtäviään kovin tarkasti jokaisen pykälän mukaan, hän ei enää joidenkin mielestä olekaan hyvä hoitaja. Rajat on silti löydettävä ja käytäntöjen on muututtava. Näistä päättäminen kuuluu oivaltavalle työnjohdolle. jukka järvelä 16 super

17 Lumitöitä teemme, jotta rollaattorilla pääsisi saunaan. Myös hiekoittamaan joutuu hyvä ettei itse kaadu jäähän, kun kulkee paikasta toiseen. Talonmiehiä asunnoilla ei ole, ja kiinteistöfirmalla on kiire. Auton huoltamisestakin vastaaminen kuuluu meille. Hankala juttu on ollut myös kaupungin tyhjäksi jääneiden vuokra-asunmään kuuluu. Siihen kuuluu sen katsominen, kuka kaikista asioista lopulta huolehtii. Kun omaiset ja lähimmäiset asuvat satojen kilometrien päässä eikä kiertävää talonmiestä tai huoltomiestäkään ole, kuka muu kuin me näitä varsinaisen hoidon ulkopuolisia pikkuasioita tekisi? Piiparinen on työssään tehnyt monia asioista, jotka hoitajalle eivät kuulu. Jopa siivouksen ja aterian. Lihakeittoainekset olivat kerran valmiina, mutta omaisia ei kuulunutkaan ruokaa laittamaan. Perinteinen lihakeitto vaihtui käsissäni perunalaatikkoon, mutta kyllä sekin asiakkaalle maistui. Vanhusten ja omaisten harmittavat väärinkäsitykset kotihoidon palvelujen sisällöstä juontavat aikaan, jolloin kotipalvelu siivosi, laittoi ruoan ja kävi kaupassa ilmaiseksi. Moni odottaa yhä täyttä palvelua. Nyt saatavilla on maksullisia ateriaja siivouspalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, mutta kaikilla ei ole varaa niihin. Omahoitajajärjestelmä toimii Lappeenrannan kotihoidossa niin, että arkipäivisin hoitaja ehtii viikon aikana kohdata kymmenkunta asiakasta. Iltaja viikonloppuvuorossa käyntejä tulee yli 20:n hoitoa tarvitsevan luona. Jos asiakkaina ovat viikosta ja kuukaudesta toiseen ne muutamat tutut, tähän työhön voi leipääntyä ja ongelmille saattaa jopa sokeutua, Repo miettii. kuntouttavaa hoito-otetta Lappeenrannassa kuntouttavaa hoitootetta ei ole unohdettu. Miia Revon mukaan sitä toteutetaan aina, kun on mahdollisuus. Vähiten aikaa edetä asiakkaan tahtiin on aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Jos tehtävissä edetään kuntouttavan työotteen mukaan, vaatii muilta tiimiläisiltä venymistä, jotta yksi työntekijä voi olla rauhassa asiakkaan kanssa. Oikein toteutuessaan hoito-ote vaatii myös iltavuorolaisen panoksen. Alussa aikaa menee enemmän, mutta kuntoutuksen edetessä sitä alkaa kulua vähemmän, Repo pohtii. Kuntouttava työote lähtee pienistä asioista. Ei se ole sen ihmeellisempää kuin housujen laskeminen ja nostaminen wc:ssä omin voimin. Monen kohdalla riittää, että kunto pysyy tällaisten pikku toimien myötä ennallaan. Aina ei kuitenkaan ehdi sitä pientäkään. Saatan tehdä aamiaisleivät itse valmiiksi, vaikka asiakkaalle tekisi hyvää tehdä ne itse. naisvaltaisen alan kesto puntarissa? Myös Ratakadulla sijaitsevat kaupungin vuokraamat vanhustentalon asunnot teettävät hoitajille virallisen työnkuvan ulkopuolelle meneviä tehtäviä. Lähihoitajat Sirpa Laakkonen ja Pirkko Pullinen sekä kodinhoitaja Kirsti Vuoksela miettivät, mitä kaikkea työpäiviin kuuluukaan. Kuuluvatko nämäkin työt kotihoidon lähihoitajalle? Lampunvaihto Viemärin avaaminen Digi-tv:n asentaminen Huoltomiehen järjestäminen Jääkaapin sulatus Lumenluonti Pihan hiekoitus Siivoaminen Ruoan valmistaminen Lemmikkien hoito Lehtipinojen kuljettaminen kierrätykseen Saattoapu lääkärin vastaanotolle Raha-asioiden hoito Vaatehuolto Kauppa-asioiden hoitaminen Asunnon muutto Asuntoesittely omaisille Juhlapäivien liputuksesta huolehtiminen Työauton huollosta vastaaminen Työauton renkaiden vaihto super 17

18 tojen esittely. Esittely kuuluisi kaupungin muille organisaatioille. Jos kyseessä olisi vanhainkodin tai vastaavan laitoksen ylläpitämä asunto, esittely tuntuisi naisten mukaan luonnollisemmalta. Kolmikko epäilee, että naisvaltaisen alan joustavuutta mitataan loppuun asti ja katsotaan kuinka paljon selkäranka kestää ennen kuin katkeaa. Kaikki työmme ei lopulta näy missään. Kotihoidon asiakkaiden apteekki- ja kauppa-asiointeja helpottamaan Lappeenrannassa on kehitetty vihkoihin ja sähköposteihin perustuvia tilausjärjestelyjä, Miia Repo ja Sirpa Laakkonen kertovat. Kotihoidon Kauppakadun tiimiin kuuluvat lähihoitajat Sari Virtanen ja Sari Saira ovat keränneet pitkän listan töistä, jotka vievät aikaa varsinaiselta hoidolta ja hoivalta. Osassa voi joustaa, mutta osa tuntuu turhalta. Autonhuolto, siivous ja viemärien avaukset tuntuvat kaikkein turhimmilta töiltä meidän työnkuvamme kannalta. viisi vilkutusta vuorokaudessa Sirpa Laakkonen nostaa varovasti Marja Jänistä istumaan vuoteelleen Ratakadun asunnossa. Edessä on ruokailu ja käynti kylpyhuoneessa. Laakkonen lämmittää mikrossa keiton ja tarjoaa lasin mehua lääkkeen kera. Matka poikki huoneiston kuljetaan hitaasti yhdessä. Kylpyhuoneen puolella Jänis toimii yksin, vaikkei rollaattorilla sinne pääsekään. Vanhaa asuntoa ei ole suunniteltu apuvälineitä käyttäville. Joidenkin asiakkaiden luona käy- dään viisi kertaa vuorokaudessa. Jos asunto sijaitsee pitkän matkan päässä ilta- ja yökäyntejä ei ehdi ajaa. Laakkonen on sikäli tyytyväinen työhönsä Ratakadun asunnoissa, että hän on voinut osallistua työtapojen kehittämiseen. Marja Jäniskin on tyytyväinen vierailuun ja vilkuttaa poislähtijöille sängystään. 18 super

19 Liittokokousedustajat ja edustajisto valittu teksti markku silvennoinen, pääsihteeri Superilaiset valitsivat postivaalilla 171 liittokokousedustajaa toukokuun lopun liittokokoukseen sekä 40 edustajiston jäsentä yhtä monta varajäsentä nelivuotiskaudelle Äänestysprosentti kohosi edellisistä, vuoden 2004 vaaleista. Ahkerimmin äänestivät Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sekä Lapin vaalipiirien jäsenet. Vaalien äänikuningattareksi tuli Gunilla Lindholm Vaasasta 370 äänellä ja äänikuninkaaksi Mika Rönnholm Turusta 236 äänellä. Vaaliarvonnassa voitot menivät seuraaville äänestäjille. 800 euron matkalahjakortti: Anne Vänttinen, Rauma; Heli Laitsaari, Mikkeli ja Liisa Vitikainen, Karankamäki. Taulu tv: Lisbeth Sandvik, Pietarsaari ja Hanna-Kaisa Pohjola, Oulu. Nokian matkapuhelin: Silja Savola, Nyystölä ja Pirkko-L Heino, Nummi. Onnea voittajille ja kiitos kaikille äänestäneille! Liittokokous valitsee edustajiston jäsenistä edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Huom! Vaalipiiristä 3 edustajiston varsinaiseksi jäseneksi valittu Anu Tarvainen on jo aikaisemmin valittu liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi, joten Heli Saarinen nousee edustajiston varsinaiseksi jäseneksi ja Tarja Humala varajäseneksi. Liittohallituksen varajäseneksi samasta vaalipiiristä valittu Marjut Hakala on luopunut hallituksen varajäsenyydestä ja ottaa vastaan edustajistopaikan. Liittohallituksen varajäseneksi tulee Ritva Ahonen. Liittohallituksen varajäseneksi vaalipiiristä 6 valittu Tiina Halonen on kieltäytynyt tehtävästä ja hän ottaa vastaan edustajiston varsinaisen jäsenen paikan. Hänen tilalleen liittohallituksen varajäseneksi tulee Maarit Kujala. Paula Kellokumpu vaalipiiristä 8 ottaa liittohallituksen varajäsenen tehtävän edustajiston varajäsenyyden asemasta. Hänen tilalleen edustajiston varajäseneksi nousee Maija Isometsä. Liiton puheenjohtaja Juhani Palomäki vastasi edustajiston syyskokouksessa 2006 myöntävästi hänelle esitettyyn kysymykseen. Hän on käytettävissä puheenjohtajaksi. Yksi ammattiosasto on esittänyt Henna Tuomikoskea edelleen liiton varapuheenjohtajaksi. Muita ehdotuksia ei toistaiseksi ole tullut. EDUSTAJISTON JÄSENET JA VARAJÄSENET VAALIPIIREITTÄIN KAUDELLE Varsinainen Uusimaa 01 Varajäsen Pro SuPer Riihimäki Anne Puupponen Riitta Pelli Leena Juvonen Arja Laurila Satu Vähäsalo Sirpa Salonen Liisa Heikka Anna-Maija SuPer Hesa Salmén Päivi Autio Anne Hyvönen Hannele Koskinen Teija Nuutinen Paula Kuisma Marja Pääkaupunkiseudun yksityiset Katajamäki Maija Rahikainen Heidi Satakunta ja Varsinais-Suomi 02 Pro SuPer Rönnholm Mika Koskela Pirkko Pohjola Merja Kiukas Leena Kesäläinen Tarja Molkka Sointu SuPer Sitkeät Mäkelä Eero Antti Anne Juhola Sirkka-Liisa Hyvärinen Elina Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi 03 Pro SuPer Pirkanmaa Metso Sisko Myrskyranta Hannele Hakulinen Birgitta Herckman Arja Roivas Katja Virpikari Sisko Niemi Salme Tuokko Ritva Pro SuPer Keski-Suomi Pynnönen Satu Puikkonen Sari Sivanne Minna Ahola Soineli Saarinen Heli Humala Tarja Vorssan likat Ijäs Saija Takala Leena Pro SuPer Häme Hakala Marjut Broman Pirjo Kymi ja Etelä-Savo 04 Kymen Sitkeät Kauppinen Teija Halme Tarja Lempinen Terttu Harju Riitta SuPer-Sitke Rautpalo Tiia Sistonen Jaana Lappeenrannan seudun lähi- ja perushoitajat Liikka Tuija Käiväräinen Pirjo Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala 05 SuPer-Sitkeät Kummunmäki Minna Kettunen Marja Piiroinen Markku Tolvanen Paula SuPer Savo Ohvo Merja Koskinen Pirkko Kiljunen Marja Hynninen Erkki Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 06 SuPer Sitkeät Lindholm Gunilla Hyrsky Tuula Isosaari Heikki Isomöttönen Marja Säynäjoki Marita Kujanpää Marja Halonen Tiina Niemi Maria Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 07 SuPer Oulun seutu Koski Jani Heikkinen Timo Hynynen Soile Matinlauri Aini Timonen Maarit Väänänen Anna-L Jokivarsien vaaliliitto Koutonen Eeva Kääntä Sinikka Lappi 08 Merilapin aktiivit Piiparinen Helena Isometsä Maija Ahvenanmaa 09 Eriksson Hilkka Sjölund Eila super 19

20 Liittokokousedustajat Uusimaa Autio Anne Helsinki Hakala Kirsti Helsinki Hautala Päivi Hirvihaara Heikka Anna-Maija Porvoo Heikkinen Tuula Askola Heliölä Sirpa Helsinki Hyvönen Hannele Helsinki Johansson Maria Helsinki Juvonen Arja Espoo Katajamäki Maija Helsinki Keskinen Eila Vantaa Koskinen Teija Helsinki Kuisma Marja Helsinki Kyyrä Jaana Helsinki Laurila Satu Vantaa Louhi Christina Karis Mustalahti Satu Helsinki Mäkelä Mirja Kellokoski Niskanen Sannukka Tuusula Nuutinen Paula Helsinki Ovaska Maarit Helsinki Pelli Leena Kulloonkylä Purtilo Mikaela Helsinki Puupponen Riitta Hyvinkää Rahikainen Heidi Helsinki Ranta Tuulikki Helsinki Riihimäki Anne Hyvinkää Roiha Maija-Liisa Helsinki Salmén Päivi Helsinki Salonen Liisa Porvoo Siltalahti Mitri Vantaa Skogberg Maj-Britt Karis Vähäsalo Sirpa Espoo Satakunta ja Varsinais-Suomi Antti Anne Vasarainen Aulio Tarja Lemu Hellman Sari Noormarkku Hyvärinen Elina Loimaa Hänninen Aila Huittinen Juhola Sirkka-Liisa Eurajoki Kankare Anu Peipohja Karuneva Kirsi Pori Kesäläinen Tarja Turku Kiukas Leena Turku Koskela Pirkko Pori Koskinen Heidi Säkylä Lindgren Paula Kaarina Linnanketo Liisa Pori Miekka Maija-L Turku Molkka Sointu Riihikoski Mäkelä Eero Somero Pirhonen Irja Paimio Pohjola Merja Turku Pyökäri Eeva Turku Rönnholm Mika Turku Saari Marie-Anne Pori Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi Ahola Soineli Jyväskylä Broman Pirjo Lahti Haavisto Irma Mustiala Hakala Marjut Lahti Hakulinen Birgitta Tampere Herckman Arja Vammala Honkivaara Maarit Hämeenlinna Humala Tarja Jyväskylä Ijäs Saija Hämeenlinna Jaakkola Eeva-Liisa Forssa Jokinen Eeva Lahti Kasurinen Seija Heinola Lehtisyrjä Eine Hollola Metso Sisko Tampere Myrskyranta Hannele Tampere Niemi Salme Tampere Niilivuo-Saarelainen Kirsi Heinola Niinikoski Silja-Liisa Forssa Penttinen Pirjo Jyväskylä Puikkonen Sari Jyväskylä Pynnönen Satu Keuruu Reunanen Satu Karkku Roivas Katja Tampere Saarinen Heli Jyväskylä Sivanne Minna Jämsänkoski Takala Leena Hämeenlinna Takala Marita Lahti Tarvainen Anu Jyväskylä Tuokko Ritva Tampere Vallius Tuula Kärjenniemi Westerlund Anne Lahti Virpikari Sisko Kangasala Virtanen Aila Hämeenlinna Vähä-Pietilä Rauni Forssa Ylä-Anttila Pirkko Vesivehmaa Kymi ja Etelä-Savo Halme Tarja Kotka Harju Riitta Anjalankoski Henttonen Mirja Imatra Hietala Helvi Hamina Javanainen Irma Kuukanniemi Juujärvi Riitta Kotka Karhulahti Päivi Kerimäki Kauppinen Teija Kouvola Kolehmainen Marita Mikkeli Käiväräinen Pirjo Lappeenranta Lempinen Terttu Kuusankoski Liikka Tuija Lappeenranta Löppönen Mervi Parikkala Paakkunainen Leena Savonlinna Rautpalo Tiia Mikkeli Riikonen Virpi Kotka Sistonen Jaana Juva Tarkiainen Tuija Mikkeli Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala Ervast Jaakko Outokumpu Hakkarainen Rauha Kuopio Hynninen Erkki Leppävirta Kettunen Marja Jongunjoki Kiljunen Marja Varkaus Koskinen Pirkko Kuopio Kosunen Hanna-Leena Varkaus Kummunmäki Minna Liperi Lehto Riitta Iisalmi Lipsanen Eila Maukkula Ohvo Merja Kuopio Paloaro Saija Kuopio Piiroinen Markku Kontiolahti Puoskari Miia Kuorevaara Tiilikainen-Malassu Mervi Iisalmi Tolvanen Paula Kesälahti Villman Anne Hammaslahti Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Halonen Tiina Kokkola Humalamäki Anne Vaasa Hyrsky Tuula Kauhava Isomöttönen Marja Vaasa Isosaari Heikki Seinäjoki Kangaskoski Armi Lapua Kivelä Mervi Himanka Kosola Taina Nurmo Kujanpää Marja Kurikka Lehtiniemi Heli Isokyrö Lindholm Gunilla Vaasa Maasalo-Tuoriniemi Elina Lehtimäki Niemi Anne Alavus Niemi Maria Kokkola Rantala Marjatta Karijoki Seppälä Minna Alavus Säynäjoki Marita Seinäjoki Töyrälä Saila Ilmajoki Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Bäck Päivi Tyrnävä Heikkinen Timo Jääli Hernetkoski Maili Oulu Hynynen Soile Kuusamo Ilves Mirva Pyhäntä Karppinen Eija Paltamo Koistinen Toini Oulu Koski Jani Oulu Koutonen Eeva Nivala Kujansuu Ritva Pudasjärvi Kääntä Sinikka Kalajoki Matinlauri Aini Revonlahti Ojalehto Aulis Lumimetsä Perälä Suvi Haapavesi Tervonen Raija Kajaani Timonen Maarit Ii Turunen Orvokki Suomussalmi Vartiainen Paula Oulu Väänänen Anna-L Oulu Lappi Isometsä Maija Jolanki Johanna Kellokumpu Paula Keränen Riitta Kourula Tuire Mäkivuoti Outi Mäntyniemi Erja Piiparinen Helena Ahvenanmaa Eriksson Hilkka Tornio Rovaniemi Kemi Rovaniemi Kemi Lautiosaari Rovaniemi Kiviranta Lemland 20 super

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 1/2016 1

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 1/2016 1 ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 1/2016 1 Kokousaika 20.01.2016 kello 18.00 19.40 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali, Koulutie 2 Läsnä Anne-Mari Kaarto, puheenjohtaja Ilkka

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti

Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti Paikallissijakyselyyn vastattiin innokkaasti 1 Kielitoimiston kysely suomen kielen paikallissijojen käytöstä saavutti suuren suosion netinkäyttäjien keskuudessa. Kyselyssä sai valita lauseisiin sopivia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014

Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus. Tammikuu 2014 Helsingin Sanomat mobiilipalvelun profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Helsingin Sanomien mobiilipalvelussa 16.1.-30.1.2014 välisenä aikana. Tutkimukseen

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Mukana infossa Saimaan Tukipalvelut Oy:n edustaja Lauritsalan apteekin edustajat Eksoten

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot