OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILU JA KILPAILUSSA MENESTYNEIDEN TYÖNANTAJA- ORGANISAATIOIDEN HYVÄT KOULUTUSKÄYTÄNNÖT

Transkriptio

1 Aila Korpi ja Kirsti Stenvall (toim.) OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILU JA KILPAILUSSA MENESTYNEIDEN TYÖNANTAJA- ORGANISAATIOIDEN HYVÄT KOULUTUSKÄYTÄNNÖT OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Kannen suunnittelu: Mainostoimisto Adverbi Oy Kannen kuva: Studio Sami Kulju Taitto: Sirpa Ropponen ISBN X (nid.) ISBN (pdf) Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2005

3 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO 1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILUN LÄHTÖKOHDAT Laatupalkintokilpailun tausta Kilpailun toteuttaminen Toimijoiden roolit Laatupalkintoarvioinnin eettiset periaatteet Arvioinnin vaiheet Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa? Miksi kilpailuun kannattaa osallistua? ARVIOINNIN VIITEKEHYS Yleistä Arvioinnin kohteet vuoteen 2004 saakka EFQM malli käyttöön vuonna LAATUPALKINTOVOITTAJIEN KOULUTUSTOIMINNAN ESITTELY Boliden Kokkola Oy Outokumpu Stainless Oy Onninen Oy:n keskusvarasto Työvalmennussäätiö TEKEVÄ Fenestra Oy, Kuopio Rovaniemen Keskuspesula Oy Helsingin kaupungin rakennusvirasto HKR Tekniikka, konepajan rakennustekniset palvelut Primalco Oy (nykyisin ALTIA OYJ) Taidetyöhuone Oy Snellman (nykyisin Kultaus Oy Snellman) OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVOJA Työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta LIITE 1 Hakemuslomake LIITE 2 Ohjeita hakemuksen laatimiseen LIITE 3 Arviointikäynnin ohjelma LIITE 4 Laatupalkintovoittajien ja koulutuksen järjestäjien yhteystiedot

4 ALKUSANAT Oppisopimuskoulutus on vaihtoehtoisena työpainotteisena koulutusmuotona lisännyt jatkuvasti suosiotaan. Koulutusmuoto tarjoaa laajat ja monipuoliset mahdollisuudet niin nuorille kuin aikuisillekin ammatillisen osaamisen hankkimiseen ja edelleen kehittämiseen. Lisäksi koulutus tukee yrityksiä ja muita organisaatioita henkilöstön osaamisen ylläpitämisessä ja uudistamisessa. Oppisopimuskoulutus on myös erinomainen keino siirtää kokeneiden työntekijöiden tietoa ja osaamista (hiljainen tieto) nuoremmille ja luoda yritykseen oppivan organisaation toimintakulttuuria. Oppisopimuskoulutuksen ohella ammatillisiin perustutkintoihin sisältyvä työssäoppiminen on tuonut uusia haasteita yrityksille ja niissä toimivalle henkilöstölle sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Työpaikalla annettavan koulutuksen laatu ja sen kehittäminen sekä toimijoiden välinen hyvä yhteistyö ovat nousseet keskeiseen asemaan ammatillisessa koulutuksessa viime vuosien aikana. Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun tavoitteena on vuodesta 2000 lähtien ollut kannustaa työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä kehittämään oppisopimuskoulutuksen ja erityisesti työpaikalla annettavan koulutuksen laatua. Kilpailulla halutaan myös lisätä oppisopimuskoulutuksen yleistä tunnettavuutta, arvostusta ja käyttöä. Tätä julkaisua varten tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan tyytyväisinä todeta, että mainitut tavoitteet on saavutettu. Julkaisun tarkoituksena on innostaa oppisopimuskouluttajina toimivia yrityksiä ja muita organisaatioita sekä koulutuksen järjestäjiä koulutustoiminnan laadun jatkuvaan parantamiseen ja kilpailuun osallistumiseen myös tulevina vuosina. Toivomme, että julkaisu antaa oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen parissa toimiville uusia ideoita ja ajatuksia työpaikalla annettavan koulutuksen kehittämiseen. Julkaisun tekemiseen ovat osallistuneet opetusneuvos Mika Tammilehto (opetusministeriö) ja oppisopimusjohtaja Sirpa Nurmela (Suomen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry.) sekä Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun arviointiryhmän jäsenet: asiantuntija Manu Altonen (Elinkeinoelämän keskusliitto), johtaja Antti Kauppi (Helsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia), koulutus- ja työvoima-asiamies Hannu Koski (Rakennusliitto), johtaja Arja Niittynen (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, SuPer), rehtori Aarne Voutilainen (Turun Sanomain ammattioppilaitos). Kiitämme kaikkia työryhmän jäseniä. 4

5 Kiitos myös kaikille kilpailussa menestyneille työnantajaorganisaatioille ja koulutuksen järjestäjille, joita olemme haastatelleet tätä julkaisua varten. Aila Korpi Opetusneuvos Kirsti Stenvall Erikoissuunnittelija 5

6 JOHDANTO Tämä julkaisu on laadittu opetusministeriön ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen aloitteesta osana Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun 2005 valmistelutyötä. Julkaisun tavoitteena on lisätä laatupalkintokilpailun tunnettavuutta oppisopimuskouluttajina toimivien työnantajaorganisaatioiden ja koulutuksen järjestäjien keskuudessa sekä jakaa kilpailussa tähän mennessä menestyneiden työnantajaorganisaatioiden hyviä koulutuskäytäntöjä. Julkaisu on laadittu laajassa yhteistyössä opetusministeriön, Opetushallituksen, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen, koulutuksen asiantuntijoiden sekä kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Mainitut tahot ovat toiminnallaan olleet mahdollistamassa myös sen, että Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu on voitu toteuttaa vuodesta 2000 lähtien vuosittain ja, että kilpailusta on vuosien varrella muodostunut kiinteä osa oppisopimuskoulutuksen jatkuvaa laadun kehittämistä. Julkaisun ensimmäinen luku käsittelee Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun yleisiä lähtökohtia kuten kilpailun taustaa, kilpailuprosessin eri vaiheita ja laatupalkintoarvioinnin eettisiä periaatteita. Lisäksi ensimmäisessä luvussa tuodaan esille ne hyödyt, joita kilpailuun osallistuminen tuottaa sekä se, mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa. Julkaisun toisessa luvussa esitellään ne perusteet, joilla kilpailuun osallistuneiden työnantajien koulutustoimintaa on eri vuosina arvioitu ja jotka ovat lähtökohtana kilpailuhakemuksen laatimiselle. Kolmannessa luvussa on kuvattu vuosina laatupalkintokilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoiminta, joka perustuu työantajaorganisaation ja koulutuksen järjestäjän yhdessä laatimaan kilpailuhakemukseen. Edellisen lisäksi kolmanteen lukuun on sisällytetty koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle sekä hakijoiden kokemukset kilpailuun osallistumisesta ja sen tuomasta hyödystä. Julkaisun neljäs luku sisältää katsauksen oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuden haasteisiin. 6

7 1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATU- PALKINTOKILPAILUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Laatupalkintokilpailun tausta Ajatus Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailusta sai alkunsa Opetushallituksen vuosina toteuttaman valtakunnallisen Oppisopimuskoulutuksen laatu -projektin yhteydessä, jossa kehitettiin erilaisia laadunhallintaa tukevia työkaluja koulutuksen järjestäjien tarpeisiin. Tässä yhteydessä tuli esille mm. se, että koulutuksen järjestäjät olivat toteuttaneet omalla alueellaan vastaavanlaisia kilpailuja, joiden laajentamisesta valtakunnallisiksi oli keskusteltu ja johon liittyvä aloite oli jo tehty opetusministeriölle. Osaltaan asiaan oli vaikuttamassa myös se, että opetusministeriö oli avannut ensimmäinen koulutuksen järjestäjille suunnatun Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun v Samana vuonna opetusministeriö antoi toimeksiannon Opetushallitukselle ensimmäisen Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun järjestämisestä, jonka jälkeen kilpailuja on järjestetty vuosittain tähän päivään saakka. 1.2 Kilpailun toteuttaminen Laatupalkintokilpailu perustuu keskeisiltä osin kouluttajina toimivien työnantajaorganisaatioiden ja koulutuksen järjestäjien hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön kilpailun eri vaiheissa. Muiden kilpailuun osallistuvien tehtävänä on tukea ja kannustaa mainittuja osapuolia, tuottaa riippumatonta tietoa koulutustoiminnan edelleen kehittämiseksi sekä luoda puitteet, joissa toimijat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toinen toisiltaan Toimijoiden roolit Keskeisiä toimijoita laatupalkintokilpailussa ovat: opetusministeriö, Opetushallitus, kolmikantaperiaatteella valittu arviointiryhmä sekä oppisopimuskouluttajana toimivat työnantajaorganisaatiot ja koulutuksen järjestäjät. Toimijoiden rooleja on havainnollistettu kuviossa 1. Opetusministeriö päättää vuosittain toteutettavan kilpailun painopisteistä sekä hyväksyy arvioinnissa käytettävät kriteerit ja aikataulun. Opetusministeriö päättää myös, kuultuaan arviointiryhmää, vuosittain myönnettävien laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista sekä vastaa kilpailuun liittyvästä tiedottamisesta. 7

8 Opetushallituksen tehtävänä on vastata kilpailun käytännön järjestelyistä. Tähän kuuluu mm. kilpailun valmisteluun, toteuttamiseen ja raportointiin liittyvät tehtävät sekä yhteydenpito hakijoihin kilpailun aikana. Opetushallituksen tehtävänä on myös asettaa arviointiryhmä kolmikantaperiaatteen mukaisesti (työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä opetusalan edustat) ja tukea arviointiryhmää työssään. Arviointiryhmän vastuulla on varsinaisten arviointien tekeminen, johon kuuluu kirjallisten hakemusten arviointi, työnantajaorganisaatioihin tehtävät arviointikäynnit sekä perustellun esityksen tekeminen opetusministeriölle laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista. Arviointiryhmä vastaa myös hakijoille toimitettavista palauteraporteista. Työnantajaorganisaation ja koulutuksen järjestäjän yhteisenä tehtävänä on laatia kilpailuhakemus. Lisäksi työnantajaorganisaatio vastaa arviointikäyntien valmistelusta yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. KUVIO 1. Laatupalkintokilpailun toteuttamiseen osallistuvat tahot 8

9 1.2.2 Laatupalkintoarvioinnin eettiset periaatteet Laatupalkintoarviointia ohjaavat tietyt ennalta sovitut eettiset periaatteet, jotka sitovat kaikkia arviointiin osallistuvia. Luottamuksellisuus Puolueettomuus Tasapuolisuus Avoimuus Rehellisyys Sitoutuminen Arvioinnista vastaavat eivät ilmaise kenellekään ulkopuoliselle arvioinnin aikana saamiaan luottamuksellisia tai sen kaltaisena pidettäviä tietoja. Arvioinnista vastaavat sellaiset henkilöt, jotka eivät itse ole vastuussa arvioitavasta toiminnasta. Kaikkien arviointiin osallistuvien näkemykset ovat yhtä arvokkaita. Arvioitavat voivat tuoda avoimesti esille käsityksensä arvioinnin kohteena olevista asioista. Arvioitavat esittävät organisaation koulutustoiminnan sellaisena, kuin se arviointihetkellä on. Arvioinnin toteuttaminen edellyttää arviointiin osallistuvien ja arvioinnin kohteena olevien sitoutumista arvioinnin eri vaiheisiin. 9

10 1.2.3 Arvioinnin vaiheet Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun toteuttaminen vie eri vaiheineen aikaa noin puoli vuotta. Arviointiprosessi on muotoutunut viime vuosien aikana kuviossa 2 esitetyn mukaiseksi. Opetushallitus Kilpailun avaaminen Tiedotustilaisuus loka-marraskuu Oppisopimuskouluttajat Koulutuksen järjestäjät Hakemusten laatiminen lokatammikuu Opetushallitus Esikarsinta tammikuu Arviointiryhmä Hakemusten arviointi kirjalliset arviot helmikuu pisteytys 6 parhaan valinta Arviointiryhmä Ulkoinen arviointi arviointikäynnit (6) kirjallisten arviointien täydentäminen maalis-huhtikuu Arviointiryhmä Esitys opetusministeriölle laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista huhti-toukokuu Opetusministeri Palkintojen jakotilaisuus toukokuu Opetushallitus Palauteraportit touko-kesäkuu 10 KUVIO 2. Arvioinnin vaiheet.

11 Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa opetusministeriö avaa kilpailun ja järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa hakijoille tiedotustilaisuuden. Tilaisuuden tavoitteena on motivoida ja kannustaa työnantajaorganisaatioita ja koulutuksen järjestäjiä kilpailuun osallistumiseen ja antaa ohjeita kilpailuhakemuksen laatimiseen. Vaihe ajoittuu loka-marraskuulle. Toisessa vaiheessa hakijat laativat kilpailuhakemuksen annettujen ohjeiden (liitteet 1, 2) mukaan. Hakemus sisältää yleiskuvauksen ja toimintakuvauksen työantajaorganisaation koulutustoiminnasta sekä koulutuksen järjestäjän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lisäksi hakemukseen liitetään toimintakertomus, mutta ei muita liitteitä. Hakemuksen laatimiseen on aikaa keskimäärin 2 3 kuukautta. Vaihe ajoittuu marras-tammikuulle. Kilpailun kolmannessa vaiheessa Opetushallitus toimittaa arviointiryhmän jäsenille yhdeksän parasta hakemusta, joista arviointiryhmän jäsenet tekevät oman arvionsa opetusministeriön hyväksymien arviointikriteerien perusteella. Arviointi kohdistuu hakemukseen ja sen liitteenä olevaan kuvaukseen työnantajaorganisaation koulutustoiminnasta (yleiskuvaus ja toimintakuvaus). Hakemuksen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota myös siihen, miten hyvin hakemus vastaa hakuohjeita ja arviointikriteeristössä määriteltyjä tavoitteita. Hyvin laadittu hakemus viestii osaltaan työantajaorganisaation toiminnan laadusta. Hakemusten arvioinnin perusteella arviointiryhmä valitsee jatkoon kuusi organisaatiota, joihin tehdään arviointikäynti. Opetushallitus vastaa arviointikäyntien valmistelusta ja yhteydenpidosta työnantajaorganisaation suuntaan. Vaihe ajoittuu helmikuulle. Kilpailun neljännessä vaiheessa arviointiryhmä tekee arviointikäynnin paikan päälle. Arviointikäynnin tarkoituksena on saada kokonaiskuva organisaation koulutustoiminnasta ja tarkentaa hakemusten arviointivaiheessa epäselväksi jääneitä asioita. Ensisijaisena tavoitteena on löytää työnantajaorganisaation koulutustoiminnasta erinomaisena pidettäviä tunnuspiirteitä, jotka ovat esimerkiksi muille oppisopimuskouluttajina toimiville työantajaorganisaatioille. Arviointikäyntiä ohjaa ennalta laadittu ohjelma (liite 3), jossa koulutustoiminnassa mukana olevia tahoja haastatellaan erillisinä ryhminään. Haastattelujen ohella arviointikäynnin aikana tutustutaan koulutustoiminnassa käytettäviin oppimisja työympäristöihin laitteineen. Vuoden 2005 laatupalkintokilpailussa otetaan 11

12 käyttöön uusi toimintatapa, jossa hakijalle annetaan alustavaa palautetta arviointikäynnin yhteydessä. Vaihe ajoittuu maalis-huhtikuulle. Kilpailun viidennessä vaiheessa arviointiryhmän jäsenet tarkentavat henkilökohtaisia arviointejaan arviointikäynneillä saamansa tiedon perusteella. Tämän jälkeen arviointiryhmä kokoontuu ja tekee laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista esityksen, joka toimitetaan opetusministerin käsittelyyn. Opetusministerin tehtyä päätöksensä opetusministeriö tiedottaa asiasta kilpailussa menestyneille organisaatioille ja järjestää palkintojenjakotilaisuuden. Vaihe ajoittuu huhti-toukokuulle. Arviointiprosessin kuudennessa vaiheessa Opetushallitus kokoaa arviointiryhmän jäsenten arviointeihin perustuvan palauteraportin, joka annetaan niille työnantajaorganisaatioille, joihin on tehty arviointikäynti. Palauteraportti sisältää laatupalkinnon myöntämisen yleiset perustelut sekä vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointialueittain. Lisäksi Opetushallitus tiedottaa tässä vaiheessa arvioinnin tuloksista kaikille hakijoille. Vaihe ajoittuu touko-kesäkuulle. 1.3 Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa? Koska kilpailun tavoitteena on lisätä oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta ja arvostusta sekä tuoda esille ja jakaa hyviä koulutuskäytäntöjä, kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden velvollisuutena on esitellä koulutustoimintaansa aktiivisesti eri yhteyksissä. Opetusministeriö ja Opetushallitus järjestävät vuosittain yhteistyössä sidosryhmien ja muiden tahojen kanssa laatuseminaareja ja koulutustilaisuuksia, joissa kilpailussa menestyneet organisaatiot voivat esitellä koulutustoimintaansa. Tilaisuuksien tavoitteena on tehdä oppisopimuskoulutusta tunnetuksi, edistää hyvien käytäntöjen käyttöön ottoa sekä kannustaa ja motivoida työnantajaorganisaatioita ja koulutuksen järjestäjiä oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen. Myös paikallisella tasolla tehty työ oppisopimuskoulutukseen liittyvien hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja koulutusmuodon tunnetuksi tekemiseksi on tehtyjen haastattelujen mukaan ollut laajaa. 12

13 Opetushallituksen tekemien selvitysten perusteella kilpailussa menestyneet työnantajaorganisaatiot ovat tiedottaneet aktiivisesti hyvistä koulutuskäytännöistään mm. omissa tiedotustilaisuuksissaan, paikallislehdissä sekä erilaisissa yhteistyökumppaneiden (esim. kauppakamari, työhallinto) järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi oppisopimuskoulutustoimintaa on tuotu esille organisaatioiden sisäisissä tiedotusvälineissä kuten henkilöstölehdissä ja intranetissä. Myös koulutuksen järjestäjät ovat tehneet merkittävää työtä tiedottamalla kilpailussa menestyneiden organisaatioiden hyvistä käytännöistä oman organisaationsa sisällä ja erilaisissa sidosryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjät ovat hyödyntäneet hyviä käytäntöjä oman toimintansa kehittämisessä sekä kannustaessaan työnantajaorganisaatioita koulutustoiminnan laadun kehittämiseen. 1.4 Miksi kilpailuun kannattaa osallistua? Useimmille kilpailuun osallistuville työnantajaorganisaatioille menestys kilpailussa ei ole päätavoite, vaan tieto siitä, mikä koulutustoiminnassa on erityisen hyvää ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää. Hakemuksen laatiminen ja koko kilpailu ovat saatujen kokemusten mukaan erinomainen oppimisprosessi, joka sitoo oppisopimuskoulutuksen eri toimijat yhteiseen kehittämistyöhön. Hakemuksen laatiminen auttaa toimijoita tarkastelemaan koulutustoimintaa eri näkökulmista sekä löytämään yhteyksiä koulutustoiminnan ja aikaansaatujen oppimis- ym. tulosten välillä. Edellisen lisäksi se tekee näkyväksi systemaattiseen laadunhallintaan liittyvät näkökohdat kuten sen, miten oppisopimuskoulutustoiminnalle asetetaan tavoitteita, miten toimintaa ohjataan näiden tavoitteiden suunnassa, miten oppisopimuskoulutukselle asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten koulutustoimintaa parannetaan mainittujen tulosten, oppimisen tai seurantatiedon perusteella jatkuvasti. Hakemuksen laatiminen mahdollistaa myös erilaisiin yleisesti käytössä oleviin laadunhallinnan malleihin kuten EFQM malli perehtymisen, josta on hyötyä niin työnantajaorganisaatiolle kuin koulutuksen järjestäjällekin oman toiminnan ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä. 13

14 Kilpailuun liittyvät arviointikäynnit työpaikoille ovat myös keino edistää oppisopimuskoulutuksen eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja toisilta oppimista, kun arviointikäyntien yhteydessä toimijoille avautuu mahdollisuus tuoda esille ja jakaa kokemuksiaan oppisopimuskoulutukseen liittyvistä käytännöistään. Myös arvioitsijoiden arviointikäynneillä esittämillä kysymyksillä ja arviointiryhmän antamilla palauteraporteilla on saatujen palautteiden perusteella koulutustoimintaa ohjaavaa ja kehittävää vaikutusta. Kilpailumenestys itsessään tuo julkisuutta niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla, kun kilpailussa menestyneet organisaatiot esittelevät koulutustoimintaansa eri foorumeilla. Julkisuus auttaa oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemistä ja edistää työelämän ja oppilaitosten sekä eri koulutusmuotojen välistä vuoropuhelua. 14

15 2 ARVIOINNIN VIITEKEHYS 2.1 Yleistä Oppisopimuskouluttajien laatupalkintoarvioinnin keskeisenä tavoitteena on tukea osapuolia systemaattisessa laadun kehittämisessä, jossa koulutustoimintaa ja siihen liittyviä toimintatapoja kehitetään jatkuvasti aikaansaatujen oppimisja muiden tulosten perustella. Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa erityisen huomion kohteena on ollut työpaikalla tapahtuva koulutus ja sen vaikuttavuus sekä toimijoiden välinen yhteistyö. Seuraavassa on tarkasteltu aiempina vuosina käytössä ollutta arviointikehystä sekä vuoden 2005 laatupalkintokilpailussa käyttöön otettua Euroopan laatupalkintomallia. 2.2 Arvioinnin kohteet vuoteen 2004 saakka Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun viitekehys on pysynyt vuoteen 2004 saakka lähes muuttumattomana. Arviointi on perustunut työpaikalla tapahtuvan oppisopimuskoulutuksen keskeisiin osa-alueisiin seuraavasti: - oppisopimuskoulutuksen käyttö yrityksen ja yksilön kehittämisessä - henkilökohtaisten opiskeluohjelmien (HOPS) laadinta ja opiskelijoiden ohjaus ja arviointi - näyttötutkintojen/näyttöjen suunnittelu ja toteuttaminen - työpaikkaohjaajien toiminta - oppimisympäristöt - yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa - oppisopimuskoulutuksen tulokset - oppisopimuskoulutustoiminnan arviointi ja parantaminen Kilpailussa hakijan keskeisenä tehtävänä on ollut osoittaa, miten systemaattisesti oppisopimuskoulutusta on järjestetty, millaisia tuloksia koulutuksella on saavutettu ja miten näitä tuloksia on hyödynnetty oppisopimuskoulutuksen arvioinnissa ja kehittämisessä. Tavoitteena on myös tuoda esille koulutuskäytäntöjä, jotka voivat toimia esimerkkeinä muille kouluttajina toimiville työnantajaorganisaatioille. 15

16 2.3 EFQM malli käyttöön vuonna 2005 Vuodesta 2005 lähtien Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa siirryttiin Euroopan laatupalkintomallin (EFQM malli) käyttöön. Mallin keskeisenä tavoitteena on kannustaa organisaatioita kehittämään toimintaansa kohti erinomaisuutta. Malli auttaa organisaatiota tarkastelemaan toimintaansa erinomaisuudelle tyypillisten tunnuspiirteiden näkökulmasta, mutta antaa organisaatiolle itselleen vapauden määritellä sen, miten näihin tavoitteisiin päästään. Mallia käytetään tänä päivänä varsin laajasti sekä yrityksissä että julkisella sektorilla toiminnan arvioinnin ja kehittämisen välineenä. EFQM mallin etuna voidaan pitää mm. sitä, että se luo toiminnan tarkastelemiseen ja kehittämiseen yhtenäisen viitekehyksen riippumatta siitä, mitä toimialaa organisaatio edustaa. Laatupalkintokilpailussa oppisopimuskoulutustoimintaa tarkastellaan seuraavien EFQM mallin arviointialueiden näkökulmasta: 1. Johtajuus 2. Toimintaperiaatteet ja strategia 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit 6. Asiakastulokset 7. Henkilöstötulokset 8. Yhteiskunnalliset tulokset 9. Keskeiset suorituskykytulokset. Arviointialueista viisi (alueet 1 5) liittyy toimintaan ja neljä (alueet 6 9) tuloksiin. Molemmilla osa-alueilla on yhtä suuri painoarvo. Mallin keskeisenä periaatteena on ns. TUTKA logiikka: miten organisaatio asettaa toiminnalleen tavoitteita, miten tavoitteista johdetaan järkevät ja yhtenäiset toimintatavat sekä miten nämä toimintatavat viedään systemaattisesti käytäntöön. Lisäksi TUT- KA logiikka edellyttää, että toiminnalla ja tuloksilla on selkeä yhteys toisiinsa ja että tulokset ohjaavat toiminnan arviointia ja parantamista. 16

17 Laatupalkintokilpailussa hakijan tehtävänä on kuvata oppisopimuskoulutustoimintansa nykytila edellä mainitun yhdeksän arviointialueen näkökulmasta TUTKA logiikan periaatteet huomioon ottaen. Kuvaus luo perustan arvioinnin eri vaiheille ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän yhteiselle keskustelulle koulutustoiminnan nykytilasta. Opetushallitus on tukenut hakemusten laatimista järjestämällä siihen liittyvää koulusta sekä laatimalla ohjeet, joiden tarkoituksena on helpottaa kuvausten laatimista. 17

18 3 LAATUPALKINTOVOITTAJIEN KOULUTUSTOIMINNAN ESITTELY Seuraavassa esitellään Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa vuosina menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoimintaa. Kuvaukset perustuvat työnantajaorganisaation ja koulutuksen järjestäjän yhdessä laatimaan kilpailuhakemukseen ja siitä laadittuun tiivistelmään. Kuvaukset sisältävät myös koulutuksen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle sekä työnantajaorganisaatioiden ja koulutuksen järjestäjien kokemuksia siitä, mitä vaikutuksia kilpailuun osallistumisella ja siinä menestymisellä on ollut heidän toiminnalleen. 18

19 3.1 Boliden Kokkola Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon voittaja vuonna 2004 Yrityksen esittely Boliden Kokkola Oy kuuluu uuden Boliden-konsernin Sulatot-liiketoimialueeseen. Yrityksen päätuote on korkealaatuinen SHG-sinkki. Boliden Kokkola Oy:n palveluksessa työskentelee noin 700 sinkkialan ammattilaista. Vuonna 2004 vakituisia työntekijöitä oli 483 ja toimihenkilöitä 201. Vastaavat luvut vuodelta 2003 olivat 472 ja 197. Boliden Kokkola Oy:n johtamisjärjestelmään sisältyy kolme kansainvälistä standardia: ympäristöjärjestelmä ISO 14001, laatujärjestelmä ISO 9001 ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä OHSAS Kilpailukyky ja kannattavuus ovat yrityksen avainasioita. Sen vuoksi yritys kannustaa henkilöstöä kehittämään osaamistaan. Henkilöstöpäällikkö vastaa henkilöstöosaston toiminnasta. Osasto hoitaa uuden henkilöstön rekrytoinnin ja koulutuksen, työsuhde- ja palkkausasiat, eläkeasiat, henkilöstöpalvelut sekä palkanlaskennan. Työministeriö palkitsi Boliden Kokkola Oy:n vuonna 2004 Hyvä työnantaja - palkinnolla. Koulutustoiminnan esittely Boliden Kokkola Oy osallistuu henkilöstön tutkintotavoitteeseen koulutukseen aina koulutuksen suunnittelusta tutkinnon suorittamiseen. Tiimityön ja työkierron avulla koulutuksessa ja työkokemuksen kautta hankittu osaaminen saadaan siirtymään koko työyhteisöön. Yritys räätälöi koulutusta jatkuvasti sinkinvalmistuksen kasvutarpeisiin. Oppisopimuskoulutus on olennainen osa yrityksen toimintakulttuuria. Uuden henkilöstön rekrytoimiseksi on kehitetty yhdessä työvoimaviranomaisten ja Keski-Pohjanmaan aikuisopiston kanssa ns. sinkkikurssimenettely. Vuodesta 1996 alkaen kurssilla on ollut mahdollisuus suorittaa kemiantekniikan perustutkinto. 19

20 Kaikki sinkkikurssien kautta tulleet noin 180 uutta työntekijää ovat jatkaneet tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen. Tavoitteena on joko kemianteollisuuden tai kunnossapidon ammattitutkinto. Myös kokeneemmille työntekijöille on annettu mahdollisuus suorittaa ammattitutkinto. Yrityksessä on myös aloitettu oppisopimuskoulutuksena johtamisen erikoisammattitutkinto. Muuntokoulutuksena oppisopimuskoulutusta käytetään uudelleen suuntamaan henkilöstön ammattitaitoa ja työtehtäviä. Vuodesta 2004 saakka yrityksen työntekijä on voinut aloittaa myös kemianteollisuuden erikoisammattitutkintoon tähtäävät opiskelut oppisopimuskoulutuksessa. Henkilökohtaiset opiskeluohjelmat tehneiden työntekijöiden yhteismäärä oli vuoden 2003 lopussa 319, vuotta myöhemmin luku oli 359. Kemianteollisuuden ja kunnossapidon ammattitutkinnon oli saanut valmiiksi vuoden 2003 loppuun mennessä 221 henkilöä. Vuoden 2004 lopussa tutkinnon suorittaneita oli 247. Uusia, sinkkikurssien kautta tulleita työntekijöitä oli tässä joukossa 87. Tavoitteena on, että 100 prosentilla sinkkitehtaan työntekijöistä olisi kemian tai kunnossapidon ammattitutkinto vuonna Oppisopimuskoulutus on yrityksessä toimintamalli, jolla varmistetaan tiedon ja taidon siirtyminen kokeneilta työntekijöiltä uusille. Henkilöstöä kannustetaan uusien työntekijöiden perehdyttämiseen maksamalla erityistä opastusrahaa kaikille oppisopimuskoulutuksessa oleville opastajille. Työpaikkakouluttajat ja tietopuolista opetusta antavat opettajat tapaavat vuosittain oppisopimuskoulutusta koskevissa kysymyksissä. Yrityksessä arvioidaan myös henkilökohtaisten opiskeluohjelmien toteutumista ja opetuksen sisältöä räätälöidään opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Henkilökohtaisia opiskeluohjelmia (HOPS) tehdään kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. Työssä oppiminen on järjestetty sinkkitehtaan työpisteisiin. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset näyttösuunnitelmat ja näytöt järjestetään yrityksen pisteissä. 20 Yritys tekee yhteistyötä tiiviisti muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutuksen arviointi ja palautteet ovat osa yhteistyötä. Kemian ja kunnossapidon tietopuolisesta koulutuksesta ovat vastanneet Keski-Pohjanmaan aikuisopisto ja Pohto. Oppisopimusten hallinnoinnista on vastannut Keski-Pohjanmaan Oppisopimustoimisto. Johtamisen erikoisammattitutkintoon liittyvää koulutusta taas on järjestetty Kokkolan kauppaopiston ja Johtamistaidon opiston kanssa. Yritys antaa palautetta koulutusta järjestäville organisaatiolle oppisopimuskoulutuksen ja ammattitutkintojen kehittämiseksi. Palautteita annetaan opiskelijoiden, esimiesten ja työntekijöiden antamien palautteiden pohjalta. Yrityksessä on tehty kysely henkilöstön osaamisen ja työtehtävien kehittämisestä.

21 Yrityksen edustaja on ollut mukana kunnossapidon erikoisammattitutkintoa kehittävässä Opetushallituksen työryhmässä. Oppimisympäristössä halutaan korostaa hyvää koulutusilmapiiriä sekä henkilöstön ja yrityksen osaamisen kehittämistä. Yritys on investoinut koulutustiloihin, laitteisiin ja välineisiin. Yrityksen koulutustilassa on myös verkkoopiskelumahdollisuus. Koulutuksen järjestäjän perustelut palkinnon myöntämiselle Koulutuksen toteuttaminen perustuu laajaan yhteistyöhön yrityksen, oppisopimus- ja työvoimaviranomaisten ja koulutusorganisaatioiden kesken. Yritys on kouluttanut oppisopimuskoulutuksella suuren osan työntekijöistään ja koulutuksen kehittämistä tuetaan vahvasti. Yrityksellä on valmis koulutus- ja kehitysjärjestelmä. Sen ja henkilökohtaisten opiskeluohjelmien avulla uusi työntekijöitä ohjataan suunnitelmallisesti koulutukseen, ammattitutkinnon suorittamiseen ja työssä oppimiseen. Koulutus on vaikuttanut myönteisesti henkilöstön sitoutumiseen työhönsä ja omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen. Yritys on suunnitellut koulutuksen pitkällä tähtäimellä tulokselliseksi. Yritys on jatkuvasti kasvattanut yhteistyötään koulutuksen järjestäjän kanssa. Työnantaja on sitoutunut koulutuksen kehittämiseen ja oppisopimus on sidottu työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Oppisopimuskoulutuksen toteutuksesta tulee opiskelijoilta ja kouluttajilta hyvää palautetta. Yrityksen henkilöstö on tyytyväinen oppisopimuskoulutukseen ja sen keskeiseen asemaan osaamisen kehittämisessä. Oppimisessa ja koulutuksen järjestämisessä huomioidaan myös työtiimien tarpeet. Yritys tekee tiivistä yhteistyötä eri koulutusorganisaatioiden ja alan tutkintotoimikunnan kanssa. Yritys on ollut valmis investoimaan koulutustiloihin ja verkko-opiskelumahdollisuuksiin. Oppisopimuskoulutuksen onnistumiseen ovat vaikuttaneet toiminnan strategialähtöisyyden lisäksi yhteistyö yrityksen koulutus- ja linjaorganisaation, oppisopimus- ja työvoimaviranomaisten sekä koulutuslaitosten kesken. 21

22 Arviointiryhmän perustelut palkinnon myöntämiselle Boliden Kokkola Oy on yhtenä maailman johtavana sinkin valmistajana kehittänyt oppisopimuskoulutuksella henkilöstön osaamista suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Yritys on kouluttanut oppisopimuskoulutuksen kautta suuren osan työntekijöistään ja koulutuksen kehittämistä on tuettu voimakkaasti. Koulutus on vaikuttanut myönteisesti henkilöstön sitoutumiseen ja omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen. Yli puolella yrityksen työntekijöistä on ammatti- tai erikoisammattitutkintoon johtavat henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat. Ammattitaidon kehittämiseen on myös kannustanut yrityksen kehittämä, ammatillista osaamista kuvaaviin pätevyyden tasoihin perustuva palkkausjärjestelmä. Koulutus on myös vaikuttanut myönteisesti työtehtävien vaativuuteen. Esimiehillä on tärkeä asema oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä sekä oppisopimusopiskelijoiden henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisessa sekä opiskelun tukemisessa. Myös yrityksessä toimivien tiimien kehittämistarpeet on otettu hyvin huomioon henkilökohtaisten opiskeluohjelmien suunnittelussa. Yritys tekee tiivistä yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, KeskiPohjanmaan koulutuskuntayhtymän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Yrityksen edustajat ovat olleet mukana alan ammattitutkintojen kehittämisessä. Yritys on myös investoinut koulutustiloihin ja verkko-opiskelumahdollisuuksiin. 22

23 Kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Boliden Kokkola Oy, Kokkola Laatupalkintokilpailuun osallistuminen antoi yritykselle ulkopuolisen palautteen oppisopimuskoulutusjärjestelmästä. Kilpailussa menestyminen on lisännyt Boliden Kokkola Oy:n ja oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta alueella ja vaikuttanut sinkkitehtaan maineeseen myönteisesti. - Kiinnostus sinkkitehtaan koulutusjärjestelmää kohtaan on kasvanut selvästi ja useita ryhmiä on käynyt tutustumassa toimintaan. - Oppisopimuskoulutuksesta on oltu kiinnostuneita myös muissa Bolidenkonsernin yksiköissä aina konsernitasoa myöten. - Yrityksen sisäisissä tiedotteissa on mainittu ammattitutkinnon suorittaneet. Kaikille taloon tulleille työntekijöille on tiedotettu mahdollisuudesta tehdä HOPS ja suorittaa ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksen avulla. - Erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus on aloitettu. Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimiston kanssa suunnitellaan oppisopimuksen kansainvälistämistä ja tutkinnon suorittamista kansainvälisessä työyhteisössä. - Tulevaisuuden haasteena on, että oppisopimuskoulutusta voitaisiin kehittää kasvattamalla yritysten vastuuta ja sitouttamalla niitä nykyistä voimakkaammin osallistumaan koulutuksen suunnitteluun ja sisältöön. Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto, Kokkola - Kilpailussa menestyminen on tuottanut paljon myönteistä julkisuutta myös koulutuksen järjestäjälle. - Osallistuminen kilpailuun lisää oppisopimuskoulutuksen tuntemista. Prosessi auttaa myös oman organisaation kehittämistä. - Saatu palkinto on aina hyvä viitekehys keskustelulle. Julkisuus on vaikuttanut positiivisesti koulutusmuodon kehittämiseen. 23

24 Ammattitutkintojen määrän kehittyminen (tt) tilanne Työntekijävahvuus %:lla työntekijöistä hops %:lla työntekijöistä ammattitutkinto / Tutkinnot Vahvuus (tt) HOPS it PÄTEVYYDEN TASOT JA KASVUN PORTAAT Boliden Kokkola Oy E = SINKKIMESTARI D = MONIALAOSAAJA/ SPESIALISTI käytettävyys vaativissa, kokemusta ja asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä erikoisammattitutkinto C = SINKINTEKIJÄ käytettävyys tiimin ulkopuolella tai kehittynyt asiantuntemus erityisosaamiset B = MONIOSAAJA perusteellinen osaaminen toiminta erikoistilanteissa ammattitutkinto muut työryhmän tehtävät sijaisuudet ja opastus A = PERUSOSAAJA yksittäinen tehtävä käytettävyys työryhmän jäsenenä rajallinen 24

25 3.2 Outokumpu Stainless Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon voittaja vuonna 2004 Yrityksen esittely Outokumpu Stainless Oy Tornion tehtaat on maailman suurimpia ruostumattoman teräksen tuottajia. Ruostumattoman teräksen kulutus maailmalla kasvaa ja suurin osa tuotteista käytetään Euroopan alueella. Tärkeimpiä käyttökohteita ovat prosessiteollisuus, kuljetusala, koti- ja suurtaloudet, rakentaminen ja erikoistuotteet. Vuonna 2003 Tornion tehtailla otettiin käyttöön laajennustöiden seurauksena maailman suurin yksittäisen ruostumattoman teräksen tuotantolaitos. Laajennuksen myötä tehtaan tuotanto kaksinkertaistuu yli miljoonalla tonnilla. Outokumpu Stainless Oy:n Tornion tehtailla työskentelee runsaat 2000 työntekijää. Koulutustoiminnan esittely Uudet työntekijät yrityksessä valmennetaan tehtäviinsä pääasiallisesti oppisopimuskoulutuksen avulla. Yrityksen visiona on olla paras ruostumattoman teräksen tuottaja maailmassa. Tavoitteena on luoda yritykseen toimintakulttuuri, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen. Se edellyttää henkilöstön osaamisen kehittämistä ja vastaamista elinikäisen oppimisen haasteeseen. Yritykseen on tullut tuotannon laajentumisen jälkeen 320 henkilöä. Suurin osa heistä on ollut oppisopimuskoulutuksessa. Yrityksellä on tiiviit yhteistyösuhteet paikkakunnan ammattioppilaitoksen kanssa, jossa suurin osa koulutuksesta annetaan. Koulutettavilla on käytössään osaamiskansiot ja he voivat käyttää myös verkko-oppimisympäristöä. Yrityksessä on 130 henkilöä, jotka ovat saaneet työpaikkaohjaajakoulutuksen ja tietopuolista koulutusta antavassa oppilaitoksessa on useita näyttötutkintomestareita. Näytöt on kytketty osaksi opiskelijan opintoja ja niihin liittyvä yhteistyö tietopuolisen koulutuksen järjestäjän kanssa on tiivistä. Opiskelijoiden HOPS:aan sisältyvän näyttösuunnitelman laatimiseen osallistuvat myös työpaikkaohjaajat ja tietopuolisesta koulutuksesta vastaavat henkilöt. 25

26 Koulutuksen järjestäjän perustelut palkinnon myöntämiselle Yritys käyttää oppisopimuskoulutusta järjestelmällisesti oman toimintansa kehittämiseen ja koulutuksella on uusien työntekijöiden rekrytoinnissa tärkeä sija. Koulutus on hyvin järjestetty ja koulutuksen aloittaneiden ja valmistuneiden määrä on suuri. Työssä oppimista halutaan kehittää avoimena oppimisympäristönä. Opiskelu etenee joustavasti ja kaikille opiskelijoille tehdään suunnitelmallisesti HOPS:t. Yritys käyttää omia asiantuntijoitaan kouluttajina ja lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus verkko-opiskeluun. Yhteistyö yrityksen ja oppilaitosten välillä on tiivistä. HOPS:t laaditaan yhteistyössä opiskelijan, työpaikkakouluttajan ja kouluttajan yhteistyönä. Suunnitelmat opinnoista ja aikataulusta tehdään myös yhdessä. Kunnossapidon ammattitutkinnoissa on otettu käyttöön raportoiva portfolio. Siihen kerätään raportit opiskelijan työtehtävistä sekä työpaikkaohjaajan ja työnjohtajan arvioinnit. Työpaikkaohjaajien koulutuksessa ohjaajille on annettu valmiuksia kehittää työssä oppimista. Työssä oppimisen suunnitelman tekemiseen osallistuvat opiskelijan lisäksi mestarit ja kouluttajat. Arviointiryhmän perustelut palkinnon myöntämiselle Jaloterästä tuottava Outokumpu Stainless Oy on noudattanut useamman vuoden ajan jatkuvan parantamisen toimintakulttuuria, jossa korostetaan osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Oppisopimuskoulutuksella on tässä ollut merkittävä osa. Yritykseen on laajennusten yhteydessä otettu yli 300 uutta työntekijää, joista suurin osa on oppisopimuskoulutuksessa. Esimiehillä on keskeinen rooli opiskelun tukihenkilönä koko oppimisprosessin ajan. Käytännön opetus, tietopuolinen koulutus ja tutkintoon kuuluvien näyttöjen toteuttaminen ja yhteensovittaminen on luontevaa. Myös työpaikkaohjaajien koulutus on ollut yrityksessä laajamittaista ja yrityksellä on erinomaiset yhteistyösuhteet koulutuksen järjestäjänä toimivaan Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymään. 26

27 Kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Outokumpu Stainless Oy, Tornio Oppisopimuskoulutus on osa yrityksen jatkuvan parantamisen toimintakulttuuria. Vuonna 2005 yrityksessä arviointiin, että - Kilpailuun osallistuminen on lisännyt työntekijöiden uskoa omaan työhönsä; kaikki oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen osallistuneet ovat olleet vilpittömästi iloisia saamastamme huomiosta. - Järjestämämme oppisopimuskoulutus on saanut julkisuutta yrityksessä ja yrityksen ulkopuolella. Paikallislehti on huomioinut palkinnon hyvin. - Tulevaisuuden haasteena on työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppilaitoksen yhteistyön kehittäminen. Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Tornio - Kilpailuun osallistuminen on vahvistanut toimijoiden välistä yhteistyötä ja oppilaitoksen maine on parantunut. - Oppisopimustoiminnan rooli ja asema kuntayhtymän sisällä on parantunut ja koulutusmallia on levitetty muille toimialoille, esimerkiksi autoja kunnossapitotekniikkaan. - Laatutietoisuus on lisääntynyt ja oppilaitokseen on kehitetty oma laatujärjestelmä. Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia on vaihdettu oppisopimustoimistojen verkostossa. - Kilpailussa menestymistä on hyödynnetty asiakastilaisuuksissa ja erilaisissa kumppanuusverkostoissa sekä oppisopimuskoulutuksen markkinointitilaisuuksissa. - Tulevaisuuden haasteena on oppisopimuksen palautejärjestelmän sekä verkko-opetuksen kehittäminen. 27

28 3.3 Onninen Oy:n keskusvarasto Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon voittaja vuonna 2003 Yrityksen esittely Onninen Oy on LVI tukkukauppaan, sähkötukkukauppaan ja teollisuustukkukauppaan erikoistunut kansainvälinen yritys. Onninen konserni toimii kahdeksassa maassa ja työllistää 2600 henkilöä. Heistä noin tuhat toimii Suomessa. Konsernilla on 130 toimipaikkaa. Niistä 40 sijaitsee Suomessa. Varastotekijöiden määrä Hyvinkäällä on 80. Koulutustoiminnan esittely Onninen Oy:n keskusvarasto Hyvinkäällä on käyttänyt oppisopimuskoulutusta nuorten kouluttamisessa ja organisaation kehittämisessä jo vuodesta 1997 alkaen. Koulutusta on annettu logistiikan perustutkintoon ja varastonhoitajan ammattitutkintoon. Tavoitteena on ollut yrityksen ja henkilöstön osaamisen parantaminen. Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen logistiikkakouluttajat ovat luoneet tutkintoon etenemisen ohjausmallin, jossa koulutus ja työssä oppiminen on liitetty yrityksessä varastotoiminnan työprosessiin. Henkilökohtaiset opiskeluohjelmat pohjautuvat lähtötason kartoitukseen. Opiskeluohjelmaan kuuluvat tietopuolisen oppimisen suunnitelma, työssä oppimisen suunnitelma ja näyttösuunnitelma. Vastuukouluttaja ja työpaikkaohjaaja tukevat työssä oppimista mm. suunnittelemalla työkierron. Työpaikkaohjaajia on koulutettu vuodesta 2000 lähtien. Oppisopimuskoulutuksessa korostuu tiivis yhteistyö Onninen Oy:n, Hyvinkään oppisopimustoimiston, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen sekä Hyvinkään työvoimatoimiston kanssa. 28

29 Koulutuksen järjestäjän perustelut palkinnon myöntämiselle Onninen Oy käyttää oppisopimuskoulutusta monipuolisesti oman toimintansa kehittämisessä. Koulutuksen myötä oppimisen prosessit tapahtuvat pääosin työpaikalla. Työympäristö on kokonaisuudessaan hyvässä käytössä ja palvelee näin tuotantotoimintaa ja uuden oppimista. Myös oppimistehtävät ovat olennainen osa työprosessia. Ne auttavat opiskelijaa syventämään käytännön työllä koulutuksessa saatua tietopohjaa. Työntekijät ovat opintoihinsa liittyen kehittäneet mm. työssä oppimista tukevaa materiaalia kuten perehdyttämiskansio sekä osallistuneet laatujärjestelmän kehittämiseen. Oppisopimus on synnyttänyt todellista ammattiosaamista. Tutkinnon suoritettuaan varastonhoitajat ovat sijoittuneet työhön oppisopimuspaikkaansa. Koulutus ja eri toimijoiden yhteistyö edistävät nuorten työllistymistä Hyvinkään alueelle. Arviointiryhmän perustelut palkinnon myöntämiselle Yritys on kouluttanut nuoria oppisopimuskoulutuksella vuodesta 1997 lähtien. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa yhteistyö Onninen Oy:n, Hyvinkään oppisopimustoimiston, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen sekä Hyvinkään työvoimatoimiston kanssa on ollut esimerkillistä. Koulutustoiminta on laajaa ja työpaikkakouluttajat ovat motivoituneita ja asiantuntevia. Oppisopimustoiminta ja sen tulokset ovat esimerkillisiä. Kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Onninen Oy:n Keskusvarasto, Hyvinkää Kilpailussa menestyminen on lisännyt mielenkiintoa oppisopimuskoulutusta kohtaan yrityksen eri tasoilla. - Yrityksemme henkilöstö on motivoitunut koulutukseen ja kehittämiseen. Oppisopimuskoulutuksesta on puhuttu eri tilaisuuksissa ja myös esimiespalavereissa se on otettu esille. - Haasteena on työopastajakoulutuksen kehittäminen. Jatkossa oppisopimuskoulutusta voitaisiin kehittää ammattikorkeakoulutukseen. 29

30 Hyvinkään oppisopimustoimisto, Hyvinkää Kilpailussa menestyminen on motivoinut arvioimaan ja kehittämään työn laatua edelleen. Olemme työssämme saavuttaneet maaliskuussa 2005 uuden laatupalkinnon. Nyt toimintamme täyttää standardien ISO 9001:2000, ISO sekä OHSAS vaatimukset. Myös oppisopimuskoulutuksen tunnettavuus ja arvostus ovat lisääntyneet. - Laatupalkinnon mukaisesta toimintatavasta on laadittu esittelyjuliste posteri, jota on käytetty paljon koulutuksissa ja eri tilaisuuksissa joko asiakkaille jaettavana esitteenä tai sähköisissä muodoissa. - Kilpailussa menestymistä on tuotu ahkerasti esille alueen sanomalehdissä, ammattilehdissä, henkilöstölehdissä, internet sivuilla ja asiakastilaisuuksissa. - Jatkossa haasteita on paljon. Työssä oppimista ja HOPS prosessia on tarpeellista kehittää kokonaisuutena ja eri toimijoiden yhteistyönä. Työpaikkaohjaajakoulutusta on tavoitteena laajentaa kiinteäksi ja systemaattiseksi osaksi oppisopimuskoulutusta sekä räätälöidä joustavia työpaikkakohtaisia toteutusmalleja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Oppisopimustoiminnassa voisimme ylipäätään lisätä innovatiivisuutta. 30

31 31

32 3.4 Työvalmennussäätiö TEKEVÄ Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon voittaja vuonna 2003 Koulutustoiminnan esittely Tekevä on monialainen työnantaja- ja koulutusorganisaation, joka tarjoaa mahdollisuuksia erilaisille oppijoille. Tekevä tarjoaa työtä, joka kehittää ihmisen työ- ja toimintakykyä hänen itsensä ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Valmennusta tarjotaan yksilöllisesti pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntoutujille, lievästi kehitys- ja aistivammaisille sekä koulutusta vailla oleville nuorille. Työvalmennus on valmentautujan elämäntilanteesta riippuen joko työelämätavoitteista, mielekkääseen elämään tukevaa tai opiskelua ja ammatillista koulutusta tukevaa. Tekevässä työskentelee noin 45 toimihenkilöä ja runsaat 200 valmentautujaa. Oppisopimusopiskelijoita on henkilöä. Valmentautujille tehdään henkilökohtaisten tarpeiden mukaisia, tavoitteellisia ja arvioitavissa olevia valmennussuunnitelmia. Tekevän oppisopimuskoulutuksessa on pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia ja kouluttamattomia, työttömiä nuoria aikuisia. Työvalmennusta kehitetään myös projektitoiminnan avulla. Koulutuksen järjestäjän perustelut palkinnon myöntämiselle Tekevä on toteuttanut monipuolisesti eri ammattialojen oppisopimuskoulutusta ja kehittänyt hyvin erityisesti nuorten sekä erityisryhmien oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutukseen on luotu palveleva toimintaverkosto, jossa on mukana yksityisiä työnantajia, koulutusorganisaatiota sekä työhallinto. Tekevässä on rakennettu yksittäisiä tutkintotavoitteisia koulutusohjelmia monien toimijoiden yhteistyönä. Valmentautujia ja valmentajia on koulutettu toiseen asteen koulutuksiin. Opiskelijat ovat edenneet hyvin HOPS:ien mukaan opinto-ohjaajien ja työvalmentajien avustuksella. Opintosuunnitelmat ovat monipuolisia, ja niissä hyödynnetään usein eri oppilaitosten koulutuksia ja eri työnantajien luona toteutettuja harjoittelujaksoja. Tekevässä järjestetään myös omaa koulutusta, esimerkiksi asiakaspalvelussa, markkinoinnissa ja tulitöissä. Työvalmentajat osallistuvat työpaikkaohjaajakoulutuksiin. Oppisopimuskoulutusta arvioidaan Tekevän muiden valmennustoimintojen arvioinnin yhteydessä. 32

33 Arviointiryhmän perustelut palkinnon myöntämiselle Tekevän tarkoituksena on edistää sosiaalisena palveluna vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä, kuntouttamista ja kouluttamista. Oppisopimuskoulutus muodostaa osan Tekevän toiminnasta ja sen laatuun sekä nuorten tarpeita vastaaviin toteutustapoihin on kiinnitetty hyvin huomiota. Yhteistyö oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa on tiivistä ja luontevaa. Koulutusta järjestetään usealla toimialalla tiiviissä yhteistyössä tietopuolista koulutusta antavien oppilaitosten kanssa. Myös yhteistyö työvoimatoimiston kanssa on tiivistä. Tekevän toimintamallia voidaan pitää esimerkillisenä syrjäytymisvaarassa olevien ja työttömien nuorten kouluttamisessa. Kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Työvalmennussäätiö Tekevä, Jyväskylä Tekeväläinen oppisopimuskoulutus on saanut hyvää palautetta sekä organisaation sisällä että yhteistyökumppaneilta; toiminnan kehittämiseen tarvitaan jatkuvasti palautetta ja kommentteja. - Kilpailuprosessiin osallistuminen on ollut tärkeää, sillä se on auttanut näkemään, missä mennään. Tekevässä on käytetty oppisopimuskoulutusta jo useita vuosia ja kilpailuun osallistuminen on tuonut toimintaan uuttaa, ulkopuolista ja jäsenneltyä näkökulmaa. Kilpailu toimii hyvänä reflektoinnin välineenä. - Yhteistyökumppanit ovat huomanneet palkinnon ja se on osaltaan lisännyt heidän sitoutumistaan. Pienehkön ja tavallaan vaihtoehtoisen organisaation osaamista on alettu arvostaa. - Kilpailussa nyt todetun laadun säilyttäminen alati muuttuvassa arkitodellisuudessa on Tekevässä haaste, kuten myös se, kuinka oppisopimuksen hyviä käytänteitä saadaan siirrettyä muuhunkin työvalmennukseen. Isona haasteena on myös, miten voimme edelleen kehittää tutkintoon johtavaa koulutusta varsinkin erityisopetuksen puolella. Kuinka erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille saadaan tukea tietopuoliseen koulutukseen ja opiskeluun? Oppisopimusopiskelijoiden yhteisyyttä pyritään myös kehittämään eräänlaisen organisoidun tutor-kulttuurin avulla. 33

34 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä oppisopimuskeskus Oppisopimuskeskuksessa kilpailuun osallistuminen johti koulutustoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. - Kilpailuprosessiin osallistuminen oli tärkeää, ja oman toiminnan kriittinen tarkasteleminen toi lisäpanosta myös omaan laatutyöhön. Yhteistyö yritysten kanssa syveni. - Olemme kehittäneet oppisopimuskoulutuksen toimintatapoja mm. tiivistämällä yhteistyötä yritysten kanssa. Henkilökohtaiset suhteet ovat yhteistyössä tärkeät. Hyviksi koettuja malleja on laajennettu koskemaan muitakin yrityksiä. Tärkeänä asiana on edelleen työpaikalla tapahtuva oppiminen. Työpaikkakouluttaja Esko Hietanen ohjaa metalliopiskelija Uolevi Karhusta. 34

35 3.5 Fenestra Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon voittaja vuonna 2001 Yrityksen esittely Fenestra Oy on Suomen johtava ikkunantoimittaja. Vuosittain Fenestra valmistaa yli ikkunaa. Ikkunaratkaisut ovat kokonaisuuksia, jotka sisältävät tarvittaessa kaiken suunnittelu- ja mittauspalvelusta takuutyönä tehtävään asennukseen. Tärkeimpiä asiakkaita ovat rakennusliikkeet, rakennuttajat, kiinteistönomistajat, pientaloteollisuus ja henkilöasiakkaat. Fenestra on ensimmäinen suomalainen ikkunantoimittaja, jolla on sertifioitu ISO laatujärjestelmä. Vuonna 2003 Fenestran liikevaihto ylitti 80 miljoonaa euroa. Fenestra työllistää noin 700 henkilöä. Kotimaiset tuotantolaitokset sijaitsevat Forssassa ja Kuopiossa. Fenestra kuuluu Paloheimo-konserniin, joka on vuonna 1889 perustettu monialainen perheyritys. Koulutustoiminnan esittely Yritys on käyttänyt oppisopimuskoulutusta pitkään valmistuksen henkilöstön koulutuksessa. Koulutuksen tavoitteena on puusepän, teollisuussepän, puualan terähuoltajan sekä teollisen pintakäsittelijän ammattitutkintojen suorittaminen. Koulutuksen merkitys on yrityksen osaamisen ja henkilöstön ammattitaidon kehittämisessä. Koulutus tarjoaa myös henkilöstölle mahdollisuuden siirtyä tehtävästä toiseen ja aiempaa vaativampiin tehtäviin. Koulutuksen ja henkilökohtaisen opiskeluohjelman perustana on opiskelijan aiempi koulutus, opetuksen tavoitteet ja opiskelijan toiveet. Opiskelija ja esimies käyvät yhdessä läpi työssä oppimista koskevat periaatteet ja käytännön toteutuksen. Opiskelijoita ohjataan ja oppimista arvioidaan yhdessä. Yhteistyö yrityksen ja oppisopimustoimijoiden kanssa on toimivaa. Opetuksen suunnittelu ja kehittämistyö tehdään yhdessä Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen opettajien kanssa. Yritys on ollut mukana oman toimialansa tutkinnon perusteiden uudistamisessa. Oppisopimusopiskelijoiden ohjauksesta vastaavat työpaikkaohjaajat ovat toimialan esimiestehtävissä toimineita ammattilaisia, insinöörejä, teknikoita ja puualan osaajia. Muutamalla ohjaajalla on myös ammattiopettajan pätevyys. 35