Saara Lång Osavuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saara Lång Osavuosiraportti 1.1.2013 31.5.2013 17.5.2013 1"

Transkriptio

1 2013 PELIPILOTTI Saara Lång Osavuosiraportti

2 Sisältö PROJEKTIKORTTI osavuosiraportin tiivistelmä... 3 Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana... 3 Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä... 6 JOHDANTO... 8 Asetettiin tavoitteet... 8 Ryhdyttiin työhön... 8 Pelaajat Yleisyys ja yhtäläisyys? Osaaminen KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTA Ohjausryhmätyöskentely Kehittäjätyöryhmätyöskentely kehittäjäverkostossa Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Riskikartoitukset Koulutussuunnitelma Vaikuttamistoiminta PÄIHDEKESKUS PORTTI BEROENDECENTRET PORTEN Rakentaminen ja sijainti Palvelut Strategia Koulutusyhteistyö Tiedotusyhteistyö Rajapintayhteistyö eri toimijatahojen kanssa SUUNNITELMA- JA STRATEGIAYHTEISTYÖ TALOUS SYKSYN HAASTEET

3 Projektikortti PROJEKTIKORTTI osavuosiraportin tiivistelmä Aluepilotti PELIPILOTTI Vastuuhenkilö ja aluepilotin toteuttaja Aluepilotin tavoitteet Palvelujohtaja Seppo Mattila (seppo.mattila (add) kokkola.fi)p: Kehittämissuunnittelija Saara Lång (saara.lang(add)kokkola.fi)p: Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa on pitkäjänteisesti kehitetty päihde- ja mielenterveystyötä. Vahvistaakseen nyt myös osaamistaan toiminnallisten riippuvuuksien, kuten ongelmapelaamisen, hoidossa ja kuntoutuksessa laadittiin yhteiselle Pelipilotti- hankkeelle tavoitteet: peliongelman tunnistamiseen, puheeksioton, hoitoonohjauksen ja hoidon kehittämisen perus- ja erityispalveluissa määritellään perus- ja erityispalvelujen työnjakoa ja kehitetään näiden yhteistyötä toiminnassa keskitytään rahapelaamiseen huomioiden myös digitaalisen pelaamisen haasteet tuodaan esiin alueiden peliongelman yleisyyttä ja palveluverkoston osaamista työtä koordinoi Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto (Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus) Pelipilotin avulla kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja ja palvelumalleja, joilla vähennetään palvelujen hajanaisuutta ja alueellista epätasa-arvoa. Aluepilotit hyödyntävät toiminnassaan Peliklinikan valtakunnallisia palveluita. Toimenpiteet mennessä Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2013 Toteutuma kirjatut tulosodotukset Osaamiskartoitus on tehty Kehittäjätyöryhmän koulutus on alkanut Opintomatka Helsinkiin on suunniteltu (20.5) Seminaari on järjestetty Alueen asukkaat ovat tulleet tietoisiksi Pelipilotista Kyllä. Raakadata suomenkielisten osalta on kerätty. Kielitoimisto kääntää kyselyn ruotsinnosta parhaillaan, jonka jälkeen kysely suoritetaan vielä ruotsinkielisille yksiköille. Tavoitteena on tehdä vertailua myös kieliryhmien välillä peliongelman yleisyydestä Suunnitelma ja ajankohta verkkokoulutuksesta on sovittu Kyllä. Opintomatka on järjestetty. Mukaan on ilmoittautunut 13 kehittäjäverkoston jäsentä. Matkalla tutustutaan Peliklinikan työhön, Tilttiin ja Pelirajat on - hankkeeseen. Samalla tavataan THL:n tutkijoita ja kehittäjiä. Opintomatkan tarkoituksena on oppia lisää peliongelman luonteesta, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, verkostoitua valtakunnallisesti ja lisätä kehittäjätyöryhmän keskinäistä kiinteyttä. Ensimmäiset esilletulot on tehty tiedotusvälineiden uutisoinnin 3

4 sekä peliongelmasta yleisellä tasolla Peliongelma ja sen hoito on esillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä (VII) marraskuussa 2013 Vuosikerta 2013 lehti on julkaistu PELIPILOTTI on verkostoitunut valtakunnallisesti (myös skandinaavisesti) Päihdekeskus Portti on aloittanut toimintansa ja yhtenä sen palvelumuotona on peliongelman hoito Päihdekeskus Portin kahvilatoiminta on alkanut ja saanut vaikutteita/ mallia Tiltin toiminnasta Päihdekeskus Portti on saanut omat nettisivut On tehty yhteistyötä Pelipilotin alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa(thl, SONetBOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, perusterveydenhuollon yksikkö) On tehty yhteistyötä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista/ ammattikorkeakoulu opetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (opetussuunnitelmayhteistyö, koulutusyhteistyö) ja rahapelaamiseen liittyvän materiaalin jakamisen avulla Työryhmä on aloittanut Pienten Pohjalaisten Päihdepäivien suunnittelun. Päivät ovat kaksipäiväiset. Toinen päivistä on omistettu ongelmapelaamiselle. Suunnittelu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on myös aloitettu (oppilastyönä toteutettava pelipaikka ). Kyllä. Kehittäjäverkosto tekee opintomatkan Helsinkiin Peliklinikalle , jossa on yhteistyökokous pelihankkeiden ja THL:n kesken (tutkijat, kehittäjät). Kehittämissuunnittelija osallistuu pohjoismaiseen konferenssiin Norjassa toukokuussa Rakennus valmistuu heinäkuun aikana. Toiminta alkaa Tiedottaminen rahapeliongelman hoidosta päihdekeskuksessa on alkanut (viimeisin uutisointi ) Päihdekeskus Portin kahvilatoiminnan järjestää Kokkotyösäätiö. Heidän ja Tiltin kanssa on sovittu keskinäisestä verkostoitumisesta (bench-marking) Tiedotustyöryhmä on perustettu ja aloittanut työnsä, nettisivujen sisältörunko on valmistunut, sisällöntuotanto on sovittu, mainostoimiston visuaalinen ohjeistus on valmistunut Kyllä. THL on ohjannut ja kouluttanut ohjaus- ja kehittäjätyöryhmää hankkeen alun orientoivassa vaiheessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa on neuvoteltu alustavasti, että Päihdekeskus Portti voisi toimia sosiaalityön koulutuksen opetusklinikkana. Centria ammattikorkeakoulun, SeAmkin ja VaAmkin kanssa on sovittu koulutusyhteistyöstä verkkokurssin järjestämiseksi. Hankkeen kehittämissuunnittelija työskentelee perusterveydenhuollon yksikössä, joka on laatinut järjestämissuunnitelmaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Järjestämissuunnitelmassa on maininnat peliongelman yleisyydestä ja hoidon kehittämisestä. Kyllä. On aloitettu laaja-alainen yhteistyö riippuvuusongelmien hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi ammatilliseen koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistyö on tapahtunut kehittäjäverkostossa, ohjaus- ja kehittäjätyöryhmässä, joiden jäsenet ja organisaatiot on lueteltu seuraavassa kappaleessa. Tämän lisäksi yhteistyötä on tehty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin, THL: n, Peliklinikan sekä Tiltin kanssa ja sosiaalialan osaamiskeskusten SONetBOTNIA:n ja KOSKE: n kanssa, sekä oman alueemme sidosryhmäverkostojen kanssa. Vastuu kumppaneiden kesken Ohjausryhmän jäsenet Ohjaus- ja tilaajayhteistyö kehittämispäällikkö Saini Mustalampi, THL Ohjausryhmän johto palvelujohtaja Seppo Mattila, Kokkolan kaupunki, ohjausryhmän puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, valmistelija/ sihteeri Alueiden edustajat ja yhteistyökumppanit: Vaasan kaupunki psykososiaalisten palveluiden johtaja Marja Mustonen, Vaasan kaupunki Peruspalveluliikelaitos Jyta 4

5 palvelujohtaja Pekka Kauppinen, KIURU, peruspalveluliikelaitos Jyta Kokkolan kaupunki: Terveyspalvelut avohuollon ylilääkäri Anne Linna, Kokkolan terveyskeskus Lasten- ja perheiden palvelut johtaja Arja Seppälä, Kokkolan perheneuvola palvelupäällikkö Minna Lönnbäck, Kokkolan kaupunki Toimeentuloturvapalvelut palvelupäällikkö Inkeri Koivu, Kokkolan kaupunki velkaneuvoja Jari-Pekka Laakso, Kokkolan kaupunki Palvelujen tuottaja Päihdekeskus Portissa, Ventuskartano ry toiminnanjohtaja Marjut Lampinen, Ventuskartano ry Koulutus-, tutkimus- ja oppilaitosyhteistyö Lehtori, psykologi Eila Passoja, varalla yliopettaja Pirjo Forss Pennanen, Centria ammattikorkeakoulu yliopisto-opettaja Anu-Riina Svenlin, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius rehtori Kaija Wiik Kähäri, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto tutkimus- ja innovaatiojohtaja Merja Joutsen-Onnela, Centria ammattikorkeakoulu professori Aila-Leena Matthies, Yliopistokeskus Chydenius kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila, sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIA kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa, THL, Vaasan yksikkö, varalla tutkija Johanna Nordmyr Kehittäjäverkoston jäsenet Kokkolan kaupunki: Päihdepalvelut Sosiaaliterapeutti Maria Wiik-Kortell, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Päihdetyöntekijä Petri Nikula, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Päihdetyöntekijä Maria Hyyppä, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Lasten- ja perheiden palvelut Psykologi Anu Johnson, Kokkolan kaupunki (perheneuvola) Sosiaaliohjaaja Elina Ihanus, Kokkolan kaupunki (lastensuojelu/ Nopsa) Toimeentulotukipalvelut Vastaava sosiaalityöntekijä Risto Vähämaa, Kokkolan kaupunki(aikuissosiaalityö/ toimeentuloturva) Vanhuspalvelut Lähihoitaja Lea Harju, Kokkolan kaupunki (vanhuspalvelut/psyktiimi) Laatutyö Laatu- ja kehittämispäällikkö Tanja Witick, Kokkolan kaupunki Oppilaitosyhteistyö Tuntiopettaja Juha Pekola, Centria ammattikorkeakoulu Ventuskartano ry Sairaanhoitaja Marja Sirviö, Ventuskartano ry Peruspalveluliikelaitos Jyta Päihdepalvelut Sosiaalityöntekijä Kalle Pokela, Peruspalveluliikelaitos Jyta (psykososiaaliset palvelut) Vaasan kaupunki: 5

6 Toteutunut yhteistyö Päihdepalvelut Sosiaaliohjaaja Päivi Keskinen, Vaasan kaupunki (A-neuvola) A-neuvolan vastaava Katja Lammasaari, Vaasan kaupunki Hanketyöntekijä Marjo Nordström, Netti - Klaara Kehittäjäverkoston työn koordinointi/ Kokkolan kaupunki Kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, työryhmän valmistelija/sihteeri Alkuvuoden aikana on aktiivisesti pidetty esillä hanketta eri sidosryhmien kanssa. Rahapelaamiseen ja sen hoitoon liittyvää jaettavaa materiaalia on lähetetty hankealueen päihde- ja mielenterveystyön yksikköihin, psykiatrialle, työvalmennussäätiöihin, työvoiman palvelukeskuksiin, talous- ja velkaneuvontaan, nuorisotoimeen, oppilaitoksille, TE- keskuksiin ja KELA: n toimipisteisiin. Ajatuksena on ollut, että koska oma osaamisemme alueellisesti on vielä hajanaista niin käytämme valtakunnallisia palvelumahdollisuuksia alueen hyväksi. Hankkeen käynnistyessä pelaaminen ja rahapeliongelmat olivat esillä sekä alueradiossa että lehdistössä hankealueella. Päijät-Hämeen aluepilotin kanssa on laadittu osaamiskartoitus, joka on tehty maalishuhtikuussa Pelipilotin hankealueella. Suomenkielinen kysely lähettiin Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa yhteensä vastaajalle. Vastausprosentti oli 6,32 %. Ruotsinkielinen kysely on käännettävänä ja lähetetään erikseen ruotsinkielisille toimintayksiköille vuoden aikana. Toteutuneet tuotokset Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä Kevään aikana työryhmä rajasi omaa työtään, sopi ehdotuksesta peliongelman sijoittumisesta hoitojärjestelmään ja laati riskikarttaa siitä mikä estäisi tavoitteiden toteutumista. Kehittäjäverkosto laati yhteisesti ymmärrettävän käsitteen ongelmapelaamiselle; Ongelmapelaaminen Pelaamisesta on taloudellista, sosiaalista tai terveydellistä haittaa pelaajalle tai lähipiirille. Suuri osa pelaajan ajasta kuluu pelaamisen ajattelemiseen, pelaamiseen tai pelaamisesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. sekä laati kehittämistyölleen hankesuunnitelmaa tarkentavat tavoitteet: Pakonomaisen pelaamisen ehkäisy ja hoito Laajempi väestön asenteisiin vaikuttava tai pelaamisen rajoittamiseen liittyvä vaikutustoiminta (ikärajat) tapahtuu valtakunnan tasolta. Tavoitteena on ehkäistä yksittäisen asiakkaan pakonomaista ongelmapelaamista ja hoitoon hakeutumisen helpottamista hakeutumiskynnystä madaltamalla. Hoitoa kehitetään ottamalla käyttöön asiakaskohtaisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja laatimalla hoidossa käytettävä materiaalikansio, joka on yhtenäinen Pelipilottialueella. Hoitoohjelmia kehitetään vastaamaan asiakkaan hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen. Peliongelman tunnistaminen moniongelmaisuuden vyyhdestä Arvioinnin kehittäminen (ja olemassa olevien arviointimenetelmien käyttöönotto) peliriippuvuuden hoitoon (onko kysymys peliongelmasta, päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta, parisuhdeongelmasta, talousongelmasta, elämänhallinnan kriisistä) 6

7 Verkoston huomioiminen Läheisten tukeminen (tieto peliongelman luonteesta, palvelujärjestelmästä, omaisjärjestöistä, oma-apuohjelmista). Peliongelman hoidon organisointi Todettiin, että peliriippuvuus sijoittuu, toiminnallisena riippuvuutena, päihdepalveluiden sisään. Kokkolassa peliongelman hoito organisoidaan Päihdekeskus Porttiin ( Beroendecentret Porten), Peruspalveluliikelaitos Jytassa liikelaitoksen psykososiaalisiin palveluihin ja Vaasassa Vaasan A- neuvolaan ja Klaaraan. Kehittämiskohteena on se kuinka asiakas voi mieltää hoitopaikan olevan itselleen oikea, koska hänellä on toiminnallinen riippuvuus eikä päihderiippuvuutta. Hoidon organisoinnin yhteydessä on tärkeää tiedottaminen peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä. Tiedotustyöryhmän perustaminen Päihdekeskus Porttia varten on perustettu tiedotustyöryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston (Pohjanmaan maakunnan päihdetyön kehittämiskeskus) ja viestintätoimen sekä palveluntuottajan edustus. Työryhmä on kuluneen kevään aikana suunnitellut Päihdekeskus Porttiin tulevien nettisivujen sisällön sekä kilpailuttanut mainostoimiston laatimaan sekä visuaalisen ohjeistuksen päihdekeskusta varten että sen nettisivut. Mainostoimistoksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella St. Hurmos. Odotetut tulokset Odotetut tulokset vuodelle 2013 ja niiden toteutuminen raportointijaksonaikana on kuvattu toimenpidekohdassa tässä projektikortissa Odotetut vaikutukset Juurruttamissuun nitelma Merkittävät muutokset aluepilotin suunnitelmassa Odotetut vaikutukset raportointijaksolla ovat: kehittäjäverkoston (sekä kehittäjätyöryhmän että ohjausryhmän) työn käynnistyminen ja verkostoituminen alueellisesti ja valtakunnallisesti -> tuottaa hyvää yhteistyötä ja osaamista, tietotaitoa ja konsultointia osaamistarvekartoituksen laadinta yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen KOSKE:n ja Päijät-Hämeen aluepilotin kanssa tulee tuottamaan arvokasta tietoa sekä Pelipilotin toiminta-alueelta että laajemmin oppilaitosten kanssa on aloitettu suunnitelmallinen yhteistyö päihde- ja mielenterveystyön (sisältäen peliongelman tunnistaminen ja hoito) teemojen saamiseksi opinto-ohjelmiin ja oppilaitoksissa tehtäviin opinnäyte- ja tutkimustöihin -> avaa oven sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksellisiin rakenteisiin, sekä mahdollisesti sen avulla saada sosiaalityön klinikkaopetuksen päihdekeskus Porttiin Peliklinikan, Tiltin ja THL:n kanssa tehty hyvä yhteistyö -> osaamisen lisääntyminen, yhteinen suunnittelu, hyväksi todettujen toimintamallien käyttöönotto Kehittäjäverkosto laatii juurruttamissuunnitelman sen jälkeen, kun kehittämiskohteet on kirjattu, yhteistyöstä sovittu ja saatu kehittämistyöstä juurrutettavia tuloksia. Tavoitteena on, että toimimme systemaattisesti hanke-, toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Kehittämistyö tapahtuu kuitenkin kehittäjä- ja yhteistyöverkoston kanssa yhdessä ja yhteistyössä - matkan varrella voi tulla uusia avauksia, jotka hyödyttävät lopputulosta, mutta joita ei ole osattu ennakoida etukäteissuunnittelussa. 7

8 JOHDANTO Osavuosiraportin tavoitteena on kuvata Pelipilotti hankkeen työprosessia sekä listata saavutettuja tuloksia. Alussa epäröintiin Ensimmäinen kevätkausi hankkeessa alkaa olla ohi. Aloitimme hankesuunnittelun tilanteessa, jossa yksi jos toinenkin yhteistyökumppaneista epäili hankkeen mielekkyyttä. Esillä oli epätietoisuus peliongelman yleisyydestä alueella, sen marginaalisuudesta hoidoissa ja pelko siitä, että ongelman esiin nosto lisää resursointitarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja kaventaa jo ennestään niukkaa kuntataloutta. Toisaalta keskustelun avaamisen myötä saatiin hajanaista tietoa siitä, että ongelma näkyy vahvasti sekä toimeentuloturvassa että velkaneuvonnassa ja jonkin verran päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Peliongelmalla ei kuitenkaan ollut selkeää hahmoa eikä vartta mihin tarttua vaikka yhtäkaikki tiedettiin, että se on olemassa se tulisi tunnistaa ja etsiä siihen oikeita lähestymistapoja. Pelipilotti- hankeen alkaessa jo ensimmäiset uutiset ja artikkelit tiedotusvälineissä peliongelmasta ja hoitojärjestelmän kehittämisestä, toivat hankkeelle asiakkaiden/ heidän läheistensä yhteydenottoja. Asetettiin tavoitteet Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin pelinongelman tunnistamisen, puheeksiottamisen, hoitoonohjauksen ja hoidon kehittäminen perus- ja erityispalveluissa sekä poikkisektoraalisen, moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen asiakastyössä. Pääpaino aluepilotissa asetettiin rahapeliongelmiin liittyvien palveluiden järjestämiseen ja niiden kehittämiseen. Kehittämisalueena on Kokkolan ja Vaasan kaupunkien sekä Peruspalveluliikelaitos Jytan palvelut. Kehittäjäverkoston aloittaessa työnsä esillä on alusta alkaen ollut rahapeliongelman ohella myös digitaalinen pelaaminen ja siitä aiheutuvat ongelmat asiakkaille. Ryhdyttiin työhön Pelipilotin toteuttamista varten perustettiin kehittäjäverkosto, joka jakautuu ohjaus- ja kehittäjätyöryhmään. Ohjaus- ja kehittäjätyöryhmissä on edustus hankkeen tilaajalta, Kokkolan ja Vaasan kaupungeilta, Peruspalveluliikelaitos Jytalta, Ventuskartano ry:ltä, Yliopistokeskus Cyhdeniuksesta, Centrian ammattikorkeakoulusta, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistosta sekä sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIASTA. Kehittäjäverkostossa on terveyspalveluiden, lasten- ja perheidenpalveluiden, vanhuspalveluiden, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan, koulutus- ja tutkimuslaitosten, päihdepalveluiden sekä laatu- ja kehittämistyön edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii palvelujohtaja Seppo Mattila. Pelipilottia kokonaisuudessaan tehdään Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen ohjauksella. Kehittäjäverkosto on avoin. Työhön mukaan voivat tulla sidosryhmät, jotka kohtaavat työssään peliongelmaa. Kehittäjäverkoston työhön osallistuvat työntekijät tekevät työtä omissa emo-organisaatioissaan, näin myös pilottia koordinoiva Kokkolan sosiaali- ja terveysviraston kehittämissuunnittelija 1, jonka 1 Kehittämissuunnittelijan työtehtävä Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on päihde-, turvallisuus- ja mielenterveystyön kehittäminen Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Työhön kuulu terveyttä ja hyvinvointia edistävän suunnitelma- ja strategiatyön koordinointi, palvelujärjestelmän kehittäminen ja rajapinnat ylittävissä yhteistyöverkostoissa toimiminen ko. työalueellaan. Työtä on resursoitu myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän terveydenhuollon kehittämisyksikköön, jossa kehittämissuunnittelija on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajana. 8

9 työajasta on varattu 50 % hanketyöhön. Hän suunnittelee ja koordinoi kehittäjä- ja ohjausryhmän työskentelyä, organisoi koulutus-, konsultaatio- ja työnohjausta ryhmälle ja tiedottaa sekä raportoi Pelipilotista. Tämän lisäksi hän toimii yhdyshenkilönä valtakunnallisessa kehittäjäverkostossa, jossa kehitetään peliongelman hoitoon erikoistuvaa hoitojärjestelmää ja sen osaamista. Sidosryhmätyö alueellisesti ja valtakunnallisesti Hankealueella on pitkät perinteet verkostotyöstä ja yhdessä tekemisestä. Pelipilotti verkostoitui alueen sidosryhmien toimijaverkostojen kanssa nopeasti ja verkostoituminen jatkuu edelleen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta rahapeliongelmasta ja nostaa sitä keskusteluissa esiin. Alueelliset sidosryhmäverkostot ovat alueellisten Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelman ja Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategian alaisia tai niitä toteuttavina työryhmiä. Tällaisia työryhmiä ovat mm. nuorten syrjäytymistä ja työllistymistä tukeva Futuurifoorumi, PKV- lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyä toteuttava Lääkefoorumi, päihdeäitien tunnistamista ja hoitoon ohjausta tukeva päihdeäitien työryhmä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työryhmä, katuväkivallan vastainen työryhmä sekä Päihdekeskus Porttiin liittyvät työryhmät ja rajapintayhteistyökumppanit. Työryhmissä on edustettuina sosiaali- ja terveystoimen, nuoriso- ja koulutoimen, poliisin, työhallinnon, KELAn, seurakunnan, yrittäjien ( järjestöt, apteekit, taksit, vartiointiliikkeet, kaupan ala, alkoholielinkeino) kolmannen sektorin ja hankkeiden edustus. Valtakunnallisesti verkostoituminen on tapahtunut ehkäisevän päihdetyön, päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkostojen, rahapelihaittoihin erikoistuneiden ja niiden palveluista vastaavien kehittäjien ja hankkeiden (THL, Avi) ja turvallisuustyötä suunnittelevan ja toteuttavan verkoston (Avi)kautta ja kanssa. 9

10 NÄKOKULMIA PELIONGELMAAN Pelaajat Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa rahapelaamisesta ja rahapeliongelmista. 79 prosenttia vastaajista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Näistä vastaajista 29 prosenttia oli nauttinut alkoholia tai muita päihteitä pelaamisen yhteydessä. Viidesosa oli pelannut päihtyneenä. Miehillä yhtäaikainen alkoholi- ja peliongelma on yleisempää kuin naisilla. Sekä miehet että naiset kärsivät mielenterveysongelmista, naiset miehiä enemmän. Naiset kärsivät myös yksinäisyydestä, kun taas miehillä näyttäytyy päihdeongelma. Miesten osuus korostuu erityisesti niiden joukossa, joilla esiintyy sekä runsasta alkoholin ja huumeiden käyttöä että rahapeliongelmia. Tässä ryhmässä on runsaasti naimattomia ja nuoria miehiä. Humalajuominen ja alkoholin suurkulutus näyttävät lisäävän ongelmapelaamisen riskiä. Tutkimus alkoholinkäytön, rahapelaamisen ja huumeidenkäytön keskinäisistä suhteista riippuvuudessa on tärkeää hoidon- ja kuntoutuksen kehittämisen kannalta. Ongelmapelaamista mitattiin väestökyselyllä vuonna Tulosten perusteella vuotiaista suomalaisista ongelmapelaajia on 2,7 %. Ongelmapelaajissa on tutkimuksen mukaan usein kuukaudessa ansaitsevia vuotiaita miehiä. Pelatuimpia rahapelejä olivat RAY:N raha-automaattipelit, Veikkauksen lotto- ja jokeripelit, raaputusarvat ja päivittäiset arvontapelit. Ongelmapelaajiksi luokitellut käyttivät pääosin 11,5 % nettotuloistaan kuukausittain rahapeleihin. Rahapelaaminen aloitetaan yleensä teinivuosina (n vuotiaana). Nuorimmat pelaajat väestökyselyn perusteella olivat alkaneet pelaamisen vuotiaina. Miehistä 83 % vastasi pelanneensa jotakin rahapeliä, naisista 73 %. Miehet aloittivat pelaamisen neljä vuotta nuorempina kuin naiset. Rahapelejä pelanneista vastaajista 21 % oli pelannut internetissä. Eniten verkossa pelasivat vuotiaat. Väestökyselyn perusteella rahapelaaminen on lisääntynyt viisiprosenttia vuosien aikana. Yleisyys ja yhtäläisyys? Peliongelman hoito ja kuntoutus on ollut perinteisesti päihdepalveluissa. Marginaalisuutensa vuoksi lähestymistavat ovat olleet samat kuin päihdeongelmassa. Rahapeliongelmia omaavilla asiakkailla on usein ollut myös jokin rinnakkaisriippuvuus tai elämänhallinnan vaikeus. Runsas alkoholin myyntimäärä ja tilastoimaton kulutus yhdessä lisäävät päihdehaittoja ja palvelujen tarvetta. Pohjalaismaakunnissa alkoholinkulutus on huomattavasti alhaisempaa kuin muualla Suomessa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla alhaisen alkoholikulutuksen lisäksi elinajan odote on pidempi kuin muualla Suomessa. Tätä on selitetty sosiaalisella pääomalla, yhdessä tekemisellä, herätysliikkeillä ja vahvalla yhteisöllisyydellä. 2 Suomalaisten rahapelaaminen väestökysely 10

11 Alkoholin myyntitilastossa maakuntavertailussa 3 kaikkein vähiten myyntiä on Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen aikana on mielenkiintoista nähdä onko samanlainen ilmiö olemassa myös toiminnallisten riippuvuuksien, kuten rahapeliriippuvuuden, suhteen. Hankkeen toiminta-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, jotka ovat perinteisesti kuuluneet alhaisen alkoholinkulutuksen alueisiin. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sairaanhoitopiirien kuntien alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa asukasta kohden. Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100 prosenttisena alkoholina asukasta kohden oli vuonna 2012 Keski- Pohjanmaalla 6,8 litraa ja Pohjanmaalla 5,6 litraa maan keskiarvon ollessa 7,8 litraa. Pohjalaismaakunnista Etelä-Pohjanmaalla myynti oli 6,4 litraa ja Pohjois-Pohjanmaalla 7,1 litraa. Tilastoa johti Lappi, jossa kulutus oli 10,7 litraa ja kuivinta aluetta edusti Pohjanmaan kanssa Ahvenanmaa, jossa kulutus oli myös 5,6 litraa/ asukas. Aluepilotin sisaren, Päijät-Hämeen, kulutus oli 8,4 litraa. Lähde: SotkaNet Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muut vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi. Tilastossa Lappi johtaa (23.9 %) ja Päijät-Häme tulee heti sen jälkeen(22,9 %). Keski-Pohjanmaa on neljäntenä (16,8 %), Vaasan 3 Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100 prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuonna

12 sairaanhoitopiiri kuudentena (15,8 %) ja Ahvenanmaalla prosenttiosuus on pienin (10,4 %). Koko maan keskiarvo on 20,4 %. (Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muuta vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi. Tilastossa Lappi johtaa(27,1 %), Päijät-Häme tulee kolmantena (22,2 %), Keski-Pohjanmaa on viidentenä (21,6 %), Vaasan sairaanhoitopiiri kuudentena (20,5 %) ja Ahvenanmaan prosenttiosuuden ollessa pienin (9,7 %). Koko maan keskiarvo on 25,2 % (v.2011) 4 (Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muuta vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi 5. Tilastossa Lappi johtaa(13,5 %), Päijät- Häme tulee kolmantena samalla prosenttiosuudella Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa (9,3 %), Keski-Pohjanmaa on viidentenä (8,3 %) Ahvenanmaan prosenttiosuuden ollessa pienin (1,6 %). Koko maan keskiarvon ollessa 10,3 %. (Lähde: SOTKANet) 4 arpajaisalain mukaan peliautomaateissa tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden ikäraja asteittain mennessä, muiden pelien osalta arpajaisalain mukaan peliautomaateissa tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden ikäraja asteittain mennessä, muiden pelien osalta

13 Vuodesta 2012 on tehty valtakunnallista ATH- tutkimusta, joka on jatkuva ja siihen osallistuu yli suomalaista 6. Kyselyssä on myös kysymys rahapeliongelman kokemisesta ongelmaksi. Kokkola tulee olemaan mukana vuoden 2013 ATH otoksessa. Otoksen koko on n Alla olevista tilastoista voi verrata ruotsinkielisen Pohjanmaan ja koko Suomen lukuja. Mittarina ruutuaika Tekniikan antamat mahdollisuudet sekä lisäävät vapaa-aikaa että täyttävät sitä. Voisiko ruutuajan viettäminen toimia yhtenä mittarina tulevaisuudessa, kun lähdetään pohtimaan digitaalista pelaamista rahapelien rinnalla. Keskipohjalaisista peruskoululaisista 6 %, lukiolaista 4 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 9 % käytti koulupäivinä television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin aikaa 6 h tai enemmän vuorokaudessa. Viikonloppuisin vastaava ajankäyttö oli 16 % (peruskoululaiset), 15 % (lukiolaiset) ja 18 % (ammattioppilaitoksessa opiskelevat). Peruskoululaista 19 %, lukiolaisista 28 % ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista 12 % koki, että netissä viettämä aika tuo ongelmia opiskeluun. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa, vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan, vähintään neljän tunnin ruutuaika arkipäivisin oli yleistynyt merkittävästi enemmän Vaasassa kuin maakunnassa tai koko aineistossa (Lähde: Kouluterveyskysely). 6 Tulokset raportoidaan Terveytemme.fi - palvelussa 13

14 Osaaminen Peliongelman ollessa tuntematon ja vaikeasti lähestyttävä haluttiin tehdä osaamistarvekartoitus, jolla selvitetään ongelman yleisyyttä sekä työntekijöiden osaamista ja osaamistarpeita perus- ja erityispalveluissa. Osaamiskartoitus laadittiin webropol - kyselynä yhdessä Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin kanssa kanssa. Kyselypohjana käytettiin yhdenmukaisuuden periaatteen vuoksi Tuula-Leena Raiskin laatimaa mallia 7. Suomenkielinen 8 kysely lähetettiin maaliskuun aikana perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, velkaneuvonnan, päihde- ja mielenterveystyön, erikoissairaanhoidon, nuorisotoimen, koulutoimen, sovittelutoimiston, lapsiperheiden kohtaamispaikan, sijaishuoltoyksiköiden, ulkomaalaistoimiston, perheneuvolan, rikosseuraamusviraston, työllisyysorganisaatioiden ja seurakuntien diakonia- ja nuorisotyön, palvelevan puhelimen, turvakodin työntekijöille hankealueella. Kyselyjä lähetettiin 1424, vastausprosentti oli 6,32 %. Suurin osa vastaajista oli naisia, vuotiaita, ammattikorkeakoulun tai ylemmän korkeakoulun käyneitä ja 1-9 vuotta työssä olleita. 34 % vastaajista kertoi kohtaavansa rahapeliongelmaisia asiakkaita 1-11 kertaa vuodessa ja 30 % heidän läheisiään 1-11 kertaa vuodessa. Kerran viikossa tai useammin rahapeliongelmaisia asiakkaita työssään kohtasi 14 % ja heidän läheisiään 12 %. 24 % vastaajista ilmoitti, että heidän työyhteisössään on sovittu toimintatavoista asiakkaiden peliongelmien selvittämiseksi. Rahapeleistä, niiden sääntelystä, synnystä, seurauksista, rahapeliongelman puheeksiottamisesta, hoitoonohjauksesta, palveluista ja kuntoutusmuodoista, oma-apuohjelmista ja rahapeliongelman ehkäisystä tieto tai osaaminen arvioitiin pääsääntöisesti melko heikoksi. Halukkuutta kehittää osaamista oli lähes joka osa-alueella. Koulutus- ja seminaaripäiviä toivottiin järjestettävän lähialueilla myös monimuoto - ja verkkokoulutus nähtiin hyvänä. Tarkempi analyysi osaamistarvekartoituksesta valmistuu tämän vuoden aikana. KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTA Ohjausryhmätyöskentely Ohjausryhmätyöskentely (työryhmän jäsenet, liite 1) mahdollistaa PELIPILOTTI hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Ryhmä tekee linjauksia ja toteuttaa hankkeen tavoitteita emo-organisaatioissa. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen raportointijakson aikana kolme kertaa. Kokousten tarkoituksena oli tiedottaa ja käydä evästekeskusteluja osaamiskartoituksen, koulutussuunnittelun ja muun kehittäjätyöryhmän tuottaman materiaalin pohjalta. Ohjausryhmätyöskentelyllä on myös koulutuksellinen näkökulma. THL:n kehittämispäällikkö Saini Mustalampi ja Peliklinikan kehittämiskoordinaattori Tapio Jaakkola pitivät peliongelmaan liittyvät orientaatiokoulutukset työskentelyn alussa. 7 THL, Raportti 3/2011: Tuula-Leena Raiski, Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa 8 Kyselyn kääntäminen ruotsiksi on parhaillaan menossa ja se tehdään alueen ruotsinkielisille toimintayksiköille erikseen. Kyselyn suorittaminen haluttiin sijoittaa hankkeen alkuun. Käännöstoimistolla ei ollut mahdollisuutta tehdä käännöstyötä ko. ajassa niin ruotsinkielinen kysely tehdään myöhemmin ruotsinkielisille yksiköille. 14

15 Kehittäjätyöryhmätyöskentely kehittäjäverkostossa Kehittäjätyöryhmän (jäsenet, liite 1) tavoitteena on kehittää ja tuoda alueille jo olemassa olevia, raha- ja digitaalipeliongelmaisille tarkoitettuja palveluja. Kehittäjätyöryhmän työskentely tapahtuu työryhmäkokoontumisina, joita seurantajakson aikana oli 3 työkokousta. Työryhmän jäsenille on annettu prosessipäiväkirja, johon he tekevät merkintöjä tapaamisten välisellä ajalla. Päiväkirjatyöskentelyn avulla työryhmä on jakanut tapaamisissa ajankohtaisia asioita peliongelmaan ja sen hoitoon liittyen. Kehittäjätyöryhmän työskentelyssä näkyy tarve keskinäisiin konsultaatioihin haastavissa asiakkuuksissa. Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä Kevään aikana työryhmä rajasi omaa työtään, teki ehdotuksen peliongelman hoidon organisoimisesta alueella ja laati riskikarttaa riskeistä, jotka mahdollisesti estäisivät pilotin tavoitteiden toteutumisen. Kehittäjäverkosto laati yhteisesti ymmärrettävän käsitteen ongelmapelaamiselle; Ongelmapelaaminen Pelaamisesta on taloudellista, sosiaalista tai terveydellistä haittaa pelaajalle tai lähipiirille. Suuri osa pelaajan ajasta kuluu pelaamisen ajattelemiseen, pelaamiseen tai pelaamisesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. 9 sekä laati kehittämistyölleen hankesuunnitelmaa tarkentavat tavoitteet: Pakonomaisen pelaamisen ehkäisy ja hoito Laajempi väestön asenteisiin vaikuttava tai pelaamisen rajoittamiseen liittyvä vaikutustoiminta (ikärajat) tapahtuu valtakunnan tasolta. Tavoitteena on ehkäistä yksittäisen asiakkaan pakonomaista ongelmapelaamista ja hoitoon hakeutumisen helpottamista hakeutumiskynnystä madaltamalla. Hoitoa kehitetään ottamalla käyttöön asiakaskohtaisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja laatimalla hoidossa käytettävä materiaalikansio, joka on yhtenäinen Pelipilottialueella. Hoito-ohjelmia kehitetään vastaamaan asiakkaan hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen. Peliongelman tunnistaminen moniongelmaisuuden vyyhdestä Arvioinnin kehittäminen (ja olemassa olevien arviointimenetelmien käyttöönotto) peliriippuvuuden hoitoon (onko kysymys peliongelmasta, päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta, parisuhdeongelmasta, talousongelmasta, elämänhallinnan kriisistä) Verkoston huomioiminen Läheisten tukeminen (tieto peliongelman luonteesta, palvelujärjestelmästä, omaisjärjestöistä, omaapuohjelmista). 9 Kehittäjäverkoston on hyvä yhteisesti keskustella auki käsittelemiensä teemojen käsitteet ja määritellä ne, koska sillä tavoin voidaan yhteisesti sisäistää mistä on kysymys ja etsiä yhdessä ongelmanratkaisuja. Ongelmapelaaminen on määritelty myös THL: n ja Peluurin julkaisemassa Pelin merkit oppaassa: Ongelmapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. 15

16 Peliongelman hoidon organisointi Todettiin, että peliriippuvuus sijoittuu, toiminnallisena riippuvuutena, päihdepalveluiden sisään. Kokkolassa peliongelman hoito organisoidaan Päihdekeskus Porttiin (Beroendecentret Porten), Peruspalveluliikelaitos Jytassa liikelaitoksen psykososiaalisiin palveluihin ja Vaasassa Vaasan A- neuvolaan ja Klaaraan. Kehittämiskohteena on se kuinka asiakas voi mieltää hoitopaikan olevan itselleen oikea, koska hänellä on toiminnallinen riippuvuus eikä päihderiippuvuutta. Hoidon organisoinnin yhteydessä on tärkeää tiedottaminen peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä. Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2013 Toteutuma kirjatut tulosodotukset Osaamiskartoitus on tehty Kehittäjätyöryhmän koulutus on alkanut Opintomatka Helsinkiin on suunniteltu (20.5) Seminaari on järjestetty Alueen asukkaat ovat tulleet tietoisiksi Pelipilotista sekä peliongelmasta yleisellä tasolla Peliongelma ja sen hoito on esillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä (VII) marraskuussa 2013 Vuosikerta 2013 lehti on julkaistu PELIPILOTTI on verkostoitunut valtakunnallisesti (myös skandinaavisesti) Päihdekeskus Portti on aloittanut toimintansa ja yhtenä sen palvelumuotona on peliongelman hoito Päihdekeskus Portin kahvilatoiminta on alkanut ja saanut vaikutteita/ mallia Tiltin toiminnasta Päihdekeskus Portti on saanut omat nettisivut On tehty yhteistyötä Pelipilotin alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa(thl, SONetBOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, perusterveydenhuollon yksikkö) Kyllä. Raakadata suomenkielisten osalta on kerätty. Kielitoimisto kääntää kyselyn ruotsinnosta parhaillaan, jonka jälkeen kysely suoritetaan vielä ruotsinkielisille yksiköille. Tavoitteena on tehdä vertailua myös kieliryhmien välillä peliongelman yleisyydestä Suunnitelma ja ajankohta verkkokoulutuksesta on sovittu Kyllä. Opintomatka on järjestetty. Mukaan on ilmoittautunut 13 kehittäjäverkoston jäsentä. Matkalla tutustutaan Peliklinikan työhön, Tilttiin ja Pelirajat on - hankkeeseen. Samalla tavataan THL:n tutkijoita ja kehittäjiä. Opintomatkan tarkoituksena on oppia lisää peliongelman luonteesta, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, verkostoitua valtakunnallisesti ja lisätä kehittäjätyöryhmän keskinäistä kiinteyttä. Ensimmäiset esilletulot on tehty tiedotusvälineiden uutisoinnin ja rahapelaamiseen liittyvän materiaalin jakamisen avulla Työryhmä on aloittanut Pienten Pohjalaisten Päihdepäivien suunnittelun. Päivät ovat kaksipäiväiset. Toinen päivistä on omistettu ongelmapelaamiselle. Suunnittelu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on myös aloitettu (oppilastyönä toteutettava pelipaikka ). Kyllä. Kehittäjäverkosto tekee opintomatkan Helsinkiin Peliklinikalle , jossa on yhteistyökokous pelihankkeiden ja THL:n kesken (tutkijat, kehittäjät). Kehittämissuunnittelija osallistuu pohjoismaiseen konferenssiin Norjassa toukuussa Rakennus valmistuu heinäkuun aikana. Toiminta alkaa Tiedottaminen rahapeliongelman hoidosta päihdekeskuksessa on alkanut (viimeisin uutisointi ) Päihdekeskus Portin kahvilatoiminnan järjestää Kokkotyösäätiö. Heidän ja Tiltin kanssa on sovittu keskinäisestä verkostoitumisesta (bench-marking) Tiedotustyöryhmä on perustettu ja aloittanut työnsä, nettisivujen sisältörunko on valmistunut, sisällöntuotanto on sovittu, mainostoimiston visuaalinen ohjeistus on valmistunut Kyllä. THL on ohjannut ja kouluttanut ohjaus- ja kehittäjätyöryhmää hankkeen alun orientoivassa vaiheessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa on neuvoteltu alustavasti, että Päihdekeskus Portti voisi toimia sosiaalityön koulutuksen opetusklinikkana. Centria ammattikorkeakoulun, SeAmkin ja VaAmkin kanssa on sovittu koulutusyhteistyöstä verkkokurssin järjestämiseksi. Hankkeen kehittämissuunnittelija työskentelee perusterveydenhuollon yksikössä, joka on laatinut järjestämissuunnitelmaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Järjestämissuunnitelmassa on maininnat peliongelman yleisyydestä ja hoidon kehittämisestä. 16

17 On tehty yhteistyötä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista/ ammattikorkeakoulu opetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (opetussuunnitelmayhteistyö, koulutusyhteistyö) Kyllä. On aloitettu laaja-alainen yhteistyö riippuvuusongelmien hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi ammatilliseen koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Riskikartoitukset Kehittäjätyöryhmä on aloittanut riskikartoituksen laatimisen, jonka avulla edistetään tavoitteiden toteutumista. Riskit minimoidaan luetteloimalla ne, pisteyttämällä ja sopimalla siitä kuinka niihin vastataan ja kuka niihin vastaa. Työ on vielä kesken, mutta tässä vaiheessa on noussut mielenkiintoisia riskejä/näkökulmia sekä kehittäjäverkoston omaan työhön (verkostolla ei ole taloudellisia resursseja, ei päätäntävaltaa, vähäiset hoitoresurssit, ongelmaa ei tunnisteta, ongelma jää muiden ongelmien varjoon, ei tarpeenmukaisia koulutuksia, ei päästä sopimuksiin hoitolinjauksista) että asiakkaiden hoitoon hakeutumiseen (ei saada madallettua hoitoon hakeutumisen kynnyksiä, pitkät hoitojonot, salaisuuden purkaminen, kaikki eivät kykene hoitoon)ja heidän läheistensä (läheisten sitouttaminen) kanssa työskentelyyn. Riskikartoitustyö jatkuu. Koulutussuunnitelma Osaamiskartoituksen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Koulutukset pohjautuvat olemassa oleviin hyväksi todettuihin malleihin ja hyviin käytäntöihin peliongelman hoidossa. Koulutus tapahtuu portaittain niin, että ensin koulutukseen osallistuu kehittäjätyöryhmä (edustus sekä perus-, että erityispalveluista), seuraavaksi heidän emoorganisaatioidensa edustus ja kolmannessa aallossa järjestetään yleinen koulutus, johon voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Näiden peruskoulutusten jälkeen alkaa syventävä menetelmäkoulutus. Tuula-Leena Raiski esitteli kehittäjätyöryhmälle verkkokoulutuksen sisällöt. Kohderyhmä/ koulutus Kehittäjäverkosto/ Kehittäjäverkoston jäsenten emooraganisaatiot/ Kaikki kiinnostuneet/ yleinen koulutus Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito verkkokoulutus 10 Opintomatka Helsinkiin(toukokuu) Seminaari (9/Lahti) Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät (11/Kla) Seminaari (9/Lahti) Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät (11/Kla) 10 Kehittäjätyöryhmän Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito - verkkokoulutus järjestetään syksyllä Koulutuksen järjestää Centria yhteistyössä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kustantaa viisi osallistujaa verkkokurssille, Pelipilotti kustantaa loput kehittäjäverkoston jäsenten koulutusmaksut. Mikäli koulutuspaikkoja on niin verkkokurssi on avoin myös sidosryhmän jäsenille. 17

18 peliongelmasta ja sen hoidosta Kehittäjäverkosto ja asiantuntijat terapiayksiköistä/ syventävä menetelmäkoulutus Koulutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon olemassa olevat hoitosuositukset 11. Vaikuttamistoiminta Hanke etenee hitaasti, koska se on osa työtä, jota tehdään oman työn arjessa. Tämä näkyy hyvin kehittäjäverkoston tapaamisissa. Erilaiset ajatukset ja ideat, peliongelman näkeminen uudessa valossa ja erilaisten lähestymistapojen pohdinta, on tyypillistä työskentelylle. Alkuvuoden aikana on aktiivisesti pidetty hanketta/ peliongelmaa esillä eri sidosryhmien kanssa työskenneltäessä. Pelaaminen ja rahapeliongelmat olivat esillä sekä alueradiossa että lehdistössä hankealueella. Rahapelaamiseen ja sen hoitoon liittyvää jaettavaa materiaalia on lähetetty hankealueen päihde- ja mielenterveystyön yksikköihin, psykiatrialle, työvalmennussäätiöihin, työvoiman palvelukeskuksiin, talous- ja velkaneuvontaan, nuorisotoimeen, oppilaitoksille, TEkeskuksiin ja KELA: n toimipisteisiin. Ajatuksena on ollut, että koska oma osaamisemme alueellisesti on vielä hajanaista niin käytämme valtakunnallisia palvelumahdollisuuksia alueen hyväksi. PÄIHDEKESKUS PORTTI BEROENDECENTRET PORTEN Päihdekeskus Portti tulee toimimaan pelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa alueen osaamiskeskuksena tulevaisuudessa. P erusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen valmistuu syksyllä 2013 Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten. Pelipilotti- hankkeen avulla halutaan vahvistaa osaamista toiminnallisissa riippuvuuksissa päihdekeskuksessa. 11 Suomessa on olemassa alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen sekä tupakka riippuvuuden hoitoon liittyvät, Duodecimin laatimat, Käypähoito suositukset. Peliongelman hoitoon ei ole olemassa vielä vastaavia valtakunnallisia suosituksia. Tuloksellisesta peliongelman hoidosta on kuitenkin olemassa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa ja hoitosuosituksia/ Monash University, The Unversity of Melbourne: Guideline for Screening, Assesment and Treatment in Problem Gambling 18

19 Rakentaminen ja sijainti Päihdekeskuksen rakentaminen on edennyt aikataulussaan. Rakennus nousee Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen kanssa samalle tontille. Keskukseen rakennetaan yhdyskäytävä, joka yhdistää päihdekeskuksen keskussairaalaan, psykiatrian tulosalueelle. Samassa miljöössä on terveyskeskus, jolla on myös yhdyskäytävä keskussairaalaan. Tämän osaamiskeskittymäkolmion ajatellaan turvaavan päihde- ja toiminnallisissa riippuvuuksissa hoitoon hakeutuvalle hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arvion ja toteutuksen. Terveyskeskuksen vieressä, aivan uuden päihdekeskuksen naapurissa, on Kokkolan suurin työterveyshuolto. Keskusta vastapäätä sijaitsee Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto sekä Centria ammattikorkeakoulu. Alue on mitä mainioin uudelle yksikölle, joka tavoittelee vahvaa yhteistyötä perus- ja erityispalveluiden kanssa ja jossa halutaan kehittää varhaista puuttumista ja osaamista riippuvuusongelmien hoidossa. Palvelut Päihdekeskukseen tulee selviämis- ja vieroitushoito (10 paikkaa), avohoito ( aikuiset, nuoret) ja laitoskuntoutus (16 paikkaa) sekä terveysneuvonta. Suomessa ei ole ollut erikoistunutta hoitojärjestelmää ongelmapelaajille. Pelaajat ja heidän läheisensä ovat olleet julkisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen väliinputoajia ja asiakkaita on lähetetty luukulta toiselle. Suunnitelmissa on, että päihdekeskus erikoistuu rahapeliriippuvuuden hoitoon. Yksikköön on tarkoitus keskittää myös mielenterveyspalveluja. Päihdekeskus tulee palvelemaan asiakkaita 130 kilometrin säteellä Keski-Pohjanmaan työssäkäyntialueella. Uuden yksikön toivotaan tarjoamansa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi olevan kehittämässä ja tukemassa peruspalveluita päihde- ja toiminnallisissa riippuvuuksissa ( tunnistaminen, interventiot, konsultaatiot). Päihdekeskus Porttiin suunnitellaan matalankynnyksen kahvilatoimintaa. Kahvilan on tarkoitus toimia keskuksen sydämenä, infotilana, odotuspaikkana. Strategia Päihdekeskus Portille on valmistunut strategia, joka on laadittu yhdessä rajapintayhteistyökumppaneiden kanssa. Laadinnassa on ollut mukana ylin ja keskijohto Kokkolan sosiaali- ja terveysvirastolta, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymästä, Peruspalveluliikelaitos Jytasta, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitokselta sekä Päihdekeskus Porttiin tulevalta palveluntuottajalta, Ventuskartano ry:ltä. Strategian fasilitaattorina on toiminut Johtamistaidon Opistolta professori Pauli Juuti. Koulutusyhteistyö Päihdekeskuksen käynnistymistä varten laadittiin koulutussuunnitelma, jota toteutetaan parhaillaan. Suunnitelmassa on sekä menetelmäkoulutuksia, orientoivia päiviä että vaihtovalmennusta, jossa päihdekeskukseen tulevat työntekijät tekevät työssäoppimispäiviä rajapintayhteistyökumppaneiden organisaatioissa. Päihdekeskuksen avauduttua tämä 19

20 vaihtovalmennus jatkuu niin, että myös rajapintayhteistyökumppaneilla on mahdollisuus tulla tutustumaan ja työssäoppimaan vastaavasti päihdekeskukseen. Tiedotusyhteistyö Päihdekeskus Porttia varten on perustettu tiedotustyöryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston (Pohjanmaan maakunnan päihdetyön kehittämiskeskus) ja viestintätoimen sekä palveluntuottajan edustus. Työryhmä on kuluneen kevään aikana suunnitellut Päihdekeskus Porttiin tulevien nettisivujen sisällön, kilpailuttanut mainostoimiston toteuttamaan ne ja laatimaan visuaalisen ohjeistuksen brändin luomista varten. Mainostoimistoksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella St. Hurmos. Mainostoimiston laatima visuaalinen ilme päihdekeskukselle ja siellä tapahtuvalle työlle on ollut jo kevään aikana käytössä työpaikkailmoituksissa. Rajapintayhteistyö eri toimijatahojen kanssa Päihdekeskus Portin sisäiset hoito- ja kuntoutusprosessit on mallinnettu 12 ja parhaillaan rakennetaan rajapintojen kanssa yhteistyötä sekä mallinnustyökalun että rajapintasopimusten laadinnan avulla. HKS lomaketta (hoito- ja kuntoutussuunnitelmalomake) on suunniteltu ja parhaillaan laaditaan sen sähköistä versiota. Päihdekeskus Porttiin tulee sama tietojärjestelmä, joka on käytössä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa keskuksen toiminta-alueella. Päihdekeskukselle on perustettu yhteistoimintatyöryhmä, jossa on rajapintayhteistyökumppaneiden edustus. Myös asiakastyötä varten on suunniteltu konsultaatiotyöryhmä, joka aloittaa syksyllä työnsä. Päihdekeskukseen on varattu Open - Office työtila yhteistyökumppaneiden käyttöön asiakasasioiden hoitamisessa. SUUNNITELMA- JA STRATEGIAYHTEISTYÖ Rahapeliongelma ja sen hoito on kirjattuina Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian ( ) vuosiraporttiin, joka lähetetään vuosittain tiedoksi alueen sosiaali- ja terveyslautakunnille, kunnanhallituksille ja valtuustoille. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelman ehkäisevässä osassa on esillä raha- ja digitaaliseen pelaamiseen liittyvät haasteet ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen yhteydessä mainitaan toiminnallisiin riippuvuuksiin (lähinnä rahapelaamiseen) erikoistuminen Päihdekeskus Portissa. Päihdekeskus Portin strategiassa on päihdeongelmien hoidon ja kuntoutuksen lisäksi linjattuna peliongelman hoidon kehittäminen keskuksessa. 12 TEKES rahoitti kehittämishankkeen(kimpale /lyhenne: keskitetyt ja innovatiiviset päihde- ja niihin liittyvät mielenterveyspalvelut ehjässä palvelukokonaisuudessa asiakkaan eduksi), joka mahdollisti päihdekeskussuunnittelun 20

21 TALOUS Tilauksista ja hankinnoista hankkeessa vastaa kehittämissuunnittelija. Pelipilotin laskutuksesta ja kirjanpidosta vastaa Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolla työskentelevä toimistosihteeri. Laskut hyväksyy sosiaali- ja terveysjohtaja tai hänen sijaisensa. Taloussuunnitelma 2013 Toteutuma TOIMINTAKULUT PALKAT JA PALKKIOT - työsuhteisten palkat , 00 - asiantuntijapalkkiot HENKILÖSTÖSIVUKULUT , 00 PALVELUIDEN OSTOT sisäiset tietotekniset palvelut - ulkoiset tietotekniset palvelut - posti- ja telepalvelut 131, 69 - painatukset ja ilmoitukset - asiantuntijapalvelut MATKUSTUTS-, MAJOITUS JA KUJLETUSPALVELUT matkustuspalvelut 188,46 - majoituspalvelut - opetuspalvelut - koulutusmatkat(matkakustannukset, päivärahat, ateriakorvaukset) 117,46 - koulutus/ majoitus/ ravitsemus - ravitsemuspalvelut 611,50 OSTOT TILIKAUDEN AIKANA toimistotarvikkeet 83, 77 - kirjallisuus 117,84 - elintarvikkeet MUUT KULUT oman auton käyttökustannukset , 00 21

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 7/2010 Aika: 10.11.10 klo 13-15 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret aikuiset ja rahapelit Tapio Jaakkola 19.4.2016 Tampere Rahapelaamisen jatkumo Ei pelaa Maltillinen pelaaminen Ammattimainen ja patologinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari

Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari kiuru Keski Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa Viranomaiset kriisissä seminaari 1.9.2016 Ulla Aspvik TtT,

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen Rahapelihaittojen ehkäisy Esityksen sisältö Yleistä rahapelaamisesta Rahapelihaittojen ehkäisy yhteisössä Rahapeliongelmien ehkäisy yksilötyössä Rahapelaamisesta yleisesti Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peluurin sidosryhmäseminaari 1.3.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Motto: Some dance to

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS Hankkeen ohjausryhmä 26.8.2014 Marja Heikkilä Hankkeen tavoite 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmää

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10 Aika 27.1.2010 KLO 13-15 Paikka Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Atlantic

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön toiminta 18.3.2008 Lahti Kehittämisyksikön tehtävät asiakastyötä tekevä, pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö kehittää uusia ja

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET 1(5) PILOTIN NIMI: HUITTINEN TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI 2012 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen: Alkoholin riskikäytön

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Rundi, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Antti Murto, THL

Rahapelihaittojen ehkäisy Rundi, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Antti Murto, THL Rahapelihaittojen ehkäisy Rundi, Rovaniemi 12.3.2013 Esityksen kulku Suomen rahapelijärjestelmä ja tulokulmia rahapelikysymykseen Paljonko suomalaiset pelaavat rahapelejä Mitä pelejä pelataan ja missä

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

JOHTAMISEN OSION TOTEUTUSTA. Marja Heikkilä v. 9.10.2015

JOHTAMISEN OSION TOTEUTUSTA. Marja Heikkilä v. 9.10.2015 JOHTAMISEN OSION TOTEUTUSTA Marja Heikkilä v. 9.10.2015 JOHTAMISOSIO JATKOSSA Hankesuunnitelmassa: 1. muutosjohtaminen, 2. tietojohtaminen, 3. lähiesimiestyö ja 4. palvelumuotoilu 2 JOHTAMISEN TIIVIS YHTEYS

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot