Saara Lång Osavuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saara Lång Osavuosiraportti 1.1.2013 31.5.2013 17.5.2013 1"

Transkriptio

1 2013 PELIPILOTTI Saara Lång Osavuosiraportti

2 Sisältö PROJEKTIKORTTI osavuosiraportin tiivistelmä... 3 Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana... 3 Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä... 6 JOHDANTO... 8 Asetettiin tavoitteet... 8 Ryhdyttiin työhön... 8 Pelaajat Yleisyys ja yhtäläisyys? Osaaminen KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTA Ohjausryhmätyöskentely Kehittäjätyöryhmätyöskentely kehittäjäverkostossa Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Riskikartoitukset Koulutussuunnitelma Vaikuttamistoiminta PÄIHDEKESKUS PORTTI BEROENDECENTRET PORTEN Rakentaminen ja sijainti Palvelut Strategia Koulutusyhteistyö Tiedotusyhteistyö Rajapintayhteistyö eri toimijatahojen kanssa SUUNNITELMA- JA STRATEGIAYHTEISTYÖ TALOUS SYKSYN HAASTEET

3 Projektikortti PROJEKTIKORTTI osavuosiraportin tiivistelmä Aluepilotti PELIPILOTTI Vastuuhenkilö ja aluepilotin toteuttaja Aluepilotin tavoitteet Palvelujohtaja Seppo Mattila (seppo.mattila (add) kokkola.fi)p: Kehittämissuunnittelija Saara Lång (saara.lang(add)kokkola.fi)p: Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa on pitkäjänteisesti kehitetty päihde- ja mielenterveystyötä. Vahvistaakseen nyt myös osaamistaan toiminnallisten riippuvuuksien, kuten ongelmapelaamisen, hoidossa ja kuntoutuksessa laadittiin yhteiselle Pelipilotti- hankkeelle tavoitteet: peliongelman tunnistamiseen, puheeksioton, hoitoonohjauksen ja hoidon kehittämisen perus- ja erityispalveluissa määritellään perus- ja erityispalvelujen työnjakoa ja kehitetään näiden yhteistyötä toiminnassa keskitytään rahapelaamiseen huomioiden myös digitaalisen pelaamisen haasteet tuodaan esiin alueiden peliongelman yleisyyttä ja palveluverkoston osaamista työtä koordinoi Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto (Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus) Pelipilotin avulla kehitetään asiakaslähtöisiä palveluja ja palvelumalleja, joilla vähennetään palvelujen hajanaisuutta ja alueellista epätasa-arvoa. Aluepilotit hyödyntävät toiminnassaan Peliklinikan valtakunnallisia palveluita. Toimenpiteet mennessä Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2013 Toteutuma kirjatut tulosodotukset Osaamiskartoitus on tehty Kehittäjätyöryhmän koulutus on alkanut Opintomatka Helsinkiin on suunniteltu (20.5) Seminaari on järjestetty Alueen asukkaat ovat tulleet tietoisiksi Pelipilotista Kyllä. Raakadata suomenkielisten osalta on kerätty. Kielitoimisto kääntää kyselyn ruotsinnosta parhaillaan, jonka jälkeen kysely suoritetaan vielä ruotsinkielisille yksiköille. Tavoitteena on tehdä vertailua myös kieliryhmien välillä peliongelman yleisyydestä Suunnitelma ja ajankohta verkkokoulutuksesta on sovittu Kyllä. Opintomatka on järjestetty. Mukaan on ilmoittautunut 13 kehittäjäverkoston jäsentä. Matkalla tutustutaan Peliklinikan työhön, Tilttiin ja Pelirajat on - hankkeeseen. Samalla tavataan THL:n tutkijoita ja kehittäjiä. Opintomatkan tarkoituksena on oppia lisää peliongelman luonteesta, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, verkostoitua valtakunnallisesti ja lisätä kehittäjätyöryhmän keskinäistä kiinteyttä. Ensimmäiset esilletulot on tehty tiedotusvälineiden uutisoinnin 3

4 sekä peliongelmasta yleisellä tasolla Peliongelma ja sen hoito on esillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä (VII) marraskuussa 2013 Vuosikerta 2013 lehti on julkaistu PELIPILOTTI on verkostoitunut valtakunnallisesti (myös skandinaavisesti) Päihdekeskus Portti on aloittanut toimintansa ja yhtenä sen palvelumuotona on peliongelman hoito Päihdekeskus Portin kahvilatoiminta on alkanut ja saanut vaikutteita/ mallia Tiltin toiminnasta Päihdekeskus Portti on saanut omat nettisivut On tehty yhteistyötä Pelipilotin alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa(thl, SONetBOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, perusterveydenhuollon yksikkö) On tehty yhteistyötä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista/ ammattikorkeakoulu opetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (opetussuunnitelmayhteistyö, koulutusyhteistyö) ja rahapelaamiseen liittyvän materiaalin jakamisen avulla Työryhmä on aloittanut Pienten Pohjalaisten Päihdepäivien suunnittelun. Päivät ovat kaksipäiväiset. Toinen päivistä on omistettu ongelmapelaamiselle. Suunnittelu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on myös aloitettu (oppilastyönä toteutettava pelipaikka ). Kyllä. Kehittäjäverkosto tekee opintomatkan Helsinkiin Peliklinikalle , jossa on yhteistyökokous pelihankkeiden ja THL:n kesken (tutkijat, kehittäjät). Kehittämissuunnittelija osallistuu pohjoismaiseen konferenssiin Norjassa toukokuussa Rakennus valmistuu heinäkuun aikana. Toiminta alkaa Tiedottaminen rahapeliongelman hoidosta päihdekeskuksessa on alkanut (viimeisin uutisointi ) Päihdekeskus Portin kahvilatoiminnan järjestää Kokkotyösäätiö. Heidän ja Tiltin kanssa on sovittu keskinäisestä verkostoitumisesta (bench-marking) Tiedotustyöryhmä on perustettu ja aloittanut työnsä, nettisivujen sisältörunko on valmistunut, sisällöntuotanto on sovittu, mainostoimiston visuaalinen ohjeistus on valmistunut Kyllä. THL on ohjannut ja kouluttanut ohjaus- ja kehittäjätyöryhmää hankkeen alun orientoivassa vaiheessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa on neuvoteltu alustavasti, että Päihdekeskus Portti voisi toimia sosiaalityön koulutuksen opetusklinikkana. Centria ammattikorkeakoulun, SeAmkin ja VaAmkin kanssa on sovittu koulutusyhteistyöstä verkkokurssin järjestämiseksi. Hankkeen kehittämissuunnittelija työskentelee perusterveydenhuollon yksikössä, joka on laatinut järjestämissuunnitelmaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Järjestämissuunnitelmassa on maininnat peliongelman yleisyydestä ja hoidon kehittämisestä. Kyllä. On aloitettu laaja-alainen yhteistyö riippuvuusongelmien hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi ammatilliseen koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistyö on tapahtunut kehittäjäverkostossa, ohjaus- ja kehittäjätyöryhmässä, joiden jäsenet ja organisaatiot on lueteltu seuraavassa kappaleessa. Tämän lisäksi yhteistyötä on tehty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin, THL: n, Peliklinikan sekä Tiltin kanssa ja sosiaalialan osaamiskeskusten SONetBOTNIA:n ja KOSKE: n kanssa, sekä oman alueemme sidosryhmäverkostojen kanssa. Vastuu kumppaneiden kesken Ohjausryhmän jäsenet Ohjaus- ja tilaajayhteistyö kehittämispäällikkö Saini Mustalampi, THL Ohjausryhmän johto palvelujohtaja Seppo Mattila, Kokkolan kaupunki, ohjausryhmän puheenjohtaja kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, valmistelija/ sihteeri Alueiden edustajat ja yhteistyökumppanit: Vaasan kaupunki psykososiaalisten palveluiden johtaja Marja Mustonen, Vaasan kaupunki Peruspalveluliikelaitos Jyta 4

5 palvelujohtaja Pekka Kauppinen, KIURU, peruspalveluliikelaitos Jyta Kokkolan kaupunki: Terveyspalvelut avohuollon ylilääkäri Anne Linna, Kokkolan terveyskeskus Lasten- ja perheiden palvelut johtaja Arja Seppälä, Kokkolan perheneuvola palvelupäällikkö Minna Lönnbäck, Kokkolan kaupunki Toimeentuloturvapalvelut palvelupäällikkö Inkeri Koivu, Kokkolan kaupunki velkaneuvoja Jari-Pekka Laakso, Kokkolan kaupunki Palvelujen tuottaja Päihdekeskus Portissa, Ventuskartano ry toiminnanjohtaja Marjut Lampinen, Ventuskartano ry Koulutus-, tutkimus- ja oppilaitosyhteistyö Lehtori, psykologi Eila Passoja, varalla yliopettaja Pirjo Forss Pennanen, Centria ammattikorkeakoulu yliopisto-opettaja Anu-Riina Svenlin, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius rehtori Kaija Wiik Kähäri, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto tutkimus- ja innovaatiojohtaja Merja Joutsen-Onnela, Centria ammattikorkeakoulu professori Aila-Leena Matthies, Yliopistokeskus Chydenius kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila, sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIA kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa, THL, Vaasan yksikkö, varalla tutkija Johanna Nordmyr Kehittäjäverkoston jäsenet Kokkolan kaupunki: Päihdepalvelut Sosiaaliterapeutti Maria Wiik-Kortell, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Päihdetyöntekijä Petri Nikula, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Päihdetyöntekijä Maria Hyyppä, Kokkolan A-klinikka/ Nuotta Lasten- ja perheiden palvelut Psykologi Anu Johnson, Kokkolan kaupunki (perheneuvola) Sosiaaliohjaaja Elina Ihanus, Kokkolan kaupunki (lastensuojelu/ Nopsa) Toimeentulotukipalvelut Vastaava sosiaalityöntekijä Risto Vähämaa, Kokkolan kaupunki(aikuissosiaalityö/ toimeentuloturva) Vanhuspalvelut Lähihoitaja Lea Harju, Kokkolan kaupunki (vanhuspalvelut/psyktiimi) Laatutyö Laatu- ja kehittämispäällikkö Tanja Witick, Kokkolan kaupunki Oppilaitosyhteistyö Tuntiopettaja Juha Pekola, Centria ammattikorkeakoulu Ventuskartano ry Sairaanhoitaja Marja Sirviö, Ventuskartano ry Peruspalveluliikelaitos Jyta Päihdepalvelut Sosiaalityöntekijä Kalle Pokela, Peruspalveluliikelaitos Jyta (psykososiaaliset palvelut) Vaasan kaupunki: 5

6 Toteutunut yhteistyö Päihdepalvelut Sosiaaliohjaaja Päivi Keskinen, Vaasan kaupunki (A-neuvola) A-neuvolan vastaava Katja Lammasaari, Vaasan kaupunki Hanketyöntekijä Marjo Nordström, Netti - Klaara Kehittäjäverkoston työn koordinointi/ Kokkolan kaupunki Kehittämissuunnittelija Saara Lång, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus, työryhmän valmistelija/sihteeri Alkuvuoden aikana on aktiivisesti pidetty esillä hanketta eri sidosryhmien kanssa. Rahapelaamiseen ja sen hoitoon liittyvää jaettavaa materiaalia on lähetetty hankealueen päihde- ja mielenterveystyön yksikköihin, psykiatrialle, työvalmennussäätiöihin, työvoiman palvelukeskuksiin, talous- ja velkaneuvontaan, nuorisotoimeen, oppilaitoksille, TE- keskuksiin ja KELA: n toimipisteisiin. Ajatuksena on ollut, että koska oma osaamisemme alueellisesti on vielä hajanaista niin käytämme valtakunnallisia palvelumahdollisuuksia alueen hyväksi. Hankkeen käynnistyessä pelaaminen ja rahapeliongelmat olivat esillä sekä alueradiossa että lehdistössä hankealueella. Päijät-Hämeen aluepilotin kanssa on laadittu osaamiskartoitus, joka on tehty maalishuhtikuussa Pelipilotin hankealueella. Suomenkielinen kysely lähettiin Keski-Pohjanmaalla ja Vaasassa yhteensä vastaajalle. Vastausprosentti oli 6,32 %. Ruotsinkielinen kysely on käännettävänä ja lähetetään erikseen ruotsinkielisille toimintayksiköille vuoden aikana. Toteutuneet tuotokset Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä Kevään aikana työryhmä rajasi omaa työtään, sopi ehdotuksesta peliongelman sijoittumisesta hoitojärjestelmään ja laati riskikarttaa siitä mikä estäisi tavoitteiden toteutumista. Kehittäjäverkosto laati yhteisesti ymmärrettävän käsitteen ongelmapelaamiselle; Ongelmapelaaminen Pelaamisesta on taloudellista, sosiaalista tai terveydellistä haittaa pelaajalle tai lähipiirille. Suuri osa pelaajan ajasta kuluu pelaamisen ajattelemiseen, pelaamiseen tai pelaamisesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. sekä laati kehittämistyölleen hankesuunnitelmaa tarkentavat tavoitteet: Pakonomaisen pelaamisen ehkäisy ja hoito Laajempi väestön asenteisiin vaikuttava tai pelaamisen rajoittamiseen liittyvä vaikutustoiminta (ikärajat) tapahtuu valtakunnan tasolta. Tavoitteena on ehkäistä yksittäisen asiakkaan pakonomaista ongelmapelaamista ja hoitoon hakeutumisen helpottamista hakeutumiskynnystä madaltamalla. Hoitoa kehitetään ottamalla käyttöön asiakaskohtaisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja laatimalla hoidossa käytettävä materiaalikansio, joka on yhtenäinen Pelipilottialueella. Hoitoohjelmia kehitetään vastaamaan asiakkaan hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen. Peliongelman tunnistaminen moniongelmaisuuden vyyhdestä Arvioinnin kehittäminen (ja olemassa olevien arviointimenetelmien käyttöönotto) peliriippuvuuden hoitoon (onko kysymys peliongelmasta, päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta, parisuhdeongelmasta, talousongelmasta, elämänhallinnan kriisistä) 6

7 Verkoston huomioiminen Läheisten tukeminen (tieto peliongelman luonteesta, palvelujärjestelmästä, omaisjärjestöistä, oma-apuohjelmista). Peliongelman hoidon organisointi Todettiin, että peliriippuvuus sijoittuu, toiminnallisena riippuvuutena, päihdepalveluiden sisään. Kokkolassa peliongelman hoito organisoidaan Päihdekeskus Porttiin ( Beroendecentret Porten), Peruspalveluliikelaitos Jytassa liikelaitoksen psykososiaalisiin palveluihin ja Vaasassa Vaasan A- neuvolaan ja Klaaraan. Kehittämiskohteena on se kuinka asiakas voi mieltää hoitopaikan olevan itselleen oikea, koska hänellä on toiminnallinen riippuvuus eikä päihderiippuvuutta. Hoidon organisoinnin yhteydessä on tärkeää tiedottaminen peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä. Tiedotustyöryhmän perustaminen Päihdekeskus Porttia varten on perustettu tiedotustyöryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston (Pohjanmaan maakunnan päihdetyön kehittämiskeskus) ja viestintätoimen sekä palveluntuottajan edustus. Työryhmä on kuluneen kevään aikana suunnitellut Päihdekeskus Porttiin tulevien nettisivujen sisällön sekä kilpailuttanut mainostoimiston laatimaan sekä visuaalisen ohjeistuksen päihdekeskusta varten että sen nettisivut. Mainostoimistoksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella St. Hurmos. Odotetut tulokset Odotetut tulokset vuodelle 2013 ja niiden toteutuminen raportointijaksonaikana on kuvattu toimenpidekohdassa tässä projektikortissa Odotetut vaikutukset Juurruttamissuun nitelma Merkittävät muutokset aluepilotin suunnitelmassa Odotetut vaikutukset raportointijaksolla ovat: kehittäjäverkoston (sekä kehittäjätyöryhmän että ohjausryhmän) työn käynnistyminen ja verkostoituminen alueellisesti ja valtakunnallisesti -> tuottaa hyvää yhteistyötä ja osaamista, tietotaitoa ja konsultointia osaamistarvekartoituksen laadinta yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskuksen KOSKE:n ja Päijät-Hämeen aluepilotin kanssa tulee tuottamaan arvokasta tietoa sekä Pelipilotin toiminta-alueelta että laajemmin oppilaitosten kanssa on aloitettu suunnitelmallinen yhteistyö päihde- ja mielenterveystyön (sisältäen peliongelman tunnistaminen ja hoito) teemojen saamiseksi opinto-ohjelmiin ja oppilaitoksissa tehtäviin opinnäyte- ja tutkimustöihin -> avaa oven sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksellisiin rakenteisiin, sekä mahdollisesti sen avulla saada sosiaalityön klinikkaopetuksen päihdekeskus Porttiin Peliklinikan, Tiltin ja THL:n kanssa tehty hyvä yhteistyö -> osaamisen lisääntyminen, yhteinen suunnittelu, hyväksi todettujen toimintamallien käyttöönotto Kehittäjäverkosto laatii juurruttamissuunnitelman sen jälkeen, kun kehittämiskohteet on kirjattu, yhteistyöstä sovittu ja saatu kehittämistyöstä juurrutettavia tuloksia. Tavoitteena on, että toimimme systemaattisesti hanke-, toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Kehittämistyö tapahtuu kuitenkin kehittäjä- ja yhteistyöverkoston kanssa yhdessä ja yhteistyössä - matkan varrella voi tulla uusia avauksia, jotka hyödyttävät lopputulosta, mutta joita ei ole osattu ennakoida etukäteissuunnittelussa. 7

8 JOHDANTO Osavuosiraportin tavoitteena on kuvata Pelipilotti hankkeen työprosessia sekä listata saavutettuja tuloksia. Alussa epäröintiin Ensimmäinen kevätkausi hankkeessa alkaa olla ohi. Aloitimme hankesuunnittelun tilanteessa, jossa yksi jos toinenkin yhteistyökumppaneista epäili hankkeen mielekkyyttä. Esillä oli epätietoisuus peliongelman yleisyydestä alueella, sen marginaalisuudesta hoidoissa ja pelko siitä, että ongelman esiin nosto lisää resursointitarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja kaventaa jo ennestään niukkaa kuntataloutta. Toisaalta keskustelun avaamisen myötä saatiin hajanaista tietoa siitä, että ongelma näkyy vahvasti sekä toimeentuloturvassa että velkaneuvonnassa ja jonkin verran päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Peliongelmalla ei kuitenkaan ollut selkeää hahmoa eikä vartta mihin tarttua vaikka yhtäkaikki tiedettiin, että se on olemassa se tulisi tunnistaa ja etsiä siihen oikeita lähestymistapoja. Pelipilotti- hankeen alkaessa jo ensimmäiset uutiset ja artikkelit tiedotusvälineissä peliongelmasta ja hoitojärjestelmän kehittämisestä, toivat hankkeelle asiakkaiden/ heidän läheistensä yhteydenottoja. Asetettiin tavoitteet Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin pelinongelman tunnistamisen, puheeksiottamisen, hoitoonohjauksen ja hoidon kehittäminen perus- ja erityispalveluissa sekä poikkisektoraalisen, moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen asiakastyössä. Pääpaino aluepilotissa asetettiin rahapeliongelmiin liittyvien palveluiden järjestämiseen ja niiden kehittämiseen. Kehittämisalueena on Kokkolan ja Vaasan kaupunkien sekä Peruspalveluliikelaitos Jytan palvelut. Kehittäjäverkoston aloittaessa työnsä esillä on alusta alkaen ollut rahapeliongelman ohella myös digitaalinen pelaaminen ja siitä aiheutuvat ongelmat asiakkaille. Ryhdyttiin työhön Pelipilotin toteuttamista varten perustettiin kehittäjäverkosto, joka jakautuu ohjaus- ja kehittäjätyöryhmään. Ohjaus- ja kehittäjätyöryhmissä on edustus hankkeen tilaajalta, Kokkolan ja Vaasan kaupungeilta, Peruspalveluliikelaitos Jytalta, Ventuskartano ry:ltä, Yliopistokeskus Cyhdeniuksesta, Centrian ammattikorkeakoulusta, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistosta sekä sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIASTA. Kehittäjäverkostossa on terveyspalveluiden, lasten- ja perheidenpalveluiden, vanhuspalveluiden, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan, koulutus- ja tutkimuslaitosten, päihdepalveluiden sekä laatu- ja kehittämistyön edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii palvelujohtaja Seppo Mattila. Pelipilottia kokonaisuudessaan tehdään Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen ohjauksella. Kehittäjäverkosto on avoin. Työhön mukaan voivat tulla sidosryhmät, jotka kohtaavat työssään peliongelmaa. Kehittäjäverkoston työhön osallistuvat työntekijät tekevät työtä omissa emo-organisaatioissaan, näin myös pilottia koordinoiva Kokkolan sosiaali- ja terveysviraston kehittämissuunnittelija 1, jonka 1 Kehittämissuunnittelijan työtehtävä Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on päihde-, turvallisuus- ja mielenterveystyön kehittäminen Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Työhön kuulu terveyttä ja hyvinvointia edistävän suunnitelma- ja strategiatyön koordinointi, palvelujärjestelmän kehittäminen ja rajapinnat ylittävissä yhteistyöverkostoissa toimiminen ko. työalueellaan. Työtä on resursoitu myös Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän terveydenhuollon kehittämisyksikköön, jossa kehittämissuunnittelija on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajana. 8

9 työajasta on varattu 50 % hanketyöhön. Hän suunnittelee ja koordinoi kehittäjä- ja ohjausryhmän työskentelyä, organisoi koulutus-, konsultaatio- ja työnohjausta ryhmälle ja tiedottaa sekä raportoi Pelipilotista. Tämän lisäksi hän toimii yhdyshenkilönä valtakunnallisessa kehittäjäverkostossa, jossa kehitetään peliongelman hoitoon erikoistuvaa hoitojärjestelmää ja sen osaamista. Sidosryhmätyö alueellisesti ja valtakunnallisesti Hankealueella on pitkät perinteet verkostotyöstä ja yhdessä tekemisestä. Pelipilotti verkostoitui alueen sidosryhmien toimijaverkostojen kanssa nopeasti ja verkostoituminen jatkuu edelleen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta rahapeliongelmasta ja nostaa sitä keskusteluissa esiin. Alueelliset sidosryhmäverkostot ovat alueellisten Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelman ja Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategian alaisia tai niitä toteuttavina työryhmiä. Tällaisia työryhmiä ovat mm. nuorten syrjäytymistä ja työllistymistä tukeva Futuurifoorumi, PKV- lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyä toteuttava Lääkefoorumi, päihdeäitien tunnistamista ja hoitoon ohjausta tukeva päihdeäitien työryhmä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työryhmä, katuväkivallan vastainen työryhmä sekä Päihdekeskus Porttiin liittyvät työryhmät ja rajapintayhteistyökumppanit. Työryhmissä on edustettuina sosiaali- ja terveystoimen, nuoriso- ja koulutoimen, poliisin, työhallinnon, KELAn, seurakunnan, yrittäjien ( järjestöt, apteekit, taksit, vartiointiliikkeet, kaupan ala, alkoholielinkeino) kolmannen sektorin ja hankkeiden edustus. Valtakunnallisesti verkostoituminen on tapahtunut ehkäisevän päihdetyön, päihde- ja mielenterveystyön kehittäjäverkostojen, rahapelihaittoihin erikoistuneiden ja niiden palveluista vastaavien kehittäjien ja hankkeiden (THL, Avi) ja turvallisuustyötä suunnittelevan ja toteuttavan verkoston (Avi)kautta ja kanssa. 9

10 NÄKOKULMIA PELIONGELMAAN Pelaajat Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa rahapelaamisesta ja rahapeliongelmista. 79 prosenttia vastaajista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Näistä vastaajista 29 prosenttia oli nauttinut alkoholia tai muita päihteitä pelaamisen yhteydessä. Viidesosa oli pelannut päihtyneenä. Miehillä yhtäaikainen alkoholi- ja peliongelma on yleisempää kuin naisilla. Sekä miehet että naiset kärsivät mielenterveysongelmista, naiset miehiä enemmän. Naiset kärsivät myös yksinäisyydestä, kun taas miehillä näyttäytyy päihdeongelma. Miesten osuus korostuu erityisesti niiden joukossa, joilla esiintyy sekä runsasta alkoholin ja huumeiden käyttöä että rahapeliongelmia. Tässä ryhmässä on runsaasti naimattomia ja nuoria miehiä. Humalajuominen ja alkoholin suurkulutus näyttävät lisäävän ongelmapelaamisen riskiä. Tutkimus alkoholinkäytön, rahapelaamisen ja huumeidenkäytön keskinäisistä suhteista riippuvuudessa on tärkeää hoidon- ja kuntoutuksen kehittämisen kannalta. Ongelmapelaamista mitattiin väestökyselyllä vuonna Tulosten perusteella vuotiaista suomalaisista ongelmapelaajia on 2,7 %. Ongelmapelaajissa on tutkimuksen mukaan usein kuukaudessa ansaitsevia vuotiaita miehiä. Pelatuimpia rahapelejä olivat RAY:N raha-automaattipelit, Veikkauksen lotto- ja jokeripelit, raaputusarvat ja päivittäiset arvontapelit. Ongelmapelaajiksi luokitellut käyttivät pääosin 11,5 % nettotuloistaan kuukausittain rahapeleihin. Rahapelaaminen aloitetaan yleensä teinivuosina (n vuotiaana). Nuorimmat pelaajat väestökyselyn perusteella olivat alkaneet pelaamisen vuotiaina. Miehistä 83 % vastasi pelanneensa jotakin rahapeliä, naisista 73 %. Miehet aloittivat pelaamisen neljä vuotta nuorempina kuin naiset. Rahapelejä pelanneista vastaajista 21 % oli pelannut internetissä. Eniten verkossa pelasivat vuotiaat. Väestökyselyn perusteella rahapelaaminen on lisääntynyt viisiprosenttia vuosien aikana. Yleisyys ja yhtäläisyys? Peliongelman hoito ja kuntoutus on ollut perinteisesti päihdepalveluissa. Marginaalisuutensa vuoksi lähestymistavat ovat olleet samat kuin päihdeongelmassa. Rahapeliongelmia omaavilla asiakkailla on usein ollut myös jokin rinnakkaisriippuvuus tai elämänhallinnan vaikeus. Runsas alkoholin myyntimäärä ja tilastoimaton kulutus yhdessä lisäävät päihdehaittoja ja palvelujen tarvetta. Pohjalaismaakunnissa alkoholinkulutus on huomattavasti alhaisempaa kuin muualla Suomessa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla alhaisen alkoholikulutuksen lisäksi elinajan odote on pidempi kuin muualla Suomessa. Tätä on selitetty sosiaalisella pääomalla, yhdessä tekemisellä, herätysliikkeillä ja vahvalla yhteisöllisyydellä. 2 Suomalaisten rahapelaaminen väestökysely 10

11 Alkoholin myyntitilastossa maakuntavertailussa 3 kaikkein vähiten myyntiä on Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen aikana on mielenkiintoista nähdä onko samanlainen ilmiö olemassa myös toiminnallisten riippuvuuksien, kuten rahapeliriippuvuuden, suhteen. Hankkeen toiminta-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, jotka ovat perinteisesti kuuluneet alhaisen alkoholinkulutuksen alueisiin. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana sairaanhoitopiirien kuntien alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa asukasta kohden. Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100 prosenttisena alkoholina asukasta kohden oli vuonna 2012 Keski- Pohjanmaalla 6,8 litraa ja Pohjanmaalla 5,6 litraa maan keskiarvon ollessa 7,8 litraa. Pohjalaismaakunnista Etelä-Pohjanmaalla myynti oli 6,4 litraa ja Pohjois-Pohjanmaalla 7,1 litraa. Tilastoa johti Lappi, jossa kulutus oli 10,7 litraa ja kuivinta aluetta edusti Pohjanmaan kanssa Ahvenanmaa, jossa kulutus oli myös 5,6 litraa/ asukas. Aluepilotin sisaren, Päijät-Hämeen, kulutus oli 8,4 litraa. Lähde: SotkaNet Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muut vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi. Tilastossa Lappi johtaa (23.9 %) ja Päijät-Häme tulee heti sen jälkeen(22,9 %). Keski-Pohjanmaa on neljäntenä (16,8 %), Vaasan 3 Alkoholijuomien tilastoitu myynti maakunnissa 100 prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuonna

12 sairaanhoitopiiri kuudentena (15,8 %) ja Ahvenanmaalla prosenttiosuus on pienin (10,4 %). Koko maan keskiarvo on 20,4 %. (Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muuta vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi. Tilastossa Lappi johtaa(27,1 %), Päijät-Häme tulee kolmantena (22,2 %), Keski-Pohjanmaa on viidentenä (21,6 %), Vaasan sairaanhoitopiiri kuudentena (20,5 %) ja Ahvenanmaan prosenttiosuuden ollessa pienin (9,7 %). Koko maan keskiarvo on 25,2 % (v.2011) 4 (Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Lapin ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin tilastot ovat vuodelta 2010, muuta vuodelta 2011 kouluterveyskyselyn suorittamisen ajankohdan vuoksi 5. Tilastossa Lappi johtaa(13,5 %), Päijät- Häme tulee kolmantena samalla prosenttiosuudella Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa (9,3 %), Keski-Pohjanmaa on viidentenä (8,3 %) Ahvenanmaan prosenttiosuuden ollessa pienin (1,6 %). Koko maan keskiarvon ollessa 10,3 %. (Lähde: SOTKANet) 4 arpajaisalain mukaan peliautomaateissa tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden ikäraja asteittain mennessä, muiden pelien osalta arpajaisalain mukaan peliautomaateissa tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden ikäraja asteittain mennessä, muiden pelien osalta

13 Vuodesta 2012 on tehty valtakunnallista ATH- tutkimusta, joka on jatkuva ja siihen osallistuu yli suomalaista 6. Kyselyssä on myös kysymys rahapeliongelman kokemisesta ongelmaksi. Kokkola tulee olemaan mukana vuoden 2013 ATH otoksessa. Otoksen koko on n Alla olevista tilastoista voi verrata ruotsinkielisen Pohjanmaan ja koko Suomen lukuja. Mittarina ruutuaika Tekniikan antamat mahdollisuudet sekä lisäävät vapaa-aikaa että täyttävät sitä. Voisiko ruutuajan viettäminen toimia yhtenä mittarina tulevaisuudessa, kun lähdetään pohtimaan digitaalista pelaamista rahapelien rinnalla. Keskipohjalaisista peruskoululaisista 6 %, lukiolaista 4 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 9 % käytti koulupäivinä television katseluun, tietokoneen käyttöön sekä kännykkä- ja konsolipeleihin aikaa 6 h tai enemmän vuorokaudessa. Viikonloppuisin vastaava ajankäyttö oli 16 % (peruskoululaiset), 15 % (lukiolaiset) ja 18 % (ammattioppilaitoksessa opiskelevat). Peruskoululaista 19 %, lukiolaisista 28 % ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista 12 % koki, että netissä viettämä aika tuo ongelmia opiskeluun. Ammattioppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa, vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan, vähintään neljän tunnin ruutuaika arkipäivisin oli yleistynyt merkittävästi enemmän Vaasassa kuin maakunnassa tai koko aineistossa (Lähde: Kouluterveyskysely). 6 Tulokset raportoidaan Terveytemme.fi - palvelussa 13

14 Osaaminen Peliongelman ollessa tuntematon ja vaikeasti lähestyttävä haluttiin tehdä osaamistarvekartoitus, jolla selvitetään ongelman yleisyyttä sekä työntekijöiden osaamista ja osaamistarpeita perus- ja erityispalveluissa. Osaamiskartoitus laadittiin webropol - kyselynä yhdessä Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän aluepilotin kanssa kanssa. Kyselypohjana käytettiin yhdenmukaisuuden periaatteen vuoksi Tuula-Leena Raiskin laatimaa mallia 7. Suomenkielinen 8 kysely lähetettiin maaliskuun aikana perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, velkaneuvonnan, päihde- ja mielenterveystyön, erikoissairaanhoidon, nuorisotoimen, koulutoimen, sovittelutoimiston, lapsiperheiden kohtaamispaikan, sijaishuoltoyksiköiden, ulkomaalaistoimiston, perheneuvolan, rikosseuraamusviraston, työllisyysorganisaatioiden ja seurakuntien diakonia- ja nuorisotyön, palvelevan puhelimen, turvakodin työntekijöille hankealueella. Kyselyjä lähetettiin 1424, vastausprosentti oli 6,32 %. Suurin osa vastaajista oli naisia, vuotiaita, ammattikorkeakoulun tai ylemmän korkeakoulun käyneitä ja 1-9 vuotta työssä olleita. 34 % vastaajista kertoi kohtaavansa rahapeliongelmaisia asiakkaita 1-11 kertaa vuodessa ja 30 % heidän läheisiään 1-11 kertaa vuodessa. Kerran viikossa tai useammin rahapeliongelmaisia asiakkaita työssään kohtasi 14 % ja heidän läheisiään 12 %. 24 % vastaajista ilmoitti, että heidän työyhteisössään on sovittu toimintatavoista asiakkaiden peliongelmien selvittämiseksi. Rahapeleistä, niiden sääntelystä, synnystä, seurauksista, rahapeliongelman puheeksiottamisesta, hoitoonohjauksesta, palveluista ja kuntoutusmuodoista, oma-apuohjelmista ja rahapeliongelman ehkäisystä tieto tai osaaminen arvioitiin pääsääntöisesti melko heikoksi. Halukkuutta kehittää osaamista oli lähes joka osa-alueella. Koulutus- ja seminaaripäiviä toivottiin järjestettävän lähialueilla myös monimuoto - ja verkkokoulutus nähtiin hyvänä. Tarkempi analyysi osaamistarvekartoituksesta valmistuu tämän vuoden aikana. KEHITTÄJÄVERKOSTON TOIMINTA Ohjausryhmätyöskentely Ohjausryhmätyöskentely (työryhmän jäsenet, liite 1) mahdollistaa PELIPILOTTI hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Ryhmä tekee linjauksia ja toteuttaa hankkeen tavoitteita emo-organisaatioissa. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen raportointijakson aikana kolme kertaa. Kokousten tarkoituksena oli tiedottaa ja käydä evästekeskusteluja osaamiskartoituksen, koulutussuunnittelun ja muun kehittäjätyöryhmän tuottaman materiaalin pohjalta. Ohjausryhmätyöskentelyllä on myös koulutuksellinen näkökulma. THL:n kehittämispäällikkö Saini Mustalampi ja Peliklinikan kehittämiskoordinaattori Tapio Jaakkola pitivät peliongelmaan liittyvät orientaatiokoulutukset työskentelyn alussa. 7 THL, Raportti 3/2011: Tuula-Leena Raiski, Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa 8 Kyselyn kääntäminen ruotsiksi on parhaillaan menossa ja se tehdään alueen ruotsinkielisille toimintayksiköille erikseen. Kyselyn suorittaminen haluttiin sijoittaa hankkeen alkuun. Käännöstoimistolla ei ollut mahdollisuutta tehdä käännöstyötä ko. ajassa niin ruotsinkielinen kysely tehdään myöhemmin ruotsinkielisille yksiköille. 14

15 Kehittäjätyöryhmätyöskentely kehittäjäverkostossa Kehittäjätyöryhmän (jäsenet, liite 1) tavoitteena on kehittää ja tuoda alueille jo olemassa olevia, raha- ja digitaalipeliongelmaisille tarkoitettuja palveluja. Kehittäjätyöryhmän työskentely tapahtuu työryhmäkokoontumisina, joita seurantajakson aikana oli 3 työkokousta. Työryhmän jäsenille on annettu prosessipäiväkirja, johon he tekevät merkintöjä tapaamisten välisellä ajalla. Päiväkirjatyöskentelyn avulla työryhmä on jakanut tapaamisissa ajankohtaisia asioita peliongelmaan ja sen hoitoon liittyen. Kehittäjätyöryhmän työskentelyssä näkyy tarve keskinäisiin konsultaatioihin haastavissa asiakkuuksissa. Kehittäjäverkoston työn tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä Kevään aikana työryhmä rajasi omaa työtään, teki ehdotuksen peliongelman hoidon organisoimisesta alueella ja laati riskikarttaa riskeistä, jotka mahdollisesti estäisivät pilotin tavoitteiden toteutumisen. Kehittäjäverkosto laati yhteisesti ymmärrettävän käsitteen ongelmapelaamiselle; Ongelmapelaaminen Pelaamisesta on taloudellista, sosiaalista tai terveydellistä haittaa pelaajalle tai lähipiirille. Suuri osa pelaajan ajasta kuluu pelaamisen ajattelemiseen, pelaamiseen tai pelaamisesta aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. 9 sekä laati kehittämistyölleen hankesuunnitelmaa tarkentavat tavoitteet: Pakonomaisen pelaamisen ehkäisy ja hoito Laajempi väestön asenteisiin vaikuttava tai pelaamisen rajoittamiseen liittyvä vaikutustoiminta (ikärajat) tapahtuu valtakunnan tasolta. Tavoitteena on ehkäistä yksittäisen asiakkaan pakonomaista ongelmapelaamista ja hoitoon hakeutumisen helpottamista hakeutumiskynnystä madaltamalla. Hoitoa kehitetään ottamalla käyttöön asiakaskohtaisia hoito- ja kuntoutussuunnitelmia ja laatimalla hoidossa käytettävä materiaalikansio, joka on yhtenäinen Pelipilottialueella. Hoito-ohjelmia kehitetään vastaamaan asiakkaan hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen. Peliongelman tunnistaminen moniongelmaisuuden vyyhdestä Arvioinnin kehittäminen (ja olemassa olevien arviointimenetelmien käyttöönotto) peliriippuvuuden hoitoon (onko kysymys peliongelmasta, päihdeongelmasta, mielenterveysongelmasta, parisuhdeongelmasta, talousongelmasta, elämänhallinnan kriisistä) Verkoston huomioiminen Läheisten tukeminen (tieto peliongelman luonteesta, palvelujärjestelmästä, omaisjärjestöistä, omaapuohjelmista). 9 Kehittäjäverkoston on hyvä yhteisesti keskustella auki käsittelemiensä teemojen käsitteet ja määritellä ne, koska sillä tavoin voidaan yhteisesti sisäistää mistä on kysymys ja etsiä yhdessä ongelmanratkaisuja. Ongelmapelaaminen on määritelty myös THL: n ja Peluurin julkaisemassa Pelin merkit oppaassa: Ongelmapelaaminen on rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muuhun sosiaaliseen ympäristöön. Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. 15

16 Peliongelman hoidon organisointi Todettiin, että peliriippuvuus sijoittuu, toiminnallisena riippuvuutena, päihdepalveluiden sisään. Kokkolassa peliongelman hoito organisoidaan Päihdekeskus Porttiin (Beroendecentret Porten), Peruspalveluliikelaitos Jytassa liikelaitoksen psykososiaalisiin palveluihin ja Vaasassa Vaasan A- neuvolaan ja Klaaraan. Kehittämiskohteena on se kuinka asiakas voi mieltää hoitopaikan olevan itselleen oikea, koska hänellä on toiminnallinen riippuvuus eikä päihderiippuvuutta. Hoidon organisoinnin yhteydessä on tärkeää tiedottaminen peliongelman luonteesta ja palvelujärjestelmästä. Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2013 Toteutuma kirjatut tulosodotukset Osaamiskartoitus on tehty Kehittäjätyöryhmän koulutus on alkanut Opintomatka Helsinkiin on suunniteltu (20.5) Seminaari on järjestetty Alueen asukkaat ovat tulleet tietoisiksi Pelipilotista sekä peliongelmasta yleisellä tasolla Peliongelma ja sen hoito on esillä Pienillä Pohjalaisilla Päihdepäivillä (VII) marraskuussa 2013 Vuosikerta 2013 lehti on julkaistu PELIPILOTTI on verkostoitunut valtakunnallisesti (myös skandinaavisesti) Päihdekeskus Portti on aloittanut toimintansa ja yhtenä sen palvelumuotona on peliongelman hoito Päihdekeskus Portin kahvilatoiminta on alkanut ja saanut vaikutteita/ mallia Tiltin toiminnasta Päihdekeskus Portti on saanut omat nettisivut On tehty yhteistyötä Pelipilotin alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa(thl, SONetBOTNIA, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Centria ammattikorkeakoulu, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, perusterveydenhuollon yksikkö) Kyllä. Raakadata suomenkielisten osalta on kerätty. Kielitoimisto kääntää kyselyn ruotsinnosta parhaillaan, jonka jälkeen kysely suoritetaan vielä ruotsinkielisille yksiköille. Tavoitteena on tehdä vertailua myös kieliryhmien välillä peliongelman yleisyydestä Suunnitelma ja ajankohta verkkokoulutuksesta on sovittu Kyllä. Opintomatka on järjestetty. Mukaan on ilmoittautunut 13 kehittäjäverkoston jäsentä. Matkalla tutustutaan Peliklinikan työhön, Tilttiin ja Pelirajat on - hankkeeseen. Samalla tavataan THL:n tutkijoita ja kehittäjiä. Opintomatkan tarkoituksena on oppia lisää peliongelman luonteesta, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä, verkostoitua valtakunnallisesti ja lisätä kehittäjätyöryhmän keskinäistä kiinteyttä. Ensimmäiset esilletulot on tehty tiedotusvälineiden uutisoinnin ja rahapelaamiseen liittyvän materiaalin jakamisen avulla Työryhmä on aloittanut Pienten Pohjalaisten Päihdepäivien suunnittelun. Päivät ovat kaksipäiväiset. Toinen päivistä on omistettu ongelmapelaamiselle. Suunnittelu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa on myös aloitettu (oppilastyönä toteutettava pelipaikka ). Kyllä. Kehittäjäverkosto tekee opintomatkan Helsinkiin Peliklinikalle , jossa on yhteistyökokous pelihankkeiden ja THL:n kesken (tutkijat, kehittäjät). Kehittämissuunnittelija osallistuu pohjoismaiseen konferenssiin Norjassa toukuussa Rakennus valmistuu heinäkuun aikana. Toiminta alkaa Tiedottaminen rahapeliongelman hoidosta päihdekeskuksessa on alkanut (viimeisin uutisointi ) Päihdekeskus Portin kahvilatoiminnan järjestää Kokkotyösäätiö. Heidän ja Tiltin kanssa on sovittu keskinäisestä verkostoitumisesta (bench-marking) Tiedotustyöryhmä on perustettu ja aloittanut työnsä, nettisivujen sisältörunko on valmistunut, sisällöntuotanto on sovittu, mainostoimiston visuaalinen ohjeistus on valmistunut Kyllä. THL on ohjannut ja kouluttanut ohjaus- ja kehittäjätyöryhmää hankkeen alun orientoivassa vaiheessa. Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa on neuvoteltu alustavasti, että Päihdekeskus Portti voisi toimia sosiaalityön koulutuksen opetusklinikkana. Centria ammattikorkeakoulun, SeAmkin ja VaAmkin kanssa on sovittu koulutusyhteistyöstä verkkokurssin järjestämiseksi. Hankkeen kehittämissuunnittelija työskentelee perusterveydenhuollon yksikössä, joka on laatinut järjestämissuunnitelmaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Järjestämissuunnitelmassa on maininnat peliongelman yleisyydestä ja hoidon kehittämisestä. 16

17 On tehty yhteistyötä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista/ ammattikorkeakoulu opetusta järjestävien oppilaitosten kanssa (opetussuunnitelmayhteistyö, koulutusyhteistyö) Kyllä. On aloitettu laaja-alainen yhteistyö riippuvuusongelmien hoidon ja kuntoutuksen saamiseksi ammatilliseen koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Riskikartoitukset Kehittäjätyöryhmä on aloittanut riskikartoituksen laatimisen, jonka avulla edistetään tavoitteiden toteutumista. Riskit minimoidaan luetteloimalla ne, pisteyttämällä ja sopimalla siitä kuinka niihin vastataan ja kuka niihin vastaa. Työ on vielä kesken, mutta tässä vaiheessa on noussut mielenkiintoisia riskejä/näkökulmia sekä kehittäjäverkoston omaan työhön (verkostolla ei ole taloudellisia resursseja, ei päätäntävaltaa, vähäiset hoitoresurssit, ongelmaa ei tunnisteta, ongelma jää muiden ongelmien varjoon, ei tarpeenmukaisia koulutuksia, ei päästä sopimuksiin hoitolinjauksista) että asiakkaiden hoitoon hakeutumiseen (ei saada madallettua hoitoon hakeutumisen kynnyksiä, pitkät hoitojonot, salaisuuden purkaminen, kaikki eivät kykene hoitoon)ja heidän läheistensä (läheisten sitouttaminen) kanssa työskentelyyn. Riskikartoitustyö jatkuu. Koulutussuunnitelma Osaamiskartoituksen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Koulutukset pohjautuvat olemassa oleviin hyväksi todettuihin malleihin ja hyviin käytäntöihin peliongelman hoidossa. Koulutus tapahtuu portaittain niin, että ensin koulutukseen osallistuu kehittäjätyöryhmä (edustus sekä perus-, että erityispalveluista), seuraavaksi heidän emoorganisaatioidensa edustus ja kolmannessa aallossa järjestetään yleinen koulutus, johon voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Näiden peruskoulutusten jälkeen alkaa syventävä menetelmäkoulutus. Tuula-Leena Raiski esitteli kehittäjätyöryhmälle verkkokoulutuksen sisällöt. Kohderyhmä/ koulutus Kehittäjäverkosto/ Kehittäjäverkoston jäsenten emooraganisaatiot/ Kaikki kiinnostuneet/ yleinen koulutus Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito verkkokoulutus 10 Opintomatka Helsinkiin(toukokuu) Seminaari (9/Lahti) Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät (11/Kla) Seminaari (9/Lahti) Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät (11/Kla) 10 Kehittäjätyöryhmän Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito - verkkokoulutus järjestetään syksyllä Koulutuksen järjestää Centria yhteistyössä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kustantaa viisi osallistujaa verkkokurssille, Pelipilotti kustantaa loput kehittäjäverkoston jäsenten koulutusmaksut. Mikäli koulutuspaikkoja on niin verkkokurssi on avoin myös sidosryhmän jäsenille. 17

18 peliongelmasta ja sen hoidosta Kehittäjäverkosto ja asiantuntijat terapiayksiköistä/ syventävä menetelmäkoulutus Koulutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon olemassa olevat hoitosuositukset 11. Vaikuttamistoiminta Hanke etenee hitaasti, koska se on osa työtä, jota tehdään oman työn arjessa. Tämä näkyy hyvin kehittäjäverkoston tapaamisissa. Erilaiset ajatukset ja ideat, peliongelman näkeminen uudessa valossa ja erilaisten lähestymistapojen pohdinta, on tyypillistä työskentelylle. Alkuvuoden aikana on aktiivisesti pidetty hanketta/ peliongelmaa esillä eri sidosryhmien kanssa työskenneltäessä. Pelaaminen ja rahapeliongelmat olivat esillä sekä alueradiossa että lehdistössä hankealueella. Rahapelaamiseen ja sen hoitoon liittyvää jaettavaa materiaalia on lähetetty hankealueen päihde- ja mielenterveystyön yksikköihin, psykiatrialle, työvalmennussäätiöihin, työvoiman palvelukeskuksiin, talous- ja velkaneuvontaan, nuorisotoimeen, oppilaitoksille, TEkeskuksiin ja KELA: n toimipisteisiin. Ajatuksena on ollut, että koska oma osaamisemme alueellisesti on vielä hajanaista niin käytämme valtakunnallisia palvelumahdollisuuksia alueen hyväksi. PÄIHDEKESKUS PORTTI BEROENDECENTRET PORTEN Päihdekeskus Portti tulee toimimaan pelihaittojen ehkäisyssä ja hoidossa alueen osaamiskeskuksena tulevaisuudessa. P erusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen valmistuu syksyllä 2013 Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten. Pelipilotti- hankkeen avulla halutaan vahvistaa osaamista toiminnallisissa riippuvuuksissa päihdekeskuksessa. 11 Suomessa on olemassa alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen sekä tupakka riippuvuuden hoitoon liittyvät, Duodecimin laatimat, Käypähoito suositukset. Peliongelman hoitoon ei ole olemassa vielä vastaavia valtakunnallisia suosituksia. Tuloksellisesta peliongelman hoidosta on kuitenkin olemassa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa ja hoitosuosituksia/ Monash University, The Unversity of Melbourne: Guideline for Screening, Assesment and Treatment in Problem Gambling 18

19 Rakentaminen ja sijainti Päihdekeskuksen rakentaminen on edennyt aikataulussaan. Rakennus nousee Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen kanssa samalle tontille. Keskukseen rakennetaan yhdyskäytävä, joka yhdistää päihdekeskuksen keskussairaalaan, psykiatrian tulosalueelle. Samassa miljöössä on terveyskeskus, jolla on myös yhdyskäytävä keskussairaalaan. Tämän osaamiskeskittymäkolmion ajatellaan turvaavan päihde- ja toiminnallisissa riippuvuuksissa hoitoon hakeutuvalle hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arvion ja toteutuksen. Terveyskeskuksen vieressä, aivan uuden päihdekeskuksen naapurissa, on Kokkolan suurin työterveyshuolto. Keskusta vastapäätä sijaitsee Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto sekä Centria ammattikorkeakoulu. Alue on mitä mainioin uudelle yksikölle, joka tavoittelee vahvaa yhteistyötä perus- ja erityispalveluiden kanssa ja jossa halutaan kehittää varhaista puuttumista ja osaamista riippuvuusongelmien hoidossa. Palvelut Päihdekeskukseen tulee selviämis- ja vieroitushoito (10 paikkaa), avohoito ( aikuiset, nuoret) ja laitoskuntoutus (16 paikkaa) sekä terveysneuvonta. Suomessa ei ole ollut erikoistunutta hoitojärjestelmää ongelmapelaajille. Pelaajat ja heidän läheisensä ovat olleet julkisten päihde- ja mielenterveyspalvelujen väliinputoajia ja asiakkaita on lähetetty luukulta toiselle. Suunnitelmissa on, että päihdekeskus erikoistuu rahapeliriippuvuuden hoitoon. Yksikköön on tarkoitus keskittää myös mielenterveyspalveluja. Päihdekeskus tulee palvelemaan asiakkaita 130 kilometrin säteellä Keski-Pohjanmaan työssäkäyntialueella. Uuden yksikön toivotaan tarjoamansa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi olevan kehittämässä ja tukemassa peruspalveluita päihde- ja toiminnallisissa riippuvuuksissa ( tunnistaminen, interventiot, konsultaatiot). Päihdekeskus Porttiin suunnitellaan matalankynnyksen kahvilatoimintaa. Kahvilan on tarkoitus toimia keskuksen sydämenä, infotilana, odotuspaikkana. Strategia Päihdekeskus Portille on valmistunut strategia, joka on laadittu yhdessä rajapintayhteistyökumppaneiden kanssa. Laadinnassa on ollut mukana ylin ja keskijohto Kokkolan sosiaali- ja terveysvirastolta, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymästä, Peruspalveluliikelaitos Jytasta, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitokselta sekä Päihdekeskus Porttiin tulevalta palveluntuottajalta, Ventuskartano ry:ltä. Strategian fasilitaattorina on toiminut Johtamistaidon Opistolta professori Pauli Juuti. Koulutusyhteistyö Päihdekeskuksen käynnistymistä varten laadittiin koulutussuunnitelma, jota toteutetaan parhaillaan. Suunnitelmassa on sekä menetelmäkoulutuksia, orientoivia päiviä että vaihtovalmennusta, jossa päihdekeskukseen tulevat työntekijät tekevät työssäoppimispäiviä rajapintayhteistyökumppaneiden organisaatioissa. Päihdekeskuksen avauduttua tämä 19

20 vaihtovalmennus jatkuu niin, että myös rajapintayhteistyökumppaneilla on mahdollisuus tulla tutustumaan ja työssäoppimaan vastaavasti päihdekeskukseen. Tiedotusyhteistyö Päihdekeskus Porttia varten on perustettu tiedotustyöryhmä, jossa on Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston (Pohjanmaan maakunnan päihdetyön kehittämiskeskus) ja viestintätoimen sekä palveluntuottajan edustus. Työryhmä on kuluneen kevään aikana suunnitellut Päihdekeskus Porttiin tulevien nettisivujen sisällön, kilpailuttanut mainostoimiston toteuttamaan ne ja laatimaan visuaalisen ohjeistuksen brändin luomista varten. Mainostoimistoksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella St. Hurmos. Mainostoimiston laatima visuaalinen ilme päihdekeskukselle ja siellä tapahtuvalle työlle on ollut jo kevään aikana käytössä työpaikkailmoituksissa. Rajapintayhteistyö eri toimijatahojen kanssa Päihdekeskus Portin sisäiset hoito- ja kuntoutusprosessit on mallinnettu 12 ja parhaillaan rakennetaan rajapintojen kanssa yhteistyötä sekä mallinnustyökalun että rajapintasopimusten laadinnan avulla. HKS lomaketta (hoito- ja kuntoutussuunnitelmalomake) on suunniteltu ja parhaillaan laaditaan sen sähköistä versiota. Päihdekeskus Porttiin tulee sama tietojärjestelmä, joka on käytössä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa keskuksen toiminta-alueella. Päihdekeskukselle on perustettu yhteistoimintatyöryhmä, jossa on rajapintayhteistyökumppaneiden edustus. Myös asiakastyötä varten on suunniteltu konsultaatiotyöryhmä, joka aloittaa syksyllä työnsä. Päihdekeskukseen on varattu Open - Office työtila yhteistyökumppaneiden käyttöön asiakasasioiden hoitamisessa. SUUNNITELMA- JA STRATEGIAYHTEISTYÖ Rahapeliongelma ja sen hoito on kirjattuina Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian ( ) vuosiraporttiin, joka lähetetään vuosittain tiedoksi alueen sosiaali- ja terveyslautakunnille, kunnanhallituksille ja valtuustoille. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa Keski-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelman ehkäisevässä osassa on esillä raha- ja digitaaliseen pelaamiseen liittyvät haasteet ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen yhteydessä mainitaan toiminnallisiin riippuvuuksiin (lähinnä rahapelaamiseen) erikoistuminen Päihdekeskus Portissa. Päihdekeskus Portin strategiassa on päihdeongelmien hoidon ja kuntoutuksen lisäksi linjattuna peliongelman hoidon kehittäminen keskuksessa. 12 TEKES rahoitti kehittämishankkeen(kimpale /lyhenne: keskitetyt ja innovatiiviset päihde- ja niihin liittyvät mielenterveyspalvelut ehjässä palvelukokonaisuudessa asiakkaan eduksi), joka mahdollisti päihdekeskussuunnittelun 20

21 TALOUS Tilauksista ja hankinnoista hankkeessa vastaa kehittämissuunnittelija. Pelipilotin laskutuksesta ja kirjanpidosta vastaa Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolla työskentelevä toimistosihteeri. Laskut hyväksyy sosiaali- ja terveysjohtaja tai hänen sijaisensa. Taloussuunnitelma 2013 Toteutuma TOIMINTAKULUT PALKAT JA PALKKIOT - työsuhteisten palkat , 00 - asiantuntijapalkkiot HENKILÖSTÖSIVUKULUT , 00 PALVELUIDEN OSTOT sisäiset tietotekniset palvelut - ulkoiset tietotekniset palvelut - posti- ja telepalvelut 131, 69 - painatukset ja ilmoitukset - asiantuntijapalvelut MATKUSTUTS-, MAJOITUS JA KUJLETUSPALVELUT matkustuspalvelut 188,46 - majoituspalvelut - opetuspalvelut - koulutusmatkat(matkakustannukset, päivärahat, ateriakorvaukset) 117,46 - koulutus/ majoitus/ ravitsemus - ravitsemuspalvelut 611,50 OSTOT TILIKAUDEN AIKANA toimistotarvikkeet 83, 77 - kirjallisuus 117,84 - elintarvikkeet MUUT KULUT oman auton käyttökustannukset , 00 21

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

27.3.2013 POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 Saara Lång

27.3.2013 POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 Saara Lång 27.3.2013 POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 Saara Lång 0 PELIPILOTTI 2013-2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2013 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Saara Lång Osavuosiraportti 1.1.2013 31.5.2013 17.5.2013 1

Saara Lång Osavuosiraportti 1.1.2013 31.5.2013 17.5.2013 1 2013 PELIPILOTTI 2013-2015 Saara Lång Osavuosiraportti 1.1.2013 31.5.2013 17.5.2013 1 Sisältö PROJEKTIKORTTI osavuosiraportin tiivistelmä... 3 Tulosodotusten 2013 toteutuminen raportointijakson aikana...

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Saara Lång

POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Saara Lång 0 PELIPILOTTI 2013-2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Sisältö

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen Saini Mustalampi, THL Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen (Raha)pelihaittojen ehkäisyä on tieteellisesti tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, Suomessa ei

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 7/2010 Aika: 10.11.10 klo 13-15 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö THL:llä toimeksianto STM:ltä (2007-2009, 2009-2011, jatko tulossa) Arpajaislain

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi

Ajassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi Ajassa liikkuu Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle Saini Mustalampi Suomalaisten rahapelaaminen 2011 2015 väestökysely julkaistaan 14.12.2015 Todennäköinen rahapeliriippuvuus

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/2012 Aika 30.5.2012 klo 14-15 Paikka

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA!

Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä TERVETULOA! Peliriippuvuus sekä sen ehkäisy, hoito ja kuntoutus Päijät-Hämeessä Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.

Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3. Millaisia toimivia ennaltaehkäiseviä välineitä rahapeli ja muihin riippuvuuksiin? Antti Murto Tutkija Peliklinikka / Socca Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Yleisesti (riippuvuusongelmat) Riippuvuudet (erityisesti

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli SOSIAALIALAN OPETUSKLINIKKA Muistio 3/10 Aika 27.1.2010 KLO 13-15 Paikka Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Atlantic

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella.

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri: Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Hanketyöntekijä Pirkko Mantere 1.10.2005-21.1.2006, 1.5. 31.10.2006

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 10/2006. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 10/2006. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 10/2006 Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke 56 kuntaa, joissa suomenk, ruotsink. ja kaksikielisiä 11 seutukuntaa 3 sairaanhoitopiiriä 1 sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot