esikko 3 Pääkirjoitus 20 Minun työviikkoni 28 Nuijanheiluttajat 32 Meillä jäsenyhdistyksissä 39 Uutisikkuna 2 esikko TÄSSÄ NUMEROSSA: PALSTAT:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "esikko 3 Pääkirjoitus 20 Minun työviikkoni 28 Nuijanheiluttajat 32 Meillä jäsenyhdistyksissä 39 Uutisikkuna 2 esikko 4 2006 TÄSSÄ NUMEROSSA: PALSTAT:"

Transkriptio

1 esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI Vauvana elämä alkaa -hanke kehittää ensikotityötä s. 7 Rita Korhosen työviikko Tampereen ensikodissa s. 20 Malenkaja mama -ensikoti Pietarissa s. 22 Turvakotiyhteistyö etenee Sortavalassa s. 24 esikko

2 esikko TÄSSÄ NUMEROSSA: 4 Tämä oli hyvä paikka aloittaa vauvan kanssa, Raquel Hoeffner-Laitisen haastattelu 7 Vauva näkyväksi Vauvana elämä alkaa -projektin avulla 10 Ensikotityön arvopohja säilyy 11 Vauvana elämä alkaa -projektin alkukartoitus 12 Koulutus kehittämishankkeen osana 14 Päihdeongelmaisille vauvaperheille apua kotiin Tosi-projektilla 17 Mitä on reflektiivinen työote uusi työmenetelmä päihde-ensikoteihin 18 Väkivalta vahingoittaa vauvaa 19 Kokemuksia synnytyksenjälkeisestä masennuksesta 22 Ensikotiyhteistyötä Pietarissa 24 Kumppanuus kantaa, perheväkivaltatyötä Sortavalassa 26 Miesten naisille tekemä väkivalta Suomessa 30 Matkalla Kurzzugiin PALSTAT: 3 Pääkirjoitus 20 Minun työviikkoni 28 Nuijanheiluttajat 32 Meillä jäsenyhdistyksissä 39 Uutisikkuna Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 24. vuosikerta issn x Päätoimittaja Ritva Karinsalo ritva.karinsalo@etu.inet.fi Toimitussihteeri Kirsti Käkelä kirsti.kakela@etu.inet.fi Toimituskunta Katriina Hämäläinen, pj. Ritva Karinsalo Helena Niemi Mikko Savelainen Jaana Vaittinen Kirsti Käkelä, siht. Toimituksen osoite Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4, 7. krs Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Ilmoitukset Kirsti Kaleva Ilmoitushinnat 1/1 sivu 700 euroa 1/2 sivua 420 euroa 1/4 sivua 280 euroa Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@etu.inet.fi Tilaushinta 28 euroa/vsk Taitto Timo Jaakola Painopaikka Painotalo Miktor Ky, Helsinki Kansikuva Inari Krohn: Maapallo pyörii, 1987 viivasyövytys, akvatinta 2 esikko

3 Pääkirjoitus Vauvana elämä alkaa! Tässä numerossa kerrotaan ensikotityön kehittämisprojektista, jolla on ylläolevan otsikon nimi. Ensikotityöllä on vahvat juuret. Yli kuuden vuosikymmenen ajan ensikodit eri puolilla Suomea ovat toteuttaneet ja kehittäneet vauvojen ja heidän vanhempiensa kanssa tehtävää työtä. Tuhansia vauvaperheitä on saatettu yhteisen elämän alkuun. Vauvana elämä alkaa -projektissa on mukana jäsenyhdistystemme yksitoista ensikotia. Kehittämistyötä tukeviin koulutuksiin osallistuu kaikista näistä ensikodeista työntekijöitä. Jo ensimmäiset koulutuspäivät ovat nostaneet näkyviin laajan osaamisen, jota eri puolilla maata olevissa kodeissa on. Yhteinen innostus ensikotityön ja vauvatyön syventämiseen ja kehittämiseen on ollut käsin kosketeltavaa koulutuspäivien aikana. Työntekijöiden jakamien kokemusten tuoma hyöty kaikille on koettu arvokkaana. Projektin alussa osa jäsenyhdistysten toiminnanjohtajista muistutti, että ensikotihengen säilyttäminen on tärkeää, kun työtä kehitetään. Ensikotihengestä ja työn arvopohjasta onkin keskusteltu koulutuspäivien aikana. Nykyiset ensikotien työntekijät ovat edelleen sitoutuneita alkuperäisiin arvoihin. Ensikotiyön alkuvuosina oli tärkeää pelastaa jokainen lapsi elämälle. Sama lause on pätevä tänäkin päivänä, vaikka sen merkitys on alkuperäisestä sisällöstään muuttunut. Ensikotien asiakasperheillä on yhä useammin monia vaikeita ongelmia elämässään. Vaikeuksien taustalla on usein ylisukupolvisia päihde-, väkivalta- ja mielenterveysongelmia, joiden vuoksi myös vauvan kehitys on erityisessä riskissä vaarantua. Nämä perheet tarvitsevat ensikodin turvaa ja tukea, ensikodin syliä. ERJA LOHTANDER PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ HARRI AHOLA esikko

4 Tämä oli hyvä paikka aloittaa vauvan kanssa Turkulainen Raquel Hoeffner-Laitinen lykkii 9 kuukauden ikäistä Carlo-poikaansa Turun ensikotiin marraskuisena pakkaspäivänä. Taloon on hyvä tulla piipahtamaan, sillä paikka oli Raquelille ja vauvalle ensimmäinen yhteinen koti. Omaan asuntoon he muuttivat juuri ennen Carlon 3-kuukautissynttäreitä toukokuun alussa. TEKSTI TUULA VAINIKAINEN KUVAT ESKO KESKI-OJA Tulin raskaaksi 16-vuotiaana. Olimme poikaystävän kanssa seurustelleet melkein vuoden, eronneet välillä ja sitten tulin raskaaksi aika pian sen jälkeen kun palasimme yhteen. Asuimme silloin poikaystävän sisaren luona Espoossa. Jännitimme kaikki yhdessä raskaustestin tuloksia. Olin iloinen, kun testi oli positiivinen. En ajatellut hetkeäkään aborttia, se ei minusta tullut kysymykseenkään. Jos olet valmis tekemään lapsen, voit sen myös pitää, pohtii Raquel. Tytöllä oli raskaaksi tullessaan takanaan kymppiluokka, mutta jatko-opintopaikkaa ei ollut avautunut. Raquelin vanhemmat ovat eronneet hänen ollessaan 12-vuotias. Eron jälkeen tyttö on asunut vuoroin äidin ja isän luona. Perheessä on ollut alkoholiongelmia, tytär on kuitenkin pitänyt yhteyttä sekä uskoon tulleeseen äitiin että isäänsä. Raquelilla on kaksi vanhempaa ja yksi nuorempi veli. Poikaystävälle oma kaveripiiri osoittautui perheen perustamista tärkeämmäksi eikä hän ollut vielä valmis kantamaan säännöllistä vastuuta vauvasta ja niinpä Raquel palasikin takaisin Turkuun vajaa kaksi kuukautta ennen vauvan syntymää. Carlo-vauva on yhteishuoltajuudessa, mutta päävastuun vauvasta kantaa äiti. Ensikotiin äidin aloitteesta Ensikotiin otti ensin yhteyttä Raquelin äiti ja halusi tietoa kodin toiminnasta. Ajatus ensikodista tuntui minusta ihan hyvältä, kävin täällä ensin tutustumassa ja muutin sisään reilu kuukausi ennen Carlon syntymää. Isoveli saattoi minut tänne. En ollut mikään huligaani, mutta kyllä sopeutuminen otti oman aikansa. Pari ensimmäistä päivää tuntui aika laitokselta, mutta sitten huomasin, että tämä on hyvä välipaikka matkalla omaan kotiin. Oikeastaan tämä olisi varmaan hyvä paikka aloittaa vauvan kanssa aika monille, pohtii Raquel. Carlo syntyi sektiolla, koska äidin lantio todettiin liian ahtaaksi. Olin siitä surullinen, olisin halunnut synnyttää vauvan normaalisti. Heräämössä todettiin, että vauvan hengitys rohisi ja hän joutui vastasyntyneiden teho-osastolle viikoksi. Minä sain levätä leikkauksesta sen ajan, poi- 4 esikko

5 kaa kävin katsomassa ja hoitamassa keskolassa. Sairaalasta päästyä Carlo on ollut iloinen ja terve vauva. Palasimme tänne ensikotiin, jossa meillä oli kiva oma yksiö. Hoidin vauvaa itse. Olihan siinä opettelemista, koska en ole koskaan hoitanut vauvoja aikaisemmin. Oli hyvä, että täällä sai kysyä ihmisiltä neuvoja, sai apua kylvetyksessä ja muuta. Ja oli hyvä, että paikka oli jo tuttu sairaalasta tullessa, olisi ollut varmasti tylsää tulla uuteen paikkaan vauvan kanssa. Henkilökunnasta minut vastaanottanut ohjaaja on ollut minulle läheisin, mutta olen kyllä puhunut muidenkin kanssa asioistani. Taideterapia oli hyvä juttu, olin jo koulussakin mukana saviryhmässä. Myös muiden äitien kanssa tuli juttua. Kahden äidin kanssa soittelemme ja tapaamme edelleenkin. Meitä yhdistää se, että olemme kaikki tulleet äideiksi nuorina. Teiniäiti -sanasta tai yksinhuoltajaäidistä en tykkää ne ovat sanoina jotenkin rumia. Iällä ei ainakaan ole merkitystä siihen oletko hyvä vanhempi vai ei, sanoo Raquel. Haluan, että Carlo voi luottaa ja turvata minuun aina, huonompinakin päivinä. Omiin vanhempiini minulla on edelleen suhde, äidin kanssa tapaamme aika usein, isän kanssa hänen ongelmiensa vuoksi harvemmin. Onhan se aika rankkaa, ettei lapsen vuoksi voi mennä oikein minnekään, mutta äiti hoitaa Carloa joskus, että pääsen ulos kaverieni kanssa. Carlon isä tapaa poikaansa silloin tällöin. Minulla on uusi poikaystävä, joka suhtautuu Carloon ihan hyvin, vaikka välillä meneekin hermot, jos poika huutaa paljon. Meillä on pojan kanssa kiva koti ja olen hänen kanssaan mielelläni nyt kotona. On mukavaa katsoa pojan kasvavan, en halua nyt hakea mihinkään kouluun. Parturi-kampaajaksi tähtään edelleen, ja opiskelemaan haen uudelleen jonkin ajan kuluttua. Täällä ensikodissa käyn kerran viikossa juttelemassa asioistani vuorossa olevan ohjaajan kanssa, se tuo turvaa elämään, selvittää Raquel. Carlo-vauva on selkeästi kuvaustilanteen pääosassa. Kuvassa vasemmalla ohjaaja Maria Kronlund, Raquel-äiti ja ohjaaja Katriina Pääjärvi. esikko

6 Vauva näkyviin äidin selän takaa! Ensikodeissa Raha-automaattiyhdistyksen tuella käynnistetty kolmivuotinen Vauvana elämä alkaa -projekti nostaa vauvan pääosaan ensikotityössä. Olemme tähän saakka keskittyneet aika pitkälti äitiin, jonka olemme nähneet työssämme pääasiakkaaksi. Projektin aikana saamme uutta tietoa vauvan kehityksen ja toisaalta traumatisoituneiden äitien tukemisesta, toteavat vastaava ohjaaja Maria Kronlund ja ohjaaja Katriina Pääjärvi Turun ensikodista tyytyväisinä. He iloitsevat myös projektin tarjoamasta mahdollisuudesta jakaa kokemuksia työstään muiden ensikotien työntekijöiden kanssa. Ensikotityön syvin ydin on pysynyt ennallaan toiminnan yli 60-vuotisen elinkaaren ajan. Tämä on perinteistä lastensuojelutyötä, jonka tarkoituksena on turvata vauvan ensimmäiset elinkuukaudet. Perinteisesti tässä työssä on lähdetty liikkeelle kuitenkin äitien tukemisesta. Myös tämä perustyö kaipaa trimmausta ja tietojemme ja taitojemme ajantasaistamista. Paljon hyvää asiaa onkin tullut jo esiin mm. äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta sekä vauvan tarpeiden tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta, turkulaiset pohtivat. Ensikotiin varhemmin Äiti tulee ensikotiin usein suoraan synnytyslaitokselta. Kokemuksemme mukaan vauvan näkökulma voitaisiin huomioida paremmin, jos äiti pääsisi asettumaan meille jo odotuksensa loppuaikana. Näin päästäisiin yhdessä valmistautumaan vauvan tuloon, laittamaan paikkaa vauvalle sekä pohtimaan uuden ihmisen mukanaan tuomaa uutta elämäntilannetta. Synnytykseen valmistautuminen ja vauvantulon konkretisoiminen on tärkeä osa äidiksi kasvamista. Meillä on selkeää näyttöä siitä, että äidin varhaisempi tulo ensikotiin auttaa rakentamaan äidin ja vauvan parempaa kiintymyssuhdetta. Varhaisempi tulo lyhentää parhaimmillaan Carlo on ollut enimmäkseen terve ja tyytyväinen vauva. Haluan, että Carlo voi aina luottaa minuun, miettii Raquel-äiti. sijoitusta toisesta päästä. Toivoisimmekin kaikilta kunnilta maksusitoumuksia jo tähän varhaisempaan aloitukseen, toivoo Maria Kronlund. Nuorilla äideillä on usein todella rankkoja taustoja. Monille nuorille oman äitiyden selvittely on tärkeää myös siksi, että suhde omaan äitiin on ollut vaikea. Osalla huostaan otetuista ja lastensuojelutaustaisista äideistä on lisäksi päihteiden käyttöä ja mielenterveys- sekä parisuhdeongelmia, jotka kaipaavat työstämistä. Ensikotiin asettautumisessa käydään läpi omasta menevästä elämäntavasta luopuminen vauvan elämän turvaamiseksi. Tähän kaikkeen tarvitaan aikaa ja mahdollisuutta asenteiden muutokseen. Oman elämän ongelmien rinnalle nousee vastuu pienestä ihmisestä ja hänen elämästään. Vauva mukaan Pyrimme kaikin tavoin ottamaan vauvan aiemaa enemmän ja paremmin mukaan työskentelyymme. Vauvat ovat mukana aamupalavereissa, jossa rohkaisemme äitiä tutustumaan vauvansa tarpeisiin ja vastaamaan niihin. Äitien tukeminen kasvussa oman vauvansa asiantuntijoiksi on tärkeää. Monien nuorten äitien tukiverkko on hyvin ohut ja taustalla on monenlaisia ja usein hyvinkin rankkoja ongelmia. Me joudumme täällä vetämään aika paljon rajoja, joiden äidit kokevat rajoittavan heidän elämäänsä. Meidän tulee tuo suhtautuminen vain kestää. Omassa työssä kaikkein eniten lämmittääkin vanhojen asiakkaiden antama palaute. Meidän tarjoamiemme henkisten eväiden merkitys kirkastuu monille täydellisesti vasta jälkeenpäin. Tuo palaute ja varmuus työn merkityksestä auttaa meitä ohjaajia jaksamaan arjessa, pohtii Katriina Pääjärvi 23 vuoden työkokemuksella. TUULA VAINIKAINEN 6 esikko

7 VAUVA NÄKYVÄKSI Vauvana elämä alkaa -projektissa kehitetään ensikotityötä TEKSTI TANJA HENTTONEN KUVAT HARRI AHOLA Äitini ja ohjaaja kylvettävät minua ensikodin vauvanhoitohuoneessa. Makaan selälläni hoitoalustalla. Äiti riisuu minua ja kertoo minulle mitä hän milloinkin tekee. Äiti laittaa minut ammeeseen. Vesi tuntuu lämpimältä. Samalla äiti kertoo minulle, mitä seuraavaksi tapahtuu. Äiti ja ohjaaja vaihtavat muutaman sanan ihastellen minua hiljaisella äänellä. Polskin jaloillani vettä ammeessa. Vesi roiskuu äidin päälle. Äitiä naurattaa. Vauvan näkökulman vahvistuminen lastensuojelun käytännöissä on yksi Vauvana elämä alkaa -projektin tavoitteista, painottavat projektipäällikkö Erja Lohtander (vas.) ja projektisuunnittelija Tanja Henttonen. Näin kuvasi erään ensikodin työntekijä vauvan tuntemuksia hetkenä, jolloin vauva oli äidin mielessä ja näkyvä. Teksti on osa kotitehtävää, jossa valittiin jokin tilanne tai työkäytäntö, jota havainnoitiin vauvan näkökulmasta. Projekti käynnistyi vuoden 2005 lopussa ja päättyy vuonna Työ alkoi laajalla kyselyllä, joka lähetettiin jokaiseen ensikotiin. Alkukartoituksen pohjalta projektille suunniteltiin rakenne, johon kiteytettiin tavoitteet, toimenpiteet, kohderyhmä, työmenetelmät ja arviointi. Tavoitteeksi asetettiin lisätä tietoa ja syventää osaamista vauvavaiheessa tehtävän työn mahdollisuuksista ja merkityksestä ylisukupolvisen lastensuojeluasiakkuuden katkaisemisessa ja huostaanottojen ennaltaehkäisemisessä. Ensikotityön kehittämiseen halusivat osallistua kaikki 11 ensikotia: Helsingin, Turun, Tampereen, Lahden, Keski-Suomen, Vaasan, Kokkolan, Raahen, Oulun, Rovaniemen ja Vuoksenlaakson ensikoti. Vauvan näkökulman vahvistuminen lastensuojelussa ja vauvatyön osaamisen syventäminen nousivat koulutukseen osallistuvien kirkkaimmiksi tavoitteiksi. Myös työn näkyvyyttä haluttiin lisätä. Koulutus- ja kehittämispäivät Projektin aikana järjestetään yhteiset kaksipäiväiset koulutustilaisuudet kolmesti vuodessa. Niillä on mahdollisuus koota yhteen vuosikymmenten varrella kertynyttä vauvatyön osaamista, vaihtaa kokemuksia ja syventää osaamista. Koulutuksen teemoina ovat mm. vauvan kehitys ja havainnointi sekä varhainen vuorovaikutus, asiantuntijoina Ensi- ja turvakotien liiton Alma-keskuksen työntekijät. Lisäksi käsitellään vanhempien kanssa tehtävää traumatyötä, kouluttajana liiton asiantuntijoiden lisäksi Traumaterapiakeskus. Jokaiseen koulutuskokonaisuuteen sisältyy myös paikallisten kehit- esikko

8 tämishankkeiden tarkastelua. Ensimmäisillä päivillä työskentely aloitettiin pohtimalla mitä kehittämistyö on ja mitä se tarkoittaa tässä projektissa. Seuraavalla kerralla jatkettiin pienryhmissä, joissa pohdittiin mikä ensikotityössä on hyvää ja arvokasta säilytettävää, mitä voisi kehittää. Paikalliset kehittämishankkeet Yhteistyössä koko ensikodin henkilökunnan kanssa laaditaan suunnitelma, jonka pohjalta paikallista työtä kehitetään. Kohde nousee kunkin yksikön omista tarpeista. Projektipäällikkö ja -suunnittelija ovat mukana käynnistämässä kehittämistyötä ja kulkemassa rinnalla sekä arvioimassa prosessin etenemistä. Ensikodeissa kehittämisaiheet kirjataan hankekortteihin, joissa näkyy kehittämiskohde, tavoite, toimenpiteet ja arviointi. Ensikodin työntekijät pitävät kehittämistyötä yllä säännöllisin palaverein. Työn etenemistä arvioidaan ja dokumentoidaan säännöllisesti työntekijöiden palavereissa. Projektin yhteiseen koulutukseen osallistuvat työntekijät toimivat tiedonvälittäjinä siitä mitä hankkeissa tapahtuu valtakunnallisella tasolla. Vuoden 2006 loppuun mennessä ensikodeissa on valittu omat kehittämistehtävät, jotka esitellään koulutusja kehittämispäivillä joulukuussa. Hankkeiden yhteinen väliarviointi on vuonna 2007 ja loppuarviointi Hankkeen arviointi Vauvana elämä alkaa -projektin ulkopuolinen arvioija on tutkija Aija Kettunen sosiaalitalouden tutkimuskeskuksesta Pieksämäeltä. Arvioinnin tehtävä on antaa tukea tavoitteiden ja keinojen täsmentämisessä, antaa palautetta toiminnasta, edetäänkö tavoitteiden suuntaan, sekä antaa tietoa, miksi onnistuttiin tai ei onnistuttu. Projektin vaikuttavuuden arviointia tutkitaan tekemällä loppuvuonna 2006 ensikotien kanssa yhteistyötä tekeville lastensuojelun sosiaalityöntekijöille sähköpostitse kysely. Kysely toistetaan projektin loputtua vuoden 2009 alussa. Kyselyn tavoitteena on selvittää mm. kuinka vauvan tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon kun perheelle suunnitellaan ensikotihoitoa. Kyselyllä kartoitetaan myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ensikotien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä ensikotityöhön liittyviä toiveita ja tarpeita. Tämän hetken kuulumiset Kaksi ensimmäistä koulutus- ja kehittämispäivä -jaksoa ovat ohi. Käynnit jäsenyhdistyksissä ovat alkaneet. Ensikotien henkilökunnan oman työn osaaminen ja sitoutuneisuus työn kehittämiseen on ilmeistä. Kaikkien ensikotien osallistuminen projektiin on osoittautunut jokaisen mielestä hyväksi ratkaisuksi. Ajatusten ja kokemusten vaihto sekä mahdollisuus oppia ja konsultoida toinen toista on rikkaus, jota halutaan hyödyntää. Työntekijät ovat löytäneet sekä yhtäläisyyksiä että eroja omista työmuodoistaan ja inspiroituneet toistensa työstä. Äiti on kylvettänyt minut ja nostaa minut kylvystä. Hän hymyilee minulle ja juttelee. Hän nostaa minut hoitopöydälle ja kuivaa minut. Äiti rasvaa minut sillä ihoni on kuiva. Rasvan hierominen ihoon tuntuu mukavalta. Äiti pukee vaatteet ylleni ja ottaa minut tiukasti syliinsä. 8 esikko

9 Koulutus vauvatyö ja vanhempien kanssa tehtävä työ sekä traumatyö Paikallinen kehittämistyö ensikotien omat kehittämishankkeet hankekortit yhteistyö lastensuojelun kanssa vauvalomake kysely lastensuojelun sosiaalityöntekijöille Vauvana elämä alkaa -projektin kulku Vauvatyön osaaminen syventyy Tieto ensikodin vauvatyöstä lisääntyy Vauvaperheet saavat tukea varhaisessa vaiheessa Ensikotiin ohjaaminen helpottuu Vauvan näkökulma lastensuojelussa vahvistuu Huostaanottotarve vähenee Lastensuojelun asiakkuuden ylisukupolvinen ketju katkeaa Ensikodeista projektiin osallistuvat työntekijät ensimmäisillä koulutuspäivillään Sopukassa. Eturivissä vasemmalta Katriina Pääjärvi ja Maria Kronlund Turusta, Anne Sipponen Lahdesta, Nina Parviainen Jyväskylästä, Kristiina Luusua Rovaniemeltä, Paula Jäppinen Imatralta, Sari Rantala Vaasasta, Anneli Eerikäinen Kokkolasta ja Tarja Kuivala Oulusta. Keskirivissä vasemmalta Riikka Mäkelä Tampereelta, Sirpa Tölkkö Lahdesta, Taina Lakanen Jyväskylästä, Kirsti Manninen Rovaniemeltä, Ulla Leinonen-Mursu Imatralta, Kirsi Visuri Vaasasta, Minna Puisto Kokkolasta ja Sanna Äijälä Oulusta. Takarivissä vasemmalta Rita Korhonen ja Seppo Hovi Tampereelta, Taru Savolainen ja Maija-Liisa Pohto Raahesta sekä Pipsa Tamminen, Outi Liimatta, Soile Nurmi, Eeva Haukilahti ja Jaana Tuomi- Karén Helsingistä. esikko

10 Ensikotityön arvopohja säilyy Sopukassa käytyjä keskusteluja Vauvana elämä alkaa -projektin ensimmäisten koulutuspäivien iltaohjelmassa oli paneelikeskustelu, johon osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Virpa Puisto, Vuoksenlaakson yhdistyksen toiminnanjohtaja Maili Hanski, Helsingin ensikotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi- Maria Manninen ja Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Sutela. Keskustelussa muisteltiin ensikotityön juuria ja nostettiin esille niitä vahvuuksia, joita ensikotityössä yhä on. Kikka Manninen toi Sopukkaan mukanaan mökin mallisen lippaan, johon Helsingin ensikodissa on jo toiminnan alkuajoista kerätty rahaa, jolla synnyttäneille äideille ostetaan kukkakimppu sairaalaan. Tarinan historia juontaa juurensa yksinäisiin äiteihin, jotka haluttiin kohdata tasa-arvoisesti muiden synnyttäneiden rouvien joukossa, joille aviopuolisot toivat kukat sairaalaan. Turun ensi- ja turvakodin johtajana toiminut Virpa Puisto kertoi kuinka hän oli törmännyt entiseen asiakkaaseensa vuosien takaa. Tämä oli kertonut aina muistavansa sen, mitä Virpa oli hänelle kerran sanonut. Virpa itse ei muistanut, mitä merkittävää hän tuolloin oli lausunut. Kertomus osoittaa kuitenkin sen, miten suuri merkitys kohtaamisilla on ja kuinka aina ei voi tietää työnsä merkitystä toiselle. Evääksi tulevaisuuteen Kukin johtaja jätti keskustelun päätteeksi ensikotien työntekijöille eväitä tulevaisuuteen. Puheenjohtaja Virpa Puisto kiteytti sanomansa kolmeen työkaluun: avoimuus, aitous ja työnohjaus. Arja Sutelan mukaan itsestä on pidettävä huolta ja muistettava, että on myös työn ulkopuolista elämää. Myös asiakkaille ensikoti on vain pätkä elämää ja heillä on muu elämä myös. Kikka Manninen muistutti, että emme ole ainoat perhetyön saralla. On annettava arvo itselle ja toiselle. Vuoropuhelu yhteistyötahojen kanssa on tärkeää. Me olemme se taho, joilta lapsi ei jää toissijaiseksi. Lasta ei saa hukata. Maili Hanski toivoi vielä rohkeutta tarttua työhön ja nähdä lapsi, ja myös ilo, eikä pelkkää ankeutta. Hän korosti, että ihmiset osaavat jo yhtä ja toista itsekin. Vahvuuksista ja kehittämistarpeista Seuraavilla koulutuspäivillä jatkettiin keskustelua. Työntekijöiden pienryhmissä pohdittiin, mikä ensikotityössä on arvokasta ja hyvää, sellaista mikä halutaan säilyttää, sekä mitä voisi tehdä toisin, paremmin. Hyvää ja arvokasta sanottavaa tuli kaksin verroin enemmän kuin kehittämiskohteita. Virpa Puistolla (vas.) Maili Hanskilla, Kirsi-Maria Mannisella ja Arja Sutelalla on pitkä kokemus ja näkemys ensikotityöstä. Katsottiin tärkeäksi säilyttää ensikotityön arvopohja. Tärkeitä yhteisiä arvoja ovat muun muassa asiakaslähtöisyys ja asiakkaan kunnioittaminen, tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, kodinomaisuus ja perhekeskeisyys. Kaikki ryhmät totesivat, että ensikotityöntekijöitä ohjaa halu oppia uutta ja kehittää työtään. Ensikoti työnantajana tarjoaa hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen. Vahvuutena koettiinkin henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito. Runsas työkokemus, moniammatillisuus, vauvaosaaminen, tiimityöskentely sekä eri-ikäiset ja eri sukupuolta olevat työntekijät nähtiin työn positiivisina tekijöinä. Vauvatyön näkökulmasta kehittämisen kohteiksi nousivat omaohjaajakysymykset, raskausaikana ensikotiin tuleminen, pidemmät hoitojaksot sekä moniongelmainen asiakaskunta. TANJA HENTTONEN Äiti kaksosvauvoineen saapuu Helsingin ensikotiin, vastassa johtaja Kerttu Kankkunen. Kuva lyhytelokuvasta "Ensikoti toimii" vuodelta esikko

11 Ensikotiasiakkaat monien vaikeuksien keskellä Projektin alkukartoituksen tuloksia Vauvana elämä alkaa -projektin suunnittelua varten kerättiin tietoja ensikotityön piirissä olevien asiakkaiden tarpeista. Kartoituksen tavoitteena oli saada ensikodeista tietoa siitä, keitä asiakkaat ovat sekä millaisia ongelmia ja hoidontarpeita heillä on. Suunnittelua varten haluttiin selvittää myös, millaisia työmenetelmiä ja kokemusta ensikodeissa eri puolilla Suomea jo on, sekä mitä koulutus- ja kehittämistarpeita ensikotityössä tällä hetkellä on. Kysely koski kaikkia vuonna 2005 ensikodeissa olleita asiakkaita, äitejä, isiä ja vauvoja. Kyselyllä saadut tiedot avaavat asiakkaiden ongelmien kirjon ja niiden vaikutuksen heidän elämäänsä. Ensikotiäidit ovat kokeneet paljon väkivaltaa ja monet heistä ovat itse elämässään varhain traumatisoituneita. Myös heidän lapsensa traumatisoituvat helposti jo varhaisessa vaiheessa. Ylisukupolvisen ketjun katkaisemiseen tarvitaan turvallisia olosuhteita ympärivuorokautisesti sekä aktiivista työskentelyä siinä elämänvaiheessa, kun traumatisoitunut äiti itse on raskaana ja aloittaa yhteistä elämää vauvansa kanssa. Hedelmällisintä on päästä työskentelemään äidin kanssa jo raskausaikana tai viimeistään heti vauvan synnyttyä. Tässä vaiheessa voidaan ehkäistä vauvan traumatisoitumista ja auttaa äitiä normaaliin vuorovaikutussuhteeseen vauvansa kanssa ennen kuin vuorovaikutushäiriöt ehtivät kehittyä. Päihteet ja mielenterveys tuottavat myös usein traumatisoituneille asiakkaille ongelmia. Niiden samanaikaisuus lisää hoidon vaativuutta. Äitien elämäntilanteet ovat monenlaisia. Nuoret, alaikäiset äidit tarvitsevat jo ikänsä vuoksi erityistä tukea. Ensikotityö on vaativaa, koska samanaikaisesti pitää huomioida eri äitien yksilöllisiä tarpeita. Traumatisoituneilla, päihde- ja mielenterveysongelmaisilla, eri-ikäisillä ja eri kulttuuritaustaisilla äideillä on omia erityistarpeitaan ja oma elämänhistoriansa. Arkielämän perustaidoissa on paljon puutteita. Nämä taidot ovat kuitenkin perustana lapsen turvalliselle elämälle. Arjen taitojen harjoittelu on aikaa vievää ja siihen tarvitaan usein myös yksilölliset tarpeet huomioivaa työskentelyä. Ensikotityö on ennaltaehkäisevää väkivaltatyötä vauvojen hoidossa. Vauvojen kokema väkivalta ja kaltoin kohtelu sekä vuorovaikutuksen häiriöt näkyvät heissä selvästi. Tämä vaatii ammattitaitoista havainnointia ja oireiden oikein tunnistamista. Vauvojen hoidon tarve on ilmeistä sinä aikana kun äidin ja vauvan vuorovaikutus on puutteellista. Myös ensikodissa mukana olevat sisaruslapset ja lasten isät tarvitsevat itselleen omaa hoitoa, ja vanhemmilla on myös parisuhteeseensa liittyviä tuen tarpeita. Ensikodeissa tehtävä työ koostuu monenlaisista asioista. Unikoulu- ja Baby blues -jaksoilla olevat perheet, puhelinneuvonta sekä avo- ja jälkihoito ovat myös kaikki osaltaan ensikotien työntekijöiden tekemää työtä. Suurin osa ensikotien ohjaajista työskentelee myös turvakotiasiakkaiden kanssa. Ensikotiasiakkaat tarvitsevat pitkiä laitosjaksoja sekä sen jälkeen saumattomasti jatkuvaa avohoidon tukea. Asiakkaiden hoidon tarve sekä heidän ensikotijaksojensa pituus eivät tällä hetkellä juurikaan kohtaa. Perheet joutuvat kotiutumaan yleensä liian lyhyen, alle kolmen kuukauden pituisen ensikotijakson jälkeen. Asiakasperheet tarvitsevat yleensä jo oman tilanteensa vakauttamiseksi ja vauvan hoidon turvaamiseksi vuoden pituisen tiiviin hoitojatkumon. Äidit eivät useinkaan yksin kykene tässä vaiheessa vastaamaan täysipainoisesti vauvansa tarpeista. Vauvat tarvitsevat korvaavaa hoitoa silloin, kun vanhempien voimat eivät yksin riitä. Kyselyssä esille tulleet koulutusja kehittämistarpeet liittyivät eniten vauva- ja traumatyön kehittämiseen. Tämä on toiminut pohjana suunniteltaessa ensikotien kehittämistyön järjestämistä mahdollisimman paljon kaikkia yhteisesti hyödyttävänä projektina. Ensikotien asiakkaat vuonna 2005 ERJA LOHTANDER ÄITEJÄ yhteensä 174 joista alaikäisiä 27 raskausaikana tulleita 30 % ylisukupolvinen lastensuojeluasiakkuus 33 % päihdeongelmia 39 % mielenterveyden ongelmia 13 % masennusta 24% väkivaltaa (fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen) kokeneita 43 % ISIÄ yhteensä 49 joista alaikäisiä 2 laitosjaksolla 28 avotyössä 17 vauvan kanssa kahdestaan ensikodissa 4 VAUVOJA yhteensä 172 kaltoin kohdeltuja 26 % esikko

12 Vauvatyön vahvat kouluttajat: Keskitymme suhteiden rakentamiseen TEKSTI SINIKKA KUOSMANEN KUVA HARRI AHOLA Alma-keskuksen tiimi oli otettu ja innoissaan, kun Vauvana elämä alkaa -projektin päällikkö Erja Lohtander tiedusteli, onko meillä kiinnostusta ja halua lähteä toteuttamaan hankkeeseen liittyvää vauvatyön koulutusta. Koimme kutsun yhteistyöhön luottamuksen osoituksena. Alma-keskus oli käynnistynyt uudelleen vuoden hiljaiselon jälkeen, me olimme täynnä tarmoa ja ajatuksia. Lastensuojelun konkareina koimme, että meillä on annettavaa. Olihan ensikotiympäristö osalle meistä ollut leivän antajana useampia vuosia eikä muillekaan uusi maailma. Olemme vuorovaikutuksen äärellä nöyriä. Vaikka olemme osaavia, olemme myös oppimishaluisia. Koimme yhteistyön tanssiin kutsuna eikä meitä tarvinnut vikitellä. Haasteena on yhteisen sykkeen ja liikkeen löytäminen ja ylläpitäminen. Kolmantena osapuolena ovat ensikodit eri puolella Suomea. Vauvatyön arki ja merkitys todentuu ensikodeissa. Unelmista kohti hyvää tulevaisuutta Kahdet ensimmäiset koulutuspäivät ovat takanapäin. Aloitimme unelmista. Tutkimme onnistumisen tunnusmerkkejä. Kysyimme, mistä tiedämme neljän vuoden kuluttua, että koulutus kannatti toteuttaa. Osaan unelmista emme heti keksineet suoraa vastausta. Voimmeko me koulutuksen avulla turvata ensikodin tulevaisuuden. Vastaus on kyllä ja ei. Vakuutuimme siitä, että oman ammattitaidon kohentuminen antaa vahvuutta ja varmuutta puhua enemmän ja isommalla äänellä vauvasta ja vauvaperheestä. Vauvatyön ja varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijatiimi, Alma-keskus Ensi- ja turvakotien liitosta on ottanut hoitaakseen ensikotiprojektissa alkaneen koulutusosuuden. Edessä vas. johtaja Sinikka Kuosmanen ja perhetyöntekijä Sari Hellstén ja takana perhetyöntekijät Leena Sjöberg ja Miika Tervo. 12 esikko

13 Toinen unelma olikin se, että vauva tarpeineen on tullut näkyväksi. Myös vanhemmilleen. Vakuuttavuus lähtee itsestä. Siitä, että olemme ensin oppineet havaitsemaan ja sanottamaan tekemiämme havaintoja. Tämän jälkeen pystymme neuvotteluissa paremmin perustelemaan, miksi asiakkaat tarvitsevat instanthoidon sijaan pitempiä hoito- ja kuntoutumisjaksoja ensikodissa. Päätimme luopua konditionaalista ja jossittelusta. Näiden sijaan puhumme kun ja teemme haaveet todeksi. Unelmista puhuminen konkretisoi myös nykytilannetta. Osa unelmista toteutui jo. Huomasimme, miten paljon osaamme ja tietämättämme teemme. Ja miten paljon asiakkaatkin osaavat. Tärkeäksi nousivatkin omat lähisuhteet ja niiden sujuminen. Yhdessä totesimme, että toista ei voi muuttaa. Onneksi toista voi auttaa kertomaan omaa tarinaansa ja sille vaihtoehtoisia tarinoita. Työntekijänä elämää helpottaa, kun muistaa, että joskus on vaikea sietää tarinoiden moniäänisyyttä. Riitasointu ei ole vaarallista. Siitäkin on mahdollista pienellä muutoksella saada aikaan harmonia. Työmme on tärkeää ja uskomme siihen. Kun asiakas voi paremmin, hän on esimerkki työn tuloksekkuudesta ja häneen kohdennetun sijoituksen kannattavuudesta. Yksi onnistuminen voi olla sattuma, mutta useampi on jo ammattitaitoa. Ja tämä puhuu puolestaan. Yksi kohennus johtaa toiseen ja työntekijöinä jaksamme itsekin paremmin. Osaamme erottaa ne asiat, joihin voimme vaikuttaa ja ne, jotka toteutuvat meistä huolimatta. On helpottavaa sanoa ääneen, että kaikkia emme voi auttaa. Eikä mitään tarvitse tehdä yksin. Vastuuta jaetaan osallistujille Alma-keskuksen osuus koulutuskokonaisuudesta ajoittuu runsaaseen vuoteen. Sinä aikana näemme paitsi vuodenaikojen vaihtelun, myös omien ja toistemme voimien muutokset. Ehdimme rasittua ja voimaantua muistakin asioista kuin koulutuksesta. Aikaa on samanaikaisesti runsaasti ja vain rajallisesti. Samat kouluttajat toistuvasti voivat puuduttaa ja kyllästyttää. Jotta näin ei kävisi, vastuuta jaetaan osallistujille. Keskitymme suhteiden rakentamiseen. Puhumme vuorovaikutuksesta vuorovaikutuksessa. Kokemus on osoittanut, että psykoterapiassakin merkittävin kuntoutumisen tekijä on asiakkaan ja terapeutin välinen suhde. Menetelmät ovat tämän rinnalla sivuseikka. Yleensä se toimii, mihin uskotaan. Koulutus lähtee tekemään unelmista totta. Osaamisen kartoitus selkiytti ensikotien erilaisuuden ja samanlaisuuden. Yhteistä on halu tehdä työ hyvin. Erilaista ovat resurssit. Joissain ensikodeissa unelmoidaan itsenäisyydestä ja keskittymisestä ensikotityöhön, toisissa se on itsestään selvyys. Rahaakin löytyy eri tavoin, toisille riittää monimuotoiseen työnohjaukseen, toisille taas tuskin ollenkaan. Teorian ja tekemisen vuoropuhelua Vauvana elämä alkaa -projektin koulutus on prosessikoulutusta. Se lähtee osallistujien tarpeista ja kokemuksista. Käytännössä yksi osa on Sopukassa paikalla olemista, yhdessä puhumista ja kuuntelemista. Toinen osa on tässä ja nyt harjoituksia, niihin osallistumista tekijänä ja näkijänä. Kolmas osa on kotitöitä välitehtävien muodossa. Näihin osallistuu eri tavoin koko työyhteisö. Neljäs osa koulutusta on, että me tulemme paikan päälle. Jo suunnittelun alkuvaiheessa oli selvää, että emme heti kärkeen iske koulutettavien käteen koulutuskansiota ja minuuttiaikataulua. Me emme ihan tarkkaan tienneet, mitä kaikkea osaamista oli käytettävissä. Emme myöskään halunneet ottaa päätietäjän roolia. Sen auliisti annamme kanssakouluttajille eli ensikotien työntekijöille. Jo tähän mennessä meille on selvinnyt, miten tosissaan kaikki ovat lähteneet kehittämisprosessiin mukaan. Jokainen ensikodin työntekijä tietää paljon vauvan kehityksestä ja tuntee varhaisen vuorovaikutuksen ilmiönä. Alma-keskus tuskin tulee tarjoamaan näissä asioissa mitään erityisen uutta ja mullistavaa. Meistä on kiinnostavaa nähdä, miten hienot teoriat kääntyvät arkisiksi teoiksi. Hyötyvätkö niistä asiakkaat ja miten? Alammeko me tehdä diagnooseja vai nähdä erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja kuulla heidän tarinoitaan. Ensikotien työntekijät ovat vaatimattomia hiljaisen tiedon asiantuntijoita, joilta tietämisen tietäminen tahtoo jäädä sivurooliin. Toistuvasti saa kouluttajana päivitellä, miten ihmeellä te tämän olette onnistuneet tekemään. Helppohan ulkopuolisen tutkijan ja asiantuntijan on teoretisoida, mutta käytännössä asiakastilanteet ovat kovin vaativia. Entä, jos nyt onkin aika heittää asiantuntijat ja asiantuntijoiden arkea kaukaa kiertävä kieli ja alkaa uskoa itseen. Koulutuksen fi losofi aa Me Alma-keskuksessa olemme havainneet, että se säilyy, mikä toistuu. Myös sen, että vauvan ja äidin vuorovaikutus on perheen ilmapiirin peili. Olemme lähteneet toivon ja luontaisen uteliaisuuden tielle. Ihmissuhdeasioissa ja kuntoutuksessa on erilaisia viitekehyksiä. Meidän on vaikea pukeutua yhteen takkiin. Siksi haluamme kokeilla monenlaista. Panostamme vuorovaikutukseen ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Yhdessä olemista oppii vain olemalla yhdessä. Meille asiakaslähtöisyys on vauvalähtöisyyttä, koska vauvan elämän alku on hänen koko elämänsä kannalta merkittävä aika. Onneksi elämässä on mahdollista saada myöhemminkin korvaavia kokemuksia, mutta taloudellisinta se kuitenkin on silloin, kun elämää koetaan ensimmäistä kertaa. Sama on myös äidillä. Voidaksemme auttaa ja tuoda hänelle korvaavia kokemuksia, meille on hyvä lähtökohta luottamus itseen ja kyky pyytää apua, kun omat keinot ei tunnu riittävän. Me voimme välittää välittämistä. esikko

14 Hyviä kokemuksia päihdeongelmaisten pikkulapsiperheiden auttamisesta kotona Suomessa aloitettiin vuosi sitten päihteitä käyttävien, odottavien äitien ja vauvaperheiden kotona tapahtuva auttamistyö. Siinä tuetaan vauvaperheiden äitejä päihteiden käytön hallinnassa ja arjessa selviytymisessä. Raskaus- ja vauvaaikana äidit ovat tavallista motivoituneempia muutokselle. Päihdeongelmasta kärsivä nainen on usein valmis vähentämään tai lopettamaan kokonaan päihteiden käytön. Irti pääsemiseen tarvitaan kuitenkin usein ulkopuolisen apua. TEKSTI EIJA KETTUNEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TOSI-PROJEKTI, ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO KUVA HARRI AHOLA Kotona tehtävä auttamistyö soveltuu erityisesti perheille, joissa päihdeongelma ei ole kehittynyt kovin pitkälle. Käytännössä yhä useammalla lastensuojelutoimia tarvitsevalla perheellä on päihdeongelmia muiden ongelmien lisäksi. Varhaisilla, riittävän tiheillä ja pitkään jatkuvilla kotikäynneillä voidaan auttaa perheen tilannetta ennen kuin ongelmat kasvat vaikeasti hallittaviksi. Työllä voidaan myös ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita kannustamalla äitiä päihteettömyyteen raskausaikana. Vauvojen tervettä kehitystä edistetään tukemalla äidin päihteettömyyttä ja äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutussuhdetta. Kotona tapahtuva työ on uudenlainen auttamismuoto. Työntekijät saavat koulutuksen työskennellä päihdeongelma huomioiden. Päihteet otetaan arjessa jatkuvasti puheeksi raskaus- ja vauvanäkökulmasta; mitä vauvasi ajattelee juomisestasi, mitähän vauvasi juuri nyt kokee? Vauva tehdään näkyväksi ja työparina työskennellen voidaan samalla huomioida äidin tarvitsevuus. Mitä tehdään ja miten suhtaudutaan jos äiti tai isä retkahtaa uudelleen päihteisiin? Retkahdus otetaan oppimiskokemuksena ja huolehditaan etukäteen lasten turvallisuudesta. Työ on vaativaa, mutta kaksivuotisen koulutuksen ja työnohjauksen myötä valmiudet työskennellä päihdeperheissä ovat työntekijöillä kasvaneet. Samalla työntekijöitten omat jaksamisen rajat ovat selkiytyneet. Tosi-projektin nimellä tehtävä kehittämistyö perustuu Tyynelän Kehittämiskeskuksen pitkään kokemukseen päihdekuntoutuksesta ja Ensi- ja turvakotien liiton tietoon äiti vauvatyön ja päihdekuntoutuksen yhdistämisestä. Kultakin hankkeeseen valitulta alueelta valittiin kuusi työntekijää, joilla on sosiaalitai terveydenhuollon pohjakoulutus ja työkokemusta päihdekuntoutuksesta tai vauvatyöstä sekä kotona tehtävästä työstä. He hoitavat kotona tehtävää työtä työpareina osana omaa työtään. Koulutuksen lisäksi työntekijöille on järjestetty päihde- ja vauvatyöhön erikoistunut koulutuksellinen ryhmätyönohjaus paikkakunnittain ja työnohjaus jatkuu vuoden 2007 loppuun kuten perheissä tehtävä työkin. Tosi-projekti rahoitetaan vuoden 2004 Yhteisvastuukeräyksestä saadulla tuotolla. Tosi-projektin paikkakunnat ja ni liiton jäsenyhdistykset: Hämeenlinna Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistys ry Kotka Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Joroinen, Leppävirta, Varkaus Lapsen Kengissä ry Rovaniemi, Pello, Kemijärvi Lapin ensi- ja turvakoti ry 14 esikko

15 Tosi-projektin työntekijät koulutuksensa päätöstilaisuudessa Sopukassa. Edessä vasemmalta todistukset jakanut Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo, perhetyöntekijä Satu Remes ja A-klinikan sairaanhoitaja Heli Ikonen Varkaudesta, ohjaaja Marjukka Heikkilä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksestä, diakonissa Elina Virmakoski-Kivistö Kotkasta, ohjaaja Leena Ilvesluoto Lapin ensi- ja turvakotiyhdistyksestä, perhetyöntekijä Ulla Kaisanlahti Kemijärveltä sekä sosiaalityöntekijä Jonna Laitonen ja Alvari-perhetyöntekijä John Alatalo Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistyksestä. Keskirivissä vasemmalta johtaja Seppo Sulkko Tyynelän Kehittämiskeskuksesta, Alvari-perhetyön vastaava Tiina Hakkarainen Lapsen Kengissä ry:stä, lähihoitaja Jaana Huuskonen Joroisista, Alvari-perhetyöntekijä Anne Konttinen Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksestä, A-klinikan sairaanhoitaja Leena Valkeinen Kotkasta, perhetyöntekijä Anne Ikonen Pellosta, Alvari-perhetyöntekijä Satu Ahvonen Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistyksestä, perhetyöntekijä Merja Valkeinen Hämeenlinnasta ja Alvari-perhetyöntekijä Pirjo Ventola Kanta-Hämeen perhetyön kehittämisyhdistyksestä. Takarivissä vasemmalta Alvari-perhetyöntekijä Päivi Pasanen Lapsen Kengissä ry:stä, sosiaalityöntekijä Arja Kuivainen Kotkasta, Alvari-perhetyön vastaava Pirkko Timonen Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksestä, Alvari-perhetyöntekijä Kaisa Lamminmäki Lapin ensi- ja turvakotiyhdistyksestä, kätilö-terveydenhoitaja Minna Mäkitalo Rovaniemieltä sekä kouluttajat Eija Kettunen Ensi- ja turvakotien liitosta ja Leena Paasikannas Tyynelän Kehittämiskeskuksesta. Sateenvarjot kuvaavat neljää aluetta, joilla kotona tehtävää työtä on tehty. Työntekijät saivat sateenvarjot muistutuksena koulutuksessa puhutulle, kiintymyssuojassa toteutuu varhaisen vuorovaikutussuhteen kehitys vauvan ja häntä hoivaavan aikuisen välillä. Päätöspäivä oli lumi- ja räntäsateinen ja suojat pääsivät heti käyttöön. MINÄ JA TOSI-PROJEKTI Olen Alvari-perhetyöntekijä Varkaudesta. Koulutukseltani olen sosiaalikasvattaja. Olen tehnyt perhetyötä seitsemän vuotta ja koen omaavani siinä jo jonkinlaisen ammattitaidon, mutta valmis en ole, aina on jotain uutta opittavaa melkeinpä päivittäin. Tosi-projektista kuulin työnantajaltani Lapsen Kengissä ry:ltä. Minussa heräsi heti kiinnostus asiaan, sillä olin jo jonkin aikaa kokenut tarvitsevani jotakin uutta työhöni. Laitoin hakupaperit vetämään, ja kun sain tiedon pääsystä koulutukseen, olin todella iloissani. Nyt on syksy 2006 eli Tosi-projekti on jo loppusuoralla. Koulutuksen koen itselleni todella hyödylliseksi ja avartavaksi. Ensinnäkin olen saanut uutta tietoa päihteistä ja niiden vaikutuksesta äitiin, sikiöön, lapseen, koko perheeseen ja sen verkostoon sekä yhteiskuntaan. Toiseksi olen oppinut käytännön päihdetyötä, erilaisia menetelmiä, asiakkaan kohtaamista, asiakkaan kanssa työskentelyä. Minulla on ollut kaksi Tosi-asiakasperhettä. Toisessa perheessä työparinani on ollut A-klinikan työntekijä. Tämä käytännön työskentely toisen ammatti-ihmisen kanssa on antanut minulle paljon. Olen saanut käytännössä seurata miten työstetään päihdeongelmaa ja keskustellaan siitä luontevasti. Työohjaukset ovat sujuneet hyvin. Ohjaajana meillä on ollut päihdeäitityön rautainen ammattilainen ensikodin johtaja Marketta Kolari. Hän on auttanut oivaltamaan monia kiperiä asioita perheistäni. Verkostokoulutuksiin olisin toivonut enemmän osallistujia Varkaudesta ja varsinkin meidän sosiaalitoimesta ja lastensuojelusta. Silti olemme saaneet pienellä porukalla asioita kuntoon. Varkaudessa viritellään käyntiin uudelleen aluetyöryhmiä, jotka koostuvat neuvoloiden, kasvatus- ja perheneuvolan, päiväkotien ym. työntekijöistä. Toiseksi olemme perustaneet Lapsi-verkon, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. PÄIVI PASANEN esikko

16 HAASTATTELU TYÖVÄLINEENÄ Alvari-perhetyöntekijä Kaisa Lamminmäki on hyödyntänyt Tosi-projektin koulutuksessa harjoiteltua haastattelun tekoa työssään. Hän sopi asiakasperheen äidin kanssa, että tämä vastaa esitettyihin kysymyksiin kotikäyntien välillä kirjallisesti. Kotikäynnillä äiti ja Kaisa kävivät yhdessä läpi äidin vastaukset ja pohdinnat. Haastattelut tehtiin osana vauva- ja lapsityön kehittämistä ja päihdeongelman puheeksiottokoulutusta. Mitkä seikat vaikuttivat päätökseen lopettaa juominen? Oma pieni poikani oli ainoa syy lopettaa juominen. Asetuin pojan asemaan ja ajattelin miltä hänestä tuntuu katsoa tuolta lattian rajasta kun äidin persoonallisuus muuttuu, kun hän juo tuosta pullosta. Äiti ei ollutkaan se sama äiti. Lapsi varmasti pelkäsi tuota tuntematonta. Pelkäähän aikuinenkin asioita joita ei tunne. Naapurin rouvan esimerkki vaikutti myös, hän oli poikansa kanssa meillä kylässä kerran. Näin miten hänen poikansa katsoi äitiään täynnä vihaa, inhoa ja häpeää en halunnut, että oma poikani katsoisi minua joskus niin. Vaikka vanhemmat rakastavatkin lastaan, alkoholisti huolehtii ensin omista tarpeistaan, viinan saannista. Lapset hoidetaan sitten kun ehditään tai jaksetaan. Kuulostaa raa alta, mutta niin se vain on. Millainen keskustelu perhetyöntekijän kanssa voi auttaa? Sellainen, jossa voi tyhjentää sydäntään perusteellisesti ja jossa työntekijän oikeassa paikassa esittämät kysymykset auttavat jaksamaan keskustelua eteenpäin, vaikka aihe olisi kipeäkin. Millaisia asioita toivot otettavan puheeksi? Sellaisia, mitä yksinhuoltajan tulee mietittyä, että entä jos minulle sattuu jotakin, kuka silloin huolehtii lapsesta entä jos lapselle sattuu jotakin näiden asioiden kanssa kaikki yksinhuoltajat ovat yksin. Millä keinoin pysytyt rentoutumaan? Ennen en osannut rentoutua muutoin kuin viinalla. Kiitos Jumalalle ja tälle verkostolle, ettei minun tarvitse enää niin tehdä. Nykyään osaan jo rentoutua saunomalla tai katsomalla rauhassa elokuvan tai muuta. Rentoudun myös nukkuessa kun ei tarvitse huolehtia mistään ja ei tarvitse lähteä mihinkään. Ei tarvitse enää humalaisten hälinää ja mölinää ympärilleen. Rentoutuminen ei enää kovin suuria kuvioita kaipaa ja seuraavana päivänä olo on oikeasti rentoutunut. Mikä tuo iloa elämääsi? Loppujen lopuksi pienet asiat, kuten joku lapsen tekeminen tai lapsen ilahtuminen jostakin, kun esimerkiksi lähdetään jonnekin ja se saa vaikka jäätelöä, lapsi on kuin lottovoiton saanut. Tärkeää on myös, että asiat on nyt ok, on oma koti jossa voi asua ja kaikki tarvittava lähellä. Mitä uutta sisältöä olet suunnitellut elämääsi? Koska olen kauppakoulun käynyt, niin ajattelin mennä kursseille atk-puolelle, että pääsisin siinä ajan tasalle. Voin sitten yrittää töihin ja kotonakin kirjoitella tietokoneella, tykkään kirjoittaa. Olen alkanut käydä myös aamulenkillä ja tavoitteena on saada painoa vähän alaspäin. Olen ajatellut, että kun tekee pieniä hyviä muutoksia elämäänsä, on niistä sitten myöhemmin suurikin hyöty. Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projekti kehittää valtakunnallista hoitojärjestelmää päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Pidä kiinni -projektin ensikodit ja avopalveluyksiköt ovat erikoistuneet päihdekuntoutukseen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemiseen ja hoitoon. LT Marjukka Pajulon meneillään olevan tutkimuksen mukaan erityisen merkittäväksi tekijäksi äidin ja vauvan vuorovaikutussuhteen kehittymiselle näyttää nousevan äidin reflektiivinen kyky. Reflektiivisellä kyvyllä tarkoitetaan kykyä havainnoida itseä ja toista itsestä erillisenä olentona. Se on vanhemman kykyä pysähtyä pohtimaan omia ja vauvan tunnetiloja, sekä ymmärtää niiden vaikutusta toisiinsa. Reflektiivisen kyvyn avulla äiti tunnistaa yhteyden lapsen mielentilan ja käyttäytymisen välillä, samoin äidin omien tunteiden ja käyttäytymisen välillä. Voidaankin todeta, että vanhemman kyky hoivata riittävällä tavalla lastaan on riippuvainen vanhemman kyvystä reflektoida vauvan tarpeita ja tunteita, sekä erottaa ne omistaan. Reflektiivistä kykyä tunteita tutkimalla Vuonna 1998 toimintansa aloittanut Ensikoti Pinja Turussa on kaksijakoisen tehtävän äärellä. Äidin päihdekuntoutuksen rinnalle rakentuva vauvan ja vanhemman suhteen tukeminen tuo työhön omat haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa. Eri prosessien väliseksi yhdistäväksi tekijäksi on löydetty reflektiivisen kyvyn vahvistaminen. Äidin päihdekuntoutumisessa saavuttama kyky tutkia tunteita ja oman toiminnan vaikutuksia voi auttaa myös vauvan ymmärtämistä ja tämän tarpeisiin vastaamista. Yksilöllisen kuntoutuksen rinnalla ensikodeissa toteutettava yhteisökuntoutus tuo työskentelyyn erityisen reflektoinnin 16 esikko

17 Mitä on reflektiivinen työote uuden työmenetelmän kehittäminen ensikoti Pinjassa kentän, jossa asiakas voi oppia myös toisten ajattelun ja tunteiden käsittelyn kautta. Yhteisökuntoutuksessa tavoitteena on kehittyä vuorovaikutuksessa ja vertaistuen avulla ottamaan oma ajattelu ja toiminta tutkimisen kohteeksi. Lisää sensitiivisyyttä Näiden eri työprosessien kautta äidille rakentuva kyky tutkia tunteiden ja käyttäytymisen välistä yhteyttä auttaa häntä myös vauvan kokemusten tavoittamisessa ja edesauttaa näin vauvan hyvinvointia. Äidin sensitiivisyys on ymmärretty jo pitkään merkittävänä tekijänä vuorovaikutuksen laadulle ja vauvan terveelle kehitykselle. Äidin sensitiivisyyden edistäminen onkin ollut keskeinen hoidollinen tavoite koko Pinjan toimintahistorian ajan. Uuden työotteen kehittämistä Pinjassa on ohjannut tieto siitä että vanhemman kykyä toimia sensitiivisesti vauvansa kanssa ohjaa pitkälti vanhemman mielensisäinen prosessi onkin pyrittävä edesauttamaan tämän mielensisäisen prosessin, reflektiivisen kyvyn kehittymistä. Pinja kasvattaa yhteisen työmenetelmän Teoreettinen ymmärrys reflektiivisen kyvyn merkityksestä äiti vauva-parin suhteelle on lisääntynyt meneillään olevan tutkimuksen ja erilaisten koulutusten myötä. Lisääntynyt tieto sai Pinjan työryhmän etsimään työmenetelmää, jolla tätä kykyä äidissä voitaisiin vahvistaa. Kliinistä menetelmää reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen ja tukemiseen ei ollut olemassa, mutta omaa toimintaa tutkimalla ja arvioimalla Pinjan työntekijät huomasivat, että menetelmä olikin parhaillaan kasvamassa ja kehittymässä työryhmän omassa toiminnassa. Nyt työmenetelmän ja työprosessien kehittämisestä on tehty tietoista ja vuonna 2007 Pinjan työryhmän on tarkoitus fokusoida omaa kehittämistyötään vielä selkeämmin tähän suuntaan. On tullut aika koota itse kehitetty työote yhteen, jotta työmenetelmä voidaan ottaa käyttöön myös muissa Pidä kiinni -projektin yksiköissä. Reflektiivisestä työotteesta on vähitellen kehittymässä Pidä kiinni -yksiköiden erityinen oma työmenetelmä, joka kokoaa yhteisen viitekehyksen alle yksiköissä tehtävän työn. Äidin reflektiivisen kyvyn vahvistuminen ja päihteistä kuntoutuminen kehittyvät käsi kädessä. Niiden kehittymistä tuetaan tulevaisuudessa yhä tietoisemmin tämän työotteen avulla. Kirja tekeillä Vuonna 2007 ilmestyy kirja, jossa käsitellään myös reflektiivistä työotetta ja sen merkitystä päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden kanssa tehtävässä työssä. Julkaisussa rinnakkain kulkevat teoria ja tutkimus Marjukka Pajulon ja Mirjam Kallandin artikkeleissa sekä Ensikoti Pinjan Saara Jaskarin ja Anne Stormbomin kirjoittamat kliinisten työmenetelmien kehittymisen kuvaukset. RIITTA HYYTINEN JA SAARA JASKARI Pajulon tutkimus osoittaa: Päihdeongelmaisten äitien hoidosta hyviä tuloksia Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeissa on meneillään LT, lastenpsykiatrian erikoislääkärin Marjukka Pajulon tutkimus, jossa tavoitteena on selvittää hoidossa olevien äiti vauva-parien välisiä yksilöllisiä eroja hoidon tuloksellisuudessa ja näihin eroihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen mukaan kuntoutettavien äitien lasten kehitys on edennyt hyvin. Kenelläkään tutkimusryhmän äideistä ei ole vakavia päihderetkahduksia lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana eikä lasten huostaanottoja ole tarvittu. Äitien vuorovaikutuskykyjen yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria ja huolta aiheuttaa äitien psyykkisen oireilun suuri määrä. Merkittävää alustavissa tutkimustuloksissa on myös se, ettei hoidon alussa voida tehdä ennusteita siitä, ketkä tulevat hyötymään hoidosta ja keiden vuorovaikutus vauvan kanssa kehittyy riittävän hyväksi. Mahdollisuus hoitoon pitäisi olla kaikilla. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Yalen yliopiston Child Study Centerin kanssa. Tutkimuksessa arvioidaan kolmea asiaa: lapsen kehitystä, äidin ja vauvan vuorovaikutuksen laatua ja äidin päihteettömänä pysymistä ensikotihoidon lopulla ja kahden vuoden seurannassa. Aineiston keräys jatkuu ja esitettävät tulokset ovat pilottitutkimuksen tuoreita ja toistaiseksi julkaisemattomia tuloksia. MAARIT ANDERSSON esikko

18 Väkivalta vahingoittaa vauvaa Vauva on vahva ja voimakas, mutta samalla myös herkkä ja hauras. Syntymälahjanaan hän saa jo melkein kaikki valmiina kehittymistä ja tulevaa elämäänsä varten. Paljon enemmän kuin uskommekaan ja uskallamme katsoa. Vauva on hämmästyttävän taitava, tunteva ja osallistuva pienestä koostaan huolimatta. Vuorovaikutustaidoissakin hänessä näkyy todellinen mestari. Pieni vauva on jo syntyessään arvokas ihminen ja oikeutettu saamaan parhaan mahdollisen kohtelun vanhemmiltaan ja häntä hoitavilta ihmisiltä. Vauvan tarpeisiin vastaava hoito on tärkeää ja arvokasta aikaa luoda turvallista pohjaa tulevaisuuteen. Laiminlyönti, kaltoinkohtelu, mitätöinti tai väkivalta missään muodossa ei saa sisältyä vauvan elämään. Vauvaan kohdistunutta väkivaltaa edeltävässä tilanteessa vanhempi tai hoitaja on menettänyt malttinsa. Suuttuneena ja väsyneenä hän ei kykene löytämään keinoja saada vauvan itku lakkaamaan tai saada lasta edes syömään. Vanhempien riitatilanne tai tulehtunut kodin ilmapiiri ovat vauvan aistittavissa. Hermostuneena vanhempi käsittelee vauvaa varomattomasti, tempaisee sängystä kovin ottein ja saattaa ravistella vauvaa. Yleensä vanhempi haluaa tarjota vauvalleen ja lapselleen parasta hoivaa, huolenpitoa ja kaikin tavoin hyvän elämän. Valitettavasti kaikki ei toimi kuitenkaan hyvän ja toimivaksi ajatellun suunnitelman mukaisesti kaikissa vauvaperheissä. Vauva joutuu elämään myös väkivallan keskellä lyhyitä tai pitempiä aikoja kohtalokkain seurauksin. Vauvaan tai pieneen lapseen kohdistuvassa väkivallassa ei aina ymmärretä teosta johtuvia vakavia seurauksia. Esimerkiksi ravistelu voi aiheuttaa vakavia vammoja, verenvuotoja aivoissa ja silmissä sekä vaurioita sisäelimissä. Pahoinpidellyillä vauvoilla voi olla murtumia, revähdyksiä ja mustelmia kehossaan. Vauva voi olla hyvin unelias ja väsynyt tai usein heräilevä, ruokailutilanteissa esiintyy ongelmia, keho voi elehtiä kouristellen tai nykien tai hengitys voi olla katkonaista. Hänellä voi ilmetä myös vuorovaikutushäiriöitä ja masennusta. Toisaalta vauva voi vaikuttaa hyvinkin kiltiltä, vuorovaikutusta saadessaan hymyilevältä, kiltiltä ja helppohoitoiselta vauvalta, joka ei juuri itke eikä ilmaise voimakkaasti tarpeitaan. Vauvaa, lasta tai aikuista ihmistä ei saa koskaan lyödä eikä kohdella kovakouraisesti. Myös henkinen väkivalta on väkivaltaa. Jos vauvojen tarpeisiin ei vastata riittävän ajoissa, vauvojen kehitys vaarantuu. Jos vauva joutuu toistuvasti odottamaan hänelle kuuluvaa hoivaa ja huolenpitoa, esim. hänelle tarjotaan liian kuumaa ruokaa tai hän jää nälkäiseksi, jos vuorovaikutusta ei luoda riittävästi vanhemman taholta tai perushoidossa on laiminlyöntejä, on tilanteeseen puututtava. Väkivallan käytön näkyessä tai epäilyn herätessä on uskallettava kysyä ja on toimittava. Kun kysytään, saadaan vastauksia ja voidaan toimia tarpeen vaatimalla tavalla. Pelkäätkö, ettet hallitse itseäsi hoitaessasi väsyneenä vauvaasi? Miten vauvasi itku vaikuttaa sinuun? Ahdistutko? Oletko peloissasi aloittaessasi vauvan perushoitotilanteita? Hermostutko lastesi kiukutellessa? Miten kumppanisi suhtautuu lapsiin ja samoihin kysymyksiin kuin edellä? Kysyminen ei vahingoita eikä riko ihmistä vaan vie eteenpäin ja auttaa ratkaisun syntymisessä. Tärkeää on kysyä riittävän ajoissa ennen ensimmäistä mustelmaa tai laiminlyöntiä. Vauvaan kohdistunut väkivalta on julmaa ja vaikutukset vauvan kehossa ja mielessä näkyvät ja tuntuvat läpi koko elämän. Kaikenlainen vauvoihin kohdistunut väkivalta tulee estää ja väkivallan vakavista seurauksista on kerrottava. On toimittava nyt eikä odoteltava. Vauvalla on oikeus tuntea olevansa arvostettu, rakastettu ja tarpeellinen ihminen nyt. Vauva ei voi odottaa. RAIJA NISULA Kirjoittaja työskentelee ohjaajajana Oulun ensi- ja turvakodin perhekuntoutusryhmä Seraffiinassa. Artikkeli perustuu hänen puheenvuoroonsa Väkivallan tutkimuksen ja käytännön työn kohtaaminen -seminaarin paneelikeskustelussa Lapin yliopistossa esikko

19 Minne hukkui äidin onni? En yritä enää olla täydellinen. En koe huonoa omaatuntoa, jos menenkin siitä, mistä aita on matalin. Yritän tehdä kaiken helpoimman kaavan mukaan. En tunne olevani enää yksin. Olen armollisempi kuin aikaisemmin. Minun ei tarvitse olla mitään erikoista tai hienoa. Voin olla tällainen äiti kun olen. Ennen kun Annika pystyi kirjoittamaan nämä itselleen lempeät ajatukset, hän oli elänyt oman kiirastulensa, synnytyksenjälkeisen masennuksen. Annikan tarina on yhden äidin kertomus Piia Haaralan toimittamasta kirjasta Vauvan varjo. Kokemuksia synnytyksenjälkeisestä masennuksesta. Haarala etsi kertomukset internetistä ja Äimä ry:n (Äidit irti synnytysmasennuksesta) jäsenten sähköpostilistan kautta. Yhteensä tarinoita kirjassa on 16. Jokainen kirjan kertomus on erilainen. Kaikki ne kuitenkin kertovat naisesta, jolle perhelehtien heleä äitiys ei avaudu. En tuntenut vauvaa kohtaan kaiken voittavaa rakkautta, vaikka niin kai minun olisi pitänyt tuntea, muistelee Sirpi oloaan poikansa syntymän jälkeen. Ahdistus, yksinäisyys, pelko, unettomuus, syyllisyys, inho ja itsetuhoiset ajatukset vyöryvät äidin mielessä. Monen kirjan äidin olo helpottuu, kun hän löytää sanat synnytyksenjälkeinen masennus. Piia Haaralan kirja alkaa psykiatrian erikoislääkäri Antti Ahokaan selkeällä kirjoituksella synnytyksenjälkeisestä masennuksesta. Ahokas kirjoittaa, että yhtä ainoaa syytä sairaudelle ei ole löydetty. Niitä on monia ja joskus väärät syyt kasaantuvat masennukseksi. Vauvan varjo on myös rakkauskertomus. Se on tarina monesta miehestä, isästä, joka jää naisen viereen ja ottaa vauvan syliinsä, kun äiti ei jaksa. Luulen, että kirjan äidit ovat selviytyjiä. He ovat osanneet sanottaa tunteensa. Vauvan varjo -kirja on muistutus meille kaikille. Pienikin ele voi olla tärkeä apu. Ei tarvitse osata sanoa hienoja sanoja. Riittää, että on lähellä ja läsnä. Masentunut äiti on kuin pieni avuton vauva, joka kaipaa ja tarvitsee sitä hellää ja sinnikästä huolenpitoa siinä missä vauvakin, kirjoittaa Orvokki. Kiitos Äimä ry, Piia ja meille lukijoille tarinansa antaneet äidit, että puhutte meille liian usein piiloon, oven taakse jäävästä kivusta. RIITTA LAMPELTO Haarala Piia (toim.): VAUVAN VARJO Kokemuksia synnytyksenjälkeisestä masennuksesta Kirjapaja Oy, Helsinki s., 26,50 euroa Kirjan voi tilata Äimä ry:n toimistosta, Raskas Onni -kampanja huomattiin Lokakuussa kiinnitettiin huomiota synnytyksen jälkeiseen masennukseen Raskas onni tiedotuskampanjalla. Televisiossa ja lehdissä laajasti esillä olleen tietoiskun järjestivät Suomen Mielenterveysseura, Ensi- ja turvakotien liitto ja Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry. Kampanjalla kerrottiin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja haluttiin erityisesti herätellä masentuneen vanhemman lähipiiriä huomaamaan masennuksen merkit ja auttamaan. Avunsaantimahdollisuudet olivat kampanjassa näkyvästi esillä ja äimäläiset sekä Baby blues -toimintaa tarjoavat yhdistykset olivat varautuneet yhteydenottoihin tehostetulla puhelinpäivystyksellä. Äimän puheenjohtaja Mervi Laaksonen kertoo, että puhelin pirisikin tavallista enemmän, mutta ruuhkaksi asti ei soittoja tullut. Nettisivuillamme liikenne vilkastui selvästi ja saimme loka-marraskuussa yhdistykseen 15 uutta jäsentä, mikä on tavallista huomattavasti enemmän. Mukana olo näin näkyvässä ja isossa kampanjassa oli yhdistykselle uusi, hieno kokemus. Kaksiviikkoisen kampanjan aikana lehdet kirjoittivat kymmeniä artikkeleita synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja televisiossa näytettiin Kehtolaulu-kampanjamainosta. TV-mainos sai laajaa huomiota ja se palkittiin MTV3 -kanavalla kuukauden parhaana mainoksena. Mainostoimisto Taivas toteutti sekä kustansi kampanjamainokset ja Nutricia Baby Oy toimi kampanjan sponsorina. MIKKO SAVELAINEN esikko

20 Minun työviikkoni Tällä palstalla Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijät kuvaavat yhden työviikkonsa tapahtumia. Vuorossa on Tampereen ensi- ja turvakodin ohjaaja Rita Korhonen. On hyvä, että tätä työtä tehdään yhdessä Keskiviikko Alkuviikon vapaapäivien jälkeen tulen aamuvuoroon kahdeksaksi, edessä on ensikoti-päivä. Tampereella ensikoti ja turvakoti ovat samassa kerroksessa, eri päädyissä. Kuudesta ohjaajasta kolmen työ on enemmän ensikotipainotteista mutta teemme kaikki myös turvakodin asiakastyötä lasten ja naisten kanssa. Raportin jälkeen suuntaan kulkuni enskan puolelle. Päivä alkaa yhteisellä aamupalalla. Pientä haastetta tuottaa työntekijälle herättely ja äideille herääminen. Vauvelit saavat halutessaan untansa jatkaa. Toinen paikalla olevista äideistä on jo hereillä. Yö on mennyt supistellessa ja nukkumisesta ei ole tullut oikein mitään. Vauva saisi olla masuvauvana vielä jonkin aikaa. Aamupalalla vaihdetaan kuulumiset ja suunnitellaan tulevaa päivää. Näyttää siltä, että raskaana olevan äidin supistelu jatkuu, joten hän lähtee ystävänsä saattamana Taysiin. Tästähän voi tulla vielä juhlapäivä jos vauva syntyy tänään! Toisen äidin ja vauvan päivä jatkuu vähän arkisemmin ruokakauppaan loppuviikon ostoksia tekemään. Kauppalista tehdään yhdessä ja mukaan lähtee työntekijä. Minä otan imurin ja ehdin auttaa siivouksessa ennen lounasta. Iltapäivä on omistettu Vauvana elämä alkaa -projektille. Meiltä lisäkseni koulutuksessa ovat Riikka ja Seppo. Projektin vetäjät Erja ja Tanja liitosta tulevat kertomaan koko työryhmälle projektista ja samalla käydään läpi omia tavoitteitamme. Kahdet koulutuspäivät ovat takana ja innostus on suuri! Arjen työn kehittäminen on vaativaa ja vastuullista monella lailla, sitoutumista tarvitaan kehittämiseen sekä työntekijä- että organisaatiotasolla. Oma työryhmä on nyt vahvasti motivoitunut. Juhlapäivää tästä päivästä ei tullutkaan, tuli muuten vaan mielenkiintoinen päivä. Aamulla synnyttämään lähtenyt äiti palasi masuvauvansa kanssa ensikodille iltapäivällä. Torstai Turvakodin puolelle on tullut illalla uusia asiakkaita ja perheen tilanne käydään läpi aamuraportilla pääpiirteittäin. Ennen ensikodin aamutouhuihin siirtymistä inventoin vauvanruoka- ja maitotilanteemme ja ilmoittelen keittiölle tilauksen. Keskiviikolle, torstaille ja perjantaille ensikodissa on luotu päivärytmi, jonka tarkoituksena on vauvaperheen arjen selkeyttämisen lisäksi nostaa esille tärkeitä vauvoihin ja vanhemmuuteen liittyviä asioita. Torstaisin kymmeneltä on vanhemmuusryhmä. Keskustelun pohjana on tietoisku vauvojen ravistelusta ja sen seurauksista. En ole hämmästynyt siitä tiedon määrästä mitä äideillä aiheesta on, tästä olemme puhuneet aiemminkin. Keskustelu siirtyy lasten kaltoinkohteluun ylipäätään. Jokaiselta löytyy kokemuksia nähdyistä ja kuulluista, ehkäpä itsekin koetuista tilanteista. En ole tästäkään hämmästynyt, mutta pahoillani kyllä, että näin on. Tässä vanhemmuusryhmässä on vahva sävy vauvojen ja kaikkien lasten kaltoinkohtelua vastaan ja kaiken hyvän puolesta. Hyvä äidit! Ennen päiväraporttia ehdin järjestellä asiakkaan verkostoneuvottelua sekä sopia viikonlopuksi lapsityön ajan omalle lapsiasiakkaalleni. Ehdin olla raportilla vain puolisen tuntia, koska lähden ensikotivauvan ja äidin matkaan lääkärineuvolaan. Ehdin kuitenkin siirtää iltavuorolle tarvittavan tiedon ensikodin puolelta. Neuvolareissussa menee loppupäivä. Kotiin ajellessa pohdin päivän töitä, tehtyjä sekä tekemättä jääneitä. Neljän ruuhkassa kotimatka kestää tavallista kauemmin ja ajatukseni alkavat olla jo neljän lapsen äidin tekemättömissä kotitöissä! Perjantai Olen työviikkoni puolivälissä, joku toinen päättää tänään omansa. Meidän perheessä perjantaiaamut ovat ihan oma juttunsa, kuusi ihmistä toivoo ehtivänsä kahdeksaksi kouluihinsa ja töihin. Ainakin viisi heistä työviikostaan jo väsyneenä ja se kuudes muuten vaan perjantaituulella Pyydän siistijää siivoamaan ensikodin heti aamusella, koska tiedossa on aamupäiväksi vauvahierontaa. Perjantain päiväohjelmaan kuuluu tavallisesti vauvamuskari, mutta tänään tulee lapsityöntekijä Anne hieromaan sekä turvakodin että 20 esikko

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry 1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensi- ja turvakotien liitto. 1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Perheiden auttaminen kansalaistoiminnan avulla Kaikille eväät elämään, 7.5.2019 sitoutumaton vapaaehtois- ja avustusjärjestö avustuksia vähävaraisille lapsiperheille perustettu 2009 muutaman äidin toimesta,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Ohjaaminen ja mentalisaatio Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti 1 KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP 2 Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti (ICDP) 2011-2013 Kolmen järjestön, Ensi- ja turvakotien liiton (hallinnoi hanketta), A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Yhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna

Yhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna Yhteistyöstä voimaaasiakkaan ja auttajan kumppanuus Hyvinvointiseminaari 23.4.2012 OULU Anne-Maria ja Johanna KUMPPANUUS Tekemällä kumppanuutta yli rajojen, toimialojen rajojenkin, on tulevaisuuden toimintatapa.

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä

Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin

Lisätiedot