Eskarista ekaluokalle -hanke

Transkriptio

1 Eskarista ekaluokalle -hanke

2 Eskarista ekaluokalle -hanke Kiva kun sain nähdä paikan mihin tulee, niin ei jännitä niin paljon syksyllä

3 Sisältö Saatesanat...6 Risuna se, että tätä ei järjestetty jo vuonna 1968, kun lapsen isä aloitti koulun. ESKARISTA EKALUOKALLE -HANKKEEN TAUSTAA...7 Hienoa, että tilaisuuteen oli saatu monta erilaista toimijaa mukaan. HANKKEEN TOTEUTUS VUOSINA Vanhempainillat 2000-luvulle HANKKEEN TULOKSET...10 Perheilta...15 Reppukahvila...17 Kerho...18 TOIMINTAMATERIAALIT...19 Kaikki tärkeät perusasiat tuli käsiteltyä mukavalla tapaa HANKKEEN ARVIOINTIA...20 Lähteet...22 Liitteet...23 Kutsu Palautelomake Materiaalien tilaustiedot Ohjausryhmä Hankkeen pilottipaikkakunnat Hankkeen työntekijät Toteutus: Mainostoimisto Humina 5

4 Saatesanat Risuna se, että tätä ei järjestetty jo vuonna 1968, kun lapsen isä aloitti koulun. ESKARISTA EKALUOKALLE Arvosuunnistus toimintamalliksi Koulunaloitus on suuri muutos lapsen ja vanhempien elämässä. Kouluun menon soisi tuovan lapselle iloa ja onnistumisen kokemuksia, jotka luovat hyvän pohjan pitkälle koulutaipaleelle. Lapsen koulunaloituksen kynnystä on tärkeä madaltaa tukemalla vanhemmuutta ja tarjoamalla vanhemmille mahdollisuus olla osa kouluyhteisön arkea. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin kolmivuotisessa Eskarista ekaluokalle -hankkeessa on kehitetty uudenlaiseen yhteisöllisyyteen innostavia ja kannustavia malleja. Hankkeen aikana syntyneet toimintamallit arvosuunnistus, perheillat ja reppukahvilat ovat tukeneet koko perhettä esikoululaisen aloittaessa peruskoulunsa. Arvosuunnistuksen tavoitteena on ollut herättää perheet pohtimaan omia arvojaan sekä auttaa lasta koulun aloituksessa. Pienten koululaisten vanhempia askarruttavat samankaltaiset asiat, joita on ollut hyvä jakaa toisten vanhempien kanssa. Rasteilla on tutustuttu toisiin vanhempiin ja lapsiin, vaihdettu kokemuksia ja verkostoitu. Rastien totuttajakumppaneina ovat MLL:n paikallisyhdistysten lisäksi olleet mm. päiväkoti, koulu, seurakunta, kirjasto, kouluterveydenhoito, liikenneturva ja poliisi. Lapsen koulutien helpottamiseksi eri tahojen tutustuminen toinen toisiinsa on yhdistänyt järjestöväkeä, julkisia toimijoita, lapsia ja perheitä. Eskarista ekaluokalle hankkeessa on tehty toimintamateriaaleja, jotka on koottu helpottamaan arvosuunnistusten rastien ja perheiltojen suunnittelua ja toteuttamista. Toimintamateriaalit ovat auttaneet vanhempia tukemaan lasta myös oppimisvalmiuksissa ja arjen askareissa koulutien alkutaipaleella. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tavoitteena oli kehittää helppoja malleja ja materiaaleja, joiden avulla vanhemmat voisivat tukea oman lapsen oppimista ja yhteistyö eri toimijoiden kesken lisääntyy. Toimintailtojen toteuttajilta ja vanhemmilta saatiin paljon positiivista palautetta. Vanhemmat kokivat, että osallistuminen oli helppoa, kun koko perhe sai osallistua. Teemat rasteilla ja perheilloissa koettiin tärkeiksi ja toiminnallinen toteutustapa motivoi koko perheen pohtimaan asioita. Hyödyllistä tietoa iloisessa paketissa, sanoitti eräs vanhempi. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme hankekunnissa. Raha-automaattiyhdistykselle ja henkilökunnalle. Lasten ilo ja vanhempien vertaisuus on ollut lahjomaton mittari! Marita Viertonen toiminnanjohtaja MLL:n Hämeen piiri ry ESKARISTA EKALUOKALLE -HANKKEEN TAUSTAA Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Hämeen piirin Eskarista ekaluokalle -hanke sai Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vuosille Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin ja kehitetyt toimintamallit ovat sovellettavissa myös muille ikäryhmille. Hankkeen pilottialueina olivat Tampereen Hervanta ja Koivistonkylä, Hauho, Hollola ja Akaan Toijala. Eskarista ekaluokalle -hankkeen suunnitelmassa todettiin, että lapsen siirtyminen kouluun tuo mukanaan suuria muutoksia perheen ja lapsen arkipäivään. Vaikka esiopetus toteutettaisiin koulun tiloissa, lapsi kohtaa suuria muutoksia vanhempien kanssa. Vaikka toimintaympäristö on tuttu, lapsi joutuu ottamaan enemmän vastuuta toiminnastaan ja liikkumisesta koulupäivän ja sen jälkeisen iltapäivän aikana. Esiopetuksen laatukyselyn tuloksissa tämä aiheutti huolta vanhemmissa (Siniharju 2007, 17). Ne lapset, jotka eivät osallistu esiopetukseen tai esiopetus järjestetään päiväkodin tiloissa, kohtaavat edellä mainittujen lisäksi toimintaympäristön muutokset. Muutosvaiheessa lapset ja vanhemmat tarvitsevat tukea. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia toimintamalleja yhteistyössä vapaaehtoistoimijoiden ja ammattihenkilöstön kanssa. Hankkeen suunnitelmassa korostui myös professori Matti Rimpelän (2006) toteamus siitä, että oppimista ajatellaan usein vain perinteisen koulusivistyksen näkökulmasta. Siinä korostuvat lukeminen, laskeminen, kielet ym. Erityisesti ennen kouluikää ja kouluiän alkuvuosina lapsi oppii myös hyvinvointiin vaikuttavat elämäntavat. Hyvinvointioppimiseen kuuluvat Rimpelän mukaan erityisesti liikkuminen, puhuminen ja vuorovaikutus, sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen, arjen rakentuminen ja rytmit, kuormituksen ja levon suhde, nukkuminen, rentoutuminen ja ruokailu. Rimpelän mukaan kotien arkielämän hyvinvoinnin arviointi ja rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää. Myös rohkaiseva palaute ja myönteiset oppimiskokemukset edistävät hyvinvointia. Vanhemmuus tarvitsee tukea ja vanhempien hyvinvointi on oleellista lapsen hyvinvointioppimiselle. Hannele Karikoski toteaa väitöskirjassaan, että kodin ja koulun välistä yhteistyötä on mahdollista vahvistaa, jos jo esiopetusvaiheessa aloitetaan kodin, esikoulun ja koulun keskinäinen yhteistyö. Karikosken mukaan yhteistyön tavoitteena on lapsen kouluun siirtymisen helpottaminen ja siirtymän ymmärtäminen luontevana esikoulun jatkeena. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että vanhempien osallistuminen siirtymävaiheessa lapsensa kouluun valmistautumiseen on edistänyt lapsen sopeutumista ja menestymistä koulussa. (Karikoski 2008, 55,56,59.) Opetushallituksen vanhemmille tekemän esiopetuksen laatukyselyn tuloksissa, vanhemmat toivoivat tietoa siitä, miten he voisivat kotona auttaa ja tukea lapsen oppimista (Siniharju 2007, 43). Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi oli kirjattu oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja oppimisvalmiuksien tukeminen. Tavoitteena oli kehittää helppoja malleja ja materiaaleja, joiden avulla vanhemmat voisivat tukea oman lapsen oppimista. 6 7

5 Hienoa, että tilaisuuteen oli saatu monta erilaista toimijaa mukaan. Hankkeelle asetetut kehittämis- ja tulostavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. ESKARISTA EKALUOKALLE HANKKEEN KOHDERYHMÄT, TAVOITTEET, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI KOHDERYHMÄ Lapset (6-8 v) Perheet Lähiyhteisöt, Lapsen kehitysyhteisöt MLL:n paikallisyhdistykset KEHITTÄMISTAVOITTEET 1. Lapsen siirtymävaiheen silloittaminen esikoulusta kouluun. 2. Vanhempien ja lasten käytännön hyvinvointiosaamisen taitojen lisääminen. 3. Perheiden omaan harjoitteluun sopivien menetelmien kehittäminen lapsen tueksi oppimisvaikeuksissa. 4. Vanhempien, esikoulun ja koulun sekä MLL:n yhteistyömuotojen edistäminen lapsen soputumisvaikeuksien ehkäisemiseksi. 5. MLL:n vapaaehtoisten toimintojen kehittäminen esikoululaisten ja ekaluokkalaisten lasten tukemiseen TULOSTAVOITTEET Vanhempainilloista perheiltoja Perheilloille jatkuvuutta eskarista ekaluokan loppuun Vanhemmille vertaistukea ja tietoa arjen hyvinvoinnin rakentumisesta Perheiden tunnetaitojen kehittyminen Oppimisvaikeuksissa tukevien menetelmien soveltaminen vertaisryhmissä Perheryhmiä lapsen oppimisen taitojen harjoitteluun (keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen ym.) Perheiltojen ympärille kehitetään vanhempien, koulun ja oppilashuollon välistä yhteistyötä Yhteisöllisyyden lisääntyminen syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi Toteutetaan ryhmänohjaajakoulutusta ja ryhmänohjaajien jatkokoulutusta ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI Perheiden palaute (lomake) Ammattilaisten palaute Tapahtumien ja osallistujien määrä Työntekijöiden itsearviointi Perheiden palaute (lomake, lasten piirrokset, kertomukset) Ammattilaisten palaute Työntekijän itsearviointi Ammatillisen yhteistyön dokumentointi Perheiden ja ammatillinen palaute Ryhmien, osallistujien ja tapahtumien määrä Verkoston ammatillisten toimijoiden palaute Perheiden palaute (lomake) Osallistujien palaute Kouluttajien itsearviointi MLL:n paikallisyhdistysten palaute HANKKEEN TOTEUTUS VUOSINA Hankkeen työntekijöiden, koordinaattori Virve Savolaisen ja suunnittelija Kati Kemppaisen työsuhde alkoi kesäkuussa Vuonna 2008 hanke toimi seitsemän kuukautta ilman suunnittelijaa. Marraskuussa 2008 hankkeen suunnittelijana aloitti Sari Luttinen. Työntekijöiden toimisto sijaitsi MLL:n Hämeen piirin piiritoimistolla Tampereella. Osallistumismahdollisuutta hankkeeseen tarjottiin MLL:n Hämeen piirin valitsemille yhdistyksille. Hankkeeseen sitoutuivat vuosiksi Hauhon, Hollolan, Tampereen Hervannan ja Koivistonkylän sekä Akaan Toijalan paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistykset nimesivät keskuudestaan vastuuhenkilön, joka osallistui kuntatiimin kokouksiin ja toimi tiedonvälittäjänä yhdistyksessä. MLL:n paikallisyhdistysten ympärille koottiin kullekin alueelle kuntatiimi, joka on MLL:n Hämeen piirin Menoa maalla -hankkeessa syntynyt yhteistyömuoto; paikallisten asioiden asiantuntijoiden toimintafoorumi. Kuntatiimit suunnittelivat toimintaa oman alueen tarpeiden ja resurssien mukaan. Kuntatiimien kokoamisessa huomioitiin MLL:n paikallisyhdistysten yhteistyötahot ja mahdolliset uudet yhteistyötahot. Kuntatiimeihin kutsuttiin edustajia mm. lastenneuvolasta, päivähoidosta ja perusopetuksesta. Kuntatiimeihin osallistuivat eri toimijat itse valitsemallaan edustuksella. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli tukea ja ohjata projektia tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjausryhmään nimettiin viisi henkilöä. Ohjausryhmän jäsenillä oli mahdollisuus osallistua kokousten lisäksi hankkeen verkostotapaamisiin. MLL:n Hämeen piirillä on kirjalliset ohjeet projektien ohjausryhmän tehtävistä, kokoonpanosta ja nimittämisestä. Hankkeen aikana toteutettiin useita erilaisia toiminnallisia iltoja perheille. Koulutuksia järjestettiin Tampereella ja pilottialueilla. * Lisäksi hankkeen arvosuunnistusmallin mukaisia iltoja järjestettiin pilottialueiden ulkopuolella hankkeen saamien tietojen mukaan ainakin Ruovedellä, Kouvolassa, Joutsassa, Hattulassa, Valkeakoskella ja Tampereella Nekalassa, Olkahisissa, Härmälässä ja keskustassa. Hanke-esittelyjä ja hankkeen toimintamallien esittelyjä on hankkeen aikana tehty 48. Osa hanke-esittelyistä on ollut osa isompaa kokonaisuutta, jolloin hanke-esittely on ollut kestoltaan puolesta tunnista kahteen tuntiin. Kuulijoita tilaisuuksissa on ollut muutamasta henkilöstä yli kahteen sataan. Lisäksi hanketta on esitelty Hyvä alku -messuilla syksyllä 2008, valtakunnallisten kouluterveyspäivien posterinäyttelyssä Tampereella ja valtakunnallisten neuvolapäivien ideatorilla Helsingissä syksyllä Hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen seminaaritiloissa Tilaisuudessa esiteltiin hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja -materiaaleja. Seminaaritiloihin rakennettiin toimintamallien esittelypisteet, joissa kävijät saivat mm. itse tutustua ja kokeilla arvosuunnistuksen erilaisia rasteja. Esittelijöinä toimivat iltoja toteuttaneet henkilöt, materiaalien tekijä ja MLL:n Hämeen piirin työntekijöitä. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki MLL:n Hämeen piirin alueen paikallisyhdistykset ja kuntien edustajia. Tilaisuudessa kävi yhteensä 80 henkilöä mm. Lopelta, Padasjoelta, Hämeenlinnasta, Riihimäeltä, Janakkalasta, Kangasalta, Orivedeltä ja Ylöjärveltä. Hankkeen aikana tehtiin yksi opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija Suvi Virolainen selvitti opinnäytetyössään esikouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa ajatuksia lapsen koulun aloittamisesta. Tutkimuskysymysten avulla selvitettiin lasten ja vanhempien ajatuksia ja odotuksia koulun aloittamisesta, kouluympäristöstä sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Tutkimus toteutettiin Hollolassa syksyllä 2008 ja opinnäytetyö valmistui keväällä Opinnäytetyö on julkaistu osoitteessa *) Tilaisuuksien määrä Osallistujamäärät yhteensä Arvosuunnistus Perheilta Hankkeen järjestämä muu tilaisuus Hankkeen järjestämä koulutus Verkostotapaaminen 3 46 Yhteensä

6 Vanhempainillat 2000-luvulle HANKKEEN TULOKSET Hankkeelle asetetut kehittämistavoitteet saavutettiin. Toimintamalleissa (arvosuunnistus, perheilta, reppukahvila ja kerho) ja -materiaaleissa on huomioitu lapsen siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen, hyvinvointiosaamisen taitojen lisääminen ja lapsen oppimisvalmiuksien tukeminen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli mahdollista kuntatiimien kautta. Hannele Karikoski kuvaa väitöskirjassaan vanhoja perinteisiä vanhempainiltoja illoiksi, joissa vanhemmat ovat usein kuuntelijoina ja tällöin tilaisuuksia voidaan kuvata rehtorin tai opettajan illaksi vanhemmille (2008, 53). Kun tilaisuuteen kutsutaan koko perhe, osallistumismahdollisuus perheillä kasvaa. Myös ns. perinteisten vanhempainiltojen muuttaminen toiminnallisiksi on nostanut osallistumisprosenttia. Isien osallistumismäärät ovat suuremmat kuin perinteisissä vanhempainilloissa. Vieraskielisten perheiden on helpompaa osallistua toiminnalliseen vanhempainiltaan kuin perinteiseen luentotyyppiseen iltaan. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ovat yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Hankkeen kohderyhmänä olivat esioppilaat, ekaluokkalaiset ja heidän vanhempansa. Kehitettyjä toimintamalleja voidaan käyttää kaikenikäisten lasten ja nuorten toiminnassa. Kaikkia malleja yhdistää toiminnallisuus ja se, että perheiden rooli illassa on aktiivinen. Iltojen toteuttaminen perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden kesken, jolloin kokonaisvastuu jakautuu usealle eri toimijalle. Toimintamallien sisältö ei ole vakio, vaan se suunnitellaan toteuttavien tahojen ja alueen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Vaikka tietty tilaisuus toteutetaan alueella vuosittain, tulee aina pohtia illan sisältöä senhetkisen tarpeen mukaan. Vuodesta toiseen samoilla sisällöillä toteutettava ilta ei välttämättä anna perheille sillä hetkellä tärkeää ja tarpeellista tietoa. Perheiltä saadussa palautteessa on ollut positiivisena asiana eri toimijoiden yhteistyö. Onkin tärkeää, että perheille välittyy tunne ja tieto siitä, että kaikki illan toteuttajat seisovat yhdessä illan teemojen ja sisältöjen takana. Arvosuunnistus Toiminnallisuus, vapaamuotoisuus ja yhteistyö (verkostoituminen) kuvaavat sanoina erittäin hyvin hankkeessa kehitettyä arvosuunnistusmallia. Hyvinvointiosaamisen ja oppimisvalmiuksien tukemisen rata toteutetaan toiminnallisilla rasteilla. Jokaisella rastilla on selkeä hyvinvointiosaamisen tai oppimisvalmiuksien tukemisen tavoite. Perheet kiertävät rasteilla omaan tahtiin ja lapset keräävät rasteilta leimoja omaan leimakorttiinsa. Tämän avulla perheet tietävät mitkä rastit ovat vielä käymättä. Eskarista Ekaluokalle -ilta Arvosuunnistuksen toteuttamisen helppous perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön. Kukin toimija / toimijataho suunnittelee ja toteuttaa yhden tai kaksi rastia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kukin suunnittelee noin 10 minuuttia kestävän kokonaisuuden ja toteuttaa sitä tilaisuuden ajan (noin 1,5 h). Rastien suunnittelussa tulee huomioida se, että rastilla on samaan aikaan useita perheitä ja perheitä saapuu ja lähtee koko ajan. Rastilla on hyvä olla 1-2 henkilöä, jotka ohjeistavat mitä rastilla tehdään. Rastit sijoitetaan eri luokka- tai toimintatiloihin. Rastit voidaan sijoittaa lähelle toisiaan tai jos tapahtumalla tuetaan lapsen kouluun tutustumista, rastit on hyvä sijoittaa koulun niihin tiloihin joissa ensimmäisen luokan oppilaat liikkuvat esim. ruokala, luokkatila, liikuntasali, kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Arvosuunnistuksen toteuttamisen muistilista: yhteistyötahojen kutsuminen suunnittelupalaveriin rastien sisältöjen ja toteuttajien sopiminen tilan varaaminen ja toteutuksen ajankohdan sopiminen kutsujen tekeminen ja jakelusta sopiminen valitaan vastuuhenkilö/henkilöt tilaisuuteen rastien suunnittelu ja valmistaminen illan toteuttaminen palautepalaveri Rasteilla on jaettu joitakin kyseisen rastin teemaan liittyviä maksuttomia esitteitä. Kokonaisuutta suunniteltaessa on hyvä muistaa, että liiallinen esitteiden jakaminen ei anna toivottua tulosta. Joitakin esitteitä voidaan laittaa esille. Näin vanhemmat voivat halutessaan ottaa ne mukaansa. Mikäli jokin asia nähdään erittäin tärkeänä, on esite hyvä jakaa jokaiseen perheeseen. Hankkeen aikana rasteja ovat toteuttaneet: MLL:n paikallisyhdistys, päiväkoti: esiopettaja, päiväkodin johtaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, koulu: rehtori, alkuopettaja, erityisopettaja, keittiöhenkilökunta, koulupsykologi, koululaisten iltapäiväkerho, vanhempainyhdistys, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kirjasto, puheterapeutti, poliisi, SPR, Liikenneturva, seurakunta, muu yhdistys. Arvosuunnistus, kevät Keväällä toteutetuissa arvosuunnistuksissa rastit sijoitettiin tiloihin, joissa ensimmäisen luokan oppilaat toimivat esim. luokkatila, ruokala, liikuntasali, terveydenhoitajan vastaanotto, erityisopettajan luokka. Perheillä on mahdollisuus tutustua koulurakennukseen yhdessä. Rastien suunnittelussa hyödynnetään Eskarista ekaluokalle -hankkeen toimintamateriaaleja, jotka ovat tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Media Pöydälle laitetaan erilaisia tietokonepelien ja elokuvien kansia. Lapsi valitsee kansikuvan perusteella pelin tai elokuvan, jonka haluaisi pelata tai katsoa. Samaan aikaan vanhemmat tutustuvat ikäraja- ja sisältömerkintöihin. Lapset ja vanhemmat katsovat yhdessä mitä lapsi on valinnut ja keskustelevat siitä onko peli tai elokuva sopiva lapselle. Labyrinttipelissä perhe etenee vastaamalla tietokoneen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Jokaiseen kysymykseen on kortti, josta löytyy oikea vastaus ja lyhyt selitys. Liikenne Liikennerastilla vanhemmille ja lapsille havainnollistetaan koulun lähiliikennettä. Lapsille ja vanhemmille kerrotaan liikenteen vaaranpaikoista ja koulun toiveista esim. siitä missä autolla tuotavat lapset tulisi jättää pois kyydistä. Lopuksi lapset ja vanhemmat suunnittelevat kartan avulla lapselle turvallisen kävelyreitin kouluun. Liikennerastille sopivaa materiaalia voi tulostaa osoitteesta

7 Koulu Koulun rastilla vanhemmilla ja lapsilla on mahdollisuus tutustua opettajiin ja kurkistaa koululaisen pulpettiin. Rastilla kirjoitetaan tulevalle opettajalle kirje tai kortti, johon kirjoitetaan asioita, joita halutaan kertoa opettajalle ennen koulun alkamista. Kirjeeseen kirjoitetaan lapsen koko nimi, jotta kirje ohjautuu oikealle opettajalle. Kielellisten taitojen tukeminen Perheet harjoittelevat yläkäsitteitä. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen mahdollisimman monta ruokaa. Aikaa on esimerkiksi kaksi minuuttia. Aikaa voidaan mitata tiimalasin avulla. Vastaukset merkitään pelialustalle viivalla tai napilla. Lopuksi lasketaan kuinka monta ruokaa perhe keksi. Lisäksi nimetään edellisen tapaan mahdollisimman monta eläintä, vaatetta ja ammattia. Alkutavupelissä pöydälle laitetaan erilaisia kuvia kuvapuoli ylöspäin. Aikuinen sanoo jonkin kuvan esineen/asian alkutavun (esim. kel-). Lapsi miettii mikä sana on kyseessä (kello) ja ottaa kyseisen kuvan pois pöydältä. Tämän jälkeen lapsi sanoo alkutavun ja aikuinen etsii oikean kuvan. Vanhemmuus Vanhemmuusrastilla pohditaan koulun aloittamiseen liittyviä asioita. Kysymykset on kirjoitettu paperille lisäohjeineen ja vastausvaihtoehdot ympyrän sektoreihin. Vanhemmat lukevat kysymyksen lapselle ja asioita pohditaan yhdessä oman perheen kesken. Vastaukset on kirjoitettu ympyrän kolmeen eri sektoriin. Perheet merkitsevät vastauksensa tarralla tai kirjoittavat oman vastauksensa kohtaan jokin muu, mikä. Rastilla on kolme erilaista ympyrää vastausvaihtoehtoineen. Kysymys Meidän mielestämme tärkein taito koulun alkaessa on Miettikää yhdessä miksi Minua äitinä/isänä koulun aloittamisessa jännittää Kerro lapsellesi miksi Koulun aloittamisessa minua jännittää Kerro isälle/äidille miksi Miettikää yhdessä mitä voisi tehdä, että ei jännittäisi liikaa Vastausympyrän vaihtoehdot: Osata toimia yhdessä toisten lasten kanssa (sosiaaliset taidot) Osata huolehtia omista tavaroista, läksyistä Jokin muu, mikä? Koulumatka Oppiminen, läksyistä suoriutuminen Jokin muu, mikä? Opinko lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan Uudet kaverit, uusi opettaja Jokin muu, mikä? Lopuksi vanhemmat antavat positiivista palautetta lapselle MLL:n Vertaansa vailla -korttien avulla. Vanhemmat valitsevat lapsen ominaisuuksia vastaavan kortin ja kertovat lapselle miksi he arvostavat tätä kyseistä ominaisuutta lapsessa (esim. rohkea, ystävällinen, auttavainen). Liikunta Liikuntarastilla vanhemmat ja lapset suorittavat temppuradan yhdessä. Rastilla on hyödynnetty mm. Nuoren Suomen pihaseikkailumateriaaleja, jotka löytyvät osoitteesta Rasti on toteutettu koulun liikuntasalissa. Rastilla on vanhemmille kerrottu lasten päivittäisestä liikuntasuosituksesta ja siitä miten se kertyy. Kirjasto Kirjaston rastilla perheille esitellään kohderyhmään kuuluville lapsille sopivia helppolukuisia kirjoja, kuva- ja tietokirjoja. Hervannan kirjasto on koonnut hankkeelle koulunaloittamiseen liittyvien kirjojen listan, joka on tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Mikäli rasti järjestetään kirjaston tiloissa, perheillä on mahdollisuus hankkia lapselle oma kirjastokortti. Jos rasti toteutetaan luokkatilassa, perheille annetaan kirjastokortin saamiseen tarvittava lomake. Arvosuunnistus, syksy Syksyisin järjestetyissä arvosuunnistuksissa rastit on sijoitettu toisiaan lähellä oleviin tiloihin. Kohderyhmänä ovat olleet ensimmäisen luokan oppilaat ja esioppilaat vanhempineen. Ravitsemus Ravitsemusrastilla muistutetaan perheitä säännöllisen ruokarytmin tärkeydestä ja terveellisestä ruoasta. Materiaalina käytetään Eskarista ekaluokalle -hankkeelle koottua ravitsemusmateriaalia ja -näyttelyä. Ne voi tulostaa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Hienomotoriikka Hienomotoriikan rastilla lapset pukevat vanhempien päälle kauluspaidan ja napittavat paidan kiinni. Kun napit on saatu kiinni, lapsi avaa kaikki napit. Lapset ja vanhemmat kiinnittävät erilaisia kortteja ja vaatteita pyykkinarulle pyykkipojilla

8 Käsienpesu ja porkkanan kuoriminen Rastilla opetellaan oikeaoppinen käsienpeseminen ja harjoitellaan porkkanan kuorimista. Alla lastenneuvolan terveydenhoitaja Virva Hyödyn koostama käsienpesuohje. 1. Ota kello, sormukset ja rannekorut pois. Kääri hihat ylös, että voit pestä myös ranteet. 2. Laita sopivan lämmin vesi valumaan, kastele kädet ja ota saippuaa annostelijasta. 3. Anna veden valua ja vaahdota saippua. Pese sormenpäät, peukalot ja sormienvälit sekä käsien ulkoreunat hyvin. 4. Käytä pesemiseen riittävästi aikaa, mielellään sekuntia. 5. Huuhdo kädet pesun jälkeen huolella. 6. Kuivaa kädet mieluiten kertakäyttöisellä käsipyyhkeellä. Kotona kädet kuivataan pyyheliinaan. 7. Likaiseen hanaan ei kannata koskea puhtailla käsillä. Jos hana ei sulkeudu automaattisesti, se kannattaa sulkea käsipaperilla, ainakin kodin ulkopuolella. Käsienpesun jälkeen lapset kuorivat itselleen porkkanan. Perheille opetetaan kuoriminen kuten puukolla veistäminen eli itsestä poispäin. Lopuksi lapsi saa syödä itse kuorimansa porkkanan. Liikunta Liikuntarastilla lapset ja vanhemmat liikkuvat yhdessä. Pienet yhteiset harjoitteet löytyvät hankkeelle tehdystä liikuntamateriaalista, jonka voi tulostaa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Vanhemmuus Vanhemmuusrastille luodaan mukava tunnelma, pieniä istuinryhmiä. Lapset ja vanhemmat keskustelevat kuluneesta päivästä apukysymysten avulla. 1. Kysy lapseltasi millainen koulu-/esikoulupäivä tänään oli? Mitä tehtiin? Miltä tuntui? 2. (Kerro millainen sinun päiväsi oli.) 3. Mitä koulussa/esikoulussa oli ruokana? Mitä lapsesi söi ja minkä verran? 4. Kenen kanssa lapsesi leikki ja mitä leikittiin? 5. Mikä tässä päivässä oli erityisen mukavaa ja miksi? Oliko jotain mikä oli ikävää tai tylsää, jos oli, niin miksi? 6. Käykää läpi yhdessä millainen päivä huomenna on tulossa. Mitä tapahtuu? 7. Kerro ainakin yksi kiva ja positiivinen asia lapsestasi hänelle itselleen! 8. Kirjoita sormella lapsen selkään hänen nimensä ja arvuuta mitä kirjoitit! pelaa eniten tietokonepelejä, kuka tekee eniten ruokaa, kuka halaa eniten, kuka katsoo televisiota eniten ja kuka perheestä lähettää eniten tekstiviestejä. Uni Perheet pohtivat kellojen avulla kuinka monta tuntia lapsi nukkuu yössä. Uninappialustan (tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internet-sivuilta) oikea reuna on peitetty erillisellä paperilla. Nukuttuja tunteja vastaava määrä nappeja laitetaan alustan tyhjiin ruutuihin. Lopuksi perheet vertaavat nappien määrää, nukuttuja tunteja, suositusmäärään (10 h). Tämän jälkeen perheet menevät luokkatilaan, jossa tunnelma on rakennettu rauhalliseksi ja rentouttavaksi musiikin ja valaistuksen avulla. Lattialle laitetaan patjoja, joille perheet voivat istua tai halutessaan käydä makaamaan. Vanhemmat ja lapset rentouttavat toisiaan pallo-, nystyräpallo- tai maalitelahieronnalla. Perheille jaettiin MLL:n Unikortti, jossa kerrotaan riittävän unen merkityksestä. Nyt saat taitella itsellesi koiran. Ota itsellesi neliön mallinen paperi. Ota neliön yhdestä kulmasta kiinni ja vie se tarkasti vastakkaiseen kulmaan. Paina sormella taitekohta. Nyt sinulla on kolmio. Laita taitettu reuna itsestäsi poispäin ylös ja kolmion kärki alaspäin. Nyt sinulla on yksi kolmion kärki alaspäin, yksi oikealle ja yksi vasemmalle. Nyt taittelemme koirallesi korvat! Ison kolmion keskelle jää tilaa koiran silmille ja korvat roikkuvat alaspäin. Taita kulmia niin, että kohta kaikki kolme kulmaa osoittavat alaspäin. Taita oikealla oleva kulma alaspäin korvaksi. Taita samalla tavalla vasemmalla oleva kulma. Taita alaspäin olevan kulman päällimmäinen paperi ylöspäin, pieneksi kolmioksi. Nyt koirallasi on suu! Piirrä koiralle silmät ja kieli. Voit värittää koirasi haluamallasi tavalla. Arvosuunnistusten rastit on suunniteltu ja toteutettu toteuttavien tahojen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Edellä mainittujen rastien lisäksi hankkeessa on toteutettu seuraavat rastit: oppimisen tukeminen, heijastin, tunteet, musiikki, leikki, ensiapu, hyvät tavat ja arkirutiinit. Perheilta Media Rastilla perheet merkitsevät eilisen päivän tv-ohjelmaan eri väreillä mitä lapsi katsoi televisiosta, mitä vanhemmat katsoivat, mitä katsottiin yhdessä ja mitä lapsi olisi halunnut katsoa, mutta vanhemmat eivät antaneet. Lisäksi perheet keskustelevat tv-ohjelmien ikärajoista ja tv:n katselun määrästä perheessä. Kuka meidän perheessä -pelissä edetään noppaa heittämällä. Pelilaudan kysymys luetaan ääneen ja heittovuorossa ollut vastaa kysymykseen. Perhe keskustelee kysymyksestä ja vastauksesta; Ovatko kaikki samaa mieltä? Kysymyksinä ovat esimerkiksi kuka perheessä nukkuu eniten, kuka Askartelua Askartelurastilla lapset ja aikuiset taittelevat koiran kasvot paperista. Ohjeissa käytetään tärkeitä käsitteitä kuten neliö, kolmio, kulma, alas, ylös, vastakkainen, oikea ja vasen. Perheilta on toiminnallinen ilta, joka on suunnattu pienemmälle kohderyhmälle kuin arvosuunnistus esim. esiopetusryhmälle tai koululuokalle. Perheiltaan valitaan yksi teema, jonka ympärille ilta suunnitellaan. Illan tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen. Illan aikana lapset ja aikuiset toimivat perheenä ja yhdessä toisten perheiden kanssa. Toimintaa voidaan myös eriyttää lasten ja aikuisten toiminnaksi. Molemmissa pienryhmissä käsitellään samaa teemaa, mutta toimintamenetelmät suunnitellaan aikuisille/lapsille sopiviksi. Ilta alkaa aina yhteisellä toiminnalla ja päättyy yhteiseen toimintaan. Yhteiseen aloitukseen voidaan valita harjoite, jonka avulla keskustelua käydään pienryhmissä esim. hankkeessa tehty arkijana (tulostet

9 tavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta). Perheiltoja ovat toteuttaneet koulut ja päiväkodit yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. Yhteistyötahojen kutsuminen suunnittelupalaveriin Illan teeman valinta Illan toteutuksen suunnittelu Kutsujen tekeminen ja jakaminen Illan toteuttaminen Palautepalaveri Kaksi esimerkkiä perheillasta 1. Lapsen koulun aloittaminen ja koulunkäynnin tukeminen Illan aikana on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja lapsiin sekä koulun henkilökuntaan. Illan tavoitteena on antaa tietoa ja herättää keskustelua hyvinvointiosaamisesta ja oppimisvalmiuksien tukemisesta. Tavoitteena on myös vanhemmuuden tukeminen. Tilaisuuden kesto on 1,5 tuntia. Yhteinen aloitus: Kortti ensimmäisen luokan opettajalle (15 min) Vanhemmat ja lapset kirjoittavat korttiin lapsesta asioita, joita he haluavat opettajan tietävän. Mitä haluan itsestäni kertoa opettajalle? Millainen olen? Mitä osaan? Mistä pidän? Terveiset opettajalle! Korttiin kirjoitetaan lapsen etu- ja sukunimi, jotta kortti ohjautuu oikealle opettajalle. Tämän jälkeen lasten ja aikuisten toiminta eriytetään. Aikuisten toiminta (1 h): Toimintatilan seinille laitetaan kuusi fläppipaperia, joihin on laadittu teemaan liittyviä kysymyksiä tai väittämiä. Vanhemmat jaetaan pienryhmiin. Ryhmät pohtivat ja kirjaavat keskeisiä asioita fläpeissä olevista asioista. Väittämät, kysymykset ja toteamukset voidaan laatia esimerkiksi kyselykukkasten vastausten pohjalta. Kyselykukkanen on Eskarista ekaluokalle -hankkeen Toijalan kuntatiimissä työstetty kyselykaavake perheille, jossa perheet pohtivat, mikä lapsen koulunaloittamisessa mietityttää, mistä asioista iloitaan koulunaloittamisessa ja minkälaista yhteistyötä toivotaan koulun ja toisten vanhempien kanssa. Lisäksi perheillä on mahdollisuus kirjata omat terveiset koululle. Kyselykukkasen voi tulostaa MLL:n Hämeen piirin nettisivuilta. Esimerkkikysymyksiä: Miten lapsen koulunaloittaminen muuttaa teidän perheenne arkea? Miten koulun tulisi puuttua kiusaamiseen? Mitä sinun mielestäsi on lapsen yksilöllinen huomioiminen koululuokassa? Miten itse voit tukea lapsen koulunkäyntiä? Lapseni saa itse päättää TV:n katselusta ja tietokoneen käytöstä. Lapseni syö viisi ateriaa päivässä ja nukkuu riittävästi. Vanhempien kirjaamat vastaukset ja kommentit puretaan yhteisesti keskustelemalla kodin ja koulun näkökulmat huomioon ottaen. Lasten toiminta: Lapset koristelevat opettajalle annettavan kortin piirtämällä. Tämän jälkeen lapset tekevät pienen tehtävän, jossa lapset miettivät koulun aloittamiseen liittyviä asioita. Harjoite on tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Yhteinen lopetus (15 min): Vanhemmat antavat myönteistä palautetta omalle lapselleen MLL:n Vertaansa vaille -korttien avulla. Vanhemmat valitsevat kortin, joka heidän mielestään kuvaa parhaiten lapsen ominaisuutta. Vanhemmat kertovat lapselle miksi he ovat iloisia juuri tästä lapsen ominaisuudesta. Pois lähtiessä lapset antavat illassa tehdyn kortin opettajalle. 2. Media Illan aikana on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja lapsiin. Illan tavoitteena on antaa tietoa ja herättää keskustelua mediaan liittyvissä asioissa. Tavoitteena on myös vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen. Tilaisuus kestää 1,5 tuntia. Yhteinen aloitus (30 min): Alustus mediasta ja netin turvallisesta ja hyödyllisestä käytöstä. Mediapisteet (45 min): Osallistujat jaetaan perheittäin neljään ryhmään. Toimintapisteet sijoitetaan eri puolille liikuntasalia tai erillisiin tiloihin. Toiminta kestää 10 minuuttia/toimintapiste. Jokaisella pisteellä on henkilö, joka kertoo mitä ja miten harjoite suoritetaan. Mediapiste 1: Labyrinttipelissä perhe etenee vastaamalla tietokoneen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Jokaiseen kysymykseen on kortti, josta löytyy oikea vastaus ja lyhyt selitys. (Mediamateriaali sivu 8) Mediapiste 2: Pöydälle laitetaan erilaisia tietokonepelien ja elokuvien kansia. Lapsi valitsee kansikuvan perusteella pelin tai elokuvan, jonka haluaisi pelata tai katsoa. Samaan aikaan vanhemmat tutustuvat ikäraja- ja sisältömerkintöihin. Lapset ja vanhemmat katsovat yhdessä, mitä lapsi on valinnut ja keskustelevat siitä onko peli tai elokuva sopiva lapselle. (Mediamateriaali sivu 4) Mediapiste 3: Perheet merkitsevät eilisen päivän tv-ohjelmaan eri väreillä, mitä lapsi katsoi televisiosta, mitä vanhemmat katsoivat, mitä katsottiin yhdessä ja mitä lapsi olisi halunnut katsoa, mutta vanhemmat eivät antaneet. Lisäksi perheet keskustelevat tv-ohjelmien ikärajoista ja tv:n katselun määrästä perheessä. (Mediamateriaali sivu 6) Mediapiste 4: Leikkijät istuvat piirissä tuoleilla. Tuoleja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Yksi leikkijä menee seisomaan piirin keskelle. Keskellä oleva leikkijä kertoo nimensä ja jonkin TV-ohjelman, josta tykkää esim. Minä tykkään katsella televisiosta Pikku Kakkosta. Tämän jälkeen kaikki, jotka pitävät samasta ohjelmasta nousevat ylös ja vaihtavat keskenään paikkaa mahdollisimman nopeasti. Se joka jää ilman paikka menee piirin keskelle ja leikki jatkuu kuten edellä. Yhteinen lopetus (15 min): Pöydälle on laitettu kuvia erilaisista kengistä. Vanhemmat ja lapset valitsevat toisilleen kengät ja kertovat, miksi valitsivat juuri nämä kengät. Kaikki perheet toimivat samanaikaisesti, eivätkä muut kuule valinnan perusteita. Reppukahvila Opetushallituksen tekemässä esiopetuksen laatukyselyssä vanhemmat nostivat esiin parannusehdotuksena tiiviimmän yhteistyön myös toisten vanhempien kanssa. Vanhempien tutustumista toisiinsa, keskinäistä yhteistyötä ja vertaistukea pidettiin tärkeänä. Vanhemmat totesivat, että yhteisillä keskusteluilla voidaan vaikeisiinkin asioihin löytää ratkaisu. (Siniharju 2007, 42.) Reppukahvilassa vanhemmat tapaavat samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia. Vapaamuotoisessa keskustelussa edetään vanhempien esiin nostamien asioiden pohjalta tai apuna voidaan käyttää ennalta laadittuja kysymyksiä tai väittämiä. Keskustelulle ei ole asiantuntija-alustajaa. Keskustelua ei myöskään johda kukaan yksittäinen henkilö. Kahvilan ajan lapsille on järjestetty omaa toimintaa esim. ohjattuja liikuntaleikkejä ulkona. Reppukahvila on toteutettu yhteistyössä vanhempainyhdistyksen, MLL:n paikallisyhdistyksen, koulun ja päiväkodin kanssa. Reppukahvilan muistilista: Yhteistyötahojen kutsuminen suunnittelupalaveriin Illan keskusteluaiheen valinta Kutsun tekeminen ja jakaminen Illan valmistelut (pöytien sijoittelu, kahvit) Illan toteuttaminen Palautepalaveri Apukysymysesimerkki koulunaloitusteemalliseen reppukahvilaan: Millainen tulee olemaan pienen koululaisesi aamu? Millainen tulee olemaan pienen koululaisesi iltapäivä? Missä ja milloin lapsesi tulee tekemään läksyt? Mitä kouluvälineitä ekaluokkalainen tarvitsee? Millainen koulumatka lapsellasi on? Miten äitinä/isänä tuet lapsesi koulunkäyntiä? Tarvitseeko lapsesi omaa kännykkää? 16 17

10 Kerho Esiopetusvuoteen ja kouluun pehmeästi valmentava kerho on tarkoitettu perheille, joissa on noin 5-6-vuotiaita esiopetukseen meneviä tai esiopetuksessa olevia lapsia. Kerhossa annetaan vanhemmille vinkkejä, miten tukea lapsen omaa käsitystä itsestä oppijana ja miten vanhempana voi antaa lapselle positiivisia oppimiskokemuksia. Kerho on yksinkertaisten ja helposti myös kotona toteutettavien harjoitusten avulla oppimisvalmiuksia tukevaa toimintaa lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kerho on toteutettu yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistyksen ja päiväkodin kanssa. Kerhoon osallistuvien perheiden määrä on hyvä rajata noin viiteen perheeseen. Näin jokainen perhe saa riittävän tuen ja opastuksen toimintaan. Kerho kokoontuu viisi kertaa ja jokaisen kerhokerran pituus on 45 minuuttia. Jokaisella kerhokerralla on kolme osaa: pieni liikuntatuokio ja kaksi oppimisvalmiuksia tukevaa harjoitetta (kielelliset valmiudet, matemaattiset valmiudet, hienomotoriset taidot). Kerhokerroissa tulee toistua samanlainen aloitus ja lopetus harjoitteiden lisäksi. Harjoitteet on koottu pääosin Eskarista ekaluokalle -hankkeen toimintamateriaaleista, jotka voi tulostaa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Kerhon muistilista: Yhteistyötahojen kutsuminen suunnittelupalaveriin Kerhon sisällön suunnittelu Kutsujen suunnittelu, tekeminen ja jakaminen Ilmoittautumisten vastaanotto Kerhon toteuttaminen Palautepalaveri Esimerkki kerhosta: Pieni liikunnallinen jumppatuokio: Leikitään Kapteeni käskee -leikkiä. Harjoitellaan solmujen tekoa narulla. Opetellaan kengännauhojen sitomista yhdessä vanhemman kanssa. 2. Kerhokerta Riimitellään kalakorttien avulla. Kirjoitetaan perheenjäsenten nimet pahvikortille ja leikataan ne tavuiksi. Millaisia sanoja saadaan, kun perheenjäsenten nimet tavutetaan ja liitetään uudelleen yhteen. Tehdään käsi- ja jalkamerkkien avulla rata toimintatilaan. Radalla edetään siten, että käsi laitetaan käsimerkin päälle ja vastaavasti jalka jalkamerkin päälle. Myös lapset voivat suunnitella radan. Harjoitellaan erilaisten nappien ja vetoketjujen avaamista ja kiinni laittamista. 3. Kerhokerta Kalapelin avulla harjoitellaan yläkäsitteitä: Kumpi sana kuuluu joukkoon? Kalapelissä luetaan väite: Onko totta vai ei? Esimerkiksi A ja T ovat numeroita. Laitetaan lattialle numerokortteja. Lapsi ja aikuinen vuorotellen nostavat toisilleen numerokortin. Tunnistatko numeron? Hyppää tasajalkaa yhtä monta kertaa tai taputa käsillä numeroa vastaava määrä. Leikkaa kortista ympyrä, kolmio tai neliö. Laita klemmareita kortin reunaan. 4. Kerhokerta Kalapelin avulla harjoitellaan alkuäänteen kuuntelua. Mitkä kaksi sanaa alkavat samalla tavalla, samalla äänteellä? Pieni liikunnallinen jumppatuokio: Kapteeni käskee. Harjoitellaan tilan käyttöä ja leikkaamista. Leikkaa lehdistä kuvia ja sommittele niitä paperille. Pieni liikunnallinen jumppatuokio: kuten kerhokerrassa kolme. Kuka, mitä, häh? Yksi leikkijä poistuu huoneesta. Muut sopivat, kenestä lapsesta tai aikuisesta annetaan kuvaavia vihjeitä. Tilasta poistunut leikkijä tulee takaisin ja muut antavat vihjeitä kuka on kyseessä. Esimerkiksi Hänellä on tummat hiukset. Hänellä on housut. TOIMINTAMATERIAALIT Hankkeen toimintamateriaalit koottiin helpottamaan toiminnallisten iltojen suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi ne soveltuvat yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn päiväkodissa, koulussa ja kotona. Toimintamateriaaleissa on helppoja harjoitteita, jotka eivät vaadi erillisten pelien tai materiaalien hankintaa. Harjoitteiden käyttäminen toiminnallisissa illoissa antaa vinkkejä myös vanhemmille oman lapsen oppimisen tukemiseen kotona. Materiaalit ovat tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Kielelliset harjoitteet, puheterapeutti Riitta Mikkonen, Lempäälä kuullun ymmärtämisen, sanaston, käsitteiden ja nimeämisen harjoittelua, kielellisen tietoisuuden sekä kirjaintuntemuksen harjoitteita Matematiikan harjoitteet, luokanopettaja, oppikirjantekijä Sirpa Haapaniemi lukumäärän, luokittelun, mittaamisen ja hahmotuksen harjoitteita Hienomotoriikan harjoitteet, erityisluokanopettaja Malla Eisala, Luopioinen harjoitteita, jotka tukevat lapsen hienomotorisia taitoja Media, MLL:n Hämeen piirin nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder pieniä ja helposti toteutettavia harjoituksia mm. tietokonepelien ja elokuvien ikärajoista, Internetin turvallisesta käytöstä ja tv-ohjelmista Ravitsemus, Pirkanmaan Sydänpiirin terveydenhoitaja Terhi Koivumäki ateriarytmi, ruuan vaikutus jaksamiseen ja oppimiseen ja terveelliset valinnat eri aterioilla Liikunta, Tampereen Diabetesyhdistyksen toiminnanjohtaja, fysioterapeutti, erityisliikunnanohjaaja Pia Nykänen pieniä motoristen perustaitojen harjoitteita 1. Kerhokerta Askarrellaan jokaiselle omat nimikyltit, tutustutaan nimissä oleviin kirjaimiin ja kokeillaan tavutusta ja vertaillaan nimien pituuksia kirjainmäärien ja tavujen määrien mukaan. 5. Kerhokerta Yhdistä pisteet, seuraa viivaa, tee matokiemuroita, piirrä mallin mukaan. Hyödynnetään esimerkiksi Internetistä tulostettavia helppoja sokkeloita, numeronyhdistämistehtäviä tai piirretään itse helppoja kuvioita

11 Kaikki tärkeät perusasiat tuli käsiteltyä mukavalla tapaa HANKKEEN ARVIOINTIA Eskarista ekaluokalle -hankkeessa ( ) kehitettiin neljä toiminnallista toimintamallia (arvosuunnistus, perheilta, reppukahvila ja kerho) tukemaan perheiden hyvinvointiosaamista ja oppimisvalmiuksien tukemista. Ensimmäinen arvosuunnistusmallin mukainen ilta toteutettiin Toijalassa marraskuussa Arvosuunnistus on toiminnallinen hyvinvointiosaamisen- ja oppimisvalmiuksien tukemisen rata. Arvosuunnistusta on toteutettu hankkeen pilottialueiden ulkopuolella vuosien aikana ja se leviää edelleen. Ensimmäinen perheilta toteutettiin Tampereen Hervannassa Helapuiston päiväkodissa keväällä Perheiltojen teemoina ovat olleet mm. perheen arkirytmi, koulunaloittaminen, media ja ravitsemus. Reppukahvilassa vanhemmilla on mahdollisuus keskustella toisten samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Ensimmäinen Reppukahvila toteutettiin Hollolassa keväällä Viidestä kokoontumiskerrasta koostuva kerho ESKARISTA EKALUOKALLE HANKKEEN KOHDERYHMÄT, TAVOITTEET, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI KOHDERYHMÄ Lapset (6-8 v) Perheet Lähiyhteisöt, Lapsen kehitysyhteisöt MLL:n paikallisyhdistykset KEHITTÄMISTAVOITTEET 1. Lapsen siirtymävaiheen silloittaminen esikoulusta kouluun. 2. Vanhempien ja lasten käytännön hyvinvointiosaamisen taitojen lisääminen. 3. Perheiden omaan harjoitteluun sopivien menetelmien kehittäminen lapsen tueksi oppimisvaikeuksissa. 4. Vanhempien, esikoulun ja koulun sekä MLL:n yhteistyömuotojen edistäminen lapsen soputumisvaikeuksien ehkäisemiseksi. 5. MLL:n vapaaehtoisten toimintojen kehittäminen esikoululaisten ja ekaluokkalaisten lasten tukemiseen TULOSTAVOITTEET Vanhempainilloista perheiltoja Perheilloille jatkuvuutta eskarista ekaluokan loppuun Vanhemmille vertaistukea ja tietoa arjen hyvinvoinnin rakentumisesta Perheiden tunnetaitojen kehittyminen Oppimisvaikeuksissa tukevien menetelmien soveltaminen vertaisryhmissä Perheryhmiä lapsen oppimisen taitojen harjoitteluun (keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen ym.) Perheiltojen ympärille kehitetään vanhempien, koulun ja oppilashuollon välistä yhteistyötä Yhteisöllisyyden lisääntyminen syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi Toteutetaan ryhmänohjaajakoulutusta ja ryhmänohjaajien jatkokoulutusta ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI Perheiden palaute (lomake) Ammattilaisten palaute Tapahtumien ja osallistujien määrä Työntekijöiden itsearviointi Perheiden palaute (lomake, lasten piirrokset, kertomukset) Ammattilaisten palaute Työntekijän itsearviointi Ammatillisen yhteistyön dokumentointi Perheiden ja ammatillinen palaute Ryhmien, osallistujien ja tapahtumien määrä Verkoston ammatillisten toimijoiden palaute Perheiden palaute (lomake) Osallistujien palaute Kouluttajien itsearviointi MLL:n paikallisyhdistysten palaute toteutettiin ensimmäisen kerran Tampereen Hervannassa keväällä Kerhokerroilla vanhemmat saivat ideoita lapsen oppimisvalmiuksien tukemiseen ja positiivisten oppimiskokemusten antamiseen lapselle. Kaikkia edellä mainittujen toimintamallien suunnittelua ja toteuttamista helpottamaan julkaistiin kuusi toimintamateriaalikokonaisuutta (kielelliset harjoitteet, hienomotoriikan harjoitteet, matematiikan harjoitteet, mediamateriaali, ravitsemusmateriaali ja liikuntamateriaali) MLL:n Hämeen piirin internetsivuilla. Pilottialueiden toimintaa suunnittelevien kuntatiimien muodostaminen onnistui pilottipaikkakunnilla hyvin. Kuntatiimien muodostamisessa on hyvä huomioida MLL:n paikallisyhdistysten yhteistyökumppanit ja alueella olevat valmiit työryhmät. Koivistonkylässä Tampereella toimii moniammatillinen yhteistyöverkosto, alueen toimijat, johon MLL:n Koivistonkylän yhdistys sai edustajan. Pääsääntöisesti kuntatiimin jäsenet osallistuvat kokouksiin säännöllisesti ja sitoutuivat erinomaisesti hankkeen toimintaan. Ylisektorinen toimintamalli oli muutamalla pilottialueella jo käytössä oleva toimintatapa. Uuden, ylisektorisen, toimintamallin käyttöönotto kunnissa vaatii tietoa, totuttelua ja halua kokeilla jotain uutta. Erittäin haasteellisena hankkeessa koettiin koulutusten ja kokousten ajankohtien suunnittelu. Hankkeessa toimi runsaasti vapaaehtoistoimijoita. He osallistuivat hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen omalla vapaaajallaan. Koulutus- ja kokousajankohdiksi olisivat parhaiten sopineet illat ja viikonloput. Koulujen, päiväkotien, neuvoloiden ja muiden yhteistyötahojen toiveena oli, että koulutukset ja kokoukset järjestettäisiin virka-ajan puitteissa. Molemmat osapuolet tulivat vastaan ja kokousajankohdat saatiin soviteltua mahdollisimman monille sopiviksi. Hankkeen päättymisen jälkeen yhteisten aikojen sopiminen tulee edelleen olemaan haaste. Pilottialueille nimettiin kuntatiimien koollekutsujat. Näin pyrittiin takaamaan toimintamallien toteuttaminen alueilla myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tapahtumista tiedottaminen tulee miettiä erittäin tarkasti. Hankkeen aikana huomattiin, että reissuvihon väliin laitettu kutsu ei tavoita perheitä toivotulla tavalla. Tilaisuuksista tulisikin kertoa lapsille ja vanhemmille kasvokkain. Niissä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa vanhemmille ja lapsille oli kerrottu illasta ja kerrottu illan sisällöstä, osallistumisprosentti oli erittäin suuri. Toimintailtojen toteuttajilta ja vanhemmilta saatiin erittäin paljon positiivista palautetta iltojen muuttamisesta toiminnallisiksi. Vanhemmat kokivat, että osallistuminen oli helppoa, kun koko perhe sai osallistua iltaan. Teemat rasteilla ja illoissa koettiin tärkeiksi ja toiminnallinen toteutustapa motivoi koko perheen pohtimaan asioita. Kuntatiimin arviointitilaisuudessa koulun rehtori totesi, että paluuta vanhaan ei enää ole ja vanhempainillat saatiin siirrettyä 2000-luvulle. MLL:n paikallisyhdistykset pohtivat omaa rooliaan perheiltojen toteuttajina. Ennen kaikkea tutuille vanhemmille keskustelevan illan toteuttaminen koettiin vielä haastavana. Perheiltamallin juurruttaminen osaksi paikallisyhdistysten toimintaa vaatii vielä tukea MLL:n Hämeen piiriltä. Iltojen toteuttajat antoivat erittäin positiivista palautetta hankkeen toimintamateriaaleista. Myös muilta toimijoilta on saatu positiivista palautetta toimintamateriaaleista. Valtakunnallisilla neuvolapäivillä eräs terveydenhoitaja totesi, että juuri tällaista materiaalia neuvolatyössä on kaivattu. Positiivisina asioina koettiin harjoitteiden selkeys, monipuolisuus ja helppo käyttöönotettavuus. Erillisiä materiaaleja toteuttamiseen ei tarvitse ostaa ja ohjeet voi tulostaa maksutta MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Osallistujamäärät yllättivät iltojen toteuttajat. Osallistumisprosentti oli huomattavasti suurempi kuin perinteisissä vanhempainilloissa. Myös maahanmuuttajataustaisten perheiden osallistumismäärä oli suurempi kuin perinteisissä illoissa. Tilaisuuksien tarkat kävijämäärät löytyvät liitteestä. Tilaisuuksien määrä Osallistujamäärät yhteensä Arvosuunnistus Perheilta Hankkeen järjestämä muu tilaisuus Hankkeen järjestämä koulutus Verkostotapaaminen 3 46 Yhteensä

12 Liitteet Liite 1 Eskarista ekaluokalle -hankkeen päättymisen jälkeen MLL:n Hämeen piiri vastaa hankkeessa kehitettyjen toimintamallien kouluttamisesta, neuvonnasta ja levittämisestä. Toimintamallien kouluttaminen on osa MLL:n Hämeen piirin vuosittaista koulutussuunnitelmaa. Hankkeessa kehitetystä toimintamalleista tehdään esite, jota MLL:n Hämeen piiri jakaa aktiivisesti koko piirin alueella ja valtakunnallisesti paikallisyhdistyksille ja yhteistyökumppaneille. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja -materiaaleja tullaan hyödyntämään MLL:n Hämeen piirin tulevissa hankkeissa ja muussa toiminnassa. Hankkeelle asetetut kehittämistavoitteet saavutettiin. Toimintamalleissa ja -materiaaleissa on huomioitu lapsen siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen, hyvinvointiosaamisen taitojen lisääminen, lapsen oppimisvalmiuksien tukeminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Perinteistä vanhempainiltamallia muutettiin siten, että iltoihin osallistuivat perheet. Toiminnallisuus ja vanhempien vertaistuki saivat erittäin paljon positiivista palautetta vanhemmilta ja iltojen toteuttajilta. Lähteet K ar ikosk i, Hannele Lapsen koulunaloittaminen ekologisena siirtymänä. Vanhemmat informantteina lapsen siirtymisessä esiopetuksen kasvuympäristöistä perusopetuksen kasvuympäristöön. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö. O p e tu sh alli tu s Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Moniste 7. R imp el ä, Matt i Koululaisten hyvinvointi. MLL:n Hämeen piirin Koululaiset ja kotiväki seminaari Sinihar ju, Mar j atta Esiopetuksen laatu ja merkitys Vanhempien ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan opettajien arvioimana. Opetushallitus 22 23

13 Liite 2 Liite 3 Eskarista Ekaluokalle ARVOSUUNNISTUKSESSA JA PERHEILLOISSA KÄYTETTYJEN ESITTEIDEN TILAUSTIEDOT: Hankkeen toimintamateriaalit on tulostettavissa osoitteesta: Ravitsemusnäyttelyn voi lainata korvausta vastaan Pirkanmaan Sydänpiiristä: Terhi Koivumäki terhi.koivumaki@pirkanmaansydanpiiri.fi p Esitteet, joita voi tilata postikulujen hinnalla: Ravitsemus: Media: Kunnon välipala Iloisen hymyn evästys Tiedätkö mitä haukkaat? Mediakasvattajan kenttäopas info@ficora.fi Elokuvien ja videoiden ikärajat Pelien ikärajat

14 Liite 4 Eskarista Ekaluokalle -hanke ( ) Ohjausryhmä: rehtori Marja Riekkola, Tampere, ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Leena Heimonen, Riihimäki päivähoidon johtaja Helena Koskimäki, Padasjoki lapsiasiamies Tiia Heinäsuo, Tampere ( asti), vs lapsiasiamies Mia Lumio ( alkaen), MLL:n Koivistonkylän yhdistyksen varapuheenjohtaja Nina Mustonen, Tampere Hankkeen pilottipaikkakunnat: Hauho Hervanta (Tampere) Hollola Koivistonkylä (Tampere) Toijala (Akaa) Hankkeen työntekijät: projektikoordinaattori Virve Savolainen projektisuunnittelija Kati Kemppainen projektisuunnittelija Sari Luttinen 26

15