Eskarista ekaluokalle -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eskarista ekaluokalle -hanke 2007-2009"

Transkriptio

1 Eskarista ekaluokalle -hanke

2 Eskarista ekaluokalle -hanke Kiva kun sain nähdä paikan mihin tulee, niin ei jännitä niin paljon syksyllä

3 Sisältö Saatesanat...6 Risuna se, että tätä ei järjestetty jo vuonna 1968, kun lapsen isä aloitti koulun. ESKARISTA EKALUOKALLE -HANKKEEN TAUSTAA...7 Hienoa, että tilaisuuteen oli saatu monta erilaista toimijaa mukaan. HANKKEEN TOTEUTUS VUOSINA Vanhempainillat 2000-luvulle HANKKEEN TULOKSET...10 Perheilta...15 Reppukahvila...17 Kerho...18 TOIMINTAMATERIAALIT...19 Kaikki tärkeät perusasiat tuli käsiteltyä mukavalla tapaa HANKKEEN ARVIOINTIA...20 Lähteet...22 Liitteet...23 Kutsu Palautelomake Materiaalien tilaustiedot Ohjausryhmä Hankkeen pilottipaikkakunnat Hankkeen työntekijät Toteutus: Mainostoimisto Humina 5

4 Saatesanat Risuna se, että tätä ei järjestetty jo vuonna 1968, kun lapsen isä aloitti koulun. ESKARISTA EKALUOKALLE Arvosuunnistus toimintamalliksi Koulunaloitus on suuri muutos lapsen ja vanhempien elämässä. Kouluun menon soisi tuovan lapselle iloa ja onnistumisen kokemuksia, jotka luovat hyvän pohjan pitkälle koulutaipaleelle. Lapsen koulunaloituksen kynnystä on tärkeä madaltaa tukemalla vanhemmuutta ja tarjoamalla vanhemmille mahdollisuus olla osa kouluyhteisön arkea. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin kolmivuotisessa Eskarista ekaluokalle -hankkeessa on kehitetty uudenlaiseen yhteisöllisyyteen innostavia ja kannustavia malleja. Hankkeen aikana syntyneet toimintamallit arvosuunnistus, perheillat ja reppukahvilat ovat tukeneet koko perhettä esikoululaisen aloittaessa peruskoulunsa. Arvosuunnistuksen tavoitteena on ollut herättää perheet pohtimaan omia arvojaan sekä auttaa lasta koulun aloituksessa. Pienten koululaisten vanhempia askarruttavat samankaltaiset asiat, joita on ollut hyvä jakaa toisten vanhempien kanssa. Rasteilla on tutustuttu toisiin vanhempiin ja lapsiin, vaihdettu kokemuksia ja verkostoitu. Rastien totuttajakumppaneina ovat MLL:n paikallisyhdistysten lisäksi olleet mm. päiväkoti, koulu, seurakunta, kirjasto, kouluterveydenhoito, liikenneturva ja poliisi. Lapsen koulutien helpottamiseksi eri tahojen tutustuminen toinen toisiinsa on yhdistänyt järjestöväkeä, julkisia toimijoita, lapsia ja perheitä. Eskarista ekaluokalle hankkeessa on tehty toimintamateriaaleja, jotka on koottu helpottamaan arvosuunnistusten rastien ja perheiltojen suunnittelua ja toteuttamista. Toimintamateriaalit ovat auttaneet vanhempia tukemaan lasta myös oppimisvalmiuksissa ja arjen askareissa koulutien alkutaipaleella. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tavoitteena oli kehittää helppoja malleja ja materiaaleja, joiden avulla vanhemmat voisivat tukea oman lapsen oppimista ja yhteistyö eri toimijoiden kesken lisääntyy. Toimintailtojen toteuttajilta ja vanhemmilta saatiin paljon positiivista palautetta. Vanhemmat kokivat, että osallistuminen oli helppoa, kun koko perhe sai osallistua. Teemat rasteilla ja perheilloissa koettiin tärkeiksi ja toiminnallinen toteutustapa motivoi koko perheen pohtimaan asioita. Hyödyllistä tietoa iloisessa paketissa, sanoitti eräs vanhempi. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme hankekunnissa. Raha-automaattiyhdistykselle ja henkilökunnalle. Lasten ilo ja vanhempien vertaisuus on ollut lahjomaton mittari! Marita Viertonen toiminnanjohtaja MLL:n Hämeen piiri ry ESKARISTA EKALUOKALLE -HANKKEEN TAUSTAA Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Hämeen piirin Eskarista ekaluokalle -hanke sai Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vuosille Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin ja kehitetyt toimintamallit ovat sovellettavissa myös muille ikäryhmille. Hankkeen pilottialueina olivat Tampereen Hervanta ja Koivistonkylä, Hauho, Hollola ja Akaan Toijala. Eskarista ekaluokalle -hankkeen suunnitelmassa todettiin, että lapsen siirtyminen kouluun tuo mukanaan suuria muutoksia perheen ja lapsen arkipäivään. Vaikka esiopetus toteutettaisiin koulun tiloissa, lapsi kohtaa suuria muutoksia vanhempien kanssa. Vaikka toimintaympäristö on tuttu, lapsi joutuu ottamaan enemmän vastuuta toiminnastaan ja liikkumisesta koulupäivän ja sen jälkeisen iltapäivän aikana. Esiopetuksen laatukyselyn tuloksissa tämä aiheutti huolta vanhemmissa (Siniharju 2007, 17). Ne lapset, jotka eivät osallistu esiopetukseen tai esiopetus järjestetään päiväkodin tiloissa, kohtaavat edellä mainittujen lisäksi toimintaympäristön muutokset. Muutosvaiheessa lapset ja vanhemmat tarvitsevat tukea. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia toimintamalleja yhteistyössä vapaaehtoistoimijoiden ja ammattihenkilöstön kanssa. Hankkeen suunnitelmassa korostui myös professori Matti Rimpelän (2006) toteamus siitä, että oppimista ajatellaan usein vain perinteisen koulusivistyksen näkökulmasta. Siinä korostuvat lukeminen, laskeminen, kielet ym. Erityisesti ennen kouluikää ja kouluiän alkuvuosina lapsi oppii myös hyvinvointiin vaikuttavat elämäntavat. Hyvinvointioppimiseen kuuluvat Rimpelän mukaan erityisesti liikkuminen, puhuminen ja vuorovaikutus, sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen, arjen rakentuminen ja rytmit, kuormituksen ja levon suhde, nukkuminen, rentoutuminen ja ruokailu. Rimpelän mukaan kotien arkielämän hyvinvoinnin arviointi ja rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää. Myös rohkaiseva palaute ja myönteiset oppimiskokemukset edistävät hyvinvointia. Vanhemmuus tarvitsee tukea ja vanhempien hyvinvointi on oleellista lapsen hyvinvointioppimiselle. Hannele Karikoski toteaa väitöskirjassaan, että kodin ja koulun välistä yhteistyötä on mahdollista vahvistaa, jos jo esiopetusvaiheessa aloitetaan kodin, esikoulun ja koulun keskinäinen yhteistyö. Karikosken mukaan yhteistyön tavoitteena on lapsen kouluun siirtymisen helpottaminen ja siirtymän ymmärtäminen luontevana esikoulun jatkeena. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että vanhempien osallistuminen siirtymävaiheessa lapsensa kouluun valmistautumiseen on edistänyt lapsen sopeutumista ja menestymistä koulussa. (Karikoski 2008, 55,56,59.) Opetushallituksen vanhemmille tekemän esiopetuksen laatukyselyn tuloksissa, vanhemmat toivoivat tietoa siitä, miten he voisivat kotona auttaa ja tukea lapsen oppimista (Siniharju 2007, 43). Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi oli kirjattu oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja oppimisvalmiuksien tukeminen. Tavoitteena oli kehittää helppoja malleja ja materiaaleja, joiden avulla vanhemmat voisivat tukea oman lapsen oppimista. 6 7

5 Hienoa, että tilaisuuteen oli saatu monta erilaista toimijaa mukaan. Hankkeelle asetetut kehittämis- ja tulostavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. ESKARISTA EKALUOKALLE HANKKEEN KOHDERYHMÄT, TAVOITTEET, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI KOHDERYHMÄ Lapset (6-8 v) Perheet Lähiyhteisöt, Lapsen kehitysyhteisöt MLL:n paikallisyhdistykset KEHITTÄMISTAVOITTEET 1. Lapsen siirtymävaiheen silloittaminen esikoulusta kouluun. 2. Vanhempien ja lasten käytännön hyvinvointiosaamisen taitojen lisääminen. 3. Perheiden omaan harjoitteluun sopivien menetelmien kehittäminen lapsen tueksi oppimisvaikeuksissa. 4. Vanhempien, esikoulun ja koulun sekä MLL:n yhteistyömuotojen edistäminen lapsen soputumisvaikeuksien ehkäisemiseksi. 5. MLL:n vapaaehtoisten toimintojen kehittäminen esikoululaisten ja ekaluokkalaisten lasten tukemiseen TULOSTAVOITTEET Vanhempainilloista perheiltoja Perheilloille jatkuvuutta eskarista ekaluokan loppuun Vanhemmille vertaistukea ja tietoa arjen hyvinvoinnin rakentumisesta Perheiden tunnetaitojen kehittyminen Oppimisvaikeuksissa tukevien menetelmien soveltaminen vertaisryhmissä Perheryhmiä lapsen oppimisen taitojen harjoitteluun (keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen ym.) Perheiltojen ympärille kehitetään vanhempien, koulun ja oppilashuollon välistä yhteistyötä Yhteisöllisyyden lisääntyminen syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi Toteutetaan ryhmänohjaajakoulutusta ja ryhmänohjaajien jatkokoulutusta ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI Perheiden palaute (lomake) Ammattilaisten palaute Tapahtumien ja osallistujien määrä Työntekijöiden itsearviointi Perheiden palaute (lomake, lasten piirrokset, kertomukset) Ammattilaisten palaute Työntekijän itsearviointi Ammatillisen yhteistyön dokumentointi Perheiden ja ammatillinen palaute Ryhmien, osallistujien ja tapahtumien määrä Verkoston ammatillisten toimijoiden palaute Perheiden palaute (lomake) Osallistujien palaute Kouluttajien itsearviointi MLL:n paikallisyhdistysten palaute HANKKEEN TOTEUTUS VUOSINA Hankkeen työntekijöiden, koordinaattori Virve Savolaisen ja suunnittelija Kati Kemppaisen työsuhde alkoi kesäkuussa Vuonna 2008 hanke toimi seitsemän kuukautta ilman suunnittelijaa. Marraskuussa 2008 hankkeen suunnittelijana aloitti Sari Luttinen. Työntekijöiden toimisto sijaitsi MLL:n Hämeen piirin piiritoimistolla Tampereella. Osallistumismahdollisuutta hankkeeseen tarjottiin MLL:n Hämeen piirin valitsemille yhdistyksille. Hankkeeseen sitoutuivat vuosiksi Hauhon, Hollolan, Tampereen Hervannan ja Koivistonkylän sekä Akaan Toijalan paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistykset nimesivät keskuudestaan vastuuhenkilön, joka osallistui kuntatiimin kokouksiin ja toimi tiedonvälittäjänä yhdistyksessä. MLL:n paikallisyhdistysten ympärille koottiin kullekin alueelle kuntatiimi, joka on MLL:n Hämeen piirin Menoa maalla -hankkeessa syntynyt yhteistyömuoto; paikallisten asioiden asiantuntijoiden toimintafoorumi. Kuntatiimit suunnittelivat toimintaa oman alueen tarpeiden ja resurssien mukaan. Kuntatiimien kokoamisessa huomioitiin MLL:n paikallisyhdistysten yhteistyötahot ja mahdolliset uudet yhteistyötahot. Kuntatiimeihin kutsuttiin edustajia mm. lastenneuvolasta, päivähoidosta ja perusopetuksesta. Kuntatiimeihin osallistuivat eri toimijat itse valitsemallaan edustuksella. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli tukea ja ohjata projektia tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjausryhmään nimettiin viisi henkilöä. Ohjausryhmän jäsenillä oli mahdollisuus osallistua kokousten lisäksi hankkeen verkostotapaamisiin. MLL:n Hämeen piirillä on kirjalliset ohjeet projektien ohjausryhmän tehtävistä, kokoonpanosta ja nimittämisestä. Hankkeen aikana toteutettiin useita erilaisia toiminnallisia iltoja perheille. Koulutuksia järjestettiin Tampereella ja pilottialueilla. * Lisäksi hankkeen arvosuunnistusmallin mukaisia iltoja järjestettiin pilottialueiden ulkopuolella hankkeen saamien tietojen mukaan ainakin Ruovedellä, Kouvolassa, Joutsassa, Hattulassa, Valkeakoskella ja Tampereella Nekalassa, Olkahisissa, Härmälässä ja keskustassa. Hanke-esittelyjä ja hankkeen toimintamallien esittelyjä on hankkeen aikana tehty 48. Osa hanke-esittelyistä on ollut osa isompaa kokonaisuutta, jolloin hanke-esittely on ollut kestoltaan puolesta tunnista kahteen tuntiin. Kuulijoita tilaisuuksissa on ollut muutamasta henkilöstä yli kahteen sataan. Lisäksi hanketta on esitelty Hyvä alku -messuilla syksyllä 2008, valtakunnallisten kouluterveyspäivien posterinäyttelyssä Tampereella ja valtakunnallisten neuvolapäivien ideatorilla Helsingissä syksyllä Hankkeen päätöstilaisuus järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen seminaaritiloissa Tilaisuudessa esiteltiin hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja -materiaaleja. Seminaaritiloihin rakennettiin toimintamallien esittelypisteet, joissa kävijät saivat mm. itse tutustua ja kokeilla arvosuunnistuksen erilaisia rasteja. Esittelijöinä toimivat iltoja toteuttaneet henkilöt, materiaalien tekijä ja MLL:n Hämeen piirin työntekijöitä. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki MLL:n Hämeen piirin alueen paikallisyhdistykset ja kuntien edustajia. Tilaisuudessa kävi yhteensä 80 henkilöä mm. Lopelta, Padasjoelta, Hämeenlinnasta, Riihimäeltä, Janakkalasta, Kangasalta, Orivedeltä ja Ylöjärveltä. Hankkeen aikana tehtiin yksi opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija Suvi Virolainen selvitti opinnäytetyössään esikouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa ajatuksia lapsen koulun aloittamisesta. Tutkimuskysymysten avulla selvitettiin lasten ja vanhempien ajatuksia ja odotuksia koulun aloittamisesta, kouluympäristöstä sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Tutkimus toteutettiin Hollolassa syksyllä 2008 ja opinnäytetyö valmistui keväällä Opinnäytetyö on julkaistu osoitteessa https://oa.doria.fi/handle/10024/ *) Tilaisuuksien määrä Osallistujamäärät yhteensä Arvosuunnistus Perheilta Hankkeen järjestämä muu tilaisuus Hankkeen järjestämä koulutus Verkostotapaaminen 3 46 Yhteensä

6 Vanhempainillat 2000-luvulle HANKKEEN TULOKSET Hankkeelle asetetut kehittämistavoitteet saavutettiin. Toimintamalleissa (arvosuunnistus, perheilta, reppukahvila ja kerho) ja -materiaaleissa on huomioitu lapsen siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen, hyvinvointiosaamisen taitojen lisääminen ja lapsen oppimisvalmiuksien tukeminen. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli mahdollista kuntatiimien kautta. Hannele Karikoski kuvaa väitöskirjassaan vanhoja perinteisiä vanhempainiltoja illoiksi, joissa vanhemmat ovat usein kuuntelijoina ja tällöin tilaisuuksia voidaan kuvata rehtorin tai opettajan illaksi vanhemmille (2008, 53). Kun tilaisuuteen kutsutaan koko perhe, osallistumismahdollisuus perheillä kasvaa. Myös ns. perinteisten vanhempainiltojen muuttaminen toiminnallisiksi on nostanut osallistumisprosenttia. Isien osallistumismäärät ovat suuremmat kuin perinteisissä vanhempainilloissa. Vieraskielisten perheiden on helpompaa osallistua toiminnalliseen vanhempainiltaan kuin perinteiseen luentotyyppiseen iltaan. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ovat yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Hankkeen kohderyhmänä olivat esioppilaat, ekaluokkalaiset ja heidän vanhempansa. Kehitettyjä toimintamalleja voidaan käyttää kaikenikäisten lasten ja nuorten toiminnassa. Kaikkia malleja yhdistää toiminnallisuus ja se, että perheiden rooli illassa on aktiivinen. Iltojen toteuttaminen perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden kesken, jolloin kokonaisvastuu jakautuu usealle eri toimijalle. Toimintamallien sisältö ei ole vakio, vaan se suunnitellaan toteuttavien tahojen ja alueen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Vaikka tietty tilaisuus toteutetaan alueella vuosittain, tulee aina pohtia illan sisältöä senhetkisen tarpeen mukaan. Vuodesta toiseen samoilla sisällöillä toteutettava ilta ei välttämättä anna perheille sillä hetkellä tärkeää ja tarpeellista tietoa. Perheiltä saadussa palautteessa on ollut positiivisena asiana eri toimijoiden yhteistyö. Onkin tärkeää, että perheille välittyy tunne ja tieto siitä, että kaikki illan toteuttajat seisovat yhdessä illan teemojen ja sisältöjen takana. Arvosuunnistus Toiminnallisuus, vapaamuotoisuus ja yhteistyö (verkostoituminen) kuvaavat sanoina erittäin hyvin hankkeessa kehitettyä arvosuunnistusmallia. Hyvinvointiosaamisen ja oppimisvalmiuksien tukemisen rata toteutetaan toiminnallisilla rasteilla. Jokaisella rastilla on selkeä hyvinvointiosaamisen tai oppimisvalmiuksien tukemisen tavoite. Perheet kiertävät rasteilla omaan tahtiin ja lapset keräävät rasteilta leimoja omaan leimakorttiinsa. Tämän avulla perheet tietävät mitkä rastit ovat vielä käymättä. Eskarista Ekaluokalle -ilta Arvosuunnistuksen toteuttamisen helppous perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön. Kukin toimija / toimijataho suunnittelee ja toteuttaa yhden tai kaksi rastia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kukin suunnittelee noin 10 minuuttia kestävän kokonaisuuden ja toteuttaa sitä tilaisuuden ajan (noin 1,5 h). Rastien suunnittelussa tulee huomioida se, että rastilla on samaan aikaan useita perheitä ja perheitä saapuu ja lähtee koko ajan. Rastilla on hyvä olla 1-2 henkilöä, jotka ohjeistavat mitä rastilla tehdään. Rastit sijoitetaan eri luokka- tai toimintatiloihin. Rastit voidaan sijoittaa lähelle toisiaan tai jos tapahtumalla tuetaan lapsen kouluun tutustumista, rastit on hyvä sijoittaa koulun niihin tiloihin joissa ensimmäisen luokan oppilaat liikkuvat esim. ruokala, luokkatila, liikuntasali, kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Arvosuunnistuksen toteuttamisen muistilista: yhteistyötahojen kutsuminen suunnittelupalaveriin rastien sisältöjen ja toteuttajien sopiminen tilan varaaminen ja toteutuksen ajankohdan sopiminen kutsujen tekeminen ja jakelusta sopiminen valitaan vastuuhenkilö/henkilöt tilaisuuteen rastien suunnittelu ja valmistaminen illan toteuttaminen palautepalaveri Rasteilla on jaettu joitakin kyseisen rastin teemaan liittyviä maksuttomia esitteitä. Kokonaisuutta suunniteltaessa on hyvä muistaa, että liiallinen esitteiden jakaminen ei anna toivottua tulosta. Joitakin esitteitä voidaan laittaa esille. Näin vanhemmat voivat halutessaan ottaa ne mukaansa. Mikäli jokin asia nähdään erittäin tärkeänä, on esite hyvä jakaa jokaiseen perheeseen. Hankkeen aikana rasteja ovat toteuttaneet: MLL:n paikallisyhdistys, päiväkoti: esiopettaja, päiväkodin johtaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, koulu: rehtori, alkuopettaja, erityisopettaja, keittiöhenkilökunta, koulupsykologi, koululaisten iltapäiväkerho, vanhempainyhdistys, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kirjasto, puheterapeutti, poliisi, SPR, Liikenneturva, seurakunta, muu yhdistys. Arvosuunnistus, kevät Keväällä toteutetuissa arvosuunnistuksissa rastit sijoitettiin tiloihin, joissa ensimmäisen luokan oppilaat toimivat esim. luokkatila, ruokala, liikuntasali, terveydenhoitajan vastaanotto, erityisopettajan luokka. Perheillä on mahdollisuus tutustua koulurakennukseen yhdessä. Rastien suunnittelussa hyödynnetään Eskarista ekaluokalle -hankkeen toimintamateriaaleja, jotka ovat tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Media Pöydälle laitetaan erilaisia tietokonepelien ja elokuvien kansia. Lapsi valitsee kansikuvan perusteella pelin tai elokuvan, jonka haluaisi pelata tai katsoa. Samaan aikaan vanhemmat tutustuvat ikäraja- ja sisältömerkintöihin. Lapset ja vanhemmat katsovat yhdessä mitä lapsi on valinnut ja keskustelevat siitä onko peli tai elokuva sopiva lapselle. Labyrinttipelissä perhe etenee vastaamalla tietokoneen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Jokaiseen kysymykseen on kortti, josta löytyy oikea vastaus ja lyhyt selitys. Liikenne Liikennerastilla vanhemmille ja lapsille havainnollistetaan koulun lähiliikennettä. Lapsille ja vanhemmille kerrotaan liikenteen vaaranpaikoista ja koulun toiveista esim. siitä missä autolla tuotavat lapset tulisi jättää pois kyydistä. Lopuksi lapset ja vanhemmat suunnittelevat kartan avulla lapselle turvallisen kävelyreitin kouluun. Liikennerastille sopivaa materiaalia voi tulostaa osoitteesta

7 Koulu Koulun rastilla vanhemmilla ja lapsilla on mahdollisuus tutustua opettajiin ja kurkistaa koululaisen pulpettiin. Rastilla kirjoitetaan tulevalle opettajalle kirje tai kortti, johon kirjoitetaan asioita, joita halutaan kertoa opettajalle ennen koulun alkamista. Kirjeeseen kirjoitetaan lapsen koko nimi, jotta kirje ohjautuu oikealle opettajalle. Kielellisten taitojen tukeminen Perheet harjoittelevat yläkäsitteitä. Lapsi ja aikuinen keksivät vuorotellen mahdollisimman monta ruokaa. Aikaa on esimerkiksi kaksi minuuttia. Aikaa voidaan mitata tiimalasin avulla. Vastaukset merkitään pelialustalle viivalla tai napilla. Lopuksi lasketaan kuinka monta ruokaa perhe keksi. Lisäksi nimetään edellisen tapaan mahdollisimman monta eläintä, vaatetta ja ammattia. Alkutavupelissä pöydälle laitetaan erilaisia kuvia kuvapuoli ylöspäin. Aikuinen sanoo jonkin kuvan esineen/asian alkutavun (esim. kel-). Lapsi miettii mikä sana on kyseessä (kello) ja ottaa kyseisen kuvan pois pöydältä. Tämän jälkeen lapsi sanoo alkutavun ja aikuinen etsii oikean kuvan. Vanhemmuus Vanhemmuusrastilla pohditaan koulun aloittamiseen liittyviä asioita. Kysymykset on kirjoitettu paperille lisäohjeineen ja vastausvaihtoehdot ympyrän sektoreihin. Vanhemmat lukevat kysymyksen lapselle ja asioita pohditaan yhdessä oman perheen kesken. Vastaukset on kirjoitettu ympyrän kolmeen eri sektoriin. Perheet merkitsevät vastauksensa tarralla tai kirjoittavat oman vastauksensa kohtaan jokin muu, mikä. Rastilla on kolme erilaista ympyrää vastausvaihtoehtoineen. Kysymys Meidän mielestämme tärkein taito koulun alkaessa on Miettikää yhdessä miksi Minua äitinä/isänä koulun aloittamisessa jännittää Kerro lapsellesi miksi Koulun aloittamisessa minua jännittää Kerro isälle/äidille miksi Miettikää yhdessä mitä voisi tehdä, että ei jännittäisi liikaa Vastausympyrän vaihtoehdot: Osata toimia yhdessä toisten lasten kanssa (sosiaaliset taidot) Osata huolehtia omista tavaroista, läksyistä Jokin muu, mikä? Koulumatka Oppiminen, läksyistä suoriutuminen Jokin muu, mikä? Opinko lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan Uudet kaverit, uusi opettaja Jokin muu, mikä? Lopuksi vanhemmat antavat positiivista palautetta lapselle MLL:n Vertaansa vailla -korttien avulla. Vanhemmat valitsevat lapsen ominaisuuksia vastaavan kortin ja kertovat lapselle miksi he arvostavat tätä kyseistä ominaisuutta lapsessa (esim. rohkea, ystävällinen, auttavainen). Liikunta Liikuntarastilla vanhemmat ja lapset suorittavat temppuradan yhdessä. Rastilla on hyödynnetty mm. Nuoren Suomen pihaseikkailumateriaaleja, jotka löytyvät osoitteesta Rasti on toteutettu koulun liikuntasalissa. Rastilla on vanhemmille kerrottu lasten päivittäisestä liikuntasuosituksesta ja siitä miten se kertyy. Kirjasto Kirjaston rastilla perheille esitellään kohderyhmään kuuluville lapsille sopivia helppolukuisia kirjoja, kuva- ja tietokirjoja. Hervannan kirjasto on koonnut hankkeelle koulunaloittamiseen liittyvien kirjojen listan, joka on tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Mikäli rasti järjestetään kirjaston tiloissa, perheillä on mahdollisuus hankkia lapselle oma kirjastokortti. Jos rasti toteutetaan luokkatilassa, perheille annetaan kirjastokortin saamiseen tarvittava lomake. Arvosuunnistus, syksy Syksyisin järjestetyissä arvosuunnistuksissa rastit on sijoitettu toisiaan lähellä oleviin tiloihin. Kohderyhmänä ovat olleet ensimmäisen luokan oppilaat ja esioppilaat vanhempineen. Ravitsemus Ravitsemusrastilla muistutetaan perheitä säännöllisen ruokarytmin tärkeydestä ja terveellisestä ruoasta. Materiaalina käytetään Eskarista ekaluokalle -hankkeelle koottua ravitsemusmateriaalia ja -näyttelyä. Ne voi tulostaa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Hienomotoriikka Hienomotoriikan rastilla lapset pukevat vanhempien päälle kauluspaidan ja napittavat paidan kiinni. Kun napit on saatu kiinni, lapsi avaa kaikki napit. Lapset ja vanhemmat kiinnittävät erilaisia kortteja ja vaatteita pyykkinarulle pyykkipojilla

8 Käsienpesu ja porkkanan kuoriminen Rastilla opetellaan oikeaoppinen käsienpeseminen ja harjoitellaan porkkanan kuorimista. Alla lastenneuvolan terveydenhoitaja Virva Hyödyn koostama käsienpesuohje. 1. Ota kello, sormukset ja rannekorut pois. Kääri hihat ylös, että voit pestä myös ranteet. 2. Laita sopivan lämmin vesi valumaan, kastele kädet ja ota saippuaa annostelijasta. 3. Anna veden valua ja vaahdota saippua. Pese sormenpäät, peukalot ja sormienvälit sekä käsien ulkoreunat hyvin. 4. Käytä pesemiseen riittävästi aikaa, mielellään sekuntia. 5. Huuhdo kädet pesun jälkeen huolella. 6. Kuivaa kädet mieluiten kertakäyttöisellä käsipyyhkeellä. Kotona kädet kuivataan pyyheliinaan. 7. Likaiseen hanaan ei kannata koskea puhtailla käsillä. Jos hana ei sulkeudu automaattisesti, se kannattaa sulkea käsipaperilla, ainakin kodin ulkopuolella. Käsienpesun jälkeen lapset kuorivat itselleen porkkanan. Perheille opetetaan kuoriminen kuten puukolla veistäminen eli itsestä poispäin. Lopuksi lapsi saa syödä itse kuorimansa porkkanan. Liikunta Liikuntarastilla lapset ja vanhemmat liikkuvat yhdessä. Pienet yhteiset harjoitteet löytyvät hankkeelle tehdystä liikuntamateriaalista, jonka voi tulostaa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Vanhemmuus Vanhemmuusrastille luodaan mukava tunnelma, pieniä istuinryhmiä. Lapset ja vanhemmat keskustelevat kuluneesta päivästä apukysymysten avulla. 1. Kysy lapseltasi millainen koulu-/esikoulupäivä tänään oli? Mitä tehtiin? Miltä tuntui? 2. (Kerro millainen sinun päiväsi oli.) 3. Mitä koulussa/esikoulussa oli ruokana? Mitä lapsesi söi ja minkä verran? 4. Kenen kanssa lapsesi leikki ja mitä leikittiin? 5. Mikä tässä päivässä oli erityisen mukavaa ja miksi? Oliko jotain mikä oli ikävää tai tylsää, jos oli, niin miksi? 6. Käykää läpi yhdessä millainen päivä huomenna on tulossa. Mitä tapahtuu? 7. Kerro ainakin yksi kiva ja positiivinen asia lapsestasi hänelle itselleen! 8. Kirjoita sormella lapsen selkään hänen nimensä ja arvuuta mitä kirjoitit! pelaa eniten tietokonepelejä, kuka tekee eniten ruokaa, kuka halaa eniten, kuka katsoo televisiota eniten ja kuka perheestä lähettää eniten tekstiviestejä. Uni Perheet pohtivat kellojen avulla kuinka monta tuntia lapsi nukkuu yössä. Uninappialustan (tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internet-sivuilta) oikea reuna on peitetty erillisellä paperilla. Nukuttuja tunteja vastaava määrä nappeja laitetaan alustan tyhjiin ruutuihin. Lopuksi perheet vertaavat nappien määrää, nukuttuja tunteja, suositusmäärään (10 h). Tämän jälkeen perheet menevät luokkatilaan, jossa tunnelma on rakennettu rauhalliseksi ja rentouttavaksi musiikin ja valaistuksen avulla. Lattialle laitetaan patjoja, joille perheet voivat istua tai halutessaan käydä makaamaan. Vanhemmat ja lapset rentouttavat toisiaan pallo-, nystyräpallo- tai maalitelahieronnalla. Perheille jaettiin MLL:n Unikortti, jossa kerrotaan riittävän unen merkityksestä. Nyt saat taitella itsellesi koiran. Ota itsellesi neliön mallinen paperi. Ota neliön yhdestä kulmasta kiinni ja vie se tarkasti vastakkaiseen kulmaan. Paina sormella taitekohta. Nyt sinulla on kolmio. Laita taitettu reuna itsestäsi poispäin ylös ja kolmion kärki alaspäin. Nyt sinulla on yksi kolmion kärki alaspäin, yksi oikealle ja yksi vasemmalle. Nyt taittelemme koirallesi korvat! Ison kolmion keskelle jää tilaa koiran silmille ja korvat roikkuvat alaspäin. Taita kulmia niin, että kohta kaikki kolme kulmaa osoittavat alaspäin. Taita oikealla oleva kulma alaspäin korvaksi. Taita samalla tavalla vasemmalla oleva kulma. Taita alaspäin olevan kulman päällimmäinen paperi ylöspäin, pieneksi kolmioksi. Nyt koirallasi on suu! Piirrä koiralle silmät ja kieli. Voit värittää koirasi haluamallasi tavalla. Arvosuunnistusten rastit on suunniteltu ja toteutettu toteuttavien tahojen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Edellä mainittujen rastien lisäksi hankkeessa on toteutettu seuraavat rastit: oppimisen tukeminen, heijastin, tunteet, musiikki, leikki, ensiapu, hyvät tavat ja arkirutiinit. Perheilta Media Rastilla perheet merkitsevät eilisen päivän tv-ohjelmaan eri väreillä mitä lapsi katsoi televisiosta, mitä vanhemmat katsoivat, mitä katsottiin yhdessä ja mitä lapsi olisi halunnut katsoa, mutta vanhemmat eivät antaneet. Lisäksi perheet keskustelevat tv-ohjelmien ikärajoista ja tv:n katselun määrästä perheessä. Kuka meidän perheessä -pelissä edetään noppaa heittämällä. Pelilaudan kysymys luetaan ääneen ja heittovuorossa ollut vastaa kysymykseen. Perhe keskustelee kysymyksestä ja vastauksesta; Ovatko kaikki samaa mieltä? Kysymyksinä ovat esimerkiksi kuka perheessä nukkuu eniten, kuka Askartelua Askartelurastilla lapset ja aikuiset taittelevat koiran kasvot paperista. Ohjeissa käytetään tärkeitä käsitteitä kuten neliö, kolmio, kulma, alas, ylös, vastakkainen, oikea ja vasen. Perheilta on toiminnallinen ilta, joka on suunnattu pienemmälle kohderyhmälle kuin arvosuunnistus esim. esiopetusryhmälle tai koululuokalle. Perheiltaan valitaan yksi teema, jonka ympärille ilta suunnitellaan. Illan tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen. Illan aikana lapset ja aikuiset toimivat perheenä ja yhdessä toisten perheiden kanssa. Toimintaa voidaan myös eriyttää lasten ja aikuisten toiminnaksi. Molemmissa pienryhmissä käsitellään samaa teemaa, mutta toimintamenetelmät suunnitellaan aikuisille/lapsille sopiviksi. Ilta alkaa aina yhteisellä toiminnalla ja päättyy yhteiseen toimintaan. Yhteiseen aloitukseen voidaan valita harjoite, jonka avulla keskustelua käydään pienryhmissä esim. hankkeessa tehty arkijana (tulostet

9 tavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta). Perheiltoja ovat toteuttaneet koulut ja päiväkodit yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. Yhteistyötahojen kutsuminen suunnittelupalaveriin Illan teeman valinta Illan toteutuksen suunnittelu Kutsujen tekeminen ja jakaminen Illan toteuttaminen Palautepalaveri Kaksi esimerkkiä perheillasta 1. Lapsen koulun aloittaminen ja koulunkäynnin tukeminen Illan aikana on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja lapsiin sekä koulun henkilökuntaan. Illan tavoitteena on antaa tietoa ja herättää keskustelua hyvinvointiosaamisesta ja oppimisvalmiuksien tukemisesta. Tavoitteena on myös vanhemmuuden tukeminen. Tilaisuuden kesto on 1,5 tuntia. Yhteinen aloitus: Kortti ensimmäisen luokan opettajalle (15 min) Vanhemmat ja lapset kirjoittavat korttiin lapsesta asioita, joita he haluavat opettajan tietävän. Mitä haluan itsestäni kertoa opettajalle? Millainen olen? Mitä osaan? Mistä pidän? Terveiset opettajalle! Korttiin kirjoitetaan lapsen etu- ja sukunimi, jotta kortti ohjautuu oikealle opettajalle. Tämän jälkeen lasten ja aikuisten toiminta eriytetään. Aikuisten toiminta (1 h): Toimintatilan seinille laitetaan kuusi fläppipaperia, joihin on laadittu teemaan liittyviä kysymyksiä tai väittämiä. Vanhemmat jaetaan pienryhmiin. Ryhmät pohtivat ja kirjaavat keskeisiä asioita fläpeissä olevista asioista. Väittämät, kysymykset ja toteamukset voidaan laatia esimerkiksi kyselykukkasten vastausten pohjalta. Kyselykukkanen on Eskarista ekaluokalle -hankkeen Toijalan kuntatiimissä työstetty kyselykaavake perheille, jossa perheet pohtivat, mikä lapsen koulunaloittamisessa mietityttää, mistä asioista iloitaan koulunaloittamisessa ja minkälaista yhteistyötä toivotaan koulun ja toisten vanhempien kanssa. Lisäksi perheillä on mahdollisuus kirjata omat terveiset koululle. Kyselykukkasen voi tulostaa MLL:n Hämeen piirin nettisivuilta. Esimerkkikysymyksiä: Miten lapsen koulunaloittaminen muuttaa teidän perheenne arkea? Miten koulun tulisi puuttua kiusaamiseen? Mitä sinun mielestäsi on lapsen yksilöllinen huomioiminen koululuokassa? Miten itse voit tukea lapsen koulunkäyntiä? Lapseni saa itse päättää TV:n katselusta ja tietokoneen käytöstä. Lapseni syö viisi ateriaa päivässä ja nukkuu riittävästi. Vanhempien kirjaamat vastaukset ja kommentit puretaan yhteisesti keskustelemalla kodin ja koulun näkökulmat huomioon ottaen. Lasten toiminta: Lapset koristelevat opettajalle annettavan kortin piirtämällä. Tämän jälkeen lapset tekevät pienen tehtävän, jossa lapset miettivät koulun aloittamiseen liittyviä asioita. Harjoite on tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Yhteinen lopetus (15 min): Vanhemmat antavat myönteistä palautetta omalle lapselleen MLL:n Vertaansa vaille -korttien avulla. Vanhemmat valitsevat kortin, joka heidän mielestään kuvaa parhaiten lapsen ominaisuutta. Vanhemmat kertovat lapselle miksi he ovat iloisia juuri tästä lapsen ominaisuudesta. Pois lähtiessä lapset antavat illassa tehdyn kortin opettajalle. 2. Media Illan aikana on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja lapsiin. Illan tavoitteena on antaa tietoa ja herättää keskustelua mediaan liittyvissä asioissa. Tavoitteena on myös vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen. Tilaisuus kestää 1,5 tuntia. Yhteinen aloitus (30 min): Alustus mediasta ja netin turvallisesta ja hyödyllisestä käytöstä. Mediapisteet (45 min): Osallistujat jaetaan perheittäin neljään ryhmään. Toimintapisteet sijoitetaan eri puolille liikuntasalia tai erillisiin tiloihin. Toiminta kestää 10 minuuttia/toimintapiste. Jokaisella pisteellä on henkilö, joka kertoo mitä ja miten harjoite suoritetaan. Mediapiste 1: Labyrinttipelissä perhe etenee vastaamalla tietokoneen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Jokaiseen kysymykseen on kortti, josta löytyy oikea vastaus ja lyhyt selitys. (Mediamateriaali sivu 8) Mediapiste 2: Pöydälle laitetaan erilaisia tietokonepelien ja elokuvien kansia. Lapsi valitsee kansikuvan perusteella pelin tai elokuvan, jonka haluaisi pelata tai katsoa. Samaan aikaan vanhemmat tutustuvat ikäraja- ja sisältömerkintöihin. Lapset ja vanhemmat katsovat yhdessä, mitä lapsi on valinnut ja keskustelevat siitä onko peli tai elokuva sopiva lapselle. (Mediamateriaali sivu 4) Mediapiste 3: Perheet merkitsevät eilisen päivän tv-ohjelmaan eri väreillä, mitä lapsi katsoi televisiosta, mitä vanhemmat katsoivat, mitä katsottiin yhdessä ja mitä lapsi olisi halunnut katsoa, mutta vanhemmat eivät antaneet. Lisäksi perheet keskustelevat tv-ohjelmien ikärajoista ja tv:n katselun määrästä perheessä. (Mediamateriaali sivu 6) Mediapiste 4: Leikkijät istuvat piirissä tuoleilla. Tuoleja on yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Yksi leikkijä menee seisomaan piirin keskelle. Keskellä oleva leikkijä kertoo nimensä ja jonkin TV-ohjelman, josta tykkää esim. Minä tykkään katsella televisiosta Pikku Kakkosta. Tämän jälkeen kaikki, jotka pitävät samasta ohjelmasta nousevat ylös ja vaihtavat keskenään paikkaa mahdollisimman nopeasti. Se joka jää ilman paikka menee piirin keskelle ja leikki jatkuu kuten edellä. Yhteinen lopetus (15 min): Pöydälle on laitettu kuvia erilaisista kengistä. Vanhemmat ja lapset valitsevat toisilleen kengät ja kertovat, miksi valitsivat juuri nämä kengät. Kaikki perheet toimivat samanaikaisesti, eivätkä muut kuule valinnan perusteita. Reppukahvila Opetushallituksen tekemässä esiopetuksen laatukyselyssä vanhemmat nostivat esiin parannusehdotuksena tiiviimmän yhteistyön myös toisten vanhempien kanssa. Vanhempien tutustumista toisiinsa, keskinäistä yhteistyötä ja vertaistukea pidettiin tärkeänä. Vanhemmat totesivat, että yhteisillä keskusteluilla voidaan vaikeisiinkin asioihin löytää ratkaisu. (Siniharju 2007, 42.) Reppukahvilassa vanhemmat tapaavat samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia. Vapaamuotoisessa keskustelussa edetään vanhempien esiin nostamien asioiden pohjalta tai apuna voidaan käyttää ennalta laadittuja kysymyksiä tai väittämiä. Keskustelulle ei ole asiantuntija-alustajaa. Keskustelua ei myöskään johda kukaan yksittäinen henkilö. Kahvilan ajan lapsille on järjestetty omaa toimintaa esim. ohjattuja liikuntaleikkejä ulkona. Reppukahvila on toteutettu yhteistyössä vanhempainyhdistyksen, MLL:n paikallisyhdistyksen, koulun ja päiväkodin kanssa. Reppukahvilan muistilista: Yhteistyötahojen kutsuminen suunnittelupalaveriin Illan keskusteluaiheen valinta Kutsun tekeminen ja jakaminen Illan valmistelut (pöytien sijoittelu, kahvit) Illan toteuttaminen Palautepalaveri Apukysymysesimerkki koulunaloitusteemalliseen reppukahvilaan: Millainen tulee olemaan pienen koululaisesi aamu? Millainen tulee olemaan pienen koululaisesi iltapäivä? Missä ja milloin lapsesi tulee tekemään läksyt? Mitä kouluvälineitä ekaluokkalainen tarvitsee? Millainen koulumatka lapsellasi on? Miten äitinä/isänä tuet lapsesi koulunkäyntiä? Tarvitseeko lapsesi omaa kännykkää? 16 17

10 Kerho Esiopetusvuoteen ja kouluun pehmeästi valmentava kerho on tarkoitettu perheille, joissa on noin 5-6-vuotiaita esiopetukseen meneviä tai esiopetuksessa olevia lapsia. Kerhossa annetaan vanhemmille vinkkejä, miten tukea lapsen omaa käsitystä itsestä oppijana ja miten vanhempana voi antaa lapselle positiivisia oppimiskokemuksia. Kerho on yksinkertaisten ja helposti myös kotona toteutettavien harjoitusten avulla oppimisvalmiuksia tukevaa toimintaa lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kerho on toteutettu yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistyksen ja päiväkodin kanssa. Kerhoon osallistuvien perheiden määrä on hyvä rajata noin viiteen perheeseen. Näin jokainen perhe saa riittävän tuen ja opastuksen toimintaan. Kerho kokoontuu viisi kertaa ja jokaisen kerhokerran pituus on 45 minuuttia. Jokaisella kerhokerralla on kolme osaa: pieni liikuntatuokio ja kaksi oppimisvalmiuksia tukevaa harjoitetta (kielelliset valmiudet, matemaattiset valmiudet, hienomotoriset taidot). Kerhokerroissa tulee toistua samanlainen aloitus ja lopetus harjoitteiden lisäksi. Harjoitteet on koottu pääosin Eskarista ekaluokalle -hankkeen toimintamateriaaleista, jotka voi tulostaa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Kerhon muistilista: Yhteistyötahojen kutsuminen suunnittelupalaveriin Kerhon sisällön suunnittelu Kutsujen suunnittelu, tekeminen ja jakaminen Ilmoittautumisten vastaanotto Kerhon toteuttaminen Palautepalaveri Esimerkki kerhosta: Pieni liikunnallinen jumppatuokio: Leikitään Kapteeni käskee -leikkiä. Harjoitellaan solmujen tekoa narulla. Opetellaan kengännauhojen sitomista yhdessä vanhemman kanssa. 2. Kerhokerta Riimitellään kalakorttien avulla. Kirjoitetaan perheenjäsenten nimet pahvikortille ja leikataan ne tavuiksi. Millaisia sanoja saadaan, kun perheenjäsenten nimet tavutetaan ja liitetään uudelleen yhteen. Tehdään käsi- ja jalkamerkkien avulla rata toimintatilaan. Radalla edetään siten, että käsi laitetaan käsimerkin päälle ja vastaavasti jalka jalkamerkin päälle. Myös lapset voivat suunnitella radan. Harjoitellaan erilaisten nappien ja vetoketjujen avaamista ja kiinni laittamista. 3. Kerhokerta Kalapelin avulla harjoitellaan yläkäsitteitä: Kumpi sana kuuluu joukkoon? Kalapelissä luetaan väite: Onko totta vai ei? Esimerkiksi A ja T ovat numeroita. Laitetaan lattialle numerokortteja. Lapsi ja aikuinen vuorotellen nostavat toisilleen numerokortin. Tunnistatko numeron? Hyppää tasajalkaa yhtä monta kertaa tai taputa käsillä numeroa vastaava määrä. Leikkaa kortista ympyrä, kolmio tai neliö. Laita klemmareita kortin reunaan. 4. Kerhokerta Kalapelin avulla harjoitellaan alkuäänteen kuuntelua. Mitkä kaksi sanaa alkavat samalla tavalla, samalla äänteellä? Pieni liikunnallinen jumppatuokio: Kapteeni käskee. Harjoitellaan tilan käyttöä ja leikkaamista. Leikkaa lehdistä kuvia ja sommittele niitä paperille. Pieni liikunnallinen jumppatuokio: kuten kerhokerrassa kolme. Kuka, mitä, häh? Yksi leikkijä poistuu huoneesta. Muut sopivat, kenestä lapsesta tai aikuisesta annetaan kuvaavia vihjeitä. Tilasta poistunut leikkijä tulee takaisin ja muut antavat vihjeitä kuka on kyseessä. Esimerkiksi Hänellä on tummat hiukset. Hänellä on housut. TOIMINTAMATERIAALIT Hankkeen toimintamateriaalit koottiin helpottamaan toiminnallisten iltojen suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi ne soveltuvat yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn päiväkodissa, koulussa ja kotona. Toimintamateriaaleissa on helppoja harjoitteita, jotka eivät vaadi erillisten pelien tai materiaalien hankintaa. Harjoitteiden käyttäminen toiminnallisissa illoissa antaa vinkkejä myös vanhemmille oman lapsen oppimisen tukemiseen kotona. Materiaalit ovat tulostettavissa MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Kielelliset harjoitteet, puheterapeutti Riitta Mikkonen, Lempäälä kuullun ymmärtämisen, sanaston, käsitteiden ja nimeämisen harjoittelua, kielellisen tietoisuuden sekä kirjaintuntemuksen harjoitteita Matematiikan harjoitteet, luokanopettaja, oppikirjantekijä Sirpa Haapaniemi lukumäärän, luokittelun, mittaamisen ja hahmotuksen harjoitteita Hienomotoriikan harjoitteet, erityisluokanopettaja Malla Eisala, Luopioinen harjoitteita, jotka tukevat lapsen hienomotorisia taitoja Media, MLL:n Hämeen piirin nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder pieniä ja helposti toteutettavia harjoituksia mm. tietokonepelien ja elokuvien ikärajoista, Internetin turvallisesta käytöstä ja tv-ohjelmista Ravitsemus, Pirkanmaan Sydänpiirin terveydenhoitaja Terhi Koivumäki ateriarytmi, ruuan vaikutus jaksamiseen ja oppimiseen ja terveelliset valinnat eri aterioilla Liikunta, Tampereen Diabetesyhdistyksen toiminnanjohtaja, fysioterapeutti, erityisliikunnanohjaaja Pia Nykänen pieniä motoristen perustaitojen harjoitteita 1. Kerhokerta Askarrellaan jokaiselle omat nimikyltit, tutustutaan nimissä oleviin kirjaimiin ja kokeillaan tavutusta ja vertaillaan nimien pituuksia kirjainmäärien ja tavujen määrien mukaan. 5. Kerhokerta Yhdistä pisteet, seuraa viivaa, tee matokiemuroita, piirrä mallin mukaan. Hyödynnetään esimerkiksi Internetistä tulostettavia helppoja sokkeloita, numeronyhdistämistehtäviä tai piirretään itse helppoja kuvioita

11 Kaikki tärkeät perusasiat tuli käsiteltyä mukavalla tapaa HANKKEEN ARVIOINTIA Eskarista ekaluokalle -hankkeessa ( ) kehitettiin neljä toiminnallista toimintamallia (arvosuunnistus, perheilta, reppukahvila ja kerho) tukemaan perheiden hyvinvointiosaamista ja oppimisvalmiuksien tukemista. Ensimmäinen arvosuunnistusmallin mukainen ilta toteutettiin Toijalassa marraskuussa Arvosuunnistus on toiminnallinen hyvinvointiosaamisen- ja oppimisvalmiuksien tukemisen rata. Arvosuunnistusta on toteutettu hankkeen pilottialueiden ulkopuolella vuosien aikana ja se leviää edelleen. Ensimmäinen perheilta toteutettiin Tampereen Hervannassa Helapuiston päiväkodissa keväällä Perheiltojen teemoina ovat olleet mm. perheen arkirytmi, koulunaloittaminen, media ja ravitsemus. Reppukahvilassa vanhemmilla on mahdollisuus keskustella toisten samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Ensimmäinen Reppukahvila toteutettiin Hollolassa keväällä Viidestä kokoontumiskerrasta koostuva kerho ESKARISTA EKALUOKALLE HANKKEEN KOHDERYHMÄT, TAVOITTEET, ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI KOHDERYHMÄ Lapset (6-8 v) Perheet Lähiyhteisöt, Lapsen kehitysyhteisöt MLL:n paikallisyhdistykset KEHITTÄMISTAVOITTEET 1. Lapsen siirtymävaiheen silloittaminen esikoulusta kouluun. 2. Vanhempien ja lasten käytännön hyvinvointiosaamisen taitojen lisääminen. 3. Perheiden omaan harjoitteluun sopivien menetelmien kehittäminen lapsen tueksi oppimisvaikeuksissa. 4. Vanhempien, esikoulun ja koulun sekä MLL:n yhteistyömuotojen edistäminen lapsen soputumisvaikeuksien ehkäisemiseksi. 5. MLL:n vapaaehtoisten toimintojen kehittäminen esikoululaisten ja ekaluokkalaisten lasten tukemiseen TULOSTAVOITTEET Vanhempainilloista perheiltoja Perheilloille jatkuvuutta eskarista ekaluokan loppuun Vanhemmille vertaistukea ja tietoa arjen hyvinvoinnin rakentumisesta Perheiden tunnetaitojen kehittyminen Oppimisvaikeuksissa tukevien menetelmien soveltaminen vertaisryhmissä Perheryhmiä lapsen oppimisen taitojen harjoitteluun (keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen ym.) Perheiltojen ympärille kehitetään vanhempien, koulun ja oppilashuollon välistä yhteistyötä Yhteisöllisyyden lisääntyminen syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi Toteutetaan ryhmänohjaajakoulutusta ja ryhmänohjaajien jatkokoulutusta ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI Perheiden palaute (lomake) Ammattilaisten palaute Tapahtumien ja osallistujien määrä Työntekijöiden itsearviointi Perheiden palaute (lomake, lasten piirrokset, kertomukset) Ammattilaisten palaute Työntekijän itsearviointi Ammatillisen yhteistyön dokumentointi Perheiden ja ammatillinen palaute Ryhmien, osallistujien ja tapahtumien määrä Verkoston ammatillisten toimijoiden palaute Perheiden palaute (lomake) Osallistujien palaute Kouluttajien itsearviointi MLL:n paikallisyhdistysten palaute toteutettiin ensimmäisen kerran Tampereen Hervannassa keväällä Kerhokerroilla vanhemmat saivat ideoita lapsen oppimisvalmiuksien tukemiseen ja positiivisten oppimiskokemusten antamiseen lapselle. Kaikkia edellä mainittujen toimintamallien suunnittelua ja toteuttamista helpottamaan julkaistiin kuusi toimintamateriaalikokonaisuutta (kielelliset harjoitteet, hienomotoriikan harjoitteet, matematiikan harjoitteet, mediamateriaali, ravitsemusmateriaali ja liikuntamateriaali) MLL:n Hämeen piirin internetsivuilla. Pilottialueiden toimintaa suunnittelevien kuntatiimien muodostaminen onnistui pilottipaikkakunnilla hyvin. Kuntatiimien muodostamisessa on hyvä huomioida MLL:n paikallisyhdistysten yhteistyökumppanit ja alueella olevat valmiit työryhmät. Koivistonkylässä Tampereella toimii moniammatillinen yhteistyöverkosto, alueen toimijat, johon MLL:n Koivistonkylän yhdistys sai edustajan. Pääsääntöisesti kuntatiimin jäsenet osallistuvat kokouksiin säännöllisesti ja sitoutuivat erinomaisesti hankkeen toimintaan. Ylisektorinen toimintamalli oli muutamalla pilottialueella jo käytössä oleva toimintatapa. Uuden, ylisektorisen, toimintamallin käyttöönotto kunnissa vaatii tietoa, totuttelua ja halua kokeilla jotain uutta. Erittäin haasteellisena hankkeessa koettiin koulutusten ja kokousten ajankohtien suunnittelu. Hankkeessa toimi runsaasti vapaaehtoistoimijoita. He osallistuivat hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen omalla vapaaajallaan. Koulutus- ja kokousajankohdiksi olisivat parhaiten sopineet illat ja viikonloput. Koulujen, päiväkotien, neuvoloiden ja muiden yhteistyötahojen toiveena oli, että koulutukset ja kokoukset järjestettäisiin virka-ajan puitteissa. Molemmat osapuolet tulivat vastaan ja kokousajankohdat saatiin soviteltua mahdollisimman monille sopiviksi. Hankkeen päättymisen jälkeen yhteisten aikojen sopiminen tulee edelleen olemaan haaste. Pilottialueille nimettiin kuntatiimien koollekutsujat. Näin pyrittiin takaamaan toimintamallien toteuttaminen alueilla myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tapahtumista tiedottaminen tulee miettiä erittäin tarkasti. Hankkeen aikana huomattiin, että reissuvihon väliin laitettu kutsu ei tavoita perheitä toivotulla tavalla. Tilaisuuksista tulisikin kertoa lapsille ja vanhemmille kasvokkain. Niissä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa vanhemmille ja lapsille oli kerrottu illasta ja kerrottu illan sisällöstä, osallistumisprosentti oli erittäin suuri. Toimintailtojen toteuttajilta ja vanhemmilta saatiin erittäin paljon positiivista palautetta iltojen muuttamisesta toiminnallisiksi. Vanhemmat kokivat, että osallistuminen oli helppoa, kun koko perhe sai osallistua iltaan. Teemat rasteilla ja illoissa koettiin tärkeiksi ja toiminnallinen toteutustapa motivoi koko perheen pohtimaan asioita. Kuntatiimin arviointitilaisuudessa koulun rehtori totesi, että paluuta vanhaan ei enää ole ja vanhempainillat saatiin siirrettyä 2000-luvulle. MLL:n paikallisyhdistykset pohtivat omaa rooliaan perheiltojen toteuttajina. Ennen kaikkea tutuille vanhemmille keskustelevan illan toteuttaminen koettiin vielä haastavana. Perheiltamallin juurruttaminen osaksi paikallisyhdistysten toimintaa vaatii vielä tukea MLL:n Hämeen piiriltä. Iltojen toteuttajat antoivat erittäin positiivista palautetta hankkeen toimintamateriaaleista. Myös muilta toimijoilta on saatu positiivista palautetta toimintamateriaaleista. Valtakunnallisilla neuvolapäivillä eräs terveydenhoitaja totesi, että juuri tällaista materiaalia neuvolatyössä on kaivattu. Positiivisina asioina koettiin harjoitteiden selkeys, monipuolisuus ja helppo käyttöönotettavuus. Erillisiä materiaaleja toteuttamiseen ei tarvitse ostaa ja ohjeet voi tulostaa maksutta MLL:n Hämeen piirin internetsivuilta. Osallistujamäärät yllättivät iltojen toteuttajat. Osallistumisprosentti oli huomattavasti suurempi kuin perinteisissä vanhempainilloissa. Myös maahanmuuttajataustaisten perheiden osallistumismäärä oli suurempi kuin perinteisissä illoissa. Tilaisuuksien tarkat kävijämäärät löytyvät liitteestä. Tilaisuuksien määrä Osallistujamäärät yhteensä Arvosuunnistus Perheilta Hankkeen järjestämä muu tilaisuus Hankkeen järjestämä koulutus Verkostotapaaminen 3 46 Yhteensä

12 Liitteet Liite 1 Eskarista ekaluokalle -hankkeen päättymisen jälkeen MLL:n Hämeen piiri vastaa hankkeessa kehitettyjen toimintamallien kouluttamisesta, neuvonnasta ja levittämisestä. Toimintamallien kouluttaminen on osa MLL:n Hämeen piirin vuosittaista koulutussuunnitelmaa. Hankkeessa kehitetystä toimintamalleista tehdään esite, jota MLL:n Hämeen piiri jakaa aktiivisesti koko piirin alueella ja valtakunnallisesti paikallisyhdistyksille ja yhteistyökumppaneille. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja -materiaaleja tullaan hyödyntämään MLL:n Hämeen piirin tulevissa hankkeissa ja muussa toiminnassa. Hankkeelle asetetut kehittämistavoitteet saavutettiin. Toimintamalleissa ja -materiaaleissa on huomioitu lapsen siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen, hyvinvointiosaamisen taitojen lisääminen, lapsen oppimisvalmiuksien tukeminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Perinteistä vanhempainiltamallia muutettiin siten, että iltoihin osallistuivat perheet. Toiminnallisuus ja vanhempien vertaistuki saivat erittäin paljon positiivista palautetta vanhemmilta ja iltojen toteuttajilta. Lähteet K ar ikosk i, Hannele Lapsen koulunaloittaminen ekologisena siirtymänä. Vanhemmat informantteina lapsen siirtymisessä esiopetuksen kasvuympäristöistä perusopetuksen kasvuympäristöön. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö. O p e tu sh alli tu s Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Moniste 7. R imp el ä, Matt i Koululaisten hyvinvointi. MLL:n Hämeen piirin Koululaiset ja kotiväki seminaari Sinihar ju, Mar j atta Esiopetuksen laatu ja merkitys Vanhempien ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan opettajien arvioimana. Opetushallitus 22 23

13 Liite 2 Liite 3 Eskarista Ekaluokalle ARVOSUUNNISTUKSESSA JA PERHEILLOISSA KÄYTETTYJEN ESITTEIDEN TILAUSTIEDOT: Hankkeen toimintamateriaalit on tulostettavissa osoitteesta: Ravitsemusnäyttelyn voi lainata korvausta vastaan Pirkanmaan Sydänpiiristä: Terhi Koivumäki p Esitteet, joita voi tilata postikulujen hinnalla: Ravitsemus: Media: Kunnon välipala Iloisen hymyn evästys Tiedätkö mitä haukkaat? Mediakasvattajan kenttäopas Elokuvien ja videoiden ikärajat Pelien ikärajat

14 Liite 4 Eskarista Ekaluokalle -hanke ( ) Ohjausryhmä: rehtori Marja Riekkola, Tampere, ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Leena Heimonen, Riihimäki päivähoidon johtaja Helena Koskimäki, Padasjoki lapsiasiamies Tiia Heinäsuo, Tampere ( asti), vs lapsiasiamies Mia Lumio ( alkaen), MLL:n Koivistonkylän yhdistyksen varapuheenjohtaja Nina Mustonen, Tampere Hankkeen pilottipaikkakunnat: Hauho Hervanta (Tampere) Hollola Koivistonkylä (Tampere) Toijala (Akaa) Hankkeen työntekijät: projektikoordinaattori Virve Savolainen projektisuunnittelija Kati Kemppainen projektisuunnittelija Sari Luttinen 26

15

Arvosuunnistus, kevät

Arvosuunnistus, kevät Arvosuunnistus, kevät Keväällä toteutetuissa arvosuunnistuksissa rastit sijoittiin tiloihin, joissa ensimmäisen luokan oppilaat toimivat esim. luokkatila, ruokala, liikuntasali, terveydenhoitajan vastaanotto,

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten?

Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten? Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten? Pelin tarkoitus Kerätä pisteitä arvaamalla kanssapelaajien mieltymyksiä. Alkuvalmistelut 1. Asettakaa pistekiekot

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri. Kouluttaa

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri. Kouluttaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri Kouluttaa Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Pyhäjärvenkatu 5 B 33200 TAMPERE p. (03) 254 5400 hameen.piiri@mll.fi hameenpiiri.mll.fi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot