Oiva esimerkki yhteistyöstä, jossa kaikki voittavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oiva esimerkki yhteistyöstä, jossa kaikki voittavat"

Transkriptio

1 TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI Kirkko keskellä kirpparia Oiva esimerkki yhteistyöstä, jossa kaikki voittavat Sivu 23 Seurakuntarakenteet muutoksessa Näkökulmia tulevaan Sivu 17 Enemmän tiloja kuin rahaa Kaikilla tilaa on. Liikaa? Sivu 12

2 TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI ISSN Julkaisija Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli Toimituksen osoite Kumppani-lehti Eteläpuisto 2 C, Tampere Puh. (03) Päätoimittaja Tuulia Matilainen s-posti: tuulia.matilainen@evl.fi Puh Kirjoittajat Matti Repo Vesa Keinonen Pirjo Silveri Ari Hukari Kirsi Hiilamo Pirjo Ala-Kapee Tiina Reinikainen Antti Sipola Markku Jalava Eva Wäljas Marita Miettinen Päivi Hyystinmäki-Suomi Kannen kuva Hannu Jukola Heidi Kerkola myi lapsilleen pieniksi jääneitä vaatteita suositulla peräkonttikirppiksellä Tampereen Keskustorilla keväällä. Ulkoasu Mainostoimisto Precis Oy Taitto Oriveden Kirjapaino Paino Oriveden Kirjapaino Painosmäärä 5100 kpl Hiippakunnan työntekijöiden yhteystiedot sekä ajankohtaiset tapahtumat ja asiat löydät hiippakunnan nettisivuilta: Sisällys PIISPAN PALSTA Jaettava talletus... 3 AJANKOHTAISTA... 4 KAPITULIN UUDET TYÖNTEKIJÄT ESITTÄYTYVÄT PÄÄKIRJOITUS Hyvä on yhteistä Uutena kirkon työssä nuorisotyönohjaaja Isto Iipola POMO EI VAADI TÄYDELLISYYTTÄ LAHDEN DIAKONIATYÖ LUOTTAA YHTEISTYÖHÖN Perhediakonia huomioi perheen kokonaisuuten Vankilassa ollaan jäähyllä Lasten sururyhmissä mennään kivun juurille asti Voisin tehdä enemmänkin diakoniatyötä KAIKILLA TILAA ON. LIIKAA? Seurakuntien kiinteistötoimi mietittävä uudestaan NÄKÖKULMIA TULEVAAN Seurakuntarakenteet muutoksessa YHTEISVASTUUSTARTIT Banderolleja ja nettihittejä LIEKKEJÄ ON MONTA VUOROPUHELUN AIKA KIRKKO KESKELLÄ KIRPPARIA.. 23 HYVISTÄ LUONTOELÄMYKSISTÄ SYNTYY VIHREÄ RIPARI YHTEYSTIEDOT PS-KOLUMNI Lapsi kuuluu Päivi Hyystinmäki-Suomi 2 Kumppani

3 Jaettava talletus Tampereen hiippakunnan piispanristi on yli kaksisataa vuotta vanha. Minua ennen sitä on kaulassaan kantanut viisitoista piispaa. Heitä ennen on hiippakuntaa palvellut kaksikymmentä piispaa. Kukin meistä on pitkässä jatkumossa hoitanut samaa tehtävää. Aivanko samaa? Kirkon jatkuvuus ei ole samaa kuin muuttumattomuus. Pysyvyyttä on muutakin lajia kuin paikallaan pysyvyyttä. Kirkko on pysyvästi matkalla. Se telttailee aina vaihtuvassa ympäristössä. Se puhuu kunkin maan kieltä ja kotiutuu kuhunkin kulttuuriin. Se on osa muuttuvaa maailmaa. Mutta silti se on sama kirkko, jonka Kristus lähetti. Sillä on pysyvä usko ja pysyvä tehtävä. Olen usein muistellut pappisvihkimystäni kesäkuussa Mitä tunsin, kun piispa Paavo Kortekangas kätten päällepanemisin lähetti meidät nuoret virkaan? Arkuutta ja riittämättömyyttä. Mieleeni jäi hänen puheestaan rohkaisu: Tehtävä on edelleen sama. Menkää ja kastakaa, menkää ja opettakaa. Seurakunnissa pysytään apostolien uskossa ja jatketaan apostolien lähetystehtävää, mutta eletään jatkuvassa muutoksessa. Uutta tehtävää ei tarvitse keksiä. Vanhan tehtävän hoitamisessa saa käyttää koko kekseliäisyytensä. Seurakuntien kaitsijat ovat lenkkejä pitkässä ketjussa. Heillä on vastuunsa vuorollaan. Tehtävä on pitää tallessa se hyvä, mikä on uskottu haltuun (1. Tim. 6:20, 2:Tim. 1:14). Usko on elävä perintö. Se pidetään tallessa jakamalla toisille. Sen arvo ei kasva lippaaseen sulkemalla vaan kantta ahkerasti avaamalla ja eteenpäin antamalla. Matti Repo Tampereen hiippakunnan piispa Kumppani

4 Ajankohtaista Kortekankaan johtoajatuksena oli näkemys avoimesta kirkosta Kuopion ja Tampereen hiippakuntien piispana toiminut Paavo Kortekangas kuoli Pirkanmaan hoitokodissa Tampereella. Hänet siunattiin Tampereen tuomiokirkossa Kortekangas oli syntynyt Kortekangas valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1952 ja filosofian kandidaatiksi Teologian lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 1965 ja väitteli teologian tohtoriksi vielä samana vuonna. Kortekangas toimi Kirkon tutkimuslaitoksen ensimmäisenä johtajana vuosina Hän toimi myös Helsingin yliopiston nykyajan kirkkohistorian ja kirkkososiologian professorina vuosina Vuonna 1975 hänet valittiin Kuopion hiippakunnan piispan virkaan, jossa hän toimi vuoteen 1981 asti. Vuosina hän toimi Tampereen hiippakunnan piispana, ja siitä virasta hän jäi eläkkeelle. Kortekangas jätti syvän jäljen kirkon kasvatusasioiden ja ulkomaansuhteiden hoitamiseen ja vaikutti keskeisesti myös uuden kirkkolain ja virsikirjan syntyyn. Hänen johtoajatuksenaan oli näkemys avoimesta kirkosta, joka kykenee kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja katsomuksia. Tampereen tuomiokapituli tilapäistiloissa elokuusta marraskuuhun Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin tilat remontoidaan loppukesän ja syksyn aikana Remontti alkaa elokuun alussa ja takaisin tiloihin päästään muuttamaan toivottavasti marraskuun aikana. Kapitulista poistuvat remontin yhteydessä yksittäiset työhuoneet ja toimisto muuttuu monikäyttötilaksi. Jäljelle jäävään tilaan rakennetaan ohjaus-, neuvottelu- ja koulutustiloja. Tilapäistilat Finlaysoninkujalla Remontin aikana osa tuomiokapitulin henkilökunnasta muuttaa tilapäistiloihin Tammerkosken partaalle Finlaysoninkujalle. Käytännössä väistötiloihin muuttavat vastaanottosihteeri, piispan sihteeri ja taloussihteeri. Muut työntekijät tekevät pääasiallisesti etätyötä remontin ajan. Konsultaatioita ja työnohjauksia varten on väistötiloissa olemassa yksi huone. Tuomiokapitulin kollegion istunnot järjestetään remontin aikana piispantalossa Pyynikillä. Tuomiokapituliin välisenä aikana sovituista tapaamisista olemme yhteydessä asianomaisiin henkilöihin ja varmistamme tapaamispaikan. Mikäli olet epävarma sovitusta tapaamisestasi, kannattaa ottaa yhteyttä ko. henkilöön ja varmistaa tapaamispaikka. Puhelinnumeroita ja faksi poistuu elokuun alusta käytöstä Lankanumeroista jäävät käyttöön vain kapitulin vaihde (03) sekä alanumerot (03) (Sanna), (03) (Helena) ja (03) (Pirjo). Muut työntekijät tavoittaa puhelimella jatkossa vain matkapuhelinnumeroista. Kaikki yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 27. Osa muutosprosessia Tilojen remontointi on osa suurempaa kapitulin muutosprosessia. Haluamme nähdä työmme yhteisenä ja olla osaltamme poistamassa raja-aitoja. Kapituli ei ole enää vain hiippakunnallinen hallintokeskus vaan ennen kaikkea seurakunnille palveluja tarjoava kehittämiskeskus. Haluamme tilaremontin myötä parantaa mahdollisuuksiamme tarjota laadukkaita ohjaus-, konsultointi- ja koulutuspalveluja seurakuntien käyttöön. Käyntiosoite remontin ajan: Petrasol Business Center, Finlaysoninkuja 9, 4krs., Tampere Posti lähettään edelleen vanhaan osoitteeseen: Eteläpuisto 2C, Tampere 4 Kumppani

5 Diakonian hiippakuntasihteeri Airi Raitaranta esittäytyy Toimistosihteeri Helena Läykki esittäytyy Airi Raitaranta aloitti vuoden alussa työn Tampereen diakonian hiippakuntasihteerin tehtävissä pitkäaikaisen hiippa- Tampereen tuomiokapitulissa. Hän hoitaa kapitulin mak- Helena Läykki aloitti kevään korvalla toimistosihteerinä kuntasihteerin Maria Pitkärannan jäätyä eläkepäiville. Airin suliikennettä eli esimerkiksi osto- ja myyntireskontraa sekä tehtäväkentän ytimessä ovat diakonia ja yhteiskunnallinen palkkionmaksuun ja matkalaskuihin liittyviä asioita. työ sekä työyhteisökehittäminen. Tyypillisimmin minuun ollaan yhteydessä matkalaskuihin ja muihin laskutuksiin liittyen, Helena kertoo. Diakonian polkunsa Airi aloitti Kiteellä näkövammaisen diakoniharjoittelijan avustajana ja autonkuljettajana. Tuon Airi Tärkeä Raitaranta yhteistyökumppani aloitti vuoden Helenalle alussa työn on seurakuntien Tampereen diakonialoustoimistojen hiippakuntasihteerin lisäksi kirkon tehtävissä keskushallinto pitkäaikaisen ja hiippa- talous- ta- kesän 1984 jälkeen hän hakeutui Luther-opistoon opiskelemaan diakonia- ja sosiaalityön linjalle. Valmistuttuaan diakoniksi Airi teki pyrähdyksen Tukholmaan, jossa hän työsken- tehtäväkentän Tampereen kapitulin ytimessä tiimi ovat sai diakonia Helenan ja myötä yhteiskunnallinen joukkoonsa kuntasihteerin osasto. Maria Pitkärannan jäätyä eläkepäiville. Airin teli dementiaosastolla puoli vuotta. Paluumuutto Suomeen työ toimistoalan sekä työyhteisökehittäminen. pitkän linjan ammattilaisen. toi pysyvästi Hämeeseen. Diakonian Työskentelin polkuni yli 30 vuotta ensi askeleet matkatoimistossa otin lapsuusmaisemissansä. Aloitin Kiteellä asiakaspalvelussa näkövammaisen vapaa-ajanmatkoissa diakoni-harjoittelijan avustaja- hoidin eri tehtävis- Vahvan käytännön peruskoulutuksen ja seurakuntanäkemystä sain kahdeksan työvuoden aikana Hausjärven na myös ja autonkuljettajana. ryhmämatkoja. Olin Tuo toimistopäällikkönä kesä 1984 diakoniaopiskelijan muun työni seurakunnassa. Työssä oppiminen jatkui Hämeenlinnassa, rinnalla ohessa antoi reilut seitsemän valoisan diakoniasykäyksen, vuotta matkanjohtajana joka kantoi sekä oman Luther-opistoon tuotannon ryhmille opiskelemaan että eri yritysten diakonia- johtoryhmien ja sosiaalityön matkoilla. linjalle, jossa toimin aluetyöntekijänä ja diakoniakasvatuksen kehittäjänä ja vuodesta 2003 johtavana työntekijänä. Välillä olin Airi Viimeiset kertoo. 21 vuotta työskentelin liikematkaosastolla hoitaen pari vuotta lähiöhankkeiden projektipäällikkönä Hämeenlinnan kaupungilla. Tukholmaan, Pitkällä työuralla jossa hän kertynyt työskenteli kokemus dementiaosastolla erilaisten ihmisten, puoli asiakasyritystemme Valmistuttuaan diakoniksi työmatkustusta Airi teki eri pienen puolille pyrähdyksen maailmaa. Oppimisen polulla erityisen merkityksellisiä vaiheita ovat vuotta. organisaatioiden Paluumuutto ja kulttuurien Suomeen parissa toi pysyvästi on tuonut Hämeeseen. muassaan Airin kokemuksen mukaan olleet työnohjaaja- ja työyhteisövalmentajakoulutukset. Ne toivat näkökulmia diakoniatyön työvuoden teisöihin. aikana Hausjärven seurakunnassa. Tuolloin ker- erinomaiset Vahvan valmiudet käytännön sopeutua peruskoulutuksen uusiin ympäristöihin sain kahdeksan ja yh- kehittämiseen ja johtajuuden tutkimiseen. tyi myös Eniten seurakuntanäkemystä. tässä työssä on ehkä auttanut Työssä oppiminen se, että olen jatkui ollut Valmistuin viime syksynä Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Opintojen ohella tein viimeikasvatuksen toimiminen on kehittäjänä minulle tuttua. ja vuodesta Ja talouspuolella 2003 johtavana olen hoitanut työnte- Hämeenlinnassa, niin pitkään asiakaspalvelussa. jossa toimin aluetyöntekijänä Erilaisten ihmisten ja diakonia- kanssa set puolitoista vuotta aikuissosiaalityöntekijän tehtäviä, kijänä. nykyistä Välillä vastaavia olin pari tehtäviä. vuotta lähiöhankkeiden projektipäällikkönä Kirkon Hämeenlinnan työhön tulo kaupungilla. on ollut mielenkiintoinen ja myöntei- joiden kautta diakoniatyö on kirkastunut uudella tavalla ja diakoninen identiteetti on edelleen vahvistunut minussa. nen Oppimisen kokemus. polulla erityisen merkityksellisiä vaiheita ovat Toimintakulttuuri Tampereen kapitulissa ja samalla ympäri hiippakuntaa on viime vuosien aikana muotoutunut yhä valmentajakoulutukset. matta. Vähemmän kirkossa Ne toivat on byrokratiaa näkökulmia kuin diakoniatyön kuvittelin! Airin kokemuksen Toimistotyö on mukaan pitkälti olleet samanlaista työnohjaaja- toimialasta ja työyhteisö- riippu- enemmän ohjaavaksi. Samalla konsultoiva ja valmentava kehittämiseen Seurakunnissa ja ja johtajuuden kirkkohallituksessa tutkimiseen. on mukavaa väkeä. Ja rooli on vahvistunut. kapitulin Valmista tiimissä minusta olen alusta ei näytä saakka tulevan saanut ja opiskelu hyvän innostaa vastaanoton. edelleen. Neuvoja Valmistuin on aina löytynyt viime tarvittaessa. syksynä Tampereen yliopis- Tässä toimintakulttuurissa on hyvä tehdä työtä ja olla yhä yhdessä oppimassa. Koen, että minulle on tila ja paikka tosta Tuomiokapitulit yhteiskuntatieteiden siirtyvät maisteriksi. Kirkon palvelukeskuksen Opintojen ohella asiakkaiksi vuoden puolitoista 2014 alusta. vuotta Helena aikuissosiaalityöntekijän on Tampereen kapitulin tehtä- tein paitsi kapitulissa myös varsinaisissa työpaikoissani eli seurakunnissa ympäri hiippakuntaa. viä, yhdyshenkilö joiden kautta siirtymisprosessissa. diakoniatyö on kirkastunut uudella tavalla viimeiset ja diakoninen Uuden oppiminen identiteetti on on aina edelleen ollut minusta vahvistunut tärkeää, minussa. nautin siitä! Toimintakulttuuri Siksikin tämä kaikki Tampereen on ollut kapitulissa mukavaa. ja Kipaakin samalla odotan ympäri ihan hiippakuntaa kiinnostuneena, on viime Helena vuosien sanoo. aikana muotoutunut yhä enemmän ohjaavaksi. Samalla konsultoiva ja valmentava Perhediakonian päivä rooli on vahvistunut. Perhe avun ulkopuolella ja perhe avun saajana Tässä toimintakulttuurissa on hyvä tehdä työtä ja olla yhdessä oppimassa. Minut on otettu sydämellisesti vastaan Tiistaina ja koen, että minulle on tila ja paikka paitsi kapitulissa myös Seurakuntientalo, Näsinsali, Näsilinnankatu 26, Tampere varsinaisissa työpaikoissani eli seurakunnissa ympäri hiippakuntaa. Rakennemuutoksen Ohjelmassa mm. kuulumisia perhediakonian ja erityisperhediakonian kentältä (diakoniatyöntekijä tuulet ovat Pirjo käyneet Heikkinen, ja käyvät edelleen seurakunnissa. Uskon, että yhdessä toimimalla Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnasta, ja perhediakoni Anne-Mari Mäkiniemi, Ohjaus- ja toimintakeskus Messistä). Psykoterapeutti Annikka Poussu-Pyykkönen, Maria Akatemiasta, puhuu perheväkivallasta. meillä on mahdollisuus pienentää uhkia, hyödyntää muutosta ja näin yhdessä toimimalla olla tukemassa seurakunnissa Ilmoittautuminen mennessä (koulutus/henkilöstökoulutus 2013/hiippakunnallinen koulutus/tampere). Osallistumismaksu 40 sisältää kahvit ja lounaan. tehtävää työtä./tm Kumppani

6 Pääkirjoitus Hyvä on yhteistä Kristittyjen, juutalaisten ja muslimien johtajat ovat Suomessa vuodesta 2001 lähtien kokoontuneet keskustelemaan yhteisestä tehtävästään vihakäyttäytymisen estämisessä ja sovintopuheen vahvistamisessa. Uskontojen välinen vuoropuhelu on avattu myös paikallistasolla esimerkiksi Lahdessa (lisää s. 22). Kaupungissa järjestettiin keväällä 2013 kristittyjen ja muslimien välinen uskontodialogitilaisuus. Hiippakuntadekaani Ari Hukari totesi tuolloin, ettei Eurooppaa enää voida pitää kristillisenä, vaan monikulttuurisena ja moniuskontoisena maanosana: Siksi meidän on syytä opetella elämään rinnakkain ja luoda yhteiselle yhteiskunnallemme toimivia malleja, miten elää rauhassa ja toinen toistaan kunnioittaen yhdessä. Sovinto- ja rauhanpuheen vahvistamiselle on Suomessa vahva yhteiskunnallinen tilaus. Fundamentalistiset liikkeet ovat vahvistuneet niin uskontojen kuin aatteidenkin piirissä. Vihapuhe ei ole laantumassa. Ihonväri, etninen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, mielipide, uskonto, arvo tai poliittinen tausta riittää laukaisemaan solvaukset ja jopa karkealla väkivallalla uhkailun. Emme me kristityt hoida osaamme sen paremmin. Vastakkainasettelu niin sanottujen liberaalien ja konservatiivien välillä tekee kristittyjen netissä käymistä keskusteluista surullista luettavaa. Vastakkainasettelu ja rajalinjojen piirtäminen synnyttää ennakkoluuloja ja viholliskuvia. Oman totuuden jyrkkä puolustaminen toisin ajattelevia vastaan on omiaan synnyttämään vain entistä syvempiä kuiluja. Noista poteroista hyökätään, puolustaudutaan ja taas hyökätään. Vastavoimaksi kaivataan rauhantyötä mahdollisimman laajalla joukolla. Uskontojen välistä dialogia on jatkettava ja syvennettävä, mutta keskusteluyhteys olisi avattava myös niiden kanssa, jotka eivät tunnusta mitään uskontoa. Vuoden 2011 Gallup Ecclesiastica -tutkimuksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista mieltää itsensä ateisteiksi. Sanalla uskonnoton itseään kuvaa 19 prosenttia suomalaisista. Sovintopuheen vahvistamisessa tarvitaan myös heidän ääntään ja näkökulmiaan. Pyrkimys toista kunnioittavaan yhteiseloon on helppo laajentaa koskemaan myös uskontojen ja uskonnottomuuden välistä rinnakkaiseloa puolin ja toisin. Tutustuminen, toisen kuunteleminen ja aitoon dialogiin asettuminen on ymmärtämisen ja suvaitsemisen lähtökohta. Sen sijaan, että turhaan kauhistelemme ja ärsyynnymme esimerkiksi Vapaaajattelijain Liiton kampanjoista, joihin heillä on kaikki oikeus, voimme pyrkiä löytämään uskonnottomiksi tunnustautuvien kanssa yhteisiä tavoitteita. Vihaa, väkivaltaa ja pahaa voimakkaammin ihmiskuntaa yhdistää uskonnoista ja katsomuksista riippumatta pyrkimys hyvään, on kyse sitten rauhantyöstä, kehitysyhteistyöstä, vähemmistöjen aseman parantamisesta, tasa-arvon edistämisestä, ihmisoikeuksien puolustamisesta tai luonnon varjelusta. Ne ovat tehtäviä, joiden eteen meidän on tehtävä työtä yhdessä. Yhteinen suunta löytyy, kun sitä lähdetään yhdessä aidosti etsimään. Aloitteen tällaisen vuoropuhelun avaamiseksi voisi tehdä kristillinen kirkko, joka on ennenkin ollut ovien avaaja ja aitojen kaataja. Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi puheessaan Suoraan sanoen vihapuhetta vastaan Puhukaamme hyvää toisistamme -seminaarissa vuonna 2012, että kyse ei ole vain uskonnoista. Kyse on yhteisestä elämästä. Siksi olennaista on yhteistyö. Päätoimittaja Tuulia Matilainen 6 Kumppani

7 Uutena kirkon työssä nuorisotyönohjaaja Isto Iipola Pomo ei vaadi täydellisyyttä Isto Iipola pyöritteli jo isosena ollessaan ajatusta nuorisotyöntekijän ammatista. Nyt 26-vuotias Isto on nuorisotyöntekijä Ypäjän seurakunnassa. Kirkon työ on haastanut, mutta myös virvoittanut. Keväällä Tampereen hiippakunnan järjestämään Osallisena kirkon uskosta -orientoitumiskoulutukseen osallistunut Isto Iipola aloitti nuorisotyönohjaajana Ypäjän seurakunnassa viime vuonna. Nuorisotyöstä aikanaan seurakunnan isosena kiinnostunut Isto mietti välillä muitakin uravaihtoehtoja, mutta lähti lopulta opiskelemaan Pieksämäelle Diakonia-ammattikorkeakouluun. Opintojen aikana vahvistui näky siitä, että suuntana on kirkon työ. Vaikka tutkinto valmisti minut sosionomiksi, olen vahvasti kokenut kutsumusta nimenomaan hengelliseen työhön. En kuitenkaan pidä mahdottomana sitä, jossain vaiheessa uraani tekisin väliaikaisesti myös sosiaalipuolen työtä, ihan vaan nuorisotyön näkyäni tuulettaakseni. Kumppani

8 Nuorisotyön kehittämistä puhtaalta pöydältä Vuonna 2010 valmistunut Isto työskenteli aiemmin viransijaisena Jokioisten kunnan erityisnuorisotyössä. Jo tuolloin myös seurakunnan näkökulma nuorisotyöhön tuli tutuksi, sillä virka oli kunnan ja seurakunnan yhteinen. Sijaisuuden päätyttyä Isto teki kesäsijaisuuden Ypäjän seurakunnassa. Kesän aikana sain tutustua työyhteisöön ja paikkoihin, ja miellyin Ypäjään. Niinpä minun ei tarvinnut tuumata hetkeäkään, kun seurakunnan uusi nuorisotyön virka tuli haettavaksi. Hain sitä, ja tulin valituksi. Pääsin aloittamaan Ypäjällä lokakuussa, Isto kertoo. Isto on Ypäjän seurakunnan ainoa nuorisotyöntekijä. Aiemmin nuorisotyö hoidettiin yhteisvoimin muiden työmuotojen kesken, ilman varsinaista nuorisotyöntekijää. Vahva yhdessä tekemisen kulttuuri Täytyy sanoa että minulle kirkon työyhteisö näyttäytyy kaikkea muuta kuin ongelmaisena: Ypäjällä on vireä yhdessä tekemisen meininki, ja tuntuu luonnolliselta tukea muita työmuotoja ja toisaalta pyytää apua silloin kun ei itse osaa. Työyhteisö toimii hyvin, ja eri työmuodot tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Niinpä työhöni voi kuulua niin päiväkerhon CD-telineen kiinnitystä kuin vierailua diakoniatyön Kultaisen iän kerhossa. Ainoana ja uutena nuorisotyönohjaajana Iston ensimmäiset työkuukaudet ovat olleet ennen kaikkea työn kehittämistä ja toimivan nuorisotyön rakentamista. Tämä on ollut mielenkiintoista vaikkakin työlästä. Olen saanut muovata työn rakennetta uudelleen ja kehittää esimerkiksi nuorteniltoja ja isoskoulutusta melko vapaasti. Ainoana nuorisotyöntekijänä vastuulleni kuuluu varhaisnuoriso- ja nuorisotyö, rippikoulutyö sekä pyhäkoulu- ja partiotyö. Lisäksi olen kahtena aamupäivänä viikossa auttelemassa päiväkerhon puo- lella lapsityöntekijäämme. Nuorisotyön on oltava nuorten näköistä Suomalaisella nuorisotyöllä pyyhkii Iston mielestä hyvin. Kirkolla on nuorisotyön kentällä vahvuutensa. Meillä on paljon sellaista, mitä muilla yhteisöillä ei ole tarjota, puhutaan sitten kaikki mukaan ottavasta me-hengestä ja nuorten keskinäisestä tasa-arvosta tai mahdollisuudesta hiljentyä ja pysähtyä kouluviikon keskellä. Näistä kannattaa pitää myös kiinni, Isto sanoo. Toisaalta nuorisotyön täytyy olla nuorten näköistä ja toimia rinnalla kulkijana nuorten arjessa. Näin ollen meidän nuorisotyön ammattilaisten piinaavan haastava tehtävä on pysyä ajan hermolla, ja opetella jalkautumaan yhä uusilla tavoilla. Isto toivoo verkkoyhteisöjen tulevaisuudessa kasvavan yhä kiinteämmäksi osaksi nuorisotyön arkea. Hän toivoo myös, että kirkon työntekijät löytävät paikkansa nuorten verkkomedia-arjessa. Toisaalta yhä laajempi vapaaehtoisuus sekä soluseurakunta-ajattelu nostavat varmasti päätään lähitulevaisuudessa. Toivon että nuorisotyö osaa muuntautua vastaamaan yhä paremmin näihin kehityssuuntiin työntekijän rinnalla kulkijan ja turvallisen aikuisen roolia unohtamatta. Kirkon töissä Kirkon työ on haastavaa, koska hengelliset asiat tulevat väkisinkin iholle päivittäin. Työn ohessa saa siis kipuilla myös omien uskonasioidensa kanssa, mikä voi tuntua joskus kuormittavalta, myöntää Isto. Kirkon työssä saa kyllä kulutettua itsensä loppuun, jos ei ole valmis pitämään itsestään huolta ja rajaamaan työtä riittävästi. Isto on toisaalta kokenut hengellisen työn myös virvoittavan työntekijää. Toisinaan saa oikein ihmetellä sitä johdatusta, jota arkipäivän työssä saa. Olenkin todennut, että Pomo ei vaadi meiltä kirkon työntekijöiltä täydellisyyttä, vaan ihan arkipäiväisen tavallinen suoritus riittää. Hän kyllä pitää huolta siitä, että se kantaa täydellistä hedelmää. Saan siis päivittäin huomata, kuinka työni on siunattua, samoin minä työntekijänä. Teksti Tuulia Matilainen Kuva Linnéa Kumpulainen Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä -orientoitumiskoulutus on tarkoitettu kirkon tehtävissä ensimmäistä kertaa aloittaville työntekijöille. Keväästä 2014 alkaen koulutusprosessi on Tampereen hiippakunnassa yhteinen papiksi ja diakoniksi vihittävien ordinaatiovalmennuksen kanssa. Työskentelyistä suurin osa tapahtuu yhteisesti. Koulutus on maksuton ja sisältää kaksi lähijaksoa sekä retriitin. Lähijaksojen lisäksi koulutukseen liittyy olennaisena osana pienryhmämentorointi yhdessä kokeneen kirkon työntekijän kanssa. Orientoitumiskoulutuksen aikana on tilaa ihmettelylle ja kysymyksille, mutta ennen kaikkea kokemusten jakamiselle muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Osallistujat saavat vahvistaa käsitystään kirkon olemuksesta ja sen hengellisestä perustehtävästä, jäsentää ammattinsa kirkon työn kokonaisuuteen ja hahmottaa hengellisen elämän hoitamista osana kirkon työntekijän ammatti-identiteettiä. 8 Kumppani

9 Lahden diakoniatyö luottaa yhteistyöhön Lahden seurakuntayhtymän diakonia ei eristäydy muista vaan eri työmuotojen välille luodaan uusia toimintamalleja Diakonian ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on meillä koko ajan kehittynyt. Siihen on useitakin syitä. ennakkoluulottomasti. Yhteistyöverkostoja rakennetaan aktiivisesti myös seurakuntien ulkopuolelle. Lahdessa toimintakulttuuri perustuu yhteisten työmuotojen ja paikallisseurakuntien yhteistyöhön. Samoin yhteiset työmuodot toimivat monessa asiassa yhdessä. Maassamme on toimintatavoiltaan hyvin erilaisia seurakuntayhtymiä. Meillä jo yhtymän perussääntöön on kirjattu, että yhteistä kasvatustyötä ja yhteistä palvelutyötä tehdään yhteistoiminnallisina työmuotoina paikallisseurakuntien kanssa, sanoo Lahden diakoniajohtaja Teuvo Siivonen. Yhteistoiminnallisuuteen on meillä kyseisissä työmuodoissa sitouduttu, kun taas monella muulla paikkakunnalla nämä ovat erityistyömuotoja. Meillä erityistyömuotoja ovat vain sairaalasielunhoito ja perheneuvonta. Eräissä seurakunnissa joku lastenohjaajan viroista on voitu eriyttää lapsi- tai perhediakonian viraksi. Odotan, että meilläkin yhteistyö veisi siihen suuntaan, että tietyt lapsityön työntekijät toimisivat linkkeinä aluediakonian tai yhteisen diakonian virkoihin päin, Siivonen toivoo. Avauksia uusille työsaroille Diakoniajohtaja kiittelee yhtymänsä eri työmuotojen ennakkoluulottomuutta. Esimerkiksi diakonian ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on meillä koko ajan kehittynyt. Siihen on useitakin syitä. Kasvatustyön puolella oppilaitostyö on sitoutunut yhteistyöhön maahanmuuttajatyön kanssa. Näin maahanmuuttajaperheet ovatkin nousseet keskiöön. Heitä on Lahdessakin paljon. Samoin lapsityömme puolelta on löytynyt lastenohjaajia ja muita lapsityöntekijöitä, jotka ovat uskaltaneet mennä uudelle työsaralle, Siivonen kiittelee. Siivonen haluaa tuoda esiin myös erilaisen vertaisryhmätoiminnan merkityksen. Ne ovat meillä sisällöllisesti monipuolistuneet viimeisten vuosien aikana. Seurakunnat ovat järjestäneet erilaista sururyhmätoimintaa muun muassa itsemurhan tehneiden omaisille sekä lasten sururyhmiä - ja leirejä. Perhekokonaisuus huomioidaan Siivonen näkee perhetyön korostuneen myös diakoniatyöntekijöiden muutoksen myötä. Nykyään suurin osa diakonian työntekijöistä on perheellisiä. Menneinä vuosikymmeninähän ei näin ollut. Uskon jo tämänkin selkeästi suuntaavan diakoniatyöntekijöitä perhekokonaisuuden huomioimiseen. Perhediakoniassa käsitellään useimmiten heikossa elämäntilanteessa olevan perheen asioita. Seurakunnissa usein hyvinvoivat, vuorovaikutustaitoiset ihmiset kokoontuvat yhteen. Kirkon pitäisi kuitenkin tavoittaa myös köyhät perheet. Samoin yksilöiden tai perheiden, jotka eivät pysty ilmaisemaan asioitaan sanallisesti, tulisi toiminnan tasolla kokea yhteyttä seurakuntaan. Lama muutti toimintakulttuuria Siivosen mukaan Lahden seurakuntayhtymälle on hyvin tärkeää rakentaa aktiivisesti verkostoja myös oman talon ulkopuolelle. Erityisesti 1990-luvun lama opetti lahtelaisia yhteistyöhön, se oli niin raju isku tälle paikkakunnalle. Tilanne pakotti myös diakoniatyössä uudenlaisiin toimintatapoihin ja yhteistyömalleihin. Ihmisten auttamiseksi hakeudumme aktiivisesti yhteistyöhön. Sillä tavoitetaan lahtelaisia aivan eri tavalla kuin rajallisessa omassa toiminnassa, Siivonen näkee. Parin vuosikymmenen takainen Kumppani

10 lama aiheutti Lahden diakoniatyöhön myös merkittävän kohderyhmän muutoksen. Painopistettä siirrettiin silloin vanhusdiakonian puolelta yhä enemmän työikäiseen väestöön. Toimintamuodoiksi tulivat muun muassa velkaneuvonta, Ruokapankki sekä erilaiset työttömiä tukevat työmuodot, Siivonen sanoo. Perhediakonia huomioi perheen kokonaisuutena Ihmisten ongelmatilanteiden monimutkaistuessa myös auttamispalvelut ovat pirstaloituneet. Perhediakonia on yksi vastaus selkiinnyttää tätä kenttää. Perhediakoniassa yksilö nähdään osana yhteisöä. Kokonaisuuden kokemushan on ihmiselle merkittävä. Sekä ajatellen ihmistä kokonaisuutena, ja myös ihmistä osana jotakin kokonaisuutta, sanoo Tampereen hiippakunnan diakonian hiippakuntasihteeri Airi Raitaranta. Raitarannan mielestä perhediakoniassa on kyse enemmänkin työotteesta kuin varsinaisesta omasta työalasta. Diakoniatyötä voi tehdä perhediakonisella työotteella. Siinä otetaan yksilön tarpeiden rinnalla huomioon myös muun perheen tarpeet. Perhe nähdään systeemisenä kokonaisuutena, ja samalla osana koko yhteiskuntaa. Perhe-käsite on koko ajan laajentunut ja monimuotoistunut. Erityisesti uusperheiden ja eri kulttuuritaustaisten perheiden kysymykset tuovat omat haasteensa. Tämä näkyy myös perhediakonian arjessa. Diakoniahan elää aina arjen todellisuudessa, ei kiiltokuvaperheissä, Raitaranta muistuttaa. Diakonian hiippakuntasihteeri kiittelee sitä, että monet seurakunnat tekevät perhetyössäkin laaja-alaista yhteistyötä. Uskon, että taloudellisten resurssien pienentyessä yhteistyö yhä laajenee ja kehittyy. Hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut paljon, mutta niukkuus tuo luovuuden esiin. Vankilassa ollaan jäähyllä Kun isä tai äiti joutuu vankilaan, lapsi on usein sijaiskärsijänä. Vanhemman vankeus on lapselle aina kova, mutta ei toivoton paikka. Tampereen seurakuntien ohjaus- ja toimintakeskus Messissä työskentelevä perhediakoni Anne-Mari Mäkiniemi on järjestämässä vankien ja heidän omaistensa perheleirejä. Niillä nostetaan kipeitäkin asioita esille: miten lapsi reagoi siihen kun oma äiti tai isä on suljettu vankilaan. Leireille osallistuu lapsia aina vauvasta 17-vuotiaaseen. Moni lapsi on joutunut vanhemman vankeuden vuoksi salaisuuksien kantajaksi. Leirillä näitä taakkoja on mahdollista käsitellä turvallisesti ja niiden oikeilla nimillä. Isommat lapset ymmärtävät asioista paljon, mutta osaavat myös suojata itseään. He eivät haluakaan tietää kaikkia yksityiskohtia, Mäkiniemi sanoo. Pienempien kanssa otetaan taas esille isän tai äidin tekemä erehdys. Kerromme että kun tekee pahoja asioita, niin joutuu vankilaan jäähylle. Siellä opitaan elämään toisella tavalla. Lapsille toki sanotaan sekin, että vankilassa olijalla on kaikki hyvin. Heitä ei pidetä missään kylmässä ja pimeässä vankityrmässä. Leirien alussa joku lapsista saattaa käyttäytyä hyvinkin levottomasti. Päivien kuluessa tapahtuu sitten selvästi rauhoittumista. Lapselta alkaa tulla puhetta, moni osaa myös sanoittaa oloaan. Kouluikäinen voi esimerkiksi todeta, että nyt häntä on helpottanut. Mäkiniemen mielestä ei ole olemassa lasta, joka selviäisi täysin haavoitta vanhemman vankilatuomiosta. On myös traumatisoituneita lapsia, jotka kaipaisivat yksilöterapiaa. Hän on saattanut nähdä ja kuulla pelottavia asioita vaikka unenkin läpi. Mäkiniemen mukaan lapsen tärkeimmät elämän eväät ovat rakkaus, hellyys ja nähdyksi tuleminen. Näillä voidaan parhaimmillaan katkaista vankilakierteen ylisukupolvisuus. 10 Kumppani

11 Lasten sururyhmissä mennään kivun juurille asti Lahden seurakuntayhtymän lastenohjaaja Mira Kähkösen on mukana lasten sururyhmissä. Ne on tarkoitettu 7 12-vuotiaille, jotka ovat menettäneet läheisen omaisensa. Seurakunnan työntekijöistä leireille osallistuu diakoniatyöntekijöitä, pappeja ja lastenohjaajia. Kähkösen mukaan menetyksen kokenut lapsi pyrkii usein peittelemään asiaa. Hän ei ole ehkä kertonut edes koulukavereilleen asiasta. Kyseessä on lapselle suuri taakka, joka aiheuttaa häpeää ja syyllisyyden tunnetta. Sururyhmien avulla työstämme näitä asioita. Lasten sururyhmät on Lahdessa parin vuoden ajan pidetty leirimuotoisena. Tapaamme ensin kaksi kertaa kaupungissa ja sitten lähdemme viikonloppuleirille. Kolme kuukautta leirin jälkeen ryhmällä on vielä tapaaminen. Sururyhmässä puhutaan pitkälti oikeilla sanoilla ja merkityksillä. Emme kaunistele asioita, vaan menemme kivun juurille. Pitää puhua esimerkiksi siitä, miksi läheinen ihminen kuoli, ja miksi Jumala ei pystynyt auttamaan häntä, Kähkönen sanoo. Surua työstetään monella tavalla, käytössä ovat niin musiikki, liikunta kuin seikkailutkin. Leirien jälkeen moni lapsi onkin oppinut käsittelemään kipeää asiaa. Hän on myös nähnyt, että on muitakin läheisensä menettäneitä. Voisin tehdä enemmänkin diakoniatyötä Keski-Lahden seurakunnan alueella työskentelevä lastenohjaaja Tuula Lehtonen kohtaa monipuolisessa työssään muun muassa yksinhuoltajia. Hän toimii paljon yhteistyössä myös diakonien kanssa. Lehtonen työskentelee talviaikaan Metsäpellon päiväkerhossa. Koululaisten iltapäivätoimintaa hän ohjaa Mukkulan kirkossa. Lastenohjaajan viikoittaista työaikaa on resurssoitu myös diakoniatyöhön. Hän vetää yhdessä diakonien kanssa yhden vanhemman iltoja Ristinkirkossa. Nämä illat aloitettiin EU-tuella eräällä Lahden alueella. Nykyään kaikki lahtelaiset yksinhuoltajat ovat tervetulleita mukaan. Paikalle voi tulla myös viikonloppuvanhempi, joko yksin tai lasten kanssa Kesällä Lehtonen työskentelee monilla leireillä. Seurakunnat järjestävät niitä muun muassa yksinhuoltajille. Tänä vuonna pidämme Lahdessa kaksi leiriä. Ne voimaannuttavat osallistujia. Leireillä vanhemmilla on osittain omaa ohjelmaa, ja me lastenohjaajat olemme samaan aikaan lasten kanssa. Tuula Lehtonen on tottunut tekemään yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken. Nykyään on tehtävä työtä yhdessä eri tahojen kanssa. Olisin valmis tekemään diakoniatyötä enemmänkin, mutta tällä hetkellä päätyöni on koululaisten iltapäivätoiminta ja päiväkerhotyö. Teksti ja kuvat Vesa Keinonen Kumppani

12 Kaikilla tilaa on. Liikaa? Seurakunnilla on enemmän tiloja kuin rahaa niistä huolehtimiseen. Lihavina vuosina hankitusta omaisuudesta on tullut laihojen aikojen kiviriippa. Eri puolilta Suomea kantautuu jatkuvasti uutisia, kuinka seurakunta hankkiutuu eroon osasta kiinteistöjään. Esimerkiksi Vantaalla tavoitteena on vähentää neljännes tiloista, koska taloustilanne heikkenee lähivuosina nopeasti. Kiinteistöt eivät ole kirkon ydintä. Ilman tiloja seurakunta ei voi toimia, mutta kaikkia ei tarvita. Jokaista kohdetta täytyisi nyt tarkastella kriittisesti, sanoo kirkkovaltuutettu Anja Peräkääly Sääksmäeltä. Luopuminen on helpommin sanottu kuin tehty. Kun vanhan pappilan, kurssikeskuksen tai seurakuntakodin myymistä ruvetaan väläyttelemään, aina löytyy hankkeen tyrmääjiä. Kun seurakuntia yhdistyy, jokaisella on yleensä leirikeskus. Liittyjät ovat samaa mieltä, että yksi täytyy myydä, ja kaikki sitä mieltä, ettei ainakaan sitä meidän omaamme. Markkinatilanne 12 Kumppani

13 on yleinen vastustusperuste: ei näillä hinnoilla, odotellaan vielä arvonnousua. Pahimmillaan kuluu vuosia, ja tiimalasissa hiekka valuu. On osattava luopua, jotta voi säilyttää Talous ei kestä, jos prosessit kestävät näin kauan. Laskusuhdanteessa täytyy olla rohkeutta tehdä nopeita päätöksiä. Seurakunta ei muuten selviä taloudellisista rasitteista, joita kiinteistöistä muodostuu, sanoo Kangasalan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Erkki Niemi. Moni kiinteistökauppa muistuttaa Suomi Ruotsi-maaottelua, jossa vastakkain ovat pahat viranhaltijat ja hyvät luottamushenkilöt. Seurakuntalaiset kiintyvät tunnesitein tiloihinsa. Viranhaltijat eivät kuitenkaan valmistele ja tee esityksiä myynnistä omista lähtökohdistaan, vaan siksi, että jostakin täytyy luopua, jotta jotakin voidaan säilyttää, kiteyttää Nokian seurakunnan talousjohtaja Heli Pispa. Suomessa on noin 800 kirkkoa, niistä suojeltuja 580. Siunauskappeleita on 150, kellotapuleita yli 300. Lisäksi seurakunnat omistavat arviolta 2500 seurakuntataloa sekä koko joukon pappiloita ja muita rakennuksia. Haastavia kohteita Rakennustekniikan professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta palauttaa mieleen kiinteistönpidon perimmäisen tarkoituksen. Rakennettu ympäristö luo olosuhteet ja puitteet, tiloja tehdään toimintaa varten. Sen lisäksi niillä voi olla esimerkiksi kulttuurihistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Huomattava osa Suomen arvokiinteistöistä on kirkkorakennuksia. Suuri osa on peräisin yli sadan vuoden takaa, jolloin kirkon rooli yhteiskunnassa oli erilainen kuin nykyään. Pentti pohtii, kenen kuuluu vastata kulttuuriperinnön säilyttämisestä jälkipolville: Voidaanko edellyttää ja vaatia, että seurakunnat omilla varoillaan huolehtivat kaikista rakennuksista, joista monet ovat kalliisti ylläpidettäviä ja korjattavia? Yleensä kirkot edustavat aikansa parasta arkkitehtuuria ja rakentamista. Niissä on käytetty erikoisia rakenteita ja kalliita materiaaleja, yksityiskohdat ovat käsityötaidon mestarinäytteitä. Kohteet ovat tavanomaista haastavampia. Remontteja ei voi lähteä toteuttamaan vain tilan käyttöä tai kustannusten säästöä ajatellen, vaan on pakko korjata alkuperäistä kunnioittaen. Suunnitelmat pitkällä perspektiivillä Eri aikakausien erikoisratkaisuista ja tyylisuunnista saattaa myöhemmin tulla tyyppivikoja. Riskikohtia ovat muun muassa luonnonkivipinnat, räystäättömyys, kylmälle ja sateelle alttiit tornit, puurakenteiset lattiat ja niiden huono tuuletus. Esimerkiksi kattovuoto on aina syytä korjata pikaisesti. Muuten vaurio leviää, korjaustarve laajenee ja remontti kallistuu. Ennakoiva kiinteistönpito on rakennusten hyvää ylläpitoa. Matti Pentti suosittaa vuoden päähän ulottuvaa suunnitelmaa. Mitä eri tiloissa tapahtuu? Mihin niitä käytetään? Mitä kiinteistöjä tai niiden osia täytyy korjata? Milloin? Mitä se maksaa? Ellei näistä asioista ole käsitystä ja kädet ristissä vain ihmetellään, remontit voivat yllättää ja kustannukset karata käsistä. Seurakunnissa tarvitaan asiantuntemusta, osaamista ja tarpeeksi rahaa kuntotutkimuksiin. Pitkän tähtäimen kiinteistöstrategiaan täytyy aina liittyä todellinen tarve; mihin tilaa tarvitaan ja mihin on varaa. Linjaus koko kirkolle? Evankelisluterilaisessa kirkossa kannattaisi Pentin mielestä pohtia ison kiinteistömassan kohtaloa eli mitä nykytilanne tarkoittaa, millaisilla periaatteilla tiloja omistetaan, hoidetaan ja korjataan. Olisi hyvä olla koko kirkkoa koskeva yhteinen linjaus, jonka pohjalta seurakunnissa tehdään paikallisia päätöksiä. Jos pahasti vaurioituneen kirkkorakennuksen korjaamiseen uppoaisi miljoonia, radikaalein ratkaisu on purkaminen. Muutamia kirkkoja on purettu, mutta Suomessa se on harvinaista. Hävittämisen tai kalliin peruskorjauksen vaihtoehtona Pentti näkee joskus välimuodon. Pidetään vesikatto hyvässä kunnossa ja tuuletusaukot avoinna, ja hyväksytään, etteivät kaikki pinnat ole tiptop. Kuluneisuus tai maalien rapiseminen ei hävitä käyttökelpoisuutta. Aihion ylläpito on kuitenkin arvokas tapa verrattuna siihen, että rakennus puretaan tai sen annetaan lahota paikalleen. Ja jos tulevaisuudessa on varaa, entistetään sitten alkuperäiseen asuunsa. Käyttö on parasta suojelua Talouskurimuksessaan jotkut seurakunnat ovat miettineet kirkkotilansa uusiokäyttöä, jotta jostakin muusta kiinteistöstä voidaan luopua. Professori Pentin mielestä kaikkia vaihtoehtoja kannattaa tutkia. Tietyissä kirkoissa esimerkiksi parven alusta saattaa olla pienillä muutoksilla erotettavissa niin, että saadaan kokoontumistilaa kerhoille tai piireille. Parasta rakennussuojelua on tehokas käyttö. Luottamushenkilöt joutuvat tekemään ratkaisut, ne kipeätkin. Päätöksenteon pohjaksi he tarvitsevat objektiivista ja oikeaa tietoa tilatarpeista, odotettavissa olevista korjauksista ja vaihtoehtoisista käyttötavoista. Kun kokonaisuus on hallussa pitkälle tulevaisuuteen, ei tarvitse tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Tiloja pystytään myymään hyvässä suhdannevaiheessa, ei pakon edessä. Rakennusasiat ovat mitä vahvimmin talousasioita, taloutta ei voi mitenkään irrottaa kiinteistönpidosta, Pentti painottaa. Kumppani

14 Kohti yhteistyötä Kiinteistöpäällikkö Erkki Niemi kantaa huolta rykmentin murheista. Kirkon kiinteistömassa on ylisuuri ja korjausvelka kasvaa koko ajan. Isot ja hyvin toimeentulevat seurakunnat pärjäävät vielä, pienet ja köyhät ovat jo vaikeuksissa. Neljännes kirkon veroeuroista menee kiinteistökuluihin. Siihen nähden kiinteistöpuoleen on suhtauduttu leväperäisesti ja se on kiinnostanut yllättävän vähän. Seurakunnilla on lakisääteinen velvoite huolehtia suojeltujen rakennusten kunnossapidosta, ja tällä kirkko perustelee osuuttaan yhteisöveron tuotosta. Niin kirkot kuin muut tilat ovat täysin seurakuntien vastuulla. Kiinteistöasioita ei ole mitenkään yhteisesti organisoitu hiippakunnissa saati koko kirkossa. Niemi iloitsee, kun Tampereen hiippakunta otti ensimmäisen askeleen ja järjesti seurakuntien kiinteistöpuolen neuvottelupäivän. Täällä yritetään nyt luoda jonkinlaista järjestystä ja verkostoitumisen mallia, miten asioita voitaisiin keskitetysti hoitaa. Yhteistyö varmasti tulevaisuudessa lisääntyy. Niemi peräänkuuluttaa omistajaosaamista korjaushankkeissa, seurakunnassa pitää olla tarpeeksi tietotaitoa. Professori Pentti pitää yhteistyökehitystä viisaana, koska se vie ammattimaisempaan suuntaan. Kaikkialla on samanlaisia tilantei- 14 Kumppani

15 ta ja ongelmia, mutta jokaisen pienen seurakunnan ei ole pakko yksinään miettiä ja osata niitä hoitaa. Asiantunteva kiinteistönpito ei ole seurakuntakohtaista, hän sanoo. Kirkon purkaminen on tabu Erkki Niemen mielestä alan asiantuntemusta tarvitaan seurakunnissa, mutta myös tuomiokapituleissa pitäisi olla kiinteistöpuolen kysymyksiin erikoistunut henkilö. Samoin kirkkohallitukseen kaivattaisiin näkijää, tekijää ja suuntaviivojen luojaa, joka toimisi yhteyshenkilönä hiippakuntatason ihmisiin. Silloin alueellinen yhteistyökin helpottuisi. Mutu-tuntumalla Niemi arvioi, että harvassa seurakunnassa kiinteistöstrategia on esimerkillisessä kuosissa. Jossakin uskotaan, jossakin toivotaan, että asiat ovat hallinnassa. Pelkään pahoin, että vain pienessä osassa kokonaisuus on kiitettävästi hoidossa. Kirkkoja suurempana murheenkryyninä Niemi pitää seurakuntataloja, joita on lukumääräisesti enemmän. Missä ovat niiden markkinat, jos sijainti on vielä aavistuksen syrjäinen ja rakennus ränsistymään päin. Joskus hyvä vaihtoehto on purkaminen ja yhteydenpito kaavoittajaan, jotta tontin saisi uuteen käyttöön. Sen sijaan huonokuntoisenkin kirkon purkaminen on tabu. Jos ehdottaa homekirkon purkamista, sitä pidetään miltei jumalanpilkkana. En oikein ymmärrä ajattelua. Säästäminen olisi tehtävä helpommaksi Kirkolliskokoukselta Erkki Niemi odottaa ripeitä rakenneuudistuspäätöksiä. Pitäisi syntyä vähintään yhtymiä, joissa on tarpeeksi kiinteistöosaamista. Kirkkolakia hän soisi rukattavan niin, että tukalasta tilanteesta päästään eteenpäin. Kun seurakunta myy kiinteää omaisuuttaan, kauppa täytyy aina hyväksyttää kirkkohallituksella. Jos seurakunta ostaa, rakennuttaa tai korjaa, kaiken saa tehdä omalla päätöksellään vapaasti. Säästäminen on siis vaikeampaa kuin tuhlaaminen! Tilojen myymistä pitäisi nyt helpottaa. Anja Peräkääly Sääksmäeltä kysyy, pitääkö kaiken olla omaa. Entä jos toimistotiloissa ollaan vuokralla? Löytyykö kaupungista tai yhdistyksistä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa seurakunta käyttää samoja kokoontumistiloja? Tulevaisuuden suunta on joka tapauksessa selvä. Nyt ei osteta tai rakenneta uutta, vaan koetetaan luopua vanhasta. Kattellaan -meininki on ollut vahvaa, mutta nyt sen aika on ohi, Peräkääly sanoo. Heli Pispa Nokialta myötäilee. Enää ei ole aikaa odottaa. Luottamushenkilöt eivät aina tule ajatelleeksi, että jokaisella päätöksellä on hintalappu, myös sillä, kun jätetään päättämättä! Niukkuus voi käynnistää uutta ajattelua Nokian seurakunta myi Taivalkunnan seurakuntataloa kolme vuotta. Kaupan syntyä edelsi 30 kokousta. Julkisuudessa näkymätön valmistelu kesti paljon pidempään, sillä jo vuonna 2004 tilintarkastajat huomauttivat, että seurakunnan pitäisi ryhtyä vähentämään kiinteistöjään. Talousjohtajalle Taivalkunnan kaltaiset tapaukset ovat raskaita. Kaikki työpanos, mikä menee yhden asian hoitamisessa, on jostain toisesta pois. Kannattaa muistaa, että kun haetaan säästöjä, se ei automaattisesti tarkoita kurjuutta. Taloudellisella niukkuudella on meillä ollut myös myönteisiä vaikutuksia. Se on käynnistänyt uudenlaista ajattelua, henkilökunta on lähtenyt mukaan käytännön toimiin säästöjen saamiseksi. Pispa muistuttaa, etteivät kiinteistön kustannukset koskaan ole pelkkiä tilakustannuksia. Jos jostakin luovutaan, säästetään myös henkilöstökuluissa. Molempia on suunniteltava yhtä aikaa. Jos seurakuntakoti sijaitsee hiukan sivussa, sinne pitää joka huoltotoimenpidettä varten erikseen lähteä. Vaakakupissa painavat myös käyttökustannukset. Viranhaltijat joutuvat vastaamaan siitä, että esimerkiksi turvallisuuspuoli on kunnossa niissäkin tiloissa, joita käytetään vähän. Vaikeassa taloustilanteessa kirkkoherran ja talousjohtajan saumaton yhteistyö on Pispan mielestä onnistumisen avain. Kirkkoherralla täytyy koko ajan olla kirkkaana mielessä myös taloudellinen ulottuvuus. Meillä on mennyt hyvin, Pispa kiittää. Teksti ja kuvat Pirjo Silveri Kumppani

16 Ari Hukari: Seurakuntien kiinteistötoimi mietittävä uudestaan Seurakunnat ovat kasvavissa vaikeuksissa kiinteistöjensä kanssa. Negatiivisen jäsenkehityksen ja taloudellisen taantuman myötä seurakuntien verotulopohja heikkenee. Samanaikaisesti kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousevat ja korjausvelka kasvaa. Välttämättömiin korjausinvestointeihin ei ole varaa. Käyttöasteiden alentuessa olisi syytä harkita tarpeettomista tai vähäkäyttöisistä toimitiloista luopumista, mutta osa kiinteistöistä on hyvin vaikeasti realisoitavissa. Seurauksena voi olla negatiivinen kierre: seurakunnan toimintaedellytykset ja seurakuntalaisten tavoittaminen ohenevat, kun seurakunta ei ole toimitilansa kautta enää läsnä ihmisten asuinympäristössä. Sijoituskiinteistöistä luopuminen tuo hetkellistä apua, mutta sekin syö pitkällä tähtäyksellä seurakunnan toimintaedellytyksiä. Säästöjä kiinteä omaisuus edellä Keinot seurakuntatalouksien tasapainottamiseen ovat rajalliset. Kirkollisveroprosentin nostamista on joissakin seurakunnissa harkittu. Henkilöstömeno on yleensä kaksi kolmannesta, kiinteistömenot yksi neljäsosa. Eli säästöt on näistä kahdesta löydettävä. Olemme suositelleet säästöjä kiinteä omaisuus edellä, koska henkilöstö on arvokkainta mitä meillä on. Edessä oleva suurempiin seurakuntatalouksiin siirtyminen tai mahdollinen uusi yhtymärakenne voi tuoda helpotusta kiinteistötoimen ongelmiin. Isoissa yksiköissä kiinteistöhallinnon erityisosaaminen lisääntyy, työvoiman liikkuvuus ja joustava käyttö paranee. Kilpailutukset hoidetaan ammattitaitoisemmin ja ulkoistamiset saattavat toimia paremmin. Pienet seurakunnat saavat apua ja osaamista käyttöönsä. Toimitilojen ja erityisesti leirikeskusten käyttöä voidaan tehostaa. Turhista, päällekkäisistä kiinteistöistä voidaan luopua ja realisointipäätökset saattavat helpottua. Tavoitteena on taloudellisuuden ja tehokkuuden lisäys. Aika rakentaa alueyhteistyötä Mutta rakennemuutokseen liittyy myös uhkakuvia. Seurakunnilla on hyvin erilaiset lähtökohdat ja intressit. Itsekkyys ja oman omaisuuden varjeleminen on ollut leimallista luottamushenkilöiden keskustelulle. Omaisuuden hallinnointi hankaloituu entisestään, kun myyntipäätöksiä ei saada aikaiseksi. Ison seurakuntatalouden alueellinen hajanaisuus ja maantieteelliset etäisyydet johtavat työnjohto-ongelmiin ja kohonneisiin kustannuksiin. Uuden yhtenäisen toimintakulttuurin ja yhteisten kiinteistötoimen käytäntöjen luominen vie vuosia. Hiippakunnan talouspäälliköiden ja kiinteistöpäälliköiden kanssa on mietitty ratkaisuja edellä kuvattuihin vaikeuksiin. Yhteinen näkemys on vahva: nyt on aika rakentaa alueellista kiinteistötoimen yhteistyötä riippumatta rakenneratkaisuista tai niiden viipymisestä. Meillä ei ole enää varaa tuhlata aikaa eikä resursseja. Yhteistyötä on rakennettava investoinneissa ja kiinteistöjen realisointisuunnitelmissa, henkilöstösuunnittelussa ja henkilöstön käytössä sekä hankintatoimessa. Kukaan ei selviä yksin Kiinteistöpäälliköt näkevät, että erityisesti seuraavissa asioissa olisi mahdollista rakentaa entistä tehokkaampaa ja taloudellisempaa kiinteistötoimen yhteistyömallia: henkilöstön joustava yhteiskäyttö, henkilöstön erikoistuminen ja henkilöstön osaamiskartoitukset ja rekrytoinnit, erityisosaajien (kiinteistöpäälliköiden) hyödyntäminen yli seurakuntarajojen, kiinteistöjen yhteiskäyttö, krematorioyhteistyö, leirikeskusyhteistyö, hankintayhteistyö, kiinteistötoimen alueellinen yhteissuunnittelu (investoinnit, peruskorjaukset, kuntoarviot, realisoinnit, rakennuttaminen, valvonta) ja kiinteistöautomaatiojärjestelmät. Alueellisen yhteistyön rakentaminen edellyttää luottamusta ja yhteistä tahtotilaa. Painimme kaikki samojen taloudellisten vaikeuksien kanssa, joista yksin emme selviä. Vain yhteistyöllä selviämme. 16 Kumppani

17 Seurakuntarakenteet muutoksessa Näkökulmia tulevaan Kirkolliskokous päätti toukokuun alussa seurakuntarakenteiden kehittämisen peruslinjasta. Pääsääntöisesti jatkossa edetään Seurakuntayhtymä mallin pohjalta. Jatko vaatii lainvalmistelutyötä ja lisäpäätöksiä kirkolliskokoukselta. Kumppani pyysi muutamilta satunnaisesti valituilta kirkolliskokousedustajilta näkökulmia tulevaan: Mitä keväällä tehty päätös merkitsee? Ei jäärä tumput suorana vartoon Kirkolliskokouksen päätös ennakoi, että kaikkien seurakuntien tulee jatkossa kuulua seurakuntayhtymiin. Muut uudistukset ovat vielä Herrassaan, sillä vähemmistö voi aina ne estää. Vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden puheenjohtajuus seurakuntaneuvostoissa ja yhtymissä ei esimerkiksi ole varmaa, vaikka maallikkojen vahva panos kirkon työssä on välttämätön. Mielestäni nyt ei saa jäädä odottamaan hallinnonuudistusta vuosikausiksi, vaan seurakunnissa ja hiippakunnissa on jatkettava määrätietoisesti omaa kehittämistyötä. Kirkkoamme haastetaan koko ajan. Onko kirkkomme rakkauden ja armon vai tuomion ja kadotuksen kirkko? Umpioidummeko omahyväisten joukoksi vai ovatko ovet auki myös tavallisille syntisille? Nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö antaa kaikki mahdollisuudet muodostaa jo nyt toimivia seurakuntayhtymiä, jotka ovat seurakunnille nykyistä vakaampi taloudellinen perusta. Seurakuntia on myös syytä yhdistää, jos se lisää voimavarojen järkevää käyttöä. Samoin eri hallintoportaiden päällekkäisiä töitä voidaan rationalisoida. Voimassa olevat lait sallivat tämän kaiken, jos vain on yhteistä tahtoa siirtää painopistettä hallinnosta varsinaiseen hengelliseen työhön. Kirkkomme tukeutuu vahvasti jo historiallisista syistäkin hallintoon, lakeihin ja norminantoon. Ne ovat vuosisatojen saatossa tulleet nyt pisteeseen, jossa järkevä toiminta alkaa olla uhattu. Kirkon hallinto on pappisvaltaisena painottunut myös edunvalvontajärjestöksi. Siksi muutokset ovat kirkossa poikkeuksellisen vaikeita, mutta ne on pakko nyt tehdä. Pelkkä hallinnonuudistus ei riitä. Myös lakiviidakko on raivattava. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Solidaarisuutta ja muutosjohtajuutta Pidän kirkkohallituksen esittämää Seurakuntayhtymä 2015 mallia oikeansuuntaisena. Seurakunnat ovat toiminnallisesti itsenäisiä yhteisöjä ja yhtymässä hoidetaan ne tehtävät, jotka on järkevintä tehdä yhdessä. Näyttää myös siltä, että olemme irtautumassa kuntarakenneuudistuksesta ja kehitämme rakennetta omasta perustehtävästä käsin, mikä on merkittävää kirkolle. On luonnollista, että seurakunnissa rakennemuutosta on hahmotettu ja siitä on keskusteltu omien kokemuksien ja mielikuvien pohjalta. Siksi jatkossa on tarpeen korostaa laajempaa horisonttia solidaarisuutta ja tulevaisuuteen katsomista. Ratkaisuja etsittäessä on kysyttävä: miten yhdessä selviämme 10 vuoden päästä, kun verotulot vääjäämättä hupenevat. Johtaminen on herättänyt intohimoja varsinkin seurakuntaneuvoston puheenjohtajuus puhututtaa. Johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan vaatii sen taustojen käsittelyä ja selkiinnyttämistä monella tasolla. Siinä on ratkaistava demokratian ja hallinnon keventämisen välinen jännite ja toisaalta yhteisen ja erityisen pappeuden välinen suhde. Muutos koetaan sekä mahdollisuutena että uhkana. Siksi rakenneprosessin edetessä muutosjohtaminen on tärkeää. Sen sanoittaminen, miten seurakuntia ohjataan ja tuetaan tässä muutoksessa, ja myös konkreettiset toimet on aloitettava niin aikaisin, kuin mahdollista. Myös jo nyt hyvin toimivia seurakuntayhtymiä voisi jatkossa käyttää eräänlaisina pilottiyhtyminä, joissa uutta rakennemallia käytännössä testataan ja kehitetään. Tiina Reinikainen Kuopion hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Ketä kirkon hallinto kiinnostaa? Painopiste seurakuntien hallinnon uudistamiseen Seurakuntarakenneuudistuksessa aluerajoja tärkeämpi kysymys on päätöksenteon uudistaminen. Korostamme kirkossa yhteisöllisyyttä. Uudistuksen tulisi korostaa kirkon jäsenten aktiivisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa ainoastaan 17 prosenttia äänioikeutetuista vastasi kutsuun osallistua seurakunnan päätöksentekoon. Seurakuntien päätöksenteko on lii- Kumppani

18 an usein kankeaa, virkamieskeskeistä ja hidasta. Kirkon hallinnon siirtämisestä hevosrattaiden ajasta nykyaikaan tuntuukin muodostuvan tämän kirkolliskokouskauden tärkein teema. Niin kauan kuin Suomen evankelisluterilainen kirkko pysyy evankelisluterilaisena kirkkona, on selvää, että evankeliumi ja sakramentit rakentavat kirkon ja että tehtäviin kutsutuilla papeilla on johtava rooli kirkossa. Yhteiseen pappeuteen kuuluu kuitenkin luontevasti, että luottamushenkilöt tukevat johtavien pappien vallankäyttöä seurakuntaneuvostojen ja kirkkoneuvostojen puheenjohtajina. Luotan siihen, että maallikot haluavat ja osaavat kantaa tätä vastuuta ja myös toimia seurakuntayhtymän johtajan valitsijoina. Unelmoin kirkosta, joka on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaamme monen sadankin vuoden kuluttua. Nykyisin ja tulevaisuudessa yhä enemmän kirkolle tärkeää asiantuntemusta, myös teologista, löytyy myös niiltä, jotka eivät saa palkkaa kirkolta. Kirkon hallintoa on uudistettava niin, että se innostaa jäseniä osallistumaan ja kantamaan vastuuta eri rooleissa. Olen vakuuttunut, että monen sadan vuoden kuluttua Suomen ev.lut. kirkko elää ja on tärkeä osa yhteiskuntaamme. Onko se edelleen kaikenlaisten ihmisten kirkko, enemmän ja vähemmän uskovien, enemmän ja vähemmän koulutettujen, työssäkäyvien ja syrjäytyneiden, suomalaisjuuristen ja kansainvälisjuuristen kirkko? Vai ajaako päätöksenteon kankeus, virkamiesmäisyys ja hitaus kriittisesti ajattelevat ihmiset pois kirkon jäsenyydestä? Kirsi Hiilamo Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Tarvitaan seurakunnallisen rakenteen uudelleenajattelua Hyvin mietteliäs olen seurakuntara- kenneuudistuksen äärellä. Syitä on monia: Kirkolliskokouksen todellisen vaikutusvallan vähäisyys prosessissa, prosessin aikataulutus, prosessin tarpeellisuus, uudistuksen kustannukset, uudistuksen kuluttavuus suhteessa sen merkitykseen, kenen tarpeisiin uudistusta tehdään. Mitä enemmän aikaa seurakuntarakenneuudistuksen valmistelussa on kulunut ja uudistuksen sisältöön olen perehtynyt, sitä haluttomammaksi olen uudistukselle nykymuotoisena tullut. Perusteluina muutokselle on pidetty kuntauudistusta ja rahan loppumista. Kuntauudistuksesta emme tiedä vieläkään, millaisena se tulee jos tulee. Se on myös selvä, että seurakuntarakenteen muuttaminen tulee kuluttamaan huomattavan määrän rahaa, aikaa ja voimavaroja, joita tarvittaisiin enemmän seurakuntaelämän ja toimintasisältöjen uudistamiseen kuin luottamushenkilöiden ja hallinnon aseman turvaamiseen. Tavoitteena piti olla kevytrakenteisuus, mutta jatkovalmisteluun mennyt raami ei kevytrakenteisuutta tuota, ellei yhtymien kokoja kasvateta ja nykyisiä seurakuntayhtymiä samalla pureta todellisen uudistuksen mahdollistamiseksi. Ainoa seurakuntayhtymä, joka ehkä tulisi säilyttää, on Helsinki. Esimerkiksi Tampereen alueen tilanne ei ratkea ilman nykyisen yhtymän purkua ja koko alueen seurakunnallisen rakenteen uudelleenajattelua. Olen asunut Ylöjärvellä pitkään, tehnyt siellä ja Nokialla töitä. Uskon tältä pohjalta siihen, että ilman Tampereen yhtymän purkamista ei todellista muutosta tällä kaupunkialueella saada aikaan. Seurakuntarakenneuudistuksen myötä tulee myös Kirkon Palvelukeskus (Kipa) purkaa tehottomana ja erittäin kalliina ja siirtää sen tehtävät muodostuviin alueellisiin seurakuntayhtymiin, joissa toimii kunkin alueen luonnollinen palvelukeskus, jossa hoidetaan talous- ja kiinteistöhallinnon tehtävät. Antti Sipola Tampereen hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Tarvitaan joustavaa yhteistyötä Seurakuntalaisen kannalta nyt jatkovalmistelussa oleva kirkolliskokouksen linjaus uudeksi seurakuntarakenteeksi ja hallinnon kehittämiseksi ei muuta juuri mitään, käytännössä. Tavoitteena on varmistaa kirkon laadukas perustoiminta kuntakentän myllerrysten ja seurakuntien rajallisten resurssien paineessa. Voimavaroja on käytettävä nykyistä tehokkaammin ja kuluja saatava pienemmiksi. Keskustelun tuoksinassa uudistuksen tavoitteet ovat olleet vaarassa hautautua yksityiskohtien ja valtakysymysten alle. Kirkolliskokous korosti seurakunnan asemaa kirkon perusyksikkönä. Sen mukaan seurakunnat säilyvät ihmisen kokoisina toiminnan ja yhteyden paikkoina, mutta jokaisen seurakunnan on kuuluttava johonkin seurakuntayhtymään. Näin tukitoiminnot saadaan hoidettua joustavasti ja taloudellisesti. Valtasuhteet ovat herättäneet paljon keskustelua. Johdetaanko kirkkoa ylhäältä tarkoitan aivan maallisessa mielessä - vai rakentuuko kirkko seurakuntalaisista käsin? Mielestäni on tärkeätä kuulla seurakuntalaisia ja vahvistaa jäsendemokratiaa. Myös uudenlainen viestintä muuttaa ja rakentaa seurakuntayhteyttä. Tuomiokapituleissa ehkä vielä haikaillaan hiippakuntamallin perään. Se on syytä unohtaa ja keskittyä tehtävien päätösten toteuttamiseen, missä hiippakunnilla on paljon tärkeitä tehtäviä kuten viestintä ja koulutus sekä yhtymien synnyn avustaminen. Näihin tehtäviin kannattaa valmistautua jo ajoissa. Markku Jalava Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustaja 18 Kumppani

19 Marraskuun Yhteisvastuu -starteissa mukana kaikkien alojen asiantuntija Tampereen hiippakunnan Yhteisvastuu -starteissa on mukana kaikkien alojen asiantuntija. Kumppani pyysi häntä esittäytymään: Kuka sinä oikein olet? Olen Irmeli Kuuskajaskari-Venuutti, kotoisin Ylä-Kasken kunnasta. Alunperin kulttuurisihteeri. Sittemmin kuntaliitosten myötä menetin työpaikkani ja vaihdoin ammattia asiantuntijaksi. Kaikkien alojen asiantuntijaksi. Tykkään tästä työstä, sillä se on monipuolinen. Liitoksista ja muutoksista voi olla paljon iloa. Olet kaikkien alojen asiantuntija mitä se oikein tarkoittaa? Tiedän kaikesta jotain. Kuuntelen paljon ihmisten tarinoita. Luen paljon tutkimuksien tiivistelmiä. Luen dekkareita ja kuuntelen innostavaa musiikkia. Niistä syntyy oivalluksia, ajattelun synteesejä. Puhun niitä ääneen ja kyselen paljon. Aika moni meistä on kaikkien alojen asiantuntija, harva vaan myöntää sen. Olen siinä edelläkävijä. Mitä tiedät Yhteisvastuu-keräyksestä? Kuulin tällaisen tarinan. Että jokainen organisaatio on syntynyt alun perin siksi, että se halua ylläpitää jotakin sellaista, joka on hyvää, totta ja kaunista. Mutta ajan kuluessa tämä ydin saattaa hävitä kaiken sen alle, mitä organisaatioelämässä tapahtuu. Siksi sitä pitäisi nostaa aika ajoin keskusteluun ja näkyville. Yhteisvastuukeräyksestä tiedän Tervetuloa Tampereen hiippakunnan Yhteisvastuustarttiin 2013 Maanantai Jämsän seurakuntakeskus, Koskentie 30 C, Jämsä Maanantai Forssan seurakuntatalo, Kartanonkatu 16, Forssa Tule viettämään mukavaa päivää, innostumaan ja tutustumaan vuoden 2014 yhteisvastuukohteisiin yhdessä seurakuntasi Yhteisvastuu-ydintiimin kanssa! Ketkä 2-3 ihmistä seurakunnastasi ovat ne, jotka auttavat sinua onnistumaan yhteisvastuukeräyksen koordinoinnissa? Kutsu heidät mukaan. Toivotamme myös kirkkoherrat, kasvatuksen työntekijät, kirkkomuusikot ja muiden työalojen edustajat lämpimästi tervetulleiksi yhteiseen päivään! Mukana päivässä mm. Yhteisvastuun, tuomiokapitulin ja Kirkon Ulkomaanavun henkilökuntaa sekä kutsuvieraana kaikkien alojen asiantuntija Irmeli Kuuskajaskari-Venuutti! Mitä kaikkea hyvää Yhteisvastuu teidän seurakunnallenne mahdollistaa? Ohjelma 9.00 Aamukahvi 9.30 Hartaus ja virittäytyminen Kiitos vuoden 2013 keräyksestä! Näin teimme sen yhdessä Yhteisvastuun 2014 kotimaankohde: Saattohoito Yhteisvastuukeräyksen tavoite on mahdollistaa hyvää ja merkityksellistä elämää Laura Hytti ja saattohoidon asiantuntija Yhteislaulua Yhteisvastuun 2014 ulkomaankohde: Guatemala Katriina Kong ja Guatemalassa käynyt yhteyshenkilö 12 Lounas Luento: Iloa keräykseen! - keräysanalyysin tuloksia, kaikkien alojen asiantuntija Irmeli Kuuskajaskari- Venuutti. Luennon jälkeen tauko. paljon. Ja ennen kaikkea koen, että se on juuri tämän ytimen esille nostamista tässä yhteisössä. Miksi kannattaa tulla Tampereen hiippakunnan YV -starttiin? Jos haluat vaalia elämässä ja tässä yhteisössä hyvää, totta ja kaunista, YV -startti on sinulle oikea paikka. Ja minulla on lisäksi sinulle yllätys. Irmeli Kuuskajaskari-Venuutti on yhteisökehittäjä ja ARTvalmentaja Riitta Birckin koominen hahmo, alter ego ja hyvien asioiden hyväntuulinen äänitorvi Ideoidaan tulevaa keräystä: Innostuksen herättely, hallinta ja strateginen suunnittelu, kaikkien alojen asiantuntija Irmeli Kuuskajaskari- Venuutti Uudet Yhteisvastuu-tuotteet ja materiaalit 15 Palaute, loppusiunaus ja lähtökahvit Tampereen hiippakunnan Luovin Yhteisvastuuseurakunta -kisa alkaa Ilmoittaudu mennessä kirkon koulutusilmoittautumisen (Sakasti -> Neuvottelupäivät) kautta. Osallistumismaksu 25 sisältää lounaan ja kahvit. Lisätietoja: Hiippakuntasihteeri Airi Raitaranta p , airi.raitaranta@evl.fi ja Yhteisvastuun keräystoimisto p , yhteisvastuu@ yhteisvastuu.fi. Kumppani

20 Banderolleja ja nettihittejä Liekkejä on monta Nokian seurakunta on sosiaalisessa mediassa jo valtakunnallisesti tunnettu kuvista, joiden iskulauseissa leikitellään sanoilla hauskasti ja osuvasti, kirkon ydinsanomaa unohtamatta. Nokian seurakunnassa suunniteltiin muutamia vuosia sitten jonkinlaista vaihtuvaa mainosta seurakuntakeskuksen eteen. Heikki Viinikka keksi paikaksi seurakuntakeskuksen korkean ikkunaseinän. Siihen hankittiin koukut, joihin ripustettiin mainosbanderolli ensimmäisen kerran edellisten seurakuntavaalien aikaan. Seuraavana jouluna kokeiltiin banderollia lauseella Joulu tulee lahjattomillekin. Huumoriin puettu sanoma oli joillekin liikaa, ja paheksuvan palautteen myötä banderolli poistettiin kokonaan. Seurakunnan tiedottaja Marko Honkaniemi harmistui ja päätti pitää taukoa koko banderolleista. Viime vuoden marraskuussa Honkaniemi tuijotteli taas seurakuntakeskuksen seinää ja mietti, olisiko aika kypsä uudelle yritykselle. tä jouluruuhkaa tule kirkkoon jo nyt -banderollin tilaus lähti painoon. Samaan aikaan Honkaniemi jakoi kuvan banderollista seurakunnan sivulla Facebookissa. Kuva alkoi levitä nopeasti. Sitä jaettiin Facebookissa yksittäisten henkilöiden ja erilaisten ryhmien sivuilla vuorokauden kuluessa satoja kertoja. Palaute rohkaisee rohkeaan tekemiseen Marko Honkaniemi myöntää, että palaute marraskuussa julkaistusta banderollista jännitti etukäteen. Myönteistä palautetta tuli niin omalta työyhteisöltä kuin seurakuntalaisilta ja laajemmalta yleisöltäkin. Se Kuvien myötä olemme saaneet paljon myönteistä julkisuutta. Ehkä me olemme omalta osaltamme olleet tuomassa huumoria takaisin kirkkoon, Marko Honkaniemi arvelee. rohkaisi ja rohkaisee tekemään työtä ennakkoluulottomasti myös jatkossa. Marraskuusta 2012 alkaen Nokialla on tehty kahdeksan erilaista banderollia. Niiden merkitys Nokian seurakunnan tunnettuudessa kautta Suomen on ollut huimaa. Kahdeksan banderollin tekoon ja painatukseen sekä Facebook -mainontaan seurakunta on käyttänyt rahaa kaiken kaikkiaan alle tuhat euroa. Sillä on saavutettu näkyvyys kaupunkikuvassa, Innoittajana Pispalan kirkon mainostaulut Työhuoneeni seinällä on jo vuosia ollut kuvia Pispalan kirkon edessä olleista tauluista. Ne olivat nokkelia ja niistä pidettiin. Huumorin avulla luotiin uudenlaista, hauskaa kuvaa kirkosta. Niiden innoittamana päätin yrittää uudelleen, Honkaniemi kertoo. Hän pyysi kollegoitaan keksimään hauskoja iskulauseita Kirkon viestijät -ryhmässä Facebookissa. Hyviä ideoita sateli. Uuden banderollin suunnittelivat Honkaniemen kanssa Tapio Salomäki ja graafikko Antti Kamppinen. Väl- 20 Kumppani

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ SDP:N SEURAKUNTAVAALIOHJELMA 2018 SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ Marraskuussa valitaan evankelisluterilaisen kirkon luottamushenkilöt seurakunta-/kirkkoneuvostoihin

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 TAPIOLAN KIRKON PERUSKORJAUKSEN TARVESELVITYKSEN LAATIMINEN 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 TAPIOLAN KIRKON PERUSKORJAUKSEN TARVESELVITYKSEN LAATIMINEN 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 7/2011 Aika Paikka 11.10.2011 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote Raija Ojell ja Minna Tuominen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen Neuvottelupäivät Vantaalla 26.-27.9.2019 Lapsen ja perheen kirkkopolku

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän perusta. Messu hengellisen elämän keskiönä Vapaaehtoisten

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ajankohtaiskysely 2014

Ajankohtaiskysely 2014 Ajankohtaiskysely 2014 Kirkon työmarkkinalaitoksen ajankohtaiskyselyn perusteella taloudellinen tilanne seurakunnissa vaihtelee ja niukkuuden ajat ovat vasta edessä. Taloudellisen tilanteen heikkenemiseen

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni

Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni 18.-19.1.2018 Kanava 2: Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Etsitään osallistujien kokemusten

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

AKIN JÄSENKYSELY 2015

AKIN JÄSENKYSELY 2015 AKIN JÄSENKYSELY 2015 28.4.2015 Tekijä OSIOT 1. Seurakuntarakenne 2. Diakonivirka 3. Työaika 4. Palkkaus 5. AKIn jäsenvakuutukset ja lakimiespalvelut 6. AKIn viestintä 2 3 Osio 1: Seurakuntarakenne MIELESTÄNI

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

sallistavuus myötätunto voimuus dialogi arvostu

sallistavuus myötätunto voimuus dialogi arvostu myötätunto voimuus 2017-2018 v orovaikutus sallistavuus TAMPEREEN HIIPPAKUNTA dialogi arvostu Johtajana Tampereen hiippakunnassa Johtajille on Tampereen hiippakunnassa tarjolla valmiita koulutuspolkuja

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN SEURAKUNTATYÖ. Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Ruokolahti Hiippakuntadekaani Marko Marttila

TULEVAISUUDEN SEURAKUNTATYÖ. Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Ruokolahti Hiippakuntadekaani Marko Marttila TULEVAISUUDEN SEURAKUNTATYÖ Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 14.10.2017 Ruokolahti Hiippakuntadekaani Marko Marttila TULEVAISUUSTYÖN TAUSTAA Nykyinen tulevaisuustyöskentely käynnistyi 25 kirkolliskokous-edustajan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TAPAUSKERTOMUS SEURAKUNTALIITOKSESTA KÄRKÖLÄN NÄKÖKULMASTA

TAPAUSKERTOMUS SEURAKUNTALIITOKSESTA KÄRKÖLÄN NÄKÖKULMASTA TAPAUSKERTOMUS SEURAKUNTALIITOKSESTA KÄRKÖLÄN NÄKÖKULMASTA LYHYT KUVAUS LIITTYMISPROSESSISTA Kärkölässä piispantarkastus - 2015 Vuoden aikana useita koulutuspäiviä henkilökunnalle ja luottamushenkilöille

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SAARELA Veronica. SYRJÄLÄ Marjaana

SAARELA Veronica. SYRJÄLÄ Marjaana SEURAKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 4/2014 Aika 8.4.2014 klo 18.30-20.01 Paikka Jakomäen kirkko Läsnä SIMOLA Pertti puheenjohtaja HUOVIO Anna Elina VUORINEN Tuulikki vara KOSKELAINEN Laura vara VESAMÄKI Aarne

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ajankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus

Ajankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus Ajankohtaisia työelämäaiheita - Osallistuminen Exponential Work hankkeeseen - Työnohjauksen kysymyksiä - Hengellinen ohjaus Mirkka Torppa ja Timo Helenius 26.9.2019 1. Exponential Worktutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Alueneuvosto. Aittoniemi Pirjo Savolainen Otto 46 käsittelyn alussa

PÖYTÄKIRJA. Alueneuvosto. Aittoniemi Pirjo Savolainen Otto 46 käsittelyn alussa NRO: 5/2015 PÖYTÄKIRJA Alueneuvosto AIKA: 11.6.2015 klo 16.00 PAIKKA: PAIKALLA: Kirkonkranni, kokoustila 1 (1. krs.) Hautala Milla Hihnala Juhani Panula Liisa Mäkinen Satu Ristimäki Asko Sihto Paula KIRKKONEUVOSTON

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

LUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto

LUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto Aika ja paikka: Ti 30.1.2018 klo 18.30 seurakuntatalo Asialista: asiat 1 8 (1-8 ) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjantarkastajat ja pöytäkirjanpitäjä 4. Työjärjestyksen

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

- Pihakahvila koulutus 15.9 klo Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko

- Pihakahvila koulutus 15.9 klo Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko 337/2016 49 Ilmoitusasiat syyskuu ehdotus Merkitään tiedoksi - Pihakahvila koulutus 15.9 klo 17.30 Matteuksen kirkko - Tauno Hämäläinen 100 vuotta juhlakonsertti 18.9 klo 18 Matteuksen kirkko 335/2016

Lisätiedot