Oiva esimerkki yhteistyöstä, jossa kaikki voittavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oiva esimerkki yhteistyöstä, jossa kaikki voittavat"

Transkriptio

1 TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI Kirkko keskellä kirpparia Oiva esimerkki yhteistyöstä, jossa kaikki voittavat Sivu 23 Seurakuntarakenteet muutoksessa Näkökulmia tulevaan Sivu 17 Enemmän tiloja kuin rahaa Kaikilla tilaa on. Liikaa? Sivu 12

2 TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI ISSN Julkaisija Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli Toimituksen osoite Kumppani-lehti Eteläpuisto 2 C, Tampere Puh. (03) Päätoimittaja Tuulia Matilainen s-posti: Puh Kirjoittajat Matti Repo Vesa Keinonen Pirjo Silveri Ari Hukari Kirsi Hiilamo Pirjo Ala-Kapee Tiina Reinikainen Antti Sipola Markku Jalava Eva Wäljas Marita Miettinen Päivi Hyystinmäki-Suomi Kannen kuva Hannu Jukola Heidi Kerkola myi lapsilleen pieniksi jääneitä vaatteita suositulla peräkonttikirppiksellä Tampereen Keskustorilla keväällä. Ulkoasu Mainostoimisto Precis Oy Taitto Oriveden Kirjapaino Paino Oriveden Kirjapaino Painosmäärä 5100 kpl Hiippakunnan työntekijöiden yhteystiedot sekä ajankohtaiset tapahtumat ja asiat löydät hiippakunnan nettisivuilta: Sisällys PIISPAN PALSTA Jaettava talletus... 3 AJANKOHTAISTA... 4 KAPITULIN UUDET TYÖNTEKIJÄT ESITTÄYTYVÄT PÄÄKIRJOITUS Hyvä on yhteistä Uutena kirkon työssä nuorisotyönohjaaja Isto Iipola POMO EI VAADI TÄYDELLISYYTTÄ LAHDEN DIAKONIATYÖ LUOTTAA YHTEISTYÖHÖN Perhediakonia huomioi perheen kokonaisuuten Vankilassa ollaan jäähyllä Lasten sururyhmissä mennään kivun juurille asti Voisin tehdä enemmänkin diakoniatyötä KAIKILLA TILAA ON. LIIKAA? Seurakuntien kiinteistötoimi mietittävä uudestaan NÄKÖKULMIA TULEVAAN Seurakuntarakenteet muutoksessa YHTEISVASTUUSTARTIT Banderolleja ja nettihittejä LIEKKEJÄ ON MONTA VUOROPUHELUN AIKA KIRKKO KESKELLÄ KIRPPARIA.. 23 HYVISTÄ LUONTOELÄMYKSISTÄ SYNTYY VIHREÄ RIPARI YHTEYSTIEDOT PS-KOLUMNI Lapsi kuuluu Päivi Hyystinmäki-Suomi 2 Kumppani

3 Jaettava talletus Tampereen hiippakunnan piispanristi on yli kaksisataa vuotta vanha. Minua ennen sitä on kaulassaan kantanut viisitoista piispaa. Heitä ennen on hiippakuntaa palvellut kaksikymmentä piispaa. Kukin meistä on pitkässä jatkumossa hoitanut samaa tehtävää. Aivanko samaa? Kirkon jatkuvuus ei ole samaa kuin muuttumattomuus. Pysyvyyttä on muutakin lajia kuin paikallaan pysyvyyttä. Kirkko on pysyvästi matkalla. Se telttailee aina vaihtuvassa ympäristössä. Se puhuu kunkin maan kieltä ja kotiutuu kuhunkin kulttuuriin. Se on osa muuttuvaa maailmaa. Mutta silti se on sama kirkko, jonka Kristus lähetti. Sillä on pysyvä usko ja pysyvä tehtävä. Olen usein muistellut pappisvihkimystäni kesäkuussa Mitä tunsin, kun piispa Paavo Kortekangas kätten päällepanemisin lähetti meidät nuoret virkaan? Arkuutta ja riittämättömyyttä. Mieleeni jäi hänen puheestaan rohkaisu: Tehtävä on edelleen sama. Menkää ja kastakaa, menkää ja opettakaa. Seurakunnissa pysytään apostolien uskossa ja jatketaan apostolien lähetystehtävää, mutta eletään jatkuvassa muutoksessa. Uutta tehtävää ei tarvitse keksiä. Vanhan tehtävän hoitamisessa saa käyttää koko kekseliäisyytensä. Seurakuntien kaitsijat ovat lenkkejä pitkässä ketjussa. Heillä on vastuunsa vuorollaan. Tehtävä on pitää tallessa se hyvä, mikä on uskottu haltuun (1. Tim. 6:20, 2:Tim. 1:14). Usko on elävä perintö. Se pidetään tallessa jakamalla toisille. Sen arvo ei kasva lippaaseen sulkemalla vaan kantta ahkerasti avaamalla ja eteenpäin antamalla. Matti Repo Tampereen hiippakunnan piispa Kumppani

4 Ajankohtaista Kortekankaan johtoajatuksena oli näkemys avoimesta kirkosta Kuopion ja Tampereen hiippakuntien piispana toiminut Paavo Kortekangas kuoli Pirkanmaan hoitokodissa Tampereella. Hänet siunattiin Tampereen tuomiokirkossa Kortekangas oli syntynyt Kortekangas valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1952 ja filosofian kandidaatiksi Teologian lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 1965 ja väitteli teologian tohtoriksi vielä samana vuonna. Kortekangas toimi Kirkon tutkimuslaitoksen ensimmäisenä johtajana vuosina Hän toimi myös Helsingin yliopiston nykyajan kirkkohistorian ja kirkkososiologian professorina vuosina Vuonna 1975 hänet valittiin Kuopion hiippakunnan piispan virkaan, jossa hän toimi vuoteen 1981 asti. Vuosina hän toimi Tampereen hiippakunnan piispana, ja siitä virasta hän jäi eläkkeelle. Kortekangas jätti syvän jäljen kirkon kasvatusasioiden ja ulkomaansuhteiden hoitamiseen ja vaikutti keskeisesti myös uuden kirkkolain ja virsikirjan syntyyn. Hänen johtoajatuksenaan oli näkemys avoimesta kirkosta, joka kykenee kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja katsomuksia. Tampereen tuomiokapituli tilapäistiloissa elokuusta marraskuuhun Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin tilat remontoidaan loppukesän ja syksyn aikana Remontti alkaa elokuun alussa ja takaisin tiloihin päästään muuttamaan toivottavasti marraskuun aikana. Kapitulista poistuvat remontin yhteydessä yksittäiset työhuoneet ja toimisto muuttuu monikäyttötilaksi. Jäljelle jäävään tilaan rakennetaan ohjaus-, neuvottelu- ja koulutustiloja. Tilapäistilat Finlaysoninkujalla Remontin aikana osa tuomiokapitulin henkilökunnasta muuttaa tilapäistiloihin Tammerkosken partaalle Finlaysoninkujalle. Käytännössä väistötiloihin muuttavat vastaanottosihteeri, piispan sihteeri ja taloussihteeri. Muut työntekijät tekevät pääasiallisesti etätyötä remontin ajan. Konsultaatioita ja työnohjauksia varten on väistötiloissa olemassa yksi huone. Tuomiokapitulin kollegion istunnot järjestetään remontin aikana piispantalossa Pyynikillä. Tuomiokapituliin välisenä aikana sovituista tapaamisista olemme yhteydessä asianomaisiin henkilöihin ja varmistamme tapaamispaikan. Mikäli olet epävarma sovitusta tapaamisestasi, kannattaa ottaa yhteyttä ko. henkilöön ja varmistaa tapaamispaikka. Puhelinnumeroita ja faksi poistuu elokuun alusta käytöstä Lankanumeroista jäävät käyttöön vain kapitulin vaihde (03) sekä alanumerot (03) (Sanna), (03) (Helena) ja (03) (Pirjo). Muut työntekijät tavoittaa puhelimella jatkossa vain matkapuhelinnumeroista. Kaikki yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 27. Osa muutosprosessia Tilojen remontointi on osa suurempaa kapitulin muutosprosessia. Haluamme nähdä työmme yhteisenä ja olla osaltamme poistamassa raja-aitoja. Kapituli ei ole enää vain hiippakunnallinen hallintokeskus vaan ennen kaikkea seurakunnille palveluja tarjoava kehittämiskeskus. Haluamme tilaremontin myötä parantaa mahdollisuuksiamme tarjota laadukkaita ohjaus-, konsultointi- ja koulutuspalveluja seurakuntien käyttöön. Käyntiosoite remontin ajan: Petrasol Business Center, Finlaysoninkuja 9, 4krs., Tampere Posti lähettään edelleen vanhaan osoitteeseen: Eteläpuisto 2C, Tampere 4 Kumppani

5 Diakonian hiippakuntasihteeri Airi Raitaranta esittäytyy Toimistosihteeri Helena Läykki esittäytyy Airi Raitaranta aloitti vuoden alussa työn Tampereen diakonian hiippakuntasihteerin tehtävissä pitkäaikaisen hiippa- Tampereen tuomiokapitulissa. Hän hoitaa kapitulin mak- Helena Läykki aloitti kevään korvalla toimistosihteerinä kuntasihteerin Maria Pitkärannan jäätyä eläkepäiville. Airin suliikennettä eli esimerkiksi osto- ja myyntireskontraa sekä tehtäväkentän ytimessä ovat diakonia ja yhteiskunnallinen palkkionmaksuun ja matkalaskuihin liittyviä asioita. työ sekä työyhteisökehittäminen. Tyypillisimmin minuun ollaan yhteydessä matkalaskuihin ja muihin laskutuksiin liittyen, Helena kertoo. Diakonian polkunsa Airi aloitti Kiteellä näkövammaisen diakoniharjoittelijan avustajana ja autonkuljettajana. Tuon Airi Tärkeä Raitaranta yhteistyökumppani aloitti vuoden Helenalle alussa työn on seurakuntien Tampereen diakonialoustoimistojen hiippakuntasihteerin lisäksi kirkon tehtävissä keskushallinto pitkäaikaisen ja hiippa- talous- ta- kesän 1984 jälkeen hän hakeutui Luther-opistoon opiskelemaan diakonia- ja sosiaalityön linjalle. Valmistuttuaan diakoniksi Airi teki pyrähdyksen Tukholmaan, jossa hän työsken- tehtäväkentän Tampereen kapitulin ytimessä tiimi ovat sai diakonia Helenan ja myötä yhteiskunnallinen joukkoonsa kuntasihteerin osasto. Maria Pitkärannan jäätyä eläkepäiville. Airin teli dementiaosastolla puoli vuotta. Paluumuutto Suomeen työ toimistoalan sekä työyhteisökehittäminen. pitkän linjan ammattilaisen. toi pysyvästi Hämeeseen. Diakonian Työskentelin polkuni yli 30 vuotta ensi askeleet matkatoimistossa otin lapsuusmaisemissansä. Aloitin Kiteellä asiakaspalvelussa näkövammaisen vapaa-ajanmatkoissa diakoni-harjoittelijan avustaja- hoidin eri tehtävis- Vahvan käytännön peruskoulutuksen ja seurakuntanäkemystä sain kahdeksan työvuoden aikana Hausjärven na myös ja autonkuljettajana. ryhmämatkoja. Olin Tuo toimistopäällikkönä kesä 1984 diakoniaopiskelijan muun työni seurakunnassa. Työssä oppiminen jatkui Hämeenlinnassa, rinnalla ohessa antoi reilut seitsemän valoisan diakoniasykäyksen, vuotta matkanjohtajana joka kantoi sekä oman Luther-opistoon tuotannon ryhmille opiskelemaan että eri yritysten diakonia- johtoryhmien ja sosiaalityön matkoilla. linjalle, jossa toimin aluetyöntekijänä ja diakoniakasvatuksen kehittäjänä ja vuodesta 2003 johtavana työntekijänä. Välillä olin Airi Viimeiset kertoo. 21 vuotta työskentelin liikematkaosastolla hoitaen pari vuotta lähiöhankkeiden projektipäällikkönä Hämeenlinnan kaupungilla. Tukholmaan, Pitkällä työuralla jossa hän kertynyt työskenteli kokemus dementiaosastolla erilaisten ihmisten, puoli asiakasyritystemme Valmistuttuaan diakoniksi työmatkustusta Airi teki eri pienen puolille pyrähdyksen maailmaa. Oppimisen polulla erityisen merkityksellisiä vaiheita ovat vuotta. organisaatioiden Paluumuutto ja kulttuurien Suomeen parissa toi pysyvästi on tuonut Hämeeseen. muassaan Airin kokemuksen mukaan olleet työnohjaaja- ja työyhteisövalmentajakoulutukset. Ne toivat näkökulmia diakoniatyön työvuoden teisöihin. aikana Hausjärven seurakunnassa. Tuolloin ker- erinomaiset Vahvan valmiudet käytännön sopeutua peruskoulutuksen uusiin ympäristöihin sain kahdeksan ja yh- kehittämiseen ja johtajuuden tutkimiseen. tyi myös Eniten seurakuntanäkemystä. tässä työssä on ehkä auttanut Työssä oppiminen se, että olen jatkui ollut Valmistuin viime syksynä Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Opintojen ohella tein viimeikasvatuksen toimiminen on kehittäjänä minulle tuttua. ja vuodesta Ja talouspuolella 2003 johtavana olen hoitanut työnte- Hämeenlinnassa, niin pitkään asiakaspalvelussa. jossa toimin aluetyöntekijänä Erilaisten ihmisten ja diakonia- kanssa set puolitoista vuotta aikuissosiaalityöntekijän tehtäviä, kijänä. nykyistä Välillä vastaavia olin pari tehtäviä. vuotta lähiöhankkeiden projektipäällikkönä Kirkon Hämeenlinnan työhön tulo kaupungilla. on ollut mielenkiintoinen ja myöntei- joiden kautta diakoniatyö on kirkastunut uudella tavalla ja diakoninen identiteetti on edelleen vahvistunut minussa. nen Oppimisen kokemus. polulla erityisen merkityksellisiä vaiheita ovat Toimintakulttuuri Tampereen kapitulissa ja samalla ympäri hiippakuntaa on viime vuosien aikana muotoutunut yhä valmentajakoulutukset. matta. Vähemmän kirkossa Ne toivat on byrokratiaa näkökulmia kuin diakoniatyön kuvittelin! Airin kokemuksen Toimistotyö on mukaan pitkälti olleet samanlaista työnohjaaja- toimialasta ja työyhteisö- riippu- enemmän ohjaavaksi. Samalla konsultoiva ja valmentava kehittämiseen Seurakunnissa ja ja johtajuuden kirkkohallituksessa tutkimiseen. on mukavaa väkeä. Ja rooli on vahvistunut. kapitulin Valmista tiimissä minusta olen alusta ei näytä saakka tulevan saanut ja opiskelu hyvän innostaa vastaanoton. edelleen. Neuvoja Valmistuin on aina löytynyt viime tarvittaessa. syksynä Tampereen yliopis- Tässä toimintakulttuurissa on hyvä tehdä työtä ja olla yhä yhdessä oppimassa. Koen, että minulle on tila ja paikka tosta Tuomiokapitulit yhteiskuntatieteiden siirtyvät maisteriksi. Kirkon palvelukeskuksen Opintojen ohella asiakkaiksi vuoden puolitoista 2014 alusta. vuotta Helena aikuissosiaalityöntekijän on Tampereen kapitulin tehtä- tein paitsi kapitulissa myös varsinaisissa työpaikoissani eli seurakunnissa ympäri hiippakuntaa. viä, yhdyshenkilö joiden kautta siirtymisprosessissa. diakoniatyö on kirkastunut uudella tavalla viimeiset ja diakoninen Uuden oppiminen identiteetti on on aina edelleen ollut minusta vahvistunut tärkeää, minussa. nautin siitä! Toimintakulttuuri Siksikin tämä kaikki Tampereen on ollut kapitulissa mukavaa. ja Kipaakin samalla odotan ympäri ihan hiippakuntaa kiinnostuneena, on viime Helena vuosien sanoo. aikana muotoutunut yhä enemmän ohjaavaksi. Samalla konsultoiva ja valmentava Perhediakonian päivä rooli on vahvistunut. Perhe avun ulkopuolella ja perhe avun saajana Tässä toimintakulttuurissa on hyvä tehdä työtä ja olla yhdessä oppimassa. Minut on otettu sydämellisesti vastaan Tiistaina ja koen, että minulle on tila ja paikka paitsi kapitulissa myös Seurakuntientalo, Näsinsali, Näsilinnankatu 26, Tampere varsinaisissa työpaikoissani eli seurakunnissa ympäri hiippakuntaa. Rakennemuutoksen Ohjelmassa mm. kuulumisia perhediakonian ja erityisperhediakonian kentältä (diakoniatyöntekijä tuulet ovat Pirjo käyneet Heikkinen, ja käyvät edelleen seurakunnissa. Uskon, että yhdessä toimimalla Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnasta, ja perhediakoni Anne-Mari Mäkiniemi, Ohjaus- ja toimintakeskus Messistä). Psykoterapeutti Annikka Poussu-Pyykkönen, Maria Akatemiasta, puhuu perheväkivallasta. meillä on mahdollisuus pienentää uhkia, hyödyntää muutosta ja näin yhdessä toimimalla olla tukemassa seurakunnissa Ilmoittautuminen mennessä (koulutus/henkilöstökoulutus 2013/hiippakunnallinen koulutus/tampere). Osallistumismaksu 40 sisältää kahvit ja lounaan. tehtävää työtä./tm Kumppani

6 Pääkirjoitus Hyvä on yhteistä Kristittyjen, juutalaisten ja muslimien johtajat ovat Suomessa vuodesta 2001 lähtien kokoontuneet keskustelemaan yhteisestä tehtävästään vihakäyttäytymisen estämisessä ja sovintopuheen vahvistamisessa. Uskontojen välinen vuoropuhelu on avattu myös paikallistasolla esimerkiksi Lahdessa (lisää s. 22). Kaupungissa järjestettiin keväällä 2013 kristittyjen ja muslimien välinen uskontodialogitilaisuus. Hiippakuntadekaani Ari Hukari totesi tuolloin, ettei Eurooppaa enää voida pitää kristillisenä, vaan monikulttuurisena ja moniuskontoisena maanosana: Siksi meidän on syytä opetella elämään rinnakkain ja luoda yhteiselle yhteiskunnallemme toimivia malleja, miten elää rauhassa ja toinen toistaan kunnioittaen yhdessä. Sovinto- ja rauhanpuheen vahvistamiselle on Suomessa vahva yhteiskunnallinen tilaus. Fundamentalistiset liikkeet ovat vahvistuneet niin uskontojen kuin aatteidenkin piirissä. Vihapuhe ei ole laantumassa. Ihonväri, etninen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, mielipide, uskonto, arvo tai poliittinen tausta riittää laukaisemaan solvaukset ja jopa karkealla väkivallalla uhkailun. Emme me kristityt hoida osaamme sen paremmin. Vastakkainasettelu niin sanottujen liberaalien ja konservatiivien välillä tekee kristittyjen netissä käymistä keskusteluista surullista luettavaa. Vastakkainasettelu ja rajalinjojen piirtäminen synnyttää ennakkoluuloja ja viholliskuvia. Oman totuuden jyrkkä puolustaminen toisin ajattelevia vastaan on omiaan synnyttämään vain entistä syvempiä kuiluja. Noista poteroista hyökätään, puolustaudutaan ja taas hyökätään. Vastavoimaksi kaivataan rauhantyötä mahdollisimman laajalla joukolla. Uskontojen välistä dialogia on jatkettava ja syvennettävä, mutta keskusteluyhteys olisi avattava myös niiden kanssa, jotka eivät tunnusta mitään uskontoa. Vuoden 2011 Gallup Ecclesiastica -tutkimuksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista mieltää itsensä ateisteiksi. Sanalla uskonnoton itseään kuvaa 19 prosenttia suomalaisista. Sovintopuheen vahvistamisessa tarvitaan myös heidän ääntään ja näkökulmiaan. Pyrkimys toista kunnioittavaan yhteiseloon on helppo laajentaa koskemaan myös uskontojen ja uskonnottomuuden välistä rinnakkaiseloa puolin ja toisin. Tutustuminen, toisen kuunteleminen ja aitoon dialogiin asettuminen on ymmärtämisen ja suvaitsemisen lähtökohta. Sen sijaan, että turhaan kauhistelemme ja ärsyynnymme esimerkiksi Vapaaajattelijain Liiton kampanjoista, joihin heillä on kaikki oikeus, voimme pyrkiä löytämään uskonnottomiksi tunnustautuvien kanssa yhteisiä tavoitteita. Vihaa, väkivaltaa ja pahaa voimakkaammin ihmiskuntaa yhdistää uskonnoista ja katsomuksista riippumatta pyrkimys hyvään, on kyse sitten rauhantyöstä, kehitysyhteistyöstä, vähemmistöjen aseman parantamisesta, tasa-arvon edistämisestä, ihmisoikeuksien puolustamisesta tai luonnon varjelusta. Ne ovat tehtäviä, joiden eteen meidän on tehtävä työtä yhdessä. Yhteinen suunta löytyy, kun sitä lähdetään yhdessä aidosti etsimään. Aloitteen tällaisen vuoropuhelun avaamiseksi voisi tehdä kristillinen kirkko, joka on ennenkin ollut ovien avaaja ja aitojen kaataja. Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi puheessaan Suoraan sanoen vihapuhetta vastaan Puhukaamme hyvää toisistamme -seminaarissa vuonna 2012, että kyse ei ole vain uskonnoista. Kyse on yhteisestä elämästä. Siksi olennaista on yhteistyö. Päätoimittaja Tuulia Matilainen 6 Kumppani

7 Uutena kirkon työssä nuorisotyönohjaaja Isto Iipola Pomo ei vaadi täydellisyyttä Isto Iipola pyöritteli jo isosena ollessaan ajatusta nuorisotyöntekijän ammatista. Nyt 26-vuotias Isto on nuorisotyöntekijä Ypäjän seurakunnassa. Kirkon työ on haastanut, mutta myös virvoittanut. Keväällä Tampereen hiippakunnan järjestämään Osallisena kirkon uskosta -orientoitumiskoulutukseen osallistunut Isto Iipola aloitti nuorisotyönohjaajana Ypäjän seurakunnassa viime vuonna. Nuorisotyöstä aikanaan seurakunnan isosena kiinnostunut Isto mietti välillä muitakin uravaihtoehtoja, mutta lähti lopulta opiskelemaan Pieksämäelle Diakonia-ammattikorkeakouluun. Opintojen aikana vahvistui näky siitä, että suuntana on kirkon työ. Vaikka tutkinto valmisti minut sosionomiksi, olen vahvasti kokenut kutsumusta nimenomaan hengelliseen työhön. En kuitenkaan pidä mahdottomana sitä, jossain vaiheessa uraani tekisin väliaikaisesti myös sosiaalipuolen työtä, ihan vaan nuorisotyön näkyäni tuulettaakseni. Kumppani

8 Nuorisotyön kehittämistä puhtaalta pöydältä Vuonna 2010 valmistunut Isto työskenteli aiemmin viransijaisena Jokioisten kunnan erityisnuorisotyössä. Jo tuolloin myös seurakunnan näkökulma nuorisotyöhön tuli tutuksi, sillä virka oli kunnan ja seurakunnan yhteinen. Sijaisuuden päätyttyä Isto teki kesäsijaisuuden Ypäjän seurakunnassa. Kesän aikana sain tutustua työyhteisöön ja paikkoihin, ja miellyin Ypäjään. Niinpä minun ei tarvinnut tuumata hetkeäkään, kun seurakunnan uusi nuorisotyön virka tuli haettavaksi. Hain sitä, ja tulin valituksi. Pääsin aloittamaan Ypäjällä lokakuussa, Isto kertoo. Isto on Ypäjän seurakunnan ainoa nuorisotyöntekijä. Aiemmin nuorisotyö hoidettiin yhteisvoimin muiden työmuotojen kesken, ilman varsinaista nuorisotyöntekijää. Vahva yhdessä tekemisen kulttuuri Täytyy sanoa että minulle kirkon työyhteisö näyttäytyy kaikkea muuta kuin ongelmaisena: Ypäjällä on vireä yhdessä tekemisen meininki, ja tuntuu luonnolliselta tukea muita työmuotoja ja toisaalta pyytää apua silloin kun ei itse osaa. Työyhteisö toimii hyvin, ja eri työmuodot tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Niinpä työhöni voi kuulua niin päiväkerhon CD-telineen kiinnitystä kuin vierailua diakoniatyön Kultaisen iän kerhossa. Ainoana ja uutena nuorisotyönohjaajana Iston ensimmäiset työkuukaudet ovat olleet ennen kaikkea työn kehittämistä ja toimivan nuorisotyön rakentamista. Tämä on ollut mielenkiintoista vaikkakin työlästä. Olen saanut muovata työn rakennetta uudelleen ja kehittää esimerkiksi nuorteniltoja ja isoskoulutusta melko vapaasti. Ainoana nuorisotyöntekijänä vastuulleni kuuluu varhaisnuoriso- ja nuorisotyö, rippikoulutyö sekä pyhäkoulu- ja partiotyö. Lisäksi olen kahtena aamupäivänä viikossa auttelemassa päiväkerhon puo- lella lapsityöntekijäämme. Nuorisotyön on oltava nuorten näköistä Suomalaisella nuorisotyöllä pyyhkii Iston mielestä hyvin. Kirkolla on nuorisotyön kentällä vahvuutensa. Meillä on paljon sellaista, mitä muilla yhteisöillä ei ole tarjota, puhutaan sitten kaikki mukaan ottavasta me-hengestä ja nuorten keskinäisestä tasa-arvosta tai mahdollisuudesta hiljentyä ja pysähtyä kouluviikon keskellä. Näistä kannattaa pitää myös kiinni, Isto sanoo. Toisaalta nuorisotyön täytyy olla nuorten näköistä ja toimia rinnalla kulkijana nuorten arjessa. Näin ollen meidän nuorisotyön ammattilaisten piinaavan haastava tehtävä on pysyä ajan hermolla, ja opetella jalkautumaan yhä uusilla tavoilla. Isto toivoo verkkoyhteisöjen tulevaisuudessa kasvavan yhä kiinteämmäksi osaksi nuorisotyön arkea. Hän toivoo myös, että kirkon työntekijät löytävät paikkansa nuorten verkkomedia-arjessa. Toisaalta yhä laajempi vapaaehtoisuus sekä soluseurakunta-ajattelu nostavat varmasti päätään lähitulevaisuudessa. Toivon että nuorisotyö osaa muuntautua vastaamaan yhä paremmin näihin kehityssuuntiin työntekijän rinnalla kulkijan ja turvallisen aikuisen roolia unohtamatta. Kirkon töissä Kirkon työ on haastavaa, koska hengelliset asiat tulevat väkisinkin iholle päivittäin. Työn ohessa saa siis kipuilla myös omien uskonasioidensa kanssa, mikä voi tuntua joskus kuormittavalta, myöntää Isto. Kirkon työssä saa kyllä kulutettua itsensä loppuun, jos ei ole valmis pitämään itsestään huolta ja rajaamaan työtä riittävästi. Isto on toisaalta kokenut hengellisen työn myös virvoittavan työntekijää. Toisinaan saa oikein ihmetellä sitä johdatusta, jota arkipäivän työssä saa. Olenkin todennut, että Pomo ei vaadi meiltä kirkon työntekijöiltä täydellisyyttä, vaan ihan arkipäiväisen tavallinen suoritus riittää. Hän kyllä pitää huolta siitä, että se kantaa täydellistä hedelmää. Saan siis päivittäin huomata, kuinka työni on siunattua, samoin minä työntekijänä. Teksti Tuulia Matilainen Kuva Linnéa Kumpulainen Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä -orientoitumiskoulutus on tarkoitettu kirkon tehtävissä ensimmäistä kertaa aloittaville työntekijöille. Keväästä 2014 alkaen koulutusprosessi on Tampereen hiippakunnassa yhteinen papiksi ja diakoniksi vihittävien ordinaatiovalmennuksen kanssa. Työskentelyistä suurin osa tapahtuu yhteisesti. Koulutus on maksuton ja sisältää kaksi lähijaksoa sekä retriitin. Lähijaksojen lisäksi koulutukseen liittyy olennaisena osana pienryhmämentorointi yhdessä kokeneen kirkon työntekijän kanssa. Orientoitumiskoulutuksen aikana on tilaa ihmettelylle ja kysymyksille, mutta ennen kaikkea kokemusten jakamiselle muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Osallistujat saavat vahvistaa käsitystään kirkon olemuksesta ja sen hengellisestä perustehtävästä, jäsentää ammattinsa kirkon työn kokonaisuuteen ja hahmottaa hengellisen elämän hoitamista osana kirkon työntekijän ammatti-identiteettiä. 8 Kumppani

9 Lahden diakoniatyö luottaa yhteistyöhön Lahden seurakuntayhtymän diakonia ei eristäydy muista vaan eri työmuotojen välille luodaan uusia toimintamalleja Diakonian ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on meillä koko ajan kehittynyt. Siihen on useitakin syitä. ennakkoluulottomasti. Yhteistyöverkostoja rakennetaan aktiivisesti myös seurakuntien ulkopuolelle. Lahdessa toimintakulttuuri perustuu yhteisten työmuotojen ja paikallisseurakuntien yhteistyöhön. Samoin yhteiset työmuodot toimivat monessa asiassa yhdessä. Maassamme on toimintatavoiltaan hyvin erilaisia seurakuntayhtymiä. Meillä jo yhtymän perussääntöön on kirjattu, että yhteistä kasvatustyötä ja yhteistä palvelutyötä tehdään yhteistoiminnallisina työmuotoina paikallisseurakuntien kanssa, sanoo Lahden diakoniajohtaja Teuvo Siivonen. Yhteistoiminnallisuuteen on meillä kyseisissä työmuodoissa sitouduttu, kun taas monella muulla paikkakunnalla nämä ovat erityistyömuotoja. Meillä erityistyömuotoja ovat vain sairaalasielunhoito ja perheneuvonta. Eräissä seurakunnissa joku lastenohjaajan viroista on voitu eriyttää lapsi- tai perhediakonian viraksi. Odotan, että meilläkin yhteistyö veisi siihen suuntaan, että tietyt lapsityön työntekijät toimisivat linkkeinä aluediakonian tai yhteisen diakonian virkoihin päin, Siivonen toivoo. Avauksia uusille työsaroille Diakoniajohtaja kiittelee yhtymänsä eri työmuotojen ennakkoluulottomuutta. Esimerkiksi diakonian ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on meillä koko ajan kehittynyt. Siihen on useitakin syitä. Kasvatustyön puolella oppilaitostyö on sitoutunut yhteistyöhön maahanmuuttajatyön kanssa. Näin maahanmuuttajaperheet ovatkin nousseet keskiöön. Heitä on Lahdessakin paljon. Samoin lapsityömme puolelta on löytynyt lastenohjaajia ja muita lapsityöntekijöitä, jotka ovat uskaltaneet mennä uudelle työsaralle, Siivonen kiittelee. Siivonen haluaa tuoda esiin myös erilaisen vertaisryhmätoiminnan merkityksen. Ne ovat meillä sisällöllisesti monipuolistuneet viimeisten vuosien aikana. Seurakunnat ovat järjestäneet erilaista sururyhmätoimintaa muun muassa itsemurhan tehneiden omaisille sekä lasten sururyhmiä - ja leirejä. Perhekokonaisuus huomioidaan Siivonen näkee perhetyön korostuneen myös diakoniatyöntekijöiden muutoksen myötä. Nykyään suurin osa diakonian työntekijöistä on perheellisiä. Menneinä vuosikymmeninähän ei näin ollut. Uskon jo tämänkin selkeästi suuntaavan diakoniatyöntekijöitä perhekokonaisuuden huomioimiseen. Perhediakoniassa käsitellään useimmiten heikossa elämäntilanteessa olevan perheen asioita. Seurakunnissa usein hyvinvoivat, vuorovaikutustaitoiset ihmiset kokoontuvat yhteen. Kirkon pitäisi kuitenkin tavoittaa myös köyhät perheet. Samoin yksilöiden tai perheiden, jotka eivät pysty ilmaisemaan asioitaan sanallisesti, tulisi toiminnan tasolla kokea yhteyttä seurakuntaan. Lama muutti toimintakulttuuria Siivosen mukaan Lahden seurakuntayhtymälle on hyvin tärkeää rakentaa aktiivisesti verkostoja myös oman talon ulkopuolelle. Erityisesti 1990-luvun lama opetti lahtelaisia yhteistyöhön, se oli niin raju isku tälle paikkakunnalle. Tilanne pakotti myös diakoniatyössä uudenlaisiin toimintatapoihin ja yhteistyömalleihin. Ihmisten auttamiseksi hakeudumme aktiivisesti yhteistyöhön. Sillä tavoitetaan lahtelaisia aivan eri tavalla kuin rajallisessa omassa toiminnassa, Siivonen näkee. Parin vuosikymmenen takainen Kumppani

10 lama aiheutti Lahden diakoniatyöhön myös merkittävän kohderyhmän muutoksen. Painopistettä siirrettiin silloin vanhusdiakonian puolelta yhä enemmän työikäiseen väestöön. Toimintamuodoiksi tulivat muun muassa velkaneuvonta, Ruokapankki sekä erilaiset työttömiä tukevat työmuodot, Siivonen sanoo. Perhediakonia huomioi perheen kokonaisuutena Ihmisten ongelmatilanteiden monimutkaistuessa myös auttamispalvelut ovat pirstaloituneet. Perhediakonia on yksi vastaus selkiinnyttää tätä kenttää. Perhediakoniassa yksilö nähdään osana yhteisöä. Kokonaisuuden kokemushan on ihmiselle merkittävä. Sekä ajatellen ihmistä kokonaisuutena, ja myös ihmistä osana jotakin kokonaisuutta, sanoo Tampereen hiippakunnan diakonian hiippakuntasihteeri Airi Raitaranta. Raitarannan mielestä perhediakoniassa on kyse enemmänkin työotteesta kuin varsinaisesta omasta työalasta. Diakoniatyötä voi tehdä perhediakonisella työotteella. Siinä otetaan yksilön tarpeiden rinnalla huomioon myös muun perheen tarpeet. Perhe nähdään systeemisenä kokonaisuutena, ja samalla osana koko yhteiskuntaa. Perhe-käsite on koko ajan laajentunut ja monimuotoistunut. Erityisesti uusperheiden ja eri kulttuuritaustaisten perheiden kysymykset tuovat omat haasteensa. Tämä näkyy myös perhediakonian arjessa. Diakoniahan elää aina arjen todellisuudessa, ei kiiltokuvaperheissä, Raitaranta muistuttaa. Diakonian hiippakuntasihteeri kiittelee sitä, että monet seurakunnat tekevät perhetyössäkin laaja-alaista yhteistyötä. Uskon, että taloudellisten resurssien pienentyessä yhteistyö yhä laajenee ja kehittyy. Hyvä taloudellinen tilanne on mahdollistanut paljon, mutta niukkuus tuo luovuuden esiin. Vankilassa ollaan jäähyllä Kun isä tai äiti joutuu vankilaan, lapsi on usein sijaiskärsijänä. Vanhemman vankeus on lapselle aina kova, mutta ei toivoton paikka. Tampereen seurakuntien ohjaus- ja toimintakeskus Messissä työskentelevä perhediakoni Anne-Mari Mäkiniemi on järjestämässä vankien ja heidän omaistensa perheleirejä. Niillä nostetaan kipeitäkin asioita esille: miten lapsi reagoi siihen kun oma äiti tai isä on suljettu vankilaan. Leireille osallistuu lapsia aina vauvasta 17-vuotiaaseen. Moni lapsi on joutunut vanhemman vankeuden vuoksi salaisuuksien kantajaksi. Leirillä näitä taakkoja on mahdollista käsitellä turvallisesti ja niiden oikeilla nimillä. Isommat lapset ymmärtävät asioista paljon, mutta osaavat myös suojata itseään. He eivät haluakaan tietää kaikkia yksityiskohtia, Mäkiniemi sanoo. Pienempien kanssa otetaan taas esille isän tai äidin tekemä erehdys. Kerromme että kun tekee pahoja asioita, niin joutuu vankilaan jäähylle. Siellä opitaan elämään toisella tavalla. Lapsille toki sanotaan sekin, että vankilassa olijalla on kaikki hyvin. Heitä ei pidetä missään kylmässä ja pimeässä vankityrmässä. Leirien alussa joku lapsista saattaa käyttäytyä hyvinkin levottomasti. Päivien kuluessa tapahtuu sitten selvästi rauhoittumista. Lapselta alkaa tulla puhetta, moni osaa myös sanoittaa oloaan. Kouluikäinen voi esimerkiksi todeta, että nyt häntä on helpottanut. Mäkiniemen mielestä ei ole olemassa lasta, joka selviäisi täysin haavoitta vanhemman vankilatuomiosta. On myös traumatisoituneita lapsia, jotka kaipaisivat yksilöterapiaa. Hän on saattanut nähdä ja kuulla pelottavia asioita vaikka unenkin läpi. Mäkiniemen mukaan lapsen tärkeimmät elämän eväät ovat rakkaus, hellyys ja nähdyksi tuleminen. Näillä voidaan parhaimmillaan katkaista vankilakierteen ylisukupolvisuus. 10 Kumppani

11 Lasten sururyhmissä mennään kivun juurille asti Lahden seurakuntayhtymän lastenohjaaja Mira Kähkösen on mukana lasten sururyhmissä. Ne on tarkoitettu 7 12-vuotiaille, jotka ovat menettäneet läheisen omaisensa. Seurakunnan työntekijöistä leireille osallistuu diakoniatyöntekijöitä, pappeja ja lastenohjaajia. Kähkösen mukaan menetyksen kokenut lapsi pyrkii usein peittelemään asiaa. Hän ei ole ehkä kertonut edes koulukavereilleen asiasta. Kyseessä on lapselle suuri taakka, joka aiheuttaa häpeää ja syyllisyyden tunnetta. Sururyhmien avulla työstämme näitä asioita. Lasten sururyhmät on Lahdessa parin vuoden ajan pidetty leirimuotoisena. Tapaamme ensin kaksi kertaa kaupungissa ja sitten lähdemme viikonloppuleirille. Kolme kuukautta leirin jälkeen ryhmällä on vielä tapaaminen. Sururyhmässä puhutaan pitkälti oikeilla sanoilla ja merkityksillä. Emme kaunistele asioita, vaan menemme kivun juurille. Pitää puhua esimerkiksi siitä, miksi läheinen ihminen kuoli, ja miksi Jumala ei pystynyt auttamaan häntä, Kähkönen sanoo. Surua työstetään monella tavalla, käytössä ovat niin musiikki, liikunta kuin seikkailutkin. Leirien jälkeen moni lapsi onkin oppinut käsittelemään kipeää asiaa. Hän on myös nähnyt, että on muitakin läheisensä menettäneitä. Voisin tehdä enemmänkin diakoniatyötä Keski-Lahden seurakunnan alueella työskentelevä lastenohjaaja Tuula Lehtonen kohtaa monipuolisessa työssään muun muassa yksinhuoltajia. Hän toimii paljon yhteistyössä myös diakonien kanssa. Lehtonen työskentelee talviaikaan Metsäpellon päiväkerhossa. Koululaisten iltapäivätoimintaa hän ohjaa Mukkulan kirkossa. Lastenohjaajan viikoittaista työaikaa on resurssoitu myös diakoniatyöhön. Hän vetää yhdessä diakonien kanssa yhden vanhemman iltoja Ristinkirkossa. Nämä illat aloitettiin EU-tuella eräällä Lahden alueella. Nykyään kaikki lahtelaiset yksinhuoltajat ovat tervetulleita mukaan. Paikalle voi tulla myös viikonloppuvanhempi, joko yksin tai lasten kanssa Kesällä Lehtonen työskentelee monilla leireillä. Seurakunnat järjestävät niitä muun muassa yksinhuoltajille. Tänä vuonna pidämme Lahdessa kaksi leiriä. Ne voimaannuttavat osallistujia. Leireillä vanhemmilla on osittain omaa ohjelmaa, ja me lastenohjaajat olemme samaan aikaan lasten kanssa. Tuula Lehtonen on tottunut tekemään yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken. Nykyään on tehtävä työtä yhdessä eri tahojen kanssa. Olisin valmis tekemään diakoniatyötä enemmänkin, mutta tällä hetkellä päätyöni on koululaisten iltapäivätoiminta ja päiväkerhotyö. Teksti ja kuvat Vesa Keinonen Kumppani

12 Kaikilla tilaa on. Liikaa? Seurakunnilla on enemmän tiloja kuin rahaa niistä huolehtimiseen. Lihavina vuosina hankitusta omaisuudesta on tullut laihojen aikojen kiviriippa. Eri puolilta Suomea kantautuu jatkuvasti uutisia, kuinka seurakunta hankkiutuu eroon osasta kiinteistöjään. Esimerkiksi Vantaalla tavoitteena on vähentää neljännes tiloista, koska taloustilanne heikkenee lähivuosina nopeasti. Kiinteistöt eivät ole kirkon ydintä. Ilman tiloja seurakunta ei voi toimia, mutta kaikkia ei tarvita. Jokaista kohdetta täytyisi nyt tarkastella kriittisesti, sanoo kirkkovaltuutettu Anja Peräkääly Sääksmäeltä. Luopuminen on helpommin sanottu kuin tehty. Kun vanhan pappilan, kurssikeskuksen tai seurakuntakodin myymistä ruvetaan väläyttelemään, aina löytyy hankkeen tyrmääjiä. Kun seurakuntia yhdistyy, jokaisella on yleensä leirikeskus. Liittyjät ovat samaa mieltä, että yksi täytyy myydä, ja kaikki sitä mieltä, ettei ainakaan sitä meidän omaamme. Markkinatilanne 12 Kumppani

13 on yleinen vastustusperuste: ei näillä hinnoilla, odotellaan vielä arvonnousua. Pahimmillaan kuluu vuosia, ja tiimalasissa hiekka valuu. On osattava luopua, jotta voi säilyttää Talous ei kestä, jos prosessit kestävät näin kauan. Laskusuhdanteessa täytyy olla rohkeutta tehdä nopeita päätöksiä. Seurakunta ei muuten selviä taloudellisista rasitteista, joita kiinteistöistä muodostuu, sanoo Kangasalan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Erkki Niemi. Moni kiinteistökauppa muistuttaa Suomi Ruotsi-maaottelua, jossa vastakkain ovat pahat viranhaltijat ja hyvät luottamushenkilöt. Seurakuntalaiset kiintyvät tunnesitein tiloihinsa. Viranhaltijat eivät kuitenkaan valmistele ja tee esityksiä myynnistä omista lähtökohdistaan, vaan siksi, että jostakin täytyy luopua, jotta jotakin voidaan säilyttää, kiteyttää Nokian seurakunnan talousjohtaja Heli Pispa. Suomessa on noin 800 kirkkoa, niistä suojeltuja 580. Siunauskappeleita on 150, kellotapuleita yli 300. Lisäksi seurakunnat omistavat arviolta 2500 seurakuntataloa sekä koko joukon pappiloita ja muita rakennuksia. Haastavia kohteita Rakennustekniikan professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta palauttaa mieleen kiinteistönpidon perimmäisen tarkoituksen. Rakennettu ympäristö luo olosuhteet ja puitteet, tiloja tehdään toimintaa varten. Sen lisäksi niillä voi olla esimerkiksi kulttuurihistoriallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Huomattava osa Suomen arvokiinteistöistä on kirkkorakennuksia. Suuri osa on peräisin yli sadan vuoden takaa, jolloin kirkon rooli yhteiskunnassa oli erilainen kuin nykyään. Pentti pohtii, kenen kuuluu vastata kulttuuriperinnön säilyttämisestä jälkipolville: Voidaanko edellyttää ja vaatia, että seurakunnat omilla varoillaan huolehtivat kaikista rakennuksista, joista monet ovat kalliisti ylläpidettäviä ja korjattavia? Yleensä kirkot edustavat aikansa parasta arkkitehtuuria ja rakentamista. Niissä on käytetty erikoisia rakenteita ja kalliita materiaaleja, yksityiskohdat ovat käsityötaidon mestarinäytteitä. Kohteet ovat tavanomaista haastavampia. Remontteja ei voi lähteä toteuttamaan vain tilan käyttöä tai kustannusten säästöä ajatellen, vaan on pakko korjata alkuperäistä kunnioittaen. Suunnitelmat pitkällä perspektiivillä Eri aikakausien erikoisratkaisuista ja tyylisuunnista saattaa myöhemmin tulla tyyppivikoja. Riskikohtia ovat muun muassa luonnonkivipinnat, räystäättömyys, kylmälle ja sateelle alttiit tornit, puurakenteiset lattiat ja niiden huono tuuletus. Esimerkiksi kattovuoto on aina syytä korjata pikaisesti. Muuten vaurio leviää, korjaustarve laajenee ja remontti kallistuu. Ennakoiva kiinteistönpito on rakennusten hyvää ylläpitoa. Matti Pentti suosittaa vuoden päähän ulottuvaa suunnitelmaa. Mitä eri tiloissa tapahtuu? Mihin niitä käytetään? Mitä kiinteistöjä tai niiden osia täytyy korjata? Milloin? Mitä se maksaa? Ellei näistä asioista ole käsitystä ja kädet ristissä vain ihmetellään, remontit voivat yllättää ja kustannukset karata käsistä. Seurakunnissa tarvitaan asiantuntemusta, osaamista ja tarpeeksi rahaa kuntotutkimuksiin. Pitkän tähtäimen kiinteistöstrategiaan täytyy aina liittyä todellinen tarve; mihin tilaa tarvitaan ja mihin on varaa. Linjaus koko kirkolle? Evankelisluterilaisessa kirkossa kannattaisi Pentin mielestä pohtia ison kiinteistömassan kohtaloa eli mitä nykytilanne tarkoittaa, millaisilla periaatteilla tiloja omistetaan, hoidetaan ja korjataan. Olisi hyvä olla koko kirkkoa koskeva yhteinen linjaus, jonka pohjalta seurakunnissa tehdään paikallisia päätöksiä. Jos pahasti vaurioituneen kirkkorakennuksen korjaamiseen uppoaisi miljoonia, radikaalein ratkaisu on purkaminen. Muutamia kirkkoja on purettu, mutta Suomessa se on harvinaista. Hävittämisen tai kalliin peruskorjauksen vaihtoehtona Pentti näkee joskus välimuodon. Pidetään vesikatto hyvässä kunnossa ja tuuletusaukot avoinna, ja hyväksytään, etteivät kaikki pinnat ole tiptop. Kuluneisuus tai maalien rapiseminen ei hävitä käyttökelpoisuutta. Aihion ylläpito on kuitenkin arvokas tapa verrattuna siihen, että rakennus puretaan tai sen annetaan lahota paikalleen. Ja jos tulevaisuudessa on varaa, entistetään sitten alkuperäiseen asuunsa. Käyttö on parasta suojelua Talouskurimuksessaan jotkut seurakunnat ovat miettineet kirkkotilansa uusiokäyttöä, jotta jostakin muusta kiinteistöstä voidaan luopua. Professori Pentin mielestä kaikkia vaihtoehtoja kannattaa tutkia. Tietyissä kirkoissa esimerkiksi parven alusta saattaa olla pienillä muutoksilla erotettavissa niin, että saadaan kokoontumistilaa kerhoille tai piireille. Parasta rakennussuojelua on tehokas käyttö. Luottamushenkilöt joutuvat tekemään ratkaisut, ne kipeätkin. Päätöksenteon pohjaksi he tarvitsevat objektiivista ja oikeaa tietoa tilatarpeista, odotettavissa olevista korjauksista ja vaihtoehtoisista käyttötavoista. Kun kokonaisuus on hallussa pitkälle tulevaisuuteen, ei tarvitse tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Tiloja pystytään myymään hyvässä suhdannevaiheessa, ei pakon edessä. Rakennusasiat ovat mitä vahvimmin talousasioita, taloutta ei voi mitenkään irrottaa kiinteistönpidosta, Pentti painottaa. Kumppani

14 Kohti yhteistyötä Kiinteistöpäällikkö Erkki Niemi kantaa huolta rykmentin murheista. Kirkon kiinteistömassa on ylisuuri ja korjausvelka kasvaa koko ajan. Isot ja hyvin toimeentulevat seurakunnat pärjäävät vielä, pienet ja köyhät ovat jo vaikeuksissa. Neljännes kirkon veroeuroista menee kiinteistökuluihin. Siihen nähden kiinteistöpuoleen on suhtauduttu leväperäisesti ja se on kiinnostanut yllättävän vähän. Seurakunnilla on lakisääteinen velvoite huolehtia suojeltujen rakennusten kunnossapidosta, ja tällä kirkko perustelee osuuttaan yhteisöveron tuotosta. Niin kirkot kuin muut tilat ovat täysin seurakuntien vastuulla. Kiinteistöasioita ei ole mitenkään yhteisesti organisoitu hiippakunnissa saati koko kirkossa. Niemi iloitsee, kun Tampereen hiippakunta otti ensimmäisen askeleen ja järjesti seurakuntien kiinteistöpuolen neuvottelupäivän. Täällä yritetään nyt luoda jonkinlaista järjestystä ja verkostoitumisen mallia, miten asioita voitaisiin keskitetysti hoitaa. Yhteistyö varmasti tulevaisuudessa lisääntyy. Niemi peräänkuuluttaa omistajaosaamista korjaushankkeissa, seurakunnassa pitää olla tarpeeksi tietotaitoa. Professori Pentti pitää yhteistyökehitystä viisaana, koska se vie ammattimaisempaan suuntaan. Kaikkialla on samanlaisia tilantei- 14 Kumppani

15 ta ja ongelmia, mutta jokaisen pienen seurakunnan ei ole pakko yksinään miettiä ja osata niitä hoitaa. Asiantunteva kiinteistönpito ei ole seurakuntakohtaista, hän sanoo. Kirkon purkaminen on tabu Erkki Niemen mielestä alan asiantuntemusta tarvitaan seurakunnissa, mutta myös tuomiokapituleissa pitäisi olla kiinteistöpuolen kysymyksiin erikoistunut henkilö. Samoin kirkkohallitukseen kaivattaisiin näkijää, tekijää ja suuntaviivojen luojaa, joka toimisi yhteyshenkilönä hiippakuntatason ihmisiin. Silloin alueellinen yhteistyökin helpottuisi. Mutu-tuntumalla Niemi arvioi, että harvassa seurakunnassa kiinteistöstrategia on esimerkillisessä kuosissa. Jossakin uskotaan, jossakin toivotaan, että asiat ovat hallinnassa. Pelkään pahoin, että vain pienessä osassa kokonaisuus on kiitettävästi hoidossa. Kirkkoja suurempana murheenkryyninä Niemi pitää seurakuntataloja, joita on lukumääräisesti enemmän. Missä ovat niiden markkinat, jos sijainti on vielä aavistuksen syrjäinen ja rakennus ränsistymään päin. Joskus hyvä vaihtoehto on purkaminen ja yhteydenpito kaavoittajaan, jotta tontin saisi uuteen käyttöön. Sen sijaan huonokuntoisenkin kirkon purkaminen on tabu. Jos ehdottaa homekirkon purkamista, sitä pidetään miltei jumalanpilkkana. En oikein ymmärrä ajattelua. Säästäminen olisi tehtävä helpommaksi Kirkolliskokoukselta Erkki Niemi odottaa ripeitä rakenneuudistuspäätöksiä. Pitäisi syntyä vähintään yhtymiä, joissa on tarpeeksi kiinteistöosaamista. Kirkkolakia hän soisi rukattavan niin, että tukalasta tilanteesta päästään eteenpäin. Kun seurakunta myy kiinteää omaisuuttaan, kauppa täytyy aina hyväksyttää kirkkohallituksella. Jos seurakunta ostaa, rakennuttaa tai korjaa, kaiken saa tehdä omalla päätöksellään vapaasti. Säästäminen on siis vaikeampaa kuin tuhlaaminen! Tilojen myymistä pitäisi nyt helpottaa. Anja Peräkääly Sääksmäeltä kysyy, pitääkö kaiken olla omaa. Entä jos toimistotiloissa ollaan vuokralla? Löytyykö kaupungista tai yhdistyksistä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa seurakunta käyttää samoja kokoontumistiloja? Tulevaisuuden suunta on joka tapauksessa selvä. Nyt ei osteta tai rakenneta uutta, vaan koetetaan luopua vanhasta. Kattellaan -meininki on ollut vahvaa, mutta nyt sen aika on ohi, Peräkääly sanoo. Heli Pispa Nokialta myötäilee. Enää ei ole aikaa odottaa. Luottamushenkilöt eivät aina tule ajatelleeksi, että jokaisella päätöksellä on hintalappu, myös sillä, kun jätetään päättämättä! Niukkuus voi käynnistää uutta ajattelua Nokian seurakunta myi Taivalkunnan seurakuntataloa kolme vuotta. Kaupan syntyä edelsi 30 kokousta. Julkisuudessa näkymätön valmistelu kesti paljon pidempään, sillä jo vuonna 2004 tilintarkastajat huomauttivat, että seurakunnan pitäisi ryhtyä vähentämään kiinteistöjään. Talousjohtajalle Taivalkunnan kaltaiset tapaukset ovat raskaita. Kaikki työpanos, mikä menee yhden asian hoitamisessa, on jostain toisesta pois. Kannattaa muistaa, että kun haetaan säästöjä, se ei automaattisesti tarkoita kurjuutta. Taloudellisella niukkuudella on meillä ollut myös myönteisiä vaikutuksia. Se on käynnistänyt uudenlaista ajattelua, henkilökunta on lähtenyt mukaan käytännön toimiin säästöjen saamiseksi. Pispa muistuttaa, etteivät kiinteistön kustannukset koskaan ole pelkkiä tilakustannuksia. Jos jostakin luovutaan, säästetään myös henkilöstökuluissa. Molempia on suunniteltava yhtä aikaa. Jos seurakuntakoti sijaitsee hiukan sivussa, sinne pitää joka huoltotoimenpidettä varten erikseen lähteä. Vaakakupissa painavat myös käyttökustannukset. Viranhaltijat joutuvat vastaamaan siitä, että esimerkiksi turvallisuuspuoli on kunnossa niissäkin tiloissa, joita käytetään vähän. Vaikeassa taloustilanteessa kirkkoherran ja talousjohtajan saumaton yhteistyö on Pispan mielestä onnistumisen avain. Kirkkoherralla täytyy koko ajan olla kirkkaana mielessä myös taloudellinen ulottuvuus. Meillä on mennyt hyvin, Pispa kiittää. Teksti ja kuvat Pirjo Silveri Kumppani

16 Ari Hukari: Seurakuntien kiinteistötoimi mietittävä uudestaan Seurakunnat ovat kasvavissa vaikeuksissa kiinteistöjensä kanssa. Negatiivisen jäsenkehityksen ja taloudellisen taantuman myötä seurakuntien verotulopohja heikkenee. Samanaikaisesti kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousevat ja korjausvelka kasvaa. Välttämättömiin korjausinvestointeihin ei ole varaa. Käyttöasteiden alentuessa olisi syytä harkita tarpeettomista tai vähäkäyttöisistä toimitiloista luopumista, mutta osa kiinteistöistä on hyvin vaikeasti realisoitavissa. Seurauksena voi olla negatiivinen kierre: seurakunnan toimintaedellytykset ja seurakuntalaisten tavoittaminen ohenevat, kun seurakunta ei ole toimitilansa kautta enää läsnä ihmisten asuinympäristössä. Sijoituskiinteistöistä luopuminen tuo hetkellistä apua, mutta sekin syö pitkällä tähtäyksellä seurakunnan toimintaedellytyksiä. Säästöjä kiinteä omaisuus edellä Keinot seurakuntatalouksien tasapainottamiseen ovat rajalliset. Kirkollisveroprosentin nostamista on joissakin seurakunnissa harkittu. Henkilöstömeno on yleensä kaksi kolmannesta, kiinteistömenot yksi neljäsosa. Eli säästöt on näistä kahdesta löydettävä. Olemme suositelleet säästöjä kiinteä omaisuus edellä, koska henkilöstö on arvokkainta mitä meillä on. Edessä oleva suurempiin seurakuntatalouksiin siirtyminen tai mahdollinen uusi yhtymärakenne voi tuoda helpotusta kiinteistötoimen ongelmiin. Isoissa yksiköissä kiinteistöhallinnon erityisosaaminen lisääntyy, työvoiman liikkuvuus ja joustava käyttö paranee. Kilpailutukset hoidetaan ammattitaitoisemmin ja ulkoistamiset saattavat toimia paremmin. Pienet seurakunnat saavat apua ja osaamista käyttöönsä. Toimitilojen ja erityisesti leirikeskusten käyttöä voidaan tehostaa. Turhista, päällekkäisistä kiinteistöistä voidaan luopua ja realisointipäätökset saattavat helpottua. Tavoitteena on taloudellisuuden ja tehokkuuden lisäys. Aika rakentaa alueyhteistyötä Mutta rakennemuutokseen liittyy myös uhkakuvia. Seurakunnilla on hyvin erilaiset lähtökohdat ja intressit. Itsekkyys ja oman omaisuuden varjeleminen on ollut leimallista luottamushenkilöiden keskustelulle. Omaisuuden hallinnointi hankaloituu entisestään, kun myyntipäätöksiä ei saada aikaiseksi. Ison seurakuntatalouden alueellinen hajanaisuus ja maantieteelliset etäisyydet johtavat työnjohto-ongelmiin ja kohonneisiin kustannuksiin. Uuden yhtenäisen toimintakulttuurin ja yhteisten kiinteistötoimen käytäntöjen luominen vie vuosia. Hiippakunnan talouspäälliköiden ja kiinteistöpäälliköiden kanssa on mietitty ratkaisuja edellä kuvattuihin vaikeuksiin. Yhteinen näkemys on vahva: nyt on aika rakentaa alueellista kiinteistötoimen yhteistyötä riippumatta rakenneratkaisuista tai niiden viipymisestä. Meillä ei ole enää varaa tuhlata aikaa eikä resursseja. Yhteistyötä on rakennettava investoinneissa ja kiinteistöjen realisointisuunnitelmissa, henkilöstösuunnittelussa ja henkilöstön käytössä sekä hankintatoimessa. Kukaan ei selviä yksin Kiinteistöpäälliköt näkevät, että erityisesti seuraavissa asioissa olisi mahdollista rakentaa entistä tehokkaampaa ja taloudellisempaa kiinteistötoimen yhteistyömallia: henkilöstön joustava yhteiskäyttö, henkilöstön erikoistuminen ja henkilöstön osaamiskartoitukset ja rekrytoinnit, erityisosaajien (kiinteistöpäälliköiden) hyödyntäminen yli seurakuntarajojen, kiinteistöjen yhteiskäyttö, krematorioyhteistyö, leirikeskusyhteistyö, hankintayhteistyö, kiinteistötoimen alueellinen yhteissuunnittelu (investoinnit, peruskorjaukset, kuntoarviot, realisoinnit, rakennuttaminen, valvonta) ja kiinteistöautomaatiojärjestelmät. Alueellisen yhteistyön rakentaminen edellyttää luottamusta ja yhteistä tahtotilaa. Painimme kaikki samojen taloudellisten vaikeuksien kanssa, joista yksin emme selviä. Vain yhteistyöllä selviämme. 16 Kumppani

17 Seurakuntarakenteet muutoksessa Näkökulmia tulevaan Kirkolliskokous päätti toukokuun alussa seurakuntarakenteiden kehittämisen peruslinjasta. Pääsääntöisesti jatkossa edetään Seurakuntayhtymä mallin pohjalta. Jatko vaatii lainvalmistelutyötä ja lisäpäätöksiä kirkolliskokoukselta. Kumppani pyysi muutamilta satunnaisesti valituilta kirkolliskokousedustajilta näkökulmia tulevaan: Mitä keväällä tehty päätös merkitsee? Ei jäärä tumput suorana vartoon Kirkolliskokouksen päätös ennakoi, että kaikkien seurakuntien tulee jatkossa kuulua seurakuntayhtymiin. Muut uudistukset ovat vielä Herrassaan, sillä vähemmistö voi aina ne estää. Vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden puheenjohtajuus seurakuntaneuvostoissa ja yhtymissä ei esimerkiksi ole varmaa, vaikka maallikkojen vahva panos kirkon työssä on välttämätön. Mielestäni nyt ei saa jäädä odottamaan hallinnonuudistusta vuosikausiksi, vaan seurakunnissa ja hiippakunnissa on jatkettava määrätietoisesti omaa kehittämistyötä. Kirkkoamme haastetaan koko ajan. Onko kirkkomme rakkauden ja armon vai tuomion ja kadotuksen kirkko? Umpioidummeko omahyväisten joukoksi vai ovatko ovet auki myös tavallisille syntisille? Nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö antaa kaikki mahdollisuudet muodostaa jo nyt toimivia seurakuntayhtymiä, jotka ovat seurakunnille nykyistä vakaampi taloudellinen perusta. Seurakuntia on myös syytä yhdistää, jos se lisää voimavarojen järkevää käyttöä. Samoin eri hallintoportaiden päällekkäisiä töitä voidaan rationalisoida. Voimassa olevat lait sallivat tämän kaiken, jos vain on yhteistä tahtoa siirtää painopistettä hallinnosta varsinaiseen hengelliseen työhön. Kirkkomme tukeutuu vahvasti jo historiallisista syistäkin hallintoon, lakeihin ja norminantoon. Ne ovat vuosisatojen saatossa tulleet nyt pisteeseen, jossa järkevä toiminta alkaa olla uhattu. Kirkon hallinto on pappisvaltaisena painottunut myös edunvalvontajärjestöksi. Siksi muutokset ovat kirkossa poikkeuksellisen vaikeita, mutta ne on pakko nyt tehdä. Pelkkä hallinnonuudistus ei riitä. Myös lakiviidakko on raivattava. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Solidaarisuutta ja muutosjohtajuutta Pidän kirkkohallituksen esittämää Seurakuntayhtymä 2015 mallia oikeansuuntaisena. Seurakunnat ovat toiminnallisesti itsenäisiä yhteisöjä ja yhtymässä hoidetaan ne tehtävät, jotka on järkevintä tehdä yhdessä. Näyttää myös siltä, että olemme irtautumassa kuntarakenneuudistuksesta ja kehitämme rakennetta omasta perustehtävästä käsin, mikä on merkittävää kirkolle. On luonnollista, että seurakunnissa rakennemuutosta on hahmotettu ja siitä on keskusteltu omien kokemuksien ja mielikuvien pohjalta. Siksi jatkossa on tarpeen korostaa laajempaa horisonttia solidaarisuutta ja tulevaisuuteen katsomista. Ratkaisuja etsittäessä on kysyttävä: miten yhdessä selviämme 10 vuoden päästä, kun verotulot vääjäämättä hupenevat. Johtaminen on herättänyt intohimoja varsinkin seurakuntaneuvoston puheenjohtajuus puhututtaa. Johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan vaatii sen taustojen käsittelyä ja selkiinnyttämistä monella tasolla. Siinä on ratkaistava demokratian ja hallinnon keventämisen välinen jännite ja toisaalta yhteisen ja erityisen pappeuden välinen suhde. Muutos koetaan sekä mahdollisuutena että uhkana. Siksi rakenneprosessin edetessä muutosjohtaminen on tärkeää. Sen sanoittaminen, miten seurakuntia ohjataan ja tuetaan tässä muutoksessa, ja myös konkreettiset toimet on aloitettava niin aikaisin, kuin mahdollista. Myös jo nyt hyvin toimivia seurakuntayhtymiä voisi jatkossa käyttää eräänlaisina pilottiyhtyminä, joissa uutta rakennemallia käytännössä testataan ja kehitetään. Tiina Reinikainen Kuopion hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Ketä kirkon hallinto kiinnostaa? Painopiste seurakuntien hallinnon uudistamiseen Seurakuntarakenneuudistuksessa aluerajoja tärkeämpi kysymys on päätöksenteon uudistaminen. Korostamme kirkossa yhteisöllisyyttä. Uudistuksen tulisi korostaa kirkon jäsenten aktiivisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Vuoden 2010 seurakuntavaaleissa ainoastaan 17 prosenttia äänioikeutetuista vastasi kutsuun osallistua seurakunnan päätöksentekoon. Seurakuntien päätöksenteko on lii- Kumppani

18 an usein kankeaa, virkamieskeskeistä ja hidasta. Kirkon hallinnon siirtämisestä hevosrattaiden ajasta nykyaikaan tuntuukin muodostuvan tämän kirkolliskokouskauden tärkein teema. Niin kauan kuin Suomen evankelisluterilainen kirkko pysyy evankelisluterilaisena kirkkona, on selvää, että evankeliumi ja sakramentit rakentavat kirkon ja että tehtäviin kutsutuilla papeilla on johtava rooli kirkossa. Yhteiseen pappeuteen kuuluu kuitenkin luontevasti, että luottamushenkilöt tukevat johtavien pappien vallankäyttöä seurakuntaneuvostojen ja kirkkoneuvostojen puheenjohtajina. Luotan siihen, että maallikot haluavat ja osaavat kantaa tätä vastuuta ja myös toimia seurakuntayhtymän johtajan valitsijoina. Unelmoin kirkosta, joka on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaamme monen sadankin vuoden kuluttua. Nykyisin ja tulevaisuudessa yhä enemmän kirkolle tärkeää asiantuntemusta, myös teologista, löytyy myös niiltä, jotka eivät saa palkkaa kirkolta. Kirkon hallintoa on uudistettava niin, että se innostaa jäseniä osallistumaan ja kantamaan vastuuta eri rooleissa. Olen vakuuttunut, että monen sadan vuoden kuluttua Suomen ev.lut. kirkko elää ja on tärkeä osa yhteiskuntaamme. Onko se edelleen kaikenlaisten ihmisten kirkko, enemmän ja vähemmän uskovien, enemmän ja vähemmän koulutettujen, työssäkäyvien ja syrjäytyneiden, suomalaisjuuristen ja kansainvälisjuuristen kirkko? Vai ajaako päätöksenteon kankeus, virkamiesmäisyys ja hitaus kriittisesti ajattelevat ihmiset pois kirkon jäsenyydestä? Kirsi Hiilamo Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Tarvitaan seurakunnallisen rakenteen uudelleenajattelua Hyvin mietteliäs olen seurakuntara- kenneuudistuksen äärellä. Syitä on monia: Kirkolliskokouksen todellisen vaikutusvallan vähäisyys prosessissa, prosessin aikataulutus, prosessin tarpeellisuus, uudistuksen kustannukset, uudistuksen kuluttavuus suhteessa sen merkitykseen, kenen tarpeisiin uudistusta tehdään. Mitä enemmän aikaa seurakuntarakenneuudistuksen valmistelussa on kulunut ja uudistuksen sisältöön olen perehtynyt, sitä haluttomammaksi olen uudistukselle nykymuotoisena tullut. Perusteluina muutokselle on pidetty kuntauudistusta ja rahan loppumista. Kuntauudistuksesta emme tiedä vieläkään, millaisena se tulee jos tulee. Se on myös selvä, että seurakuntarakenteen muuttaminen tulee kuluttamaan huomattavan määrän rahaa, aikaa ja voimavaroja, joita tarvittaisiin enemmän seurakuntaelämän ja toimintasisältöjen uudistamiseen kuin luottamushenkilöiden ja hallinnon aseman turvaamiseen. Tavoitteena piti olla kevytrakenteisuus, mutta jatkovalmisteluun mennyt raami ei kevytrakenteisuutta tuota, ellei yhtymien kokoja kasvateta ja nykyisiä seurakuntayhtymiä samalla pureta todellisen uudistuksen mahdollistamiseksi. Ainoa seurakuntayhtymä, joka ehkä tulisi säilyttää, on Helsinki. Esimerkiksi Tampereen alueen tilanne ei ratkea ilman nykyisen yhtymän purkua ja koko alueen seurakunnallisen rakenteen uudelleenajattelua. Olen asunut Ylöjärvellä pitkään, tehnyt siellä ja Nokialla töitä. Uskon tältä pohjalta siihen, että ilman Tampereen yhtymän purkamista ei todellista muutosta tällä kaupunkialueella saada aikaan. Seurakuntarakenneuudistuksen myötä tulee myös Kirkon Palvelukeskus (Kipa) purkaa tehottomana ja erittäin kalliina ja siirtää sen tehtävät muodostuviin alueellisiin seurakuntayhtymiin, joissa toimii kunkin alueen luonnollinen palvelukeskus, jossa hoidetaan talous- ja kiinteistöhallinnon tehtävät. Antti Sipola Tampereen hiippakunnan kirkolliskokousedustaja Tarvitaan joustavaa yhteistyötä Seurakuntalaisen kannalta nyt jatkovalmistelussa oleva kirkolliskokouksen linjaus uudeksi seurakuntarakenteeksi ja hallinnon kehittämiseksi ei muuta juuri mitään, käytännössä. Tavoitteena on varmistaa kirkon laadukas perustoiminta kuntakentän myllerrysten ja seurakuntien rajallisten resurssien paineessa. Voimavaroja on käytettävä nykyistä tehokkaammin ja kuluja saatava pienemmiksi. Keskustelun tuoksinassa uudistuksen tavoitteet ovat olleet vaarassa hautautua yksityiskohtien ja valtakysymysten alle. Kirkolliskokous korosti seurakunnan asemaa kirkon perusyksikkönä. Sen mukaan seurakunnat säilyvät ihmisen kokoisina toiminnan ja yhteyden paikkoina, mutta jokaisen seurakunnan on kuuluttava johonkin seurakuntayhtymään. Näin tukitoiminnot saadaan hoidettua joustavasti ja taloudellisesti. Valtasuhteet ovat herättäneet paljon keskustelua. Johdetaanko kirkkoa ylhäältä tarkoitan aivan maallisessa mielessä - vai rakentuuko kirkko seurakuntalaisista käsin? Mielestäni on tärkeätä kuulla seurakuntalaisia ja vahvistaa jäsendemokratiaa. Myös uudenlainen viestintä muuttaa ja rakentaa seurakuntayhteyttä. Tuomiokapituleissa ehkä vielä haikaillaan hiippakuntamallin perään. Se on syytä unohtaa ja keskittyä tehtävien päätösten toteuttamiseen, missä hiippakunnilla on paljon tärkeitä tehtäviä kuten viestintä ja koulutus sekä yhtymien synnyn avustaminen. Näihin tehtäviin kannattaa valmistautua jo ajoissa. Markku Jalava Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustaja 18 Kumppani

19 Marraskuun Yhteisvastuu -starteissa mukana kaikkien alojen asiantuntija Tampereen hiippakunnan Yhteisvastuu -starteissa on mukana kaikkien alojen asiantuntija. Kumppani pyysi häntä esittäytymään: Kuka sinä oikein olet? Olen Irmeli Kuuskajaskari-Venuutti, kotoisin Ylä-Kasken kunnasta. Alunperin kulttuurisihteeri. Sittemmin kuntaliitosten myötä menetin työpaikkani ja vaihdoin ammattia asiantuntijaksi. Kaikkien alojen asiantuntijaksi. Tykkään tästä työstä, sillä se on monipuolinen. Liitoksista ja muutoksista voi olla paljon iloa. Olet kaikkien alojen asiantuntija mitä se oikein tarkoittaa? Tiedän kaikesta jotain. Kuuntelen paljon ihmisten tarinoita. Luen paljon tutkimuksien tiivistelmiä. Luen dekkareita ja kuuntelen innostavaa musiikkia. Niistä syntyy oivalluksia, ajattelun synteesejä. Puhun niitä ääneen ja kyselen paljon. Aika moni meistä on kaikkien alojen asiantuntija, harva vaan myöntää sen. Olen siinä edelläkävijä. Mitä tiedät Yhteisvastuu-keräyksestä? Kuulin tällaisen tarinan. Että jokainen organisaatio on syntynyt alun perin siksi, että se halua ylläpitää jotakin sellaista, joka on hyvää, totta ja kaunista. Mutta ajan kuluessa tämä ydin saattaa hävitä kaiken sen alle, mitä organisaatioelämässä tapahtuu. Siksi sitä pitäisi nostaa aika ajoin keskusteluun ja näkyville. Yhteisvastuukeräyksestä tiedän Tervetuloa Tampereen hiippakunnan Yhteisvastuustarttiin 2013 Maanantai Jämsän seurakuntakeskus, Koskentie 30 C, Jämsä Maanantai Forssan seurakuntatalo, Kartanonkatu 16, Forssa Tule viettämään mukavaa päivää, innostumaan ja tutustumaan vuoden 2014 yhteisvastuukohteisiin yhdessä seurakuntasi Yhteisvastuu-ydintiimin kanssa! Ketkä 2-3 ihmistä seurakunnastasi ovat ne, jotka auttavat sinua onnistumaan yhteisvastuukeräyksen koordinoinnissa? Kutsu heidät mukaan. Toivotamme myös kirkkoherrat, kasvatuksen työntekijät, kirkkomuusikot ja muiden työalojen edustajat lämpimästi tervetulleiksi yhteiseen päivään! Mukana päivässä mm. Yhteisvastuun, tuomiokapitulin ja Kirkon Ulkomaanavun henkilökuntaa sekä kutsuvieraana kaikkien alojen asiantuntija Irmeli Kuuskajaskari-Venuutti! Mitä kaikkea hyvää Yhteisvastuu teidän seurakunnallenne mahdollistaa? Ohjelma 9.00 Aamukahvi 9.30 Hartaus ja virittäytyminen Kiitos vuoden 2013 keräyksestä! Näin teimme sen yhdessä Yhteisvastuun 2014 kotimaankohde: Saattohoito Yhteisvastuukeräyksen tavoite on mahdollistaa hyvää ja merkityksellistä elämää Laura Hytti ja saattohoidon asiantuntija Yhteislaulua Yhteisvastuun 2014 ulkomaankohde: Guatemala Katriina Kong ja Guatemalassa käynyt yhteyshenkilö 12 Lounas Luento: Iloa keräykseen! - keräysanalyysin tuloksia, kaikkien alojen asiantuntija Irmeli Kuuskajaskari- Venuutti. Luennon jälkeen tauko. paljon. Ja ennen kaikkea koen, että se on juuri tämän ytimen esille nostamista tässä yhteisössä. Miksi kannattaa tulla Tampereen hiippakunnan YV -starttiin? Jos haluat vaalia elämässä ja tässä yhteisössä hyvää, totta ja kaunista, YV -startti on sinulle oikea paikka. Ja minulla on lisäksi sinulle yllätys. Irmeli Kuuskajaskari-Venuutti on yhteisökehittäjä ja ARTvalmentaja Riitta Birckin koominen hahmo, alter ego ja hyvien asioiden hyväntuulinen äänitorvi Ideoidaan tulevaa keräystä: Innostuksen herättely, hallinta ja strateginen suunnittelu, kaikkien alojen asiantuntija Irmeli Kuuskajaskari- Venuutti Uudet Yhteisvastuu-tuotteet ja materiaalit 15 Palaute, loppusiunaus ja lähtökahvit Tampereen hiippakunnan Luovin Yhteisvastuuseurakunta -kisa alkaa Ilmoittaudu mennessä kirkon koulutusilmoittautumisen (Sakasti -> Neuvottelupäivät) kautta. Osallistumismaksu 25 sisältää lounaan ja kahvit. Lisätietoja: Hiippakuntasihteeri Airi Raitaranta p , ja Yhteisvastuun keräystoimisto p , yhteisvastuu.fi. Kumppani

20 Banderolleja ja nettihittejä Liekkejä on monta Nokian seurakunta on sosiaalisessa mediassa jo valtakunnallisesti tunnettu kuvista, joiden iskulauseissa leikitellään sanoilla hauskasti ja osuvasti, kirkon ydinsanomaa unohtamatta. Nokian seurakunnassa suunniteltiin muutamia vuosia sitten jonkinlaista vaihtuvaa mainosta seurakuntakeskuksen eteen. Heikki Viinikka keksi paikaksi seurakuntakeskuksen korkean ikkunaseinän. Siihen hankittiin koukut, joihin ripustettiin mainosbanderolli ensimmäisen kerran edellisten seurakuntavaalien aikaan. Seuraavana jouluna kokeiltiin banderollia lauseella Joulu tulee lahjattomillekin. Huumoriin puettu sanoma oli joillekin liikaa, ja paheksuvan palautteen myötä banderolli poistettiin kokonaan. Seurakunnan tiedottaja Marko Honkaniemi harmistui ja päätti pitää taukoa koko banderolleista. Viime vuoden marraskuussa Honkaniemi tuijotteli taas seurakuntakeskuksen seinää ja mietti, olisiko aika kypsä uudelle yritykselle. tä jouluruuhkaa tule kirkkoon jo nyt -banderollin tilaus lähti painoon. Samaan aikaan Honkaniemi jakoi kuvan banderollista seurakunnan sivulla Facebookissa. Kuva alkoi levitä nopeasti. Sitä jaettiin Facebookissa yksittäisten henkilöiden ja erilaisten ryhmien sivuilla vuorokauden kuluessa satoja kertoja. Palaute rohkaisee rohkeaan tekemiseen Marko Honkaniemi myöntää, että palaute marraskuussa julkaistusta banderollista jännitti etukäteen. Myönteistä palautetta tuli niin omalta työyhteisöltä kuin seurakuntalaisilta ja laajemmalta yleisöltäkin. Se Kuvien myötä olemme saaneet paljon myönteistä julkisuutta. Ehkä me olemme omalta osaltamme olleet tuomassa huumoria takaisin kirkkoon, Marko Honkaniemi arvelee. rohkaisi ja rohkaisee tekemään työtä ennakkoluulottomasti myös jatkossa. Marraskuusta 2012 alkaen Nokialla on tehty kahdeksan erilaista banderollia. Niiden merkitys Nokian seurakunnan tunnettuudessa kautta Suomen on ollut huimaa. Kahdeksan banderollin tekoon ja painatukseen sekä Facebook -mainontaan seurakunta on käyttänyt rahaa kaiken kaikkiaan alle tuhat euroa. Sillä on saavutettu näkyvyys kaupunkikuvassa, Innoittajana Pispalan kirkon mainostaulut Työhuoneeni seinällä on jo vuosia ollut kuvia Pispalan kirkon edessä olleista tauluista. Ne olivat nokkelia ja niistä pidettiin. Huumorin avulla luotiin uudenlaista, hauskaa kuvaa kirkosta. Niiden innoittamana päätin yrittää uudelleen, Honkaniemi kertoo. Hän pyysi kollegoitaan keksimään hauskoja iskulauseita Kirkon viestijät -ryhmässä Facebookissa. Hyviä ideoita sateli. Uuden banderollin suunnittelivat Honkaniemen kanssa Tapio Salomäki ja graafikko Antti Kamppinen. Väl- 20 Kumppani

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

AKIN JÄSENKYSELY 2015

AKIN JÄSENKYSELY 2015 AKIN JÄSENKYSELY 2015 28.4.2015 Tekijä OSIOT 1. Seurakuntarakenne 2. Diakonivirka 3. Työaika 4. Palkkaus 5. AKIn jäsenvakuutukset ja lakimiespalvelut 6. AKIn viestintä 2 3 Osio 1: Seurakuntarakenne MIELESTÄNI

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010 65 63 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 21.10.2010 63 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 8

LAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 8 Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 25.11.2015 klo 17-18.45 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Huostila Mari,

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 14.9.2015 klo 18.00 Porin Rauhanyhdistys, Louhentie 4

Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 14.9.2015 klo 18.00 Porin Rauhanyhdistys, Louhentie 4 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 7/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 14.9.2015 klo 18.00 Porin Rauhanyhdistys, Louhentie 4 Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Halonen, Erkki

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 5/2016 Seurakuntaneuvosto 4.5.2016 sivu 1 (7) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika keskiviikko 4.5.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, kerhohuone 1 Kustaantie

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 Tark: Seurakuntaneuvosto 36. Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30

KAARINAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 Tark: Seurakuntaneuvosto 36. Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30 36 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 11.5.2011 klo 18, kahvit klo 17.30 Paikka: Kuusiston kanttorila, Linnanrauniontie 157 Läsnä: Vahtola, Pirjo puheenjohtaja Ainasoja, Merja Andersson, Jari

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 5/2016 Kirkkoneuvosto 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 12.04.2016, klo 17.45-19.00 Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 48 KOKOUKSEN AVAUS 49 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 50 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari Läsnäolon yhteisö Hallintovirkamiehet Voitto Huotari Seurakuntarakennetyöryhmä Tehtävänä on» seurata kuntarakenteen muutoksia ja niiden vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin» tehdä ehdotuksia seurakuntien

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 06/ 2014

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 06/ 2014 Kirkkoneuvosto Kokousaika: Tiistai 19.08.2014, klo 17.30 18.45 Kokouspaikka: Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 65 KOKOUKSEN AVAUS 66 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 67 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Pihlavan seurakuntaneuvosto 5/ 2013. 28.5.2013 klo 18.00 19.40

Pihlavan seurakuntaneuvosto 5/ 2013. 28.5.2013 klo 18.00 19.40 1 PIHLAVAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Pihlavan seurakuntaneuvosto 5/ 2013 Aika ja paikka Pihlavan seurakuntatalo 28.5.2013 klo 18.00 19.40 Läsnä: Poissa: Hietanen Heimo, puheenjohtaja Harinen Seppo Kause

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto

Kristillisyys vangin ja vapautujan tukena. Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Kriminaalityön foorumi 24.10.2012 Pekka Lund Sininauhaliitto Seminaarin tavoitteita: - Näkökulmia siihen, miten kristillisyys voi tukea vankia ja vapautujaa - Mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) KOKOUSTIEDOT Aika 5.10.2010 klo 16-18.20 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Lepistö Jouko vt. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 4.2.2014 KUULUTUS

KIRKKONEUVOSTO 4.2.2014 KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvoston 4.2.2014 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 10.2.2014-11.3.2014 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa viraston

Lisätiedot

Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen.

Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa, poissa Jouni Lehtonen Pirkko

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot