Tukinaisen toimintakertomus 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukinaisen toimintakertomus 2006"

Transkriptio

1 Tukinaisen toimintakertomus 2006

2 2 SISÄLLYS sivu Tukinainen ry 3 Henkilökunnan suuret haasteet 4 Arvioinnista, tiedottamisesta ja kohderyhmistä 5 Valtakunnallinen työ 6 Hallinto 7 Talous 8 Henkilökunta 8 Tukinaisen terapiapalveluja uudistettiin 10 Päivystyspuheluiden arviointi kehitystyön tukena 11 Ryhmätoimintojen päivittäminen ja dokumentointi 13 Seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön esiintyvyydestä 14 Oikeudellisesta työstä 16 Ulkoinen näkyvyys lisääntyi tiedottamis- ja vaikuttamistoiminnassa 19 Lähisuhdeväkivalta on yleistä, muttei yksityistä 21

3 3 Tukinainen ry Tukinainen ry on vuonna 2002 perustettu asiantuntijajohtoinen yhdistys, jonka tehtävänä on hallinnoida ja vastata Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toiminnasta. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen on perustanut vuonna 1993 Unioni, Naisasialiitto Suomessa ry. Raiskauskriisikeskus itsenäistyi erilliseksi, ammatilliseksi asiakastyön osaamiskeskukseksi, jota hallinnoi Tukinainen ry alkaen. Palvelukeskuksen toiminta on jatkunut pian 14 vuotta, ja sen pääasiallinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys ry. Tukinaisen suurina linjoina, peruspilareina, ovat aina olleet ammatillisuus, luottamuksellisuus ja matalan kynnyksen asiakkaille maksuttomat palvelut. Palveluiden kohderyhmänä ovat seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi joutuneet useimmiten naiset, ja heidän läheisensä. Eri alojen ammattilais- ja virkamiestahoille tarjotaan maksullista koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta seksuaalisen väkivallan kysymyksissä resurssien mukaan. Yhteistyö julkisen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden mukaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Palvelukeskus on kyennyt hankkimaan tavoittelemansa aseman merkittävänä alansa asiantuntijana eri tahojen yhteistyökumppanina ja lausunnonantajana oikeudenkäynneissä sekä ministeriöissä. Toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet oikeudellinen ja terapeuttinen asiakastyö, joka muodostuu sekä puhelintyöstä että henkilökohtaisista ja ryhmätapaamisista. Kuntouttava ja ennalta ehkäisevä työ ovat tärkeitä samoin kuin tiedottamis- ja vaikuttamistyökin. Tehtyä työtä on kuluneena vuonna arvioitu erilaisilla kartoituksilla ja evaluointitutkimuksilla. Asiakkaiden antama palaute osoitti, että Tukinaisen työtä on kehitetty oikeaan, avun tarvetta vastaavaan, suuntaan. Konkreettisina toiveina nousivat esille nettipalvelujen kehittämistarve ja entistä suurempi tarve yksilöterapiaan, jota toivotaan myös miehille. On huomattava, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vuoksi kriisipalveluita tarvitaan myös miehille, jotka ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai väkivallan kohteeksi. Määrällisesti palveluita tarvitaan kuitenkin paljon enemmän tytöille ja naisille, jotka useimmiten ovat uhreja miesten ollessa tekijöitä. Alaikäisiin kohdistuneiden seksuaalisten väkivallan tekojen vuoksi otettiin yhteyttä aikaisempaa enemmän. Tämä näkyi myös uhrien läheisten ja heidän kanssaan työskentelevien viranomaisten

4 4 yhteydenottojen kasvuna. Oikeutetusti voidaan olettaa, että etenkin viranomaisten lisääntyneet yhteydenotot heijastavat seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden oikeusturvan parantumista. Ulkoista näkyvyyttä ja avoimempaa keskustelua Tukinaisen erityisalueesta tavoiteltiin kahdella hankkeella: julistekampanjalla ja ennaltaehkäisy-kampanjalla. Kummankin tavoitteena oli muun muassa murtaa tabuja ja vaikuttaa asenteisiin niin, että seksuaalinen väkivalta koettaisiin rikokseksi, ja että seksuaalinen itsemääräämisoikeus nähtäisiin yhtenä ihmisoikeuksista. Henkilökunnan suuret haasteet Kulunut vuosi 2006 oli palvelukeskuksen henkilökunnan toiminnan kannalta erityisen voimia vaativa siksi, että henkilökunnan keskuudessa oli lähinnä elämän olosuhteista ja yllättävistä sairastumisista johtuen erityisen paljon vaihtuvuutta. Syynä olivat useat sijaisuudet, joista osa oli lyhytaikaisia. Toisiaan seuranneet sairauslomat ja niistä johtuen väliaikaisten työntekijöiden käyttäminen aiheuttivat epävakautta ja turvattomuuden tunnetta henkilöstön keskuudessa. Suunnitellut ja totutut rutiinit työnteossa tuovat varmuutta ja turvallisuuden tunnetta tällä psyykkisesti erityisen raskaalla asiakastyön alueella. Jatkuvat perehdyttämiset ja työntekijöiden vilkas vaihtuvuus veivät aikaa ja resursseja myös asiakastyöltä, konsultaatio- ja koulutustehtäviltä sekä muulta vaikuttamistyöltä. Toisaalta edellä mainituilla seikoilla oli myös positiivisia seurauksia: yhdistyksen oli mahdollista tarjota työssä oppimisen näköalapaikkoja useammille eri alueen ammattilaisille, jotka osoittivat kiinnostusta tämän erityisalueen parissa työskentelemiseen. Voimme toivoa, että vuoden 2006 aikana Tukinaisessa vierailleet lyhytaikaisetkin - oikeudellista tai kriisityötä tehneet vievät seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden parissa työskentelemisen viestiä uusille työpaikoilleen: tehtävän työn haasteellisuudesta, vaikeudesta, mahdollisuuksista ja tärkeydestä. Vuoden viimeinen neljännes omistettiin varsinaisen perustehtävän lisäksi erityisesti työyhteisön jaksamisen ja hyvinvoinnin kartoittamiseen, varsinkin kriisityötä tekevien työnkuvien

5 5 kirkastamiseen sekä työilmapiirin kehittämiseen. Lokakuun alussa pidettiin päivähenkilökunnan kaksipäiväinen vetäytymisseminaari, jossa käytiin läpi kuluneen vuoden ongelmia, tutkittiin työn tekemisen keinoja ja työssä jaksamisen menetelmiä. Seminaaria seurasi yhden päivän jatkotilaisuus, jossa pohdittiin työyhteisön ajankohtaisia haasteita. Henkilökunta vietti yhteistä aikaa muun muassa joulujuhlan, lounaan ja elokuvien merkeissä. Päivähenkilökunnalla oli käytettävissään myös uimahalli- ja kuntosalilippuja. Perhe-elämän ja työelämän mahdollisimman sujuvaa yhdistämistä suosittiin. Arvioinnista, tiedottamisesta ja kohderyhmistä Kesällä tehdyn kriisipäivystystyön evaluoinnin sekä tiedottajan suunnittelemien ja toteuttamien kahden tiedotuskampanjan perusteella saadun informaation pohjalta aloitettiin loppuvuodesta tiedotusstrategian kehittäminen ja suunnittelu tulevan vuoden toimenpiteitä varten. Uudet haasteet vaativat uudenlaista tiedottamista, ja eri kohderyhmien tavoittamiseksi on kehitettävä erilaisia menetelmiä. Palveluntarjonnan kannalta erityisen ajankohtaisiksi nousseiden kohderyhmien parissa työskentelevien kanssa aloitettiin yhteistyön kartoittaminen ja tarkempi suunnittelu. Tällaisia ryhmiä ovat mm. internetissä seksuaalisen väkivallan ja/tai hyväksikäytön uhan kohteeksi joutuvat lapset ja nuoret, erityistä tukea tarvitsevat nuoret (kuten ADHD ja eri tavoin vammaiset) sekä kuurot ja kuulovammaiset. Näitä ryhmiä edustavien työntekijöiden kanssa sovittiin tapaamisia mahdollisten yhteisten hankkeiden suunnittelemiseksi ja yhteistyön pohjaksi. Puhelinjärjestelmän vaihtamisesta johtuen saatavilla ei ollut samaan tapaan vertailukelpoisia lukuja puhelinkontakteista kuin aikaisemmin. Tuntuma on kuitenkin sellainen, että juristipuhelut ja konsultaatiopuhelut ovat lisääntyneet. Asiakkaiden kriisipuhelut ovat hiukan vähentyneet. Tarvetta yksilö- ja ryhmätapaamisille on edelleen. Erityisesti esille nousi tarve tietoturvallisten ja ammattitaitoisten nettipalveluiden tarjoamiselle. Toisten on helpompi kirjoittaa kuin puhua. Monet,

6 6 etenkin nuoret ja erilaiset vammaisryhmät (kuulo- ja puhevammaiset), kysyvät yhä useammin nimenomaan nettipalveluja. Nykyinen tekstiviesti-, sähköposti- ja chat/irc-kulttuuri lisää sekä suosii Internet-palvelujen käyttöä. Tukinaiseen tarvittaisiin kipeästi palkkarahat pääsääntöisesti nettityötä tekevälle henkilölle. Miespuolisten asiakkaiden tai miesasiakkaita koskevat ammattilaisten yhteydenotot lisääntyivät. Tämä koskee varsinkin lapsuudessaan tai nuoruudessaan seksuaalisen väkivallan ja/tai hyväksikäytön kohteeksi joutuneita miehiä ja poikia, joille ei juurikaan ole tarjolla minkäänlaista apua. Heidän kohdallaan tilanne on samanlainen kuin naisten kohdalla ennen Tukinaisen perustamista. Miesten ja poikien kynnys hakea apua on ehkä vielä naisiakin korkeampi. Tukinaisen niukoilla resursseilla ei juurikaan ollut mahdollisuutta tarjota miesasiakkaille palveluita kuin puhelimitse kriisi- ja juristilinjoilla sekä läheisten ryhmissä. Kuitenkin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä miehille suunnattuja palveluita tulee olla huolimatta siitä, että ehdottomasti suurin osa seksuaalisen väkivallan/hyväksikäytön kohteeksi joutuneista on tyttöjä ja naisia, ja tekijöistä valtaosa on poikia ja miehiä. Loppuvuoden kartoituksissa tulimme myös siihen tulokseen, että sukupuolesta riippumatta kaikille tarjolla olevat palvelut viestittävät paitsi kaikkia koskevasta ongelmasta, ennaltaehkäisevät myös rikoksia: sekä naiset että miehet ovat haavoittuvia ja traumatisoituvia tässä asiassa. Valtakunnallinen työ Vuoden 2006 keväällä Raiskauskriisikeskus Tukinainen oli toiminut 13 vuotta Helsinki keskuspaikkanaan, vaikka yhdistys palvelee valtakunnallisesti kaikkia. Raha-automaattiyhdistys ry:n hyväksyttyä toiminnan laajentamisen perustettiin kesällä aluetoimisto Jyväskylään, ja sinne palkattiin kaksi kriisityöntekijää. Jyväskylän pienessä toimistossa järjestetyissä avajaisissa kävi yli sata vierasta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa viriteltiin ensimmäisistä päivistä alkaen. Helsingin toimistossa tapahtuneen työntekijöiden perehdytys- ja koulutusjakson jälkeen kriisityöntekijät aloittivat aluetyön Jyväskylän seudulla. Työ lähti käyntiin hyvin: asiakkaiden yksilötapaamisten lisäksi aloitettiin avoin ryhmä tytöille ja naisille, tehtiin paljon verkottumiseen tähtääviä käyntejä sekä toteutettiin konsultaatio- ja koulutustehtäviä. Jyväskylän toimiston työntekijät vastasivat omalta osaltaan valtakunnallisesta puhelinpäivystämisestä sekä sijaistivat Helsingin toimiston

7 7 päivystäjiä tarvittaessa. He osallistuivat ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen muun kriisityötä tekevän henkilökunnan kanssa. Kaikkiaan yhteistyö käynnistyi hyvin, ja Tukinaisen palveluita voitiin laajentaa Keski-Suomeen aivan uudella tavalla. Pohjois-Suomesta tulee edelleen paljon yhteydenottoja, jotka koskevat paitsi suoraa asiakastyötä niin myös eri alojen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Pitkien välimatkojen vuoksi pohjoisessa turvaudutaan tavallista enemmän puhelinpalveluihin, ja hajasijoitusalueilla sellainen mahdollisuus on usein myös ainoa tapa saada henkilökohtaista apua. Tärkeää olisi saada resursseja perustaa aluetoimisto kaavailuiden mukaan myös Rovaniemelle, jolloin Tukinaisen palvelut voitaisiin kohdentaa paremmin myös Lapin alueelle. Hallinto Työnantajana Tukinainen ry on järjestäytynyt Elinkeinoelämän Keskusliittoon (EK), on jäsenenä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Keskusliitossa (STKL), Terveydenedistämiskeskuksessa (TEKRY) ja Sosiaali- ja terveysalan Yhteistyöjärjestössä (YTY). Tukinainen ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2006: Aili Nenola, puheenjohtaja, professori Katriina Kuusi, psykiatrian erikoislääkäri Raija-Leena Punamäki, psykologian professori Marketta Tuppurainen, synnytysten ja naisten tautien erikoislääkäri Päivi Hirvelä, valtionsyyttäjä Varajäseninä olivat: Kevät Nousiainen, akatemiaprofessori Pirkko Lahti, filosofian lisensiaatti, psykologi Pia Puu Oksanen, kansalaisjärjestöaktiivi ja opiskelija, Tukinainen ry:n perustajajäsen Lisäksi hallituksen jäsenenä toimi yksi Tukinaisen henkilökunnan edustaja.

8 8 Talous Vuodeksi 2006 Tukinainen ry sai Raha-automaattiyhdistys ry:ltä euroa yleisavustuksena Raiskauskriisikeskuksen toimintaan. Kunta-avustuksia saatiin euroa. Säätiöiltä ei saatu avustuksia ollenkaan. Oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvostolta saatiin euron apuraha syksyllä toteutettuun rikoksentorjuntaa ennaltaehkäisevään televisiomainoskampanjaan. Koulutuksesta, konsultaatiosta ja oikeusavustamisesta saatiin tuottoja ,30 euroa. Jäsenmaksuja muita tuottoja oli yhteensä 5.154,29. Tukinaisen toimintaa ylläpidetään ja kehitetään tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti niukalla budjetilla tietoisina siitä, että toiminnan laajentaminen edellyttää lisärahoituksen saamista. Raha-automaattiyhdistys ry myönsi Tukinainen ry:lle vuodelle 2006 kahta projektirahoitusta: Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittämisprojektiin saatiin euroa. Uutena projektina vuonna 2006 avattiin Jyväskylään 1.6. aluetoimipiste, jota varten myönnettiin ensimmäiselle toimintavuodelle euroa. Jo viime vuoden puolella alkanut, Suomen kulttuurirahaston apurahalla toiminut Nuorten ennaltaehkäisevä seksuaalinen itsemääräämisoikeus projektin avustus oli euroa. Henkilökunta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa työskentelivät ajalla seuraavat henkilöt: Aaltonen Eila, sosionomi amk, kriisipäivystäjä ( alkaen ) Ahokas Minnamaria, FM, talous- ja hallintosihteeri Auvinen Helena, siistijä Ehrling Leena, VTM, kriisityön koordinaattori ( alkaen ) Happo Hanna, psykologi, kriisipäivystäjä Hellberg-Erkko Ulrika, kriisipäivystäjä, ryhmänvetäjä Huhtanen Marja, kriisipäivystäjä

9 9 Hämäläinen Päivi, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, kriisipäivystäjä Isto Raili, psykologi, ryhmänohjaaja Jaatinen Jaana, FT, sosiaalipsykologi, kriisipäivystäjä Kinni Anne, kriisipäivystäjä ( Virve Virran äitiyslomasijainen asti ) Kumpumäki Jaana, OTK, juristin sijainen ( ) Kuukari Hannaleena, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti, puolipäivätoiminen kriisityöntekijä Kvickström Birgitta, kriisipäivystäjä Lempiäinen Ulla, kouluttaja, kriisipäivystäjä ( asti ) Moisio Johanna, lähihoitaja, kriisipäivystäjä ( asti ) Moisio-Lipponen Anne, OTK, juristin sijainen ( ) Munukka, Tuulikki, toimistosihteeri ( ) Määttänen Eeva, FM, tiedottaja Rapatti Kirsi, sosionomi, kriisipäivystäjä Ruuhilahti Susanna, kouluttaja, osa-aikainen projektityöntekijä ( SKR, asti ) Sieranoja Marja, kriisipäivystäjä Sillanpää Monica, toimistosihteeri ( alkaen ) Silver Riitta, OTK, VT, juristi ( sairaslomalla ) Tähkävuori Manna, lähikasvattaja, nuorisotyöntekijä, kriisipäivystäjä Turunen, Pirkko, sosionomi, kouluttaja, va. toiminnanjohtaja asti Valkama Kristiina, FM, toiminnanjohtaja alkaen palannut toimeensa Virta Mona, psykiatrinen sairaanhoitaja, kriisipäivystäjä (äitiyslomalla) Virta Virve, sosionomi amk, kokopäiväinen kriisipäivystäjä (äitiyslomalla) Ylikomi Riitta (ent. Raijas ), psykologi, kriisityöntekijä, kriisityön koordinaattori ( asti) Toiminimillään Tukinaiselle alihankkijoina työskentelevät: Pyykkö Airi, FM, ryhmäpsykoterapeutti, ryhmänohjaaja (toiminimi: MA-Consult Oy) Tammela-Laine Sirpa, psykiatrinen. sairaanhoitaja, kriisipäivystäjä, ryhmänohjaaja (toiminimi: Sirpa Tammela-Laine)

10 10 Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden oikeudelliset palvelut-projekti Inhilä Mia, oikeust. yo, osa-aikainen projektisihteeri ( virkavapaalla ) Kaitue Sanna, OTK, asianajaja, juristi ( sairaslomalla ) Karhuvaara Marjatta, OTK, juristi ( asti ) Murole, Elli, OTK, VT, juristi ( alkaen) Slåen Anne, oikeust. yo, projektisihteerin sijainen Vuolijärvi Niina, valtiot. yo, osa-aikainen projektiapulainen ( ) Jyväskylän aluetoimisto, alkaen Kallinen Helena, mielenterveyshoitaja, perheterapeutti, kriisityöntekijä Niskanen Marika, psykologi, kriisityöntekijä Raiskauskriisikeskus Tukinaisen henkilökunnasta kahdeksan oli kuukausipalkkaisia kokopäivätyöntekijöitä ja yksi puolipäivätoiminen. Lähisuhdeväkivalta -projektin työntekijöinä toimi kaksi kokopäiväistä työntekijää ja yksi osa-aikainen työntekijä. Suomen kulttuurirahaston myöntämällä apurahalla palkattiin yksi puolipäiväinen projektityöntekijä, jonka työsuhde loppui Jyväskylän aluetoimistossa aloitti kaksi kokopäiväistä kriisityöntekijää uudessa RAY:n rahoittamassa projektissa. Loput olivat Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tuntipalkkaisia, sopimuksen mukaan päivystäviä, ryhmiä ohjaavia tai muissa tehtävissä. Viimeksi mainitut olivat yhtä lukuun ottamatta muualla päätyössä. Tukinaisessa ei ole ns. vapaaehtoistyöntekijöitä lainkaan. Opiskelu- tai työharjoittelijoita otetaan mahdollisuuksien mukaan. Tukinaisen terapiapalveluja uudistettiin Tukinaisen kriisityössä vuonna 2006 korostuivat kriisityön arviointi ja kehittäminen, palvelutarjonnan uudistusten sisäänajo ja kriisityön laajeneminen. Ryhmätoimintoja uudistettiin vuonna 2005 päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Päivystyksen arviointityö valmisteltiin keväällä sekä toteutettiin touko- ja elokuun välisenä aikana. Tukinaisen ensimmäinen sivutoimipiste,

11 11 Jyväskylän aluetoimisto mahdollisti ensimmäistä kertaa kriisitapaamiset muuallakin kuin Helsingissä. Tukinaisen kriisityön laajentuessa Jyväskylään kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että kriisityön eettinen perusta ja ammatillinen osaaminen pysyvät korkealla tasolla, sillä niihin on panostettu voimakkaasi viime vuosina. Erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että kasvava toiminta pysyy toimintaperiaatteiltaan ja käytännöiltään yhtenäisenä. Tukinaisen Helsingin ja Jyväskylän toimistot ovat toisiinsa aktiivisesti yhteydessä päivittäin puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Osa työnohjauksista, koulutuksista ja kehittämistyöstä ovat kaikille yhteisiä. Päivystyspuheluiden arviointi kehitystyön tukena Kriisi- ja päivystystyön kehittämistä varten toteutettiin kriisipäivystyksen arviointityö. Kevään kriisityönpäivässä suunniteltiin puhelinpäivystyksen arviointilomake. Arviointilomake oli käytössä touko-elokuun 2006 ajan ja sen tulokset esitettiin kriisityönpäivässä syyskuussa. Arvioinnissa esiin nousseisiin kysymyksiin pureuduttiin uudestaan kriisityöniltapäivässä marraskuussa, jolloin järjestettiin ammatillista lisäkoulutusta puhelinauttamisen näkökulmista. Arviointityön tavoitteena oli hankkia tietoa ja konkretisoida sitä, mitä kriisipäivystyspuhelut sisältävät. Tätä tietoa tarvittiin kehittämistyötä varten. Arviointilomakkeessa kerättiin 17 avokysymyksellä tietoa jokaisesta kriisipäivystykseen tulleesta puhelusta. Arviointilomakkeessa tarkasteltiin ensinnäkin päivystyspuheluiden sisältöä: mitä päivystyksessä tehdään, miksi, mikä on puhelun tavoite ja miten tavoitteeseen päästään, mitä kriisityön menetelmiä käytetään, mitkä päivystyksen auttamiskäytänteet ovat tuloksellisia ja toimivia, mitkä eivät. Tarkastelemalla sisältöä pystyttiin arvioimaan myös Tukinaisen päivystyksen puitteita eli sitä, onko päivystäjillä käytössään riittävät resurssit ja työvälineet. Toiseksi, päivystyksen arviointi auttoi Tukinaisen palvelutarjonnan uudistamisessa ja kehittämisessä. Arviointilomakkeeseen merkittiin toiveet, jotka soittaja itse esitti ja se, miten Tukinaisen toiminnot ja käytössä olevat muut palvelut vastasivat soittajan omaa kokemusta avun tarpeesta (esimerkiksi minkälaisia apumuotoja oli tarjolla, miten nopeasti ja

12 12 helposti ne olivat käytettävissä). Arvioinnilla siis selvitettiin, oliko kysyntää sellaisille palveluille, joita Tukinaisessa ei ole, mutta joiden toteuttaminen olisi käytännössä mahdollista. Neljän kuukauden aikana kertyi yhteensä 498 täytettyä arviointilomaketta. Lomakkeet muodostivat tutkimusaineiston, joka analysoitiin sisällön analyysiä käyttäen. Sisällön analyysi on laadullinen yhteiskuntatieteellinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla pystytään erittelemään suhteellisen helposti asiat ja teemat, jotka tutkimuksen kohteena olevassa aineistossa esittäytyvät merkittävinä. Arviointilomakkeet täytettiin jokaisesta puhelusta eikä ensikontaktin perusteella, mikä tarkoittaa, että aineistossa saattoi olla useampia puheluita samalta asiakkaalta. On myös huomattavaa, että arviointi toteutettiin kesäkautena, mikä osaltaan vaikuttaa puheluiden sisältöön (esim. konsultaatiopuheluita oli normaalia vähemmän). Arviointilomakkeiden analyysin tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: -Kun puhelut luokiteltiin ensisijaiseksi määritellyn yhteydenoton aiheen perusteella jakautuivat puheluiden aiheet siten, että raiskausta, raiskausyritystä tai seksuaalista väkivaltaa käsitteli 40% puheluista, lapsuuden aikaista seksuaalista hyväksikäyttöä 21%, konsultaatiopuheluita 4%, lähisuhdeväkivaltaa 3%, ei Tukinaisen toimintaan liittyviä puheluita 5%, linjattuja soittajia ja häirikköjä 19%, mykkiä 7%. -Kun puhelun aiheena oli raiskaus, soittajana yli 90% puheluista oli uhri itse. Useimmille raiskauskokemuksesta soittaville Tukinaisen kriisipäivystys oli ensimmäinen kontakti, jossa soittaja puhui raiskauskokemuksestaan. Tällöin päivystäjät kuuntelivat ja kannattelivat, jakoivat tietoa, kertoivat ja keskustelivat tarpeellisista toimenpiteistä (mm. rikosilmoitus, lääkärintarkastus, sukupuolitautitestit). Valtaosalla (75%) raiskaustraumasta soittavilla ei ollut aiempaa psykiatrista hoitokontaktia. Puhelinapu koettiin molemmin puolin erittäin tarpeelliseksi ja tärkeäksi. -Kun puhelun aiheena oli lapsuuden aikainen seksuaalinen hyväksikäyttö, soittajana oli 80% puheluista uhri itse, muissa läheinen. Soittajista 45% oli aiempaa psykiatrista hoitoa. Puheluista 2/3 oli sellaisia, joissa päivystäjä ja soittaja yhdessä kokivat puhelinavun merkityksen tärkeäksi ja hyväksi, 1/3 puheluista puhelinapua määriteltiin mahdollisesti ja luultavasti tärkeäksi. Lapsuuden aikaisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä soittaville erityistä oli, että useissa tilanteissa soittajia oli ohjattu muista julkisen tai yksityisen sektorin palveluiden piiristä ottamaan yhteyttä Tukinaiseen. -Kaiken kaikkiaan kriisipäivystyksen tehtäväksi konstituoitui aineiston pohjalta mahdollisuuden luominen vaikeiden asioiden käsittelyyn ja nimeämiseen, tiedon jakaminen toisaalta oireisiin, toisaalta avun piiriin hakeutumiseen liittyen, keskusteleminen, rohkaisu ja supportio. Pääsääntöisesti päivystäjät kokivat työnsä mielekkääksi ja tarpeelliseksi. Epävarmuutta ja hankaluutta päivystäjät kokivat tilanteissa, joissa soittajan psykiatrinen tilanne näyttäytyi kompleksisena, soittaja suhtautui asiaan (esim. hoitoon pääsyyn tai viranomaisiin) negatiivisesti ja joissa päivystäjä ei ollut varma, onko puhelu aito. Kriisipäivystyksenarvioinnin tuloksia käsiteltiin yhdessä kriisityönpäivässä syksyllä. Yhteisen keskustelun tuloksena marraskuussa järjestettiin kriisityön iltapäivä, jossa perehdyttiin

13 13 narratiiviiseen työtapaan, joka on keskustelu- ja puhelinauttamisessa hyväksi havaittu työskentelyn viitekehys. Aiheesta luennoi Kuntoutussäätiön tutkija, VTL Jukka Valkonen. Luennon perusteella tehtiin ehdotuksia siitä, miten narratiivista jäsentämistapaa on mahdollista käyttää kriisipäivystyksessä puhelinauttamisen tukena. Kriisipäivystyksen arvioinnin tuloksia analysoitiin yhtälailla myös Tukinaisen palvelutuotannon kehittämisen näkökulmasta. Havaittiin, että yksi Tukinaisen toimintojen puute on se, että toistaiseksi päivystys tapahtuu vain puhelimitse, ei internetissä. Useat soittajat niin uhrit itse kuin heidän läheisensäkin olivat puheluissaan tuoneet esille toiveen, että Tukinainen käynnistäisi nettipalvelun, jossa yhteyttä voisi ottaa ilman, että joutuu jonottamaan kriisipäivystyksestä läpipääsyä, ja johon voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Monet soittajat ovat ilmaisseet, että oman tilanteen kuvaaminen kirjallisesti on helpompaa kuin puhelimessa keskustellen. Asiakkaiden aloitteiden lisäksi nettipalveluiden tarpeellisuus on korostunut syksyn mittaan myös yhteistyöverkostojen kesken pidetyissä neuvotteluissa. Ryhmätoimintojen päivittäminen ja dokumentointi Vuonna 2006 Tukinaisen palvelutuotannossa painotettiin ryhmätoimintoja, joten kriisitapaamisten tarjonta on ollut aiempaa vähäisempää. Ryhmiä on toteutettu suunnitelmien ja havaitun tarpeen mukaan. Keväällä 2006 järjestettiin Helsingissä ensimmäinen kriisiryhmä seksuaalisen väkivallan uhreille, joilla on päihdeongelma. Tutkimustiedon ja Tukinaisen kokemuksen perusteella oli tiedossa, että seksuaalisen väkivallan traumoista kärsivillä naisilla on kohonnut riski runsaaseen päihteiden käyttöön. Päihdeongelmista kärsivien ryhmä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä ryhmäläisten muiden viranomais- ja asiantuntijaverkostojen kanssa. Muut Tukinaisen ryhmät toteutuivat suunnitelmien mukaan lukuun ottamatta maahanmuuttajille suunnattua ryhmää. Maahanmuuttaja-ryhmä valmisteltiin ja markkinointiin laajasti, mutta osallistujia ei tullut riittävää määrää. Vuonna 2006 toteutetuista uusista ryhmistä erityisesti sekä avoin konsultaatio ryhmä ja läheisille suunnattu ryhmä osoittautuivat tarpeellisiksi ja suosituiksi. Jyväskylän toimistossa käynnistettiin avoin ryhmä vuoden 2006 lopussa. Ryhmäuudistusten myötä vuonna 2006 kehitettiin myös ryhmien raportointia. Jokaisesta toteutuneesta ryhmästä kirjoitettiin ryhmäraportti. Kaikki ryhmäraportit kerättiin yhteen.

14 14 Ryhmäraporttikokoelma on tarkoitettu työvälineeksi ammattilaisille, jotka suunnittelevat ja käyttävät vastaavanlaisia ryhmämenetelmiä omissa toiminnoissaan. Ryhmäraportin taustalla on havainto, että konkreettisten työkalujen ja kirjallisen materiaalin puute on tullut jatkuvasti esiin yhteydenotoissa eri puolelta Suomea. Ryhmäraportin tehtävä oli paikata tuota puutetta. Tukinaiseen on kertynyt ja parhaillaan kertyy tietoa monien erilaisten ryhmämuotojen toteuttamisesta ja tätä tietoa halutaan jakaa myös muiden toimijoiden käyttöön. Seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön esiintyvyydestä 5,24% 11,9% 3,33 % 0,95% 9,05% 3,81% 43,33% raiskaus raiskauksen yritys pakottaminen seksuaaliseen tekoon insesti muu lapsen seks. hyväksikäyttö epäilty insesti/ hyväksikäyttö seks. ahdistelu ja häirintä pahoinpitely parisuhteen ulkopuolella parisuhdeväkivalta konsultointi 13,81% 3,33 % 5,24% Kuvio 1. Puhelujen aihealueet. Huomaa, että sama puhelu saattoi koskea samanaikaisesti useampaa aihealuetta, esimerkiksi raiskaus ja konsultaatio. Raiskaus ja insesti sekä lapsen muu seksuaalinen hyväksikäyttö olivat selkeästi yleisimmät seksuaalisen väkivallan muodot. Nämä ovat nousseet esille myös julkisuuteen median käsitteleminä aihealueina. Erityisesti insesti on puhuttanut joukkoviestimiä. Vaikka seksuaalisuus koetaankin yksityisyyden alueeksi ja seksuaalinen väkivalta tabuksi, lapsiin kohdistettuna se herättää ihmisissä usein voimakasta paheksuntaa. Tällöin ihmisten taipumus vaieta tabusta aiheesta murtuu. Puhelinjärjestelmässä ilmenneiden toimintahäiriöiden vuoksi graafisen esityksen pohjana on jouduttu käyttämään otantaa SPSS-ohjelmalle syötettyjen ensipuhelujen aihealueista. Luvuissa näkyy vain osa Tukinaiseen tulleista yhteydenotoista.

15 15 syy kpl raiskaus 211 raiskauksen yritys 21 pakottaminen seksuaaliseen tekoon 32 insesti 50 muu lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 66 epäilty insesti/hyväksikäyttö 32 seksuaalinen häirintä ja ahdistelu 31 pahoinpitely parisuhteen ulkopuolella 8 parisuhdeväkivalta 44 konsultointi 32 muu syy 74 Edellä mainittua tilastollista havaintoa voidaan tulkita kahdella tavalla, jotka eivät ole välttämättä ristiriitaisia toisilleen. Ensinnäkin usein nuoret naiset ottavat herkemmin yhteyttä heti teon jälkeen ja pyrkivät saamaan apua käsitelläkseen kokemuksiaan. Vanhemmat naiset ottavat yhteyttä keskimäärin myöhemmin nuorempiin verrattuna. Tämä on selitettävissä sillä, että heidän naiskuvansa on erilainen nuorten naisten naiskuvaan verrattuna ja että he usein saattavat kokea kokemastaan väkivallasta häpeää ja syyllisyyttä, jota osaltaan heidän aikakautensa, seksuaalikielteinen naiskuva kuormittaa muita ikäluokkia enemmän. Toiseksi monet insestiä kokeneet kuuluvat siihen ryhmään, jotka ottavat yhteyttä vasta kauan tapahtuneen jälkeen. Insesti on uhrille itselleen niin traumatisoiva tapahtuma, että sen käsittelyyn kuluu keskimääräistä kauemmin aikaa. Tietoisuus tapahtuneesta traumatisoi voimakkaasti insestiä kokeneen ja siksi useat pyrkivät pitkän aikaa torjumaan tapahtuneen muistot. 13,49% 1,26% 3,43% 5,49% 2,06% 0,34% 0,91% 0,46% 0,91% 28,57% 2,74 % 0,11% 0,23% 0,57% 36,34% 3,09 % ohjattu:poliisi- tai oikeusviranomainen ohjattu: oikeusaputoimisto ohjattu:kunnan tai kaupungin sosiaalitai terveydenhuollon palvelupiste ohjattu:yhdistyksen tai järjestön palvelupiste tai projekti ohjattu: yksityissektorin palvelut ohjattu: muu puhelinpalveluiden käyttö avoin ryhmä kiinteä ryhmä läheisten ryhmä selviytymiskurssi muuryhmä kriisitapaaminen pari- tai perhetapaaminen juristipalvelut muu tukinaisen palvelu

16 16 Kuvio 2. Kriisipuhelimeen ja juristipäivystykseen soittaneiden asiakkaiden jatkohoitoon ohjaus. Merkittävä osa Tukinaiseen soittaneista on ohjattu kääntymään poliisi- tai oikeusviranomaisten puoleen sekä ottamaan yhteyttä kaupungin sosiaali- tai terveyshuollon palvelupisteisiin. Tärkeää on myös, että seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneet voivat soittaa Tukinaisen puhelinpalveluun uudestaan ja saada ammattitukea sitä tarvitessaan. Puhelinjärjestelmässä ilmenneiden toimintahäiriöiden vuoksi graafisen esityksen pohjana on jouduttu käyttämään otantaa SPSS-ohjelmalle syötettyjen ensipuhelujen aihealueista. Luvuissa näkyy vain osa Tukinaiseen tulleista yhteydenotoista. Ohjattu kpl poliisi tai oikeusviranomainen 761 oikeusaputoimisto 78 kunnan tai kaupungin sosiaali- tai terveydenhuollon palvelupiste 658 yhdistyksen tai järjestön palvelupiste tai projekti 99 yksityinen sektori 83 muu 34 puhelinpalveluiden käyttö 267 avoin ryhmä 38 kiinteä ryhmä 8 läheisten ryhmä 8 selviytymiskurssi 4 muu ryhmä 1 kriisitapaaminen 32 pari- tai perhetapaaminen 4 juristipalvelut 59 muu Tukinaisen palvelu 8 Oikeudellisesta työstä Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen korostui Tukinaisen juristin työssä vuonna 2006 aiempaa enemmän. Seksuaalirikoksista alaikäisiin kohdistuneet teot kuten raiskaukset olivat selvästi korostetusti esillä koko vuoden. Lastensuojeluasiat koskettivat monipuolisesti koko kolmannen sektorin juristin työkenttää. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kohdistetussa koulutuksessa painottuivat lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset kuten raiskaukset, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Juristiin ottivat yhteyttä aiempaa enemmän myös seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneiden nuorten läheiset henkilöt kuten poikaystävä tai vanhemmat. Nuorten osalta myös muun muassa kouluterveydenhoitajien, koulukuraattorien ja sosiaalityöntekijöiden yhteydenotot lisääntyivät. Poliisi ja syyttäjäviranomaiset ottivat yhteyttä Tukinaisen juristiin lähinnä nuorten edunvalvontaan ja oikeusprosessissa avustamiseen liittyvissä asioissa. Useat asiakkaat ovat kertoneet saaneensa tiedon Tukinaisen juridisista palveluista juuri poliisilta tai

17 17 syyttäjältä, mikä on nähtävä erityisen positiivisena asiana seksuaalirikosten uhrien oikeuksien toteutumisen kannalta. Kolmannen sektorin juristin rooli osana rikosprosessia ja seksuaalirikosten uhrien tukijärjestelmää on vahvistunut selvästi viime vuosina. Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus ja rikoslain 15 luvun 10 :n tarkoittama törkeän rikoksen ilmoittamisvelvollisuus ovat olleet useasti esillä eri viranomaisten kanssa käydyssä vuoropuhelussa. Tukinaisen juristi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa lähestyi kirjeellä siksi myös Eduskunnan oikeusasiamiestä pyytäen kannanottoa rikoslain 15 luvun 10 :n soveltamiskäytäntöihin eri viranomaisissa, kun kyse on perheessä pitkään jatkuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja/tai väkivallasta. Useimmiten rikoksen uhrina on alaikäinen lapsi, joka toistuvasti joutuu huoltajansa tai huoltajaan rinnastettavan henkilön hyväksikäyttämäksi. Viranomaisten käsitys vaitiolovelvollisuudestaan on usein kääntynyt seksuaalirikoksen uhrin oikeusturvan vastaiseksi, ja epäillyn tekijän suojelemiseksi. Ennen vuotta 1999 voimassa olleen seksuaalirikoksia koskeneen lainsäädännön ongelmat näkyvät yhä juristin työssä. Näiden rikosten asianomistajan asema ja rikosten vanhentumissäännökset ovat olleet jatkuvasti läsnä juristin työssä myös vuonna Nuorille aikuisille on tärkeää, että he voivat lähteä puhumaan lapsuudessaan ja nuoruudessaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Tukinaisen juristi on ollut heidän apunaan asiaan kuuluvien oikeudellisten seikkojen selvittelyssä. Sekä juristin puhelinpäivystyksessä että asiakastapaamisissa asiakkaiden lapsuudenaikaiset seksuaalisen hyväksikäytön kokemukset ovat tulleet monin tavoin esille. Asiakkaan niin halutessa ja mahdollisuuksien mukaan Tukinaisen juristi on ollut asianomistajan tukena tutkintapyyntöä tehtäessä poliisilaitoksella ja poliisikuulustelussa. Seksuaalirikoksen asianomistajan avustaja tai hänelle määrätty tukihenkilö saavat esitutkintalain 31 :n mukaisesti olla läsnä asianomistajan kuulustelussa, ellei tutkinnanjohtaja poikkeuksellisesti tutkinnallisista syistä toisin päätä. Asiaan liittyviä juridisia toimeksiantoja, joissa Tukinaisen juristi on toiminut oikeuden määräämänä oikeudenkäyntiavustajana, on ollut muutamia aikaisempien vuosien tapaan. Raiskausnäytteiden säilyttämiskäytännöt terveyskeskuksissa ja sairaaloissa nousivat esille myös vuonna 2006 juristin työssä. Näytteiden säilyttäminen on koettu ongelmalliseksi, ellei raiskauksen uhri ole tehnyt heti rikosilmoitusta, vaan tekee sen mahdollisesti vasta myöhemmin. STM:n

18 18 järjestämässä biopankkityöryhmän kuulemis- ja keskustelutilaisuudessa asia otettiin puheenaiheeksi, mutta asiaa ei oltu käsitelty vielä työryhmän työskentelyssä. Rikoksen selvittämistä varten tarvittavat näytteet ja niistä saadut tulokset ovat tärkeä osa rikokseen liittyvää oikeudellista näyttöä. Epäselvyyksiä on esiintynyt siitä, miten kauan, missä ja minkälaisia raiskausnäytteitä tulee säilyttää, kenelle näytteet kuuluvat. Avoin kysymys on myös se, kuka vastaa näytteiden asianmukaisesta säilyttämisestä ja kuka päättää niiden hävittämisestä esimerkiksi terveyskeskuksessa. Tukinaisen juristin tietoon on edelleen tullut tapauksia, joissa raiskauksen uhri on kokonaan käännytetty pois terveyskeskuksesta tai sairaalan päivystyksestä tutkimatta häntä, koska hän ei ollut tehnyt rikosilmoitusta sinne tullessaan. Onneksi nämä tapaukset eivät toistu enää niin usein kuin aikaisemmin, vaan ovat yksittäisiä, mutta erittäin valitettavia ja vakavia tilanteita uhrin oikeuksien kannalta. Oikeudellisia ongelmia asiakkaiden kannalta on liittynyt yhä myös seksuaalisen hyväksikäytön ja raiskausten tunnusmerkistöjen eroavaisuuksiin, ja näiden rikosten viranomaiskäsittelyyn. Suomen rikoslaissa seksuaalinen hyväksikäyttö on rangaistu eri rikoksena kuin raiskaukset. Asiakkaat ovat kokeneet epäoikeudenmukaiseksi muun muassa tilanteet, joissa rikostutkinta on koskenut raiskausta, ja syyttäjä on tehnyt sitä koskevan päätöksen jättää syyttämättä asiassa. Asianomistajan mielestä syyte olisi toisinaan tullut nostaa seksuaalisesta hyväksikäytöstä eikä tutkia pelkästään raiskauksen tunnusmerkistön toteutumista. Kun raiskauksesta ei ole ollut riittävästi oikeudellista näyttöä, syyttäjä on tehnyt sitä koskevan syyttämättä jättämispäätöksen. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä tunnusmerkistöjä ei ole asiakkaan mielestä riittävästi huomioitu, tai mahdollista vaihtoehtoista syytenimikettä ei ole pohdittu lainkaan. Asianomistaja on saattanut kokea joutuneensa vakavan oikeudenloukkauksen kohteeksi. Juristin työhön kuuluu lisäksi erilaisiin työryhmiin osallistuminen. Tukinaisessa toimii oikeustyöryhmä, joka kokoontuu aina tarvittaessa. Vuonna 2006 syksyllä perustettiin myös eettinen toimikunta, jonka koolle kutsujana ja puheenjohtajana juristi toimii. Eettisen toimikunnan ensimmäisenä tehtävänä on päivittää Tukinaisen eettiset säännöt.

19 19 Yleisenä suuntauksena on nähtävissä, että juristien työt kolmannella sektorilla lisääntyvät entisestään. Kolmas sektori myös oikeudellisten asioitten osalta toimii yksityisten ja julkisten palvelujen täydentäjänä ja yhteistyössä niiden kanssa. Tukinaisen juristin erityisasiantuntemus seksuaalisen väkivallan kysymyksissä ja projektissa toimivien juristien osaaminen lähisuhdeväkivalta-asioissa on koettu tärkeäksi rikosten uhrien auttamistyössä. Juristien työ linkittyy suoraan viranomaisverkostoihin, oikeusjärjestelmään ja oikeusprosessiin. Ulkoinen näkyvyys lisääntyi tiedottamis- ja vaikuttamistoiminnassa Tiedottamis- ja vaikuttamistoiminnassa Tukinaisen tavoitteena oli ulkoisen näkyvyyden lisääminen. Tukinaisen toimintaa yhdistyksenä pyrittiin tekemään entistä näkyvämmäksi, muun muassa erilaisin kampanjoin, jotta seksuaalisen väkivallan aihepiiristä voitaisiin puhua entistä avoimemmin. Raiskauskriisikeskuksella oli kaksi valtakunnallista kampanjaa kuluvan vuoden aikana. Hyväksikäyttö on aina rikos vastuu on rikoksen tekijällä -kampanjan julisteen suunnitteli graafikko Merene Saranpää. Julistetta (1000 kpl) jaettiin valtakunnallisesti esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri tahoille. Se julkaistiin mainoksena useissa eri lehdissä (Iltalehti, Talentia, Tehy) ja sähköisissä välineissä (Dealtechmedia). Julistekampanjan tarkoituksena oli madaltaa seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneiden uhrien kynnystä hakea apua, mutta samalla myös pyrittiin vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja rikkomaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää tabuluonnetta. Julisteen painatukseen saatiin sponsoritukea. Sponsoreina toimivat Picaset Oy, Painotalo Seiska ja Dealtechmedia, pakkauksien osalta sponsoreina toimivat Pahu ja Postipojat. Sponsorien osallistuminen Tukinaisen toiminnan osallistumiseen on osoitus yhteiskunnallisen vastuuntunnon lisääntymisestä myös Tukinaisen aihepiiriä koskevassa asiassa. Tukinaisen toinen kampanja oli Rikoksentorjuntaneuvoston rahoittama hanke - Ehkäise mahdollinen rikos estä raiskaus. Kampanjaan sisältyi kaksi mainosspottia, jotka esitettiin viisi kertaa Sub-tv:ssä. Tietoiskut olivat suunnattuja erityisesti alle 30-vuotiaille. Kampanjan tavoitteena oli ennalta ehkäistä seksuaalista rikollisuutta tiedottamalla tietoiskujen muodossa kohderyhmälle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Hankkeen evaluointi osoitti, että kampanjalle oli tarvetta. Monet hankkeen arviointiin osallistuneista kokivat, että seksuaalinen väkivalta on edelleen yhteiskunnassamme tabu ja aihetta koskevan asiallisen tiedottamisen katsottiin murtavan tätä tabua.

20 20 Kampanjan televisiomainoksilla koettiin myös olevan vaikutusta väkivallan ennaltaehkäisyyn liittyvässä työssä. Hankkeen evaluointia koskevassa survey-tutkimuksessa kysyttiin myös yleisesti asennoitumisesta seksuaaliseen väkivaltaan. Seksuaaliseen väkivaltaan suhtauduttiin kaksijakoisesti toisaalta seksuaalisuus koettiin yksityisasiaksi, josta ei puhuta julkisesti, toisaalta yli puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että seksuaalisesta väkivallasta tulisi puhua entistä avoimemmin. Tukinainen pyrkii jatkossakin tiedotustoiminnallaan (mediasuhteet, kampanjat) vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asenteisiin, mutta myös samalla luomaan olosuhteet, jossa uhrilla on mahdollisimman matala kynnys hakea apua. Tulevaisuudessa myös sähköistä tiedonkulkua pyritään kehittämään. WWW-sivujen seuranta osoittaa, että Tukinaisen uudistetuilla WWW-sivuilla vierailee kuukausittain kahdesta kolmeen tuhatta kävijää, jotka etsivät tietoa aiheesta useilta sivuston sivuilta. Tilastot osoittavat, että sivuilla vieraillaan valtakunnallisesti. Taulukko 2. Marras- ja joulukuun kävijätilastot. Huomaa, että uusi tilastointijärjestelmä otettiin käyttöön vasta lokakuun lopussa.

21 21 Lähisuhdeväkivalta on yleistä, muttei yksityistä Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden oikeudelliset palvelut -projekti on Tukinainen ry:n ja Ensi- ja turvakotien liitto ry:n valtakunnallinen yhteishanke. Päärahoittajana hankkeessa toimii RAY. Hanke on nelivuotinen ja se käynnistyi toukokuussa Vuoden 2006 aikana projektissa keskityttiin tiedon kartuttamiseen toimeksiantoja hoitamalla. Lisäksi tehtiin koulutus- ja tiedottamistyötä. Projektin työntekijät pitivät yhteensä kuusitoista aihetta käsittelevää koulutustilaisuutta. Koulutusten yhteydessä on aina jaettu yhteistyötahoille projektissa kertynyttä tietoutta ja tiedotettu projektin toiminnasta sekä edistetty projektiin liittyvää verkostoitumista. Projektissa tehtiin toimeksiantojen kautta selvitystä lähisuhdeväkivaltaan konkreettisesti liittyvistä oikeudellisista ongelmista ja lainsäädännöllisistä puutteista. Syksyn aikana laadittiin väliraportti projektin siihenastisesta toiminnasta. Raporttia varten tilastoitiin puhelinpäivystykseen kertyneet tiedot. Väliraporttiin koottiin projektin alkuperäiset tavoitteet, tavoitteiden toteutuminen ja arviointi sekä tiedot jo nyt aikaansaaduista havainnoista. Maksuton puhelinpäivystys lähisuhdeväkivallan uhreille toimi vuoden jokaisena arkiperjantaina klo Puhelinpäivystykseen oli projektin alusta vuoden loppuun mennessä kertynyt puheluita yhteensä 244. Tilastoinnista selvisi muun muassa, että puhelinpäivystyksen toiminta-aikana käyttöaste oli toistaiseksi korkeimmillaan maaliskuussa 2006, jolloin soittoja tuli tuolloin 24. Tilastoinnista selvisi myös, että ylivoimaisesti useimmiten soiton syynä oli fyysinen väkivalta, jota noin 50 % soittajista oli kokenut. Uusia asiakkaita on otettu 18 kpl. Vuoden loppuun mennessä on hoidettu liki 60 lähisuhdeväkivallan uhrin monipuolisia juridisia ongelmia. Yhden asiakkaan toimeksiannot ovat voineet käsittää esimerkiksi pahoinpitelyä koskevan rikosoikeudenkäynnin, avioeroa ja yhteiselämän lopettamista sekä lasten huoltoa koskevat hakemus- ja riita-asiat sekä päämiehen edustamisen pesänjakajan menettelyssä puolisoiden ositukseen liittyen. Hoidettujen toimeksiantojen määrä on siten huomattavasti suurempi kuin asiakkaiden lukumäärä.

22 22 Osassa toimeksiannoista asia on edennyt hovioikeuteen saakka. Toimeksiantoja hoitamalla kartoitettiin tehokkaasti lähisuhdeväkivaltatilanteisiin liittyviä ongelmakohtia sekä ratkaisumalleja. Näistä kysymyksistä työstetään kirjallista materiaalia eri toimijoiden käyttöön projektin loppuun mennessä. Projektin aikana on havaittu, että oikeudellisia palveluja erityisesti lähisuhdeväkivallan uhreille ei juuri ole. Oikeudellisten palvelujen tarve on suuri, eivätkä ihmiset tiedä tarpeeksi lähisuhdeväkivallasta, oikeuksistaan ja avun saamisen mahdollisuudesta. On osoittautunut hyödylliseksi, että oikeudelliset palvelut ovat saatavissa sekä siviili- että rikosasioissa yhdeltä luukulta ja sellaiselta taholta, jolla on tietoa ja asiantuntemusta erityisesti lähisuhdeväkivaltaongelmaan liittyen. Projektissa on ilmennyt, että jo pelkällä puhelinneuvonnalla voi olla ratkaiseva merkitys asiakkaalle, joka on vuosikausia elänyt väkivaltaisessa parisuhteessa pelätessään esimerkiksi lastensa menettämistä avioerotilanteessa. Asiakkaan kaoottisen tilanteen jäsentämisellä ja hänen oikeuksiensa valottamisella voi olla tärkeä merkitys asiakkaan harkitessa ratkaisuvaihtoehtoja elämässään. Lähisuhdeväkivalta on yleistä, muttei yksityistä. On tärkeää, että lähisuhdeväkivallasta puhutaan, ja että lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ja sen parissa työskentelevät sekä myös muut ihmiset tunnistavat merkit ajoissa. Kyse ei ole yksityisasiasta, ja vastuu asiasta kuuluu meille kaikille. Väkivalta loppuu harvoin itsestään, ja siksi moniammatillisen yhteistyön ja erityisosaamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Tukinaisen toiminta laajeni ja palveluja kehitettiin vuonna 2006

Tukinaisen toiminta laajeni ja palveluja kehitettiin vuonna 2006 Vuosikirja 2006 Tukinaisen toiminta laajeni ja palveluja kehitettiin vuonna 2006 Tukinaisen suurina linjoina, peruspilareina, ovat aina olleet ammatillisuus, luottamuksellisuus ja matalan kynnyksen asiakkaille

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?

Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa A Miten kerhossani on pidetty

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS MIKÄ MARAK ON? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen Lastensuojelun näkökulma -Lapsen ja perheen tukeminen rikosprosessin aikana ja sen jälkeen 1 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016

Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot