Tukinaisen toimintakertomus 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukinaisen toimintakertomus 2006"

Transkriptio

1 Tukinaisen toimintakertomus 2006

2 2 SISÄLLYS sivu Tukinainen ry 3 Henkilökunnan suuret haasteet 4 Arvioinnista, tiedottamisesta ja kohderyhmistä 5 Valtakunnallinen työ 6 Hallinto 7 Talous 8 Henkilökunta 8 Tukinaisen terapiapalveluja uudistettiin 10 Päivystyspuheluiden arviointi kehitystyön tukena 11 Ryhmätoimintojen päivittäminen ja dokumentointi 13 Seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön esiintyvyydestä 14 Oikeudellisesta työstä 16 Ulkoinen näkyvyys lisääntyi tiedottamis- ja vaikuttamistoiminnassa 19 Lähisuhdeväkivalta on yleistä, muttei yksityistä 21

3 3 Tukinainen ry Tukinainen ry on vuonna 2002 perustettu asiantuntijajohtoinen yhdistys, jonka tehtävänä on hallinnoida ja vastata Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toiminnasta. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen on perustanut vuonna 1993 Unioni, Naisasialiitto Suomessa ry. Raiskauskriisikeskus itsenäistyi erilliseksi, ammatilliseksi asiakastyön osaamiskeskukseksi, jota hallinnoi Tukinainen ry alkaen. Palvelukeskuksen toiminta on jatkunut pian 14 vuotta, ja sen pääasiallinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys ry. Tukinaisen suurina linjoina, peruspilareina, ovat aina olleet ammatillisuus, luottamuksellisuus ja matalan kynnyksen asiakkaille maksuttomat palvelut. Palveluiden kohderyhmänä ovat seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi joutuneet useimmiten naiset, ja heidän läheisensä. Eri alojen ammattilais- ja virkamiestahoille tarjotaan maksullista koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta seksuaalisen väkivallan kysymyksissä resurssien mukaan. Yhteistyö julkisen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden mukaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Palvelukeskus on kyennyt hankkimaan tavoittelemansa aseman merkittävänä alansa asiantuntijana eri tahojen yhteistyökumppanina ja lausunnonantajana oikeudenkäynneissä sekä ministeriöissä. Toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet oikeudellinen ja terapeuttinen asiakastyö, joka muodostuu sekä puhelintyöstä että henkilökohtaisista ja ryhmätapaamisista. Kuntouttava ja ennalta ehkäisevä työ ovat tärkeitä samoin kuin tiedottamis- ja vaikuttamistyökin. Tehtyä työtä on kuluneena vuonna arvioitu erilaisilla kartoituksilla ja evaluointitutkimuksilla. Asiakkaiden antama palaute osoitti, että Tukinaisen työtä on kehitetty oikeaan, avun tarvetta vastaavaan, suuntaan. Konkreettisina toiveina nousivat esille nettipalvelujen kehittämistarve ja entistä suurempi tarve yksilöterapiaan, jota toivotaan myös miehille. On huomattava, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vuoksi kriisipalveluita tarvitaan myös miehille, jotka ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai väkivallan kohteeksi. Määrällisesti palveluita tarvitaan kuitenkin paljon enemmän tytöille ja naisille, jotka useimmiten ovat uhreja miesten ollessa tekijöitä. Alaikäisiin kohdistuneiden seksuaalisten väkivallan tekojen vuoksi otettiin yhteyttä aikaisempaa enemmän. Tämä näkyi myös uhrien läheisten ja heidän kanssaan työskentelevien viranomaisten

4 4 yhteydenottojen kasvuna. Oikeutetusti voidaan olettaa, että etenkin viranomaisten lisääntyneet yhteydenotot heijastavat seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden oikeusturvan parantumista. Ulkoista näkyvyyttä ja avoimempaa keskustelua Tukinaisen erityisalueesta tavoiteltiin kahdella hankkeella: julistekampanjalla ja ennaltaehkäisy-kampanjalla. Kummankin tavoitteena oli muun muassa murtaa tabuja ja vaikuttaa asenteisiin niin, että seksuaalinen väkivalta koettaisiin rikokseksi, ja että seksuaalinen itsemääräämisoikeus nähtäisiin yhtenä ihmisoikeuksista. Henkilökunnan suuret haasteet Kulunut vuosi 2006 oli palvelukeskuksen henkilökunnan toiminnan kannalta erityisen voimia vaativa siksi, että henkilökunnan keskuudessa oli lähinnä elämän olosuhteista ja yllättävistä sairastumisista johtuen erityisen paljon vaihtuvuutta. Syynä olivat useat sijaisuudet, joista osa oli lyhytaikaisia. Toisiaan seuranneet sairauslomat ja niistä johtuen väliaikaisten työntekijöiden käyttäminen aiheuttivat epävakautta ja turvattomuuden tunnetta henkilöstön keskuudessa. Suunnitellut ja totutut rutiinit työnteossa tuovat varmuutta ja turvallisuuden tunnetta tällä psyykkisesti erityisen raskaalla asiakastyön alueella. Jatkuvat perehdyttämiset ja työntekijöiden vilkas vaihtuvuus veivät aikaa ja resursseja myös asiakastyöltä, konsultaatio- ja koulutustehtäviltä sekä muulta vaikuttamistyöltä. Toisaalta edellä mainituilla seikoilla oli myös positiivisia seurauksia: yhdistyksen oli mahdollista tarjota työssä oppimisen näköalapaikkoja useammille eri alueen ammattilaisille, jotka osoittivat kiinnostusta tämän erityisalueen parissa työskentelemiseen. Voimme toivoa, että vuoden 2006 aikana Tukinaisessa vierailleet lyhytaikaisetkin - oikeudellista tai kriisityötä tehneet vievät seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneiden parissa työskentelemisen viestiä uusille työpaikoilleen: tehtävän työn haasteellisuudesta, vaikeudesta, mahdollisuuksista ja tärkeydestä. Vuoden viimeinen neljännes omistettiin varsinaisen perustehtävän lisäksi erityisesti työyhteisön jaksamisen ja hyvinvoinnin kartoittamiseen, varsinkin kriisityötä tekevien työnkuvien

5 5 kirkastamiseen sekä työilmapiirin kehittämiseen. Lokakuun alussa pidettiin päivähenkilökunnan kaksipäiväinen vetäytymisseminaari, jossa käytiin läpi kuluneen vuoden ongelmia, tutkittiin työn tekemisen keinoja ja työssä jaksamisen menetelmiä. Seminaaria seurasi yhden päivän jatkotilaisuus, jossa pohdittiin työyhteisön ajankohtaisia haasteita. Henkilökunta vietti yhteistä aikaa muun muassa joulujuhlan, lounaan ja elokuvien merkeissä. Päivähenkilökunnalla oli käytettävissään myös uimahalli- ja kuntosalilippuja. Perhe-elämän ja työelämän mahdollisimman sujuvaa yhdistämistä suosittiin. Arvioinnista, tiedottamisesta ja kohderyhmistä Kesällä tehdyn kriisipäivystystyön evaluoinnin sekä tiedottajan suunnittelemien ja toteuttamien kahden tiedotuskampanjan perusteella saadun informaation pohjalta aloitettiin loppuvuodesta tiedotusstrategian kehittäminen ja suunnittelu tulevan vuoden toimenpiteitä varten. Uudet haasteet vaativat uudenlaista tiedottamista, ja eri kohderyhmien tavoittamiseksi on kehitettävä erilaisia menetelmiä. Palveluntarjonnan kannalta erityisen ajankohtaisiksi nousseiden kohderyhmien parissa työskentelevien kanssa aloitettiin yhteistyön kartoittaminen ja tarkempi suunnittelu. Tällaisia ryhmiä ovat mm. internetissä seksuaalisen väkivallan ja/tai hyväksikäytön uhan kohteeksi joutuvat lapset ja nuoret, erityistä tukea tarvitsevat nuoret (kuten ADHD ja eri tavoin vammaiset) sekä kuurot ja kuulovammaiset. Näitä ryhmiä edustavien työntekijöiden kanssa sovittiin tapaamisia mahdollisten yhteisten hankkeiden suunnittelemiseksi ja yhteistyön pohjaksi. Puhelinjärjestelmän vaihtamisesta johtuen saatavilla ei ollut samaan tapaan vertailukelpoisia lukuja puhelinkontakteista kuin aikaisemmin. Tuntuma on kuitenkin sellainen, että juristipuhelut ja konsultaatiopuhelut ovat lisääntyneet. Asiakkaiden kriisipuhelut ovat hiukan vähentyneet. Tarvetta yksilö- ja ryhmätapaamisille on edelleen. Erityisesti esille nousi tarve tietoturvallisten ja ammattitaitoisten nettipalveluiden tarjoamiselle. Toisten on helpompi kirjoittaa kuin puhua. Monet,

6 6 etenkin nuoret ja erilaiset vammaisryhmät (kuulo- ja puhevammaiset), kysyvät yhä useammin nimenomaan nettipalveluja. Nykyinen tekstiviesti-, sähköposti- ja chat/irc-kulttuuri lisää sekä suosii Internet-palvelujen käyttöä. Tukinaiseen tarvittaisiin kipeästi palkkarahat pääsääntöisesti nettityötä tekevälle henkilölle. Miespuolisten asiakkaiden tai miesasiakkaita koskevat ammattilaisten yhteydenotot lisääntyivät. Tämä koskee varsinkin lapsuudessaan tai nuoruudessaan seksuaalisen väkivallan ja/tai hyväksikäytön kohteeksi joutuneita miehiä ja poikia, joille ei juurikaan ole tarjolla minkäänlaista apua. Heidän kohdallaan tilanne on samanlainen kuin naisten kohdalla ennen Tukinaisen perustamista. Miesten ja poikien kynnys hakea apua on ehkä vielä naisiakin korkeampi. Tukinaisen niukoilla resursseilla ei juurikaan ollut mahdollisuutta tarjota miesasiakkaille palveluita kuin puhelimitse kriisi- ja juristilinjoilla sekä läheisten ryhmissä. Kuitenkin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä miehille suunnattuja palveluita tulee olla huolimatta siitä, että ehdottomasti suurin osa seksuaalisen väkivallan/hyväksikäytön kohteeksi joutuneista on tyttöjä ja naisia, ja tekijöistä valtaosa on poikia ja miehiä. Loppuvuoden kartoituksissa tulimme myös siihen tulokseen, että sukupuolesta riippumatta kaikille tarjolla olevat palvelut viestittävät paitsi kaikkia koskevasta ongelmasta, ennaltaehkäisevät myös rikoksia: sekä naiset että miehet ovat haavoittuvia ja traumatisoituvia tässä asiassa. Valtakunnallinen työ Vuoden 2006 keväällä Raiskauskriisikeskus Tukinainen oli toiminut 13 vuotta Helsinki keskuspaikkanaan, vaikka yhdistys palvelee valtakunnallisesti kaikkia. Raha-automaattiyhdistys ry:n hyväksyttyä toiminnan laajentamisen perustettiin kesällä aluetoimisto Jyväskylään, ja sinne palkattiin kaksi kriisityöntekijää. Jyväskylän pienessä toimistossa järjestetyissä avajaisissa kävi yli sata vierasta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa viriteltiin ensimmäisistä päivistä alkaen. Helsingin toimistossa tapahtuneen työntekijöiden perehdytys- ja koulutusjakson jälkeen kriisityöntekijät aloittivat aluetyön Jyväskylän seudulla. Työ lähti käyntiin hyvin: asiakkaiden yksilötapaamisten lisäksi aloitettiin avoin ryhmä tytöille ja naisille, tehtiin paljon verkottumiseen tähtääviä käyntejä sekä toteutettiin konsultaatio- ja koulutustehtäviä. Jyväskylän toimiston työntekijät vastasivat omalta osaltaan valtakunnallisesta puhelinpäivystämisestä sekä sijaistivat Helsingin toimiston

7 7 päivystäjiä tarvittaessa. He osallistuivat ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen muun kriisityötä tekevän henkilökunnan kanssa. Kaikkiaan yhteistyö käynnistyi hyvin, ja Tukinaisen palveluita voitiin laajentaa Keski-Suomeen aivan uudella tavalla. Pohjois-Suomesta tulee edelleen paljon yhteydenottoja, jotka koskevat paitsi suoraa asiakastyötä niin myös eri alojen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Pitkien välimatkojen vuoksi pohjoisessa turvaudutaan tavallista enemmän puhelinpalveluihin, ja hajasijoitusalueilla sellainen mahdollisuus on usein myös ainoa tapa saada henkilökohtaista apua. Tärkeää olisi saada resursseja perustaa aluetoimisto kaavailuiden mukaan myös Rovaniemelle, jolloin Tukinaisen palvelut voitaisiin kohdentaa paremmin myös Lapin alueelle. Hallinto Työnantajana Tukinainen ry on järjestäytynyt Elinkeinoelämän Keskusliittoon (EK), on jäsenenä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Keskusliitossa (STKL), Terveydenedistämiskeskuksessa (TEKRY) ja Sosiaali- ja terveysalan Yhteistyöjärjestössä (YTY). Tukinainen ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2006: Aili Nenola, puheenjohtaja, professori Katriina Kuusi, psykiatrian erikoislääkäri Raija-Leena Punamäki, psykologian professori Marketta Tuppurainen, synnytysten ja naisten tautien erikoislääkäri Päivi Hirvelä, valtionsyyttäjä Varajäseninä olivat: Kevät Nousiainen, akatemiaprofessori Pirkko Lahti, filosofian lisensiaatti, psykologi Pia Puu Oksanen, kansalaisjärjestöaktiivi ja opiskelija, Tukinainen ry:n perustajajäsen Lisäksi hallituksen jäsenenä toimi yksi Tukinaisen henkilökunnan edustaja.

8 8 Talous Vuodeksi 2006 Tukinainen ry sai Raha-automaattiyhdistys ry:ltä euroa yleisavustuksena Raiskauskriisikeskuksen toimintaan. Kunta-avustuksia saatiin euroa. Säätiöiltä ei saatu avustuksia ollenkaan. Oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvostolta saatiin euron apuraha syksyllä toteutettuun rikoksentorjuntaa ennaltaehkäisevään televisiomainoskampanjaan. Koulutuksesta, konsultaatiosta ja oikeusavustamisesta saatiin tuottoja ,30 euroa. Jäsenmaksuja muita tuottoja oli yhteensä 5.154,29. Tukinaisen toimintaa ylläpidetään ja kehitetään tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti niukalla budjetilla tietoisina siitä, että toiminnan laajentaminen edellyttää lisärahoituksen saamista. Raha-automaattiyhdistys ry myönsi Tukinainen ry:lle vuodelle 2006 kahta projektirahoitusta: Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön kehittämisprojektiin saatiin euroa. Uutena projektina vuonna 2006 avattiin Jyväskylään 1.6. aluetoimipiste, jota varten myönnettiin ensimmäiselle toimintavuodelle euroa. Jo viime vuoden puolella alkanut, Suomen kulttuurirahaston apurahalla toiminut Nuorten ennaltaehkäisevä seksuaalinen itsemääräämisoikeus projektin avustus oli euroa. Henkilökunta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa työskentelivät ajalla seuraavat henkilöt: Aaltonen Eila, sosionomi amk, kriisipäivystäjä ( alkaen ) Ahokas Minnamaria, FM, talous- ja hallintosihteeri Auvinen Helena, siistijä Ehrling Leena, VTM, kriisityön koordinaattori ( alkaen ) Happo Hanna, psykologi, kriisipäivystäjä Hellberg-Erkko Ulrika, kriisipäivystäjä, ryhmänvetäjä Huhtanen Marja, kriisipäivystäjä

9 9 Hämäläinen Päivi, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, kriisipäivystäjä Isto Raili, psykologi, ryhmänohjaaja Jaatinen Jaana, FT, sosiaalipsykologi, kriisipäivystäjä Kinni Anne, kriisipäivystäjä ( Virve Virran äitiyslomasijainen asti ) Kumpumäki Jaana, OTK, juristin sijainen ( ) Kuukari Hannaleena, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti, puolipäivätoiminen kriisityöntekijä Kvickström Birgitta, kriisipäivystäjä Lempiäinen Ulla, kouluttaja, kriisipäivystäjä ( asti ) Moisio Johanna, lähihoitaja, kriisipäivystäjä ( asti ) Moisio-Lipponen Anne, OTK, juristin sijainen ( ) Munukka, Tuulikki, toimistosihteeri ( ) Määttänen Eeva, FM, tiedottaja Rapatti Kirsi, sosionomi, kriisipäivystäjä Ruuhilahti Susanna, kouluttaja, osa-aikainen projektityöntekijä ( SKR, asti ) Sieranoja Marja, kriisipäivystäjä Sillanpää Monica, toimistosihteeri ( alkaen ) Silver Riitta, OTK, VT, juristi ( sairaslomalla ) Tähkävuori Manna, lähikasvattaja, nuorisotyöntekijä, kriisipäivystäjä Turunen, Pirkko, sosionomi, kouluttaja, va. toiminnanjohtaja asti Valkama Kristiina, FM, toiminnanjohtaja alkaen palannut toimeensa Virta Mona, psykiatrinen sairaanhoitaja, kriisipäivystäjä (äitiyslomalla) Virta Virve, sosionomi amk, kokopäiväinen kriisipäivystäjä (äitiyslomalla) Ylikomi Riitta (ent. Raijas ), psykologi, kriisityöntekijä, kriisityön koordinaattori ( asti) Toiminimillään Tukinaiselle alihankkijoina työskentelevät: Pyykkö Airi, FM, ryhmäpsykoterapeutti, ryhmänohjaaja (toiminimi: MA-Consult Oy) Tammela-Laine Sirpa, psykiatrinen. sairaanhoitaja, kriisipäivystäjä, ryhmänohjaaja (toiminimi: Sirpa Tammela-Laine)

10 10 Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden oikeudelliset palvelut-projekti Inhilä Mia, oikeust. yo, osa-aikainen projektisihteeri ( virkavapaalla ) Kaitue Sanna, OTK, asianajaja, juristi ( sairaslomalla ) Karhuvaara Marjatta, OTK, juristi ( asti ) Murole, Elli, OTK, VT, juristi ( alkaen) Slåen Anne, oikeust. yo, projektisihteerin sijainen Vuolijärvi Niina, valtiot. yo, osa-aikainen projektiapulainen ( ) Jyväskylän aluetoimisto, alkaen Kallinen Helena, mielenterveyshoitaja, perheterapeutti, kriisityöntekijä Niskanen Marika, psykologi, kriisityöntekijä Raiskauskriisikeskus Tukinaisen henkilökunnasta kahdeksan oli kuukausipalkkaisia kokopäivätyöntekijöitä ja yksi puolipäivätoiminen. Lähisuhdeväkivalta -projektin työntekijöinä toimi kaksi kokopäiväistä työntekijää ja yksi osa-aikainen työntekijä. Suomen kulttuurirahaston myöntämällä apurahalla palkattiin yksi puolipäiväinen projektityöntekijä, jonka työsuhde loppui Jyväskylän aluetoimistossa aloitti kaksi kokopäiväistä kriisityöntekijää uudessa RAY:n rahoittamassa projektissa. Loput olivat Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tuntipalkkaisia, sopimuksen mukaan päivystäviä, ryhmiä ohjaavia tai muissa tehtävissä. Viimeksi mainitut olivat yhtä lukuun ottamatta muualla päätyössä. Tukinaisessa ei ole ns. vapaaehtoistyöntekijöitä lainkaan. Opiskelu- tai työharjoittelijoita otetaan mahdollisuuksien mukaan. Tukinaisen terapiapalveluja uudistettiin Tukinaisen kriisityössä vuonna 2006 korostuivat kriisityön arviointi ja kehittäminen, palvelutarjonnan uudistusten sisäänajo ja kriisityön laajeneminen. Ryhmätoimintoja uudistettiin vuonna 2005 päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Päivystyksen arviointityö valmisteltiin keväällä sekä toteutettiin touko- ja elokuun välisenä aikana. Tukinaisen ensimmäinen sivutoimipiste,

11 11 Jyväskylän aluetoimisto mahdollisti ensimmäistä kertaa kriisitapaamiset muuallakin kuin Helsingissä. Tukinaisen kriisityön laajentuessa Jyväskylään kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että kriisityön eettinen perusta ja ammatillinen osaaminen pysyvät korkealla tasolla, sillä niihin on panostettu voimakkaasi viime vuosina. Erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että kasvava toiminta pysyy toimintaperiaatteiltaan ja käytännöiltään yhtenäisenä. Tukinaisen Helsingin ja Jyväskylän toimistot ovat toisiinsa aktiivisesti yhteydessä päivittäin puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Osa työnohjauksista, koulutuksista ja kehittämistyöstä ovat kaikille yhteisiä. Päivystyspuheluiden arviointi kehitystyön tukena Kriisi- ja päivystystyön kehittämistä varten toteutettiin kriisipäivystyksen arviointityö. Kevään kriisityönpäivässä suunniteltiin puhelinpäivystyksen arviointilomake. Arviointilomake oli käytössä touko-elokuun 2006 ajan ja sen tulokset esitettiin kriisityönpäivässä syyskuussa. Arvioinnissa esiin nousseisiin kysymyksiin pureuduttiin uudestaan kriisityöniltapäivässä marraskuussa, jolloin järjestettiin ammatillista lisäkoulutusta puhelinauttamisen näkökulmista. Arviointityön tavoitteena oli hankkia tietoa ja konkretisoida sitä, mitä kriisipäivystyspuhelut sisältävät. Tätä tietoa tarvittiin kehittämistyötä varten. Arviointilomakkeessa kerättiin 17 avokysymyksellä tietoa jokaisesta kriisipäivystykseen tulleesta puhelusta. Arviointilomakkeessa tarkasteltiin ensinnäkin päivystyspuheluiden sisältöä: mitä päivystyksessä tehdään, miksi, mikä on puhelun tavoite ja miten tavoitteeseen päästään, mitä kriisityön menetelmiä käytetään, mitkä päivystyksen auttamiskäytänteet ovat tuloksellisia ja toimivia, mitkä eivät. Tarkastelemalla sisältöä pystyttiin arvioimaan myös Tukinaisen päivystyksen puitteita eli sitä, onko päivystäjillä käytössään riittävät resurssit ja työvälineet. Toiseksi, päivystyksen arviointi auttoi Tukinaisen palvelutarjonnan uudistamisessa ja kehittämisessä. Arviointilomakkeeseen merkittiin toiveet, jotka soittaja itse esitti ja se, miten Tukinaisen toiminnot ja käytössä olevat muut palvelut vastasivat soittajan omaa kokemusta avun tarpeesta (esimerkiksi minkälaisia apumuotoja oli tarjolla, miten nopeasti ja

12 12 helposti ne olivat käytettävissä). Arvioinnilla siis selvitettiin, oliko kysyntää sellaisille palveluille, joita Tukinaisessa ei ole, mutta joiden toteuttaminen olisi käytännössä mahdollista. Neljän kuukauden aikana kertyi yhteensä 498 täytettyä arviointilomaketta. Lomakkeet muodostivat tutkimusaineiston, joka analysoitiin sisällön analyysiä käyttäen. Sisällön analyysi on laadullinen yhteiskuntatieteellinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla pystytään erittelemään suhteellisen helposti asiat ja teemat, jotka tutkimuksen kohteena olevassa aineistossa esittäytyvät merkittävinä. Arviointilomakkeet täytettiin jokaisesta puhelusta eikä ensikontaktin perusteella, mikä tarkoittaa, että aineistossa saattoi olla useampia puheluita samalta asiakkaalta. On myös huomattavaa, että arviointi toteutettiin kesäkautena, mikä osaltaan vaikuttaa puheluiden sisältöön (esim. konsultaatiopuheluita oli normaalia vähemmän). Arviointilomakkeiden analyysin tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: -Kun puhelut luokiteltiin ensisijaiseksi määritellyn yhteydenoton aiheen perusteella jakautuivat puheluiden aiheet siten, että raiskausta, raiskausyritystä tai seksuaalista väkivaltaa käsitteli 40% puheluista, lapsuuden aikaista seksuaalista hyväksikäyttöä 21%, konsultaatiopuheluita 4%, lähisuhdeväkivaltaa 3%, ei Tukinaisen toimintaan liittyviä puheluita 5%, linjattuja soittajia ja häirikköjä 19%, mykkiä 7%. -Kun puhelun aiheena oli raiskaus, soittajana yli 90% puheluista oli uhri itse. Useimmille raiskauskokemuksesta soittaville Tukinaisen kriisipäivystys oli ensimmäinen kontakti, jossa soittaja puhui raiskauskokemuksestaan. Tällöin päivystäjät kuuntelivat ja kannattelivat, jakoivat tietoa, kertoivat ja keskustelivat tarpeellisista toimenpiteistä (mm. rikosilmoitus, lääkärintarkastus, sukupuolitautitestit). Valtaosalla (75%) raiskaustraumasta soittavilla ei ollut aiempaa psykiatrista hoitokontaktia. Puhelinapu koettiin molemmin puolin erittäin tarpeelliseksi ja tärkeäksi. -Kun puhelun aiheena oli lapsuuden aikainen seksuaalinen hyväksikäyttö, soittajana oli 80% puheluista uhri itse, muissa läheinen. Soittajista 45% oli aiempaa psykiatrista hoitoa. Puheluista 2/3 oli sellaisia, joissa päivystäjä ja soittaja yhdessä kokivat puhelinavun merkityksen tärkeäksi ja hyväksi, 1/3 puheluista puhelinapua määriteltiin mahdollisesti ja luultavasti tärkeäksi. Lapsuuden aikaisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä soittaville erityistä oli, että useissa tilanteissa soittajia oli ohjattu muista julkisen tai yksityisen sektorin palveluiden piiristä ottamaan yhteyttä Tukinaiseen. -Kaiken kaikkiaan kriisipäivystyksen tehtäväksi konstituoitui aineiston pohjalta mahdollisuuden luominen vaikeiden asioiden käsittelyyn ja nimeämiseen, tiedon jakaminen toisaalta oireisiin, toisaalta avun piiriin hakeutumiseen liittyen, keskusteleminen, rohkaisu ja supportio. Pääsääntöisesti päivystäjät kokivat työnsä mielekkääksi ja tarpeelliseksi. Epävarmuutta ja hankaluutta päivystäjät kokivat tilanteissa, joissa soittajan psykiatrinen tilanne näyttäytyi kompleksisena, soittaja suhtautui asiaan (esim. hoitoon pääsyyn tai viranomaisiin) negatiivisesti ja joissa päivystäjä ei ollut varma, onko puhelu aito. Kriisipäivystyksenarvioinnin tuloksia käsiteltiin yhdessä kriisityönpäivässä syksyllä. Yhteisen keskustelun tuloksena marraskuussa järjestettiin kriisityön iltapäivä, jossa perehdyttiin

13 13 narratiiviiseen työtapaan, joka on keskustelu- ja puhelinauttamisessa hyväksi havaittu työskentelyn viitekehys. Aiheesta luennoi Kuntoutussäätiön tutkija, VTL Jukka Valkonen. Luennon perusteella tehtiin ehdotuksia siitä, miten narratiivista jäsentämistapaa on mahdollista käyttää kriisipäivystyksessä puhelinauttamisen tukena. Kriisipäivystyksen arvioinnin tuloksia analysoitiin yhtälailla myös Tukinaisen palvelutuotannon kehittämisen näkökulmasta. Havaittiin, että yksi Tukinaisen toimintojen puute on se, että toistaiseksi päivystys tapahtuu vain puhelimitse, ei internetissä. Useat soittajat niin uhrit itse kuin heidän läheisensäkin olivat puheluissaan tuoneet esille toiveen, että Tukinainen käynnistäisi nettipalvelun, jossa yhteyttä voisi ottaa ilman, että joutuu jonottamaan kriisipäivystyksestä läpipääsyä, ja johon voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Monet soittajat ovat ilmaisseet, että oman tilanteen kuvaaminen kirjallisesti on helpompaa kuin puhelimessa keskustellen. Asiakkaiden aloitteiden lisäksi nettipalveluiden tarpeellisuus on korostunut syksyn mittaan myös yhteistyöverkostojen kesken pidetyissä neuvotteluissa. Ryhmätoimintojen päivittäminen ja dokumentointi Vuonna 2006 Tukinaisen palvelutuotannossa painotettiin ryhmätoimintoja, joten kriisitapaamisten tarjonta on ollut aiempaa vähäisempää. Ryhmiä on toteutettu suunnitelmien ja havaitun tarpeen mukaan. Keväällä 2006 järjestettiin Helsingissä ensimmäinen kriisiryhmä seksuaalisen väkivallan uhreille, joilla on päihdeongelma. Tutkimustiedon ja Tukinaisen kokemuksen perusteella oli tiedossa, että seksuaalisen väkivallan traumoista kärsivillä naisilla on kohonnut riski runsaaseen päihteiden käyttöön. Päihdeongelmista kärsivien ryhmä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä ryhmäläisten muiden viranomais- ja asiantuntijaverkostojen kanssa. Muut Tukinaisen ryhmät toteutuivat suunnitelmien mukaan lukuun ottamatta maahanmuuttajille suunnattua ryhmää. Maahanmuuttaja-ryhmä valmisteltiin ja markkinointiin laajasti, mutta osallistujia ei tullut riittävää määrää. Vuonna 2006 toteutetuista uusista ryhmistä erityisesti sekä avoin konsultaatio ryhmä ja läheisille suunnattu ryhmä osoittautuivat tarpeellisiksi ja suosituiksi. Jyväskylän toimistossa käynnistettiin avoin ryhmä vuoden 2006 lopussa. Ryhmäuudistusten myötä vuonna 2006 kehitettiin myös ryhmien raportointia. Jokaisesta toteutuneesta ryhmästä kirjoitettiin ryhmäraportti. Kaikki ryhmäraportit kerättiin yhteen.

14 14 Ryhmäraporttikokoelma on tarkoitettu työvälineeksi ammattilaisille, jotka suunnittelevat ja käyttävät vastaavanlaisia ryhmämenetelmiä omissa toiminnoissaan. Ryhmäraportin taustalla on havainto, että konkreettisten työkalujen ja kirjallisen materiaalin puute on tullut jatkuvasti esiin yhteydenotoissa eri puolelta Suomea. Ryhmäraportin tehtävä oli paikata tuota puutetta. Tukinaiseen on kertynyt ja parhaillaan kertyy tietoa monien erilaisten ryhmämuotojen toteuttamisesta ja tätä tietoa halutaan jakaa myös muiden toimijoiden käyttöön. Seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön esiintyvyydestä 5,24% 11,9% 3,33 % 0,95% 9,05% 3,81% 43,33% raiskaus raiskauksen yritys pakottaminen seksuaaliseen tekoon insesti muu lapsen seks. hyväksikäyttö epäilty insesti/ hyväksikäyttö seks. ahdistelu ja häirintä pahoinpitely parisuhteen ulkopuolella parisuhdeväkivalta konsultointi 13,81% 3,33 % 5,24% Kuvio 1. Puhelujen aihealueet. Huomaa, että sama puhelu saattoi koskea samanaikaisesti useampaa aihealuetta, esimerkiksi raiskaus ja konsultaatio. Raiskaus ja insesti sekä lapsen muu seksuaalinen hyväksikäyttö olivat selkeästi yleisimmät seksuaalisen väkivallan muodot. Nämä ovat nousseet esille myös julkisuuteen median käsitteleminä aihealueina. Erityisesti insesti on puhuttanut joukkoviestimiä. Vaikka seksuaalisuus koetaankin yksityisyyden alueeksi ja seksuaalinen väkivalta tabuksi, lapsiin kohdistettuna se herättää ihmisissä usein voimakasta paheksuntaa. Tällöin ihmisten taipumus vaieta tabusta aiheesta murtuu. Puhelinjärjestelmässä ilmenneiden toimintahäiriöiden vuoksi graafisen esityksen pohjana on jouduttu käyttämään otantaa SPSS-ohjelmalle syötettyjen ensipuhelujen aihealueista. Luvuissa näkyy vain osa Tukinaiseen tulleista yhteydenotoista.

15 15 syy kpl raiskaus 211 raiskauksen yritys 21 pakottaminen seksuaaliseen tekoon 32 insesti 50 muu lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 66 epäilty insesti/hyväksikäyttö 32 seksuaalinen häirintä ja ahdistelu 31 pahoinpitely parisuhteen ulkopuolella 8 parisuhdeväkivalta 44 konsultointi 32 muu syy 74 Edellä mainittua tilastollista havaintoa voidaan tulkita kahdella tavalla, jotka eivät ole välttämättä ristiriitaisia toisilleen. Ensinnäkin usein nuoret naiset ottavat herkemmin yhteyttä heti teon jälkeen ja pyrkivät saamaan apua käsitelläkseen kokemuksiaan. Vanhemmat naiset ottavat yhteyttä keskimäärin myöhemmin nuorempiin verrattuna. Tämä on selitettävissä sillä, että heidän naiskuvansa on erilainen nuorten naisten naiskuvaan verrattuna ja että he usein saattavat kokea kokemastaan väkivallasta häpeää ja syyllisyyttä, jota osaltaan heidän aikakautensa, seksuaalikielteinen naiskuva kuormittaa muita ikäluokkia enemmän. Toiseksi monet insestiä kokeneet kuuluvat siihen ryhmään, jotka ottavat yhteyttä vasta kauan tapahtuneen jälkeen. Insesti on uhrille itselleen niin traumatisoiva tapahtuma, että sen käsittelyyn kuluu keskimääräistä kauemmin aikaa. Tietoisuus tapahtuneesta traumatisoi voimakkaasti insestiä kokeneen ja siksi useat pyrkivät pitkän aikaa torjumaan tapahtuneen muistot. 13,49% 1,26% 3,43% 5,49% 2,06% 0,34% 0,91% 0,46% 0,91% 28,57% 2,74 % 0,11% 0,23% 0,57% 36,34% 3,09 % ohjattu:poliisi- tai oikeusviranomainen ohjattu: oikeusaputoimisto ohjattu:kunnan tai kaupungin sosiaalitai terveydenhuollon palvelupiste ohjattu:yhdistyksen tai järjestön palvelupiste tai projekti ohjattu: yksityissektorin palvelut ohjattu: muu puhelinpalveluiden käyttö avoin ryhmä kiinteä ryhmä läheisten ryhmä selviytymiskurssi muuryhmä kriisitapaaminen pari- tai perhetapaaminen juristipalvelut muu tukinaisen palvelu

16 16 Kuvio 2. Kriisipuhelimeen ja juristipäivystykseen soittaneiden asiakkaiden jatkohoitoon ohjaus. Merkittävä osa Tukinaiseen soittaneista on ohjattu kääntymään poliisi- tai oikeusviranomaisten puoleen sekä ottamaan yhteyttä kaupungin sosiaali- tai terveyshuollon palvelupisteisiin. Tärkeää on myös, että seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneet voivat soittaa Tukinaisen puhelinpalveluun uudestaan ja saada ammattitukea sitä tarvitessaan. Puhelinjärjestelmässä ilmenneiden toimintahäiriöiden vuoksi graafisen esityksen pohjana on jouduttu käyttämään otantaa SPSS-ohjelmalle syötettyjen ensipuhelujen aihealueista. Luvuissa näkyy vain osa Tukinaiseen tulleista yhteydenotoista. Ohjattu kpl poliisi tai oikeusviranomainen 761 oikeusaputoimisto 78 kunnan tai kaupungin sosiaali- tai terveydenhuollon palvelupiste 658 yhdistyksen tai järjestön palvelupiste tai projekti 99 yksityinen sektori 83 muu 34 puhelinpalveluiden käyttö 267 avoin ryhmä 38 kiinteä ryhmä 8 läheisten ryhmä 8 selviytymiskurssi 4 muu ryhmä 1 kriisitapaaminen 32 pari- tai perhetapaaminen 4 juristipalvelut 59 muu Tukinaisen palvelu 8 Oikeudellisesta työstä Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen korostui Tukinaisen juristin työssä vuonna 2006 aiempaa enemmän. Seksuaalirikoksista alaikäisiin kohdistuneet teot kuten raiskaukset olivat selvästi korostetusti esillä koko vuoden. Lastensuojeluasiat koskettivat monipuolisesti koko kolmannen sektorin juristin työkenttää. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kohdistetussa koulutuksessa painottuivat lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset kuten raiskaukset, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Juristiin ottivat yhteyttä aiempaa enemmän myös seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneiden nuorten läheiset henkilöt kuten poikaystävä tai vanhemmat. Nuorten osalta myös muun muassa kouluterveydenhoitajien, koulukuraattorien ja sosiaalityöntekijöiden yhteydenotot lisääntyivät. Poliisi ja syyttäjäviranomaiset ottivat yhteyttä Tukinaisen juristiin lähinnä nuorten edunvalvontaan ja oikeusprosessissa avustamiseen liittyvissä asioissa. Useat asiakkaat ovat kertoneet saaneensa tiedon Tukinaisen juridisista palveluista juuri poliisilta tai

17 17 syyttäjältä, mikä on nähtävä erityisen positiivisena asiana seksuaalirikosten uhrien oikeuksien toteutumisen kannalta. Kolmannen sektorin juristin rooli osana rikosprosessia ja seksuaalirikosten uhrien tukijärjestelmää on vahvistunut selvästi viime vuosina. Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus ja rikoslain 15 luvun 10 :n tarkoittama törkeän rikoksen ilmoittamisvelvollisuus ovat olleet useasti esillä eri viranomaisten kanssa käydyssä vuoropuhelussa. Tukinaisen juristi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa lähestyi kirjeellä siksi myös Eduskunnan oikeusasiamiestä pyytäen kannanottoa rikoslain 15 luvun 10 :n soveltamiskäytäntöihin eri viranomaisissa, kun kyse on perheessä pitkään jatkuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja/tai väkivallasta. Useimmiten rikoksen uhrina on alaikäinen lapsi, joka toistuvasti joutuu huoltajansa tai huoltajaan rinnastettavan henkilön hyväksikäyttämäksi. Viranomaisten käsitys vaitiolovelvollisuudestaan on usein kääntynyt seksuaalirikoksen uhrin oikeusturvan vastaiseksi, ja epäillyn tekijän suojelemiseksi. Ennen vuotta 1999 voimassa olleen seksuaalirikoksia koskeneen lainsäädännön ongelmat näkyvät yhä juristin työssä. Näiden rikosten asianomistajan asema ja rikosten vanhentumissäännökset ovat olleet jatkuvasti läsnä juristin työssä myös vuonna Nuorille aikuisille on tärkeää, että he voivat lähteä puhumaan lapsuudessaan ja nuoruudessaan kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Tukinaisen juristi on ollut heidän apunaan asiaan kuuluvien oikeudellisten seikkojen selvittelyssä. Sekä juristin puhelinpäivystyksessä että asiakastapaamisissa asiakkaiden lapsuudenaikaiset seksuaalisen hyväksikäytön kokemukset ovat tulleet monin tavoin esille. Asiakkaan niin halutessa ja mahdollisuuksien mukaan Tukinaisen juristi on ollut asianomistajan tukena tutkintapyyntöä tehtäessä poliisilaitoksella ja poliisikuulustelussa. Seksuaalirikoksen asianomistajan avustaja tai hänelle määrätty tukihenkilö saavat esitutkintalain 31 :n mukaisesti olla läsnä asianomistajan kuulustelussa, ellei tutkinnanjohtaja poikkeuksellisesti tutkinnallisista syistä toisin päätä. Asiaan liittyviä juridisia toimeksiantoja, joissa Tukinaisen juristi on toiminut oikeuden määräämänä oikeudenkäyntiavustajana, on ollut muutamia aikaisempien vuosien tapaan. Raiskausnäytteiden säilyttämiskäytännöt terveyskeskuksissa ja sairaaloissa nousivat esille myös vuonna 2006 juristin työssä. Näytteiden säilyttäminen on koettu ongelmalliseksi, ellei raiskauksen uhri ole tehnyt heti rikosilmoitusta, vaan tekee sen mahdollisesti vasta myöhemmin. STM:n

18 18 järjestämässä biopankkityöryhmän kuulemis- ja keskustelutilaisuudessa asia otettiin puheenaiheeksi, mutta asiaa ei oltu käsitelty vielä työryhmän työskentelyssä. Rikoksen selvittämistä varten tarvittavat näytteet ja niistä saadut tulokset ovat tärkeä osa rikokseen liittyvää oikeudellista näyttöä. Epäselvyyksiä on esiintynyt siitä, miten kauan, missä ja minkälaisia raiskausnäytteitä tulee säilyttää, kenelle näytteet kuuluvat. Avoin kysymys on myös se, kuka vastaa näytteiden asianmukaisesta säilyttämisestä ja kuka päättää niiden hävittämisestä esimerkiksi terveyskeskuksessa. Tukinaisen juristin tietoon on edelleen tullut tapauksia, joissa raiskauksen uhri on kokonaan käännytetty pois terveyskeskuksesta tai sairaalan päivystyksestä tutkimatta häntä, koska hän ei ollut tehnyt rikosilmoitusta sinne tullessaan. Onneksi nämä tapaukset eivät toistu enää niin usein kuin aikaisemmin, vaan ovat yksittäisiä, mutta erittäin valitettavia ja vakavia tilanteita uhrin oikeuksien kannalta. Oikeudellisia ongelmia asiakkaiden kannalta on liittynyt yhä myös seksuaalisen hyväksikäytön ja raiskausten tunnusmerkistöjen eroavaisuuksiin, ja näiden rikosten viranomaiskäsittelyyn. Suomen rikoslaissa seksuaalinen hyväksikäyttö on rangaistu eri rikoksena kuin raiskaukset. Asiakkaat ovat kokeneet epäoikeudenmukaiseksi muun muassa tilanteet, joissa rikostutkinta on koskenut raiskausta, ja syyttäjä on tehnyt sitä koskevan päätöksen jättää syyttämättä asiassa. Asianomistajan mielestä syyte olisi toisinaan tullut nostaa seksuaalisesta hyväksikäytöstä eikä tutkia pelkästään raiskauksen tunnusmerkistön toteutumista. Kun raiskauksesta ei ole ollut riittävästi oikeudellista näyttöä, syyttäjä on tehnyt sitä koskevan syyttämättä jättämispäätöksen. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä tunnusmerkistöjä ei ole asiakkaan mielestä riittävästi huomioitu, tai mahdollista vaihtoehtoista syytenimikettä ei ole pohdittu lainkaan. Asianomistaja on saattanut kokea joutuneensa vakavan oikeudenloukkauksen kohteeksi. Juristin työhön kuuluu lisäksi erilaisiin työryhmiin osallistuminen. Tukinaisessa toimii oikeustyöryhmä, joka kokoontuu aina tarvittaessa. Vuonna 2006 syksyllä perustettiin myös eettinen toimikunta, jonka koolle kutsujana ja puheenjohtajana juristi toimii. Eettisen toimikunnan ensimmäisenä tehtävänä on päivittää Tukinaisen eettiset säännöt.

19 19 Yleisenä suuntauksena on nähtävissä, että juristien työt kolmannella sektorilla lisääntyvät entisestään. Kolmas sektori myös oikeudellisten asioitten osalta toimii yksityisten ja julkisten palvelujen täydentäjänä ja yhteistyössä niiden kanssa. Tukinaisen juristin erityisasiantuntemus seksuaalisen väkivallan kysymyksissä ja projektissa toimivien juristien osaaminen lähisuhdeväkivalta-asioissa on koettu tärkeäksi rikosten uhrien auttamistyössä. Juristien työ linkittyy suoraan viranomaisverkostoihin, oikeusjärjestelmään ja oikeusprosessiin. Ulkoinen näkyvyys lisääntyi tiedottamis- ja vaikuttamistoiminnassa Tiedottamis- ja vaikuttamistoiminnassa Tukinaisen tavoitteena oli ulkoisen näkyvyyden lisääminen. Tukinaisen toimintaa yhdistyksenä pyrittiin tekemään entistä näkyvämmäksi, muun muassa erilaisin kampanjoin, jotta seksuaalisen väkivallan aihepiiristä voitaisiin puhua entistä avoimemmin. Raiskauskriisikeskuksella oli kaksi valtakunnallista kampanjaa kuluvan vuoden aikana. Hyväksikäyttö on aina rikos vastuu on rikoksen tekijällä -kampanjan julisteen suunnitteli graafikko Merene Saranpää. Julistetta (1000 kpl) jaettiin valtakunnallisesti esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri tahoille. Se julkaistiin mainoksena useissa eri lehdissä (Iltalehti, Talentia, Tehy) ja sähköisissä välineissä (Dealtechmedia). Julistekampanjan tarkoituksena oli madaltaa seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneiden uhrien kynnystä hakea apua, mutta samalla myös pyrittiin vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja rikkomaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää tabuluonnetta. Julisteen painatukseen saatiin sponsoritukea. Sponsoreina toimivat Picaset Oy, Painotalo Seiska ja Dealtechmedia, pakkauksien osalta sponsoreina toimivat Pahu ja Postipojat. Sponsorien osallistuminen Tukinaisen toiminnan osallistumiseen on osoitus yhteiskunnallisen vastuuntunnon lisääntymisestä myös Tukinaisen aihepiiriä koskevassa asiassa. Tukinaisen toinen kampanja oli Rikoksentorjuntaneuvoston rahoittama hanke - Ehkäise mahdollinen rikos estä raiskaus. Kampanjaan sisältyi kaksi mainosspottia, jotka esitettiin viisi kertaa Sub-tv:ssä. Tietoiskut olivat suunnattuja erityisesti alle 30-vuotiaille. Kampanjan tavoitteena oli ennalta ehkäistä seksuaalista rikollisuutta tiedottamalla tietoiskujen muodossa kohderyhmälle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Hankkeen evaluointi osoitti, että kampanjalle oli tarvetta. Monet hankkeen arviointiin osallistuneista kokivat, että seksuaalinen väkivalta on edelleen yhteiskunnassamme tabu ja aihetta koskevan asiallisen tiedottamisen katsottiin murtavan tätä tabua.

20 20 Kampanjan televisiomainoksilla koettiin myös olevan vaikutusta väkivallan ennaltaehkäisyyn liittyvässä työssä. Hankkeen evaluointia koskevassa survey-tutkimuksessa kysyttiin myös yleisesti asennoitumisesta seksuaaliseen väkivaltaan. Seksuaaliseen väkivaltaan suhtauduttiin kaksijakoisesti toisaalta seksuaalisuus koettiin yksityisasiaksi, josta ei puhuta julkisesti, toisaalta yli puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että seksuaalisesta väkivallasta tulisi puhua entistä avoimemmin. Tukinainen pyrkii jatkossakin tiedotustoiminnallaan (mediasuhteet, kampanjat) vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asenteisiin, mutta myös samalla luomaan olosuhteet, jossa uhrilla on mahdollisimman matala kynnys hakea apua. Tulevaisuudessa myös sähköistä tiedonkulkua pyritään kehittämään. WWW-sivujen seuranta osoittaa, että Tukinaisen uudistetuilla WWW-sivuilla vierailee kuukausittain kahdesta kolmeen tuhatta kävijää, jotka etsivät tietoa aiheesta useilta sivuston sivuilta. Tilastot osoittavat, että sivuilla vieraillaan valtakunnallisesti. Taulukko 2. Marras- ja joulukuun kävijätilastot. Huomaa, että uusi tilastointijärjestelmä otettiin käyttöön vasta lokakuun lopussa.

21 21 Lähisuhdeväkivalta on yleistä, muttei yksityistä Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden oikeudelliset palvelut -projekti on Tukinainen ry:n ja Ensi- ja turvakotien liitto ry:n valtakunnallinen yhteishanke. Päärahoittajana hankkeessa toimii RAY. Hanke on nelivuotinen ja se käynnistyi toukokuussa Vuoden 2006 aikana projektissa keskityttiin tiedon kartuttamiseen toimeksiantoja hoitamalla. Lisäksi tehtiin koulutus- ja tiedottamistyötä. Projektin työntekijät pitivät yhteensä kuusitoista aihetta käsittelevää koulutustilaisuutta. Koulutusten yhteydessä on aina jaettu yhteistyötahoille projektissa kertynyttä tietoutta ja tiedotettu projektin toiminnasta sekä edistetty projektiin liittyvää verkostoitumista. Projektissa tehtiin toimeksiantojen kautta selvitystä lähisuhdeväkivaltaan konkreettisesti liittyvistä oikeudellisista ongelmista ja lainsäädännöllisistä puutteista. Syksyn aikana laadittiin väliraportti projektin siihenastisesta toiminnasta. Raporttia varten tilastoitiin puhelinpäivystykseen kertyneet tiedot. Väliraporttiin koottiin projektin alkuperäiset tavoitteet, tavoitteiden toteutuminen ja arviointi sekä tiedot jo nyt aikaansaaduista havainnoista. Maksuton puhelinpäivystys lähisuhdeväkivallan uhreille toimi vuoden jokaisena arkiperjantaina klo Puhelinpäivystykseen oli projektin alusta vuoden loppuun mennessä kertynyt puheluita yhteensä 244. Tilastoinnista selvisi muun muassa, että puhelinpäivystyksen toiminta-aikana käyttöaste oli toistaiseksi korkeimmillaan maaliskuussa 2006, jolloin soittoja tuli tuolloin 24. Tilastoinnista selvisi myös, että ylivoimaisesti useimmiten soiton syynä oli fyysinen väkivalta, jota noin 50 % soittajista oli kokenut. Uusia asiakkaita on otettu 18 kpl. Vuoden loppuun mennessä on hoidettu liki 60 lähisuhdeväkivallan uhrin monipuolisia juridisia ongelmia. Yhden asiakkaan toimeksiannot ovat voineet käsittää esimerkiksi pahoinpitelyä koskevan rikosoikeudenkäynnin, avioeroa ja yhteiselämän lopettamista sekä lasten huoltoa koskevat hakemus- ja riita-asiat sekä päämiehen edustamisen pesänjakajan menettelyssä puolisoiden ositukseen liittyen. Hoidettujen toimeksiantojen määrä on siten huomattavasti suurempi kuin asiakkaiden lukumäärä.

22 22 Osassa toimeksiannoista asia on edennyt hovioikeuteen saakka. Toimeksiantoja hoitamalla kartoitettiin tehokkaasti lähisuhdeväkivaltatilanteisiin liittyviä ongelmakohtia sekä ratkaisumalleja. Näistä kysymyksistä työstetään kirjallista materiaalia eri toimijoiden käyttöön projektin loppuun mennessä. Projektin aikana on havaittu, että oikeudellisia palveluja erityisesti lähisuhdeväkivallan uhreille ei juuri ole. Oikeudellisten palvelujen tarve on suuri, eivätkä ihmiset tiedä tarpeeksi lähisuhdeväkivallasta, oikeuksistaan ja avun saamisen mahdollisuudesta. On osoittautunut hyödylliseksi, että oikeudelliset palvelut ovat saatavissa sekä siviili- että rikosasioissa yhdeltä luukulta ja sellaiselta taholta, jolla on tietoa ja asiantuntemusta erityisesti lähisuhdeväkivaltaongelmaan liittyen. Projektissa on ilmennyt, että jo pelkällä puhelinneuvonnalla voi olla ratkaiseva merkitys asiakkaalle, joka on vuosikausia elänyt väkivaltaisessa parisuhteessa pelätessään esimerkiksi lastensa menettämistä avioerotilanteessa. Asiakkaan kaoottisen tilanteen jäsentämisellä ja hänen oikeuksiensa valottamisella voi olla tärkeä merkitys asiakkaan harkitessa ratkaisuvaihtoehtoja elämässään. Lähisuhdeväkivalta on yleistä, muttei yksityistä. On tärkeää, että lähisuhdeväkivallasta puhutaan, ja että lähisuhdeväkivaltaa kokeneet ja sen parissa työskentelevät sekä myös muut ihmiset tunnistavat merkit ajoissa. Kyse ei ole yksityisasiasta, ja vastuu asiasta kuuluu meille kaikille. Väkivalta loppuu harvoin itsestään, ja siksi moniammatillisen yhteistyön ja erityisosaamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa.

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen

4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Tilastot 1.1.-31.12.2010

Tilastot 1.1.-31.12.2010 Tilastot 1.1.-31.12.2010 1 Raiskauskriisikeskuksen esittely Raiskauskriisikeskus Tukinaisen toiminta alkoi vuonna 1993 Raha-automaattiyhdistys ry:n tuella. Toiminnan alusta alkaen auttamisen keinoina ovat

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tukinainen on alueensa palvelujen tuottajana keskeisessä 3 asemassa - yhdistyksen kuluneesta vuodesta 2005

SISÄLLYSLUETTELO. Tukinainen on alueensa palvelujen tuottajana keskeisessä 3 asemassa - yhdistyksen kuluneesta vuodesta 2005 Vuosikirja 2005 SISÄLLYSLUETTELO sivu Tukinainen on alueensa palvelujen tuottajana keskeisessä 3 asemassa - yhdistyksen kuluneesta vuodesta 2005 Tukinaisen työ on asiakaslähtöistä - terapeuttisista 5 palveluista

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 2. KRIISITYÖ 3

1. JOHDANTO 3 2. KRIISITYÖ 3 Vuosikertomus 2009 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO 3 2. KRIISITYÖ 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Ryhmätoiminta 4 2.3 Koulutus- ja asiantuntijatehtävät 7 2.4 Osaamisen kehittäminen ja työnohjaus 8 2.5 Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

avustus: Yleisavustus: 569.000

avustus: Yleisavustus: 569.000 Vuosikertomus 2014 2 Tukinainen ry Tukinainen ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on toiminut vuodesta 1993 lähtien. Tukinainen ry:n ylin johto on hallituksella ja operatiivisesta

Lisätiedot

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ

Lisätiedot

Raiskauskriiskeskus Tukinainen Vuosikertomus. Tukinainen Vuosikirja 2012

Raiskauskriiskeskus Tukinainen Vuosikertomus. Tukinainen Vuosikirja 2012 Raiskauskriiskeskus Tukinainen Vuosikertomus Tukinainen 2012 Vuosikirja 2012 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN /TUKINAINEN RY 3 1.1. Esittely 2. Kriisityö 4 2.1. Vuoden 2012 painopistealueet

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Tukinainen ry. Vuodelle 2010 ehdotettu avustus:

Tukinainen ry. Vuodelle 2010 ehdotettu avustus: Vuosikertomus 2011 Tukinainen ry Vuodelle 2010 ehdotettu avustus: Raiskauskriisikeskus Tukinainen on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on toiminut vuodesta 1993 lähtien seksuaalisen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Raiskauskriisikeskus Tukinainen on toiminut vuodesta 1993 lähtien seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrien ja heidän läheistensä auttamiseksi

Raiskauskriisikeskus Tukinainen on toiminut vuodesta 1993 lähtien seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrien ja heidän läheistensä auttamiseksi Raiskauskriisikeskus Tukinainen on toiminut vuodesta 1993 lähtien seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrien ja heidän läheistensä auttamiseksi ja tukemiseksi. Auttamisen keinoina ovat maksuton juridinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Ankkuri-ryhmä Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Tanja Valkonen, Päijät-Häme, Ankkuri-tiimin sosiaalityö Arto Airaksinen, Omnia, etsivä nuorisotyö Ari Evwaraye, SM Kriko Huhta, Aggredi

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN /TUKINAINEN RY 1 1.1. Esittely 1 2. Kriisityö 3 2.1. Yleistä 3 2.2. Ryhmätoiminta 5 2.3.

SISÄLLYSLUETTELO 1. RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN /TUKINAINEN RY 1 1.1. Esittely 1 2. Kriisityö 3 2.1. Yleistä 3 2.2. Ryhmätoiminta 5 2.3. SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN /TUKINAINEN RY 1 1.1. Esittely 1 2. Kriisityö 3 2.1. Yleistä 3 2.2. Ryhmätoiminta 5 2.3. Koulutus- ja asiantuntijatehtävät 8 2.4. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Raiskauskriiskeskus Tukinainen Vuosikertomus. Tukinainen Vuosikirja 2012

Raiskauskriiskeskus Tukinainen Vuosikertomus. Tukinainen Vuosikirja 2012 Raiskauskriiskeskus Tukinainen Vuosikertomus Tukinainen 2013 Vuosikirja 2012 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN /TUKINAINEN RY 3 1.1. Esittely 2. Kriisityö 4 2.1. Vuoden 2013 painopistealueet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

1. RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 3 1.1. Itsenäinen Tukinainen 3 1.2. Henkilökunta 6 1.3. Toimitilat 7

1. RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 3 1.1. Itsenäinen Tukinainen 3 1.2. Henkilökunta 6 1.3. Toimitilat 7 Toimintakertomus 2004 SISÄLLYS sivu 1. RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 3 1.1. Itsenäinen Tukinainen 3 1.2. Henkilökunta 6 1.3. Toimitilat 7 2. TERAPEUTTISET PALVELUT 8 2.1 Yleistä terapeuttisista palveluista

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Raiskaustrauman hoito

Raiskaustrauman hoito Esipuhe Esipuhe Raiskaustrauman hoito on haastava tehtävä. Seksuaalisesta väkivallasta puhuminen on hyvin hankalaa, ja vaikka kokemuksesta päästäisiin puhumaan, monet tapahtuneen seuraukset ovat vaikeasti

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

SETLEMENTTI TYÖNANTAJANA

SETLEMENTTI TYÖNANTAJANA SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 SETLEMENTTI TYÖNANTAJANA JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä on vastuullinen työnantaja Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen ja ennaltaehkäisy Pelastakaa Lapset Ry 13.1.2014 Aino Juusola Psykologi, PsM, tohtorikoulutettava HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Åbo Akademi

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija,

Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella Moniammatillinen tiimi poliisilaitoksella (poliisi, sosiaalityöntekija, Haasteita on, mutta selviämme niistä kehittämällä luovasti sosiaalipäivystyksen käytäntöjä moniammatillisellayhteistyöllä asiakkaan tarpeet huomioon ottaen Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella il i ll

Lisätiedot