Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA. Opettajan opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA. Opettajan opas"

Transkriptio

1 Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA Opettajan opas HANNU LAMPI To Care, To Dare, To Share Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa-projekti 2012

2

3 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN 5 3. MASENTUNEEN OPISKELIJAN PEDAGOGINEN TUKEMINEN 7 4. OPETTAJAN HAASTEET MASENTUNEEN OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA JA TUKEMISESSA 9 5. MASENTUNEEN OPISKELIJAN OHJAAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VASTAANOTOLLE LOPUKSI 11 LÄHTEET 12

4 1 Johdanto Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008:n mukaan opiskelijat kokevat terveytensä yleisesti hyväksi. Yliopistoopiskelijoista hieman suurempi osa kuin ammattikorkeakouluopiskelijoista pitää terveyttään hyvänä. Kuitenkin psyykkisiä vaikeuksia on 27 %:lla opiskelijoista. Eniten psyykkisiä ongelmia on ammattikorkeakoulun humanististen, kasvatus- ja kulttuurialan opiskelijoilla (naiset 39 %, miehet 34 %). Yleisimpiä ongelmia ovat jatkuvan ylirasituksen kokeminen (39 %), itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi (30 %), tehtäviin keskittyminen (26 %) sekä valvominen huolien takia (25 %). Noin viidennes korkeakouluopiskelijoista kokee mielialansa, tulevaisuutensa suunnittelemisen, voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Noin 35 % korkeakouluopiskelijoista kokee kiusaamista opiskeluaikanaan. Tämän oppaan mielenkiinnon kohteena on opiskelijan masennuksen tunnistaminen ja hänen pedagoginen tukeminen. Opiskelijan masennusta (depressiota) luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Tilalle on ominaista, että se häiritsee päivittäistä elämää ja ihmissuhteita. Masennus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn lamaantumista. Sosiaalinen tukiverkosto ja hyvät ihmissuhteet vähentävät opiskelijoiden masennusriskiä. Masentuneisuutta opiskelijat voivat ehkäistä huolehtimalla fyysisestä hyvinvoinnistaan, riittävästä levosta sekä välttämällä pitkäkestoista voimakasta stressiä. Alkoholin käyttöä ei suositella stressin hallintaan, koska se saattaa aiheuttaa masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Tämän opettajan oppaan tarkoituksena on tarjota ammattikorkeakoulun opettajille työväline opiskelijan masentuneisuuden tunnistamiseksi ja hänen pedagogiseksi tukemiseksi. 4

5 2 OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN Masennus vaikuttaa usein opiskeluun ja opiskelijan elämään laajemminkin. Monesti masentuneen opiskelijan keskittymisvaikeudet ovat niin vaikeita, että oppiminen ja opiskelu vaativat merkittäviä ponnisteluja. Nukkumisen vaikeudet ovat usein yhteydessä masennukseen. Unihäiriöt, painajaisunet, lepoa antamaton uni ja riittävästä unen määrästä huolimatta ilmenevä väsymys voivat olla vakavan masennuksen oireita. Usein opiskelija kohtaa tilanteita, jotka aiheuttavat masentuneisuutta. Esimerkiksi muutto opiskelupaikkakunnalle, yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet ja koti-ikävä altistavat masentuneisuudelle. Odotettua heikompi opiskelumenestys voi vavisuttaa opiskelijan itsetuntoa ja siten synnyttää masentuneisuutta. Masentuneisuutta saavat aikaan myös opiskelupaineet, liian korkealle asetetut tavoitteet ja täydellisyyteen pyrkiminen. Opiskelijoilla on erilainen alttius masentua. Erityisen altis masentumaan on opiskelija, joka tarvitsee toisilta paljon tukea itsetunnolleen. Kun hän kohtaa menetyksiä, hän saattaa lamaantua. Monesti hänen on vaikea käsitellä asioitaan tunteiden tasolla ja ajattelun avulla. Usein opiskelija kokee elämänsä vaikeudet niin ylivoimaisina ja haasteellisina, että hän ei jaksa tehdä juuri muuta kuin vetäytyä ja suojautua. reagoimaan psyykkisillä oireilla. Koulukiusatuilla opiskelijoilla ilmenee usein masennusoireita. Opiskelijan masennuksen voi laukaista esimerkiksi itsetuntoon ja turvallisuuteen kohdistuva uhka kuten esimerkiksi nöyryytys ihmissuhteissa, sairastuminen tai oppimistehtäviin kohdistuva kohtuuttomaksi koettu kritiikki. Masennuksen tunnistaminen on monesti haasteellista. Tähdellistä on, että opettaja tunnistaa opiskelijan vakavan masennuksen merkit. Aina opiskelijat eivät tunnista olevansa masentuneita. He voivat arvioida uupumuksen, saamattomuuden ja unihäiriöiden johtuvan esimerkiksi fyysisestä sairaudesta tai laiskuudesta. Useasti masennus tulee ilmi vasta, kun se on kehittynyt niin vakavaksi ongelmaksi, että se haittaa merkittävästi opiskelijan toimintakykyä. Erityisesti nuorilla opiskelijoilla masennus saattaa ilmetä ärtyisyytenä ja taipumuksena suuttua näennäisesti merkityksettömistä asioista. Masentunut opiskelija saattaa toisaalta pyrkiä viimeiseen asti pitämään kiinni opinnoistaan ja sinnitellä väkisin niiden etenemiseksi. Näin vakavastikin masentunut opiskelija saattaa vaikuttaa toimintakykyiseltä. Kysyttäessä saattaa korostua puhe pakolla opiskelusta tai mustavalkoinen joko-tai -asenne. Opiskelijaryhmässä syrjään jääminen, vetäytyminen opiskelijatovereista, passivoituminen ja eristäytyminen ovat vakavia merkkejä. Ne voivat osoittaa opiskelijan masentuneisuutta, saattavat altistaa ja ylläpitää masentuneisuutta tai jopa syventävät sitä. Huolestuttavaa on, että opiskelijan masentuneisuuteen kiinnitetään usein vähemmän huomiota kuin muita häiritsevään ja levottomaan käyttäytymiseen. Opiskelijatovereiden syrjimäksi tai kiusaamaksi joutunut on altis 5

6 Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja niitä saattaa olla vaikea tunnistaa. Oireet, jotka toisilla opiskelijoilla viittaavat masennukseen, saattavat toisilla opiskelijoilla olla normaalia käytöstä. Masennus tunnistetaan pääoireiden ja muiden oireiden perusteella: pääoireet masentunut mieliala kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää kyvyttömyys nauttia elämästä voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen Opettajan on tärkeää tiedostaa, että opiskelijan masennuksen taustalla saattaa olla opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Varsinkin vaikeassa masennuksessa opiskelijan toimintakyky alenee usein merkittävästi. Oppimisvaikeudet kuten lukivaikeus, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat voivat ilmetä myös psyykkisinä oireina. Kansainväliset ja kansainvälisessä vaihdossa olevat opiskelijat saattavat altistua masennukselle. Kohdemaan kielen osaaminen ja sosiaalinen tuki suojaavat heitä masennukselta. Tämä perustuu siihen, että kielen osaaminen edistää ihmissuhteiden syntymistä valtaväestön sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja kansainvälisessä vaihdossa olevien opiskelijoiden kesken. Myös kulttuurierot ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen voivat olla haasteellisia kokemuksia, jotka altistavat masennukselle. Muut oireet keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn heikkeneminen itsetunnon ja omanarvontunnon väheneminen syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta itsetuhoiset ja itsemurha-ajatukset unihäiriöt huonontunut ruokahalu. 6

7 3 MASENTUNEEN OPISKELIJAN PEDAGOGINEN TUKEMINEN Opiskelijatovereiden ja opettajien tuki suojaa opiskelijoita masennukselta. Tämän vuoksi opettajalta edellytetään masentuneen opiskelijan opettamiseen ja ohjaamiseen liittyvää pedagogista osaamista. Opettajan luonteva, realistinen ja kannustava suhtautuminen tukee usein masentunutta opiskelijaa oppimisessa. Huomion arvoista on se, että opettaja osaa ohjata huolestuneisuutta aiheuttavat opiskelijat opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden vastaanotolle. Masentuneen opiskelijan pedagoginen tukeminen edellyttää opettajalta masennuksen ilmiön ymmärtämistä: Masentuneen opiskelijan ymmärtäminen on mahdollista, kun opiskelija ja opettaja ovat vuorovaikutussuhteessa. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen masentuneen kanssa on tärkeää myös siksi, että masentunut ei aina tunnista tilaansa tai ei muusta syystä halua, uskalla tai kehtaa pyytää apua opiskelun ongelmissa. Vähäinen toiminta on yhteydessä matalaan mielialaan. Kuitenkin toiminta lievittää usein masentuneisuutta. Masentuneelle opiskelijalle ryhtyminen on vaikeaa. Matala mieliala on yhteydessä käsitykseen, että oppiminen on vaikeaa. Keskivaikeaa masennusta kokeva tai siitä toipuva opiskelija hyötyy usein tentin sijasta muusta suorituksesta, joka voi olla esimerkiksi esseen kirjoittaminen. Opettajan paneutuminen opiskelijan pedagogiseen tukemiseen: Tietoinen ja tavoitteellinen pyrkimys hyvään vuorovaikutussuhteeseen opiskelijan kanssa. Paneutuminen kuuntelemiseen ja läsnä olemiseen sekä opiskelijalle riittävän ajan varaaminen. Opiskelijan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen arvostaminen, koska opiskelijan ymmärtämiseen ja kommunikaatioon pyrkivä vuorovaikutus on jo sinänsä tukevaa. Opettajan merkitys vuorovaikutussuhteen synnyssä on merkittävä. Tukevaa on esimerkiksi runsas ja realistinen positiivinen palaute. Perustehtävässä pysyminen. Opetuksen suunnitteleminen yhdessä opiskelijan kanssa hänen vahvuuksien ja edellytysten mukaisesti. Opiskelijan tavoitteiden, osaamisen, innostuksen, vahvuuksien ja osallisuuden tukeminen. Opiskelijalta ei aina odoteta täydellisiä tai edes hyviä opintosuorituksia. Opiskelijalta ei odoteta sellaista, mikä ei ole mahdollista. Oppimistilanteelle turvallisten ja johdonmukaisten rajojen luominen. 7

8 Huomion kiinnittäminen opiskelijoiden hyvinvointia tukevaan oppimisympäristöön: Työ- ja opiskeluyhteisössä masentuneen opiskelijan pedagogisen tukemisen pohtiminen: luottamuksellinen, avoin, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri opiskelijoiden yksilöllinen kohtaaminen opiskelijoiden rohkaiseminen, tukeminen ja kannustaminen läsnä oleminen, kuunteleminen ja tukeminen opetuksen ja ohjauksen selkeys ja ennakoitavuus positiivinen, rakentava ja realistinen palaute osaamisen korostaminen opiskelijan ja opettajan yhteistyö opiskelijatoverin tukemiseen kannustaminen, kaveria-ei-jätetä. Miten kannustava ja turvallinen opiskeluilmapiiri luodaan? Miten terveyttä edistävää opiskeluympäristöä kehitetään? Miten palautejärjestelmää kehitetään? Miten opiskelutaitoja opitaan? Miten elämänhallintataitojen oppimisessa tuetaan? Miten työmäärää arvioidaan ja suhteutetaan tavoitteisiin? Miten tukimuotoja kehitetään? Miten masennukselle altistavia tilanteita tunnistetaan ja poistetaan? Opiskelijan opiskeluun motivoitumisen ja sitoutumisen tukeminen: opintojaksojen tavoitteiden yhdessä työstäminen opiskelijan tukeminen omien tavoitteiden löytämisessä, jäsentämisessä ja toteuttamisessa sekä arvioinnissa eteneminen vaiheittain opiskelijan oppimiskyvyn mukaan onnistumisten esille nostaminen opetusmenetelmien monipuolistaminen ryhmäytymisen tukeminen. 8

9 4 OPETTAJAN HAASTEET MASENTUNEEN OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA JA TUKEMISESSA Masentuneen opiskelijan kohtaaminen, opiskelijan masennuksen tunnistaminen ja pedagoginen tukeminen ovat opettajalle usein kokemuksellisesti haasteellisia työtehtäviä. Odotusten, vaatimusten ja mahdollisuuksien keskinäinen ristiriita voi johtaa siihen, että opettaja kokee olonsa voimattomaksi. Opettaja voi löytää itsensä pohtimasta esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Milloin opiskelijan tilanteesta tulee huolestua? Mitkä ovat velvollisuuteni ja vastuuni? Miten voin puuttua asiaan? Onko minulla siihen oikeus? Miten otan asian puheeksi opiskelijan kanssa? Tuleeko minun ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa? Miten toimin, kun opiskelija tuntuu tarvitsevan apua? Mitä voin tehdä? Metropoliassa suositellaan kiinnitettävän huomioita opiskelijoiden masennuksen riskitekijöiden tunnistamiseen ja poistamiseen: Miten ehkäistään kiusaamista? Miten vahvistetaan myönteistä ilmapiiriä? Miten varmistetaan onnistumisen, oppimisen ja osaamisen kokemukset? Miten katkaistaan epäonnistumisen kierteet? Miten ehkäistään opiskelun keskeytyminen ja keskeyttäminen? Miten varmistetaan, että opiskelijat suorittavat tutkinnon? Masentuneen opiskelijan kanssa työskenteleminen voi altistaa opettajan myötätuntouupumukselle. Myötätuntouupumus on työn sosiaalisesta sisällöstä johtuva kuormittuneisuuden kokemus. Kuormittuneisuuden helpottamiseksi opettaja voi pohtia esimerkiksi seuraavia selviytymiskeinoja: Mitkä ovat vastuuni ja velvollisuuteni opiskelijan masennuksen tunnistamisessa ja pedagogisessa tukemisessa? Mitä voin tehdä? Mitä en voi tehdä? Mitä asiantuntijoita tarvitaan opiskelijan asian ratkaisemiseksi? Miten toimin, jos osaamiseni on riittämätöntä? 9

10 MASENTUNEEN OPISKELIJAN OHJAAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VASTAANOTOLLE Erityisen vakavasti masentuneen opiskelijan opettaja voi ohjata asiantuntijoiden vastaanotolle. Opetuksen ja ohjauksen ulkopuolinen tuki on tärkeää, kun opiskelija kokee vakavaa masennusta. Opiskelija voi saada tukea ainakin seuraavilta asiantuntijoilta: terveydenhoitaja lääkäri opintopsykologi opintokuraattori oppilaitospappi opinto-ohjaaja. 10

11 6 LOPUKSI Pohtiessaan opiskelijakeskeistä lähestymistapaa opettaja voi tutustua n julkaisuihin ja tiedotteisiin. Julkaisut ja tiedotteet löytyvät Metropolian Tuubi2-portaalista: Kriisitoiminta ssa Kriisiohje henkilökunnalle Kriisipäivystys.<https://tuubi.metropolia.fi/portal/fi/ group/tuubi/opiskelijoille/kriisitoiminta> Liinamaa, Anitta n tekniikka ja liikenne alan opiskelijoiden lukivaikeudet. Kehittämishanke. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen erityisopettajakoulutus. Liinamaa, Ritva 2009: Lukivaikeuksinen opiskelija. Opettajan opas lukivaikeuden tunnistamiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhdenvertaisuusprojekti. Metropolia. n päihdetoimintaohjelma opiskelijoille. <http://opiskelijanopas.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/opiskelijanopas/saadokset/opiskelijoiden_paihdeohjelma.pdf> Opinto-ohjaus. https://tuubi.metropolia.fi/portal/fi/ group/tuubi/opiskelijoille/opinto-ohjaus> Opintoja ohjaavat säädökset ja ohjeet. <https://tuubi. metropolia.fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/ opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet> Opiskelijakunta Metka. <https://tuubi.metropolia.fi/ portal/fi/group/tuubi/opiskelijakunta-metka> Opiskeluhyvinvointi. <https://tuubi.metropolia.fi/ portal/fi/group/tuubi/henkilokunnalle/koulutuksentuki-ja-kehittaminen/opiskelun-tuki/opiskeluhyvinvointi> Opiskeluterveydenhuolto. <https://tuubi.metropolia. fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/terveydenhuolto> Oppilaitospapit. <https://tuubi.metropolia.fi/portal/ fi/group/tuubi/opiskelijoille/oppilaitospapit> Psykologi- ja kuraattoripalvelut. <https://tuubi. metropolia.fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/ psykologi-ja-kuraattoripalvelut>. Yhdenvertaisuusohjelma opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille sekä hakijoille <https://tuubi. metropolia.fi/portal/documents/10341/642603/ Yhdenvertainen+Metropolia.pdf> Talvitie, Jyrki Opiskelu-uupumus, opiskeluinto, kuormituksesta palautuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Tutkimusraportti. Syyskuu Masennukseen liittyviä muita linkkejä Kiitän THM Eija Heiskasta, KM Riitta Huusaria, sosionomi (YAMK), Maarika Kortelaista, KTM Anitta Liinamaata, THM Ritva Liinamaata ja PsM Jyki Talvitietä osallistumisesta oppaan suunnitteluun ja käsikirjoituksen kommentoinnista. Hannu Lampi 11

12 Lähteet Bostanci, Mehmet Ozdel, Osman Oguzhanoglu, Nalan Kalkan Ozdel, Lale & Ergin, Ahmet Ergin, Nesrin Atesci, Figen Karadag, Filiz 2005: Depressive Symptomatology among University Students in Denizli, Turkey: Prevalence and Sociodemographic Correlates. Croatian Medical Journal 1 (46) DeLisle, Michelle Holden, Ronald, R. 2009: Differentiating Between Depression, Hopelessness, and Psychache in University Undergraduates. Measurement and Evaluation in Counceling and Development 1 (42) Dzurec, Laura Cox Allchin, Lynn Engler, Arthur J. 2007: First-Year Nursing Students Accounts of Reasons for Student Depression. Journal of Nursing Education 12 (46) Edu.fi. Kriisien ehkäisy ja selviytymisen tukeminen. <file:///e:/erityisopettaja/kehitt%c3%a4mishanke/materiaali/2011/kriisien_ehkaisy_ja_ selviytymisen_tukeminen.htm>. Luettu Erozkan, Atilgan Karakas, Yahya Ata, Seda Ayberk, Anis 2011: The relationship between perfectionism and depression in Turkish high school students. Social Behavior and Personality 4 (39) Gorenstein, Clarice Andrade, Laura Zanolo, Elaine Artes, Rinaldo 2005: Expression of Depressive Symptoms in a Nonclinical Brazilian Adolescent Sample. The Canadian Journal of Psychiatry 3 (50) Haarasilta, Linnea Marttunen Mauri 2000: Nuorten masennus. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. <http://www. ktl.fi/publications/2000/nuortenmasennus.pdf>. Luettu Haarasilta, Linnea Marttunen, Mauri. Nuorten depressio. Potilasopas. <http://www. glaxosmithkline.fi/terapia-alueet/pdf/nuoren_depressio.pdf>. Luettu Haasjoki, Elina Ollikainen, Teemu 2010: Mikä sun mieltä painaa? Kriisit nuoruudessa ja mielenterveyden tukeminen koulussa. Turun kriisikeskus, Nuorten kriisityö hanke, Lounais- Suomen Mielenterveysseura, Suomen Mielenterveysseura. Heiskanen, Eija Jääskeläinen, Helena Karjalainen, Jukka-Mikko Kortelainen, Maarika Kunttu, Irma Maukonen, Antti 2010: Kriisitoiminta ssa.. 12

13 Hietala, Tarja Kaltiainen, Tiina Metsärinne, Ulla Vanhala, Erja 2010: Nuori ja mieli koulu mielenterveyden tukena. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Huttunen, Matti 2010: Masennus. Teoksessa: Lääkärikirja Duodecim. <http://www. terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538>. Jokinen, Anu Rentola, Liisa Eskola, Seija 2008: Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa. Opas opettajille ja opiskelijahuollon työntekijöille. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. <www.ijkk.fi/kekeskus/pdf/ Psyykkinen%20tuki.pdf>. Luettu Karlsson, Linnea Marttunen, Mauri 2007: Nuorten depressio. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 10/2007. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, Nuorten mielenterveysyksikkö. <http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2007/2007b10.pdf>. Luettu Koffel, Rin Watson, David 2009: The Two-Factor Structure of Sleep Complaints and Its Relation to Depression and Anxiety. Journal of Abnormal Psychology 1 (118) Kopakkala, Anu 2009: Masennus. Porvoo: Edita Publishing Oy. Kunttu, Kristiina Huttunen, Teppo 2009: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus <http://www.yths.fi/filebank/582-tutkimus_2008_verkkoon.pdf>. Luettu Laurence, Brian Williams, Carla Eiland, Derrick 2009: Depressive Symptoms, Stress, and Social Support Among Dental Students at a Historically Black College and University. Journal of American College Health 1 (58) Liinamaa, Anitta 2010: n tekniikka ja liikenne alan opiskelijoiden lukivaikeudet. Kehittämishanke. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen erityisopettajakoulutus. Liinamaa, Ritva 2009: Lukivaikeuksinen opiskelija. Opettajan opas lukivaikeuden tunnistamiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhdenvertaisuusprojekti. Metropolia. Melartin, Tarja Vuorilehto, Maria 2009: Masennus. Teoksessa: Aalto, Mauri Bäckmand, Heli Haravuori, Henna Lönnqvist, Jouko Marttunen, Mauri Melartin, Tarja Partanen, Airi Partonen, Timo Seppä, Kaija Suomalainen, Laura Suokas, Jaana Suvisaari, Jaana Viertiö, Satu Vuorilehto, Maria (toim.): Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. Helsinki: Yliopistopaino Kriisiohje henkilökunnalle : n päihdetoimintaohjelma opiskelijoille.. 13

14 Nadorff, Michael R. Nazem, Sarra Fiske, Amy 2011: Insomnia Symptoms, Nightmares, and Suicidal Ideation in a College Student Sample. Sleep 1 (34) Nevalainen, Vesa Nieminen, Auvo 2010: Opettajan psykologia. 1. painos. Helsinki: Edita Prima. Opetushallitus. JOKERI Jokainen on erilainen oppija. Mielenterveysongelmat ja oppiminen. <http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/mielenterveys.htm>. Luettu Pauley, Perry M. Hesse, Colin 2009: The Effects of Social Support, Depression, and Stress on Drinking Behaviors in College Student Sample. Communication Studies 5 (60), No. 5, November-December, Robertson, Alan Venter, Chris Botha, Karel 2005: Narratives of depression. South African Journal of Psychology 2 (35) Roh, Myoung-Sun Jeo, Hong Jin Kim, Hana Han, Sung Koo Hahm, Bong-Jin 2010: The Prevalence and Impact of Depression Among Medical Students: A Nationwide Cross-Sectional Study in South Korea. Academic Medicine 8 (85) Rong, Ye Glozier, Nick Luscombe, Georgina M. Davenport, Tracey A. Huang, Yueqin Hickie, Ian B. 2011: Improving Knowledge and Attitudes towards Depression: a controlled trial among Chinese medical students. BMC Psychiatry 11: 36. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006: Opiskelijaterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12.< =28707&name=DLFE-3574.pdf>. Luettu Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: Masto-hankkeen toimintaohjelma Masennuksen ehkäisyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke. <http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe-3549.pdf>. Luettu Suomen Mielenterveysseura. Miten autan oppilasta opettajan keinoin. <http://www. mielenterveysseura.fi/files/74/miten_autan_oppilasta.pdf>. Luettu Sümer, Seda Poyrazli, Senel Grahame, Kaminini 2008: Predictors of Depression and Anxiety Among Internal Students. Journal of Counseling & Development. Fall 2008 (86) Talvitie, Jyrki 2010: Opiskelu-uupumus, opiskeluinto, kuormituksesta palautuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Tutkimusraportti. Syyskuu

15 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. <http://www.thl.fi/thl-client/ pdfs/8c520a2b-6ed bc9b-8597c85121ee>. Luettu Ting, Laura 2011: Depressive symptoms in a sample of social work students and reasons preventing students from using mental health services: an exploratory study. Journal of Social Work Education 2 (47) Toivio, Timo Nordling, Esa 2009: Mielenterveyden psykologia. 1. painos. Helsinki: Edita. Toro, Josep Guerrero, Marta Sentis, Joan Castro, Josefina Puértolas, Carles 2009: Eating Disorder in Ballet Dancing Students: Problems and Risk Factors. European Eating Disorders Review 17, Tukiverkko.fi. Masennus <http://www.tukiverkko.fi/>. Luettu Unalan, Demet Celikten, Mustafa Mazicioglu, Mumtaz 2009: Depressive symptom profile of Turkish students experiencing back pain. Social Behavior and Personality 2 (37) Varhaiskuntoutuksen tukisäätiö. Toimimalla ylös mielialan ansasta. <http://www.netti.fi/ integrum/masennus.html>. Luettu YTHS. Masentuneisuus, masennus, depressio. <http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/ terveystietopankki/142/masentuneisuus_masennus_depressio>. Luettu

16 Metropolia ammattikorkeakoulu Bulevardi 31 (PL 4000) Helsinki (00079 Metropolia) Vaihde: Puhelin Fax

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Hitaasti mutta, varmasti?

Hitaasti mutta, varmasti? Hitaasti mutta, varmasti? Saavutettavuuden edistyminen 2000 luvulla Selvityksen luovutustilaisuus 02.02.2012 OPM Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö, OTUS Erilaisten oppijoiden liitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Suomen koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä FROM SCHOOL TO WORK AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Maija Hirvonen Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu maija.hirvonen@jamk.fi Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot