Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA. Opettajan opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA. Opettajan opas"

Transkriptio

1 Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA Opettajan opas HANNU LAMPI To Care, To Dare, To Share Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa-projekti 2012

2

3 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN 5 3. MASENTUNEEN OPISKELIJAN PEDAGOGINEN TUKEMINEN 7 4. OPETTAJAN HAASTEET MASENTUNEEN OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA JA TUKEMISESSA 9 5. MASENTUNEEN OPISKELIJAN OHJAAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VASTAANOTOLLE LOPUKSI 11 LÄHTEET 12

4 1 Johdanto Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008:n mukaan opiskelijat kokevat terveytensä yleisesti hyväksi. Yliopistoopiskelijoista hieman suurempi osa kuin ammattikorkeakouluopiskelijoista pitää terveyttään hyvänä. Kuitenkin psyykkisiä vaikeuksia on 27 %:lla opiskelijoista. Eniten psyykkisiä ongelmia on ammattikorkeakoulun humanististen, kasvatus- ja kulttuurialan opiskelijoilla (naiset 39 %, miehet 34 %). Yleisimpiä ongelmia ovat jatkuvan ylirasituksen kokeminen (39 %), itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi (30 %), tehtäviin keskittyminen (26 %) sekä valvominen huolien takia (25 %). Noin viidennes korkeakouluopiskelijoista kokee mielialansa, tulevaisuutensa suunnittelemisen, voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Noin 35 % korkeakouluopiskelijoista kokee kiusaamista opiskeluaikanaan. Tämän oppaan mielenkiinnon kohteena on opiskelijan masennuksen tunnistaminen ja hänen pedagoginen tukeminen. Opiskelijan masennusta (depressiota) luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Tilalle on ominaista, että se häiritsee päivittäistä elämää ja ihmissuhteita. Masennus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn lamaantumista. Sosiaalinen tukiverkosto ja hyvät ihmissuhteet vähentävät opiskelijoiden masennusriskiä. Masentuneisuutta opiskelijat voivat ehkäistä huolehtimalla fyysisestä hyvinvoinnistaan, riittävästä levosta sekä välttämällä pitkäkestoista voimakasta stressiä. Alkoholin käyttöä ei suositella stressin hallintaan, koska se saattaa aiheuttaa masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Tämän opettajan oppaan tarkoituksena on tarjota ammattikorkeakoulun opettajille työväline opiskelijan masentuneisuuden tunnistamiseksi ja hänen pedagogiseksi tukemiseksi. 4

5 2 OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN Masennus vaikuttaa usein opiskeluun ja opiskelijan elämään laajemminkin. Monesti masentuneen opiskelijan keskittymisvaikeudet ovat niin vaikeita, että oppiminen ja opiskelu vaativat merkittäviä ponnisteluja. Nukkumisen vaikeudet ovat usein yhteydessä masennukseen. Unihäiriöt, painajaisunet, lepoa antamaton uni ja riittävästä unen määrästä huolimatta ilmenevä väsymys voivat olla vakavan masennuksen oireita. Usein opiskelija kohtaa tilanteita, jotka aiheuttavat masentuneisuutta. Esimerkiksi muutto opiskelupaikkakunnalle, yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet ja koti-ikävä altistavat masentuneisuudelle. Odotettua heikompi opiskelumenestys voi vavisuttaa opiskelijan itsetuntoa ja siten synnyttää masentuneisuutta. Masentuneisuutta saavat aikaan myös opiskelupaineet, liian korkealle asetetut tavoitteet ja täydellisyyteen pyrkiminen. Opiskelijoilla on erilainen alttius masentua. Erityisen altis masentumaan on opiskelija, joka tarvitsee toisilta paljon tukea itsetunnolleen. Kun hän kohtaa menetyksiä, hän saattaa lamaantua. Monesti hänen on vaikea käsitellä asioitaan tunteiden tasolla ja ajattelun avulla. Usein opiskelija kokee elämänsä vaikeudet niin ylivoimaisina ja haasteellisina, että hän ei jaksa tehdä juuri muuta kuin vetäytyä ja suojautua. reagoimaan psyykkisillä oireilla. Koulukiusatuilla opiskelijoilla ilmenee usein masennusoireita. Opiskelijan masennuksen voi laukaista esimerkiksi itsetuntoon ja turvallisuuteen kohdistuva uhka kuten esimerkiksi nöyryytys ihmissuhteissa, sairastuminen tai oppimistehtäviin kohdistuva kohtuuttomaksi koettu kritiikki. Masennuksen tunnistaminen on monesti haasteellista. Tähdellistä on, että opettaja tunnistaa opiskelijan vakavan masennuksen merkit. Aina opiskelijat eivät tunnista olevansa masentuneita. He voivat arvioida uupumuksen, saamattomuuden ja unihäiriöiden johtuvan esimerkiksi fyysisestä sairaudesta tai laiskuudesta. Useasti masennus tulee ilmi vasta, kun se on kehittynyt niin vakavaksi ongelmaksi, että se haittaa merkittävästi opiskelijan toimintakykyä. Erityisesti nuorilla opiskelijoilla masennus saattaa ilmetä ärtyisyytenä ja taipumuksena suuttua näennäisesti merkityksettömistä asioista. Masentunut opiskelija saattaa toisaalta pyrkiä viimeiseen asti pitämään kiinni opinnoistaan ja sinnitellä väkisin niiden etenemiseksi. Näin vakavastikin masentunut opiskelija saattaa vaikuttaa toimintakykyiseltä. Kysyttäessä saattaa korostua puhe pakolla opiskelusta tai mustavalkoinen joko-tai -asenne. Opiskelijaryhmässä syrjään jääminen, vetäytyminen opiskelijatovereista, passivoituminen ja eristäytyminen ovat vakavia merkkejä. Ne voivat osoittaa opiskelijan masentuneisuutta, saattavat altistaa ja ylläpitää masentuneisuutta tai jopa syventävät sitä. Huolestuttavaa on, että opiskelijan masentuneisuuteen kiinnitetään usein vähemmän huomiota kuin muita häiritsevään ja levottomaan käyttäytymiseen. Opiskelijatovereiden syrjimäksi tai kiusaamaksi joutunut on altis 5

6 Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja niitä saattaa olla vaikea tunnistaa. Oireet, jotka toisilla opiskelijoilla viittaavat masennukseen, saattavat toisilla opiskelijoilla olla normaalia käytöstä. Masennus tunnistetaan pääoireiden ja muiden oireiden perusteella: pääoireet masentunut mieliala kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää kyvyttömyys nauttia elämästä voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen Opettajan on tärkeää tiedostaa, että opiskelijan masennuksen taustalla saattaa olla opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Varsinkin vaikeassa masennuksessa opiskelijan toimintakyky alenee usein merkittävästi. Oppimisvaikeudet kuten lukivaikeus, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat voivat ilmetä myös psyykkisinä oireina. Kansainväliset ja kansainvälisessä vaihdossa olevat opiskelijat saattavat altistua masennukselle. Kohdemaan kielen osaaminen ja sosiaalinen tuki suojaavat heitä masennukselta. Tämä perustuu siihen, että kielen osaaminen edistää ihmissuhteiden syntymistä valtaväestön sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja kansainvälisessä vaihdossa olevien opiskelijoiden kesken. Myös kulttuurierot ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen voivat olla haasteellisia kokemuksia, jotka altistavat masennukselle. Muut oireet keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn heikkeneminen itsetunnon ja omanarvontunnon väheneminen syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta itsetuhoiset ja itsemurha-ajatukset unihäiriöt huonontunut ruokahalu. 6

7 3 MASENTUNEEN OPISKELIJAN PEDAGOGINEN TUKEMINEN Opiskelijatovereiden ja opettajien tuki suojaa opiskelijoita masennukselta. Tämän vuoksi opettajalta edellytetään masentuneen opiskelijan opettamiseen ja ohjaamiseen liittyvää pedagogista osaamista. Opettajan luonteva, realistinen ja kannustava suhtautuminen tukee usein masentunutta opiskelijaa oppimisessa. Huomion arvoista on se, että opettaja osaa ohjata huolestuneisuutta aiheuttavat opiskelijat opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden vastaanotolle. Masentuneen opiskelijan pedagoginen tukeminen edellyttää opettajalta masennuksen ilmiön ymmärtämistä: Masentuneen opiskelijan ymmärtäminen on mahdollista, kun opiskelija ja opettaja ovat vuorovaikutussuhteessa. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen masentuneen kanssa on tärkeää myös siksi, että masentunut ei aina tunnista tilaansa tai ei muusta syystä halua, uskalla tai kehtaa pyytää apua opiskelun ongelmissa. Vähäinen toiminta on yhteydessä matalaan mielialaan. Kuitenkin toiminta lievittää usein masentuneisuutta. Masentuneelle opiskelijalle ryhtyminen on vaikeaa. Matala mieliala on yhteydessä käsitykseen, että oppiminen on vaikeaa. Keskivaikeaa masennusta kokeva tai siitä toipuva opiskelija hyötyy usein tentin sijasta muusta suorituksesta, joka voi olla esimerkiksi esseen kirjoittaminen. Opettajan paneutuminen opiskelijan pedagogiseen tukemiseen: Tietoinen ja tavoitteellinen pyrkimys hyvään vuorovaikutussuhteeseen opiskelijan kanssa. Paneutuminen kuuntelemiseen ja läsnä olemiseen sekä opiskelijalle riittävän ajan varaaminen. Opiskelijan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen arvostaminen, koska opiskelijan ymmärtämiseen ja kommunikaatioon pyrkivä vuorovaikutus on jo sinänsä tukevaa. Opettajan merkitys vuorovaikutussuhteen synnyssä on merkittävä. Tukevaa on esimerkiksi runsas ja realistinen positiivinen palaute. Perustehtävässä pysyminen. Opetuksen suunnitteleminen yhdessä opiskelijan kanssa hänen vahvuuksien ja edellytysten mukaisesti. Opiskelijan tavoitteiden, osaamisen, innostuksen, vahvuuksien ja osallisuuden tukeminen. Opiskelijalta ei aina odoteta täydellisiä tai edes hyviä opintosuorituksia. Opiskelijalta ei odoteta sellaista, mikä ei ole mahdollista. Oppimistilanteelle turvallisten ja johdonmukaisten rajojen luominen. 7

8 Huomion kiinnittäminen opiskelijoiden hyvinvointia tukevaan oppimisympäristöön: Työ- ja opiskeluyhteisössä masentuneen opiskelijan pedagogisen tukemisen pohtiminen: luottamuksellinen, avoin, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri opiskelijoiden yksilöllinen kohtaaminen opiskelijoiden rohkaiseminen, tukeminen ja kannustaminen läsnä oleminen, kuunteleminen ja tukeminen opetuksen ja ohjauksen selkeys ja ennakoitavuus positiivinen, rakentava ja realistinen palaute osaamisen korostaminen opiskelijan ja opettajan yhteistyö opiskelijatoverin tukemiseen kannustaminen, kaveria-ei-jätetä. Miten kannustava ja turvallinen opiskeluilmapiiri luodaan? Miten terveyttä edistävää opiskeluympäristöä kehitetään? Miten palautejärjestelmää kehitetään? Miten opiskelutaitoja opitaan? Miten elämänhallintataitojen oppimisessa tuetaan? Miten työmäärää arvioidaan ja suhteutetaan tavoitteisiin? Miten tukimuotoja kehitetään? Miten masennukselle altistavia tilanteita tunnistetaan ja poistetaan? Opiskelijan opiskeluun motivoitumisen ja sitoutumisen tukeminen: opintojaksojen tavoitteiden yhdessä työstäminen opiskelijan tukeminen omien tavoitteiden löytämisessä, jäsentämisessä ja toteuttamisessa sekä arvioinnissa eteneminen vaiheittain opiskelijan oppimiskyvyn mukaan onnistumisten esille nostaminen opetusmenetelmien monipuolistaminen ryhmäytymisen tukeminen. 8

9 4 OPETTAJAN HAASTEET MASENTUNEEN OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA JA TUKEMISESSA Masentuneen opiskelijan kohtaaminen, opiskelijan masennuksen tunnistaminen ja pedagoginen tukeminen ovat opettajalle usein kokemuksellisesti haasteellisia työtehtäviä. Odotusten, vaatimusten ja mahdollisuuksien keskinäinen ristiriita voi johtaa siihen, että opettaja kokee olonsa voimattomaksi. Opettaja voi löytää itsensä pohtimasta esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Milloin opiskelijan tilanteesta tulee huolestua? Mitkä ovat velvollisuuteni ja vastuuni? Miten voin puuttua asiaan? Onko minulla siihen oikeus? Miten otan asian puheeksi opiskelijan kanssa? Tuleeko minun ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa? Miten toimin, kun opiskelija tuntuu tarvitsevan apua? Mitä voin tehdä? Metropoliassa suositellaan kiinnitettävän huomioita opiskelijoiden masennuksen riskitekijöiden tunnistamiseen ja poistamiseen: Miten ehkäistään kiusaamista? Miten vahvistetaan myönteistä ilmapiiriä? Miten varmistetaan onnistumisen, oppimisen ja osaamisen kokemukset? Miten katkaistaan epäonnistumisen kierteet? Miten ehkäistään opiskelun keskeytyminen ja keskeyttäminen? Miten varmistetaan, että opiskelijat suorittavat tutkinnon? Masentuneen opiskelijan kanssa työskenteleminen voi altistaa opettajan myötätuntouupumukselle. Myötätuntouupumus on työn sosiaalisesta sisällöstä johtuva kuormittuneisuuden kokemus. Kuormittuneisuuden helpottamiseksi opettaja voi pohtia esimerkiksi seuraavia selviytymiskeinoja: Mitkä ovat vastuuni ja velvollisuuteni opiskelijan masennuksen tunnistamisessa ja pedagogisessa tukemisessa? Mitä voin tehdä? Mitä en voi tehdä? Mitä asiantuntijoita tarvitaan opiskelijan asian ratkaisemiseksi? Miten toimin, jos osaamiseni on riittämätöntä? 9

10 MASENTUNEEN OPISKELIJAN OHJAAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VASTAANOTOLLE Erityisen vakavasti masentuneen opiskelijan opettaja voi ohjata asiantuntijoiden vastaanotolle. Opetuksen ja ohjauksen ulkopuolinen tuki on tärkeää, kun opiskelija kokee vakavaa masennusta. Opiskelija voi saada tukea ainakin seuraavilta asiantuntijoilta: terveydenhoitaja lääkäri opintopsykologi opintokuraattori oppilaitospappi opinto-ohjaaja. 10

11 6 LOPUKSI Pohtiessaan opiskelijakeskeistä lähestymistapaa opettaja voi tutustua n julkaisuihin ja tiedotteisiin. Julkaisut ja tiedotteet löytyvät Metropolian Tuubi2-portaalista: Kriisitoiminta ssa Kriisiohje henkilökunnalle Kriisipäivystys.<https://tuubi.metropolia.fi/portal/fi/ group/tuubi/opiskelijoille/kriisitoiminta> Liinamaa, Anitta n tekniikka ja liikenne alan opiskelijoiden lukivaikeudet. Kehittämishanke. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen erityisopettajakoulutus. Liinamaa, Ritva 2009: Lukivaikeuksinen opiskelija. Opettajan opas lukivaikeuden tunnistamiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhdenvertaisuusprojekti. Metropolia. n päihdetoimintaohjelma opiskelijoille. <http://opiskelijanopas.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/opiskelijanopas/saadokset/opiskelijoiden_paihdeohjelma.pdf> Opinto-ohjaus. https://tuubi.metropolia.fi/portal/fi/ group/tuubi/opiskelijoille/opinto-ohjaus> Opintoja ohjaavat säädökset ja ohjeet. <https://tuubi. metropolia.fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/ opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet> Opiskelijakunta Metka. <https://tuubi.metropolia.fi/ portal/fi/group/tuubi/opiskelijakunta-metka> Opiskeluhyvinvointi. <https://tuubi.metropolia.fi/ portal/fi/group/tuubi/henkilokunnalle/koulutuksentuki-ja-kehittaminen/opiskelun-tuki/opiskeluhyvinvointi> Opiskeluterveydenhuolto. <https://tuubi.metropolia. fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/terveydenhuolto> Oppilaitospapit. <https://tuubi.metropolia.fi/portal/ fi/group/tuubi/opiskelijoille/oppilaitospapit> Psykologi- ja kuraattoripalvelut. <https://tuubi. metropolia.fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/ psykologi-ja-kuraattoripalvelut>. Yhdenvertaisuusohjelma opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille sekä hakijoille <https://tuubi. metropolia.fi/portal/documents/10341/642603/ Yhdenvertainen+Metropolia.pdf> Talvitie, Jyrki Opiskelu-uupumus, opiskeluinto, kuormituksesta palautuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Tutkimusraportti. Syyskuu Masennukseen liittyviä muita linkkejä Kiitän THM Eija Heiskasta, KM Riitta Huusaria, sosionomi (YAMK), Maarika Kortelaista, KTM Anitta Liinamaata, THM Ritva Liinamaata ja PsM Jyki Talvitietä osallistumisesta oppaan suunnitteluun ja käsikirjoituksen kommentoinnista. Hannu Lampi 11

12 Lähteet Bostanci, Mehmet Ozdel, Osman Oguzhanoglu, Nalan Kalkan Ozdel, Lale & Ergin, Ahmet Ergin, Nesrin Atesci, Figen Karadag, Filiz 2005: Depressive Symptomatology among University Students in Denizli, Turkey: Prevalence and Sociodemographic Correlates. Croatian Medical Journal 1 (46) DeLisle, Michelle Holden, Ronald, R. 2009: Differentiating Between Depression, Hopelessness, and Psychache in University Undergraduates. Measurement and Evaluation in Counceling and Development 1 (42) Dzurec, Laura Cox Allchin, Lynn Engler, Arthur J. 2007: First-Year Nursing Students Accounts of Reasons for Student Depression. Journal of Nursing Education 12 (46) Edu.fi. Kriisien ehkäisy ja selviytymisen tukeminen. <file:///e:/erityisopettaja/kehitt%c3%a4mishanke/materiaali/2011/kriisien_ehkaisy_ja_ selviytymisen_tukeminen.htm>. Luettu Erozkan, Atilgan Karakas, Yahya Ata, Seda Ayberk, Anis 2011: The relationship between perfectionism and depression in Turkish high school students. Social Behavior and Personality 4 (39) Gorenstein, Clarice Andrade, Laura Zanolo, Elaine Artes, Rinaldo 2005: Expression of Depressive Symptoms in a Nonclinical Brazilian Adolescent Sample. The Canadian Journal of Psychiatry 3 (50) Haarasilta, Linnea Marttunen Mauri 2000: Nuorten masennus. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. <http://www. ktl.fi/publications/2000/nuortenmasennus.pdf>. Luettu Haarasilta, Linnea Marttunen, Mauri. Nuorten depressio. Potilasopas. <http://www. glaxosmithkline.fi/terapia-alueet/pdf/nuoren_depressio.pdf>. Luettu Haasjoki, Elina Ollikainen, Teemu 2010: Mikä sun mieltä painaa? Kriisit nuoruudessa ja mielenterveyden tukeminen koulussa. Turun kriisikeskus, Nuorten kriisityö hanke, Lounais- Suomen Mielenterveysseura, Suomen Mielenterveysseura. Heiskanen, Eija Jääskeläinen, Helena Karjalainen, Jukka-Mikko Kortelainen, Maarika Kunttu, Irma Maukonen, Antti 2010: Kriisitoiminta ssa.. 12

13 Hietala, Tarja Kaltiainen, Tiina Metsärinne, Ulla Vanhala, Erja 2010: Nuori ja mieli koulu mielenterveyden tukena. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Huttunen, Matti 2010: Masennus. Teoksessa: Lääkärikirja Duodecim. <http://www. terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538>. Jokinen, Anu Rentola, Liisa Eskola, Seija 2008: Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa. Opas opettajille ja opiskelijahuollon työntekijöille. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. <www.ijkk.fi/kekeskus/pdf/ Psyykkinen%20tuki.pdf>. Luettu Karlsson, Linnea Marttunen, Mauri 2007: Nuorten depressio. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 10/2007. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, Nuorten mielenterveysyksikkö. <http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2007/2007b10.pdf>. Luettu Koffel, Rin Watson, David 2009: The Two-Factor Structure of Sleep Complaints and Its Relation to Depression and Anxiety. Journal of Abnormal Psychology 1 (118) Kopakkala, Anu 2009: Masennus. Porvoo: Edita Publishing Oy. Kunttu, Kristiina Huttunen, Teppo 2009: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus <http://www.yths.fi/filebank/582-tutkimus_2008_verkkoon.pdf>. Luettu Laurence, Brian Williams, Carla Eiland, Derrick 2009: Depressive Symptoms, Stress, and Social Support Among Dental Students at a Historically Black College and University. Journal of American College Health 1 (58) Liinamaa, Anitta 2010: n tekniikka ja liikenne alan opiskelijoiden lukivaikeudet. Kehittämishanke. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen erityisopettajakoulutus. Liinamaa, Ritva 2009: Lukivaikeuksinen opiskelija. Opettajan opas lukivaikeuden tunnistamiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhdenvertaisuusprojekti. Metropolia. Melartin, Tarja Vuorilehto, Maria 2009: Masennus. Teoksessa: Aalto, Mauri Bäckmand, Heli Haravuori, Henna Lönnqvist, Jouko Marttunen, Mauri Melartin, Tarja Partanen, Airi Partonen, Timo Seppä, Kaija Suomalainen, Laura Suokas, Jaana Suvisaari, Jaana Viertiö, Satu Vuorilehto, Maria (toim.): Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. Helsinki: Yliopistopaino Kriisiohje henkilökunnalle : n päihdetoimintaohjelma opiskelijoille.. 13

14 Nadorff, Michael R. Nazem, Sarra Fiske, Amy 2011: Insomnia Symptoms, Nightmares, and Suicidal Ideation in a College Student Sample. Sleep 1 (34) Nevalainen, Vesa Nieminen, Auvo 2010: Opettajan psykologia. 1. painos. Helsinki: Edita Prima. Opetushallitus. JOKERI Jokainen on erilainen oppija. Mielenterveysongelmat ja oppiminen. <http://www.amiedu.net/jokeri/oppiminen/mielenterveys.htm>. Luettu Pauley, Perry M. Hesse, Colin 2009: The Effects of Social Support, Depression, and Stress on Drinking Behaviors in College Student Sample. Communication Studies 5 (60), No. 5, November-December, Robertson, Alan Venter, Chris Botha, Karel 2005: Narratives of depression. South African Journal of Psychology 2 (35) Roh, Myoung-Sun Jeo, Hong Jin Kim, Hana Han, Sung Koo Hahm, Bong-Jin 2010: The Prevalence and Impact of Depression Among Medical Students: A Nationwide Cross-Sectional Study in South Korea. Academic Medicine 8 (85) Rong, Ye Glozier, Nick Luscombe, Georgina M. Davenport, Tracey A. Huang, Yueqin Hickie, Ian B. 2011: Improving Knowledge and Attitudes towards Depression: a controlled trial among Chinese medical students. BMC Psychiatry 11: 36. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006: Opiskelijaterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12.< =28707&name=DLFE-3574.pdf>. Luettu Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: Masto-hankkeen toimintaohjelma Masennuksen ehkäisyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke. <http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe-3549.pdf>. Luettu Suomen Mielenterveysseura. Miten autan oppilasta opettajan keinoin. <http://www. mielenterveysseura.fi/files/74/miten_autan_oppilasta.pdf>. Luettu Sümer, Seda Poyrazli, Senel Grahame, Kaminini 2008: Predictors of Depression and Anxiety Among Internal Students. Journal of Counseling & Development. Fall 2008 (86) Talvitie, Jyrki 2010: Opiskelu-uupumus, opiskeluinto, kuormituksesta palautuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Tutkimusraportti. Syyskuu

15 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. <http://www.thl.fi/thl-client/ pdfs/8c520a2b-6ed bc9b-8597c85121ee>. Luettu Ting, Laura 2011: Depressive symptoms in a sample of social work students and reasons preventing students from using mental health services: an exploratory study. Journal of Social Work Education 2 (47) Toivio, Timo Nordling, Esa 2009: Mielenterveyden psykologia. 1. painos. Helsinki: Edita. Toro, Josep Guerrero, Marta Sentis, Joan Castro, Josefina Puértolas, Carles 2009: Eating Disorder in Ballet Dancing Students: Problems and Risk Factors. European Eating Disorders Review 17, Tukiverkko.fi. Masennus <http://www.tukiverkko.fi/>. Luettu Unalan, Demet Celikten, Mustafa Mazicioglu, Mumtaz 2009: Depressive symptom profile of Turkish students experiencing back pain. Social Behavior and Personality 2 (37) Varhaiskuntoutuksen tukisäätiö. Toimimalla ylös mielialan ansasta. <http://www.netti.fi/ integrum/masennus.html>. Luettu YTHS. Masentuneisuus, masennus, depressio. <http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/ terveystietopankki/142/masentuneisuus_masennus_depressio>. Luettu

16 Metropolia ammattikorkeakoulu Bulevardi 31 (PL 4000) Helsinki (00079 Metropolia) Vaihde: Puhelin Fax

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sekin opiskelija on niin nolla kuin vain voi olla. Lukivaikeuden määrittely Lukivaikeuden tunnistaminen

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ. Huolen puheeksiotto. Opas. Henriikka Ketola Syksy 2016

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ. Huolen puheeksiotto. Opas. Henriikka Ketola Syksy 2016 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ Huolen puheeksiotto Opas Henriikka Ketola Syksy 2016 Aluksi Tämä on opas siitä, kuinka ottaa huoli puheeksi lapsen tai nuoren kanssa. Opas on tarkoitettu kaikille

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio 21_Arviointikysely 2016 Päivälukio 1. Vuosiluokka Taustatiedot Vuosiluokka 152 141 70 1. vsk 2. vsk 3.-4. vsk 2. Sukupuoli Sukupuoli 208 155 Nainen Mies 3. Opetus ja oppiminen 400 Etenen ja menestyn opinnoissani

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan hyvinvointi

Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan hyvinvointi Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan hyvinvointi 29.10.2014 Elise Virnes Mistä hyvinvointi rakentuu? Maslow n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkkinen järjestys on: 1. Fysiologiset tarpeet 2. Turvallisuuden

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Alkukartoitus Tatu hankkeen tulosten hyödyntäminen Nuorisotutkimusten tuloksia: Työllistyminen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysala Opoinfo 23.1.2009 23.1.2009 Ritva Liinamaa Sosiaali- ja terveysalan tutkinnot Apuvälineteknikko (AMK) 210 op 3,5 v Bioanalyytikko (AMK) 210 op 3,5 v. Ensihoitaja (AMK) 240 op. 4

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot