Kemikaali- ja pelastusturvallisuus teollisuuslaitoksen seisokkitilanteessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemikaali- ja pelastusturvallisuus teollisuuslaitoksen seisokkitilanteessa"

Transkriptio

1 Kemikaali- ja pelastusturvallisuus teollisuuslaitoksen seisokkitilanteessa Pasi Repola SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU -TEKNIIKKA, KUOPIO Julkaistu Työsuojelurahaston tuella

2 2 SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU - TEKNIIKKA, KUOPIO Koulutusohjelma Palopäällystön koulutusohjelma Tekijä Pasi Repola Työn nimi Kemikaali- ja pelastusturvallisuus teollisuuslaitoksen seisokkitilanteessa Työn laji Päiväys Sivumäärä Opinnäytetyö Työn valvoja Yliopettaja Kyösti Survo Yritys Pelastusopisto, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Tiivistelmä Yrityksen yhdyshenkilö Erikoistutkija Yngve Malmén, VTT Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kemikaali- ja pelastusturvallisuutta turvallisuusselvitysvelvoitteisissa, laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavissa tuotantolaitoksissa. Tämä opinnäytetyö on osa VTT:n johtamaa hanketta Prosessikemikaaleista aiheutuvien vaarojen torjunta seisokkitilanteissa. Hanke toteutettiin tammikuun 2008 ja toukokuun 2009 välisenä aikana. Tämä opinnäytetyö on empiirinen, ei-kokeellinen tutkimus. Hankkeessa oli mukana kuusi teollisuusyritystä viiden pelastuslaitoksen alueelta. Tutkittavina olleilta teollisuuslaitoksilta kerättiin tarkasteltavaksi keskeiset turvallisuutta ohjaavat asiakirjat, joista selvitettiin, millä tavalla seisokin aikainen kemikaaliturvallisuus on huomioitu teollisuuslaitoksen perustoiminnoissa. Turvallisuusasiakirjojen lisäksi teollisuuslaitoksiin tehtiin useita vierailukäyntejä, joiden aikana tarkasteltiin henkilöstön toimintamalleja seisokin suunnittelu-, toteutus- ja päätösvaiheessa. Tavoitteena tässä opinnäytetyössä on ollut tuoda esille hyviä toimintamalleja tutkituista teollisuuslaitoksista sekä kehittää toimintamallien ja asiakirjojen ohjeita. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi selvittää, millä tavalla teollisuuslaitokset ja pelastuslaitokset tekevät yhteistyötä seisokkien suunnittelussa ja toteutuksessa. Teollisuuslaitokset valmistautuvat seisokkitilanteen aikaiseen kemikaaliturvallisuuteen monin eri tavoin. Seisokkitilannetta ei sellaisenaan ole yleensä huomioitu turvallisuusselvityksissä tai sisäisissä pelastussuunnitelmissa. Seisokkitilanteen turvallisuutta ohjattiin yleensä erillisellä seisokkitilannetta varten laaditulla turvallisuusasiakirjalla. Seisokkitilanne tuo teollisuuslaitoksen alueelle monia sellaisia piirteitä, joita normaalissa käytössä ja kunnossapitotoiminnassa ei ole. Seisokin aikana laitoksen alueella saattaa olla satoja ulkopuolisia urakoitsijoiden työntekijöitä. Seisokki voi vaikuttaa laajasti myös teollisuuslaitoksen turvallisuusjärjestelmiin esimerkiksi sähkö- tai palovesikatkojen myötä. Teollisuuslaitosten ja pelastuslaitosten välinen yhteistyö seisokkitilanteen osalta oli tehtyjen havaintojen mukaan vähäistä. Viidestä pelastuslaitoksesta kaksi oli täysin tietämättömiä teollisuuslaitoksen poikkeavista tilanteista. Parhaimmillaan yhteistyötä tehtiin tiiviisti ja pelastusviranomaiset osallistuivat seisokin aikaiseen suunnitteluun sekä toteuttamisvaiheen turvallisuustarkasteluihin. Avainsanat turvallisuusselvitys, kemikaaliturvallisuus, teollisuuslaitos, SEVESO, seisokki, pelastussuunnitelma Luottamuksellisuus julkinen

3 SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES SCHOOL OF ENGINEERING, KUOPIO Degree Programme Fire Officer (Engineer) Author Pasi Repola Title of Project Chemical and Rescue Safety at SEVESO Plants During Major Shutdowns Type of Project Date Pages Final project May 12, Academic Supervisor Mr. Kyösti Survo, Head Instructor Company Company Supervisor Emergency Services College, Technical Research Centre of Finland Abstract Mr. Yngve Malmén, Research Scientist The aim of this thesis was to study the chemical and rescue safety at high risk SEVESO plants in Finland. This thesis is part of a larger study which was managed by the Technical Research Centre of Finland between January 2008 and May Chemical safety during major shutdowns in safety report obligated process plants have not been studied extensively and thus limited information about this subject was available. The approach used within this thesis involved the study of chemical and rescue safety documentation used by the plants and the rescue service. At the same time, the safety methods used by the personnel during a shutdown, including the planning of major shutdowns, were investigated. The aim of this study was to uncover the good practices used in process plants and to improve the chemical safety methods overall. In addition, solutions to increase the collaboration between chemical plants and the regional rescue services, when dealing with major shutdowns, were sought. This thesis is an empirical study and the nature of the study was not experimental. The results indicate that chemical safety during major shutdowns is handled in many different ways by the process plants. The main safety management documents, which are used to ensure the safety of these plants, were not typically designed to also cover shutdowns. Although a shutdown may be seen within a process plant to basically be a normal process situation, major shutdown situations typically entail a number of unique features. For instance, during a major shutdown, there might be several hundred external workers at the plant. Major shutdowns may also have an effect on the safety systems within the plant. The role of the protection personnel in the planning of major shutdowns, and their subsequent participation, was also investigated. According to the results of this thesis, the security and fire personnel were involved in different ways. In some cases the fire personnel were intimately involved in the planning, while others obtained information about a major shutdown only a week before the shutdown. At times, the regional rescue department was not even informed about major shutdowns in the plant area. The thesis concludes that chemical safety must be closely observed prior to and during major shutdowns, and at all levels of the process plant organisation and the authorities. 3 Keywords chemical safety, SEVESO, process plant, rescue safety, safety analysis report, major shutdown Confidentiality Public

4 4 ALKUSANAT Ilman vaimoni ja lasteni ehdotonta tukea ja ymmärrystä opiskeluni saati yksikään sana tästä opinnäytetyöstä ei olisi ollut mahdollista. Työn laadun ja tavoitteiden ohjaamisessa, riman korkealla pitämisestä ja eteenpäin kannustamisesta haluan kiittää yliopettaja Kyösti Survoa sekä yliopettaja Paavo Tiittaa Pelastusopistolta. Yhteinen kiitos kuuluu myös kaikille niille Pelastusopiston opettajille, joiden kanssa hankkeesta on keskusteltu. VTT:n Erikoistutkijat Yngve Malmén, Minna Nissilä sekä Kimmo Virolainen ovat asettaneet haasteita, joihin tämän työn aikana on täytynyt ponnistella jatkuvasti. Tämä on opettanut ja kasvattanut minua ammatillisesti huomattavan paljon. On ollut ilo työskennellä kanssanne projektin kuluessa. Haluan myös kiittää projektissa mukana olleita kymmeniä teollisuusyritysten ihmisiä. Tehdasvierailut, niiden aikana käydyt keskustelut sekä esitetyt mielipiteet ovat olleet keskeisessä asemassa tämän opinnäytetyön suunnan osoittamisessa, näkökulmien tarkastelussa sekä eteenpäin viemisessä. Mukana olleiden pelastusviranomaisten näkemykset ovat olleet myös tärkeässä asemassa. Lopuksi haluan kiittää kurssitovereitani Kari Ursinia, Jaakko Heinosta, Pasi Hintikkaa sekä Harri Pyyhtiää, jotka ovat toistuvasti nostaneet minut kirjapinojen ja paperikasojen keskeltä takaisin arkeen kiinni. Oulussa Pasi Repola

5 5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Tavoitteet ja rajaus Kysymyksenasettelu ja tiedonhankinnan menetelmät Teoreettinen viitekehys Työn aikataulu ja rahoitus Opinnäytetyön rakenne 10 2 TURVALLISUUSASIAKIRJAT TURVALLISUUSSELVITYSKOHTEISSA Turvallisuusselvitys Sisäinen pelastussuunnitelma Tulitöiden turvallisuus Jälkivahinkojen torjuntasuunnitelma Ulkoinen pelastussuunnitelma 30 3 RAKENTEELLISEN PALO- JA PELASTUSTURVALLISUUDEN TARKASTELU SEISOKISSA Automaattiset paloilmoittimet Automaattiset sammutuslaitokset Poistumisturvallisuus Palo-osastointi Savunpoisto Alkusammutuskalusto Kemikaaliputkistot ja -säiliöt Pelastustiet Muut havainnot 47 4 VARAUTUMINEN KEMIKAALIONNETTOMUUKSIIN TEOLLISUUDESSA SEISOKIN AIKANA Henkilöstön koulutus onnettomuustilanteen varalle Henkilöstön tehtävät kemikaalionnettomuustilanteessa Onnettomuuden jälkeen 53

6 6 4.4 Tehdaspalokunnan tehtävät seisokissa Esimerkkejä tutkittujen teollisuuslaitosten ulkopuolelta Vartioinnin ja suojeluhenkilöstön varautuminen seisokkitilanteeseen 61 5 PELASTUSVIRANOMAISEN JA YRITYKSEN YHTEISTYÖ SEISOKISSA Kysely pelastuslaitoksille Keskeiset ongelmat yrityksen ja pelastuslaitoksen yhteistyössä 66 6 POHDINTA Yhteenveto keskeisimmistä havainnoista Haasteet opinnäytetyöprosessissa Lisätutkimuksen tarve ja toimintamallien kehittäminen 69 LÄHTEET 75 LIITTEET 79

7 7 1 JOHDANTO VTT:n johdolla tutkittiin teollisuuden turvallisuusselvitysvelvollisten laitosten seisokin aikaista prosessikemikaaliturvallisuutta Tämä opinnäytetyö on osa tutkimusta Prosessikemikaaleista aiheutuvien vaarojen torjunta seisokkitilanteissa. Opinnäytetyössäni olen keskittynyt vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) 15 mukaisten turvallisuusselvitysvelvollisten laitosten tuotantoseisokin aikaiseen kemikaaliturvallisuuteen palo- ja pelastusturvallisuuden näkökulmasta. Seisokkitilanne määriteltiin hankkeeseen osallistuvien yritysten ja VTT:n kanssa yhteistyössä. Kaikkia huolto- ja kunnossapitotöitä ei voida tehdä laitoksen tuotannon käynnin aikana. Näissä tilanteissa laitos joudutaan pysäyttämään joko osittain tai kokonaan. Hankkeessa seisokkitilanne määriteltiin vuosi-, kuukausi- ja odottamattomaan seisokkiin. Vuosi- ja kuukausiseisokit sisältävät suunniteltuja, useamman päivän kestäviä rakennus-, muutos-, kunnossapito-, testaus-, tarkistus- ja huoltotöitä teollisuuslaitoksen alueella. Odottamattomalla seisokilla tarkoitetaan tuotantokatkosta, jonka aikana tehdään ennalta suunniteltuja kunnossapito- tai huoltotöitä teollisuuslaitoksen alueella. Tässä hankkeessa ei käsitelty lyhyitä tuotantokatkoksia, joiden aikana tehdään normaalia kunnossapito- ja huoltotoimintaa. (Malmén ym. 2009, 9.) Seisokkitilanteessa sattuvia mahdollisia kemikaalionnettomuuksia on kuvattu oppaassa Prosessikemikaaleista aiheutuvien vaarojen torjunta seisokkitilanteessa. Kasvanutta riskiä mahdolliselle kemikaalionnettomuudelle voivat aiheuttaa muun muassa seisokin valmistelutyöt, työkohteen erottamisen epäonnistuminen, seisokkityön aikana sattuvat laiterikot ja vuodot, käyvän laitoksen tai linjan aiheuttamat onnettomuudet sekä käynnistysvaiheessa esiintyvät ongelmat. (Malmén ym. 2009, ) Tutkimuskohteina projektissa oli kuusi eri teollisuuden alojen turvallisuusselvitysvelvollista teollisuuslaitosta. Yrityksiltä kerättiin sisäiset pelastussuunnitelmat, turvallisuusselvitykset, tulitöiden valvontasuunnitelmat sekä muita kemikaaliturvallisuuteen mahdollisesti liittyviä ohjeita ja asiakirjoja. Asiakirjoista tutkittiin, millä tavalla yrityk-

8 8 set ovat omissa lakisääteisissä ja vapaaehtoisissa turvallisuusasiakirjoissaan ohjeistaneet seisokkiin liittyvät turvallisuusosiot. Opinnäytetyössä on käsitelty palo- ja pelastusturvallisuuden asioita kokonaisvaltaisemmin kuin tutkimusprojektissa. Tämä on ollut tarpeellista, jotta kemikaaliturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden kokonaisuus on paremmin ymmärrettävissä. Kemikaaliturvallisuutta on käsitelty laajemmin projektin aikana valmistuneessa VTT:n, Pelastusopiston ja hankkeeseen osallistuvien yritysten yhteistyössä laatimassa oppaassa. Tavoitteena on ollut, että Internetissä julkaistu opas ja tämä opinnäytetyö muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Tehdasvierailuilla tehtyjen haastattelujen perusteella kerättiin lisää materiaalia. Yksittäisten ihmisten haastatteluilla pyrittiin kartoittamaan, miten mahdolliset ohjeistukset on saatu jalkautettua yrityksen henkilöstön päivittäiseen turvallisuusajatteluun. 1.1 Tavoitteet ja rajaus Tämä opinnäytetyö on empiirinen, ei-kokeellinen tutkimus. Työn tavoitteena on tarkastella vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) 15 mukaisten turvallisuusselvitysvelvollisten teollisuuslaitosten seisokin aikaista kemikaaliturvallisuutta palo- ja pelastusturvallisuuden näkökulmasta ja tuoda esille kemikaaliturvallisuutta parantavia seikkoja sekä toisaalta hyväksi havaittuja toimintamalleja. Opinnäytteen keskeinen tavoite on täydentää VTT:n johtaman hankeen Prosessikemikaaleista aiheutuvien vaarojen torjunta seisokkitilanteissa -opasta palo- ja pelastusturvallisuuden näkökulmasta katsottuna. Tämän opinnäytteen tavoitteena on lisäksi koota yhteen turvallisuusselvityskohteissa vaaditut turvallisuusasiakirjat ja yleisimmät palo- ja pelastusturvallisuuteen käytetyt omaehtoiset ohjeistukset. Yhtenä osatavoitteena on selvittää, millä tavalla yritykset ja pelastuslaitokset tekevät seisokkitilanteen suunnittelu-, toteutus- ja päätösvaiheessa yhteistyötä. Tätä asiaa selvi-

9 9 tettiin yritysten turvallisuudesta vastaavien henkilöiden haastatteluilla, pelastuslaitoksiin lähetetyllä kyselylomakkeella ja pelastusviranomaisten haastatteluilla. Opinnäytettä voidaan hyödyntää esimerkiksi Pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelman opetuksessa. 1.2 Kysymyksenasettelu ja tiedonhankinnan menetelmät Opinnäytetyön kysymyksenasetteluna on pidetty lähtökohtaa yritysten velvollisuudesta varautua onnettomuuksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Lähtökohtaiseksi väittämäksi on asetettu olettamus, ettei seisokin aikaista kemikaaliturvallisuutta ole erikseen otettu huomioon turvallisuuteen liittyvissä asiakirjoissa. Tiedonhankinnan menetelminä on käytetty tutkituista yrityksistä saatujen turvallisuusasiakirjojen analysointia, tehdasvierailuja, joilla osallistuttiin yrityksen sisäisiin kokouksiin, sekä yksittäisiä henkilöhaastatteluja. Ulkoisten pelastussuunnitelmien tarkastelulla ja pelastusviranomaisten haastatteluilla selvitetään pelastuslaitoksen tietoisuutta ja toimintamalleja seisokkitilanteessa. 1.3 Teoreettinen viitekehys Laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien turvallisuusselvitysvelvollisten laitosten (59/1999, 15 ) seisokkitilanteen aikaista prosessikemikaalien aiheuttamaa vaarojen torjuntaa ei ole aiemmin tutkittu Suomessa yhtä laajasti kuin tämän opinnäytetyön aikana toteutetussa VTT:n johtamassa hankkeessa. Tämä opinnäytetyö kirjoitetaan jaksottamalla teoria, tutkimus ja pohdinta saman käsitteen alle. Tällä tarkoitetaan sitä, että jokaisen käsitellyn osa-alueen teoreettinen perusta kirjoitetaan kappaleen alkuun. Teoreettisen osan jälkeen käsitellään tutkituissa laitoksissa havaittuja toimintamalleja sekä laadittuja ohjeistuksia. Tämän jälkeen kirjoitetaan niistä tehdyt havainnot ja pohdinta hankkeen kuluessa esille tulevista asioista.

10 Työn aikataulu ja rahoitus Tämä opinnäytetyö on osa VTT:n johtamaa hanketta Prosessikemikaaleista aiheutuvien vaarojen torjunta seisokkitilanteissa ja aikataulu on muodostunut päähankkeen mukaisesti. Opinnäytetyön suunnittelu aloitettiin joulukuussa 2007 alustavilla suunnittelukokouksilla ja varsinainen hanke aloitettiin tammikuussa 2008, jolloin myös opinnäytetyö alkoi. Päähankkeen ja siten myös opinnäytetyön kesto oli 14 kuukautta, tammikuusta 2008 helmikuuhun Hanketta jatkettiin vielä alkuperäisen aikataulun lisäksi kolmella kuukaudella toukokuun 2009 loppuun. Hankkeen rahoitus on kuvattu oppaassa Prosessikemikaaleista aiheutuvien vaarojen torjunta seisokkitilanteissa, ja se löytyy Internetistä osoitteessa seisokki.vtt.fi. Suurimpana rahoittajana hankkeessa oli Työsuojelurahasto. Lisäksi hanketta rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö, Turvatekniikan keskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus sekä hankkeeseen osallistuneet teollisuuslaitokset, joita olivat Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, OMG Kokkola Chemicals Oy, OY Metsä-Botnia Ab, Saint- Gopain Rakennustuotteet Oy sekä Vopak Chemical Logistics Finland Oy. (Malmén ym. 2009, 4.) 1.5 Opinnäytetyön rakenne Toisessa luvussa käsittelen turvallisuusselvityskohteissa (59/1999, 15 ) laadittavia turvallisuusasiakirjoja sekä niiden lakisääteisiä perusteita. Toisen luvun alakohdissa käsittelen tutkittujen laitosten laatimia turvallisuusasiakirjoja, mitä havaintoja niistä on tehty sekä miten kyseisiä asiakirjoja voisi tämän tutkimuksen perusteella parantaa tai täydentää tuotantoseisokin osalta. Empiirisen tutkimuksen yksi lähtökohta on tutkimuksen yleisyys. Tällä tarkoitetaan sitä, että yksittäisiä henkilöitä tai laitoksia ei tuoda esille tutkimuksessa, vaan käsitellyt asiat esitellään yleisellä tasolla. (Tuomi ja Sarajärvi 2004, 21.) Kolmannessa luvussa käsittelen rakenteellisen palo- ja pelastusturvallisuuden kannalta seikkoja, jotka tulisi myös tuotantoseisokissa muistaa huomioida. Edelleen kolmannen

11 11 luvun alakohdissa käsittelen hankkeessa mukana olleissa yrityksissä tehtyjä havaintoja. Rakenteellisen palo- ja pelastusturvallisuuden kokonaisvaltainen käsittely ei ole tämän opinnäytetyön tavoitteena, vaan käsiteltävät asiat ovat valikoituneet tehtyjen havaintojen ja yritysvierailuilla käytyjen keskustelujen pohjalta. Tuotantoseisokin aikana kemikaaliturvallisuuteen vaikuttavat monet eri toimintatavat ja työskentelymallit. Rakenteellisessa osiossa pyrin tarkastelemaan keskitetysti niitä rakenteellisen paloturvallisuuden osioita, jotka voivat olla vaikuttamassa kemikaalionnettomuustilanteen syntyyn, havaittavuuteen ja torjuntaan. Neljännessä luvussa käsittelen kemikaalionnettomuutta ja sen tuomia haasteita ja erityispiirteitä juuri tuotantoseisokin osalta. Tässä luvussa käsittelen yritysten eri malleja valmentaa tuotantoseisokin aikana mahdollisesti tapahtuvaan kemikaalionnettomuuteen sekä kemikaalionnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Luvussa käsitellään henkilöstön koulutusta sekä yrityksen varautumista onnettomuuteen. Neljännen luvun alakohdissa tuodaan esille tutkittujen kohteiden toimintatapoja mahdollisen kemikaalionnettomuuden sattuessa. Yritysvierailuilla esille nousi myös tehtaalla tapahtuva defusing- ja debriefing-toiminta onnettomuuden jälkitilanteessa. Yleisesti ottaen tähän osa-alueeseen valmistautuminen oli yrityksissä seisokkitilanteen osalta heikkoa. Tässä luvussa käsittelen myös tätä aihealuetta suppeasti. Tämä kappale sisältää myös henkilöstön koulutukseen liittyvää pohdintaa. Viidennessä luvussa käsittelen pelastusviranomaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa seisokkitilanteen osalta. Alakohdissa käsittelen pelastuslaitoksille tehtyä kyselyä sekä yritysvierailuilla havaittuja toimintamalleja yritysten ja viranomaisten yhteistyössä. Tässä luvussa käsittelen myös muita, tutkimuskohteiden ulkopuolella käytössä olevia keinoja yhteistyön osalta. Kuudes luku sisältää pohdintaa koko opinnäytetyöprojektista. Luku sisältää keskeisimmät havainnot, joita hankkeen aikana nousi esille. Tässä luvussa pyrin pohdinnan kautta käsittelemään käytännön turvallisuustyön haasteita turvallisuusselvitysvelvollisessa teollisuuslaitoksessa. Lisäksi käsittelen opinnäytetyön tuomia haasteita ja ongelmia opiskelijan näkökulmasta katsottuna.

12 12 2 TURVALLISUUSASIAKIRJAT TURVALLISUUSSELVITYSKOHTEISSA Turvallisuusselvitysvelvollisella teollisuuslaitoksella tarkoitetaan kohdetta, joka käsiteltävien ja varastoitavien kemikaalien laadun ja määrän vuoksi luokitellaan mahdollista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaksi kohteeksi. Turvallisuusselvitysvelvollisissa teollisuuskohteissa turvallisuutta säädellään ja ohjataan monilla eri tavoilla. Keskeisimpiä kokonaisvaltaista kemikaaliturvallisuutta ohjaavia asiakirjoja laajamittaisessa kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavissa laitoksissa ovat vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa (59/1999) ja vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) vaadittu turvallisuusselvitys (59/1999, 15 ; 390/2005, 30 ) sekä sisäinen pelastussuunnitelma (59/1999, 27 ; 390/2005, 28 ). Näiden asiakirjojen perusteella pelastuslaitos laatii myös vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuuksien torjunnasta annetun asetuksen (541/2008) mukaisen ulkoisen pelastussuunnitelman. Lisäksi yrityksen toimintoihin on voitu laatia muita tarpeellisia turvallisuusohjeistuksia. Esimerkiksi tulitöiden turvallisuutta ohjataan yleisesti standardin SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus asennus-, huolto- ja korjaustöissä mukaisella tulitöiden valvontasuunnitelmalla tai tulitöihin tehdyllä pysyvällä ohjeistuksella. Tämän opinnäytetyön yhteydessä tutkittavilta yrityksiltä kerättiin tarkasteltavaksi sisäinen pelastussuunnitelma, turvallisuusselvitys, tulitöiden suorittamiseen laaditut ohjeistukset sekä muut turvallisuutta varten laaditut asiakirjat, joita yritykset halusivat tutkijoiden käyttöön antaa. Lisäksi yritysten kanssa yhteistyötä tekeviltä pelastuslaitoksilta pyydettiin ulkoinen pelastussuunnitelma. Ulkoisista pelastussuunnitelmista selvitettiin pelastuslaitoksen varautumista seisokkitilanteen osalta. Tätä opinnäytetyötä varten asiakirjoista tarkasteltiin seisokin aikaiseen toimintaan laadittuja ohjeistuksia. Seuraavissa alakohdissa olen käsitellyt tarkemmin keskeisten turvallisuusasiakirjojen määräytymisperusteita sekä yritysten ja pelastuslaitosten toimittamien turvallisuusasiakirjojen rakennetta kokonaisuutena ja sitä, millä tavalla turvallisuusasiakirjoissa seisokkitilanne on huomioitu.

13 Turvallisuusselvitys Turvallisuusselvitys juontaa juurensa Euroopan Unionin Neuvoston antamasta direktiivistä 96/82/EY, Seveso II direktiivi (Euroopan unionin toiminta, www-lähde; TUKESohje K1-2006). Kansalliselle tasolle direktiivi on saatettu kemikaalilainsäädännön kautta. Velvollisuus laatia turvallisuusselvitys määräytyy vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaan. Laki (390/2005) velvoittaa yritystä osoittamaan toimintaperiaatteensa suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä antamaan tarvittavat tiedot niiden toteuttamiseen tarvittavasta organisaatiosta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä (390/2005, 30 ). Turvatekniikan keskus arvioi toimenpiteiden riittävyyttä sille toimitetun turvallisuusselvityksen perusteella (390/2005, 30 ). Velvollisuus laatia turvallisuusselvitys määräytyy yrityksessä käytettävien kemikaalien ominaisuuksien ja määrän mukaisesti (59/1999, 15 ). Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) määrittelee edelleen tarkemmin velvoitteista laatia turvallisuusselvitys ja määrittelee samalla siihen sisällytettäviä osioita asetuksen 22 :ssä ja liitteessä IV. Turvallisuusselvityksen laatimiseen Turvatekniikan keskus (TUKES) on laatinut ohjeen K Ohjeen kautta TUKES on kirjoittanut auki turvallisuusselvitystä koskevat määräykset ja täydentänyt niitä lisäohjeilla. Ohjeiden lisäksi Tukes voi hyväksyä myös eri toimintamalleja (Tukes-ohje K1-2006, 2). Turvallisuusselvitykset tutkituissa yrityksissä Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten turvallisuusselvityksiä tarkasteltiin nimenomaan seisokkitilanteen osalta. Turvallisuusselvitykset ovat laajoja asiakirjoja, ja niissä on esitetty kattavasti mahdolliset suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat tilanteet. Kuudesta tutkitusta selvityksestä kahdessa oli tunnistettu seisokki ja sen aikana sattuvat toimintavirheet mahdolliseksi suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi tekijäksi. Korjausja kunnossapitotyö yleensä oli kuitenkin tunnistettu lähes kaikissa selvityksissä vaaraa aiheuttavaksi tilanteeksi.

14 14 Yhdessäkään turvallisuusselvityksessä ei oltu tunnistettu esimerkiksi tulitöiden mahdollisesti aiheuttamaa suuronnettomuusriskiä. Tulitöiden aiheuttama vaara oli kuitenkin tunnistettu useimmissa selvityksissä. Tämä on todennäköisesti selitettävissä lähinnä sillä seikalla, että kaikissa tutkituissa yrityksissä työlupajärjestelmät on viety pitkälle ja tulitöiden turvallisuutta valvottiin monilla eri toimenpiteillä. Tulityöt voivat huonosti valvottuna ja toteutettuna olla hyvin mahdollinen suuronnettomuuden aiheuttaja, varsinkin alueella, jolla on suuria määriä palavia kemikaaleja kohteen välittömässä läheisyydessä, esimerkiksi varastosäiliöissä. 2.2 Sisäinen pelastussuunnitelma Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) velvoittaa laatimaan sisäisen pelastussuunnitelman, mikäli teollinen käsittely ja varastointi ovat laajamittaista (390/2005, 28 ). Sisäisen pelastussuunnitelman laatimisesta säädetään tarkemmin vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa (59/1999). Asetuksen 27 velvoittaa toiminnanharjoittajaa laatimaan sisäisen pelastussuunnitelman ottaen huomioon seuraavat tavoitteet: 1. Onnettomuudet rajataan ja hallitaan niiden seurauksien minimoimiseksi sekä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi. 2. Toteutetaan tarvittavat toimenpiteet ihmisten ja ympäristön suojaamiseksi suuronnettomuuksien seurauksilta 3. Varaudutaan onnettomuuksien jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen. Velvoitteesta laatia pelastussuunnitelma säädetään pelastuslain (468/2003) 9 :ssä ja pelastusasetuksen (787/2003) 9 :ssä. Pelastusasetuksen 10 määrittelee pelastussuunnitelmassa selvitettävät tiedot. Pelastuslain mukaista pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, mikäli samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain nojalla laatia pelastus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma (787/2003, 9 ).

15 15 Turvatekniikan keskus on antanut ohjeen sisäisen pelastussuunnitelman laatimisesta (TUKES-ohje K2-2004). Ohje sisältää asetuksen (59/1999) mukaiset velvoitteet sekä listan muista huomioitavista seikoista (TUKES-ohje K2/2004, 1). Ohjeessa mainitut muut havainnot ovat monilta osin samoja, joista on säädetty pelastusasetuksen 10 :ssä. Sisäiset pelastussuunnitelmat tutkituissa yrityksissä Tutkittujen laitosten sisäiset pelastussuunnitelmat noudattivat pääasiallisesti mallia, jossa yrityksessä on laadittu sisäisen pelastussuunnitelman yhteinen osa sekä erikseen osastokohtaiset pelastussuunnitelmat yksittäisille tehdasosastoille. Yksi laitos oli henkilöstömäärältään ja toiminta-alueeltaan niin pieni, ettei osastokohtaisia suunnitelmia ollut perusteltua erikseen tehdäkään. Kuvassa 1 on havainnollistettu sisäisen pelastussuunnitelman rakennetta tutkituissa yrityksissä. Sisäisen pelastussuunnitelman pääosaan on luontevaa liittää myös muut turvallisuuteen laaditut ohjeet, joita yrityksessä on luotu. Tällä menetelmällä turvallisuutta ohjaavat asiakirjat muodostavat helposti käytettävän kokonaisuuden. Tämä on perusteltua myös sellaisissa tapauksissa, joissa yrityksen koko on suuri ja eri tehdasosastoja on paljon laajalla alueella. Tällöin on yksittäisten toimintojen varmentamisen kannalta järkevää laatia osastokohtainen pelastussuunnitelma, jossa esitetään kyseisen tehdasosaston toimenpiteet onnettomuuden sattuessa.

16 16 TEHDASOSASTO PELASTUSSUUNNITELMA TEHDASOSASTO PELASTUSSUUNNITELMA SISÄISEN PELASTUSSUUNNITELMAN PÄÄOSA TEHDASOSASTO PELASTUSSUUNNITELMA TEHDASOSASTO PELASTUSSUUNNITELMA Kuva 1. Esimerkki sisäisen pelastussuunnitelman rakenteesta teollisuuslaitoksissa. Pääosan lisäksi tehdään tarvittaessa osastokohtaisia pelastussuunnitelmia. Seisokkitilannetta ei sellaisenaan ole käsitelty yhdessäkään sisäisessä pelastussuunnitelmassa. Seisokin ajalle oli kuitenkin laadittu turvallisuussuunnitelma erillisenä ohjeistuksena melkein kaikissa laitoksissa. Peruste tämän turvallisuussuunnitelman laatimiseen voi tulla rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (702/2006) (Malmén ym. 2009, 60) tai turvallisuussuunnitelma on laadittu yrityksen oman toimintamallin mukaisesti. Sisäisen pelastussuunnitelman ja osastokohtaisten pelastussuunnitelmien muokkaaminen seisokkitilanteeseen sopivaksi on tarpeellista, jos toiminnoissa tapahtuu seisokin aikana oleellisia muutoksia. Tällaisia muutoksia voivat olla pelastusorganisaatioon varattujen henkilöiden tehtävämuutokset tai muutokset automaattisissa ilmaisin- ja sammutusjärjestelmissä. Pelastussuunnitelmissa määritellään korvaavat toimenpiteet edellä mainittujen toimintojen varmistamiseksi. Osastokohtaiseen pelastussuunnitelmaan on hyvä kirjata myös toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin seisokin ajaksi. Huomioitavaa on esimerkiksi se, miten alueella olevat urakoitsijat siirretään pois vaaran uhkaamalta alueelta ja kenen vastuulle urakoitsijoiden siirtäminen esimerkiksi suojatilaan kuuluu.

17 17 Suunnitteluvaiheen jälkeen tiedetään, mitä töitä milläkin tehdasosastolla tehdään. Erityisvaarallisiin töihin, joita ovat esimerkiksi tulityöt ja säiliötyöt, voidaan tehdä erillinen osio osaston pelastussuunnitelmaan. Esimerkiksi Kilpilahden teollisuusalueella säiliötöitä varten laaditaan tehdaspalokunnan tekemänä erillinen pelastussuunnitelma (apulaispalopäällikkö Jaakko Valtonen , henkilökohtainen tiedoksianto). Kriisiviestintäohjeet sisäisessä pelastussuunnitelmassa Merkille pantavaa sisäisissä pelastussuunnitelmissa oli kriisiviestintään liittyvien ohjeiden suppea käsittely. Tosin on mahdollista, että kriisiviestintäsuunnitelma on rakennettu yrityksissä osana yrityksen kokonaisvaltaista viestintäsuunnitelmaa. Tässä työssä tutkittujen laitosten yleiset viestisuunnitelmat rajattiin tutkittavien asiakirjojen ulkopuolelle ja tarkasteltavana olivat pelkästään sisäisessä pelastussuunnitelmassa olevat kriisiviestintäohjeet, joita TUKES on ohjeistanut kuuluvaksi sisäiseen pelastussuunnitelmaan (TU- KES-ohje K2-2004, kohta 5). Kriisiviestintää on tutkittu laajasti, ja siitä on hyvin kirjallisuutta saatavilla. Kirjallisuuslähteisiin ja tekemiini asiantuntijahaastatteluihin pohjautuen ainakin seuraavat seikat tulisi olla avattuna kaikille laitoksen työntekijöille TUKES-ohjeen lisäksi: 1. Kenelle yrityksen viestintävastuu kuuluu ja miten yrityksen kriisiviestintä on toteutettu. Henkilöstöllä tulisi olla yhteyshenkilöiden ajan tasalla olevat yhteystiedot helposti saatavilla (Karhu ja Henriksson 2008, 43, 61). 2. Millä tavalla yrityksen sisäinen ja ulkoinen viestintä toimii ja mistä työntekijät saavat ajantasaista tietoa onnettomuustilanteessa (Karhu ja Henriksson 2008, 63). 3. Ajan tasalla olevan viestinnän merkitys henkilöstölle ja sidosryhmille onnettomuustilanteessa (HR-viestintäpäällikkö Anne-Mari Repola , henkilökohtainen tiedoksianto). Kriisitilanteessa käytännön ohjeiden tiedottamisen merkitys ja tieto siitä mitä on tapahtunut vältetään lisävahingot. Tiedotusvastuu viestinnän ihmisten lisäksi Jos olet esimies, mikä on tiedotusvastuusi ja kenelle?

18 18 Katkaistaan huhupuheet ja vältetään yleistä hämmennystä Jälkiviestintä Vältetään jatkossa vastaavat vahingot syyt ja seuraukset Selkeällä kriisiviestintäsuunnitelmalla vältetään kohdassa kolme mainitut lisävahingot sekä heti liikkeelle lähtevät huhupuheet. Onnettomuustilanteet tulevat aina yllättäen. Hyvin etukäteen suunniteltu ja harjoiteltu tiedotus tapahtuneesta niin henkilöstölle kuin medialle ja sidosryhmille pienentää asiasta aiheutuvaa kohua, huhua ja lisävahinkoja. Henkilöstön lisäksi kriisitilanteessa tulee aina huomioida myös alueella työskentelevien yhteistyökumppaneiden työntekijöiden tiedottaminen. (HR-viestintäpäällikkö Anne- Mari Repola , henkilökohtainen tiedoksianto.) Viestinnän tulee yrityksen sisällä toimia kriisitilanteessa siten, että välittömästi onnettomuuden sattuessa viestinnän vastuuhenkilöt saavat tiedon tapahtuneesta. Vastuuhenkilöt välittävät tiedon ennalta sovittuja kanavia pitkin organisaation ja verkoston sisällä. Viestin tulee edetä organisaation joka taso huomioiden. Jokaisen kriisitilanteen jälkeen on syytä arvioida, kuinka niin sisäisessä kuin ulkoisessa tiedotusprosessissa onnistuttiin. (HR-viestintäpäällikkö Anne-Mari Repola , henkilökohtainen tiedoksianto.) Suoraan pelastustoiminnassa mukana olevat yrityksen henkilöt ja varsinaiset kriisin aikaiset tiedotuksesta vastaavat henkilöt tulisi ohjeistaa muita kattavammin ja heidän tulisi olla aina tavoitettavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kriisiviestintä on suunniteltu ja toteutettu tavalla, jolla tiedottamisesta vastaavilla ihmisillä on myös varahenkilöjärjestelmä takanaan. Suunnittelun ja ohjeistuksen lisäksi keskeisten kriisitiedotuksesta vastaavien henkilöiden tulisi harjoitella myös seisokkitilanteen aikana sattuvan onnettomuustilanteen aikaista tiedottamista. Harjoittelu on keskeinen osa kriisiviestinnän suunnittelua (Karhu ja Henriksson 2008, 32, 44.) Onnettomuustilanteen alkuvaiheessa turvallisuudesta vastaavien henkilöiden ja pelastustyötä suorittavien henkilöiden tavoittelu on luultavasti medialle tärkeämpää, koska he pystyvät tarjoamaan tarkkaa tietoa itse onnettomuudesta (Rantala 2007, 7). Tämä korostuu varsinkin tilanteissa, joissa media ei ole yrityksen johtoa vielä tavoittanut. Seisokin aikana erityisen haasteen kriisiviestintään voivat tuoda jopa sadat laitoksen alueella työskentelevät ulkopuoliset urakoitsijat. Onnettomuustilanteessa nämä urakoit-

19 19 sijoiden työntekijät ovat todennäköisesti ensimmäisten haastateltavien joukossa tehtaan rajapinnalla heidän poistuessaan tehdasalueelta. Median edustajan näkökulma yrityksen kriisiviestintään Ymmärtääkseni median roolia paremmin, haastattelin tätä opinnäytetyötä varten Sanomalehti Karjalaisen verkkotuottaja Antti Hirvosta. Hirvonen totesi median olevan erittäin tarkka uutisoinnin totuudenmukaisuudesta ja siitä, esitetäänkö uutinen totena vai esimerkiksi silminnäkijän havaintoina. Hirvonen korosti, että media haluaa ohjata itse itseään omassa uutisoinnissa. Mikäli media huomaa, että esimerkiksi yritys pyrkii ohjaamaan uutisointia, iskee media entistä tiukemmin uutisointiin kiinni. Median tiedon tarpeen Hirvonen jakaa kahteen osaan: 1. Raaka fakta. Itseään arvostava media kertoo loukkaantuneiden ja kuolonuhrien määrän, onnettomuuden syyn, vaikutukset lähiympäristöön. virallisena tietona vasta sitten, kun tiedot on saatu virallisista lähteistä. Kaikessa onnettomuusuutisoinnissa media haluaa varmentaa faktat pelastus-, poliisi- tai muilta viranomaisilta, ennen kuin tiedot uutisoidaan totena. 2. Kokijat. Itseään kunnioittava media ei haastattele onnettomuusalueen läheisyydessä liikkuvia ihmisiä missään muussa kuin kokijan ominaisuudessa: miltä tuntui, oliko oma henki vaarassa, miltä alueella näytti. Tällaisen kriisin kokemuksen jakaminen median kautta on oleellinen osa uutisointia. Hirvonen korostaa lisäksi tiedottamisen nopeutta ja täsmällisyyttä. Mikäli kriisiviestintä on median mielestä hidasta tai puutteellista, media alkaa selvittää asioita itse. Mikäli pelastuslaitoksen tiedottaminen ei ole median mielestä riittävää, haastatellaan alueella olevia ihmisiä nimenomaan kokija-tarkoituksessa. Tällöin uutisointi täsmennetään yleensä vahvistamattomana tietona. Median ja yrityksen välistä suhdetta Hirvonen kuvaa monesti ongelmalliseksi. Median rooli ja tehtävä on ottaa asioista selvää ja uutisoida niistä mahdollisimman luotettavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että media haluaa uutisoida myös niistä seikoista, jotka eivät yri-

20 20 tykselle ole aina mieluisia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi laiminlyönnit yrityksen toiminnassa. Näiden uutisoinnissa media on kuitenkin tarkkana ja uutisointi vaatii yleensä toimittajan tarkempaa tietoa kohteena olevasta toiminnasta. Onnettomuustilanteessa Hirvonen kuvaa median kiinnostuksen ja järjestyksen seuraavanlaiseksi: 1. Mitä on tapahtunut? 2. Missä ja milloin? 3. Onko vaaraa ympäristölle? Edellä mainittujen kohtien selvittyä media alkaa selvittää 4. Miksi? Vasta tämän jälkeen media kiinnostuu asioista, kuten 5. Onnettomuuden tarkempi syy- jolloin uutisointiin astuu mukaan ammattitermistö 6. Taloudelliset menetykset 7. Tehtaan toiminnan jatko 8. Muut asiat Hirvonen toteaa, että onnettomuuden alkutilanteessa median kiinnostus kohdistuu pelastusviranomaisten jakamaan tietoon. Vasta tämän jälkeen uutisointi kohdistetaan yrityksen toimintoihin. Mikäli kriisitiedottamista ei ole suunniteltu ja toteutettu nopeasti, avoimesti, aloitteellisesti, rehellisesti, vastuullisesti ja inhimillisesti, voi onnettomuudesta levitä epämääräistä ja väärää tietoa, joka on usein vahingollista yrityksen imagoa ajatellen (Karhu, Henriksson 2008, 27, 29). Väärä tieto voi levitä esimerkiksi ihmisten levittäminä huhuina, olettamuksina sekä omina mielipiteinä. Pelastustoiminnan aikana pelastusviranomaisella on pelastuslain (468/2003) 43 ja 44 nojalla yleisvastuu tiedottamisesta. Tästä syystä on keskeistä, että yritys laatii omat kriisiviestintäsuunnitelmansa yhteistyössä alueen pelastusviranomaisen kanssa. Keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa hätäkeskus lähettää automaattisesti ensitiedotteen medialle (Rantala 2007, 47). Yrityksellä tulisi olla valmiudet vastata tähän välittömään

21 21 median ja kansalaisten tiedon tarpeeseen yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa nopeasti onnettomuuden jälkeen. Kriisitiedottamista ja seisokkiin liittyvää yleistä tiedottamista on käsitelty laajemmin oppaassa Prosessikemikaaleista aiheutuvien vaarojen torjunta seisokkitilanteissa. Suojautuminen ja evakuointi kemikaalionnettomuustilanteessa Tutkimuksen aikana esille nousi myös henkilöstön suojautuminen ja evakuointi mahdollisessa kemikaalionnettomuustilanteessa. Näihin tilanteisiin laaditut ohjeistukset poikkesivat toisistaan monilta osin. Osassa yrityksiä henkilöstön suojautuminen ja evakuointi oli järjestetty erillisen suojatilajärjestelmän avulla. Joissakin laitoksissa erillisiä suojatiloja ei ole määritelty, vaan ohjeistus ohjasi ihmiset etukäteen määritellyille kokoontumispaikoille tai ylempiin kerroksiin. Kattava suojatilajärjestelmä antaa huomattavasti paremman suojan henkilöstölle välittömästi onnettomuuden läheisyydessä kuin siirtyminen alueella mahdollisesti pitkänkin matkan päässä olevalle kokoontumispaikalle. Lisäksi suunniteltu kokoontumispaikka voi olla leviävän kemikaalipilven tai mahdollisen räjähdyksen vaara-alueella. Suojatilojen käyttö helpottaa myös evakuointitilanteessa alueella työskentelevien ihmisten kokoamista ja suojatilojen evakuointijärjestyksen suunnittelua pois vaaran uhkaamalta alueelta. Ihmisten ollessa turvallisessa tilassa jää pelastustoiminnan organisoinnille enemmän aikaa. Tästä esimerkkinä on yhden tutkitun kohteen pitkälle viety malli, jossa kaikkiin suojatiloihin oli suunniteltu ja toteutettu VHF-radiopuhelinyhteys. Onnettomuuden aikana tämä mahdollistaa jatkuvan suojatilan ohjeistuksen, auttaa määrittelemään suojatilakohtaisesti avun tarpeen jokaisessa suojatilassa erikseen ja helpottaa kartoittamaan, ketkä henkilöstöstä ovat vielä vaara-alueella ja tarvitsevat välitöntä pelastustoimen apua. Vastaavasti suojatiloista saadaan tieto siellä jo turvassa olevista henkilöistä. Kulunvalvonnan osalta yleisenä havaintona oli evakuointilanteen haasteellisuus. Seisokkitilanteessa alueella työskentelee mahdollisesti useita satoja ulkopuolisia henkilöitä. Onnettomuustilanteessa osa henkilöstöstä saattaa poistua tehdasalueelta omatoimisesti

22 22 ilman ilmoitusta alueen yhdyshenkilöille. Mikäli alueen rajapinnalta ei saada nopeaa ja luotettavaa tietoa henkilöstön määrästä tehdasalueella, voi tämä johtaa tarpeettomiin yksittäisten henkilöiden etsintöihin tehdasalueen sisällä. Urakoitsijoiden ohjeistuksessa tulisikin painottaa, miten ilmoittautumiset suoritetaan ja kenelle tai mihin pisteeseen tehtaalla ilmoitetaan henkilöstön suojautumisesta. Ohjeistuksen tulisi olla kattavaa, jotta kaikkien poistuminen vaara-alueelta saadaan varmistettua nopeasti ja itse pelastustoiminnan resurssit voidaan kohdentaa oikeisiin painopisteisiin kemikaalionnettomuuden vakiinnuttamiseksi ja vaarattomaksi saattamiseksi. (Lautkaski ja Teräsmaa 2006, ) Suojatilojen riittävyys seisokkitilanteen aikana sattuvissa kemikaalionnettomuuksissa tulisi huomioida jo teollisuuslaitosten turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia laadittaessa. Seisokkitilanteessa ihmisten suojautumismahdollisuuksia ja suojatilojen riittävyyden tarkastelua tulisi tehdä ainakin suurimpien seisokkien yhteydessä. Seisokkitilanneonnettomuuksissa suojatilat saattavat kuormittua huomattavasti normaalikäynnin aikaisia onnettomuuksia enemmän. Tällöin on mahdollista, etteivät varatut suojatilat riitä kaikille suojautuville henkilöille. 2.3 Tulitöiden turvallisuus Tulitöiden turvallisuutta säätelevät pelastuslaki (468/2003), työturvallisuuslaki (738/2002), vakuutussopimuslaki (543/1994), rikoslaki (39/1889, 392/2005) ja valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) (SPEK 2007,16). Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on laatinut oppaan tulitöiden turvalliseen suorittamiseen Tulityöt, tulityöt hanskassa Suomen pelastusalan keskusjärjestön laatimaa opasta tulitöiden suorittamiseen sovelletaan yleisesti myös teollisuuden toiminnoissa. Tulitöiden turvallisuus pohjautuu pitkälle standardiin SFS 5900 Tulitöiden paloturvallisuus asennus-, huolto- ja korjaustöissä. Tulitöiden turvalliseen tekemiseen ohjaavat myös Finanssialan keskusliiton julkaisemat suojeluohjeet tulitöiden ja kattotulitöiden suorittamiseen. Velvoittavuus suojeluohjeiden noudattamiseen keskisuurissa ja suurissa yrityksissä määritellään vakuutussopimuksissa (OTM Juha-Pekka Heikkilä , henkilökohtainen tiedoksianto).

23 23 Standardi SFS 5900 käsittelee tulitöiden turvallisuutta kattavasti ja lähes kaikki tulitöiden turvalliseen suorittamiseen liittyvä ohjeistus pohjautuu kyseiseen standardiin. Standardien käytöstä suuronnettomuusvaarallisissa kohteissa on säädetty vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 135 :ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan Turvatekniikan keskus julkaisee listan niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan lain velvoitteiden täyttyvän. TUKESin standardilistassa ei kuitenkaan ole kyseistä standardia SFS TUKESin julkaisemat standardit eivät ole enää lainsäädäntöön sidottuja, joten niiden käyttö ei ole yrityksiä velvoittavaa. Standardeja noudattamalla yritys voi kuitenkin helpoiten osoittaa Turvatekniikan keskukselle noudattavansa parhaimpia toimintamalleja (Turvallisuusinsinööri Hannu Kononen , henkilökohtainen tiedoksianto). TUKES päivittää listan kerran vuodessa (Yli-insinööri Anne-Mari Lähde , henkilökohtainen tiedoksianto). Tulitöiden suorittamiseen laaditut ohjeet tutkituissa yrityksissä Seisokkitilanteen aikana tulitöiden turvallisuutta ohjeistetaan samoilla perusteilla, joita edellä on mainittu. Tutkimuksessa mukana olleilta yrityksiltä pyydettiin tulitöistä laaditut ohjeistukset. Asiakirjoista tarkasteltiin ohjeiden yleistä rakennetta ja kattavuutta seisokkitilanteen osalta. Seisokkitilanne tuo haasteita tulitöiden turvallisuuteen useiden mahdollisesti yhtäaikaisten tulitöiksi luokiteltujen korjaustöiden vuoksi. Erityisen haasteen muodostavat ohjeistuksien noudattaminen ja niiden kattava valvonta tilanteessa, jossa laaja osa laitosta tai koko laitos on seisokissa ja valvottavia kohteita on runsaasti. Kaikissa tutkituissa laitoksissa oli ohjeistus tulitöiden turvalliseen tekemiseen. Yhdessäkään tulitöiden tekemiseen laaditussa ohjeessa seisokkitilannetta ei oltu ohjeistettu erikseen. Seisokkitilanne olisi hyvä huomioida tulityöohjeistuksissa erikseen, mikäli normaalisti tulityöluvista vastaavat henkilöt ovat seisokin aikana muissa tehtävissä, eivätkä toimi tulityölupavastaavina seisokkitilanteessa. Tulitöihin liittyvä ohjeistus tulisikin laatia siten, että se antaa riittävän selkeät ohjeet laitoksen normaali- ja poikkeustilanteissa. Standardi SFS 5900 ohjeistaa laatimaan tulitöiden valvontasuunnitelman siten, että myös yrityksen erityispiirteet ja ennalta arvaamattomien korjaustöiden vaatimat toimenpiteet vahinkojen torjumiseksi on otettu huomioon (SFS 5900, kohta 4.2). Sei-

24 24 sokkitilanne voidaan mielestäni katsoa tällaiseksi erityispiirteeksi, jolloin ohjeistuksen tulisi myös kattaa seisokin aikana tehtävät työt. Pääsääntöisesti tulitöiden suorittamisesta oli erillinen tulitöiden valvontasuunnitelma, jossa oli käsitelty standardin SFS 5900 kohdan 4.2 mukaiset seikat. Standardin kohdan 4.2 mukaan tulitöiden valvontasuunnitelmassa tulee huomioida seuraavat seikat: kohteet, joissa tehdään tulitöitä tulityöluvan myöntäjä tulityölupakäytäntö tulityötä edeltävät turvallisuustoimet tulityön aikaiset turvallisuustoimet tulityön jälkeiset turvallisuustoimet tulityövartiointi. Tulityökohteet oli tarkastelluissa suunnitelmissa eritelty vakituisiin tulityöpaikkoihin sekä tilapäisiin tulityöpaikkoihin standardin mukaisesti (SFS 5900, 2). Vakituiset tulityöpaikat oli nimetty ja joissain suunnitelmissa niiden sijainti oli esitetty valvontasuunnitelmaan liitetyllä kartalla. Yhdessä laitoksessa vakituiset tulityöpaikat oli lisäksi merkitty itse tehdasalueella erillisellä kilvellä. Tilapäinen tulityöpaikka ja sitä koskevat vaatimukset oli pääsääntöisesti kuvattu standardin SFS 5900 mukaisesti. Tulityölupakäytäntö ja tulityölupien myöntäjät oli kaikissa tutkituissa asiakirjoissa kuvattu joko henkilön tai vakanssin nimellä. Näiltä osin yhtenä parannuskohteena havaittiin yhteystietojen puuttuminen itse valvontasuunnitelmasta. Vain yhdessä suunnitelmassa oli kattava luettelo niistä henkilöistä, jotka vastasivat tulityölupien myöntämisestä osastoittain ja erikseen määritellyissä erityistilanteissa. Yhteystiedot toki löytyvät tehtaalla muutakin kautta, mutta urakoitsijan näkökulmasta olisi luontevinta, että lupamenettelyistä vastaavien henkilöiden yhteystiedot ovat suoraan heille toimitetussa valvontasuunnitelmassa. Tulitöitä edeltävät turvallisuustoimet oli esitetty suoraan valvontasuunnitelmassa kokonaan tai suunnitelmassa viitattiin osittain standardiin SFS Selkeimmin suojaustoimenpiteet tulivat esille niissä suunnitelmissa, joissa toimenpiteet oli kuvattu suoraan

25 25 valvontasuunnitelmassa. Tämä on mielestäni hyvä käytäntö siitä syystä, että valvontasuunnitelma toimitetaan yleensä sopimuksen liitteenä työn suorittajalle. Lisäksi suunnitelma on todennäköisesti työkohteessa mukana sekä urakoitsijan vastuuhenkilöllä että työn suorittajilla. Tässä opinnäytetyössä ei tutkittu, onko urakoitsijoilla SFS 5900 standardi työkohteessa mukana, josta tulityötä suorittavat ja valvovat henkilöt voivat tarkistaa tarvittavat toimet. Tulityön aikaisten ja jälkeisten turvallisuustoimien sekä tulityövartioinnin osalta valvontasuunnitelmat oli pääasiassa laadittu standardin SFS 5900 mukaisesti. Joissain suunnitelmissa viitattiin kyseisen standardin mukaiseen menettelyyn, mutta ohjeistuksia ei erikseen ollut kirjoitettu valvontasuunnitelmaan. Yleisiä havaintoja tutkituista tulityöohjeistuksista Ainoastaan yhdessä tulitöiden valvontasuunnitelmassa oli otettu huomioon tulityöntekijän suojavaatetus. Standardi SFS 5900 tai Finanssialan keskusliiton suojeluohjeet eivät edellytä näitä tietoja valvontasuunnitelmaan kuuluviksi, mutta pidän suojavaatetukseen liittyvää ohjeistusta hyvänä lisänä tulitöiden turvallisuutta ajatellen. Tulityövartijan suojavarustuksesta ei ollut mainintaa yhdessäkään valvontasuunnitelmassa. Edellytyksiä tälle ei edellä mainittujen ohjeistuksien tai standardien kautta ole määritelty. Tulityön tekijän (hitsari) suojavaatetuksesta on käytössä standardi EN ISO 11611:2007 (Työterveyslaitos). Tulityövartija on vastuussa osaltaan tulityön turvallisuudesta ja hän voi joutua alttiiksi kuumuudelle esimerkiksi alkusammutustilanteessa. Suositeltava käytäntö on, että myös tulityövartijalla on vähintään uuden standardin mukainen suojavaatetus tai muu kuumudelta ja tulelta suojaava vaatetus. Joissain laitoksissa osastoilla oli varattuna paloasuja, joiden käyttö on luontevaa myös tulityövartioinnissa. Paloasut, kypärä ja käsineet olivat käytössä yleensä sellaisissa kohteissa, joissa ei ollut varsinaista tehdaspalokuntaa. Tehdaspalokunnan vartioidessa tulityötä suojavaatetus on yleensä paloasu. Pelastussukelluksessa käytettävien paloasujen, tulee olla niitä ohjaavien standardien mukaisia.

26 26 Kahdessa teollisuuslaitoksessa tulityövartijoilla oli lisäksi käytössä erilliset huomioliivit, joiden selkään oli selvästi merkitty tulityövartija. Huomioliivin käyttö selkeyttää tulityövartijan roolia ja poistaa epäselvyyksiä siitä, kuka tulityövartiointia kohteessa suorittaa. Tämä on yksi keino kohdentaa tulityövartioinnin vastuu yhdelle tai useammalle henkilölle niin, että kaikki kohteessa toimivat tietävät, kuka tulityövartiointia suorittaa. Tämä helpottaa myös työkohteissa tilaajan suorittamia valvontakierroksia, koska valvontasuunnitelman mukaisten vartiointiehtojen toteutuminen on helppo todentaa työkohteessa helposti havaittavan huomioliivin johdosta. Tulityönvartijan rooliin, koulutukseen ja toimintamahdollisuuksiin vartioitavassa kohteessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Standardin SFS 5900 mukaan tulityövartijan tulee olla tietoinen sekä työmaakohtaisista vaaroista että tulitöiden vaaroista. Tulityövartijalla tulee olla koulutukseen ja osaamiseen perustuen kyky pysäyttää tulityöt, mikäli vahingon vaara on ilmeinen. Tulityövartijan tulee lisäksi olla koko ajan tietoinen alkusammutuskaluston sijainnista ja pitää alkusammutuskalusto (ks. SFS 5900 kohta 4.2.4) valmiina ja osata käyttää sitä. Lisäksi tulityövartijan tulee tuntea yritys ja osata tehdä hätäilmoitus palon syttyessä (SFS 5900, 5). Näiden standardin SFS 5900 määrittelemien seikkojen lisäksi on aina huomioitava, että tulityövartijalla on riittävä viestivälineistö hätäilmoituksen tekemistä varten. Kemikaalionnettomuustilanteessa on mielestäni luontevaa myös toimintamalli, jossa tulityövartija vastaa tulityötä tekevien henkilöiden turvallisesta siirtymisestä turvaan ja ilmoittaa suojautumisesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Tulitöiden suorittamista räjähdysvaarallisissa Ex-tiloissa oli tutkituissa tulitöiden valvontasuunnitelmissa käsitelty suppeasti. Valtioneuvoston asetuksessa (576/2003) räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta on säädetty yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudesta huolehtia eri työnantajien toimintojen yhteensovittamisesta. Nämä toimenpiteet tulee olla kirjattuna myös räjähdyssuojausasiakirjaan (576/2003, 9 ). Velvollisuudesta räjähdysvaaran selvittämiseen, estämiseen ja suojautumiseen on säädetty lisäksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005, 4 luku).

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y.

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y. TULITYÖSUUNNITELMA 1. VELVOITTAVUUS 2. TULITYÖN MÄÄRITTELY Työturvallisuuslaki ja pelastuslaki velvoittavat yhdistystä/työnantajaa järjestämään tulityöt siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (SUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA

TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 17.9.2015 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 8 TULITÖIDEN VALVONTASUUNNITELMA 1. VELVOITTAVUUS Työturvallisuuslaki, pelastustoimilaki ja kemikaalilaki

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Väestönsuojelua ja poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö

Sisällysluettelo. Väestönsuojelua ja poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö Sisällysluettelo Palo- ja pelastuslainsäädäntö (Suluissa viimeinen muutos) Väestönsuojelua ja poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö Pelastuslaki 379/2011 (928/2015)... 11 yleiset säännökset... 11 yleiset

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

TULITYÖT PUOLUSTUSVOIMISSA

TULITYÖT PUOLUSTUSVOIMISSA TULITYÖT PUOLUSTUSVOIMISSA 25.5.2015 1 Yleistä Asian tarkastelu Ilmavoimallisesta näkökulmasta Puolustusvoimat eivät omista kiinteistöjään Tulityöt Kiinteistöihin kohdistuvat PV:n materiaaliin kohdistuvat

Lisätiedot

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen Yritysturvallisuus 2012 Yritysturvallisuus Turvallisuus yrityksessä: -riskien hallinta -henkilöturvallisuus -paloturvallisuus -tietoturva -taloudellinen turvallisuus -ympäristöturvallisuus -väestönsuojelu

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja

Lisätiedot

TULITYÖT SUOJELUOHJE 2014

TULITYÖT SUOJELUOHJE 2014 TULITYÖT SUOJELUOHJE 2014 28.5.2013 1 TULITYÖT suojeluohje 2014 Sisällysluettelo 1 Suojeluohjeen tarkoitus... 2 2 Suojeluohjeen velvoittavuus... 2 3 Määritelmät... 2 4 Tulityösuunnitelma... 3 5 Tulityöt...

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET

PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET PELASTUSSUUNNITELMA, PALOTARKASTUKSET JA POIKKEUSTILANTEET Lähteet: Maatilojen palontorjunta, FK Finanssialan Keskusliitto http://www.satapelastus.fi/onnettomuuksienehkaisy/valvontatoiminta.html Valvontapäällikkö

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yli-insinööri Kristine Jousimaa 19.5.2015

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yli-insinööri Kristine Jousimaa 19.5.2015 SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yli-insinööri Kristine Jousimaa 19.5.2015 SISÄMINISTERIÖN ASETUS ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOHTEIDEN ULKOISESTA PELASTUSSUUNNITELMASTA Johdanto Pelastuslain 48

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

PÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015

PÄÄTÖS 23.4.2015 6641/31/2014. Metarno Oy. Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI. Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Metarno Oy Ahteentie 1 C 35300 ORIVESI Hakemuksenne 12.9.2014 ja lisäselvitykset 15.2.2015 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varasto, Hämeenlinna Kannila Metarno

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.3.2013 13740/31/2011. A-Louhinta Oy. Rinnetie 70 21840 KARINAINEN. Hakemuksenne 23.12.2011

PÄÄTÖS 4.3.2013 13740/31/2011. A-Louhinta Oy. Rinnetie 70 21840 KARINAINEN. Hakemuksenne 23.12.2011 A-Louhinta Oy Rinnetie 70 21840 KARINAINEN Hakemuksenne 23.12.2011 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Räjähteiden pysyvä varastointi, laajennuslupa A-Louhinta Oy Kyrö (Pöytyä),

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Säilytä tämä tiedote! Turvallisuustiedote

Säilytä tämä tiedote! Turvallisuustiedote Säilytä tämä tiedote! Turvallisuus tiedote Mietoisten seudun asukkaille Turvallisuustiedote 1 Turvallisuustiedote Vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen Mietoisten tehtaalla Tämän Mietoisten seudun asukkaille

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOH- TEIDEN ULKOISESTA PELASTUSSUUNNITELMASTA

SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOH- TEIDEN ULKOISESTA PELASTUSSUUNNITELMASTA SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 2.5.2011 Kristine Jousimaa SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVIEN KOH- TEIDEN ULKOISESTA PELASTUSSUUNNITELMASTA Taustaa Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue

Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 24.10.2012 Hartolan varaston lähialueen asukkaille

TURVALLISUUSTIEDOTE 24.10.2012 Hartolan varaston lähialueen asukkaille Maavoimien Materiaalilaitos Itä-Suomen Huoltorykmentti/Varasto-osasto Hartolan varasto TURVALLISUUSTIEDOTE 24.10.2012 Hartolan varaston lähialueen asukkaille Tämä yleistiedote annetaan vaarallisten kemikaalien

Lisätiedot

Hankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.

Hankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. PÄÄTÖS 1 (4) Hankkija Oy PL 120 27801 SÄKYLÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Päätös laitoksen perustamisesta Hankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tulityökurssi

Tulevaisuuden Tulityökurssi Tulevaisuuden Tulityökurssi 1 Tulityöt 2014-2024 Vuorovaikutteinen osittain, kouluttaja ei aktiivisesti opeta, vaan johtaa keskustelua, pohdintoja Koulutettavat jaetaan heti rooleihin istuttamalla koulutettavat

Lisätiedot

Perusmaksu (sisältää 2h työtä)

Perusmaksu (sisältää 2h työtä) A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Paloturvallisuuskoulutuksen portaat

Paloturvallisuuskoulutuksen portaat Paloturvallisuuskoulutuksen portaat Pelastusalan neuvottelupäivät SN 27 9.-11.12.2009 Riitta Piironen Osaamisen kehittämisen näkymät Henkilöstön kehittämien yrityksissä EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu

Lisätiedot

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas

15.10.2014. Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas 15.10.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 15.10.2014 2 Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

Lisätiedot

Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä. Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11.

Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä. Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11. Tukesin selvitys äänievakuointi- ja kuulutusjärjestelmistä Karoliina Puolanne, Tukes 26.11.2008 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 26.-27.11.2008 Selvitysprojektin taustaa Laki pelastustoimen t laitteista

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy PL 9 28101 PORI STEP Oy:n lupahakemus 18.7.2014, täydennykset 29.8.2014 ja 2.9.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Mietoisten seudun asukkaille

Mietoisten seudun asukkaille Säilytä tämä tiedote! Turvallisuustiedote Mietoisten seudun asukkaille Turvallisuustiedote 1 Turvallisuustiedote Tämän Mietoisten seudun asukkaille jaettavan turvallisuustiedotteen toimittaminen perustuu

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (4) 30.9.2014 572/36/2014. Tikomet Oy. Iskutie 9 40320 JYVÄSKYLÄ. Päätös laitoksen perustamisesta

PÄÄTÖS 1 (4) 30.9.2014 572/36/2014. Tikomet Oy. Iskutie 9 40320 JYVÄSKYLÄ. Päätös laitoksen perustamisesta PÄÄTÖS 1 (4) Tikomet Oy Iskutie 9 40320 JYVÄSKYLÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Päätös laitoksen perustamisesta Tikomet Oy, Iskutie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Paloilmoittimet. Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo. Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo

Paloilmoittimet. Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo. Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo Paloilmoittimet Paloseminaari 17 - Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015, Espoo Palonilmaisualan yhdistys ry Matti Helkamo 1 Palonilmaisualan yhdistys ry Palonilmaisualan yhdistys ry on perustettu

Lisätiedot

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Tutkija, dipl.ins. Saija Varjonen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennetekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen seminaari JULKISIVU 2007 1. Julkisivukorjausten

Lisätiedot

Asunto Oy Siltakyläntie 2

Asunto Oy Siltakyläntie 2 TURVALLISUUS- ja PELASTUSSUUNNITELMA Kiinteistön nimi Asunto Oy Siltakyläntie 2 1. Johdanto Suunnitelman tekemisestä on säädetty pelastuslaissa (468/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa

Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa 1 opas Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa vaaralliset kemikaalit teollisuudessa 2 julkaisutiedot Tekstit: Tukes Kuvat: Lauri Mannermaa (s. 3, 8, 9, 14, 16, 17) Ulkoasu & taitto: Hahmo Design Oy isbn:

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (4) 18.6.2012 1558/342/2012. Best-Hall Oy Kälviän tehdas Yhdystie 3-7 68300 Kälviä. Hakemus. Nestekaasun käyttölaitoksen rakentaminen

PÄÄTÖS 1 (4) 18.6.2012 1558/342/2012. Best-Hall Oy Kälviän tehdas Yhdystie 3-7 68300 Kälviä. Hakemus. Nestekaasun käyttölaitoksen rakentaminen PÄÄTÖS 1 (4) Best-Hall Oy Kälviän tehdas Yhdystie 3-7 68300 Kälviä Hakemus Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Nestekaasun käyttölaitoksen rakentaminen Best-Hall Oy:n Kälviän tehtaan sijainti on: Kokkolan

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot

Porvoon jalostamon syttymätilastot. 1992-2013 Timo Nurkkala, teollisuuspalopäällikkö

Porvoon jalostamon syttymätilastot. 1992-2013 Timo Nurkkala, teollisuuspalopäällikkö Porvoon jalostamon syttymätilastot 1992-2013 Timo Nurkkala, teollisuuspalopäällikkö Syttymät Porvoon jalostamolla 70 60 Seisokki 50 Tulityökoulutus 40 Seisokki Seisokki Seisokki 30 20 10 0 Seisokki Seisokki

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot