Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella"

Transkriptio

1 Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulokset vuodelta 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella Evijärven kunta Kauhavan kaupunki Lappajärven kunta Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

2 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TAUSTATIEDOT Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna Onko teillä lapsia?... 5 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kenen kanssa asutte? Asumismuoto Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta Asunnon varustelutaso ja turvallisuus Asunnossa tehdyt muutostyöt Asunnossa tarvittavat muutostyöt Viestintävälineiden käyttö Arjen teknologian käyttö Liikkuminen kaksi kilometriä pidemmillä matkoilla Matka lähimpiin palveluihin Asuinalueen soveltuvuus ikääntyville Asuinalueen vaaranpaikat C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Arvio omasta terveydestä Terveys edellisvuoteen verrattuna Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat Lääkkeiden käyttö Lääkkeiden käytön määrä sekä lääkedosetin käyttö Alkoholin käyttö Alkoholin käytön määrä Kysely ikäihmisen alkoholinkäytöstä... 25

3 2 26. Tupakointi Hampaat Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Ruokahalu Lämpimän aterian syöminen päivittäin Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Riittävä levon saanti yön aikana sekä nukahtamis-/ unilääkkeiden käyttö Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa Ongelmia portaiden käytössä Kaatuminen viimeksi kuluneen vuoden aikana Näkö Viimeisin näön tarkastus Kuulo Viimeisin kuulon tarkastus Oma arvio muistista Muistin muuttuminen MMSE-testi Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana Mieliala Syyllisyyden tunteet Itsensä tarpeelliseksi tunteminen Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista GDS Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Apuvälineiden käyttö ja tarve D. SOSIAALINEN VERKOSTO JA OSALLISTUMINEN Yhteydenpidon riittävyys Yhteydenpidon muuttuminen Ilojen ja surujen jakaminen... 48

4 3 56. Toimintaan osallistuminen, sen riittävyys sekä esteet osallistumiselle Omaishoitajana toimiminen Yksinäisyyden kokeminen Mieluista ja mukavaa ajankulua E. TOIMEENTULO Toimeentulo Tulojen riittävyys Erilaiset etuudet F. TULEVAISUUS Asiat, jotka antavat sisältöä elämään Huolia tulevaisuuteen liittyen Palvelujen käyttö sekä tarve nyt ja tulevaisuudessa Millaiset ikäihmisten ryhmät ja toiminnat kiinnostavat? Terveiset eri tahoille G. TOIMINTAKYKYTESTI H. KOONTI JA YHTEENVETO Hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä seuranneita asioita Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä sovitut yhteydenotot Hyvinvointia edistävien kotikäyntien ajoittuminen Hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin käytetty aika Haastattelussa mukana muita... 74

5 4 A. TAUSTATIEDOT 1. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella vuonna 2011 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2011 yhteensä 193. Kotikäynneistä 106 (55 %) tehtiin naisille ja 87 (45 %) miehille (Kuvio 1). Kotikäynnit toteuttivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kotihoidon työntekijät. Kotikäynneistä 31 tehtiin Alahärmässä, 30 Evijärvellä, 50 Kauhavalla, 21 Kortesjärvellä, 27 Lappajärvellä sekä 34 Ylihärmässä. Kotikäynnistä kieltäytyi 6 alahärmäläistä, 6 evijärveläistä, 19 kauhavalaista, 1 kortesjärveläinen, 4 lappajärveläistä sekä 7 ylihärmäläistä. Koko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella hyvinvointia edistävistä kotikäyneistä kieltäytyneitä oli yhteensä 43 henkilöä (22 %). Syiksi kieltäytymiselle kerrottiin mm. kiire, oma kunto on niin hyvä tai joillakin niin huono, ettei kotikäyntiä koettu tarpeelliseksi, säännölliset käynnit lääkärillä tai äskettäinen käynti lääkärillä, sukulaisia sosiaali- ja terveysalalla, joiden kautta saa tietoa, kotikäynti ei kiinnosta, haastatteluja on jo ollut tarpeeksi sekä muualla asuminen suurimman osan ajasta. Lisäksi monet kotikäynnistä kieltäytyneistä eivät kertoneet tarkempaa syytä kieltäytymiselleen. Kuvio 1: Vuonna 2011 tehdyt hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75-vuotiaille.

6 5 2. Onko teillä lapsia? 75-vuotiaista 15 prosentilla ei ollut lapsia. 85 prosentilla oli 1 tai useampi lapsi (Kuvio 2). Tavallisimmin haastatelluilla oli 2 lasta. Suurin lasten lukumäärä 75-vuotiaalla oli 9 ja pienin 1. Kuvio 2: Onko teillä lapsia?

7 6 B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 3. Kenen kanssa asutte? Haastatelluista 75-vuotiaista 63 prosenttia asui puolison kanssa (Kuvio 3). Yksin asuvia oli 30 prosenttia. 7 prosenttia ilmoitti asuvansa jonkun muun kanssa. Heistä 8 asui lapsensa kanssa, 5 asui sisarensa tai veljensä kanssa. 1 henkilö asui puolisonsa ja lapsensa kanssa. Kuvio 3: Haastateltujen 75-vuotiaiden taloudet. 4. Asumismuoto Haastatelluista 75-vuotiaista 82 prosenttia asui omakoti- tai maalaistalossa (Kuvio 4). 14 prosenttia asui rivi-, luhti- tai paritalossa. 3 prosenttia haastatelluista asui kerrostalossa, jossa on hissi ja 1 prosentti hissittömässä kerrostalossa. Kuvio 4: Haastateltujen 75-vuotiaiden asumismuodot.

8 7 5. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon Lähes kaikki haastatellut 75-vuotiaat olivat tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa (Kuvio 5). Heistä 70 prosenttia oli hyvin tyytyväisiä ja 28 prosenttia melko tyytyväisiä. 2 prosenttia haastatelluista kertoi olevansa melko tyytymättömiä asuntoonsa. Syitä tyytymättömyyteen olivat asunnon kylmyys, remontin tarve ja se, että talo vaati paljon työtä. Kuvio 5: Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon. 6. Keneltä tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? Kuviosta 6 näkyy, keneltä haastatellut 75-vuotiaat saivat tukea tai apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Monet mainitsivat tuen antajiksi useammankin tahon. Apua tai tukea saatiin tavallisimmin puolisolta (51 %) ja/tai lapsilta (41 %). 16 prosenttia haastatelluista kertoi saavansa apua tai tukea sukulaisilta tai ystäviltä. 10 prosenttia sai apua naapureilta ja 2 prosenttia yksityiseltä yrittäjältä. 1 prosentti haastatelluista 75-vuotiaista mainitsi saavansa apua tai tukea kotona asumiseen liittyvissä asioissa jostain muualta. He kertoivat saavansa apua ystävältä ja lapsenlapselta. 2 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei saa keneltäkään apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Syynä tähän mainittiin se, että omaiset käyvät niin harvoin. 16 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, että ei tarvitse apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa.

9 8 Kuvio 6: Mistä saa tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? 7. Pelkääminen oman turvallisuuden puolesta 75-vuotiailta kysyttiin pelkäävätkö he turvallisuutensa puolesta kotona/pihapiirissä (Kuvio 7a). 95 prosenttia haastatelluista ei pelännyt. 1 prosentti ei vastannut tähän kysymykseen. 5 prosentilla 75-vuotiaista oli erilaisia pelkoja kotona ja pihapiirissä. Pelkoja oli silloin, kun haastateltava oli yksin kotona (2 mainintaa). Haastatelluista 2 mainitsi pelkäävänsä kaatumista ja 2 sivukylillä liikkuvia kaupustelijoita ja muita tuntemattomia kulkijoita. Lisäksi pelättiin liukkautta talvella ja läheisen alkoholinkäyttöä sekä sitä, selviääkö talon töistä. Kuvio 7a: Pelkääminen kotona /pihapiirissä. 94 prosenttia haastatelluista ei pelännyt turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa/liikenteessä, mutta 5 prosentilla pelkoja oli (Kuvio 7b). Pelkäämisen syitä olivat erilaiset liikenteestä johtuvat asiat (5 mainintaa). Pelkoa aiheuttivat myös epävarmuus liikkumisessa (2 mainintaa), kaatumisenpelko (2 mainintaa) ja huimaus. 1 prosentti haastatelluista ei vastannut tähän kysymykseen.

10 9 Kuvio 7b: Pelkääminen kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä. 8. Asunnon varustelutaso ja turvallisuus 75-vuotiailta kysyttiin, onko heidän asunnossaan kuviossa 8 esitellyt varustelutasoon ja turvallisuuteen liittyvät asiat kunnossa. Asunnot olivat varustelutasoltaan pääasiassa hyvin nykyaikaisia. Yhteensä 7 haastatellulta kuitenkin puuttui asunnosta suihku. Heistä 1:llä oli sisäsauna ja 6:lla ainoastaan ulkosauna. Kaikista haastelluista vain 5 prosentilla oli asunnossaan kylpyamme. Sisäsauna oli 88 prosentilla ja ulkosauna 23 prosentilla 75-vuotiaista. Osalla haastatelluista oli sekä sisä- että ulkosauna. Pelkän ulkosaunan omisti 23 haastateltua. Puulämmitteisen uunin, takan, hellan, kiukaan tai muun sellaisen omisti 73 prosenttia haastatelluista. Hätänumero oli puhelimen lähellä 68 prosentilla. Palovaroitin oli toimiva ja oikein sijoitettu miltei jokaisen 75-vuotiaan kodissa, eli yhteensä 94 prosentilla, samoin kuin sähkölaitteet ja - johdot 97 prosentilla. Tukevat taloustikkaat tai emännänjatkos oli tarvittaessa saatavilla 81 prosentilla haastatelluista. 13 prosentilla haastatelluista oli asunnossaan liukkaat lattiat. 17 prosentilla oli kompastumis- tai liukastumisvaaraa aiheuttavia mattoja. 61 prosentilla oli asunnossaan portaita, mutta portaissa oli kaiteet vain 41 prosentilla kaikista haastatelluista. Kulkuväylät olivat sisällä vapaat 97 prosentilla. Pesutilojen ja saunan lattialle oli 33 prosenttia haastatelluista hankkinut liukuesteet. Asunnon kynnykset olivat matalat 87 prosentilla. Sisällä ja ulkona oli riittävä valaistus 99 prosentilla 75- vuotiaista. Kulkuväylät olivat ulkona kunnossa, esimerkiksi talvella hiekoitetut, 92 prosentilla.

11 10 Kuvio 8: Asunnon varustelutaso ja turvallisuus. 9. Asunnossa tehdyt muutostyöt Kuviossa 9 esitetään tehdyt, kotona asumista helpottavat, kiinteät asunnonmuutostyöt 75- vuotiaiden haastateltujen kodeissa. Suurimmalla osalla, eli 73 prosentilla, muutostöitä ei ollut tehty. Yleisin tehty muutostyö oli tukikaiteiden asennus 8 prosentilla sekä kynnysten poisto 7 prosentilla. Lisäksi oli tehty ammeen poisto 4 prosentilla, valaistuksen parantaminen 4 prosentilla, luiskan rakentaminen portaiden tilalle tai viereen 2 prosentilla sekä ovien levennys 1 prosentilla. Haastatelluista 8 prosenttia kertoi, että heidän kotonaan oli tehty jokin muu asunnonmuutostyö. Remonttia oli tehty saunaan ja pesutiloihin (3 mainintaa), koko taloon (2 mainintaa), keittiöön ja wc-tiloihin. Kahdella henkilöllä oli taloon vaihdettu ikkunat ja kahdella lisätty portaisiin kaiteita. Lisäksi oli vaihdettu keskuslämmityskattila, uusittu lattiaa ja kattoa ja madallettu kynnyksiä. Osalla haastatelluista kotona oli tehty useampia muutostöitä ja osalla muutostyöt olivat yksittäisiä. 1 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

12 11 Kuvio 9: Tehdyt, kotona asumista helpottavat, muutostyöt. 10. Asunnossa tarvittavat muutostyöt 83 prosenttia haastatelluista ei kaivannut tällä hetkellä kotiinsa mitään muutostöitä (Kuvio 10). 4 prosenttia kertoi tarvitsevansa tukikaiteita, 3 prosenttia kynnyksen poistoa, 2 prosenttia valaistuksen parantamista, 1 prosentti luiskan rakentamista ja 1 prosentti ovien leventämistä. 2 prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Haastatelluista 75-vuotiaista 10 prosenttia kertoi tarvitsevansa jonkin muun muutostyön tai korjauksen asuntoonsa. Muita asunnonmuutostöitä tarvittiin eniten pesu- tai WC-tiloihin (6 mainintaa). Näitä olivat esimerkiksi WC-remontti, pesutilojen remontti ja suihkutilojen tekeminen sisälle asuntoon. Kaksi henkilöä mainitsi, että saunaan tarvittiin tukikaiteet. Lisäksi tarvittiin ikkunaremontti (2 mainintaa), lattiaremontti (2 mainintaa), vesiputkien siirtäminen pintaan, portaiden madallus, lämmityksen uusiminen, kynnysten madaltaminen, kaide portaisiin ja luiska ulkorappusiin.

13 12 Kuvio 10: Tarvittavat asunnonmuutostyöt. 11. Viestintävälineiden käyttö Haastatelluista 75-vuotiaista 87 prosentilla oli käytössään kännykkä ja 61 prosentilla lankapuhelin (Kuvio 11). Yhteensä 47 prosentilla oli käytössään sekä kännykkä että lankapuhelin, 39 prosentilla pelkästään kännykkä ja 13 prosentilla vain lankapuhelin. 21 prosenttia haastatelluista käytti internettiä ja 15 prosenttia sähköpostia. Kuvio 11: 75-vuotiaiden viestintävälineiden käyttö.

14 Arjen teknologian käyttö 66 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, ettei heillä ole ongelmia uudenlaisen teknologian esim. digiboxin, kodinkoneiden, sirukortinlukijan, pankkiautomaatin tai bensa-automaatin käytössä (Kuvio 12). 1 prosentti haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Noin kolmasosalla eli 34 prosentilla haastatelluista ongelmia uudenlaisen tekniikan kanssa kuitenkin oli. 6 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei käytä uudenlaista tekniikkaa ollenkaan. He eivät edes halunneet opetella käyttöä. Pankkikortin käytössä ongelmia oli 6 prosentilla. 4 prosenttia haastatelluista kertoi, että maksaa aina käteisellä. Rahaa haettiin joko pankista tai pankkiautomaatista. Pankkikortin tunnusluvun muistaminen tuotti myös ongelmia (3 mainintaa). 3 prosentilla haastatelluista ei ollut pankkikorttia ollenkaan. Kännykän käytössä oli ongelmia 6 prosentilla. Kännykän kaikkia toimintoja ei osattu käyttää (4 mainintaa). Erityisesti ongelmia oli tekstiviestin kirjoittamisessa ja lukemisessa (4 mainintaa). Yksi haastatelluista kertoi, että hänellä oli kännykkä, mutta hän ei käyttänyt sitä. Bensa-automaatilla tankkaaminen tuotti ongelmia 5 prosentille haastatelluista. Ongelmia oli myös tietokoneen ja digiboksin käytössä. Kolme haastateltua kertoi, että ongelmia uudenlaisen tekniikan käyttämisessä oli nimenomaan sairauden vuoksi. Kaksi kertoi, että olivat arkoja käyttämään automaatteja, mutta pakkotilanteessa se onnistui. 7 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ilmoitti tarvitsevansa tukea uudenlaisen tekniikan käytössä (Kuvio 12). Haastatellut toivoivat erilaisia kursseja mm. kännykkäkursseja (3 mainintaa), tietokonekursseja (2 mainintaa) ja kortinkäyttökursseja. Monia haastatelluista autettiin ja neuvottiin tekniikan käytössä. Apua saatiin lapselta (4 mainintaa), ystävältä (3 mainintaa) tai puolisolta (2 mainintaa). Kuvio 12: Vaikeuksia arjen teknologian käytössä.

15 Liikkuminen kaksi kilometriä pidemmillä matkoilla Kuvio 13 esittelee haastateltujen 75-vuotiaiden tavallisesti käyttämät liikkumistavat. Yksi haastateltu on voinut mainita useammankin vaihtoehdon. Tavallisin liikkumistapa oli omalla autolla itse ajaen (69 %). 58 prosenttia haastatelluista liikkui kävellen ja 55 prosenttia pyörällä. 27 prosenttia matkusti puolison, sukulaisten tai tuttavien kyydissä. Julkisia kulkuneuvoja tai taksia käytti 7 prosenttia 75-vuotiaista. 2 prosenttia kertoi tarvitsevansa kuljetuspalvelua. Palvelulinjaa tai asiointikuljetusta ei tällä hetkellä käyttänyt kukaan haastatelluista. Osalle kuitenkin annettiin tietoa palveluliikenteestä. Muita liikkumistapoja käytti 4 prosenttia. Heistä potku- tai pyöräkelkalla liikkui 5 henkilöä ja rollaattoria käytti apunaan 4 henkilöä. 1 prosentti haastatelluista kertoi, ettei juuri poistu kotoaan. Syynä tähän oli sairaus. Kuvio 13: 75-vuotiaiden tavalliset liikkumistavat. 14. Matka lähimpiin palveluihin 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka pitkä matka heillä on lähimpiin palveluihin esim. kauppaan, apteekkiin ja pankkiin. 49 prosenttia haastatelluista asui 0 2 kilometrin päässä lähimmistä palveluista (Kuvio 14). 16 prosentilla matkaa kertyi 3 5 kilometriä. 20 prosenttia asui 6 10 kilometrin päässä lähimmistä palveluista. Yli 11 kilometrin matka palveluiden äärelle oli 16 prosentilla 75-vuotiaista. Niistä 75-vuotiaista, jotka ilmoittivat tarvitsevansa kuljetuspalvelua, 33 prosenttia asui 0 2 kilometrin päässä palveluista ja 66 prosenttia 3 5 kilometrin päässä.

16 15 Kuvio 14: Matka lähimpiin palveluihin. 15. Asuinalueen soveltuvuus ikääntyville Haastatelluista 75-vuotiaista 84 prosentin mielestä oma asuinalue soveltui ikääntyville (Kuvio 15). 16 prosentin mielestä oma asuin alue ei sopinut ikääntyville. Heiltä kysyttiin, mitä asuinalueella tulisi muuttaa. 12 prosenttia toivoi, että palvelut (erityisesti kauppa) olisivat lähempänä. Haastatelluista viisi kertoi, että kulkeminen oli hankalaa. Kaksi henkilöä toivoi, että teiden kunnosta pidettäisiin parempaa huolta (esimerkiksi talvella lumen auraus). Lisäksi kerrottiin, että omalla asuinalueella ei asunut muita samanikäisiä ja siellä oli yksinäistä. Kuvio 15: Arvio asuinalueen soveltuvuudesta ikääntyville.

17 Asuinalueen vaaranpaikat Haastatelluista 75-vuotiaista 5 prosentin mielestä omalla asuinalueella ei ollut vaaranpaikkoja. 27 prosenttia kertoi, mitä vaaranpaikkoja omalla asuinalueella oli. Pyörätien puuttuminen koettiin vaaralliseksi monilla teillä (8 mainintaa) esimerkiksi Lappajärvellä Länsirannantiellä ja Vanhalantiellä, Kauhavalla Sippolantiellä, Ylihärmässä Valtatie 19:llä ja Evijärvellä Kantatie 68:lla. Liukkaus ja tien auraamattomuus omalla tiellä aiheutti myös ongelmia talvella (5 mainintaa) esimerkiksi Kauhavalla Kaaritien loppuosa ja Evijärvellä Lähteentie. Muita vaaranpaikkoja olivat: Alahärmässä Valtatie 19: kova liikenne (2 mainintaa), erityisesti Hakolan risteys (2 mainintaa) ja Myllärintien risteys ei noudateta nopeusrajoituksia Sairaalantie kapea ja vilkasliikenteinen Kuoppalantie huonossa kunnossa ja paljon liikennettä Kulnevintien ja Härmäntien risteys: isot, pitkäoksaiset männyt peittävät näkyvyyttä Kauhavalla Rantatie pimeä ja kuoppainen (2 mainintaa) Jylhäntien ja Kauppatien risteys Valtatie 19 risteys Fransuntien ja Ratatien risteys (pitäisi saada liikenneympyrä) Tanelintie muhkurainen, vaikea kävellä Sippolantiellä ei katuvaloja Koppalan mutka Jylhäntiellä: Mutkantie routii ja tulee syviä kuoppia viemäröinnistä johtuen Myntäntiellä ei katuvaloja Kortesjärvellä Kukkolantien ja Jääkärintien risteys: huono näkyvyys Förstintien liittymä: tonttien ja liittymän kohdalla ei noudateta nopeusrajoituksia Pahkakankaan ja Valtatie 63 risteys (toivotaan levikettä ja katuvaloa) Valtatie 63 ja Vistintien risteys (tarvittaisiin levike) Jääkärintien ja Rauhalantien risteysalue vaarallinen erityisesti jalankulkijoille

18 17 Lappajärvellä Länsirannantiellä ajetaan ylinopeutta Hyytisentien ja Vanhalantien risteys vaarallinen erityisesti talvella Kantatie 68 liian kapea Itäkylän kohdalla: Itäkylän risteykseen olisi hyvä saada liikenneympyrä Itäkylässä ajetaan ylinopeutta Ylihärmässä Rannanjärventie kapea ja mutkainen (2 mainintaa) Pöyhösen risteys Pappilankujalta päätielle kääntyminen (liikennemerkki edessä)

19 18 C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 17. Arvio omasta terveydestä Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin heidän omaa arviota terveydestään (Kuvio 16). Hieman alle puolet haastatelluista arvioi terveytensä hyväksi. Heistä 7 prosentin mielestä terveys oli erittäin hyvä ja 42 prosentin mielestä melko hyvä. 44 prosenttia arvioi terveytensä tyydyttäväksi. 7 prosentin arvio terveydestään oli melko huono ja yhdellä haastateltavalla huono. Kuvio 16: Arvio omasta terveydestä. 18. Terveys edellisvuoteen verrattuna Edellisvuoteen verrattaessa 65 prosenttia haastatelluista koki terveytensä pysyneen jokseenkin samanlaisena (Kuvio 17). 10 prosenttia koki terveytensä vähän paremmaksi ja 3 prosenttia paljon paremmaksi. 19 prosentilla terveys oli huonontunut vähän ja 3 prosentilla paljon. Niistä 75-vuotiaista, jotka kokivat terveytensä paljon huonommaksi edellisvuoteen verrattuna, 50 prosenttia arvioi terveytensä tällä hetkellä tyydyttäväksi ja 50 prosenttia melko huonoksi. Vähän huonommaksi terveytensä edellisvuoteen verrattuna arvioineista 22 prosentilla terveys oli oman arvion mukaan tällä hetkellä melko hyvä, 58 prosentilla tyydyttävä ja 19 prosentilla melko huono.

20 19 Kuvio 17: Arvio omasta terveydestä edellisvuoteen verrattuna. 19. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä Viimeisestä lääkärissä käynnistä oli valtaosalla haastatelluista 75-vuotiaista kulunut aikaa alle vuosi (Kuvio 18). 29 prosenttia oli käynyt lääkärissä kuukauden sisällä, 37 prosenttia alle puolen vuoden sisällä ja 17 prosenttia alle vuoden sisällä. 12 prosentilla haastatelluista aikaa oli kulunut yli vuosi. 5 prosentilla aikaa lääkärissä käynnistä oli kulunut niin pitkään, että he eivät muistaneet sen tarkkaa ajankohtaa. Heistä 67 prosenttia koki terveytensä tällä hetkellä melko hyväksi ja jokseenkin samanlaiseksi viime vuoteen verrattuna. 11 prosentin mielestä oma terveys oli tällä hetkellä tyydyttävä, mutta vähän huonompi viime vuoteen verrattuna ja samoin 11 prosentin mielestä tyydyttävä sekä jokseenkin samanlainen viime vuoteen verrattuna. Lisäksi 11 prosenttia koki terveytensä erittäin hyväksi ja jokseenkin samanlaiseksi viime vuoteen verrattuna. Kuvio 18: Aika viimeisestä lääkärin vastaanotolla käynnistä.

21 Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat 92 prosentilla haastatelluista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma (Kuvio 19 a). 8 prosentilla 75-vuotiaista ei ollut mitään sairautta tai vammaa. Kuvio 19 a: Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. Tavallisimpia sairauksia olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, joita oli 68 prosentilla haastatelluista (Taulukko 1). Niitä olivat mm. verenpainetauti (43 %), hyperkolesterolemia (16 %), sepelvaltimotauti (13 %), sydämen rytmihäiriöt (12 %) ja sydämen vajaatoiminta (4 %). Aineenvaihdunnan sairauksia oli 28 prosentilla haastatelluista. Yleisimpiä aineenvaihdunnan sairauksia olivat diabetes (20 %) ja kilpirauhasen sairaudet (8 %). Tuki- ja liikuntaelinsairauksia oli 34 prosentilla haastatelluista. Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista yleisimpiä olivat artroosi (12 %), nivelreuma (9 %) ja osteoporoosi (3 %). 9 prosentilla haastatelluista 75-vuotiaista oli tekonivel joko polvessa (7 %) tai lonkassa (2 %). Syöpäsairauksia oli 14 prosentilla haastatelluista (esimerkiksi eturauhassyöpä 6 prosentilla ja rintasyöpä 3 prosentilla). Neurologisia sairauksia (mm. aivoinfarkti 4 % ja muistisairaudet 3 %) oli 13 prosentilla. Hengityselinsairaus (mm. astma 8 % ja uniapnea) oli 12 prosentilla. Aistinelinsairauksia (mm. kaihi 4 % ja silmänpainetauti) oli 11 prosentilla. Urologisia sairauksia oli 10 prosentilla. Näistä yleisin oli eturauhasen liikakasvu (8 %). Ruoansulatuskanavan sairauksia (mm. refluksitauti ja palleatyrä) oli 7 prosentilla. Muita yksittäisinä esiintyneitä sairauksia oli 8 prosentilla haastatelluista. Tähän ryhmään kuuluivat mm. psyykkiset sairaudet, psoriasis ja allergiat.

22 21 SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET 68 % TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET 34 % AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET 28 % SYÖPÄSAIRAUDET 14 % NEUROLOGISET SAIRAUDET 13 % HENGITYSELINSAIRAUDET 12 % AISTINELINSAIRAUDET 11 % UROLOGISET SAIRAUDET 10 % RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET 7 % MUUT VAMMAT JA SAIRAUDET 8 % Taulukko 1. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. 47 prosentilla haastatelluista sairaudet tai vammat eivät vaikeuttaneet arkipäivässä selviytymistä (Kuvio 19 b). 12 prosenttia haastatelluista jätti kertomatta, vaikeuttivatko sairaudet tai vammat selviytymistä. 41 prosentille haastatelluista sairaudet tai vammat kuitenkin tuottivat erilaisia vaikeuksia. Sairaus aiheutti kipuja 8 prosentille haastatelluista ja väsymystä 4 prosentille haastatelluista. Hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia oli 4 prosentilla. Haastatelluista 3 prosenttia kertoi, että heidän on sairautensa vuoksi vältettävä rasitusta. Samoin 3 prosenttia kertoi, että jalat eivät toimi kunnolla sairauden vuoksi. 2 prosenttia haastatelluista kertoi, että sairaus aiheutti kankeutta. 2 prosenttia kertoi, että sairauden vuoksi piti käydä usein wc:ssä. 2 prosentilla kumartelut ja kyykistelyt eivät onnistuneet ja 2 prosentilla näkökyvyn heikentyminen vaikeutti arkipäivää. Muita mainittuja sairauden aiheuttamia vaikeuksia olivat huimaus (2 mainintaa), muistin heikentyminen (2 mainintaa), hidastuminen (2 mainintaa), rytmihäiriöt ja rintaoireet (2 mainintaa). Kaksi henkilöä kertoi, että eivät sairautensa vuoksi jaksaneet liikkua. Yksittäisiä sairauden aiheuttamia ongelmia olivat tasapainon heikentyminen, nilkan turpoaminen, kun kävelee paljon, heikotus ja pahoinvointi, taloudelliset haitat, masennus sekä selän väsyminen. Eräs haastatelluista kertoi, että sairauden seurauksena kädessä ei ole riittävää tarkkuutta ja eräs kertoi, että pukeutuminen ja riisuutuminen olivat hankalaa. Yksi haastatelluista kertoi sairauden vaikeuttavan kaikkia päivittäisiä toimintoja.

23 22 Kuvio 19 b: Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? 21. Lääkkeiden käyttö Haastatelluista 75-vuotiaista 7 prosenttia kertoi, ettei käytä lääkkeitä ollenkaan (Kuvio 20). 91 prosenttia haastatelluista käytti lääkkeitä. 2 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 20: Säännöllinen lääkitys. 22. Lääkkeiden käytön määrä sekä lääkedosetin käyttö Lääkkeitä käyttävien 75-vuotiaiden päivittäin syömien eri lääkkeiden määrän keskiarvo oli koko Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella 4,1 lääkettä. 62 prosenttia lääkkeitä käyttävistä haastatelluista 75-vuotiasta käytti 1 4 eri lääkettä. 5 9:ää eri lääkettä käytti 35 prosenttia ja yli 10:tä eri lääkettä käytti 4 prosenttia.

24 23 Yli puolella (60 %) niistä haastatelluista 75-vuotiaista, jotka käyttivät lääkkeitä, ei ollut käytössään lääkedosettia (Kuvio 21). 33 prosenttia käytti lääkedosettia. 7 prosenttia lääkkeitä käyttävistä 75- vuotiaista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 21: Lääkedosetti käytössä. Haastatelluista 75-vuotiasta 81 prosenttia (Kuvio 22) arvioi käyttävänsä lääkkeitä sopivasti. Sopivana pidettiin 1 lääkettä (8 %), 2 lääkettä (18 %), 3 lääkettä (21 %), 4 lääkettä (13 %), 5 lääkettä (10 %), 6 lääkettä (9 %), 7 lääkettä (7 %), 8 lääkettä (2 %), 9 lääkettä (3 %), 10 lääkettä (2 %) sekä 11 lääkettä (1 %). Lisäksi sopivana pidettiin sitä, että päivittäin käytettäviä lääkkeitä ei ollut ollenkaan (3 %). 4 prosenttia jätti kertomatta, kuinka montaa lääkettä piti sopivana määränä. 10 prosenttia 75-vuotiaista koki käyttävänsä lääkkeitä liian paljon (Kuvio 22). Liian suurena määränä lääkkeitä pidettiin 2 lääkettä (15 %), 3 lääkettä (10 %), 4 lääkettä (10 %), 6 lääkettä (15 %), 7 lääkettä (10 %), 8 lääkettä (15 %), 9 lääkettä (5 %), 11 lääkettä (5 %) ja 12 lääkettä (5 %). 5 prosentti ei kertonut montaako lääkettä pitää liian paljona. Lisäksi 5 prosenttia piti liian suurena määränä sitä, että päivittäin käytettäviä lääkkeitä ei ollut ollenkaan. 1 prosentti eli yksi 75-vuotias koki käyttävänsä lääkkeitä mielestään liian vähän (Kuvio 22). Hän käytti kahta eri lääkettä päivittäin. Yhteensä 8 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ei kertonut omaa arviotaan lääkkeiden käyttönsä määrästä.

25 24 Kuvio 22: Oma arvio lääkkeiden käytön määrästä. 23. Alkoholin käyttö Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he juovat alkoholia (Kuvio 23). 51 prosenttia kertoi, ettei käytä koskaan alkoholia. 33 prosenttia juo noin kerran kuukaudessa, 12 prosenttia 2 4 kertaa kuukaudessa ja 3 prosenttia 2 3 kertaa viikossa. 2 prosenttia 75-vuotiaista käytti alkoholia 4 kertaa viikossa. Kuvio 23: Alkoholin käyttö. 24. Alkoholin käytön määrä Alkoholin käytön riskirajana yli 65-vuotiailla pidetään 2 annosta alkoholia kerralla sekä 7 annosta alkoholia viikossa. Yksi annos on esimerkiksi pullollinen keskiolutta, lasi viiniä tai grogi. Alkoholia käyttävistä haastatelluista 75-vuotiaista suurin osa käytti alkoholia alle tämän riskirajan (Kuvio 24). 37 prosenttia joi yleensä vähemmän kuin yhden annoksen, 35 prosenttia yhden annoksen ja 21

26 25 prosenttia kaksi annosta alkoholia. 7 prosenttia haastatelluista kertoi käyttävänsä alkoholia tavallisesti kolme annosta tai enemmän. Kuvio 24: Montako annosta alkoholia 75-vuotias yleensä ottaa? 25. Kysely ikäihmisen alkoholinkäytöstä Alkoholia käyttävien 75-vuotiaiden kanssa keskusteltiin tarvittaessa alkoholin käytöstä Ikäihmisen alkoholinkäytön puheeksiottamisen lomakkeen avulla. Heistä 7 prosentin kanssa lomake täytettiin kotikäynnin aikana (Kuvio 25). 93 prosentin kanssa lomaketta ei täytetty kotikäynnillä. Se voitiin kuitenkin jättää kotiin myös itse täytettäväksi. Kuvio 25: Ikäihmisen alkoholin puheeksiottamisen lomakkeen täyttäminen hyvinvointia edistävällä kotikännillä.

27 Tupakointi Suurin osa (93 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei polttanut tupakkaa (Kuvio 26). 6 prosenttia tupakoi. He polttivat puoli askia päivässä (2 mainintaa), 10 savuketta päivässä (2 mainintaa), 13 savuketta päivässä, savuketta päivässä, yhden askin päivässä, 5 10 savuketta päivässä, savuketta päivässä ja piippua puolikkaan rasian päivässä. Kukaan haastateltavista ei kärsinyt passiivisesta tupakoinnista. Kuvio 26: Tupakointi. 27. Hampaat Kuvio 27 kertoo, kuinka suurella osalla haastatelluista 75-vuotiaista oli omat hampaat, osaproteesi tai kokoproteesi. Kokoproteesi oli hieman yli puolella eli 52 prosentilla haastatelluista. Osaproteesi oli 30 prosentilla ja omat hampaat 18 prosentilla 75-vuotiaista. Kuvio 27: Hampaat.

28 Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen Haastatelluista 75-vuotiaista miltei kaikki (95 %) huolehtivat säännöllisesti suuhygieniastaan (Kuvio 28). 5 prosentilla suun hoito ei ollut säännöllistä. Syynä tähän oli se, ettei puhdistaminen ollut tullut tavaksi (3 mainintaa). Haastatelluista yksi kertoi, että syynä pesemättömyyteen oli laiskuus ja yksi kertoi, että joskus hampaiden pesu unohtuu. Kuvio 28: Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen. 29. Aika edellisestä hammashoidossa käynnistä Vastaukset viimeiselle hammashoidossa käynnin ajankohdalle olivat hyvin vaihtelevia (Kuvio 29). 39 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi. 16 prosentilla 1 3 vuotta. Yli kolme vuotta aikaa oli kulunut 21 prosentilla. 24 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista vastasi, että ei muista, koska siitä on kulunut niin kauan aikaa. Kuvio 29: Aika viimeisestä hammashoidossa käynnistä.

29 Ruokahalu Haastatelluista 75-vuotiaista 74 prosentilla oli hyvä ruokahalu ja 22 prosentilla kohtalainen (Kuvio 30). 4 prosenttia vastasi, että heillä on huono ruokahalu. Heistä kolme kertoi, että ruoka ei vain maistunut. Yksi kertoi, että ei tuntenut nälkää. Eräs kertoi, että lääkitys vie ruokahalun ja yksi haastatelluista oli juuri sairastanut mahasyövän ja nyt toipumisvaiheessa ruokahalu oli huono. Kuvio 30: Ruokahalu. 31. Lämpimän aterian syöminen päivittäin Päivittäin lämpimän aterian söi 99 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 31). 1 prosentti kertoi, ettei yleensä syö lämmintä ateriaa päivän aikana. Heistä yksi kertoi, että ei tule vain aikaiseksi syödä lämmintä ateriaa joka päivä. Yhden haastatellun mielestä ruoan ravintosisällöllä oli enemmän merkitystä kuin sillä syökö lämpimän ruoan. Kuvio 31: Lämpimän aterian syöminen päivittäin.

30 Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa Yli 5 lasia nestettä vuorokaudessa joi tavallisesti 93 prosenttia vastaajista (Kuvio 32). 7 prosentilla nesteen nauttiminen jäi alle 5 lasiin vuorokaudessa. Yksi henkilö (0,5 %) jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvio 32: Riittävä nesteen saanti. 33. Riittävä levon saanti yön aikana sekä nukahtamis- /unilääkkeiden käyttö 78 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi saavansa riittävästi lepoa yön aikana (Kuvio 33a). 1 prosentti haastateltavista ei vastannut tähän kysymykseen. 21 prosenttia haastatelluista 75 vuotiaista ei saanut yön aikana riittävästi lepoa. Heistä 7 prosenttia kertoi, että he saivat nukutuksi vain lyhyitä pätkiä (esimerkiksi vessassa piti käydä monta kertaa yön aikana). 5 prosenttia kertoi, että nukahtaminen illalla oli vaikeaa. 4 prosenttia ei saanut nukuttua kipujen vuoksi. Kaksi haastatelluista kertoi nukkuvansa yöllä noin 4 tuntia ja kaksi kertoi, että he eivät saaneet nukuttua, koska murehtivat yöllä asioita. Uneen vaikuttivat myös kuu, jalkojen polttelu yöllä, hikoilu yöllä sekä yölliset äänet. Eräs haastatelluista kertoi, että pieni liike yöllä ( nyppiminen ) häiritsi unta, eikä sopivaa asentoa oikein löytynyt. Haastatelluista yksi kertoi, että päivä ja yö olivat vähän vaihtaneet paikkaa hänen elämässään.

31 30 Kuvio 33a: Riittävä levon saanti yön aikana. Haastatelluista 75-vuotiaista suurin osa (72 %) ei käyttänyt nukahtamis- /unilääkkeitä (Kuvio 33b). Heistä 72 prosenttia kertoi, että saa nukuttua riittävästi ja 18 prosenttia ei saanut riittävästi lepoa yön aikana. 15 prosenttia (Kuvio 33b) haastatelluista 75-vuotiaista kertoi käyttävänsä joskus nukahtamis- /unilääkkeitä. Heistä 72 prosenttia sai yön aikana riittävästi lepoa ja 29 prosenttia ei. 13 prosenttia (Kuvio 33b) 75-vuotiaista kertoi, että käyttää säännöllisesti nukahtamis- /unilääkkeitä. Heistä 73 prosenttia sai riittävästi lepoa yön aikana ja 27 prosenttia ei. 1 prosentti haastatelluista jätti kokonaan vastaamatta nukahtamis- ja unilääkkeiden käyttöä koskevaan kysymykseen. Kuvio 33b: Nukahtamis- /unilääkkeiden käyttö.

32 31 Verrattaessa nukahtamis- /unilääkkeiden käyttöä sekä kaatumistapauksia saatiin seuraavanlaisia tuloksia. Nukahtamis- /unilääkettä joskus käyttävistä 75-vuotiaista viimeksi kuluneen vuoden aikana oli kaatunut 17 prosenttia. Heistä hieman yli puolet oli kaatunut yhden kerran ja muut 2-5 kertaa. Kaatumisia oli tapahtunut sekä sisällä että ulkona. 75-vuotiaat, jotka käyttivät nukahtamis- /unilääkettä säännöllisesti, oli kuluneen vuoden aikana kaatunut 7 prosenttia. Vain yksi heistä oli kaatunut useammin kuin yhden kerran. Kaatumisia oli tapahtunut yhtä paljon sisällä ja ulkona. 34. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he harrastavat hengästyttävää liikuntaa vähintään puoli tuntia päivässä (Kuvio 34). 54 prosenttia haastatelluista liikkui päivittäin ja 33 prosenttia 1 3 kertaa viikossa. 5 prosenttia harrasti liikuntaa vähemmän kuin kerran viikossa. 8 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei harrasta liikuntaa. Syitä tähän olivat sairaus (3 mainintaa), kipu (3 mainintaa), hengästyminen (2 mainintaa) ja laiskuus (2 mainintaa). Lisäksi yksittäisiä mainittuja syitä olivat liikkumisen hankaluus, huonot jalat ja talvella huono sää. Erään haastatellun mielestä liikunta oli turhaa, koska pitää tehdä töitä ja eräs kertoi harrastavansa vain hyötyliikuntaa. Kuvio 34: Hengästyttävän liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia päivässä. 35. Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa Yli puolet (60 %) haastatelluista 75-vuotiaista koki, ettei heillä ollut vaikeuksia liikunnan harrastamisessa (Kuvio 35). Yksi haastateltava (0,5 %) jätti vastaamatta tähän kysymykseen.

33 32 40 prosentilla haastatelluista 75-vuotiaista vaikeuksia kuitenkin ilmeni. Liikunnan harrastamista vaikeuttivat erityisesti kivut (19 %) Eniten kipua esiintyi jaloissa (12 %). Liikunnan harrastamista vaikeuttivat myös sairaus (5 %), hengästyminen (4 %) sekä kävelyn vaikeus ja kankeus (4 %). Muita mainintoja olivat selän ja jalkojen väsyminen (4 mainintaa), huonot sääolosuhteet (4 mainintaa) ja huono tasapaino (3 mainintaa). Myös tekonivelet (3 mainintaa), huono tasapaino (3 mainintaa) ja väsyminen (2 mainintaa) vaikeuttivat liikuntaa. Yksittäisinä liikkumista vaikeuttavina asioina mainittiin hidastuminen, katkokävelyoireet, sydänoireet ja yleinen liikkumisen hankaluus. Kuvio 35: Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa. 36. Ongelmia portaiden käytössä 78 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi, ettei heillä liittynyt ongelmia portaiden käyttöön (Kuvio 36). 22 prosentilla ongelmia oli. Portaiden käyttöön liittyvät ongelmat olivat monenlaisia. Haastatelluista 5 prosenttia kertoi, että portaissa kulkeminen otti polviin. 4 prosenttia kertoi, että portaissa tuli olla kaide, jotta kulkeminen niissä onnistui. 3 prosenttia haastatelluista kertoi hengästyvänsä portaissa. Myös 3 prosentilla oli huimausta. Rappuja alas tultaessa oli vaikeuksia 3 prosentilla. Kolmella haastatellulla oli portaiden käytössä ongelmia jalkojen voimattomuuden vuoksi. Samoin kolme haastateltua kertoi, että vuorotahtiin kulkeminen portaissa ei onnistunut. Jalkakipu vaikeutti kolmen haastatellun portaissa kulkemista. Portaissa aiheuttivat ongelmia myös huono tasapaino (2 mainintaa), hitaus, nilkan huono toiminta ja huono kävely. Yksi haastatelluista kertoi, että ei vain tahdo jaksaa nousta portaita.

34 33 Kuvio 36: Ongelmia portaiden käytössä. 37. Kaatuminen viimeksi kuluneen vuoden aikana 72 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut kaatunut viimeksi kuluneen vuoden aikana (Kuvio 37a). 21 prosenttia haastatelluista oli kaatunut ulkona ja 9 prosenttia sisällä. Sekä ulkona että sisällä oli kaatunut 6 henkilöä (3 %). Viimeisen puolen vuoden aikana ulkona kaatuneista 71 prosenttia oli kaatunut kerran ja 17 prosenttia kaksi kertaa. Kaksi henkilöä oli kaatunut monta kertaa. Yksi henkilö oli kaatunut ulkona kolme kertaa, yksi neljä kertaa ja yksi henkilö viisi kertaa. Yksi ulkona kaatuneista ei kertonut, kuinka monesti oli kaatunut. Sisällä kaatuneista 61 prosenttia oli kaatunut kerran ja 33 prosenttia kaksi kertaa. Yksi henkilö oli kaatunut sisällä kolme kertaa. Kuvio 37a: Kaatuminen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

35 34 43 prosenttia viimeisen vuoden aikana kaatuneista ei ollut satuttanut itseään kaatuessaan (Kuvio 37b). Hieman yli puolet (57 %) kaatuneista kuitenkin oli satuttanut itseään. Mustelmia kaatumisen seurauksena sai seitsemän henkilöä ja haavan kolme henkilöä. Polveaan satutti kaatuessaan neljä henkilöä ja selkänsä kaksi henkilöä. Kipua oli tullut myös lonkkaan, ranteeseen, kylkeen, häntäluuhun ja olkapäähän. Yksi henkilö kertoi satuttaneensa peukalonsa ja yksi oli lyönyt kasvonsa. Murtuma kaatumisen seurauksena oli tullut neljälle henkilölle. Lisäksi kaatumisen seurauksena oli tullut yksi nilkan nyrjähdys ja yksi venähdys. Yksi haastatelluista kertoi, että kaatuessaan hänen lonkkanivelensä oli mennyt sijoiltaan. Kuvio 37b: Satuttiko itsensä kaatuessaan? Niiltä haastatelluilta, jotka olivat kaatuneet viimeisen puolen vuoden aikana, kysyttiin myös omaa arviota siitä, miksi he olivat kaatuneet. 36 prosenttia arvio kaatumisen syynä olleen liukkauden. 15 prosenttia kaatuneista arvioi syyksi oman varomattomuuden tai huolimattomuuden. Neljä haastateltua kertoi, että syynä oli kompastuminen, neljä arveli syynä olleen huimauksen, kolme huonon tasapainon ja kolme jalkojen voimattomuuden tai toimimattomuuden. Muita syitä kaatumiseen olivat jalan takertuminen alustaan (3 mainintaa), epätasainen maasto (3 mainintaa), portaan unohtuminen, kömpelyys, liian äkkinäinen liikkeellelähtö ja väsymys. Eräs haastatelluista mainitsi kaatumisen syyksi huonot silmälasit ja eräs humalan. Yksi haastatelluista kertoi, että oli kaatunut siksi, että jalka ei noussut tarpeeksi. Yksi henkilö ei osannut arvioida kaatumisensa syytä. 38. Näkö 8 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista kertoi näkönsä olevan normaali (Kuvio 38a). 80 prosenttia näki hyvin luku- /silmälaseilla. 11 prosenttia koki näkevänsä huonosti silmälaseillaan. Syynä tähän oli kaihi (6 mainintaa), kostea silmänpohjan rappeuma (4 mainintaa) ja vanhat silmälasit (2

36 35 mainintaa). Yhden haastatellun silmälasit oli juuri uusittu, mutta hän ei ollut niihin tyytyväinen. Yhdellä henkilöllä oli glaukooma, ja hän näki sen vuoksi huonosti. 1 prosentti haastatelluista kertoi olevansa sokeita (Kuvio 38a). Kukaan 75-vuotiaista ei kuitenkaan tarvinnut avustajaa. Ketkään haastatelluista eivät kertoneet, että heillä olisi heikentynyt näkö, mutta ei silmälaseja. Eikä kukaan ollut jättänyt omistamiaan silmälaseja käyttämättä. 1 prosentti jätti vastaamatta näköä koskevaan kysymykseen. Kuvio 38a: Näkö. Haastateltavilta kysyttiin onko heikentyneestä näöstä haittaa päivittäisessä elämässä (Kuvio 38b). Kaikki, jotka olivat kertoneet, että heidän näkönsä oli normaali tai he näkivät hyvin luku- /silmälaseilla, jättivät tämän kysymyksen väliin. Sen vuoksi 89 prosentilla haastatelluista vastaukseksi tähän kysymykseen tuli ei mainintaa. 7 prosenttia 75-vuotiaista koki, ettei heikentynyt näkö haitannut heidän päivittäistä elämäänsä. 5 prosentille heikentynyt näkö tuotti vaikeuksia. Heikentynyt näkö haittasi eniten lukemista (6 mainintaa). Lisäksi heikentynyt näkö vaikeutti tv:n katselua. Yksi kertoi, että asiointi oli vaikeaa ja kotityöt hankalia, koska ei näe kunnolla koneiden säätimiä. Kuvio 38b: Haittaa heikentyneestä näöstä päivittäisessä elämässä.

37 Viimeisin näön tarkastus 49 prosentilla haastatelluista näkö oli tarkastettu vuoden sisällä (Kuvio 39). 1 3 vuoden sisällä näkö oli tarkastettu 28 prosentilla. 18 prosentilla näön tarkastamisesta oli kulunut yli kolme vuotta. 5 prosenttia haastatelluista ei pystynyt määrittelemään viimeisen näön tarkastuksen ajankohtaa, koska siitä oli kulunut niin kauan. 1 prosentti 75-vuotiaista vastasi, ettei näköä ole koskaan tarkastettu. Kuvio 39: Aika viimeisestä näön tarkastuksesta. 40. Kuulo Haastatelluista 75-vuotiaista 61 prosenttia koki kuulonsa olevan normaali (Kuvio 40a). 8 prosenttia kuuli hyvin kuulolaitteen avulla. 30 prosentilla kuulo oli heikentynyt, mutta heillä ei ollut kuulolaitetta. 2 prosenttia 75-vuotiaista kertoi, ettei käytä omistamaansa kuulolaitetta. Syynä tähän oli se, että kuulolaite oli hankala laittaa korvaan, sitä oli hankala käyttää silmälasien kanssa tai se kohisi. Kukaan vastaajista ei ollut kuuro tai tarvinnut tulkkipalveluja. Kukaan ei myöskään vastannut että olisi kuullut huonosti omistamallaan kuulolaitteella. Kuvio 40a: Kuulo.

38 37 Kuvio 40b esittelee tuloksia siitä, oliko heikentyneestä kuulosta haittaa haastateltavan päivittäisessä elämässä. Kaikki, jotka kertoivat, että heidän kuulonsa oli normaali tai he kuulivat hyvin kuulolaitteella, jättivät tämän kysymyksen väliin. Sen vuoksi 69 prosentilla haastatelluista tuli vastaukseksi ei mainintaa. Heikentyneestä kuulosta ei ollut haittaa 24 prosentille haastatelluista. Sen sijaan 6 prosentin päivittäistä elämää heikentynyt kuulo haittasi. Haastatellut 75-vuotiaat kertoivat, että melussa ja hälyssä on vaikea kuulla (4 mainintaa) ja väkijoukossa äänet sekoittuivat (3 mainintaa). Yksi haastatelluista kertoi, että sosiaaliset tilaisuudet olivat heikon kuulon vuoksi hankalia. Yksi kertoi, että ei kuule esimerkiksi puhelimen ääntä, jos nukkuu niin, että huonompi korva oli päälläpäin. Yksi haastatelluista kertoi, että ei aina kuule tavallista puhetta ja yksi kertoi, että ei saa hiljaisesta puheesta selvää. Eräs haastatelluista kertoi, että pitää puhua kohden. Yksi haastatelluista kertoi kärsivänsä tinnituksesta. Kuvio 40b: Haittaa heikentyneestä kuulosta päivittäisessä elämässä. 41. Viimeisin kuulon tarkastus Haastatelluista 43 prosenttia ei muistanut, milloin heidän kuulonsa oli viimeksi tarkastettu, koska siitä oli kulunut niin pitkä aika (Kuvio 41). 21 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi, 6 prosentilla 1 3 vuotta ja 14 prosentilla yli kolme vuotta. 15 prosentilla 75-vuotiaista kuuloa ei ollut koskaan tarkastettu. Heistä valtaosa (72 %) koki, että kuulo on normaali ja 29 prosenttia, että kuulo on heikentynyt. 2 prosenttia jätti vastaamatta kuulon tarkastusta koskevaan kysymykseen.

39 38 Kuvio 41: Aika viimeisestä kuulon tarkastamisesta. 42. Oma arvio muistista Haastateltavia 75-vuotiaita pyydettiin arvioimaan omaa muistiaan (Kuvio 42). Heistä 61 prosenttia koki muistinsa tyydyttäväksi. 35 prosenttia arvioi muistinsa hyväksi. 4 prosenttia kertoi muistinsa olevan huono. Heistä 25 prosentilla MMSE-testin tulos oli pisteiden perusteella normaali, 38 prosentilla tulos viittasi lievään kognitiiviseen heikentymiseen ja 25 prosentilla lievään dementiaan. Lisäksi yksi muistinsa huonoksi arvioineista haastatelluista ei halunnut, että hänelle tehdään MMSE-testiä. 1 prosentti jätti vastaamatta muistin omaa arviointia koskevaan kysymykseen. Kuvio 42: Oma arvio muistista.

40 Muistin muuttuminen Haastatellut 75-vuotiaat arvioivat, onko heidän muistinsa muuttunut viime aikoina (Kuvio 43). 2 prosenttia haastateltavista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 1 prosentti vastasi, että muisti on muuttunut paremmaksi. 79 prosenttia kertoi, että muisti on pysynyt samanlaisena. 18 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista koki muistinsa muuttuneen huonommaksi viime aikoina. Kuvio 43: Oma arvio muistin muuttumisesta viimeaikoina. 44. MMSE-testi Hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä testattiin muistia MMSE-testin avulla. 94 prosentille 75- vuotiaista testi tehtiin ja 6 prosentille ei (Kuvio 44). Useat haastateltavista, joille MMSE-testiä ei hyvinvointia edistävän kotikäynnin aikana tehty, olivat tehneet testin lähiaikoina jossakin muualla. MMSE-testin maksimipistemäärä on 30. Tulos voi viitata lievään kognitiiviseen heikentymiseen, jos testin tulos on pistettä ja lievään dementiaan, jos tulos on pistettä. MMSE-testissä haastateltujen 75-vuotiaiden alhaisin saama pistemäärä oli 9 pistettä ja korkein 30 pistettä. 57 prosentilla tulos oli normaali, 36 prosentilla tulos viittasi mahdolliseen lievään kognitiiviseen heikentymiseen, 7 prosentilla lievään dementiaan ja 1 prosentilla vaikeaan dementiaan. Niistä haastatelluista, jotka kokivat muistinsa huonoksi sekä muistin muuttuneen viime aikoina huonommaksi (yhteensä 7 haastateltavaa), 14 prosentilla MMSE-testin tulos oli normaali. 43 prosentilla tulos viittasi mahdolliseen lievään kognitiiviseen heikentymiseen ja 29 prosentilla lievään dementiaan. Lisäksi yksi ei halunnut tehdä MMSE-testiä.

41 40 Kuvio 44: MMSE -testi tehty. 45. Elämänmuutokset viimeisen kahden vuoden aikana Haastateltavilta 75-vuotiailta kysyttiin, onko heidän elämässään tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana oleellisia muutoksia. Ne saattoivat olla sekä positiivisia että negatiivisia (Kuvio 45). Hieman yli puolella (59 %) haastatelluista mitään oleellisia elämänmuutoksia ei ollut tapahtunut. 41 prosenttia 75-vuotiaista oli kokenut oleellisia elämänmuutoksia. Muutoksia olivat läheisen kuolema (17 %), läheisen sairastuminen (12 %), lastenlapsen tai lastenlasten lapsen syntymät (12 %) ja oma sairastuminen (5 %). Muita esille tulleita elämänmuutoksia olivat puolison siirtyminen laitoshoitoon (3 mainintaa), läheisen avioero (3 mainintaa) ja läheisen muutto (2 mainintaa). Yksittäisinä mainintoina tulivat esille muun muassa lapsenlapsen ylioppilasjuhlat, pojan muuttaminen pois kotoa ja tyttären työpaikan muuttuminen kauemmaksi. Kuvio 45: Viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneet tärkeät elämänmuutokset.

42 Mieliala Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, millaiseksi he kokevat mielialansa tällä hetkellä (Kuvio 46). 57 prosenttia koki mielialansa hyväksi ja 40 prosenttia kohtalaiseksi. 3 prosenttia koki mielialansa masentuneeksi. Heistä 83 prosentille oli tapahtunut elämässä viimeisen kahden vuoden aikana oleellisia negatiivisia muutoksia. 83 prosenttia itsensä masentuneeksi kokeneista sai MMSEtestissä lievään kognitiiviseen heikentymiseen viittaavan tuloksen. Kuvio 46: Mielialan kokeminen. 47. Syyllisyyden tunteet 91 prosenttia haastatelluista ei kokenut syyllisyyden tunteita (Kuvio 47). 9 prosentilla oli syyllisyyden tunteita usein. Heistä 71 prosenttia koki mielialansa kohtalaiseksi ja 29 prosenttia masentuneeksi. Kuvio 47: Syyllisyyden tunteita.

43 Itsensä tarpeelliseksi tunteminen Haastatelluista 75-vuotiaista itsensä tarpeelliseksi tunsi 93 prosenttia (Kuvio 48). 7 prosenttia haastatelluista ei kokenut itseään tarpeelliseksi. Heistä 29 prosenttia koki mielialansa tällä hetkellä hyväksi, 57 prosenttia kohtalaiseksi ja 14 prosenttia masentuneeksi. Kuvio 48: Itsensä tarpeelliseksi tunteminen. 49. Luopuminen tärkeistä asioista tai harrastuksista 65 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut luopunut itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista (Kuvio 49). 35 prosenttia oli kuitenkin joutunut luopumaan itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista. Suurin syy siihen, miksi oli luovuttu tärkeistä asioista tai harrastuksista oli sairaus (11 %). Esimerkiksi reuma, sydänsairaus, näkösairaus ja huonontunut kuulo vaikuttivat harrastuksesta luopumiseen. 11 henkilöä kertoi, että eivät vain jaksa tai viitsi enää harrastaa mitään. Liikuntakyvyn aleneminen oli syynä harrastuksista luopumiseen neljällä henkilöllä. Haastatelluista neljä kertoi, että kulkeminen oli hankalaa tai kyyditys puuttui, ja harrastus oli sen vuoksi täytynyt lopettaa. Neljä henkilöä kertoi syyn harrastuksesta luopumiseen olevan kaverin puute. Yksin ei viitsi lähteä. Kolme henkilöä koki olevansa liian vanhoja harrastamaan. 2 haastatelluista kertoi, että harrastus ei enää kiinnostanut ja 2 kertoi, että he olivat joutuneet luopumaan harrastuksestaan puolison sairauden vuoksi. Niistä haastatelluista 75-vuotiaista, jotka olivat joutuneet luopumaan itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista, 47 prosenttia koki mielialansa hyväksi, 49 prosenttia kohtalaiseksi ja 4 prosenttia masentuneeksi. 87 prosenttia itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista luopumaan joutuneista koki itsensä tarpeelliseksi ja 13 prosenttia tarpeettomaksi.

44 43 Kuvio 49: Luopuminen itselle tärkeistä asioista tai harrastuksista. 50. GDS-15 Hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä tehtiin tarvittaessa GDS-15 -testi eli myöhäisiän depressioseula. Jos testin tuloksena on yli 6 pistettä, antaa se aihetta depressioepäilyyn. Testi tehtiin 10 prosentille haastatelluista 75-vuotiaista (Kuvio 50). Yhteensä 4 haastateltavalla tulos ylitti 6 pistettä. Kuvio 50: GDS-15 testi tehty.

45 Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Päivittäisistä toiminnoista selviytymistä kysyttiin 11 eri kysymyksellä, samoin avuntarvetta ja sitä, kuka auttaa näissä toimissa. Perustoiminnoissa haastatelluista 75-vuotiaista 1 prosentti sai syömisessä apua puolisoltaan. Peseytymisessä apua tarvitsi 3 prosenttia. He saivat apua puolisoltaan. Yksi henkilö kertoi saavansa apua peseytymisessä tyttäreltään. Myös pukeutumisessa, mm. kengännauhojen sitomisessa, apua tarvitsi 3 prosenttia haastatelluista. Pukeutumisessa auttoi puoliso. Yksi haastatelluista mainitsi tarvitsevansa apua pukeutumisessa ja peseytymisessä, mutta ei kertonut kuka auttaa ja miten. Yksi henkilö sai apua vuoteesta ylösnousuun puolisoltaan. Sisällä liikkumisessa kaikki selviytyivät itsenäisesti. Sen sijaan ulkona liikkumisessa 3 prosenttia tarvitsi jonkinlaista apua. Kolme haastatelluista kertoi saavansa apua puolisolta. Yksi heistä käytti apuna myös rollaattoria. Yksi henkilö käytti ulkona liikkumisen apuvälineenä sekä rollaattoria että keppiä tarpeen mukaan. Yksi kertoi tarvitsevansa toisen ihmisen apua ulkona liikkuessaan. Varpaan kynsien leikkaamisessa apua tarvitsi 18 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista. Yleisimmin apua saatiin jalkahoitajalta (13 mainintaa). Lisäksi apua antoivat puoliso (10 mainintaa), sukulainen (3 mainintaa), kotihoito (2 mainintaa) ja lapsi (2 mainintaa). Seitsemän haastateltua kertoi, että he tarvitsivat apua varpaankynsien leikkaamisessa, mutta eivät kertoneet, kuka heitä auttoi. Haastatelluista 8 prosenttia tarvitsi apua lääkkeiden ottamisessa ja annostelussa. Apua saatiin puolisolta (11 mainintaa), kotihoidolta (4 mainintaa) ja lapselta. Yksi haastatelluista kertoi tarvitsevansa apua lääkkeiden ottamisessa ja annostelussa, mutta ei kertonut, kuka häntä auttoi. Ruoan valmistamisessa apua tarvitsi 18 prosenttia haastatelluista. Ruoan valmistuksessa auttoi yleisimmin puoliso (20 mainintaa). Yhdessä puolison kanssa ruokaa laittoi 6 henkilöä. Sisar auttoi kolmea henkilöä ja tytär yhtä. 2 henkilöä kertoi käyttävänsä ateriapalvelua ja 2 henkilöä kävi syömässä kodin ulkopuolella. Yksi henkilö ei kertonut, kuka häntä auttoi ruoan valmistamisessa. Kevyissä kotitöissä, kuten imuroinnissa, pyykinpesussa ja tiskauksessa, apua tarvitsi 18 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista. He saivat apua puolisolta (18 mainintaa), lapselta (3 mainintaa), sisarelta, naisystävältä, ex-puolisolta ja lapsenlapsilta. 6 henkilöä kertoi tekevänsä kotitöitä yhdessä puolisonsa kanssa. Haastatelluista 4 kertoi tarvitsevansa apua kotitöissä, mutta he eivät kertoneet, kuka heitä auttoi. 40 prosenttia haastatelluista kertoi tarvitsevansa apua raskaissa kotitöissä. Apua tarvittiin erityisesti lumen luonnissa ja nurmikon leikkuussa. Apua saatiin puolisolta (40 mainintaa), lapsilta (16 mainintaa), yksityiseltä yrittäjältä (6 mainintaa), sisarelta tai veljeltä (5 mainintaa), naapurilta (5 mainintaa), ystävältä (3 mainintaa), miniältä, lapsenlapselta ja ex-vaimolta. 9 henkilöä ei kertonut, keneltä sai apua raskaissa kotitöissä. Raha-asioissa apua tarvitsi 10 prosenttia haastatelluista. Heitä auttoivat puoliso (13 mainintaa), lapset (3 mainintaa) ja sisko. Kolme haastateltua ei kertonut, kuka heitä auttoi raha-asioissa.

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton.

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvä omaishoitaja Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuud hyvinvointi- ja terveystarkastukse. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvinvointi- ja terveystarkastuks tavoittea on terveyd

Lisätiedot

SASTAMALA. Aarnontie 17 A, SASTAMALA Puh. (03) , Fax (03)

SASTAMALA. Aarnontie 17 A, SASTAMALA Puh. (03) , Fax (03) SASTAMALA Yhteenvetoa hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä (heko) Sastamalan perusturva-kuntayhtymän alueella vuosina 27-212 ( entiset ehko-käynnit). Aarnontie 17 A, 382 SASTAMALA Puh. (3) 52 11, Fax

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 %

Palvelujen piirissä. Ei haastateltu/ kieltäytyi 309 n. 8 % n. 22 % 59 n.10 % n. 19 % 54 n.15 % n. 7,5 % HEHKO hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2014 Kotikäynti ja haastattelu toteutettiin savonlinnalaisille, jotka täyttivät haastatteluvuoden aikana 75 vuotta ja eivät olleet vielä säännöllisten kunnallisten

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013.

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit 2013. Kohderyhmään kuuluvia oli 66, käynnin otti vastaan 38 henkilöä = 57%. Vuonna 2012 käyntejä tehtiin 54, 74 kohderyhmään kuuluvaa, joista 20 kieltäytyi (27%)(vuonna

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma

Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa (hoidettavaa) koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Kotona asumisen haasteita ja kehittämistoiveita Korjausneuvonnan asiakkaiden asumiskyselyn tuloksia

Kotona asumisen haasteita ja kehittämistoiveita Korjausneuvonnan asiakkaiden asumiskyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Kotona asumisen haasteita ja kehittämistoiveita Korjausneuvonnan asiakkaiden asumiskyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

RAND Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen? 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen? RAND - 36 1. Erinomainen 2. Varsin hyvä 3. Hyvä 4. Tyydyttävä 5. Huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen?

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.9.2013 Taltionumero 3057 Diaarinumero 1828/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit

Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit 2 Inarissa vuonna 2015 Inarin sosiaali- ja terveyslautakunta 7.6.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut:

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut: 1 Jämsän kaupunki HAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi OMAISHOIDON TUKI Vammaispalvelut Kelhänkatu 3 42100 JÄMSÄ Hakemus saapunut: Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005)

Lisätiedot

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (heko) Helsingissä

Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (heko) Helsingissä Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (heko) Helsingissä Esityksen kulku taustaa 75 vuotta täyttävien tilaisuudet 85 vuotta täyttävien kotikäynnit tilastotietoa 85 vuotta täyttäneiden kotikäynneistä vuodelta

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana

Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana Espoon kotihoito iäkkäiden asiakkaiden omaisten arvioimana Espoon vanhuspalvelujen tuloksellisuus projekti Osaraportti IV Marja Vaarama, Taija Hämäläinen ja Lauri Ylönen Espoon kaupunki ja Stakes Espoon

Lisätiedot

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)

LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Kotikuntoutustiimit Oivassa

Kotikuntoutustiimit Oivassa Kotikuntoutustiimit Oivassa Toiminnan taustaa Toiminnassa reilun vuoden Kaksi kotikuntoutustiimiä: Eteläinen tiimi (HoHäKä) 2 fysioterapeuttia ja 6 hoitajaa Pohjoinen tiimi (AsPa) Fysioterapeutti ja 4

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Palautus: Toimintakeskus Porkkapirtti

Palautus: Toimintakeskus Porkkapirtti HAKEMUS KUNTOUTUSRYHMIIN / VETERAANIKUNTOUTUKSEEN Palautus: Toimintakeskus Porkkapirtti Porkkatie 2 B, puh. 0400 169 904 Hakemus saapunut: / 20 Henkilötiedot Nimi: Henkilötunnus: Osoite ja puh: Lähiomaisen

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Quality of Life Questionnaire

Quality of Life Questionnaire Quality of Life Questionnaire Qualeffo-41 (10 December 1997) Users of this questionnaire (and all authorized translations) must adhere to the user agreement. Please use the related Scoring Algorithm. A

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement.

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement. International Osteoporosis Foundation QUALITY OF LIFE QUESTIONNAIRE Qualeffo-41 (10 December 1997) International Osteoporosis Foundation Copies of this questionnaire and authorized translations can be

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ

KULJETUSPALVELUHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ Vammaispalvelu KULJETUSPALVELUHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ Sukunimi ja etunimet Hkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja postitoimipaikka Puhelin Perhesuhde naimaton avio-/avoliitossa eronnut leski Ha kuljetuspalvelua

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

ASIAKASHAKEMUS AVUSTAJAKOIRIEN ITSEKOULUTUSPROJEKTI

ASIAKASHAKEMUS AVUSTAJAKOIRIEN ITSEKOULUTUSPROJEKTI 1 Avustajakoiraa tarvitsevan henkilön nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Hakemuksen täyttöpäivämäärä Hakijan syntymävuosi Oletko käynyt Invalidiliitto ry:ssä avustajakoirahaastattelussa?

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot