TTS LYHYESTI. Sisällys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TTS LYHYESTI. Sisällys"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 TTS LYHYESTI T TS on valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, jonka palveluksessa on 185 työntekijää ja liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Toimintaajatuksenamme on parantaa yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia kehittämällä niiden osaamista. Olemme keskittyneet niille ydinaloille, joilla meillä on vahva osaaminen. TTS muodostuu kahdesta tulosyksiköstä, TTS tutkimuksesta ja TTS koulutuksesta. Lisäksi tulosyksiköiden asiakaskeskeistä toimintaa tukevat tukipalveluyksiköt. 2 TTS LYHYESTI 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sisällys 4 TTS KOULUTUS, Rajamäki, Vantaa ja Sammatti 6 Auto- ja pienkoneala 8 Kuljetusala 10 Logistiikka-ala 12 Maarakennusala 14 Puu- ja sisustusala 16 Puutarha-ala 18 Yrityspalvelu 20 TTS KOULUTUS, Lönnrot Opisto 22 Matkailuala 23 Ravintola-ala 24 Kuluttajapalveluala 25 TTS Lounasravintolat 26 TTS TUTKIMUS 28 Luonnonvara-ala 30 Kodin toiminnallisuus, teknologia ja palvelut 2 32 Organisaatio 34 Jäsentoiminta 36 Talouslukuja

3 Toimitusjohtajan katsaus TTS:n 84. toimintavuosi V uonna 2007 aloitettiin edellisenä vuonna päätetyn strategian mukainen toiminta sekä uudella organisaatiorakenteella että strategian jalkauttamisessa suunnitelluilla toimenpiteillä. Kertomusvuoden aikana organisaatiorakennetta kehitettiin ja tarkennettiin toimintojen tehostamiseksi. Rakenteen kehittäminen ja tehostaminen tulee edelleen olemaan välttämätöntä toiminnallisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimintoja ohjattiin ja kehitettiin BSC:n mukaisesti asiakasnäkökulman, sisäisen tehokkuuden, talouden sekä kehittymisen ja oppimisen näkökulmista. Toimintojen uudistaminen strategian mukaiseksi näkyi sisäisen koulutuksen huomattavana lisääntymisenä. Työllisyyden paraneminen johti useilla aloilla työvoiman saatavuuden heikkenemiseen ja jopa työvoimapulaan. Tämä näkyi TTS:n koulutustoiminnassa erityisesti niin sanotun rekrytointikoulutuksen ja yritysyhteishankintakoulutuksen kasvuna. Koulutustoiminnan kehittämisessä painottui erityisesti yhteistyö eri oppilaitosten ja yritysten kanssa. TTS koulutus toimi aktiivisesti joko partnerina tai koordinaattorina useissa Opetushallituksen kehittämisprojekteissa. Kertomusvuonna perustettiin osakeyhtiö TTS Kehitys Oy liiketoiminnallisesti tapahtuvien koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluiden markkinoinnin ja toiminnan tehostamiseksi. TTS on osakkaana ajoneuvosimulaattoreita kehittävässä ja markkinoivassa STC Simulator Training Oy:ssä. Yhteistyössä kyseisen yrityksen kanssa kehitettiin simulaattorikäyttöön soveltuvia koulutusohjelmia. Kertomusvuonna ostettiin STC Simulator Training Oy:ltä jo aiemmin omassa vuokrakäytössämme ollut linja-autosimulaattori. Tarmo Luoma toimitusjohtaja Tutkimusorganisaatiot uudistettiin kertomusvuoden alussa. Tutkimustoiminta rakennettiin tiimiorganisaatioiden varaan. Tiimimäisen toimintatavan kehittäminen oli yksi keskeisimmistä tutkimusalojen kehittämiskohteista. Entiset maatalous- ja metsäosastot yhdistettiin luonnonvara-alaksi. Kotitalousosastosta muodostettiin kodin toiminnallisuus, teknologia ja palvelut -ala. Erityisesti asuntoihin ja asumiseen liittyvät tutkimukset vahvistuivat toimialalla kertomusvuoden aikana. Luonnonvara-alalla bioenergiatutkimuksen resursseja vahvistettiin bioenergiakoordinaattorilla. Samalla TTS:lle siirtyi Puuenergiayhdistys ry:n talous- ja hallinnointipalvelut. Strategian mukaisia tutkimuksen ja koulutuksen yhteisiä hankkeita syntyi erityisesti tuottavuuslähtökohdista. Kokonaisuudessaan kertomusvuotta leimasi vahvasti sekä omaan että asiakasyritysten toimintaan kohdistuneet kehitystyöt. Voimakas oman toiminnan kehittäminen sitoi voimavaroja, mutta oli välttämätöntä, jotta strategiassa asetetut tavoitteet pystytään toteuttamaan. 3

4 TTS KOULUTUS Toimintaympäristön muutokset TTS koulutuksen haasteena vuonna 2007 Esko Nousiainen rehtori, koulutusjohtaja T TS koulutukselle vuosi 2007 oli haasteellinen monestakin syystä. Työvoimapula eri ammattialoilla on todellisuutta. Yritysten henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lähivuosina ei ole ollut ainoa työvoiman riittävyyteen vaikuttava tekijä. Esimerkiksi uusien EU-määräysten tuomat velvoitteet ammattitaidon todentamiseksi ja päivittämiseksi, yritysten erikoistumisesta johtuvat, entistä vaativammat työtehtävät sekä yleisesti hyvä taloudellinen suhdannetilanne Suomessa ovat aiheuttaneet sen, että yritysten henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä uuden työvoiman rekrytointi on ollut jatkuva kehittämisen kohde monissa yrityksissä vuonna Muun muassa edellä mainituista tekijöistä johtuen TTS koulutuksen koulutuskysyntä pysyi korkealla koko vuoden. Koulutustoimintamme rakentui neljän peruspilarin, työvoimapoliittisen, omaehtoisen, oppisopimuksen ja yrityskoulutuksen, varaan. Lisäksi nuorten koulutus on viidentenä pilarina tukemassa TTS koulutuksen toimintaa kolmella koulutusalalla. Eri koulutusalojen kokonaistoimintavolyymi, opiskelijatyöpäivillä mitaten, kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tulos on hyvä, vaikka kilpailu on entisestään kiristynyt eri koulutusaloilla. Vuonna 2007 TTS koulutus investoi joko suoraan koulutuksiin soveltuvaan ICT-oppimisympäristöön tai oli kehittämässä erilaisten yhteistyöverkostojen avulla muun muassa simulointiin perustuvia oppimisympäristöjä useilla sadoilla tuhansilla euroilla. Näillä toimenpiteillä TTS koulutus haluaa osoittaa, että innovatiivisten toimintatapojen integrointi koulutuksiin on edesauttamassa myös asiakkaittemme kilpailukykyä markkinoilla. Jotta pystyisimme edelleen vastaamaan toimintaympäristömme asettamiin haasteisiin, tulee meidän luoda entistä vahvempia ja räätälöidympiä palvelukonsepteja asiakkaillemme. Tämä edellyttää myös toimivia ja usein kumppanuuteen pohjautuvia yhteistyöverkostoja. Silloin kunkin kumppanioppilaitoksen tai -yrityksen henkilöstön osaaminen voi parhaimmillaan täydentää juuri sitä tietotaitoa, jota meidän asiakkaamme tai kumppanimme asiakas juuri sillä hetkellä tarvitsee. Yksi suurimmista haasteista vuonna 2007 oli ja tulee olemaan ammattitaitoisen ja itsensä kehittämiseen motivoituneen lisäopetushenkilöstön rekrytoiminen. Koulutusala vaatii henkilöstöltä paljon, mutta koulutusten onnistuessa ne antavat valtavasti erilaisia elämyksiä. Vuosi 2008 tulee olemaan tavoitteiltaan ja toimintaympäristöltään TTS koulutukselle uusi, mutta entistä vaativampi haaste. Uskon, että henkilöstön yhteistyöllä ja vahvalla ammattitaidolla saavutamme meille asetetut vaateet, sillä vain osaava ja motivoitunut työyhteisö voi tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Kiitän lämpimästi TTS koulutuksen koko henkilökuntaa sekä erilaisia sidosryhmiä hyvin tehdystä työstä vuonna

5 AUTO- JA PIENKONEALA Autoalan perustutkinto; ajoneuvoasentaja, automaalari, autokorinkorjaaja, automyyjä, varaosamyyjä Autoalan ammattitutkinto; henkilöautomekaanikko, automekaanikko (raskaskalusto), autosähkömekaanikko (raskaskalusto), autokorimekaanikko, automaalari, raskaskalustomekaanikko, pienkonemekaanikko (moottoripyörät, moottorikelkat yms.), automyyjä, varaosamyyjä Autoalan erikoisammattitutkinto; automekaanikon erikoisammattitutkinto, automaalarimestari, autokorimestari, autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto, autoalan myyjän erikoisammattitutkinto Maatalouskonehuoltoasentaja Matkailuajoneuvokorjaajan koulutus Auto-, korikorjaus ja pienkonealan asiakaskohtaiset koulutukset Tulityökoulutus KULJETUSALA Citybussinkuljettaja Linja-autonkuljettaja Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Logistiikan perustutkinto, jakelu- / kuorma-autonkuljettaja Kuljetusalan koulutukseen valmentava koulutus maahanmuuttajille Trukinkuljettaja Taksinkuljettaja Maahanmuuttajien taksinkuljettajakoulutus ADR-ajolupakurssit Tieturva 1 -koulutus Key-ajotapakoulutus Ammatilliset näyttötutkinnot työssä oleville Kuljettajien ammattipätevyyden perus- ja jatkokoulutukset LOGISTIIKKA-ALA Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja Varastoalan ammattitutkinto Varastoalan erikoisammattitutkinto Trukinkuljettajakoulutus Hygieniapassi Työturvallisuuskorttikoulutus Logistiikan toimialakohtaiset koulutukset -huolinta, -terminaalitoiminnot MAARAKENNUSALA Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja; -aikuiskoulutuksena, -nuorisoasteen koulutuksena Maarakennusalan ammattitutkinto; maarakennuskoneiden käyttö, liikennealueiden kunnossapito, maarakennuskoneiden 3 D -paikannus ja ohjaus, piha- ja viherrakentaminen, kunnallistekniikan työt Tieturva 1 ja 2 -koulutukset Työturvallisuuskorttikoulutukset PUU- JA SISUSTUSALA Puualan perustutkinto, puuseppä ja kalusteasentaja Puusepänalan ammattitutkinto Verhoilu- ja sisutusalan perustutkinto, huonekaluverhoilija Verhoilijan ammattitutkinto Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto PUUTARHA-ALA Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Puistopuutarhurin ammattitutkinto Puistomestarin erikoisammattitutkinto Floristin ammattitutkinto Kukka- ja puutarhakaupan myyjä Puutarhatuotteiden myyjä Puutarhatyöntekijä MATKAILUALA Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja -aikuiskoulutuksena (1-2 vuotta), -nuorisoasteen koulutuksena Matkailun ohjelmapalveluiden ammattitutkinto RAVINTOLA-ALA Ravintola-alan perustutkinto, ravintolakokki -aikuiskoulutuksena (1-2 vuotta) -nuorisoasteen koulutuksena Ravintola-alan perustutkinto, tarjoilija -aikuiskoulutuksena (1-2 vuotta) -nuorisoasteen koulutuksena Ravintolakokin ammattitutkinto Tarjoilijan ammattitutkinto KULUTTAJAPALVELUALA Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto, tuoteneuvoja -aikuiskoulutuksena (1-2 vuotta) Kotityöpalvelujen ammattitutkinto YRITYSPALVELU Autoalan perustutkinto; automyyjä, varaosamyyjä Yrittäjän ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto, myyntitaidon ja tuotteistamisen koulutus Automyyjän ammattitutkinto Varaosamyyjän ammattitutkinto Autoalan myyjän erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto, LOGTET esimiesvalmennus Johtamisen erikoisammattitutkinto Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto 5

6 Auto- ja pienkoneala A utoalan koulutustarjonta kattaa tekniset koulutukset pienkone-, henkilöauto-, matkailuajoneuvo-, korikorjaus-, maalaus-, raskaskalusto- ja työkonetekniikan osa-alueilta. Koulutustarjonta jakautuu tasapuolisesti kolmeen pääryhmään: työvoimapoliittiseen yleiskoulutukseen, työvoimapoliittiseen yritysten rekrytointikoulutukseen ja työssä olevien täydennyskoulutukseen. Auto- ja pienkonealalla työvoiman tarve jatkuu ja tämä näkyy edelleen oppilashankinnan vaikeutena. Alan kasvu sekä eläköityminen on johtanut kasvavaan rekrytointitarpeeseen. Autoalan Keskusliiton tekemän ennusteen mukaan vuoteen 2011 mennessä eläköityy yli työntekijää. Kasvun ja eläköitymisen kattamiseksi alalle pitäisi saada noin henkeä vuodessa. Aktiivisimmat yritykset ovat tehneet henkilöstösuunnitelman ja hyödyntävät rekrytoivaa koulutusta. Yritysten täydennyskoulutustarpeeseen on vaikuttanut voimakkaasti myös ryhmäpoikkeusasetuksen kilpailurajoitusten vaiheittainen poistuminen. Merkkihuoltojärjestelmien vapautuminen ja nopeasti kehittynyt tekniikka on johtanut autovalmistajien omiin koulutusjärjestelmiin ja osaamisvaatimuksiin. Yritysten kasvanut koulutustarve näkyy myös aikuiskoulutusten lisääntyneenä tarjontana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Uusien korirakenteiden ja korikorjaustekniikoiden vyöry jatkuu. Ilman TTS Koriakatemian tutkimus- ja koulutustyötä sekä yhteistyökumppaneiden tukea ei Suomessa olisi kyetty pysymään ajan tasalla korikorjaustekniikassa uusien automallien rantautuessa toinen toisensa jälkeen. Turvalaite-, viestintä- ja lisävaruste-elektroniikan voimakas kasvu jatkuu. Se luo lisäkoulutustarpeita ammatissa jo toimiville. Autosähkötekniikan perusteiden ymmärtämisen tärkeys havaittiin auto- ja pienkonealan yrityksissä ja koulutusten kysyntä säilyi hyvänä. 6

7 Toinen MAT-matkailuajoneuvokorjaajan -rekrytoiva koulutus saatiin päätökseen ja työllistyminen kurssilta oli hyvä. Koulutus jatkaa suosiotaan hakijoiden ja työnantajien keskuudessa ja kolmas kurssi käynnistettiin elokuussa. Autoalan pätevöitymisohjelmaan sertifioitujen oppilaitosten yhteisenä Opetushallituksen tukemana projektina kehitettiin autoalan rekrytointikoulutuksen oppilashankintaa. TTS koulutus rakensi ja pilotoi Internet-pohjaisen haku- ja valintaprosessipalvelun osana projektia. Uutta mallia käytettiin menestyksekkäästi raskaankaluston ja henkilöautojen merkkikorjaamoiden kanssa toteutetuissa rekrytointikoulutuksissa. Koulutustoiminta rakentui neljän peruspilarin varaan; työvoimapoliittinen, omaehtoinen, oppisopimuskoulutus sekä yrityskoulutus. Koulutusalan oppilastyöpäivien (otp) määrä kasvoi 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Työvoimapoliittisen koulutuksen määrä säilyi edellisen vuoden tasolla, mutta kasvu syntyi oppisopimuskoulutusten ja yrityskoulutusten kautta. Vastaanotettujen tutkintojen määrä kasvoi yli 10 prosenttia edellisvuoteen. Vuosi 2007 syvensi yhteistyötä TTS koulutuksen ja yritysten välillä. Erityisesti uudet rekrytointikoulutusmallit tukevat yhteisiä tavoitteita ja luovat pohjaa tuleville kehityshankkeille. Auto- ja pienkonealan tutkinnot ja koulutukset vuonna 2007 Autoalan perustutkinto ajoneuvoasentaja automaalari autokorinkorjaaja Autoalan ammattitutkinto automekaanikko autosähkömekaanikko autokorimekaanikko automaalari raskaskalustomekaanikko pienkonemekaanikko (MP-asentaja) maatalouskoneasentaja Autoalan erikoisammattitutkinto automaalarimestari autokorimestari automekaanikko Matkailuajoneuvonkorjaajan koulutus Tulityökoulutus Asiakaskohderyhmille räätälöityjä koulutuksia Korikorjaustekniikka Cabas-laskenta Vaurioanalyysi vahinkotarkastajille Autosähkötekniikka ja ohjausjärjestelmät Ilmastointilaitteet 7

8 Kuljetusala K uljetusala tarjoaa henkilö- ja tavaraliikenteen sekä ympäristöpalvelujen ammattikuljettajakoulutusta niin perus- kuin ammattitutkintoon ja työammatteihin valmistavina alan liikennettä harjoittavien yritysten tarpeiden mukaan räätälöityinä koulutuksina. Kyseisiä koulutuksia toteutetaan työvoimapoliittisena ja omaehtoisena koulutuksena sekä myös lisääntyvässä määrin oppisopimuskoulutuksina. Työvoimakoulutus ja omaehtoiset lisäkoulutukset alkavat säännöllisesti seitsemän viikon välein ja sisältävät aina työssäoppimisjakson sekä mahdollisuuden ammatillisten tutkintojen näyttökokeiden suorittamiseen. Oppisopimuskoulutukset ovat pääosin logistiikan perustutkinnon autonkuljettajan tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajan tutkintoon valmistavia yritysten osaamisvaatimusten mukaisesti räätälöityjä. Kuljetusalan yrityksille koulutusala tarjoaa lisäksi lyhytkursseina vaarallisen aineiden ajolupakoulutuksia, ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutusta, kuljettajien ammattipätevyyden edellyttämää jatkokoulutusta sekä trukinkuljettajan ja ensiavun koulutuksia. Ennakoivan ajon koulutuksessa käytetään myös linja-auto- ja kuorma-auto-/ yhdistelmäajoneuvosimulaattoreita. Toiminnan kehittämisen painopistealueina olivat kertomusvuonna eri koulutustuotteiden suunnitelmallinen kehittäminen ja toteutus, sekä uusien koulutustuotteiden käynnistäminen ja toteutus. Erityisesti alkusyksystä paneuduttiin kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin edellyttämien perus- ja jatkokoulutusten järjestämisluvan hakemiseen liittyvien koulutusten opetus- ja toteutussuunnitelmien laatimiseen. Loppuvuodesta laadittiin esitykset myös linja-auton- ja yhdistelmäajoneuvon ammattitutkintojen sekä logistiikan perustutkinnon autonkuljettajan, linja-auton- ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajien tutkintojen järjestämislupien hakemuksiin. Ajoneuvosimulaattoreilla toteutettavia koulutusosia ja niihin liittyviä koulutusohjelmia kehitettiin kertomusvuonna edelleen yhteistyössä simulaattoreiden ohjelmistojen laatijan kanssa. Kehittämiseen saatiin uutta ideointia STC Simulator Training Oy:n ja Tampereen yliopiston kanssa käynnistyneessä kehityshankkeessa. Myös Internet-pohjaista lukujärjestysohjelmaa kehitettiin edelleen ja uusia vastuuhenkilöitä koulutettiin järjestelmän ylläpitäjiksi ja kehittäjiksi. Samalla perehdytettiin kouluttajia hyödyntämään järjestelmää koulutusten toteutuksessa. Oppilaitosten välisen yhteistyön painopisteenä jatkui edelleen Sokkaprojekti, johon kuljetusala osallistui 8

9 viiden muun kuljettajakoulutusta toteuttavan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Hankkeen avulla luodaan yhdessä puolustusvoimien kanssa perusteet sotilaskuljettajasta kuljetusalan ammattilaiseksi koulutuksen toteutusprosessille. Kertomusvuonna toteutettiin Vantaan toimipisteessä linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon osatutkintoon valmistavana koulutuksena citybussin- ja rekrytointikoulutuksena kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettajakoulutuksia. Valmistuneiden kuljettajien määrä oli edellisvuoteen verrattuna jonkin verran pienempi, johtuen henkilöliikenteeseen soveltuvien hakijoiden niukkuudesta. Uusina koulutustuotteina käynnistettiin Vantaalla taksinkuljettajakoulutukset niin suomalaisille kuin maahanmuuttajille. Lisäksi uudistettuna koulutuksena käynnistyi kuljetusalalle valmentava koulutus maahanmuuttajille. Jakeluautonkuljettajia koulutettiin työvoimapoliittisena koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksena toteutettiin yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa konekuormausajoneuvonkuljettajakoulutukset. Ajotapakoulutusta ja ennakoivan ajon koulutusta järjestettiin Etelä-Suomen Linja Oy:n kuljettajille. Helsingin kaupungin rakennusviraston kuljettajille järjestettiin ennakoivan ajon ja lainsäädännön koulutusta. Rajamäen toimipisteessä toteutettiin niin työvoimakoulutusta kuin omaehtoisena koulutuksena linja-auton- ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajakoulutuksia. Oppisopimuskoulutuksena jatkettiin yhdistelmäajoneuvonkuljettajakoulutusta perustutkintotasoisena yhteistyöyrityksen kanssa. Koulutus laajennettiin Keslog Oy:lle ja sen sopimusliikennöitsijöille elintarvikekuljetuksiin. Loppuvuodesta toteutettiin Innolog Finland Oy:lle oppisopimuskoulutuksena yhdistelmäajoneuvonkuljettajakoulutus. Lyhytkursseina toteutettiin ADR-ajolupakoulutusta sekä työvoimahallinnon että yritysten ja osallistujien kustantamana. Trukkikursseja järjestettiin tarpeen mukaan yhden kahden päivän kestoisina. Toimintavuoden aikana toteutettiin suoraan työelämästä tuleville kuljettajille ammattitutkinnon näyttötilaisuuksia menestyksekkäästi. Kuljettajakoulutuksiin hakeutui yhä lisääntyvässä määrin B-ajokortin omaavia henkiöitä, joten C-ajo-oikeuskoulutuksen määrä kasvoi edelleen voimakkaasti. Työllistyminen kuljettajakoulutuksista oli edelleen erinomainen. Henkilöstöresursseissa tapahtui jossain määrin vaihtumista kokonaishenkilöstömäärän pysyessä jokseenkin samansuuruisena koko toimintavuoden. Henkilöstöstä merkittävä osa valmistui opettajakoulutuksesta ja samalla osa hakeutui opettajakoulutukseen ja osallistui opettajakoulutukseen sisältyvänä näyttötutkintomestarikoulutukseen. Kuljetusalan tutkinnot ja koulutukset vuonna 2007 Citybussinkuljettaja Linja-autonkuljettaja Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Logistiikan perustutkinto, jakelu- / kuorma-autonkuljettaja Trukinkuljettaja ADR-ajolupakurssit Taksinkuljettaja Taksinkuljettaja, valmentava koulutus maahanmuuttajille Tieturva 1 -koulutus Key-ajotapakoulutus Laatu- ja ympäristökoulutus Asiakaskohderyhmille räätälöityjä koulutuksia 9

10 Logistiikka-ala P ääkaupunkiseudun logistiikka-alan työntekijätarve ja työntekijöiden osaamisvaatimukset ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Varastoalan monipuoliset työtehtävät kiinnostavat niin ammatinvaihtajia kuin maahanmuuttajia. Tämä näkyy suurina hakijamäärinä alan koulutuksiin. Koulutustarpeet ja kysyntä ovat kasvaneet koko sen ajan kun TTS koulutus on tuottanut varastoalan koulutuspalveluja Vantaalla. Yhteistyö alan yritysten kanssa on tiivistynyt, mikä näkyy yritysten suoraan rahoittamien sekä yhteishankintakoulutusten kysynnän kasvuna. Vantaan Nuolikujan toimipiste sijaitsee keskeisellä paikalla ajatellen logistiikka-alan yrityksiä ja toimijoita. TTS koulutuksen Vantaan toimipisteeseen on myös opiskelijoiden helppo tulla hyvien julkisten liikenneyhteyksien ansiosta. Logistiikka-alan koulutuspalvelumme kohdentuvat yksittäisille opiskelijoille, jotka haluavat täydentää omaa osaamistaan parantaakseen asemiaan työmarkkinoilla sekä yrityksille, jotka haluavat lisätä ja päivittää henkilöstönsä osaamista. Toimintavuoden painopisteet keskittyivät koulutussisältöjen ja oppimisympäristöjen edelleen kehittämiseen sekä koulutustarjonnan monipuolistamiseen. Yhteistyötä alalla toimivien muiden oppilaitosten sekä alueella toimivien yritysten kesken tiivistettiin. TTS koulutus kehitti yhdessä pääkaupunkiseudulla toimivien muiden varastoalan koulutuspalveluja tarjoavien oppilaitosten sekä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa henkilöstöpalveluyrityksille koulutustuotteita, jotka tuotetaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä. Tässä määriteltiin kullekin oppilaitokselle niiden omiin vahvuusalueisiin liittyvät koulutussisällöittäin määritellyt koulutustuotteet. TTS koulutuksen koulutustuotteet määrittyivät ammatillisiin ja resursointia vaativiin sisältöihin, kuten trukkikoulutukset ja teknologiset varastoympäristössä olevat ratkaisut. Muille oppilaitoksille määrittyi kielikoulutukset, maahanmuuttajien opintojen ohjaustoiminta sekä varastotoimintojen kaupalliset osa-alueet. Työpaikoilla suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi ja sen myötä yhteistyö yritysten kanssa tiivistyi. Tiiviin yritysyhteistyön kautta oppilaitoksen työelämäosaaminen pysyy ajan tasalla ja kehittää näin osaltaan koulutuspalvelujamme. Yhteistyötä kehitettiin myös koulutuspalvelujamme käyttävän työhallinnon kanssa. Tavoitteena tässä yhteistyössä on edelleen kehittää koulutuspalvelujamme niin opiskelijan kuin työnantajien näkökul- 10

11 masta. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden parempaa huomioimista. Tällä kehitystyöllä tavoittelemme opiskelijoiden sitouttamista heidän itsensä koulutukselle asettamiin tavoitteisiin ja valitsemiinsa koulutussisältöihin. Oppilaitokselta tämä edellyttää hyvää koulutustarjonnan ennakkosuunnittelua, toteutusta sekä resursointia opiskelijoiden opiskelijahuoltopalveluihin kuten opinto-ohjaukseen. Työnantajia uskomme tämän palvelevan siten, että yhä useampi koulutukseen valittu opiskelija suorittaa valitsemansa opinnot loppuun, saavuttaa hyvän alan työtehtävissä vaadittavan ammattitaidon ja jää alan työtehtäviin. Logistiikka-alan koulutukseen hakevien opiskelijoiden määrä on pysynyt hyvänä ja työpaikkatarjonta erinomaisena. Koulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden tarpeet ovat moninaiset ja asettavat oppilaitokselle sekä kouluttajille omat haasteensa. TTS koulutus panosti toimintavuonna muun muassa opiskelijahuoltopalveluihin. Logistiikka-alalla tähän asiaan kiinnitettiin myös erityistä huomiota. Logistiikka-alan kouluttajat osallistuivat useisiin aihetta käsitteleviin koulutustilaisuuksiin ja tekivät yhteistyötä muiden TTS koulutuksen koulutusalojen kesken. Kouluttajamme suorittavat toimintavuonna lisäksi pedagogisia opintoja, näyttötutkintomestarikoulutuksia sekä osallistuivat useisiin varastoalan ammatillisiin koulutustilaisuuksiin. Logistiikka-alan tutkinnot ja koulutukset vuonna 2007 Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja Varastoalan ammattitutkinto Trukinkuljettajakoulutus Työturvallisuuskorttikoulutus Asiakaskohderyhmille räätälöityjä koulutuksia 11

12 Maarakennusala P erus- ja ammattitutkintoihin valmistava koulutus ja tutkinnon näytöt aikuisille sekä opetussuunnitelmaperusteinen koulutus peruskoulutusta valmistuville nuorille muodostaa perusrungon maarakennusalan koulutustarjonnalle. Koulutustarjontaan sisältyy myös eri viranomaistahojen ja alan toimijoiden auktorisoimat koulutukset, kuten tieturva- ja työturvallisuuskortit. Aikuisille suunnattu näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen jaksottaminen yksittäisiin opintojaksoihin sekä selkeisiin tutkinnon osiin mahdollistaa koulutukseen osallistujille aikaisempaa paremmat ja joustavammat mahdollisuudet ammattitaidon täydentämiseen sekä tutkinnon suoritukseen. Maarakennusalalle hankitut ja toimintavuonna uusitut tutkintojen järjestämissopimukset mahdollistavat myös pelkkien näyttöjen vastaanoton henkilöiltä, jotka ovat hankkineet osaamisensa työkokemuksen ja mahdollisen muun koulutuksen kautta. Yritysten ja yksittäisten henkilöiden täydennyskoulutustarpeisiin pystymme vastaamaan joustavasti yksittäisistä kursseista koostuvalla koulutustarjonnallamme. Vuonna 2006 ammatillisessa nuorisoasteen koulutuksessa otettiin käyttöön ammattiosaamisen näytöt. Perusajatus ja tavoitteet ammattiosaamisen näytöissä ovat samat kuin aikuisille suunnatussa näyttötutkintoperusteissa koulutuksessa. Näytöissä opiskelijat näyttävät osaamisensa tekemällä koulutusalaan liittyviä oikeita työtehtäviä aidoissa olosuhteissa oikeilla työmailla. Näyttöihin sisältyy ennakkosuunnitelman laadinta, työtehtävän suorittaminen, lopputuloksen arviointi sekä vertaus laadittuun ennakkosuunnitelmaan. Ammattiosaamisen näyttöjen myötä nuorisoasteen koulutussisällöt ovat kehittyneet ja osaamisemme lisääntynyt suhteessa työelämään. Ammattiosaamisen näytöt ja aikuisten näyttötutkintoihin valmistava koulutus kehittää osaltaan opetustyötämme ja pedagogisia valmiuksiamme suhteessa opiskelijoiden ja työelämän odotuksiin. Maarakennusalan ammattitutkinnon valtakunnalliset perusteet uudistuivat, ja ne otettiin käyttöön toimintavuonna. Uusissa tutkinnon perusteissa on yhteensä 38 erillistä tutkinnon osaa. Tutkinnon osat on määritelty keskeisimmille maarakennuksen osa-alueille, kuten esimerkiksi asfalttityöt, liikennealueiden kunnossapito, viheraluetyöt, pohjanvahvistus, mittaus, 3 D -koneohjaus jne. Tämä uusi tutkintorakenne edellyttää yhteistyön tiivistämistä ja verkostoitumista alan oppilaitosten kesken. Koulutusten toteutukseen tarvitaan myös yrityksissä olevaa ajantasaista osaamista sekä siellä olevaa kalustoresurssia. TTS koulutuksen maarakennusala vastasi tähän haasteeseen koordinoimalla alan oppilaitosten kesken yhteistyöhankeen, jossa on mukana 12 oppilaitosta eri puolilta maata. Hanke käynnistyi vuonna 2006 ja jatkuu vuoden 2008 loppuun saakka. Hankkeissa tehdään tiivistä valtakunnallista sekä alueellista yhteistyötä laitetoimittajien, urakoitsijoiden ja eri tuottaja- 12

13 sekä tilaajatahojen kesken. Yhteistyötä tehdään myös ammattikorkeakoulujen sekä korkeakoulujen kanssa. Hankkeen aikana on määritelty 2 3 oppilaitoksen tiimejä, jotka kukin määrittelevät omille osa-alueilleen uuden ammattitutkinnon sisältöjen mukaiset koulutustuotteet. Tällä määrittelyllä saamme tuotettua kaikkiin 38 osa-alueeseen yhtäläiset koulutuspalvelut sekä riittävän ammatillisen osaamisen. Oppilaitokset jakavat olemassa olevan ja hankkeen aikana syntyneen osaamisen sekä resurssit toistensa kesken ja näin parantavat merkittävästi koulutuspalvelujaan niin alan opiskelijoiden kuin elinkeinoelämän tarpeisiin. TTS koulutus on mukana kahdessa tiimissä; mittaus ja 3 D -koneohjausjärjestelmät yhdessä Tavastian (Hämeenlinna) kanssa sekä liikennealueiden kunnossapito yhdessä Jyväskylän, Oulun ja Jalasjärven kanssa. Toimintavuonna maarakennusalan kehittämisen painopiste keskittyi koulutuspalvelujen kehitystyöhön ja ennakkosuunnittelun sekä markkinoinnin parantamiseen. Kouluttajien määrä kasvoi, tiimimäisiä työskentelytapoja ja henkilöstön osaamista kehitettiin. Ammattitutkintoihin valmistavan koulutuksen ja oppisopimuskoulutusten tarjonta käynnistettiin ja koulutusten toteutustapoja kehitettiin. Ammattitutkintojen järjestämissopimukset uusittiin ja samalla käynnistettiin näyttöjen kehitystyö, tavoitteena siirtää näyttöjen vastaanotto kokonaan työmaaympäristöihin. Tavoitteena on kehittää myös eri koulutussisältöjen toteutusta vastaamaan nykyistä paremmin näyttötutkintoperusteiselle koulutukselle asetettuja vaatimuksia. Toimintavuonna maarakennusalan koulutusmäärät kasvoivat voimakkaasti. Kalustohankinnat painottuivat lisälaitteisiin, esimerkkinä 3 D -koneohjausjärjestelmät kaivukoneeseen ja tiehöylään. Tavoitteenamme on kehittää Vihtijärven harjoitusalueelle 3 D -koneohjausjärjestelmien käytön koulutukseen hyvät harjoitusalueet ja -kohteet sekä osaaminen. Tavoitteena on, että laitekantaa ja ympäristöjä voivat hyödyntää myös yritykset, jotka ottavat tätä uutta teknologiaa tuotantokäyttöön. Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on käyty neuvotteluja näiden oppimisympäristöjen hyödyntämisestä muun muassa koneohjausjärjestelmiä käsittelevien kurssien toteutuksessa ja opinnäytetöiden muodossa. Maarakennusalan tutkinnot ja koulutukset vuonna 2007 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja; aikuiskoulutuksena nuorisoasteen koulutuksena Maarakennusalan ammattitutkinto; maarakennuskoneiden käyttö, liikennealueiden kunnossapito, maarakennuskoneiden 3 D -paikannus ja ohjaus, piha- ja viherrakentaminen, kunnallistekniikan työt Tieturva 1 ja 2 -koulutukset Työturvallisuuskorttikoulutukset 13

14 Puu- ja sisustusala K oulutusalalla järjestetään puusepänalan, pintakäsittelyalan ja verhoilualan koulutusta. Puusepänalan koulutus on suuntautunut puusepänteollisuuden lisäksi erityisesti kalusteasentamiseen ja puurakentamiseen. Verhoilualan koulutus on suuntautunut perinteiseen huonekaluverhoiluun ja rajoitetusti ajoneuvoverhoiluun sekä kasvavasti sisustusverhoiluun. Pintakäsittelykoulutuksen painopiste on sisämaalaus- ja remontointityössä. Koulutukset ovat tutkintotavoitteisia ja kaikissa koulutuksissa on mahdollisuus suorittaa joko koko tutkinto tai sen osia. Koulutusalalla voi suorittaa puualan perustutkinnon, puusepänalan ammattitutkinnon sekä verhoilualan perustutkinnon, verhoilijan ammattitutkinnon ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnon. Lisäksi voi suorittaa pintakäsittelyalan perustutkinnon. Koulutuksiin hakeutui alasta kiinnostuneita henkilöitä, jotka halusivat joko vaihtaa ammattia ja kouluttautua alalle, tai alalla jo työskenteleviä henkilöitä, jotka halusivat täydentää osaamistaan. Puu-, pintakäsittely- ja verhoilualan koulutuksen suorittaminen ja alalla työskenteleminen edellyttää käden taitoja, muototajua ja ongelmanratkaisukykyjä. Allergia puupölylle ja liuottimille rajoittaa työskentelyä. Toimintavuonna puualan koulutusta suunnattiin edellisvuoden tapaan kalusteasentamiseen ja sisustuspuusepäntyöhön. Varsinkin Uudellamaalla vilkas rakentaminen jatkui ja tämän seurauksena alalla on tarvetta osaavista tekijöistä. Opiskelijoiden työhönsijoittuminen olikin toimintavuonna varsin hyvä. Myös hakijoita koulutukseen oli runsaasti, hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta. Perustutkintoon valmistavat koulutukset toteutettiin oppilaitoksen puu- ja sisustusalan opetustiloissa sekä alan työpaikoilla työssäoppimisjaksoilla. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset toteutettiin monimuotokoulutuksena, jossa oman työpaikan työtehtävät liittyivät opiskeluun. Syyskuussa aloitettiin uutena tuotteena pintakäsittelyalan perustutkintoon valmistava koulutus, joka lähti reippaasti käyntiin. Pintakäsittelyalalla, varsinkin korjausrakentamisen ja asuntojen remontoinnin alalla, on huutava työvoimapula, ja siksi tämän koulutuksen aloittaminen oli hyvin perusteltua. Koulutustoiminta on kasvanut jo kolmena perättäisenä vuotena, ja opiskelijatyöpäivien määrä kasvoikin noin 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtui ennen kaikkea lisääntynees- 14

15 tä oppisopimuskoulutuksesta eikä omaehtoisesta perus- ja lisäkoulutuksesta. Työvoimakoulutuksen osuus pieneni ja siitäkin toteutettiin jo noin 40 prosenttia yritysyhteistyökoulutuksena. Suoritetuista näyttötutkinnoista toteutettiin noin puolet työpaikoilla ja puolet oppilaitoksessa. Alalla on paljon pieniä yrityksiä, joiden resurssit eivät vielä riitä tutkinnon kaikkien osien suorituksiin, mutta tavoitteena on lisätä työpaikalla suoritettavia näyttötutkintoja. Toimintavuonna tehtiin yhteistyötä TTS yrityspalvelun kanssa opetussisältöihin kuuluvien yritystoiminnan perusteiden koulutuksessa. Yhteistyötä käynnistettiin myös TTS tutkimuksen kanssa. Myös yritysyhteistyö- ja oppisopimuskoulutusta järjestettiin alan johtavien toimijoiden kanssa ovi- ja ikkunateollisuudessa sekä kalusteasennusalalla. Oppimisympäristöä kehitettiin edelleen toimintavuoden aikana. Myös vanhentunutta konekantaa uusittiin. Opiskelutilat ja muut resurssit ovat nyt tehokkaassa käytössä ja muunneltavissa nopeasti muuttuvien koulutustarpeiden mukaisesti. Myös oppilaitoksen verkko-oppimisalusta Moodle on vakiintunut oppisopimuskoulutuksen käyttöön. Kouluttajat osallistuivat oppilaitoksen yhteisiin koulutuspäiviin aktiivisesti. Toimintavuonna perehdyttiin erityisesti opintojen ohjauksen perusteisiin. Tällä hetkellä kaikki kolme vakituista kouluttajaa ovat pedagogisesti päteviä ja kaikki ovat myös suorittaneet näyttötutkintomestarin tutkinnon. Oleellisen osan opetuksesta toteuttivat myös sivutoimiset, työelämässä toimivat kouluttajat, jotka varmistivat ajantasaisen osaamisen koulutusalallamme. Puu- ja sisustusalan tutkinnot ja koulutukset vuonna 2007 Puualan perustutkinto, puuseppä ja kalusteasentaja Puusepänalan ammattitutkinto Verhoilu- ja sisutusalan perustutkinto, huonekaluverhoilija Verhoilijan ammattitutkinto Verhoilijamestarin erikoisammattitutkinto Verhoilijan ATK-koulutus Asiakaskohderyhmille räätälöityjä koulutuksia Pintakäsittelyalan perustutkinto, pintakäsittelijä 15

16 Puutarha-ala P uutarha-alalta valmistui puutarhureita, puistopuutarhureita, puistomestareita, floristeja sekä kukka- ja puutarhakaupan myyjiä. Puutarhurin perustutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutuu henkilöitä, joilla on joko kokemusta alan töistä tai he ovat ammatinvaihtajia. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoihin hakeutuvilla henkilöillä on suoritettuna perustutkinto ja työssä saatua alan kokemusta. Kertomusvuonna päättyi Opetushallituksen rahoittama Viheralan kehittämispolku -hanke. Sen aikana kehitettiin alan mikroyrityksille verkosto-osaamiselle perustuvaa palvelua. Hankkeen toteutimme yhdessä Viherympäristöliitto ry:n, Viheraluerakentajat ry:n, Viheraluesuunnittelijat ry:n sekä 10 viheralan pilottiyrityksen kanssa. Syyskuussa järjestettiin Puutarhatalossa kukkasidonnan Suomenmestaruuskilpailu, joka keräsi noin 250 alan ammattilaista ja harrastajaa paikalle. Samassa tilaisuudessa paljastettiin Puutarhatalon opettajahuoneen seinälle kiinnitetty taiteilija Minna Soinisen paperimassatyö Maariankämmekkä. Hakijamäärät vakiintuneisiin koulutuksiin pysyivät samana edelliseen vuoteen verrattuna. Puutarha-alan koulutuksiin haki yhteensä noin 160 henkilöä ja koulutuksen aloitti noin 60 henkilöä. Oppisopimusopiskelijoiden osuus koulutettavien määrästä oli noin 40 henkilöä. Keskeyttäneiden määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Pääosin keskeyttämiset ajoittuvat kurssien alkuun. Puutarha-alan koulutuksen keskimääräinen vahvuus oli 90 opiskelijaa. Opiskelijatyöpäivien määrä laski jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina oppilaitoksessa tai työpaikoilla. Näyttötilaisuuksien henkilökohtaistaminen ja niiden vieminen tutkinnon suorittajan työpaikalle lisääntyi kertomusvuonna. Oppisopimusopiskelijoiden ja lisäkoulutuksen näytöt järjestetään lähes kokonaan henkilökohtaistettuna opiskelijoiden työpaikoilla. Henkilökohtaisen ohjauksen osuus opiskelijoiden tutkintosuorituksissa ja oppimisprosessissa kasvaa. Heinäkuussa valmistuivat oppilaitoksen ensimmäiset floristit. Henkilöstökoulutuksena toteutettiin työturva- ja tieturvakorttikoulutusta, viheralan kivityöt -kurssi sekä laadukas kukkakauppakurssi. Kertomusvuonna jatkettiin Puutarhatalon ympäristön rakentamista opiskelijoiden kanssa. Piha-alueen kasvillisuus toimii sekä opetusmateriaalina että viihtyvyyden lisääjänä. Puretun opetusrakennuksen paikalle tulevan paikoitusalueen rakennustyöt hävittivät osan kasvillisuudestamme. Autopaikkojen väliin suunnitellut viherkaistat korvaavat osittain 16

17 menetystä ja tulevat palvelemaan opetusta. Piha-alueen hoidosta vastaavan puutarhurin johdolla opiskelijat suorittivat niin kutsuttuja puutarhurinpäiviä tehden piha-alueella rakentamis- ja ylläpidon töitä. Opetusmyymälä on lisännyt opetuksen käytännönläheisyyttä. Keväällä opiskelijat tekivät tilaustyönä pääsiäisrusetit Riihimäen kaupungille. Opiskelijat osallistuivat myös KevätPuutarha 07 -näyttelyn yleiskoristeluun Helsingin messuhallissa sekä yksityistilaisuuksien somistuksiin. Puutarhatiimiin kuuluu seitsemän kouluttajaa, puutarhuri, koulutussihteeri ja esimiehenä koulutuspäällikkö. Tutkintojärjestelyissä ja opetuksessa tiimin osaamista täydentävät TTS koulutuksen muiden koulutusalojen kouluttajat ja ulkopuoliset luennoitsijat muista oppilaitoksista ja työelämästä. Vuoden aikana näyttötutkintomestarikoulutuksen suoritti yksi henkilö ja kaksi henkilöä näyttötutkintomestareiden päivityskoulutuksen. Yksi kouluttaja aloitti pedagogiset opinnot ja kaksi kouluttajaa sai pedagogiset opinnot päätökseen. Yksi henkilö aloitti opinto-ohjaajaopinnot. Puutarha-alan tutkinnot ja koulutukset vuonna 2007 Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Puistopuutarhurin ammattitutkinto Puistomestarin erikoisammattitutkinto Floristin ammattitutkinto Kukka- ja puutarhakaupan myyjä 17

18 Yrityspalvelu Y rityspalvelu suunnittelee ja tuottaa palveluita yrittäjien ja yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Koulutusalamme päätuotteita ovat automyyjille, varaosamyyjille ja autoalan työnjohdolle suunnatut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Muiden tuotteiden osalta koulutustarjontamme suuntautuu strategiamme mukaisesti alemmalle esimiestasolle tarkoitettuun koulutukseen sekä yrittäjäkoulutukseen. Opiskelijat ovat pääasiassa työssä olevia aikuisia. Koulutusta toteutetaan sekä tutkintoon johtavana että henkilöstökoulutuksena. Yrityspalvelu toimii TTS:n Vantaan ja Rajamäen yksiköissä. Yrityspalvelun toiminnassa on ollut painopistealueena auto- ja varaosamyyjille sekä autoalan työnjohdolle suunnatut koulutukset. Autoliikkeiden kasvava kiinnostus oppisopimukseen perustuvaan rekrytointikoulutukseen on ollut lisäämässä omalta osaltaan automyyjien perustutkintoon valmistavaa koulutusta. Myönteistä kasvua on ollut tekniikan erikoisammattitutkintoon ja johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavissa koulutuksissa. Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen lisäksi toteutettiin muiden koulutusalojen kanssa perustutkintojen yrittäjäjaksojen koulutuksia ja tutkintojen vastaanottoja. Koulutukset toteutettiin suurimmaksi osaksi monimuotomenetelmällä, jossa opetus jakaantuu lähiopetukseen, etäopiskeluun ja työssä oppimiseen. Yrityspalvelun kaikissa koulutusohjelmissa on ollut myös käytössä verkossa tapahtuva oppiminen. Menetelmä mahdollistaa asiakkaille opiskelun työn ohessa ajasta ja paikasta riippumatta. Oppiminen yhdistyy oman työpaikan kehittämiseen etätehtävien avulla. Yrityspalvelun tehtäviin kuuluu myös aktiivinen koulutuksen kehittäminen koko oppilaitoksen tasolla. Tätä tehtävää on toteutettu esimerkiksi henkilökohtaistamisen ja verkossa tapahtuvan oppimisen kehittämistoimenpiteillä. Yrityspalvelu on myös vastannut myös yrityksille suunnatun arvioijakoulutuksen käytännön toteutuksesta. Yrityspalvelu on ollut myös mukana Tuottavuuden kehittäjäverkosto -hankkeessa, johon saatiin Opetushallituksen kehittämisavustusta. Hankkeessa on mukana neljä aikuiskoulutuskeskusta ja TTS toimii hankkeen koordinaattorina. Hankkeen tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin ja tuloksellisen toiminnan parantaminen niin, että yritysten kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa positiivisesti. Osatavoitteena on luoda kehittäjäverkosto työyhteisö- 18

19 jen ja oppilaitosten välille yhteistyön syventämiseksi. Hanke toimii myös pilottiprojektina, jossa hyödynnetään sekä TTS:n koulutuksen että tutkimuksen henkilöstön asiantuntemusta. Yrityspalvelun henkilöstön määrässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia toimintavuoden aikana. Ulkopuolisten kouluttajien verkostoa olemme laajentaneet myös vuoden 2007 aikana. Toimintavuoden aikana henkilöstömme on suorittanut seuraavia tutkintoja: pedagoginen pätevyys (1), johtamisen erikoisammattitutkinto (1) ja näyttötutkintomestari (2). Edellä mainittujen lisäksi yksi henkilö aloitti pedagogiset opinnot. Tutkintoihin valmistavien koulutusten lisäksi henkilöstömme osallistui useisiin ammattitaitoa ylläpitäviin koulutuksiin. Oppisopimuskeskus Yrityspalvelu on vastannut myös TTS koulutuksen oppisopimuskeskuksen toiminnasta. Sen tehtävänä on kehittää ja ohjata oppilaitoksen oppisopimuskoulutusta sekä vastata siihen liittyvästä viranomaistehtävästä. Oppisopimuskoulutus tarjoaa työelämässä jo oleville mahdollisuuden ammatin hankkimiseen sekä lisäkoulutukseen. Oppisopimuksen kautta voi myös rekrytoida ja kouluttaa uuden henkilön täysin uusiin tehtäviin. TTS koulutus toimii itsenäisenä oppisopimuskeskuksena, joten oppisopimuksen voi solmia suoraan TTS koulutuksen kanssa. Oppisopimuskoulutusta toteutetaan kaikilla koulutusaloilla. Yrityspalvelun tutkinnot ja koulutukset vuonna 2007 Autoalan perustutkinto automyyjä varaosamyyjä Yrittäjän ammattitutkinto Automyyjän ammattitutkinto Varaosamyyjän ammattitutkinto Autoalan myyjän erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto, LOGTET -esimiesvalmennus Johtamisen erikoisammattitutkinto Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto Asiakaskohderyhmille räätälöityjä koulutuksia 19

20 Lönnrot Opisto S ammatissa sijaitseva Lönnrot Opisto toimii nuorten ja aikuisten kouluttajana matkailu-, ravintola- ja talousalojen ammatteihin. Toimintavuoden aikana koko TTS koulutuksen nuorten koulutus organisoitiin Lönnrot Opiston vastuulle, joten uutena koulutusalana kokonaisuuteen tuli maarakennusala. Muutoksen kautta yhtenäistetään ja kehitetään nuorten koulutuksen ja opiskeluhuollon prosesseja sekä toimintatapoja koko TTS koulutuksessa. Maarakennusala toteuttaa edelleen Rajamäellä maarakennuskoneen kuljettajakoulutusta. Hauskasti voisi ilmaista, että Lönnrot Opiston vastuulle kuuluu nyt erilaisilla kauhoilla tehtävä työ ulkona ja sisällä. Toimintavuonna panostettiin erityisesti yhteistyöhön muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa sekä yhteistyöhön TTS koulutuksen sisällä. Kaksoistutkinto toteutetaan neljän koulutuksenjärjestäjän ja Lohjan Yhteislyseon lukion kanssa. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hankkeissa yhteistyö toteutuu useiden aikuiskoulutuskeskusten ja yritysten kanssa. Lisäksi hankkeiden projekti- ja ohjausryhmissä on eri toimijatahojen edustajia. Lönnrot Opisto on myös yksityisen koulutuksen verkostoissa aktiivisesti mukana. Lönnrot Opiston matkailu- ja ravintola-alan koulutuksessa nostetaan esiin ruokakulttuuri, elämysten tuottaminen, kansainvälisyys ja soveltuvin osin myös työympäristöön liittyvä tutkimus. Oppimisympäristöt suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan toiminnallisiksi, mikä tarkoittaa opittavien asioiden integroimista asiakastilaisuuksiin ja erilaisiin yritysten kanssa yhdessä toteutettaviin kehittämisprojekteihin. Näin ammattiin valmistuva voi harjaantua tilaisuuden suunnitteluun, nähdä käytännössä mistä osista kokonaisuus syntyy, olla yhtenä tekemässä, oppia toimimaan yhdessä erilaisten osaajien kanssa ja kohdata asiakaan. Toiminnan kautta ammatin oppimisesta tulee kokonaisvaltaista ja monipuolista. Kansainvälinen työssäoppiminen on toteutettu pääosin Leonardo-hankkeen rahoituksella. Opiskelijoita on työssäoppimassa yhdeksän viikon jaksoja muun muassa Kyproksella, Unkarissa, Belgiassa, Norjassa ja suoran yritysyhteistyön kautta myös Espanjassa. Kaikkiaan työssäoppimisen ulkomailla suoritti toimintavuonna yhdeksän opiskelijaa. Oppilaitoksen toimintaan kansainvälisyydellä on ollut selvä vetovoimamerkitys. Monet opiskelijat ovat hakeutuneet oppilaitokseen juuri kansainvälisyyden ja kansainvälisen toiminnan vuoksi. Kansainvälinen työssäoppiminen kiinnostaa aloille hakeutuvia nuoria ja aikuisia. Kansainvälinen toiminta jatkuu AIKE:n verkostossa, jossa 12 oppilaitosta yhdessä toteuttaa hanketta Leonardo Adult Student Mobility Pool LAMP 2. Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön kevään työssäoppimisjaksossa. Matkailu- ja ravintola-alan kaikki ammattiosaamisen näytöt suoritettiin yrityksissä. Maarakennuksen ammattiosaamisen näytöt suoritettiin oppilaitok- 20

21 sessa. Arviointimenetelmänä ammattiosaamisen arvioiminen työelämässä näyttömällä koettiin mielekkäänä, mutta haasteellisena. Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat - työprosessin hallinta - työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) - työn perustana olevan tiedon hallinta - työturvallisuuden hallinta - kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen - yhteiset painotukset. Työelämän osuus opiskelijan osaamisen arvioijana kasvaa tätä kautta merkittävästi ja edellyttää työelämän arvioijien kouluttamista. Ammatinopettaja vastaa työelämäarvioijien arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin perehdyttämisestä. Saadun palautteen perusteella tässä onnistuttiin hyvin. Koulutusta ja hankkeita toteuttava henkilöstö on kuvattu koulutusaloittain. Henkilöstö toimii tehtävänsä mukaisissa tiimeissä tai työryhmissä. Hallinnossa ja tukipalveluissa Lönnrot Opistossa on koulutussihteeri, asumisen- ja vapaa-ajan ohjaaja, osa-aikainen kuraattori ja opintokoordinaattori sekä rehtori. Tulossa olevia toimintaympäristömuutoksia Lönnrot Opiston osalta ovat E18-tien valmistuminen marraskuussa 2008 ja Sammatin liittyminen Lohjaan vuoden 2009 alusta alkaen. Näihin on toimintavuoden aikana varauduttu muun muassa maankäytön suunnittelulla ja laatimalla kaavaehdotus, joka kattaa Lönnrot Opiston tulevien toimintojen suunnittelun ja asuntokoerakentamisen. Lisäksi työelämän kehittämis- ja palveluhankkeen kautta aloitettiin pienyritysten verkottumishanke, Voittaja. Sen tavoitteena on edistää moottoritien myötä tulevien uusien liikenneasemien ja yritysten verkottumista olemassa olevien matkailu- ja ravintolayritysten kanssa sekä edistää perustettavien liikenneasemien kahvila- ja ravintolapalvelujen henkilöstön rekrytointia koulutuksen kautta. Opiskeluhuollon johtaminen ja organisointi koko TTS koulutuksessa on Lönnrot Opiston vastuulla. Opiskeluhuolto on hyvinvointityötä, joka rakentuu yhteisöllisestä työstä ja henkilökohtaisesta opiskelijahuollosta. Opiskeluhuoltoryhmät on perustettu Sammatin lisäksi myös TTS koulutuksessa Vantaan ja Rajamäen toimipisteisiin. Opiskeluhuollon palvelut on tarkoitettu sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoita varten. Tärkeä osa opiskeluhuoltoa ovat toimivat verkostot sosiaali- ja terveysalan paikallisiin tahoihin. Toimintavuoden aikana näitä verkostoja alettiin rakentaa myös Nurmijärven ja Vantaan toimipisteiden osalta. Sammatissa Lohjan seutukunnassa nämä verkostot ovat jo useita vuosia olleet luonteva osa kuraattorin toimintaa. Opiskelun ohjauksen tavoitteena on, että opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat otetaan huomioon, niin että oppimisprosessi olisi sujuva, opiskelumenetelmät mielekkäitä ja opiskelussa koetaan onnistumista ja parannetaan henkilökohtaisia työelämävalmiuksia. Ohjauksen kautta opiskelija saavuttaa ammatillisten tavoitteet kokonaisuutena. Ohjauksessa painotetaan ennakoivia toimenpiteitä kartoittamalla henkilökohtaisia oppimisvalmiuksia ja taustoja erilaisilla testeillä ja kyselyillä. Ohjaustoimintaa on toteutettu projektitoimintana, jossa projektipäällikkönä on toiminut Lönnrot Opiston opintokoordinaattori. Aikuiskoulutuksessa henkilökohtaistamisen toimintamallia on rakennettu yhteistyössä aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. TTS koulutuksen pedagogisessa tiimissä sihteerinä toimii Lönnrot Opiston suunnittelija. 21

22 Matkailuala M atkailualan perustutkinnosta valmistuvilla on monipuolinen osaaminen toimia matkailualan eri tehtävissä ja erikoistunut osaaminen matkailun ohjelmapalveluihin. Lönnrot Opiston painopisteenä on kulttuurimatkailuosaaminen. Koulutuksessa opitaan suunnittelemaan ja toteuttamaan matkailijoille elämyksiä tuottavia ohjelmapalvelukokonaisuuksia. Matkailualan perustutkinnon suorittanut voi toimia matkailun ohjelmapalveluyrityksissä, loma- ja matkailukeskuksissa tai majoituspalveluyrityksissä. Tutkintonimikkeenä on matkailupalvelujen tuottaja. Lönnrot Opistolla on vahva osaaminen elämysten tuottamisessa ja tuotteistamisessa. Opiskelijat oppivat koulutuksessa soveltaman Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskuksessa (LEO) kehitettyä elämystuotannon kolmiomallia. Mallin kautta opitaan sisällyttämään tuotteeseen jo suunnitteluvaiheessa elementit, joiden kautta tuotteen elämyksellisyyden kokeminen varmistetaan. Lönnrot Opistossa opiskelija oppii tuottamaan kulttuurimatkailutuotteita erilaisten teemojen ympärille. Toimintavuonna painopistettä alettiin suunnata erityisesti luontoon liittyviin teemoihin. Nuorten tutkinnossa luontomatkailussa opiskeltiin 10 ov:n kokonaisuus, johon sisältyi myös terveysmatkailun teemoja. Lohjan seutukunnassa matkailun merkittävä vetovoimatekijä on liikunta luonnossa ja luontokohteet. Lönnrot Opisto onkin Kisakallion Urheiluopiston Karnaisten korpi -hankkeessa tuottamassa opiskelijatyönä luontoon liittyviä tarinoita ja hahmoja. Suunnittelutyö aloitettiin keväällä opiskelijan työssäoppimisen kautta ja jatkuu edelleen koko matkailualan opiskelijoiden yhteisenä oppimisprojektina, jonka lopputulos on nähtävissä toteutuvassa Karnaisten korvessa ja E18-tien avajaisissa marraskuussa Näin Lönnrot Opisto on koulutustoimintansa kautta vahvasti mukana myös alueen matkailustrategian toteuttamisessa. Toimintavuoden aikana toteutettiin kulttuurimatkailun tuotteistamisen kehittäjäverkosto -hanke, KUTU, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävärahoituksella. Hankkeen avulla luotiin työkalu, jolla yritys voi arvioida omia resursseja, omia tuotteita ja osaamistaan elämysten tuotteistamisessa sekä arvioida verkottumistarpeita. Lomakkeisto ja toimintamalli ovat käyttökelpoisia ja siirrettävissä myös kumppanioppilaitosten kautta laajempaan käyttöön, jolloin yrittäjiä voidaan kouluttaa elämysajatteluun ja arviointityökalun käyttöön. Hankkeen asiantuntijaryhmissä matkailuyrittäjät nostivat vahvasti esiin alueellisten yrittäjätapaamisten merkityksen ja tutustumiskierrokset alueen matkailuyrityksiin ja matkailukohteisiin. Opiskelijamäärä matkailualalla nuorten osalta pysyi edellisen vuoden tasolla. Nimenomaan aikuisopiskelijat hakeutuvat Lönnrot Opistoon hankkiakseen osaamista kulttuurimatkailu- ja elämystuotantoon. Yhteistyö yritysten kanssa toteutuu työssä oppimisen kautta. Aikuisten näyttötutkinnoissa opiskelijat ovat työssä oppimisen aikana tehneet tuotekehitystyötä osana tutkintotilaisuuksia. Kansainvälisiä työssä oppimisjaksoja suoritettiin Belgiassa, Kyproksella, Unkarissa ja Norjassa. Teemoina näissä yhdeksän viikon jaksoissa olivat matkailun peruspalvelut ja ohjelmapalvelujen tuottaminen. Kulttuurikeskus Lönnrot on valittu alueen kulttuurirenkaan kehittämishankkeeksi strategiakaudella Hanke sen osalta ei vielä toimintavuonna käynnistynyt, mutta toteutuessaan se vahvistaa merkittävästi myös matkailualan koulutusta. 22 Matkailualan ammatinopetuksessa on kaksi opettajaa ja yritystoiminnan opettaja yhteisenä ravintola-alan kanssa sekä suunnittelija. Lisäksi syksyn ajan luontomatkailussa oli sivutoiminen tuntiopettaja vahvistamassa luontomatkailun koulutusta. Luontomatkailun edelleen kehittämisessä myös TTS tutkimuksen luonnonvara-ala on jatkossa entistä merkittävämpi kumppani.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa

Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa Tavoitteet Selvittää tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillisen koulutuksen uudistuminen, keskeisiä ehdotuksia Yli-insinööri Timo Repo Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö:

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot