Kuljettajan paperit armeijan harmaista s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuljettajan paperit armeijan harmaista s. 8"

Transkriptio

1 Salpauksen vengi KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIAKASLEHTI 1/2010 Kuljettajan paperit armeijan harmaista s. 8 4 Oppimisvaikeuksiin saa apua 6 Rakkaat naapurit 14 Moniosaajille on kysyntää

2 Salpauksen Svengi 1/ Sisältö 3 Pääkirjoitus Marita Modenius 4 5 Svengipersoona Suvi Lehto-Lavikainen on monipuolinen aikuisten oppimisvalmentaja 6 7 Kansainvälisyys Rakkaat naapurit -teema: Väläyksiä Ruotsista ja Venäjältä 8 9 Koulutusala esittelyssä Kuljettajan paperit armeijan harmaista Sohvalla Timo Malén ja Sami Keto miettivät muovin mahdollisuuksia Nyhjää tyhjästä Tarpeistonvalmistajat loihtivat ihmeitä Yritysyhteistyö ISS Palvelut Oy painottaa monipalvelua 16 Pakina Simo-Veikko Engi 17 Kuvamuisto Ruoriin tarttuminen kiinnostaa Pekko Niemistä Uutisia Lyhyesti svengaten Salpauksen Svengi Julkaisija Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti, Toteutus ja suunnittelu Viestintä- ja markkinointipalvelut Toimitus Päätoimittaja Marita Modenius Toimitussihteeri ja toimittaja Helena Salakka, Toimittajat Terhi Hollo, Taru Schroderus Taitto Kirsi Kaarna, Toimituskunta Sirkku Aro, Terhi Hollo, Tuula Kilpinen, Katri Luukka, Lasse Niemelä, Marita Modenius, Iiris Pakkanen, Taija Pitkänen, Marjatta Pohjola, Hannu Rinne, Paula Tervamäki Kannen kuva istockphoto Ilmoitusmyynti ja osoitteenmuutokset Susanna Salmi, puh , Painosmäärä 6000 kpl Paino Aldus Oy, Lahti ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti: Salpauksen Svengi ilmestyy vuonna 2010 kaksi kertaa. 2

3 Vaikeuksien kautta voittoon elämän eväitä Salpauksesta Pääkirjoitus Strategiansa mukaisesti Koulutuskeskus Salpaus on koko ikäluokan kouluttaja. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että meidän on kyettävä tarjoamaan laadukasta ammatillista koulutusta niin kympin tytöille ja pojille kuin vähän heikommillakin arvosanoilla peruskoulunsa päättäneille sekä erilaissa elämäntilanteissa oleville aikuisille. Tarjontaamme kuuluvat lisäksi oma lukio Nastolassa, ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, erityisenä koulutustehtävänä vammaisten ammatillinen koulutus yhteistyössä Kaarisilta ry:n kanssa ja maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta. Salpauksen yli opiskelijaa ovat vuotiaita. Heillä on erilaisia taustoja, aikaisempia koulutuksia, työkokemuksia, elämänkokemuksia, oppimisvaikeuksia, voi olla jopa opiskeluun liittyviä pelkoja. Pääosa opiskelijoista on kuitenkin nuoria vuotiaita, joilla on meneillään itsenäistymisvaihe ja kodista irtaantuminen. On raha- ja rakkaushuolia, yksinäisyyttä, motivaation puutetta ja omien siipien kokeilua. Useimmiten nuo ongelmat ovat normaalia nuoruuteen liittyvää kipuilua, mutta joskus ne kasautuvat, ja silloin tarvitaan oppilaitoksen tukea myös elämänhallintaan. Kun uusi opiskelija aloittaa opintonsa Koulutuskeskus Salpauksessa, hänen tilanteensa selvitetään alkukartoituksessa. Jos opiskelija luokitellaan erityisopiskelijaksi, laaditaan hänelle HOJKS eli henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa hänen tuen tarpeensa on määritelty. Asiasta neuvotellaan myös alaikäisten vanhempien kanssa. Salpauksessa opiskelee vuosittain noin 800 erityisopiskelijaa. Yhä useammin erityisopiskelijat opiskelevat oman suunnitelmansa mukaan normaalissa ryhmässä, jossa saattaa olla kouluavustaja. Vain muutamilla aloilla on nykyisin niin sanottuja erityisluokkia, joissa opiskelee vain erityisopiskelijoita. Tällöin opettajana toimii erityisopettaja. Koska Salpaus on saanut urheiluammattioppilaitoksen statuksen, myös huippu-urheilijoille, joita meillä on noin 40 eri lajeissa, laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Näin opiskelijat voivat sekä opiskella ammattiin että valmentautua omaan urheilulajiinsa. Kaikille aikuisopiskelijoille laaditaan puolestaan henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa määritellään aikaisempi koulutus ja työkokemus sekä todetaan ne asiat, jotka opiskelijan pitää opiskella voidakseen suorittaa näyttötutkinnon. Olipa syy opiskelijan tuen tarpeeseen mikä hyvänsä, hän saa sitä aina tarvitessaan. Salpauksen opiskelijapalveluihin on rakennettu mittavat ja monipuoliset palvelut opiskelun tukemiseen. Näitä ovat muun muassa ryhmänohjaajat, opintojen ohjaajat, kuraattorit, psykologit, vapaa-ajan koordinaattori ja opiskelijaterveydenhuoltopalvelut. Lisäksi on kehitetty oppimisstudio opintovaikeuksien paikkaamiseen. Opiskelija voi saada myös tukiopetusta tai hän voi siirtyä määräajaksi työpajakoulu Pulssiin, jos opinnot tuntuvat liian teoreettisilta tai motivaatio on kateissa. Ongelmat voidaan parhaiten ratkaista, jos opiskelija on itse aktiivinen avun pyytämisessä. Usein tietysti aloitteen tekee opettaja tai ryhmänohjaaja. Yhteistyössä etsitään kullekin paras keino selvitä opinnoissa eteenpäin. Koulutuksen keskeyttäminen on aina viimeisin vaihtoehto. Joskus se on kuitenkin ainoa ratkaisu, jos opiskelija on väärällä alalla tai opiskelun edellytykset muuten puuttuvat. Opiskelu ammattiin on vaativaa puuhaa. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, kurinalaisuutta, elämänhallintaa, ahkeruutta ja uteliaisuutta. Opiskelu on tietysti mukavampaa, jos on päässyt omalle haluamalleen alalle opiskelemaan. Omat haasteensa tuovat pitkät työssäoppimisjaksot oikeilla työpaikoilla. Totuus on kuitenkin se, että mitä enemmän omaa ammattialaansa oppii ja mitä enemmän kokemusta saa, sitä enemmän alastaan alkaa pitää. Pikku hiljaa oma ammatti-identiteetti alkaa kehittyä, taito kasvaa ja opiskelijasta kehkeytyy ammatti-ihminen ja se on kyllä vaivannäön arvoinen juttu! Marita Modenius rehtori Salpauksen Svengi 1/2010 3

4 Svengipersoona Teksti ja kuvat n Taru Schroderus Oppimisvaikeuksien kanssa Kun lukeminen ei tunnu luontevalta, sanat karkailevat tai laskeminen takkuaa, voi kyseessä olla oppimisvaikeus. Koulutuskeskus Salpauksen aikuisopiskelijoiden oppimisvalmentaja Suvi Lehto-Lavikainen vakuuttaa, että lukemisen ja oppimisen vaikeudet eivät ole opiskelun este, sillä niihin on tarjolla monenlaista tukea. Kolmivaiheisen näyttötutkintoperusteisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa kartoitetaan opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarve. Mikäli kartoituksissa ja ohjauskeskusteluissa nousee esille oppimisvaikeuksiin viittaavia asioita, ohjataan opiskelija luokseni lisäselvitysten tekemistä varten, Suvi Lehto-Lavikainen kertoo. Aikuiset eivät useinkaan tiedosta oppimista hidastavaa lukivaikeutta, joka on todennäköisesti seurannut mukana alaluokilta lähtien. Lapsena tyhmäksi leimattu ihminen on usein elämänsä varrella alistunut kohtaloonsa ja siksi haluton selvittämään oppimisvaikeuksiensa syytä. Leimaamisesta on saattanut syntyä syvääkin häpeää ja välttämiskäyttäytymistä. Tapaamisissani opiskelijoiden kanssa työstetään lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien lisäksi hyvin usein myös lapsuudessa ja nuoruudessa syntyneitä negatiivisia koulukokemuksia, Suvi Lehto- Lavikainen kertoo. Ennen Koulutuskeskus Salpausta Lehto-Lavikainen on työskennellyt muun muassa työhallinnossa erilaisissa projekteissa, työhönvalmentajana sekä lasten ja nuorten parissa kriminaalihuol- lossa ja nuorisotoimessa. Monipuolisen työkokemuksen myötä ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen on tullut enemmän kuin tutuksi. Usein ei tulla ajatelleeksi, että esimerkiksi päihdeongelmien taustalla saattaa olla oppimisvaikeuksia, jotka ovat vauhdittaneet syrjäytymistä ja otteen lipsumista elämästä. Hidaste, vaan ei este Millaisia tyypillisimmät oppimisvaikeudet sitten oikein ovat? Suvi Lehto-Lavikaisen mukaan muun muassa lukemisen hitaus, kirjainten ja äänteiden erottamisen vaikeudet, erilaiset kirjoitusvirheet, hankaluudet ajan, tilan ja asioiden hahmottamisessa sekä matematiikan haasteellisuus ovat tyypillisimpiä oppimisvaikeuksiin viittaavia asioita. Myös tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä voi olla vaikeuksia. Hän painottaa, etteivät oppimisvaikeudet saa kuitenkaan estää opiskelemista. Aikuisten näyttötutkinnoissa arvioidaan opiskelijan kokonaisvaltaista osaamista, eikä niinkään jotakin yksittäistä osa-aluetta, kuten kirjoittamista. Arviointikriteerit ja tutkinnon perusteista nousevat vaatimukset ovat kaikille samat, mutta keinot, joilla vaaditut taidot saavutetaan, ovat yksilöllisiä, Lehto-Lavikainen valottaa. Oppimisvaikeudet otetaan huomioon opetuksessa muun muassa riittävinä taukoina, materiaalin antamisena etukäteen, selkokielisenä tekstinä, havainnollistavana ja käytännönläheisenä oppimisena sekä yksilöllisenä ohjauksena. Lukikuntoutusta tarvitsevien opiskelijoiden kanssa yksilöllinen tukeminen aloitetaan muun muassa vahvistamalla äänne-kirjain -vastinetta, harjoittelemalla 4 Salpauksen Svengi 1/2010

5 Oppimisvaikeuksien tunnistuslista Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat kyllä 1. Onko lukemisesi hidasta? 2. Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? 3. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? 4. Vältätkö lukemista? 5. Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa? 6. Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? 7. Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinusta vaikeaa? 8. Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä? 9. Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja? 10. Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? 11. Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko mitä olit tekemässä? 12. Sekoitatko usein päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? 13. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? 14. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? 15. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun valitset niitä? 16. Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä? 17. Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa? 18. Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä, vaikka yrität painaa niitä mieleen? 19. Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? 20. Sekoitatko usein oikean ja vasemman? 21. Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? 22. Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen sinulle vaikeaa? Mitä useampaan kysymykseen vastasit myönteisesti, sitä todennäköisemmin kysymyksessä voi olla lukivaikeus tai oppimisvaikeus. Lähde: Oma oppimisvalmentaja Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen ei tarvitse jäädä yksin kirjoittamista ja kiinnittämällä huomioita opiskelijalle syntyviin kirjoittamisen tyyppivirheisiin, joita voivat olla muun muassa geminaatta-, äng-äänne- ja diftongiongelmat. Erilaisten ja eritasoisten lukivaikeuksien kirjo on laaja. Niinpä tukitoimet ja niiden suunnittelu ovat aina yksilöllisiä. Lukivaikeutta arvioidaan olevan alimmillaan viidestä kymmeneen prosentilla ja korkeimmillaan jopa 25 prosentilla koko väestöstä. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, etteivät esimerkiksi kaikki lauserakenteiden virheet tarkoita automaattisesti lukivaikeutta. Yhtä hyvin ne voivat johtua puutteellisesta opetuksesta tai heikosta opiskelumotivaatiosta kansa- tai peruskoulun äidinkielen tunneilla, Lehto-Lavikainen toteaa. Eväitä loppuelämäksi Koulutuskeskus Salpauksessa Suvi Lehto-Lavikainen on seulonut viimeisen 2,5 vuoden aikana noin 1200 aikuisopiskelijaa. Noin puolella seulotuista on noussut esille viitteitä lukivaikeudesta. Luku kuulostaa suurelta, mutta hän sanoo sen johtuvan muun muassa nykyisestä aikuiskoulutuksessa opiskelevasta sukupolvesta, jonka oppimisvaikeuksille ei ole osattu aikoinaan kansa- tai peruskoulussa nimetä syytä. Kun mennään 15 vuotta eteenpäin, tilanne on varmasti aivan toinen. Vaikka neurologisperäisiä ongelmia ei voida koskaan kokonaan poistaa, on niiden helpottamiseksi olemassa jo paljon keinoja. Oppimisvalmiuksien kartoittamisen ja yksilötestin jälkeen Lehto-Lavikainen tekee yhteenvedon opiskelijan lukemisen ja kirjoittamisen taidoista, minkä jälkeen opiskelijalle voidaan laatia moniam matillisena yhteistyönä erityisen tuen suunnitelma osana henkilökohtaistamista. Henkilökohtaistaminen edellyttää Salpausta oppilaitoksena tarjoamaan tukea oppimisvaikeuksiin, mutta se ei aina riitä. Tällöin tarvitaan erityisen tuen suunnitelmaa. Suunnitelma tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, jolloin tuen tarve voi joko poistua tai jatkua. Tärkeimmän eli valmistumisen ohella toivon, että opiskelija oppii saamansa tuen ja ohjauksen jälkeen tiedostamaan omat vahvuutensa sekä löytämään koko loppuelämäkseen keinoja oppimisvaikeuksiensa kompensoimiseksi. Ne ovat kuitenkin vain osa ihmistä, Lehto-Lavikainen päättää. n Monta tapaa tukea Nuorisopuolen opintojen alussa kaikille tutkintoon valmistavassa koulutuksessa oleville opiskelijoille tehdään lähtötasotestit äidinkielessä, matematiikassa ja englannin kielessä. Tulosten perusteella opiskelijat ohjataan tarvittaessa yksilötesteihin ja haastatteluun erityisopettajan luo. Lukivaikeus otetaan huomioon kaikissa opetustilanteissa ja opiskelija voi saada yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan pienryhmäopetusta oppimisstudiolla, lisäopetusta, yksilöllistä opetusta ja/tai lukikuntoutusta. Aikuisten näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua lukiseulaan. Tulosten perusteella opiskelijat ohjataan tarvittaessa yksilötesteihin ja haastatteluun oppimisvalmentajan luo. Opiskelija saa yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaista ohjausta ja lukikuntoutusta. 5

6 Teksti ja kuva n Helena Salakka Internationally yours Verkostossa on voimaa Miltä tuntuisi päästä kuukaudeksi Pietariin töihin paikalliseen autokorjaamoon tai parturi-kampaamoon? Venäjä-verkoston kautta tämäkin on mahdollista. Koulutuskeskus Salpaus on ollut mukana toisen asteen ammatillisten oppilaitosten Venäjä-verkoston toiminnassa vuodesta 2008 lähtien. Saimme silloin ensimmäisen opiskelijamme työssäoppimisjaksolle Pietariin, kertoo venäjän kielen opettaja Ilja Ouretski, joka on aktiivisesti mukana Venäjä-verkoston toiminnassa. Sen jälkeen muutamia opiskelijoita niin Salpauksen autoalalta kuin kauneusalalta on ollut vuosittain suorittamassa kuukauden työssäoppimisjaksoaan Pietarissa. Opiskelijat pääsevät tutustumaan, millaista on työskennellä Venäjällä oikeissa työpaikoissa ja millaista on tehdä oikeita töitä, Ouretski kertoo. Hän kertoo, että työssäoppimisen tavoitteena on myös auttaa nuoria tutustumaan venäjän kieleen, kulttuuriin, ihmisiin sekä työtapoihin. Kun Lahteen palaavat opiskelijat kertovat kokemuksistaan, innostus tarttuu eteenpäin. Moni opiskelijoista olisi halunnut jäädä tutustumaan Pietariin vielä työssäoppimisjakson jälkeenkin. Venäjä-verkoston kautta solmitut suhteet ja yhteistyökumppanit ovat ensiarvoisen tärkeitä työssäoppimisen järjestämisessä. Tällä hetkellä Salpauksella on Pietarissa kuusi aktiivista yhteistyöoppilaitosta. Opetushallitus tukee Venäjä-verkoston toimintaa rahoittamalla työssäoppimisjaksojen kuluista 60 prosenttia. Hakemukset pitää tehdä lukuvuosittain. Työssäoppimisjaksojen lisäksi Venäjä-verkosto mahdollistaa myös muunlaista oppilaitosten välistä yhteistyötä. Oppilaitokset esimerkiksi kehittävät yhdessä opetussuunnitelmia. Kun opinnoissa on yhteisiä kokonaisuuksia, kyseisiä opintoja voidaan hyväksilukea puolin ja toisin. Olemme tällä hetkellä mukana autoalan, matkailualan ja kokkikoulutuksen opetussuunnitelmien kehittämistyössä. Lisäksi Koulutuskeskus Salpaus on osallistunut toisen asteen ammatillisten oppilaitosten Venäjä-verkoston sanaston laatimiseen. Verkosto mahdollistaa myös opettajien työelämäjaksot. Tällä hetkellä Salpauksessa verkostotyö laajenee koko ajan. Vireillä on muun mu- assa talonrakennuspuolen mukaan tuleminen verkostoon. Kaiken konkreettisen hyödyn lisäksi on mielestäni imagollisesti tärkeää, että Salpaus on mukana Venäjä-verkostossa. Olemme Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Tässä yhteistyössä verkottuu, sillä mukana on kymmeniä toimijoita Suomesta ja Venäjältä, kertoo Ilja Ouretski. Lisätietoja yhteyshenkilö Koulutuskeskus Salpauksessa Ilja Ouretski puh tai n Kolumni n Taru Virtanen Kansakuntaa rakentamaan Nationen växer fram Формирование нации tojen avulla. Erilaisuuksien sijasta on panostettu yhteisten vahvuuksien tukemiseen ammatillisen koulutuksen ja toiminnan muotoihin, joissa olemme yhdessä entistä vahvempia ja joille työmarkkinoilla on kysyntää. Näiden tavoitteiden edistämiseksi Salpaus osallistuu Opetushallituksen tukemaan ECVETjärjestelmän kehittämis- ja kokeiluhankkeeseen. Ruotsi on yksi tämän FINECVET-hankkeen kumppaneista. Venäjän kanssa samansuuntaisia vastavuoroisen tunnustamisen periaatteita kehitetään esimerkiksi OPH:n rahoittaman Venäjä-verkoston yhteydessä. ECVET-mallin mukaisesti toteutettua opiskelijaliikkuvuutta ja opettajien työelämäjaksoja naapurimaissa on perusteltua edistää, koska opiskelija ja koulutuksen järjestäjä tietävät, miten vaihdossa hankittua osaamista voi hyödyntää osana tutkintoa ja ammatillisen osaamisen kehittämistä. Mallin mukainen oppimistavoitteiden kuvaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä luo mahdollisuuden arvioida kansainväli- Vuonna 2009 Suomessa muistettiin yhtä maamme historiallisen kehityksen merkkipaalua, Suomen autonomisen ajan alkamista. Suomelle Ruotsin ja Venäjän ajat muodostavat maamme historiassa toisiinsa liittyvät vaiheet ja niiden vaikutus tuntuu yhä. Merkkivuoden teemana oli Kansakuntaa rakentamaan. Tässä rakentamisessa on tarvittu, ja tarvitaan edelleen, laajaa ammatillista osaamista. Euroopan komissio antoi, niin ikään vuonna 2009, jäsenmailleen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmää (ECVET) koskevan suosituksen. ECVET-järjestelmää voidaan käyttää apuna toisessa Euroopan maassa hankitun osaamisen ja suoritettujen opintojen hyväksi lukemisessa. Koulutuskeskus Salpauksen panos rajat ylittävään ammatilliseen yhteistyöhön ei rajoitu merkkivuoteen. Ammatillista osaamista naapurimaiden kanssa on edistetty pitkäjänteisesti muun muassa yhteisten kehittämishankkeiden ja työssäoppimiseen painottuvien opiskelijavaihsyyden ja kansainvälisen vaihdon hyötyjä myös käytännön työelämän näkökulmasta. Yhdessä olemme enemmän Tillsammans är vi mer Вместе мы больше Kirjoittaja on Koulutuskeskus Salpauksen kansainvälisten asioiden päällikkö. 6 Salpauksen Svengi 1/2010

7 Teksti ja kuvat n Ville Järveläinen Kurssi kohti suurvalta-aikaa Koulutuskeskus Salpauksen Nastolan lukiossa käynnistettiin kevättalvella 2009 projekti, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijat Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan ennen autonomian alkua. Kreivin aikaan -projektiksi ristityn hankkeen panivat alulle historian lehtori Merja Kukkola sekä ruotsinopettaja Marko Paasonen. Projektiin valittiin hakemusten perusteella 25 nuorta. Keskeisenä osana hanketta olivat opiskelijoiden tekemät tutkielmat, jotka tutustuttivat heidät mm. suurvalta-ajan elämään ja nykypäivän ruotsinsuomalaisiin. Kevään aikana myös valtiotieteen tohtori dosentti Pekka Visuri vieraili kertomassa Suomen sodan merkityksestä ja vaiheista. Opetuksessa hyödynnettiin virtuaalista Moodle-oppimisympäristöä, jolla voitiin jakaa materiaalia ja käydä keskustelua kouluajan ulkopuolellakin. Halusimme tehdä jotakin uutta ja yhdistää kaksi oppiainetta, mutta samalla toisiaan vahvasti sivuavaa aihetta. Yhtenä päämääränä oli kokeilla vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä, Kukkola sanoo. Koulussamme on hyvä henki ja vastuuntuntoiset opiskelijat, joten hanketta oli mukavaa lähteä toteuttamaan, hän jatkaa. Abiturientti Jaakko Tawast on mielissään, koska projektissa tehtiin töitä eri tavalla kuin perinteisessä opetuksessa. Hänestä hanke on ollut kokemuksena opettavainen. Olen aina ollut kiinnostunut suurvaltaajan historiasta ja nyt sain erinomaisen tilaisuuden oppia uutta, Tawast sanoo. Opintoretkelle Tukholmaan Projektin loppuhuipentumana oli viiden päivän opintoretki Tukholmaan. Reissuun sisältyi muun muassa vierailu Suomen ja Ruotsin yhteisen historian näyttelyyn, Ruotsinsuomalaisten Keskusliittoon sekä moniin kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin. Ryhmä pääsi lisäksi tutustumaan ruotsalaiseen lukioelämään sundbybergiläisessä Löfströmsin lukiokoulussa. Opintoretki antoi nuorille tilaisuuden koulun ulkopuoliseen elämykseen, joka opettaa yhteistyötaitoja ja vastuun kantamista. Ruotsinopettajan näkökulmasta matka tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden päästä kokeilemaan selviytymistä vieraalla kielellä, Paasonen kertoo. Tawast on opettajansa kanssa samoilla linjoilla: Matkalla sain testata omaa kielitaitoani käytännössä. Käytin ruotsia muun muassa kaupassa sekä ravintolassa asioidessa, ja seuraavalla kerralla rohkenisin käyttää kieltä enemmänkin, hän kertoo. Hanketta rahoittivat Okka-säätiö, Opetushallitus, Ruotsalais-suomalainen kulttuurirahasto sekä Koulutuskeskus Salpaus. Projekti sai näkyvyyttä televisiokanava YLE FST5:llä Obs.-ajankohtaisohjelman kiinnostuttua hankkeesta. n Puhtaasti positiivinen kokemus Olen aina ollut kiinnostunut historiasta sekä vieraista kielistä. Kirjoitan historian tänä keväänä ja tiesin tämänkaltaisen hankkeen tarjoavan arvokasta tietoa, jota lukioiden opetussuunnitelmiin kuuluvilla kursseilla ei ole mahdollista saada. Projektitöitä tehdessämme opimme valtavasti asioita, joita ei löydä oppikirjoista. Kahden eri aineen opettajan yhteiset luennot tarjosivat asioihin niin ikään erilaista perspektiiviä. Vaikka työnteko ei aina tahtonut allekirjoittaneelle maistuakaan, oli lopussa häämöttävä Tukholman-retki erinomainen kannustin. Kaikki ymmärsimme, että hyvin tehdyt työt tulisivat maksamaan itsensä takaisin. Sen lisäksi, että opimme tämän projektin aikana näkemään asioita uudessa valossa, pääsimme koettelemaan kielitaitomme rajoja. Suurkaupungissa navigoiminen tuli sekin opittua kantapään kautta, mutta eipä siitä sen enempää. Kreivin aikaan -projekti jää mieleeni yhtenä lukioajan parhaimpana ja opettavaisimpana kokemuksena. Tämä projekti oli erinomainen osoitus siitä, miten monipuolista lukio-opiskelu voi parhaimmillaan olla. Ville Järveläinen, abiturientti 7

8 Teksti Terhi Hollo n kuvat Anna Räikkönen Kuljettajan paperit armeijan harmaista Alokas Jantunen kumppaneineen voi halutessaan siirtyä siviilissä suoraan kuljetusalan ammattilaiseksi raskaan kaluston rattiin. Kuljettajien kouluttaminen Hämeen Rykmentissä Hennalan kasarmialueella Lahdessa ei ole mikään uusi juttu. Sen sijaan tapa, jolla sitä nykyisin toteutetaan, on muuttunut paljonkin vuosien varrella. Tammikuussa 2009 voimaan astuneen EU-direktiivin myötä Suomen Puolustusvoimat on alkanut tarjota varusmiehilleen ajokorttikoulutuksen lisäksi ammattipätevyyskoulutusta. Se vaaditaan nykyisin kaikilta ammattikuljettajan uralle tähtääviltä, kuten Hennalassa varusmiespalveluksensa aloittaneilta Jukka Jantuselta ja Olli Karstilalta. Scania-kuorma-auton vaihteisto on jo tullut hyvin tutuksi. Uskon, että myös muuhun kalustoon ehtii tässä 362 päivän mittaisen palveluksen aikana saamaan hyvän tuntuman. Voisin hyvin kuvitella työllistyväni kuljetusalalle, joten palvelusaika kuljetuseskadroonassa sopii minulle loistavasti, kertoo alokas Jukka Jantunen, 19-vuotias lahtelainen. C-kortin lisäksi armeija antaa koulutusta myös CE-ajokorttia varten. Jälkimmäisellä kortilla saa ajaa kuorma-auton lisäksi myös yhdistelmäajoneuvoa. Uusi koulutus pitää sisällään muun muassa aiempaa enemmän henkilökohtaista ajo-opetusta sekä kuljettajan ammattiosaamiseen kuuluvia direktiivin mukaisia oppiaineita. Yhteistyössä siviiliammattilaisten kanssa Puolustusvoimat on nykyisin Suomen ylivoimaisesti suurin raskaan kuljetuskaluston kouluttaja neljällätoista opetuspaikallaan. Näin mittavaa ja kaikkia uudistuneen ammattipätevyyskoulutuksen osa-alueita sisältävää koulutusta se ei kuitenkaan pystyisi omin voimin toteuttamaan. Vuonna 2008 käynnistettiinkin massiivinen koulutuskumppaneiden kilpailutus eri puolilla Suomea. Hämeen Rykmentin koulutuskumppaniksi valikoitui Koulutuskeskus Salpaus, jolla oli jo pitkä kokemus auto- ja logistiikka-alan kouluttajana. Kumppanin valinnassa painoi erityisesti laaja-alainen palveluvalmius. Salpaus toteuttaa myös Riihimäen Viestirykmentin kuljettajien opetusta. Viestirykmentin oppilaat suorittavat puolustusvoimien ajokorttiin tähtäävän opetuksen Hämeen Rykmentissä ja perustason ammattipätevyyskoulutuksen Viestirykmentissä. Jopa 6800 ajo-opetustuntia Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen yhteistyö käynnistyi rivakasti. Jo vuoden 2009 ensimmäistä saapumiserää oli Hennalassa vastaanottamassa armeijan henkilökunnan lisäksi kymmenkunta salpauslaista teoriaja ajo-opettajaa sekä uudistusten vaatimaa lisäkalustoa. Armeija ottaa toki edelleen myös itse koulutusvastuuta. Salpauksen kouluttajat hoitavat nyt noin kolme neljäsosaa koulutuksesta, joten puolustusvoimien omalla henkilökunnalla on aiempaa paremmin aikaa keskittyä maastoajoon ja sotilaalliseen kalustoon eli siihen intin erikoisajoon, joka tapahtuu tien ja ajoratojen ulkopuolella. Ensimmäisen vuoden jälkeen kokemukset yhteistyöstä ovat erittäin hyvät. Ajo-opetustunteja kertyi kaikkiaan 6800, mikä tarkoittaa, että ajo-opetuksen määrä on yli kolminkertaistunut. Teoria-opetuksenkin määrä on yli tuplaantunut, kertoo kapteeni Jukka Tolja Hämeen rykmentistä. Yhteistyön toimivuuden mittariksi kelpaa myös ajokorttikoulutukseen liittyvien tutkintojen läpäisyprosentti, joka on ensimmäisten siihen osallistuneiden joukossa ollut Jukka Toljan mukaan valtakunnallisestikin vertaillen erittäin hyvällä tasolla. Toistaiseksi kaikki Hennalan varusmiehet, jotka ovat suorittaneet palvelusaikanaan ammattipätevyyden, ovat myös osallistuneet ammattipätevyyskokeeseen eli hommaa ei ole jätetty puolitiehen. Henkilökohtaista ajo-opetusta jokainen koulutukseen valittu varusmies saa lähtötasosta ja ajoneuvoluokasta riippuen tuntia. Käytännön harjoitukset ja tietopuolinen koulutus kasvattavat koulutusaikaa vielä ajoneuvoluokasta riippuen tuntia. Pelkästään hallintalaitteiden tunteminen ja tyhjällä kuormalla ajelu ei vielä kehitä tarvittavaa ammattitaitoa. Puolustusvoimat joutuukin jatkuvasti toteuttamaan luovaa ongelmanratkaisua löytääkseen riittävästi kuormia, joita varusmiehet voivat kuljettaa taajamien ulkopuolelle. Kaikkien kuormien sisältöjä Jukka Tolja ei voi edes paljastaa, mutta ainakin lääkintämateriaaleja on kuulemma siirtynyt kaupungista toiseen kuljettajaoppilaiden kuljettamana. Uudenlainen intin luontaisetu Kuljettajakoulutuspaikkoja on saapumiserää kohden Hämeen Rykmentissä 110, joten vuoden aikana ammattipätevyys on tarjolla yli 200 varusmiehelle. Kiinnostus on ollut kiitettävää, vaikkakin koulutuksen tärkeimmässä markkinointitilaisuudessa eli kutsunnoissa nuorten miesten huomiosta kilpailee luonnollisesti moni asia. Jukka Tolja toivoo myös tulevien saapumiserien suhtautuvan innolla ainutlaatuiseen koulutusmahdollisuuteen. Ammattiajoon kelpaavan kuorma-autokortin saaminen kun ei enää nykyisin käy yhtä yksinkertaisesti kuin aiemmin. Viime syksynä voimaan tulleen uudistuksen mukaan perinteisessä autokoulussa suoritettu C-kortti oikeuttaa ainoastaan kuorma-auton yksityisajoon. Tämä tulee varmasti näkymään jo ensi vuonna palvelukseen astuvien joukossa niin, että useimmilla alokkaista lienee autokoulusta hankittu vain B-kortti. Mielestäni meillä on nyt tarjota todellinen luontaisetu varusmiehillemme, Jukka Tolja toteaa. Jos mielii kuljettamisesta itselleen ammattia, on siis hankittava ammatillinen 8 8 Salpauksen Svengi 1/2010

9 Autojen kalusto on jo ehtinyt tulla tutuksi, kertovat Olli Karstila (vas.) ja Jukka Jantunen. lisäkoulutus. Toistaiseksi vain harvat autokoulut ovat lähteneet kilpailemaan ammatillisten oppilaitosten kanssa kuljettajakoulutuksen antamisesta. Puolustusvoimien ja Koulutuskeskus Salpauksen yhdistettyä koulutukselliset voimansa, on yhtälö mitä toimivin useille osapuolille. Sen tulevat huomaamaan myös Jukka Jantunen ja Olli Karstila, kun he palaavat siviiliin tammikuussa Halutessaan he voivat jatkaa auto- ja logistiikka-alan opintoja vaikkapa Koulutuskeskus Salpauksessa ja saada hyödyksi kaikki armeijan harmaissa opitut alan taidot. n Ensimmäisen vuoden valtakunnalliset tilastot Uuden kuljettajakoulutuksen esikoiset eli saapumiserän 1/2009 kuljettajat kotiutuivat tammikuussa Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksessa eri puolella Suomea noin 1300 varusmiestä sai ajokortti opetuksen lisäksi perustason ammattipätevyyskoulutuksen. Kotiutuvista C-ajokorttiluokan korotuksen siviiliin sai lähes 700 henkilöä ja CE-luokkaan noin 600 henkilöä. Joukkoon mahtui myös muutama linja-autokortin suorittanut. Lähde: 9 9

10 Sohvalla teksti Helena Salakka n kuvat Anna Räikkönen Voiko muovi edistää Onko muovi ympäristön pilaaja? Vai sittenkin pelastaja? M Juttusarjassa vieraat istahtavat Svengin sohvalle vaihtamaan näkemyksiä itselleen läheisestä aiheesta. Timo Malén on pitkän linjan muovialan lehtori Koulutuskeskus Salpauksesta. Filosofia, ympäristöasiat ja muovi ovat hänen sydäntään lähellä. Muovi on olennainen osa arkeamme. Jopa niin arkinen, ettemme tule usein miettineeksi sitä. Timo: Mieleeni tulee Suomen ympäristökeskuksen teettämä tutkimus, jossa verrattiin kassien elinkaarta. Kierrätysmuovikassi voitti tutkimuksen ja kaikista huonoin vaihtoehto oli biohajoava muovikassi, koska sen hiilijalanjälki on iso. Paperikassikaan ei pärjännyt hyvin. Myös kangaskassi oli yllättävän huono vaihtoehto, koska käyttökertoja pitää olla paljon ennen kuin kassin tekemiseen käytetty energia maksaa itsensä takaisin. Tuotetta pitäisi pystyä käyttämään niin kauan kuin se on ehjä ja sitä voidaan hyödyntää. Kertakäyttöisyys on turhaa. Sami: Minusta kierrätyksessä olisi tärkeää, että materiaaleja ja tuotteita pystyisi kierrättämään niin, ettei niiden arvo alenisi. Ongelmana on, että tuotetta kierrättäessä sen arvo laskee, mikä lopulta johtaa siihen, että siitä tulee jätettä. Voisiko tuotteet suunnitella nykyistä paremmin niin, että niitä voisi käyttää uudestaan? Timo: Kierrätyksen kannalta ongelmana ovat usein hyvin erilaiset muovilajit. Jokin laji sulaa 190 asteessa, jokin vaatii 230 tai 280 astetta, joten niiden prosessointi on aika mahdotonta. Toiseksi kaupoista ja kotitalouksista kerättävät muovimateriaalit ovat usein epäpuhtaita. Mitä mieltä olette muovin polttamisesta? Timo: Moni luulee, että muovia ei kannata polttaa sen epäpuhtauksien takia. Mutta tutkimusten ja mittausten mukaan muovi palaa puhtaammin kuin puu. Siitä tulee vähemmän saasteita kuin puusta. Sami: Tulisi kuitenkin aina tietää, mitä kemiallisia ainesosia poltetaan. Muovinkin sisältämät epäpuhtaudet on edelleen iso ongelma. Niitä savukaasunpuhdistuksessa käytettävä teknologiamme ei vieläkään pysty puhdistamaan riittämään hyvin, vaikka niin toivoisimme. Timo: Tästä päästäänkin öljyyn. Siitä 90 prosenttia kuluu lämmitykseen, energiaan ja liikenteeseen. Loput 10 prosenttia käyttää petrokemianteollisuus. Siitä vain neljä prosenttia menee muovien valmistukseen. Välillä olen hämmästellyt sitä, miten ympäristöliikkeet ovat voimakkaasti muovin polttamista vastaan, koska öljystä poltetaan koko ajan 90 prosenttia taivaan tuuliin. Pakkauksiin kuluu alle 1,5 prosenttia öljystä. Eikö sitä saisi polttaa energiaksi? Minusta tämä on suhteetonta. Sami: Mielestäni niin liikenne, lämmitys, koko energiantuotantomme kuin myös muoviteollisuus ovat tietyllä tavalla halvan öljyn uhreja. Öljyn tuotannon, kulutuksen ja jälkihaittojen kustannuksia ei ole laskettu. Liikenne, lämmitys ja koko energiantuotantomme pitäisi suunnitella uudestaan. Nyt taloutemme pohjautuu vielä vahvasti öljyn ja kaiken kaikkiaan fossiilisten polttoaineiden varaan. Se on mielestäni elämistä luotolla, jotka meillä ei ole. Se on jo nyt aiheuttanut häiriöitä, jotka muuttavat maapallon tasapainotilaa. Ongelmana ei siis ole, mitä meidän pitäisi tehdä tulevaisuudessa, vaan miten me sen teemme ja varsinkin tässä tapauksessa: mistä me teemme ja mihin se päätyy sen tuotannon jälkeen. Kenellä on valta päättää asioista? Timo: Jotain tässä pitää tehdä. Öljyssä ja fossiilisten polttoaineiden tuotannossa on kyse melkoisista rahoista ja vallasta. On myös hyvä muistaa, että muovia voidaan nykyisin tehdä melkein mistä vain. Öljynjalostuksen sivutuotteena tulee teollisuusbensiiniä, josta jossain vaiheessa päätettiin alkaa tehdä muovia. Money talks. Sami: Uskon, että raha voi puhua myös pitkän tähtäimen tuottojen puolesta. Teollisuuden ei teoriassa tarvitse olla ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Ristiriita syntyy siitä, että se on syntynyt hyvin lyhyen tähtäimen hyödyn tavoittelulle. 10 Salpauksen Svengi 1/2010

11 kestävää kehitystä? iten ympäristö ja muovi oikeasti liittyvät toisiinsa? Sami Keto toimii muun muassa ympäristöjärjesto Dodo ry:ssä ja on sitä mieltä, että minkään asian ei tarvitse olla ristiriidassa ympäristöystävällisyyden kanssa. Sami: Ei muovi tai mikään teollisuus ole välttämättä ristiriidassa ympäristöasioiden tai ympäristöystävällisyyden kanssa. Kyse on siitä, miten tuotteet tehdään ja suunnitellaan. Jos esimerkiksi mietitään jonkun tuotteen elinkaarta, olisi hyvä ajatella sitä kehdosta kehtoon -periaatteen kautta. Timo: Vai kehdosta hautaan -periaatteen kautta? Sami: Kehdosta hautaan tarkoittaa aina jätettä. Tarkoitin äskeisellä, että kierrätetään tuotteita ekosysteemin sisällä, satsataan sisäiseen kiertoon. Ei toki voida lähteä siitä, että käyttäisimme vain luonnonmateriaaleja, koska niitä ei ole riittävästi kaikille. Muovi voi osaltaan olla pelastamassa maailmaa, koska siitä voi tehdä myös hyvin pitkäikäistä ja sitä voidaan kierrättää. Timo: Näin on. Nykyajan kaikkia tuotteita ei voisi tehdä ilman muovia, kuten kännyköitä. Koko tietotekniikka ja viestintä perustuvat hyvin pitkälle muoviin. Pelkästään puusta, villasta tai muista luonnontuotteista emme saisi meille kaikkia tarvittavia materiaaleja. Muovi on tullut helpottamaan materiaalipulaa kasvuyhteiskunnassa. Muovin huonona puolena on, että se on halpaa. Siksi maailmassa käytetään vuosittain 300 miljoonaa tonnia muovia. Mutta miksi liata muovilla oma pesänsä? Miksi emme kierrätä? Yhdessä sanomalehden artikkelissa otsikoitiin, että muovi tukkii maailman meren. En ole nähnyt yhdelläkään muoviämpärillä vielä räpylöitä. Ihminenhän tässä on hölmösti tehnyt. Timo: Juuri näin. Jos ei tuoteta uutta, teollisuustuotanto pysähtyy. Mutta miksi tuotteen elinkaari on vain muutamia vuosia? Syy ei ole varmasti siinä, että muovi materiaalina olisi heikkoa, vaan tuotteet tehdään sellaisiksi. Sami: Sen takia mikään yksittäinen teollisuudenhaara ei pysty ratkaisemaan kulutuksen ongelmaa. Koko yhteisön pitää olla siinä mukana, ja tietysti tarvitaan poliittista ohjausta. Olennaista on, että siirrymme lyhyen tähtäimen taloudellisen hyödyn tavoittelusta pidemmän tähtäimen hyödyn tavoitteluun. Se voi tarkoittaa teollisuuden ja yritystenkin kannalta paljon hedelmällisempää ja turvallisempaa toimintaympäristöä, jossa kuluttajiin voi solmia pysyvämmän suhteen kuin nykyisin. Mitä mieltä siis olette muovin ja ympäristön suhteesta? Timo: Meillä on ollut muoviteollisuutta kunnolla vasta 40 vuotta. Koko sen ajan on pyritty kohti uusia ja turvallisempia materiaaleja. Suhtautumisemme muoviin on joskus hyvin ristiriitaista. Jos muovituote hajoaa tai se ei toimi, syytämme muovia itseään siitä, vaikka osoittava sormi tulisi osoittaa tuotteen suunnittelijoihin, muotoilijoihin ja valmistajiin. Voi olla, että he eivät tunne eri muovilajeja ja niiden ominaispiirteitä, jolloin kyse on väärästä materiaali- tai muovilajin valinnasta. Sami: Suurin ongelma onkin se, mitä pakkausmateriaalille tehdään käytön jälkeen. Niinpä ei se ole muovin, vaan suunnittelijoiden vika. Miltä tulevaisuus siis näyttää? Timo: Uudet biomateriaalit ja nanokomposiitit ovat tulevaisuuden juttu. Ne ja muovi yleensäkin tulevat korvaamaan muita tuotteita, kuten huonompia materiaaleja. Muovista kehitetään monenlaisia innovaatioita, kuten emeritusprofessori Pentti Törmälän kehittämä biohajoava luuruuvi. Polvileikkauksen jälkeen polveen laitetaankin titaaniruuvin sijaan biohajoava muovinen luuruuvi, joka hajoaa ja liukenee muutamassa kuukaudessa pois. Enää ei tarvitse erillistä leikkausta titaaniruuvin pois ottamiseen. Tämä on esimerkki siitä, millaisia huimia suorituksia muovin saralta löytyy. Sami: Tulevaisuudessa meillä tulisi olla sellaisia pakkausmateriaaleja, joita kuluttajat haluaisivat käyttää uudestaan. Yleensä ajatellaan, että pakkauksia tulisi olla mahdollisimman vähän. Entä jos olisikin niin, että pakkauksiin satsattaisiin enemmän ja niistä tehtäisiin parempia, kauniimpia esineitä? Ihmiset ottaisivat ne käyttöönsä pidemmäksi aikaa. Se voisi olla ekotehokkaampi ratkaisu kuin se, että tehdään tuotantovaiheessa mahdollisimman ekotehokas pakkaus. n 11

12 Tilauksesta vaikka verilammikoita teksti JA kuvat n Taru Schroderus Tarpeistonvalmistajaksi opiskelevat valmistuvat ammattiin, jossa käsityö sekä monien materiaalien ja tekniikoiden taitaminen ovat arvossaan. tarpeistonvalmistajaksi tai -hoitajaksi, Pantsu kertoo. Monipuolisten opintojen myötä hän sanoo oppineensa katsomaan maailmaa aivan Pöytä on täynnä mitä mielenkiintoisimman näköisiä opiskelijatöitä: erilaisia ruokia, nukkeja, naamioita, irto- Kaupassakin usein mietin, mistä mate- uudenlaisesta näkövinkkelistä. käsiä ja -jalkoja. Pöydän vieressä pötköttää riaaleista mikäkin on valmistettu ja miten aidon näköinen ja painoinen vauva, jonka voisin hyödyntää erilaisia kierrätysjuttuja otsalla muutama tumma kiehkura. Juuri sellainen, joka keinuu äidin sylissä niin monis- omissa töissäni. sa näytelmissä. Monipuolinen koulutus Tarpeistonvalmistajaksi opiskelevat nuoret puurtavat opinnäytetöidensä parissa. nut Koulutuskeskus Salpauksessa 2000-lu- Tarpeistonvalmistajan koulutus on alka- Jutta Pantsun Amerikan intiaaneilta ja vun alussa. Käsi- ja taideteollisen alan perustutkintoihin lukeutuvan koulutuksen scifi-maailmasta vaikutteita saaneet päähineet ovat alkaneet hahmottua luonnoksesta aloittaa joka toinen vuosi keskimäärin viisitoista opiskelijaa. Muun muassa teatteriin, mohikaaniharjaiseksi kypäräksi. Työ on hidasta ja tarkkuutta vaativaa, mutta juuri sellaisesta Pantsu vakuuttaa pitävänsä. Kipinä hin työllistyvät tarpeistonvalmistajat vas- elokuviin, mainoksiin ja televisiotuotantoi- tarpeistonvalmistajan ammattiin syttyi aiempien tekstiiliartesaaniopintojen harjoit- pienesineistä ja rekvisiitasta, joita näyttelijä taavat kussakin tuotannossa kaikista niistä telupaikassa, Jyväskylän kaupunginteatterin tarpeistossa. tokalusteita. käyttää, lukuun ottamatta puvustoa ja kiin- Valmistumisen jälkeen toivon työllistyväni teatteriin tai elokuvaproduktioihin, kiin eli tiettyyn aikakauteen, täytyy Koska näytelmät tehdään aina epook- tarpeistonvalmistajan tuntea suomalaista kulttuuri-, taide- ja teatterihistoriaa. Niiden lisäksi tarpeistonvalmistajan koulutukseen kuuluu mm. värioppia, plastista sommittelua, metalli-, puu- ja tekstiilitöitä, muottitöitä sekä yleissivistäviä aineopintoja. Lähes kaikesta käsityöhön ja valmistukseen liittyvästä tulee tuntea perusteet, sillä myös töiden tilaamiseen tarvitaan asiantuntemusta, opettaja Riikka Ihalainen kertoo. Ihalaisen mukaan monipuolinen koulutus antaa tukevat eväät myös jatko-opintoihin. Moni jatkaa tarpeistonvalmistajakoulutuksen jälkeen opintojaan ammattikorkeakoulussa kulttuuri- tai käsi- ja taideteollisella alalla, osa hankkii toisen tutkinnon sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta, joka mahdollistaa työllistymisen mm. erilaisiin päivätoiminnan ohjaajan tai askarruttajan tehtäviin. Joka vuosiluokalta 2-3 opiskelijaa työllistyy myös teatteriin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Maailman mukavimmassa ammatissa Lahden kaupunginteatterissa tarpeistonvalmistajana vuodesta 1993 työskennellyt Maarit Sallinen tekee tiivistä yhteistyötä Salpauksen tarpeistonvalmistajan koulutusohjelman ja opiskelijoiden kanssa. Hänen ohjauksessaan on jatkuvasti harjoittelija joltakin artesaanilinjalta. Aikoinaan lehtijutun perusteella alasta kiinnostunut Sallinen sanoo olevansa maailman mukavimmassa ammatissa. Yksikään päivä ei ole samanlainen: saman päivän aikana saatan tehdä näyttelijälle naamiota, ommella 20 pöytäliinaa tai metrikaupalla mustaa samettia ja istua katsomassa ensi-iltaansa odottavan näytelmän harjoituksia. Työ vaatii joustavuutta ja sosiaalista luonnetta, sillä tarpeistonvalmistajan palveluita tarvitsee aika ajoin koko teatterin väki, Sallinen sanoo. Lahden kaupunginteatterissa on kolme näyttämöä, joista kahdella pyörii näytelmä ympäri vuoden. Ensi-iltaa kohden mentäessä Sallisen työn määrä lisääntyy ja päi Salpauksen Svengi 1/2009 Valmistumisen jälkeen toivon työllistyväni teatteriin tai elokuvaproduktioihin, tarpeistonvalmistajaksi tai -hoitajaksi, Jutta Pantsu kertoo.

13 vät käyvät kiireisimmiksi. Monipuolisuus on Sallisen mukaan ehdottomasti työn paras puoli. Vaikka samaa näytelmää tekisikin jo kolmatta kertaa, tehdään rekvisiitta aina uudestaan. Vanhakin näytelmä on aina uusi, sillä ohjaaja, näyttelijät, aikakausi ja usein teemakin vaihtelevat. Maarit Sallisen mukaan kaikki tarpeistonvalmistajan työt ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia ja haastavia. Vaikka rekvisiitta ei ole näyttämöllä pääroolissa, on se omalta osaltaan aina inspiroimassa näyttelijää. Työ vaatii Pelle Pelottoman rohkeutta käyttää ja kokeilla uutta, valppaita hoksottimia ja kykyä havainnoida ympäristöä. Suurin osa tarpeistonvalmistajan tekemästä rekvisiitasta valmistetaan kierrätysmateriaaleista, joita löytyy ihan kaikkialta, itsekin teatterin tarpeistonvalmistajana työskennellyt Riikka Ihalainen (kuvassa oikealla) täydentää. n Minustako tarpeistonvalmistaja? Jos olet luova, pitkäjänteinen, sosiaalinen, ideointikykyinen ja vielä taitava käsistäsi, voi tarpeistonvalmistajakoulutus sopia sinulle kuin nenä päähän. Artesaani/tarpeistonvalmistajan ammattiin opiskellaan lukiopohjalta keskimäärin 2 2,5 vuodessa. Peruskouluopintojen jälkeen koulutus vie kolme vuotta. Kaikille artesaaniopiskelijoille yhteisiä opintoja ovat alaan liittyvät kulttuuri-, taide- ja tuotesuunnitteluopinnot sekä yritystoiminta ja ympäristötietous. Tarpeistonvalmistajan suuntautumisvaihtoehdossa painottuvat eri käsityötapojen tuntemus sekä monipuoliset tiedot materiaaleista ja niiden käyttösovelluksista. Opiskelu koostuu teoriaosuudesta, materiaaliharjoituksista, projektitöistä ja työssäoppimisesta. Materiaalituntemus, tiedot tekniikoista ja niiden käyttömahdollisuuksista ovat keskeisiä pienesineistön valmistuksessa. Monipuolisiin ja varsin mielenkiintoisiin opintoihin kuuluu mm. naamioiden, nukkien ja patsaiden valmistamista, muotti- ja tekstiilitöitä sekä tarjoiluastioiden ja tekoruokien valmistamista. Lisätietoja: (ks. esittelyvideo) (ks. Hakijan opas) 13

14 teksti JA kuvat n Taru Schroderus ISS:llä moniosaajille on kysyntää ISS Palvelut Oy on Koulutuskeskus Salpauksen pitkäaikainen yhteistyö kumppani. Koulutuspalveluiden tarjoajan ja ostajan ajatukset käyvät hyvin yhteen, sillä ISS:lle työntekijöiden osaaminen ja koulutus ovat sydämen asioita. Lahdessa Askon alueella sijaitsevassa ISS:n Lahden alueen toimipisteessä työskentelee parikymmentä henkilöä, mutta kentällä muun muassa erilaisissa siivous-, kiinteistönhuolto-, vartiointi-, viherpalvelu-, ravintolapalvelu-, aula- ja toimistopalvelu- sekä teknisissä palvelutehtävissä heitä on yli kolmesataa. Kaiken kaikkiaan ISS:n palveluksessa on Suomessa noin työntekijää. Yhtiö kannustaa työntekijöitään kouluttautumaan ja kehittämään taitojaan. Ammatillisen osaamisen lisäksi panostamme asiakaspalveluja tiimityötaitojen kehittämiseen sekä turvallisuuskoulutukseen. Koska alan palkkaus on suhteellisen matala ja työt useimmiten osapäivä- ja tuntitöitä, voimme tarjota työntekijöille monipalvelun kautta kokopäiväistä työtä, vaihtelevia tehtäviä ja mahdollisuuksia urakiertoon, Lahden ja ympäristökuntien aluepäällikkö Anne Pellinen kertoo. Monipalvelu on tätä päivää ISS:n tarpeisiin räätälöidyt täsmäkoulutukset kumpuavat monipalveluajattelusta. Se perustuu kumppanuuteen, jossa palveluiden väliset raja-aidat katoavat ja tuotantoon liittyvät synergiaedut korostuvat. Monipalveluratkaisu tehostaa toimintaa, sillä sama ISS:n henkilö voi päivän aikana hoitaa useampia tehtäviä: joko työskennellä pysyvästi asiakkaan kiinteistössä tai käydä siellä vain hoitamassa toivottuja tehtäviä. Jotta työntekijää voidaan kutsua ISS:llä moniosaajaksi, tulee hänen hallita ainakin kaksi eri ammattia. Esimerkiksi siivooja voi työllistää itsensä kokopäiväisesti johonkin pienempään kohteeseen, jos hän hallitsee myös ravintolapalveluiden tehtäviä. Kiinteistönhuoltajalta saatetaan puolestaan kysyä vaikkapa viherpalvelutaitoja, Anne Pellinen kertoo. ISS Palvelut on ostanut Koulutuskeskus Salpaukselta työntekijöidensä täsmäkoulutuksia muun muassa viherpalvelu- ja laitoshuoltotehtäviin. Oppisopimuksella on puolestaan koulutettu esimerkiksi kiinteistönhoitajia ja virastomestareita. Niiden lisäksi ISS:n väki on suorittaa Salpauksessa virallisia ja säännöllisin väliajoin uusittavia lupakortteja, kuten hygieniapassin, tulityö- ja trukkikortin sekä osallistuu työturvallisuuskortti- ja ensiapukoulutuksiin. TE-toimiston tukemia koulutuspäiviä kertyi viime vuonna syys-joulukuussa peräti 400. Monipuolista yhteistyötä Yhteistyömme Salpauksen kanssa on varsin monipuolista ja toimivaa. Yhdessä suunnitelluilla ja räätälöidyillä koulutuksilla kehitämme työntekijöidemme ammattiosaamista. Se jos mikä on tärkeää alalla, jossa ainoat myyntivalttimme ovat palvelujen monipuolisuus, erinomainen asiakaspalvelu, työn laatu ja työntekijöiden ammattitaito, Anne Pellinen toteaa. ISS Palveluilla koulutus on tärkeä osa työntekijöiden motivoimista. Laadukas työjälki sitouttaa paitsi asiakasta, myös kiitokset saavaa työntekijää. Ammattitaitoinen työntekijä on valmis muutoksiin ja osaa ratkaista työhönsä liittyviä ongelmatilanteita. Työelämälähtöisissä koulutuksissa korostetaan mm. asiakaslähtöisyyttä, ympäristötietoutta ja sisäistä yrittäjyyttä. Anne Pellisen mukaan ammattitaitoisen ja pysyvän työvoiman saanti on tulevaisuudessa suuri haaste palvelualoilla. Siksi ISS:n henkilöstöstrategian yhtenä painopisteenä onkin työntekijöiden saatavuuden turvaaminen. Koulutuksen rooli korostuu tässäkin asiassa. Oman, viikoittaisen konseptikoulutuksen ja Salpauksessa järjestettyjen täydennyskoulutusten myötä henkilöstömme vaihtuvuus on vähentynyt. n Monipalvelu mahdollistaa työntekijöille kokopäiväisen työn, kertoo Anne Pellinen ISS Palvelut Oy:stä. ISS:n kouluttaja Airi Uotila koulutustilaisuudessa (kuva oikealla). 14

15 Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Yhtiö toimittaa yksityiselle ja julkiselle sektorille palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat asiakkaiden keskittymisen omaan ydinliiketoimintaansa. ISS tarjoaa sekä standardisoituja yksittäisiä palveluita että useista palveluista koostuvia monipalveluratkaisuja. Toimintaa kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja alan asiantuntijoiden kanssa. ISS Palvelujen liikevaihto vuonna 2008 oli 472 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa oli yli Yhtiö toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti. ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, jonka palveluksessa työskentelee ammattilaista 50 eri maassa. Salpauksen Svengi 1/

16 Pakina Simo-Veikko Engi on monen alan sekatyöläinen, joka seuraa intohimoisesti päijäthämäläistä yritys- ja koulutusmaailmaa. Simo-Veikon löydät myös Facebookista. Miukumauku-pelisilmää Istuinpa tässä taannoin huippusalaisessa verkostopalaverissa. Johtuen osallistujien sangen erilaisista taustoista esityslistan kohta pelisäännöt verkoston kommunikointiin oli aiheuttaa monta myrskyä kivennäisvesilaseihin. Asia oli päätynyt esityslistalle minun aloitteestani. Olin nähkääs lopen jurppiintunut näihin seuraavan sukupolven ammattilaisiin, jotka guruilevat kyllä täysiverisesti substanssiosaamisensa kanssa, mutta eivät tunnu välittävän hevonhuitulaa seikasta nimeltä inhimillinen vuorovaikutus. Heidän mielestään kaiken voi hoitaa sähköpostitse. Asiasta sukeutui kahden viestintäkoulukunnan välinen kädenvääntö. Keski-ikäiset kasvokkain-viestintää ja puhelinta suosivat KeKaPut vastaan Miukumauku-sukupolvi. Miukumaukut puolustivat sähköpostia sen jokaisen arkeen sopivalla vähäeleisyydellä. Siihen vastaamisesta ei kuulemma tarvitse tehdä numeroa En juuri nyt mitenkään voi puhua, mutta vastasinpa kuitenkin puhelimeen, jotta kaikki varmasti huomaavat, miten kiireinen ja kysytty olen -tyyliin. Sähköpostiin voi vastata juuri silloin, kun sille on oikeasti aikaa. En tietenkään myöntänyt noille näsäviisastelijoille, että tunsin pienen piston sydämessäni. Kännykän äänetön-toimintoa olisi ehkä voinut käyttää aktiivisemminkin hankalissa paikoissa. Miukumaukuilla oli myös kitkeriä kokemuksia siitä, miten puhelimessa sovittu oli unohtunut, koska vastaaja oli ollut autonratissa, lounaspöydässä, kaupan kassalla tai muualla muistiinpanovälineiden ulottumattomissa. Myönnetään. Piste Miukumaukuille. Jokainen KeKaPu taas tunsi suurta ajankäytöllistä turhaumaa sähköpostin kanssa. Asian kirjoittaminen vie moninkertaisesti aikaa siihen nähden, että tarttuisi puhelimeen. Niin, jos vain kyseisen henkilön sattuu saamaan heti kiinni. Tietyt kännykät tuuttaavat kroonisesti varattua tai kääntyvät lopulta vastaajaan, heitti joku Miukumaukuista. Jo nyt on kumma: Ensin paheksutaan vastaamista ja heti perään valitetaan, kun ei vastata! Piste KeKaPuille. Sähköpostin näpyttely ON aikasyöppö. Aikasyöpöksi sen tekee erityisesti viestin sävyn miettiminen. Kasvokkain tai puhelimessa asiassa on harvemmin epäselvää, mutta sähköpostirivien välissä tulkinnanvara on rajatonta. Kun nonverbaalinen viestintä puuttuu, voi neutraali viesti muuttua kevytmieliseksi, paatokselliseksi, ylimieliseksi, välinpitämättömäksi, kuittailevaksi tai oikeastaan ihan miksi tahansa. Piste KeKaPuille. Ette muuten takuulla arvaa, miten Miukumaukut tähän argumentoivat! Sitä vartenhan on hymiöt. Itselleni selvisi vasta tyttären isänpäiväviestiä ääneen ihmetellessä, että niissä välimerkkirimpsuissa ei olekaan kyse sormikrampista näppiksellä, vaan muka tunneilmaisusta. Piste pysyy KeKaPuilla. Ensin paheksutaan vastaamista ja heti perään valitetaan, kun ei vastata! Miukumaukujen seuraava ässä hihassa oli dokumentointi. Jos sovituista asioista tulee jälkikäteen eripuraa, on sähkömusta valkoisella selkeämpää kuin joukko erilaisia muistikuvia. Piste Miukumaukuille. Juuri tässä väännön tasatilanteessa puheenjohtaja ilmoitti, että asialistalla oli päästävä eteenpäin. Hätäisenä yhteenvetona muistioon kirjattiin: Asianomaiset sitoutuvat valitsemaan parhaan kommunikointitavan tilanteen ja vastaanottajan mukaan. Minä suljin pelisilmäni ja siemaisin pitkän ja hitaan kulauksen hapokasta kivennäisvettä. 16

17 Haastattelu ja valokuva Helena Salakka n Kuvituskuva Ture Ekroos Ruorin ääressä suunnan täytyy olla selvillä Kuvamuisto Koulutuskeskus Salpauksen johtamisen ja esimiestaitojen opettaja Pekko Nieminen muistaa vieläkin, miltä tuntui olla vähän yli 10-vuotiaana museolaiva Pommernin ruorissa. hyvin sen kesäisen päivän, kun pääsin noin 10-vuotiaana kokeilemaan museolaiva Pommer- Muistan nin ruoria Ahvenanmaalla. Muistan, että ruori tuntui valtavan isolta. Ruoriin tarttuminen, johtajuus, on aina kiinnostanut minua ilmiönä. Olen pitänyt toiminnasta, ja sen takia halusin jo aika varhain olla mukana järjestämässä erilaisia asioita sivusta seuraaminen on ollut vaikeaa. Harrastin urheilua varsin aktiivisesti ja olin myös mukana puheenjohtajana koulujen oppilaskunnissa sekä armeijassa varusmiestoimikunnassa. Lukion jälkeen opiskelin konepuolen diplomi-insinööriksi, mutta tein diplomityöni sivuainekokonaisuuteeni työpsykologia ja johtaminen. Olin myös töissä koko opiskeluajan. Aloina olivat koneenrakennusteollisuus ja sittemmin opiskelun jälkeen myös rakennusteollisuus. Tehtäväni liittyivät muun muassa kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin johtotehtäviin, joten työreissuja ulkomaille oli valtavasti. Sen lisäksi työ vei muutenkin paljon aikaa ja resursseja. Halusin olla enemmän aikaa kotona vaimon ja viiden lapsemme kanssa. Kun sitten näin ilmoituksen nykyisestä työpaikastani, tiesin heti, että tuota paikkaa aion hakea. Minulta on joskus kysytty, minkälaisia johtajia meiltä suolletaan ulos. Olen vastannut, että näen johtamisen enemmänkin matkana itseensä. Johtajan tulee oppia tuntemaan itsensä, omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. Meidän roolimme kouluttajina on auttaa ihmisiä tällä matkalla. Henkilöstöjohtamisen lisäksi johtajuudessa merkittävää ovat etenkin strategiaan liittyvät kysymykset, eikä näitä kahta asiaa voida irrottaa toisistaan. Usein on ongelmana, että päämäärä ja tavoitteet eivät ole riittävän kirkkaita, jolloin johtajilla ei ole tarpeeksi selvää kuvaa kokonaisuudesta eli yrityksen tai organisaation toimintaympäristöstä. Strategia on kaiken johtamisen ja liiketoiminnan ydin. Jos strategiassa mättää, niin menestyksen saavuttaminen on tuurikauppaa. On tutkittu, että menestyneillä yrityksillä on hyvin kirkas strategia ja ajatus siitä, mitä tehdään. Strategisessa ajattelussa ei ole kyse siitä, missä olimme ennen hyviä. Olennaista on miettiä sitä, missä olemme hyviä nyt ja missä aiomme olla hyviä tulevaisuudessa pystyäksemme vastaamaan jatkuvasti kehittyvien markkinoiden tarpeisiin. On myös tärkeää, että strategian suuntaista toimintaa voidaan mitata ja että strategian suuntaisesta toiminnasta palkitaan. Jos yrityksessä palkitaan jostain muusta toiminnasta, toiminta ohjautuu väistämättä toiseen suuntaan. Erikoisammattitutkinnot ovat mielestäni erittäin hyvä ja edullinen keino kehittää organisaation toimintaa. Meillä on ollut myös koulutuksia, joihin on osallistunut useita johtajia yrityksen eri tasoilta ja osastoilta. Lähipäivät, keskustelu ja koko opiskelun nivoutuminen osaksi omaa työtä, tavoitteita ja työprosesseja ovat kehittäneet koko organisaatiota, mutta samalla jokaisen osallistujan omaa johtajuutta. Olen nyt 31-vuotiaana ehtinyt olla työelämässä kymmenisen vuotta, josta olen työskennellyt vuoden verran Koulutuskeskus Salpauksen Aikuiskoulutus ja työelämäpalveluissa. Pääosin koulutan erikoisammattitutkintoryhmiä sekä toimin tutkintojen vastaanottajana ja ohjaajana yhdessä Helena Karppisen kanssa, joka on tutkintovastaavana johtamisen erikoisammattitutkinnossa. Minä puolestani vastaan tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnosta, ja lisäksi olen tutkintovastaavana yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa yhdessä Tiina Rantalan kanssa. Tämän lisäksi toimenkuvaani kuuluu myös yrityksille räätälöidyt johtamis- ja markkinointikoulutukset. Lisätietoja: Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut opettaja Pekko Nieminen puh tai 17

18 tekstit n Helena Salakka Lyhyesti svengaten Salpaus sai euroa virtuaali opetuksen kehittämiseen Sandvik ja Salpaus yhteis työssä jo 20 vuotta Lahdessa toimiva kansainväliseen Sandvik-konserniin kuuluva mekatroniikka-alan yritys Sandvik Mining and Construction on maailman johtava louhinta- ja materiaalikäsittelylaitteiden valmistaja. Katukuvassa ja rakennustyömailla näkyvät työkoneiden käyttämät, erikokoiset iskuvasarat tekevät yrityksen tuotteet ja huippuosaamisen tunnetuksi ympäri maailmaa. Sandvik Mining and Construction on tehnyt Koulutuskeskus Salpauksen kone- ja metallialan ammatillisen koulutuksen kanssa yhteistyötä jo 20 vuotta. Työvoiman saannin turvaaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön osaamisen varmistaminen yrityksen tuotteiden valmistuksessa on ollut yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyön perustana, kertoo koulutusjohtaja Lasse Niemelä. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on jakanut suomalaisille perusopetuksen kehittämishankkeille puoli miljoonaa euroa. Yksi suurimmista rahoituskohteista oli Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoima Virtuaalisesti reaalimaailmaan, VIREAALI -hanke, joka sai säätiöltä euroa. Hankkeessa kehitetään uusia opetusmenetelmiä käyttämällä tulevaisuuden työkaluja, joita on jo otettu käyttöön eri teollisuudenaloilla, kuten auto- ja elokuvateollisuudessa. Näin annetaan opiskelijoille nykyaikaisen työelämän vaatimusten mukaisia valmiuksia. VIREAALI-hankkeessa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta ja mobiiliteknologiaa sekä kehitetään ja rakennetaan ohjausjärjestelmä, jossa videolaseja käyttäen tuotetaan langattomasti kuvainformaatiota kauko-ohjattavassa laitteessa sijaitsevasta videokamerasta. Kauko-ohjattavaa laitetta (ajoneuvo, ilma-alus, vesikulkuneuvo) ohjataan langattomasti käyttäjän kokiessa olevansa laitteen kuljettajan paikalla. Videokuvaan lisätään keinotekoisesti maisemaelementtejä ja muita objekteja. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksot, kesätyöpaikat, tutustumiskäynnit yritykseen, yhteiset kehittämistilaisuudet sekä yrityksen lahjoittamat stipendit ovat esimerkkejä yhteistyöstä. Olemme saaneet yhteistyön kautta tarvitsemaamme työvoimaa. Olemme voineet kasvattaa opiskelijoita oikeisiin tehtäviin, pelisääntöihin ja ammattitaitoiseksi henkilöstöksi yritykseemme. Noin puolet yrityksemme kone- ja metallialan valmistushenkilöstöstä on kulkenut tämän oppimispolun, kertoo tuotantopäällikkö Sakari Kokkonen Sandvik Mining and Constructionista. Kolmivuotisen hankkeen aikana laajennetaan ja monipuolistetaan myös Päijät-Hämeen lukioissa käytössä olevia videoneuvotteluopetuskäytäntöjä muun muassa tuomalla podcastien ja videoiden avulla opetustuokioita opiskelijoiden matkapuhelimiin. Näin myös pienempien lukioiden opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus opiskella vähemmän valittuja aineita, kuten esimerkiksi harvinaisempia kieliä. Tavoite palvelee myös kaksoistutkinnon (ammatillinen koulutus ja ylioppilastutkinto) suorittajia. Heidän opintokokonaisuuksiaan on vaikea sijoittaa kurssitarjottimelle ilman päällekkäisyyksiä ammatillisten opintojen kanssa. Sandvik Mining and Construction sai Päijät-Hämeen koulutuskonsernin viirin ensimmäisenä yrityksenä ja 20-vuotista yhteistyötä juhlistettiin yhteisellä tilaisuudella. Virtuaaliopetuksen kehittämiseksi järjestetään Oppiminen eri maailmoissa -seminaari Lahdessa. Aiheina ovat oppiminen ja opettaminen, yrittäjyys, taide sekä kestävä kehitys. Ensimmäinen seminaaripäivä rakentuu Second Lifen ympärille ja toisena päivänä vuorossa ovat muut virtuaaliset ympäristöt. Lisätietoja: 18

19 SAKUstars-kisoissa esillä koko kulttuurin kirjo Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut SAKUstars järjestetään Seinäjoella Tapahtumassa mitellään eri kulttuurialojen osaamisesta esimerkiksi kuvataiteessa, tanssissa ja musiikissa. Luvassa on räppiä, digikuvataidetta, bändejä, yksinlaulua, akustisia soittimia, karaokea, shakkia, näytelmiä, lausuntaa ja paljon muuta. Koulutuskeskus Salpauksesta kisassa on mukana reilut 20 opiskelijaa. Mukana on muun muassa karaokelaulajia, tanssiryhmiä, kuvataiteilijoita ja näyttelijöitä. Apua yrityksesi koulutustarpeisiin Soita oman alasi aikuiskoulutuksen asiantuntijalle, niin ratkaisemme yhdessä sinun tai yrityksesi koulutustarpeet. Toteutus- ja rahoitustapoja on useita. Olen ylpeä siitä oma-aloitteisuudesta, miten opiskelijat ovat harjoitelleet näytelmää ja valmistaneet tanssiesityksiin omat asunsa ja koreografiansa. Itse korostan aina sitä, että tavoitteena on pitää hauskaa ja nauttia. Menestys tulee sitten omalla painollaan. Tämä on myös loistotapa kasvattaa yhteisöllisyyden tunnetta. Oman koulun kannustaminen yhdessä opiskelijoiden ja muiden kisahuoltajien kanssa vetää herkäksi, kertoo taide- ja kulttuurialan opettaja Anne Kampman. Ennätyksellisen iso joukkue Salpauksesta Taitaja2010- kisoihin Koulutuskeskus Salpauksesta on lähdössä 20 opiskelijaa nuorten SM-ammattitaitokilpailuihin. Taitaja2010-kilpailu pidetään Oulussa Opiskelijat ovat karsiutuneet kisaan semifinaalien kautta. Meiltä pääsi finaaliin edustajat yhteensä 14 lajiin, joita ovat muun muassa tietojenkäsittely, hevostenhoito, kauneudenhoito, sähköasennus ja huonekalupuuseppä, kertoo kilpailupäällikkö Jorma Noponen Koulutuskeskus Salpauksesta. Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, jossa liki 450 nuorta 40 eri alalta kilpailee oman lajinsa suomenmestaruudesta. Tapahtuman järjestää Oulun seudun ammattiopisto yhteistyössä Oulun seudun elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Ammattitaidon SM-kilpailu järjestetään joka vuosi. Toimintaa koordinoi ja ohjaa Skills Finland ry. Lisätietoja tapahtuman lähestyessä Salpauksen netti sivuilta Räätälöityä koulutusta yritysten tarpeisiin. Iiris Pakkanen, aikuiskoulutusjohtaja puh Teollisuusalat Jyrki Pyykkönen, puh Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hely Korpela, puh Henna Erkamo, puh (catering-ala) Ritva Kareketo, puh (puhdistuspalvelut) Liiketalous ja tietojenkäsittely Kaarina Laisi, puh Hyvinvointipalvelut Hilkka Pentsinen, puh Rakennus-, puu-, kulttuuri- ja luonnon - vara-ala Risto Salmela, puh Pauliina Stranius, puh Kieli- ja kulttuurikoulutus, maahanmuuttajakoulutus Hannu Nieminen, puh Taru Kontula, puh Oppisopimuskoulutus Eila Jurva, puh Monialainen koulutussuunnittelu Inkeri Liimatainen, puh Mika Kuusisto, puh Yhteydenotot sähköpostitse: tai Tarjouspyynnön räätälöidystä koulutuksesta voit tehdä myös verkossa Salpauksen Svengi 1/

20 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti. Osoitelähde: Koulutuskeskus Salpauksen osoiterekisteri Leipää ja sirkushuveja ja kaikkea siltä väliltä Koulutuskeskus Salpaus kouluttaa leipureiden ja sirkusartistien lisäksi ammattilaisia lukuisille eri aloille monenlaisiin työtehtäviin. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi tarjolla on lukiokoulutusta sekä monipuolisia aikuiskoulutusmahdollisuuksia muutaman tunnin kursseista erikoisammattitutkintoihin. Tee kuten tuhannet nuoret ja aikuiset päijäthämäläiset tekevät vuosittain: Hanki arkeesi leipää ja sirkushuveja Koulutuskeskus Salpauksesta!

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10. Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.2012 Faktoja 31.12.2010 (tiedot: Väestörekisterikeskus, Lappeenrannan

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1 HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Hakeutuminen Tiedon kirjaamis- ja siirtolupa Tietojen kirjaamisen on kysytty lupa kyllä ei Tässä henkilökohtaistamissuunnitelmassa olevia tietoja saa antaa valmistavassa

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus 2 LÄHTÖTILANNE Kysymys 1. 1.1.2007-31.12.2010 Salpauksessa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa.

Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa. Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa. Sisältää tehtäviä seuraavista aiheista: PerusKOODI Oma ala ja opiskelu Omaan alaan perehtyminen Millaista

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot