YRITTÄJÄ. Pohjois-Pohjanmaan TALOUSELÄMÄN JA YRITTÄMISEN ERIKOISLEHTI. Pohjois- Pohjanmaan yrittäjillä avoimet ovet. Eduskuntavaaliehdokkaat.

Transkriptio

1 Pohjois-Pohjanmaan YRITTÄJÄ TALOUSELÄMÄN JA YRITTÄMISEN ERIKOISLEHTI nro 2/ vuosikerta sivu 3 Pohjois- Pohjanmaan yrittäjillä avoimet ovet sivu 6 Eduskuntavaaliehdokkaat tentissä sivu 10 Maassa maan tavalla Yrittäjänä Kreikassa

2 2 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 Suomen suurimman työllistäjän asema on saatava kilpailukykyiseksi PÄÄKIRJOITUS IESITKÖ, ETTÄ Suomen ylivoimaisesti suurin työnantaja tällä hetkellä on yksinyrittäjät. Eli joukko henkilöitä, jotka ovat valinneet yrittäjäuran ja työllistävät siten itse itsensä. Yksinyrittäjien määrä on jo yli , mikä on 65 % kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjien lukumäärä on lisääntynyt kokoajan ja samalla yhden hengen yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä jatkuvasti kasvanut. Toisin sanottuna työllistävien yritysten määrä ei ole viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut, vaikka yritysten kokonaismäärä on. Mistä tämä johtuu? SY:n tekemän selvityksen mukaan vapaus ja itsenäisyys ovat ylivoimaisesti tärkeimmät syyt ryhtyä yrittäjäksi. Yrityksen perustaminen on tehty kohtuullisen helpoksi ja apua alkuun on saatavissa. Yrittäjyyden yleinen arvostus on myös parantunut dramaattisesti. Arvostus ei kuitenkaan näy yksinyrittäjän arjessa ja pärjäämisessä. Ottaen huomioon, että yrittäjien tulotaso on usein alhaisempi kuin palkansaajilla ja ansiot jäävät pienemmiksi kuin esim. työehtosopimusten alimmilla palkkatasoilla, ei itsenäisyyden ja vapauden kaipuu enää jatkossa riitä yrittäjyyden lisäämiseksi. On huolestuttavaa kuinka vähän yksinyrittäjien asemaan kiinnitetään huomiota. Kyseessä on verkostoitunut joukko osaajia, jotka omien osto- jensa kautta antavat työtä myös 2-3 muulle yrittäjälle. Nyt olemmekin tulleet siihen käännekohtaan, että on mietittävä Suomen suunta jatkossa. Kuinka tästä eteenpäin? Näin suuri työntekijä-/ yrittäjäjoukko täytyy huomioida keskusteltaessa Suomen kilpailukyvystä ja pärjäämisestä. Tavoittelemmeko entistä suurempaa yksinyrittäjien joukkoa, joka pärjää, muttei suoranaisesti menesty. Vai tavoitteleeko Suomi vahvaa yksinyrittäjyyttä ja kannustaako yhteiskunta lisäksi myös yrityksiä työllistämään? Yrittäjyyden tavoitteellinen kehittäminen on nostettava seuraavassa hallitusohjelmassa tärkeään rooliin. Ohjelmassa tulee ottaa huomioon yksinyrittäjien aseman parantaminen. Kyseessä on valtava voimavara, jonka menestystä voidaan edesauttaa oikeantyyppisillä veroratkaisuilla, sosiaaliturvaa parantamalla ja myös työllistämisen kannustavuutta parantamalla. Voi helposti leikitellä ajatuksella, mitä jos joka kolmas yksinyrittäjä päättäisi työllistää? Yhtäkkiä meillä olisi uutta työpaikkaa, mikä on määrällisesti edelleen enemmän työpaikkoja kuin 2-3 Suomen suurinta työnantajaa yhteensä. Kaikkea voidaan tavoitella, kun olosuhteet on rakennettu oikein. Marjo Kolehmainen PUHEENJOHTAJAN PALSTA Nuoret - yrittämisen uusi suunta ÄIN VAALIEN ALLA jälleen kerran on hyvä huomata, miten paljon meillä yrittäjillä on ollut ystäviä ja puolestapuhujia. Lähes kaikki puolueet ovat puhaltamassa suomalaista yrittäjähenkeä eteenpäin mm. erilaisilla vertailuilla, veronkiristyksillä ja kuka milläkin tavalla. On kuitenkin muistettava, että aito oikea konkreettisesti yrittäjänä elantonsa ansaitseva, on oikea henkilö kertomaan, mitä yrittäjyys on. Hän on myös paras avaamaan, mitä tulevaisuuden eteen pitäisi tehdä, jotta meillä myös täällä omassa maakunnassa olisi toimiva ja elinvoimainen elinkeinoelämä ja sen myötä mahdollisuus työhön ja toimeentuloon. Yhä useammin keskustelussa nousee esiin sukupolvenvaihdos, mistä saada yritykseen jatkaja. Jatkaja pääsääntöisesti löytyy juuri nuoremmasta sukupolvesta ja tänä päivänä yhä useammin oman perheen ulkopuolelta. Miksi nuori lähtisi jatkajaksi yritykseen johon uhrataan usein omia varoja, omaa vapaa-aikaa ja usein myös perheen tulevaisuuden säästöt? Yritystoiminnan aloittamiseen ei riitä pelkästään kova halu tai ammattitaito. Tarvitaan yhteiskunnan puolelta houkuttimia, miksi edellä mainitut uhraukset oltaisiin valmiita tekemään. Tällä hetkellä tuntuu, että edut mitä aloittavalle yrittäjälle luvataan ovat työajasta päättäminen eli tekeekö 12 tunnin työjakson yöllä vai päivällä tai JOS jossain vaiheessa onnistaa, voisi nostaa hieman isompaa tuloa kuin vastaava palkkatyöläinen, mikä voi jäädä kuitenkin haaveeksi. Mielestäni näin vaalien alla pitäisi kyseenalaistaa kaikkien puolueiden verolinjaukset ja pyytää ehdokkailta konkreetisia toimia yrittäjyyden puolesta, sillä jos parannuksia yrittäjien asemaan ei löydy ja verotusta kiristetään, tulemme näkemään yhä suuremman pk-yritysten ulosmarssin lahden taakse Viroon. Omassa maakunnassamme nuoret ovat suuri voimavara. Samalla kun korkeasti koulutettujen työttömyys on meille uhka, se on myös mahdollisuus. Kasvava pk-sektori saisi heistä ammattitaitoista, kieliä osaavaa ja kommunikointikykyistä väkeä, juuri kansainvälisen toiminnan kehittämiseen omassa yrityksessään. Otetaan nuoret mukaan kehitystyöhön avoimesti, heissä voi olla se meidänkin, ikääntyvien yrittäjien tulevaisuuden tekijät. Jorma Kortesoja POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT -LEHTI JULKAISIJA: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry PÄÄTOIMITTAJA: Marjo Kolehmainen KUSTANTAJA: Teksti- ja kuvapalvelu Aakkoset Oy TAITTO: Ajatus Oy PAINO: Suomalainen lehtipaino Oy Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät ja yli yrityselämästä kiinnostunutta lukijaa! Ii Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo TUORE TUTKIMUS KERTOO: alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä. Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy. VARAA ILMOITUS SEURAAVAAN LEHTEEN! Anu Valkonen anu@aakkoset.fi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulu Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä Raahe Siikajoki Pyhäjoki Merijärvi Oulainen Vihanti Haapavesi Siikalatva Kärsämäki Pyhäjärvi Pyhäntä Utajärvi Vaala ppy@yrittajat.fi

3 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ Välillä toimistoja yhdistävällä käytävällä oli jopa tungosta. Onnistunut avoimien ovien päivä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä Oulun kauppakamarin edustajat toimitusjohtaja Jaakko Okkonen ja varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen onnittelivat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien suuresta jäsenkasvusta. Kahden yrittäjäjärjestön välille Okkonen toivoi entistä enemmän yhteydenpitämistä ja uskoi löytyvän myös yhteistyön kuvioita. POHJOIS-POHJANMAAN Yrittäjät muutti tammi-helmikuun vaihteessa uusiin toimitiloihin, tilaa työntekijöille on nyt huomattavasti enemmän kuin aikaisemmissa. Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sekä kaikki muut työntekijät kertoivat olevansa todella tyytyväisiä uusiin tiloihin ja toivottavat jäsenyrittäjät käymään siellä vierailulla ja tutustumassa. Maanantaina järjestettiin avoimien ovien päivä ja tarjottiin iltapäivän aikana kaikille kävijöille kakkukahvit. Paikalla olivat kaikki työntekijät sekä luottamushenkilöitä. Iltapäivän aikana kävi huomattava määrä yhteistyökumppaneita, eri yhteisöjä ja yrityksiä sekä jäsenyrittäjiä. Myös useita eri paikallisyhdistysten puheenjohtajia ja hallituksen jäseniä vieraili tutustumassa tiloihin. Valkokankaalla pyöri juuri ennen avoimien ovien alkamista julkistettu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, POHTOssa toimivan Taitajien Talon ja Oulun Yritystakomon yhteistyössä avaama www-sivusto, minkä tarkoituksena on ruokkia alueemme hyvinvointia ja kasvua sekä lisätä yrittäjyyttä. Toisessa neuvotteluhuoneessa projektipäällikkö Tommi Sirviö ja assistentti Marita Kiviniemi esittelivät sanoin ja kuvin yrittäjien omistajavaihdoshanketta. Vierailijat saivat katsella kakkukahvien ja keskustelujen lomas-sa myös kuva-albumeista PPY:n toiminnasta kertovia kuvia. TEKSTI JA KUVAT: Heimo Turunen Uusissa toimitiloissa on jokaiselle työntekijälle oma työhuone sekä kaksi neuvottelutilaa, joissa kummassakin vieraat viihtyivät kuulumisia vaihtaen. Kasvua yrittäjyydestä portaali avattu Digital Media Oulu Oy:n yrittäjä Virpi Martikainen on uusimpia Yrittäjien jäseniä liityttyään jäseneksi viime vuoden vaihteessa. Virpi on myös yrittäjänä uusi perustettuaan yrityksen viime lokakuussa. Yrityksen toimiala on liikkeenjohdon konsultointi ja se tarjoaa asiantuntijapalveluitaan digitaalisen median alueella. Asiakkaina ovat media- ja ICT-alan sekä muiden luovien alojen yritykset. Yritys toimii Suomen johtavan digitaalisen median liiketoiminnan osaaja Digital Media Finland Oy konsulttiyhtiön kautta. Virpi Martikainen kertoi saaneensa käyntinsä aikana uusien tilojen lisäksi ajankohtaista tietoa yrittäjäjärjestön toiminnasta sekä tutustuneensa myös työntekijöihin sekä luottamushenkilöihin. POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT, Yritystakomo ja POHTOssa toimiva Taitajien Talo ovat avanneet alueen vahvaa kasvua ruokkivan sivuston Avatun sivuston tarkoituksena on lisätä alueen hyvien ideoiden hyödyntämistä ja lisätä kannattavaa yritystoimintaa. Sivustoilta voit löytää apua oman liiketoiminnan kehittämiseen, sieltä voit ottaa luvan kanssa jonkun toisen avoimeksi tallennetun idean ja tehdä siitä kannattavaa liiketoimintaa yksin tai yhdessä. Nyt haastetaan koko maakunta ideoimaan ja yrittämään. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Vuoden 2011 järjestöteemaksi on valittu Kasvua Yrittäjyydestä. Maakunnassamme pk-yritykset nähdään merkittävässä roolissa. Heidän osaaminen, asiantuntemuksensa ja yhteistyö toisten yrittäjien kanssa ruokkivat kasvua ja lisäävät hyvinvointia alueellamme ja siksi haluamme olla mukana uusien yritysten, yritysideoiden ja yritystarpeiden esille tuomisessa, toteaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Kortesoja. Yritystakomon lähtökohtana on luoda kasvuyrityksiä Oulun alueelle tarjoamalla yhteisöllistä toimintaympäristöä yrittäjyyttä ajatteleville. Yhteisöllinen ajatusmaailma on jo osoittanut toimivuutensa syntyneiden yritysten muodossa. Toivomme siis, että näihin hyvinvointia tuottaviin ideankehitystalkoisiin lähtisi mukaan entistä laajempi joukko innovatiivisia ja rohkeita ihmisiä, hehkuttaa Yritystakomon Takomomestari Kari Kivistö. POHTOssa toimiva Taitajien Talo kokoaa yhteen nuoria osaavia, ammattitaitoisia ja motivoituneita aikuisia verkostoitumaan ja rakentamaan työelämäyhteyksiään. Oman alan työtehtäviin työllistymisen lisäksi tuemme myös yrittäjyyden polulla. Taitajien Talo onkin oivallinen ja helppo rekrytointikanava alueemme yrityksille. Valmennus- ja kehittämiskoulutushankkeiden kautta yritysten on vaivatonta saada erityiskoulutettu henkilö vetämään esim. yrityksensä liiketoiminnan kehittämisen kannalta merkittävää kehittämisprojektia, toteaa projektipäällikkö Marianne Hirn. TEKSTI: Heimo Turunen

4 4 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 JORMA KORTESOJA 136 Viedään tämä mies meidän yrittäjien puolestapuhujaksi eduskuntaan. Yli puoluerajojen! Oletko perustamassa yritystä? Ota meiltä yrityksen starttipaketti - saat rahanarvoisia etuja. Jorma uskaltaa sanoa ja toteuttaa asiat meidän puolestamme. Jorman sydämen asiana on alueemme yrittäjyys, yrittäjät, heidän perheensä sekä koko maakunnan elinvoimainen tulevaisuus. Terveisin: Jorman tukiryhmä yli puoluerajojen Eduskuntavaalit äänestyspäivä Ennakkoäänestys Haluamme tukea uuden yrittäjän yritystoimintaa ja turvata alkavan yrityksen tärkeimmän voimavaran: yrittäjän itsensä. Paketoimme kattavan pankki- ja vakuutuspalvelumme helpoksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi, yrityksen starttipaketiksi. Tule käymään niin kerromme lisää! Oulun OP, Yrityskonttori, puhelin Maakunnan ja meidän kaikkien vahva puolestapuhuja SUOMEN YRITTÄJIEN mielestä Suomesta on luotava maailman paras maa yrittäjyydelle. Tavoitteen saavuttaminen vaatii seuraavalta hallitukselta ja eduskunnalta uusia linjauksia ja toimenpiteitä. Koska nykyisissä ja uusissa taloushaasteissa menestyminen ei ole mahdollista ilman menestyviä yrityksiä, yrittäjyys tulee ottaa huomioon kaikissa tulevissa talousratkaisuissa, SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Toimenpiteillä on hänen mukaan kiire. Lähivuosina ratkaistaan se, miten Suomi selviää kiristyvässä globaalissa kilpailussa ja miten pystymme kehittämään suomalaista yhteiskuntaa. Onnistuminen tässä edellyttää vahvaa panostusta yrittäjyyteen ja tätä palveleviin yhteiskunnan rakenteisiin. Työn tekeminen ja teettäminen kannattavaksi Järventaus korostaa sitä, että työvoiman määrä ei Suomessa lähivuosina kasva, kun väki ikääntyy ja siirtyy eläkkeelle. Talouden ja yhteiskunnan aineellisen hyvinvoinnin ratkaisee hyvin pitkälle se, kuinka suuri osa työvoimasta on työllisten joukossa, palkansaajana tai yrittäjänä. Tästä syystä vero- ja talouspolitiikan kärkitavoitteena täytyy olla työn tekemisen ja teettämisen kannustaminen. Jos siinä epäonnistutaan, ovat muut talouspolitiikan toimet toisarvoisia, niillä ei paikata liian matalan työllisyyden haittavaikutuksia. Työteon ja yrittämisen edellytyksistä on pidettävä huoli. SY:n haaste uusille päättäjille: Suomesta paras maa yrittäjyydelle Verojen kiristämisen sijaan on pohdittava uusia kasvun edellytyksiä. Vastuuta ja yrittäjänäkökulmaa Suomen Yrittäjien tavoiteohjelmassa on joukko toimenpiteitä, jotka toteuttamalla voidaan parantaa kansalaisten hyvinvointia, lisätä yrittäjien määrää, parantaa työn tuottavuutta sekä pidentämään työuria. Henkilökohtaisten valintojen lisääntyminen voi parantaa myös työelämän laatua ja ihmisten jaksamista. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tarvitaan uutta vastuunkantoa ja yrittäjänäkökulmaa. Kolmikannalle on hyväksyttävä uusi, maan hallituksen päätösvaltaa korostava tulkinta. Yritysvaikutusten arviointia on parannettava sekä valtakunnan tasolla että alueilla. Verotus kannustavaksi Verotuksen on oltava yrittämiseen, yritysten kasvuun, työllistämiseen ja työntekoon kannustavaa. Verojen kiristämisen sijaan on pohdittava uusia kasvun edellytyksiä. Yrittäjien verotuksen on oltava kilpailukykyistä palkansaajien verotukseen verrattuna. Joustavuutta Työmarkkinoille Tuottavuutta on parannettava työmarkkinarakenteita kehittämällä, ja työllistämistä on helpotettava. Työn tuottavuutta nostetaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksien todellisella laajentamisella. Työhönoton kynnys madaltuu kunnolla vain vähentämällä palkkaamisen riskejä. Työvoiman riittävyys ja osaamisen taso on turvattava. Opinnoista on siirryttävä nopeammin työelämään, ja osaamisen parantamisen edellytyksistä on huolehdittava jatkuvasti. Keskeytykset työralla vähemmiksi ja työurat pitemmiksi. Kuntapalvelujen tehostaminen edellyttää toimivia palvelumarkkinoita ja yhteistyötä yritysten kanssa. Julkiselle sektorille on asetettava vastuu markkinoiden kehittämisestä. Palvelujen tuottamista on kehitettävä yhteistyössä yritysten kanssa. TEKSTI: Antti Niskanen, KUVA: Suomen Yrittäjät

5 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ YRITTÄJÄN ASIALLA VIELÄ VAALIEN JÄLKEENKIN! Nokia E7 on uuden ajan kommu ni kaattori, joka sisältää ja osaa kaiken sen, mitä yrittäjä työssään ja vapaalla kommunikaatiovälineeltään voi vain toivoa. Tämä on lupaus, johon voit luottaa. Puhelinpaketti sisältää Nokia E7 -puhelimen Puheaikaa 2500 min/kk Sonera Netin maksiminopeudella /kk alv. 0 %, 24 kk:n sopimus Puhelinpaketin saat myös soittamalla Yritysmyyntipalveluumme , verkosta tai käymällä lähimmällä Sonera-kauppiaalla. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa

6 6 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 KÄYTÄ EDUT HYVÄKSESI STAR- ELOKUVA- TEATTERISSA Normaalihintaisista lipuista yhden euron alennus jäsenkorttia näyttämällä. Forum24 tarjoaa 20%:N ALENNUKSEN HINNASTOHINNAS- TA jäsenyrittäjille. Kysy lisää myyntijohtaja Timo Mehtälä puh Jäsenenä säästät ELISAN MAKSU- PÄÄTEPALVELUSTA JOPA 125 EUROA. Uudista eduskuntaa! Eduskuntavaalit 1. Työttömyys on edelleen korkealla ja toisaalta tehtävää työtä on. Mitkä ovat parhaimmat konkreettiset keinot helpottaa yritysten työllistämistä ja työntekijöiden palkkaamista? 2. Ottaen huomioon yrittämisen riskin ja toimeentuloon liittyvän epävarmuuden, millainen pitää olla yritysten ja yrittäjien toimiva veromalli? 3. Millä tavoin koulutusjärjestelmää tulee kehittää, jotta sillä voidaan vastata yritysten koulutustarpeisiin tasapuolisesti ja riittävän nopeasti? 4. Mikä on kantasi Pohjois-Suomen infran (tiestö, satamat, raide- ja lentoliikenne, tietoliikenneyhteydet) kehittämiseen? Missä järjestyksessä infraan tulee investoida ottaen huomioon mm. alueen tulevat suurinvestoinnit? 60 Anne Huotari, Vasemmistoliitto 1. Ehdotan, että otetaan käyttöön Mestari-Kisälli-malli, jossa muutaman vuoden kuluessa eläköitymässä olevan työntekijän rinnalle otetaan palkkatuella työhön koulutuksen saanut nuori. Tässä yhdistettäisiin kokeneen hiljainen tieto ja nuoren tuore koulutustieto. Lopputuloksena on, että nuori saa kipeästi tarvitsemaansa oman alan työkokemusta ja kokenut jaksaa paremmin ja pitempään työelämässä, kun saa työparin ja hänen kokemustaan arvostetaan. Tämän voi toteuttaa siten, että paikalliset tahot: yrittäjät, te-toimisto ja kunta sopivat pelisäännöt. 2. Suurimmat ongelmat toimeentulon epävarmuudessa on yksinyrittäjillä ja pienillä perheyrityksillä. Pääomatulon muuttaminen progressiiviseksi helpottaisi pientä pääomatuloa saavia yrittäjiä. ALV:n nostamista en hyväksy, koska se vaikeuttaa juuri pienten yritysten työn myymistä. 3. Koulutuksen ennakointi on tärkeää ja siihen työhön on syytä myös yrittäjien järjestönsä kautta osallistua, kertoa, millaista osaamista tarvitaan. Toisen asteen koulutuksessa voisi olla ensimmäisen teoriapainotteisen vuoden jälkeen toinen vuosi Saksan mallin mukaisesti siten, että opiskelija on työssäoppimassa esim. 3 pv/vk ja 2 pv/vk olisi teoriaa. Oppisopimusjärjestelmää tulee uusia siten, että se kiinnostaa enemmän yrittäjiä. 4. Raideliikenteen kehittäminen ja kaksoisraiteen rakentaminen on sekä ekologisesti että raskaan teollisuuden kannalta ja henkilöliikenteen nopeuttamiseksi tärkein hanke.kansainvälisen lentoliikenteen kehittäminen matkailun ja yritysten yhteyksien kannalta on merkittävä. Pohjoisen satamien investoinnit ovat tärkeitä raskaan teollisuuden täällä pysymiseksi. Oulu-Kemi-nelostielle tarvitaan ohituskaistoja turvallisuuden lisäämiseksi, sillä nelostiellä on paljon rekka-, työmatka- ja matkailuun liittyvää liikennettä. Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista ja julkisen talouden vastuullista. epäonnistumisesta rekrytoinnissa ja suuret irtisanomiskulut tai halu tehdä töitä yksin. Esimerkiksi Oulun alueella on n yritystä. Jos jokainen yritys pystyisi palkkaamaan yhden työntekijän lisää, työttömyysongelma olisi merkittävästi pienempi. Erityisesti pienen yrityksen työllistämiskynnystä helpottaisi yhden luukun periaate. Eli palkka maksetaan työntekijälle ja kaikki sivukulut vaikkapa verottajalle. Palkanmaksuun liittyy turhaa byrokratiaa ja monimutkaisuutta, mikä lisää myös kiusausta harmaan talouden toimintatavoille. Myös määräaikaisten työsopimusten joustavampi käyttö varsinkin epävarmassa taloustilanteessa sekä ensimmäisen työntekijän palkkatukijärjestelmässä alentaisivat palkkauskynnystä. varatuomari, MBA, yrittäjä RL Niskasen tukiryhmä Juha Sipilä, Keskusta Kynnys yksin yrittämisestä työnantajaksi on suuri. Samalla moni yksin yritystään pyörittävä nääntyy työtaakkansa alle. Myös jatkajan löytyminen yrittäjän jäädessä eläkkeelle on usein ongelma. Suurimpia esteitä ovat palkkaamiseen liittyvä byrokratia ja ylimääräinen työ, pelko 2. Nykyinen veromalli on aika toimiva. Se kannustaa yrittäjyyteen ja omien pääomien kasvattamiseen. Yrittäjien työttömyys- ja eläketurvan osalta parannettavaa on paljonkin. 3. Yritysten ja yrittäjien tulisi olla nykyistä aktiivisemmin arvioimassa tulevaisuuden työtarpeita. Tarvitaan joustavuutta ja yhteistyötä yritysten sekä oppilaitosten välillä. 4. Mielestäni kaksoisraide Ouluun saakka on tärkein.

7 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ Jorma Kortesoja, Kokoomus 1. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukihanke koskemaan koko maata, olen myös esittänyt useassa yhteydessä nuoren työntekijän palkkaamiseen vastaavaa mallia kuin Ruotsissa. Esim. alle 28-vuotiaita palkattaessa olisivat palkasta maksettava sivukuluprosentti merkittävästi pienempi. Tuolloin yritys voisi maksaa heti normaalia palkkaa ja nuoren motivaatio tehdä ja ottaa työ vastaan olisi parempi. Lisäksi verotus pitäisi saada työtekoa kannustavaksi ei rankaisevaksi, esimerkiksi pidempää päivää tehtäessä. 2. Jos verrataan nykyistä mallia niin se on suhteellisen toimiva ja edes jotenkin yrittäjyyteen kannustava. Jos sitä muutetaan kiristämällä, Ritva-Liisa Niskanen, Keskusta 1. Kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on korkea. Sitä voidaan madaltaa laajentamalla yksinyrittäjän tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen koko Suomeen ja myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Toinen konkreettinen keino helpottaa naisvaltaisten alojen työllistämistä on jakaa perhevapaista ja sairaan lapsen hoidosta aiheutuvat kustannukset nykyistä oikeudenmukaisemmin. Mikroyrityksissä palkalliset perhevapaa tulee kompensoida täysin. 2. Ahkeruudesta ja kovasta työstä tulee palkita. Yrittäjän verotus kaipaa täsmennyksiä suuren heikennetään heti yritystoiminnan mahdollisuuksia. Ensin pitää olla kannustavuus, sitten tehostaminen, johon hyvä suunta on julkisen sektorin avautuminen. Kolmantena työurat ja vasta sen jälkeen puututaan verotukseen. Meillä on yksinyrittäjää joista elää köyhyysrajalla ja satoja tuhansia pk-yrityksiä jotka maksavat pääosin ansioverona saamansa tulon, joten sitä ei saisi nostaa. Jos jotain on pakko kiristää on se varmaankin alv, koska se koskee myös ulkomaalaisia tuontituotteita. Toinen harkittava on suurista osingoista maksettava vero. 3. Koulutuksen pitää säilyä koko maakunnan alueella kattavana lukiosta yliopistoon. Myös oppisuuntaukset pitää pystyä ennakoimaan maakunnan tarpeiden mukaan. Meillä on Suomen suurin nuorisotyöttömyys. Korkeasti koulutettujen työttömien jatkokoulutus olisi ehdottoman tärkeää, koska heillä on hyvä perustieto ja kyky kansainvälisyyteen. Näin saataisiin kasvavalle kansainvälistyvälle pk-yrityskentällä kovan luokan ammattilaisia omasta maakunnasta. Tässä POHTOn järjestämä koulutus on hieno päänavaus. 4. Ensin raiteet kuntoon, aloitus 1. raiteesta ja sen jälkeen 2. raide. Satamaverkko on pidettävä kunnossa jo pelkästään maakunnan tarvitseman kansainvälisen rahdin takia (puu ja malmi). Lentokenttä valmistuu piakkoin, toivottavasti siitä myös saadaan koko maakunnan kenttä. Myös rantatien ja nelostien kunnostaminen on oltava esillä merkittävän rekkarahtiliikenteen sujuvuuden kannalta. Tiestön saneerausjärjestyksen varmastikin sanelee hyvin pitkälle ydinvoimalan tulo Pyhäjoelle. remontin sijaan. Pienyrittäjien tukemiseksi arvonlisäverosta vapaan liiketoiminnan alaa on laajennettava nostamalla verovelvollisuuden alarajaa sekä huojennuksen ylärajaa. 3. Tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistaminen on haasteellista. Koulutuksen osuvuutta parannetaan seuraamalla ja ennakoimalla yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia osaamistarpeita koulutuksenjärjestäjien ja yritysten yhteistyöllä. Ammattiin johtavan koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tulee ottaa huomioon aiemmin hankittu osaaminen. Arjessa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista on tuettava uusilla välineillä. Kaikilla koulutusasteilla tarvitaan lisää tietoisuutta työelämän vaatimuksista ja yrittäjämäisestä toiminnasta. On tärkeää, että koulutus sisältää riittävät ja hyvät työssäoppimis- ja harjoittelumahdollisuudet. Yrittäjyyskasvatus on sisällytettävä kaikkeen koulutukseen. Johtamis- ja työelämätaitojen opintojakso tulee lisätä korkeakoulujen tutkintovaatimuksiin. 4. Tarvitsemme nykyistä nopeammat tie- ja ratayhteydet läpi Suomen. Erityisesti rataverkon saamista 2000-luvun vaatimusten tasolle pitää kiirehtiä. Toimivat lentoyhteydet Ouluun ja Kuusamoon mahdollistavat pohjoissuomalaisten yritysten kansainvälisen liiketoiminnan ja kansainvälistymisen. Samoin on huolehdittava viennille tärkeistä meriväylistä. Nopeat tietoliikenneyhteydet on varmistettava määrätietoisesti ja nopeutetulla aikataululla koko Suomeen. Kaikilla suomalaisilla on oikeus toimivaan ja riittävään laajakaistayhteyteen kohtuuhinnalla. Esko Kurvinen, Kokoomus Tyyne Tuikka, SDP Työsuhteen solmimiseen ja päättämiseen liittyvää joustavuutta tulee helpotta työlainsäädännössä olevia jäykkiä yksityiskohtia poistamalla. Työllistämistä edistäisi myös työajan ulkopuolisen palkanmaksun keventäminen ja työntekijän omavastuun lisääminen. Työllistämistukijärjestelmiä on yksinkertaistettava sekä työntekijän sosiaaliturvan ja työllisyystukien yhteensovittamista muutettava kannustavammaksi myös työnantajalle Todellinen työttömyys on tulevaisuudessa vähäinen, tällä hetkellä ei työnhakija ja työpaikka Yrittäjän, yrityksen ja työpaikkojen välillä on erottamaton yhteys, tämä koskee myös verotusta. Viimeistään nyt on ymmärrettävä mikä ero on ihmiskasvoisella paikallisella omistajayrittäjällä verrattuna kasvottomaan pörssiyhtiöön ja sen osakkeenomistajiin. Omistajayrityksessä ei ole verottomia osinkoja vaan yrityksen ja yrittäjän verotusta pitää kohdella yhtenä kokonaisuutena. Yrittäminen on riskinottoa ja monia normaalia työntekoa suurempia panostuksia, tästä kaikesta on saatava kohtuullinen ja se on huomioitava myös verotuksessa. Nykyinen verojärjestelmä on kannusta ja oikeuden mukainen. 3. Koulutusjärjestelmän kovin haaste on koulutuksen ja työvoiman kysynnän kohtaaminen. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tulee tehostaa parantamalla ja joustavoittamalla oppilaitosten ja PK-yritysten yhteistyötä. Yrittäjyyskoulutusta tulee antaa kaikissa oppilaitoksissa nykyistä kattavammin, jotta yrittäjyyden merkitys ymmärrettäisiin ja yrittäjien määrä kasvaisi. 4. Pohjois-Suomi on jäänyt jalkoihin Etelä- ja Itä-Suomen infrahankkeiden suhteen. Viime vuosina kaikkiin infrahankkeisiin on vaadittu kuntien ja alueen rahaa valtion rahan lisäksi. Täältä on aina osattu lähteä maailmalle tekemään kauppaa. Välillä on viety tervaa ja välillä kännyköitä mutta yksi asia ei ole muuttunut: Liikenneyhteyksien pitää olla kunnossa. Tarvitsemme investointeja raiteisiin, teihin, väyliin ja lentoyhteyksiin, jotta vienti vetää ja menestys saadaan maailmalta kotiin. Uusia rahoitusmuotoja tarvitaan sekä erinomaiset ja vaikutusvaltaiset suhteet vallan ytimiin kaikissa puolueissa. kohtaa. Joustava työnhaku menetelmä ja yrittäjälle mahdollisuus vaikuttaa valintaan on avain asiaa uuteen työllisyyspolitiikkaan. 2. Verotuksen täytyy tukea yrittäjää yrityksen perustamisvaiheessa. Verottajan tulla lähemmäksi yrittäjää poistamalla vanha ajattelu verokarhusta. Opastaa ja tehdä yhteistyötä, näin saadaan yhteinen hyvä tulevaisuus. 3. Koulutus tulee olla koko työuran mittainen. Työnantaja sekä työntekijä tekee henkilökohtaisen työsuunnitelman, jossa näkyy koulutusjaksot työuran aikana. Näin turvataan tietotaito ja työhyvinvointi työntekijälle. 4. Kaksoisraide on tärkeä, samalla nelostien parantaminen, lentokentän laajennus Ouluun sekä satama tämän päivän tasolle. Nämä kaikki ovat tärkeitä Pohjois-Suomelle tulevaisuuden kilpailutason säilyttämisen. Elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin. Meidän täytyy investoida tulevaisuuteen, siitä on meidän leipä ja työpaikat kiinni. Paavo Tihinen, Vasemmistoliitto 1. Pk-yrityksille, jotka palkkaavat uusia työntekijöitä, vapautus työnantajamaksuista 2-5 vuoden ajalle. 2. Pääsääntöisesti yrittäjyyteen kannustava veromalli. Erityisesti yksin yrittäjien arvonlisäveron alarajan huojennus on laajennettava euron liikevaihtoon saakka ja sosiaaliturva on saatava yhtäläiseksi palkansaajien kanssa. 3. Yritysten tulevaisuuden työvoiman tarpeet on otettava huomioon koulutuskuntayhtymien linjavalinnoissa. Yhteistyötä tarvitaan. 4. Tiestö, jonka rappeutuminen on estettävä Tietoliikenneyhteydet Raideliikenne Lentoliikenne jatkuu

8 8 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ Yrityksen kannalta merkittäviin muutoskohtiin, kuten ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, voi valtio kohdistaa tukitoimia nykyistä enemmän. Olisin valmis myös pidentämään työntekijän koeaikaa ja kannustamaan enemmän paikalliseen sopimiseen. Työllistämisen sivukuluja on myös tarkasteltava kriittisesti ja katsoa, voidaanko sieltä jotain edelleen karsia. 2. Menestyvästä ja hyvin hoidetusta yrityksestä tulee yrittäjällä olla mahdollisuus hyvään toimeentulon ja erinomaiseenkin ansioon. Tärkeintä on, että verotusmalli kannustaa pitämään yrityksen vakavaraisena, mutta mahdollistaa ansaitsemismahdollisuuden myös yrittäjälle. Pitäisin jatkossakin mahdollisena, että yrittäjä voi nostaa verovapaita osinkoja listaamattomista osakeyhtiöistä. 3. Kehittäisin koulutusta entistä työelämälähtöisemmäksi, myös korkeakoulutuksen osalta. Vaikka koulutus antaa hyvän pohjan työelämään, kunkin toimialan tavat ja käytännöt opitaan käytännössä ensimmäisessä varsinaisessa työpaikassa. Siirtyminen opiskelujen ja työelämän välillä pitäisi olla joustavaa ja oman alan töiden tekemiseen jo opiskeluaikana pitäisi kannustaa enemmän Juho Mattila, Keskusta 4. Koko valtakunnan tärkein liikennepoliittinen hanke seuraavina vuosina on Oulu- Seinäjoki radan peruskorjaus ja kaksoisraiteen rakentaminen. Perustienpidon täytyy ehdottomasti olla kunnossa joka puolella maakuntaa ja lentoliikenteessä Oulun lentoasema pitää nostaa Suomen toiseksi suurimmaksi lentokentäksi ja pohjoisen yhdyskäytäväksi. Tietoyhteiskuntakehityksessä Suomi on viime vuosina jäänyt jälkeen ja oikeasti toimiva 2 megan laajakaista pitää jo yleispalveluvelvoitteen mukaisesti saada kaikille kansalaisille. Satamien osalta suuri haaste on ilmaston lämpenemisen vuoksi tapahtuva Koillisväylän avautuminen, joka tulee siirtämään laivaliikenteen painopistettä. En näe infrahankkeita toisiaan poissulkevina, vaan pikemminkin toisiaan tukevina. KAIKKI PUHELIN- NEUVONTA- PALVELUT OVAT JÄSENILLE MAKSUTTOMIA Heikki Pesämaa, Kokoomus 1. Asennemuutos yrittäjyyttä kohtaan tapahtuu uusien yritysmuotojen myötä. Jokaisen suomalaisen tulisi jossain elämänsä vaiheessa käyttää mahdollisuus yrittäjyyteen. Uusia yrittämisen muotoja syntyisi helpoimmin palvelusektorille. Sellaisia voisivat olla yhteisöyrittäjyys, senioriyrittäjyys, lähiyrittäjyys ja osuuskuntayrittäjyys. Uuden työntekijän rekrytointi on aina suuri riski, ja sitä suurempi, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Sekä työllistymisen että työllistämisen tulee olla intressilähtöistä. Molemmilla osapuolilla on oltava intressi pysyvän työsuhteen synnyttämisessä. Intressi tekee pelin selväksi ja kasvattaa molempien sitoutumista. Työsuhteen irtisanomisehtojen kiristäminen näkyisi välittömästi harmaan talouden kasvamisena, heikkohenkisenä työilmapiirinä, turvattomuutena ja yrittäjien ylirasituksena. Kaikista kustannuksista vastaavat asiakkaat ja veronmaksajat. Suomi on pieni maa, jossa yrittäjyyden tulee olla positiivinen asenne, enemmän kuin kova ja vaihtoehdoton elämänkohtalo. 2. Työn on oltava aina kannustavaa ja mielekkäämpää kuin työtilaisuuksien tietoinen kiertäminen. Yrittäjyys on elämänlaatuinen ratkaisu, jota kuuluu kunnioittaa. Jos yrittäjällä on työssä jaksamista edesauttava unelma, on se hyvä ja oikein. Jos unelmana on vaurastua, on se hyvä ja oikein. Jos unelma särjetään tai siitä tehdään mahdoton, loppuu yrittäjältä motivaatio. Seurauksena on toiminnan näivettyminen, jonka vaikutuksena kansantalous taantuu ja hoitopaikat harvenevat. Kansantalouden ekosysteemiä on ymmärrettävä ja kasvuympäristöjä ravittava. Yritysverotus on kansantalouden työkalu, ei sen itsetarkoitus. 3. Koulutuksen tehtävä on valmistaa ihmisiä töihin. Sen monimutkaisempaa merkitystä koulutukselle ei kannata hakea. Tätä ymmärrystä vasten on koulutusta helpompi heijastaa. Peruskoulutuksessa tulee panostaa luovuutta ja itsetuntoa kehittävään opetukseen. Ammattiin valmistavassa koulutuksessa on taattava harjoittelu- ja pätevöitymispaikkoja. Korkeakouluopinnoissa on satsattava opiskelua ja valmistumista jouduttaviin keinoihin. Muutoskoulutus on suurimman kehityspaineen alla. Jos muutoskoulutusta toteutetaan tuottavan oppilaitosbisneksenä, on vaarassa kadottaa tähdellisin tarkoitus toiminnasta. Koulutusta voivat hyvin tarjota yksityiset koulutusfirmat, jopa enenevissä määrin. Sen sijaan julkisen sektorin toimesta tapahtuvan muutoskoulutuksen tulisi olla ennen muuta täsmäkohdennettua ja vaikuttavuuskeskeistä, eikä hankeperäistä ja hallintokeskeistä. 4. Nykyisen runkorataverkoston kuntoon saattaminen sekä Seinäjoki-Oulu -kaksoisraiteen rakentaminen ovat prioriteettijärjestyksessä ensimmäiset. Oulun satamaväylän syventäminen 13-metriseksi on toisena listalla. Oulunsalon lentoaseman laajennus on käynnissä ja erittäin oikeansuuntainen ja odotettu kohdeinvestointi. Oulu-Jyväskylä -maantien vaiheittaiseen leventämiseen ja turvallisuuteen tulee myös kiinnittää huomiota jo seuraavan vaalikauden aikana. Mies Pohjoisen yrittäjän asialla. Lue: Perus Jussi. 48 Ajatuksin, sanoin ja teoin. Järkevää ympäristöpolitiikkaa. Suomalaista yrittäjyyttä. Ääni Eskolle on ääni pohjoisen yrittäjien menestykselle. Ymp.tekn. DI yrittäjäperheestä Pohjoisen työn asialla Maksaja: Tulevaisuuden rakentajat -tukiryhmä Maksaja: Puolestapuhujat -tukiryhmä

9 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ ICT-alan haasteet myös mahdollisuus POHJOIS-POHJANMAA ja varsinkin Oulun seutu on tunnettu vankasta ICT-osaamisestaan. Tällä hetkellä alalla on meneillään rakennemuutos, jonka johdosta esimerkiksi Nokia on ilmoittanut suurista henkilöstövähennyksistä. Muutokset tuovat haasteita alan toimijoille, mutta ne ovat monille myös mahdollisuus. Haastattelimme kahta Oulussa toimivaa yritystä ja kyselimme heidän ajatuksiaan alan nykytilanteesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Alansa pioneeri Idesco Oy on RFID-teknologiaa hyödyntävien etätunnistepalveluiden edelläkävijä, joka alalla ensimmäisenä ryhtyi tutkimaan mobiiliteknologioiden käyttöä turvallisuuspalveluissa. Alan suhdanneherkkyys on tuttua myös Idescolle, mutta viimeisimmästä taantumasta se selvisi vähin vaurioin. Taantuman iskiessä 2008 teimme toisin kuin moni kilpailijoistamme ja supistusten sijaan panostimme vahvasti tuotekehitykseen ja kasvatimme palvelurepertuaariamme. Huomasimme, että uudenlaisilla asiakkailla oli tarvetta turvallisuuspalveluille ja esimerkiksi julkishallinnosta tuli meille iso asiakas. Lisäksi panostimme omiin komponenttivarastoihimme, joten pystyimme toimittamaan asiakkaillemme palveluita silloinkin kuin muut painiskelivat heikon saatavuuden kanssa. Idescon varatoimitusjohtaja Timo Jauhiainen kertoo. Taantuman jälkeinen kasvu on jo alkanut, mutta uuteen ICT-alan buumiin Jauhiainen ei usko. Kasvu tulee kuitenkin jatkumaan, tasaisesti ja varmasti. Näemme turvallisuuspalveluiden toimialalla runsaasti mahdollisuuksia ja ne haluamme ehdottomasti hyödyntää. Idescolla on selvät suunnitelmat kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Globaalit asiakkuudet ja sitä kautta pääsy ylikansallisiin jakeluketjuihin, entistä räätälöidymmät palvelut asiakkaille ja tuotekehitykseen panostaminen ovat yrityksen vahvuuksia kansainvälisessä ja tiukassa kilpailussa. Olemme alallamme vahva ja luotettava brändi ja tuon aseman haluamme totta kai säilyttää. Se on myös hyvä lähtöasetelma yrityksen kasvulle. Jauhiainen päättää. ICT-alan muutos tuo osaavaa työvoimaa muille aloille Kempeleläinen Ouman Oy toimii rakennus- ja energia-alalla. Se valmistaa automaatiotuotteita ja -järjestelmiä kotien, kiinteistöjen ja infrastruktuurin käyttöön. Oumanin henkilöstöstä huomattava osa on kuitenkin joko ICT-alalle kouluttautuneita tai sieltä työkokemuksensa saaneita. Tuotteemme ja palvelumme pohjautuvat tietokone-, tietoliikenne- ja mobiiliteknologioihin, joten meillä täytyykin olla sen alan huippuosaamista. Oulun seutu on meille erityisen hyvä paikka toimia, koska täällä ICT-alan osaamista löytyy. varatoimitusjohtaja Pekka Hintikka kertoo. Hintikan mukaan ICT-alan murrosvaihe johtuu globaalin tuotekehityksen ylikapasiteetin purkautumisesta, jonka seurauksena alan yritykset yhdistävät toimintojaan ja vähentävät väkeä. Muutos on väistämätön ja sen läpi vain on kahlattava. Näiden ihmisten osaamista tullaan edelleen tarvitsemaan, sillä esimerkiksi matkapuhelinmarkkinat jatkavat kasvuaan tulevaisuudessakin. Hintikka ennustaa. Ouman Oy:n kannalta ICT-alan muutokset ovat tuoneet mukanaan positiivisia asioita. Kansalliset ja paikalliset julkiset tahot kuten oppilaitokset, Tekes, Business Oulu ja Technopolis, jotka aiemmin toimivat ensisijaisesti yhteistyössä suurten ICT-alan yritysten kanssa, etsivät kumppaneita nyt kasvavilta toimialoilta ja potentiaalisista kasvuyrityksistä, sellaisista kuin Ouman. Lisäksi osaavaa työvoimaa on nyt erityisen hyvin tarjolla. Ihmisten tietoisuus ja huomio keskittyy nyt enemmän muihin kuin ICT-alan yrityksiin ja sekin avaa meille uudenlaisia mahdollisuuksia. Nokian uutisten myötä meille lähetettyjen työpaikkahakemusten ja yhteydenottojen määrä on kasvanut, mutta vielä tällä hetkellä rekrytoimme hyvin maltillisesti. Uusien tuoteperheiden ja markkinoiden myötä liiketoimintamme kasvaa, ja sen myötä tulee meillekin lisää tarvetta alan osaajille Hintikka arvioi. TEKSTI: Laura Hyle Yksinyrittäjän asemassa riittää parannettavaa OULUNSALOLAINEN AUTOMAALARI Jussi Kamppuri on ehtinyt kokea niin yksinyrittämisen hyvät kuin huonotkin puolet 1989 alkaneen yrittäjäuransa aikana. "Sikäli kun nyt muuta hyvvää keksin tästä sanoa kuin työn tekemisen vappauen, silloin kun töitä on", hän naurahtaa. Sen sijaan epäkohtia ja parannettavaa yksinyrittäjien asemassa Kamppurin mielestä riittää. Varsinkin, jos on perheellinen, kuten hän; vaimon kanssa on elätettävänä kolme lasta. Päällimmäisenä mieleen tulevat sosiaali-, terveys- ja eläketurvaan liittyvät asiat, joista hänelle itselleenkin on kertynyt kokemusta yli 20 vuoden aikana. "Voi sanoa, että melkein kaikki tuet ja korvaukset, jotka ovat palkansaajille itsestäänselviä, ovat yrittäjälle jonkinlaisen tappelun takana. Eivätkä niistä kaikki tietenkään ole edes yrittäjän ulottuvilla". Yhden lapsen hoitovapaalla Kamppuri onnistui tosin olemaan, mutta senkin järjestyminen vaati melkoisen paperisodan. Edellytyksenä myös oli, että yritystoimintaa ei hoitovapaan aikana saanut harjoittaa. Ei edes öisin. Jussi Kamppuri on saanut maalattavakseen helmen 1960-luvulta, Taunus Turnierin. Kantapään kautta Pitkälle uralle mahtuu myös sairasteluja ja työtapaturmia. Yksinyrittäjälle ne tarkoittavat aina töiden ja tulojen menetyksiä. Niissä Kamppuri oppi, kantapään kautta, että ennen lääkäriinmenoa ja hoitoja yrittäjän kannattaa mahdollisimman tarkasti selvittää, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Yllätysten välttämiseksi. "Ja yrittäjien eläkejärjestelmähän on suoraan sanonko mistä. Luulen, että tosi harva yksinyrittäjä pystyy maksamaan niin paljon yelliä, että saisi edes jonkinlaisen työeläkkeen kasaan", hän jatkaa. Kirottu arvonlisävero Arvonlisäveroa Jussi Kamppuri pitää yhtenä yksityisyrittäjän pahimmista kirouksista. "Se nostaa hintoja, vie asiakkaita ja vähentää yrittäjän ansiota". Hän myös ihmettelee joidenkin päättäjien intoa alv:n jatkuvaan korottamiseen. "Kun aloitin yrittämisen, liikevaihtovero oli 17. Sitten se muuttui alv:ksi, joka nyt on jo 23. Korotusta on tullut siis melkoisesti". "Ja taas sitä halutaan nostaa", hän pyörittelee päätään. Työllistäminen helpommaksi Jos työntekijän palkkaaminen olisi helpompaa, Jussi Kamppuri ei välttämättä olisi pysynyt yksinyrittäjänä. Töitä olisi joskus riittänyt myös rengille, mutta työllistämisen kynnys jäi Automaalaamo J.Kamppurissa ylittymättä. "Kalkulaattorilla oli helppo laskea, että liikevaihdon lisäys menisi työntekijän palkkaan ja työnantajakuluihin, eikä riittäisikään. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi pidentää päivää". Kamppuri epäilee, että työnantajamaksuja reilusti laskemalla valtio voisi auttaa yrityksiä työllistämään tuhansia työttömiä tehtäviin, jotka nyt hoidetaan ylitöinä. Ja tehtäviin, jotka yrityksessä jäävät hoitamatta, kun työntekijä puuttuu. Yrittäjäjärjestöstä apua Yrittämisestä löytyy haastattelun aikana luonnollisesti muitakin hyviä puolia kuin vapaus. Saahan siinä toteuttaa ammattitaitotaan. ja visioitaan. Yrittäjäjärjestön jäsenyydestä Kamppurilla on pelkästään myönteistä sanottavaa. "Pelkästään lakipalvelun ansiosta olen säästänyt varmaan monet tuhannet eurot". TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen

10 10 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 Byrokratian pyörteitä ja auringonpaistetta Yrittäminen Kreikassa vaatii sosiaalisia verkostoja ja kielipäätä TEKSTI: Kristiina Leinonen KUVAT: Hanna Kylmänen ja Epigramma Hanna Kylmänen on osakkaana Epigrammassa, joka on perustettu jo 1800-luvulla. Kylttejä jo kolmannessa polvessa Suomalainen Hanna Kylmänen on yksi kreikkalaisen Epigramman osakkaista. Yritys valmistaa mainoskylttejä, ständejä ja liikkeiden kalustoja useille kansainvälisille yrityksille, kuten Coca-Colalle, Wellalle, Vodafonelle ja Philipsille. Epigramma on perheyritys kolman- nessa polvessa, sillä se on perustettu jo vuonna Pitkäikäisin asiakassuhde National bank of Greecen kanssa on kestänyt kunnioitettavat 120 vuotta. Graafikon töitä tehnyt Kylmänen muutti Kreikkaan vuonna Tulin osakkaaksi aviomieheni perheyritykseen vuonna Tällä hetkellä työllistämme noin 20 henkilöä. Rehellisyys ei aina kannata? Kylmäsen mukaan yrittäminen Kreikassa on huomattavasti vaikeampaa kuin Suomessa. Byrokratia ja korruptio on yleistä. Onneksi me teemme pääasiassa työtä kansainvälisten yritysten kanssa, jolloin tarjouskilpailut ovat avoimia. Kylmänen kertoo, että monet pienet kreikkalaiset yritykset kiertävät veroja maksamalla palkat pimeänä. Rehellisesti veronsa maksava yritys joutuu itse pienentämään katettaan, jotta voi myydä kilpailukykyiseen hintaan. Hyvät paikalliskontaktit haltuun Kylmänen näkee paikalliskielen taitamisen yleisestikin olennaisena taitona, jos mielii ulkomaille yrittäjäksi. Oikeinkirjoituksen hallitseva sihteeri on kaikkein paras apu. Lisäksi luotettava paikallinen kumppani ja vähintään potentiaaliset asiakkaat kannattaa olla hankkinut jo ennen muuttolaatikoiden pakkaamista. On myös tärkeää tavata paikallinen tilinpitäjä ja veroasiantuntija jopa useaan otteeseen ennen kun tekee päätöksen yrityksen aloittamisesta. Monet yksinkertaiselta tuntuvat verotusta ja lainsäädäntöä koskevat asiat voivat olla todella monimutkaisia Etelä-Euroopassa. Kylmänen korostaa myös sosiaalisten taitojen tärkeyttä, sillä Kreikassa työskennellään mieluiten tuttujen kanssa. Olympiarenkaat pimeänä Kylmänen sai itse kokea paikallisen byrokratian tason vuoden 2004 Ateenan Olympialaisten avajaisten alla. Epigramma oli palkattu rakentamaan keskusstadionin olympiarenkaat, johon oli käytetty 500 metriä neonvaloja. Kun aloitimme metallitukien pystyttämisen, meidät pysäytti poliisi, koska Kreikan hallitus ja olympiakomitea eivät olleet hakeneet virallista lupaa, Kylmänen muistelee. He saivat luvan jatkaa rakentamista pari tuntia ennen avajaisia, mutta pari rengasta jäi ilman valaistusta. Töiden jälkeen rentoudutaan Vaikka Kylmänen näkee yrittäjyyden raskaana, osataan Kreikassa pitää hauskaa. Jos ei työ haittaisi hauskanpitoa, niin ehdottomasti suosittelisin Kreikkaa suomalaisille. Eniten hän pitää lämmöstä ja maan tavasta, johon kuuluu käydä ystävien kanssa illallisella useita kertoja viikossa. Suomesta oululaislähtöinen Kylmänen mainitsee kaipaavansa luontoa ja rauhallista elämänrytmiä. Miksi Pölkky Oy haluaa tukea yliopistoa? Mikä on yliopiston merkitys MCon Partners Oy:lle? Lue lisää:

11 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ Viestintää ja vuorovaikutusta ulkomaalaisten kanssa Nordean kokoustilat täyttyivät jälleen kerran YrittäjäFoorumissa. TV:STÄKIN TUTTU saksalaislähtöinen toimittaja ja kirjailija Roman Schatz kävi tarinoimassa eri kulttuurien vuorovaikutuksesta ja viestinnästä YrittäjäFoorumissa helmikuun alussa. Schatz muistutti muun muassa siitä, miten nopeasti ensivaikutelma luodaan. "0,2 sekunnissa, ja hämäläisetkin alle sekunnissa". Ja miten kulttuurierot vaikuttavat kommunikaatioomme? Pienetkin seikat voivat pilata ilmapiirin, ellei tiedetä, miten missäkin kulttuurissa on totuttu puhumaan ja käyttäytymään. "Aika määreenä ei ole sama Suomessa ja esimerkiksi Italiassa. Suomessa kello on kolme silloin kun se on kolme. Italiassa ja joissakin muissa Etelä-Euroopan maissa se voi olla jotain muuta". Pingiksestä keilailuun "Suomalainen kysyy onko tämä paikka vapaa, kun taas ranskalainen onko tämä varattu. Vastaukseksi annettu nyökkäys johtaa väärinkäsitykseen?", Schatz jatkoi. Roman Schatz vauhdissa. Anglosaksalainen tyyli keskustella muistuttaa hänen mukaan pingistä, välimeren tyyli rugbya ja ugrilainen keilailua. Eikä se suomalaisen pallo ole 4,5 kiloa pienempi. Ja kun hän puhuu, häntä ei saa keskeyttää". Keskustelusta toiseen "Anglosaksisessa keskustelussa sitä vastoin puhutaan paljon, napataan toiselta ajatuksia ja heitetään niitä takaisin. Suomessa sitä kutsutaan riidaksi". "Välimeren maissa kokouksissa huudetaan yhteen ääneen, ja pisimpään huutavan mielipide kirjataan päätökseksi", Schatz hauskutti Nordean salin täyttäneitä yrittäjiä. Ensivaikutelma luodaan 0,2 sekunnissa Välimatka keskustelijaan kannattaa huomioida. "Esimerkiksi Suomessa se on 80 senttiä, Saksassa 40 senttiä". Yrittäjäfoorumeja jo viisi vuotta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, Nordean ja Forum24:n toteuttamia suosittuja Yrittäjä- Foorumeja on järjestetty viisi vuotta, Tänä vuonna näitä aamiaistilaisuuksia on kuusi. Seuraavan YrittäjäFoorumin aiheena 1.huhtikuuta on liiketoimintaosaaminen näkökulmana laatu ja kestävä kehitys. TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen

12 12 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 Matkalla Yrittäjäpäiville 2012 Tapahtunut tähän mennessä Vuosi 2010: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjillä on vahva tahtotila saada v Yrittäjäpäivät pidettäväkseen. Hakemus jätetään ja alustavat tila- ja hotellivaraukset tehdään. Kevät 2011: Yrittäjäpäivien saaminen omalle alueelle on onnistunut. Pohjois- Pohjanmaan Yrittäjät päättää perustaa työryhmän valmisteluja varten. Toimisto tulee valitsemaan työryhmän jäsenet. Suomen Yrittäjien kanssa pidetään alustava kokous järjestelyjen etenemisestä. Ennakkovaraukset tarvittavia kongressitiloja ja hotelleja varten varmistetaan. Odotettavissa runsaasti osallistujia ympäri Suomen. Seuraavaksi ohjelmassa varsinaisen työryhmän koollekutsuminen. Valmistelut jatkuvat... TEKSTI: Hannele Karhu Ilmastonmuutoksen torjunta luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA tarjoaa uusia kasvumahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille, joilla on esimerkiksi uusiutuvaan energiaan ja sen käytön tekniikkaan liittyvää vahvaa osaamista. Kotimaisen kysynnän lisäksi ala tarjoaa myös vientimahdollisuuksia. TUTKINTOJA JA KOULUTUSTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN PALVELUMME YRITYKSILLE: Aikuisten näyttötutkinnot kymmenellä eri koulutusalalla Monipuolinen täydennyskoulutustarjonta Ravintola- ja kokouspalvelut - ravintola Hilikku ja Villa Hannala Eri alojen asiakastyöt Rahoitusosaaminen - Yrittäjä tunnetko esim. yhteishankinta- tai oppisopimuskoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet? KEVÄÄN LYHYTKESTOISTA TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONTAA: Alkoholiasiat ravintolassa -koulutus ja -tentti (anniskelupassi) (60/30 ) 9.5.; pelkkä tentti: 18.4., Hygieniaosaamiskoulutus- ja testi (hygieniapassi) (60/30 ) 27.4, 3.5 Ennakoiva ajaminen raskaalla kalustolla (REAK) (130 ) Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus (110 ) Vesihygieniakoulutus, talousvesi (140 ) 9.5. Tieturva 2 -koulutus (300 ) Tulityökoulutus (120 ) 2.5., OAKK, Kotkantie 3, Oulu, puh. (08) , fax (08) etunimi.sukunimi@oakk.fi Työturvallisuuskorttikoulutus, peruskurssi (120 ) 12.4., 3.5. Työturvallisuuskortti, täydennyskoulutus (75 ) 29.4., Sähkötyöturvallisuuskorttikoulutus, peruskurssi (225 ) 26.5., jatkokurssi (195 ) VTT:n märkätila-asentajan henkilösertifiointiin valmistava koulutus, siveltävät vedeneristeet ja mattomaiset vedeneristeet (450, 2 pv) ja Miten ilmoittaudun? Sitovat ilmoittautumiset: asiakaspalvelu@ oakk.fi tai p. (08) Ilmoita osallistujan nimi, yritys ja laskutusosoite. Lisätiedot, peruutusehdot ja muita alkavia lyhytkoulutuksia löydät myös netistä Energia- ja ilmastopolitiikka on noussut Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin merkittävään asemaan. Useat maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasujaan ja lisäämään energiatehokkuuttaan sekä uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden osuutta energiantuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Myös Suomen tavoitteet ovat samansuuntaisia. Bioenergiaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille ja sen käytön on arvioitu kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämänhetkisten näkemysten mukaan valtaosa lisäyksestä tulee puubiomassasta. Maailmanlaajuiset ja Suomen kansalliset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat hyvä perusta bioenergia-alan kasvulle ja tuotantoteknologian kehittämiselle, liiketoimintapäällikkö Unto Väkeväinen Finnverasta toteaa. Finnvera on lisännyt riskinottoa Finnvera rahoittaa ympäristöhankkeita, joilla vähennetään yritysten toiminnasta ympäristölle aiheutuvia haittoja. Uusiutuvan energian hankkeet hyödyntävät aurinko-, tuuli-, ja bioenergiaa, vesivoimaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Finnvera on lisännyt riskinottoaan ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen hankkeissa. Osallistumme mielellään kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaavien ympäristöhankkeiden rahoitukseen ja jaamme rahoitukseen liittyviä riskejä muiden rahoittajien kanssa. Korkeampi riskinotto tarkoittaa, että voimme olla mukana näissä hankkeissa normaalia suuremmalla rahoitusosuudella ja voimme myös hyväksyä heikompia vakuuksia, Väkeväinen lisää. Ympäristöä säästävästä teknologiasta kasvua Ympäristöliiketoiminnassa energian säästö, raaka-aineiden tehokkaampi hyödyntäminen ja kuljetuskustannusten supistaminen tuovat taloudellisia hyötyjä yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Kansantalouden kannalta merkittäviä ovat myös uuden liiketoiminnan mahdollistamat uudet työpaikat. Suomalaisyrityksillä on hyvät lähtökohdat esimerkiksi uuden energian teknisten ratkaisujen kehittämiselle. Yksi esimerkki tästä on puun käyttö lämmön ja sähkön tuotannossa. Finnveran rahoitusta kannattaa hyödyntää myös tuotteen kaupallistamisvaiheessa. Aloittaviin, uutta teknologiaa kehittäviin yrityksiin voimme tehdä myös pääomasijoituksia. Monet asiakasyrityksemme ovat löytäneet ilahduttavasti vientimahdollisuuksia uusiutuvaan energiaan liittyville tuotteilleen. Ennen rahoituspäätöstä Finnvera arvioi liiketoiminnan kannattavuuden, investointihankkeen rahoituskelpoisuuden sekä sen, onko yritys noudattanut ympäristölainsäädännön vaatimuksia. Ympäristöliiketoimintaan liittyviä investointisuunnitelmia on paljon, mutta taloudellinen epävarmuus on hidastanut parin viime vuoden ajan hankkeiden liikkeellelähtöä. Odotamme, että investoinnit saavat vauhtia ja purkautuvat käytännön toimiksi valtion energiaja veroratkaisujen selkiinnyttyä vuoden 2011 aikana, Unto Väkeväinen ennakoi. FINNVERA OYJ Valtakunnallinen vaihde Puhelinpalvelu

13 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ Laadukasta palvelua niin kivijalassa kuin verkossakin luontevaa. Eskelinen on mukana Oulun seudulla toimivassa VERCCO-projektissa, jonka tarkoitus on edistää verkkokauppatoimintaa. VERCCO-projekti tarjoaa yrityksille apua ja tukea verkkokaupan käynnistämisessä ja toteuttamisessa. Jasminin verkkokauppatoiminnan on tarkoitus käynnistyä kevään aikana. Mitä odotuksia Jasminilla on projektin suhteen? -Odotan ja toivon ammatillista, asiantuntevaa apua kaikkiin konkreettisiin asioihin joita verkkokaupan perustamiseen liittyy. Itse en ole tietotekniikan asiantuntija. Haluan, että kaikki järjestelmät ovat yritykselle sopivia ja takaavat luotettavuuden. Oikeiden markkinointikanavien löytämistä pidän hyvin tärkeänä. Nettisivujen tulee olla toimivat ja ulkoasultaan hyvät, sellaiset että ne sopivat liikkeen imagoon, Eskelinen luettelee. LASTENVAATELIIKE JASMIN on toiminut Oulussa jo 20 vuotta. Liikkeen valikoima koostuu laadukkaista kansainvälisistä lasten merkkivaatteista. Myös äitiysvaatteita on tarjolla. Nyt Jasmin on laajentamassa toimintaansa verkkokaupan puolelle. Yrittäjä Hilkka Eskelisellä on pitkä kokemus lastenvaatekaupasta. Jasmin perustettiin 20 vuotta sitten, ja nyt suunnitelmissa on laajentaa toimintaa verkkokaupan puolelle. Miksi näin? -Yrityksen on aina syytä pysyä ajassa mukana ja kehittää toimintaansa, sanoo Eskelinen. -Kaksi vuotta sitten laajensimme vierestä vapautuneeseen liiketilaan, ja saimme neliöitä lisää. Silloin Jasmin uudistui tällä tavalla. Ideani on tarjota henkilökohtaista palvelua sekä laaja ja monipuolinen valikoima kansainvälisiä merkkituotteita. Näitä asiakkaat arvostavat. Heiltä on tullut kyselyjä, milloin tuotteitamme saa myös verkosta. Kiireiset vanhemmat eivät aina ehdi tai jaksa lähteä kauppoihin. Tähän tarpeeseen on syytä vastata. Odotuksia ja toiveita Verkossa toimiminen on tätä päivää, hyvin monet asiat hoituvat nykyään internetin kautta pankki- ja kirjastoasioista lähtien. Etenkin nuorelle polvelle verkosta ostaminen on hyvin Tulevaisuuden mahdollisuus Jasmin perustettiin v kun Suomi oli lamassa ja markka devalvoitu. 20 vuodessa on kertynyt paljon kokemusta, niinpä Hilkka Eskelinen katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen. -Jalat maassa aion olla verkkokaupankin suhteen, niin monenlaista olen ehtinyt näiden vuosien aikana nähdä. Mielestäni verkkokauppa on mahdollisuus, yksi kivijalkakaupan palvelumuoto. En näe syytä erottaa sitä yrityksen palvelukokonaisuudesta erilliseksi osaksi. Samalla liikeidealla ja palvelukonseptilla haluan palvella myös verkkokaupan asiakkaita. Toki odotan, että liikevaihto kasvaa verkkokaupan myötä, kun olemme laajemman asiakaskunnan ulottuvilla. Ehkäpä kansainvälisten merkkituotteiden ystävä tilaa tuotteensa mieluummin suomalaisesta verkkokaupasta kuin ulkomailta. TEKSTI: Hannele Karhu KUVA: Riku Harju OIKAISU Yrittäjä-lehdessä 1/2011 sivulla 20 olevassa Yrittäjien neuvontapalvelut laajenee -jutussa oli virhe: Kuva on Mcon Partnersin kuva-aineistoa. Hyvä kello kauas kuuluu LAKIMIES- PÄIVYSTYS VUONNA 2011 Maksuton jäsenetu. Lakimiespäivystys joka toinen parillinen keskiviikko syyskuusta toukokuuhun PPY:n toimistolla. Ajanvaraukset: Koulutus- ja työelämän kehittämispalvelut kattavasti

14 14 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 Valiokunnasta nuorten yrittäjien äänitorvi POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIEN valiokunnat täydentyivät viime vuoden lopulla uudella ryhmällä, kun alueen nuoret yrittäjät käynnistivät oman valiokuntatoimintansa. Marraskuussa Kuusamon perustamiskokouksessa kootun ryhmän tavoite on edustaa laajalti nuoren polven yrittäjiä läpi koko maakunnan. Koko maakunta haltuun Tuore valiokunta koostuu yhdeksästä yrittäjästä, ja paikkakunnista edustettuina ovat tällä hetkellä Oulu, Kuusamo, Raahe ja Oulunsalo. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Kaisa Valkama, jolla on keramiikka-alan yritys Bjarmia Kuusamossa. Valkaman mukaan valiokunnan neljä vuotuista kokousta pyritään pitämään eri paikkakunnilla alueen laajuuden vuoksi. Alueellista nuorten yrittäjien yhteistä toimintaa on ollut aiemminkin. Valiokunnasta haluttiin ikään kuin eri paikallistoiminnot alleen kokoava sateenvarjo. Valkama näkee valiokunnan tilaisuutena tavata, keskustella ja saada tukea muilta samanlaisessa tilanteessa olevilta yrittäjiltä. Kuulumisia ja edunvalvontaa Yksi ryhmän tärkeimpiä tehtäviä on vaihtaa paikallisia kuulumisia ja nostaa erityisesti Pohjois-Pohjanmaan nuorta yrittäjäjoukkoa koskettavia ajankohtaisia asioita keskusteluun. Tällä tavoin valiokunta toimii nuorten yrittäjien edunvalvojana. Valiokuntaamme kuuluvista jäsenistä kaksi istuu myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksessa, joten he toimivat linkkinä ylemmälle tasolle, Valkama toteaa. Monia nuoria yrittäjiä ja heidän elämäntilanteitaan koskevia asioita ovat esimerkiksi yrityksen perustamisen kiemurat, sukupolvenvaihdokset, sekä vanhempainraha ja muut lapsiperheiden arkeen liittyvät seikat. Verkoston kautta on helpompi vaihtaa ideoita ja siirtää tietoa. Tarvittaessa ajamme valiokunnan kautta asiaa sitten eteenpäin. Järjestökentän nuorennusleikkaus Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle nousee sukupolvenvaihdos ajankohtaiseksi monessa yrityksessä. Valkaman mukaan jonkinlaiselle mentorointi-toiminnalle voisi olla nykytilanteessa kysyntää, jotta kokeneiden yrittäjien tieto siirtyisi seuraaville polville helpommin. Valkama kertoo huomanneensa, että viime vuosina nuorten yrittäjien yhteiseen toimintaan on aktivoiduttu uusilla paikkakunnilla. Hänen kokemuksensa mukaan nuoret ovat saaneet päätöksentekotilanteissa äänensä kuuluviin hyvin. Myös järjestökentässä on ollut havaittavissa nuorennusleikkausta, sillä esimerkiksi Kuusamon Yrittäjien hallituksessa on nyt kolme nuorta yrittäjää, kun heitä ei aiemmin ollut yhtään. TEKSTI: Kristiina Leinonen KUVA: Kaisa Valkama Elämän laatua myös eläkeaikana IHMISET TOIVOVAT eläketurvansa olevan n % nykyisistä ansioistaan, mutta Eläketurvakeskuksen arvion mukaan tulevat eläkkeet jäävät jopa alle puoleen keskiansioista. Erityisen hankala tilanne on yrittäjien kohdalla, ellei tilanteeseen ole varauduttu ajoissa. Kari Heiskanen, yritysten henkilövakuutuksista vastaava myyntipäällikkö Fenniasta, toivoo yrittäjien kiinnittävän ajoissa huomiota omaan eläketurvaansa. Jos YEL:n eli yrittäjän eläkelain mukainen turva on pidetty matalalla vuosikymmenien ajan, tilannetta ei voi korjata sillä että viimeiset viisi vuotta maksetaan korkeamman tason mukaan. On valitettavaa, että YEL-maksu mielletään usein jotenkin veroluonteisena rangaistuksena. Joskus jopa vakuutusmyyjät väheksyvät YEL:n tärkeyttä ja korostavat liikaa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen merkitystä. Ne eivät ole vaihtoehtoja, vaan toisiaan tukevia ratkaisuja. Kivijalan pitää olla kunnossa, sen päälle on hyvä rakentaa. Ei riitä että vakuutus on, vaan sen on turvattava riittävästi. Muutoksiin hyvä varautua pitkällä tähtäimellä Yrittäjäkunta vanhenee siinä missä muukin väestö. Ei ole automaattisesti varmaa, että omasta perheestä löytyy yritykselle jatkaja. Jos taas yritys halutaan siirtää omille lapsille, se pyritään tekemään mahdollisimman edullisesti jolloin väistyvän yrittäjän itselleen saama rahallinen summa on pienempi kuin mitä se ehkä olisi, jos yritys olisi myyty ulkopuoliselle ostajalle. -Olisi hyvä, että yrittäjällä olisi useita vaihtoehtoja taloudellisen toimeentulonsa turvaamiseksi sitten, kun eläkkeelle jäämisen aika koittaa, sanoo asiakaspäällikkö Petri Liikala Fenniasta. Kuten sananlasku sanoo, ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin. Ei kannata jättäytyä sen ajatuksen varaan, että kun lopetan, niin myyn yrityksen koneet ja laitteet, pistän tuotantotilat vuokralle ja elelen mukavasti loppuelämäni. On täysin mahdollista, että koneet ja laitteet ovat tuolloin jo vanhentuneita eikä tuotantotilalle löydykään kysyntää, toteavat Heiskanen ja Liikala. Omistajanvaihdoksessa yrittäjän osa-aikaeläke on yksi erittäin varteenotettava mahdollisuus siinä väistyvä yrittäjä voi olla siirty- Realismia tarvitaan ONNISTUNUT Omistajanvaihdos-hankkeen tarkoituksena on edesauttaa yritysten omistajanvaihdosten sujumista mahdollisimman helposti. Hankkeen projektipäällikkö Tommi Sirviö Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:stä ja ohjausryhmän puheenjohtaja, Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Alvi Niemelä ovat samoilla linjoilla vakuutusihmisten kanssa, mitä tulee yrittäjien eläketurvaan: -Eläketurvan vähäisyys on tuttu ongelma. Liikaa on sellaista asennetta, että myyn yrityksen sitten kun lopetan ja elelen leppoisasti tuotoilla. Asiat eivät valitettavasti mene aina näin onnellisesti. Joskus vielä vähän jarrutellaan yrityksen toimintaa viimeisinä vuosina, mikä vähentää yrityksen arvoa entisestään. Kun uusi omistaja mävaiheessa välillä ohjaamassa uutta polvea, välillä taas eläkkeellä. -Nämä asiat eivät koskaan ole helppoja eivätkä yksinkertaisia, kahta samanlaista tapausta ei ole, Heiskanen ja Liikala muistuttavat. - Muutoksiin on hyvä varautua pitkällä tähtäimellä, onneksi niitäkin yrittäjiä on, jotka ovat hoitaneet tämän asian suunnitelmallisesti. etsii rahoitusta, eivät rahoittajat ajattele kenenkään eläkettä vaan yritysostoa ja sen kannattavuutta, muistuttaa Niemelä. Alvi Niemelä on myös Suomen Omistajanvaihdosseuran perustajajäseniä. Seura pyrkii jakamaan tietoa asiasta ja edistämään onnistuneita omistajanvaihdoksia koko Suomessa. -Syrjäseuduilla voi olla palveluiden turvaamiseksi hyvin ratkaisevaa, että yritystoiminta jatkuu onnistuneesti omistajanvaihdoksen jälkeenkin, Niemelä toteaa. TEKSTI: Hannele Karhu Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista? Finnvera voi rahoittaa yrityksen omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin. Lisätietoja ja puhelinpalvelustamme Oulun aluekonttori Asemakatu 37, Oulu

15 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ Osa 2 Uudet Puheenjohtajat esittelyssä PPY:N ALUEJÄRJESTÖISSÄ aloitti vuoden alusta 10 uutta puheenjohtajaa. Osa on kokonaan uusia kasvoja ja osa on palannut puheenjohtajaksi tauon jälkeen. Pyysimme heitä vastaamaan muutamaan kysymykseen näin puheenjohtajuuskautensa alussa. 1. Mitkä ovat yhdistyksesi toiminnan suurimpia haasteita tänä vuonna? 2. Mitkä teemat yrittäjyydessä ovat itsellesi lähinnä sydäntä? 3. Minkälaisia terveisin haluat lähettää yhdistyksen jäsenille? 4. Entä aluejärjestölle? Pekka Vääräniemi Taivalkosken Yrittäjät ry 1. Yhdistyksemme haasteita on parantaa kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä sekä pitää huolta yrittäjien taloudellista pärjäämisestä ja hyvinvoinnista. 2. Minulle tärkeitä teemoja ovat yrittäjyyden arvostuksen parantaminen sekä yrittäjien välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. 3. Yhdessä olemme vahvempia vaikuttamaan! 4. Toivoisin enemmän vierailuja paikallisyhdistyksiin. Kalevi Lämsä Lumijoen Yrittäjät ry 1. Tavoitteena on järjestäytymisprosentin nostaminen, eli pyrimme saamaan lisää yrityksiä yhdistykseemme. Pyrkimyksenä on myös toteuttaa 1-2 aktiviteettia omassa kunnassa. 2. Näin pitkän linjan yrittäjälle tietenkin oma vapaus päättää tekemisistä ja työajoista. Uusien asioiden toteuttaminen. 3. Kannustan mukaan toimintaan ja ideoimaan. Toivon yhteydenottoja yrittäjiltä! 4. Aluejärjestö tuntuu olevan kovin aktiivinen toimija, vaikea sanoa vielä näin alkuvaiheessa. Ehkä enemmän kansainvälisyyttä toivoisin. Tarja Väänänen Limingan Yrittäjät ry 1. Nykyisten jäsenten pitäminen mukana yhdistyksen toiminnassa, sekä aktiivinen jäsenhankinta. Tärkeäksi koen myös sen, yrittäjäyhdistyksenä pystymme konkreettisesti vaikuttamaan kunnan elinkeinostrategian suunnitteluun ja toteuttamiseen. 2. Työn itsenäisyys - saan tehdä omilla periaatteillani sitä työtä, mistä pidän. Näin pystyn tarjoamaan yritykseni asukkaille mahdollisimman laadukkaan elämän. Yrittämiseen liittyvä vastuu, vapaus sekä jatkuva pienen paineen alla toimiminen, pitää huolen siitä, että työ on riittävän haasteellista ja mielekästä. Yrittäjänä koen myös henkilökohtaisesti pystyväni vaikuttamaan yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen mm. tarjoamalla työpaikkoja. 3. Olkaa aktiivisia ja tulkaa mukaan toimintaan! Tuokaa rohkeasti esille ajatuksia, ideoita ja ehdotuksia, miten oman paikallisyhdistyksen toimintaa voidaan edelleen kehittää. Paikallisella tasolla Limingan Yrittäjät ry on vahva yrittäjien edunvalvontajärjestö, ja se tarjoaa jäsenilleen myös parhaan mahdollisen vertaistukiryhmän. Toimivatpa yrittäjät millä alalla hyvänsä, ongelmat ovat pitkälti samanlaisia. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä - toisten tekemistä virheistä oppii melkein yhtä hyvin kuin omistaan! 4. Jalkautumista, sekä koulutustilaisuuksien järjestämistä myös paikallisyhdistysten alueella. Ville Leinonen Muhoksen Yrittäjät ry Antti Silvennoinen Raahen seudun yrittäjät ry 1. Saada aktivoitua olemassa olevia yrittäjiä ja saada hankittua uusia aktiivisia yrittäjiä. Toivoisin enemmän vuorovaikutusta jäsenistömme välille ja yhteisiä tapahtumia/koulutustilaisuuksia, joissa tarvitaan kaikenlaisia yrittäjiä. 2. Omasta mielestäni tärkeimpiä asioita ovat verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen nykyisten ja uusien yhteistyöyrittäjien kanssa. Yrittämisestä tiedottaminen esim. kouluilla ja koulutuksissa sekä mahdollisten "nuorien" yrittäjien konsultointi ja auttaminen. 3. Tulemalla yhdistyksen toimintaan mukaan voit parhaiten saada viestisi perille ja kehittää yritystäsi, paikallisyhdistystäsi sekä kuntaasi. Tervetuloa mukaan! 4. Toivoisin vahvempaa laskeutumista paikallistasolle, tutustumista paikallisten yhdistysten toimintaan ja apua yrittäjyyden "markkinoinnissa. 1. Pyrimme parantamaan tiedonkulkua yhdistyksestä jäsenistölle ja saada myös uusia aktiivisia jäseniä mukaan. 2. Vastuu, vapaus ja luovuus. Yrittäjyys on elämäntapa. Jokainen työpäivä on "vaalipäivä" ja illalla lasketaan äänet sekä nähdään vaalityön tulos. 3. Osallistukaa aktiivisesti tilaisuuksiin, ottakaa yhteyttä ja antakaa vinkkejä hallituksen jäsenille mieltä painavista asioista. Rohkeasti vaan mukaan! Kannattaa tutustua Raahen Seudun Yrittäjien sivuilla oleviin jäsenetuihin ja tarjota etuja myös itse. PPY:n tarjoamat jäseneltä jäsenelle - edut kannattaa myös ehdottomasti huomioida. 4. Puhutaan, että PPY toimii Oulu-keskeisesti ja tottahan se on. Toimisto ja toiminnot ovat Oulussa, mutta kuitenkin kentän on parempi matkustaa Ouluun ja tavata kollegoita samalla kertaa useampaa. Minusta näin on hyvä.

16 16 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 Voittajan luonnetta VARMUUTTA, LUOVUUTTA JA TIETENKIN OIKEITA VÄLINEITÄ. Xerox on maailman johtava asiakirjahallintaan erikoistunut teknologia- ja palveluyritys, joka tarjoaa kattavan valikoiman toimistolaitteita pienistä pöytätulostimista kopioiviin, tulostaviin, skannaaviin, faksaaviin ja sähköpostia lähettäviin monitoimilaitteisiin sekä ammattimaisia digitaalisia painojärjestelmiä. Tukena alan parhaat ohjelmistot ja palvelut. Xerox Oy, PL 5, Espoo, puh , ROVANIEMI Lapinkävijäntie Rovaniemi Puh KEMI Lapintie Kemi Puh OULU Kaarnatie 40, 3. kerros Oulu Puh YLIVIESKA Valtakatu Ylivieska Puh KAJAANI Timperintie 13 A Kajaani Puh

17 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ Etua yrittäjyydestä Nordeassa ETUYRITTÄJYYS on yrittäjille tarkoitettu menestyksekäs asiakasetuohjelma Nordea Pankissa. Jo noin miljoona suomalaista kuluttaja-asiakasta nauttii edullisista pankkipalveluista Nordean avainasiakkaina, ja vastaavat edut ovat tarjolla myös yrittäjäasiakkaille ja heidän perheilleen. Etuyrittäjäksi pääsee, kun yrityksellä ja yrittäjällä on Nordea Pankissa lainoja- ja/tai sijoituksia yhteensä vähintään euron arvosta sekä käytössään yhteensä viisi tuotetta, kuten tili, verkkopankki ja luottokortti. Etuyrittäjän ja hänen perheensä asioita Nordea Pankissa hoitaa nimetty asiakasvastuullinen yrityksen pankkineuvoja, jonka kautta kaikki yrittäjän ja perheen pankkiasiointitarpeet hoituvat mutkattomasti ja ammattitaitoisesti. Merkittävinä etuina voidaan mainita esimerkiksi vuosimaksuton Mastercard- tai Visa-kortti henkilökohtaiseen käyttöön sekä alimmat mahdolliset vakuutusmaksut Nordean vahinkovakuutuksissa. Yrittäjyys on erityisesti huomioitu Etuyrittäjän lainapaketissa, jossa on yhdistetty lainaan sekä takaisinmaksuturva että korkokatto. Korkokattolaina sovitaan 3,4 tai 5 vuodeksi, ja lainan minimimäärä on euroa. Lainan marginaali on edullinen, minkä lisäksi järjestelypalkkiossa on 50 % alennus. Korkokatossa on parempi suojataso ja lainaturvassa on 20 %:lla korotettu kuolemanvaraturva. Laina vaatii aina luottopäätöksen. Etuyrittäjän lainapaketti ja muut edut on tarkoitettu ainoastaan Nordean Etuyrittäjille. Jos et ole vielä Etuyrittäjä, soita numeroon ja varaa aika neuvotteluun lähimpään Nordean konttoriin. Yrityksen pankkineuvojia on tällä hetkellä Oulun Yrityskonttorin vastuualueella Oulun konttorissa kuusi neuvojaa ja Raahessa, Kalajoella, Haapajärvellä, Nivalassa, Ylivieskassa ja Oulaisissa kussakin konttorissa yksi neuvoja. Sami Heikkilä Konttorinjohtaja Oulun Yrityskonttori Nordea Pankki Oyj Kirkkokatu Oulu p Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Nuori yrittäjä hyödynnä yrittäjäjärjestösi PPY:n jäsenenä saat automaattisesti lukuisia etuja ilmaisista neuvontapalveluista koulutuksiin. Tärkeintä kuitenkin on, että jäsenenämme olet osa yli yrityksen aikaansaavaa ja toisiaan tukevaa verkostoa. Hyödynnä se nyt ja tulevaisuudessa! Hyödynnä kontaktit Tee bisnestä muiden jäsenyritysten kanssa. Ideoi ja innovoi Rakenna hedelmällistä yhteistyötä toisten yrittäjien kanssa. Kehity ja kehitä Ota oppia toiselta ja tarjoa omaa osaamistasi muille. Viisastu Jaa arjen kuviot ja kokemukset ne hyvin ymmärtävien ihmisten kanssa. Liity jäseneksi hyödy arjessa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on oman alueemme yrittäjien edunvalvoja, vankka puolestapuhuja ja toimintaedellytysten kehittäjä. PPY:ssä on mukana jo yli yritystä. Yhteensä meitä on valtakunnallisessa kattojärjestössä Suomen Yrittäjissä yli Jäsenenämme saat laajan yrittäjäverkoston tuen lisäksi maksuttomat neuvontapalvelut sekä monipuolisen koulutustarjonnan. YRITTÄJÄ KYSYY Kunnon kohotus Olen 47 vuotias yrittäjä ja kuntoni on päässyt rapistumaan ja jaksamiseni on erittäin heikkoa. Mitä voisin tehdä, että pääsisin alkuun kuntoni kohottamisessa ja työkyvyn parantamisessa? Terveillä elämäntavoilla, erityisesti riittävällä unella ja levolla, liikunta-aktiivisuudella sekä terveellisellä ravitsemuksella on erityisen suuri merkitys yrittäjän työtehokkuudelle ja työkyvylle. Hyvä fyysinen kunto ja liikunta-aktiivisuus edistävät sekä yleistä terveyttä, unta sekä stressin sietokykyä. Lisäksi liikunta-aktiivisuudella on erittäin positiivinen vaikutus kehon koostumukseen. Yrittäjille on oma yrittäjien ja esimiesten kuntoremontti, joka pureutuu erityisesti esimiesasemassa olevien henkilöiden työhyvinvointiin ja terveyskysymyksiin. Kuntoremontissa on mukana mm. kuntotestit, joiden perusteella tehdään omat liikuntaohjelmat sekä ohjattua liikuntaa, joiden avulla pääset erinomaisesti alkuun. Yrittäjien kuntoremontissa on myös vahva vertaistuki muiden osallistuvien yrittäjien kanssa. Yrittäjien kuntoremontti on jaksotettu, joten se ei vie sinua pois yrityksesi toiminnoista liian pitkäksi aikaa. Matti Tossavainen Tuotepäällikkö, Hyvinvointipalvelut Rokuan Kuntoutus Oy Luovutustappion vähennysaika Kuinka kauan luovutustappioita voidaan vähentää? Luovutustappion vähennysaika on nyt 5 vuotta. Luovutustappio on ollut vähennettävissä luovutusvoitoista tappiovuonna ja kolmena seuraavana vuonna. Nyt myyntitappion vähennysaika pitenee viideksi vuodeksi. Muutos koskee jo vuonna 2010 saatua tappiota. Vuonna 2010 esimerkiksi arvopaperikaupassa syntynyt tappio vähennetään samana vuonna saaduista luovutusvoitoista. Jos sellaisia ei ole, siirtyy tappio vähennettäväksi vuosina Vuonna 2011 saaduista luovutusvoitoista voidaan vähentää vuosina syntyneitä luovutustappioita. Tappiot vähennetään ikäjärjestyksessä sitä mukaan, kuin voittoja syntyy. Tuloverolakiin on säädetty tarkennus menettelyyn, kun joku on saanut sukupolvenvaihdoskaupalla omaisuutta ja myy sen ennen kuin 5 vuotta on kulunut. Tällöin myyjää verotetaan myös siitä voitosta, jonka edellinen omistaja sai verovapaasti sukupolvenvaihdoskauppaa koskevien sääntöjen mukaan. Lain tarkennus liittyy siihen harvinaiseen tilanteeseen, että jälkimmäisessä kaupassa luovutusvoiton määrä lasketaan hankintameno-olettamaa käyttäen. Teuvo Välikangas, toimitusjohtaja, KTM, Y-Tili Oy Määräaikaisuus Minulla on ollut työntekijä määräaikaisena sairasloman sijaisena. Vakinaisen työntekijän sairasloma päättyi, mutta samalla toinen vakinainen j ä i parin viikon sairaslomalle. Edellisen lomittaja jatkoi saman tien toisenkin sairasloman lomittajana. Uutta työsopimusta ei kuitenkaan tehty. Jälkimmäisen sairasloman päätyttyä määräaikainen työntekijä kertoi kuulleensa liitosta, että hän onkin nyt vakituinen. Voiko tämä olla mahdollista? Kyllä se valitettavasti voi olla mahdollista. Työsopimuslain 6 luvun 5 :n mukaan, jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sopimuskauden jälkeen, katsotaan sopimussuhdetta jatketun toistaiseksi. Tämän ns. sopimussuhteen hiljainen pidennys edellyttää, että työnantaja tietää sopimuskauden päättymisestä, mutta sallii työntekijän jatkavan työntekoa. Tässä tapauksessa työnantaja on tiennyt, että määräaikaisuus päättyy (ensimmäisen) sairasloman päättyessä. Kun työnteko on jatkunut, vaikka mitään sopimusta ei ole tehty, on mahdollista, että aikaisemman määräaikaisen työsuhde onkin nyt toistaiseksi voimassa oleva. Tällaisessa tilanteessa olisi viisasta tehdä jälkimmäisestäkin sijaisuudesta nimenomainen ja mieluiten kirjallinen määräaikainen työsopimus. Työsopimus, myös määräaikainen voidaan kyllä tehdä suullisesti ja jopa ns. konkludenttisesti (hiljaisesti). Tässäkin tapauksessa olisi ajateltavissa, että kyse olisi konkludenttisesta määräaikaisesta sopimuksesta, koska jälkimmäisessäkin tapauksessa kyse oli sairasloman sijaisuudesta. Jos työnantaja ja työntekijä molemmat ovat mieltäneet jälkimmäisenkin sijaisuuden määräaikaiseksi työsuhteeksi, on mahdollista, että heidän välilleen olisi syntynyt määräaikainen sopimus. Epäselvässä tilanteessa ns. näyttötaakka on työnantajalla. Työnantajan pitää pystyä todistamaan, että kysymyksessä on määräaikainen työsuhde. Sen vuoksi työnantajan pitäisi aina tehdä selvä kirjallinen työsopimus. Toni Isoluoma asianajaja Asianajotoimisto Isoluoma

18 18 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 Minun OULUNI Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Kaisu Laurila-Seluska jatkaa haastatteluperiaatteella etenevää juttusarjaamme, jossa visioidaan miltä Oulu voisi näyttää 10 vuoden kuluttua. Seuraavaksi visionääriksi hän haastaa iskelmätähti Suvi Teräsniskan. Matkailujohtajan visio 2020: Oulu on todellinen Pohjolan keskus Kaisu Laurila-Seluska luottaa kulttuurin voimaan. OULUN MATKAILU OY:N toimitusjohtajan Kaisu Laurila-Seluskan mukaan Oululla on juuri nyt erinomainen draivi päällä. Se tietää hyvää tulevaisuuden suhteen. Hän on vakuuttunut siitä, että useiden lähivuosina toteuttavien hankkeiden tuloksena Oulusta on kasvanut 2020 nykyistä vireämpi, miellyttävämpi ja monimuotoisempi kaupunki. "Todellinen Pohjolan keskus". Oulussa voisi olla bulevardi, joka taideteoksillaan toisi iloa kaupunkilaisille ja matkailijoille Laurila-Seluska sanoo voivansa nähdä sielunsa silmin silloin keskikaupungin, jossa on useita kävelykatuja, katettuja katuosuuksia sekä monipuolinen kauppa- ja palvelutarjonta. "Ja taidetta. Oulussa voisi olla toteutettuna Posion keramiikka-avenuen tapainen bulevardi, joka taideteoksillaan loisi silmäniloa ja viihtyvyyttä kaupunkilaisille ja matkailijoille". Isojen tapahtumien kulttuurikaupunki Kaupunkikulttuurin kehittymisestä näkyy 2020 muitakin merkkejä, Laurila-Seluska uskoo. "Kulttuuri on tuotu lähemmäs yleisöä. Uudessa keskikaupungin suunnitelmassa voisi toteuttaa esimerkiksi patsaspuiston". "Esimerkiksi Oulun historiasta kaupungintalon takana kertova hieno Aikamatka-teos on kokonaisuus, joka pitää avata tarinataulujen avulla myös itsekseen kulkeville matkailijoille", hän lisää. Laurila-Seluska on vakuuttunut siitä, että 2020 Oulussa on useita isoja massatapahtumia, ja kaupungin vetovoima on noussut moninkertaisesti nykyisestä. Tänne on helppo tulla erinomaisten juna- ja lentoyhteyksien ansiosta. "Kaupungin palvelurakenne ja -kulttuuri on monipuolistunut ja kehittynyt. Matkailijat kokevat itsensä tervetulleiksi ja heitä palvellaan heidän tarpeistaan lähtien valtakielillä kaupoissa, majoitusliikkeissä ja ravintoloissa, joiden aukiloajat vastaavat matkailijoiden odotuksia". Meri ja luontokaupunki Laurila-Seluska pitää selvänä, että merellisyys on kasvanut Oulussa huomattavasti nykyisestä "Merikeskus on yksi vetonaula, ja Nallikari- Hietasaaren alue on aivan upea matkailijoita palveleva kokonaisuus". Oulun Matkailu Oy:tä viime syksystä johtanut Laurila-Seluska ei ryhdy veikkaamaan, minkä kokoinen Oulu vajaan 10 vuoden kuluttua on. Se on kuitenkin selvää, että sen alueella jo nyt olevat kymmenet luonto- ja kulttuurikohteet ovat tulevaisuudessa ahkerassa käytössä. "Myös luontomatkailu tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina", hän sanoo. Haastesarjamme seuraavaksi visioijaksi Kaisu Laurila-Seluska haastaa nuorta polvea edustavan iskelmätähti Suvi Teräsniskan, joka on ansiokkaasti edistänyt Oulun tunnettuutta Suomessa viime aikoina. TEKSTI JA KUVA: Antti Niskanen OSAAMISEN AVAIMET YRITTÄJYYTEEN YRITYSJOHTAMISEN KEHITTÄMISOHJELMA Asiakkuuksien ja markkinoinnin kehittäminen Henkilöstöjohtamisen kehittäminen Yrittäjille ja yritysjohtajille luotu ohjelma on työväline yrityksen liiketoiminnan, kasvun ja muutosvaiheiden haasteisiin. Kehittämisohjelmassa on mahdollista suorittaa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Valitse yrityksellesi sopiva kehittämisohjelma. Valmennuksen lisäksi saat asiantuntijoiden ohjausta liikeidean ja toiminnan kehittämiseen! Haku on nyt käynnissä! Lisätietoja: Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Merikatu 2, Raahe Eveliina Noponen puh PALVELUYRITTÄJÄN KEHITTÄMISOHJELMA Liikeidean kehittäminen ja uudistaminen Palvelujen tuotteistaminen Yritystoiminnan käynnistäminen Palvelualan ja luovien alojen yrittäjille suunnattu valmennusohjelma tukee yrittäjävalmiuksien ja liiketoiminnan kehittämistä. Kehittämisohjelmassa on mahdollista suorittaa yrittäjän ammattitutkinto. KYSY YRITTÄJÄN OPPISOPIMUSTA! Yhteistyössä Rakentamispalveluiden arvonlisäverotus muuttuu huhtikuusta 2011 alkaen KÄÄNNETTYÄ arvonlisäverovelvollisuutta koskevat säännökset arvonlisäverolaissa astuvat voimaan alkaen. Uudistuksessa on keskeistä se, että vain rakentamispalvelujen loppukäyttäjään sopimussuhteessa oleva urakoitsija suorittaa myynnistään arvonlisäveron. Aliurakoitsijan veron maksaa myyjän puolesta ostaja. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuus tulee sovellettavaksi, jos seuraavat ehdot täyttyvät samanaikaisesti: 1. Palvelu on kiinteistöön kohdistuvaa rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta kiinteistöön kohdistuvaa rakentamispalvelua varten. Rakentamispalvelulla tarkoitetaan kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja korjaustyötä sekä työn yhteydessä asennetun tavaran myyntiä. 2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten taikka luovuttaa laissa tarkoitettuja kiinteistöjä. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, kun verovelvollisuus on syntynyt tai sen jälkeen. Myyjän täytyy tietää ennen laskutusta, onko kyseessä kiinteistöön kohdistuva rakentamispalvelu vai muu palvelu ja täyttääkö ostaja käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamiselle asetetut edellytykset. Ostajan on puolestaan selvitettävä, onko hänellä oikeus ostaa rakentamispalvelu käännetyllä arvonlisäverolla. Kun sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta, myyntilaskuun kirjoitetaan verottomuuden peruste, esimerkiksi. Arvonlisäverolain 8 c. Myynnistä arvonlisäverovelvollinen on ostaja. Arvonlisäverovelvollisen kausiveroilmoituksella on erilliset kohdat rakentamispalvelujen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden osalta palvelujen myynnille, ostolle sekä suoritettavalle verolle. On hyvä huomata, ettei käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelleta tavaroiden myyntiin eikä rakentamispalveluiden myyntiin yksityishenkilöille. Lisätietoa käännetystä arvolisäverovelvollisuudesta löytyy Verohallinnon internetsivuilta Rakennusteollisuus RT on yhteistyössä Verohallinnon kanssa tehnyt luettelon, jossa on lueteltu yleisimmät rakennusalan käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvat rakentamispalvelut. Luettelo ei ole tyhjentävä. Myös kysymys-vastaus -luetteloa käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta päivitetään säännöllisesti Verohallinnon internetsivuilla. Valtakunnallinen arvonlisäverotuksen palvelunumero on Lisätietoja voi tarvittaessa pyytää: toimistopäällikkö Marjaana Kukkonen puh (08)

19 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/ Hitsaus on paljon muutakin kuin kahden metallipalan yhdistämistä, tietää opiskelija Henri Korpela. OSAO sai kansainvälisen tason hitsaamon OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTON OSAO tekemän selvityksen mukaan kone- ja metallialan yrityksissä tarvitaan erityisesti hitsauksen ja koneenasennuksen osaajia. OSAO on vastannut tarpeeseen rakentamalla kansainvälisen tason hitsaamon ja lisäämällä hitsausopetuksen määrää. Myös koneenasennuksen oppimisympäristöä on kehitetty. Työelämän tarpeita kuunnellen OSAO:n Kaukovainion tekniikan yksikössä otettiin maaliskuun alussa käyttöön uusi, kansainväliset vaatimukset täyttävä hitsaamo. Moderni hitsaamo vastaa työelämän tarpeisiin ja nostaa hitsauskoulutuksen kansainväliselle tasolle. Ennen hitsaamohankkeen käynnistymistä tehtiin Oulun seudun yrityksiin suunnattu laaja kartoitus koskien kone- ja metallialan lähitulevaisuuden osaamistarpeita. Selvityksessä nousi esille tarve kehittää erityisesti hitsauksen ja koneenasennuksen ammatillista peruskoulutusta. Olen kiitollinen, että OSAO on kuunnellut herkällä korvalla, mitä osaamista yrityksissä tarvitaan, kiittelee Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Ketola. Osaamisvaatimukset ja odotukset kasvavat myös perustutkintojen suuntaan: Odotamme työmarkkinoille hyvät ammatilliset perusvalmiudet oppineita, motivoituneita ammattilaisia. Myös täsmä- ja erikoisosaajia tarvitaan, Ketola täsmentää. HITSKO -hankkeen lopputuotos Hitsaamo syntyi HITSKO -hankkeen lopputuotoksena. Projektin keskeiset tavoitteet olivat kansainvälisen hitsaajatutkinnon vaatimukset täyttävän koulutusprosessin kehittäminen sekä koneenasennuskoulutuksen oppimisympäristön kehittäminen nykyvaatimusten tasolle. Projektin kautta hankittiin hitsausalalle 20 kpl MIG/MAG/TIG- ja puikkohitsauskonetta sekä hitsaukseen liittyviä laitteita ja työkaluja. Projektin puitteissa hankittiin myös koneenasennukseen mm. vaaituslaite sekä pumppausprosessiin, laakeriasennukseen, kunnonvalvontaan, asennustekniikkaan ja hydrauliikkaan liittyviä laitteita. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1,15 ME, johon OSEKK sai EAKR- ja valtion rahaa euroa. Lisää hitsausopetusta Uusien kone- ja metallialan opetussuunnitelmien mukaan hitsausopetuksen määrä tulee lisääntymään koulutuksessa merkittävästi. Uuden hitsaamon myötä voimme tarjota opiskelijoille kansainvälisten standardien mukaista hitsauskoulutusta, jonka yhteydessä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kansainvälisiä IW-hitsaajapätevyyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö, lehtori Markku Tahvanainen. Hitsausopetuksen määrää on lisätty levyseppähitsaajien koulutuksen lisäksi myös putkiasentajien koulutuksessa. Oulun seudun ammattiopisto OSAO on monialainen ammattiopisto, jossa opiskelee 8300 nuorta ja aikuista. OSAO järjestää ammatillista koulutusta kahdessatoista yksikössä Oulun seudulla ja Koillismaalla. OSAO kuuluu Oulun seudun koulutuskuntayhtymään (OSEKK). TEKSTI: Marsa Jurvakainen KUVAT: Kati Leinonen Oulun seudun ammattiopisto OSAO monialainen ammattiopisto nuorille ja aikuisille 12 koulutusyksikköä Toiminta-alue Oulun seutu ja Koillismaa 8300 tutkintoa suorittavaa opiskelijaa suoritettua perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa vuodessa toimintatuotot 84,7 ME henkilöstöä 980 Pohjois-Suomen monipuolisin aikuiskouluttaja Rehtori Jarmo Paloniemi Ylläpitäjä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSEKK LUE ILMAINEN OPAS TALOUSPALVELUN OSTAJALLE taloushallintoliitto.fi HAAPAVESI Tilitoimisto Rousu Oy HAUKIPUDAS Kellon Tilitytöt Ky KELLO Kellon Laskenta Oy KEMPELE Tilitoimisto A. Karppinen Oy KUUSAMO Talenom Kuusamo KÄRSÄMÄKI Tilitoimisto Rousu Oy MUHOS M & R Tikkanen Oy Tilitoimisto A. Karppinen Oy OULAINEN Oulaisten Tilitoimisto Oy PJ Yrityspalvelu Oy Taloushallinto Merilehto Oy Tilipalvelu Heikkilä Oy Tilitoimisto Raetsaari Oy OULU Aktiima Oy Esmo Economia Oy Head Balance Oy Oulun Tiliasema Oy Oulun Tilitieto Oy Oulun Tilitoimi Oy Pretax Oulu Oy Talenom Oulu TietoAkseli Oy Tilipalvelu M Lahti Ky Tilipalvelu Paulamäki Oy Tilipalvelu Pieti Ky Tilipussi Ky Tilitoimisto A. Karppinen Oy Tilitoimisto Ilkka Alakärppä ay Tilitoimisto J.A. Castrén Oy Tilitoimisto K Ollila Oy Tilitoimisto Lapinmies Oy Tilitoimisto Maila Vallström Oy Tilitoimisto Simo Salonen Oy, Technopolis Accounting Office Visma Services Teemuaho Oy Y-Tili Oy OULUNSALO Tilitoimisto Arto Marttila Oy PUDASJÄRVI Tili- ja veroasiaintoimisto A. Repola Ky PULKKILA Tilitoimisto Rousu Oy RAAHE Raahen Tili- ja ATK-palvelu Ky Tilitoimisto Raahen Tase Oy RUUKKI Tilitoimisto A. Karppinen Oy TAIVALKOSKI Etappina Oy VAALA Tilitoimisto A. Karppinen Oy Suomen Taloushallintoliitto ry Puh liitto@taloushallintoliitto.fi

20 20 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -LEHTI 2/2011 MONIPUOLISET PALVELUT SAMAN KATON ALTA Minna Alahuhta Edustustilaisuudet Virkistyspäivät Asiakastilaisuudet Syntymäpäivät Kokouspäivät jne. Lounaspassi Puh Puh Oulun Sports & Karting Center Oy Tapsitie 5 I Oulu Oulun Sports & Karting Center on paitsi laadukas karting-keskus, myös erinomainen paikka kokousten, asiakastilaisuuksien sekä erilaisten illanviettojen järjestämiseen. Keskuksessa on nykyaikaisten kokoustilojen lisäksi myös saunatilat sekä mahdollisuus jopa 200 hengen ruokailuun. Monipuoliset palvelut löytyvät kaikki saman katon alta. Meille on helppo tulla, koska kaikki tarvittava on samassa paikassa. Kattavat palvelumme räätälöidään aina asiakkaan toiveiden mukaan ja esimerkiksi yrityksen järjestämään koulutuspäivään voidaan yhdistää herkullinen illallinen ja lopuksi tiukka karting-kisan sekä sauna Karting Center Oulun toiminnanjohtaja Pauliina Aula- Kyrö kertoo. Vaikka keskuksen palvelut ovat laajentuneet, kartingin kokeilemista Pauliina silti suosittelee kaikille kävijöille. Siitä innostuvat kerta toisensa jälkeen niin aloittelijat kuin kokeneemmat hurjastelijat. Grand Prix-kilpailut ovat erikoisuutemme, sillä samanlaisia sisäkarting-kilpailuja ei järjestetä muualla pohjoisessa ja ne ovat olleet punainen lankamme alusta lähtien Pauliina jatkaa. PAINOTUOTTEET TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Painotuotteet ovat tärkeä osa yrityksen imagoa ja ne luovat asiakkaille haluttua mielikuvaa yrityksestä. Siksi on erityisen tärkeää, että tuotteiden suunnittelu ja toteutus hoidetaan huolellisesti ja hyvällä asiantuntemuksella. Yhteistyö POPA:n Ja Karting Centerin välillä on ollut pitkäaikaista ja toiminut erinomaisesti. Arvostamme ammattitaitoisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita ja siksi POPA on ollut meille juuri oikea valinta painotuotemateriaalien tuottajana. POPA:n joustavuus, asiakaslähtöisyys sekä nopea reagointikyky ovat äärimmäisen tärkeitä tekijöitä jokapäiväisessä yhteistyössä Pauliina Aula-Kyrö painottaa. Pohjolan Painotuote Oy on palvellut asiakkaitaan jo vuodesta Olemme suomalainen perheyritys, jonka toiminnan kulmakivet on asiakaslähtöisyys, toimitusvarmuus nopeus sekä oikea hinta-laatusuhde. Olemme toimittaneet painotöitä ylimmälle valtiojohdolle, pörssiyrityksille, kaupungeille ja kunnille, pienyrityksille,erilaisille yhteisöille ja yksityishenkilöille. Asiakaskuntamme on laaja ympäri Suomen. Haluamme palvella myös Sinua! Yhteistyöterveisin, Pohjolan Painotuote Oy, myynti & markkinointi POHJOLAN PAINOTUOTE OY OULU ROVANIEMI VAASA MEILTÄ MYÖS ASIAKASLEHDET ESITTEET FOLDERIT FLYERIT HENKILÖSTÖ- LEHDET ITSEJÄLJENTÄVÄT LOMAKKEET JULISTEET KALENTERIT KANSIOT KIRJAT (kova- ja pehmeäkantiset) KIRJELOMAKKEET KUORET KUTSUT KUVASTOT LEHDET LEHTIÖT LUETTELOT MANUAALIT OHJELMAT POSTIKORTIT SUORAPOSTITUKSET vuodesta 1956 (personoituna) TARRAT TOIMINTAKERTOMUKSET TUOTELUETTELOT VUOSIKERTOMUKSET JNE. Tilaa helposti! sähköpostilla: oulu@popa.fi puhelimella: Isokatu 56, Oulu