Kolmikannalla haasteellinen tehtävä Trepartsförhandlingarna inför utmanande uppgift s. 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmikannalla haasteellinen tehtävä Trepartsförhandlingarna inför utmanande uppgift s. 4"

Transkriptio

1 Merenkulun teemapalkinto 2013 vakuutusneuvos Helena Jaatiselle s. 22 Sjöfartens temapris 2013 tillföll försäkringsrådet Helena Jaatinen s. 23 Merimieseläkekassan asiakaslehti Sjömanspensionskassans kundtidning 1/2013 Outi Antila, STM/SHM Kolmikannalla haasteellinen tehtävä Trepartsförhandlingarna inför utmanande uppgift s. 4

2 1/2013 Sisältö ı Innehåll 4 Työurien pidentäminen väistämätöntä Haastattelussa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vakuutusosaston osastopäällikkö Outi Antila. 9 Merimies työttömyysuhan alla Työttömäksi jäävän merimiehen mielessä pyörii iso määrä kysymyksiä. 13 Tärkeintä on merenkulkijan kokonaisvointi Haastattelimme Työterveyslaitoksen ylilääkäri sekä Merimiesterveyskeskuksen työterveyslääkäri ja merimieslääkäri Päivi Miilunpaloa Turussa. 18 Perässähiihtäjiä ei odotella Viking Linen Gabriellalla tarjoilijana työskentelevä Eija Vesala hiihtää parituhatta kilometriä kaudessa. Vakiot 3 Pääkirjoitus Jaksanko töissä eläkeikään asti? 12 Pärjätään Työkykyinen vai työkyvytön? 16 Tilastot Ansaitut alemmat eläkeiät 17 Sijoitukset Erinomainen tuotto ja vakavaraisuus vuonna Michaela vastaa Työpaikkakuntoutuksen avulla takaisin työelämään 22 Lyhyesti En förlängning av yrkeskarriärerna oundviklig Intervju med avdelningschef Outi Antila på social- och hälsovårdsministeriets (SHM) försäkringsavdelning. 11 Sjöman hotad av arbetslöshet Många frågor ger sjömannen huvudbry när han eller hon blir arbetslös. 15 Helhetsbilden av sjöfararens hälsa är viktig Vi intervjuade överläkaren för Arbetshälsoinstitutet, företagshälsovårdsläkaren för Sjömanshälsovårdscentralen och sjömansläkaren Päivi Miilunpalo i Åbo. 19 På bakom skidande väntas det inte Eija Vesala, som jobbar som servitör ombord på Viking Lines Gabriella, skidar ett par tusen kilometer per säsong. Ordinarie 3 Ledaren Orkar jag arbeta fram till pensionsålder? 12 Vi klarar oss Arbetsför eller invalid? 16 Statistik Intjänad lägre pensionsålder 17 Investering Ypperlig avkastning och solvens Michaela svarar Tillbaka till arbetslivet med hjälp av arbetsplatsrehabilitering 23 Smånytt albatrossen albatrossi Päätoimittaja Huvudredaktör Kari Välimäki Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Marina Paulaharju Käyntiosoite Besöksadress Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite Postadress PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin Telefon Telefax Sähköposti E-post Osoitteenmuutokset adressförändringarna Toimitusneuvosto Redaktionsrådet Kari Välimäki, Henrik Lilius, Pekka Karppanen, Marina Paulaharju ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Painos Upplaga Nro Nr ilmestyy utges 2/2013 vko vecka 39 Kannen kuva Pärmbild Marina Paulaharju Ulkoasu Layout Nymandesign Oy Painopaikka Tryckeri Libris Oy, Helsinki 2 Albatrossi Albatrossen

3 Pääkirjoitus ı Ledaren 1/2013 Jaksanko töissä eläkeikään asti? Orkar jag arbeta fram till pensionsåldern? Merenkulkijan työt ovat rasittavuudeltaan suhteellisen kovia verrattuna moniin maissa olevien töihin. Tehtävistä riippuen rasitus voi olla joko fyysistä, henkistä tai molempia. Miten tämä kaikki näkyy merimiesten eläkkeissä? Jaksavatko merenkulkijat vanhuuseläkeikään asti? Kun verrataan merimieseläkejärjestelmästä eläkkeelle siirtyneiden ikiä yksityisen sektorin vastaaviin, havaitaan mielenkiintoisia asioita. Viimeisen 10 vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiän keskiarvo on ollut sekä merenkulussa että yksityissektorilla noin 52 vuotta. Molemmissa tapauksissa keskimääräinen työkyvyttömyyden alkaminen on hieman aientunut. Merimieseläkejärjestelmässä keski-iän vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suurempia kannan pienuuden takia. Suurimmat erot merenkulkijoiden ja yksityisen sektorin eläkkeellesiirtymisessä ovat vanhuuseläkkeissä. Tämä johtuu luonnollisesti osittain merimieseläkelain mukaisesta alemmasta eläkeiästä. Mielenkiintoisinta on kuitenkin se, että kun merenkulkijat siirtyivät vuonna 2002 keskimäärin 60-vuotiaana vanhuuseläkkeelle, niin vuonna 2011 vanhuuseläkkeen alkamisen keski-ikä oli lähes 61,5 vuotta. Kymmenessä vuodessa merenkulkijoiden vanhuuseläkkeen alkamisikä on noussut 1,5 vuodella. Samalla aikavälillä yksityisen sektorin keskimääräinen vanhuuseläkkeen alkaminen pysyi 64 vuodessa. Merenkulkijoiden keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on kaikki eläkelajit huomioon ottaen enää runsaan vuoden alempi kuin yksityisellä sektorilla. Vuosituhannen alussa ero oli noin kaksi vuotta. Eläkejärjestelmän erojen lisäksi tätä kehitystä selittänevät merenkulkijoiden keskimäärin parempi työkyky, parannukset työolosuhteissa sekä lisääntyneet työpaikkojen vaihdot mereltä maalle ja päinvastoin. Merenkulkijoista vain noin joka kymmenes on ollut niin kauan merillä, että hänellä on oikeus merimieseläkelain mukaisesti ansaittuun alempaan eläkeikään. Eri toimijoiden yhteistyötä merenkulkijoiden työkyvyn ja työolosuhteiden parantamiseksi on edelleen tehostettava. On kaikkien etu, että työkyky säilyy. Ammattitaudit ja työtapaturmat tulevat kalliiksi paitsi koko yhteiskunnalle myös erityisesti työntekijälle itselleen. Kun merimieseläkelakia uudistetaan, on samassa yhteydessä kehitettävä työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä toimia. o Sjöfararnas arbete är till sin natur relativt hårt i jämförelse med många av de arbeten som utförs på land. Beroende på uppgiften kan pressen i arbetet vara antingen fysisk, psykisk eller vardera. Hur framgår allt detta av sjömännens pensioner? Orkar sjöfararna ända fram till tiden för ålderspension? Vid jämförelse av åldern för personer som gått i pension enligt sjömanspensionssystemet med motsvarande pensionering inom den privata sektorn kan intressanta iakttagelser göras. Medelåldern för erhållandet av invalidpension har under de senaste tio åren varit omkring 52 år inom såväl sjöfarten som den privata sektorn. I vardera fallet har den genomsnittliga begynnelsetiden för arbetsoförmögenhetens början inträffat en aning tidigare än förr. Inom sjömanspensionssystemet är dock medelålderns årliga variationer större på grund av populationens ringa storlek. De största skillnaderna mellan sjöfararna och den privata sektorn för pensioneringens del finns inom ålderspensionen. Det här beror naturligtvis till en del på sjömanspensionslagens lägre pensionsålder. Mest intresse väcker dock det faktum att sjöfararna mot att 2002 i genomsnitt ha gått som 60-åringar i ålderspension så uppgick medelåldern 2011 till närmare 61,5 år vid ålderspensionens början. På tio år har sålunda begynnelseåldern för sjöfararnas ålderspension stigit med 1,5 år. Under samma period hölls den genomsnittliga begynnelseåldern för ålderspensionen inom den privata sektorn vid 64 år. Beaktas samtliga pensionsslag är sjöfararnas genomsnittliga pensioneringsålder idag inte mer än drygt ett år lägre än inom den privata sektorn. I början av millenniet uppgick skillnaden till omkring två år. Utöver skillnaderna i pensionssystemet torde denna utveckling även förklaras av sjöfararnas i genomsnitt bättre arbetsförmåga, förbättringarna av arbetsmiljöerna samt det utökade bytet av arbetsplatser från sjösidan till landsidan och tvärtom. Av sjöfararna är det bara omkring var tionde som har varit så länge till sjöss att han/hon är berättigad till intjänad lägre pensionsålder enligt sjömanspensionslagen. Samarbetet mellan olika aktörer kring förbättringen av sjöfararnas arbetsförmåga och arbetsmiljöerna ska fortsättningsvis effektiveras. Det gagnar alla parter att arbetsförmågan upprätthålls. Det är inte bara för hela samhället som yrkessjukdomar och olycksfall i arbetet blir dyra utan alldeles särskilt även för arbetstagaren själv. I samband med att sjömanspensionslagen revideras ska också aktiviteter för upprätthållandet av arbetsförmågan utvecklas. o Kari Välimäki Toimitusjohtaja Verkställande direktör Albatrossi Albatrossen 3

4 Kansi ı Kolmikannalla haasteellinen tehtävä Työurien pidentäminen väistämätöntä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vakuutusosaston osastopäällikkö Outi Antilan mukaan viime kevään työmarkkinakeskusjärjestöjen sopiman ns. työurasopimuksen linjaukset ja valtioneuvoston kehysriihipäätökset työurien pidentämiseen viitoittavat tällä hetkellä vahvasti ministeriön työtä. Teksti ja kuvat Text och foto Marina Paulaharju Työurasopimuksen mukaan työurien pidentämisen keinoja on etsittävä alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä työuria, Outi Antila toteaa. 4 Albatrossi Albatrossen

5 Suomen työeläkejärjestelmä on kansallinen ja ansioperusteinen. EUmaiden vertailussa Suomen järjestelmä on poikkeuksellinen, osin pelkästään siksi, että se on kirjattu I-pilarin järjestelmänä Suomen EU-liittymissopimukseen. Suomessa työeläkettä karttuu lakiperusteisesti valtaosaltaan kaikille samoin perustein. Ammattialakohtaisia ansioeläkkeitä on Suomessa vain muutamalla ryhmällä. Merimiehet ovat näistä yksi esimerkki. Tulevista muutoksista tulisi päättää ennen vuotta 2017, vaikka muutokset saatettaisiin voimaan vasta 2020-luvulla. Jotta oikeudenmukaisuus nuoria tulevaisuuden maksajia kohtaan toteutuisi, on Antilan mielestä selvää, että mm. vanhuuseläkeiän korottamista on harkittava, sillä ihmisten elinikä pitenee jatkuvasti ja terveitä vuosia eläkkeellä on entistä enemmän. Muun muassa näistä syistä eläkeikiä on tarkasteltava myös erityiseläkejärjestelmien kuten merimiesten. Työurasopimuksen mukaan työurien pidentämisen keinoja on etsittävä alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä työuria, Outi Antila toteaa. Antilan mukaan samalla on tarkasteltava eri eläkelajeja ja niitä koskevia säännöksiä. Eläketurvakeskuksen toimeksiannosta eläkejärjestelmäämme arvioiva professori Barr ehdotti niin sanottua Ruotsin mallia, jossa vanhuuseläkkeelle siirtyvä voi valita jääkö täysiaikaisesti kerralla eläkkeelle vai siirtyykö asteittain, Antila kertoo. Eläkeiän viilaus ei todennäköisesti yksin riitä parantamaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä. Saatetaan tarvita myös muita rakenteellisia muutoksia ja ratkaisuja mm. työkykyisyyden pysymisen edistämiseksi. Lisäksi ns. Pekkarisen työryhmä tarkastelee tällä hetkellä vuoden 2005 eläkeuudistuksen onnistumista. Onko uudistuksella ollut vaikutuksia eläkeiän nousuun: Uskoakseni ainakin osin, toteaa Outi Antila. Monet, jotka ovat jaksaneet työelämässä 63-vuotiaaksi, ovat jatkaneet siitäkin eteenpäin ja ansainneet eläkkeeseen ns. superkarttuman, Antila jatkaa. Mitä uudistuksia ja muutoksia eläkejärjestelmiin tehdään on vielä auki. Lähdetäänkö nostamaan eläkeikiä jollakin konstilla vai pitäydytäänkö muissa keinoissa. Nähtäväksi jää, millaiseen sopimukseen kolmikannassa päästään kun neuvottelut käynnistyvät oletettavasti ns. Pekkarisen ryhmän työn valmistuttua vuoden 2013 loppupuolella. Olemme ministeriössä valmiina ryhtymään lainsäädännön kirjoitustyöhön, kunhan asioista on ensin kolmikannassa päästy ratkaisuun. Jos periaatepäätökset saataisiin aikataulullisesti valmiiksi 1 2 vuoden sisään, voisi lainsäädäntö valmistua vuoteen 2017 mennessä. Lain voimaantulo olisi siitä ajankohdasta 3 5 vuoden sisällä. Olisi todella iso poliittinen päätös purkaa nykyrakenne ja perustaa työeläke- Kela. Nykymalli sopii suomalaiseen järjestelmään. Kokemuksesta tiedämme, että varsin pitkä aika tarvitaan varsinkin silloin, jos tehdään mittavia rakenteellisia muutoksia Outi Antila kertoo. Mitä uudistus sitten ikinä pitää sisällään, siihen asti ansaittua eläkekertymää turvaa perustuslaki. Lainsäädäntöön tulee varmasti myös lähellä eläkeikää olevien turvaksi siirtymäsäännöksiä, juristin koulutuksen omaava Antila vakuuttaa. Erityiseläkeryhmien kuten merimiesten eläke-etuudet tulevat varmasti myös piakkoin ministeriön tarkasteltavaksi. Tarkastelussa pohditaan muun muassa, onko jollakin ammattiryhmällä perusteita ansaittuihin alennettuihin eläkeikiin jatkossa. Entä muut etuudet? Selvää on kuitenkin, että siihen asti kertyneet etuudet pysyvät. Poikkeaako merimiesammatti muista maatöiden vastaavista raskaista ammateista? Muuttuuko merimiesten työ tulevaisuudessa? Molemmat ovat varmaan keskeisiä kysymyksiä mietittäessä, voiko merimies olla erimies myös jatkossa, toteaa Antila. Merimieseläkelain uudistamista pohtiva työryhmä ministeriössä on asetettu ja työ on käynnistymässä kolmikantaisesti. Antila haluaa antaa työryhmälle työrauhan mutta odottaa mielenkiinnolla työryhmän työn tuloksia. Työeläkelainsäädännön täytäntöönpanoa yksityisellä sektorilla hoitavat Suomessa työeläkeyhtiöt, -laitokset sekä eläkesäätiöt ja -kassat. Ministeriön näkökulmasta tämä ns. hajautettu malli on myös työeläkevakuutettujen ja eläkkeensaajien etu vaikkakin kansainvälisessä tarkastelussa kansalliseen järjestelmäämme kohdistui jonkin verran arvostelua. Lisäksi hajautus on tärkeää mm. sijoitustoiminnan osalta. Olisi todella iso poliittinen päätös purkaa nykyrakenne ja perustaa työeläke-kela. Keskustelua varmasti syntyisi eikä se, että näin on toimittu menestyksellä jo 50 vuotta, ole yksistään peruste hajautukseen, Antila pohdiskelee. Nykymalli kuitenkin sopii suomalaiseen järjestelmään. Työhyvinvoinnin tukeminen eri tavoin on Antilan mukaan työeläkejärjestelmälle sopivaa, kannattavaa ja kannustettavaa toimintaa. Toiminnalle on vaan luotava ministeriössä säännöt. Työeläkejärjestelmä voi hyvin jo varhaisessa vaiheessa tulla mukaan edistämään työssä jaksamista ja estämään työkyvyn menetystä. Tämä vähentäisi tarvetta työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä pienentäisi eläkekustannuksia, toteaa Outi Antila ja jatkaa, että tällä hetkellä näitä asioita pohditaan ministeriössä kovasti. Hän kannustaa myös merimieseläkelain uudistamista pohtivaa työryhmää miettimään, miten Merimieseläkekassa voisi tukea merenkulkijoiden työhyvinvointia. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU-alueen sisäpuolella ja sen vaikutukset kansalliseen eläkejärjestelmään teetättää ministeriössä paljon työtä. Ministeriön virkamiesten tehtävänä Albatrossi Albatrossen 5

6 Kansi ı Kolmikannalla haasteellinen tehtävä on huolehtia siitä, että suomalainen eläkejärjestelmä pysyy eheänä I- pilarin järjestelmänä. Työeläke on osa suomalaista sosiaaliturvaa. Oman lisähaasteensa vapaalle liikkuvuudelle EU-alueella aiheuttavat erityisryhmät kuten merimiehet, joille on tyypillistä työskennellä useiden eri EU-maiden lipulla työuransa aikana. Suomen asumisperusteisissa ja EU:n työperusteisissa määräyksissä on tältä osin ristiriitoja, jotka olisi hyvä ottaa esille myös MEL-työryhmässä, Outi pohtii. Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston henkilökunnalla on paljon työtä tehtävänä. Osastopäällikkönä Outi Antila on kuitenkin luottavaisin mielin, sillä henkilökunnan määrää on osastolla ainakin jossakin määrin lisätty. Ennen virkamiesuraa Antila toimi mm. Työeläkeasiain muutoksenhakulautakunnassa. Hän pitää siirtymistään ministeriöön hänen kannaltaan oikeana ratkaisuna. Hän toteaa, että missään ei ole niin sitoutuneita ja osaavia henkilöitä töissä kuin Sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriön merkityksellinen työ pitää ihmiset virkamiesuralla. STM on valtionhallinnon suurin ja tuotteliain lainsäädäntötehdas. Pykäliä väsätään välillä aikamoisella tahdilla budjettilakien pitää syntyä jopa muutamassa viikossa. Useimmiten aikaa on kuitenkin myös pohtimiseen ja harkintaan. Outi Antilan pitää virkeänä liikunta. Kesällä hän juoksee ja talvisin hiihtää. Uusin harrastus on tanssi sitä hän harrastaa miehensä kanssa. Vastapainona liikunnallisille harrastuksille Outi metsästää. Miten rentouttavaa onkaan istua kannon nokkaan ja odottaa metsän kuningasta, vaikkapa isoa komeaa uroshirveä tulevan kohdalle. Sitä odotellessa voi katsella rauhassa kuusen oksille muodostuvia kuuratimantteja. Siinä hetkessä unohtaa täysin hektisen työn ministeriössä, hän toteaa lopuksi. o En förlängning av yrkeskarriärerna oundviklig Enligt avdelningschef Outi Antila på social- och hälsovårdsministeriets (SHM) försäkringsavdelning präglar riktlinjerna för det av arbetsmarknadens centralorganisationer senaste vår avtalade s.k. yrkeskarriäravtalet och statsrådets rambeslut om yrkeskarriärernas förlängning för närvarande starkt ministeriets arbete. Det finländska arbetspensionssystemet är nationellt och inkomstrelaterat. Vid en jämförelse mellan EU-länderna är det finländska systemet exceptionellt, till en del redan för att det är antecknat som ett system enligt första pelaren i Finlands avtal om anslutning till EU. I vårt land intjänas arbetspensionen för de flesta på samma grunder med stöd av lagstiftning. Bara ett fåtal grupper har i vårt land yrkesrelaterade inkomstpensioner Sjömännen är ett exmpel på en sådan grupp. Beslut om kommande förändringar bör fattas före 2017 även om ändringarna skulle träda i kraft först på 2020-talet. För att framtidens unga betalare ska bli rättvist behandlade är det enligt Antilas åsikt självklart att bl.a. en höjning av åldern för ålderspensionen bör övervägas, för människornas livslängd blir hela tiden längre och antalet friska år under pensionärstiden blir fler än tidigare. Bland annat av dessa orsaker bör pensioneringsåldern granskas även för de särskilda pensionssystemens del, som t.ex. sjömännens. Enligt yrkeskarriäravtalet bör möjligheterna att förlänga yrkekarriärerna sökas i början, under och i slutändan av yrkeskarriären, konstaterar Outi Antila. Enligt Antila bör de olika pensionsslagarna och för dessa gällande regler granskas på samma gång. Professor Barr, som på uppdrag av Pensionsskyddscentralen har utvärderat vårt pensionssystem, har föreslagit den så kallade svenska modellen. Enligt den kan den som ska gå i ålderspension välja mellan att genast gå i full pension eller att gå stegvis, berättar Antila. Att enbart finslipa pensionsåldern räcker dock sannolikt inte till för att på lång sikt förbättra pensionssystemets hållbarhet. Det behövs troligen också andra strukturella ändringar och lösningar, bl.a. för att främja bibehållandet av arbetsförmågan. För närvarande analyserar dessutom Pekkarinens arbetsgrupp hur pensionsreformen av 2005 lyckats. Har reformen inverkat på pensionsålderns uppgång: Själv tror jag att den åtminstone delvis gjort det, konstaterar Outi Antila. Många som har orkat hänga med i arbetslivet fram till 63 års ålder har fortsatt därifrån vidare och utökat pensionen med ett s.k. supertillägg, fortsätter Antila. Vilka reformer och ändringar vi ska göra i pensionssystemen är ännu öppet. Kommer vi att höja pensionsåldrarna på något sätt eller håller vi oss till andra utvägar. Återstår att se hurdant avtal de tre parterna lyckas få till stånd när förhandlingarna inleds, förmodligen efter att Pekkarinens grupp slutfört sitt arbete mot slutet av Albatrossi Albatrossen

7 Trepartsförhandlingarna inför utmanande uppgift ı Omslag På ministeriet är vi redo att inleda skrivandet av lagtexten såfort trepartsförhandlarna har lyckats nå en lösning. Om principbesluten i tidtabellshänsende kunde tas inom 1 2 år kan själva lagstiftningen bli klar fram till Lagen kunde sålunda träda i kraft inom 3 5 år från den tidpunkten. Av erfarenhet vet vi att det kräver en relativt lång tid särskilt när det är fråga om omfattande strukturella ändringar, berättar Outi Antila. Vad än lagen kommer att innehålla så tryggar grundlagen den dittills intjänade pensionen. Lagstiftningen kommer helt säkert även att innehålla övergångsbestämmelser för att säkerställa pensionen för dem som närmar sig pensionsålder, försäkrar Antila, som har juristutbildning. Specialpensionsgruppernas pensionsförmåner, såsom t.ex. sjömännens, tas säkert också upp på ministeriet för genomgång. Under denna prövas bland annat om grunderna för den intjänade sänkta pensionsåldern håller för alla yrkesgrupper även i fortsättningen. Och hur är det med övriga förmåner? Klart är dock att dittills intjänade förmåner består. Avviker sjömansyrket från motsvarande tunga yrken på land? Förändras sjömännens yrke i framtiden? Vardera frågan har säkert central betydelse då vi överväger om sjömansyrket även i fortsättningen är särpräglat, konstaterar Antila. Ministeriet har tillsatt en arbetsgrupp med uppgiften att bereda förnyandet av sjömanspensionslagen. I arbetet deltar alla tre parter. Antila vill ge arbetsgruppen arbetsfred men väntar med intresse på resultatet av gruppens arbete. Enligt yrkeskarriäravtalet bör möjligheterna att förlänga yrkekarriärerna sökas i början, under och i slutändan av yrkeskarriären, konstaterar Outi Antila. I Finland sköts verkställandet av den privata sektorns arbetspensionslagstiftning av arbetspensionsbolag och -anstalter samt av pensionsstiftelser och -kassor. Ur ministeriets synpunkt är den här s.k. spridda modellen även en förmån för de arbetspensionsförsäkrade och pensionstagarna trots att vårt nationella system vid en interna- Albatrossi Albatrossen 7

8 Omslag tionell granskning utsattes för en viss kritik. Dessutom är spridningen viktig bl.a. för placeringsverksamhetens del. Det skulle verkligen vara ett stort politiskt beslut att upplösa den nuvarande strukturen och grunda ett arbetspensions-fpa. Helt säkert skulle det uppstå diskussioner kring upplösandet och det faktum att den här strukturen redan fungerat framgångsrikt i 50 år räcker ju inte ensamt för en upplösning, funderar Antila. Den nuvarande strukturen lämpar ändå för det finländska systemet. Stödet av arbetshälsan på olika sätt är en för arbetspensionssystemet lämplig, belönande och sporrande verksamhet. Stödet av arbetshälsan på olika sätt är enligt Antila en för arbetspensionssystemet lämplig, belönande och sporrande verksamhet. Det ska bara skapas regler för verksamheten på ministeriet. Arbetspensionssystemet kan bra redan i ett tidigt skede komma med och främja orkandet i arbetet och förhindra förluster av arbetsförmågan. Det här skulle minska behovet av invalidpensioneringar och pensionskostnaderna, konstaterar Outi Antila och berättar att det för närvarande funderas mycket på just dessa frågor på ministeriet. Hon uppmuntrar också arbetsgruppen som bereder revideringen av sjömanspensionslagen att undersöka hur Sjömanspensionskassan kunde stöda sjöfararnas arbetshälsa. 8 Albatrossi Albatrossen Arbetstagarnas fria rörlighet inom EU-området och dennas effekter på det nationella pensionssystemet ger ministeriet mycket arbete. Det är ministeriets tjänstemäns uppgift att sörja för att det finländska pensionssystemet bibehålls som ett helt enligt 1 pelaren fungerande system. Arbetspensionen är en del av det finländska socialskyddet. Sin egen extra utmaning för den fria rörligheten inom EU erbjuder särgrupperna, som t.ex. sjömännen, för vilka det är typiskt att arbeta under flera olika EU-länders flagg under sin yrkeskarriär. De finländska boenderelaterade och EU:s arbetsrelaterade bestämmelser är till dessa delar kontroversiella, en fråga som vore bra att ta upp även i SjPLarbetsgruppen, funderar Outi. Personalen vid social- och hälsovårdsministeriets försäkringsavdelning har mycket att stå i med. I egenskap av avdelningschef ser dock Outi Antila med tillförsikt på kommande uppgifter för personalstyrkan på avdelningen har åtminstone i viss mån stärkts. Under sin tidigare tjänstemannakarriär arbetade Antila bl.a. på besvärsnämnden för arbetspensionsärenden. Hon upplever att flytten till ministeriet för hennes del har varit ett riktigt beslut. Hon konstaterar att hon inte någonstans mött så till sitt arbete bundna och kunniga personer som vid social- och hälsovårdsministeriet. Ministeriets meningsfyllda arbete håller människorna kvar i tjänstemannakarriären. SHM är statsförvaltningens största och produktivaste lagstiftningsfabrik. Emellanåt snickras det paragrafer i rasande takt budgetlagarna ska ibland komma till på några veckor. Oftast räcker dock tiden till också för överväganden och prövning. Outi Antila hålls pigg genom motion. På sommaren joggar och på vintern skidar hon. Den senaste fritidssysselsättningen är dans den utövar hon tillsammans med sin man. Som motvikt till motionsintresset jagar Outi. Det är toppenavstressande att sitta på en stubbe och vänta på att skogens konung, kanske t.o.m. en stor och ståtlig älgtjur ska uppenbara sig framför passet. Under väntan på att det här ska hända kan jag i lugn och ro beundra de diamanter regnskurarna lämnat på grankvistarna. Under dessa stunder glömmer jag helt det hektiska jobbet på ministeriet, konstaterar hon till slut. o Ensin päiväraha sen jälkeen eläke turvaa toimeentulon Jos jäät työttömäksi, työttömyyspäiväraha turvaa työikäisen toimeentulon 500 päivän eli noin kahden vuoden ajan. Iäkkäänä työttömäksi jäävä työntekijä voi saada päivärahaa pitempäänkin eli ns. lisäpäiviltä syntynyt saa päivärahaa lisäpäiviltä enintään 65-vuotiaaksi saakka, jos hän on täyttänyt 59- vuotta ennen 500 työttömyyspäivän täyttymistä ja ollut eläkevakuutetussa työssä 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ja sen jälkeen syntynyt saa päivärahaa lisäpäiviltä enintään 65-vuotiaaksi saakka, jos hän on täyttänyt 60- vuotta ennen 500 työttömyyspäivän täyttymistä ja ollut eläkevakuutetussa työssä 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Ennen vuotta 1958 syntynyt voi saada vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä jo 62-vuotiaana saatuaan työttömyyspäivärahaa 500 päivän jälkeen myös lisäpäiviltä. Ilmoittaudu viipymättä työnhakijaksi Käy työ- ja elinkeinotoimistossa viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Saat työttömyyspäivärahaa vain, jos työnhakusi on voimassa. Hae ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa omasta työttömyyskassastasi. Jos et kuulu työttömyyskassaan, voit hakea Kelan maksamia työttömyysetuuksia. Työttömäksi joutuessa eläkkeen karttuminen työansioista päättyy. Kun alkaa saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, kertyy siitä eläkettä, mutta vähemmän kuin työssä ollessa. Kelan peruspäivärahan saajalle ei työeläkettä kartu. Lisätietoja ansiopäivärahasta saat työttömyyskassastasi ja peruspäivärahasta Kelasta Miten työttömyys vaikuttaa eläkkeen määrään? Työttömyysaika pienentää eläkettä.

9 Eläkeneuvonta ı Työttömyysuhka xxxxxxxxx ı Xxxxxxx Merimies työttömyysuhan alla Teksti Text Michaela Björklund Työttömäksi jäävällä merimiehellä pyörii mielessä iso määrä kysymyksiä. Miten käy toimeentuloni? Miten minun pitäisi toimia, kun jään työttömäksi? Miten työttömyys vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen? Voinko säilyttää ansaitun alemman eläkeikäni, vaikka jään työttömäksi vai saanko jäädä vanhuuseläkkeelle vasta 63-vuotiaana? Kuva foto: thinkstock Mitä pitempään olet työttömänä, sitä enemmän se pienentää eläkettäsi, koska eläkettä karttuu työttömyysajalta ajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Työttömyysaikana ansioiksesi lasketaan 75 % työttömyyspäivärahan perusteena olevista ansioista. Näistä ansioista eläkettä karttuu 1,5 % iästä riippumatta. Eläkettä karttuu ansiopäivärahakaudelta enintään 63-vuotiaaksi saakka. Työttömäksi jäävä saa aikanaan työn päättymiseen saakka karttuneen eläkkeen sekä ansiopäivärahakaudelta karttuneen eläkkeen elinaikakertoimella vähennettynä. Eläkkeen määrän kehittymistä voit seurata sähköisestä työeläkeotteesta. Jos 63 vuoden ikään mennessä karttunut työeläkkeesi on alle /kk, saatat saada lisäksi kansaneläkettä. Tarkista tarvittaessa asia Kelasta. Esimerkki: Matruusi Aalto on 55-vuotias joutuessaan irtisanotuksi ja työttömäksi sen johdosta, että alus, jossa hän työskentelee myydään. Merimies Aallolla on MEL- palvelua yhteensä 34 vuotta, joten hänen siihen mennessä ansaitsemansa alempi eläkeikä on 56 vuotta. Merimies Aalto on vuoden verran työttömänä saaden työttömyyspäivärahaa ja siirtyy merimieseläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle 56 vuoden iästä. Merimieseläkekassa palvelee kaikissa sinua koskevissa työeläkeasioissa verkko-osoitteessa www. merimies elakekassa.fi. Sivuilta löydät kattavaa eläke- ja kuntoutustietoa sekä ohjeita eläkkeen hakemiseen erilaisissa elämäntilanteissa. o Exempel: Matros Våg blir uppsagd och arbetslös på den grund att fartyget där han arbetar sålts. Matros Våg kan räkna sig till godo sammanlagt 34 år SjPL-tjänstgöring och hans dittills intjänade lägre pensionsålder uppgår sålunda till 56 år. Matros Våg är arbetslös i ett år och erhåller arbetslöshetsdagpenning för denna tid och beviljas därefter ålderspension enligt sjömanspensionslagen vid 56 års ålder. Sjömanspensionskassan betjänar dig i alla arbetspensionsärenden på webbadressen På sidorna hittar du gott om information om pension och rehabilitering samt ansökan om pension i olika livssituationer. o Albatrossi Albatrossen 9

10 Eläkeneuvonta Miten käy työttömäksi joutuvan merimiehen ansaitun alemman vanhuuseläkeiän? Jos merimies joutuu työttömäksi ennen eläkeiän täyttämistä, hän pääsääntöisesti menettää oikeutensa siirtyä eläkkeelle ansaitussa alemmassa eläkeiässä ja hänen eläkeikänsä nousee 63 vuoteen. Merimiehen oikeus jäädä eläkkeelle ansaitussa alemmassa eläkeiässä säilyy kuitenkin työttömyydestä huolimatta seuraavin edellytyksin: työttömäksi joutuminen on johtunut aluksen myymisestä, aluksen liikenteestä poistamisesta, työvoiman supistamisesta; ja merimies täyttää eläkkeen saamiseen oikeuttavan alemman, jo ansaitun eläkeikänsä 5 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, ja merimies on koko tältä ajalta oikeutettu päivärahaan tai työmarkkinatukeen, ja hän on jatkuvasti työvoimaviranomaisten välityksellä hakenut merimieseläkelain soveltamispiiriin kuuluvaa työtä tai jos työvoimatoimisto tarjoaa työtä, josta ei voi kieltäytyä päivärahaa menettämättä, hän ei menetä oikeuttaan alennettuun eläkeikään edellyttäen, että hän pysyy edelleen työnhakijana suomalaiseen laivaan. o Kuva foto: thinkstock syntynyt työttömäksi alle 65-vuotiaana Jos joudut työttömäksi, voit harkita, haetko vanhuuseläkettä vai ilmoittaudutko työnhakijaksi. Sinun kannattaa siis ensin selvittää työttömyyspäivärahasi ja eläkkeesi määrä. Jos 63 vuoden ikään mennessä karttunut työeläkkeesi on alle /kk, saatat saada lisäksi kansaneläkettä. Tarkista tarvittaessa asia Kelasta. Jos työeläkkeesi on niin pieni, että kansaneläke täydentäisi sitä, voit hakea vanhuuseläkkeen sijasta työttömyyseläkettä. Silloin saat sekä työeläkkeen että Kelan myöntämän työttömyyseläkkeen, johon ei tehdä varhennusvähennystä. Voit hakea työttömyyseläkettä, jos olet saanut ensin työttömyyspäivärahaa 500 päivältä ja ansainnut työeläkettä vähintään 5 vuodelta viimeisen 15 vuoden aikana. o Född och arbetslös före 65 års ålder Om du blir arbetslös kan du överväga om du ska ansöka om ålderspension eller anmäla dig som arbetslös arbetssökande. Det lönar sig alltså för dig att först ta reda på beloppen på din arbetslöshetsdagpenning och din pension. Om du fram till 63 års ålder har tjänat in en arbetspension som är lägre än i månaden, kan ditt pensionsskydd kompletteras med folkpension. Vid behov kan du be FPA kontrollera detta. Om din arbetspension är så pass liten att folkpensionen skulle komplettera den kan du i stället för ålderspension ansöka om arbetslöshetspension. Då får du både din arbetspension och en av FPA beviljad arbetslöshetspension utan förtidsminskning. Du kan ansöka om arbetslöshetspension om du först fått arbetslöshetsdagpenning för 500 dagar och du har tjänat in arbetspension i minst 5 år under de senaste 15 åren. o 10 Albatrossi Albatrossen

11 Hot om arbetslöshet ı Pensionsrådgivning Sjöman hotad av arbetslöshet Många frågor ger sjömannen huvudbry när han eller hon blir arbetslös. Hur går det med utkomsten? Hur ska man gå tillväga om man blir arbetslös? Hur påverkar arbetslösheten min kommande pension? Kan jag behålla min lägre intjänade pensionsålder trots arbetslöshet eller får jag gå i pension först vid 63 års ålder? Först dagpenning sedan tryggar pensionen utkomsten Om du blir arbetslös i arbetsför ålder tryggar arbetslöshetsdagpenningen din utkomst i 500 dagar, dvs. cirka två år. En arbetstagare som blir arbetslös på äldre dagar kan få dagpenning även för så kallade tilläggsdagar. En person som är född får dagpenning för tilläggsdagar upp till 65 års ålder, om han eller hon fyllt 59 år innan 500 arbetslöshetsdagar har löpt ut och haft pensionsförsäkrat arbete i 5 år under de senaste 20 åren. En person som är född 1955 eller senare får dagpenning för tilläggsdagar upp till 65 års ålder, om han eller hon fyllt 60 år innan 500 arbetslöshetsdagar har löpt ut och haft pensionsförsäkrat arbete i 5 år under de senaste 20 åren. Personer födda före 1958 kan få oförminskad ålderspension redan vid 62 års ålder efter att ha fått arbetslöshetsdagpenning först för 500 dagar och därefter även för tilläggsdagar. Anmäl dig utan dröjsmål som arbetssökande Besök arbets- och näringsbyrån senast den första arbetslöshetsdagen. Du får arbetslöshetsdagpenning endast om du har anmält dig som arbetssökande. Sök inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning från din egen arbetslöshetskassa. Om du inte hör till arbetslöshetskassa, kan du ansöka om FPA:s arbetslöshetsförmåner. Om du blir arbetslös tjänar du inte längre in pension baserat på arbetsinkomster. När du börjar få inkomstrelaterad dagpenning från arbetslöshetskassan, tjänar du dock in pension på dagpenningen, men mindre än när du förvärvsarbetade. FPA:s grunddagpenning ger inte rätt till arbetspension. För ytterligare information om grunddagpenningen kan du kontakta Folkpensionsanstalten, Närmare information om den inkomstrelaterade dagpenningen får du från din arbetslöshetskassa. Hur arbetslöshetstiden påverkar pensionen Arbetslöshetstid minskar pensionen. Ju längre tid du är arbetslös, desto mer minskar pensionen, eftersom det tillväxer mindre pension av arbetslöshetstiden än av tiden i arbete. Under arbetslöshetstiden räknas som dina inkomster 75 % av den inkomst som ligger till grund för arbetslöshetsdagpenningen. Av denna inkomst tillväxer pension med 1,5 % oberoende av ålder. Pension intjänas under en period med inkomstrelaterad dagpenning högst fram till 63 års ålder. Om du blir arbetslös får du i sinom tid minst den pension som du tjänat in fram till dess att arbetet upphört justerat med livslängdskoefficienten. Du kan följa med hur pensionsbeloppet utvecklas i det elektroniska pensionsutdraget. Om du fram till 63 års ålder har tjänat in en arbetspension som är lägre än euro i månaden, kan ditt pensionsskydd kompletteras med folkpension. Vid behov kan du också be FPA kontrollera ärendet. Den intjänade lägre pensionsåldern för sjöman som blivit arbetslös Om en sjöman blir arbetslös före uppnådd intjänad lägre pensionsålder förlorar han sin rätt att gå i pension vid intjänad lägre pensionsålder och sjömannens pensionsålder stiger till 63 år. Sjömannens rätt att gå i pension vid intjänad lägre pensionsålder bibehålls dock trots arbetslösheten under följande förutsättningar: Arbetslösheten har berott på att fartyget sålts eller tagits ur trafik eller på att arbetskraften inskränkts; och sjömannen uppnår den dittills intjänade lägre pensionsåldern inom fem år efter det att arbetsförhållandet upphörde, och sjömannen har under hela denna tid rätt till arbetslöshetsdagpenning, arbetsmarknadsstöd och han via arbetskraftsmyndigheternas förmedling fortlöpande söker arbete på finländskt fartyg eller om arbetskraftsbyrån erbjuder arbete, som han inte kan vägra att ta emot utan att förlora sin rätt till arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd, förlorar han inte sin rätt till intjänad lägre ålderspensionsålder under förutsättning att han fortlöpande söker arbete på finländskt fartyg. o Albatrossi Albatrossen 11

12 Pärjätään ı Vi klarar oss Mikael Ojala on Merimieseläkekassan ylilääkäri. Hän on lääketieteen tohtori ja neurologian erikoislääkäri, jolla on myös vakuutus-ja liikennelääketieteen erityispätevyydet. Mikael Ojala är Sjömanspensionskassans överläkare. Han är medicine doktor och neurologie specialist. Han har även specialkompetens i försäkrings- och trafikmedicin. Työkykyinen vai työkyvytön? Arbetsför eller invalid? MEK:ssä myönnettiin työkyvyttömyyseläke vuonna %:ssa hakemuksista. Kaikissa hylätyissäkin tapauksissa käytössä oli lääkärinlausunto, jossa hoitava lääkäri arvioi henkilön työkyvyttömäksi. Mihin perustuu, että tällainen hakemus hylätään? Eläkehakemusta ei ratkaista pelkästään lääketieteellisin perustein, vaan muillakin tekijöillä on osuutta. Merimieseläkelaissa todetaan, että täysi työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki myönnetään, jos henkilön työkyky on yli vuoden kestoisesti alentunut vähintään 3/5:lla. Arvioinnissa otetaan huomioon henkilön jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Siten merenkulkija voi tulla työkyvyttömäksi (esimerkiksi epilepsian takia) omaan työhönsä eikä hän saa merikelpoisuutta, mutta hänellä on runsaasti työkykyä jäljellä maissa tehtäviin töihin. Tällöin eläkehakemus hylätään, mutta samalla MEK lupaa kustantaa ammatillista kuntoutusta: työkokeilun tai koulutuksen avulla edistetään työelämään palaamista. Lääketieteellinen perusasia eläkkeitä ratkaistaessa on, että henkilöllä tulee olla sellainen vakava sairaus, joka alentaa merkittävästi työ- ja toimintakykyä. Jos laajoissakaan tutkimuksissa ei varsinaista elimellistä sairautta löydy, ei eläkettä myönnetä. Jos haitta on luonteeltaan subjektiivista eli itse koettua (esim. kipu, väsymys, huimaus) ilman objektiivisia sairauslöydöksiä, hakemus hylätään. Toisaalta pelkkä vakava sairausnimike (esim. sepelvaltimotauti) ei oikeuta eläkemyöntöön, jos henkilö on toipunut hyvin sairaudestaan. Lääketieteellinen rajanveto myöntämisen ja hylkäämisen välillä on muotoutunut vuosikymmenten mittaan valitusasteissa (muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus). Valitusasteissa muuttuneiden MEK:n tapausten määrä on ollut vähäinen. Mistä syntyy ristiriita hoitavan lääkärin ja MEK:n näkemyksen välillä? Joskus hoitava lääkäri vastaa asiakkaan odotuksiin, vaikka objektiivinen näyttö merkittävästä toimintavajeesta on niukka. Toisinaan lääkärin oletus eläkkeelle oikeuttavan sairaushaitan suuruudesta poikkeaa oleellisesti vakiintuneesta ratkaisukäytännöstä. MEK pyrkii jatkossa lisäämään eläkeasioihin ja kuntoutukseen liittyvää koulutuksellista panosta mm. hoitavien lääkäreiden ja alan henkilöstöhallinnon piirissä. o Under 2012 beviljade SPK invalidpension för 73 % av ansökningarna. Även i samtliga avslagna fall presenterades ett läkarutlåtande enligt vilket den vårdande läkaren bedömde personen ifråga vara invalid. På vad grundar sig beslutet att avslå en dylik ansökan? Beslutet för en pensionsansökan grundas inte enbart på medicinska grunder utan till det bidrar också andra faktorer. I sjömanspensionslagen konstateras att full invalidpension eller rehabiliteringsstöd för viss tid beviljas om personens arbetsförmåga under över ett års tid har sjunkit bestående med minst 3/5. Vid bedömingen beaktas personens återstående förmåga att få inkomster genom sådant till buds stående arbete som han / hon rimligen kan förutsättas kunna utföra. Sålunda kan en sjöfarare förlora arbetsförmågan (t.ex. på grund av epilepsi) i sitt eget arbete och kan inte få sjöduglighet, men har rikligt med arbetsförmåga kvar för uppgifter som utförs på land. I ett sådant fall avslås pensionsansökan, men samtidigt förbinder sig SPK att bekosta yrkesinriktad rehabilitering: med hjälp av arbetsprövning eller utbildning främjas återkomsten till arbetslivet. Den medicinska grundfrågan vid beslut om pensioner är att personen ifråga ska ha en så allvarlig sjukdom att denna märkbart sänker arbets- och funktionsförmågan. Om det inte ens vid omfattande undersökningar påträffas någon konkret organisk sjukdom beviljas inte pension. Om krämpan till karaktären är subjektiv, dvs. självupplevd (t.ex. smärta, tröttthet, svindel) utan objektiva sjukdomsfynd avslås ansökan. Å andra sidan berättigar inte enbart namnet på en allvarlig sjukdom (t.ex. kranskärlssjukdom) till beviljande av pension om personen ifråga har återhämtat sig bra från sin sjukdom. Den medicinska gränsdragningen mellan beviljande och avslag har under decenniernas förlopp utformats i den första besvärsinstansen, besvärsnämnden för arbetspensionsärenden, och i försäkringsdomstolen. Antalet SPK-fall som ändrats i besvärsinstanserna har varit obetydligt. Vad är det då som gör att det uppstår en konflikt mellan den vårdande läkarens och SPK:s synpunkter? Ibland svarar den vårdande läkaren på kundens förväntningar trots att det objektiva fyndet av betydande funktionsbrist är knappt. Ibland avviker läkarens bedömning av den till pension berättigande sjukdomssymtomets omfattning väsentligt från normal praxis för besluten. I fortsättningen strävar SPK till utökad satsning på till bl.a. vårdande läkare och personalförvaltning inom branschen riktade kurser med pensionsfrågor och rehabilitering som tema. o 12 Albatrossi Albatrossen

13 Merenkulkijan työkyky ı Työ ja terveys Tärkeintä on merenkulkijan kokonaisvointi Merenkulkija tarvitsee merityölainsäädännön mukaan merityökelpoisuuteen merimieslääkärin todistuksen. Määräaikainen todistus on uusittava kahden vuoden välein. Teksti Text Marina Paulaharju Kuvat Foton Marina Paulaharju, Heikki Saarni Pelkän lakisääteisen merimieslääkärintarkastuksen tehdessään merimieslääkäri arvioi tällä hetkellä ainoastaan henkilön sopivuuden merityöhön ilman ennaltaehkäisevää elementtiä. Tarkastus on luonteeltaan ns. karsiva. Optimaalisinta olisi tehdä merimieslääkärintarkastus osana työterveyshuollon terveystarkastusta. Näin voitaisiin vaikuttaa moninaisesti merenkulkijan kokonaisvointiin ja kartoittaa paremmin riskitekijöitä. Haastattelimme Työterveyslaitoksen ylilääkäri sekä Merimiesterveyskeskuksen työterveyslääkäri ja merimieslääkäri Päivi Miilunpaloa Turussa. Ylipaino on suomalaisten kansanterveysongelma, ja se on oleellinen terveys riski myös merenkulkijoilla. Se on elintasosairaus, ja johtuu osin siitä, että työ on yleisesti keventynyt, liikutaan autoilla, syödään kulutustasoon nähden runsaammin ja liikutaan vähemmän. Haaste on onnistua vaikuttamaan liikkumiseen ja sitä kautta itsestä huolen pitämiseen. Päivi Miilunpalo toteaa, että riittää kun harrastaa liikuntaa terveyttä ylläpitävällä tasolla. Osa suomalaisista merenkulkijoista voi hyvin, mutta monella on ylipainoa ja vähäisestä liikunnasta johtuvaa huonokuntoisuutta. Osa suomalaisista merenkulkijoista voi hyvin, mutta monella on ylipainoa ja vähäisestä liikunnasta johtuvaa huonokuntoisuutta, Miilunpalo toteaa. Työssään sekä kliinisessä lääkärintyössä että mm. syksyllä 2012 alkaneessa Sea- Fit -hankkeessa Päivi on tehnyt erilaisia havaintoja ja pohtinut merenkulkijan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Miilunpalon mukaan terveydentilan uhat tulisi havaita riittävän ajoissa ja ryhtyä yhteistyössä merenkulkijan kanssa tarpeellisiin toimenpiteisiin terveydentilan ja työkyvyn parantamiseksi. Albatrossi Albatrossen 13

14 Työ ja terveys ı Merenkulkijan työkyky Vaikka liikuntamahdollisuudet laivalla ovat rajallisemmat, löytyy mahdollisuuksia liikkumiseen niin maalla kuin merellä. Tärkeintä on liikkua ylipäätään. Merenkulkijoilla ylipainoa kehittyy muita ammattiryhmiä helpommin. Olosuhteet merityössä tarjoavat siihen mahdollisuuden. Ruokaa on tarjolla 24 tuntia vuorokaudessa ja ruokailu on keskeinen vapaahetkien ajanviettotapa laivalla. Painolla on vaikutusta myös diabeteksen ja kolesteroliarvojen kehittymiseen. Koholla oleva verensokeri on usealla merenkulkijalla ongelma, Miilunpalo toteaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa korkea verensokeri työterveyshuollossa havaitaan ja mitä pikimmin toimenpiteisiin ryhdytään, voidaan diabeteksen kehittyminen ehkäistä tai ainakin sen puhkeamista siirtää myöhempään. Löytyy hyviä esimerkkejä merenkulkijoista, jotka ovat onnistuneet muuttamaan ruokailutottumuksiaan ja vähentämään painoaan merkittävästi. Merenkulkijan omat elämäntapamuutokset ovat tässä ratkaisevia. On mukava huomata heidän kokonaisvointinsa parantuneen ja samalla heidän sairastumisriskiensä vähentyneen. Se palkitsee myös lääkäriä, toteaa Päivi. 14 Albatrossi Albatrossen Merityö poikkeaa monelta osin maatyöstä. Tästä syystä myös merenkulkijoiden terveydentilan laajempi tarkastelu on usein tarpeen. Päivi Miilunpalon mukaan pelkkä lakisääteinen merimieslääkärintarkastus ei tällöin riitä. Tarvitaan enemmän vaikuttavuutta ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Merenkulkijan työterveyshuollon asianmukainen järjestäminen on lain mukaan myös merityönantajan velvollisuus. Parhaimmillaan työterveyslääkäri toimii niin työnantajan kuin työntekijän kumppanina ja asiantuntijana. Päivi on työterveyslääkärinä päässyt tekemään työpaikkaselvityksiä sekä osallistumaan varhaisen tuen mallin mukaisiin työterveysneuvotteluihin. Hän kokee sen antoisana ja tärkeitä näkökulmia antavana työnä. Opin merenkulkijan työolosuhteista ja hyödynnän tätä tietoa työssäni niin merimieslääkärinä kuin Työterveyslaitoksen asiantuntija-, kehittämis- ja tutkimustehtävissä. Osa työstäni on erilaisten selvitysten tekemistä merenkulkualalla, merenkulkijoiden poikkeuslupa-asioiden käsittelyä ja merimieslääkärien koulutustyötä. Parhaimmillaan työterveyslääkäri toimii niin työnantajan kuin työntekijän kumppanina ja asiantuntijana. Suomalaisen merimieslääkärijärjestelmän nykytilaa ja siihen liittyviä seikkoja, sen ongelmia sekä kansainvälistä vertailua Työterveyslaitos ja sen ylilääkäri Päivi Miilunpalo selvittävät Merimiesasiain neuvottelukunnan terveysjaoston toimeksiannosta. Miilunpalon mukaan järjestelmän kehittäminen on tarpeellista. Perusteluna hän toteaa, että merimieslääkäreitä on Suomessa lähes 400, pätevöityminen tehtävään, vaatimukset tarkastusten määrästä vuosittain ja jatkokoulutusvaateet ovat vähäisempiä kuin useissa muissa maissa ja myös muissa liikennemuodoissa. Työ on vasta alussa ja toisaalta yleiset terveydenhuollon ja merenkulun muutokset tuovat tähän lisää muutostarpeita, Päivi toteaa lopuksi. Arvostan mahdollisuutta olla tekemässä selvitystä ja ehkä osaltani olla sitä kautta vaikuttamassa merimieslääkärijärjestelmän tulevaisuuteen. Sekä merenkulkijan että merityönantajan näkökulmasta merimieslääkärijärjestelmän kehittäminen on etu. On voitava luottaa siihen, että tarkastukset on tehty samalla tavalla ja, että linkki työterveyshuoltoon on olemassa. Merenkulkijan hyvinvointi on kokonaisuus. Päivi Miilunpalon mukaan parempaan suuntaan ollaan menossa. Sairaspäivärahaan liittyvä uudistus vuodelta 2012 on osaltaan ollut tähän vaikuttamassa. Keskeinen merenkulkijoiden työhyvinvoinnin osatekijä on myös työpaikan johtamiskulttuuri, esimiestyö ja työpaikan ilmapiiri. Työssä jaksaa paremmin vaivoistakin huolimatta, jos työpaikalla on muuten mukava olla ja merenkulkijat viihtyvät työssään. Koen tärkeäksi ja mielekkääksi työni merenkulkijoiden parissa, ylilääkäri Päivi Miilunpalo toteaa lopuksi. Merenkulkijoiden kanssa on kiva tehdä töitä. He ovat sitoutuneita ammattiinsa ja yleisesti viihtyvät työssään. Reipasta ja merellä viihtyvää asennetta löytyy ja heidän kautta saa tärkeää näkökulmaa merityön erityispiirteistä ja työhyvinvoinnin kokonaisuudesta. Kiitos siitä, hän päättää haastattelun. o

15 Sjöfararens arbetsförmåga ı Arbete och hälsa Helhetsbilden av sjöfararens hälsa är viktig Enligt lagstiftningen om sjöarbete behöver sjöfararen ett intyg av sjömansläkare över sin duglighet för sjöarbete. Intyget ges för viss tid och ska förnyas med två års intervall. Vid utförandet av enbart den lagstadgade sjömansläkarkontrollen bedömer sjömansläkaren idag endast personens lämplighet för sjöarbete utan förebyggande element. Till karaktären är kontrollen en s.k. gallrande kontroll. Optimalt vore att utföra sjömansläkarkontrollen som en del av hälsokontrollen. Då vore det möjligt att på många sätt påverka helhetsbilden av sjöfararens hälsa och kartlägga riskfaktorerna bättre. Vi intervjuade överläkaren för Arbetshälsoinstitutet, företagshälsovårdsläkaren för Sjömanshälsovårdscentralen och sjömansläkaren Päivi Miilunpalo i Åbo. En del av de finländska sjöfararna mår bra, men många är överviktiga och har dålig kondition på grund av alltför litet motion, konstaterar Päivi Miilunpalo. I sitt arbete såväl inom det kliniska läkararbetet som bl.a. inom det på hösten 2012 inledda SeaFit-projektet har Päivi gjort iakttagelser av olika slag och funderat på faktorer som påverkar sjöfararens välbefinnande. Enligt henne borde vi i tillräckligt god tid observera hoten mot hälsotillståndet och i samarbete med sjöfararen skrida till nödvändiga åtgärder för att förbättra både hälsotillstånd och arbetsförmåga. Övervikten är ett finländskt folkhälsoproblem och utgör också en väsentlig hälsorisk för sjöfararna. Den utgör en för levnadsstandarden typisk sjukdom och beror till en del på att arbetet generellt sett har blivit lättare, man rör sig med bil, äter mera än förbrukningsnivån kräver och rör sig mindre. Utmaningen är att lyckas påverka rörligheten och därigenom omsorgen om sig själv. Päivi Miilunpalo konstaterar att det räcker om vi håller igång på en nivå som upprätthåller hälsan. Trots att motionsmöjligheterna ombord på fartyget är mera begränsade finns det möjligheter till motion såväl på land som till sjöss. Viktigast är att överhuvudtaget röra på sig. För sjöfararna kommer övervikten lättare än för andra yrkesgrupper. Förhållandena i sjöarbetet erbjuder goda möjligheter därtill. Mat erbjuds 24 timmar i dygnet och måltiderna är ett väsentligt sätt att fördriva tiden under fritiden ombord. Som bäst fungerar företagshälsovårdsläkaren såväl som arbetsgivarens som arbetstagarens partner och sakkunniga. Vikten inverkar också på utvecklingen av diabetes och får kolesterolvärdena att skjuta i höjden. Förhöjt blodsocker är ett problem för många sjöfarare, konstaterar Päivi. Ju tidigare det höga blodsockervärdet observeras i företagshälsovården och ju snabbare motåtgärder inleds, dess lättare kan utvecklingen av diabetes förhindras eller åtminstone framskjutas. Det finns fina exempel på sjöfarare som har lyckats ändra sina matvanor och väsentligt minska sin vikt. Här är sjöfararens egna ändringar av vanorna avgörande. Det är trevligt att lägga märke till hur deras välbefinnande i sin helhet förbättras och hur deras risker för insjuknande samtidigt har minskat. Det belönar också läkaren, konstaterar Päivi. Sjöarbetet avviker i många avseenden från arbete på landbacken. Därför finns det ofta även ett behov av att kontrollera sjöfararnas hälsotillstånd mera omfattande. Enligt Päivi Miilunpalo räcker enbart den lagstadgade sjömansläkarkontrollen inte härvid till. Det behövs mera av effektiv och förebyggande verksamhet. Arrangerandet av en vederhäftig företagshälsovård för sjöfararen är enligt lagen också sjöarbetsgivarens skyldighet. Som bäst fungerar företagshälsovårdsläkaren såväl som arbetsgivarens som arbetstagarens partner och sakkunniga. Päivi har i egenskap av företagshälsovårdsläkare såväl fått göra arbetsplatsutredningar som delta i företagshälsovårdsförhandlingar enligt modellen för tidigt stöd. Hon upplever det som ett arbete som är givande och tar upp många viktiga synpunkter. Jag lär mig nytt om sjöfararens arbetsförhållanden och kan utnyttja de här kunskaperna såväl i mitt arbete som sjömansläkare som i samband med Arbetshälsoinstitutets sakkunnig-, utvecklings- och forskningsuppgifter. En del av mitt arbete består av olika utredningar inom sjöfartsbranschen, handläggning av sjöfararnas dispensärenden och sjömansläkarnas utbildningsarbete. På uppdrag av sjöfartshälsovårdssektionen vid delegationen för sjömansärenden utreder Arbetshälsoinstitutet och dess överläkare Päivi Miilunpalo det finländska sjömansläkarsystemets nuvarande tillstånd och till detta knutna faktorer och problem samt gör samtidigt en internationell jämförelse. Enligt Miilunpalo är det nödvändigt att utveckla Albatrossi Albatrossen 15

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 414/2008 vp Eläkkeellä olevien henkilöiden ansiotulorajat Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeelle siirtymisen ei pitäisi olla esteenä työnteolle tai pienimuotoisille ansioille. Kuitenkin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2009 Valtionyhtiöiden ylimitoitettujen eläke-etujen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkoina on ilmennyt, että monilla eläkkeelle siirtyneillä valtionyhtiön johtajilla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2004 vp Vapaan toimittajan eläketurva Eduskunnan puhemiehelle Eläketurvakeskuksesta on yksittäisen tapauksen yhteydessä ilmennyt, että vapaan toimittajan työstä ei ole kertynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2009 vp Osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistaminen lomautetuille työntekijöille Eduskunnan puhemiehelle Lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti talouden taantuman myötä. Tilanne

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Yksimielinen esitys uudeksi merimieseläkelaiksi. Enhälligt förslag till ny sjömanspensionslag. s. 4

Yksimielinen esitys uudeksi merimieseläkelaiksi. Enhälligt förslag till ny sjömanspensionslag. s. 4 Merimieseläkelaki uudistuu Mitkä ovat käytännön vaikutukset? s. 3 19 Sjömanspensionslagen reformeras Vad innebär det i praktiken? s. 3 19 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Kontrollera ditt pensionsutdrag

Kontrollera ditt pensionsutdrag Tarkista työeläkeotteesi Kontrollera ditt pensionsutdrag Näinä päivinä saat Merimieseläkekassalta kirjeen, jossa on yllä näkyvä tunnus. Kirje sisältää henkilökohtaisen työeläkeotteesi. On tärkeää, että

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2009 vp Eläkkeen karttuminen työsuhteen päättävän tukipaketin aikana Eduskunnan puhemiehelle Monissa yrityksissä tarjotaan YT-neuvotteluissa työsuhteensa päättäville työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 113/2011 vp Työuupumuksen määrittäminen sairaudeksi Eduskunnan puhemiehelle Työterveyslääkäreistä 60 prosenttia kohtaa työuupuneen viikoittain. Vuosina 2000 2001 noin 2,5 prosenttia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2004 vp Sovitellun ansiopäivärahan kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 5 :n mukaan soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että etuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 650/2013 vp Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä Eduskunnan puhemiehelle Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat vakavia ongelmia Suomessa ja koko Euroopassa. Aihe

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 87/2008 vp Kuntoutustuella olevien mahdollisuus työntekoon Eduskunnan puhemiehelle Ihmisillä on pääsääntöisesti suuri halu osallistua työelämään, ja työnteon tekemisestä kannattavaksi

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 274/2011 vp Työuran jatkaminen eläkeiän jälkeen valtionhallinnossa Eduskunnan puhemiehelle Työurien pidentämistä pidetään tärkeänä toimenpiteenä mm. kansantalouden elpymisen kannalta.

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Rakennustietojen laatu Kelassa

Rakennustietojen laatu Kelassa Rakennustietojen laatu Kelassa Byggnadsuppgifternas kvalitet vid FPA Mia Sundblad Kela / Kehittämispalvelut 9.2.2016 Rakennustiedot Kelassa Byggnadsuppgifter vid FPA Kelassa on kopio VTJ- rakennustiedoista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot