Yhteinen työpaikka tarvitsee hyvän paimenen

Transkriptio

1 Numero 3 / 2007 Johtoryhmän kolumni: Yhteinen työpaikka tarvitsee hyvän paimenen Uutisia Euroopan työturvallisuudesta Lomalta paluu Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa

2 Ari Rajamäki, työsuojeluvaltuutettu Aker Yards Turku Yhteinen työpaikka tarvitsee hyvän paimenen Suomeen tulee tulevaisuudessa lisää siirtotyöväkeä tekemään työelämästä poistuvien jäljelle jättämät työt. Jos ja kun näin käy, niin voi olla, että joudumme tähän tilanteeseen yhtä huonosti valmistautuneina kuin aikanaan talvisotaan. Meidän suomalaisten kannattaakin kopioida reilusti jo löydetyt hyvät käytännöt ja välttää mahdollisuuksien mukaan muiden tekemiä virheitä. Helppoa tämä ei ole, varsinkin kun asian yhteydessä keskustelua käydään tasolla, jossa maahanmuuttajat, pakolaiset, siirtotyöväki, tänne ihmissuhteen, sukulaisuuden tai muun syyn perusteella tulleet ovat kantaväestön mielessä samaa harmaata massaa. Suomi on menneisyydessä ollut hyvinkin kansainvälinen maa ja esimerkiksi monet tehtaat ovat olleet ulkomaalaisten tänne perustamia. Itse asiassa ensimmäinen Suomeen tulijakin oli maahanmuuttaja. Tässä suhteessa sotien jälkeinen suljettu aika on ollut poikkeustilanne, joka on nyt siis muuttumassa kiihtyvällä vauhdilla. Turun telakka on Suomen sisäisessä muutossa ollut etninen sulatusuuni, joka on ollut maassa muuttajien ensimmäinen työpaikka ja sitä kautta savolaiset, pohjalaiset, karjalaiset eli muualta Turkuun tulleet saivat ensikosketuksen Varsinais Suomeen. EU:n itälaajentumisen myötä raja on railona auennut ja entisiä suuremmat kulttuurihaasteet ovat tulleet osaksi telakan jokapäiväistä toimintaa. Voi sanoa, että telakalla tehdään töitä Baabelin tornia muistuttavissa olosuhteissa, joissa suomi ei suinkaan ole valtakieli. Tämä tilanne on luotu muutamassa vuodessa ja telakka on nyt monimuotoinen muurahaiskeko, jonka työläiset eivät tunne toistensa työtapoja. Heikoin lenkki Aker Yards Turun telakka on siis iso kansainvälinen yhteinen työpaikka. Päätilaajan pyrkimys on saada tämä koostumukseltaan tiuhaan vaihtuva yhteisö soittamaan säröttömästi yhteen. Viime vuosina uusittu työelämän lainsäädäntö on ollut tässä työssä hyvänä tukena. Pelkkään hyvään tahtoon ei voi kuitenkaan luottaa, vaan niin kuin missä tahansa oppimisessa, kepin ja porkkanan sopivalla suhteella osaamisen tasoa ja sääntöjen noudattamista lisätään. Telakalla on esimerkiksi käytössä jalkapallosta tutut keltaiset ja punaiset kortit, joilla epäurheilijamaiseen suorituksiin puututaan. Kortit on käännetty useammalle kielelle, jotta viestin perille meno helpottuu. 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2007

3 Uusi telakalle tulija joutuu aluksi perehdytysmankeliin, joka muistuttaa nykyaikaisen ajokortin suorittamista: saan ajaa suoraan, minun on väistettävä yhtä tai useampaa... jne. Tämä on mahdollista suorittaa kymmenellä eri kielellä. Pikatestin läpäistyään työntekijällä on kaksi viikkoa aikaa suorittaa varsinaisen kaksi tuntia kestävä perehdytys, jonka kieliversioita ovat suomi, englanti ja venäjä. Niin ikään mainitun ajan puitteissa on suoritettava pakollinen työturvallisuuskortti. Tulityökorttikurssi pitää olla käytynä kaikilla tulitöiden tekijöillä ennen ensimmäisen tulityön aloittamista. Tulityökorttia ei vaadita henkilöiltä, jotka eivät tee tulitöitä. Tarvittaessa mainitut kurssit tulkataan, jolloin normaalisti kahdeksan tunnin kurssin kestoaika pitenee kahteentoista tuntiin. Nämä päätilaajan antamat koulutukset eivät tietenkään poista yksittäisen työntekijän oman työnantajan huolehtimisvelvoitetta, joka tässä prosessissa on toistaiseksi se heikoin lenkki. Passi pitää olla voimassa Uusille ulkomaalaisille työntekijöille on edellisessä kappaleessa mainitun HSE (terveys, turvallisuus, ympäristö) perehdytyksen lisäksi kasattu Suomesta, Turusta ja telakasta kertova kulttuuripaketti, jonka tarkoituksena on helpottaa tänne tulijan selviytymistä arjen askareissa. HSE ja kulttuurikoulutuspakettia kutsutaan telakkapassiksi, joka siis vaaditaan tulevaisuudessa Suomen telakoilla työskenteleviltä. Se on tällä hetkellä pilottivaiheessa ja Turun kokemusten myötä passi otetaan käyttöön Aker Yards Oy:n muillakin telakoilla. Suomen tulevaisuuden toivojen vastaanottajien voisi kannattaa soveltaa telakan kokemuksia myös valtakunnan tasolla. Ainakin työperäisen maahanmuuton osalta uusien suomalaisten haasteet ovat ammattialasta ja työpaikasta riippumattomia. Kieli ja kulttuurierot ovat tosin jossain määrin riippuvaisia lähtömaasta. Tulijalla pitää olla halu sopeutua maan tapoihin, opetella kieli ja ei ole ollenkaan pahitteeksi, jos on jonkin alan oikea ammattitaito taskussa. Niin kuin telakallakin, niin myös maan kantaväestön vastaanottokykyä on parannettava. EU aikoo ottaa käyttöönsä alueellaan sinisen kortin, jonka haltija voi nykyistä helpommin liikkua yhteisön sisällä työn perässä. Tämä luultavasti lisää työntekijöiden liikkuvuutta ja nostaa samalla tarvetta huolehtia vastaanottavan yrityksen tai työyhteisön mahdollisuuksista selvitä monitaustaisen työvoiman tarpeista. Kokemus osoittaa, että osa työyhteisön kitkasta johtuu selvistä väärinkäsityksistä tai tietämättömyydestä. Esimerkiksi oikean verotuskäytännön selville saanti ei ole helppoa sitä haluavalle. Sellaista luukkua, mistä tänne töihin tuleva työntekijä tai yrittäjä saa oikeaa ja ajantasaista tietoa, ei ole vielä avattu. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2007 3

4 Jorma Saari, professori Uutisia Euroopan työturvallisuudesta Maahanmuuttajilla ei ole muita enempää tapaturmia Monet näyttävät uskovan, että maahanmuuttajat ja muut ulkomailta tulijat ovat erityinen riski. Kirjoittipa Helsingin Sanomissakin joku dosentti, että maahanmuuttajilla on luonnostaan machoasenne ja että heille sattuu sen takia työtapaturmia. Tanskalaiset ovat nyt tutkineet maahanmuuttajien tapaturmia kymmenen vuoden ajalta. Tulokkailla ei ole enempää eikä vähempää työtapaturmia kuin muillakaan. Vuonna 2005 tulokkailla oli 14,8 työtapaturmaa tuhatta henkilöä kohden ja vanhoilla tanskalaisilla 13,8. Sen sijaan vammojen laadussa on eroa. Se johtunee maahanmuuttajien erilaisista töistä, he tekevät fyysistä työtä vanhoja tanskalaisia useammin. Mielenkiintoinen piirre Tanskassa on, että sosiaali ja terveysalalla on teollisuuden jälkeen eniten tapaturmia. Suurin tapaturmatyyppi maassa ovat ylikuormitukset kuten selän vammat nostoissa. Se selittää sosiaali ja terveydenhuollon tapaturmaisuutta. Arvattavasti tämän kaltaisia vammoja hyväksytään Tanskassa tapaturmiksi helpommin kuin Suomessa. Tanskan työsuojeluhallinto pitää kuitenkin maahanmuuttajien tapaturmatilannetta silmällä, koska tulokkaita on jatkuvasti enemmän. Kieliongelmat ja kokemattomuus ovat kiistämättömiä riskitekijöitä. Tulokkaita pidetään muita riskialttiimpina varmaan siksi, että heidän kotimaissaan usein on paljon tapaturmia. Se ei kuitenkaan tarkoita vääjäämätöntä sisäänrakennettua riskialttiutta. Köyhissä maissa ihmisen valintatilanne asettaa usein riskin ja ruuan vastakkain. Ihminen taipuu helposti riskinottoon, koska ruuan puute tappaa varmasti, mutta tapaturmaa ei välttämättä tapahdu. Tulokkaiden osalta onkin kysymys siitä miten heihin uudessa maassa suhtaudutaan. Jos heidät oletetaan luontaisesti tapaturma alttiiksi eikä heille opeteta uuden maan tapoja, oikovat he tietenkin työtapojaan kotimaassa pakotetulla tavalla. USA ja Kanada ottavat maahanmuuttajia paljon enemmän kuin Euroopan maat eivätkä tulokkaat muodosta mitään riskikeskittymää. Kun suomalaiset muuttivat töihin luvuilla Ruotsin teollisuuteen, heidän tapaturmataajuutensa oli jopa matalampi kuin alkuruotsalaisten. Silti Suomessa työtapaturmia sattui paljon enemmän. Työturvallisuudestaan kuuluisa Dupont yhtiö sanoo, että heidän yhtiönsä turvallisuuskulttuuri on toteutettavissa ongelmitta missä päin maailmaa hyvänsä. Maahanmuuttaja asiassakaan ei ole syytä heittäytyä fatalistiksi ja ajatella, että ʺtulokkaille nyt vaan sattuu enemmän tapaturmia, koska ne ovat sellaisiaʺ. Maahanmuuttajien tapaturmat ovat hallittavissa yhtä hyvin kuin muidenkin. 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2007

5 Eurooppalaiset vakuutusyhtiöt haluavat nopeuttaa työhönpaluuta tapaturman jälkeen Terveydenhuolto ja sosiaalisektori aiheuttavat kustannuspaineita kaikialla Euroopassa. Eurooppalaiset tapaturmavakuuttajat ovat havainneet, että pieni osa tapaturmista aiheuttaa kustannuksista suurimman osan. Vakavan tapaturman jälkeen on usein vaikea palata nopeasti entiseen työhön. Eri puolilla mannerta mietitäänkin keinoja työhönpaluun nopeuttamiseen. Vakuutusyhtiöiden eurooppalainen foorumi käsitteli työhönpaluun parhaita käytäntöjä kesäkuisessa konferenssissa. Foorumin tilaisuuksissa on keskusteltu korvaavasta työstä. Keskustelu ja käytäntöjen kehittyminen jatkuvat. Teknologiateollisuuden työehtoehtopimuksessa juhannuksen alla asiaan otettiin kantaa seuraavasti: Kotityökin on työtä Italiassa kotiäidit tai isät kuuluvat työtapaturmavakuutuksen piiriin (INAIL). Kotona työskentelevän vuotiaan kuuluu ottaa työtapaturmavakuutus, joka maksaa vajaat 13 euroa vuodessa. Vuonna 2005 INAIL korvasi kotiäideille noin 2,7 miljoonaa työtapaturmaa. Miehiä korvauksen saajista oli 0,2 %. Korvauspiiri ei ole yhtä laaja kuin muissa työtapaturmissa. Kuolemantapaturmat sisällytettiin korvauspiiriin viime vuonna. Pysyvästä työkyvyttömyydestä haitan pitää olla ainakin 26%. ʺKorvaavasta työstä kirjoitettiin ohjeistus. Sen mukaan korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Työnantajan päätöksen korvaavan työn osoittamisesta pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Asiasta tulee olla työpaikan menettelytapasäännöt ja siitä tulee konsultoida työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista työntekijälle varataan mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.ʺ Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2007 5

6 Päivi Rauramo, asiantuntija Työturvallisuuskeskus Lomalta paluu Työturvallisuuskeskus ja Liikenneturva muistuttavat lomalta työhön ja kouluun palaavia turvallisuuden tärkeydestä ja toivovat, että loma aikana hankittu hyvä olo ja mieli jatkuisivat ja näkyisivät vielä syksyn mittaan työpaikoilla ja liikenteessä mm. ennakointina, huomaavaisuutena ja sääntöjen noudattamisena. Suomessa sattuu kaikkiaan lähes miljoona tapaturmaa vuosittain. Työtapaturmia näistä vuosittain on reilut Näistä kuolemaan johtaa noin sata. Työtapaturmat ovat huolestuttavasti lisääntymään päin, vaikka kuolemanriski onkin vähentynyt. Työliikenne on suhteellisesti työpäivän vaarallisinta aikaa, sillä noin puolet kuolemaan johtavista työtapaturmista sattuu työliikenteessä. Liikennetapaturmat ovat yleensäkin vakavampia kuin työpaikkatapaturmat. Työmatkatapaturmia on vuosittain noin ; onnettomuushuippu klo 7 8 aamulla ja klo iltapäivällä. Kiire, stressi ja väsymys ovat usein taustalla olevia tekijöitä. Tavoitteeksi on asetettava nolla tapaturmaa työliikenteessä. Eniten onnettomuuksia työliikenteessä sattuu jalankulkijoille, toiseksi eniten pyöräilijöille. Yleisimmät syyt ovat kaatuminen, liukastuminen ja kompastuminen. Päävamma on pyöräilijän yleisin kuolinsyy. Yhdeksän kymmenestä pää ja aivovammasta estyisi kypärän avulla. Päävammat syntyvät useimmiten tiehen tai autoon iskeytymisestä. Päätäkin yleisemmin vammautuvat raajat, mutta niiden vammat eivät ole niin vakavia kuin päävammat. Kypärä päähän! Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana käytettävä asianmukaista suojakypärää. Liikenneturvan vuoden 2006 tarkkailujen mukaan pyöräilykypärää käytti 29 % pyöräilijöistä. Parhaiten pyöräilykypärää käyttävät alle kouluikäiset lapset, 89 % pikkulapsista pyöräilee kypärä päässä. Huonoimmin kypärä painuu päähän vuotiailla nuorilla sekä iäkkäillä, yli 64 vuotiailla pyöräilijöillä. Alueellisesti kypärää käytetään paremmin pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Lähde: Polkupyöräilijöiden liikennetapaturmat ja niiden seuraukset Pohjois Kymenlaaksossa / Airaksinen Lisätietoja: Päivi Rauramo, TKK p.(09) , Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2007

7 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Jäsenseminaari Espoon Dipolissa Tiedätkö mitkä ovat sinun vastuusi työturvallisuusasioissa? Onko teillä turvallisuustasossa tapahtunut koskaan notkahduksia? Mitä niistä voi oppia? Miten työpaikan johto sitoutuu työturvallisuuteen ja mitä nolla tapaturmaa ajattelu vaatii työpaikan johdolta? Miten vireys työpäivien aikana vaikuttaa työturvallisuuteen? Muun muassa näitä asioita käsitellään seuraavassa Nolla tapaturmaa foorumin jäsenseminaarissa. Seminaarin otsikkona on ʺIdean siemeniä ja työn hedelmiäʺ ja se järjestetään Espoossa, Dipolissa. Seminaari on tarkoitettu entiseen tapaan kaikille jäsentyöpaikoilla työskenteleville henkilöille. Tällä kertaa olemme huomioineet erityisesti työpaikkojen korkeimman johdon seminaarin aiheita ja puhujia valitessamme, mutta aiheet kiinnostavat varmasti myös muita! Lisäksi käymme tutustumassa merenkulun turvallisuusasioihin Meriturvassa, Keslog Oy:n tapaan huolehtia turvallisesta järjestyksestä tai turvallisuushavainnointien tekemiseen SRV Viitosten rakennustyömaalla. Lopuksi näemme vielä palkitun työturvallisuusvideon ʺHeräämisiäʺ. Lisää tietoja foorumin ekstranetissä olevasta ohjelmasta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on Sähköinen ilmoittautumislomake löytyy foorumin ekstranetistä. Ilmoittautumislinkin voi pyytää myös sähköpostilla osoitteesta Foorumi Tervetuloa seminaariin! Nolla tapaturmaa -foorumin infotilaisuus Onko työpaikkanne jo Nolla tapaturmaa foorumin jäsen? Toimitko Nolla tapaturmaa foorumin yhteyshenkilönä? Tai ehkä työpaikkanne ei ole vielä jäsen, mutta olet kiinnostunut tietämään Nolla tapaturmaa foorumin toiminnasta miten työpaikka ja sinä voitte hyödyntää foorumia omassa toiminnassanne. Nolla tapaturmaa foorumin maksuton infotilaisuus yhteisten työpaikkojen työturvallisuudesta kiinnostuneille pidetään Lappeenrannassa Tule kuuntelemaan jäsentyöpaikkojen henkilöstön esityksiä siitä, mitä he ovat Nolla tapaturmaa foorumista saaneet. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet osoitteessa: foorumi.fi Uudet jäsentyöpaikat Kemijoki Oy Espoon kaupunki Huurre Finland Oy Oulun Diakonissalaitos (konserni) Sandvik Mining and Construction Oy Turun tehdas Comforta Oy Inex Partners Oy, Logistiikkakeskus Kilo Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2007 7

8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Henriikka Virta Työturvallisuustiimi puh henriikka.virta@ttl.fi Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työturvallisuustiimi Julkaisupaikka Helsinki, 2007 Jakelu 600 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Kannen kuva Nicole Lawton SXC Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 153 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy marraskuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2007