Hyvinvointialan tilanne - missä ollaan - mihin ollaan menossa. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Joensuu 12.1.

Transkriptio

1 Hyvinvointialan tilanne - missä ollaan - mihin ollaan menossa Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Joensuu

2 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan tilanne ja näkymät Palvelumarkkinoiden ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen Paikallisesti kunnissa ja seuduilla Mitä TEM tekee Tulevaisuuden kuva asiakkaan oma valinta

3 Tarpeet kasvavat

4 HUOLTOSUHTEEN VINOUTUMINEN Väestöllinen huoltosuhde , 0-14 ja yli 64 vuotiaita sataa vuotiaista kohti. (Suomen Kuntaliitto 2011, lähde Tilastokeskus)

5 Vanhushuoltosuhteen muutos maakunnittain Pohjois- Karjala Etelä-Savo Kainuu Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Ahvenanmaa KOKO MAA Pirkanmaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Tilastokeskus, väestötilastot , väestöennuste

6 Väestöennuste / 65+ väestö v v v 95+ v Tilastokeskus: Väestötaulukot

7 Mistä tekijät? Hoito- ja hoivapalveluala on ohittanut työvoimaosuudessa teollisuuden. Maan suurimpana työllistäjänä ala työllistää yli henkilöä, ja erityisesti sosiaalipalveluissa henkilöstömäärän kasvu on ollut suhteellisesti suurempaa kuin terveyspalveluissa. Alan henkilöstöstä kolmasosa on täyttänyt 50 vuotta ja keski-ikä kohoaa nopeasti. Kuntasektorin sosiaali- ja terveyspalveluhenkilöstöstä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä lähes henkilöä (17 % vuoden 2008 työllisistä), vuoteen 2020 mennessä noin henkilöä (33 %) ja vuoteen 2030 mennessä lähes henkilöä (60 %)

8 Työvoima ja tuottavuus Vuoteen 2030 mennessä yli puolet sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä ihmisistä jää eläkkeelle. Jos palvelujen käyttö ja alan tuottavuus kehittyy kuten tähänkin asti, sosiaalija terveyspalveluihin tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä lisää työntekijää ja vuoteen 2040 mennessä Tuottavuuden parantamisella voitaisiin vaikuttaa merkittävästi alan työvoimatarpeisiin; tuottavuuden puolen prosentin vuotuinen kasvu vähentää alan henkilöstön lisäystarvetta vuoteen 2040 mennessä henkilöstä :een henkilöön. Jos tuottavuuden parantamisen lisäksi kyetään myöhentämään palvelutarvetta, alalla pärjätään nykyisellä työntekijämäärällä. Lähde: Pekka Parkkinen, VATT Hoito- ja hoivapalvelujenpalvelujen työlliset Tilastokeskuksen mukaan vuosina ja vaihtoehtolaskelmien mukaan vuoteen 2040, 1000 työllistä Tilastokeskus NYKY-laskelma Työn tuottavuus 0%/v NYKY +½% MYÖH 0% MYÖHENNYS-laskelma Työn tuottavuus ½ %/v

9 Toimialan tilanne ja näkymät

10 Oleelliset kehityspiirteet Sosiaali- ja terveyspalveluala kasvava ala; kasvu voimakkainta sosiaalipalveluissa. Julkisen markkinan osuus edelleen suuri; kuntien kilpailutukset ja hankintasopimukset vaikuttavat voimakkaasti markkinoiden kehitykseen. Erityisesti sosiaalipalveluyritykset vahvasti kuntien palveluostojen varassa; kunnille myytävän tuotannon osuus 80 % po. yritysten myynnistä. Vahvasti mikroyritysvaltainen ala; yrittäjien taustalla useimmiten alan koulutus, osaaminen ja kokemus liiketoimintaosaamista heikosti. Markkina muutoksessa: suurten yritysten osuus kasvaa sekä yritysostojen että kilpailutusten kautta.

11 Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajasektoreittain ja toimialoittain 2009, % Lith Pekka, HYVÄ loppuraportti, TEM 2010

12 Sosiaalipalvelualan yritysten henkilöstön ja liikevaihdon määrän kehitys Lith Pekka, HYVÄ loppuraportti, TEM 2010

13 Terveyspalvelun yritysten henkilöstön ja liikevaihdon määrän kehitys Lith Pekka, HYVÄ loppuraportti, TEM 2010

14 Kuntien ja kuntayhtymien yksityisten asiakaspalvelujen ostot 2009, euroa Nopea kasvu Haastavat hankinnat Lith Pekka, HYVÄ loppuraportti, TEM 2010

15 Yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto yrityskoon mukaan asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa Osuus yrityksistä Osuus henkilöstöstä Osuus liikevaihdosta , % 67,4 25,1 28,1-2008, % 65,4 22,5 25,1-2009, % 60,7 19,2 21,7 Mikroyritykset yhteensä lkm 3231 lkm 214,1 Meur , % 30,9 43,8 44,4-2008, % 32,8 43,5 43,7-2009, % 36,7 42,9 42,5 Pienet yritykset yhteensä lkm 7239 lkm 417,9 Meur , % 1,7 31,1 27,5-2008, % 1,8 34,0 31,2-2009,% 2,6 37,9 35,8 Suuret ja keskisuuret yritykset lkm 6390 lkm 352,7 Meur Yritykset yhteensä lkm lkm 984,7 Meur Lith Pekka, HYVÄ loppuraportti, TEM 2010

16 Yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto yrityskoon mukaan terveyspalveluissa Osuus yrityksistä Osuus henkilöstöstä Osuus liikevaihdosta , % 98,4 55,2 57,1-2008, % 98,5 53,3 55,2-2009, % 98,3 52,0 53,2 Mikroyritykset yhteensä lkm lkm 1368,3 Meur , % 1,3 12,1 11,7-2008, % 1,2 11,5 11,6-2009, % 1,4 12,9 12,6 Pienet yritykset yhteensä lkm 3395 lkm 322,5 Meur , % 0,3 32,7 31,2-2008, % 0,3 35,2 33,2-2009,% 0,3 35,1 34,2 Suuret ja keskisuuret yritykset lkm 9245 lkm 878,7 Meur Yritykset yhteensä lkm lkm 2569,5 Meur

17 Palvelumarkkinoiden ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen - kansallisesti/mitä TEM tekee paikallisesti/kunnat, seudut

18 TEM:n HYVÄ ohjelma Yksi TEM:n neljästä strategisesta ohjelmasta Hyvinvointiala HYVÄ Metsä MSO elinkeinoministeri Häkämies Ympäristöliiketoiminta käynnistymässä Työmarkkinoiden toimivuus - työministeri Ihalainen TEM:n toimintamalli työvoima- ja elinkeinopoliittisiin avauksiin ja uusiin strategisiin linjauksiin Ohjaavat, kokoavat ja koordinoivat TEM:n hallinnonalan toimia kehittämisen kohteena olevissa asioissa Perustuvat laajaan hallinnon sisäiseen, hallinnonalojen väliseen ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön

19 HYVÄ osana poikkihallinnollista kokonaisuutta Työvoimatarpeiden ja koulutuksen ennakointi Osaavan työvoiman koulutus OKM Hoito- ja hoiva-alan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ TEM SOTE - järjestämislaki Elinvoimaiset kunnat Asiakaslähtöiset palvelut Toimivat palvelumarkkinat Kuntauudistus KASTE Ikähoiva ehdotusten toteutus Vanhuspalvelulaki STM Palvelulinjauksia tukevien asumisolojen kehittäminen Ikääntyneiden asumisohjelma YM

20

21 huoltosuhde työvoimatarpeet rahoitusresurssit Palvelujen tuotannontekijöiden kehitys Palvelujen tuotantorakenne tänään kunnan, yritysten järjestöjen osuus, asiakasvalinta; markkina-analyysi väestötiedot Palvelutarpeiden kehitys alueellamme PALVELU- STRATEGIA Tarvitaan muutos? Palvelujen tavoiteltu tuotantorakenne v. X poliittinen tahtotila, linjaukset, lisätäänkö asiakkaan omaa valintaa

22 Tulevaisuuden kuva - asiakkaan oma valinta

23 Kenen kanssa voisi jutella MUMMON Apua asiointiin KAMMARI? SPR:N YSTÄVÄ- SUKULAISET? PALVELUSETELI? PALVELU Kenen kanssa kävelylle Suihkussa tarvitaan apua Ruokaa ei jaksa enää tehdä MAINIOVIREEN HOIVAKOTI? KUNNAN PALVELUTALO? Mummi kaatuilee vessan kynnykseen KUNNAN PALVELUTALO? CHINA HELP? Siivousta kotiin LASTENLAPSET? Eikö kukaan tule päivälliselle Vaari ei pärjää enää yksin Jonkun pitäisi käydä yölläkin ATTENDO? RANNANJÄRVEN HOIVAOSUUSKUNTA? OMAN KYLÄN ULLAN APU OY?

24 FIKSUJEN VÄLIETAPPIEN KAUTTA MAALIIN ASIAKAS Palvelutarpeen määrittely yhdessä; kuuleminen ja Kuunteleminen, palveluneuvonta ja -ohjaus; Asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukainen palvelu. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen KUNTA Yhteistyö palvelutarpeiden ja tavoitteiden pohdinnassa; avoimuus ja läpinäkyvyys toiminnassa. YRITYS JÄRJESTÖ

25 Ruotsin malli - valfrihet Kunta hyväksyy palvelutuottajat, joiden palveluista asiakas valitsee määrittelee palvelun laadun vähimmäistason ja siitä maksettavan enimmäishinnan Palvelutuottaja tuottaa palvelun niin, että kunnan ehdot toteutuvat asiakas on tyytyväinen eikä vaihda tuottajaa viivan alle jää jotain Asiakas valitsee tuottajan äänestää jaloillaan, jos ei ole tyytyväinen eli vaihtaa tuottajaa

26 Ruotsin malli ASIAASIAKAS Kunta vastaa palvelun järjestämisestä ja antaa asiakkaalle vapauden valita tuottaja. Asiakas valitsee tuottajan kunnan hyväksymien toimijoiden joukosta. KUNTA YRITYS Yritys laskuttaa tuottamastaan palvelusta suoraan kuntaa kunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti. Missä palveluseteli?

27 Kiitos!