TAUKOLIIKUNNAN VAIKUTUS ERÄISIIN TYÖHYVINVOINNIN OSATEKIJÖIHIN JA NISKA- HARTIASEUDUN KIPUIHIN TOI- MISTOTYÖNTEKIJÖILLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAUKOLIIKUNNAN VAIKUTUS ERÄISIIN TYÖHYVINVOINNIN OSATEKIJÖIHIN JA NISKA- HARTIASEUDUN KIPUIHIN TOI- MISTOTYÖNTEKIJÖILLÄ"

Transkriptio

1 Tuomo Ahosola & Eveliina Salo TAUKOLIIKUNNAN VAIKUTUS ERÄISIIN TYÖHYVINVOINNIN OSATEKIJÖIHIN JA NISKA- HARTIASEUDUN KIPUIHIN TOI- MISTOTYÖNTEKIJÖILLÄ Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Maaliskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuomo Ahosola & Eveliina Salo Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma Taukoliikunnan vaikutus eräisiin työhyvinvoinnin osatekijöihin ja niska- hartiakipuihin toimistotyöntekijöillä Tiivistelmä Tutkimuksessamme selvitimme taukoliikunnan vaikutusta terveyteen ja toimintakykyyn, niska- ja hartiakipuihin sekä motivaatioon taukoliikuntaa kohtaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja muuhun kirjallisuuteen keskeisten käsitteiden ollessa työhyvinvointi, taukoliikunta sekä niska- ja hartiakivut. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli 19 Laskentakonsultit Oy:n toimistotyöntekijää. Syksyllä 2007 aloitimme tutkimuksen käytännön toteutuksen ensimmäisellä kyselylomakkeella. Tämän jälkeen suoritimme 4 viikon intervention. Intervention jälkeen kohderyhmä vastasi loppukyselyyn. Interventio sisälsi 6 ohjattua taukoliikuntakertaa, joiden aikana kohderyhmä sai ohjeita ja kirjallista materiaalia taukoliikunnasta. Kohderyhmä toteutti ohjatun taukoliikunnan lisäksi omatoimista taukoliikuntaa taukoliikuntaohjelmien pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kohderyhmällä oli huomattavasti niska- ja hartiaseudun ongelmia. Neljän viikon intervention aikana niska- ja hartiaseudun ongelmat vähenivät hieman. Kohderyhmällä oli jo ennen intensiivijaksoa positiivinen asenne taukoliikuntaa kohtaan, joten suurta nousua asenteissa ei tutkimuksen aikana ollut havaittavissa. Taukoliikunnan harrastaminen lisääntyi intervention aikana ja monen kohderyhmäläisen mielestä ohjattu taukoliikunta innosti jatkamaan omatoimista taukoliikuntaa jatkossakin. Asiasanat (avainsanat) taukoliikunta, työhyvinvointi, terveys, toimintakyky, niska- ja hartiakivut, motivaatio taukoliikuntaan Sivumäärä Kieli URN 30 s. + liitteet 12 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Helka Löppönen Merja Reunanen Opinnäytetyön toimeksiantaja Laskentakonsultit Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tuomo Ahosola & Eveliina Salo Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree of physiotherapy Effectiveness of break exercise in health and capacity, neck and shoulder pain in office workers Abstract In this research we surveyed the effectiveness of break exercise in health and capacity, neck and shoulder pain and motivation to do break exercise. The theory of this research is based on earlier researches and literature. The central concepts are work place wellness, break exercise and neck and shoulder pain. The target group of this research was 19 office workers of Accounting Company Laskentakonsultit Oy. The research was started by the first questionnaire during the fall 2007 and right after that followed a 4- week intervention. After the intervention the target group answered the final questionnaire. The intervention included 6 supervised break exercise programs. During the intervention the target group got instructions and written material about break exercise. During the intervention the target group also did break exercise in their own time using the instructions. The results showed that the target group had problems in neck and shoulder area. After 4 weeks intervention the problems in neck and shoulder area weren t so bad anymore. The target group had a positive attitude towards break exercise before the intervention already so there wasn t so much increase in the motivation. Performing break exercise increased during the intervention and the target group thought that the guidance helped them to do break exercise also by themselves. Subject headings, (keywords) Pages Language URN 30 p. + app. 12 p. Finnish Remarks, notes on appendices break exercise, wellbeing at work, health, capacity, neck and shoulder pain, motivation to do break exercise URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Helka Löppönen Merja Reunanen Bachelor s thesis assigned by Laskentakonsultit Oy

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN TAUKOLIIKUNTA Työhyvinvointi Terveys ja toimintakyky Taukoliikunta TOIMISTOTYÖN AIHEUTTAMA KUORMITUS Rasitussairaudet toimistotyössä Kivun luokitukset Niska- ja hartiakivut TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmä Kysely aineiston keruun menetelmänä Alkumittaus Interventio Taukoliikunnan suunnittelu Taukoliikuntaohjelmat Loppumittaus Tulosten analysointi TULOKSET Taustatiedot Intervention vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn sekä niska- ja hartiaseudun kipuihin Muutokset oireissa Muutokset kivun luonteessa Muutokset kivun voimakkuudessa Muutokset asenteissa ja motivaatiossa taukoliikuntaa kohtaan JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyömme pohjautuu työelämästä tulevaan tilaukseen toimistotyöyrityksestä Laskentakonsultit Oy. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia taukoliikunnan vaikutusta työhyvinvoinnin osa-alueista terveyteen ja toimintakykyyn, tutkia onko taukoliikuntainterventiolla vaikutusta asenteisiin ja motivaatioon taukoliikuntaa kohtaan sekä tutkia taukoliikunnan vaikutusta niska- ja hartiaseudun kipuihin. Pyrimme vaikuttamaan niska- ja hartiaseudun kipuihin toimistotyötä tekevillä, koska niska- ja hartiaseudun kiputilat ovat hyvin yleisiä kyseisellä ammattiryhmällä. Työn tauottamisella ja riittävällä taukoliikunnalla kipuja voidaan huomattavasti vähentää tai jopa ennaltaehkäistä ne kokonaan. Tutkimuksissa on todettu, että jopa puolet toimistotyötä tekevistä kärsii jonkinlaisista niska- ja hartiavaivoista. Siksi on tärkeää paneutua asiaan, vielä kun on mahdollista vaikuttaa siihen. (Korhonen ym. 1995, 130.) Päädyimme tekemään opinnäytetyön yhdessä, koska halusimme molemmat ikäryhmäksemme työikäiset ja ajankohtaisen aiheen. Yksi tärkeimmistä kriteereistämme opinnäytetyönaihetta valittaessa oli konkreettinen tekeminen esimerkiksi intervention muodossa. Molemmat halusimme selkeän kuvan lähtötilanteesta, interventiosta ja siitä, miten interventio on vaikuttanut. Mielestämme ennaltaehkäisevään toimintaan, tässä tapauksessa taukoliikuntaan, ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, vaikka aihe on ajankohtainen. Suomessa on suuri määrä tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsiviä työikäisiä, joiden ongelmia voisi helpottaa ennaltaehkäisevä toiminta sekä työ- että vapaa-ajalla. Opinnäytetyössämme lähdemme liikkeelle teoreettisesta viitekehyksestä, jossa käymme läpi keskeisen sisällön aikaisemman teoriatiedon pohjalta. Teoriatiedon jälkeen kerromme tutkimuksen etenemisestä, kohderyhmästä, menetelmistä ja tarkennamme intervention sisältöä. Lopuksi vedämme yhteen tulokset ja johtopäätökset sekä pohdimme työmme kulkua ja mahdollisia jatkotutkimusideoita, jotka ovat nousseet tämän työn aikana esille.

6 2 TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN TAUKOLIIKUNTA Työhyvinvointi Työhyvinvointi pitää sisällään erilaisia osa-alueita. Aura ja Sahi (2006, 14 15) jakavat työhyvinvoinnin käsitteen kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on työelämän laatutekijät, joihin kuuluvat työn sisältö, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet, työtoverituki ja johtamisen laatu. Toinen kategoria on elämäntapatekijät, jotka pitävät sisällään liikuntaa, ravitsemusta, tupakoimattomuutta, kohtuullista alkoholin käyttöä, virkistäytymistä, harrastuksia, stressin hallintaa ja unta. Työhyvinvointia lisäävät tekijät tulisi huomioida ja keskittyä näiden asioiden parantamiseen, jotta oikeiden asioiden kautta saataisiin lisättyä hyvinvointia. (Aura & Sahi 2006, ) Liukkonen ja Myllys (2006) ovat nostaneet työhyvinvoinnin keskeisiksi käsitteiksi neljä eri osa-aluetta. Kuviossa 1 jaotellaan nämä osa-alueet, joista työhyvinvointi koostuu. KUVIO 1. Työhyvinvointi (Liukkonen & Myllys 2006) Työhyvinvointia voitaisiin lisätä kiinnittämällä enemmän huomiota työn mielekkyyteen. Työ, joka on turvallista ja vastaa ihmisen edellytyksiä, voi edistää jo sinänsä työ- sekä vapaa-ajan hyvinvointia. Myös elämäntapatekijät harrastusten ja hyvien ihmissuhteiden kautta voivat helpottaa työn aiheuttamaa rasitusta. (Työturvallisuuskeskus 2007a.) Henkinen kuormittuminen on yksi työhyvinvoinnin osa-alue. Hyvin usein henkinen kuormitus johtuu työn liian suuresta tai pienestä määrästä tai työhön liittyvistä aikapaineista eli kiireestä. Liian suuri vastuu asioista, joista ei ole riittävää tietämystä, aiheuttaa usein henkistä kuormitusta. Henkistä kuormittumista voidaan ehkäistä ja torjua

7 kiinnittämällä huomiota esimiesten ja työyhteisön yhtenäisyyteen ja tukeen sekä riittävään työnopastukseen. (Työturvallisuuskeskus 2007b.) 3 Fyysinen kuormittuneisuus vaikuttaa osaltaan ihmisten työhyvinvointiin. Työasennot, työvälineet ja työympäristö sekä staattinen lihastyö vaikuttavat fyysiseen kuormittumiseen ratkaisevasti. Vaikuttamiskeinoina näihin kuormitusta lisääviin tekijöihin ovat ergonomian huomioiminen, asianmukaiset työvälineet, työympäristön järjestäminen loogiseksi kokonaisuudeksi ja huomioiden staattisen lihastyön aiheuttamat erityistarpeet. Toimistotyössä on staattista lihastyötä erittäin paljon, koska istutaan pitkiä aikoja tietokoneiden ääressä. Tästä syystä muutaman minuutin rentouttavat ja venyttävät liikkeet parantavat lihasten aineenvaihduntaa ja elvyttävät lihaksia. Tällainen elpymisliikunta onkin tehokas ja halpa keino torjua tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja vaivoja istumatyössä. (Työturvallisuuskeskus 2007c.) Työyhteisön hyvinvoinnista on tehty tutkimuksia ja yksi niistä on Susanna Iivosen pro gradu -tutkimus Liikunnan merkitys työyhteisön hyvinvoinnissa (2001). Tutkimuksessa selvitettiin työpaikkaliikunnan merkitystä työhyvinvointiin. Kohderyhmälle oli tarjottu mahdollisuutta osallistua yliopiston liikuntaryhmiin työkykyä ja terveyttä ylläpitävänä toimintana. Tulosten mukaan työpaikkaliikunnasta vähiten kokivat hyötyvänsä ihmiset, jotka eivät harrastaneet säännöllisesti liikuntaa eivätkä kokeneet sen edistävän heidän työhyvinvointiaan. Työpaikkaliikunnasta osoittautui olevan eniten hyötyä jo muutenkin liikunnallisesti aktiivisille ihmisille, joille liikunta oli jo ennestään elämäntapa. Iivosen mukaan työpaikkaliikunnalla on selvästi merkitystä työhyvinvointiin ja hieman vaikutusta henkiseen hyvinvointiin. Kaikki liikunta, myös vapaa-ajalla suoritettu liikunta, vaikutti tutkimuksen mukaan myönteisesti työntekijöiden kokonaishyvinvointiin. Vapaa-aikanaan paljon liikkuvat työntekijät kokivat saavansa liikunnasta fyysistä hyvinvointia ja voimavaroja niin vapaa- kuin työajallekin. (Iivonen 2001.) Työhyvinvoinnin kuvauksia on monia. Tässä työssä valitsimme lähestymistavaksemme Liukkosen ja Myllyksen (2006) työhyvinvointimallin, josta keskitymme erityisesti terveyteen ja toimintakykyyn, koska tähän osa-alueeseen voimme taukoliikunnalla vaikuttaa. Selvitämme myös työntekijöiden asenteita ja motivaatiota taukoliikuntaa kohtaan.

8 2.2 Terveys ja toimintakyky 4 Terveyden määritelmä ei ole yksiselitteinen. Määriteltäessä ihmisen hyvinvointia terveys on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Terveyteen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli. Tässä tutkimuksessa keskityimme terveyden fyysiseen puoleen. WHO määritteli 1948 terveyden näin: Terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Terveys tutkimuksen mukaan terveys määräytyy terveydenhuollon ulkopuolelta tulevista tekijöistä, kuten elämän olosuhteista, elämäntavoista, vuorovaikutuksesta ja ihmisten valintojen seurauksista. (Väätämöinen ym. 2007, ) Toimintakyky on tärkeä osa terveyttä. Tiedossa ei kuitenkaan ole vakiintuneita menetelmiä toimintakyvyn arvioimiseksi. Käsite voidaan määritellä eri tavoin, eikä yhtä hyvää yksiselitteistä määritelmää ole. Yhtenä määritelmänä voidaan pitää itsenäisestä elämästä selviytymistä. Toimintakyky voi olla myös elämänhallintaa. Se voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Fyysinen toimintakyky koostuu fysiologisista perustoiminnoista, jotka ylläpitävät ihmisen elämää. Lisäksi fyysiseen toimintakykyyn kuuluu työnteko, kunto, liikunta ja urheilu. Psyykkiseen toimintakykyyn kuuluu havaitseminen, aistiminen, muistaminen ja luovuus. Sosiaalinen toimintakyky on kykyä selviytyä elämässä, ja siihen kuuluu yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus, ystävyys, ihmissuhteet ja työelämä. (Väätämöinen ym. 2007, ) Iivosen (2001) mukaan Liikunta parantaa selvästi työntekijöiden työhyvinvointia ja sillä on merkitystä myös henkiseen hyvinvointiin. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden kokonaishyvinvointiin, joten myös työaikana tehty liikunta, kuten taukoliikunta, edistää omalta osaltaan työntekijöiden fyysisen hyvinvoinnin kautta heidän kokonaishyvinvointiaan. 2.3 Taukoliikunta Tutkimuksissa on todettu, että jopa puolet toimistotyötä tekevistä kärsii jonkinlaisista niska- ja hartiavaivoista. Erilaisilla keinoilla, kuten ergonomian parannuksella, terveysneuvonnalla, lihasharjoituksilla ja taukoliikunnalla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti näihin vaivoihin. Tärkeää olisi, että työntekijät kiinnittäisivät erityisesti huomiota liikun-

9 5 taan vapaa-aikanaan, jotta positiiviset tulokset olisivat pitkäaikaisia. Työpaikoilla huomio tulisi kiinnittää jokapäiväisissä toimissa työskentelytapaan ja työergonomiaan. (Korhonen ym. 1995, 130.) Taukoliikunnan vaikutusta niska- ja hartiaseudun työperäisiin kipuihin on tutkittu. Tsauo ym. (2004) tutkivat 3 eri harjoitusohjelman vaikutusta työperäisiin hartia- ja niskakipuihin toimistotyöntekijöillä (178 koehenkilöä). Tulokset osoittivat intensiivisen ryhmäharjoittelun olevan hyödyllistä ja vähentävän lihaskipua ja lihasten arkuutta. Oireiden vähentäminen taukoliikunnan lisäksi onnistuu myös tauottamalla työtä. Keho väsyy helposti ollessaan pitkään samassa asennossa, väsyminen saattaa kuitenkin jäädä huomaamatta työhön paneutuessa, jolloin säännölliset tauot tulevat entistäkin tärkeämmiksi. (Kaukiainen 2003.) Lyhyet ja usein toistuvat tauot ovat suositeltavampia kuin harvoin pidetyt ja pitkäkestoiset tauot. Lyhyillä tauoilla voidaan ehkäistä lihasjännitystä ja lihasväsymystä sekä parantaa lihaksiston verenkiertoa, jolloin kuona-aineet poistuvat paremmin. Lyhyt jumppahetki vaikuttaa positiivisesti energiankulutukseen ja jumppaliikkeillä voi vähentää niveliin kohdistuvaa painetta ja nivelrakenteiden hankaamista ja puristumista. (Aalto 2006a, ) Taukojen merkitystä työn aikana ovat tutkineet van den Heuvel ym. (2003), ja he osoittivat, että säännöllisellä työn tauottamisella voidaan vaikuttaa niska- ja hartiaseudun kipuihin. Rentoutus on yksi taukoliikunnan osa-alue. Rentoutus on helppo toteuttaa, eikä se vaadi mitään erityisvalmisteluja. Kuopion yliopistossa 1990-luvun alkupuolella tehty tutkimus rentoutuksen vaikutuksista kipuihin ja henkiseen hyvinvointiin kertoo rentoutuksen todella auttavan niska- ja hartiaseudun kipuihin. 6 kuukauden ajan suoritettu lähes päivittäinen 15 minuutin pituinen rentoutustuokio vähensi kipuja ja nosti koehenkilöiden vireystilaa selkeästi. Rentoutus oli 3 kertaa viikossa ohjattua ja muina päivinä koehenkilöiden itsensä vastuulla. (Korhonen ym. 1995, ) Taukoliikunta on hyvä keino niska- ja hartialihasten rentouttamiseen. Lyhyt jumppatuokio voi edistää työyhteisön viihtyvyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Oma-aloitteisesti ja omaan tahtiin suoritettava taukoliikunta voi saada aikaan hyviä tuloksia. Hyviä taukoliikuntatapoja ovat työasennon vaihto, venyttely tai pieni kävelylenkki. (Korhonen ym. 1995, 72.) Taukoliikuntaan osallistuvien tarkkailussa on selvästi nähtävissä, miten vapaaaikanaankin liikunnalliset työntekijät osallistuvat taukoliikuntaan huomattavasti enemmän kuin työntekijät, jotka ovat liikunnallisesti passiivisempia. Tytti Yli-Jaman pro

10 6 gradu -tutkimuksessa pyrittiin selvittämään taukoliikuntaan osallistuvien ja osallistumattomien eroja terveyden ja vapaa-ajan liikkuneisuuden suhteen. Tutkimuksen mukaan tyypillisin taukoliikuntaan osallistuva oli 45-vuotias mies, osallistumattomuus oli yleisintä nuorilla työntekijöillä. Merkittävimmät syyt osallistumattomuudelle olivat työkiireet ja kiinnostuksen puute taukoliikuntaa kohtaan. (Yli-Jama 2000.) 3 TOIMISTOTYÖN AIHEUTTAMA KUORMITUS Näyttöpäätetyö on istumatyötä, jossa lihakset joutuvat staattisen jännityksen alle. Työ saattaa usein olla pitkäkestoista, jolloin keho väsyy helposti. Työnantajan on selvitettävä näyttöpäätetyöpisteen epäkohdat työntekijän turvallisuuden kannalta. Näyttöpäätetyötä tekevän työntekijän osallistuminen muutoksiin on tärkeää parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. Epäkohtia voidaan poistaa esimerkiksi laitteiden ja kalusteiden sijoituksella ja kalusteiden mitoituksilla. Työpisteessä tulee olla tarpeeksi tilaa, jotta asennon muuttaminen on mahdollista. Valaistuksen on oltava kunnollinen, ja se on otettava huomioon jokaisen kohdalla erikseen, koska valaistuksen tarve on yksilöllinen. Tarve vaihtelee iän ja näkökyvyn mukaan. Työasento on tärkeä kipujen ja särkyjen ennaltaehkäisyssä. Asennon tulee olla ryhdikäs, tuolin selkänojan täytyy tukea ristiselkää, kyynärvarret tukevat pöytään tai tuolin käsinojiin, jolloin hartiat pysyvät rentoina. (Työsuojelupiirit 2007.) Koska näyttöpäätetyö on istumatyötä, ovat siinä käytettävät työvälineet merkittävä osa ergonomiaa. Tuoli on yksi tärkeimmistä toimistotyöntekijän työvälineistä. Työtuolin tulee olla tukeva ja helposti säädettävissä. Tuolin korkeuden, selkänojan korkeuden ja kaltevuuden sekä istuimen syvyys täytyy olla säädettävissä. Pyörät antavat sujuvuutta työskentelyyn tuolin helpon liikuttelemisen myötä. Kuvaruudun tulee olla sopivalla etäisyydellä suoraan työntekijän edessä. Katselukulma saadaan oikeaksi, jos kuvaruutu on käännettävissä ja kallistettavissa. Jos katselukulma ei ole sopiva, aiheutuu siitä niska- ja hartiaseudulle usein kipuja. Näppäimistö sijoitetaan suoraan työntekijän eteen, ja sitä on pystyttävä kallistamaan tarvittaessa. Hiiri sijoitetaan näppäimistön tasolle, lähelle näppäimistöä. Hartiaseudun kuormituksen vähentämiseksi kyynärvarret on hyvä tukea pöytään tai tuolin käsinojiin, näin ehkäistään mahdollisia niska- ja hartiaseudun kipuja. Työterveyshuolto pystyy yleensä ohjaamaan työntekijöitä työpisteen järjestelyis-

11 sä, säädöissä ja työn tauottamisessa. Työpisteen muuttuessa työnantajan tulee opastaa työntekijää oikeaoppiseen välineiden käyttöön. (Työsuojelupiirit 2007.) Rasitussairaudet toimistotyössä Toimistotyössä esiintyvät lihasjännitykset kohdistuvat yleensä niskan ja hartian alueelle, olkapäiden takaosiin, lapaluiden alueelle, alaselän ja yläraajojen alueelle. Lihasjännitystä aiheuttavia riskitekijöitä ovat huono staattinen ja pitkäkestoinen työasento, vääränlainen istuma-asento, huono työergonomia, kiire ja stressi sekä huono yleiskunto. Ennaltaehkäisyn kannalta huomiota tulisi kiinnittää riskitekijöiden välttämiseen. Riskitekijöihin voidaan vaikuttaa jumpan ja venyttelyn avulla sekä välttämällä staattisia pitkäkestoisia asentoja. Työergonomia tulisi ottaa huomioon työpisteitä suunniteltaessa. (Virtanen 2004, 21.) Kotani, Barrero ja Dennerlein ovat tutkineet näppäimistön paikan vaikutusta ranteiden ja yläraajojen kiputiloihin. Kotani ym. (2007) selvittivät yläraajojen lihastyön lisääntyvän näppäimistön ollessa lähellä pöydän reunaa (noin 8 cm) ja vähenevän näppäimistöä vietäessä kauemmas (noin 15 cm). Pitkäkestoinen staattinen istumaasento voi aiheuttaa rasitusta ylikuormitetuille lihasryhmille ja tämä voi johtaa erilaisiin kiputuntemuksiin. (Virtanen 2004, 21.) 3.2 Kivun luokitukset Mikä tahansa sellainen kokemus, jonka yksilö määrittää kivuksi, on kipua. Kipu on epämiellyttävä tunne tai tila. Tuntemusta ei voi verrata toisen ihmisen kokemukseen kivusta. Kipu on aina todellista kokijalleen. Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys IASP (International Association for the Study of Pain) on määrittänyt kivun epämiellyttäväksi tuntoaistiin perustuvaksi tai tunneperäiseksi kokemukseksi, johon voi liittyä mahdollinen tai selvä kudosvaurio. Kivuntuntemukseen vaikuttavat aikaisemmat kipukokemukset, kulttuuri, fyysiset, psyykkiset ja henkiset tekijät. (Sailo & Vartti 2000, 30.) Kipu voidaan jakaa akuuttiin ja krooniseen kipuun. Akuutti kipu tarkoittaa lyhytaikaista kipua. Kipu on tällöin usein yllätyksellistä. Akuutti kipu on kuitenkin varsin usein potilaalle mielekkäämpää kuin krooninen; koska akuutin kivun aiheuttaja mahdollisesti tiedetään, on se helpommin hoidettavissa. Akuutti kipu lievittyy usein helposti. Tärkeintä

12 8 kivunhoidossa on hoidon aikainen ja asianmukainen aloitus, jottei kipu pääse kroonistumaan. (Sailo & Vartti 2000, 34.) Akuutti kipu voi helpottaa muutamassa minuutissa tai kestää muutaman päivän, mutta sen luonne yleisesti muuttuu jo lyhyenkin ajan kuluessa. Kipua tuottava alue voi laajeta, kipu saattaa voimistua, ja alueen koskettaminen voi olla kivuliasta. Kaikki tämä on kuitenkin luonnollinen fysiologinen ilmiö. Elimistön tarkoituksena on estää tai vähentää kipeän alueen käyttöä, ettei vamma pahenisi entisestään ja paraneminen pääsisi alkamaan. (Talvitie ym. 2006, ) Kipu määritellään krooniseksi, kun se on kestänyt yli kolme kuukautta. Krooninen kipu aiheuttaa pysyviä muutoksia elimistössä. Kipu ei enää tässä vaiheessa toimi elimistön varoitusjärjestelmänä, vaan siitä on tullut sairaus. Jatkuva kipu hallitsee normaalia elämää. Se saattaa aiheuttaa masentuneisuutta, unettomuutta, sosiaalisten suhteiden vähentymistä sekä työkyvyn heikkenemistä. Krooninen kipu vaikuttaa siis heikentävästi elämänlaatuun. Paras tulos kivun hoitoon saadaan, jos kipuun on puututtu ennen sen kroonistumista. Krooninen kipu aiheuttaa suuria kuluja yhteiskunnalle terveydenhuollon kuluina sekä sairauspoissaolojen takia. (Sailo & Vartti 2000, ) Tärkeää kroonisesta kivusta kärsivälle on siirtää ajatukset pois kivusta. Kipu on hyväksyttävä osana elämää. Kivusta keskusteleminen saattaa olla haitallista, koska tällöin ajatukset siirtyvät väkisin kipualueelle. Lääkitys on aloitettava tarvittaessa, myös rentoutuminen on hyvä apu. Kivun ei saisi olla este normaalille toimimiselle. Hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään kipua paremmin. (Talvitie ym. 2000, ) 3.3 Niska- ja hartiakivut Terveys tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeiden ja lyhytaikaisten sairaslomien yleisimpiä syitä. Vertailtaessa terveys tutkimusta ja Mini-Suomi-tutkimusta huomataan, että miesten kokemat niskakivut ovat vähentyneet prosenttiyksikön verran (Mini-Suomi 26,8 % / Terveys ,8 %), kun taas naisilla vastaava luku on kasvanut 5,2 prosenttiyksikköä (Mini- Suomi 34,7 % / Terveys ,9 %). Hartiakipujen lisääntyminen on ollut myös naisilla voimakkaampaa. Mini-Suomi-tutkimuksessa naisista 32,7 % ja miehistä 22,1 % on kärsinyt hartiakivuista, kun taas Terveys tutkimuksessa vastaavat luvut olivat naisilla 39,6 % ja miehillä 22,6 %. Niska- ja hartiakivut ovat siis yleisempiä naisilla kuin miehillä. (Terveys 2000.)

13 9 Ariensin ym. (2000a) mukaan työssä ilmenevillä epäkohdilla on yhteys niskakipuihin. Suurimmat niskakipujen aiheuttajat ovat huono ja pitkäkestoinen istuma-asento, käsien staattiset jännitykset sekä työympäristön puutteellinen ergonomia. Toisen Ariensin ym. (2006b) tutkimuksen mukaan työntekijöillä, jotka istuvat yli 95 % työajastaan, on selvästi kohonnut riski saada niskakipuja. Toimistotyö sisältää paljon staattista lihastyötä. Muutaman minuutin rentouttavat ja venyttävät liikkeet parantavat lihasten aineenvaihduntaa ja elvyttävät lihaksia. Elpymisliikunta on tehokas keino torjua tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja vaivoja istumatyössä. (Työturvallisuuskeskus 2007c.) Iivosen (2001) mukaan kaikki liikunta, myös vapaa-ajalla suoritettu liikunta, vaikuttaa myönteisesti ihmisten kokonaishyvinvointiin. Korhosen (1995, 130) mukaan puolet toimistotyötä tekevistä kärsii jonkinlaisista niskaja hartiavaivoista. Intensiivisellä ryhmäharjoittelulla ja työtä tauottamalla voidaan vähentää lihaskipuja ja lihasten arkuutta. (Kaukiainen 2003.) van den Heuvel (2003) on osoittanut säännöllisellä työn tauottamisella olevan vaikutusta niska- ja hartiaseudun kipuihin. 4 TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia taukoliikunnan vaikutusta työhyvinvoinnin osaalueista terveyteen ja toimintakykyyn, tutkia onko taukoliikuntainterventiolla vaikutusta asenteisiin ja motivaatioon taukoliikuntaa kohtaan sekä tutkia taukoliikunnan vaikutusta niska- ja hartiaseudun kipuihin. Taukoliikunnan kautta pyrimme vaikuttamaan niska- ja hartiaseudun kipuihin lihaksia rentouttamalla, venyttämällä ja lihasten verenkiertoa lisäämällä. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat seuraavat: 1. Miten taukoliikuntainterventio vaikuttaa työhyvinvoinnin osa-alueista terveyteen ja toimintakykyyn? 2. Onko taukoliikuntainterventiolla vaikutusta työperäisiin niska- ja hartiaseudun kipuihin? 3. Onko taukoliikuntainterventiolla vaikutusta työntekijöiden asenteisiin ja motivaatioon taukoliikuntaa kohtaan?

14 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmä Kohderyhmään kuuluu 19 toimistotyöntekijää Laskentakonsultit Oy:stä, joiden työstä noin 95 % on näyttöpäätetyötä ja noin 5 % työstä tapahtuu seisten. Työntekijöille kuuluu työterveyslain mukainen työterveyshuolto, joka on oireiden mukaista hoitoa. Fysikaalisia hoitoja voi saada lääkärin lähetteellä. Ergonomiakartoitus on viimeksi tehty kyseiseen yritykseen talvella 2006 toimitilojen vaihtaessa sijaintia. Kartoituksen jälkeen parannusehdotusten mukaisesti on hankittu kyynär-, ranne- ja jalkatukia. Näppäimistön ja näytön paikkaa ja korkeutta on tarpeen mukaan vaihdettu. Toimistotyöntekijät eivät ole saaneet aikaisemmin ohjeita taukoliikunnasta, eikä taukoliikunta kuulu jokaisen työpäivään. Varsinaista työkykyä ylläpitävää toimintaa yrityksellä ei ole, mutta yritys tarjoaa työntekijöille mahdollisuuksia eri liikuntamuotoihin vapaa-aikanaan 1-2 kertaa viikossa, liikuntamuodosta riippuen (Kapanen 2007). 5.2 Kysely aineiston keruun menetelmänä Taukoliikunnan tarvetta ja ominaisuuksia voidaan selvittää havainnoimalla, haastattelemalla tai kyselylomakkeen avulla (Matikainen ym. 1995, 72 73). Kyselylomakkeen tärkeimpänä tavoitteena on tutkijan tiedon tarpeen muuttaminen kysymyksiksi. Kyselyn ollessa strukturoitu vastaukset ovat yhdenmukaisia, ja tämä helpottaa ja nopeuttaa lomakkeiden käsittelyä. Lomakkeen tarkoituksena on minimoida kyselyn vastaamiseen kuluva aika. Strukturoidun kyselyn hyvänä puolena on vastausten helppo tulkitseminen. Lomakkeen laatimiseen tulee kuitenkin keskittää paljon huomiota. Tärkeitä asioita lomakkeen laatimisessa on halutun tiedon määrittäminen, kysymysten sisältö, kysymysten määrä, kysymysten rakenne, sanamuotojen määrittäminen ja kysymysten järjestys. (Holopainen & Pulkkinen 2003, ) Aineiston keräämisessä tulee aina olla erittäin huolellinen, varsinkin jos aineisto on pieni. (Nummenmaa 2004, 30.) 5.3 Alkumittaus Tutkimuksemme käytännön toteutus lähti liikkeelle alkumittauksella, jonka toteutimme kyselylomakkeella (liite 1) Tulostimme ja nidoimme kyselylomakkeet itse ja jaoimme ne

15 Laskentakonsultit Oy:ssä toimistotyöntekijöille. Selvitimme kyselylomakkeessa työntekijöitä koskevia olennaisia tietoja, fyysisen terveydentilan, taukoliikunnan nykytilan ja vapaa-ajan liikuntatottumukset. Kipujen voimakkuutta pyrimme selvittämään VAS-kipujanan avulla (Visual analogua scale). Kivun mittaamiseen ei ole suoraa menetelmää, vaan kivun mittaaminen perustuu aina henkilön omaan kertomukseen kivustaan. Kipua voidaan kuvata numeroin tai sanoin henkilön ilmoittaman kokemuksen perusteella. VAS-kipujana on paljon käytetty kipumittari. Jana on 10:n cm pituinen suora, jonka ääripäät kuvaavat tilannetta ei kipua lainkaan ja pahin mahdollinen kipu. Koehenkilö merkitsee pystyviivan janalla siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa henkilön tämänhetkistä kiputuntemusta. (Vainio 2003, ) Kyselylomakkeemme pohjautuu kirjallisuuskatsaukseemme ja tutkimustavoitteisiimme. Esitietojen ikäjakauma on tehty Terveys tutkimuksen kyselyjen perusteella, koska kyselylomakkeessa käsittelemme osittain samoja aihepiirejä kuin Terveys tutkimuksessa. Vapaa-ajan liikuntatottumusten kysymyksessä on käytetty apuna UKK-instituutin liikuntapiirakkaa, jossa kerrotaan terveysliikunnan suosituksista. Monipuolista liikuntaa tulisi tehdä vähintään joka toinen päivä 2-3 tuntia viikossa sekä arki-, hyöty- ja työmatkaliikuntaa päivittäin. (UKK-instituutti 2007.) Alkumittauksen kyselylomakkeessa (liite 1) on 13 kohtaa, jotka selvittävät terveyteen, niska- ja hartiakipuihin ja motivaatioon taukoliikuntaa kohtaan liittyviä asioita. Kohdat 1-4 selvittävät esitietoja, kohdat 5-8 terveydentilaa ja mahdollisia kiputiloja, kohta 9 vapaa-aikaan ja kohdat taukoliikuntaa ja asenteita taukoliikuntaa kohtaan. Eettisiin kysymyksiin kiinnitimme huomiota opinnäytetyötämme tehdessämme. Halusimme luoda koehenkilöillemme tunteen luottamuksesta ja tietojen asiallisesta käytöstä. Tämän takia laitoimme kyselylomakkeen alkutiedotukseen (liite 1) tiedon kyselyjen luottamuksellisesta käsittelystä ja jokaisen henkilökohtaisten tietojen salassapidosta. Kyselyyn vastattiin nimettömänä, jolloin henkilökohtaisia tietoja ei voida yhdistää vastaajiin. Nimettömyyden takia toivoimme saavamme mahdollisimman rehellisen vastauksen jokaiselta. Vastausaikaa kohderyhmällä oli kolme päivää. Kyselylomakkeet palautettiin kahvitilan pöydällä olevaan palautuslaatikkoon mennessä. Haimme palautetut lomakkeet henkilökohtaisesti.

16 5.4 Interventio 12 Opinnäytetyöhömme sisältyi interventio, joka kesti neljä viikkoa. Interventio koostui ohjatusta ja omatoimisesta taukoliikunnasta. Intervention aikana ohjasimme ensimmäisen kahden viikon aikana kuusi taukoliikuntakertaa. Ohjaus tapahtui maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin noin 10 minuutin ajan kerrallaan. Ohjattu taukoliikunta tapahtui Laskentakonsultit Oy:n kahvihuoneessa. Ohjaajana toimi jokaisella ohjauskerralla jompikumpi opinnäytetyön tekijöistä. Halusimme molemmat ohjata vuorollamme taukoliikuntaa, koska halusimme osallistua koko opinnäytetyön prosessin toteutukseen yhtä paljon. Halusimme lisäksi antaa kuvan kohderyhmälle siitä, että opinnäytetyö on meidän yhteinen projekti ja panostamme siihen kumpikin yhtä paljon. Ohjauskerroilla työntekijät sijoittuivat ohjaajaan päin, jolloin seuraaminen ja havainnointi olivat helppoa. Jokaisella ohjauskerralla ohjasimme yhden taukoliikuntaohjelman kerrallaan, minkä jälkeen työntekijät saivat kirjalliset ohjeet tehdyistä liikkeistä. Kaikilla ohjauskerroilla osallistujia oli paikalla Perustelimme liikkeet kohderyhmälle ohjattujen taukoliikuntakertojen ohessa, joten emme halunneet laittaa perusteluja enää kirjallisiin ohjeisiin. Ohjatun taukoliikunnan ohessa ohjasimme toimistotyöntekijät suorittamaan omatoimista taukoliikuntaa päivittäin kaksi kertaa päivässä. Lisäksi omatoiminen taukoliikunta jatkui kaksi viikkoa ohjatun taukoliikunnan jälkeen. Mielestämme kuukauden koeaika oli riittävän lyhyt, jotta kaikki koehenkilöt jaksoivat päivästä toiseen toteuttaa taukoliikuntaa kahdesti päivässä, mutta kuitenkin riittävän pitkä saamaan aikaan mahdollista parannusta tutkituissa asioissa. Mielestämme 4 viikon interventiojakso loi hyvän pohjan ja kokemuksen alkaa toteuttaa taukoliikuntaa itsenäisesti jatkossakin Taukoliikunnan suunnittelu Jokikokko (2005) toteaa opinnäytteessään, että taukoliikuntaohjelmaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kuormittuvat lihakset ja lihasryhmät ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Taukoliikunta voi myös keskittyä työssä rasittumattomiin lihaksiin ja lihasryhmiin. Jokaisen taukoliikuntaohjelman tulisi sisältää viisi liikettä tai enemmän. Liikkeiden tulee olla rentouttavia, vahvistavia ja hengitystä tehostavia. Välineiden käyttö on mahdollista mutta ei pakollista. (Gieseke & Kalliokoski, ) Jos taukoliikunta toteutetaan ryh-

17 mässä, sosiaalinen kanssakäyminen auttaa rentoutumista ja näin ollen vähentää rasittuneisuutta. (Työterveyslaitos 2005.) 13 Suunnittelimme taukoliikuntaohjelmat interventiojaksolle edellä mainittuja ohjeita apuna käyttäen. Pyrimme tekemään jokaisesta taukoliikuntaohjelmasta samanpituisia, jotta niitä jokaista voi käyttää lyhyen tauon aikana. Intervention aikana ohjasimme yhteensä kuusi kertaa taukoliikuntatuokion. Jokainen Laskentakonsulttien työntekijä sai näistä ohjeista itselleen kopion, jota voi käyttää apuna itsenäisen taukoliikunnan toteuttamisessa. Pyrimme tekemään taukoliikuntaohjeet mahdollisimman selkeiksi kuvan ja tekstin avulla. Jokaisesta liikkeestä oli liikettä selkeästi kuvaava kuva ja vieressä kirjallinen lyhyt ohje liikkeen suorittamiseksi. Emme halunneet laittaa liikkeiden perusteluja kirjallisiin ohjeisiin, koska ohjatuilla taukoliikuntakerroilla perustelimme liikkeet kohderyhmälle. Kuvissa mallina toimi Eveliina, kuvat otti Tuomo. Riitta Hyvärisen (2005) mukaan ohjeiden perustelu auttaa motivoimaan ihmisiä, jotta he tekevät halutulla tavalla. Pelkkä neuvominen ei riitä. Jos ohjeet ovat kirjallisessa muodossa, on tekstin oltava sujuvaa ja lauseiden tulisi olla kertalukemalla ymmärrettyjä. Ohjeet tulee olla kansankielisiä ja suunnattu potilaalle tai muulle kohdejoukolle. (Hyvärinen 2005). Taukoliikuntaohjelmat on suunniteltu jokaiselle toimistotyöntekijälle sopiviksi. Liikkeet ovat helppoja, ja niitä voi tehdä lyhyelläkin tauolla tai työn lomassa. Ohjelmat ovat erilaisia ja kohdistuvat työssä rasittuneisiin ja vähemmän rasittuneisiin lihaksiin. Ohjelmat tehdään joko istuen tai seisten, koska halusimme tehdä niistä helposti toteutettavia työpisteessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Toimistotyössä lihakset joutuvat staattisen rasituksen kohteiksi, joten pyrimme taukoliikuntaohjelmissamme kiinnittämään huomiota venyttäviin, rentouttaviin, vahvistaviin ja verenkiertoa lisääviin liikkeisiin. Suunnittelimme taukoliikuntaohjelmat teemojen mukaan. Jaoimme teemat rasittuvien lihasten, vähemmän rasittuvien lihasten, istualtaan tehtävien liikkeiden sekä seisaaltaan tehtävien liikkeiden mukaan. Toimistotyössä esiintyvät lihasjännitykset kohdistuvat yleensä niskan ja hartian alueelle, olkapäiden takaosiin, lapaluiden alueelle, alaselän ja yläraajojen alueelle. (Virtanen 2004, 21.)

18 5.4.2 Taukoliikuntaohjelmat 14 Niska- ja hartiavaivojen yleisimpänä syynä ovat lihasten biomekaaninen ylikuormitus, joka voi johtaa lihasten pitkäaikaiseen supistumiseen sekä aineenvaihdunnan häiriöihin. Niska- ja hartiavaivojen ehkäisyssä ja hoidossa on havaittu, että kyseisen alueen lihasten rentoutus sekä kestävyyden ja voiman lisäys ovat erittäin hyödyllisiä. (Vuori & Taimela 1999, 447.) Taukoliikuntaohjelma 1 (liite 3) koostui viidestä liikkeestä, jotka tehtiin istuen. Suunnittelimme liikkeet helpoksi toteuttaa työn lomassa. Liikkeet oli kohdistettu rasittuville lihaksille, ja ne olivat luonteeltaan venyttäviä, rentouttavia ja verenkiertoa lisääviä. Liikkeet valittiin toimistotyössä eniten rasittuvien lihasten elvyttämiseksi. Virtasen (2004, 21) mukaan toimistotyöntekijöillä esiintyy eniten lihasjännitteitä niskan ja hartioiden alueella, olkapäiden takaosissa sekä yläraajoissa. Osa liikkeistä pohjautuu Työterveyslaitoksen ohjeeseen Näyttöpäätetyöntekijän venytyksiä sekä Työterveyslaitoksen (2007) Selkäjumppa-teokseen. (Jacobsson 2001, 42.) Taukoliikuntaohjelmassa 2 (liite 4) keskityttiin työssä vähemmän rasittuneisiin lihaksiin, ja liikkeet tehtiin seisten. Liikkeitä ohjelmassa oli viisi. Liikkeet olivat pääosin vahvistavia, verenkiertoa lisääviä ja venyttäviä. Osa liikkeistä tehtiin työtuolia tai työpöytää apuna käyttäen. Valitsemamme liikkeet kohdistuvat pakaroiden, pohkeiden, reisien, lantionseudun sekä selän alueelle. Jokikokon (2005) mukaan taukoliikunta voi keskittyä myös työssä vähemmän rasittuviin lihaksiin ja lihasryhmiin. Ohjelmaa tehtäessä apuna on käytetty DVD-tallennetta Työpaikan taukoliikunta. Liikkeet ovat vahvistavia ja verenkiertoa lisääviä liikkeitä. (Aalto 2006b.) Taukoliikuntaohjelma 3 (liite 5) tehtiin seisten, ja liikkeet kohdistuivat työssä rasittuviin lihaksiin. Taukoliikuntaohjelman tarkoituksena oli rentouttaa, venyttää ja lisätä verenkiertoa lihaksissa. Tässä taukoliikuntaohjelmassa keskityimme erityisesti hartiaseudun lihasten harjoittamiseen. Käytimme rentoutumista ja venyttämistä tässä taukoliikuntaohjelmassa hieman enemmän, koska rentoutumisen avulla voi parantaa mielen hallintaa, keskittymiskykyä, vilkastuttaa verenkiertoa sekä laukaista lihasjännitystä. (Aalto 2006a, ) Suunnittelussa apuna on käytetty DVD-tallennetta Työpaikan taukoliikunta

19 sekä Työterveyslaitoksen ohjetta Näyttöpäätetyöntekijän venytyksiä. (Aalto 2006b; Työterveyslaitos 2007.) 15 Taukoliikuntaohjelma 4 (liite 6) tehtiin istuen. Ohjelman liikkeet kohdistuivat toimistotyössä vähemmän rasittuviin lihaksiin, kuten lantionseudun ja keskivartalon lihaksiin, selkärangan liikkuvuuteen, jalkoja loitontaviin ja lähentäviin lihaksiin sekä suoriin selkälihaksiin. Taukoliikuntaliikkeillä voidaan vähentää niveliin kohdistuvaa painetta sekä nivelrakenteiden hankausta ja puristumista. Liikkeitä oli ohjelmassa yhteensä viisi. Ohjelman liikkeiden suunnittelussa apuna on käytetty Työelämän selviytymisopasta. (Aalto 2006a, 81, 105.) Taukoliikuntaohjelma 5 (liite 7) pitää sisällään viisi taukoliikuntaliikettä, ja se tehtiin seisten. Liikkeet ovat luonteeltaan lihaksien verenkiertoa lisääviä ja lihaksia vahvistavia, ja ne kohdistuvat yläraajoihin ja niska- ja hartiaseudun alueelle. Liikkeiden suunnittelussa on käytetty apuna Työelämän selviytymisopasta. (Aalto 2006a, 86, 90, 98.) Viimeinen taukoliikuntaohjelma 6 (liite 8) tehtiin istuen, ja se kohdistuu niskahartiaseudun lihaksiin sekä yläraajoihin. Myös tämä ohjelma sisälsi viisi liikettä. Liikkeet olivat lihaksia vahvistavia ja lihasten verenkiertoa lisääviä. Liikkeiden suunnittelussa on hyödynnetty Työelämän selviytymisopasta. (Aalto 2006a, 88, 90, 94.) 5.5 Loppumittaus Intervention jälkeen suoritimme loppumittauksen (liite 2), jonka toteutimme samankaltaisella kyselylomakkeella kuin alkukyselyn. Veimme kyselyt kohderyhmälle Kyselyssä kysymyksiä oli 14. Loppumittauksessa selvitimme osittain samoja asioita kuin alkumittauksessa, kuten esitietoja, fyysistä terveydentilaa, taukoliikunnan nykytilaa ja vapaa-ajan liikuntatottumuksia sekä motivaatiota ja asenteita taukoliikuntaa kohtaan. Loppumittauksessa kysyimme lisäksi mielipidettä taukoliikunnan ohjeista ja koko taukoliikuntajaksosta sekä suhtautumisesta taukoliikuntaan tulevaisuudessa. Kyselyssä asenteita ja motivaatiota kysyttäessä käytimme Likertin neliportaista asteikkoa, jossa vastausvaihtoehdot olivat täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. (Menetelmätietovaranto 2007.)

20 16 Alkukyselyn yhteydessä toimme jo esille eettiset tutkimuksen tekemisen lähtökohdat, joita olemme noudattaneet myös loppumittauksessa. Koehenkilöt pysyivät koko tutkimuksen ajan nimettöminä. Loppukyselyn lomakkeet haimme Vastausaikaa kohderyhmälle jäi 3 päivää. Kyselyt palautettiin kahvitilassa olleeseen palautuslaatikkoon. 5.6 Tulosten analysointi Käytimme tulosten analysointiin SPSS-taulukkolaskentaohjelmaa, mikä helpotti tulosten jäsentämistä ja ristiintaulukointia. Kuvioiden tekemisessä käytimme sekä SPSS - taulukkolaskentaohjelmaa, että Exel-taulukkolaskentaohjelmaa. VAS-kipujanan osalta muokkasimme asteikkoa 0-10 asteikoksi 0-100, jotta tulosten analysointi olisi helpompaa eikä desimaaleja tarvitsisi käyttää. Emme käytä tulosten esittelyssä ollenkaan prosenttilukuja, koska kohdejoukko oli niin pieni (n=19). 6 TULOKSET 6.1 Taustatiedot Kyselylomakkeita vietiin Laskentakonsultit Oy:lle yhteensä 19 kappaletta. Ensimmäiseen kyselyyn vastauksia tuli 15, osallistuneista naisia oli 14 ja miehiä 1. Vastanneista 7 oli yli 54-vuotiaita ja 11 oli tehnyt toimistotyötä yli 25 vuotta. 10 työntekijää työskenteli näyttöpäätteellä työpäivän aikana 6-7 tuntia ja 5 työntekijää yli 7 tuntia päivässä. Toiseen kyselyyn vastasi 14 koehenkilöä, joista kaikki olivat naisia. Esitiedot eivät kyselyjen välillä vaihtuneet. 13 koehenkilöä vastasi kumpaankin kyselyyn. Kaikkiaan kyselyihin vastasi 16 eri henkilöä.

21 Kuviossa 2 havainnollistamme diagrammin muodossa, kuinka paljon koehenkilöt istuvat päivittäin näyttöpäätteellä. 17 Yli 7 tuntia päivässä (n=5) 3-5 tuntia päivässä (n=1) 6-7 tuntia päivässä (n=10) KUVIO 2. Istumatyöskentelyn osuus työpäivästä (n=16) 6.2 Intervention vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn sekä niska- ja hartiaseudun kipuihin Yhtenä tutkimustavoitteenamme oli tutkia taukoliikunnan vaikutusta työhyvinvoinnin osa-alueista terveyteen ja toimintakykyyn. Kyselylomakkeissamme emme varsinaisesti kysyneet suoraan, ovatko työntekijät omasta mielestään terveitä, vaan saimme tarvittavaa tietoa muiden kysymysten avulla. Tietoa terveydestä ja toimintakyvystä saimme oirekyselyn, VAS-kipujanan, sairauspoissaolojen ja vapaa-ajan liikuntatottumusten kysymysten kautta. Tietoa niska- ja hartiaseudun kivuista saimme oirekyselyn ja VASkipujanan avulla Muutokset oireissa Oirekyselyssä kysyimme molemmissa kyselylomakkeissa päänsärystä, huimauksesta, vireystilan laskusta, niska- ja hartiaseudun kivuista sekä niska- ja hartiaseudun kireydestä. Ennen taukoliikuntainterventiota päänsärystä kärsi tai oli viimeisen puolen vuoden aikana kärsinyt jonkin verran 10 koehenkilöä ja paljon 1 henkilö. Huimauksesta kärsi jonkin verran 5 koehenkilöä, vireystilan laskusta 13 koehenkilöä, niska- ja hartiakivuista jonkin verran 12 koehenkilöä sekä niska- ja hartiaseudun kireydestä jonkin verran 12 koehenkilöä ja paljon 2 koehenkilöä.

22 18 Intervention jälkeen päänsärkyä oli yhtä monella koehenkilöistä kuin ensimmäisessä kyselyssä (n=11), mutta kukaan ei enää sanonut kärsivänsä kivusta paljon. Huimaus ja vireystilan lasku koettiin samalla tavalla kuin ensimmäisessä kyselyssä (n=5 ja n=13). Tutkimuksemme osoittaa, että työn ollessa istumatyötä 6-8 tuntia, kipuja on huomattavissa lähes kaikilla koehenkilöillä (n=14). Niska- ja hartiakivut vähenivät neljällä koehenkilöllä (n=4) ja myös niska- ja hartiaseudun kireys väheni neljällä koehenkilöllä (n=4). Suurin huomattava ero oli, ettei intervention jälkeen kuin yksi vastanneista kärsinyt jostain edellä mainitusta oireesta paljon, kun taas vastaava luku ennen interventiota oli 6. Voidaan siis päätellä, että kivun esiintyvyys väheni tutkimuksen aikana. Kuviossa 3 esitetään niska- ja hartiaseudun kipujen muutos ensimmäistä ja toista kyselyä verrattaessa. Niska- ja hartiaseudun kipujen muutos kyselyiden 1 ja 2 välillä Kysely 1 Kysely Ei lainkaan Jonkin verran Paljon KUVIO 3. Niska- ja hartiaseudun kipujen muutos (Kysely 1 n=15, kysely 2 n=14)

23 19 Kuviossa 4 näkyy muutokset niska- ja hartiaseudun kireydessä ensimmäistä ja toista kyselyä verrattaessa. Niska- ja hartiaseudun kireyden muutos kyselyiden 1 ja 2 välillä Kysely 1 Kysely Ei lainkaan Jonkin verran Paljon KUVIO 4. Niska- ja hartiaseudun kireyden muutos (Kysely 1 n=15, kysely 2 n=14) Muutokset kivun luonteessa Kivun luonnetta kysyttäessä vaihtelu kivun kuvauksessa oli suuri sekä ensimmäisessä että toisessa kyselyssä. Kivun luonteen kuvaukseksi kyselylomakkeessa vaihtoehtoina valmiina olivat särky, säteilevä, pistävä ja jokin muu, mikä? Ensimmäisessä kyselyssä kivun koki särkynä 7 koehenkilöä, säteilevänä 4 koehenkilöä, pistävänä 2 koehenkilöä ja jonain muuna 3 koehenkilöä. Kohtaan Jokin muu jätettiin avoin tila kuvata oman mielen mukaan kivun luonnetta. Avoimiin vastauksiin kivun aistimisen määritelminä tuli jäykkä, ohimeneviä outoja oloja, käsien puutumista ja kireyttä. Kivun luonne oli pysynyt intervention jälkeenkin samanlaisena kuin ennen interventiota. Särkynä kivun niska- ja hartiaseudulla tunsi 6 koehenkilöä, säteilevänä 3 koehenkilöä, pistävänä 0 koehenkilöä ja jonain muuna 4 koehenkilöä. Avoimeen kohtaan toisessa kyselyssä ei vastannut kukaan. Tutkimuksessamme 7 koehenkilöistä liikkui ennen interventiota vapaa-ajallaan yli 3 kertaa viikossa, intensiivijakson jälkeen vastaava luku

24 oli 8. Sairaspoissaoloja ei kohderyhmällemme viimeiseen puoleen vuoteen ollut kenelläkään Muutokset kivun voimakkuudessa Tutkimuksessamme VAS-kipujanan tulokset vaihtelivat suuresti koehenkilöiden välillä. Muokkasimme asteikoksi 0-100, jotta tulosten analysointi olisi helpompaa eikä desimaaleja tarvitsisi käyttää. Ensimmäisen kyselyn mukaan korkein tunnettu kipu oli 55 asteikolla Toisessa kyselyssä korkein luku oli 57. Kokonaisuutta tarkasteltaessa huomataan, että kipujen voimakkuus oli vähentynyt 8 koehenkilöllä, kun taas 5 koehenkilöillä se oli noussut. Kokonaisuudessaan tulokset VAS-kipujanan osalta ovat myönteisiä. Taukoliikunnalla on siis ollut vaikutusta niska- ja hartiaseudun kipujen voimakkuuteen. 6.3 Muutokset asenteissa ja motivaatiossa taukoliikuntaa kohtaan Taukoliikunnan harrastaminen työpäivän aikana oli kasvanut intervention jälkeen selkeästi. Ennen interventiota 13 koehenkilöä suoritti taukoliikuntaa vähemmän kuin kerran viikossa, intervention jälkeen 12 koehenkilöä harrastaa taukoliikuntaa työpäivän aikana 1-3 kertaa viikossa. Kuviossa 5 näkyy taukoliikunnan harrastamisen muutoksesta työpäivän aikana. Ei vastannut (n=3) Taukoliikunta vähentynyt (n=2) Ei muutosta (n=2) Taukoliikunta lisääntynyt (n=9) KUVIO 5. Muutos taukoliikunnan harrastamisesta (n=16)

25 21 Motivaatio taukoliikuntaa kohtaan nousi hieman tutkimuksemme aikana. Ennen interventiota 12 koehenkilöistä koki olevansa motivoituneita taukoliikuntaan, ja intervention jälkeen vastaava luku oli 13. Suuria muutoksia motivaation nousussa ei tapahtunut, koska kohderyhmän motivaatio jo ennen interventiota oli korkea. Kummankin kyselyn mukaan kaikki koehenkilöt (n=16) kokivat taukoliikunnan olevan hyödyllistä toimistotyössä. Aikaisempia ohjeita taukoliikunnasta oli saanut 7 koehenkilöä. Intervention ohjatun taukoliikunnan koki hyödylliseksi 14 koehenkilöä, ja 13 koehenkilön mielestä ohjattu taukoliikunta innosti jatkamaan omatoimista taukoliikuntaa. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia taukoliikunnan vaikutusta työhyvinvoinnin osa-alueista terveyteen ja toimintakykyyn, tutkia onko taukoliikuntainterventiolla vaikutusta asenteisiin ja motivaatioon taukoliikuntaa kohtaan sekä tutkia taukoliikunnan vaikutusta niska- ja hartiaseudun kipuihin. Tavoitteet toteutuivat osittain. Kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta emme saaneet suurta parannusta, vaikkakin niska- hartiaseudun kipu ja kireystila vähenivät. Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta muutosta tapahtui positiiviseen suuntaan, vaikka kohderyhmän motivaatio taukoliikuntaan oli jo alusta asti korkea. Kohderyhmämme tässä tutkimuksessa oli kohtalaisen pieni, siksi yleistäminen suurempiin ryhmiin on vaikeaa. Interventio oli pituudeltaan 4 viikkoa, ja ehkä sen takia tuloksissa niska- ja hartiaseudun kipujen osalta ei ollut suurta parannusta huomattavissa intervention jälkeen. Tuloksista voidaan kuitenkin huomata, että niska- ja hartiaseudun kireys ja kipu oli vähentynyt. Taukoliikunnan harrastaminen työpäivän aikana oli selvästi lisääntynyt intervention jälkeen. Toivottavasti motivaatio pysyy yllä jatkossakin ja työntekijät itse pystyisivät huomaamaan niska- ja hartiaseudun oireiden vähenemistä. Ohjeistuksemme mukaan suosittelimme omatoimista taukoliikuntaa kahdesti päivässä joka päivä. Tarkoituksena oli katkaista pitkään kestänyt staattinen työasento muutaman minuutin pituisella taukoliikunnalla. Tuloksista kuitenkin huomasimme, ettei taukoliikunnan omatoimista suorittamista tehty tarpeeksi intervention aikana. Kysyimme toi-

26 22 sessa kyselylomakkeessa taukoliikunnan harrastamisesta työpäivän aikana (liite 2) Tulosten mukaan taukoliikuntaa harrastettiin työpäivän aikana vain 1-3 kertaa viikossa, joten ohjeita ei näiltä osin noudatettu. Keskeisinä tuloksina voidaan nostaa esille kohderyhmän motivaation nousu taukoliikuntaa kohtaan intervention jälkeen sekä taukoliikunnan vaikutus niska- ja hartiaseudun kireyteen ja kivun esiintyvyyteen oirekyselyn pohjalta. Tutkimukseen vastanneet kohderyhmämme jäsenet pitivät taukoliikuntaa tärkeänä osana toimistotyössä ja kokivat ohjatun taukoliikunnan kannustavan jatkamaan omatoimista taukoliikuntaa jatkossa. Aikaisempien tutkimusten mukaan työntekijöillä, jotka istuvat yli 95 % työajastaan, on selvästi kohonnut riski saada niskakipuja (Ariens ym. 2000b). Opinnäytetyömme osoitti samankaltaisia tuloksia, koska ennen interventiota niska- ja hartiakivuista jonkin verran kärsi 12 koehenkilöä sekä niska- ja hartiaseudun kireydestä jonkin verran 12 koehenkilöä ja paljon 2 koehenkilöä. Tsauon ym. (2004) tutkimuksen mukaan työperäisiä niskaja hartiaseudun kipuja voidaan vähentää harjoittelulla. Tutkimuksemme osoittaa samansuuntaisia tuloksia, vaikka emme saaneet lyhyen intervention aikana suuria vaihteluita alku- ja loppumittauksen välillä. Kukaan koehenkilöistä ei ollut tarvinnut sairaslomaa niska- ja hartiaseudun vaivojen takia viimeisen puolen vuoden aikana, vaikka Terveys 2000-tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeiden ja lyhytaikaisten sairaslomien syitä. (Terveys tutkimus, 2008) Tutkimuksessamme 7 koehenkilöistä liikkui ennen intensiivijaksoa vapaa-ajallaan yli 3 kertaa viikossa, mikä on UKK-instituutin suositusten mukainen, muut koehenkilöistä liikkuivat suositusten mukaan liian vähän. Intensiivijakson jälkeen 8 koehenkilöä liikkui liikuntasuositusten mukaan riittävästi. (UKK-instituutti 2007.) Tutkimuksemme luotettavuutta lisääviä tekijöitä olivat vastausten nimettömyys kyselylomakkeissa, mikä mahdollisti rehellisen ja totuudenmukaisen vastaamisen. Tulosten analysoinnissa käyttämämme SPSS-ohjelma lisäsi luotettavuutta tulosten analysoinnissa. Kyselylomakkeiden palautusprosentti molemmissa kyselyissä oli hyvä, vaikkakin olisimme toivoneet kaikkien kyselyyn osallistuneiden vastanneen molempiin kyselyihin. Molempiin kyselyihin vastanneita oli vain 13. Luotettavuutta lisää myös tulosten samansuuntaisuus aikaisempien tutkimusten tulosten kanssa. Luotettavuutta heikensi

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

046 7101466 046 7101362 UKK

046 7101466 046 7101362 UKK TerveysInfo niska 55+ kuntosaliharjoittelu : lisää voimaa, liikettä ja kehon hallintaa 55+ kuntosaliharjoittelu on liikkumiskykyä edistävä harjoitusohjelma kuntosalilaitteilla. Tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Ajoergonomia ja hyvä ajoasento Ajoergonomian tarkastelukohteet istuminen ja ajoasento istuin ohjaamon hallinta-

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

ERGONOMIA LEIKKAUSSALITYÖSSÄ 23.9.2010 Karita Rissanen, työfysioterapeutti GKS, Helsinki Ergonomia tarkastelee tieteenalana ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia. Soveltaa ammattialana

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss

Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämäss ssä Mika Nyberg, erityisasiantuntija, ergonomia mika.nyberg@ttl.fi Työterveyslaitos, Tampere Ergonomia ja käytettk ytettävyystiimi / 27.10.2009 1 Ergonomia

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

TerveysInfo. Akillesjännevaivat hoito opas Oppaassa on harjoitusesimerkkejä, joita voi helposti kotona toteuttaa.

TerveysInfo. Akillesjännevaivat hoito opas Oppaassa on harjoitusesimerkkejä, joita voi helposti kotona toteuttaa. TerveysInfo taukoliikunta Ajatusta työasentoon Kortissa on kuvattu hyvä työskentelyasento tietokoneen ääressä työskenteleville. Kortin toisella puolella on taukojumppaohjeita kortti 0,50, A6 : 2 puoleinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Nina Nevala LitT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Ma. professori, Jyväskylän yliopisto 11.3.2014 Nevala Nina 1 Sonderborgin

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat.

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat. TerveysInfo Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Aivoliitto 4, A5 : 24 s. : kuv. : vär. http://www.aivoliitto.fi/files/825/aivoverenkiertohairiot_ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Lemminkäinen asfalttiosakeyhtiöstä monialaosaajaksi 1970 Rakennusvienti

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot