Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen OPISKELIJAOHJAUS TYÖTERVEYDENHUOLLOSSA Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen OPISKELIJAOHJAUS TYÖTERVEYDENHUOLLOSSA Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa"

Transkriptio

1 Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen OPISKELIJAOHJAUS TYÖTERVEYDENHUOLLOSSA Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön suuntaumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Työn tekijät: Työn nimi: Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa Päivämäärä: Syksy 2007 Sivumäärä: 30+1 Työn ohjaaja: Työn takastaja: KL, Yliopettaja Maija Maunula THL, KM, YTM, Yliopettaja Eva-Maija Murtomäki Tutkimukset ovat osoittaneet, että käytännön harjoittelulla on suuri merkitys hoitajan taitojen oppimisessa. Opiskelijaohjauksella edistetään opiskelijoiden ammatillista kasvua ja sitoutumista ammattialan toimintaan. Ohjaus lisää ja tukee opiskelijoiden oppimista silloin, kun se vastaa heidän tarpeitaan, mahdollistaa oppimisen ja kokemusten reflektoinnin sekä edistää tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden sisällöt tulevat opetussuunnitelmista, joilla turvataan ja edistetään koulutuksen kansallista yhtenäisyyttä sekä riittävän ammatillisen osaamisen tasoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tuotekehittelyprojektina opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet -käsikirja Kokkolan työterveyshuolto Työplussaan. Käsikirjan tarkoituksena on perehdyttää opiskelija Työplussaan sekä selkeyttää harjoittelujaksoa opiskelijan, ohjaajan ja ohjaavan opettajan näkökulmasta. Käsikirjan tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta Työplussassa varmistaen opiskelijan mahdollisimman hyvä ohjaus ja oppiminen Opinnäytetyö oli työelämälähtöinen ja se oli tilaustyö. Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelemme opiskelijaohjausta, työterveyshuollon lainsäädäntöä sekä Työplussan toimintaa tutkitun tiedon pohjalta. Projektin tuotos on opiskelijaohjauksesta kertova käsikirja. Käsikirja toimii ohjaajien ja sekä terveydenhoitaja- että fysioterapiaopiskelijoiden tukena harjoittelujakson aikana. Avainsanat: opiskelijaohjaus, perehdytys, työterveyshuolto

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme of Nursing ABSTRACT Writers: Name of the thesis: Anna-Riikka Kallio, Laura Pehkonen Good Practices of Student Counselling in Occupational Health Care Työplus Date: Autumn 2007 Number of pages: 30+1 Tutor of the work: Inspector of the work: Principal Lecturer, LicEd Maija Maunula Licentiate in Nursing Science, MA, Soc. Sc, Principal Lecturer Eva-Maija Murtomäki Researches have indicated that practical training has a significant impact on learning the skills of a nurse. Student counselling advances professional growth of students and their commitment to the actions in their field. Counselling supports students learning, when it corresponds to their requirements, makes possible the learning and reflection of their own experiences and enhances the achievement of their goals. Content of the learning objectives comes from the curriculum, which ensures and advances national unity of education and adequate level of professional know-how. The purpose of the thesis was to make as product development A Manual of Good Practice for Student Counselling in Occupational Health Care Työplus. The purpose of the manual is to familiarize student with Työplus and clarify practical training period from the viewpoint of student, tutor and tutor teacher. Targets of the manual are to develop student counselling in Työplus and make sure that the student gets the best possible guidance and learning. The thesis was initiated from the work life perspective and it was customized. In theory part of the thesis we handle student counselling, legislation of occupational health care and action of Työplus on the basis of the research knowledge. The output of the project is the Manual of Student Counselling. Manual is backing the tutor, and both public health nurse and physiotherapist students during practical training period. Keywords: student counselling, orientation, occupational health care

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO TERVEYSALAN KOULUTUKSEN OHJATTU HARJOITTELU Ammattikorkeakoulun osuus ohjatussa harjoittelussa Ohjattua harjoittelua koskevat säädökset Ohjatun harjoittelun keskeiset ongelmat Ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektin tavoitteet sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektissa esille nousseet suositukset sosiaali- ja terveysalan koulutuksen harjoittelussa Opiskelijan näkökulma ohjaukseen Ohjauksen merkitys opiskelijalle Ohjatun harjoittelun merkitys opiskelijalle Opettajien osallistuminen harjoitteluun Opettajan toiminta ja vastuu ohjatun harjoittelun aikana Opettajan ja työelämän välinen yhteistyö Säästötoimenpiteiden vaikutus opettajien työnkuvaan Ohjaajan merkitys ohjaussuhteessa Ohjaussuhteen mahdolliset ongelmat Ohjaajakoulutus Harjoittelupaikan laatukriteerit TYÖTERVEYSHUOLTO OHJATUN HARJOITTELUN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Työterveyshuoltolaki Työplus organisaationa Työplussan tavoitteet Työplussan toimintastrategia ja visio TEORIATIETOJEN JA KÄYTÄNNÖN YHTEENSOVITTAMINEN Opiskelijoiden kokemuksia teoriatietojen ja käytännön yhteensovittamisesta Teoriaopetuksen kehittäminen käytännönläheisemmäksi TUOTEKEHITTELYPROJEKTI OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUSTAPANA Projektin tausta Projektin tarkoitus ja tavoitteet Projektin suunnittelu ja toteutus Projektin päättäminen POHDINTA LÄHTEET...28 LIITTEET...31

5 1 1 JOHDANTO Terveydenhuoltoalan koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on kouluttaa ammattitaitoisia terveydenhuollon työntekijöitä vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tätä kautta terveydenhuollon asiakkaiden terveystarpeisiin. (Kilpiäinen 2003, 11; Salmela 2004, ). Terveysalan ammattikorkeakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa opiskelijat perehtyvät terveydenhuollon toimintaan ja arvoperustaan. Ohjatun harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. (Heinonen 2004, 13.) Oppimisesta terveydenhuollon koulussa on sanottu, että teorian ja käytännön välinen suhde on ongelmallinen. Huolimatta siitä, että tätä kysymystä on viime vuosina pohdittu monestakin eri näkökulmasta. Useissa tutkimuksissa on viitteitä siitä, että opiskelijat eivät välttämättä osaa käyttää tietoaan käytännön toiminnassa. (Kauppi & Huttula 2003, 34.) Opinnäytetyömme on tuotekehittelyprojekti, joka on Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet Työplussassa -käsikirja (Liite 1) Kokkolan työterveyshuolto Työplussaan (myöhemmin käytetään nimeä käsikirja). Käsikirjasta tehdään mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen. Käsikirja tulee sekä paperiversiona että sähköiseen muotoon. Työ on suunnattu opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen, jotta harjoittelujaksosta tulisi selkeämpi ja paremmin tavoitteisiin tähtäävä. Tämä opinnäytetyö selkeyttää opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen, mitä perehdyttäminen on ja kuinka tärkeää se on ja lisäksi, mitä terveydenhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijan tulee oppia harjoittelun aikana. Opinnäytetyön tuotoksen, opiskelijaohjauksen käsikirjan tarkoituksena on, että opiskelijat pääsevät paremmin sisälle työyhteisöön. Tarkoituksena on samalla tuoda esiin koululta tulevat tavoitteet Työplussan tietoon. Tämä auttaa opiskelijaa ja ohjaajaa perehtymään yhdessä opiskelijan tavoitteisiin ja siihen, kuinka opiskelija voi ne saavuttaa. Käsikirjan avulla opiskelija pystyy valmiiksi tutustumaan harjoittelun tavoitteisiin ja Työplussan toimintaperiaatteisiin. Tästä syystä opiskelija voi etukäteen miettiä teorian ja käytännön yhteensopivuutta.

6 2 Ajatus opinnäytetyöhön tuli Työplussasta opiskelijaohjauksen käsikirja-projektin tiimoilta. Työplussaa koskevassa materiaalissa käytämme heiltä saatua materiaalia. Meitä molempia kiinnostaa työskenteleminen aikuisten ihmisten ja heidän terveytensä parissa, joten aihe on meille sopiva. Opiskelijan näkökulmasta tiedämme, miten tärkeää opiskelijaohjaus on uudelle työpaikalle tultaessa sekä motivaation että työssäoppimisen kannalta.

7 3 2 TERVEYSALAN KOULUTUKSEN OHJATTU HARJOITTELU Terveysalan koulutukseen kuuluu olennaisena osana terveydenhuollon toimintayksiköissä tapahtuva harjoittelu, joka sisältyy opetussuunnitelmaan. Opetusministeriön vuonna 2006 vahvistaman ammattikorkeakoulukohtaisen koulutusohjelmapäätöksen mukaisesti ohjatun harjoittelun osuus terveydenhoitajakoulutuksessa on vähintään 100 opintopistettä. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24,91.) Suomalaisella hoitajakoulutuksella ja erityisesti opetuksen määrällä on selvä yhteys välittömiin oppimistuloksiin (Salmela 2004, 123). Harjoittelutoiminta on eri aloilla eri muodoin käytössä. Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelu on sijoitettu kiinteästi opiskelun sisään. Lyhyet harjoittelujaksot voidaan toteuttaa opiskelun alkuvaiheessa. Harjoittelujaksoja vaikeutetaan ja laajennetaan asteittain opiskelun päättövaiheita lähestyttäessä. Tällaisen järjestelyn etuna on harjoittelun kytkeytyminen kiinteämmin opiskeluprosessiin ja opiskelijan kehittyminen ammattiinsa. (Ruohotie, Honka & Mustonen 2000, 116.) 2.1 Ammattikorkeakoulun osuus ohjatussa harjoittelussa Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämät valmiudet. Tämän lisäksi terveysalan koulutuksen tehtävänä on kouluttaa työntekijöitä terveydenhuoltoon. (Heinonen 2004, 16.) Hoitajien ammatillinen opiskelu on vaativaa siksi, että koulutuksen tulee tuottaa siinä määrin ammattitaitoisia työntekijöitä, etteivät he aiheuta toiminnallaan vahinkoa potilaille. Oppiminen jatkuu työssä, mutta riittävien taitojen saavuttaminen koulutuksen aikana on tärkeää potilasturvallisuuden kannalta. (Munnukka 1997, 9.) Tavoitteena on turvata työelämälähtöinen ammattitaito sekä edistää opiskelijoiden työllistymistä ja helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia työpaikoille. Samalla opiskelija saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. (Ruohotie ym. 2000,

8 4 186.) Harjoittelun suuren merkityksen takia on tehostettava opiskelupaikkojen monipuolisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. (Salmela 2004, 125.) Harjoittelu on erinomainen keino saada työnantajat ymmärtämään työelämään astuvien vastavalmistuneiden mukanaan tuoma osaaminen. Yhä useampi yliopisto- ja korkeakouluopettaja taas on sitä mieltä, että harjoitteluyhteistyö hyödyttää myös opintojen kehittämistä. Korkeakoulun näkökulmasta harjoittelu tehostaa opetusta, koska opiskelijat tuovat työelämästä mukanaan asiantuntemusta, uusia ajatuksia ja taitoja. Työnantajan näkökulmasta harjoittelu tarjoaa laitoksille tilaisuuden kehittää yhteistyötä työnantajien kanssa. Tämä tuo koulutuksen näköpiiriin työmarkkinoiden ajankohtaisia haasteita, joita voidaan huomioida opetuksen kehittämisessä. (Laadukas harjoittelu-käsikirja harjoittelun ohjaukseen ja työkokemuksen hyödyntämiseen, 2005, 5.) Ohjattua harjoittelua koskevat säädökset Harjoittelun tavoitteista säädetään Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista 352/2003/ 7 : ssä: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden on varmistettava, että jokainen harjoittelujakso tarjoaa riittävästi ja tarkoituksenmukaisia oppimismahdollisuuksia opiskelijalle. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tehtävänä on varmistaa, että ohjaus vastaa opiskelijan tarpeita ja jaksolle asetettuja vaatimuksia (Heinonen 2004, 13.) Opiskelijoiden oikeusturvan takaamiseksi toimintayksikön harjoittelujärjestelmän on kohdeltava kaikkia opiskelijoita yhdenvertaisesti. Terveysalan opiskelija ei pääsääntöisesti ole harjoitteluaikana työsuhteessa työnantajaan eikä saa palkkaa harjoittelun ajalta. Opiskelijaa ei milloinkaan lasketa henkilöstövoimavaraksi harjoittelujaksollaan. (L 998/1993, L 630/1998, A 508/1986.)

9 Ohjatun harjoittelun keskeiset ongelmat Työelämäyksiköiden mielestä opiskelijoiden harjoittelujaksot ovat lyhyitä ja näin ollen ohjaajilla on vaikeuksia vastata ohjaukselle asetettuihin haasteisiin ja vaatimuksiin (Räisänen 2002, 31; Härkin 2000, 72). Heidän mukaansa osa opiskelijoista tulee työelämään harjoittelemaan ilman teoreettista perustaa, mutta opiskelijoiden mielestä se ei aina estä oppimista. Useissa kouluissa on vähennetty laboratorio-opetusta ja konkreettisen työelämätaitoon tähtäävää ohjausta. Opettajien mahdollisuudet osallistua opiskeliojoiden ohjaukseen ovat vähentyneet. Valmistumista lähellä olevat opiskelijat kokevat olevansa työvoimaa harjoittelupaikoillaan. (Räisänen 2002, 31; Kilpiäinen 2003, 154.) 2.2 Ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti Harke oli ammattikorkeakoulujen harjoittelun kehittämisen projekti vuosille Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisessä sopimuksessa kehittämisen painopistealueeksi asetettiin opetuksen kehittämiseen liittyvät asiat. Tämän hankkeen tavoitteena oli kehittää harjoittelun laatua siten, että harjoittelujakso kasvattaa ja kehittää opiskelijan ammatillista osaamista osana ammattikorkeakoulututkintoa. Yleistavoitteena oli vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja työelämän suhteita niin, että opiskelijoiden harjoittelu toteutuu laadukkaana ja edesauttaa työllistymistä opintojen jälkeen. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja hankkeessa olivat mukana kaikki Suomen ammattikorkeakoulut, työmarkkinajärjestöt, opetusministeriö ja SAMOK ry. (Salonen 2005, 6.) SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Se huolehtii opiskelijoiden näkemysten saattamisesta valtionhallinnon ja muiden yhteistyötahojen tietoon sekä järjestää opiskelijoille erilaisia palveluja ja alennuksia. (SAMOK 2007.) Hankkeen käynnistyksessä oli laaja joukko asiantuntijoita eri ammattikorkeakouluista. Tällöin he saivat uusia ideoita omaan harjoitteluarkeensa ja omien toimintatapojensa kehittämiseen. Osallistujat kokivat, ettei harjoittelua arvostettu riittävästi. Opettajien sekä muun henkilöstön näkökulmasta se tarkoitti sitä, ettei harjoitteluun resursoitu riittävästi aikaa ja

10 6 rahaa ammattikorkeakouluissa. Hankkeen tärkeä tehtävä oli nostaa harjoittelun imagoa osana ammattikorkeakoulututkintoja. (Salonen 2007, 5.) Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektin tavoitteet sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelu on merkittävämpi osa opiskelua kuin muilla koulutusaloilla. Tästä syystä siihen kiinnitetään runsaasti huomiota koulutuksen kehittämistyössä. Projektin tavoitteena oli kehittää koulutusta kansallisella tasolla ja yhtenäistää harjoittelun kehittämiseen liittyvää työtä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden harjoittelua, harjoittelun ohjausta ja harjoittelupaikkoja. Tällöin harjoittelu edistää ja tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja tehokasta kehittymistä. Tavoitteena oli myös ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön parantaminen ja harjoittelun tekeminen näkyväksi osaksi ammatin oppimisprosessia. (Salonen 2006, 5.) Ammattikorkeakoulutuksen riittävä valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja ajanmukaisuus tarkistetaan määräajoin. Näin potilasturvallisuuden takaava koulutus pystytään varmistamaan ja ammatinharjoittamisoikeuden saaminen pystytään turvaamaan. Myös Eurooppalaisella tasolla pyritään tiettyyn yhtenäisyyteen, sillä kansainvälistymisen myötä ammattikorkeakoulut joutuvat huomioimaan yhtenäisyysvaatimukset. (Salonen 2006, 5.) Harjoittelun tavoitteet ja sisällöt tulevat opetussuunnitelmista, jotka eri ammattikorkeakouluissa ovat erilaisia niiden autonomiasta johtuen. Tämä voi olla tavoiteltava piirre, koska ammattikorkeakouluilla on aluekehitystehtävä ja niiden tulee vastata oman alueensa koulutus- ja kehityspiirteisiin. Nämä poikkeavat esimerkiksi alueen elinkeinotoiminnan, väestöllisten, maantieteellisten ja kulttuuristen erityispiirteiden takia. Yhtenäisistä tavoitteista hyötyvät etenkin ohjaajat ja opiskelijat, sillä niiden avulla voidaan edistää koulutuksen kansallista yhtenäisyyttä ja turvata riittävä ammatillisen osaamisen taso keskeisimmillä osa-alueilla riippumatta siitä, missä ammattikorkeakoulussa opiskelija opiskelee. (Salonen 2006, 7.)

11 Ohjatun harjoittelun kehittämisen projektissa esille nousseet suositukset sosiaali- ja terveysalalla Alkuvaiheen opinnoille ehdotettiin nimeä orientoiva harjoittelu tai perusharjoittelu. Tämä harjoittelu orientoi ammattialaan, ammatin keskeisiin työtehtäviin ja toimintaympäristöihin. Opintojen keskivaiheeseen sijoittuvan harjoittelun voisi jakaa 1-3 kokonaisuuteen, jotka nimettäisiin koulutusohjelmassa terveyden edistämisen ja kliinisen hoitotyön harjoitteluksi. Koulutuksen loppuvaiheessa olisi syventävä harjoittelu ja sen sisällöissä ja tavoitteissa voisi olla enemmän yksilöllisiä tavoitteita kuin aikaisemmilla jaksoilla. (Salonen 2006, 8.) Muita suosituksia oli, että opintojen loppuvaiheessa koko- tai osa-aikaisessa työsuhteessa työskentely luettaisiin harjoitteluksi. Tämä mahdollistuu, mikäli se on suunniteltu etukäteen ja laaditut tavoitteet on mahdollista saavuttaa työssä. Lisäksi opettajan osuutta olisi laajennettava harjoittelun ohjauksessa. Ammattikorkeakoulun edellytys olisi, että opiskelijoiden ohjauksesta vastaavat henkilöt ovat suorittaneet harjoittelun ohjaajien peruskoulutuksen. (Salonen 2006, 26, 28.) 2.3 Opiskelijan näkökulma ohjaukseen Opiskelija nähdään nykyisin aktiivisena oppijana eikä passiivisena vastaanottajana (Salonen 2006, 88). Opiskelijalle opiskelu on yksi elämänvaiheen osa-alue muiden joukossa ja heidän ongelmansa eivät aina liity pelkästään opiskeluun (Heinonen 2004, 29). Ohjauksen tulee vaikuttaa opiskelijan omaan oppimismaailmaan, johon kuuluvat muun muassa aikaisemmat kokemukset, tiedot, taidot, asenteet ja uskomukset (Salonen 2006, 73). Harjoittelussa oppimiseen vaikuttavat erityisesti opiskelijan omat asenteet, uskomukset ja emootiot joko edistävästi tai estävästi. Ohjaaja pystyy vaikuttamaan niihin, mutta vain opiskelija itse pystyy niitä muuttamaan (Salonen 2006, 73). Opitun tiedon ja taidon saavutettavuus uudessa tilanteessa vaatii usein asian pohdiskelua ja erittelyä, jotta uusien käsitteiden ja taitojen lisääminen vanhoihin tietoihin rakentuisi uudelleen ja mahdollisimman

12 8 selkeästi. Eli opiskelijan olisi pyrittävä löytämään opitun asian olennaiset ja yleiset piirteet ja käsitteellistettävä ne (Rauste-von Wright ym. 2003, 136.) Ohjauksen merkitys opiskelijalle Ohjauksella edistetään opiskelijoiden oppimista silloin, kun ohjaus vastaa opiskelijoiden tarpeita, edistää tavoitteiden saavuttamista sekä mahdollistaa oppimisen ja kokemusten reflektoinnin. Keskeistä näiden toteutumiselle on ohjaajan ja opiskelijan tasavertainen yhteistyösuhde, jossa molemmat työskentelevät opiskelijan senhetkisen oppimisen edistämiseksi. (Heinonen 2004, 29-34; Munnukka 1997, 16.) Ohjauksen täytyy kannustaa opiskelijaa opintoihin liittyvän epävarmuuden sietämiseen ja itseohjautuvuuden kehittämiseen. Opiskelijalla on tarve saada tukea ja arvostusta tiedoilleen, taidoilleen ja itselleen yksilöllisesti osaavana ihmisenä. (Heinonen 2004, ) Laadukas harjoittelu edellyttää kahdenlaista ohjausta. Opiskelijan tulee saada ohjausta oppilaitoksessa niin, että hän saa harjoittelusta mahdollisimman paljon hyötyä omia oppimistavoitteitaan ajatellen. Toisaalta harjoittelun ohjauksen merkitys korostuu työpaikalla, sillä siellä opiskelija perehdytetään sen toimintaperiaatteisiin. (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 33.) Ohjaussuhteen onnistuminen lisää ja tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua ja sitoutumista ammattialan toimintaan (Heinonen 2004, 29; Kolehmainen & Kallinen 2004, 32). Ammatillinen kasvu on oppimisprosessi, jonka välityksellä hankitaan elämänuran aikana niitä tietoja, taitoja ja kykyjä, joita käyttämällä yksilö kykenee menestymään työelämässään. Ammatilliseen kasvuun kuuluu myös kyky osata vastata työssä kohdattaviin muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin. (Kolehmainen & Kallinen 2004, 19.)

13 Ohjatun harjoittelun merkitys opiskelijalle Tutkimukset ovat osoittaneet käytännön harjoittelulla olevan suuren merkityksen hoitajan taitojen oppimisessa (Salmela 2004, 125). Ohjattu harjoittelu on keskeinen osa oppimista ja sen avulla tutustutaan työelämään. Myös työpaikka pääsee tutustumaan opiskelijaan. Harjoittelussa pyritään ottamaan huomioon sekä opiskelijan että työpaikan tarpeet. Opiskelija saa henkilökohtaisen kontaktin todelliseen työhön. (Ruohotie ym. 2002, 186.) Harjoittelun aikana opiskelija voi myös tavata potilaat/asiakkaat ja heidän läheisensä sekä toimia moniammatillisessa yhteistyössä. Samalla hän oppii pohtimaan oppimaansa hoitotieteen perustalta sekä kohtaamaan ihmisiä. (Munnukka 1997, 11.) Harjoittelu kehittää itsetuntemusta ja itseluottamusta. Harjoittelulla on merkitystä opiskelijan urasuunnittelun kannalta, sillä hän vertailee kiinnostuksen kohteitaan ja hankkii uusinta tietoa eri mahdollisuuksista. Harjoittelu edistää opiskelijan työllistymistä valmistumisen jälkeen (Salonen 2007, 26.) Opiskelijoiden mukaan harjoittelu parantaa opiskelijoiden motivaatiota ja tehostaa opintojen etenemistä (Laadukas harjoittelu-käsikirja harjoittelun ohjaukseen ja työkokemuksen hyödyntämiseen, 2005, 5). Opiskelijat toivovat kuitenkin saavansa enemmän luottamusta, vastuuta ja vapautta itsensä toteuttamiseen koulutusyksikössä ja harjoittelupaikassa. Opiskelijat arvostavat harjoittelupaikan yhteistyötä sekä henkeä ja avointa ilmapiiriä, jossa he voivat ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan. (Heinonen 2004, ) Työyhteisö, jossa on hyvä ilmapiiri, jossa opiskelijoihin suhtaudutaan myönteisesti ja, jossa heidät kohdataan tulevina kollegoina, tukee opiskelijoiden oppimista (Tanskanen 2005). Opiskelijan omat kokemukset käytännön työstä ja alan asiantuntijoiden käsitykset opiskelijan osaamisesta vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten opiskelija itse tulkitsee oppimisen tarpeitaan ja minkä tiedon hän kokee tärkeäksi. Reflektiotaitoa pidetään yhtenä merkittävänä keinona opiskelijan oman tietoperustan rakentamisessa sekä itsenäisten ajattelutaitojen kehittämisessä. (Kauppi ym. 2003, 37.)

14 Opettajien osallistuminen harjoitteluun Opettajat ovat avainasemassa opetussuunnitelman kehittämisessä ja tästä syystä osaltaan vastuussa siitä, minkälaista hoitoa kansalaiset saavat ja miten se tulee vaikuttamaan heidän terveyteensä. Hoitajakoulutuksen tulee tuottaa sellaisia hoitajia, jotka ovat sekä teknisesti että vuorovaikutuksellisesti päteviä. Heidän taitojensa tulee perustua tutkittuun tietoon ja heidän tulee hahmottaa hoitamisen ilmiö käsitteellisesti ja pystyä käyttäämään tätä tietoa hyväkseen käytännön työssä. (Salmela 2004, 124.) Opettajan toiminta ja vastuu ohjatun harjoittelun aikana Opettajan tehtäväkuvaan kuuluu aktiivinen osallistuminen harjoittelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opettajan tehtävänä on selvittää ja ohjata opiskelijan työtehtävien tarkoituksenmukaisuutta oppimisen näkökulmasta. (Heinonen 2004, ) Harjoittelua ohjaavan opettajan tulisi perehdyttää opiskelijat harjoitteluun ja tukea heitä henkilökohtaisesti harjoittelutavoitteiden asettamiseksi (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 17). Opettajan tulisi vierailla säännöllisesti harjoittelupaikassa sekä pitää yhteyttä opiskelijan ja ohjaajan kanssa (Heinonen 2004, 20-21). Viime aikoina keskeiseksi osaksi ovat nousseet opettajan vastuu ja velvollisuudet opiskelijoiden harjoittelujakson aikana. Opettaja arvioi harjoitteluprosessissa koulutusyksikön työelämäyhteistyötä, opetuksen ammatillisia kehittämiskohteita ja informaatiotarpeita. Opettajan on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on harjoittelupaikan edellyttämät tiedot ja taidot ennen harjoittelujakson alkua. Opettajat osallistuvat ohjaukseen terveydenhuollon ammatillisen asiantuntemuksensa ja harjoittelun tavoitteiden mukaisesti. Heidän tulisi vastata siitä, että harjoittelun ohjaajalla on tiedot ammattikorkeakoulun koulutusohjelmasta ja opintokokonaisuudesta. (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 18; Kolehmainen ym. 2004, 33.)

15 Opettajan ja työelämän välinen yhteistyö Opettajan olisi toimittava säännöllisesti työntekijänä työelämässä sekä eräänlaisena tutkijana ja konsulttina, joka toimii ulkopuolisena asiantuntijana työyksiköissä. Opettajien tietotaitojen päivittäminen terveydenhuollon toiminta- ja hoitokäytännöissä on nimetty ammattikorkeakoulujen kehittämiskohteeksi vuonna (Heinonen 2004, ) Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on noussut kehittämisen kohteiksi. Tähän vaikuttavat muun muassa nopeat työelämän ja väestön ikärakenteen muutokset sekä tekniikan kehittyminen. (Harjoittelun kehittämishanke 2006, 5.) Tutkimuksen mukaan käytännön opetuksen ja ohjauksen tueksi tarvittaisiin oppilaitosten ja hoito-organisaatioiden yhteistyössä laadittuja toimintatapoja, jolloin harjoittelun laadun tavoitetaso, seuranta ja arviointi olisivat mahdollisia. (Tanskanen 2005, 14) Harjoittelu on opettajille oiva tapa luoda kontakteja työelämään ja samalla lisätä koulujen tutkimus- ja työelämäkontakteja. Opettajien ohjauksen tehostamisella harjoittelussa on useita positiivisia vaikutuksia, kuten opetuksen kehittäminen, koulutuksen ajan tasalla pysyminen sekä teoria-käytäntö-kuilun kaventaminen. Näin opettajien työelämäyhteydet ja käytännön työelämän ammattitaidot kehittyvät. Näiden lisäksi ammattikorkeakoulujärjestelmän ja -tutkintojen tunnettavuus lisääntyy. (Salonen 2007, 27.) Säästötoimenpiteiden vaikutus opettajien työnkuvaan Säästötoimenpiteet ovat johtaneet kontaktiopetuksen vähenemiseen, kuitenkaan hoitotoimenpiteisiin liittyviä kädentaitoja ja osaamista ei voi oppia itsenäisesti (Härkin 2000, 72). Kontaktituntien vähenemisen myötä opettajien on vaikea arvioida opiskelijoita. Opettajien arvioinnit opiskelijan hoitamisen taidoista selittyy ainoastaan heidän toteuttamansa opetuksen määrällä. Tämä edellyttäisi resurssien lisäämistä kontaktiopetukseen. (Salmela 2004, 123.) Usein nousee esiin huoli siitä, kiinnittävätkö opettajat tarpeeksi huomiota kliinisten taitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen (Munnukka 1997, 36). Myös opettajat tarvitsisivat lisää mahdollisuuksia työelämäjaksoihin, jotta he voisivat ajantasaistaa käytännön hoitotaitojansa sekä saada virikkeitä opetukseen (Salmela 2004, ). Suositeltavaa olisi,

16 12 että oppilaitokset käyttäisivät enemmän resursseja opettajien täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä käytännön työelämän perehtymiseen tukemiseen (Jaroma, 2000, 134). Tutkimusten mukaan opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden käsitykset poikkeavat osittain opettajien käsityksistä. Työelämän asiantuntijat ovat tyytymättömiä opiskelijoiden käytännön hoitotaitoihin, hoitotyön teknologian hallintaan, koulutuksen liialliseen teoreettisuuteen sekä käytännössä tarvittavien toimintojen heikkouteen. Opiskelijat kohdistavat kritiikin myös koulutuksen liikaan teoreettisuuteen. (Räisänen, 2002, 20; Härkin 2000, 65.) Sekä opiskelijat että opettajat ovat huolissaan lähiopetuksen määrän vähäisyydestä. Molemmat ovat sitä mieltä, että käytännön harjoittelulla on suuri merkitys taitojen oppimisessa. (Salmela 2004, 123.) 2.5 Ohjaajan merkitys ohjaussuhteessa Käytännönjakson ohjaajan on selvästi nähtävä, että opetus-oppimisprosessi on olennaiselta osaltaan ohjaajan ja opiskelijan keskinäinen vuorovaikutusprosessi (Kujala, 1997; Raustevon Wright ym. 2003, 230). Tämän vuorovaikutusprosessin merkityksen ymmärtäminen vaikuttaa hoitotyön ammatin sosiaalistumiseen enemmän kuin on ehkä ajateltukaan. Ohjaajalta edellytetään sekä tahtoa että halua antaa kuva ammatistaan omana persoonanaan. Niin opiskelijalla kuin ohjaajallakin on oltava kyky intensiiviseen yhteistyösuhteeseen, jossa syntyy tärkeitä toimintoja, jotka muun muassa tuottavat ammatin taitoja ja tuottavat opiskelijalle arvokonstruktion ammattia varten. (Kujala, 1997, 2.) Ohjaajan on kyettävä pitämään yllä ihmissuhdetaitoja sekä määrittämään ja pitämään päämääränä opetusjakson yleiset tavoitteet. Näitä tavoitteita hänen olisi lähestyttävä joustavin keinoin, opiskelijan senhetkisistä käsityksistä lähtien. (Rauste-von Wright ym. 2003, 230.) Opiskelijoiden oppiminen on tuloksellista, jos jokaiselle on nimetty omaohjaaja, joka on oman alansa ammattilainen (Kaartinen-Koutaniemi 2001, 18; Kujala, 1997, 64; Munnukka, 1997, 35 36; Salmela 2004, 35). Jokainen ohjaussuhde on erilainen, vaikka opiskelijan minimitavoitteet ovat samat ( Rauste-von Wright ym. 2003, 223; Peiponen, Koivisto, Muurinen, Rajalahti 2004, 86). Hoitajien koulutuksessa oppimisen tulee olla ohjattua, mutta opiskelija ei voi oppia, elleivät ohjaaja ja opettaja myös halua oppia samanaikaisesti. Har-

17 13 joittelun ohjaajalla on vastuu käytännöllisestä opetuksesta, tästä syystä heillä on kaksoistehtävä toisaalta hoitajana, toisaalta kouluttajana. (Munnukka, 1997, ) Ohjaajan rooli on todettu oppimisen kannalta merkittäväksi (Salmela 2004, 35). Etenkin harjoittelun alussa opiskelijat ovat hämmentyneitä, joten omaohjaajan rooli korostuu (Munnukka 1997, 34). Ohjausprosessin aikana ohjaaja toimii useissa rooleissa, kuten johtajana, ohjaajana, tarkkailijana, opettajana, arvioijana ja palautteen antajana. Nykyisin ohjaaja on kuuntelija, kyselijä, neuvoja sekä myös oppija. (Heinonen 2004, 30.) Hyvältä ohjaajalta edellytetään vuorovaikutustaitoja, persoonallista otetta sekä ohjaushalukkuutta ja taitoja (Räisänen 2002, 36). Ohjaajan tulee auttaa asettamaan opiskelijan oppimistavoitteita, valitsemaan hänen valmiuksiin sopivia tehtäviä ja tarvittaessa opettaa kädestä pitäen (Salmela 2004, 35). Ohjaajan tulee hallita se, mitä he vaativat opiskelijoilta ja heidän tulee myös toiminnallaan osoittaa sisäistäneensä humanistisen ihmiskäsityksen arvot (Räisänen. 2002, 36). Ohjaajien arvioinnit opiskelijoiden taidoista ovat jossain määrin riippuvaisia ohjaajan ohjausmotivaatiosta ja iästä. Korkean ohjausmotivaation omaavat ohjaajat arvioivat opiskelijan taitoja positiivisemmin kuin vähemmän motivoituneet. Iäkkäämmät ohjaajat taas arvioivat psykoemotionaalisiataitoja kriittisemmin kuin nuoremmat. (Salmela 2004, 123.) Ohjaajan tulisi antaa välitöntä palautetta opiskelijalle, sillä se vaikuttaa oleellisesti opiskelijan kehittymis- ja oppimisprosessiin sekä lisää opiskelijan itseluottamusta (Kaartinen- Koutaniemi 2001, 18; Salmela 2004, 35). Ohjaaja voi ohjata opiskelijaa paremmin ammatin oppimiseen sen mukaan, mitä tietoisempi hän on omasta osaamisestaan ja toimintansa taustalla olevasta ajattelusta. Ohjaajan täytyy olla läsnä ja auttaa opiskelijaa luottamalla tämän kykyyn kehittyä ja kasvaa. Ohjaajan tulee sitoutua ohjaamiseen eikä ainoastaan toimia vain tiedon jakajana. Hänen tulee myös arvostaa opiskelijoita oppijana ja toimia roolimallina. (Heinonen. 2004, 30,33; Räisänen 2002, 36.) Omaohjaajalla tulee olla aikaa varattuna ohjaukseen koko harjoitteluvaiheen ajan (Kujala, 1997, 64). Ohjaajan on tärkeä ohjata opiskelijaa teorian ja käytännön tietojen yhdistämiseen opiskelun kaikissa vaiheissa sekä kannustaa opiskelijoita muutokseen ja motivoitumiseen. Ohjauksella opiskelijaa voidaan opastaa ja auttaa itsensä kehittämiseen, omien pyrkimyksiensä tunnistamiseen ja itsenäisten ratkaisujen tekemiseen. Opiskelijalla on harjoittelun aikana ohjaajan tuki aina tarvittaessa. Lisäksi ohjaajan ja opiskelijan välinen hyvä suhde edistää

18 14 opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja hoitotyöhön sitoutumista. (Salonen 2006, 61, Räisänen 2002, 35.) Myös ohjauspaikka ja järjestelyt ovat yhteydessä ohjauksen hyödyllisyyteen. Opiskelijoiden oppimista, ohjaussuhteen toimivuutta ja ohjauksen onnistumista auttaa ohjaajan positiivinen asenne opiskelijaan, omaa työtään ja työyhteisöä sekä ohjaajana toimimista kohtaan. (Heinonen 2004, 34.) Ohjaussuhteen mahdolliset ongelmat Ohjaussuhde voi olla tuomittu epäonnistumaan. Jos käytännön opetus jakautuu liika rasitetulle henkilökunnalle, jäävät opiskelijat usein liian vähälle ohjaukselle. (Munnukka 1997, 36.) Ohjaajien mukaan opiskelijaohjauksen kuormittavuus on suurin ongelma ohjauksessa (Salmela 2004, 122). Ohjaajien yleisimmiksi ohjausmenetelmiksi ovat osoittautuneet opiskelijan tietoperustan lisääminen ja itsenäisen toiminnan tukeminen. Syynä tähän on juuri oppilaitosten lähiopetuksen supistaminen ja opetuksen vastuu siirtyy enenevästi ohjaajille. Pohtiva keskustelu hoitamisesta on vähemmän käytetty ohjausmenetelmä, vaikka ohjauksen tulisi olla käytännön kokemuksia reflektoiva prosessi. Reflektoinninn esteenä on ohjaajien työn kuormittavuus ja ajan puute. ( Salmela 2004, 114.) Ohjaajakoulutus Ammattikorkeakoulun edellytys olisi, että opiskelijoiden ohjauksesta vastaavat henkilöt olisivat suorittaneet harjoittelun ohjaajien peruskoulutuksen (Salonen 2006, 26, 28). Koulutus on osa työssäoppimisen tukiohjelmaa ja se on tarkoitettu lähinnä työpaikan asiantuntijoille ja työntekijöille, mutta siihen voi osallistua myös opettaja (Heinonen 2004, 35). Ohjauksen laatua voitaisiin kehittää lisäämällä ohjaajien lisäkoulutusta ainakin pedagogisen ja hoitotieteellisen tiedon käytön suhteen (Salmela 2004, 125). Oppilaitoksella on mahdollisuus vaatia ohjauksen hyvä laatu ja tarpeelliset resurssit, koska he maksavat laitoksille opiskelijoiden ohjauksesta (Munnukka 1997, 36).

19 15 Kaikki taitavatkaan työntekijät eivät ole ilman koulutusta välttämättä taitavia ohjaajia. Ohjaajien koulutuksessa ja ohjausvalmiuksissa on nykyään yleisesti puutteita. Heidän koulutustarpeensa vaihtelee yksittäisistä päivistä pitkäkestoisempiin ja laajempiin oppisisältöihin. Koulutuksen sisältöinä on tarjota opintoja ohjauksen vaativuuden ja vastuualueiden mukaisesti. Erityisen suuri lisäkoulutuksen tarve on ohjauksen tarpeellisimmista aiheista, kuten opetusmenetelmistä, ohjaajana toimimisesta ja arvioinneista. Keskeistä ohjaajan työssä on lisäksi ajankäytön hallinta ja jaksaminen. (Heinonen 2004, 35; Tanskanen 2005, 22.) Vuonna 2000 opetushallitus antoi työpaikkaohjaajien koulutusohjelman perusteet kahden opintoviikon laajuista ohjaajien koulutusta varten, joka järjestetään säännöllisesti yhdessä koulutusyksiköiden kanssa. Se on osa ohjaajan urakehitystä ja oman työn kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on kehittää ohjatun harjoittelun toteuttamista sekä parantaa työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. Koulutuksen aikana kliinistä osaamistaan ja ohjausvalmiuksiaan tulee ohjaajan reflektoida sekä vertaistensa kanssa että itsenäisesti. Harjoittelupaikkoihin tulisi luoda mentor-järjestelmä niin, että kokemattomammat ohjaajat saisivat kokeneemman ohjaajan osaamisen käyttöönsä. (Heinonen 2004, 35.) 2.6 Harjoittelupaikan laatukriteerit Harjoittelupaikka on oppimisympäristö opiskelijalle harjoittelun ajan. Harjoittelupaikka voi olla yritys, julkisyhteisö tai muu yhteisö, esimerkiksi järjestö. (Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työrengas, loppuraportti, 17.) Organisaatioille harjoittelu on rekrytointitapa, jolloin uuden työvoiman tarpeen tullessa organisaatiolla on mahdollisuus turvallisesti rekrytoida jo entuudestaan tuttu henkilö (Salonen 2007, 28). Suositusten tarkoituksena on tarjota sekä käytännöllistä että ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ohjauksesta harjoittelussa. Lisäksi tarkoituksena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita yhteistyöhön sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköiden kanssa harjoittelun arvioimisessa, toteuttamisessa ja kehittämisessä työelämän vaatimusten mukaisesti. (Heinonen 2004, 14.)

20 16 Viimeisimpien näkemysten mukaan ammattikorkeakoulujen ja harjoittelupaikkojen toimijoiden tulisi muodostaa verkostoituneita asiantuntijuuksia (Salonen 2007, 28). Suositusten kohderyhmänä ovat kaikki ne sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, jotka vastaavat opiskelijoiden harjoittelun järjestämisestä, organisoinnista, ohjauksesta, laadunvarmistuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Suositukset koskevat terveydenhuollon säänneltyjen ammattien tutkintoihin johtavaa koulutusta. Suosituksia voidaan soveltuvin osin käyttää myös sosiaali- ja terveysalan oppisopimuskoulutuksessa sekä näyttötutkinnoissa. Nämä suositukset koskevat sosiaali- ja terveysalan harjoittelujaksojen järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Harjoittelun toteutuksessa on keskeistä hyvä informaation vaihto ja tiedonkulku koulutus- ja toimintayksiköiden välillä, sekä opettajien osallistuminen harjoitteluun. Harjoittelupaikkojen valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että toiminta perustuu näyttöön ja moniammatilliseen yhteistyöhön. (Heinonen 2004, 14,22,40.)

21 17 3 TYÖTERVEYSHUOLTO OHJATUN HARJOITTELUN OPPIMISYMPÄRIS- TÖNÄ 3.1 Työterveyshuoltolaki Työterveyshuollolla tarkoitetaan työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä työ- ja toimintakykyä. (Luhtanen 2006; 123). Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet ja työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet siten, että työterveyshuolto voi sisällöltään parhaalla mahdollisella tavalla suunnata toimenpiteensä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn seurantaan ja tukemiseen koko työuran ajan. Työterveyshuoltolaissa määritellään työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat ja heiltä vaadittava koulutus ja pätevyys. Myös täydennyskoulutukseen osallistumisesta säädetään laissa. (Luhtanen 2002, 5; työterveyshuoltolaki 1383/2001.) Työterveyshuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöä, jolla on työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin taikka terveydenhoitajan pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus (Luhtanen 2006, 123). Työterveyshuollon asiantuntijalla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on fysioterapeutin tai psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian, ergonomian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta tai joilla on muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys (Luhtanen 2006, 123). Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä, työntekijöiden terveyttä sekä työyhteisön toimintaa. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita siten, kuin hyvän työterveyshuoltokäytän-

22 18 nön mukaisesti on tarpeen. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. (Ranta 2004, ) Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä (Luhtanen 2006, 123). 3.2 Työplus organisaationa Työplus on kuntayhtymän liikelaitos. Liikelaitosmuodossa tapahtuu päätöksenteko sekä liiketaloudellisten että demokraattisten periaatteiden mukaan. Kunnallisella liikelaitoksella on kannattavuusperusteinen liiketoiminta, kunnan muita toimintoja itsenäisempi asema kunnan talousarviossa sekä tilinpäätös ja erilliskirjanpito. Liikelaitoksen toiminnan tavoitteet määrittelevät kunnan tai kuntayhtymän valtuusto tai yksikkö, jolle valtuusto on antanut liikelaitoksen ohjauksen ja valvonnan toteuttamisen. Nämä huolehtivat myös tavoitteiden toteutumisesta. Liikelaitos huolehtii itse toimintansa kehittämisestä sekä kilpailukyvystä, tarpeellisista investoinneista ja henkilöstöhallinnosta. Vastuu tavoitteiden toteutumisen seurannasta kuntayhtymässä tai kunnassa ja raportointi liikelaitoksessa tulisi määritellä henkilökohtaisella tasolla. (Hurri 2004, 8-9.) Työplus on liikelaitos, jonka organisaation taustalla toimii kuntayhtymän hallitus. Johtokunnassa toimii työterveysjohtaja, jonka alaisina toimivat palvelupäällikkö sekä erityisasiantuntijat. Työplussan erityisasiantuntijoina on kuusi työterveyslääkäriä sekä kaksi työpsykologia. Palvelupäällikkö vastaa Työplussassa kahdestatoista työterveydenhoitajasta, kahdesta työfysioterapeutista, viidestä osastonsihteeristä sekä yhdestä lääkintävahtimestarista (Työplus 2007).

23 Työplussan tavoitteet Työplussan tavoitteena on tuottaa laadukasta palvelua. Tärkeää heille on henkilöstön tavoitettavuus, joustavuus, ystävällisyys sekä luotettavuus asiakaskontakteissa. Toimintojen yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden turvaaminen asiakkaalle on tärkeää. Asiakaskontakteissa on tärkeää objektiivisuus ja puolueettomuus sekä pyrkimys motivoivaan, positiiviseen ja luottamusta herättävään työotteeseen. Tavoitteena on tuottaa selkeät ohjeet työterveyshuollon toiminnasta asiakasyrityksille. (Työplus 2005.) Ammattitaidon ylläpito, oman erityisosaamisen ja kiinnostuksen tukeminen nähdään tärkeänä. Henkilöstön asiantuntijuutta edistetään koulutuksilla, jotka kehittävät työyhteisöä. Lisäksi Työplussassa hyödynnetään uutta tutkimustietoa sekä opetellaan moniammatillisuuden ja verkostoitumisen työtapoja. Tavoitteena on sitouttaa työntekijä organisaatioon. Työntekijöille pyritään takaamaan kilpailukykyiseltä tuntuva korvaus työstä sekä kiinteä tunne työyhteisöön kuulumisesta. (Työplus 2005.) Laadun jatkuvaa kehittämistä Työplussassa tuetaan tavoitetarkastelulla, sisäisellä koulutuksella, kehityskeskusteluilla sekä asiakaspalautteen hankkimisella ja hyödyntämisellä. Asennemuutoksella pyritään muutosvalmiuden lisäämiseen. Hankitaan tietoa elinkeinoelämän muutoksista ja ennakoidaan ne omassa toiminnassa. Tuetetaan esitemateriaalia ja päivitetään internet-sivu sekä huolehditaan niiden ajan tasalla pysymisestä. (Työplus 2005.) Työplussan toimintastrategia ja visio 2010 Työplussan toimintatapoja ohjaavat ihmisarvo, ammatillisuus ja turvallisuus. Kaikki arvot on käyty läpi asiakkaan, työyhteisön, talouden ja prosessien näkökulmista. Työplussan toimintatapoja ohjaa myös toimintastrategia, visio 2010, jonka mukaan Työplus tuottaa Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille kokonaisvaltaisia työterveyshuoltopalveluja asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Työplussan työhön sitoutunut moniammatillinen työyhteisö vastaa laadukkaasta ja hyvästä asiakaspalvelusta. (Työplus 2005.) Visio 2010 tavoitteena on asiakkaiden hoidon jatkuvuuden takaaminen ja tiedonsaannin turvaaminen. Taloudellisina tavoitteina Työplussalla on taata palveluiden oikea hinta-

24 20 laatusuhde sekä riittävien resurssien järjestäminen suhteessa toimintaan. Tavoitteena on keskittää toiminta niin, että painopiste on niillä palveluilla, joita kysytään. Visio 2010:een kuuluu henkilöstön näkökulmasta muun muassa työn kehittäminen ja huomion kiinnittäminen työssä jaksamiseen sekä työmäärään pitäminen kohtuullisena. Työilmapiiristä Työplusassa pyritään samaan avoin ja keskusteleva. Erilaiset prosessit kuuluvat osaltaan myös visio 2010:een. Näitä prosesseja ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset sekä päihdeasiakkaan palveluketjun kehittäminen Kokkolassa. (Työplus 2005.) Työplussan visiossa 2010 on huomioitu myös kriittiset menestystekijät, jotka on ajateltu sekä asiakaan että henkilöstön näkökulmasta ja talouden sekä prosessien kannalta. Asiakasnäkökulmasta niihin kuuluvat riittävät palvelut, joita mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä ja asiakaspalautteen avulla. Henkilöstön näkökulmasta katsottuna niihin kuuluvat hyvän työkyvyn turvaaminen, jota arvioidaan työssä jaksamiskyselyn ja esimiesalaiskeskusteluiden avulla Talouden osalta kriittisiin menestystekijöihin kuuluvat kustannustehokas toiminta, jota mitataan muun muassa talousarvion ja kuukausiraporttien avulla. Prosesseihin kuuluvat toimivat ja laadukkaat palvelut, joita mitataan muun muassa jonotusaika-kyselyillä. (Työplus 2005.) Työplussan visio 2010:een kuuluvat myös erilaiset kehittämishankkeet, joita ovat liikelaitostaminen sekä laadun tunnustusprosessi. Myös potilastietojen käyttöjärjestelmää tullaan kehittämään. (Työplus 2005.)

25 21 4 TEORIATIETOJEN JA KÄYTÄNNÖN YHTEENSOVITTAMINEN Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutukselle on viime aikoina kohdistettu suuria odotuksia ja vaatimuksia, sillä tulevilta työntekijöiltä edellytetään sekä teoreettista että käytännöllistä osaamista (Kauppi & Huttula 2003, 33). Keskeinen haaste opiskelijan ohjauksessa on teorian ja käytännön yhteensovittaminen. Siihen ei kuitenkaan ole löydetty ratkaisua. Opiskelijat ovat kokeneet koulutuksessa oppimassaan ja käytännön toiminnassa eroja. Tämä on huolettanut pitkään opettajia, käytännön työssä toimivia ja opiskelijoita. Tutkimukset osoittavat, että terveysalan opiskelijat suosivat etenkin oppimista harjoittelussa. (Heinonen 2004, 25; Salonen 2007, 26; Härkin 2000, 70; Kauppi ym. 2003, 34.) Teoriaopetuksessa painottuu se, että ennen harjoittelua opiskellaan harjoittelua koskevaa teoriatietoa ja harjoittelussa hyödynnetään teoriasta opittuja asioita. On todettu, että opiskelijan harjoittelussa hankittuja käytännön kokemuksia ei useinkaan hyödynnetä myöhemmissä opiskelun vaiheissa. Teoriaopiskelun ja harjoittelun erottaminen omiksi kokonaisuuksiksi on johtanut siihen, että opiskelija kokee ne irrallisiksi ja jopa toisistaan riippumattomaksi. (Kauppi ym. 2003, 34.) 4.1 Opiskelijoiden kokemuksia teoriatietojen ja käytännön yhteensovittamisesta Harjoittelun aikana opiskelijalla on mahdollisuus teoreettisten käsitteiden löytämiseen sekä hoitotyön käytännön ja teorian yhteyksien ymmärtämiseen (Munnukka, 1997, 11). Opiskelijat kokevat hoitotoiminnan perustuvan harjoittelupaikoilla lähinnä arkitietoon ja toiminnan taustalla oleva teoria jää opiskelijoille usein epäselväksi (Jaroma, 2000, 133 Räisänen 2002, 36). Tämä vahvistaa mielikuvaa työstä, joka perustuu hoitotoimenpiteiden suorittamiseen ja rutiininomaisiin käytäntöihin. Tästä syystä on tärkeää, että ohjaajat perustelevat ja selvittävät toimintansa perusteet opiskelijalle. (Räisänen 2006, 36.) Opiskelija joutuu opiskelemaan kahdessa eri ympäristössä: teoriaopinnoissa koululla ja harjoittelussa eri toimipisteissä. Kliinisessä oppimisympäristössä opiskelija sisäistää paremmin teoriaopetuksen hoitokulttuuria ja sosialistuu ammattiin. Opettajan antama roolimalli vaikuttaa opiskelijoihin koulutuksen alussa. Käytännön hoitotyöntekijöiden roolimal-

26 22 lit puolestaan vaikuttavat oppilaitosten antamia malleja enemmän koulutuksen loppuvaiheessa. (Räisänen 2002, 35.) 4.2 Teoriaopetuksen kehittäminen käytännönläheisemmäksi Härkinin tekemässä Pro gradu -tutkielmassa opiskelijat toivat esiin sen näkemyksen, että teoriatietojen yhdistäminen käytäntöön tuottaa ongelmia. Johtuuko tämä siitä, ettei teoriatietoa osata opettaa, vai siitä, ettei tätä hoidon teoriaa pystytä hyödyntämään käytännössä. Ongelmana voi olla myös ajattelumalli kahdesta erilaisesta työntekijästä: on niitä, jotka tietävät ja on niitä, jotka tekevät. Miten nämä asiat voitaisiin yhdistää hoitotyössä niin, että tulokseksi saataisiin itsenäisesti ajatteleva hoitotyönteorian perusteella toimiva hoitaja. (Härkin 2000, 70.) Opiskelu luokassa ja toisaalta käytännössä asiakas tai potilastyössä on erotettu omiksi vaiheikseen. Tästä syystä opiskelijat eivät välttämättä osaa käyttää tietoaan käytännön toiminnassa. (Kauppi ym. 2003, 34.) Salmelan mukaan teorian ja käytännön yhdistyminen edellyttää sekä teoriaopetuksen kehittämistä käytännönläheisemmäksi että käytännön harjoittelun ohjauksen kehittämistä enemmän hoitotieteelliseen teoriaan ja tutkimustietoon kytkeytyväksi (Salmela 2004, 125). Myös Kilpiäisen mukaan opettajien teoreettinen opettajuus on kehittynyt opiskelijoiden ja käytännön työelämän välisen integroitumisen esteeksi (Kilpiläinen 2003, 158).

27 23 5 TUOTEKEHITTELYPROJEKTI OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUSTAPANA 5.1 Projektin tausta Kokkolassa on kuusi työterveyshuollon laitosta, joilta työnantaja voi ostaa työterveyspalveluja. Näiden lisäksi isoilla työnantajilla on omat työterveyshuollot. Asiakasmäärältään suurin työterveyshuollon laitoksista on Työplus, jolla on asiakkaanaan noin 550 yritystä ja työntekijää. Projektin idea nousi esiin työelämän tarpeista ja alkuunpanijana oli Työplussan palvelupäällikkö. Työplussassa on havaittu, että he tarvitsevat kirjallista ohjeistusta ja materiaalia opiskelijaohjaukseen liittyen. 5.2 Projektin tarkoitus ja tavoitteet Projektin tarkoituksena on tuottaa opinnäytetyö tuotekehittelyprojektina opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet käsikirja työterveyshuolto Työplussaan. Käsikirja on suunnattu työntekijöille sekä siellä harjoittelun suorittaville opiskelijoille. Valmis käsikirja annetaan Työplussan käyttöön ja sitä jatkossa tullaan käyttämään sekä kirjallisena että sähköisenä versiona. Sähköinen versio on helppo pitää ajan tasalla, päivityksestä vastaa Työplus. Tämä käsikirja on projektimme tulostavoite, joka sisältää aineistoa opiskelijaohjauksen eri vaiheista, harjoittelujakson yleisistä ohjeista sekä Työplussan toimintatavoista ja organisaatiosta. Käsikirjan tavoitteena on kehittää opiskelijaohjausta ja edesauttaa opiskelijan harjoittelujakson tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös selkeyttää työpaikan ja oppimisjakson tavoitteiden ymmärtämistä ja hahmottamista. Selvitämme, kuinka opiskelijalle taataan mahdollisimman hyvä oppiminen harjoittelujakson aikana. Projektimme toiminnallisena tavoitteena on, että käsikirjaa hyödynnetään opiskelijan työterveyshuollon harjoittelujakson aikana Työplussassa. Käsikirja on suunnattu Työplussan henkilökunnalle sekä sinne tuleville terveydenhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoille.

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE 2016 Vastausprosentti: 50 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 42,4 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet 1. Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot