Hyvin kuuluu! Terästehdas tsemppasi: Koulutuskalenteri TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi NOSTA PUHEENAIHE PÖYDÄLLE: TAVOITETTAVISSA 24/7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvin kuuluu! Terästehdas tsemppasi: Koulutuskalenteri 2014. TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi NOSTA PUHEENAIHE PÖYDÄLLE: TAVOITETTAVISSA 24/7"

Transkriptio

1 MARS, MARS KURSSEILLE! OTA TALTEEN: Koulutuskalenteri 2014 NRO 1/ TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NOSTA PUHEENAIHE PÖYDÄLLE: TAVOITETTAVISSA 24/7 USKALTAAKO TYÖKAVERIA KOSKETTAA? TALVI TULI VIHDOINKIN TÖISSÄ TAIVASALLA 102 VUOTTA FAZERILLA LÄÄKÄRI OMASTA TAKAA TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi Terästehdas tsemppasi: Hyvin kuuluu!

2 Paljon tuttua ja toivottavasti riittävästi tuoreutta miten koet uudistuneen TTT-lehden, sen päätät Sinä, hyvä lukijamme. Kiitä tai moiti. Kerro, mistä Sinä haluaisit meidän kirjoittavan. Ota yhteyttä ja pidä meidät ajan tasalla. Entä joko tunnet TTT-Digin, myös palautekanavana meille toimitukseen? TTT-lehden uuden ulkoasun on suunnitellut ja toteuttanut Työterveyslaitoksen vastaava graafikko Ella Smeds. Helmikuussa uudistuu myös TTT-Digi. Merja Karjalainen Marja Sarkkinen Helinä Kujala TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSSIHTEERI Iris Poutanen Susanna Kaaja TOIMITUKSEN SIHTEERI TOIMITTAJA GRAAFIKKO PÄÄTOIMITTAJA, TYÖTERVEYSLAITOKSEN PÄÄJOHTAJA Ella Smeds Harri Vainio 2 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014 tttdigi.fi KUVAT JOUKO RYTKÖNEN, ELLA SMEDS JA THINKSTOCKPHOTOS Tervehdys toimituksesta!

3 Statiivi Uusi mallisto 2014 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tutustu malleihin kotisivuillamme Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08)

4 AMMATTITAPAHTUMA Helsinki toukokuuta 2014 Kolmatta kertaa järjestettävä yritysjohdolle, esimiehille ja HR-päättäjille suunnattu ammattitapahtuma. Kahden päivän tapahtumassa esillä on ideoita ja ratkaisuja johtamisen, henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Maksuton ammattitapahtuma Messukeskuksessa. Yhteistyökumppanit Samaan aikaan ICTexpo Lisätietoa tapahtumasta:

5 Missä jamassa on työterveys huolto, Harri Vainio? päätoimittajalta Tässä lehdessä sivuilla kerrotaan Fazerin 102-vuotisesta työterveyshuollosta. Ovatko yritysten omat työterveyshuollot katoavaa kansanperinnettä? Patruuna-ajatteluun kuului pitää huolta työntekijöistä työssä ja sen ulkopuolella. Nyt uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, joihin omia työterveyshuoltoja ei kannata perustaa. Palvelujen tarjoajia on julkisista palveluntuottajista liiketoimintaperiaattein toimiviin lääkäritaloihin. Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen mukaan työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon 91 prosentille palkansaajista. Millä tolalla työterveyshuolto on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä? Alle kymmenen hengen yrityksistä vain hieman yli 60 prosenttia on järjestänyt itselleen työterveyshuollon; maatalousyrittäjistä sen on tehnyt 55 ja muista yrittäjistä ainoastaan 48 prosenttia. Yksinyrittäjät kuuluvat työnantajayrittäjiä harvemmin työterveyshuollon piiriin. Miksi joissakin yrityksissä on kattavampi työterveyshuolto kuin toisissa? Työterveyshuolto maksaa keskimäärin 340 euroa vuodessa per henkilö. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista, ja sen kustannukset vaihtelevat kunnittain enemmän kuin lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon. Suurten kasvukeskusten ja -kuntien maksukykyiset työnantajat ovat valmiita panostamaan työterveyshuoltoon. Kun työntekijät halutaan saada työkykyisiksi, työterveyshuollon kulut ovat pieni siivu henkilöstömenoista. Isoilla työpaikoilla panostetaan työterveyshuoltoon myös siksi, että se voi säästää sairauslomakuluista ja eläkemaksuista. Onko työterveyshuoltofirmoille kannattavampaa hoitaa sairauksia kuin ehkäistä niitä? Nyt työterveyshuollossa painottuu sairauksien hoito. Kela-korvauksilla on vipuvaikutusta asiaan. Vuonna 2010 Kela-korvauksia maksettiin ehkäisevän terveydenhuollon kuluista prosenttia, enimmillään noin 152 euroa henkilöä kohden. Sairaanhoidon kuluista korvattiin 50 prosenttia, enimmillään 229 euroa per henkilö. Kelan korvausluokkia ja niiden kustannuskattoja on arvioitava uudelleen, jos ehkäisevät palvelut halutaan nostaa työ terveyshuollon keskeiseksi sisällöksi vaarantamatta sairaanhoitoa. Arkkiatri Risto Pelkosen mukaan lääkärin on oltava nöyrä ja rohkea. Millainen on hyvä työterveyslääkäri? Terveyden puolueettomana asiantuntijana hän ei ole kenenkään lääkäri. Sairaita hoitaessaan hän on potilaansa oma lääkäri, noudattaa lääkäriaseman kanssa tehtyjä sopimuksia ja vastaa niiden moraalista. Hän kuuntelee, mitä yhtiön johto odottaa, mutta toimii työntekijöiden terveyden ehdoilla. Nyt työterveyshuollossa painottuu sairauk sien hoito. Mitä sinä haluaisit kysyä Työterveyslaitoksen pääjohtajalta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Toimitus Posti- ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Puh (vaihde) Faksi Sähköposti: Internet: Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh Toimitussihteerit Helinä Kujala puh Marja Sarkkinen puh Toimittaja Susanna Kaaja puh Graafikko Ella Smeds puh Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh Ilmoitukset Raija Korpi puh Iris Poutanen puh Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki Puh /rekisteri Faksi Sähköposti: Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset io Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh Sähköposti: Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./ttl, Rauno Toivonen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/Länsi- ja Sisä- Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija Työterveyslaitos 44. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki (LT 2013) Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO SERTIFIOITU ORGANISAATIO Painotuote

6 Sisällys 1/ Tervehdys toimituksesta! 5 Päätoimittajalta 7 TTT-Ajassa 11 Kova juttu: Tavoitettavissa 24/7? 12 Lukijoilta TTT-Henkilö: Tom Häggblom TTT-lehden julistekisa ratkesi! JYRKI NIKKILÄ KUVASI KANTEEN PROSESSINHOITAJA PASI LIUKON TORNION TERÄSTEHTAASTA. Ilmailussa ei voi koskaan tulla valmiiksi. Tom Häggblom, s. 14 Onko halailu sallittua työpaikalla? s Mitä tehdä, kun työkaveri haisee viinalle? s Outokumpu tehosti kuulonsuojausta. s x työtä talvisäässä Kunnon varusteissa tarkenee. 24 Lisää hellyyttä! Kosketus voi tiivistää yhteishenkeä. 26 TTT-Blogisti Minna Janhonen Seisominen koukuttaa 28 Hyviä yhteistyössä Fazer arvostaa omaa työterveyshuoltoa. 31 Terveydeksi Uniapnea jää usein toteamatta x Puutu rohkeasti Päihtyneen suojelu on karhunpalvelus. 36 Melua vastaan Terästehdas satsaa suojainten valintaan. 40 Valtuutetuilla riittää työsarkaa Työsuojelun asialla tehtaassa. 42 Teollisuudessa sattuu Vaarassa ovat sormet ja silmät. JYRKI NIKKILÄ 43 Tapaturmainen kuolema Mikä johtaa trukkiturmiin? 44 Katse kohti työympäristöä Avuksi Elmeri, Tuttava tai 5S. 46 Lukuvinkit 47 Työssä & vapaalla Näyttelijä Olavi Saaristo Meluvammojen suuri määrä hätkähdytti Tornion terästehtaassa, s Äänestä parasta 50 Tilauskortti ja hinnasto 51 Ensi numerossa 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014 ISSNL ISSN ISSN

7 ELLA HUTTUNEN, 16, OPISKELIJA OPISKELEN KOSMETOLOGIKSI Suomen Kosmetologien Yhdistyksen opistossa Helsingissä. Olen pienestä asti tykännyt pitää itsestäni ja ulkonäöstäni huolta, ja nautin myös hoitojen tekemisestä muille. Etenkin vanhukset ovat hellyttäviä asiakkaita, he ovat aina niin tyytyväisiä palveluun. Kuuden vuoden päästä toivon pyörittäväni omaa yritystä. Olisi myös hienoa, jos voisin perustaa yrityksen ulkomaille. Tässä sarjassa eri-ikäiset ihmiset kertovat, miltä työelämä näyttää heidän näkökulmastaan vuonna TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA ANNA DAMMERT Kerro omat ideasi työ elämän kehittä miseksi: tyoelama2020.fi >Työpaikoille >Anna kehitysideasi 7 Ajassa 12 Lukijoilta 14 Henkilö: Tom Häggblom 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7

8 ttt-ajassa Nyt puhuttavat kemikaalit, urheiluvalmentajien uupumus, luovuus, KOONNUT MARJA SARKKINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS JA HAASTATELTUJEN KUVA-ARKISTOT Tutustu Kemikaalivihiin! Käytännön asiaa kemikaaleista KEMIKAALIVIHI on vapaamuotoinen verkosto kaikille, jotka tarvitsevat tietoa kemikaalien turvallisesta käsittelystä työpaikalla. Verkosto tarjoaa työkaluja, hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuden verkottua muiden yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Näkyvin osa Kemikaalivihiä on verkkosivusto, jota ylläpitävät Työterveyslaitoksen asiantuntijat. Sivuilta löytyy muun muassa tietoa kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista ja testi, jonka avulla saa käsityksen siitä, millä tolalla työpaikan kemikaaliasiat ovat. Tutustu verkostoon: MS Syöpävaaraa työpaikoilla SYÖPÄVAARALLISILLE AINEILLE altistui työssään noin henkeä vuonna Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 700:lla. Arseenille altistuneiden määrä lähes tuplaantui: heitä oli vuonna 2011 noin Uusia arseenille altistuvia ammattiryhmiä olivat muun muassa kaivos- ja louhostyöntekijät sekä geologit. Myös polysyklisille aromaattisille hiili vedyille eli PAH-yhdisteille altistui aiempaa useampi. Yleisimpiä syöpäsairaudelle altistavia aineita ovat jo pitkään olleet kromaatit ja nikkeli. Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ASA-katsaukseen. HK Uupumus uhkaa valmentajia JOKA NELJÄS URHEILUVALMENTAJA kokee työuupumusta ja vajaa kolmannes uupumusasteista väsymystä, paljastaa tuore väitöstutkimus. Psykologian lisensiaatti Satu Kasken tutkimukseen osallistui liki 500 valmentajaa, joista suurin osa toimi SM- tai maajoukkuetasolla. Päätoimiset valmentajat ovat uupuneempia kuin oman työnsä ohessa valmentavat. Toisaalta moni koutsi kokee myös työn imua. Hyvinvoinnin tukemiseksi Kaski suosittelee valmentajien tehtäväkentän rajaamista ja psykologisen tiedon hyödyntämistä urheiluorganisaatioissa. HK UUTISIA ULKOMAILTA: KUUNTELE, HYVÄKSY JA IDEOI LUOVALLE, uusia ratkaisuja löytävälle työporukalle on tunnusomaista, että sen jäsenet kuuntelevat toisiaan. Aidon kuuntelemisen sijasta moni meistä kuitenkin keskittyy vain siihen, mitä ajatuksia keskustelukumppanin puhe herättää ja mitä itse sanoisi seuraavaksi. Ruotsalaisen luovuuskouluttajan Bengt Renanderin mukaan kuunteleminen on yksi tapa herätellä luovuutta. Luovaan yhteistyöhön virittää myös hyväksyvä suhtautuminen muihin. Samalla voi opetella suhtautumaan lempeästi itseensäkin. Liiallinen itsekritiikki estää uudenlaisen ajattelun. Renander sanoo, että monet pitävät itseään mitättöminä ja pelkäävät sen paljastuvan muillekin. Tällainen pelko pitää ihmisen varuillaan esimerkiksi ideointipalaverissa. Kannattaa tiedostaa, että kyse on vain omista ajatuksista ei todellisuudesta. Paras keino luovuuden lisäämiseksi on meditointi: Meditointitaidon kehittämisestä on hyötyä koko elämän ajan, Renander sanoo. Renanderia oli haastateltu ruotsalaiseen Arbetarskydd-lehteen 11/2013. MS 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

9 työsuojelupäälliköt ja ilmankostuttimet... ttt-ajassa Lisää Duunitohtorin neuvoja: Onko kostutin bakteeripesäke? Talvella toimiston ilma on tosi kuivaa tehokkaan ilmastoinnin takia. Olisiko ilmankostutin hyvä idea vai hirveä bakteeripesäke? - Kuivis Moisio luotsaa päälliköitä Työsuojelupäälliköiden puheenjohtaja Petri Moisio listasi asiat, joihin hän haluaa vaikuttaa. PETRI MOISIO aloitti tämän vuoden alussa Työsuojelupäälliköt ry:n puheenjohtajana. Hänen työpaikkansa on Turussa STX Finladilla, qhse- ja riskienhallintapäällikkönä. Kirjainyhdistelmä qhse tulee sanoista quality (laatu), health (terveys), safety (turvallisuus) ja environment (ympäristö). Työsuojelupäälliköiden yhdistykseen kuuluu noin 700 jäsentä. Näihin asioihin uusi puheenjohtaja haluaa vaikuttaa: Nuorten jäsentemme aktivoiminen ja saaminen mukaan yhteisiin tapahtumiin ja neuvottelupäiviin. Osallistumalla uudet jäsenet saavat rakennettua ympärilleen vahvan asiantuntijaverkoston, johon on helppo ottaa yhteyttä silloin, kun omassa työssä tulee eteen haastava paikka tai ennen kokematon tilanne. Yhteistyön lisääminen Kunnalliset työsuojelupäälliköt ry:n kanssa, jos heillä on siihen halukkuutta. Suomi on pieni maa, ja meillä molemmilla on jäseniä rajallinen määrä. On järkevää välttää päällekkäisyyksiä ja tehdä tehokkaasti yhteistyötä. Jo nyt aktiivista yhteistyötä monien tahojen viranomaisten, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton, Työsuojelurahaston, vakuutusyhtiöiden kanssa kehitetään edelleen. Pyrimme olemaan käytettävissä siellä, missä mielipiteitämme kysytään ja meitä ollaan valmiita kuuntelemaan. Muitakin eteenpäin vietäviä asioita on, kuten työsuojelupäälliköiden ammatillisen osaamisen kehittäminen ja siinä esimerkiksi pätevyyskoulutukset ja kansainväliset vertailtavuudet. Tilanteet työelämässä muuttuvat koko ajan, ja meidän pitää olla valmiita suuntaamaan omaa tekemistämme muutosten mukaan. MK Lisää tietoa: SISÄILMAA VOIDAAN KOSTUTTAA ilmastointikoneessa olevalla tai huonekohtaisella kostuttimella. Energiansäästön ja hygienian vuoksi työpaikkarakennusten ilmastointikoneissa ei yleensä käytetä kostutusta. Ilmankostuttimen hygieniasta on huolehdittava, jotta mikrobeille ei anneta kasvumahdollisuuksia. Ilmastointikoneissa on käytetty ilman kostutukseen sumutus-, haihdutus- ja höyrykostutinta. Sumutuskostuttimessa vesi hajotetaan pieniksi pisaroiksi ilmaan. Ilmavirtaan sumutettu vesi ottaa olomuodonmuutokseen tarvitsemansa lämpöenergian virtaavasta ilmasta. Jos sumutuskammion pohjalle jää seisomaan vettä, se tarjoaa erinomaiset kasvuolot mikrobeille. Talotekniikan rakentamisen laatuvaatimuksissa mainitaan, että hygieniasyistä sumutuskostutusta ei käytetä ilman pakottavaa syytä. Haihdutuskostuttimen vesi ja rakenne tarjoa vat hyvät kasvumahdollisuudet mikrobeille. Haihdutuskostuttimesta mikrobit eivät kuitenkaan siirry ilmaan yhtä helposti kuin sumuttavasta kostuttimesta. Ilmastointikoneessa kannattaa käyttää vain höyrykostutinta. Siinä kostutettavaan ilmaan sekoitetaan höyryä, joka sisältää runsaasti lämpöenergiaa. Korkean lämpötilan vuoksi höyrykostuttimesta ei siirry ilmaan biologisia epäpuhtauksia. On kuitenkin varmistettava, ettei höyry tiivisty kanaviston pinnalle. Mitään mikrobikasvua estäviä aineita ei kannata lisätä kostutinjärjestelmään. Kostutinjärjestelmän lisäksi myös huonekohtainen, höyrystävä ilmankostutin on ihan hyvä ratkaisu pakkasjaksoilla. Ilmankostuttimen veden täytyy pysyä puhtaana. Esimerkiksi tuloilmajärjestelmän meluntorjuntarakenteista irtaantuvat mineraalikuidut saattavat aiheuttaa silmissä ja ylähengitysteissä ärsytysoireita, joita luullaan kuivan ilman aiheuttamiksi. Teknologiajohtaja Rauno Holopainen ja työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, Työterveyslaitos 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9

10 ttt-ajassa...niin myös ihannetyöntekijä ja hyvät lupaukset. Vastoinkäymisiä kohdatessasi mielesi ja tapasi luovat joko esteitä tai siltoja paremmalle tulevaisuudelle. Traumapsykoterapeutti Soili Poijula Kotilääkäri-lehdessä 1/2014 Palvelukseen halutaan työntekijä joka joustaa, kestää stressiä ja haluaa oppia uutta. TÄYSIN AMMATTITAITOINEN AUTONASENTAJA saa toimen tehtaallamme. Kahden huoneen asunto voidaan järjestää. Tämä ilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa syksyllä Vielä ja 1950-luvuilla työpaikkailmoituksissa esiintyi täysin pätevä työntekijä, jonka päätavoitteena oli elannon hankkiminen. Pätevyys tarkoitti teknisiä taitoja ja kokemusta. Seuraavien vuosikymmenten ilmoituksissa korostuivat työpaikan ihmissuhteet ja työn sisältö. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa Työterveyslaitoksen tutkija Pekka Varje kävi läpi yli Helsingin Sanomien työpaikkailmoitusta vuosilta Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvat vaatimukset kasvoivat 1970-luvulta 1990-luvulle. Tulosvastuu ei sallinut paikalleen jämähtämistä, joten täysin pätevä ei enää riittänyt, Varje sanoo. Työnantajat tarjosivat kilvan mielekästä työtä viihtyisässä seurassa työntekijöille, jotka tulivat kehittämään itseään luvulle siirryttäessä ilmoitukset alkoivat vaikuttaa mainoksilta ja ihannetyöntekijä pyrki huippusuorituksiin. Nykyajan ihannetyöntekijä on joustava, tuottava ja luova. Hän sietää stressiä ja oppii uutta. MS 6/ vuotiaista OECDmaiden kansalaisista on työelämässä. Lähde: Pensions at a Glance katsaus Lupaa hyvää itsellesi Parempi olo voi lähteä pienistä teoista: Päätä, mihin aikaan aiot lähteä töistä. Pidä päätöksestäsi kiinni varsinkin, jos helposti jäät vielä hetkeksi. Sano joka päivä jotain myönteistä työkavereillesi. Se voi olla pelkkä kiitos tai kannustavaan sävyyn alkava sähköpostiviesti. Syö lounas tai juo päiväkahvit porukassa se katkaisee pinnistelyn. Varaa päivittäin vartti itsellesi: joogaa, venyttele, lue, kävele ulkona, nauti rauhassa kuppi kahvia. Älä ratko samalla työhön liittyviä asioita äläkä pohdi ongelmia. Ennen kotiin lähtöä tee lista, mitkä ovat huomisen tai ainakin aamun tärkeimmät tehtävät. Pystyt jättämään työt töihin, ja saat aamulla hommista nopeasti kiinni. Älä siirrä asioita turhaan. Tee heti ne, jotka vievät vain pari minuuttia. Mieti, kannattaako jotain asiaa tehdä ollenkaan. Entä voiko jonkin tehdä vähän kevyemmin, heti? Kiitä itseäsi jokaisen päivän päätteeksi: Tänään tein sen ja sen. Voi vitsi, olenpa saanut paljon aikaan! Mene riittävän aikaisin nukkumaan. Virkeänä jaksat paremmin. MK 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

11 MITEN TEILLÄ? OTA KANTAA: tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta kova juttu Tavoitettavissa 24/7? Vaarantuuko palautuminen, kun on aina töissä? Vai onko vain etu, että töitä voi tehdä silloin, kun huvittaa vaikka yöllä? TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVITUS HENNA RYYNÄNEN TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMINEN on uusi, huono keksintö. Ihminen saa syntyessään vain yhden elämän, ei erillistä työelämää ja erillistä vapaaelämää. Näin kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa toimittaja, työelämän parantaja Pekka Seppänen viime vuoden elokuussa. Lukijat kommentoivat tekstiä runsaasti, muun muassa näin: Eipä tainnut omilla vanhemmillani olla olemassakaan sellaisia sanoja kuin työaika, vapaa-aika, viihde ja ajanviete. Ei sellaisille sanoille ollut tarvetta. Kritisoijiakin löytyi: Pitääkseen oman mielenterveytensä on elämä jaettava työhön ja vapaa-aikaan, eikä näitä kahta voi sekoittaa. Työn ja vapaan rajaaminen puhuttaa erityisesti asiantuntijatehtävissä. Ylempien toimihenkilöiden (YTN) selvityksen mukaan kuusi kymmenestä ylemmästä toimihenkilöstä sanoo, että hänen tulee olla tavoitettavissa normaalin työajan ulkopuolella. Kolme neljästä saa lomallaan työhön liittyviä yhteydenottoja ainakin silloin tällöin. Lähes joka toiseen ollaan työasioissa yhteydessä iltaisin. Enemmän kuin joka kymmenes pitää työmääräänsä jatkuvasti liian suurena ja liki puolet ajoittain liian suurena. LOPPUUN PALAMISTA EHKÄISEE tutkimusten mukaan tehokkaasti se, että pystyy vaikuttamaan omaan työtaakkaansa. Moni pikkulapsen vanhempi kiittelee työnantajaansa siitä, että voi lähteä töistä ajoissa. Sitten työtä on helppo jatkaa illalla kotona. Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholm huomauttaa, että vaikka sopiva määrä stressiä ei ole haitaksi, jatkuvasti ylimitoitetut vaatimukset ja työn hallitsemattomuus ovat haitallisen työstressin perusainekset. Viikkoja tai kuukausia kestänyt stressi näkyy uniongelmina, uupumuksena, suorituskyvyn heikkenemisenä, jopa työtapaturmina. Jos stressi vain jatkuu, seurauksena voi olla ylipainoa, sydänja verisuonisairauksia sekä masennusta. KESÄKUUSSA 2013 VOIMAAN TULLEEN työturvallisuuslain muutoksen myötä työaika on otettava entistä vahvemmin mukaan työn vaarojen arviointiin. Lain mukaan työnantajan on varmistettava, että työntekijöillä on riittävästi aikaa palautua töistä. On yrityksiä, joissa palautumisen tärkeys tiedostetaan. Yksi pisimmälle viedyistä esimerkeistä lienee saksalainen Volkswagen. Talouslehti Financial Times uutisoi pari vuotta sitten, että yrityksen työntekijöiden työsähköpostit katkaistaan matkapuhelimissa vuoron loputtua. Suomessa käytössä on lievempiä keinoja. Työpaikalla voidaan esimerkiksi yhdessä päättää, että sähköposteja ei Jos pomo lähettää viestejä yömyöhään, niihin on vaikea olla vastaamatta. lähetetä enää iltakuuden jälkeen. Esimiehen esimerkki on tärkeä. Jos pomo lähettää viestejä yömyöhään, voi työntekijän olla vaikea olla niihin vastaamatta. KYSE ON MYÖS EUROISTA. Ekonomiliitto on laskenut, että henkilö, joka tienaa euroa kuukaudessa ja tekee 30-vuotiaasta asti kolme tuntia ylitöitä joka viikko, on 65-vuotiaana menettänyt euron bruttoansiot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Työolobarometrin mukaan ylitöitä teki vuonna 2012 noin 60 prosenttia työntekijöistä. Korvauksetta ylitöitä teki useampi kuin joka kymmenes. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11

12 lukijoilta Mikä kansi saa äänesi? Mikä vuoden 2013 kansista oli sinun mielestäsi ylitse muiden? Ehdit vielä vaikuttaa ja osallistua kolmen valinnaisen kirjan arvontaan. Äänestysaika päättyy perjantaina 31. tammikuuta. Yli 400 lukijaa on jo kertonut mielipiteensä. Johdossa on kakkosnumeron kansi. Siinä Mr Työn Imu, vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta ui avannossa. Äänestäjät ovat perustelleet valintaansa esimerkiksi näin: Hyistä hurmaa! Virkeän erilainen. Hauska ja vauhdikas. Paras fiiliksen luoja. Uimarin näkeminen saa hyvälle tuulelle. Puhutteleva, suorastaan huudahtava kuva! Kyllä lämmitti avantouimarin sydäntä. Toiseksi eniten ääniä on tähän mennessä kerännyt nelosnumeron kansi, jonka kuvassa on toimittaja Maria Friman. Tämän kannen valintaa on perusteltu näin: Selkeä ja rauhoittava. Tasapainoinen kokonaisuus. Hyväntuulinen. Yksinkertaisen kaunis. Houkuttelevimmat otsikot. Kolmantena on viitosnumeron kansi, jonka kuvassa Pfizerin tiimiläiset pitävät kävely kokousta. Äänestäjien mielestä kansi on dynaaminen, rento, leppoisa ja iloinen. Kannessa on yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen fiilistä. Äänestystulos ja palkintojen voittajat kerrotaan TTT-Digissä viikolla 6. Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia verkossa: >Osallistu >Anna palautetta sähköpostitse: kirjeitse: Lukijoilta, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Äänestä parasta kantta: tttdigi.fi >Osallistu >Kansiäänestys Kemikaaliturvallisuuden Start & Go - työpaikan kemikaaliriskit hallintaan luotettavasti ja helposti Start & Go (4 h) sisältää: Työpaikkahavainnoinnin ja asiantuntijakonsultaation Alustavan kemikaaliriskien ja -turvallisuuden arvioinnin Opastusta Stoffenmanagerin käyttöön ja hyödyntämiseen Yhteenvedon käynnistä Hinta: 1290 (+ alv.24 %) Hintaan lisätään tarvittaessa matkakustannukset. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. > Kemikaaliturvallisuus > Kemikaaliturvallisuuden Start & Go Lisätietoja: tai Niina Kallio ,

13 NAPAKAT & NASEVAT PALAUTETTA NUMEROSTA 6 7/2013 MINUA ILAHDUTTI ravitsemusterapeutti Anette Palssan käytännöllinen ja realistinen suhtautuminen syömiseen ja laihduttamiseen. lukijoilta Äänestä tämän numeron paras juttu, s. 49 Ilmoita TTT-lehdessä ja TTT-Digissä! Lue takakannesta, miksi se kannattaa. Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie Nivala Puh Fax turvakilvet.fi MUISTIMME ON TARINALLINEN -jutussa annettiin hauskasti vinkkejä muistaa asioita. Työskentelen vanhusten kanssa. Uskon näistä vinkeistä olevan todellista käytännön hyötyä ja vielä mukavalla tavalla. TYÖSTÄÄN JA VAPAA-AJASTAAN kertonut maatalousyrittäjä Terho Häkkinen oli mielenkiintoinen tapaus! PIDIN ENITEN jutusta Rehellisyys häikäisi. Alkoholismi on niin yleistä. Jos ihmiset tietäisivät AA:sta jo ennen kuin heille tulee ongelmia alkoholin kanssa, heidän olisi helpompi hakea apua, kun sitä oikeasti tarvitsevat. MONTA TIETÄ OSAAJAKSI -juttu pani minut miettimään omia tapojani oppia. Oppiminen ja uuden keksiminen ovat isoja asioita. Paljolti niistä riippuu, voitetaanko talouden haasteet ja alkaako vienti vetää. Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Hyvinvoiva työyhteisö Työterveyslaitos - Ikävoimaa työhön valmennus Helsinki Työhyvinvoinnin johtaminen Helsinki Turvallinen työympäristö Riskien arviointi työpaikalla Tampere Lappeenranta Helsinki Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Helsinki Toimiva työsuojelu Työsuojelupäällikön perustieto Rokua Helsinki Tammela Työsuojeluvaltuutetun perustieto Rokua Tammela Vaikuttava työterveyshuolto Liikettä työpäivään - vähemmän istumista! Helsinki Kyselyt työterveyshuollon työvälineenä Helsinki Lisätietoja: p Kysy myös tilauskoulutuksia!

14 ttt-henkilö Valmiina lähtöön Mitä yhteistä on Mongolialla, Cessnalla, reikäjuustolla ja tsunamilla? Ainakin sairaanhoitaja Tom Häggblomin halu auttaa. TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVAT PERTTI NISONEN JA MERJA KARJALAINEN kahden ja puolen tunnin vuoristorata, Tom Häggblom toteaa yhdeksänpaikkaisen Cessna Grand Caravanin rullattua mongolialaisen Mandalgobin ruohokentälle. Tälle lentokentälle koneita laskeutuu noin kerran vuodessa, ja mekin vain siksi, että emme ehtisi pääkaupunkiin Ulan-Batoriin ennen pimeää. Koneen kanadalaista lentäjää ja Tom Häggblomia lukuun ottamatta taukoamaton turbulenssi on saanut meidän muiden matkustajien kasvot kalpeiksi. Cessna on puskenut pilvien alla saderintamaa väistellen 150 metrin korkeudessa noin 300 kilometrin matkan Baruun-Urtista länteen. Ajoittain ilmassa tuijailee lumihiutaleita. Lentopahoinvointia voi yrittää välttää katsomalla sitkeästi horisonttiin. Tosin on eri asia istua matkustajana kuin lentää itse, kyytiläisenä tällä kertaa ollut Häggblom myöntää. Matkamme Ulan-Batoriin voi jatkua vasta aamun valjettua ja sään selkiinnyttyä. Vapaaehtoisena Mongoliaan Mongoliaan Tom Häggblomin vei viime lokakuussa kehitysyhteistyö, jossa hän toimi kouluttajana. Viikon aikana yhteensä liki 60 mongolialaista lääkäriä kolmella paikkakunnalla sai elämänsä ensimmäisen kerran opastusta potilaslentoihin: Miten olosuhteet ilmassa poikkeavat maanpinnasta? Kuinka paljon lisähappea potilas saattaa tarvita lennon aikana? Miten hänet kuljetetaan paareilla 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

15 ttt-henkilö TOM HÄGGBLOM, 46 KOULUTUS: Sairaanhoitaja, ansiolentäjä TYÖ: Kliininen johtaja (clinical manager) terveydenhuollon laitteita valmistavassa GE Healthcaren Suomen-yksikössä. Saman yrityksen palve luksessa yli 20 vuotta (ennen vuoden 2003 yrityskauppaa työnantajana Instrumentarium). KOTIPAIKKA: Vantaa HARRASTUKSET: Ilmailu, kesämökkeily, reilun vuoden ikäisen novascotiannoutajan eli tollerin koulutta minen hypo-koiraksi. Hypo-koira tunnistaa ihmisen verensokerin muutokset. PERHE: Kätilönä työskentelevä vaimo, 20-vuotiaat tyttö ja poika, 14-vuotias poika ja 11-vuotias tyttö lentokoneeseen? Lääkärit myös joutuivat arvioimaan kokonaisuutta: mikä on potilaan kunto, missä ajassa lentäjä ja lentokone saadaan hänen luokseen ja kauan ko ambulanssilla kuluu aikaa lentokentältä sairaalaan? Joskus on hyväksyttävä sekin, että kaikkia ei voi pelastaa. Kouluttajana Tom Häggblom saattoi tukeutua taustoihinsa: hän on sairaanhoitaja ja ansiolentäjä, hänellä on kokemusta potilaslennoista, ja lisäksi hän kuuluu MAF Suomen (Mission Aviation Fellowship) hallitukseen. Kansainvälinen lähetyslentojärjestö MAF toimii yli 30 maassa tarjoten lento- ja tietoliikenneyhteyksiä lähetys-, avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestöille. Nyt MAF Suomi oli järjestämässä potilassiirtokoulutusta mongolialaislääkäreille; rahoitus tuli Suomen ulkoministeriöltä ja vapaaehtoisilta lahjoittajilta. Koulutus jatkuu tänä ja ensi vuonna, mutta vielä ei ole päätetty miten. Joskus on hyvä ksyttävä sekin, että kaikkia ei voi pelastaa. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15

16 Kriisitilanteessa ihmisillä on taipumus kanavoida surua tekemällä sitä, mitä he osaavat. Mutta mikä sai Häggblomin lähtemään tälle koulutuskeikalle, omalla lomallaan? Kaksi vuotta sitten pohdimme, millaista kehitysyhteistyötä voisimme tehdä MAF:n puitteissa. Sain kuulla, miten vähällä kokemuksella lääkärit Mongoliassa osallistuvat potilaslennoille. Syntyi ajatus, että voisimme auttaa maaseudun asukkaita pääsemään nopeammin hoitoon, kun opetamme lääkäreille ambulanssilentoihin liittyviä perusasioita. Konkreettista apua GE Healthcaren kokoushuoneessa Helsingin Vallilassa kliinisen johtajan Tom Häggblomin kännykkä pärähtää. Matkavalmisteluja lauantaita varten, Häggblom selittää. Suomalaispotilas Etelä-Amerikassa odottaa pääsyä kotimaahan. Häggblom on lähdössä reittilennolla vapaapäivänään häntä noutamaan suomalaisen EMA Finlandin (Emergency and Medical Assistance) riveissä. Ensimmäisen kerran Häggblom oli saattamassa potilaita Suomeen tsunamin iskettyä Kaakkois-Aasiaan jouluna Ilmoitin pelastuslentoja järjestävälle yritykselle, että voin hankkia potilasvalvontalaitteita tehtaaltamme lainaksi. Sanoin myös, että olen lomalla: jos minua tarvitaan, olen käytettävissä. Seuraavana iltana olin matkalla Bangkokiin, jonne oli siirretty potilaita Phuketista. Kiersimme Bangkokin sairaaloita valitaksemme ne 14, joille Finnair oli luvannut paikan koneestaan. Seuraavana päivänä oli tulossa ambulanssikone, johon mahtuivat myös paaripotilaat. Kriisitilanteessa ihmisillä on taipumus kanavoida surua ja stressiä tekemällä sitä, mitä he osaavat. Niistä 14:stä muistan parhaiten neljä orvoksi jäänyttä lasta, jotka eivät puhuneet menehtyneistä vanhemmistaan vaan konkreettisista asioista: miten pääsen kotiin, kun avaimia ei ole, tai en voi pestä hampaita, kun hammasharja on kadonnut. Siinä tilanteessa voin auttaa paitsi antamalla lääkettä fyysiseen kipuun myös tarjoamalla sen hammasharjan. Reikäjuuston aukkoja tukkimassa Leipätyönään Häggblom osallistuu kansainvälisessä suuryrityksessä sairaalalaitteiden tuotekehittelyyn insinöörien, kemistien, lääkäreiden, fyysikoiden ja matemaatikkojen kanssa. Työ kuljettaa häntä eri puolille maailmaa, nyt tammikuussa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Viime vuonna matkapäiviä kertyi kahdeksisenkymmentä. Kliinisen johtajan pestiään hän kutsuu käyttäjän ääneksi. Hän varmistaa, että laitteiden suunnittelijat ymmärtävät sairaalan arjen: Miten leikkaussalissa lääkkeitä annostellaan anestesiakoneella ja miten teho-osaston valvontavälineet toimivat? Tai mitä tarkoittaa steriili alue? Kun valmistetaan terveydenhuollon laitteita, on tärkeää ottaa huomioon inhimilliset tekijät ja se, että ihmiset tekevät virheitä. Häggblom puhuu turvallisuuden takaamisesta reikäjuustomallin avulla. Se sopii niin hoitotyöhön kuin lentämiseen. Kaikessa ihmisen toiminnassa on puutteensa, aukkonsa. Samoin jokaisella teknisellä laitteella on puutteensa, kuten myös organisaatioilla. Reikäjuustomalli yrittää saattaa nuo eri kerrokset päällekkäin niin, että kaikkien tasojen läpi vuotavia silmäkkeitä ei synny. Jos ihmisen huomiokyky ei riitä, leikkaussalissa apulaitteet varoittavat potilaan tilan huononemisesta ja lentokoneen ohjaamossa uhkaavasta törmäyksestä. Organisaatiotasolla avuksi tulevat sairaalan ohjeet ja lentoyhtiön toimintakäsikirjat: minkäkuntoisia potilaita kyseisessä sairaalassa hoidetaan ja mille lentokentille hätätilanteessa lennetään. Ilmailussa on parinkymmenen viime vuoden ajan korostettu miehistöyhteistyötä. Pilot flying tarkoittaa sitä, että lentäjä saa keskittyä lentämiseen. Viereisessä istuu pilot monitoring, joka hoitaa radioliikenteen lennonjohdon kanssa ja tarkkailee vastuuvuorossa olevan lentäjän toimintaa. Seuraavalla lennolla roolit vaihtuvat. Lentäjien yhteistyöstä löytyy silta terveydenhuoltoon, jossa hoitohenkilökunnan yhteistyö on vasta aluillaan. TOM HÄGGBLOM: ON TÄRKEÄÄ TEHDÄ ARJESTAAN MAHDOLLISIMMAN HYVÄ. Minusta tuli sairaanhoitaja koska haluan auttaa muita. Sillä on merkitystä, mitä teemme toisillemme. Myös äitini on sairaan hoitaja. Palkitsevinta on se, että saan asiat tehtyä: sähköpostilaatikon päivittäin tyhjäksi, koulutusviikon vedettyä, jonkin laitetestauksen valmiiksi. Paras aika elämässä on tässä ja nyt. Koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. On tärkeää tehdä arjestaan mahdollisimman hyvä. Voimia saan läheisistä, ystävistä, luonnossa liikkumisesta. Siitä, että voi rentoutua kaikessa rauhassa eikä tarvitse jatkuvasti katsoa kelloa eikä kalenteria. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

17 ttt-henkilö ➊ Novascotiannoutaja Repe, tuleva hypo-koira, haistaa verensokerin vaihtelut. ➋ Reppu korvaa matkalaukun. ➌ Mongoliassa suomalainen kouluttaja kiinnosti mediaa. ➍ Häggblomin passeista toinen. ➎ Repe on koko perheen harrastus. Valitsin työn, jossa on enemmän vapautta ja tilaa luovuudelle kuin sairaalassa. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on kampanjoinut potilasturvallisuuden puolesta. WHO suosittelee tarkistuslistoja, joilla varmistetaan, että kaikki valmistelut ja työvaiheet on käyty lävitse. Lisäksi otetaan aikalisä, time out. Silloin esimerkiksi koko leikkaustiimi pysähtyy vielä kerran tarkistamaan, että potilaalta on määrä leikata oikea polvi, ei vahingossa vasenta. Ei koskaan valmis Se, mitä Tom Häggblom tekee nyt 46-vuotiaana, juontaa parinkymmenen vuoden taakse. Nuorena sairaanhoitajana hän osallistui satunnaisesti uusien sairaalalaitteiden testaamiseen ja kehittämiseen. Sitten perheeseen syntyivät kaksoset vuonna 1993, ja Häggblomin piti valita, mitä tekee. Valitsin työn, jossa on enemmän vapautta ja tilaa luovuudelle kuin sairaalassa. Toisaalta olen halunnut säilyttää yhteyden myös käytännön hoitotyöhön. Kun haen sairastuneita matkailijoita noin kerran kuukaudessa Kanarialta, Thaimaasta tai Virosta, pääsen myös tutustumaan eri maiden sairaalakäytäntöihin. Lähetyslentojärjestö MAF:iin Häggblom törmäsi ensimmäisen kerran vuonna Hän kävi Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa Tuomasmessussa, jossa kerättiin varoja lähetyslentokoneen hankintaan. Yksityislentäjän lupakirjan hän hankki työskennellessään kolme vuotta Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa. Kun hän palasi perheineen Suomeen, hän jatkoi lento-opintoja työn ohessa ja tutustui niiden parissa MAF:n lentäjiin. Heidän joukossaan oli muun muassa Jarkko Korhonen, joka on tällä hetkellä perheineen lähetyslentäjänä Tansaniassa. Jarkon kanssa olemme lentäneet Suomessa nelipaikkaisella Cessna 172:lla tasaisen harmaata stratuspilveä väistellen. Sää oli samankaltainen kuin Mongoliassa, vain lumisade puuttui. Häggblom on lentänyt jonkin verran ammatikseen osallistunut esimerkiksi hirvien laskentaan mutta ilmailu on nykyisin hänelle harrastus. Häntä kiehtoo se, että lennolle valmistautuminen alkaa päiväkausia etukäteen: mitä lupaavat sääennusteet, mikä on järkevä reitti, millaisten välimatkojen päässä kone on tankattava ja niin edelleen. Ja jälkikäteen voi sitten miettiä, miten meni: eläytymällä saman voi kokea monta kertaa uudelleen. Ilmailussa ei voi koskaan tulla valmiiksi. Jutussa Kuvamatka Mongoliaan on kuvia Tom Häggblomin koulutusmatkalta: 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17

18 MERJA MAKKONEN Voitokkaan julisteen tekivät Anniina Heiskanen (vas.), Maija Kalliokoski, Krista Vahtola ja Tiia Niska. Mukana olvat myös Tellervo Räisänen, Mari Kemppainen ja Jessica Jurvelin, jotka eivät päässeet kuvaan. Voittaja palkitaan työtuolilla. MUHOKSEN LUKION MEDIARYHMÄ: AUTA. JOHANNA VIITTALA JA PETRA PUOLAKANAHO: OIS SIISTII KUN OIS SIISTII!. NIMCO HUSSEIN: REMEMBER TO TAKE CARE OF YOURSELF. TTT-lehden juliste kisa ratkesi! Muhoksen lukion mediaryhmän tekemä juliste vei voiton TTT-lehden järjestämässä kilpailussa. TEKSTI HELINÄ KUJALA VOITTAJAJULISTEEN AUTA ideoivat ja toteuttivat Muhoksen lukion mediakurssin seitsemän abiturienttia. Kilpailuraati arvosti kuvan selkeää sanomaa ja sitä, että juliste herätti tunteita. Siitä tulevat mieleen myös muut arkipäivän tilanteet, joissa voit tulla kaveria vastaan, kommentoi yksi raatilaisista. Idea sai alkunsa, kun oppilaat pohtivat koulua toimintaympäristönä. Kuvisluokkaan on aina käveltävä kolmanteen kerrokseen, ja pohdittiin, miten liikuntarajoitteinen oppilas siihen pystyisi, kertovat Tiia Niska ja Anniina Heiskanen. Jokaisen pitäisi auttaa toisiaan selviytymään erilaisissa tilanteissa. Moni asia, jota pidetään itsestäänselvyytenä, ei kaikille sitä ole esimerkiksi esteetön liikkuminen. Kunniamaininnan saivat Nimco Hussein julisteellaan Remember to take care of yourself sekä Johanna Viittala ja Petra Puolakanaho kilpailutyöllään Ois siistii kun ois siistii!. Voittajaryhmälle luovutetaan Kinnarpsin työtuoli, jonka arvo on noin euroa. Kunniamaininnan saaneet palkitaan elokuvalipuilla. Loppuvuonna 2013 järjestetty kilpailu oli suunnattu vuotiaille. Arvosteluraatiin kuului TTT-lehden toimituksen lisäksi koulutussuunnittelija Venla Räisänen Työterveyslaitoksesta. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

19 työ/terveys/turvallisuus HEITÄ VITONEN! Urbaanin sanakirjan mukaan ylävitonen tarkoittaa käden läimäytystä yhteen kaverin käden kanssa yläviistoon. Sitä voi käyttää tervehtimiseen, kannustukseen, onnitteluun, tiimihengen luomiseen sekä toveruuden ja luottamuksen ilmaisuun. Oikeaoppisesti tehtynä kosketuksesta syntyy läsähdys. Millainen merkitys kosketta misella on työelämässä? sivut TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA THINKSTOCKPHOTOS 20 4 x työtä talvisäässä 24 Lisää hellyyttä! 26 TTT-Blogisti 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19

20 TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVAT ANNE NISULA, PASI LEINO, JOHANNES TERVO, JANNE VIINANEN Heikki Eskelinen Ammattikalastaja, Turku LIIKUN TYÖSSÄ TALVELLA enemmän kuin kesällä, jolloin istun veneessä. Talvisin 60-metriset verkot ovat jään alla ja kuljen avannolta toiselle kävellen. Saaliin vien rantaan moottorikelkalla, jonka perässä on ahkio. Päivässä ehtii katsoa verkkoa. Tavallisesti saan runsaat 50 kiloa kalaa, hyvänä päivänä 100 kiloa. Keväällä ja syksyllä saaliit ovat moninkertaisia. Olen kalastanut ammatikseni 26 vuotta. Pyydän enimmäkseen kuhaa, jonkin verran myös siikaa, madetta ja haukea. Huonon jään aikaan alku- ja lopputalvesta minulla on aina naskalit ja pelastautumispuku mukana. Onneksi en ole tarvinnut niitä koskaan. JOS PAKKASTA ON yli 20 astetta, jään yleensä kotiin ja teen paperihommia. Jäällä tuulee aina, mikä lisää pakkasen purevuutta. Onneksi varusteet ovat nykyään hyviä. Lämpöhaalari pitää lämpimänä lähes säässä kuin säässä, mutta sormien nivelet ovat kylmässä kovilla. Iän myötä sormiani on alkanut särkeä. Jos joulukuun alussa on kovat pakkaset, sisäsaaristo jäätyy, mutta jää ei vielä kanna kelkan painoa. Silloin ei voi muuta kuin huoltaa varusteita ja odotella. Jos lunta on paljon, jää painuu ja sen päälle tulvii vettä, mikä vaikeuttaa kulkemista. Näitä huonoja jaksoja varten on varattava rahaa sukanvarteen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

21 Kaisu Ahopelto Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, Lappajärvi HAKKUUT TEHDÄÄN pääosin talvisin. Tukkipuun kuljetuksessa kiireisin aika onkin tammikuun alusta maaliskuun loppuun. Ajamme perheyrityksessämme kahta vuoroa: mies lähtee töihin aamuvarhaisella, minä iltapäivällä. Hyvällä pakkaskelillä työnteko on helppoa: tiet kestävät suurenkin auton painoa hyvin, eivätkä hiekkatiet ja puut pöllyä samalla tavalla kuin kesällä. JOS LUNTA ON PALJON, metsäautotiet ja kääntöpaikat on joskus aurattu niin kapeiksi, että täysperävaunun kääntämisen kanssa voi tulla hankaluuksia. Liikenteessä yksi ikävä piirre on autoilijoiden välinpitämättömyys. Yhä useammalta unohtuvat vilkun käyttö ja nopeusrajoitukset. Myös teiden kunnossapito on heikentynyt viime vuosina. Koska minulla ei ole hyttinosturia, olen työvuoron aikana ulkona monta tuntia. Viiman kestävät vaatteet ovat ehdottomat. Kun lunta pyryttää viistosti, töihin lähteminen ei aina ole kovin mukavaa. Mutta työn touhussa ei säätä enää ajattele. Tukkikuormat haetaan usein keskeltä metsää. Yöllä pakkasessa yksin työskennellessä on oltava tosi varovainen, ettei satu vahinkoja. Joskus on käynyt mielessä, onko metsässä karhuja tai susia, mutta kyllähän eläimet kavahtavat auton kovaa ääntä. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21

22 Jari Virtapuro Jäänpoistaja, Espoo LENTOKENTTÄ ON TALVELLA tuulinen, liukas, kylmä ja pimeä paikka. Työskentelen Swissportilla, joka vastaa Finnairin lentokoneiden maapalveluista Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Talvikaudella, syyskuun alusta toukokuun puoliväliin, teen pääasiassa lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyjä. Huurre, lumi ja jää poistetaan koneen siiviltä, rungolta ja vaakapinnoilta glykolipitoisella nesteellä. Jää heikentää koneen ohjattavuutta ja suorituskykyä. Glykoli suihkutetaan koneen päälle paineella. Liuos ei ole myrkyllistä, mutta kirvelee, jos ainetta menee silmiin. Siksi meillä on huuhteluun tarkoitetut vesipullot lähettyvillä. Suojalaseja käytän vain kovassa tuulessa, koska ne likaantuvat helposti ja haittaavat näkyvyyttä. HUURTEISENA AAMUNA yhden koneen pesuun kuluu neljältä autolta noin minuutti. Kovassa lumisateessa samaan työhön voi mennä 15 minuuttia. Työtä tehdään viiden kuuden metrin korkeudella, joskus korkeammallakin. Meillä on sekä avo- että umpikuuppaisia nosturiautoja, eli toisissa ollaan taivasalla, toisissa on hytti. Avomallissa työskenneltäessä käytetään turvavaljaita. Joskus neljääkin konetta pestään rivissä samaan aikaan. Lentokoneiden ympärillä on paljon autoja ja ihmisiä ja radiot huutavat. Kentän liukkaus, kova tuuli ja lumisade hankaloittavat työtä. Tiedonkulku on äärimmäisen tärkeää, ettei satu vahinkoja. Siinä saa olla tosi keskittynyt koko ajan. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

23 Merja Pajuoja Pysäköinnin tarkastaja, Tampere TALVIKELIN HUOMAA ILLALLA sohvalla. Jalkoja särkee, kun on koko päivän kävellyt varovasti, ettei liukastu. Meillä on työn puolesta liukuesteet kengissä, mutta kyllä sitä automaattisesti jännittää vartaloaan kävellessä. Kuljemme pareittain välillä kävellen, välillä autolla. Jos on paljon pakkasta ja lunta, työ on raskasta. Yleensä olemme ulkona kaksi tuntia kerrallaan, sitten on kymmenen minuutin kahvitauko. Kovalla pakkasella kaksi tuntia on liian pitkä aika: viima puree kasvoihin, vaikka vaatetus on muuten hyvä. Yli 20 asteen pakkasessa olen joskus käynyt lämmittelemässä kaupan eteisessä. TOISAALTA PIKKUPAKKASELLA aurinkoisessa säässä tätä tekee ihan ilokseen, mieluummin kuin kesäkuumalla. Vaihto perhepäivähoitajan työstä pysäköinnintarkastajaksi viisi vuotta sitten oli hyvä päätös. Työ on itsenäistä, ja joka päivä tulee ulkoiltua. Sääolot olivat tiedossa, kun tähän työhön lähdin. Autoilijoilla on sen sijaan välillä vaikeuksia käsittää, että talviolosuhteet eivät ole syy katsoa väärin tehtyjä parkkeerauksia läpi sormien. Haastattelut on tehty talvella Yli 20 asteen pakkasessa olen joskus käynyt lämmittelemässä kaupan eteisessä. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23

24 Lisää hellyyttä! Kosketuksella voi ilmaista myötätuntoa, kiitollisuutta, innostusta ja välittämistä. Miksi emme opettelisi käyttämään sitä entistä enemmän myös työelämässä? TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA THINKSTOCKPHOTOS Milloin viimeksi halasit työkaveriasi? Ehkä siitä on aikaa, kuten useimmilla meistä on. Ehkä se oli silloin, kun vietettiin Laurin läksiäisiä. Tai kun Anne täytti vuosia. Silloinkin tuli vain hätäisesti hipaistua, jonossa muiden mukana. Kulttuurintutkija Taina Kinnunen on tutkinut suomalaista kosketuskulttuuria ja kirjoittanut siitä myös kirjan. Jos hänen toiveensa toteutuisi, koskettaisimme toisiamme paljon useammin niin työssä kuin elämässä muutenkin. Hänestä me suomalaiset olemme tässä asiassa harmillisen pidättyväisiä. Lähentävä vaikutus Jos työkaveria ei koe kovin läheiseksi, häntä tuskin tekee mieli halatakaan. Toisaalta kosketus voi myös lähentää ihmisiä toisiinsa ja sitä kautta tiivistää yhteishenkeä. Jotkin yritykset käyttävät ulkopuolisia konsultteja, jotka hyödyntävät kehollisia tekniikoita yhteishengen luomiseen. Harjoitteiden ei tarvitse olla kovin kummoisiakaan, kun niillä voi jo saada myönteisiä tuloksia, Taina Kinnunen sanoo. Joissakin työyhteisöissä kosketus on ymmärretty luonnonvaraksi, jota ei kannata säästellä, mutta nämä ovat Kinnusen mukaan harvinaisia poikkeuksia. Yksi sellainen on kampaamo, jonka asiakas hän on. Siellä työntekijät halaavat silmiinpistävän paljon toisiaan ja myös asiakkaitaan, mikä on aivan ihastuttavaa. Olen kuullut, että siinä työpaikassa kiinnitetään myös paljon huomiota työyhteisön hoitamiseen, järjestetään yhteisiä tapaamisia ja epävirallisiakin rientoja. Kun Kinnunen meni nykyiseen työpaikkaansa, yliopistonlehtoriksi Tampereelle, hän otti tavakseen halata paria läheistä työkaveriaan esimerkiksi kesäloman jälkeen. Yliopiston työporukoissa ei hänen mukaansa tällaista kosketusta liiemmälti näe. Työkaverit vähän hätkähtivät, mutta uskon heidän kuitenkin pitäneen siitä. Ehkä yhteisön uuden jäsenen on helpompi murtaa vanhoja kaavoja, Kinnunen sanoo. En tarkoita sitä, että tällaisen tavan pitäisi levitä. Tai että lämpimät välit tarkoittaisivat sitä, että työkavereiden pitäisi viettää vapaa-aikaakin yhdessä. Mutta uskon, että sisimmässään moni tykkäisi kosketuksesta. Missä menevät rajat? Kosketuksessa on paljon sävyjä halauksiakin on monenlaisia kevyestä sipaisusta tiukkaan rutistukseen. Pelkkä käsivarren hipaisu voi tietyssä tilanteessa olla voimakas viesti. Taina Kinnunen uskoo, että välttelemme koskettamista osittain siksi, että kukaan ei vain tulkitsisi sitä seksuaaliseksi ahdisteluksi. Mutta miten voi tietää, missä kunkin reviirin rajat kulkevat ja miltä oma kosketus toisesta tuntuu? Se on hyvä kysymys. Minusta sitä ei voi koskaan täysin tietää. Siihen vaikuttaa muun muassa kotitausta eli se, millaiseen kosketuskulttuuriin on tottunut. Joku työntekijä voi kokea seksuaaliseksi ahdisteluksi sen, jos pomo tai työkaveri laskee käden olkapäälle. Toiselle se taas voi olla aivan luonteva ele. Mutta se, joka on kosketuksen kohteena, kyllä yleensä tunnistaa rajat. Tasa-arvolaissa seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan luonteeltaan seksuaalista, ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Erogeenisiin alueisiin kajoaminen on selvä rajaloukkaus. Sitä voi Kinnusen mukaan olla myös esimerkiksi viipyilevä sively, etenkin katseeseen yhdistettynä. Tiukka kontrolli miehille Kosketusnormit ovat kulttuurissamme tiukat etenkin miehille. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

25 Naisille sallitaan tässä suhteessa enemmän spontaania, avointa käyttäytymistä, Taina Kinnunen sanoo. Hän on erään tutkimuksen yhteydessä haastatellut yläkoulun opettajia, jotka pohtivat oman ruumiinsa käyttämistä työvälineenä. Silloin puheeksi tuli myös oppilaiden koskettaminen. Moni sanoi pidättäytyvänsä siitä kokonaan turvallisuussyistä: kukaan ei halua joutua sellaiseen tilanteeseen, että tulisi syytetyksi pedofiliasta. Kosketuksesta on tehty tabu, varsinkin miesopettajien kohdalla. Heidän kosketuksensa on lähtökohtaisesti jotenkin vaarallinen ja likainen. Eräs miesopettaja kertoi aina kysyvänsä ennen kevätjuhlaa tyttöoppilailtaan, voiko hän halata heitä todistuksia jakaessaan. Pojilta hän ei viitsi asiaa edes kysyä, jotta ei syntyisi vääriä tulkintoja. Minusta on vain ja ainoastaan järkyttävää, että elämme näin kosketuskammoisessa kulttuurissa. Että juhlahetkelläkin asiasta pitää etukäteen kysyä, Kinnunen harmittelee. Hänen mukaansa tässä suhteessa Suomi muistuttaa Yhdysvaltoja, jossa on voimakas pedofilian ja seksuaalisen ahdistelun pelko. Johtajan valtaa Kosketukseen liittyy myös vallankäytön mahdollisuus. Taina Kinnusen mukaan työpaikalla se voi näkyä niin, että pomo käyttää kosketusta valta-asemansa pönkittämiseen: hän voi kyllä esimerkiksi taputtaa olalle ketä tahansa alaistaan, mutta jos joku alaisista koskettaisi häntä, se olisi normien rikkomista. Kaikki vallankäyttö ei pyri alistamiseen. Kosketuksella voi myös tuoda esiin laumanjohtajuutta, ja jotkut ovat tässä taitavampia kuin toiset. Kinnunen mainitsee esimerkkinä presidentti Barack Obaman, jonka voi usein television uutiskuvissa nähdä taputtavan olkapäälle tai kätellessään tarttuvan toisella kädellä kiinni myös käsivarresta. En tiedä, onko se opeteltua käyttäytymistä vai tekeekö hän niin luonnostaan. Häntä alemmassa asemassa oleva ei kuitenkaan voisi käyttää samanlaista oikeutta. Sillä, joka on ylempänä hierarkiassa, on suurempi vapaus muokata yhteisön kosketuskulttuuria. Uusia tuulia Taina Kinnunen sanoo myös ymmärtävänsä ihmisiä, jotka eivät välitä koskettamisesta ja joille puolitutun tai tutunkin ihmisen halaus on vastenmielistä. Hän itse on kotoisin Oulusta, Pohjois- Pohjanmaalta, joka hänen sanojensa mukaan on todennäköisesti maailman kosketuskammoisinta seutua. Hänen suvussaan ei halailla, eikä hän muista, että olisi lapsena edes istunut vanhempiensa sylissä. Ehkä kaikki eivät kaipaa kosketusta ja ovat onnellisia juuri niin kuin ovat. Silti mietin, onko se heille lopullisesti toivottavin tila. Mutta varmasti on myös paljon yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä, jotka eivät saa läheisyyttä, Kinnunen sanoo. Hän itse on oppinut murtamaan koskemattomuuden perinteen ystäväpiirin laajennuttua sekä matkustelun ja erilaisiin kulttuureihin tutustumisen myötä. Kun esimerkiksi eteläeurooppalainen tulee Suomeen, pidättyväisyytemme on usein heille kulttuurisokki. Monet ovat sanoneet, että vie jonkin aikaa, ennen kuin ymmärtää, että täällä täytyy pysytellä etäällä. Monikulttuurisuus voi vähitellen muuttaa käyttäytymistä työpaikoillakin. Kulttuuria muuttavat varmasti myös uudet sukupolvet, jotka Kinnusen mukaan ovat aina askelen edellisiä pidemmällä. Monilta nuorilta ylävitoset, halaukset ja taputukset sujuvat jo kuin luonnostaan. Ehkä heidän tulevilla työpaikoillaan uskalletaan koskettaa, ei ainoastaan läksiäisissä, merkkipäivinä tai hiprakassa pikkujouluissa, vaan vaikka vain hyvän työviikon päätteeksi. Taina Kinnunen: Vahvat yksin, heikot sylityksin. Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Kirjapaja, Millaisia kosketuskokemuksia sinulla on töistä? Kerro se toimitukselle: Ammatillisia kosketuksia JOISSAKIN AMMATEISSA kosketus on oleellinen osa työtä. Hierojat, kampaajat, kosmetologit ja hoitajat eivät voi pelätä toisen iholle menemistä. Esimerkiksi sairaanhoitajan on hyvä hallita toimenpiteiden lisäksi muunkinlaisia ammatillisia kosketuksia. Suojaavaa tai rajoittavaa kosketusta käytetään levottomuuteen tai aggressiivisuuteen, lohduttavaa kosketusta ahdistukseen tai suruun. Potilaalle hoitajan kosketuksella voi olla suuri merkitys. Se tulee esiin Suomen Kirjallisuuden Seuran kirjoituskokoelmassa, jossa ihmiset kertovat mieleenpainuneista hoitajakokemuksistaan. Kirjoittajat saattavat kertoa jopa vuosikymmenten takaisesta kokemuksestaan, hoitajasta, joka oli sopivassa tilanteessa pysähtynyt ja koskettanut, Taina Kinnunen sanoo. Kinnusen mieleen on jäänyt erityisesti kertomus itsemurhaa yrittäneestä nuoresta naisesta, joka oli psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Eräs hoitaja oli pysähtynyt hänen luokseen, laskenut kätensä olkapäälle ja puhunut lohduttavasti. Kun nainen oli alkanut itkeä, hoitaja oli kietonut kätensä hänen ympärilleen ja pitänyt tiukasti kiinni. Kirjoittajan mukaan tämä kokemus pelasti hänen henkensä. Kosketus voi olla niin voimakas vakuutus potilaalle siitä, että hänestä välitetään. Siksi onkin hämmästyttävää, että emme puhu enempää sen merkityksestä hoitotyössä. Toisin kuin kallis teknologia, koskettaminen ei maksa mitään - paitsi sen, että ihmisellä on hetki aikaa pysähtyä. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot