Hyvin kuuluu! Terästehdas tsemppasi: Koulutuskalenteri TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi NOSTA PUHEENAIHE PÖYDÄLLE: TAVOITETTAVISSA 24/7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvin kuuluu! Terästehdas tsemppasi: Koulutuskalenteri 2014. TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi NOSTA PUHEENAIHE PÖYDÄLLE: TAVOITETTAVISSA 24/7"

Transkriptio

1 MARS, MARS KURSSEILLE! OTA TALTEEN: Koulutuskalenteri 2014 NRO 1/ TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI NOSTA PUHEENAIHE PÖYDÄLLE: TAVOITETTAVISSA 24/7 USKALTAAKO TYÖKAVERIA KOSKETTAA? TALVI TULI VIHDOINKIN TÖISSÄ TAIVASALLA 102 VUOTTA FAZERILLA LÄÄKÄRI OMASTA TAKAA TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi Terästehdas tsemppasi: Hyvin kuuluu!

2 Paljon tuttua ja toivottavasti riittävästi tuoreutta miten koet uudistuneen TTT-lehden, sen päätät Sinä, hyvä lukijamme. Kiitä tai moiti. Kerro, mistä Sinä haluaisit meidän kirjoittavan. Ota yhteyttä ja pidä meidät ajan tasalla. Entä joko tunnet TTT-Digin, myös palautekanavana meille toimitukseen? TTT-lehden uuden ulkoasun on suunnitellut ja toteuttanut Työterveyslaitoksen vastaava graafikko Ella Smeds. Helmikuussa uudistuu myös TTT-Digi. Merja Karjalainen Marja Sarkkinen Helinä Kujala TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSSIHTEERI Iris Poutanen Susanna Kaaja TOIMITUKSEN SIHTEERI TOIMITTAJA GRAAFIKKO PÄÄTOIMITTAJA, TYÖTERVEYSLAITOKSEN PÄÄJOHTAJA Ella Smeds Harri Vainio 2 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014 tttdigi.fi KUVAT JOUKO RYTKÖNEN, ELLA SMEDS JA THINKSTOCKPHOTOS Tervehdys toimituksesta!

3 Statiivi Uusi mallisto 2014 Markkinoiden laajin kotimainen jalkinemallisto on uudistunut vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tutustu malleihin kotisivuillamme Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08)

4 AMMATTITAPAHTUMA Helsinki toukokuuta 2014 Kolmatta kertaa järjestettävä yritysjohdolle, esimiehille ja HR-päättäjille suunnattu ammattitapahtuma. Kahden päivän tapahtumassa esillä on ideoita ja ratkaisuja johtamisen, henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Maksuton ammattitapahtuma Messukeskuksessa. Yhteistyökumppanit Samaan aikaan ICTexpo Lisätietoa tapahtumasta:

5 Missä jamassa on työterveys huolto, Harri Vainio? päätoimittajalta Tässä lehdessä sivuilla kerrotaan Fazerin 102-vuotisesta työterveyshuollosta. Ovatko yritysten omat työterveyshuollot katoavaa kansanperinnettä? Patruuna-ajatteluun kuului pitää huolta työntekijöistä työssä ja sen ulkopuolella. Nyt uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, joihin omia työterveyshuoltoja ei kannata perustaa. Palvelujen tarjoajia on julkisista palveluntuottajista liiketoimintaperiaattein toimiviin lääkäritaloihin. Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen mukaan työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon 91 prosentille palkansaajista. Millä tolalla työterveyshuolto on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä? Alle kymmenen hengen yrityksistä vain hieman yli 60 prosenttia on järjestänyt itselleen työterveyshuollon; maatalousyrittäjistä sen on tehnyt 55 ja muista yrittäjistä ainoastaan 48 prosenttia. Yksinyrittäjät kuuluvat työnantajayrittäjiä harvemmin työterveyshuollon piiriin. Miksi joissakin yrityksissä on kattavampi työterveyshuolto kuin toisissa? Työterveyshuolto maksaa keskimäärin 340 euroa vuodessa per henkilö. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajille vapaaehtoista, ja sen kustannukset vaihtelevat kunnittain enemmän kuin lakisääteisen ehkäisevän terveydenhuollon. Suurten kasvukeskusten ja -kuntien maksukykyiset työnantajat ovat valmiita panostamaan työterveyshuoltoon. Kun työntekijät halutaan saada työkykyisiksi, työterveyshuollon kulut ovat pieni siivu henkilöstömenoista. Isoilla työpaikoilla panostetaan työterveyshuoltoon myös siksi, että se voi säästää sairauslomakuluista ja eläkemaksuista. Onko työterveyshuoltofirmoille kannattavampaa hoitaa sairauksia kuin ehkäistä niitä? Nyt työterveyshuollossa painottuu sairauksien hoito. Kela-korvauksilla on vipuvaikutusta asiaan. Vuonna 2010 Kela-korvauksia maksettiin ehkäisevän terveydenhuollon kuluista prosenttia, enimmillään noin 152 euroa henkilöä kohden. Sairaanhoidon kuluista korvattiin 50 prosenttia, enimmillään 229 euroa per henkilö. Kelan korvausluokkia ja niiden kustannuskattoja on arvioitava uudelleen, jos ehkäisevät palvelut halutaan nostaa työ terveyshuollon keskeiseksi sisällöksi vaarantamatta sairaanhoitoa. Arkkiatri Risto Pelkosen mukaan lääkärin on oltava nöyrä ja rohkea. Millainen on hyvä työterveyslääkäri? Terveyden puolueettomana asiantuntijana hän ei ole kenenkään lääkäri. Sairaita hoitaessaan hän on potilaansa oma lääkäri, noudattaa lääkäriaseman kanssa tehtyjä sopimuksia ja vastaa niiden moraalista. Hän kuuntelee, mitä yhtiön johto odottaa, mutta toimii työntekijöiden terveyden ehdoilla. Nyt työterveyshuollossa painottuu sairauk sien hoito. Mitä sinä haluaisit kysyä Työterveyslaitoksen pääjohtajalta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Toimitus Posti- ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Puh (vaihde) Faksi Sähköposti: Internet: Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh Toimitussihteerit Helinä Kujala puh Marja Sarkkinen puh Toimittaja Susanna Kaaja puh Graafikko Ella Smeds puh Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh Ilmoitukset Raija Korpi puh Iris Poutanen puh Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki Puh /rekisteri Faksi Sähköposti: Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset io Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh Sähköposti: Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./ttl, Rauno Toivonen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Outi Nystén/Länsi- ja Sisä- Suomen Avi, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija Työterveyslaitos 44. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen nettolevikki (LT 2013) Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2013 ISO SERTIFIOITU ORGANISAATIO Painotuote

6 Sisällys 1/ Tervehdys toimituksesta! 5 Päätoimittajalta 7 TTT-Ajassa 11 Kova juttu: Tavoitettavissa 24/7? 12 Lukijoilta TTT-Henkilö: Tom Häggblom TTT-lehden julistekisa ratkesi! JYRKI NIKKILÄ KUVASI KANTEEN PROSESSINHOITAJA PASI LIUKON TORNION TERÄSTEHTAASTA. Ilmailussa ei voi koskaan tulla valmiiksi. Tom Häggblom, s. 14 Onko halailu sallittua työpaikalla? s Mitä tehdä, kun työkaveri haisee viinalle? s Outokumpu tehosti kuulonsuojausta. s x työtä talvisäässä Kunnon varusteissa tarkenee. 24 Lisää hellyyttä! Kosketus voi tiivistää yhteishenkeä. 26 TTT-Blogisti Minna Janhonen Seisominen koukuttaa 28 Hyviä yhteistyössä Fazer arvostaa omaa työterveyshuoltoa. 31 Terveydeksi Uniapnea jää usein toteamatta x Puutu rohkeasti Päihtyneen suojelu on karhunpalvelus. 36 Melua vastaan Terästehdas satsaa suojainten valintaan. 40 Valtuutetuilla riittää työsarkaa Työsuojelun asialla tehtaassa. 42 Teollisuudessa sattuu Vaarassa ovat sormet ja silmät. JYRKI NIKKILÄ 43 Tapaturmainen kuolema Mikä johtaa trukkiturmiin? 44 Katse kohti työympäristöä Avuksi Elmeri, Tuttava tai 5S. 46 Lukuvinkit 47 Työssä & vapaalla Näyttelijä Olavi Saaristo Meluvammojen suuri määrä hätkähdytti Tornion terästehtaassa, s Äänestä parasta 50 Tilauskortti ja hinnasto 51 Ensi numerossa 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014 ISSNL ISSN ISSN

7 ELLA HUTTUNEN, 16, OPISKELIJA OPISKELEN KOSMETOLOGIKSI Suomen Kosmetologien Yhdistyksen opistossa Helsingissä. Olen pienestä asti tykännyt pitää itsestäni ja ulkonäöstäni huolta, ja nautin myös hoitojen tekemisestä muille. Etenkin vanhukset ovat hellyttäviä asiakkaita, he ovat aina niin tyytyväisiä palveluun. Kuuden vuoden päästä toivon pyörittäväni omaa yritystä. Olisi myös hienoa, jos voisin perustaa yrityksen ulkomaille. Tässä sarjassa eri-ikäiset ihmiset kertovat, miltä työelämä näyttää heidän näkökulmastaan vuonna TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA ANNA DAMMERT Kerro omat ideasi työ elämän kehittä miseksi: tyoelama2020.fi >Työpaikoille >Anna kehitysideasi 7 Ajassa 12 Lukijoilta 14 Henkilö: Tom Häggblom 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7

8 ttt-ajassa Nyt puhuttavat kemikaalit, urheiluvalmentajien uupumus, luovuus, KOONNUT MARJA SARKKINEN KUVAT THINKSTOCKPHOTOS JA HAASTATELTUJEN KUVA-ARKISTOT Tutustu Kemikaalivihiin! Käytännön asiaa kemikaaleista KEMIKAALIVIHI on vapaamuotoinen verkosto kaikille, jotka tarvitsevat tietoa kemikaalien turvallisesta käsittelystä työpaikalla. Verkosto tarjoaa työkaluja, hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuden verkottua muiden yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Näkyvin osa Kemikaalivihiä on verkkosivusto, jota ylläpitävät Työterveyslaitoksen asiantuntijat. Sivuilta löytyy muun muassa tietoa kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista ja testi, jonka avulla saa käsityksen siitä, millä tolalla työpaikan kemikaaliasiat ovat. Tutustu verkostoon: MS Syöpävaaraa työpaikoilla SYÖPÄVAARALLISILLE AINEILLE altistui työssään noin henkeä vuonna Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 700:lla. Arseenille altistuneiden määrä lähes tuplaantui: heitä oli vuonna 2011 noin Uusia arseenille altistuvia ammattiryhmiä olivat muun muassa kaivos- ja louhostyöntekijät sekä geologit. Myös polysyklisille aromaattisille hiili vedyille eli PAH-yhdisteille altistui aiempaa useampi. Yleisimpiä syöpäsairaudelle altistavia aineita ovat jo pitkään olleet kromaatit ja nikkeli. Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen ASA-katsaukseen. HK Uupumus uhkaa valmentajia JOKA NELJÄS URHEILUVALMENTAJA kokee työuupumusta ja vajaa kolmannes uupumusasteista väsymystä, paljastaa tuore väitöstutkimus. Psykologian lisensiaatti Satu Kasken tutkimukseen osallistui liki 500 valmentajaa, joista suurin osa toimi SM- tai maajoukkuetasolla. Päätoimiset valmentajat ovat uupuneempia kuin oman työnsä ohessa valmentavat. Toisaalta moni koutsi kokee myös työn imua. Hyvinvoinnin tukemiseksi Kaski suosittelee valmentajien tehtäväkentän rajaamista ja psykologisen tiedon hyödyntämistä urheiluorganisaatioissa. HK UUTISIA ULKOMAILTA: KUUNTELE, HYVÄKSY JA IDEOI LUOVALLE, uusia ratkaisuja löytävälle työporukalle on tunnusomaista, että sen jäsenet kuuntelevat toisiaan. Aidon kuuntelemisen sijasta moni meistä kuitenkin keskittyy vain siihen, mitä ajatuksia keskustelukumppanin puhe herättää ja mitä itse sanoisi seuraavaksi. Ruotsalaisen luovuuskouluttajan Bengt Renanderin mukaan kuunteleminen on yksi tapa herätellä luovuutta. Luovaan yhteistyöhön virittää myös hyväksyvä suhtautuminen muihin. Samalla voi opetella suhtautumaan lempeästi itseensäkin. Liiallinen itsekritiikki estää uudenlaisen ajattelun. Renander sanoo, että monet pitävät itseään mitättöminä ja pelkäävät sen paljastuvan muillekin. Tällainen pelko pitää ihmisen varuillaan esimerkiksi ideointipalaverissa. Kannattaa tiedostaa, että kyse on vain omista ajatuksista ei todellisuudesta. Paras keino luovuuden lisäämiseksi on meditointi: Meditointitaidon kehittämisestä on hyötyä koko elämän ajan, Renander sanoo. Renanderia oli haastateltu ruotsalaiseen Arbetarskydd-lehteen 11/2013. MS 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

9 työsuojelupäälliköt ja ilmankostuttimet... ttt-ajassa Lisää Duunitohtorin neuvoja: Onko kostutin bakteeripesäke? Talvella toimiston ilma on tosi kuivaa tehokkaan ilmastoinnin takia. Olisiko ilmankostutin hyvä idea vai hirveä bakteeripesäke? - Kuivis Moisio luotsaa päälliköitä Työsuojelupäälliköiden puheenjohtaja Petri Moisio listasi asiat, joihin hän haluaa vaikuttaa. PETRI MOISIO aloitti tämän vuoden alussa Työsuojelupäälliköt ry:n puheenjohtajana. Hänen työpaikkansa on Turussa STX Finladilla, qhse- ja riskienhallintapäällikkönä. Kirjainyhdistelmä qhse tulee sanoista quality (laatu), health (terveys), safety (turvallisuus) ja environment (ympäristö). Työsuojelupäälliköiden yhdistykseen kuuluu noin 700 jäsentä. Näihin asioihin uusi puheenjohtaja haluaa vaikuttaa: Nuorten jäsentemme aktivoiminen ja saaminen mukaan yhteisiin tapahtumiin ja neuvottelupäiviin. Osallistumalla uudet jäsenet saavat rakennettua ympärilleen vahvan asiantuntijaverkoston, johon on helppo ottaa yhteyttä silloin, kun omassa työssä tulee eteen haastava paikka tai ennen kokematon tilanne. Yhteistyön lisääminen Kunnalliset työsuojelupäälliköt ry:n kanssa, jos heillä on siihen halukkuutta. Suomi on pieni maa, ja meillä molemmilla on jäseniä rajallinen määrä. On järkevää välttää päällekkäisyyksiä ja tehdä tehokkaasti yhteistyötä. Jo nyt aktiivista yhteistyötä monien tahojen viranomaisten, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen, Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton, Työsuojelurahaston, vakuutusyhtiöiden kanssa kehitetään edelleen. Pyrimme olemaan käytettävissä siellä, missä mielipiteitämme kysytään ja meitä ollaan valmiita kuuntelemaan. Muitakin eteenpäin vietäviä asioita on, kuten työsuojelupäälliköiden ammatillisen osaamisen kehittäminen ja siinä esimerkiksi pätevyyskoulutukset ja kansainväliset vertailtavuudet. Tilanteet työelämässä muuttuvat koko ajan, ja meidän pitää olla valmiita suuntaamaan omaa tekemistämme muutosten mukaan. MK Lisää tietoa: SISÄILMAA VOIDAAN KOSTUTTAA ilmastointikoneessa olevalla tai huonekohtaisella kostuttimella. Energiansäästön ja hygienian vuoksi työpaikkarakennusten ilmastointikoneissa ei yleensä käytetä kostutusta. Ilmankostuttimen hygieniasta on huolehdittava, jotta mikrobeille ei anneta kasvumahdollisuuksia. Ilmastointikoneissa on käytetty ilman kostutukseen sumutus-, haihdutus- ja höyrykostutinta. Sumutuskostuttimessa vesi hajotetaan pieniksi pisaroiksi ilmaan. Ilmavirtaan sumutettu vesi ottaa olomuodonmuutokseen tarvitsemansa lämpöenergian virtaavasta ilmasta. Jos sumutuskammion pohjalle jää seisomaan vettä, se tarjoaa erinomaiset kasvuolot mikrobeille. Talotekniikan rakentamisen laatuvaatimuksissa mainitaan, että hygieniasyistä sumutuskostutusta ei käytetä ilman pakottavaa syytä. Haihdutuskostuttimen vesi ja rakenne tarjoa vat hyvät kasvumahdollisuudet mikrobeille. Haihdutuskostuttimesta mikrobit eivät kuitenkaan siirry ilmaan yhtä helposti kuin sumuttavasta kostuttimesta. Ilmastointikoneessa kannattaa käyttää vain höyrykostutinta. Siinä kostutettavaan ilmaan sekoitetaan höyryä, joka sisältää runsaasti lämpöenergiaa. Korkean lämpötilan vuoksi höyrykostuttimesta ei siirry ilmaan biologisia epäpuhtauksia. On kuitenkin varmistettava, ettei höyry tiivisty kanaviston pinnalle. Mitään mikrobikasvua estäviä aineita ei kannata lisätä kostutinjärjestelmään. Kostutinjärjestelmän lisäksi myös huonekohtainen, höyrystävä ilmankostutin on ihan hyvä ratkaisu pakkasjaksoilla. Ilmankostuttimen veden täytyy pysyä puhtaana. Esimerkiksi tuloilmajärjestelmän meluntorjuntarakenteista irtaantuvat mineraalikuidut saattavat aiheuttaa silmissä ja ylähengitysteissä ärsytysoireita, joita luullaan kuivan ilman aiheuttamiksi. Teknologiajohtaja Rauno Holopainen ja työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, Työterveyslaitos 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9

10 ttt-ajassa...niin myös ihannetyöntekijä ja hyvät lupaukset. Vastoinkäymisiä kohdatessasi mielesi ja tapasi luovat joko esteitä tai siltoja paremmalle tulevaisuudelle. Traumapsykoterapeutti Soili Poijula Kotilääkäri-lehdessä 1/2014 Palvelukseen halutaan työntekijä joka joustaa, kestää stressiä ja haluaa oppia uutta. TÄYSIN AMMATTITAITOINEN AUTONASENTAJA saa toimen tehtaallamme. Kahden huoneen asunto voidaan järjestää. Tämä ilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa syksyllä Vielä ja 1950-luvuilla työpaikkailmoituksissa esiintyi täysin pätevä työntekijä, jonka päätavoitteena oli elannon hankkiminen. Pätevyys tarkoitti teknisiä taitoja ja kokemusta. Seuraavien vuosikymmenten ilmoituksissa korostuivat työpaikan ihmissuhteet ja työn sisältö. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa Työterveyslaitoksen tutkija Pekka Varje kävi läpi yli Helsingin Sanomien työpaikkailmoitusta vuosilta Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvat vaatimukset kasvoivat 1970-luvulta 1990-luvulle. Tulosvastuu ei sallinut paikalleen jämähtämistä, joten täysin pätevä ei enää riittänyt, Varje sanoo. Työnantajat tarjosivat kilvan mielekästä työtä viihtyisässä seurassa työntekijöille, jotka tulivat kehittämään itseään luvulle siirryttäessä ilmoitukset alkoivat vaikuttaa mainoksilta ja ihannetyöntekijä pyrki huippusuorituksiin. Nykyajan ihannetyöntekijä on joustava, tuottava ja luova. Hän sietää stressiä ja oppii uutta. MS 6/ vuotiaista OECDmaiden kansalaisista on työelämässä. Lähde: Pensions at a Glance katsaus Lupaa hyvää itsellesi Parempi olo voi lähteä pienistä teoista: Päätä, mihin aikaan aiot lähteä töistä. Pidä päätöksestäsi kiinni varsinkin, jos helposti jäät vielä hetkeksi. Sano joka päivä jotain myönteistä työkavereillesi. Se voi olla pelkkä kiitos tai kannustavaan sävyyn alkava sähköpostiviesti. Syö lounas tai juo päiväkahvit porukassa se katkaisee pinnistelyn. Varaa päivittäin vartti itsellesi: joogaa, venyttele, lue, kävele ulkona, nauti rauhassa kuppi kahvia. Älä ratko samalla työhön liittyviä asioita äläkä pohdi ongelmia. Ennen kotiin lähtöä tee lista, mitkä ovat huomisen tai ainakin aamun tärkeimmät tehtävät. Pystyt jättämään työt töihin, ja saat aamulla hommista nopeasti kiinni. Älä siirrä asioita turhaan. Tee heti ne, jotka vievät vain pari minuuttia. Mieti, kannattaako jotain asiaa tehdä ollenkaan. Entä voiko jonkin tehdä vähän kevyemmin, heti? Kiitä itseäsi jokaisen päivän päätteeksi: Tänään tein sen ja sen. Voi vitsi, olenpa saanut paljon aikaan! Mene riittävän aikaisin nukkumaan. Virkeänä jaksat paremmin. MK 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

11 MITEN TEILLÄ? OTA KANTAA: tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta kova juttu Tavoitettavissa 24/7? Vaarantuuko palautuminen, kun on aina töissä? Vai onko vain etu, että töitä voi tehdä silloin, kun huvittaa vaikka yöllä? TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVITUS HENNA RYYNÄNEN TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMINEN on uusi, huono keksintö. Ihminen saa syntyessään vain yhden elämän, ei erillistä työelämää ja erillistä vapaaelämää. Näin kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa toimittaja, työelämän parantaja Pekka Seppänen viime vuoden elokuussa. Lukijat kommentoivat tekstiä runsaasti, muun muassa näin: Eipä tainnut omilla vanhemmillani olla olemassakaan sellaisia sanoja kuin työaika, vapaa-aika, viihde ja ajanviete. Ei sellaisille sanoille ollut tarvetta. Kritisoijiakin löytyi: Pitääkseen oman mielenterveytensä on elämä jaettava työhön ja vapaa-aikaan, eikä näitä kahta voi sekoittaa. Työn ja vapaan rajaaminen puhuttaa erityisesti asiantuntijatehtävissä. Ylempien toimihenkilöiden (YTN) selvityksen mukaan kuusi kymmenestä ylemmästä toimihenkilöstä sanoo, että hänen tulee olla tavoitettavissa normaalin työajan ulkopuolella. Kolme neljästä saa lomallaan työhön liittyviä yhteydenottoja ainakin silloin tällöin. Lähes joka toiseen ollaan työasioissa yhteydessä iltaisin. Enemmän kuin joka kymmenes pitää työmääräänsä jatkuvasti liian suurena ja liki puolet ajoittain liian suurena. LOPPUUN PALAMISTA EHKÄISEE tutkimusten mukaan tehokkaasti se, että pystyy vaikuttamaan omaan työtaakkaansa. Moni pikkulapsen vanhempi kiittelee työnantajaansa siitä, että voi lähteä töistä ajoissa. Sitten työtä on helppo jatkaa illalla kotona. Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholm huomauttaa, että vaikka sopiva määrä stressiä ei ole haitaksi, jatkuvasti ylimitoitetut vaatimukset ja työn hallitsemattomuus ovat haitallisen työstressin perusainekset. Viikkoja tai kuukausia kestänyt stressi näkyy uniongelmina, uupumuksena, suorituskyvyn heikkenemisenä, jopa työtapaturmina. Jos stressi vain jatkuu, seurauksena voi olla ylipainoa, sydänja verisuonisairauksia sekä masennusta. KESÄKUUSSA 2013 VOIMAAN TULLEEN työturvallisuuslain muutoksen myötä työaika on otettava entistä vahvemmin mukaan työn vaarojen arviointiin. Lain mukaan työnantajan on varmistettava, että työntekijöillä on riittävästi aikaa palautua töistä. On yrityksiä, joissa palautumisen tärkeys tiedostetaan. Yksi pisimmälle viedyistä esimerkeistä lienee saksalainen Volkswagen. Talouslehti Financial Times uutisoi pari vuotta sitten, että yrityksen työntekijöiden työsähköpostit katkaistaan matkapuhelimissa vuoron loputtua. Suomessa käytössä on lievempiä keinoja. Työpaikalla voidaan esimerkiksi yhdessä päättää, että sähköposteja ei Jos pomo lähettää viestejä yömyöhään, niihin on vaikea olla vastaamatta. lähetetä enää iltakuuden jälkeen. Esimiehen esimerkki on tärkeä. Jos pomo lähettää viestejä yömyöhään, voi työntekijän olla vaikea olla niihin vastaamatta. KYSE ON MYÖS EUROISTA. Ekonomiliitto on laskenut, että henkilö, joka tienaa euroa kuukaudessa ja tekee 30-vuotiaasta asti kolme tuntia ylitöitä joka viikko, on 65-vuotiaana menettänyt euron bruttoansiot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Työolobarometrin mukaan ylitöitä teki vuonna 2012 noin 60 prosenttia työntekijöistä. Korvauksetta ylitöitä teki useampi kuin joka kymmenes. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11

12 lukijoilta Mikä kansi saa äänesi? Mikä vuoden 2013 kansista oli sinun mielestäsi ylitse muiden? Ehdit vielä vaikuttaa ja osallistua kolmen valinnaisen kirjan arvontaan. Äänestysaika päättyy perjantaina 31. tammikuuta. Yli 400 lukijaa on jo kertonut mielipiteensä. Johdossa on kakkosnumeron kansi. Siinä Mr Työn Imu, vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta ui avannossa. Äänestäjät ovat perustelleet valintaansa esimerkiksi näin: Hyistä hurmaa! Virkeän erilainen. Hauska ja vauhdikas. Paras fiiliksen luoja. Uimarin näkeminen saa hyvälle tuulelle. Puhutteleva, suorastaan huudahtava kuva! Kyllä lämmitti avantouimarin sydäntä. Toiseksi eniten ääniä on tähän mennessä kerännyt nelosnumeron kansi, jonka kuvassa on toimittaja Maria Friman. Tämän kannen valintaa on perusteltu näin: Selkeä ja rauhoittava. Tasapainoinen kokonaisuus. Hyväntuulinen. Yksinkertaisen kaunis. Houkuttelevimmat otsikot. Kolmantena on viitosnumeron kansi, jonka kuvassa Pfizerin tiimiläiset pitävät kävely kokousta. Äänestäjien mielestä kansi on dynaaminen, rento, leppoisa ja iloinen. Kannessa on yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen fiilistä. Äänestystulos ja palkintojen voittajat kerrotaan TTT-Digissä viikolla 6. Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia verkossa: >Osallistu >Anna palautetta sähköpostitse: kirjeitse: Lukijoilta, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Äänestä parasta kantta: tttdigi.fi >Osallistu >Kansiäänestys Kemikaaliturvallisuuden Start & Go - työpaikan kemikaaliriskit hallintaan luotettavasti ja helposti Start & Go (4 h) sisältää: Työpaikkahavainnoinnin ja asiantuntijakonsultaation Alustavan kemikaaliriskien ja -turvallisuuden arvioinnin Opastusta Stoffenmanagerin käyttöön ja hyödyntämiseen Yhteenvedon käynnistä Hinta: 1290 (+ alv.24 %) Hintaan lisätään tarvittaessa matkakustannukset. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. > Kemikaaliturvallisuus > Kemikaaliturvallisuuden Start & Go Lisätietoja: tai Niina Kallio ,

13 NAPAKAT & NASEVAT PALAUTETTA NUMEROSTA 6 7/2013 MINUA ILAHDUTTI ravitsemusterapeutti Anette Palssan käytännöllinen ja realistinen suhtautuminen syömiseen ja laihduttamiseen. lukijoilta Äänestä tämän numeron paras juttu, s. 49 Ilmoita TTT-lehdessä ja TTT-Digissä! Lue takakannesta, miksi se kannattaa. Uusi turvakilpikuvasto on ilmestynyt! Tilaa tai tutustu osoitteessa turvakilvet.fi Suomen Turvakilvet Oy Savenvalajantie Nivala Puh Fax turvakilvet.fi MUISTIMME ON TARINALLINEN -jutussa annettiin hauskasti vinkkejä muistaa asioita. Työskentelen vanhusten kanssa. Uskon näistä vinkeistä olevan todellista käytännön hyötyä ja vielä mukavalla tavalla. TYÖSTÄÄN JA VAPAA-AJASTAAN kertonut maatalousyrittäjä Terho Häkkinen oli mielenkiintoinen tapaus! PIDIN ENITEN jutusta Rehellisyys häikäisi. Alkoholismi on niin yleistä. Jos ihmiset tietäisivät AA:sta jo ennen kuin heille tulee ongelmia alkoholin kanssa, heidän olisi helpompi hakea apua, kun sitä oikeasti tarvitsevat. MONTA TIETÄ OSAAJAKSI -juttu pani minut miettimään omia tapojani oppia. Oppiminen ja uuden keksiminen ovat isoja asioita. Paljolti niistä riippuu, voitetaanko talouden haasteet ja alkaako vienti vetää. Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Hyvinvoiva työyhteisö Työterveyslaitos - Ikävoimaa työhön valmennus Helsinki Työhyvinvoinnin johtaminen Helsinki Turvallinen työympäristö Riskien arviointi työpaikalla Tampere Lappeenranta Helsinki Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Helsinki Toimiva työsuojelu Työsuojelupäällikön perustieto Rokua Helsinki Tammela Työsuojeluvaltuutetun perustieto Rokua Tammela Vaikuttava työterveyshuolto Liikettä työpäivään - vähemmän istumista! Helsinki Kyselyt työterveyshuollon työvälineenä Helsinki Lisätietoja: p Kysy myös tilauskoulutuksia!

14 ttt-henkilö Valmiina lähtöön Mitä yhteistä on Mongolialla, Cessnalla, reikäjuustolla ja tsunamilla? Ainakin sairaanhoitaja Tom Häggblomin halu auttaa. TEKSTI MERJA KARJALAINEN KUVAT PERTTI NISONEN JA MERJA KARJALAINEN kahden ja puolen tunnin vuoristorata, Tom Häggblom toteaa yhdeksänpaikkaisen Cessna Grand Caravanin rullattua mongolialaisen Mandalgobin ruohokentälle. Tälle lentokentälle koneita laskeutuu noin kerran vuodessa, ja mekin vain siksi, että emme ehtisi pääkaupunkiin Ulan-Batoriin ennen pimeää. Koneen kanadalaista lentäjää ja Tom Häggblomia lukuun ottamatta taukoamaton turbulenssi on saanut meidän muiden matkustajien kasvot kalpeiksi. Cessna on puskenut pilvien alla saderintamaa väistellen 150 metrin korkeudessa noin 300 kilometrin matkan Baruun-Urtista länteen. Ajoittain ilmassa tuijailee lumihiutaleita. Lentopahoinvointia voi yrittää välttää katsomalla sitkeästi horisonttiin. Tosin on eri asia istua matkustajana kuin lentää itse, kyytiläisenä tällä kertaa ollut Häggblom myöntää. Matkamme Ulan-Batoriin voi jatkua vasta aamun valjettua ja sään selkiinnyttyä. Vapaaehtoisena Mongoliaan Mongoliaan Tom Häggblomin vei viime lokakuussa kehitysyhteistyö, jossa hän toimi kouluttajana. Viikon aikana yhteensä liki 60 mongolialaista lääkäriä kolmella paikkakunnalla sai elämänsä ensimmäisen kerran opastusta potilaslentoihin: Miten olosuhteet ilmassa poikkeavat maanpinnasta? Kuinka paljon lisähappea potilas saattaa tarvita lennon aikana? Miten hänet kuljetetaan paareilla 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

15 ttt-henkilö TOM HÄGGBLOM, 46 KOULUTUS: Sairaanhoitaja, ansiolentäjä TYÖ: Kliininen johtaja (clinical manager) terveydenhuollon laitteita valmistavassa GE Healthcaren Suomen-yksikössä. Saman yrityksen palve luksessa yli 20 vuotta (ennen vuoden 2003 yrityskauppaa työnantajana Instrumentarium). KOTIPAIKKA: Vantaa HARRASTUKSET: Ilmailu, kesämökkeily, reilun vuoden ikäisen novascotiannoutajan eli tollerin koulutta minen hypo-koiraksi. Hypo-koira tunnistaa ihmisen verensokerin muutokset. PERHE: Kätilönä työskentelevä vaimo, 20-vuotiaat tyttö ja poika, 14-vuotias poika ja 11-vuotias tyttö lentokoneeseen? Lääkärit myös joutuivat arvioimaan kokonaisuutta: mikä on potilaan kunto, missä ajassa lentäjä ja lentokone saadaan hänen luokseen ja kauan ko ambulanssilla kuluu aikaa lentokentältä sairaalaan? Joskus on hyväksyttävä sekin, että kaikkia ei voi pelastaa. Kouluttajana Tom Häggblom saattoi tukeutua taustoihinsa: hän on sairaanhoitaja ja ansiolentäjä, hänellä on kokemusta potilaslennoista, ja lisäksi hän kuuluu MAF Suomen (Mission Aviation Fellowship) hallitukseen. Kansainvälinen lähetyslentojärjestö MAF toimii yli 30 maassa tarjoten lento- ja tietoliikenneyhteyksiä lähetys-, avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestöille. Nyt MAF Suomi oli järjestämässä potilassiirtokoulutusta mongolialaislääkäreille; rahoitus tuli Suomen ulkoministeriöltä ja vapaaehtoisilta lahjoittajilta. Koulutus jatkuu tänä ja ensi vuonna, mutta vielä ei ole päätetty miten. Joskus on hyvä ksyttävä sekin, että kaikkia ei voi pelastaa. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15

16 Kriisitilanteessa ihmisillä on taipumus kanavoida surua tekemällä sitä, mitä he osaavat. Mutta mikä sai Häggblomin lähtemään tälle koulutuskeikalle, omalla lomallaan? Kaksi vuotta sitten pohdimme, millaista kehitysyhteistyötä voisimme tehdä MAF:n puitteissa. Sain kuulla, miten vähällä kokemuksella lääkärit Mongoliassa osallistuvat potilaslennoille. Syntyi ajatus, että voisimme auttaa maaseudun asukkaita pääsemään nopeammin hoitoon, kun opetamme lääkäreille ambulanssilentoihin liittyviä perusasioita. Konkreettista apua GE Healthcaren kokoushuoneessa Helsingin Vallilassa kliinisen johtajan Tom Häggblomin kännykkä pärähtää. Matkavalmisteluja lauantaita varten, Häggblom selittää. Suomalaispotilas Etelä-Amerikassa odottaa pääsyä kotimaahan. Häggblom on lähdössä reittilennolla vapaapäivänään häntä noutamaan suomalaisen EMA Finlandin (Emergency and Medical Assistance) riveissä. Ensimmäisen kerran Häggblom oli saattamassa potilaita Suomeen tsunamin iskettyä Kaakkois-Aasiaan jouluna Ilmoitin pelastuslentoja järjestävälle yritykselle, että voin hankkia potilasvalvontalaitteita tehtaaltamme lainaksi. Sanoin myös, että olen lomalla: jos minua tarvitaan, olen käytettävissä. Seuraavana iltana olin matkalla Bangkokiin, jonne oli siirretty potilaita Phuketista. Kiersimme Bangkokin sairaaloita valitaksemme ne 14, joille Finnair oli luvannut paikan koneestaan. Seuraavana päivänä oli tulossa ambulanssikone, johon mahtuivat myös paaripotilaat. Kriisitilanteessa ihmisillä on taipumus kanavoida surua ja stressiä tekemällä sitä, mitä he osaavat. Niistä 14:stä muistan parhaiten neljä orvoksi jäänyttä lasta, jotka eivät puhuneet menehtyneistä vanhemmistaan vaan konkreettisista asioista: miten pääsen kotiin, kun avaimia ei ole, tai en voi pestä hampaita, kun hammasharja on kadonnut. Siinä tilanteessa voin auttaa paitsi antamalla lääkettä fyysiseen kipuun myös tarjoamalla sen hammasharjan. Reikäjuuston aukkoja tukkimassa Leipätyönään Häggblom osallistuu kansainvälisessä suuryrityksessä sairaalalaitteiden tuotekehittelyyn insinöörien, kemistien, lääkäreiden, fyysikoiden ja matemaatikkojen kanssa. Työ kuljettaa häntä eri puolille maailmaa, nyt tammikuussa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Viime vuonna matkapäiviä kertyi kahdeksisenkymmentä. Kliinisen johtajan pestiään hän kutsuu käyttäjän ääneksi. Hän varmistaa, että laitteiden suunnittelijat ymmärtävät sairaalan arjen: Miten leikkaussalissa lääkkeitä annostellaan anestesiakoneella ja miten teho-osaston valvontavälineet toimivat? Tai mitä tarkoittaa steriili alue? Kun valmistetaan terveydenhuollon laitteita, on tärkeää ottaa huomioon inhimilliset tekijät ja se, että ihmiset tekevät virheitä. Häggblom puhuu turvallisuuden takaamisesta reikäjuustomallin avulla. Se sopii niin hoitotyöhön kuin lentämiseen. Kaikessa ihmisen toiminnassa on puutteensa, aukkonsa. Samoin jokaisella teknisellä laitteella on puutteensa, kuten myös organisaatioilla. Reikäjuustomalli yrittää saattaa nuo eri kerrokset päällekkäin niin, että kaikkien tasojen läpi vuotavia silmäkkeitä ei synny. Jos ihmisen huomiokyky ei riitä, leikkaussalissa apulaitteet varoittavat potilaan tilan huononemisesta ja lentokoneen ohjaamossa uhkaavasta törmäyksestä. Organisaatiotasolla avuksi tulevat sairaalan ohjeet ja lentoyhtiön toimintakäsikirjat: minkäkuntoisia potilaita kyseisessä sairaalassa hoidetaan ja mille lentokentille hätätilanteessa lennetään. Ilmailussa on parinkymmenen viime vuoden ajan korostettu miehistöyhteistyötä. Pilot flying tarkoittaa sitä, että lentäjä saa keskittyä lentämiseen. Viereisessä istuu pilot monitoring, joka hoitaa radioliikenteen lennonjohdon kanssa ja tarkkailee vastuuvuorossa olevan lentäjän toimintaa. Seuraavalla lennolla roolit vaihtuvat. Lentäjien yhteistyöstä löytyy silta terveydenhuoltoon, jossa hoitohenkilökunnan yhteistyö on vasta aluillaan. TOM HÄGGBLOM: ON TÄRKEÄÄ TEHDÄ ARJESTAAN MAHDOLLISIMMAN HYVÄ. Minusta tuli sairaanhoitaja koska haluan auttaa muita. Sillä on merkitystä, mitä teemme toisillemme. Myös äitini on sairaan hoitaja. Palkitsevinta on se, että saan asiat tehtyä: sähköpostilaatikon päivittäin tyhjäksi, koulutusviikon vedettyä, jonkin laitetestauksen valmiiksi. Paras aika elämässä on tässä ja nyt. Koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. On tärkeää tehdä arjestaan mahdollisimman hyvä. Voimia saan läheisistä, ystävistä, luonnossa liikkumisesta. Siitä, että voi rentoutua kaikessa rauhassa eikä tarvitse jatkuvasti katsoa kelloa eikä kalenteria. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

17 ttt-henkilö ➊ Novascotiannoutaja Repe, tuleva hypo-koira, haistaa verensokerin vaihtelut. ➋ Reppu korvaa matkalaukun. ➌ Mongoliassa suomalainen kouluttaja kiinnosti mediaa. ➍ Häggblomin passeista toinen. ➎ Repe on koko perheen harrastus. Valitsin työn, jossa on enemmän vapautta ja tilaa luovuudelle kuin sairaalassa. Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on kampanjoinut potilasturvallisuuden puolesta. WHO suosittelee tarkistuslistoja, joilla varmistetaan, että kaikki valmistelut ja työvaiheet on käyty lävitse. Lisäksi otetaan aikalisä, time out. Silloin esimerkiksi koko leikkaustiimi pysähtyy vielä kerran tarkistamaan, että potilaalta on määrä leikata oikea polvi, ei vahingossa vasenta. Ei koskaan valmis Se, mitä Tom Häggblom tekee nyt 46-vuotiaana, juontaa parinkymmenen vuoden taakse. Nuorena sairaanhoitajana hän osallistui satunnaisesti uusien sairaalalaitteiden testaamiseen ja kehittämiseen. Sitten perheeseen syntyivät kaksoset vuonna 1993, ja Häggblomin piti valita, mitä tekee. Valitsin työn, jossa on enemmän vapautta ja tilaa luovuudelle kuin sairaalassa. Toisaalta olen halunnut säilyttää yhteyden myös käytännön hoitotyöhön. Kun haen sairastuneita matkailijoita noin kerran kuukaudessa Kanarialta, Thaimaasta tai Virosta, pääsen myös tutustumaan eri maiden sairaalakäytäntöihin. Lähetyslentojärjestö MAF:iin Häggblom törmäsi ensimmäisen kerran vuonna Hän kävi Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa Tuomasmessussa, jossa kerättiin varoja lähetyslentokoneen hankintaan. Yksityislentäjän lupakirjan hän hankki työskennellessään kolme vuotta Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa. Kun hän palasi perheineen Suomeen, hän jatkoi lento-opintoja työn ohessa ja tutustui niiden parissa MAF:n lentäjiin. Heidän joukossaan oli muun muassa Jarkko Korhonen, joka on tällä hetkellä perheineen lähetyslentäjänä Tansaniassa. Jarkon kanssa olemme lentäneet Suomessa nelipaikkaisella Cessna 172:lla tasaisen harmaata stratuspilveä väistellen. Sää oli samankaltainen kuin Mongoliassa, vain lumisade puuttui. Häggblom on lentänyt jonkin verran ammatikseen osallistunut esimerkiksi hirvien laskentaan mutta ilmailu on nykyisin hänelle harrastus. Häntä kiehtoo se, että lennolle valmistautuminen alkaa päiväkausia etukäteen: mitä lupaavat sääennusteet, mikä on järkevä reitti, millaisten välimatkojen päässä kone on tankattava ja niin edelleen. Ja jälkikäteen voi sitten miettiä, miten meni: eläytymällä saman voi kokea monta kertaa uudelleen. Ilmailussa ei voi koskaan tulla valmiiksi. Jutussa Kuvamatka Mongoliaan on kuvia Tom Häggblomin koulutusmatkalta: 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17

18 MERJA MAKKONEN Voitokkaan julisteen tekivät Anniina Heiskanen (vas.), Maija Kalliokoski, Krista Vahtola ja Tiia Niska. Mukana olvat myös Tellervo Räisänen, Mari Kemppainen ja Jessica Jurvelin, jotka eivät päässeet kuvaan. Voittaja palkitaan työtuolilla. MUHOKSEN LUKION MEDIARYHMÄ: AUTA. JOHANNA VIITTALA JA PETRA PUOLAKANAHO: OIS SIISTII KUN OIS SIISTII!. NIMCO HUSSEIN: REMEMBER TO TAKE CARE OF YOURSELF. TTT-lehden juliste kisa ratkesi! Muhoksen lukion mediaryhmän tekemä juliste vei voiton TTT-lehden järjestämässä kilpailussa. TEKSTI HELINÄ KUJALA VOITTAJAJULISTEEN AUTA ideoivat ja toteuttivat Muhoksen lukion mediakurssin seitsemän abiturienttia. Kilpailuraati arvosti kuvan selkeää sanomaa ja sitä, että juliste herätti tunteita. Siitä tulevat mieleen myös muut arkipäivän tilanteet, joissa voit tulla kaveria vastaan, kommentoi yksi raatilaisista. Idea sai alkunsa, kun oppilaat pohtivat koulua toimintaympäristönä. Kuvisluokkaan on aina käveltävä kolmanteen kerrokseen, ja pohdittiin, miten liikuntarajoitteinen oppilas siihen pystyisi, kertovat Tiia Niska ja Anniina Heiskanen. Jokaisen pitäisi auttaa toisiaan selviytymään erilaisissa tilanteissa. Moni asia, jota pidetään itsestäänselvyytenä, ei kaikille sitä ole esimerkiksi esteetön liikkuminen. Kunniamaininnan saivat Nimco Hussein julisteellaan Remember to take care of yourself sekä Johanna Viittala ja Petra Puolakanaho kilpailutyöllään Ois siistii kun ois siistii!. Voittajaryhmälle luovutetaan Kinnarpsin työtuoli, jonka arvo on noin euroa. Kunniamaininnan saaneet palkitaan elokuvalipuilla. Loppuvuonna 2013 järjestetty kilpailu oli suunnattu vuotiaille. Arvosteluraatiin kuului TTT-lehden toimituksen lisäksi koulutussuunnittelija Venla Räisänen Työterveyslaitoksesta. 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

19 työ/terveys/turvallisuus HEITÄ VITONEN! Urbaanin sanakirjan mukaan ylävitonen tarkoittaa käden läimäytystä yhteen kaverin käden kanssa yläviistoon. Sitä voi käyttää tervehtimiseen, kannustukseen, onnitteluun, tiimihengen luomiseen sekä toveruuden ja luottamuksen ilmaisuun. Oikeaoppisesti tehtynä kosketuksesta syntyy läsähdys. Millainen merkitys kosketta misella on työelämässä? sivut TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA THINKSTOCKPHOTOS 20 4 x työtä talvisäässä 24 Lisää hellyyttä! 26 TTT-Blogisti 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19

20 TEKSTI SUSANNA KAAJA KUVAT ANNE NISULA, PASI LEINO, JOHANNES TERVO, JANNE VIINANEN Heikki Eskelinen Ammattikalastaja, Turku LIIKUN TYÖSSÄ TALVELLA enemmän kuin kesällä, jolloin istun veneessä. Talvisin 60-metriset verkot ovat jään alla ja kuljen avannolta toiselle kävellen. Saaliin vien rantaan moottorikelkalla, jonka perässä on ahkio. Päivässä ehtii katsoa verkkoa. Tavallisesti saan runsaat 50 kiloa kalaa, hyvänä päivänä 100 kiloa. Keväällä ja syksyllä saaliit ovat moninkertaisia. Olen kalastanut ammatikseni 26 vuotta. Pyydän enimmäkseen kuhaa, jonkin verran myös siikaa, madetta ja haukea. Huonon jään aikaan alku- ja lopputalvesta minulla on aina naskalit ja pelastautumispuku mukana. Onneksi en ole tarvinnut niitä koskaan. JOS PAKKASTA ON yli 20 astetta, jään yleensä kotiin ja teen paperihommia. Jäällä tuulee aina, mikä lisää pakkasen purevuutta. Onneksi varusteet ovat nykyään hyviä. Lämpöhaalari pitää lämpimänä lähes säässä kuin säässä, mutta sormien nivelet ovat kylmässä kovilla. Iän myötä sormiani on alkanut särkeä. Jos joulukuun alussa on kovat pakkaset, sisäsaaristo jäätyy, mutta jää ei vielä kanna kelkan painoa. Silloin ei voi muuta kuin huoltaa varusteita ja odotella. Jos lunta on paljon, jää painuu ja sen päälle tulvii vettä, mikä vaikeuttaa kulkemista. Näitä huonoja jaksoja varten on varattava rahaa sukanvarteen. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

21 Kaisu Ahopelto Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, Lappajärvi HAKKUUT TEHDÄÄN pääosin talvisin. Tukkipuun kuljetuksessa kiireisin aika onkin tammikuun alusta maaliskuun loppuun. Ajamme perheyrityksessämme kahta vuoroa: mies lähtee töihin aamuvarhaisella, minä iltapäivällä. Hyvällä pakkaskelillä työnteko on helppoa: tiet kestävät suurenkin auton painoa hyvin, eivätkä hiekkatiet ja puut pöllyä samalla tavalla kuin kesällä. JOS LUNTA ON PALJON, metsäautotiet ja kääntöpaikat on joskus aurattu niin kapeiksi, että täysperävaunun kääntämisen kanssa voi tulla hankaluuksia. Liikenteessä yksi ikävä piirre on autoilijoiden välinpitämättömyys. Yhä useammalta unohtuvat vilkun käyttö ja nopeusrajoitukset. Myös teiden kunnossapito on heikentynyt viime vuosina. Koska minulla ei ole hyttinosturia, olen työvuoron aikana ulkona monta tuntia. Viiman kestävät vaatteet ovat ehdottomat. Kun lunta pyryttää viistosti, töihin lähteminen ei aina ole kovin mukavaa. Mutta työn touhussa ei säätä enää ajattele. Tukkikuormat haetaan usein keskeltä metsää. Yöllä pakkasessa yksin työskennellessä on oltava tosi varovainen, ettei satu vahinkoja. Joskus on käynyt mielessä, onko metsässä karhuja tai susia, mutta kyllähän eläimet kavahtavat auton kovaa ääntä. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21

22 Jari Virtapuro Jäänpoistaja, Espoo LENTOKENTTÄ ON TALVELLA tuulinen, liukas, kylmä ja pimeä paikka. Työskentelen Swissportilla, joka vastaa Finnairin lentokoneiden maapalveluista Helsinki- Vantaan lentoasemalla. Talvikaudella, syyskuun alusta toukokuun puoliväliin, teen pääasiassa lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyjä. Huurre, lumi ja jää poistetaan koneen siiviltä, rungolta ja vaakapinnoilta glykolipitoisella nesteellä. Jää heikentää koneen ohjattavuutta ja suorituskykyä. Glykoli suihkutetaan koneen päälle paineella. Liuos ei ole myrkyllistä, mutta kirvelee, jos ainetta menee silmiin. Siksi meillä on huuhteluun tarkoitetut vesipullot lähettyvillä. Suojalaseja käytän vain kovassa tuulessa, koska ne likaantuvat helposti ja haittaavat näkyvyyttä. HUURTEISENA AAMUNA yhden koneen pesuun kuluu neljältä autolta noin minuutti. Kovassa lumisateessa samaan työhön voi mennä 15 minuuttia. Työtä tehdään viiden kuuden metrin korkeudella, joskus korkeammallakin. Meillä on sekä avo- että umpikuuppaisia nosturiautoja, eli toisissa ollaan taivasalla, toisissa on hytti. Avomallissa työskenneltäessä käytetään turvavaljaita. Joskus neljääkin konetta pestään rivissä samaan aikaan. Lentokoneiden ympärillä on paljon autoja ja ihmisiä ja radiot huutavat. Kentän liukkaus, kova tuuli ja lumisade hankaloittavat työtä. Tiedonkulku on äärimmäisen tärkeää, ettei satu vahinkoja. Siinä saa olla tosi keskittynyt koko ajan. 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

23 Merja Pajuoja Pysäköinnin tarkastaja, Tampere TALVIKELIN HUOMAA ILLALLA sohvalla. Jalkoja särkee, kun on koko päivän kävellyt varovasti, ettei liukastu. Meillä on työn puolesta liukuesteet kengissä, mutta kyllä sitä automaattisesti jännittää vartaloaan kävellessä. Kuljemme pareittain välillä kävellen, välillä autolla. Jos on paljon pakkasta ja lunta, työ on raskasta. Yleensä olemme ulkona kaksi tuntia kerrallaan, sitten on kymmenen minuutin kahvitauko. Kovalla pakkasella kaksi tuntia on liian pitkä aika: viima puree kasvoihin, vaikka vaatetus on muuten hyvä. Yli 20 asteen pakkasessa olen joskus käynyt lämmittelemässä kaupan eteisessä. TOISAALTA PIKKUPAKKASELLA aurinkoisessa säässä tätä tekee ihan ilokseen, mieluummin kuin kesäkuumalla. Vaihto perhepäivähoitajan työstä pysäköinnintarkastajaksi viisi vuotta sitten oli hyvä päätös. Työ on itsenäistä, ja joka päivä tulee ulkoiltua. Sääolot olivat tiedossa, kun tähän työhön lähdin. Autoilijoilla on sen sijaan välillä vaikeuksia käsittää, että talviolosuhteet eivät ole syy katsoa väärin tehtyjä parkkeerauksia läpi sormien. Haastattelut on tehty talvella Yli 20 asteen pakkasessa olen joskus käynyt lämmittelemässä kaupan eteisessä. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23

24 Lisää hellyyttä! Kosketuksella voi ilmaista myötätuntoa, kiitollisuutta, innostusta ja välittämistä. Miksi emme opettelisi käyttämään sitä entistä enemmän myös työelämässä? TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA THINKSTOCKPHOTOS Milloin viimeksi halasit työkaveriasi? Ehkä siitä on aikaa, kuten useimmilla meistä on. Ehkä se oli silloin, kun vietettiin Laurin läksiäisiä. Tai kun Anne täytti vuosia. Silloinkin tuli vain hätäisesti hipaistua, jonossa muiden mukana. Kulttuurintutkija Taina Kinnunen on tutkinut suomalaista kosketuskulttuuria ja kirjoittanut siitä myös kirjan. Jos hänen toiveensa toteutuisi, koskettaisimme toisiamme paljon useammin niin työssä kuin elämässä muutenkin. Hänestä me suomalaiset olemme tässä asiassa harmillisen pidättyväisiä. Lähentävä vaikutus Jos työkaveria ei koe kovin läheiseksi, häntä tuskin tekee mieli halatakaan. Toisaalta kosketus voi myös lähentää ihmisiä toisiinsa ja sitä kautta tiivistää yhteishenkeä. Jotkin yritykset käyttävät ulkopuolisia konsultteja, jotka hyödyntävät kehollisia tekniikoita yhteishengen luomiseen. Harjoitteiden ei tarvitse olla kovin kummoisiakaan, kun niillä voi jo saada myönteisiä tuloksia, Taina Kinnunen sanoo. Joissakin työyhteisöissä kosketus on ymmärretty luonnonvaraksi, jota ei kannata säästellä, mutta nämä ovat Kinnusen mukaan harvinaisia poikkeuksia. Yksi sellainen on kampaamo, jonka asiakas hän on. Siellä työntekijät halaavat silmiinpistävän paljon toisiaan ja myös asiakkaitaan, mikä on aivan ihastuttavaa. Olen kuullut, että siinä työpaikassa kiinnitetään myös paljon huomiota työyhteisön hoitamiseen, järjestetään yhteisiä tapaamisia ja epävirallisiakin rientoja. Kun Kinnunen meni nykyiseen työpaikkaansa, yliopistonlehtoriksi Tampereelle, hän otti tavakseen halata paria läheistä työkaveriaan esimerkiksi kesäloman jälkeen. Yliopiston työporukoissa ei hänen mukaansa tällaista kosketusta liiemmälti näe. Työkaverit vähän hätkähtivät, mutta uskon heidän kuitenkin pitäneen siitä. Ehkä yhteisön uuden jäsenen on helpompi murtaa vanhoja kaavoja, Kinnunen sanoo. En tarkoita sitä, että tällaisen tavan pitäisi levitä. Tai että lämpimät välit tarkoittaisivat sitä, että työkavereiden pitäisi viettää vapaa-aikaakin yhdessä. Mutta uskon, että sisimmässään moni tykkäisi kosketuksesta. Missä menevät rajat? Kosketuksessa on paljon sävyjä halauksiakin on monenlaisia kevyestä sipaisusta tiukkaan rutistukseen. Pelkkä käsivarren hipaisu voi tietyssä tilanteessa olla voimakas viesti. Taina Kinnunen uskoo, että välttelemme koskettamista osittain siksi, että kukaan ei vain tulkitsisi sitä seksuaaliseksi ahdisteluksi. Mutta miten voi tietää, missä kunkin reviirin rajat kulkevat ja miltä oma kosketus toisesta tuntuu? Se on hyvä kysymys. Minusta sitä ei voi koskaan täysin tietää. Siihen vaikuttaa muun muassa kotitausta eli se, millaiseen kosketuskulttuuriin on tottunut. Joku työntekijä voi kokea seksuaaliseksi ahdisteluksi sen, jos pomo tai työkaveri laskee käden olkapäälle. Toiselle se taas voi olla aivan luonteva ele. Mutta se, joka on kosketuksen kohteena, kyllä yleensä tunnistaa rajat. Tasa-arvolaissa seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan luonteeltaan seksuaalista, ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Erogeenisiin alueisiin kajoaminen on selvä rajaloukkaus. Sitä voi Kinnusen mukaan olla myös esimerkiksi viipyilevä sively, etenkin katseeseen yhdistettynä. Tiukka kontrolli miehille Kosketusnormit ovat kulttuurissamme tiukat etenkin miehille. 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2014

25 Naisille sallitaan tässä suhteessa enemmän spontaania, avointa käyttäytymistä, Taina Kinnunen sanoo. Hän on erään tutkimuksen yhteydessä haastatellut yläkoulun opettajia, jotka pohtivat oman ruumiinsa käyttämistä työvälineenä. Silloin puheeksi tuli myös oppilaiden koskettaminen. Moni sanoi pidättäytyvänsä siitä kokonaan turvallisuussyistä: kukaan ei halua joutua sellaiseen tilanteeseen, että tulisi syytetyksi pedofiliasta. Kosketuksesta on tehty tabu, varsinkin miesopettajien kohdalla. Heidän kosketuksensa on lähtökohtaisesti jotenkin vaarallinen ja likainen. Eräs miesopettaja kertoi aina kysyvänsä ennen kevätjuhlaa tyttöoppilailtaan, voiko hän halata heitä todistuksia jakaessaan. Pojilta hän ei viitsi asiaa edes kysyä, jotta ei syntyisi vääriä tulkintoja. Minusta on vain ja ainoastaan järkyttävää, että elämme näin kosketuskammoisessa kulttuurissa. Että juhlahetkelläkin asiasta pitää etukäteen kysyä, Kinnunen harmittelee. Hänen mukaansa tässä suhteessa Suomi muistuttaa Yhdysvaltoja, jossa on voimakas pedofilian ja seksuaalisen ahdistelun pelko. Johtajan valtaa Kosketukseen liittyy myös vallankäytön mahdollisuus. Taina Kinnusen mukaan työpaikalla se voi näkyä niin, että pomo käyttää kosketusta valta-asemansa pönkittämiseen: hän voi kyllä esimerkiksi taputtaa olalle ketä tahansa alaistaan, mutta jos joku alaisista koskettaisi häntä, se olisi normien rikkomista. Kaikki vallankäyttö ei pyri alistamiseen. Kosketuksella voi myös tuoda esiin laumanjohtajuutta, ja jotkut ovat tässä taitavampia kuin toiset. Kinnunen mainitsee esimerkkinä presidentti Barack Obaman, jonka voi usein television uutiskuvissa nähdä taputtavan olkapäälle tai kätellessään tarttuvan toisella kädellä kiinni myös käsivarresta. En tiedä, onko se opeteltua käyttäytymistä vai tekeekö hän niin luonnostaan. Häntä alemmassa asemassa oleva ei kuitenkaan voisi käyttää samanlaista oikeutta. Sillä, joka on ylempänä hierarkiassa, on suurempi vapaus muokata yhteisön kosketuskulttuuria. Uusia tuulia Taina Kinnunen sanoo myös ymmärtävänsä ihmisiä, jotka eivät välitä koskettamisesta ja joille puolitutun tai tutunkin ihmisen halaus on vastenmielistä. Hän itse on kotoisin Oulusta, Pohjois- Pohjanmaalta, joka hänen sanojensa mukaan on todennäköisesti maailman kosketuskammoisinta seutua. Hänen suvussaan ei halailla, eikä hän muista, että olisi lapsena edes istunut vanhempiensa sylissä. Ehkä kaikki eivät kaipaa kosketusta ja ovat onnellisia juuri niin kuin ovat. Silti mietin, onko se heille lopullisesti toivottavin tila. Mutta varmasti on myös paljon yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä, jotka eivät saa läheisyyttä, Kinnunen sanoo. Hän itse on oppinut murtamaan koskemattomuuden perinteen ystäväpiirin laajennuttua sekä matkustelun ja erilaisiin kulttuureihin tutustumisen myötä. Kun esimerkiksi eteläeurooppalainen tulee Suomeen, pidättyväisyytemme on usein heille kulttuurisokki. Monet ovat sanoneet, että vie jonkin aikaa, ennen kuin ymmärtää, että täällä täytyy pysytellä etäällä. Monikulttuurisuus voi vähitellen muuttaa käyttäytymistä työpaikoillakin. Kulttuuria muuttavat varmasti myös uudet sukupolvet, jotka Kinnusen mukaan ovat aina askelen edellisiä pidemmällä. Monilta nuorilta ylävitoset, halaukset ja taputukset sujuvat jo kuin luonnostaan. Ehkä heidän tulevilla työpaikoillaan uskalletaan koskettaa, ei ainoastaan läksiäisissä, merkkipäivinä tai hiprakassa pikkujouluissa, vaan vaikka vain hyvän työviikon päätteeksi. Taina Kinnunen: Vahvat yksin, heikot sylityksin. Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Kirjapaja, Millaisia kosketuskokemuksia sinulla on töistä? Kerro se toimitukselle: Ammatillisia kosketuksia JOISSAKIN AMMATEISSA kosketus on oleellinen osa työtä. Hierojat, kampaajat, kosmetologit ja hoitajat eivät voi pelätä toisen iholle menemistä. Esimerkiksi sairaanhoitajan on hyvä hallita toimenpiteiden lisäksi muunkinlaisia ammatillisia kosketuksia. Suojaavaa tai rajoittavaa kosketusta käytetään levottomuuteen tai aggressiivisuuteen, lohduttavaa kosketusta ahdistukseen tai suruun. Potilaalle hoitajan kosketuksella voi olla suuri merkitys. Se tulee esiin Suomen Kirjallisuuden Seuran kirjoituskokoelmassa, jossa ihmiset kertovat mieleenpainuneista hoitajakokemuksistaan. Kirjoittajat saattavat kertoa jopa vuosikymmenten takaisesta kokemuksestaan, hoitajasta, joka oli sopivassa tilanteessa pysähtynyt ja koskettanut, Taina Kinnunen sanoo. Kinnusen mieleen on jäänyt erityisesti kertomus itsemurhaa yrittäneestä nuoresta naisesta, joka oli psykiatrisen sairaalan suljetulla osastolla. Eräs hoitaja oli pysähtynyt hänen luokseen, laskenut kätensä olkapäälle ja puhunut lohduttavasti. Kun nainen oli alkanut itkeä, hoitaja oli kietonut kätensä hänen ympärilleen ja pitänyt tiukasti kiinni. Kirjoittajan mukaan tämä kokemus pelasti hänen henkensä. Kosketus voi olla niin voimakas vakuutus potilaalle siitä, että hänestä välitetään. Siksi onkin hämmästyttävää, että emme puhu enempää sen merkityksestä hoitotyössä. Toisin kuin kallis teknologia, koskettaminen ei maksa mitään - paitsi sen, että ihmisellä on hetki aikaa pysähtyä. 1/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 30.9.2016 klo 8-15.30 LS 10, OYS Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 0405060997

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot