Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen jäsenkunnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen jäsenkunnat 2013-2016"

Transkriptio

1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen jäsenkunnat

2 1 Sisällys Yhteenveto Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Johdanto Toimintaympäristö Lainsäädäntökatsaus Pohjois-Pohjanmaan alue, väestö ja palveluiden tarve Strategiset painopisteet Palveluiden alueellinen toteuttaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö ja yhdentyminen Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntouttava toiminta Palveluprosessit ja hoitoketjut Päivystystoiminnan kehittäminen Tukipalvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut Muut tukipalvelut Tietohallinto, potilastietojärjestelmät ja -rekisterit, tietosuoja Osaaminen, kehittäminen ja tutkimus Laadunhallinta, potilasturvallisuus ja potilaan oikeudet Valmiussuunnittelu Seuranta ja arviointi Liitteet: Liite 1. Järjestämissuunnitelmaa valmistelleet työryhmät Liite 2. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: Hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita Liite 3. Palvelujärjestelmän nykytilakuvaukset kunnittain

3 2 Yhteenveto Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Sisältö Palveluiden alueellinen toteuttaminen Peruslinjaukset Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointiohjelma ja -sopimukset Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Sote-palvelustrategia Toimintatavat Pth/esh-yhteistyö Sosiaalitoimi ja terveydenhoito Perusterveydenhuollon vahvistaminen Pth:n painotukset Pääkohdat Asiakaslähtöisyys Monituottajuus Palveluprosessien kehittäminen Omavastuu Hyvien käytäntöjen levitys Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen tukena Syrjäytymiskehitykseen puuttuminen Hoito- ja palvelusuunnitelmat asiakkaan kanssa Tuottavuus ja vaikuttavuus Järjestäminen lähipalvelut seudulliset palvelut erityispalvelut monitoimijuus tietojärjestelmäyhteistyö Erityistason tuki perustasolle Asiakkaan voimaannuttaminen Selkeä työnjako sovittuna Palveluprosessit ja -ketjut laadittu Toimiva yhteistyö ja sitä tukevat rakenteet Toimintaraportoinnin uudistus Laitos/sairaalapaikkojen tarvearvio (huom. lainsäädännön vaikutukset) Sosiaalityö esille palveluprosesseissa/-ketjuissa Henkilöstön osaamista sosiaalipalveluista lisättävä Yhteistyö Sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa syventyy Terveyden edistäminen Saatavuuden parantaminen Omahoidon ja -vastuun korostaminen Terveyshyöty; tuottavuus ja vaikuttavuus

4 3 Tehostettu palveluohjaus siitä hyötyville Palvelurakenteen keventäminen Sähköiset palvelut käyttöön, eomahoito Kustannusvaikuttavat toimintamallit Pth-yksikkö Pth:n/esh:n/sos. yhteistyön koordinointi Hyvinvointityön ja kehittämisen koordinointi Yhteinen tavoite Moniammatillinen kehittämiskulttuuri Tutkimuskulttuurin rakentaminen Riittävän kokoiset sote-toimintayksiköt Työterveyshuolto osana pth:a Työkykyä uhkaavien sairauksien hoito Tiedonkulun parantaminen Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus Pth:n, esh:n ja sos.toimen kokonaisuus Terveydenhuollossa tarve sosiaalitoimen osaamiselle moniammatillinen verkostotyö, matalan kynnyksen palvelut tietotekniset ratkaisut; suojattu viestintäkanava Palveluprosessit ja hoitoketjut A- ja B-tason neuvottelut Jatkuvat, myös suun th ja hoitotyö mukaan Talouden seurannan kytkeminen neuvotteluihin ja uusien käytänteiden käyttöönottoon Painopistealueet KYTKE-toimintamallien juurrutus Lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät toimintamallit, esim. videovälitteinen ryhmäohjaus Kipu- ja tukielinproblematiikka Keinot: täydennyskoulutuksen aiheena (alueelliset koulutukset, erikoislääkärikoulutus), toimipaikkakoulutus Palveluiden saatavuus Hyvä Vastaanotto -toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Sähköisten palveluiden laajentaminen, etävastaanotto ja konsultaatiot työtapana Lähetekäytäntöjen kehittäminen Aluesairaaloiden rooli Asiakaspalaute käyttöön (yhteinen alueelle) Moniasiakkuus Palveluohjaajat Hoito- ja palvelusuunnitelmat + kuntoutussuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Sosiaalityön osaamista terveyskeskuksiin Perhetyön kehittäminen, perhekeskeinen työtapa Iäkkäille palvelusuunnitelmat ja tarvittaessa vastuutyöntekijän nimeäminen Kunnan ja esh:n sosiaalityön yhteistyön kehittäminen (kotiuttamisprosessi) porrastettu asuminen ja kuntouttava työote

5 4 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden Kuntouttava työ hoitoketjuissa Työterveyshuolto hoitoketjuissa Päivystyksen kehittäminen Tukipalvelut Laboratorio Kuvantamispalvelut Lääkehuolto (työryhmä nimetään) Tausta: Kansallinen mtt- ja päihdetyön suunnitelma Avopalvelupainotteisuus; matalan kynnyksen periaate ja syrjäytymiskehityksen esto kuntouttava työote, tasa-arvoinen asuntopolitiikka ja työllisyyden huomioiminen osana kuntoutusta Poikkihallinnollinen päihteettömyyden edistäminen ja ehkäisevä työ, erityisesti perhetyö sekä lasten ja nuorten huomioiminen Erityisosaaminen: psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä/sosionomi, psykiatri ja psykologiosaaminen etäyhteyksin Asiakaslähtöisyys, mukana kokemusasiantuntijuus, vertaistoimijat, järjestöjen osaaminen Kuntouttava ja TE-työn tukeminen kunt. asiakasyhteistyötmk:n ja muiden hallinnonalojen yhteistyö osaamistarpeiden kartoitus Sosiaalisen kuntoutuksen erityispiirteet Ikääntyneiden kuntoutuksen erityispiirteet Toimijoiden yhteistyön lisääminen Sovittava kuntoutuspalveluiden yhteiset myöntämiskriteerit alueella - järjestämistahon määrittäminen ja tuottajavalinnan kriteerit Rooli määriteltävä ja kuvattava; asiaan liittyvä työryhmätyöskentely vakiintuu Tehdään selvitys kunnallisen tth:n liikelaitoksen perustamisesta Päivystyksen keskittäminen Sosiaali- ja mielenterveystyö muun päivystyksen rinnalle, samoin suun th Sairaalapaikkojen lisäyksen sijaan tehostetaan kotiin annettavia palveluita Luodaan järjestelmä samojen toistuvien tutkimusten seurantaan Selvitetään laitteiden investointipaineet alueella Kuvauskapasiteetin hyödyntäminen ilta-aikaan selvitetään (tarve ja kustannukset) Lausuntopalveluiden kilpailuttaminen selvitetään Yhteinen laadunvarmistus Lääkehuollon keskittämisessä kustannusneutraalius Koneellinen annosjakelu - laajentamisen selvittely

6 5 Apuvälinepalvelut Tietojärjestelmätyö Osaaminen, kehittäminen ja tutkimus Laatu ja potilasturvallisuus Osastofarmasian laajentuminen Apuvälineiden luovutukseen/myöntämiseen liitty- vien käytänteiden sopiminen - työryhmä valmiste- lee Alueellisen apuvälinekeskuksen tulee antaa kustan- nushyötyä - sosiaalipuolen apuvälineet samaan Tehostetun apuvälinekierron mahdollisuudet selvi- tetään Selvitetään nopeutettuna mahdollisuus ammatti- laisten keskinäisen viestinnän käyttöönottoon Alueellinen kokonaisuus toteutetaan vaiheittain Palvelujärjestelmän ja koulutustahojen vuoropuhelu ja toiminnallinen yhteistyö käynnistettävä Valtakunnallinen vaikuttaminen koulutuspaikkojen säilymisen puolesta Työnjakomallit, tehtäväkohtainen kohdennettu koulutus, perusopetuksen kehittäminen, täydennyskoulutus Kehittäminen tapahtuu sekä normaalin työn ohessa että hankkeitten kautta; poikkitoimijaisuus Tiivistyvä yhteistyö yliopiston kanssa (MRC) ja tutkimustoimikunnan rooli tutkimuksen painopisteiden määrittämisessä Konkreettiset yhteistyömallit sosiaalityön, pth:n ja esh:n välille Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden toimeen- panosuunnitelman laatiminen Haipron käytön laajeneminen, myös asiakasilmoitus Potilasasiamiestoiminnan tehostaminen ja pätevyysvaatimusten määrittely Yhteinen asiakaspalautejärjestelmä alueella käyttöön

7 6 1. Johdanto Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että sairaanhoitopiirin kunnat laativat terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman, jonka on perustuttava alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnittelussa aloite on kunnilla, mutta niiden on tarpeen neuvotella sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden kanssa. Järjestämissuunnitelma koskettaa terveydenhuollon lisäksi soaiaalipalveluitaa ja osin muitakin kunnallishallinnon toimialoja. Laki edellyttää kunnilta ja niiden yhteistoimintaorganisaatioilta laaja-alaista yhteistyötä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tarkemmin suunnitelmasta on määrätty valtioneuvoston asetuksella 337/2011 ja Kuntaliiton yleiskirjeellä 21/80/2011. Järjestämissuunnitelmassa on terveydenhuoltolain 34 :n mukaan sovittava laissa ja siihen liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa luetelluista asioista. Suunnitelmaan on haettu yhteiset kaikille tärkeät painopisteet ja nimetty vastuutahot sekä korostettu terveydenhuoltolain painottamaa asiakaskeskeisyyttä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, perusterveydenhuollon vahvistamista, eri toimijoiden yhteistyön lisäämistä sekä kustannusvaikuttavuutta. Tavoitteet on saavutettavissa kunta- ja organisaatiorakenteista riippumatta eri toimijoiden vilpittömällä yhteistyöllä sekä toimivilla asiakkaan hoitoprosesseilla. Järjestämissuunnitelma tulee hyväksyä sairaanhoitopiirin valtuustossa. Hyväksymisen edellytyksenä on, että sitä kannattaa 2/3 kunnista ja sen takana on vähintään ½ sairaanhoitopiirin väestöstä. Suunnitelma tehdään valtuustokaudeksi ja sen toteutumista seurataan vuosittain ja tehdään tarvittavat muutokset. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen järjestämissuunnitelman laadintaan on osallistunut kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtavia viranhaltijoita yhdessä laadintaa koordinoivan perusterveydenhuollon yksikön kanssa, jolla on jatkossa rooli suunnitelman toimeenpanemisen tukena. (Liite1) Järjestämissuunnitelman ohjausryhmäksi on nimetty omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, johon ovat kuuluneet: Sinikka Salo apulaiskaupunginjohtaja Oulu pj; Kirsti Ylitalo-Katajisto hyvinvointijohtaja, Oulu; Sirkku Pikkujämsä terveysjohtaja, Oulu; Pekka Rajala kunnanjohtaja, Liminka; Markku Kehus kunnanjohtaja, Ii; Timo Halonen kaupunginjohtaja, Kuusamo; Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja, RAS; Matti Mäntymaa johtava lääkäri, RAS; Jarmo Kivimäki kuntayhtymän johtaja, Ppky Kallio; Jouko Luukkonen kaupunginjohtaja, Haapavesi; Johanna Kiiskilä kuntayhtymäjohtaja, Ppky Selänne; Esa Sippola kaupunginjohtaja, Oulainen; Anne Mäki-Leppilampi perusturvajohtaja, Kalajoki; Hannu Leskinen johtaja, PPSHP; Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri, PPSP ja Pasi Parkkila kehitysjohtaja, PPSHP. Suunnitelmassa on huomioitu aiemmat terveyspalveluiden rakenteen kehittämisen tueksi tehdyt selvitystyöt. Sisältö on sovitettu yhteen kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin strategioiden ja ohjelmien kanssa. Järjestämissuunnitelmassa ei oteta kantaa hallinnollisiin malleihin, sopimusohjaukseen tai talouden hallintaan, vaan ne sisällytetään toiminta- ja taloussuunnitelmaan.

8 7 2. Toimintaympäristö 2.1. Lainsäädäntökatsaus Terveydenhuollon toimintaa ohjaava lainsäädäntö on uudistumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lainsäädännön vaikutukset hyvinvointipalvelujen järjestämiseen, työnjakoon, tuottamiseen ja rahoitukseen ovat merkittäviä. Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle ( ) laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki), joka tulee voimaan Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät saavat yksilöllisiä hoitoa ja huolenpitoa. Lailla täsmennetään kunnan velvollisuuksia ja vahvistetaan iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada tarvitsemansa palvelut kotiin. Terveydenhuoltolaki on laajentanut kansalaisen valinnanvapautta, mikä aiheuttanee haasteita terveyspalveluiden järjestämiseen valinnanvapauden laajentuessa edelleen vuonna Terveydenhuoltolaissa määritellään perus- ja erityistason palvelut; perusterveydenhuollon rinnalle tuodaan lähi/aluepalveluina järjestettävä peruserikoissairaanhoito hoidonporrastuksen ja saatavuuden parantamiseksi. Erityistason erikoissairaanhoito tarkoittaa erityistä osaamista, tiloja sekä tutkimus- ja hoitovälineitä vaativaa erikoissairaanhoitoa. Sosiaalihuoltolainsäädännön uudistamisen sisällöstä on valmistunut työryhmäehdotus, joka pitää sisällään keskeiset linjaukset ja ehdotuksen lainsäädännön sisällöstä. Lain on tarkoitus toteutua aikaisintaan vuonna Ehdotuksen tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä ennalta ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertaista oikeutta riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa. Ehdotuksen mukaan kunnalla säilyisi yleinen järjestämisvastuu sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. 2.2 Pohjois-Pohjanmaan alue, väestö ja palveluiden tarve Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2013 alusta 29 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 69 kuntaa. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Harva asutus, maaseutumaisuus ja pitkät etäisyydet kaupunkitaajamia lukuun ottamatta vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palveluiden tuottamiseen. Yksityisiä terveydenhoitopalveluita käytetään Pohjois-Suomessa maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Vuosittainen väestökasvu on Pohjois-Pohjanmaalla henkilöä. Väestön kasvu keskittyy ennusteiden mukaan Ouluun ja sen ympäristöön. Sekä väestön kasvu että ikärakenteen muutokset aiheuttavat haasteita toiminnan suunnittelulle ja palveluiden järjestämiselle. Huomionarvoista on, että Oulun kaupunkiseudun väestö on Euroopan nuorinta ja toisaalta muualla maakunnassa ikääntyminen ja huoltosuhteen kasvu on suurta. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahan saajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä lisää palveluiden kysyntää lisäten kustannuspaineita. (Liite 2, Sähköisen hyvinvointikertomuksen maakunnallinen hyvinvointitieto) Pohjois-Pohjanmaan alueella on yksittäisten peruskuntien lisäksi eri tavoin muodostettuja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita. Seudullinen yhteistyö on nähty tärkeänä,

9 8 minkä vuoksi alueen kunnat ovat muodostaneet kaksi neuvottelualuetta; Oulu eteläinen ja Oulu pohjoinen. Neuvottelualueiden sisäinen ja keskinäinen yhteistyö tuo kustannussäästöjä ja takaa alueellisesti tasalaatuisemmat terveyspalvelut. Oulu eteläinen -neuvottelualueen kunnat ja yhteistoiminta-alueet Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (väestöpohja n ) järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa (Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki) asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät peruserikoissairaanhoidon palvelut sekä kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön peruserikoissairaanhoidosta sekä niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Kuntayhtymän tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymän huolehtii jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (väestöpohja ) (Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta ja Reisjärven kunta) järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun palvelut. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi sekä Ympäristöpalvelut Helmi (väestöpohja ) toimivat Haapaveden alaisuudessa, joka järjestää ja tuottaa palvelut vastuukuntana. Helmeä johtaa kaksi kuntien yhteistä lautakuntaa: perusturva- ja ympäristöterveyslautakunta. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi vastaa Haapaveden kaupungin, Pyhännän ja Siikalatvan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden hallinnosta. Muista kunnista poiketen Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Ympäristöpalvelut Helmi puolestaan tuottaa eläinlääkintä-, ympäristöterveys- ja ympäristönsuojelupalvelut Haapavedelle, Siikalatvalle ja Pyhännälle. Lisäksi Helmessä on mukana myös Oulainen ja Vihanti, joille Helmi tuottaa vain eläinlääkintä ja ympäristöterveyspalvelut. Kalajoen yhteistoiminta-alue (väestöpohja ) järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Kalajoen kaupungille ja Merijärven kunnalle. Ympäristöterveydenhuollon osalta yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat myös Raahen kaupunki sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kunnat. Oulaisten kaupunki (väestöpohja 8000) järjestää ja tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Oulu pohjoinen -neuvottelualueen kunnat ja yhteistoiminta-alueet Oulun kaupunki (väestöpohja ) muodostui vuoden 2013 alussa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin yhdistyessä. Oulu on asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki. Kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa itse ns. vahvana peruskuntana. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä (väestöpohja ) vastaavat itse omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Oulunkaaren (väestöpohja ) yhteistoiminta-alueen muodostavat Pudasjärven kaupunki sekä Iin, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnat. Yhteistoiminta-alueenjärjestämisessä on mukana kaikki perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista on mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Kuusamo (väestöpohja n ) ja Taivalkoski (väestöpohja n ) järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisinä kuntina.

10 9 3. Strategiset painopisteet Hoito ja palvelu on asiakaslähtöistä Kaikissa palveluissa huomioidaan asiakkaan/potilaan oikeudet ja velvollisuudet. Toisaalta lisääntyvä valinnanvapaus ja uusien palvelumallien käyttöönotto edellyttävät potilaalta myös lisääntyvää omavastuuta ja omahoitoa. Asiakaslähtöisyys toteutuu niin, että potilas läheisineen voi osallistua hoito- ja palvelusuunnitelmansa rakentamiseen ja toteutukseen sekä vaikuttaa hoitopaikan, ajan ja hoitavan lääkärin/terveydenhuollon ammattihenkilön valintaan. Osallisuutta tuetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella yritysten ja järjestöjen kanssa. Potilasturvallisuutta edistetään valtakunnallisten ohjeiden ja suosituksien mukaisesti sekä kehittämällä Pohjois-Suomeen haittojen, riskien ja potilasvahinkojen seuranta- ja raportointijärjestelmää. Asiakkaan yhteydenotot hoitopoikkeamiin liittyen käsitellään asianmukaisesti ja tietoja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Asiakkaan omahoitoa tukemaan otetaan käyttöön sähköistä asiointia tukevaa teknologiaa. Palvelutarpeeseen vastataan mahdollisimman pitkälle ihmisen omassa elämänpiirissään. Palveluita tarjotaan lähipalveluina mm. kotiin annettavan palvelun, liikkuvien ja jalkautuvien palveluiden ja etäpalveluiden avulla, milloin tarkoituksenmukaista. Tavoitteena terveyttä: Terveyden edistäminen ja hyvinvointi sekä ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Vastuu väestön terveyden edistämisestä on kunnilla. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä ennaltaehkäisevä toimintatapa koskee lisäksi alueen yrityksiä, kolmatta sektoria ja muita toimijoita. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa korostetaan mm. syrjäytymisen ehkäisyä esim. perhepalveluita kehittämällä ja työttömien erilaisilla tukimalleilla. Toiminnassa korostetaan ehkäisevää työtä (asenteisiin vaikuttaminen, osallisuus, palveluista tiedottaminen), varhaista tunnistamista ja tukemista (perhepalvelut, kokemusasiantuntijat, palveluihin pääsemisen helppous) ja palveluiden järjestämistä asiakaan näkökulmasta toimivina kokonaisuuksina (yhden oven periaate palvelutarjonnassa, sähköisten palveluiden laajentaminen koko alueelle, kuntouttava ote hoidossa). Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Kustannusvaikuttavuus ja laatu varmistetaan resursoimalla toiminta tarkoituksenmukaisesti. Sairaanhoidossa, sairaanhoidollisissa tukipalveluissa sekä huollossa ja hallinnossa kootaan palvelut erilaisiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. Logistiikan, tietohallinnon, henkilöstö- ja talouspalvelujen sekä huollon ja teknisen huollon palvelujen keskittäminen jatkuu. Alueellista toimintamallia toteutetaan myös apuvälineiden, lääkehuollon ja välinehuollon alueella. Perusterveydenhuollon ja sitä tukeva peruserikoissairaanhoito kootaan suuremmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi lähivuosina. Erikoissairaanhoidossa keskitytään erityisosaamista vaativien palvelujen tuottamiseen ja siirretään soveltuvaa hoitoa muille alueen toimijoille harkitulla tavalla, yhdessä sopien ja kouluttaen. Talous ja toiminta hallitussa tasapainossa Talouden johtamisen tavoitteena ovat talouden tasapaino ja tehokkaat ennakoivat toimenpiteet kustannusten kasvun hallintaan. Eri tukipalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sairaanhoitopiirin sekä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kanssa. Terveyspalveluiden toimintaprosesseja ja resurssien käyttöä tehostetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on erityisesti vuodeosastopaikkojen joustavan yhteiskäytön avulla vähentää osastopaikkojen kokonaismäärää ja jakaantumista.

11 10 Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Henkilöstön saatavuus, jaksaminen ja sitoutuminen edellyttää työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpidosta huolehtimista. Lisäksi tuetaan moniammatillisuutta ja tehtävänkuvien laajentamista kaikissa ammattiryhmissä esim. tarvittavalla täydennyskoulutuksella. Tällöin on alueellisesti sovittava myös yhtenäiset käytännöt ja työnjakomallit kaikilla toimintatasoilla. Kannustavaa palkkausta ja palkitsemista kehitetään ja luodaan mahdollisuuksia joustaville työaikajärjestelyille. Joustavilla työsuhteilla tuetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Henkilökunnan osallistumista työyhteisön toiminnan ohjaukseen, suunnitteluun ja kehittämiseen kannustetaan kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Osaamista arvioidaan järjestelmällisesti siten, että osaamistarpeet pystytään tunnistamaan ja ennakoimaan paremmin. Selvitetään mahdollisuudet alueellisten koulutusvoimavarojen yhdistämiseen. Terveydenhuoltoon luodaan systemaattinen urapolkumahdollisuus. Korkeatasoista tutkimus-, koulutus- ja kehitystoimintaa Tarvittava täydennyskoulutus kaikille ammattiryhmille järjestetään yhdessä alueen oppilaitosten kanssa. Alueella osallistutaan aktiivisesti kansallisiin ja alueellisiin hankkeisiin, joilla kehitetään ja tehostetaan toimintaa palvelun laadun edelleen parantamiseksi. Yliopistotasoinen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä, päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella sovittavien painopistealueiden mukaisesti. Palveluiden tuottavuuden ja laadun parantamiseksi on panostettava erityisesti palvelujärjestelmätutkimukseen. Lisäksi toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen sekä työnkehittämisen että hanketyön kautta. Tietojärjestelmät ja teknologia tukevat tulevaisuuden osaamista Terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset osallistuvat yhä enemmän hoitonsa toteutukseen ja siinä tarvittavan tiedon välitykseen. Yleisesti linjauksena on, että potilaiden hoidossa tarvittavien tietojen tulee olla kaikilta osin käytettävissä riippumatta siitä, missä terveydenhuollonyksikössä tiedot ovat syntyneet ja missä potilasta hoidetaan. Alueella tuetaan alueen sairaaloiden ja terveyskeskusten työnjakoa etätyömenetelmin, konsultaatiolla ja koulutuksella yhdessä kumppaneiden kanssa. Tietojärjestelmienyhteensovittamisella ja uudistamisella irrotetaan resursseja ydinpalveluiden kehittämiseksi. Terveydenhuoltolaki lisää potilaiden liikkuvuutta, mikä johtaa vähintään sairaanhoitopiirikohtaiseen rekisteripitoon. Toiminnallisesti on tärkeää sähköisen potilastiedon käyttö ja liikuteltavuus organisaation sisällä, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Teknologisessa kehittämisessä tavoitteena ovat potilasta osallistavat omatoimisuutta tukevat ratkaisut. Potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan joustavaan teknologiaan perustuvaa käytettävyyttä sekä moniammatillista toimintaa tukevia järjestelmiä. Erityisesti korostuu tiedon kertakirjauksen periaate. Keskittymällä ja tukemalla toimivaan työnjakoon Terveydenhuollon palveluverkko on muutoksessa. Erikoissairaanhoito luopuu strategian mukaisesti perusterveydenhuollolle kuuluvista tehtävistä ja keskittyy erityistason toimintaan. Toimintalinjauksen seurauksena vapautuvaa resurssia ohjataan osaamisen ja tutkimuksen vahvistamiseen. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyötä parannetaan kehittyvällä konsultaatiotavoilla sekä etä- ja verkkokoulutuspalveluilla. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan julkisen ja yksityisen tuotannon lisäksi myös järjestöt. Toimiva työnjako edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien toimijoiden kanssa.

12 11 4. Palveluiden alueellinen toteuttaminen Tämän hetken lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuuluu kunnalle. Palvelut voidaan järjestää omana tuotantona tai monituottajuudella kuitenkin niin, että palveluiden kriteerit ja esimerkiksi asiakasmaksut ovat samalla järjestämisalueella yhteneväiset. Palveluilta edellytetään aina asiakaslähtöisyyttä, hyvää laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Järjestäjä varmistaa sopimusohjauksella palveluiden yhdenmukaisuuden. Palveluiden järjestämisalueiden mahdollinen suurentuminen ei ole uhka lähipalveluille, vaan palvelut voidaan tuottaa edelleen pienemmissä yksiköissä Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan alueella tällä hetkellä pääosin omana toimintana, jota täydennetään erilaisin erikoissairaanhoidollisin ostopalveluin. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa, Oulaskankaan sairaalassa ja Raahen hyvinvointikuntayhtymän sairaalassa. Oma tuotanto on erityisen tärkeä aloilla, joilla sen säilyttäminen nähdään strategisesti tärkeänä, mm. hinta- ja tuotekehityksen hallinnan, markkinatilanteen, osaamisen turvaamisen ja kriisitilanteisiin varautumisen näkökulmista. (Liite 3 taulukko 2 ja 3). Alueella on myös yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, jotka tuottavat kunnille, yhteistoiminta-alueille ja sairaanhoitopiirille palveluja. Mikäli erikoissairaanhoidon palveluja halutaan jatkossa tuottaa julkisen palvelutuotannon ulkopuolella, on alan asiantuntijoiden oltava mukana tarjoamassa erityisosaamistaan kilpailutuksessa, laadunvarmistuksessa sekä seurannassa. Toisaalta erikoissairaanhoidon on tarvittaessa sopeutettava omaa tuotantoaan, mikäli toimintaa siirtyy sen ulkopuolelle. Palveluverkon kehittämisessä panostetaan erityisesti tietoteknisten palveluiden, multimedian, mobiiliratkaisujen ja digitaalisten itsepalvelutoimintojen kehitystyöhön. Uusi toimintaympäristö edellyttää myös omahoitoa tukevia laadukkaita ja selkeitä palveluprosesseja. Palveluiden toteuttamisen painopisteet: Asiakaslähtöisyys Monituottajuus sopimusohjauksella varmistetaan tasalaatuisuus. Oma tuotanto korostuu strategisesti tärkeissä palvelukokonaisuuksissa. Peruserikoissairaanhoidon mahdollisissa kilpailutuksissa hyödynnetään sairaanhoitopiirin erityisosaaminen. Palveluprosessien kehitystyö jatkuu palveluverkkolinjausten mukaisesti. 4.1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Vastuu väestön terveyden edistämisestä on kunnilla. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa huomioitava mahdollisten päätösten vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

13 12 Ennaltaehkäisevä toiminta on mukana sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikilla tasoilla. Toimintatapojen muutoksessa huomioidaan ehkäisevä työn mahdollisuudet esim. asenteisiin vaikuttaminen, osallisuus, ja palveluista tiedottaminen. Kaikessa toiminnassa tuetaan kuntalaisen vastuunottoa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä niiden omaehtoisesta huolehtimisesta. Hyvinvointityön periaatteet: Noudatetaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen tietosisältöä. Varhainen tuki ja yhden oven periaate palveluissa, kuntouttava ote Sähköisten palveluiden laajentaminen koko alueelle Ennaltaehkäisevä toiminta korostuu (nuorten yhteiskuntatakuu, pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyö perustuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on, että olemme vuonna 2017 edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt -yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Ohjelman toteutuksessa korostuu kuntalaisnäkökulma, uusien toimintamallien käyttöönotto, hallinto- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä konkreettinen arjen hyvinvoinnin edistäminen. Pohjois-Pohjanmaan kuntien edustajat allekirjoittivat Muutos Nyt -hyvinvointisopimuksen vuosille Hyvinvointifoorumissa keväällä Hyvinvointiohjelman ja järjestämissuunnitelman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategiset päämäärät ovat yhteensopivat. Maakunnallisessa verkostomaisessa hyvinvointityössä strategiset päämäärät on työstetty ohjelman toimeenpanoa tukeviin painopisteisiin ja tavoitteisiin, joita toteutetaan mm. seuraavin keinoin: - Luodaan myönteistä asennetta ja ilmapiiriä ennaltaehkäisevään työhön. - Kerätään ja analysoidaan toiminnan edistämiseksi tarvittavaa tietoa. - Käynnistetään yhteisesti sovittuja kehittämishankkeita. - Levitetään alueilla osaamista ja hyviä käytäntöjä. Hyvinvointiohjelman painopisteet ovat nousseet aluelähtöisesti kuntien omista hyvinvointityön painopisteistä. Hyvinvointiyhteistyössä korostuvat erityisesti lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen sekä hyvien käytäntöjen maakunnallinen levittäminen ja juurruttaminen kunnissa. Muutos Nyt -yhteistyötahojen Pohjois-Pohjanmaan liiton (PPL), Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (PSAVI), Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tukemina tarjotaan kuntien käyttöön kolmea hyvää käytäntöä, jotka tukevat kuntien hyvinvointityön suunnittelua ja toteutusta. Käytäntöjen levittäminen tapahtuu koordinoidusti ja aluelähtöisesti. Hyvinvointityön tukena käytetään seuraavia toimintamalleja: PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

14 13 Pakka-toimintamalli on Stakesin vuosina Suomen oloihin kehittämä toimintamalli alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. Toimintamallissa yhdistetään viranomaisvalvonta, yritysten omavalvonta ja kansalaisvalvonta alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden välittämisen estämiseksi, vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Aikuisten lihavuuden ensisijainen hoitomenetelmä on elintapahoito ryhmässä. Videopuhelinteknologia mahdollistaa kustannustehokkaasti myös ravitsemusterapeutin tarjoaman asiantuntemuksen saatavuuden pitkienkin etäisyyksien päähän. Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi Työmenetelmässä rakennetaan peruspalveluita, joiden tehtävänä on ehkäistä vanhempia kohdanneiden ongelmien siirtyminen heidän lapsilleen. Kaikkiin keskeisiin perus- ja erityispalveluihin juurrutetaan konkreettinen tutkimukseen perustuva kaksiportainen Lapset puheeksi -menetelmä, jonka avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Muut hyvät käytännöt Yhteisesti sovittujen muiden hyvien käytäntöjen käyttöönottoa valmistellaan valtuustokauden aikana, esimerkiksi ikäihmisten aktivointi liikunnan kansallisen toimenpideohjauksen mallia hyödyntäen. Hyvinvointityöhön liittyvät rakenteet: Kumppanuutta tukemassa Muutos Nyt yhteistyö. Hyvinvointiohjelma ja järjestämissuunnitelma tukevat toisiaan. Toimintamallit tukevat yhteistä hyvinvointityötä (PAKKA, Painonhallinta, Lapset puheeksi) Liite 2. Sähköisen hyvinvointikertomuksen alueellinen tieto Seulonnat Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat henkilöt, jotka sairastavat seulottavaa tautia tai joilla on suuri riski sairastua siihen. Seulonnan tavoitteena on parantaa ennustetta ja aloittaa hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sekä seulontamenetelmien että seulottavaksi ehdotettujen sairauksien määrän odotetaan lisääntyvän. Valtakunnallisesta seulontaohjelmasta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 1339/2006, jonka mukaan kunnan tulee järjestää asukkailleen: 1) rintasyöpäseulonta vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille, 2) kohdun kaulaosan syövän seulonta vuotiaille naisille ja 3) raskaana oleville sikiön ultraääniseulonnat ja kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen erillisen ohjelman mukaisesti. (Liite 3, taulukko 1). Seulontaohjelmien toteuttaminen: Uusia seulontoja otetaan käyttöön asiantuntijasuositusten mukaisesti koko alueella samanaikaisesti. Seulonnoissa ja niiden palveluiden hankinnassa pyritään yhteisiin malleihin ja yhteistyöhön, mm. yhteiskilpailutus sopimusten päätyttyä.

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö ja yhdentyminen Järjestämissuunnitelmakauden aikana on sovittava alueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä palvelustrategiasta, jossa määritellään tuotettavat lähipalvelut, seudulliset palvelut ja keskitetyt erityispalvelut sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Palveluiden tulee ensisijaisesti pohjata vaikuttavuustutkimukseen tai sen puuttuessa vankkaan teoriataustaiseen kliiniseen kokemukseen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon avainkysymys on, miten palvelujärjestelmä pystyy tukemaan ja auttamaan asiakkaita pärjäämään oireidensa ja sairauksiensa kanssa. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyölle on tarve erityisesti yhteisten asiakkuuksien rajapinnoilla, kuten ikääntyneet (toimintakyvyn lasku/sairaus, kotiapu, asunnon muutostyöt, jne.), vammaispalveluiden piirissä olevat sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaat. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään siitä hyötyville; suunnitelman päätoimijuus määritellään yhdessä asiakkaan kanssa (lähtökohtaisesti siellä, missä pääosa palveluista tuotetaan), mutta kaikki toimijat ovat vastuussa hoidon toteutumisesta. Palveluiden turvaaminen edellyttää kaikkien toimijoiden, myös kolmannen ja yksityisten sektorin, yhteistyötä sekä väestön ymmärrystä omavastuustaan terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä selvitetään perustason laitos- ja sairaalapaikkojen tarve. Lisäksi on sovittava tarkoituksenmukaisesta työnjaosta siten, että potilaan hoito tapahtuu aina hoidon tarpeen edellyttämällä tasolla. Erikoisalakohtaisten sairaushoitoketjujen sijaan korostetaan kokonaisvaltaista työotetta yli erikoisala- ja organisaatiorajojen. Tietojärjestelmien kehittämisen yhteydessä tulee huomioida uusien toimintamallien mahdollisuudet potilaiden hoidossa kuten sähköinen omahoidon tuki, sähköiset ja videovälitteiset konsultaatiot, yhteiset ajanvarausjärjestelmät, päivittyvät yhteistietolistat vakanssitietoihin perustuen. Oman haasteensa yhteistyölle aiheuttaa asiakkaan lisääntyvä valinnanvapaus ja toisaalta monituottajuus, jolloin esim. paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla vaaditaan erityistä palveluohjausta. Suurin jatkuvasti esille nostettu yksittäinen palvelujen toteuttamisen ja seurannan haaste on olemassa olevien tietojärjestelmien yhteensopivuus. Järjestelmien yhteiskäyttö ei ole mahdollista edes asiakkaan luvalla sovituin käyttöoikeuksin. Sairaanhoitopiirin ja kuntien raportointia toiminnastaan (lähetteet, tutkimus- ja hoitojaksojen sisältö, jatkohoito) kehitetään käyttäen sekä laadullisia (esim. asiakastyytyväisyys, hoitotasot) että määrällisiä (esim. kontaktit/id) mittareita. Tämä mahdollistaa vertailun kuntien ja alueiden välillä, tehostaa hoidonporrastusta ja ohjaa perustasoa toiminnan ja osaamisen kehittämisessä. Lisäksi osallistutaan kansalliseen kehittämistyöhön ja keskusteluun siitä, mihin tilastointiin ja tiedonkeruuseen on järkevää panostaa, jotta toiminta on vaikuttavaa ja tuottavaa. Tietojärjestelmiin liitettävien lisäohjelmien ja teknisten ratkaisujen tulee sujuvasti edistää työn tekemistä ja mahdollistaa tarkoituksen mukainen työnjako.

16 15 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön edistäminen: Sovitaan yhteinen palvelustrategia; määritellään järjestettävät lähipalvelut, seudulliset palvelut ja keskitetyt erityispalvelut sekä tuotantotavat. Luodaan palveluohjauksen rakenteet yhteisten asiakkuuksien hoitoon. Erityisesti korostuu sote-yhteistyö toiminnan tasolla. Asiakasryhmittelyn kehittäminen palvelutarpeen ja terveyshyödyn näkökulmasta: mm. ennakoivat kotikäynnit yli 75 v., sähköinen omahoidon tuki ja hoidontarpeen arvio, ajanvarausmahdollisuus sekä etäryhmäohjaus. Tietojärjestelmien kehitystyö jatkuu. Raportointia lähetteiden ja hoitokokonaisuuksien toteutumisesta tarkennetaan. Sosiaalityön osaaminen terveydenhuoltoon Kunta vastaa sosiaalipalveluiden toteuttamiseen liittyvästä asiakkaan palvelusuunnitelmasta sekä -ohjauksesta. Eri väestö- ja ikäryhmien oikeus riittäviin, yksilöllisiin ja tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin huomioidaan palveluiden järjestämisessä mm. lisäämällä terveyssosiaalialan osaamista perusterveydenhuollon palveluissa, kuten neuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, vuodeosastoilla, päihde- ja mielenterveyshoitoyksiköissä. Moniammatillinen työote ja verkostoituva työtapa matalan kynnyksen palveluissa nopeuttavat varhaista tunnistamista ja tukea. Terveyspalvelut hyödyntävät sijaintialueensa laaja-alaista sosiaalityön osaamista asiantuntijuutta tarvitessaan ja sopivat yhteistyön tiivistämistavoista järjestämissuunnitelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Sujuva ja nopea asioiden hoito vaatii hyviä tietoteknisiä ratkaisuja eri sektoreiden välille, esim. suojatun sähköpostiyhteyden mahdollistaminen kuntien sosiaalitoimeen ja perusterveydenhuoltoon. Sosiaalityön näkyvyyttä parantaa: Kunnan sosiaalityön rooli sosiaalipalveluiden toteuttamisen vastuutahona määritetään palveluprosesseissa ja hoitoketjuissa. Sosiaalialan osaamista lisätään terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa. Yhteistyö ja kehittäminen Sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa jatkuu. Tietotekniikka ei tue tällä hetkellä yhteistyötä hankkeissa pilotoidut mallit eivät ole siirtyneet arkityöhön (esim. Kytke-mallissa pilotoitu suojattu sähköposti). Tietoteknisissä hankkeissa on painopisteenä asiakkaan hallinnoiman tiedonsiirron toteutuminen. Perusterveydenhuollon vahvistaminen Perusterveydenhuollolta odotetaan tukea yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden saatavuutta tarpeen mukaisesti. Asiakkaan aseman vahvistaminen terveydenhuollon toiminnassa vaatii huomiota. Perusterveydenhuolto on vahva silloin, kun ihmiset hoitavat yksittäiset terveysongelmansa omatoimisesti tukeutuen olemassa oleviin kevyempiin palveluihin, jolloin perusterveydenhuolto voi keskittyä erityistä hoitoa ja palvelua tarvitseviin väestöryhmiin. Perusterveydenhuollon vahvistamisen keinoja ovat erityisesti osaamisen varmistaminen, asiakaslähtöiset ja yhtenäiset, palvelutuottajasta riippumattomat toimintatavat, kokonaisvaltainen hoitokulttuuri ja laaja verkostoyhteistyö. Asiakas osallistuu aktiivisesti

17 16 terveytensä ylläpitoon omahoitoa tukevin välinein sekä vertaistukiryhmillä ja kokemusasiantuntijuudella. Tämän toteutuminen vaatii ammattihenkilöiden taitojen ja osaamisen varmistamista. Väestön ohjaaminen ja omahoidon tukeminen on tärkeää, mutta hoidon toteuttamisvastuu on yksilöllä itsellään. Sähköisten palveluiden sekä hankkeissa kehitettävät uudet toimintatavat ja tietotekniset ratkaisut lisäävät poikkitoimijuutta ja korostavat asiakasta oman hoitonsa päävastuullisena toteuttajana. Tietoteknisten ratkaisujen myötä asiakkaan, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon välille syntyvä kiinteämpi yhteistyö ja vuorovaikutus parantaa toiminnan laatua, vahvistaa osaamista ja edistää potilasturvallisuutta. Toimintakäytäntöjen muutos edellyttää koko yhteisön osallisuutta. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi tarvitaan palvelujärjestelmän moniammatillista kehittämiskulttuuria sekä palvelujärjestelmää tukevaa tutkimustoimintaa. Ammatillisen täydennyskoulutuksen ja uusien työtapojen käyttöönotto edellyttää myös tutkimusnäyttöä vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta. Terveydenhuoltolaki velvoitti sairaanhoitopiirit perustamaan perusterveydenhuollon yksiköt. Yksikön tehtävänä on mm. vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja tuoda perusterveydenhuollon näkemys erikoissairaanhoitoon. Lisäksi yksikkö koordinoi toimijoiden välistä yhteistyötä ja alueellista hyvinvointityötä. Toiminta edellyttää verkostoitumista sekä alueellisiin johtamisfoorumeihin että terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin (myös Erva-taso) hallinto- ja toimintayksiköihin. Perusterveydenhuollon yksikön toiminnan onnistuminen edellyttää sekä kunnilta että sairaanhoitopiiriltä tukea, ohjausta, toimintavaltuuksia ja valmiutta yksikön osaamisen hyödyntämiseen. Yksikkö on jatkuvasti yhteydessä kuntiin ja erikoissairaanhoidon toimijoihin sekä ylläpitää erilaisia johtajien, asiantuntijoiden ja yhdyshenkilöiden verkostoja. Yksikkö on myös jatkuvasti mukana valtakunnallisissa verkostoissa. Perusterveydenhuoltoa vahvistaa: Omahoidon toteutuminen; ammattihenkilö tukee ja vahvistaa potilaan roolia ja vastuuta hoidostaan tavoitteena vaikuttavuus ja tuottavuus (terveyshyöty). Erityishoitajien vastaanottotoimintaa tehdään kuntayhteistyönä, esim. puheterapia-, toimintaterapia-, ja ravitsemusterapiaosaaminen sekä erikoishammaslääkäripalvelut. Palveluiden saatavuuden parantaminen, paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tehostettu ja suunnattu palveluohjaus, avogeriatrian vahvistaminen, varhainen mielenterveystyö, tules-hoitokonseptit ja hyvinvointineuvolat lapsiperheiden tukena ovat esimerkkejä oikea-aikaisista ja kustannusvaikuttavista toimintatavoista. Hoidon toteuttamisen tulee perustua laajempaan palvelutarpeeseen yksittäisen terveysongelman sijaan. Riittävän kokoiset sote-toimintayksiköt. Työterveyshuollon rooli palveluiden tuottajana Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan toimiville yrityksille työterveyshuollon palveluita. Toisaalta työterveyshuoltolaki velvoittaa jokaisen työnantajan järjestämään ja kustantamaan palveluksessaan olevalle työterveyshuollon, jonka tarkoitus on ennalta ehkäistä työstä johtuvia sairauksia ja ylläpitää työkykyä. Kyse on ns. lakisääteisestä työterveyshuollosta (mm. työterveystarkastukset, työpaikkaselvitykset), minkä kattavuutta on alueella parannettava. Työterveyspalveluita tuotetaan terveyskeskuksissa, kuntien liikelaitoksissa ja yksityisten palveluntuottajien toimesta.

18 17 Halutessaan työnantaja voi järjestää työntekijöilleen myös sairaanhoitoa, mikä on Suomessa yhä yleistyvä, mutta kansainvälisesti ainutkertainen toimintamalli. Näin Suomessa on työterveyshuollolla merkittävä rooli myös perusterveydenhuollon (sairauksien hoidon) toimijana. Nykymuotoisen laajasti sairaanhoitoa sisältävän työterveyshuollon on katsottu toimivan hyvin ja palvelevan asiakaskuntaansa kattavasti. Toisaalta kritiikkiä on esitetty siitä, että työterveyshuoltoon liittyvän sairaanhoidon rahoittaminen on lisännyt työllisten ja muiden kansalaisten välistä epätasa-arvoa terveyspalveluiden saatavuudessa. Pohjois-Pohjanmaalla työterveyshuoltopalvelujen piiriin kuului vuonna 2009 yhteensä työntekijää ja yrittäjää. Terveystarkastuskäyntejä oli yhteensä ja sairaanhoitokäyntejä oli Noin 40 % käynneistä oli kuntien/yhteistoiminta-alueiden tuottamassa työterveyshuollossa, 51 % yksityisessä työterveyshuollossa ja 9 % työnantajayritysten omalla tai yhteisellä työterveysasemalla. Tuore raportti (Hujanen ja Mikkola, 2013) osoittaa, että työterveyshuolto tukee vahvasti erityisesti metropolialueen, suurien kaupunkien ja niiden lähikuntien terveyspalveluita. Erityisesti sairaanhoidon merkitys työterveyspalveluissa on kasvanut. Raportin tulokset herättävät useita kysymyksiä työterveyshuollon alueellisista eroista. Kustannukset ovat suurimmat siellä, missä työnantajilla on eniten maksukykyä. Eroja on myös toimialoittain. Työnantajille vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannukset työntekijää kohti vaihtelevat kunnittain kaksi kertaa enemmän kuin työnantajille lakisääteisen pakollisen ennalta ehkäisevän toiminnan kustannukset. Suuret alueelliset kustannuserot herättävät myös laajemman kysymyksen siitä, miten yhteiskunta on varautunut, kun työterveyshuollon palveluita käyttäneet siirtyvät eläkkeelle, tai miten laajat irtisanomiset vaikuttavat kunnan terveyspalvelujen kysyntään. Järjestämissuunnitelman pitää perustua alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen; tämä sisältää myös työterveyshuollon roolin. Selvityksen mukaan (Virtanen ja Mattila, 2011) käynti työterveyslääkärillä pienentää todennäköisyyttä käydä terveyskeskuksessa, mutta myös vähäistä rinnakkaiskäyttöä on havaittavissa. Perusterveydenhuollon nykyiset saatavuusongelmat saattavat johtua siitä, että kunnat eivät ole ottaneet huomioon työterveydestä siirtyvän ikääntyvän väestön kasvua. Kelan rekisterien perusteella yli 65-

19 18 vuotiaiden yksityisten palveluiden käyttö ei ole lisääntynyt merkittävästi suhteessa muun väestön käyttöön. Todennäköisesti suurin osa aikaisemmista työterveyshuollon käyttäjistä siirtyy terveyskeskusten käyttäjiksi. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon on välttämätöntä lisätä yhteistyötä, koska työkykyä uhkaavien sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito kuuluvat molemmille tahoille. Lisäksi työterveyshuolto hoitaa myös merkittävästi ns. kansanterveystyöhön liittyvää ennalta ehkäisevä työ ja sairaanhoito. Työterveyshuolto osana palvelujärjestelmää: Parannetaan työkykyä ylläpitävän ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kattavuutta. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimijoiden vastuut määritellään (sairauksien hoitokokonaisuuden koordinaatiovastuu). Työterveyshuolto kuvataan palvelu- ja hoitoprosesseissa. Lisäksi sovitaan toimintatavoista keskinäisen konsultaation toteutumisesta esim. pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyen. Hoidonporrastuksen ja hoidon kriteerien tulee olla kaikkien toimijoiden tiedossa ja yhteneväiset. Kolmas sektori Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian mukaisesti kolmas sektori nähdään keskeisenä toimijana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ongelmien ehkäisyssä ja uusien toimintamallien kehittämisessä. Viranomaisten ja järjestöjen tulee tehdä yhteistyötä osallisuuden vahvistamiseksi. (STM:n julkaisuja 2011:1) Kansalaisjärjestöt tarjoavat ihmisille väylän osallistua, toimia ja vaikuttaa. Järjestöillä on tärkeä rooli tiedon, tuen ja erilaisten vertaistuen areenoiden tarjoamisessa. Järjestöistä löytyy usein sekä ammatillista että kokemuspohjaista asiantuntijuutta. Kokemuksellisen tiedon jakaminen, vertaistuki, voi antaa voimavaroja uuden elämäntilanteen käsittelyyn esimerkiksi sairastuttua. Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Tällä on jo oma arvonsa, mutta samalla se tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta. (STM:n raportteja ja muistioita 2011:5.) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten on tärkeä antaa tietoa kolmannen sektorin toimijoista (esim. potilasjärjestöt, liikuntaseurat) asiakkaalle sekä hyödyntää järjestöjen asiantuntijuutta esimerkiksi koulutuspäivillä, ensitietopäivillä, hoidon ja kuntoutuksen ohjauksessa. Järjestöt tuottavat erilaisia hyvinvointia tukevia kirjallisia ja sähköisiä materiaaleja kuten oppaita, joita voi hyödyntää ohjauksessa. Järjestöt voivat osaltaan antaa tietoa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista asiakkaille ja ohjata tarkoituksenmukaisten palveluiden äärelle. Muiden toimijoiden rooli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on tarjolla runsaasti kasvukeskuksiin sijoittunutta yksityistä terveydenhuoltopalvelua, jolla on liittymäpintoja asiakkuuksien kautta kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä erikoissairaanhoitoon.

20 Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntouttava toiminta Kasvavien kustannusten hillitsemiseksi palvelujärjestelmässä on siirryttävä siiloutuneesta toimintakulttuurista kohti kokonaisvaltaista ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa sekä sairauksien hoitoa potilasta vastuuttaen. Erikoissairaanhoito tarjoaa palvelut sairauksien ensi- ja alkuvaiheen hoitoon sekä erityisasiantuntijuuden pitkäaikaissairauksien hoidon haasteissa. Perusterveydenhuolto puolestaan huolehtii koko väestöstä, terveyden edistämisestä, ennaltaehkäisystä, sairauksien hoitokokonaisuuksista ja pitkäaikaissairauksista; nykyisin lisäksi vielä osaltaan sosiaalisen syrjäytyneisyyden ehkäisystäkin. Kunnan sisällä terveydenhuollolla on kiinteä yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa. Lisäksi erikoissairaanhoidossa työskentelee kymmeniä sosiaalityöntekijöitä. Alueen kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhtenä kokonaisuutena Palveluprosessit ja hoitoketjut Kustannustehokkaasti tuotetuissa palveluissa peruserikoissairaanhoidon osaaminen ja kapasiteetti tukee täysimääräisesti ja vaikuttavasti alueen perustason palveluja. Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tulosalueiden (medisiininen, operatiivinen, lapset ja naiset, psykiatrinen, sairaanhoidolliset palvelut) ja terveyskeskusten välinen yhteistyö toteutuu yhteisneuvotteluin, jotka käydään Perusterveydenhuollon yksikön koordinoimana Oulu pohjoisen ja Oulu eteläisen alueen neuvottelupoolien ja erikoissairaanhoidon tulosalueiden johdon kesken. Nämä ns. A-tason neuvottelut toteutuvat kahdesti vuodessa. A-tason neuvotteluissa esille tulleita kehittämistoimenpiteitä ja hoitoketjutyötä (esim. lihavuuden hoito) viedään konkreettiseksi toiminnaksi B-tason neuvotteluissa, jotka käydään usein erikoisaloittain erikoissairaanhoidon klinikan ja kuntien kesken. Toiminnallisena haasteena on saada alueella oleva peruserikoissairaanhoidon osaaminen ja kapasiteetti tukemaan perustasoa. Palveluprosessien kehittämisen painopisteet: Toiminnallisiin hoito- ja palveluketjuihin liittyviä ns. A- ja B-tason neuvottelukäytäntöjä kehitetään, mm. hoitotyön asiantuntijuus mukana neuvotteluissa. Toimintakäytäntöjen muutoksilta edellytetään kustannusvaikuttavuutta. Suun terveydenhuollossa aloitetaan myös vastaavantyyppinen yhteistyötä edistävä koskeva neuvottelukäytäntö. Palveluprosessien ja hoitoketjutyön painopisteet suunnitelmakaudella Palveluprosessien ja hoitoketjujen toimivuuden edellytys on palveluiden saatavuuden vakaus. Lisäksi kaikkien toimijoiden on noudatettava sovittuja hoitoketjuja ja yhtenäisen hoidon perusteita. Asiakkaalle pitää tarjota kaikki tieto ja tuki, mikä hänelle on tarpeen hoitoaan koskevassa päätöksenteossa. Tämä korostuu erityisesti elämän viimeisinä vuosina, jolloin tulee kiinnittää huomiota asiakkaan tahdon kirjaamiseen. Ns. hoitotestamentti laajempi Advanced care planning -toimintamalli otetaan aktiivisesti esille jatkokoulutuksessa ja hoitoketjujen juurruttamisessa.

21 20 Järjestämissuunnitelmakaudella hoitoketjutyössä keskitytään Kytke-hankkeessa kehitettyihin asiakaslähtöisiin toimintamalleihin (saattohoito, aivohalvauspotilaan kuntoutus, psykoosiasiakkaan hoito), lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin toimintamalleihin (etäryhmäohjaus, yhteistyö neuvolan, päiväkotien ja koulujen kanssa) sekä kipuoire palveluihin hakeutumisen taustalla tai syynä. Hoitoketjuihin sisällytetään kuntouttava ja terveyttä edistävä työ sekä sosiaalitoimi. Hoitoketjut ovat tulevaisuudessa laajemmin palveluprosesseja, joissa näkyy poikkihallinnollinen ja -toimijainen verkostotyö (esimerkkinä Tukeva-toimintamallit). Lisäksi alueelle suunnatuissa Kaste-hankekokonaisuuksissa kehitetään uusia toimintatapoja potilaiden hoitoon (sähköiset palvelut ja omahoidon tuki, sähköiset ja videovälitteiset konsultaatiot, ajanvaraus- ja yhteystietolistat, lähetekäytännöt toimijoiden välillä palvelemaan yhteisiä asiakkaita). Hoitoketjujen toteutuminen edellyttää niiden juurruttamista kaikilla toimijatasoilla toimipaikoissa, moniammatillisilla koulutuspäivillä ja täydennyskoulutuksessa. Jatkossa kehitettävien palveluprosessien valinta tehdään lähetekäytäntöjen osoittaman tarpeen, sopimusohjauksen ja järjestämissuunnitelman toimeenpanon mukaisesti. Erityisesti korostuu hoidon porrastukseen liittyvien sovittujen toimintatapojen noudattaminen; erikoissairaanhoidossa hoidetaan erityisosaamista tarvitsevat potilaat. Jatkossa nimetään erikoisalakohtaisesti lääkärit, joiden tehtävä on seurata oman erikoisalansa lähetevirtaa ja huolehtia hoidon porrastuksen toteutumisesta. Lähetteissä tulee olla kaikki hoidon tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot ja puutteelliset lähetteet palautetaan lähettävälle taholle riippumatta siitä, mistä lähete on lähtenyt (terveyskeskus, työterveyshuolto, yksityissektori). Tiukalla lähetteiden toimintaohjauksella on sekä koulutuksellinen että asiakkaiden hoitoon pääsyyn liittyvä tasa-arvoistava tavoite. Jatkossa kehitetään myös strukturoitua lähetettä, mikä ohjaa läheteprosessia ja tukee erityisesti hoidon kiireellisyysarviota. Lisäksi selvitetään, onko tarvetta perusterveydenhuollon yhteisten peruserikoissairaanhoidon lääkäreiden tehtävänkuvalle hoidon porrastuksen toteutumisen tehostamiseksi: esim. silmä-, reuma- ja erityisesti tartuntataudit. Toimintamallilta edellytetään kuitenkin kustannustehokkuutta ja toiminnan järjestämistä pääosin konsultaationa. Sovittuja hoitokäytäntöjä ja työnjakomalleja tulee noudattaa kaikilla toimijatasoilla (esh, pth ja suun terveydenhuolto), yksityinen sektori ja työterveyshuolto mukaan luettuna. Sairaanhoitopiiri kehittää ja laajentaa edelleen etävastaanottotoimintaa kuntiin (mm. neurologia, ortopedia, (lasten)psykiatria, reumataudit, geriatria, fysiatria).lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa etäkonsultaatioihin. Yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut otetaan enenevässä määrin huomioon kuntien ja kuntayhtymien palvelujen tuottamisessa. Edellä nostettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Perusterveydenhuollon yksikkö ja koulutuspalvelut aloittavat uusien toimintamallien ja hoitoketjujen juurruttamiseen liittyvän koulutuksen. Lisäksi terveyskeskusten toimipaikkakoulutuksissa tarkastellaan hoitoon liittyviä kokonaisuuksia, saatavuutta ja työnjaon toteutumista säännöllisesti.

22 21 Sairaaloiden roolia yhteistoiminta-alueilla on edelleen selkiytettävä. Oulu eteläisellä alueella kehitetään Raahen sairaalan ja Oulaskankaan sairaalan yhteisiä toimintajärjestelmiä jononhallinnan toteuttamiseksi, mikä nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tehostaa yksiköiden toimintaa. Hoitoketjutyön painopisteet: Juurrutetaan moniammatillisia hoitomalleja: saattohoito, aivohalvauspotilaan jatkohoito ja kuntoutus, psykoosiasiakkaan kokonaisvaltainen hoito, sekä kipuoireen laaja-alainen problematiikka hoitoon hakeutumisen taustalla. Lisäksi luodaan toimintamalleja painonhallintaan liittyen. Olemassa olevia toimivia hoitoketjuja päivitetään ja niihin sisällytetään kuntouttava ja terveyttä edistävä työ sekä asiakokonaisuuteen liittyvä sosiaaliala. Saatavuuden parantamiseksi jatketaan alueella aiemmin aloitetun Hyvä vastaanotto - toimintamallin käyttöönottoa kaikkiin kuntiin. Malli laajenee myös suun terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Toimintamalli edellyttää ylläpidon tukea ja jonotilanteen hallintaan liittyvän exeltyökalun jatkuvaa kehittämistä vastatakseen toimintaympäristön muutoksiin (Pth-yksikkö koordinoi). Etävastaanottotoimintaa jatketaan sairaanhoitopiirin toimesta. Kehitetään edelleen konsultaatioyhteyksiä teknologisten ratkaisujen mukaisesti. Lähetekäsittelyä yksinkertaistetaan (tarkennusten pyyntöprosessi), lähetteen käsittely konsultaationa jos mahdollista, suoralähetteen käyttöönottoon liittyviä kokeiluja selkeissä sairaanhoitoa tai toimenpiteitä vaativissa asioissa - myös potilaan omalähetemahdollisuus määritellyissä tilanteissa. Selvitetään vaihtoehdot yhteisen asiakaspalautteen käyttöönottoon. Sovitaan sairaaloiden keskinäisestä työnjaosta. Sosiaalitoimi terveydenhuollon palveluprosesseissa Terveydentilan heikentyessä on usein tarve erilaiseen arkea helpottavaan tukeen. Terveyskeskuksissa tarvitaan olemassa olevan sosiaalityön työpanosta, vrt. psykiatriset sairaanhoitajat terveyskeskuksessa. Sosiaalihuollon osaamista voidaan järjestää eri tavoin, esim. suorana konsultaationa tai videovälitteisenä etäkonsultaationa. Toimijoiden välille tarvitaan myös suojattu sähköinen konsultaatiomahdollisuus. Alueella kehitetään perhetyötä osana lapsiperheiden hyvinvointia. Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön tulee antaa tukea siten, että lapsi voi käydä koulua ja asua turvallisesti kodissaan. Hyvinvoinnin perusta on arjessa, lasten ja perheiden omissa sosiaalisissa verkostoissa ja ympäristössä, kuten tarha, koulu ja harrastukset. Uusista toimintatavoista merkittävimpiä on perinteisessä neuvolatoiminnassa tapahtunut muutos, missä laaja-alainen perhetyön osaaminen ja ennen kaikkea perheiden tukipalvelut tarjotaan perheille muun neuvolatyön rinnalla. Perheelle tulee kuitenkin tarjota tukea kaikissa kunnan palveluissa ja ottaa huomioon esimerkiksi aikuisasiakkaan ongelmien selvittelyssä lasten ja perheen tilanne ja tuen tarve. Vanhuspalvelulaki takaa iäkkäille henkilöille oikeuden palvelujen tarpeen viivytyksettömään ja monipuoliseen arviointiin. Heille on laadittava henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Lisäksi iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Kunnan on tehtävä valtuustokausittain suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemisesta ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannista. Vanhusneuvostot tulevat lakisääteisiksi.

23 22 Sosiaalipalveluihin kuuluvien asumispalveluiden ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä on jatkossa sovittava erikoissairaanhoidon sosiaalityön ja kunnan sosiaalityön luonteva yhteistyö ja toimintatavat potilaan jatkohoitoon liittyvissä sosiaalipalveluissa. Sairaalasta kotiutuminen ei onnistu yhteydenottopäivänä, vaan kotiuttamisvalmistelut on aloitettava yhdessä kunnan sosiaalihuollon kanssa mielellään jo sairaalaan tullessa. Erityisesti on tarve sopia asumisjärjestelyihin liittyvästä yhteydenotosta sairaalasta kunnan sosiaalipalveluihin, mikä nopeuttaa kotiuttamista. Kunnan sosiaalihuollossa tehdään asiakaskohtainen palvelusuunnitelma esimerkiksi asumisen ja muun toimeentulon osalta. Sujuvan jatkohoidon ja kotiutumisen alueellinen toteutuminen edellyttää työryhmä, joka valmistelee toimintamallia koskevan prosessin, nimeää prosessinomistajat ja vastuuhenkilöt, mikä edesauttaa toimijoiden sitoutumista varhaiseen avohoitoon suuntautuvaan sosiaalityöhön. Tämä tukee asiakaslähtöistä toimintatapaa, asiakas/omainen on mukana aktiivisesti järjestelyissä ja näin epätietoisuus ja ahdistus tulevasta on vähäisempää. Yleisesti asumisessa tuetaan porrastettua asumista ja kuntouttavaa toimintamallia laitoshoidon sijaan. Painopiste on avohuollon kehittämisessä eikä laitospalveluiden suhteellista osuutta lisätä väestönkasvun suhteessa, vaan laitospalvelujen osuutta vähennetään kaikkien asiakasryhmien osalta. Avohoidon ja -palveluiden nopean tuen varmistamiseksi on tärkeää kehittää edelleen sekä etäkonsultaatiota että sähköisiä palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien painotukset: Alueella kehitetään perhetyötä osana lapsiperheiden palvelua. Asumisessa tuetaan porrastettua asumista ja kuntouttavaa toimintamallia laitoshoidon sijaan (huom. ikääntyneet). Painopiste on avohuollon kehittämisessä ja laitospalveluiden suhteellinen osuus vähenee. Kotiuttamisprosessin kuvaamista varten nimetään työryhmä, joka valmistelee Sairaalasta turvallisesti kotiin -toimintamallia koskevan prosessin. Prosessille nimetään prosessinomistajat ja vastuuhenkilöt, mikä edesauttaa toimijoiden sitoutumista varhaiseen avohoitoon suuntautuvaan sosiaalityöhön. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluprosessit Pääosa maakunnan psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta on keskittynyt Kontinkangas Peltola - alueelle. Lisäksi Ylivieskassa sijaitsevan Visalan sairaalan sekä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän mielenterveys- ja päihdepalveluiden rooli on tärkeä lähipalveluiden toteuttajana ja konsultatiivisena tukena. Oulu eteläisellä alueella laaditaan alueellinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia, jossa selvitetään myös Visalan sairaalan ja Raahen psykiatrisen osaston sekä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin roolit palveluiden järjestämisessä, mm. psykiatrisen- ja päihdekuntoutuksen järjestäminen tulevaisuudessa. (Liite 3, taulukko 4) Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimitaan kansallisen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman (2009) mukaisesti. Avopalveluiden riittävyydestä ja saatavuudesta huolehditaan. Järjestetään matalan kynnyksen ja yhden oven palveluita eli palveluita tarjotaan samoissa toimintayksiköissä kuin muita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita (terveyskeskus, sosiaali- ja terveyskeskus, neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto). Avohoitopalveluissa huomioidaan monimuotoisuus ja -tasoisuus, kuten porrastettu asuminen ja muu arjen tuki. Kuntouttavan työotteen, kunnan tasa-arvoisen asuntopolitiikan ja työllisyyden kytkemisen osaksi kuntoutusta tiedetään edistävän toipumista.

24 23 Toiminnassa painottuu asiakkaan asema, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen sekä ongelmien ja haittojen ehkäisy ja hoito. (STM 2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015). Järjestämissuunnitelma esittää suosituksen mukaisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämistä osana muita palveluita. Lisäksi psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoyksiköitä ja päihdehuollon erityispalveluita ehdotetaan yhdistettäviksi, koska samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Perustasolla tarvitaan psykiatrisia sairaanhoitajia työyksiköihin, psykiatri- ja psykologipalveluita etäyhteyksin sekä erityisesti sosiaalityön osaamista, koska asiakkailla on hoitoon sitoutumisen kannalta sosiaalisia haasteita, kuten asunnottomuus ja toimeentulo. Päihdeasiakkaat tarvitsevat myös selviämisaseman turvaa ja kohdennettuja palveluita. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaista merkittävä osa käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita paljon, joten palvelu- ja hoitosuunnitelman teko on tärkeää sekä hoitosuhteen syventymisen että yksilön kannalta. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarvitaan psykogeriatrista osaamista. Psykologivajeeseen pyritään vaikuttamaan koulutuksen järjestämiseksi alueella. Palveluiden laatua kehitetään ottamalla kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat sekä järjestöt mukaan palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja ehkäisevä työ kuuluu kaikille ja mukaan pitää saada laaja toimijuus (mm. harrastus- ja urheiluseurat, kunnan hallinnonalat) tavoitteena syrjäytymisen periytymisen estäminen. Erityisesti palvelutarpeessa tällöin ovat lapset ja nuoret, joilloin korostuu lastensuojelun yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lasten- ja nuortenpsykiatrian kanssa; taustoissa on usein lähipiirin mielenterveys- tai päihdeongelma, joten yhteistyölle on luotava varhaista tunnistamista ja puuttumista helpottavat rakenteet ja toimintatavat (esim. PAKKA ja Lapset puheeksi -malli). Lapsen tai nuoren elämään liittyvät vastuulliset aikuiset on pidettävä mukana hoidossa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa keskeisiä kehittämiskohteita valtakunnallisesti ovat: 1. ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito, johon liittyy alkoholin kulutuksen vähentäminen, yli sukupolven siirtyvien ongelmien ehkäisy ja peruspalveluiden saatavuus ja laatu (terveysasemat, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) ja 2. vakavien psykiatristen sairauksien kohdatessa syrjinnän ja leimaamisen vähentäminen, asumisolosuhteiden kohentaminen ja opiskelun, työn tai muun toiminnan mahdollisuus.

25 24 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen: Avopalveluiden tulee olla monimuotoisia ja -tasoisia; terveyden edistämisen ja kuntouttavan työotteen lisäksi turvataan asuminen ja vaikutetaan työllistymiseen. Palveluita ei viedä erilleen muista peruspalveluista. Voimavaroja siirretään laitoksista avopalveluihin. Perustasolla tarvitaan psykiatrisia sairaanhoitajia työyksiköihin, psykogeriatri-, psykiatri- ja psykologipalveluita etäyhteyksin sekä erityisesti sosiaalityön osaamista. Psykologivajeeseen pyritään vaikuttamaan koulutuksen järjestämiseksi alueella. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja ehkäisevä työ kuuluu kaikille ja mukaan pitää saada laaja toimijuus (mm. harrastus- ja urheiluseurat, kunnan hallinnonalat) tavoitteena estää syrjäytymisen sukupolvelta toiselle siirtyminen. Oulu eteläisellä alueella laaditaan alueellinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia, jossa selvitetään myös Visalan sairaalan ja Raahen psykiatrisen osaston sekä Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin roolit palveluiden järjestämisessä, mm. psykiatrisen- ja päihdekuntoutuksen järjestäminen tulevaisuudessa. Kuntouttava toiminta hoitoketjuissa ja palveluprosesseissa Päävastuu kuntoutuspalveluiden järjestämisestä on lakeihin perustuen kunnilla. Terveydenhuoltolain mukaan kunta järjestää kuntoutuspalvelut, kunnes vastuutaho selviää. Kuntoutus tulee järjestää yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa toimivana kokonaisuutena. Vaikka lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu hajautuu, niin siihen liittyy myös sääntöjä; akuuttiin sairauteen ja sen hoitoon liittyvän kuntoutuksen vastuutaho on kunnan terveydenhuolto ja kroonisen ylläpitovaiheen kuntoutuksen vastuu kuuluu Kansaneläkelaitokselle (lievempivammaiset, yli 65-v vaikeavammaiset ja ilman korotettua tai erityishoitotukea olevat kuuluvat kunnan vastuulle). Lisäksi on määritelty kohderyhmän mukaisesta kuntoutusvastuusta; vaikeavammaiset lapset ja aikuiset (Kansaneläkelaitos), työikäiset (terveydenhuolto, Kansaneläkelaitos), sotaveteraanit ja invalidit (Valtiokonttori) ja liikennetapaturmien uhrit (vakuutuslaitokset). Kuntoutusta järjestävät myös kunnat (lääkinnällinen kuntoutus terveydenhuollon vastuulla, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuollon vastuulla), työhallinto (ammatillinen kuntoutus), ammatilliset oppilaitokset (ammatillinen kuntoutus), kuntoutusalalla toimivat yritykset, säätiöt ja järjestöt. Terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat erityisryhmien lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Kuntoutuksen palveluihin oikeutetut eivät aina pysty tai jaksa arvioida saamaansa palvelua, ja näin ollen eri kuntien asukkaiden kuntouttavien palveluiden tasapuolisuutta ei voida varmistaa. Lisäksi kuntoutuksessa on ajoittain epäselvää, mikä taho vastaa järjestämisestä, esim. sopeutumisvalmennus, jota järjestävät Kela, erikoissairaanhoito ja osin potilasjärjestötkin Rahaautomaattiyhdistyksen tukemana. Järjestelmä ei ole läpinäkyvä eivätkä tietojärjestelmät ole yhtenäisiä, joten on mahdollista, että osa kuntoutustarpeessa olevista ei pääse kuntoutuksen piiriin ja osa saa sitä kaikilta tahoilta. Kuntouttava työtapa tarkoittaa toimintakykyä ja omatoimisuutta edistävää, ylläpitävää ja aktivoivaa asennetta, joka vahvistaa ihmisen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta ottaen kuitenkin huomioon ihmisen omat voimavarat (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, kognitiiviset, kielelliset ja kulttuuriset). Toimintakyvyn ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseksi tarvitaan lisäksi erilaista virkistys- ja viriketoimintaa, terveysliikuntaa (esim. voimaharjoittelu, tasapainoryhmät) ja kuntouttavaa päivätoimintaa, joita alueella järjestetään usein poikkihallinnollisena toimintana liikuntatoimen kanssa. Varsinaista kuntoutustoimintaa kunta tarjoaa lähinnä fysioterapiassa, toimintaterapiassa, puheterapiassa, apuvälinepalveluissa, kodin

26 25 muutostöissä (Liite 3, taulukko 5). Myös kolmas sektori on aktiivinen toimija ja järjestäjä kuntouttavassa toiminnassa, esimerkkinä mielenterveyskuntoutus ja päivätoiminta. Järjestöt järjestävät esimerkiksi mielenterveyskuntoutusta, päivätoimintaa, psykoedukatiivisia teemapäiviä, sopeutumisvalmennuskursseja, sosiaalista lomatoimintaa eli ns. tuettuja lomia sekä erilaisia vertaistuen areenoita, joilla voi olla kokonaiskuntoutusta tukevia hyötyjä. Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa asumisen helpottamista, taloudellista turvallisuutta ja sosiaalisten verkostojen tukea, mutta lisäksi se tarkoittaa kuntouttavaa lähestymistapaa, minkä tulee näkyä kaikessa hoito- ja sosiaalityössä. Palvelutuottajan tehtävänä on asiakkaan omatoimisuuden tukeminen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen vähentäen näin syrjäytymisen uhkaa; kotiin tuotavan ateriapalvelun sijasta ruokailu järjestetään esim. kunnan järjestämän henkilöstö/kouluruokailun yhteydessä tai asukastuvalla. Ikääntyvän ihmisen kohdalla pitää tunnistaa voimavarat (mihin pystyy), selvitettävä ikääntyvän/läheisen kanta asiaan, määriteltävä tarve, tavoitteet ja toimintatavat yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaan kytkien (myös arviointi toteutumisen osalta). Toimintakykyä arvioitaessa on yleisesti huomioitava myös suoriutumiseen vaikuttavat ympäristötekijät, kuten ympäristön esteettömyys, asenteet, käytössä oleva teknologia ja toisen henkilön avun tarve. Alueella pitää tiivistää kuntoutuksen eri toimijoiden yhteistyötä ja sopia eri toimijoiden roolit olemassa olevan lainsäädännön perusteella. Alueellisen yhteistyöverkoston rakentaminen kuntoutustoimijoiden kanssa käynnistetään neuvottelujen koollekutsumisen luontevat vastuutahot ovat Perusterveydenhuollon yksikkö ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääkinnällinen kuntoutus. Lisäksi Pohjois-Suomen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta on mukana keskustelussa, jossa sovitaan yhteisistä toimintalinjauksista alueella. Myös kolmas sektori on aktiivinen toimija ja järjestäjä kuntouttavassa toiminnassa. Järjestöt voivat osaltaan järjestää esimerkiksi mielenterveyskuntoutusta, päivätoimintaa, psykoedukatiivisia teemapäiviä, sopeutumisvalmennuskursseja, sosiaalista lomatoimintaa eli ns. tuettuja lomia sekä erilaisia vertaistuen areenoita, jotka tukevat kokonaiskuntoutusta. Kuntouttavan ja terveyttä edistävän työn tukemiseksi Perusterveydenhuollon yksikkö käynnistää alueellisen kehittämistyön yhdessä alueellisen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan ja muiden eri hallinnonaloja edustavien toimijoiden kanssa tavoitteena selvittää asiakaslähtöisen kuntouttavan työn yhtymäpinnat hoitoketjuihin ja laajemmin monialaisiin hoitoprosesseihin. Koska kuntoutuksen parissa on jokaisella sektorilla useita toimijoita, niin esitetään lisäksi alueellisen ns. virkamiestyöryhmän perustamista, jonka tehtävä on selvittää ja koota alueellisesti toteutuvat eri kuntoutustoimintojen nykyiset muodot erityisesti lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa. Lisäksi on tarpeen sopia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntoutuspalveluiden käytännöistä alueellisesti. Kuntoutuspalveluissa (laitoskuntoutus, niska-, selkä- ym. ryhmät, yksilöterapiat, harkinnanvaraiset terapiat, sosiaalihuollon kuntoutus ym.) on sovittava alueellisesti yhtenäiset myöntämisperusteet sekä määritellä asianmukainen järjestämistaho ja kriteerit tuottajille kuntoutuksen eri muodoissa.

27 26 Kuntouttavan työn painopisteet: Kuntouttavan ja terveyttä edistävän työn tukemiseksi Perusterveydenhuollon yksikkö käynnistää alueellisen kehittämistyön yhdessä alueellisen asiakasyhteistyötoimikunnan ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena selvittää kuntouttavan työn yhtymäpinnat hoitoketjuihin ja prosesseihin. Asiantuntijatyöryhmä laatii kuntoutuspalveluissa (laitoskuntoutus, niska-, selkä- ym. ryhmät, yksilöterapiat, harkinnanvaraiset terapiat, sosiaalihuollon kuntoutus ym.) noudatettavat yhtenäiset myöntämisperusteet sekä määrittelee asianmukaisen järjestämistahon ja kriteerit tuottajille kuntoutuksen eri muodoissa. Työterveyshuolto hoitoketjuissa ja palveluprosesseissa Työterveyshuollon rooli hoito- ja palveluketjussa on määriteltävä; yhteistoimintaa edellyttää mm. sairaslomiin liittyvä päivän sääntö. Alueellisesti on sovittava, miten lain määräämä 90 päivän säännön soveltaminen tapahtuu käytännössä. Lisäksi moni työterveyshuollon palveluita käyttävä käy myös terveyskeskuksessa, jolloin hoito hajaantuu. Yhteishoidon rakenteellisia esteitä ovat eri tietojärjestelmät, joiden keskinäinen keskustelu ei ole mahdollista. Työterveyshuollon palvelutarjoajan vaihtuessa tieto ei automaattisesti siirry asiakkaan mukana. Koska työterveyshuollon palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta vastaa työnantaja, niin kunta ei ole selvillä järjestämisvelvollisuutensa piirin kuuluvan perusterveydenhuollon rahoituksen kokonaistoteumasta - työterveyshuollon piiriin kuuluvista noin kolmannes on kotoisin muista kunnista kuin työpaikka ja työterveyshuollon palveluiden käyttö rekisteröityy työnantajan perusteella. Työterveyshuollon kuntatasoinen tarkastelu edellyttää koko työterveyshuollon toiminnan huomioimista kunnan alueella, sillä julkisen työterveyshuollon lisäksi noin kaksi kolmannesta koko työterveyshuollosta on yksityisesti järjestettyä (lääkärikeskukset, yritysten omat ja yritysten yhteiset työterveyshuollot). (Liite 3, taulukko 6). Toimivan työnjaon sopimiseksi Pohjois-Pohjanmaalla on aloitettu työryhmätyöskentely, jossa kunnan terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin edustajat selvittävät yhteistyön rakenteita yhdessä Aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Työskentelyä koordinoi Perusterveydenhuollon yksikkö ja Aluetyöterveyslaitoksen edustaja toimii verkostonsa ylläpitäjänä. Työryhmän tehtävä on tehdä ehdotus siitä, miten hoitoketjut ja alueelliset hoitoprosessit laaditaan yhteistyössä (työterveys- ja työkykynäkökulma esillä) ja miten niiden toteutumista tuetaan ja seurataan. Erityisesti on tarpeen varmistaa tiedon liikkuvuus ja hoidon koordinaation toimivuus työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä. Lisäksi on esitetty, että alueella tehdään selvitys vahvan kunnallisen työterveyshuollon liikelaitoksen perustamisesta, johon kunnat voivat halutessaan liittyä. Yhteinen työterveyshuolto vastaisi myös pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista.

28 27 Työterveyshuolto osana perusterveydenhuoltoa: Jatketaan työryhmätyöskentelyä, missä tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, miten hoitoketjut ja alueelliset hoitoprosessit laaditaan yhteistyössä (työterveys- ja työkykynäkökulma esillä) ja miten niiden toteutumista tuetaan ja seurataan. Erityisesti on tarpeen varmistaa tiedon liikkuvuus ja hoidon koordinaation toimivuus työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä. Perusterveydenhuollon yksikkö ylläpitää ryhmän toimintaa. Alueella tehdään selvitys vahvan kunnallisen työterveyshuollon liikelaitoksen perustamisesta, johon kunnat voivat halutessaan liittyä. Yhteinen työterveyshuolto vastaisi myös pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista. Muut toimijat hoitoketjuissa ja palveluprosesseissa Kolmas sektori on mukana aktiivisesti kehittämässä palveluprosessikokonaisuuksia. Järjestöt ja yhdistykset kouluttavat vertais- ja tukihenkilöitä, jotka ovat tukemassa sairastuneen omahoitoa ja antavat merkittävän työpanoksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ehkäisevässä työssä. Potilasjärjestöt huolehtivat osaltaan jäsentensä eduista ja ovat mukana sairauksien hoidon ja kuntoutuksen kehittämistyössä. Kolmannen sektorin rooli nähdään yhteiskunnallisesti merkittävänä voimavarana. Yhteinen kehittämistyö kuntien ja järjestöjen kesken on lisännyt ymmärrystä toimijoiden roolista, mikä jatkossa auttaa rakentamaan palveluprosesseja, joissa näkyy järjestöjen rooli potilaiden omaehtoisen kuntoutuksen edistäjänä, itsehoitoa tukeva toiminta ja omaisten kanssa tehtävä yhteistyö. Lisäksi järjestöjen tuottama verkkopalvelu tukee muuta palvelurakennetta tuomalla tietoja järjestösektorin tuottamista tuki- ja palvelumuodoista. Yksityinen terveydenhuolto on perustunut itsellisten ammatinharjoittajien toimintaan, mikä on aiheuttanut haasteita esim. hoidonporrastukseen ja hoitoketjujen edellyttämään työnjakoon sitoutumisessa. Yksityinen terveydenhuolto on laajentunut viimeisen vuosikymmenen aikana ja yksiköissä työskentelee päätoimisesti sekä ammatinharjoittajia että työsuhteisia lääkäreitä. Kaikki lähetteet eivät aiheuta toimenpiteitä erikoissairaanhoidossa, mutta lähetteen synnyttämät kustannukset ohjautuvat kunnan maksettavaksi. Osin julkisella rahoituksella toteutuvan yksityisen terveydenhuollon on noudatettava alueella laadittuja hoito- ja palveluprosesseja. Jatkossa aktivoidaan yksityisellä sektorilla toimivien ammattihenkilöiden osallistumista alueelliseen täydennyskoulutukseen, mikä tukee hoitoketjujen toteutumista ja toimijoiden yhteistyötä. Muut toimijat osana palvelujärjestelmää: Perusterveydenhuollon yksikkö käynnistää vuonna 2013 yhteistyötä tukevan toimijafoorumin, johon kutsutaan työterveyshuollon ja yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluja kunnille tuottavien yhdistysten/yritysten edustajat. Tarkoituksena on sopia organisaatioiden asema ja rooli hoitoprosesseissa lähetekäytäntöineen ja kartoittaa mahdollisuuksia joustavan tiedonvälityksen parantamiseksi eri toimijoiden välillä. Järjestöjen ja yhdistysten kanssa jatketaan jo aiemmin toteutunutta yhteistyötä.

29 Päivystystoiminnan kehittäminen Päivystys järjestetään väestön terveyden turvaamiseksi ja sitä on tarjottava vuorokauden ympäri kaikkina päivinä. Päivystystoiminnan rungon muodostavat toimiva perusterveydenhuollon rakenne ja osaava henkilöstö, joka pystyy vastaamaan valtaosasta kiireellisen hoidon tarpeesta. Päivystävä hoitaja toimii perusterveydenhuollon päivystystoiminnassa hoidontarpeen arvioinnissa ja osin hoidon toteuttajana. Lisäksi päivystyksessä tulee olla riittävät laboratoriopalvelut, kuvantamismahdollisuudet ja tarvittaessa nopeasti toteutuva erikoislääkärikonsultaatio. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 12 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Lisäksi ympärivuorokautista päivystystä järjestetään Raahen sairaalassa, Oulaskankaan sairaalassa ja Kuusamon terveyskeskuksessa. Julkista järjestelmää täydentävät yksityiset palvelujen tuottajat myös päivystyspalvelujen osalta. (Liite 3, taulukko 7) Suun terveydenhuollon arkipäivien päivystys toteutuu useimmissa kunnissa lähipalveluna. Oulun ja sen ympäristökuntien suun terveydenhuollon arkipyhien ja viikonloppujen päivystys on järjestetty 17 kunnan yhteispäivystyksenä Oulussa. (Liite 3, taulukko 8). Tulevassa päivystysasetus linjataan, että jatkossa suun terveydenhuollon päivystys tulee järjestää ympärivuorokautisesti. Tämä tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä erityisvastuualueella. Suun terveydenhuollon arkipyhä-, viikonloppu- ja yöpäivystys tulisi saada muun terveydenhuollon yhteispäivystyksen yhteyteen päivystyspalveluiden yhden luukun periaatteiden mukaisesti. Sosiaalipäivystys vastaa kiireellisestä sosiaalialan ammattilaisen antamasta avusta ja tarvittavista sosiaalipalveluiden järjestämisistä virastotyöajan ulkopuolella. Sosiaalipäivystykseen ohjataan mm. kriisitilanteet, kuten lapsiperheiden perheväkivaltatilanteet, lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittämistä vaativat tilanteet sekä konsultaatio ja virka-avun tarve. Työtehtävät päivystäjälle välittyvät hätäkeskuksen kautta. Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä on tärkeää kehittää osana muuta päivystyskokonaisuutta. (Liite 3, taulukko 9) Alueen nykyiset päivystysjärjestelyt vastaavat väestön palvelutarpeeseen, mutta resurssit vaativat jatkossa tarkastelua, esimerkiksi tilavaraukset kehittyvän akuuttilääketieteen tarpeisiin sekä perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämistavat. Suun terveydenhuollossa päivystysasetuksen vaatimusten täyttäminen vaatii lisäresursointia. Päivystyksen haasteena on lyhytaikaisen sairaalahoidon paikkojen vähäisyys. Ympärivuorokautinen kotihoito toimintakonseptin tiedetään vähentävän lyhytaikaisen sairaalahoidon tarvetta, joten sen kehittäminen päivystystoiminnan kehittämisen yhteydessä on tärkeää. Julkisen palvelutuotannon sairaalapaikat eivät riitä ja ostopalveluina hankitaan erikoislääkärijohtoista sairaalahoitoa, koska yleislääkärijohtoista palvelua ei ole tarjolla. Myös lähikuntien väestö ikääntyy nopeasti, joten lähivuosikymmeninä joudutaan varautumaan vanhempien ikäluokkien määrän jyrkän kasvun aiheuttamaan lyhytaikaisen hoidon tarpeen kasvuun. Tällä hetkellä päivystyksen toimijoiden työpanoksesta kuluu merkittävä osa vuodepaikkajärjestelyihin, mikä puolestaan aiheuttaa tyytymättömyyttä palveluiden hidastumisesta johtuen muiden päivystysasiakkaiden piirissä. Aiemmin on jo tehostettu alueen vuodeosastopaikkojen yhteiskäyttöä, jotta päivystyspotilaita ei siirry paikallisen paikkapulan vuoksi erikoissairaanhoitoon. Sairaalahoidon paikkojen lisäyksen sijaan on jatkossa kehitettävä

30 29 erityisesti kotiin annettavia palveluja niin, että ensisijaisesti sairaalasta siirrytään kotiin tai tuettuun asumiseen, ei siis toiseen sairaalaan tai laitokseen. Päivystystoimintaa linjaa lähitulevaisuudessa annettava päivystysasetus. Päivystystoimintaan liittyen sairaanhoitopiiri on käynnistänyt kaikkea päivystystä koskevan alueellisen suunnitelman laadinnan, mikä liittyy myös Tulevaisuuden sairaalan suunnitteluun. Tavoitteena on järjestää koko päivystystoiminta laadukkaasti ja kustannustehokkaasti väestön tarpeet tasapuolisesti huomioiden. Erityisesti mielenterveys- ja päihdepotilaiden päivystyksellinen hoito vaatii kehittämistä. Tähän liittyy myös sosiaalipäivystyksen järjestäminen osana muuta päivystyskokonaisuutta. Lisäksi on tarpeen selvittää ns. päivystysosaston ja selviämishoitoaseman perustamismahdollisuudet. (THL Raportti 30/2012, PPSHP Päivystysraportti 2013). Oulu eteläisellä alueella kehitetään kahden päivystysalueen mallia, joilla on yhteiset toimintatavat ja perusteet. Päivystyksen järjestämisen painopisteet: Sairaalahoidon paikkojen lisäyksen sijaan kehitetään erityisesti kotiin annettavia palveluja niin, että ensisijaisesti sairaalasta siirrytään kotiin tai tuettuun asumiseen. Sosiaalipäivystystä kehitetään osana muuta päivystyskokonaisuutta matalan kynnyksen palveluna (ennalta ehkäisevä sosiaalipalvelu). Päihde- ja mielenterveyspäivystys järjestetään osana muuta päivystystä. Suun terveydenhuollon arkipyhä-, viikonloppu- ja yöpäivystys tulee saada muun terveydenhuollon päivystyksen yhteyteen (yhden luukun periaate). Ensihoito- ja sairaankuljetus Terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiiriä järjestämään ensihoitopalvelut kuntien puolesta. Sairaalan ulkopuolisen ensihoidon ohjeistus on laadittu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (OYS) ohjeiden kanssa yhdenmukaiseksi. Päivystystoimintaan liittyvä ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirille toiminnan sisältö määräytyy sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutason toteutumista seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa tehdään muutoksia. Ensihoito- ja sairaankuljetus järjestetään huomioiden koko alueen peittävyys. 4.4 Tukipalvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut Laboratorio Laboratoriokeskuksen toiminnan käynnistyminen mahdollistaa järjestelmän kehittämisen toiminnanohjaukselliseen suuntaan, koska yhden toimijan tuottamat tutkimukset ovat samanaikaisesti näkyvillä kaikissa toimintayksiköissä. Terveyskeskuksissa käytetään yhä enemmän hoitohenkilökunnan suoritteina ns. vieritutkimuksia, jolloin laadun varmistaminen on tärkeää potilasturvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi näytteenottoon liittyvää logistiikka vie resursseja, joten se on syytä kytkeä tavaraliikenteen ja muiden tukipalveluiden logistiikkaan. Laboratoriotoiminnassa toivotaan muistutusjärjestelmän kytkemistä tutkimuspyyntöjen oheen

31 30 tavoitteena vähentää toistuvia, usein hoitopäätösten kannalta tarpeettomiakin tutkimuksia. Nykyinen mahdollisuus katsella tapahtuneita tutkimuksia ei aina toteudu toimintatasolla. Muistutusjärjestelmä on tarpeen kaikilla toimijatasoilla, myös osasto- ja poliklinikkatoiminnassa. (Liite 3, taulukko 10) Näytteenottotoiminnan kehittäminen: Selvitetään mahdollisuudet muistutusjärjestelmän kytkemisestä tutkimuspyyntöjen oheen tavoitteena vähentää toistuvia, usein hoitopäätösten kannalta tarpeettomiakin tutkimuksia. Kuvantamispalvelut Radiologian ja kuvantamispalvelujen alueellinen suunnitelma toiminnan järjestämisestä laaditaan vuosien aikana sisältäen mm. suunnitelman kuvauskapasiteetin hyödyntämisestä virka-ajan ulkopuolella (mukana tarvekartoitus ja kustannukset), lausuntopalveluiden kilpailuttamismahdollisuuden sekä uhkaavaan henkilöstövajaukseen liittyen eri ammattiryhmien toimintatapojen ja työnjaon kehittämismahdollisuudet. Kuvantamiseen liittyvien tietojärjestelmien yhtenäistämisen osalta edellytetään, että eri kunnissa ja sairaaloissa tehdyt tutkimukset ovat näkyvissä yksiköissä ongelmitta. Tämä helpottaisi myös valmistautumista mahdolliseen kansalliseen earkisto-palveluun. Oulu eteläisellä alueella radiologisten (röntgenkuvat) tutkimusten järjestäminen edellyttää jatkossa muutostöitä vaativia ratkaisuja. Teknisen toimintaympäristön kapasiteetti on vähäinen tai vanhentunut ja vaatii lyhyellä aikavälillä investointeja, joten alueellinen toimintasuunnitelma esim. investointien sijainnin osalta on aiheellista tehdä. (Liite 3, taulukko 11) Kuvantamistoiminnassa selvitetään mahdollisuudet sairaanhoitopiirin hallinnoiman kuvantamispalvelun laajentamiseen koko alueelle sisältäen yksityissektorilta kilpailutettavat palvelut toimivine tietoliikennejärjestelyineen. Tähän liittyen otetaan käyttöön yhteinen laatukäsikirja ja radiologisen toiminnan säännöllinen auditointi. Suuria investointeja ja erityisosaamista vaativien tehtävien keskittäminen on jatkossa tarpeen. Lisäksi laaditaan kuvantamisen tuloksiin liittyen tietojen luovuttamisen suostumuksen hallinta- ja rekisteriasioiden toimintamalli alueellisesti. Kuvantamistoiminnan järjestäminen: Alueella on tarpeen tehdä alueellinen toimintasuunnitelma tutkimusvälineisiin liittyvien mittavien investointien osalta. Lisäksi on tarpeen selvittää kuvauskapasiteetin hyödyntäminen virka-ajan ulkopuolella (tarve ja kustannukset), lausuntopalveluiden kilpailuttaminen sekä työhön liittyvien toimintatapojen muutosmahdollisuudet (työvoimavaje uhkaa; ennakoitava myös laitteistojen ja tekniikan kehittyminen). Laadun varmistamiseen liittyvä toiminta Lääkehuolto Hoitoon liittyvät lääkehoidon kustannukset ovat merkittävät ja hoitomenetelmien kehittyessä kustannuspaineet edelleen kasvavat. Suurin osa kunnista on jo hyvin toimivassa yhteisessä hankintarenkaassa sairaanhoitopiirin kanssa. Lääkehuollon ja apteekkipalveluiden järjestäminen kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin toimesta on aiheellista selvittää tavoitteena

32 31 kustannusneutraali toimintaratkaisu. Tähän liittyen selvitetään myös koneellisen annosjakelun laajentaminen ja tehostaminen. Osastofarmasiatoiminnan laajeneminen edistää laatua ja potilasturvallisuutta ja sen käyttöönoton mahdollisuudet on hyvä selvittää myös terveyskeskuksissa. (Liite 3, taulukko 12) Lääkehuollon kehittäminen: Lääkehuollon keskittämisen selvitys tavoitteena vähintään kustannusneutraali ratkaisu Koneellisen annosjakelun laajentamisen mahdollisuudet selvitettävä Osastofarmasian laajentaminen Alueella toimivat apteekit tarjoavat palveluja lääkehoidon turvallisen toteutumisen edistämiseksi. Asiakkaille tarjotaan lääkeneuvontaa kaikissa apteekeissa ja koneellinen annosjakelu on myös laajentumassa. Isommat apteekit ovat avoinna yöaikaa lukuun ottamatta ja tarjoavat laajaa palvelua sekä lääkehoitoa tarvitseville että yritysasiakkaille. Apuvälinepalvelut Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut perustuvat terveydenhuoltolakiin ja asetukseen apuvälineiden luovutuksesta. Apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineiden tulee edistää potilaan kuntoutumista, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. PPSHP:n alueella on käytössä yhteisesti sovitut apuvälineiden saatavuusperusteet. Kuitenkin kunnissa on erilaisia käytänteitä apuvälineiden luovutuksessa. Yhteisten perusteiden käyttöä tulee tarkentaa. Päivitettyjen saatavuusperusteiden lisäksi toimintaa ohjaa STM:n apuvälinetyöryhmän valtakunnalliset linjaukset, jotka valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Sairaanhoitopiirin alueella apuvälineiden luovutukseen/myöntämiseen liittyvistä käytännöistä sopiminen kuuluisi luontevasti kuntoutuksen eri toimintoja yhteen sovittavalle työryhmälle. Alueellisten tai seudullisten apuvälinekeskusten perustaminen nähdään tärkeänä, mutta yhteistoiminnan tulee tuoda kustannushyötyä. Mikäli keskitetty palvelu ei tuo kustannushyötyä, voidaan sitä hakea nykyiseen järjestelmään toimintojen yhteishankinnoilla, mm. apuvälinehuollon kilpailutuksella. Sosiaalipuolen apuvälinepalvelujen yhdistämismahdollisuus alueellisiin keskukseen tulee selvittää. Esitettyjen kehittämistoimenpiteiden koordinointivastuu on sairaanhoitopiirillä. Apuvälinekäytänteiden yhdenmukaistaminen: Apuvälineiden luovutukseen/myöntämiseen liittyvistä käytännöistä sopiminen kuuluu kuntoutuksen eri toimintoja yhteen sovittavalle työryhmälle (perustetaan). Alueellinen apuvälinekeskus on tarpeen, mutta yhteistyöstä pitää saada kustannushyötyä. Myös sosiaalipuolen apuvälinepalveluiden yhdistäminen keskukseen nähdään tärkeänä. Tehostetun apuvälinekierron mahdollisuus huomioitava, esim. jos tarve väliaikaisestikin keskeytyy esim. hoitojakson vuoksi.

33 Muut tukipalvelut Pohjois-Pohjanmaalla on useita hankintarenkaita; kilpailutukset tapahtuvat joko yksin tai muutaman kunnan yhteistoimintana. Tietototekniikan ja logististen järjestelmien kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa hoito- ja muiden tarvikkeiden hankinta- ja toimitusjärjestelmän toteuttamisen vähintään sairaanhoitopiirin kokoisena kokonaisuutena. Tällöin huomioidaan myös varastoinnin ja tilausten kokonaisjärjestelyt. Terveydenhuollon hankintoja ovat lääkkeet, sairaanhoitotarvikkeet, laitteet, ohjelmat, apuvälineet ja terveydenhuollon palvelut sekä viime aikoina yleistyneet palvelusetelit, jolloin asiakas itse tekee valinnan palvelutuottajasta. Lisäksi sosiaalipalveluissa hankitaan asumis-, päihde-, ja lastensuojelupalveluita. Palveluiden hankinta kilpailutuksineen on vaativaa eikä monessa yksikössä aina löydy riittävää hankintaosaamista. Toisaalta kilpailutuksesta saadaan suurin hyöty, kun kilpailutetaan riittävän isoja volyymeja. Sairaanhoitopiirin yhteishankintaan osallistumismahdollisuus nähdään toivottuna vaihtoehtona ja mahdollisuudesta on tiedotettava terveydenhuollon yksiköitä. Yhteiset hankintaperiaatteet ja laatukriteerit takaavat alueen asukkaille tasapuoliset palvelut. Myös henkilöstön teknisen osaamisen varmistaminen on tärkeää erityisesti tuotteiden vaihtuessa. Jatkossa on selvitettävä hankintojen keskittämisen antama hyöty, laatu, kustannukset, logistiikkaedut ja toiminnan järjestelytavat. Materiaalihankinnoissa ollaan siirtymässä varastoinnista kuljetukseen eli tavara toimitetaan tilauksesta suoraan tarvitsevalle. Joustava logistiikka koskee kuitenkin muitakin selkeästi määriteltyjä tuotekokonaisuuksia. Terveydenhuollon yksiköt kuljettavat edelleen esim. lääkkeitä, hoito- ym. tarvikkeita. Jatkossa selvitetään henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetusten määrä ja kustannukset kunnittain sekä alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja mahdollinen kuljetusten kilpailuttaminen. Tukipalveluiden kehittäminen: Hankintaan liittyvä yhteistoiminta ja yhteinen kilpailuttaminen; yhteiset hankintaperiaatteet ja laatukriteerit tuovat asukkaille tasapuoliset palvelut. Tuotteiden vaihtuessa tiedotetaan henkilökuntaa ja järjestetään koulutus uuden tuotteen oikean käytön varmistamiseksi. Selvitetään henkilö- ja tavaraliikenteen kuljetusten määrä, alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja kilpailuttaminen. 5. Tietohallinto, potilastietojärjestelmät ja -rekisterit, tietosuoja Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoon kohdistuu voimakkaita toimintaympäristön muutoksista johtuvia paineita, jotka liittyvät kuntien ja kuntayhtymien muuttuviin palvelurakenteisiin ja toimintaprosesseihin, lainsäädännön muutoksiin, kansallisiin ja alueellisiin yhteistyöhankkeisiin sekä Suomen hallituksen ja ministeriöiden tietohallintoa koskeviin päätöksiin ja strategioihin. Potilastiedon käyttöä säätelevä lainsäädäntö antaa suhteellisen laajat mahdollisuudet kehittää tietojärjestelmien välistä yhteensopivuutta ja alueellista yhteiskäyttöä sekä edistää

34 33 potilastiedon hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Julkisen sektorin ICT-strategia (VM 2012) edellyttää tiedon avoimuutta lainsäädännön rajaamilla ehdoilla myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella käytössä oleva terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaisuus ei ole optimaalinen eikä se tue riittävästi tulevaisuuden toimintamalleja. Kokonaisuus on hajanainen, rinnakkaisia järjestelmiä on useita, tietojen yhteiskäyttö on työlästä ja järjestelmien käytettävyydessä on puutteita. Potilastiedon alueellista yhteiskäyttöä palvelevia kokonaisuuksia ovat sähköinen lähete-palaute-konsultaatio-järjestelmä, osin alueellisesti toimivat laboratorion ja radiologian tietojärjestelmät sekä erikoissairaanhoidon käyttämän ESKO-potilastietojärjestelmän laaja alueellinen näkyvyys. Kansalaisten sähköisen asioinnin palveluiden kehittäminen on aloitettu Oulun kaupungin toimesta. Kanta-palveluiden (sähköinen resepti, kansallinen terveysarkisto, tiedonhakupalvelu) kehittämisen myötä on virinnyt kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseksi. Tämä on johtanut parannuksiin esimerkiksi tietosuojaa ja -turvaa koskevissa yhtenäisissä käytännöissä sekä aloitteisiin tietojärjestelmien harmonisoinnista ja yhteisistä hankinnoista. Käytännön tarpeena nostetaan esimerkiksi Kytkehankkeessa käytetty Ammattilaisten keskinäinen viestintä asiakkaan luvalla -toimintamalli, jonka on todettu nopeuttavan palvelua/potilaan hoidon toteutumista. Mallin käyttöönottoon liittyviä ratkaisuja on tarpeen selvittää sähköisten palveluiden kehittämistyön yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tulevaisuuden tavoite on, että sairaanhoitopiirin alueella terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa otetaan käyttöön yhteinen kustannustehokas ja toimintaa tukeva sekä ammattilaisia että asiakkaita palveleva alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Alueelliselta tietojärjestelmältä edellytetään, että potilaat voivat halutessaan osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen sekä terveyden edistämiseen sähköisiä välineitä käyttäen, keskeiset potilastiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisten saatavilla, tietojärjestelmät ja teknologia kasvattavat tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta ja alueellinen hoidon suunnittelu, seuranta ja raportointi ovat mahdollisia tietojärjestelmän avulla. Alueellisen tietojärjestelmän tulee perustua modulaariseen avoimeen arkkitehtuuriin, standardoituihin rajapintoihin sekä kansallisiin peruslinjauksiin. Tietosuojaa ja turvaa koskevia käytäntöjä kehitetään yhdessä. Alueellisen terveydenhuollon tietojärjestelmän tulee sisältää kliiniset potilastiedot, henkilötiedot, suoritetiedot, päätöksen tekoa ohjaavat tiedot, resurssitiedot sekä lokitiedot ja käyttäjä- ja käyttövaltuusrekisterit. Alueellisen tietojärjestelmän tulee toimia kansallisesti kehitettävien tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut, kansalliset tietokannat ja -rekisterit, koodistot, hoitosuositukset, varmenteet, sähköisen asioinnin palvelut) kanssa saumattomasti yhteen niin, että tiedon eheys ja käytettävyys varmistetaan. Yhteisen alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen toteutetaan vaiheittain etenemisen strategialla hyödyntäen olemassa olevia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehittämistyö pohjautuu kokonaisarkkitehtuurin lähestymis- ja ajattelutapaan, jossa määritellään yhteisesti alueelliset terveydenhuollon toimintamallit, tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuri sekä niitä tukevat teknologiset ratkaisut.

35 34 Alueellisen terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen on suunnittelukauden merkittävimpiä kehittämiskokonaisuuksia. Tietojärjestelmien kehittäminen: Ammattilaisten keskinäisen viestintä asiakkaan luvalla -toimintamallin on todettu nopeuttavan palvelua ja sen käyttöönottoon liittyviä ratkaisuja on tarpeen selvittää sähköisten palveluiden kehittämistyön yhteydessä. Yhteisen alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen toteutetaan vaiheittain etenemisen strategialla. Kuva 1. Tietojärjestelmien kehittäminen Osaaminen, kehittäminen ja tutkimus Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen kattavuudessa ja saatavuudessa on eroja. Myös henkilöstömäärät poikkeavat asukaslukuun suhteutettuna toisistaan. Sosiaali- ja terveysministeriön antamien sosiaali- ja terveydenhuollon laatusuositusten mukaisiin henkilöstömitoituksiin verrattuna henkilöstöä on pääsääntöisesti vähemmän tai enintään sen verran kuin suositukset minimissään edellyttäisivät. Henkilöstön ikärakenne on vielä työssä olevien suurten ikäluokkien enemmistön vallitessa uhkatekijä tulevaisuuteen. OYS-erityisvastuualueella tehtiin vuoden 2012 aikana selvitys sekä lääkärien että hoitohenkilökunnan tarpeesta ja saatavuudesta vuoteen 2025 mennessä. Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella

36 35 voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (esh+pth+sos.toimi) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatarvetta. Muissa Erva-alueen ammattikorkeakouluissa hoitotyön koulutusta on tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan koko erva-alueella useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Eritysuhkana on jo nyt nähtävissä pienempien ammattiryhmien, kuten röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien, saatavuus tulevaisuudessa. Näitä ammattiryhmiä koulutetaan tällä hetkellä koko erva-alueen tarpeisiin ainoastaan Oulussa. Myös ensihoitajia tarvitaan alueelle huomattavasti enemmän jo tällä hetkellä. OYS-erva-alueen lääkärimäärä tulee koulutus- ja poistumatietojen mukaan kasvamaan vuoteen 2025 mennessä. OYS-erva on kuitenkin ns. nettokouluttaja, eli alueelta siirtyy muualle Suomeen sekä lisensiaatteja että erikoislääkäreitä. Huomattavaa on, että suurin osa eläkkeelle siirtyvistä lääkäreistä on erikoislääkäreitä. Mikäli muuttoliikennettä ei saada vähennettyä, uusien erikoislääkärien määrä ei riitä vastaamaan arvioituun erikoislääkäritarpeeseen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen vuonna 2012 tehdyn selvityksen perusteella alueella ei ole riittävästi sosiaalityöntekijöitä, mikä vaikeuttaa erityisesti lastensuojelun ja aikuissosiaalityön palvelujen saamista nyt ja tulevaisuudessa. Koko Pohjois-Suomen alueella sosiaalityöntekijöitä koulutetaan ainoastaan Lapin yliopistossa. Sosiaalityön palvelujen saatavuutta vaikeuttaa myös sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus. Sosionomikoulutusta on kuitenkin tarjolla useissa erva-alueen ammattikorkeakoulussa. Kehittämistarpeena nähdään koko sote-henkilöstön saatavuuden turvaaminen alueella, myös perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Alalle tarvitaan palvelurakenteen uudistuessa osaajia lähipalveluiden turvaamiseksi. Tämä edellyttää jatkossakin hyvää ennakointia mm. huolehtimalla riittävistä koulutettavien aloituspaikkamääristä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja koulutustahojen välinen vuoropuhelu tulevaisuuden tarpeista korostuu entisestään. Myös valtakunnalliseen vaikuttamiseen koulutuspaikkamääristä on panostettava nykyistä tehokkaammin. Lisäksi tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatiotasojen ja ammattiryhmien välisen työnjaon kehittämistä ja uudistamista esim. lääkärit - hoitajat, nimikesuojatut - laillistetut, hoitohenkilöstö - tukipalvelut, sosiaalityöntekijät sosionomit. Koulutusmäärien lisäksi on kiinnitettävä huomiota koulutusten sisältöihin, mm. käytännön harjoittelujen määrän ja laadun uudelleen arviointi on ajankohtaista. Esimerkiksi lääkärien koulutuksessa tarvitaan mm. toimenpideopetuksen ja suorien potilaskontaktien lisäämistä ja hoitohenkilöstön koulutuksessa harjoittelukäytänteiden uudistamista (esim. simulaatiooppiminen). Opiskelijoiden hyvä kohtelu ja ohjaaminen ovat tärkeä osa etupainotteista rekrytointia. Alan henkilöstön täydennys- ja jatkokoulutuksen suuntaaminen alueen tarpeita vastaavaksi on tärkeää. Tämä edellyttää mm. alueellisten osaamisen painopisteiden valintaa (vrt. mm. hoitoketjujen rakentaminen) ja moniammatillisten täydennyskoulutusten rakentamista. Etäkoulutusmahdollisuuksia tulee myös hyödyntää. Lääkäreiden erikoistumiskoulutusta on lisättävä, erityisesti psykiatrian, yleislääketieteen, geriatrian ja sisätautien erikoisaloilla. Tämä tarkoittaa koulutuspaikkojen lisäämistä erityisesti avoterveydenhuollossa sekä kouluttaja- ja ohjaajalääkärien nimeämistä. Yliopistollisessa sairaalassa tulee olla lääkäreiden koulutusvakansseja riittävästi koko alueen tarvetta ajatellen. Hoitohenkilöstön

37 36 erikoistumisopintoja uudelleen organisoitaessa on tuotava selkeästi ilmi alueen tarpeet, koska nykyisenmuotoiset erikoistumisopinnot lakkaavat ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä vuonna Koko sosiaali- ja terveyssektorin on panostettava alan vetovoimaisuuden lisäämiseen. Tämä edellyttää sitä, että organisaatiot kiinnittävät entistä paremmin huomiota työnantajakuvan, oman alan työskentelytapojen kehittämiseen sekä johtamisosaamiseen. Työntekijöiden hyvä perehdyttäminen ja osaamisen johtaminen pitkäjänteisesti ovat tärkeitä. Henkilöstön työhyvinvointiin ja johtamiskäytänteisiin on panostettava, jotta nykyiset työntekijät jaksavat paremmin (vrt. työurien pidentäminen) ja alalle hakeutuu myös uusia työntekijöitä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyötä on vahvistettava ja mm. henkilöstön yhteiskäyttöön ja konsultaatiopalveluiden kehittämiseen on luotava uudenlaisia malleja. Henkilöstöpoliittisia linjauksia mm. palkkaukseen ja henkilöstöetuihin on rakennettava em. toimijoiden yhteistyönä. Epätervettä kilpailua alueen eri toimijoiden välillä tulee ehdottomasti välttää. Tämä edellyttää vahvaa hallinnon yhteistyötä raja-aitojen poistamiseksi. Virka- ja vakanssipohjia on arvioitava uudelleen väestön palvelutarpeen mukaan. Henkilöstömitoituksia on päivitettävä ja ammattiryhmien tehtäväkuvia tarkistettava tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Rekrytointikäytänteitä tulee kehittää yhdessä alueen toimijoiden yhteistyönä. Yksityisen ja kolmannen sektorin osaajien hyödyntäminen tulee arvioida tilanteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että alueella on toimiva ja tehokas palveluverkosto, jossa palvelutuotannon vahvuus on aito yhteistyö ja kumppanuus. OYS-erityisvastuualueella tehdään yhdessä sekä kansainvälisesti että kansallisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kansallisissa kehittämishankkeissa luodaan toimivia malleja potilaan laadukkaan ja tasavertaisen hoidon toteutumiseen. Kehitetyt palveluprosessit ja hoitoketjut jalkautetaan toimiyksiköihin sekä perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Työterveyshuollon ja yksityisen sektorin toimijoilta edellytetään myös kehitettyjen toimintamallien noudattamista tutkimusten ja hoidon porrastuksen toteutumisessa. Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi toimintaa. Hankkeisiin saadaan rahoitusta omarahoitusosuuden lisäksi mm. Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lisäksi toimintayksiköissä tehdään jatkuvasti sisäistä kehitystoimintaa ja tehostetaan eri ammattiryhmien välistä työnjakoa. Tutkimukseen suunnattujen resurssien tehokkaan kohdentamisen toteutumiseksi OYS:aan on perustettu koko erityisvastuualuetta palveleva tutkimuspalveluyksikkö, minkä alaisuudessa toimivat alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta. Tutkimustoimikunta jakaa tutkimukselle suunnatun erityisvaltionosuuden (ERV) erva-alueen tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Vuonna 2013 on lisäksi alueelle perustettu Oulun yliopiston ja OYServan yhteisorganisaatio Medical Research Core (MRC), minkä tehtävä on edistää alueen terveydenhuollon tutkimustoimintaa. Perinteisen terveystieteiden ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan lisäksi tulee luoda rakenteita myös palvelujärjestelmän toiminnan tutkimukseen, jotta saadaan tietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Tutkimustoiminta rahoitetaan tutkimustoimintaan suunnatusta erityisvaltionosuudesta.

38 37 Osaamisen, kehittämisen ja tutkimuksen painopisteet: Toteutuva koulutus (esh+pth+sos.toimi) ei riitä kattamaan hoitajatarvetta Pohjois- Pohjanmaalla. Eritysuhkana on röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien saatavuuden heikentyminen. Koulutuspaikkamäärien säilyttämiseen ja osin lisäämiseen on panostettava. Tehtäväkohtaisia koulutusohjelmia täydennyskoulutuksessa on lisättävä. Lääkärimäärä tulee koulutus- ja poistumatietojen mukaan kasvamaan vuoteen 2025 mennessä. Siirtymä muualle Suomeen on merkittävä, joten lääkäreille tulee luoda houkuttelevia urapolkuja alueella. Tilanteeseen vastaaminen: Palvelujärjestelmän ja koulutustahojen välistä vuoropuhelua on lisättävä, vaikutettava koulutuspaikkamääriin sekä tarkasteltava sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatiotasojen ja ammattiryhmien välistä työnjakoa. Koulutuksen kehittäminen. Perusterveydenhuollossa toimivien lääkäreiden kahden viikon erikoissairaanhoidossa toteutuvalle tutustumisjaksolle luodaan toimintaa ja osaamista tukeva rakenne ja sisältö (ns. ketjulähettimalli). Toimintaa kehitetään sekä oman työn kehittämisellä että alueellisilla hankkeilla. Tutkimustoiminnassa esillä sekä tieteellinen että palvelujärjestelmätutkimus. 7. Laadunhallinta, potilasturvallisuus ja potilaan oikeudet Laadunhallinta sisältää toiminnan ja sen tavoitteiden suunnittelun ja johtamisen, tulosten jatkuvan arvioinnin suhteessa tavoitteisiin sekä toiminnan jatkuvan parantamisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa on käytössä erilaisia laadunhallintajärjestelmiä ja niihin liittyviä malleja, joiden avulla hahmotetaan, jäsennetään ja ohjataan toiminnan kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laadun ulottuvuuksina nähdään yleisimmin mm. asiakaslähtöisyys, palvelun/hoidon saatavuus, oikea-aikaisuus, vaikuttavuus ja turvallisuus. Toimintayksikön johto vastaa terveydenhuoltolain edellyttämän laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman laadinnasta ja sen toimeenpanosta. PPSHP:n alueella laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelmat valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Osassa erikoissairaanhoidon yksiköitä, kuntia ja kuntayhtymiä on suunnitelmiin liittyvät laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden vastuut jo määritelty. Johdolla on keskeinen vastuu myös laatu- ja turvallisuusongelmien tunnistamisesta, ennakoinnista ja hallinnasta organisaation kaikilla tasoilla. Organisaation myönteinen turvallisuuskulttuuri estää vaaratapahtumien syntyä, kun kaikki työntekijät tuntevat oman vastuunsa potilaiden turvallisuudesta, järjestelmälähtöistä virheistä oppimista tuetaan ja turvallisuus on tärkeässä roolissa taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden rinnalla ja näkyy myös resursoinnissa. Muutamissa PPSHP:n alueen organisaatioissa on turvallisuuskulttuuria jo arvioitu käyttäen VTT:n kehittämää turvallisuuskulttuurin tilaa kartoittavaa TUKU-mittaria. Asiakaslähtöisyyden ja eri toimijoiden välisen palvelu-/hoitokokonaisuuksien arviointi ja kehittäminen vaativat yhtenäisten toimintatapojen dokumentointia ja organisaatioiden välisen tiedonkulun sujuvuutta. Toimintaprosesseja kuvataan laatu- ja toimintakäsikirjoissa sekä niihin liittyvässä muussa dokumentaatiossa (menettely-, työohjeet). Poikkitoiminnallisten palvelu- ja hoitoketjujen mallinnusta tehdään yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden kanssa. Laadunhallintaan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanoon liittyvä yhteistyö sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä ilmenee mm. yhteisen vaaratapahtumaraportointijärjestelmän (Haipro) käytössä. Yhteisen Haipro

39 38 -vaaratapahtumien raportointijärjestelmän avulla työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemansa vaaratapahtuman sähköisesti myös oman organisaation ulkopuolelle. Erikoissairaanhoidossa Haipro-järjestelmä on myös potilaiden käytössä heidän havaitsemiensa vaaratapahtumien ilmoittamiseen. Alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämisen kannalta muidenkin yhtenäisten raportointimenettelyjen käyttö mahdollistaa vertailun kuntien ja organisaatioiden välillä ja tehostaa hoidonporrastusta. Tämänkaltaisia yhteisiä raportointimenettelyjä on vielä tällä hetkellä vähän. Keskeinen laadun parantamisen keino on asiakas-/potilaspalautteen keruu ja sen hyödyntäminen. Tällä hetkellä sairaanhoitopiirin alueella on palautteen keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen käytössä erilaisia menettelyjä sekä jatkuvana ja määräajoin kerättävänä. Toimintayksiköissä on sovittu menettelytavat, joilla asiakas-/potilaspalautteeseen vastataan. Asiakkaat odottavat jatkossa terveydenhuollon organisaatioilta yhä enemmän ja laajempaa tietoa niiden toiminnasta ja näin erilaisin mittarein toiminnasta tuotetun tiedon avoin raportointi tulee vaatimaan yksiköiltä asiaan paneutumista ja resursointia. Laadukas ja turvallinen toiminta edellyttää henkilöstön perehdyttämistä, osaamisen varmistamista, kehittämistä ja työhyvinvoinnin edistämistä. Alueellisten henkilöstön koulutustarpeiden selvittäminen ja koulutusten järjestäminen säästää koulutusresursseja ja mahdollistaa eri organisaatioiden henkilöstön välisen vuorovaikutuksen. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, sen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen, lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota. POTILAAN/ASIAKKAAN OIKEUDET Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) eli potilaslaki määrittelee potilaan asemaa ja oikeuksia terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä. Lain tavoitteena on parantaa potilaiden oikeusturvaa, selkiyttää ja yhtenäistää potilaan hoitoa ja kohtelua koskevien periaatteiden soveltamista sekä edistää luottamuksellisten hoitosuhteiden syntymistä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) eli asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään on ja hyvään kohteluun. Laki määrittelee myös salassapitoa, vaitiolovelvollisuutta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia kysymyksiä. Laki koskee asiakkaan asemaa ja oikeuksia sekä viranomaisen että yksityisen järjestämässä sosiaalihuollossa. Potilaslaissa määritellään: potilaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun potilaan oikeus päästä hoitoon/kiireelliseen hoitoon tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus alaikäisen potilaan asema potilasasiakirjojen laatiminen, säilyttäminen ja potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito muistutuskäytännöt potilasasiamiestoiminta

40 39 Potilas- ja asiakaslaissa määritellään asiamiehen tehtäviksi neuvonta potilas- ja asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaminen muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoitusten (potilaslaissa) tekemisessä, potilaan/asiakkaan oikeuksista tiedottaminen ja muu toiminta potilaan/asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Potilasasiamiestoiminnanorganisointiin, valvontaan, pätevyysvaatimuksiin tai asemaan organisaatiossa liittyviä määrityksiä ei toistaiseksi lainsäädännössä ole. Sosiaaliasiamiehelle on määritelty asiakaslaissa raportointivelvollisuus ja Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (2005/272) on määritelty sosiaaliasiamiehelle kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto sosiaalityö pääaineena tai ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Kuva 2. CAF (Common Assesment Framework) on EU:ssa yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli. Malli jäsentää toiminnan ja sen laadun kehittämistä ja arviointia. Kuva 3. Demingin ympyrä kuvaa kehityssykliä, joka jäsentää jatkuvaa toiminnan kehittämisen ja parantamisen menettelyä

41 40 Laadunhallinta ja potilaan aseman vahvistaminen: Palvelu-/hoitokokonaisuuksia arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon vastuukysymykset, liittymäpinnat ja riskienhallinta. Terveydenhuollon organisaatioissa laaditaan laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelma ohjaamaan toiminnan johtamista, seurantaa (suunnitelmallinen omavalvonta) ja kehittämistä. Yhteisistä laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvistä indikaattoreista ja mittareista sovitaan ja niiden tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnan parantamisessa. Potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely tehostuu myös asiakkailla mahdollisuus raportoida. Hyödynnetään organisaatio- ja aluetasolla vaaratapahtumien raportointimenettelyjen informaation prosessien kehittämisessä. Potilasasiamiestoiminnan pyritään järjestämään päätoimisia (yhteis)vakansseja, joihin kelpoisuusehdoksi vahvistetaan sosiaali- tai terveysalan ylempi korkeakoulututkinto tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Palveluiden hankinnassa laatu- ja potilasturvallisuus huomioidaan Kunnat sopivat yhteistyössä shp:n kanssa potilas ja sosiaaliasiamiestoiminnan alueellisesta organisoinnista huomioiden jääviyskysymykset. Systemaattisten, yhteisten, asiakaspalautejärjestelmien käyttöönotto 8. Valmiussuunnittelu OYS-erityisvastuualueella on käytössä kaikkien sairaanhoitopiirien ja kuntien käyttämä yhteinen, myös pandemiavalmiussuunnitelmat sisältävä, sähköinen valmiussuunnitelma (sähköinen portaali). Alustassa on kuvattu alueellinen valmiustilanne vastuuhenkilötietoineen sekä kuntakohtaiset suunnitelmat ja yksityiskohtaiset resurssitiedot. Tiedot päivitetään vuosittain. Sähköistä portaalia kehitetään jatkuvasti niin, että se vastaa annettuja kansallisia ohjeita ja vaatimuksia. Valmiuden ylläpitämiseksi järjestetään säännöllisesti harjoituksia. 9. Seuranta ja arviointi Pohjois-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on hyödynnetty maakunnassa aiemmin yhdessä tehtyjä toimenpiteitä ja sopimuksia. Tällä on ollut tarkoitus sitouttaa kaikki toimijat järjestämissuunnitelman tavoitteisiin. Järjestämissuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa kuntavetoisesti. Lisäksi järjestämissuunnitelman laadintavaiheessa sitä on käyty esittelemässä kuntien luottamusmies- ja virkamiesjohdolle. Tärkein tavoite suunnitelmalla on lisätä yhteistyötä sekä tukea olemassa olevia ja uusia syntyviä rakenteita niin, että Pohjois-Pohjanmaan väestön hyvinvointi lisääntyy ja palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Järjestämissuunnitelma tukee siis voimassa olevia strategisia tavoitteita tuoden samalla esille konkreettisia toimia ja tapoja toteuttaa strategiaa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma tukee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ja Muutos Nyt - hyvinvointisopimuksen ( ) tavoitteita. Terveydenhuollon toiminnassa keskeiset kohdat ovat:

42 41 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveyserojen kaventaminen Varhaisen puuttumisen ja osallisuuden lisääminen Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen Omaehtoisen selviytymisen ja elämässä pärjäämisen parantuminen Järjestämissuunnitelman vuosittainen seuranta ja päivitys Ajankohta Tammi-Helmikuu Toimenpiteet Pth-yksikkö päivittää järjestämissuunnitelman kuntien lausuntojen mukaiseksi. Omistajaohjauksen koordinaatioryhmä hyväksyy päivitetyn järjestämissuunnitelman sekä nimeää tarvittavat työryhmät. Järjestämissuunnitelman linjaukset huomioidaan toiminnan ja talouden suunnittelussa. Maalis-Kesäkuu Päivitetty järjestämissuunnitelma hyväksytään kunnissa. Kuntaneuvotteluissa esillä järjestämissuunnitelman toteutumistilanne sekä toteuttamiseen liittyen mahdollinen kuntajohdon tuen tarve. Elo-Syyskuu Järjestämissuunnitelman toteuttamista (myös pitkin vuotta soveltuvin osin) Loka-Joulukuu Kunnat arvioivat järjestämissuunnitelman toteutumisen suhteessa tavoitteisiin. Lisäksi määritellään seuraavan vuoden tavoitteet, mikä saatetaan tiedoksi perusterveydenhuollon yksikölle.

43 42

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari. 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari. 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn - verkostoseminaari 5.6.2014 Päivi Hirsso Pth-yksikkö/OYS Kokemuksiani tk-lääkärinä Kun TTH on osa terveyskeskusta samassa organisaatiossa - samassa tietojärjestelmässä

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT Sote- seminaari: Integraatiolla puhtia sote- palveluihin Kuntamarkkinat 11.9.2014 Palveluintegraation johtaminen ja talouden hallinta Erva- alueen näkökulma Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 29.2.2012 Raahe Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot