Sadonkorjuu seminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sadonkorjuu seminaari"

Transkriptio

1 Muistiinpanoja Sadonkorjuu seminaari ohjelma

2 OHJELMA Torstai klo klo klo klo klo klo klo klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Sadonkorjuu Studion avaus Studioisäntänä Jani Toivola Avajaissanat Reykjavikista Politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede Ajatusten herättely Olli Alanen, Demos Helsinki Olli Hietanen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1. Teema: Tulevaisuuden työelämä Lounas lämpiössä Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa 2. Teema: Sukupuolten tasa-arvo Teemapuintia pöydittäin Kahvitauko Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa 3. Teema: Onnellisten ihmisten yhteiskunta Teemapuintia pöydittäin Sadonkorjuu Studio hiljenee Kohtaamisia ideapuiden alla -cocktailtilaisuus Sadonkorjuubuffet, baari, hankkeiden idea- ja touhupisteet, musiikkia ja muita taidonnäytteitä. Cocktailtilaisuus päättyy klo Perjantai klo klo klo klo klo klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Sadonkorjuu Studio aukeaa, studioisäntänä Jani Toivola 4. Teema: Suomi tarvitsee kaikki kädet Teemapuintia pöydittäin Lounas lämpiössä Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa 5. Teema: Monialainen yhteistyö ja verkostojen rakentaminen, Case Keski-Suomi Teemapuintia pöydittäin Kahvitauko Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa 6. Teema: Yhteisöllisyys Teemapuintia pöydittäin Tilaisuuden päätössanat ja korjatun sadon luovuttaminen eteenpäin Georg Henrik Wrede ja järjestävä taho, opetus- ja kulttuuriministeriö Studioisäntä Jani Toivola klo Sadonkorjuu Studio päättää lähetyksen

3 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ HOPE opettajien yrittäjyyskasvatushanke Hallinnoija Rahoittaja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Opetushallitus/Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen osio, kehittämisohjelma: Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa (OKM) Projektipäälliköt Maria Käkelä ja Minna Erkko Maria Käkelä, , Minna Erkko, , Kumppanit Tampereen ammattikorkeakoulu, ProAkatemia Pirkanmaan koulutuskonserni, Kulttuuriala, Lempäälä Sastamalan koulutuskuntayhtymä: Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun ammattiopisto / Rakentamisen ja kulttuurin yksikkö Loimaan koulutuskuntayhtymä, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto / Kulttuuriala Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Satakunnan ammattiopisto, Nakkila, Kokemäki Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Missio HOPE synnyttää yrittäjyyden oppimisen vallankumousta HOPE on valtakunnallinen yrittäjyyskasvatushanke, joka on suunnattu toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille. Sen perusta ovat puolitoista vuotta kestävät valmennukset, joiden aikana opettajat itse hakevat sopivat toimintatavat ja rakentavat itselleen yrittäjyyskasvatuksen identiteetin. HOPE toimii yksilöiden kautta, jotka vievät asiat käytännöiksi. Tämä takaa sen, että asiat oppilaitoksissa oikeasti muuttuvat. HOPE-opettajien vahvuus on verkosto, jonka voimaan he luottavat. Verkoston turvin he uskaltavat valtaannuttaa itsensä kehittämään ja uudistamaan yrittäjyyttä oppilaitoksissa, joissa he työskentelevät. HOPE-opettajia on valmennettu jo noin 60, ja lisää opettajia lähtee koko ajan valmennuksiin. Näin HOPE vaikuttaa jo kymmenissä ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolella maata ja innostaa yrittäjyyteen valtavaa opiskelijoiden joukkoa. Opettajat uskaltavat antaa oppilaille vallan ja vastuun tekemisestä. He rohkenevat oikeasti olla puuttumatta asioihin, lisäävät luottamusta ja hölläävät kontrollia positiivisella tavalla. He antavat opiskelijoiden itse rakentaa uudenlaisia oppimisympäristöjä, kuten osuuskuntia, joita on jo syntynyt lukuisia. Pitkien valmennusten myötä opettajilla on osaamista ja menetelmiä johtaa yrittäjyyden oppimisen vallankumousta oppilaitoksissaan. Opettajista tulee valmentajia, ja kaikilla on mukavampaa. Oppilaat oppivat ajattelemaan ja tekemään yhdessä ja oppimaan kokemuksen kautta. Näin syntyy tiimioppimisen kulttuuri ja yhä lisää tiimiyrityksiä. Tiimeissä jokaisen osaaminen eriytyy. Vahvuudet vahvistuvat ja heikkoudet kompensoituvat sillä, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea vaan aina löytyy joku, joka osaa. HOPEn kautta lukuisat ammatilliset oppilaitokset ovat verkostoituneet myös työssäoppimisen kehittämiseen. Niissä on innostuttu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa luodusta TOY eli työssäoppiminen yrittäjänä -mallista, joka antaa mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä käytännön kautta.

4 Kasvu yrittäjyyteen Hanke-aika Vastuuhenkilöt: Koko hanketta hallinnoi Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, projektipäällikkö Katriina Huvi, projektiassistentti Tiina Paukkonen ja projektikoordinaattori Arja Rantamäki. Hanketta rahoittaa Opetushallitus Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen osion kehittämisohjelmasta Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa (OKM). Hankkeessa mukana: Oppilaitokset Etelä-Pirkanmaalla: Akaan kaupunki: Hirvialhon koulu, Toijalan yhteiskoulu ja Akaan lukio Urjalan kunta: Huhdin koulu ja Väinö Linnan lukio Valkeakosken kaupunki: Naakan koulu, Tyryn koulu, Tietotien lukio Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Hämeen ammattikorkeakoulu: teollisuuden palveluliiketoiminnan koulutus ja tutkimuskeskus Oppilaitokset Ylä-Pirkanmaalla: Mäntän seudun koulutuskeskus, Mäntän lukio ja yläkoulu, Vilppulan yläkoulu, Keuruun yläkoulu ja lukio Seinäjoella: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jyväskylässä: Jyväskylän ammattiopisto Yhteistyökumppanit ja projektivastaavat: Etelä-Pirkanmaan yläkoulut ja lukiot, projektikoordinaattori Arja Rantamäki Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, osastonjohtaja Pirjo Hauvala Hämeen ammattikorkeakoulun teollisuuden palveluliiketoiminnan KT-keskus, lehtori Taina Matis Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto, yrittäjyyskoordinaattori Satu Mursula Mäntän seudun koulutuskeskus, Mäntän, Vilppulan ja Keuruun yläkoulut ja lukiot, hankekoordinaattori Marjut Ruissalo Seinäjoen ammattikorkeakoulu, yrityspalvelupäällikkö Helena Hannu Yrittäjyyskasvatusvastaavat: Lukioissa ja yläkouluissa 1-2 yrittäjyyskasvatusvastaavaa / koulu Ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 1-2 vastaavaa / opetusala tai yksikkö Yhteensä n. 100 henkeä, jotka tekevät aktiivisesti työtä (oman työnsä ohella) yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen eteen. Kasvu yrittäjyyteen -hankkeessa opettajat kehittävät koulujen yrittäjyyskasvatusta ja rakentavat opinpolkua yrittäjyyteen yläkoulusta aina ammattikorkeakouluun asti. Hankkeessa kehitetään ja testataan erilaisia yrittäjyyskasvatuksen opetusmenetelmiä. Tavoitteena on tuottaa opetushenkilöstön avuksi konkreettista materiaalia ja malleja, joiden avulla voidaan vaivattomasti toteuttaa yrittäjyyskasvatusta eri oppiaineissa ja eri oppiasteilla. Seutukuntien alueella pyritään solmimaan tiivis yhteistyö alueen yritysten, elinkeinoelämän ja koulujen välille, jolloin toiminta on mahdollisimman hedelmällistä. Missio Koulu, jossa opiskelija on yritteliäs ja opettaja on hänen rinnallaan ja tukee häntä. Koulu, jossa saa tehdä virheitä, oppia niistä ja yrittää uudelleen. Koulu, jossa saa kokeilla, jättää kesken ja innostua taas. Koulu, jossa opettaja on auttamassa opiskelijaa, oppimiseen, tiedon hankintaan, ammatissa kehittymiseen, yhteistyöhön muiden kanssa, ihmisenä kasvamiseen. Koulu, joka tosissaan kannustaa yritteliäisyyteen ja jopa palkitsee siitä. Kouluaika, joka kannustaa yritteliäisyyteen alakoulusta korkeakouluun. Koulu, jossa opettajia voidaan arvioida ja heidän kyvykkyydestään kannustaa yritteliäisyyteen voidaan palkita. Lannistamista ei sallita.

5 TAIVEX Taiteen tiedotuskeskusten vientivalmennusohjelma Kesto: Rahoitus: kokonaisbudjetti Hankkeen päärahoittaja on Hämeen ELY-keskus. TAIVEX on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista, Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettavaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa sekä Luova Suomi -hankekokonaisuutta. Toteuttajat TAIVEX on Taiteen tiedotuskeskusten (Teatterin tiedotuskeskus, Tanssin Tiedotuskeskus, Sirkuksen Tiedotuskeskus, Näyttelynvaihtokeskus FRAME ja FILI Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus) sekä Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkien yhteistyöhanke. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Teatterin tiedotuskeskus ja Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Missio TAIVEX on vientivalmennusohjelma, joka lisää taiteen tuottajien valmiuksia toimia kansainvälisellä kentällä. TAIVEX-vientivalmennusohjelma kouluttaa vuosien aikana lähes 100 taiteen ja luovien toimialojen tuottajaa, galleristia, manageria, agenttia, kuraattoria ja muuta välittäjäportaan toimijaa. TAIVEX syventää taidekentän toimijoiden keskinäistä verkottumista ja yhteistyötä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. TAIVEX edistää suomalaisen taiteen vientiä ja vaihtoa sekä kansainvälistymistä. Yhteystiedot TAIVEX Projektipäällikkö Nea Leo Projektikoordinaattori Meritullinkatu 33, Helsinki Anna Välimaa puhelin: Ylös-hanke kurkottaa kohti tulevaisuuden teatteria Suomessa toimii suuri joukko soveltavan teatterin ammattilaisia. Monet heistä työskentelevät freelancereina, ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Ylös-hankkeen aikana Tampereen yliopistossa toimivasta Tutkivan teatterityön keskuksesta on muodostunut soveltavan teatterin ammattilaisten kohtaamispaikka. Hankkeen aikana on tuettu yrittäjyyttä, järjestetty valmennusta ja testattu villeimpiä ideoita kolmessa hankkeen pilottiteatterissa. Ylös on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista, Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettavaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa sekä Luova Suomi - hankekokonaisuutta. Tampereen Työväen Teatterissa on tehty teatteria yhdessä eri yritysten henkilökunnan kanssa. Lahden kaupunginteatterissa on jalkauduttu kyläyhteisöihin ja lähiöihin. Rauman kaupunginteatterissa on tutkittu nuorten kanssa hyvinvoinnin avaimia teatterilähtöisin menetelmin. Taiteilijat ovat kautta aikojen ammentaneet materiaalia ympäröivästä yhteiskunnasta. Yleisötyön avulla teatteri voi saavuttaa uudenlaisen kosketuksen ympäröivään yhteisöön ja avata uuden keskustelukanavan taiteen tekijöiden ja kokijoiden välille. Soveltava teatteri on erinomainen väline ongelmanratkaisuun. Alan ammattilaisilla on runsaasti annettavaa ympäröivälle yhteiskunnalle. Soveltava teatteri voi tuoda ihmisten elämään uusia mielekkäitä kokemuksia taiteen parissa. Sen avulla osallistujat rakentavat omakohtaista suhdetta teatteriin ja saavat iloa, itsetuntoa ja rohkeutta. Ylös-hankkeen tekijät toivottavat Sadonkorjuuseminaarin kävijät tervetulleiksi tutkimaan Tulevaisuuden työelämää soveltavan teatterin keinoin! Niina Torkko, projektipäällikkö Tutkivan teatterityön keskus Tampereen yliopisto p

6 Forte- Promoting women's entrepreneurship in social and health care sector Kesto: Rahoitus: Central Baltic Interreg IV A Programme Hallinnoija: Östergötland County Administrative Board Partnerit: Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Linköping University, Sweden; Östergötland County Council, Sweden; Vårdförbundet, Sweden Projektipäällikkö LAMK:n osuudessa: Annamaija id-korhonen, p Missio Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen suhtaudutaan positiivisesti partnereiden alueilla ja opiskelijat omaksuvat yrittäjämäisen toimintatavan opintojensa aikana. Opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyysosaaminen lisääntyy. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden oppimisympäristöt ovat monipuolisia ja oppiminen voi toteutua myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yrityskylä-oppimisympäristö Yrityskylä on luokkalaisten talous- ja työelämätaitojen kasvatukseen rakennettu oppimisympäristö. Yrityskylän tavoitteena on havainnollistaa nuorille yhteiskuntamme ja talouden toimintaa ja tätä kautta auttaa heitä tekemään entistä tiedostetumpia koulutus- ja uravalintoja. Yrityskylä pilotoitiin keväällä 2010 Helsingin tekniikan museossa 800 oppilaan voimin. Keväällä 2011 Yrityskylän toiminta saa jatkoa sekä Kuopiossa että Helsingissä ja tavoittaa n oppilasta. Tulevaisuudessa projektista toivotaan muodostuvan pysyvä osa valtakunnallista perusopetuksen talous- ja työelämätaitojen kasvatusta. Toimintaa rahoittavat pääosin säätiöt ja yritykset, kuten Yksityisyrittäjäin säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsäsäätiö sekä UPM. Projektia koordinoi ja hallinnoi Taloudellinen tiedotustoimisto (Eteläinen Makasiinikatu 4, HKI). Konsepti on rakennettu yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa. Yhteystiedot: Nuorisopalvelun päällikkö Tomi Alakoski ). Projektikoordinaattori Satu Olkinuora ) Tutustu Yrityskylä-oppimisympäristöön lämpiön puolella.

7 YVI-hanke Rahoitus Projekti on pääasiallisesti ESR-rahoitteinen (rahoittajaviranomaisena on Opetushallitus). Muita rahoittajia ovat Työ- ja elinkeinoministeriö (Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma), Kerhokeskus koulutyön tuki ry ja Turun seudun kehittämiskeskus. Koordinoiva taho Turun yliopisto, normaalikoulu Kumppanit Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammatillinen korkeakoulu, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Suomen Yrittäjät, Taloudellinen tiedotustoimisto, Pellervo-seura, Osuustoiminnan neuvottelukunta, Työ- ja elinkeinoministeriö, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Turun seudun kehittämiskeskus, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Yes-keskus, Nuori Yrittäjyys ry, Suomen 4h-liitto Yhteystiedot: Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja / yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto puhelin: 050/ Hanketta tekee yhteensä noin 45 henkilöä ja sen toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa: koordinoivasta organisaatiosta, Turun yliopiston normaalikoulusta: Jaana Seikkula-Leino, projektijohtaja Anne Tiikkala, sisällöntuottaja, YS-opettajankoulutuksen kehittäminen Jari Sjölund, virtuaalipedagoginen asiantuntija Anne Rinne, projektisihteeri ja talousvastaava Turun ammattikorkeakoulusta: Keijo Leinonen, sisällöntuottaja, tekninen tuottaminen Helsingin yliopistosta: Eliisa Troberg, sisällöntuottaja, liiketaloudellinen asiantuntija Lappeenrannan teknillisen yliopistosta: Elena Ruskovaara, sisällöntuottaja, hankkeen varajohtaja Turun yliopiston opettajankoulutuksen Rauman yksiköstä johtaja: Jaana Lepistö, sisällöntuottaja, (johdon sitouttamis-työryhmän jäsen) Hämeen ammattikorkeakoulusta: Heikki Hannula, sisällöntuottaja, ammatillisen opettajankoulutuksen kehittäminen Kerhokeskus koulutyön tuki ry:stä (rahoittaja) Tiina Rytkölä, sisällöntuottaja, materiaalit ja järjestötoiminta Missio YVI-hankkeen aikana luodaan yleissivistävään ja ammatillisen opettajankoulutuksen käyttöön heidän tarpeitaan vastaava virtuaalinen oppimisympäristö YVI. Oppimisympäristö tukee yrittäjyyskasvatuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Lisäksi hankkeen keskeisenä päämääränä on kehittää opettajienkouluttajien pedagogisia valmiuksia yrittäjyyskasvatusverkostoissa, joihin liittyvät yrityselämä ja yrittäjyyttä tukevat sidosryhmät. Projektin merkittävä päämäärä on myös, että yrittäjyyskasvatus saadaan yleissivistävässä ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa strategioihin ja opetussuunnitelmiin. Projekti liittyy myös hankkeeseen YVI:stä energiaa yrittäjyyskasvatukseen , jossa kehitettään virtuaalinen yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö Varsinais-Suomen alueelle sekä vahvistetaan tämän alueen yrittäjyyskasvattajien pedagogisia valmiuksia toteuttaa yrittäjyyskasvatusta.

8 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Lapin Letka sukupuolten tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä -hanke Lapin Letkassa puretaan segregaatiota ja edistetään tasa-arvoa järjestämällä tasa-arvokoulutuksia ja konsultointia yhteistyökumppaneille esimerkiksi seuraavista aiheista: sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä, sukupuolisensitiivinen ohjaus, oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja työpaikan henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Oppilaitoksissa kehitetään sukupuolinäkökulman huomioivaa markkinointia erilaisilla kampanjoilla ja olemassa olevan markkinointimateriaalin arvioinnilla ja päivittämisellä. Lisäksi sukupuolinäkökulma kirjataan esimerkiksi opetussuunnitelmiin ja perehdytysoppaisiin, jotta tasa-arvosta tulee osa jokapäiväisiä käytäntöjä. Hankkeessa toteutetaan myös ohjaavia ja valmentavia koulutuksia (Lapin ELY-keskus vastaa), joilla rohkaistaan työttömiä ja työttömyysuhanalaisia henkilöitä hakeutumaan omalle sukupuolelleen ei-perinteisille aloille, kuten miehiä hoivaaloille ja naisia tekniikan aloille. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa tutkimusten ja selvitysten avulla esimerkiksi lappilaisesta segregaatiosta, talouskäsitteestä segregaation näkökulmasta, vallasta ja sukupuolesta sekä kuntien luottamuselinten puheenjohtajuuksista ja tasa-arvosuunnittelun tilanteesta. Hankkeen nettisivuilla, markkinoinnilla ja mainoskampanjoilla välitetään tietoa, herätetään tasa-arvokeskustelua ja vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja stereotyyppisiin käsityksiin. Pyrimme siis putsaamaan lappilaisten pinttyneitä käsityksiä tasa-arvosta. Hankkeen tuloksena toisen sukupuolen valloittamille koulutusaloille hakeudutaan tasaisemmin, oppilaitosten markkinointi huomioi paremmin sukupuolinäkökulman, peruskoulut saavat käyttöönsä hankkeessa tuotetun tasa-arvon koulutusmateriaalin, oppilaitokset ja kunnat laativat ja päivittävät tasa-arvosuunnitelmansa, tasa-arvon edistämisen tueksi saadaan erilaisia pelejä ja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää niin oppilaitoksissa kuin työyhteisöissäkin. Hankkeen vaikutuksesta oppilaitosten ja kuntien sekä muiden lappilaisten toimijoiden tasaarvotietoisuus ja tasa-arvo-osaaminen lisääntyvät. Hankkeen toteuttajia ovat Lapin ammattiopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin kesäyliopisto, Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, ammattiopisto Lappia, HUMAK (Tornion kampus), Peräpohjolan opisto, Lapin liitto ja Sallan kunta. Lisäksi hanke toimii yhteistyössä vuosittain mukaan tulevien muiden Lapin kuntien, Kuntaliiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin TE -toimistojen, Rovaniemen Kehityksen sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/valtava-kehittämisohjelma (TEM)/Lapin ELY-keskus Hankkeen kokonaisrahoitus: euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Tatja Karvonen Lapin ammattiopisto p

9 Segregaation purkamisen portaat täydennyskoulutushanke Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa ja syventää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toiminnallista tasa-arvosuunnittelua ja varmistaa, että oppilaitoksessa on toiminnan kehittämiseen tarkoitettu lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma. Hankkeen yhteydessä kootaan tasa-arvoyhdyshenkilöverkosto ja tuotetaan toiminnallista tasa-arvotyötä tukevia aineistoja oppilaitosten käyttöön. Aineisto tulee olemaan Opetushallituksen sivuilla. Hankkeessa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetushallitus ja tasa-arvovaltuutetun toimisto ja sitä on tukenut opetusministeri Henna Virkkunen. Hanke järjesti viisi koulutuspäivää vuoden 2010 aikana: Oulussa, Joensuussa, Turussa ja kaksi Helsingissä. Tilaisuuksissa annettiin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tasa-arvotyötä tekeville valmiuksia oppilaitoksen tasa-arvotilanteen arviointiin sekä toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: sosiaali- ja terveysministeriö Lisätietoja: Riina Johansson Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia p Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus avaimena tasa-arvoiseen työelämään -hanke Valtakunnallisen koulutushankkeen tavoitteena on kehittää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten henkilöstön tietotaitotasoa sekä valmiuksia vastaamaan sukupuolten väliseen tasa-arvoiseen opetukseen ja ohjaukseen sekä opetuksen työelämävastaavuuteen. Koulutushankkeessa painotetaan myös opetushenkilöstön ja vanhempien välistä verkostoitumista tasa-arvon edistäjinä. Koulutuksella edistetään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa, jolloin vaikutetaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin, sen rakentamiseen sekä työelämälähtöisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hankkeessa on järjestetty kaksi koulutustilaisuutta, joita on voinut seurata myös internetin kautta tilaisuuden aikana ja nauhoitettuna jälkeenpäin. Hankkeelle tehtiin blogi, jossa osallistujat voivat keskustella asiantuntijoiden kanssa ja johon on tallennettu aiheeseen liittyvää materiaalia. Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: Opetushallitus Lisätietoja: Tiina Savola Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia p

10 Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isät pois paitsiosta -hanke Hankkeessa tuotetaan sosiaalialan ammattilaisille kolme täydennyskoulutusta, jotka lisäävät heidän kykyään arvioida isien ja äitien valmiuksia vanhemmuuteen erotilanteessa. Hankkeessa tuotetaan kolme yleisölle avointa kehittämisfoorumia ja hankkeen lopussa verkostoseminaari, joka kokoaa valtakunnallisesti koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset, jotta nämä voivat jatkossakin jakaa hyviä käytänteitä työyksiköissään ympäri Suomea. Verkostolle luodaan myös verkkosivut, joissa on oma osio ja kaikille avoin tiedotussivusto. Koulutusten pohjalta tuotetaan opas erovanhemmuudesta ja tasa-arvosta. Hankkeen vaikutuksena sosiaalialan ammattilaiset tulevat tietoisiksi erovanhemmuuden tasa-arvoisuuden merkityksestä. Eroperheiden huoltajuusasioiden ja perheenjäsenten kohtaaminen tasa-arvoisesti paranee, kun ammattilaiset saavat lisäkoulutusta aiheesta. Hankkeen tuottamaa täydennyskoulutuskokonaisuutta materiaaleineen ja erillistä opasta voidaan hyödyntää uusien koulutusohjelmien opetussuunnittelutyössä. Eroperheiden kanssa työskentelevistä kootaan verkosto, joka voi jakaa kokemuksiaan ja tietoa työskentelystä ja tasa-arvoisuuden toteutumisesta erovanhemmuudessa. Eroperheitä kohtaavat tahot saavat tietoa eron vaikutuksista perheeseen, yksilöön ja terveyteen. Hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä, Lahden kaupungin hyvinvointipalvelut, Miessakit ry., Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitos sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan ja peruspalvelukeskus OIVA:n sosiaalihuollon asiantuntijoita. Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan - kehittämisohjelma (STM) Hankkeen kokonaisrahoitus: euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Mika Vänskä Lahden ammattikorkeakoulu p TASSU tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hanke Hankkeessa toteutetaan sukupuolisensitiivistä ammatinvalintaa ja ohjausta, johon sisältyy tukea ja informaatiota perus- ja toisen asteen opettajille, oppilaanohjaajille ja opintojen ohjaajille. Hankkeessa luodaan malli uraohjauksesta: naisopiskelijoita sparrataan mm. hyvien työelämäyhteyksien luomiseen ja oikeanlaisten harjoittelupaikkojen hakemiseen, itsensä esittelemiseen ja osaamisensa markkinoimiseen sekä omaa koulutusta vastaaviin töihin hakeutumiseen. Hankkeessa kehitetään myös malli esimiesvalmennuksesta: erityisesti naisia tuetaan siirtymässä asiantuntijatehtävistä esimiestehtäviin ja yleisesti pohditaan esimiehen roolia tasa-arvoisen työyhteisön luojana. Hankkeessa järjestetään myös tasa-arvoseminaareja eli laajalle kohdeyleisölle suunnattuja teemoitettuja ja ajankohtaisia tapahtumia, joissa ydinteemana on tasa-arvo. Hankkeessa luodaan malli peruskoulujen ja lukioiden oppilaille suunnatusta opinto- ja uraohjauksesta. Esimerkkinä "Tarinoita sun tulevaisuudesta" -tapahtumat, joissa nuoret aikuiset kertovat omista opinnoistaan ja ammatinvalinnastaan sekä nykyisestä työstään. TASSU-hankkeen toiminta jakautuu kolmeen pääosioon kohderyhmän mukaan: 1) Työelämässä mukana oleville ja työyhteisöille tarjotaan esimiesvalmennusta, tasa-arvovalmennusta ja tasaarvokonsultaatiota sekä seminaareja. 2) Opiskelijoille järjestetään uravalmennusta ja koululaisille tehdään eri ammatteja tutuksi uratarinoiden avulla. Tehdään tasa-arvoaihetta tutuksi eri yhteydessä ja tapahtumissa mm. DuuniExpo ja Tutkijoiden yö. 3) Opettajia ja oppilaanohjaajia tuetaan sukupuolisensitiivisessä oppilaanohjauksessa tarjoamalla heille tietoa nykypäivän työelämästä ja tasa-arvonäkökulmasta eri työpajoissa, valmennuksissa ja seminaareissa.

11 Hankepartnerina on Hämeen ammattikorkeakoulu. Muita aktiivisia yhteistyötahoja ovat muun muassa Päijät- Hämeen opinto-ohjaajat ry, Uusi Insinööriliitto sekä Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta. Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/valtava-kehittämisohjelma (TEM)/Hämeen ELY-keskus Hankkeen kokonaisrahoitus: euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Marjut Villanen Projektisuunnittelija Ari Hautaniemi Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu p p Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelma Valtava-kehittämisohjelmassa puretaan sukupuolenmukaista työ- ja koulutusurien kahtiajakoa, kehitetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sen arviointia sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisten yrittäjyyspotentiaalia. Lisäksi ohjelmassa tuetaan ja kehitetään hanketoimijoiden ja -rahoittajien asiantuntemusta sekä lisätään yleistä tietoutta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta. Ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 11 hanketta. Ohjelmassa tuotetaan muun muassa käsikirja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta, koosteita aiemmin toimineiden ja Valtava-kehittämisohjelmaan kuuluvien tasa-arvohankkeiden hyvistä käytännöistä, rakennerahastopäätösten sukupuolivaikutusten arviointi ja koulutuspaketti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta työ- ja elinkeino- sekä opetushallinnon (aikuiskoulutus) käyttöön. Ohjelmaan kuuluvat hankkeet järjestävät muun muassa kouluissa ja työ- ja elinkeinotoimistoissa tietoiskuja, joissa naiset ja miehet kertovat työskentelystään sukupuolelleen epätyypillisessä ammatissa. Lisäksi opettajia ja oppilaanohjaajia valmennetaan huomioimaan sukupuolinäkökulma oppilaanohjauksessa. Hankkeissa kannustetaan ja valmennetaan mies- ja naisvaltaisia yrityksiä työllistämään sekä naisia että miehiä. Työorganisaatioita ja esimiehiä valmennetaan myös tukemaan naisten urakehitystä. Lisäksi hankkeissa annetaan tukea työorganisaatioiden, oppilaitosten ja kuntien tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen. Ohjelma tukee naisten osaamista ja innovaatioita muun muassa edistämällä naisyrittäjyyttä. Huomiota kiinnitetään myös yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämiseen. Hankkeissa kohderyhminä ovat myös maahanmuuttajat, koska etenkin naiset voivat kokea moniperusteista syrjintää sukupuolensa ja etnisen taustansa vuoksi. Kehittämisohjelmassa tehdään yhteistyötä muun muassa ohjelmaan kuuluvien hankkeiden, hankerahoittajien (ELY-keskukset), oppilaitosten, kolmannen sektorin organisaatioiden, konsultti- ja koulutusorganisaatioiden sekä yritysten ja tasa-arvoa edistävien organisaatioiden henkilöstöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden ministeriöiden (mm. STM ja OKM) sekä työmarkkinajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. Ohjelman toiminta-aika: Ohjelman rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/tem Ohjelman kokonaisrahoitus: 18,7 milj. euroa Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn Hankeasiantuntija Mia Teräsaho Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö p p

12 Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan -kehittämisohjelma Kehittämisohjelma Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan pyrkii edistämään naisten ja miesten samapalkkaisuutta, tukemaan naisten urakehitystä, kehittämään työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä vahvistamaan tasa-arvosuunnittelua. Ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 5 hanketta. Kehittämisohjelman hankkeet edistävät sukupuolten tasa-arvoa eri näkökulmista. Joissakin hankkeissa kehitetään ja tutkitaan palkkausjärjestelmiä niin, että ne nykyistä tehokkaammin pienentäisivät sukupuolten palkkaeroa. Hankkeet tuottavat uutta tutkimustietoa, julkaisuja ja kehittämistyön malleja tasa-arvotyön pohjaksi. Ne kytkeytyvät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuonna 2006 käynnistämään samapalkkaisuusohjelmaan. Toisissa hankkeissa edistetään tasa-arvon valtavirtaistamista kunnissa ja valtion alue- ja paikallishallinnossa. Keinoja ovat mm. koulutus, ohjaus ja toimintatutkimus. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävissä hankkeissa pyritään esimerkiksi jakamaan hoivavastuuta nykyistä tasaisemmin. Lisäksi ohjelmassa on mahdollista toteuttaa mm. hankkeita, joissa edistetään naisten urakehitystä, haetaan keinoja segregaation eli sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventämiseksi kasvatuksessa, koulutuksessa ja työelämässä, tai lisätään tasa-arvolainsäädännön vaikuttavuutta esimerkiksi luomalla seurantamenetelmiä ja kehittämällä oppilaitoksille ja työpaikoille koulutus- ja tukitoimintaa. Ohjelman toiminta-aika: Ohjelman rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/stm Ohjelman kokonaisrahoitus: 3,2 milj. euroa Lisätietoja: Ohjelmakoordinaattori Irmeli Järvenpää Sosiaali- ja terveysministeriö p

13 ONNELLISTEN IHMISTEN YHTEISKUNTA Hyvinvointi-innovaatioita kehittämässä Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin (OKM) Toteutusaika Kokonaisrahoitus: euroa Hallinnoija: SAKU ry Hankkeessa kehitetään kaksiulotteista kumppanuusverkostoa. Ensimmäisellä tasolla yhteistyötä tehdään ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, joista vahvimmin pilottioppilaitoksina profiloituvat Etelä-Karjalan ammattiopisto, Kainuun ammattiopisto, Satakunnan ammattiopisto ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto. Toisella tasolla verkostossa ovat opetus- ja hyvinvointialan asiantuntijaorganisaatiot ja kolmannen sektorin järjestöt. Hankkeen puolivälissä mukaan ovat lähteneet Liito ry, Nuorten Akatemia, OKKA-säätiö, Opetushallitus, Suomen Kuntourheiluliitto, Syöpäjärjestöt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys ry, Työterveyslaitos, ja Väestöliitto. Kumppanuushankkeita ovat ammattiopisto Luovin Mun reitti-hanke, Nuorten Akatemian Amikset asuntoloiden kehittäjinä ja Turvallista ryhmää rakentamaan -hankkeet ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän Parempaan alkuun -hanke. Hankkeessa syntyy toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hyvinvoivan oppimisympäristön määritelmä sekä oppimisympäristön suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen menetelmä ja sitä tukeva työkirja. Hanke tuottaa moniammatillisen hyvinvointityötä edistävän verkoston, jossa on mukana koulutuksen järjestäjien henkilöstö, asiantuntijaorganisaatioita ja kolmannen sektorin järjestöjä. Lisäksi hankkeen kautta järjestetään ammattilaisten kohtaamisfoorumeita verkossa ja seminaareissa. Yhteystiedot: Projektipäällikkö Ville Virtanen p Dynamo: lisää virtaa järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: Kokonaisrahoitus: e Hallinnoija: Nuorten Akatemia Hankkeessa on kaksi ulottuvuutta kumppanuusverkostossa. Nuorten yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia kehittävät osatoimijoista Hämeenlinnan 4H-yhdistys ry (Hämeenlinnan kaupunki), Kokkolan 4H-yhdistys ry (Kokkolan kaupunki), Loimaan 4H-yhdistys ry (Loimaan kaupunki) ja Satakunnan 4H-piiri ry (Karvian ja Luvian kunnat). Nuorten omaa toimintaa kehittävät osatoimijoista Alavuden Nuorisoseura (Alavuden kaupunki), Muuramen Innola ry (Muuramen kunta), Nuorten Keski-Suomi ry (Jyväskylän kaupunki) ja Otsolan kannatusyhdistys ry (Porin kaupunki). Dynamo-hankkeen tuloksena kahdeksan paikalliskumppania oppii tuottamaan kunnille lapsia ja nuoria kiinnostavia ja heidän omaehtoista toimintaansa tukevia hyvinvointipalveluja. Hankkeessa syntyy kaksi teemakohtaista hyvinvointipalvelumallia, yhdistysten ja kuntien välinen yhteistyömalli ja lasten ja nuorten näkökulman huomioimiseen liittyvä toimintamalli. Hankkeen aikana järjestetään neljä seminaaria ja luodaan hankehallintoa tukeva intranet. Yhteystiedot: projektipäällikkö Kirsi Airaksinen, p ,

14 Hymykuopat Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: Kokonaisrahoitus: euroa Hallinnoija: Salon kaupunki / kulttuuripalvelut Hankkeen osatoteuttajat ovat kulttuuri- ja taidealan yhdistyksiä Framil ry, Keski-Suomen elokuvakeskus ry, Keski-Suomen tanssin keskus ry, Kisko-seura ry, Läntinen Tanssin aluekeskus ry, Salon 4H, Salon taiteilijaseura ry, Suomusjärvi-seura ry; Turun sanataideyhdistys ry sekä Valoaurinko Lasten ja nuorten kulttuurin tuki ry. Kumppanuusverkostoon kuuluvat lisäksi Forssan kaupunki, Hankasalmen kunta, Kouvolan ja Turun kaupungit sekä erityisesti niiden sivistyspalveluiden osastot sekä vanhuspalvelut. Hanke tekee yhteistyötä Turun vanhuspalveluiden KUVA -hankkeen sekä Salon kaupungin vanhuspolku-hankkeen kanssa. Hymykuopat -hankkeessa kehitetään neljää kulttuurin ja taiteen keinoin hyvinvointia tukevaa tuotetta, joissa. lähtökohtina on ihmisläheisyys, taiteen työkaluin tuettavat inhimilliset perustarpeet vuorovaikutukseen, kosketukseen, merkittävyyteen ja näkyvyyteen. Yhdistykset kehittävät LUOTO, Hyvinvoinnin ketjureaktio sekä Elämysmatkalaukku -menetelmiä, jotka kohdistetaan kotona asuvien seniorien sekä laitosasukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen sekä oppimisvaikeuksien kautta reagoivien lasten tukemiseen. Kotiseutuyhdistykset kehittävät lähikulttuuripalvelut -konseptia, joissa yhdistyksillä on aktiivinen rooli paikallisen kansalaistoiminnan koordinaattoreina ja asumisviihtyisyyden lisääjinä. Hanke toimii viiden kunnan alueella, jokaiseen kuntaa kehitetään oma linkitys kuntapalveluihin, missä tavoitteena on saada aikaan jatkuvuus hankkeen jälkeen. Yhteystiedot: projektipäällikkö Anu Suosalo, hymykuopat.ning.com p , Kolmas lähde Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: Kokonaisrahoitus: euroa Hanketta hallinnoi Teatterikorkeakoulu kumppaneinaan Suomen Liikunta ja Urheilu ry sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, tutkimustoiminnan kumppani Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Kolmas lähde tukee yhdistysten ja seurojen toimintaa, jotta niillä olisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa entistä enemmän väestön hyvinvointipalveluja yhdessä kuntien kanssa. Hanke kehittää kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuottamista ja tuotteistamista sekä työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tuetaan työssäjaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Kolmas lähde vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttää yhteistyöverkostoja. Hankkeen aikana on koulutettu pilottihankkeiden toimijoita PD-koulutuksilla (2 koulutusta, 12 lähijaksoa, 9 sparrausta). Se on järjestänyt tilaisuuksia keskeisistä aiheista hyvinvointipalveluiden tuottamisessa kuten teemaseminaareja 4 aiheesta ja10 seminaaria, muita koulutuksia 3 kpl ja päätöskonferenssin. Kolmas lähde on tuottanut 4 konsultointia pilottihankkeiden erityiskysymyksistä. Se on tuottanut 6 selvitystä ja päätösjulkaisun, www-sivuston sekä uutiskirjeet. Hanke on verkostoitunut, etsinyt hyviä käytäntöjä sekä osaamista laajasti yli alojen, tehnyt 2 ulkomaan vierailua sekä useita kymmeniä seminaarikäyntejä ja alustuksia eri tilaisuuksissa. Yhteystiedot: projektipäällikkö Kai Lehikoinen p ,

15 Sosiaalinen Sirkus Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: e Hallinnoija: Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus Hankkeen kotimainen kumppanuusverkosto koostuu sosiaalisesta sirkuksesta kiinnostuneista sirkusorganisaatioista. Osatoteuttajina on mukana Helsingistä ja Vantaalta Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus, Espoosta Espoon esittävän taiteen koulu, Tampereelta Sorin sirkus ja Tulikollektiivi Flamma ry, Oulusta Oulun Tähtisirkus, Lempäälästä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo ja Orivedeltä Sirkus Supiainen. Osatoteuttajien omat kunnat osallistuvat hankkeen kehittämiseen ja rahoittamiseen. Jokainen osatoteuttaja osallistuu myös hankkeen rahoitukseen. Hanke käy tiivistä keskustelua Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sirkuksen tiedotuskeskuksen kanssa. Tärkeimpänä ulkomaisena yhteistyökumppanina on eurooppalaisten nuorisosirkusten Caravan-järjestön ylläpitämä Leonardo-projekti, jossa etsitään hyvän sosiaalisen sirkuksen ohjaajan kriteerejä. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa sosiaalinen sirkus Suomeen. Hankkeen osatoteuttajina on erilaisia sirkusorganisaatioita ympäri Suomea. Kaikilla osatoteuttajilla on tavoitteena kehittää sosiaalista sirkusta omalla alueellaan ja valtakunnallisesti. Hankkeesta opittuja hyviä käytäntöjä pyritään levittämään mahdollisimman laajasti sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen oppaan myötä, joka julkaistaan hankkeen loppuessa syksyllä Hankkeessa on mukana 7 osatoteuttajaa, joissa toimii tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti kahden lukuvuoden aikana yhteensä 37 erikokoista ja eripituista sosiaalisen sirkuksen ryhmää, joissa toimii yhteensä noin 470 lasta ja nuorta. Jotkut ryhmät kokoontuvat viikonlopun ajaksi, toisissa toiminta jatkuu samalla ryhmällä koko 2 vuoden ajan. Hanke järjestää sirkusohjaajilleen 2 isoa sosiaalisen sirkuksen seminaaria, sekä 3 kuntarahoittajille suunnattua paikallista esittelevää seminaaria, joissa esitellään hankkeen toimintaa ja tuloksia. Lisäksi hanke järjestää pienempiä koulutuksia osatoteuttajilleen tarpeen mukaan. Yhteystiedot: projektipäällikkö Sofia-Charlotta Kakko p ,

16 Virkeänä ratissa - ruoasta terveyttä tien päälle Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Terveenä ja osaavana työssä (STM) Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: Hallinnoija: Työterveyslaitos Työterveyslaitos, Suomen Sydänliitto ry, Condia Oy, huoltamoalan ruoka-ammattilaiset sekä kuljetusalan järjestöt yhdessä edistävät kuljettajien terveyttä ja hyviä elämäntapoja. Suomen Sydänliitto ja Condia ovat hankkeen osatoteuttajia. Huoltamoalan yhteistyökumppaneita ovat Oy Teboil Ab, Kesko/Pikoil Oy, ABC-huoltamoketju, Restel/Helmisimpukka, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. Kuljetusalan yhteistyökumppaneita ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Linja-autoliitto, Suomen Taksiliitto ry, Rahtarit ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Lisäksi hanke toimii yhteistyössä lukuisten kuljetusalan yritysten kanssa. Päivittäin reilu ammattikuljettajaa kuljettaa ihmisiä ja tavaroita tien päällä. Tutkimusten mukaan liian monet kuljettajista ovat ylipainoisia ja siten alttiita sairastumaan esimerkiksi diabetekseen tai uniapneaan. Ammattikuljettajien työaikaista ruokailua kehitetään Virkeänä ratissa -hankkeessa vaikuttamalla ammattikuljettajiin, heidän etujärjestöihinsä ja työnantajajärjestöön sekä huoltamoalan ruokapalvelujen tuottajiin. Työterveyshuollon kanssa työstetään toimintamalli ammattikuljettajien työkyvyn edistämiseen ravitsemuksen keinoin ja ravitsemusterapeutin hyödyntämisestä työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä. Ammattikuljettajien ja sidosryhmien tietotasoa parannetaan ja vaikutetaan asenteisiin sekä motivoidaan elintapamuutoksiin. Lisäksi hankkeessa pyritään luomaan mahdollisuuksia terveellisempien ruokavalintojen tekemiseen ja kehittämään erilaisia toimintamalleja. Näin ammattikuljettajien työaikaisen ruokailun, työkyvyn ja työvireyden parantamiseen pyritään monilla yhtäaikaisilla toimenpiteillä. Yhteystiedot: erityisasiantuntija, projektipäällikkö Anne Salmi p

17 SUOMI TARVITSEE KAIKKI KÄDET Hankkeen elämä on aina lyhyt ja kestävien vaikutusten luominen hankkeissa vaatii paljon suunnittelua; on varmistettava hankkeessa kehitettävien uusien prosessien jatkuvuus, keksittävä miten hyvät käytännöt saadaan siirrettyä osaksi perustoimintaa, varmistettava miten hankkeessa hankittu osaaminen kiinnitetään johonkin pysyvämpään ja pohdittava miten hanke olisi osa laajempaa strategista (hanke)kokonaisuutta. Kuluvan ohjelmakauden aikana on pohdittu mm. miten hanketoiminta integroidaan osaksi strategioita ja laatujärjestelmiä, millainen olisi oman alueen erilaisten osaajien työ- ja koulutuspolkujen labyrintti, hanketoiminta osana teoreettista viitekehystä ja luonnosteltu erilaisia teemakarttoja. Muutaman niistä haluamme jakaa kanssanne. TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN ESR-HANKKEISSA Miksi toimijalähtöisyyttä korostetaan? Sosiaaliset ongelmat näkyvät kaduilla, kauppakeskuksissa, kortteleissa ja kodeissa. Sosiaalipoliitikot puhuvat niin sanotuista uusista sosiaalisista riskeistä, jotka näkyvät ennen kaikkea arjen tasolla. Ongelmiin tarttuminen edellyttää ihmisten kohtaamista arjen tasolla. Monet palvelut ovat tuotteistettuja, mutta rajatuilla kolmion tai neliön muotoisilla tuotteilla on vaikea vastata amebamaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Rajautuvien palveluiden rinnalla tarvitaan prosesseja, joissa palveluita tarkastellaan kokonaisuutena. Modernit sosiaaliset ongelmat ovat paikallisesti muovautuneita. Niillä on vahva yksilöllistynyt komponentti, mutta myös yhteisöllinen ja verkostollinen komponenttinsa. Paikalliset kysymykset tarvitsevat yhteistoiminnallisia ratkaisuja, joissa eri sektorit, palvelut ja toimijat tuodaan yhteen. Palvelunkäyttäjä on kaiken keskiössä, ei palvelu tai sektori, puhumattakaan organisaatiosta. Julkishallinnon näkökulmasta toimijalähtöisessä kehittämisessä on kysymys osallistavasta toimintatavasta. Osallistava hallinto osaa kysyä muiden toimijoiden mielipiteitä, jolloin se osaa myös kutsua toimijoita mukaan yhteistoimintaan. Tässä mielessä toimijoita ovat kaikki ne viralliset ja epäviralliset tahot, joita palvelun suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen koskettavat. Vain harvoin julkiset palvelut toteutuvat yksittäisten toimijoiden avulla. Kysymys on uudenlaisesta julkisten palveluiden yhteistoiminnallisesta hahmottamisesta. Yritykset ja järjestöt ovat keskeisiä toimijalähtöisen kehittämisen kumppaneita. Kansalaisten ja julkisen hallinnon suhde rakentuu verkostojen kautta. Kansalaiset nähdään pätevinä kumppaneina ammattilaisten, asiantuntijoiden ja virkamiesten rinnalla. Palveluita voidaan siis lähestyä verkostollisena kysymyksenä. Toimijalähtöisessä palveluverkostossa palvelunkäyttäjät sijoittuvat verkoston eturintamaan. Itse verkosto koostuu useasta eri toimijasta, jotka kukin voivat osaltaan vastata palvelunkäyttäjien tarpeisiin tai niillä on muuten laajempi merkitys palvelunkäyttäjän elämän kannalta (ks. kuvio 1). TE-toimisto Sosiaalitoimisto Työpaja SPR Työttömien yhdistys Oppilaitos Terveyskeskus Yritys Palveluiden käyttäjät Kuvio 1: Toimijalähtöinen palveluverkoston hahmotus.

18 Toimijalähtöinen palveluverkosto edellyttää kumppanuutta. Paikallinen yhteisö voi luoda yhteistoiminnallisen rakenteen kansalaisista, ammattilaisista, julkisesta sektorista ja yrityksistä. Olennaista on aukaista palvelukenttä avoimelle keskustelulle. Ihanteellisena tavoitteena on nähdä erilaiset toimijat mahdollisimman tasa-arvoisina. Eri toimijoilla on näin ollen oikeus osallistua omaa itseään (organisaatiota) koskevaan keskusteluun. Kukaan ei voi tietää tai päättää asioita täysivaltaisen toimijan puolesta. Toisaalta voidaan sanoa, että vain harva asia voidaan päättää täysin oman mielen mukaisesti. Käytännöt ja toimintatavat on suhteutettava olemassa olevaan ympäristöön. Toiminta rakentuu ja täsmentyy yhteisesti jaetun prosessin kautta. Intressien erilaisuutta opitaan ja sovitellaan neuvottelumekanismien kautta. Loivemmillaan toimijalähtöisyys tarkoittaa sitä, että erilaiset toimijat voivat kokea kuinka palveluissa otetaan huomioon heidän aloitteet ja näkemykset. Palvelurakenteet eivät tällöin olennaisesti muutu, mutta yhteistoiminta kuitenkin lisääntyy. Samalla voidaan varmistaa, että palvelut kohdentuvat oikealla tavalla. Toisella tasolla eri tahoja pyydetään tietoisesti osallistumaan palveluihin. He tuovat oman panoksensa ja vastuunsa palveluiden järjestämiseen. Kysymys on siis työnjaosta, jonka avulla pyritään varmistamaan, että kaikki palvelukentän alueet tulee katettua. Yhteinen kehittäminen koskettaa virallisen ja epävirallisen sektorin toimijoita, kuten myös ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Kolmannella tasolla palveluita tarkastellaan uudesta yhteisestä näkökulmasta. Palveluita arvioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan monen eri toimijan avulla. Tämä edellyttää herkkyyttä ja valmiutta palveluiden rakenteelliseen muutokseen. Kysymys on kehittämisen prosessista, jonka suunta määräytyy yhteisten kokemusten myötä. Kuva 1. Toimijalähtöinen kehittäminen ESR hankkeissa Valtaväylä, Mieluisa ja Työmieli

19 Kuntouttavaa ja ammatillista koulutusta aikuisille mielenterveyskuntoutujille Mieluisa-mallilla pyritään edistämään aikuisten kuntoutujien työelämään paluuta pidentämällä ammattitaidon hankkimisen aikaa ja luomalla poluttavia yhteistyörakenteita kuntoutus- koulutus-, ja työelämäsektorien kesken siten, että ammatillinen tutkintoon valmistava koulutus koostuu oppilaitoksen, kuntoutussektorin työtoiminnan ja yksityisen sosiaalisen yrityksen yhteistyössä. Koulutusmallissa koulutusalan pienyritykset ja työpaikat toimivat kiinteänä yhteistyökumppanina. Malli integroi kuntouttavan sektorin työtoiminnan aikaisempaa selkeämmin ja tavoitteellisemmin tutkintoihin valmistavaksi Varsinainen tutkintoon johtava koulutusaika tukee vahvasti työelämässä oppimista hyödyntäen eriasteisesti työelämävalmiuksia edellyttäviä työpaikkoja (avoimet työmarkkinat, sosiaalinen yritys, työpajat, tuettu työtoiminta, yhdistykset), joista pyritään luomaan myös ammatillisen koulutuksen jatkoksi kunkin työkykyyn soveltuva ja yhteiskuntaan integroitumista vahvistava työpaikka. Kuntouttavan koulutuksen alaksi on valittu pihan- puutarhan- ja viheralueiden hoito, koska tiedossamme on laajaa tutkimusnäyttöä viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksista. Pihan- puutarhan- ja viheralueiden hoidon puoli vuotta kestävä koulutus on suunniteltu siten, että se valmistaa sekä puistopuutarhurin ammattitutkintoon että kotityöpalvelujen ammattitutkintoon. Soveltuva ammattitutkinto valitaan puolen vuoden koulutuksen jälkeen hankitun kokemuksen, palautteiden ja koulutukseen sisältyvän arvioivan työvalmennuksen perusteella. Mieluisa koulutusmalli on tarkoitettu koulutus-, työ-, harrastus ym. kautta koulutusalan kokemusta ja osaamista omaaville aikuisille kuntoutujille. Hankkeen toteuttajat: PIRKO/Pirkanmaan aikuisopisto ja Verte Oy. Hankkeen kokonaisrahoitus 0,4 M. Yhteyshenkilöt: Minna Arvonen projektipäällikkö, Mieluisa-hanke Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä, Pirkanmaan aikuisopisto Mirva Kallio (kv-yhteydet) työelämäasiantuntija/yrittäjä com_ Uutta työvoimaa kuntoutujista toimijalähtöisellä kehittämisellä Erityisryhmissä on paljon hyviä työnhakijoita. Työt ja tekijät eivät kuitenkaan kohtaa ilman erityispanostusta. Työnantajien näkökulmasta erityisryhmien palveluverkoston pitää olla yhteistoiminnallinen ja palveleva, jotta työllistäminen on työnantajille helppoa. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet, myös talous. Hankkeen kokonaisrahoitus 0, 2 M. Yhteyshenkilö: Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö, Työmieli-hanke Satakunnan ammattikorkeakoulu

20 Aktiivinen työvoima- ja sosiaalipolitiikka hankkeen perustana Hankekokonaisuus kehittää toimijalähtöisesti uusia menetelmiä ja työkäytäntöjä välityömarkkinoille sen asiakkaille ja eri toimijoille. Hankekokonaisuudella vaikutetaan toimintoihin liittyviin rakenteellisiin seikkoihin, kuten poikkihallinnollisuuteen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen eri hallintojen välillä sekä selkiinnytetään kuntien roolia ja tehtäviä työllisyydenhoidossa. Valtaväylän tavoitteena on työhallinnon aktiivitoimien ja kuntouttavan sosiaalityön menetelmien kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen tukemalla asiakkaiden yksilöllisten polkujen päättymistä välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille. Tavoitteiseen pyritään kehittämällä entisestään ammatillista kuntoutusta sekä työvalmennusta kohti työssäkäyntiavustusta ja -ohjausta. Palkkatuetun työsuhteen ajaksi asiakkaille kehitetään sparrausjakso, jolla pyritään varmistamaan asiakkaan työllistyminen tukijakson jälkeenkin. Järjestösektorin toimijoista tehdään eri tahojen käyttöön järjestökartta. Kuntouttavalla orientaatiolla pyritään edistämään asiakkaiden toimintakykyä, terveyttä, osallisuutta ja työllistymistä sekä vaikuttamaan köyhyyden ja syrjäytymisen vähenemiseen. Käytännön asiakastyön työmenetelmiä ovat palveluohjaus, työvalmennus ja uraohjaus. Näillä työmenetelmillä tuetaan pitkään työttömänä olleita välityömarkkinoiden asiakkaita kohti osallisuutta ja työelämää. Asiakaskohderyhmään kuuluvat voivat olla työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, työttömiä tai työssä olevia asiakkaita. Valtaväylä-hankekokonaisuuden yksi tavoite on välityömarkkinoiden asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Käytännön asiakastyössä osallisuuden lisäämiseen pyritään palveluohjauksella. Tämän lisäksi palveluiden käyttäjät ovat myös kokemusasiantuntijoita ja välityömarkkinoiden kehittäjiä yhdessä esim. TE-toimistojen ja sosiaalivirastojen kanssa. Valtaväylä-hankekokonaisuuden kokemusten pohjalta voidaan todeta, että palveluiden käyttäjillä on ideoita ja ajatuksia välityömarkkinoiden palveluiden kehittämiseen. Samalla kokemusasiantuntijuus on asiakkaita voimaannuttava ja aktivoiva. Hankkeen kokonaisrahoitus 1,5 M

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVINVOINTIA Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Takuulla! Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

Valtakunnallinen romanihanke, ESR Valtakunnallinen romanihanke, ESR TL 5 Teemana on sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. 1. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 2. Nuorten hyvinvoinnin ja

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

miestyön osaamiskeskus

miestyön osaamiskeskus miestyön osaamiskeskus 1 Miestyön Osaamiskeskus on kehittämis- ja koulutustoimintaan erikoistunut yksikkö, joka tutkii ja kehittää miesten kanssa tehtävää työtä sekä vahvistaa eri toimijoiden osaamista

Lisätiedot

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy 11.12.2012 / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki OSALLISTUJILLE MAKSUTON KOULUTUS Opetushallituksen rahoittamaa osallistujille maksutonta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot