Sadonkorjuu seminaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sadonkorjuu seminaari"

Transkriptio

1 Muistiinpanoja Sadonkorjuu seminaari ohjelma

2 OHJELMA Torstai klo klo klo klo klo klo klo klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Sadonkorjuu Studion avaus Studioisäntänä Jani Toivola Avajaissanat Reykjavikista Politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede Ajatusten herättely Olli Alanen, Demos Helsinki Olli Hietanen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1. Teema: Tulevaisuuden työelämä Lounas lämpiössä Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa 2. Teema: Sukupuolten tasa-arvo Teemapuintia pöydittäin Kahvitauko Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa 3. Teema: Onnellisten ihmisten yhteiskunta Teemapuintia pöydittäin Sadonkorjuu Studio hiljenee Kohtaamisia ideapuiden alla -cocktailtilaisuus Sadonkorjuubuffet, baari, hankkeiden idea- ja touhupisteet, musiikkia ja muita taidonnäytteitä. Cocktailtilaisuus päättyy klo Perjantai klo klo klo klo klo klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Sadonkorjuu Studio aukeaa, studioisäntänä Jani Toivola 4. Teema: Suomi tarvitsee kaikki kädet Teemapuintia pöydittäin Lounas lämpiössä Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa 5. Teema: Monialainen yhteistyö ja verkostojen rakentaminen, Case Keski-Suomi Teemapuintia pöydittäin Kahvitauko Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa 6. Teema: Yhteisöllisyys Teemapuintia pöydittäin Tilaisuuden päätössanat ja korjatun sadon luovuttaminen eteenpäin Georg Henrik Wrede ja järjestävä taho, opetus- ja kulttuuriministeriö Studioisäntä Jani Toivola klo Sadonkorjuu Studio päättää lähetyksen

3 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ HOPE opettajien yrittäjyyskasvatushanke Hallinnoija Rahoittaja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Opetushallitus/Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen osio, kehittämisohjelma: Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa (OKM) Projektipäälliköt Maria Käkelä ja Minna Erkko Maria Käkelä, , Minna Erkko, , Kumppanit Tampereen ammattikorkeakoulu, ProAkatemia Pirkanmaan koulutuskonserni, Kulttuuriala, Lempäälä Sastamalan koulutuskuntayhtymä: Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun ammattiopisto / Rakentamisen ja kulttuurin yksikkö Loimaan koulutuskuntayhtymä, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto / Kulttuuriala Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Satakunnan ammattiopisto, Nakkila, Kokemäki Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Missio HOPE synnyttää yrittäjyyden oppimisen vallankumousta HOPE on valtakunnallinen yrittäjyyskasvatushanke, joka on suunnattu toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille. Sen perusta ovat puolitoista vuotta kestävät valmennukset, joiden aikana opettajat itse hakevat sopivat toimintatavat ja rakentavat itselleen yrittäjyyskasvatuksen identiteetin. HOPE toimii yksilöiden kautta, jotka vievät asiat käytännöiksi. Tämä takaa sen, että asiat oppilaitoksissa oikeasti muuttuvat. HOPE-opettajien vahvuus on verkosto, jonka voimaan he luottavat. Verkoston turvin he uskaltavat valtaannuttaa itsensä kehittämään ja uudistamaan yrittäjyyttä oppilaitoksissa, joissa he työskentelevät. HOPE-opettajia on valmennettu jo noin 60, ja lisää opettajia lähtee koko ajan valmennuksiin. Näin HOPE vaikuttaa jo kymmenissä ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolella maata ja innostaa yrittäjyyteen valtavaa opiskelijoiden joukkoa. Opettajat uskaltavat antaa oppilaille vallan ja vastuun tekemisestä. He rohkenevat oikeasti olla puuttumatta asioihin, lisäävät luottamusta ja hölläävät kontrollia positiivisella tavalla. He antavat opiskelijoiden itse rakentaa uudenlaisia oppimisympäristöjä, kuten osuuskuntia, joita on jo syntynyt lukuisia. Pitkien valmennusten myötä opettajilla on osaamista ja menetelmiä johtaa yrittäjyyden oppimisen vallankumousta oppilaitoksissaan. Opettajista tulee valmentajia, ja kaikilla on mukavampaa. Oppilaat oppivat ajattelemaan ja tekemään yhdessä ja oppimaan kokemuksen kautta. Näin syntyy tiimioppimisen kulttuuri ja yhä lisää tiimiyrityksiä. Tiimeissä jokaisen osaaminen eriytyy. Vahvuudet vahvistuvat ja heikkoudet kompensoituvat sillä, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea vaan aina löytyy joku, joka osaa. HOPEn kautta lukuisat ammatilliset oppilaitokset ovat verkostoituneet myös työssäoppimisen kehittämiseen. Niissä on innostuttu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa luodusta TOY eli työssäoppiminen yrittäjänä -mallista, joka antaa mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä käytännön kautta.

4 Kasvu yrittäjyyteen Hanke-aika Vastuuhenkilöt: Koko hanketta hallinnoi Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, projektipäällikkö Katriina Huvi, projektiassistentti Tiina Paukkonen ja projektikoordinaattori Arja Rantamäki. Hanketta rahoittaa Opetushallitus Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen osion kehittämisohjelmasta Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa (OKM). Hankkeessa mukana: Oppilaitokset Etelä-Pirkanmaalla: Akaan kaupunki: Hirvialhon koulu, Toijalan yhteiskoulu ja Akaan lukio Urjalan kunta: Huhdin koulu ja Väinö Linnan lukio Valkeakosken kaupunki: Naakan koulu, Tyryn koulu, Tietotien lukio Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Hämeen ammattikorkeakoulu: teollisuuden palveluliiketoiminnan koulutus ja tutkimuskeskus Oppilaitokset Ylä-Pirkanmaalla: Mäntän seudun koulutuskeskus, Mäntän lukio ja yläkoulu, Vilppulan yläkoulu, Keuruun yläkoulu ja lukio Seinäjoella: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jyväskylässä: Jyväskylän ammattiopisto Yhteistyökumppanit ja projektivastaavat: Etelä-Pirkanmaan yläkoulut ja lukiot, projektikoordinaattori Arja Rantamäki Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, osastonjohtaja Pirjo Hauvala Hämeen ammattikorkeakoulun teollisuuden palveluliiketoiminnan KT-keskus, lehtori Taina Matis Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto, yrittäjyyskoordinaattori Satu Mursula Mäntän seudun koulutuskeskus, Mäntän, Vilppulan ja Keuruun yläkoulut ja lukiot, hankekoordinaattori Marjut Ruissalo Seinäjoen ammattikorkeakoulu, yrityspalvelupäällikkö Helena Hannu Yrittäjyyskasvatusvastaavat: Lukioissa ja yläkouluissa 1-2 yrittäjyyskasvatusvastaavaa / koulu Ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 1-2 vastaavaa / opetusala tai yksikkö Yhteensä n. 100 henkeä, jotka tekevät aktiivisesti työtä (oman työnsä ohella) yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen eteen. Kasvu yrittäjyyteen -hankkeessa opettajat kehittävät koulujen yrittäjyyskasvatusta ja rakentavat opinpolkua yrittäjyyteen yläkoulusta aina ammattikorkeakouluun asti. Hankkeessa kehitetään ja testataan erilaisia yrittäjyyskasvatuksen opetusmenetelmiä. Tavoitteena on tuottaa opetushenkilöstön avuksi konkreettista materiaalia ja malleja, joiden avulla voidaan vaivattomasti toteuttaa yrittäjyyskasvatusta eri oppiaineissa ja eri oppiasteilla. Seutukuntien alueella pyritään solmimaan tiivis yhteistyö alueen yritysten, elinkeinoelämän ja koulujen välille, jolloin toiminta on mahdollisimman hedelmällistä. Missio Koulu, jossa opiskelija on yritteliäs ja opettaja on hänen rinnallaan ja tukee häntä. Koulu, jossa saa tehdä virheitä, oppia niistä ja yrittää uudelleen. Koulu, jossa saa kokeilla, jättää kesken ja innostua taas. Koulu, jossa opettaja on auttamassa opiskelijaa, oppimiseen, tiedon hankintaan, ammatissa kehittymiseen, yhteistyöhön muiden kanssa, ihmisenä kasvamiseen. Koulu, joka tosissaan kannustaa yritteliäisyyteen ja jopa palkitsee siitä. Kouluaika, joka kannustaa yritteliäisyyteen alakoulusta korkeakouluun. Koulu, jossa opettajia voidaan arvioida ja heidän kyvykkyydestään kannustaa yritteliäisyyteen voidaan palkita. Lannistamista ei sallita.

5 TAIVEX Taiteen tiedotuskeskusten vientivalmennusohjelma Kesto: Rahoitus: kokonaisbudjetti Hankkeen päärahoittaja on Hämeen ELY-keskus. TAIVEX on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista, Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettavaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa sekä Luova Suomi -hankekokonaisuutta. Toteuttajat TAIVEX on Taiteen tiedotuskeskusten (Teatterin tiedotuskeskus, Tanssin Tiedotuskeskus, Sirkuksen Tiedotuskeskus, Näyttelynvaihtokeskus FRAME ja FILI Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus) sekä Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkien yhteistyöhanke. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Teatterin tiedotuskeskus ja Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Missio TAIVEX on vientivalmennusohjelma, joka lisää taiteen tuottajien valmiuksia toimia kansainvälisellä kentällä. TAIVEX-vientivalmennusohjelma kouluttaa vuosien aikana lähes 100 taiteen ja luovien toimialojen tuottajaa, galleristia, manageria, agenttia, kuraattoria ja muuta välittäjäportaan toimijaa. TAIVEX syventää taidekentän toimijoiden keskinäistä verkottumista ja yhteistyötä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. TAIVEX edistää suomalaisen taiteen vientiä ja vaihtoa sekä kansainvälistymistä. Yhteystiedot TAIVEX Projektipäällikkö Nea Leo Projektikoordinaattori Meritullinkatu 33, Helsinki Anna Välimaa puhelin: Ylös-hanke kurkottaa kohti tulevaisuuden teatteria Suomessa toimii suuri joukko soveltavan teatterin ammattilaisia. Monet heistä työskentelevät freelancereina, ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Ylös-hankkeen aikana Tampereen yliopistossa toimivasta Tutkivan teatterityön keskuksesta on muodostunut soveltavan teatterin ammattilaisten kohtaamispaikka. Hankkeen aikana on tuettu yrittäjyyttä, järjestetty valmennusta ja testattu villeimpiä ideoita kolmessa hankkeen pilottiteatterissa. Ylös on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista, Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettavaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa sekä Luova Suomi - hankekokonaisuutta. Tampereen Työväen Teatterissa on tehty teatteria yhdessä eri yritysten henkilökunnan kanssa. Lahden kaupunginteatterissa on jalkauduttu kyläyhteisöihin ja lähiöihin. Rauman kaupunginteatterissa on tutkittu nuorten kanssa hyvinvoinnin avaimia teatterilähtöisin menetelmin. Taiteilijat ovat kautta aikojen ammentaneet materiaalia ympäröivästä yhteiskunnasta. Yleisötyön avulla teatteri voi saavuttaa uudenlaisen kosketuksen ympäröivään yhteisöön ja avata uuden keskustelukanavan taiteen tekijöiden ja kokijoiden välille. Soveltava teatteri on erinomainen väline ongelmanratkaisuun. Alan ammattilaisilla on runsaasti annettavaa ympäröivälle yhteiskunnalle. Soveltava teatteri voi tuoda ihmisten elämään uusia mielekkäitä kokemuksia taiteen parissa. Sen avulla osallistujat rakentavat omakohtaista suhdetta teatteriin ja saavat iloa, itsetuntoa ja rohkeutta. Ylös-hankkeen tekijät toivottavat Sadonkorjuuseminaarin kävijät tervetulleiksi tutkimaan Tulevaisuuden työelämää soveltavan teatterin keinoin! Niina Torkko, projektipäällikkö Tutkivan teatterityön keskus Tampereen yliopisto p

6 Forte- Promoting women's entrepreneurship in social and health care sector Kesto: Rahoitus: Central Baltic Interreg IV A Programme Hallinnoija: Östergötland County Administrative Board Partnerit: Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Linköping University, Sweden; Östergötland County Council, Sweden; Vårdförbundet, Sweden Projektipäällikkö LAMK:n osuudessa: Annamaija id-korhonen, p Missio Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen suhtaudutaan positiivisesti partnereiden alueilla ja opiskelijat omaksuvat yrittäjämäisen toimintatavan opintojensa aikana. Opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyysosaaminen lisääntyy. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden oppimisympäristöt ovat monipuolisia ja oppiminen voi toteutua myös kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yrityskylä-oppimisympäristö Yrityskylä on luokkalaisten talous- ja työelämätaitojen kasvatukseen rakennettu oppimisympäristö. Yrityskylän tavoitteena on havainnollistaa nuorille yhteiskuntamme ja talouden toimintaa ja tätä kautta auttaa heitä tekemään entistä tiedostetumpia koulutus- ja uravalintoja. Yrityskylä pilotoitiin keväällä 2010 Helsingin tekniikan museossa 800 oppilaan voimin. Keväällä 2011 Yrityskylän toiminta saa jatkoa sekä Kuopiossa että Helsingissä ja tavoittaa n oppilasta. Tulevaisuudessa projektista toivotaan muodostuvan pysyvä osa valtakunnallista perusopetuksen talous- ja työelämätaitojen kasvatusta. Toimintaa rahoittavat pääosin säätiöt ja yritykset, kuten Yksityisyrittäjäin säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsäsäätiö sekä UPM. Projektia koordinoi ja hallinnoi Taloudellinen tiedotustoimisto (Eteläinen Makasiinikatu 4, HKI). Konsepti on rakennettu yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa. Yhteystiedot: Nuorisopalvelun päällikkö Tomi Alakoski ). Projektikoordinaattori Satu Olkinuora ) Tutustu Yrityskylä-oppimisympäristöön lämpiön puolella.

7 YVI-hanke Rahoitus Projekti on pääasiallisesti ESR-rahoitteinen (rahoittajaviranomaisena on Opetushallitus). Muita rahoittajia ovat Työ- ja elinkeinoministeriö (Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma), Kerhokeskus koulutyön tuki ry ja Turun seudun kehittämiskeskus. Koordinoiva taho Turun yliopisto, normaalikoulu Kumppanit Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammatillinen korkeakoulu, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Suomen Yrittäjät, Taloudellinen tiedotustoimisto, Pellervo-seura, Osuustoiminnan neuvottelukunta, Työ- ja elinkeinoministeriö, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Turun seudun kehittämiskeskus, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Yes-keskus, Nuori Yrittäjyys ry, Suomen 4h-liitto Yhteystiedot: Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja / yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto puhelin: 050/ Hanketta tekee yhteensä noin 45 henkilöä ja sen toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa: koordinoivasta organisaatiosta, Turun yliopiston normaalikoulusta: Jaana Seikkula-Leino, projektijohtaja Anne Tiikkala, sisällöntuottaja, YS-opettajankoulutuksen kehittäminen Jari Sjölund, virtuaalipedagoginen asiantuntija Anne Rinne, projektisihteeri ja talousvastaava Turun ammattikorkeakoulusta: Keijo Leinonen, sisällöntuottaja, tekninen tuottaminen Helsingin yliopistosta: Eliisa Troberg, sisällöntuottaja, liiketaloudellinen asiantuntija Lappeenrannan teknillisen yliopistosta: Elena Ruskovaara, sisällöntuottaja, hankkeen varajohtaja Turun yliopiston opettajankoulutuksen Rauman yksiköstä johtaja: Jaana Lepistö, sisällöntuottaja, (johdon sitouttamis-työryhmän jäsen) Hämeen ammattikorkeakoulusta: Heikki Hannula, sisällöntuottaja, ammatillisen opettajankoulutuksen kehittäminen Kerhokeskus koulutyön tuki ry:stä (rahoittaja) Tiina Rytkölä, sisällöntuottaja, materiaalit ja järjestötoiminta Missio YVI-hankkeen aikana luodaan yleissivistävään ja ammatillisen opettajankoulutuksen käyttöön heidän tarpeitaan vastaava virtuaalinen oppimisympäristö YVI. Oppimisympäristö tukee yrittäjyyskasvatuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Lisäksi hankkeen keskeisenä päämääränä on kehittää opettajienkouluttajien pedagogisia valmiuksia yrittäjyyskasvatusverkostoissa, joihin liittyvät yrityselämä ja yrittäjyyttä tukevat sidosryhmät. Projektin merkittävä päämäärä on myös, että yrittäjyyskasvatus saadaan yleissivistävässä ja ammatillisessa opettajankoulutuksessa strategioihin ja opetussuunnitelmiin. Projekti liittyy myös hankkeeseen YVI:stä energiaa yrittäjyyskasvatukseen , jossa kehitettään virtuaalinen yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö Varsinais-Suomen alueelle sekä vahvistetaan tämän alueen yrittäjyyskasvattajien pedagogisia valmiuksia toteuttaa yrittäjyyskasvatusta.

8 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Lapin Letka sukupuolten tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä -hanke Lapin Letkassa puretaan segregaatiota ja edistetään tasa-arvoa järjestämällä tasa-arvokoulutuksia ja konsultointia yhteistyökumppaneille esimerkiksi seuraavista aiheista: sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä, sukupuolisensitiivinen ohjaus, oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja työpaikan henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Oppilaitoksissa kehitetään sukupuolinäkökulman huomioivaa markkinointia erilaisilla kampanjoilla ja olemassa olevan markkinointimateriaalin arvioinnilla ja päivittämisellä. Lisäksi sukupuolinäkökulma kirjataan esimerkiksi opetussuunnitelmiin ja perehdytysoppaisiin, jotta tasa-arvosta tulee osa jokapäiväisiä käytäntöjä. Hankkeessa toteutetaan myös ohjaavia ja valmentavia koulutuksia (Lapin ELY-keskus vastaa), joilla rohkaistaan työttömiä ja työttömyysuhanalaisia henkilöitä hakeutumaan omalle sukupuolelleen ei-perinteisille aloille, kuten miehiä hoivaaloille ja naisia tekniikan aloille. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa tutkimusten ja selvitysten avulla esimerkiksi lappilaisesta segregaatiosta, talouskäsitteestä segregaation näkökulmasta, vallasta ja sukupuolesta sekä kuntien luottamuselinten puheenjohtajuuksista ja tasa-arvosuunnittelun tilanteesta. Hankkeen nettisivuilla, markkinoinnilla ja mainoskampanjoilla välitetään tietoa, herätetään tasa-arvokeskustelua ja vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja stereotyyppisiin käsityksiin. Pyrimme siis putsaamaan lappilaisten pinttyneitä käsityksiä tasa-arvosta. Hankkeen tuloksena toisen sukupuolen valloittamille koulutusaloille hakeudutaan tasaisemmin, oppilaitosten markkinointi huomioi paremmin sukupuolinäkökulman, peruskoulut saavat käyttöönsä hankkeessa tuotetun tasa-arvon koulutusmateriaalin, oppilaitokset ja kunnat laativat ja päivittävät tasa-arvosuunnitelmansa, tasa-arvon edistämisen tueksi saadaan erilaisia pelejä ja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää niin oppilaitoksissa kuin työyhteisöissäkin. Hankkeen vaikutuksesta oppilaitosten ja kuntien sekä muiden lappilaisten toimijoiden tasaarvotietoisuus ja tasa-arvo-osaaminen lisääntyvät. Hankkeen toteuttajia ovat Lapin ammattiopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin kesäyliopisto, Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, ammattiopisto Lappia, HUMAK (Tornion kampus), Peräpohjolan opisto, Lapin liitto ja Sallan kunta. Lisäksi hanke toimii yhteistyössä vuosittain mukaan tulevien muiden Lapin kuntien, Kuntaliiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin TE -toimistojen, Rovaniemen Kehityksen sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/valtava-kehittämisohjelma (TEM)/Lapin ELY-keskus Hankkeen kokonaisrahoitus: euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Tatja Karvonen Lapin ammattiopisto p

9 Segregaation purkamisen portaat täydennyskoulutushanke Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa ja syventää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toiminnallista tasa-arvosuunnittelua ja varmistaa, että oppilaitoksessa on toiminnan kehittämiseen tarkoitettu lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma. Hankkeen yhteydessä kootaan tasa-arvoyhdyshenkilöverkosto ja tuotetaan toiminnallista tasa-arvotyötä tukevia aineistoja oppilaitosten käyttöön. Aineisto tulee olemaan Opetushallituksen sivuilla. Hankkeessa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetushallitus ja tasa-arvovaltuutetun toimisto ja sitä on tukenut opetusministeri Henna Virkkunen. Hanke järjesti viisi koulutuspäivää vuoden 2010 aikana: Oulussa, Joensuussa, Turussa ja kaksi Helsingissä. Tilaisuuksissa annettiin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tasa-arvotyötä tekeville valmiuksia oppilaitoksen tasa-arvotilanteen arviointiin sekä toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: sosiaali- ja terveysministeriö Lisätietoja: Riina Johansson Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia p Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus avaimena tasa-arvoiseen työelämään -hanke Valtakunnallisen koulutushankkeen tavoitteena on kehittää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten henkilöstön tietotaitotasoa sekä valmiuksia vastaamaan sukupuolten väliseen tasa-arvoiseen opetukseen ja ohjaukseen sekä opetuksen työelämävastaavuuteen. Koulutushankkeessa painotetaan myös opetushenkilöstön ja vanhempien välistä verkostoitumista tasa-arvon edistäjinä. Koulutuksella edistetään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa, jolloin vaikutetaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin, sen rakentamiseen sekä työelämälähtöisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hankkeessa on järjestetty kaksi koulutustilaisuutta, joita on voinut seurata myös internetin kautta tilaisuuden aikana ja nauhoitettuna jälkeenpäin. Hankkeelle tehtiin blogi, jossa osallistujat voivat keskustella asiantuntijoiden kanssa ja johon on tallennettu aiheeseen liittyvää materiaalia. Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: Opetushallitus Lisätietoja: Tiina Savola Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia p

10 Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isät pois paitsiosta -hanke Hankkeessa tuotetaan sosiaalialan ammattilaisille kolme täydennyskoulutusta, jotka lisäävät heidän kykyään arvioida isien ja äitien valmiuksia vanhemmuuteen erotilanteessa. Hankkeessa tuotetaan kolme yleisölle avointa kehittämisfoorumia ja hankkeen lopussa verkostoseminaari, joka kokoaa valtakunnallisesti koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset, jotta nämä voivat jatkossakin jakaa hyviä käytänteitä työyksiköissään ympäri Suomea. Verkostolle luodaan myös verkkosivut, joissa on oma osio ja kaikille avoin tiedotussivusto. Koulutusten pohjalta tuotetaan opas erovanhemmuudesta ja tasa-arvosta. Hankkeen vaikutuksena sosiaalialan ammattilaiset tulevat tietoisiksi erovanhemmuuden tasa-arvoisuuden merkityksestä. Eroperheiden huoltajuusasioiden ja perheenjäsenten kohtaaminen tasa-arvoisesti paranee, kun ammattilaiset saavat lisäkoulutusta aiheesta. Hankkeen tuottamaa täydennyskoulutuskokonaisuutta materiaaleineen ja erillistä opasta voidaan hyödyntää uusien koulutusohjelmien opetussuunnittelutyössä. Eroperheiden kanssa työskentelevistä kootaan verkosto, joka voi jakaa kokemuksiaan ja tietoa työskentelystä ja tasa-arvoisuuden toteutumisesta erovanhemmuudessa. Eroperheitä kohtaavat tahot saavat tietoa eron vaikutuksista perheeseen, yksilöön ja terveyteen. Hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä, Lahden kaupungin hyvinvointipalvelut, Miessakit ry., Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitos sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan ja peruspalvelukeskus OIVA:n sosiaalihuollon asiantuntijoita. Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan - kehittämisohjelma (STM) Hankkeen kokonaisrahoitus: euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Mika Vänskä Lahden ammattikorkeakoulu p TASSU tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hanke Hankkeessa toteutetaan sukupuolisensitiivistä ammatinvalintaa ja ohjausta, johon sisältyy tukea ja informaatiota perus- ja toisen asteen opettajille, oppilaanohjaajille ja opintojen ohjaajille. Hankkeessa luodaan malli uraohjauksesta: naisopiskelijoita sparrataan mm. hyvien työelämäyhteyksien luomiseen ja oikeanlaisten harjoittelupaikkojen hakemiseen, itsensä esittelemiseen ja osaamisensa markkinoimiseen sekä omaa koulutusta vastaaviin töihin hakeutumiseen. Hankkeessa kehitetään myös malli esimiesvalmennuksesta: erityisesti naisia tuetaan siirtymässä asiantuntijatehtävistä esimiestehtäviin ja yleisesti pohditaan esimiehen roolia tasa-arvoisen työyhteisön luojana. Hankkeessa järjestetään myös tasa-arvoseminaareja eli laajalle kohdeyleisölle suunnattuja teemoitettuja ja ajankohtaisia tapahtumia, joissa ydinteemana on tasa-arvo. Hankkeessa luodaan malli peruskoulujen ja lukioiden oppilaille suunnatusta opinto- ja uraohjauksesta. Esimerkkinä "Tarinoita sun tulevaisuudesta" -tapahtumat, joissa nuoret aikuiset kertovat omista opinnoistaan ja ammatinvalinnastaan sekä nykyisestä työstään. TASSU-hankkeen toiminta jakautuu kolmeen pääosioon kohderyhmän mukaan: 1) Työelämässä mukana oleville ja työyhteisöille tarjotaan esimiesvalmennusta, tasa-arvovalmennusta ja tasaarvokonsultaatiota sekä seminaareja. 2) Opiskelijoille järjestetään uravalmennusta ja koululaisille tehdään eri ammatteja tutuksi uratarinoiden avulla. Tehdään tasa-arvoaihetta tutuksi eri yhteydessä ja tapahtumissa mm. DuuniExpo ja Tutkijoiden yö. 3) Opettajia ja oppilaanohjaajia tuetaan sukupuolisensitiivisessä oppilaanohjauksessa tarjoamalla heille tietoa nykypäivän työelämästä ja tasa-arvonäkökulmasta eri työpajoissa, valmennuksissa ja seminaareissa.

11 Hankepartnerina on Hämeen ammattikorkeakoulu. Muita aktiivisia yhteistyötahoja ovat muun muassa Päijät- Hämeen opinto-ohjaajat ry, Uusi Insinööriliitto sekä Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta. Hankkeen toiminta-aika: Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/valtava-kehittämisohjelma (TEM)/Hämeen ELY-keskus Hankkeen kokonaisrahoitus: euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Marjut Villanen Projektisuunnittelija Ari Hautaniemi Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu p p Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelma Valtava-kehittämisohjelmassa puretaan sukupuolenmukaista työ- ja koulutusurien kahtiajakoa, kehitetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sen arviointia sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisten yrittäjyyspotentiaalia. Lisäksi ohjelmassa tuetaan ja kehitetään hanketoimijoiden ja -rahoittajien asiantuntemusta sekä lisätään yleistä tietoutta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta. Ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 11 hanketta. Ohjelmassa tuotetaan muun muassa käsikirja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta, koosteita aiemmin toimineiden ja Valtava-kehittämisohjelmaan kuuluvien tasa-arvohankkeiden hyvistä käytännöistä, rakennerahastopäätösten sukupuolivaikutusten arviointi ja koulutuspaketti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta työ- ja elinkeino- sekä opetushallinnon (aikuiskoulutus) käyttöön. Ohjelmaan kuuluvat hankkeet järjestävät muun muassa kouluissa ja työ- ja elinkeinotoimistoissa tietoiskuja, joissa naiset ja miehet kertovat työskentelystään sukupuolelleen epätyypillisessä ammatissa. Lisäksi opettajia ja oppilaanohjaajia valmennetaan huomioimaan sukupuolinäkökulma oppilaanohjauksessa. Hankkeissa kannustetaan ja valmennetaan mies- ja naisvaltaisia yrityksiä työllistämään sekä naisia että miehiä. Työorganisaatioita ja esimiehiä valmennetaan myös tukemaan naisten urakehitystä. Lisäksi hankkeissa annetaan tukea työorganisaatioiden, oppilaitosten ja kuntien tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen. Ohjelma tukee naisten osaamista ja innovaatioita muun muassa edistämällä naisyrittäjyyttä. Huomiota kiinnitetään myös yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämiseen. Hankkeissa kohderyhminä ovat myös maahanmuuttajat, koska etenkin naiset voivat kokea moniperusteista syrjintää sukupuolensa ja etnisen taustansa vuoksi. Kehittämisohjelmassa tehdään yhteistyötä muun muassa ohjelmaan kuuluvien hankkeiden, hankerahoittajien (ELY-keskukset), oppilaitosten, kolmannen sektorin organisaatioiden, konsultti- ja koulutusorganisaatioiden sekä yritysten ja tasa-arvoa edistävien organisaatioiden henkilöstöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden ministeriöiden (mm. STM ja OKM) sekä työmarkkinajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. Ohjelman toiminta-aika: Ohjelman rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/tem Ohjelman kokonaisrahoitus: 18,7 milj. euroa Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn Hankeasiantuntija Mia Teräsaho Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö p p

12 Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan -kehittämisohjelma Kehittämisohjelma Tasa-arvoa työelämään yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan pyrkii edistämään naisten ja miesten samapalkkaisuutta, tukemaan naisten urakehitystä, kehittämään työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä vahvistamaan tasa-arvosuunnittelua. Ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 5 hanketta. Kehittämisohjelman hankkeet edistävät sukupuolten tasa-arvoa eri näkökulmista. Joissakin hankkeissa kehitetään ja tutkitaan palkkausjärjestelmiä niin, että ne nykyistä tehokkaammin pienentäisivät sukupuolten palkkaeroa. Hankkeet tuottavat uutta tutkimustietoa, julkaisuja ja kehittämistyön malleja tasa-arvotyön pohjaksi. Ne kytkeytyvät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuonna 2006 käynnistämään samapalkkaisuusohjelmaan. Toisissa hankkeissa edistetään tasa-arvon valtavirtaistamista kunnissa ja valtion alue- ja paikallishallinnossa. Keinoja ovat mm. koulutus, ohjaus ja toimintatutkimus. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävissä hankkeissa pyritään esimerkiksi jakamaan hoivavastuuta nykyistä tasaisemmin. Lisäksi ohjelmassa on mahdollista toteuttaa mm. hankkeita, joissa edistetään naisten urakehitystä, haetaan keinoja segregaation eli sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventämiseksi kasvatuksessa, koulutuksessa ja työelämässä, tai lisätään tasa-arvolainsäädännön vaikuttavuutta esimerkiksi luomalla seurantamenetelmiä ja kehittämällä oppilaitoksille ja työpaikoille koulutus- ja tukitoimintaa. Ohjelman toiminta-aika: Ohjelman rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/stm Ohjelman kokonaisrahoitus: 3,2 milj. euroa Lisätietoja: Ohjelmakoordinaattori Irmeli Järvenpää Sosiaali- ja terveysministeriö p

13 ONNELLISTEN IHMISTEN YHTEISKUNTA Hyvinvointi-innovaatioita kehittämässä Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin (OKM) Toteutusaika Kokonaisrahoitus: euroa Hallinnoija: SAKU ry Hankkeessa kehitetään kaksiulotteista kumppanuusverkostoa. Ensimmäisellä tasolla yhteistyötä tehdään ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, joista vahvimmin pilottioppilaitoksina profiloituvat Etelä-Karjalan ammattiopisto, Kainuun ammattiopisto, Satakunnan ammattiopisto ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto. Toisella tasolla verkostossa ovat opetus- ja hyvinvointialan asiantuntijaorganisaatiot ja kolmannen sektorin järjestöt. Hankkeen puolivälissä mukaan ovat lähteneet Liito ry, Nuorten Akatemia, OKKA-säätiö, Opetushallitus, Suomen Kuntourheiluliitto, Syöpäjärjestöt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys ry, Työterveyslaitos, ja Väestöliitto. Kumppanuushankkeita ovat ammattiopisto Luovin Mun reitti-hanke, Nuorten Akatemian Amikset asuntoloiden kehittäjinä ja Turvallista ryhmää rakentamaan -hankkeet ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän Parempaan alkuun -hanke. Hankkeessa syntyy toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hyvinvoivan oppimisympäristön määritelmä sekä oppimisympäristön suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen menetelmä ja sitä tukeva työkirja. Hanke tuottaa moniammatillisen hyvinvointityötä edistävän verkoston, jossa on mukana koulutuksen järjestäjien henkilöstö, asiantuntijaorganisaatioita ja kolmannen sektorin järjestöjä. Lisäksi hankkeen kautta järjestetään ammattilaisten kohtaamisfoorumeita verkossa ja seminaareissa. Yhteystiedot: Projektipäällikkö Ville Virtanen p Dynamo: lisää virtaa järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: Kokonaisrahoitus: e Hallinnoija: Nuorten Akatemia Hankkeessa on kaksi ulottuvuutta kumppanuusverkostossa. Nuorten yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia kehittävät osatoimijoista Hämeenlinnan 4H-yhdistys ry (Hämeenlinnan kaupunki), Kokkolan 4H-yhdistys ry (Kokkolan kaupunki), Loimaan 4H-yhdistys ry (Loimaan kaupunki) ja Satakunnan 4H-piiri ry (Karvian ja Luvian kunnat). Nuorten omaa toimintaa kehittävät osatoimijoista Alavuden Nuorisoseura (Alavuden kaupunki), Muuramen Innola ry (Muuramen kunta), Nuorten Keski-Suomi ry (Jyväskylän kaupunki) ja Otsolan kannatusyhdistys ry (Porin kaupunki). Dynamo-hankkeen tuloksena kahdeksan paikalliskumppania oppii tuottamaan kunnille lapsia ja nuoria kiinnostavia ja heidän omaehtoista toimintaansa tukevia hyvinvointipalveluja. Hankkeessa syntyy kaksi teemakohtaista hyvinvointipalvelumallia, yhdistysten ja kuntien välinen yhteistyömalli ja lasten ja nuorten näkökulman huomioimiseen liittyvä toimintamalli. Hankkeen aikana järjestetään neljä seminaaria ja luodaan hankehallintoa tukeva intranet. Yhteystiedot: projektipäällikkö Kirsi Airaksinen, p ,

14 Hymykuopat Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: Kokonaisrahoitus: euroa Hallinnoija: Salon kaupunki / kulttuuripalvelut Hankkeen osatoteuttajat ovat kulttuuri- ja taidealan yhdistyksiä Framil ry, Keski-Suomen elokuvakeskus ry, Keski-Suomen tanssin keskus ry, Kisko-seura ry, Läntinen Tanssin aluekeskus ry, Salon 4H, Salon taiteilijaseura ry, Suomusjärvi-seura ry; Turun sanataideyhdistys ry sekä Valoaurinko Lasten ja nuorten kulttuurin tuki ry. Kumppanuusverkostoon kuuluvat lisäksi Forssan kaupunki, Hankasalmen kunta, Kouvolan ja Turun kaupungit sekä erityisesti niiden sivistyspalveluiden osastot sekä vanhuspalvelut. Hanke tekee yhteistyötä Turun vanhuspalveluiden KUVA -hankkeen sekä Salon kaupungin vanhuspolku-hankkeen kanssa. Hymykuopat -hankkeessa kehitetään neljää kulttuurin ja taiteen keinoin hyvinvointia tukevaa tuotetta, joissa. lähtökohtina on ihmisläheisyys, taiteen työkaluin tuettavat inhimilliset perustarpeet vuorovaikutukseen, kosketukseen, merkittävyyteen ja näkyvyyteen. Yhdistykset kehittävät LUOTO, Hyvinvoinnin ketjureaktio sekä Elämysmatkalaukku -menetelmiä, jotka kohdistetaan kotona asuvien seniorien sekä laitosasukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen sekä oppimisvaikeuksien kautta reagoivien lasten tukemiseen. Kotiseutuyhdistykset kehittävät lähikulttuuripalvelut -konseptia, joissa yhdistyksillä on aktiivinen rooli paikallisen kansalaistoiminnan koordinaattoreina ja asumisviihtyisyyden lisääjinä. Hanke toimii viiden kunnan alueella, jokaiseen kuntaa kehitetään oma linkitys kuntapalveluihin, missä tavoitteena on saada aikaan jatkuvuus hankkeen jälkeen. Yhteystiedot: projektipäällikkö Anu Suosalo, hymykuopat.ning.com p , Kolmas lähde Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: Kokonaisrahoitus: euroa Hanketta hallinnoi Teatterikorkeakoulu kumppaneinaan Suomen Liikunta ja Urheilu ry sekä Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, tutkimustoiminnan kumppani Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Kolmas lähde tukee yhdistysten ja seurojen toimintaa, jotta niillä olisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa entistä enemmän väestön hyvinvointipalveluja yhdessä kuntien kanssa. Hanke kehittää kolmannen sektorin palveluosaamista ja palvelujen tuottamista ja tuotteistamista sekä työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla tuetaan työssäjaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Kolmas lähde vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttää yhteistyöverkostoja. Hankkeen aikana on koulutettu pilottihankkeiden toimijoita PD-koulutuksilla (2 koulutusta, 12 lähijaksoa, 9 sparrausta). Se on järjestänyt tilaisuuksia keskeisistä aiheista hyvinvointipalveluiden tuottamisessa kuten teemaseminaareja 4 aiheesta ja10 seminaaria, muita koulutuksia 3 kpl ja päätöskonferenssin. Kolmas lähde on tuottanut 4 konsultointia pilottihankkeiden erityiskysymyksistä. Se on tuottanut 6 selvitystä ja päätösjulkaisun, www-sivuston sekä uutiskirjeet. Hanke on verkostoitunut, etsinyt hyviä käytäntöjä sekä osaamista laajasti yli alojen, tehnyt 2 ulkomaan vierailua sekä useita kymmeniä seminaarikäyntejä ja alustuksia eri tilaisuuksissa. Yhteystiedot: projektipäällikkö Kai Lehikoinen p ,

15 Sosiaalinen Sirkus Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: e Hallinnoija: Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus Hankkeen kotimainen kumppanuusverkosto koostuu sosiaalisesta sirkuksesta kiinnostuneista sirkusorganisaatioista. Osatoteuttajina on mukana Helsingistä ja Vantaalta Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus, Espoosta Espoon esittävän taiteen koulu, Tampereelta Sorin sirkus ja Tulikollektiivi Flamma ry, Oulusta Oulun Tähtisirkus, Lempäälästä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo ja Orivedeltä Sirkus Supiainen. Osatoteuttajien omat kunnat osallistuvat hankkeen kehittämiseen ja rahoittamiseen. Jokainen osatoteuttaja osallistuu myös hankkeen rahoitukseen. Hanke käy tiivistä keskustelua Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sirkuksen tiedotuskeskuksen kanssa. Tärkeimpänä ulkomaisena yhteistyökumppanina on eurooppalaisten nuorisosirkusten Caravan-järjestön ylläpitämä Leonardo-projekti, jossa etsitään hyvän sosiaalisen sirkuksen ohjaajan kriteerejä. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa sosiaalinen sirkus Suomeen. Hankkeen osatoteuttajina on erilaisia sirkusorganisaatioita ympäri Suomea. Kaikilla osatoteuttajilla on tavoitteena kehittää sosiaalista sirkusta omalla alueellaan ja valtakunnallisesti. Hankkeesta opittuja hyviä käytäntöjä pyritään levittämään mahdollisimman laajasti sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen oppaan myötä, joka julkaistaan hankkeen loppuessa syksyllä Hankkeessa on mukana 7 osatoteuttajaa, joissa toimii tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti kahden lukuvuoden aikana yhteensä 37 erikokoista ja eripituista sosiaalisen sirkuksen ryhmää, joissa toimii yhteensä noin 470 lasta ja nuorta. Jotkut ryhmät kokoontuvat viikonlopun ajaksi, toisissa toiminta jatkuu samalla ryhmällä koko 2 vuoden ajan. Hanke järjestää sirkusohjaajilleen 2 isoa sosiaalisen sirkuksen seminaaria, sekä 3 kuntarahoittajille suunnattua paikallista esittelevää seminaaria, joissa esitellään hankkeen toimintaa ja tuloksia. Lisäksi hanke järjestää pienempiä koulutuksia osatoteuttajilleen tarpeen mukaan. Yhteystiedot: projektipäällikkö Sofia-Charlotta Kakko p ,

16 Virkeänä ratissa - ruoasta terveyttä tien päälle Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Terveenä ja osaavana työssä (STM) Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: Hallinnoija: Työterveyslaitos Työterveyslaitos, Suomen Sydänliitto ry, Condia Oy, huoltamoalan ruoka-ammattilaiset sekä kuljetusalan järjestöt yhdessä edistävät kuljettajien terveyttä ja hyviä elämäntapoja. Suomen Sydänliitto ja Condia ovat hankkeen osatoteuttajia. Huoltamoalan yhteistyökumppaneita ovat Oy Teboil Ab, Kesko/Pikoil Oy, ABC-huoltamoketju, Restel/Helmisimpukka, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. Kuljetusalan yhteistyökumppaneita ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Linja-autoliitto, Suomen Taksiliitto ry, Rahtarit ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Lisäksi hanke toimii yhteistyössä lukuisten kuljetusalan yritysten kanssa. Päivittäin reilu ammattikuljettajaa kuljettaa ihmisiä ja tavaroita tien päällä. Tutkimusten mukaan liian monet kuljettajista ovat ylipainoisia ja siten alttiita sairastumaan esimerkiksi diabetekseen tai uniapneaan. Ammattikuljettajien työaikaista ruokailua kehitetään Virkeänä ratissa -hankkeessa vaikuttamalla ammattikuljettajiin, heidän etujärjestöihinsä ja työnantajajärjestöön sekä huoltamoalan ruokapalvelujen tuottajiin. Työterveyshuollon kanssa työstetään toimintamalli ammattikuljettajien työkyvyn edistämiseen ravitsemuksen keinoin ja ravitsemusterapeutin hyödyntämisestä työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä. Ammattikuljettajien ja sidosryhmien tietotasoa parannetaan ja vaikutetaan asenteisiin sekä motivoidaan elintapamuutoksiin. Lisäksi hankkeessa pyritään luomaan mahdollisuuksia terveellisempien ruokavalintojen tekemiseen ja kehittämään erilaisia toimintamalleja. Näin ammattikuljettajien työaikaisen ruokailun, työkyvyn ja työvireyden parantamiseen pyritään monilla yhtäaikaisilla toimenpiteillä. Yhteystiedot: erityisasiantuntija, projektipäällikkö Anne Salmi p

17 SUOMI TARVITSEE KAIKKI KÄDET Hankkeen elämä on aina lyhyt ja kestävien vaikutusten luominen hankkeissa vaatii paljon suunnittelua; on varmistettava hankkeessa kehitettävien uusien prosessien jatkuvuus, keksittävä miten hyvät käytännöt saadaan siirrettyä osaksi perustoimintaa, varmistettava miten hankkeessa hankittu osaaminen kiinnitetään johonkin pysyvämpään ja pohdittava miten hanke olisi osa laajempaa strategista (hanke)kokonaisuutta. Kuluvan ohjelmakauden aikana on pohdittu mm. miten hanketoiminta integroidaan osaksi strategioita ja laatujärjestelmiä, millainen olisi oman alueen erilaisten osaajien työ- ja koulutuspolkujen labyrintti, hanketoiminta osana teoreettista viitekehystä ja luonnosteltu erilaisia teemakarttoja. Muutaman niistä haluamme jakaa kanssanne. TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN ESR-HANKKEISSA Miksi toimijalähtöisyyttä korostetaan? Sosiaaliset ongelmat näkyvät kaduilla, kauppakeskuksissa, kortteleissa ja kodeissa. Sosiaalipoliitikot puhuvat niin sanotuista uusista sosiaalisista riskeistä, jotka näkyvät ennen kaikkea arjen tasolla. Ongelmiin tarttuminen edellyttää ihmisten kohtaamista arjen tasolla. Monet palvelut ovat tuotteistettuja, mutta rajatuilla kolmion tai neliön muotoisilla tuotteilla on vaikea vastata amebamaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Rajautuvien palveluiden rinnalla tarvitaan prosesseja, joissa palveluita tarkastellaan kokonaisuutena. Modernit sosiaaliset ongelmat ovat paikallisesti muovautuneita. Niillä on vahva yksilöllistynyt komponentti, mutta myös yhteisöllinen ja verkostollinen komponenttinsa. Paikalliset kysymykset tarvitsevat yhteistoiminnallisia ratkaisuja, joissa eri sektorit, palvelut ja toimijat tuodaan yhteen. Palvelunkäyttäjä on kaiken keskiössä, ei palvelu tai sektori, puhumattakaan organisaatiosta. Julkishallinnon näkökulmasta toimijalähtöisessä kehittämisessä on kysymys osallistavasta toimintatavasta. Osallistava hallinto osaa kysyä muiden toimijoiden mielipiteitä, jolloin se osaa myös kutsua toimijoita mukaan yhteistoimintaan. Tässä mielessä toimijoita ovat kaikki ne viralliset ja epäviralliset tahot, joita palvelun suunnittelu, toteuttaminen ja kehittäminen koskettavat. Vain harvoin julkiset palvelut toteutuvat yksittäisten toimijoiden avulla. Kysymys on uudenlaisesta julkisten palveluiden yhteistoiminnallisesta hahmottamisesta. Yritykset ja järjestöt ovat keskeisiä toimijalähtöisen kehittämisen kumppaneita. Kansalaisten ja julkisen hallinnon suhde rakentuu verkostojen kautta. Kansalaiset nähdään pätevinä kumppaneina ammattilaisten, asiantuntijoiden ja virkamiesten rinnalla. Palveluita voidaan siis lähestyä verkostollisena kysymyksenä. Toimijalähtöisessä palveluverkostossa palvelunkäyttäjät sijoittuvat verkoston eturintamaan. Itse verkosto koostuu useasta eri toimijasta, jotka kukin voivat osaltaan vastata palvelunkäyttäjien tarpeisiin tai niillä on muuten laajempi merkitys palvelunkäyttäjän elämän kannalta (ks. kuvio 1). TE-toimisto Sosiaalitoimisto Työpaja SPR Työttömien yhdistys Oppilaitos Terveyskeskus Yritys Palveluiden käyttäjät Kuvio 1: Toimijalähtöinen palveluverkoston hahmotus.

18 Toimijalähtöinen palveluverkosto edellyttää kumppanuutta. Paikallinen yhteisö voi luoda yhteistoiminnallisen rakenteen kansalaisista, ammattilaisista, julkisesta sektorista ja yrityksistä. Olennaista on aukaista palvelukenttä avoimelle keskustelulle. Ihanteellisena tavoitteena on nähdä erilaiset toimijat mahdollisimman tasa-arvoisina. Eri toimijoilla on näin ollen oikeus osallistua omaa itseään (organisaatiota) koskevaan keskusteluun. Kukaan ei voi tietää tai päättää asioita täysivaltaisen toimijan puolesta. Toisaalta voidaan sanoa, että vain harva asia voidaan päättää täysin oman mielen mukaisesti. Käytännöt ja toimintatavat on suhteutettava olemassa olevaan ympäristöön. Toiminta rakentuu ja täsmentyy yhteisesti jaetun prosessin kautta. Intressien erilaisuutta opitaan ja sovitellaan neuvottelumekanismien kautta. Loivemmillaan toimijalähtöisyys tarkoittaa sitä, että erilaiset toimijat voivat kokea kuinka palveluissa otetaan huomioon heidän aloitteet ja näkemykset. Palvelurakenteet eivät tällöin olennaisesti muutu, mutta yhteistoiminta kuitenkin lisääntyy. Samalla voidaan varmistaa, että palvelut kohdentuvat oikealla tavalla. Toisella tasolla eri tahoja pyydetään tietoisesti osallistumaan palveluihin. He tuovat oman panoksensa ja vastuunsa palveluiden järjestämiseen. Kysymys on siis työnjaosta, jonka avulla pyritään varmistamaan, että kaikki palvelukentän alueet tulee katettua. Yhteinen kehittäminen koskettaa virallisen ja epävirallisen sektorin toimijoita, kuten myös ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Kolmannella tasolla palveluita tarkastellaan uudesta yhteisestä näkökulmasta. Palveluita arvioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan monen eri toimijan avulla. Tämä edellyttää herkkyyttä ja valmiutta palveluiden rakenteelliseen muutokseen. Kysymys on kehittämisen prosessista, jonka suunta määräytyy yhteisten kokemusten myötä. Kuva 1. Toimijalähtöinen kehittäminen ESR hankkeissa Valtaväylä, Mieluisa ja Työmieli

19 Kuntouttavaa ja ammatillista koulutusta aikuisille mielenterveyskuntoutujille Mieluisa-mallilla pyritään edistämään aikuisten kuntoutujien työelämään paluuta pidentämällä ammattitaidon hankkimisen aikaa ja luomalla poluttavia yhteistyörakenteita kuntoutus- koulutus-, ja työelämäsektorien kesken siten, että ammatillinen tutkintoon valmistava koulutus koostuu oppilaitoksen, kuntoutussektorin työtoiminnan ja yksityisen sosiaalisen yrityksen yhteistyössä. Koulutusmallissa koulutusalan pienyritykset ja työpaikat toimivat kiinteänä yhteistyökumppanina. Malli integroi kuntouttavan sektorin työtoiminnan aikaisempaa selkeämmin ja tavoitteellisemmin tutkintoihin valmistavaksi Varsinainen tutkintoon johtava koulutusaika tukee vahvasti työelämässä oppimista hyödyntäen eriasteisesti työelämävalmiuksia edellyttäviä työpaikkoja (avoimet työmarkkinat, sosiaalinen yritys, työpajat, tuettu työtoiminta, yhdistykset), joista pyritään luomaan myös ammatillisen koulutuksen jatkoksi kunkin työkykyyn soveltuva ja yhteiskuntaan integroitumista vahvistava työpaikka. Kuntouttavan koulutuksen alaksi on valittu pihan- puutarhan- ja viheralueiden hoito, koska tiedossamme on laajaa tutkimusnäyttöä viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksista. Pihan- puutarhan- ja viheralueiden hoidon puoli vuotta kestävä koulutus on suunniteltu siten, että se valmistaa sekä puistopuutarhurin ammattitutkintoon että kotityöpalvelujen ammattitutkintoon. Soveltuva ammattitutkinto valitaan puolen vuoden koulutuksen jälkeen hankitun kokemuksen, palautteiden ja koulutukseen sisältyvän arvioivan työvalmennuksen perusteella. Mieluisa koulutusmalli on tarkoitettu koulutus-, työ-, harrastus ym. kautta koulutusalan kokemusta ja osaamista omaaville aikuisille kuntoutujille. Hankkeen toteuttajat: PIRKO/Pirkanmaan aikuisopisto ja Verte Oy. Hankkeen kokonaisrahoitus 0,4 M. Yhteyshenkilöt: Minna Arvonen projektipäällikkö, Mieluisa-hanke Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä, Pirkanmaan aikuisopisto Mirva Kallio (kv-yhteydet) työelämäasiantuntija/yrittäjä com_ Uutta työvoimaa kuntoutujista toimijalähtöisellä kehittämisellä Erityisryhmissä on paljon hyviä työnhakijoita. Työt ja tekijät eivät kuitenkaan kohtaa ilman erityispanostusta. Työnantajien näkökulmasta erityisryhmien palveluverkoston pitää olla yhteistoiminnallinen ja palveleva, jotta työllistäminen on työnantajille helppoa. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet, myös talous. Hankkeen kokonaisrahoitus 0, 2 M. Yhteyshenkilö: Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö, Työmieli-hanke Satakunnan ammattikorkeakoulu

20 Aktiivinen työvoima- ja sosiaalipolitiikka hankkeen perustana Hankekokonaisuus kehittää toimijalähtöisesti uusia menetelmiä ja työkäytäntöjä välityömarkkinoille sen asiakkaille ja eri toimijoille. Hankekokonaisuudella vaikutetaan toimintoihin liittyviin rakenteellisiin seikkoihin, kuten poikkihallinnollisuuteen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen eri hallintojen välillä sekä selkiinnytetään kuntien roolia ja tehtäviä työllisyydenhoidossa. Valtaväylän tavoitteena on työhallinnon aktiivitoimien ja kuntouttavan sosiaalityön menetelmien kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen tukemalla asiakkaiden yksilöllisten polkujen päättymistä välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille. Tavoitteiseen pyritään kehittämällä entisestään ammatillista kuntoutusta sekä työvalmennusta kohti työssäkäyntiavustusta ja -ohjausta. Palkkatuetun työsuhteen ajaksi asiakkaille kehitetään sparrausjakso, jolla pyritään varmistamaan asiakkaan työllistyminen tukijakson jälkeenkin. Järjestösektorin toimijoista tehdään eri tahojen käyttöön järjestökartta. Kuntouttavalla orientaatiolla pyritään edistämään asiakkaiden toimintakykyä, terveyttä, osallisuutta ja työllistymistä sekä vaikuttamaan köyhyyden ja syrjäytymisen vähenemiseen. Käytännön asiakastyön työmenetelmiä ovat palveluohjaus, työvalmennus ja uraohjaus. Näillä työmenetelmillä tuetaan pitkään työttömänä olleita välityömarkkinoiden asiakkaita kohti osallisuutta ja työelämää. Asiakaskohderyhmään kuuluvat voivat olla työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, työttömiä tai työssä olevia asiakkaita. Valtaväylä-hankekokonaisuuden yksi tavoite on välityömarkkinoiden asiakkaiden osallisuuden lisääminen. Käytännön asiakastyössä osallisuuden lisäämiseen pyritään palveluohjauksella. Tämän lisäksi palveluiden käyttäjät ovat myös kokemusasiantuntijoita ja välityömarkkinoiden kehittäjiä yhdessä esim. TE-toimistojen ja sosiaalivirastojen kanssa. Valtaväylä-hankekokonaisuuden kokemusten pohjalta voidaan todeta, että palveluiden käyttäjillä on ideoita ja ajatuksia välityömarkkinoiden palveluiden kehittämiseen. Samalla kokemusasiantuntijuus on asiakkaita voimaannuttava ja aktivoiva. Hankkeen kokonaisrahoitus 1,5 M

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto

YVI-hanke 2010 2013. Jaana Seikkula-Leino. projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke 2010 2013 Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja, yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto YVI-hanke (2010 2013), tavoitteet 1) Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki Katariina Soanjärvi Projektipäällikkö, KT 2 OHJELMALLISIA LÄHTÖKOHTIA Osa toimia, joilla Suomi lunastaa Eurooppa 2020 strategian kansallisessa toimeenpanoohjelmassa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - hankkeen loppuseminaari TERVETULOA! Elena Ruskovaara Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kehittämishankkeen 3 tavoitetta 1. Luodaan yrittäjyyskasvatukselle mittaristo

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallituksen yrittäjyyskasvatusta ja työelämätaitoja pohtiva työseminaari 24.10.2012, Helsinki, Opetushallitus Asia: Esitys yrittäjyyskasvatuksen huomioimisesta

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA

TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAKUULLA HYVINVOINTIVOIMALA TAITEESTA JA KULTTUURISTA HYVINVOINTIA Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Takuulla! Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 27.5.2014 Merja Turpeinen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 27.5.2014 Merja Turpeinen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Näillä opeilla osaavia monikulttuurisia työyhteisöjä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 2012-2014 Merja Turpeinen, Marika Nevala, Anne Salmi, Eva Tuominen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Ravintolapalveluverkosto Oppilaitosravintoloiden johtajat, esimiehet, vastuuhenkilöt Hyvää Pataa 7.-8.6.2011 Seinäjoella www.amke.fi ja www.dynamo.amke.fi Ravintolapalveluverkosto

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013

YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi. Elokuu 2013 YVI YVI-hanke ja yrittäjyyskasvatuksen virtuaalinen oppimisympäristö www.yvi.fi Elokuu 2013 Mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa vahvistetaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot