YRITYSVASTUURAPORTTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVASTUURAPORTTI 2014"

Transkriptio

1 2014 YRITYSVASTUURAPORTTI 2014

2 Logon väri: PMS 186 diacorin yritysvastuuraportointi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Yritysvastuuraporttiin on yhdistetty myös vuosikertomustiedot. Yritysvastuutavoitteet hyväksytään ja arvioidaan vuosittain yrityksen hallituksessa. Raportin vastuuhenkilö on yrityksen asiantuntijaviestinnästä vastaava päällikkö Esko Heikkinen. Yritysvastuuasioiden ohjausryhmään kuuluvat hänen lisäkseen toimitusjohtaja Laura Raitio, yksityisasiakasliiketoiminnan johtava lääkäri Sari Anthoni, markkinointipäällikkö Susan Patronen sekä henkilöstöasiantuntija Emilia Ljunglin. Yritysvastuuraportointi aloitettiin Diacorissa vuonna 2009 ja haluamme edelleen olla vastuullisen yritystoiminnan suunnannäyttäjä terveyspalvelualalla. diacor terveyspalvelut oy on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön ja LähiTapiolan omistama kotimainen yritys, joka edistää ihmisten terveyttä ja tuottaa sairaanhoidon palveluita. Diacorilla on pääkaupunkiseudulla 13 lääkäriasemaa, Kirkkonummella sijaitseva työterveysyksikkö sekä Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva sairaala. Niissä tuotetaan palvelut yksityis- ja yritysasiakasliiketoiminnoillemme. Olemme pääkaupunkiseudulla merkittävä työterveystoimija. Osinkotuotoillaan pääomistajamme auttaa yhteiskunnan kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä; Diacor tekee hyvää. Lisätietoja: diacor.fi Y-tunnus: Kotipaikka: Helsinki Osoite: Hiomotie 8, Helsinki JULKAISUN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA TEKSTIT Esko Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Leena Pasanen JULKAISUN GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO Jesse Pasanen KANNEN KUVA Tommi Tuomi / Otavamedia JANNE MIKKILÄ

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus 5 Monien käänteiden vuosi 6 LähiTapiola Diacorin osa-omistajana 7 Palvelukehitystä asiakkaan kanssa 8 Lääkäriasemat 9 Hiiri ystävineen piristää pienimpiä potilaita 9 Toiminnan ja palveluiden kehittäminen auditoinnin avulla 11 Asiakaspalaute hyvän laadun tae 11 Hyvää ja turvallista hoitoa sairaalassa 12 Laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä tunnuslukuja vuodelta Sairaala 13 Tammikuussa juhlaleikkaus 13 Työterveyspalveluissa omistautumisstrategia 14 Mitä tekee työkykykoordinaattori? 14 Henkilöstö 15 Erinomaisen asiakaspalvelun perinne ohjaa myös tukitoiminnoissa 16 Luottamusmies Eila Koskela-Peters 17 Esimiestyön tukea kehitettiin 17 Pitkästä sitoutumisesta palkittuja työntekijöitä ja ammatinharjoittajia 18 Koulutusta vuonna Runfest oli hauska 19 Yritysvastuuraportti 20 Diacorin arvot ja missio 20 Uusi strategia muotoutuu 20 Maailmalta uusia näkökulmia yritysvastuuseen 21 Jatketaan hyvän tekemistä 22 Taloudellinen vastuu 22 Toimivista hoitoketjuista hyötyvät kaikki 23 Sosiaalinen vastuu 24 Työturvallisuus ja työsuojelu ovat vastuullisuutta 24 Pulssi-kysely kertoo: Diacor on terve yritys 25 Ympäristövastuu 25 Olennaiset tekijät Diacorin toiminnassa 26 Muu sidosryhmävaikutus 28 Vuoden 2014 yritysvastuutavoitteiden toteutuminen 28 Yritysvastuutavoitteet vuodelle Henkilöstötiedot 30 Tulostiedot 30 Tuloslaskelma 31 Tase 31 Rahavirtalaskelma 32 Vertailu GRI-suositukseen 33 vastuullinen yritystoiminta on meille Diacorissa aito ja tärkeä asia, jonka puolesta teemme pitkäjänteistä työtä. Julkaisemme vuosikertomuksemme jo kuudetta kertaa GRI-mallia (Global Reporting Initiative) noudattelevana yhdistettynä yritysvastuuraporttina. Perinteisten vuosikertomustietojen lisäksi kerromme toimintamme taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sekä ympäristökuormastamme. Olemme yhteiskunnallinen yritys, jonka taloudellinen menestys tekee hyvän tekemisen mahdolliseksi. Valtaosa maksamistamme osingoista käytetään pääomistajamme Helsingin Diakonissalaitoksen hankkeisiin, joissa autetaan yhteiskuntamme heikompiosaisia. Taloudellisen menestyksemme turvaaminen hyvän tekemiseksi kannustaa meitä erinomaisiin suorituksiin omassa työssä ja antaa hyvin monelle diacorilaiselle syvemmän merkityksen työnteolle. Tästä kumpuaa erinomainen asiakaspalvelu ja diacorilainen sitoutuneisuus työntekoon. Vuosi 2014 oli monien muutosten vuosi. Toimintaympäristömme oli koko vuoden melkoisessa myllerryksessä. Päättäjät valmistelivat uudistusta yhteiskunnan kustantamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja markkinoille tuli toimijoita uusilla palvelukonsepteilla. Lisäksi terveyspalvelualalla tapahtui erilaisia yritysjärjestelyjä, julkisten terveyspalveluiden ulkoistaminen kunnissa yleistyi ja kilpailu kokonaisuudessaan kiristyi entisestään. Omistusrakenteessamme tapahtui muutos, kun aiemmin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön täysin omistaman Diacorin osaomistajaksi tuli alkaen LähiTapiola -ryhmä 12,5 prosentin osuudella. Organisaatiossa tapahtui myös muutoksia ja aloitin toimitusjohtajana elokuussa Haasteellinen tilanne markkinassa heijastui tulokseemme. Liikevaihto laski 2,6 prosenttia 75,1 miljoonaan euroon. Tilikauden voitto pystyttiin pitämään positiivisena, noin 2,1 miljoonassa eurossa. Liikevoitto kuitenkin pieneni selvästi vuoden 2013 tuloksesta. Vakuutusyhtiöiden toimintamallien muutoksien myötä sairaalassamme leikattiin vuonna 2014 noin 10 prosenttia vähemmän potilaita kuin vuotta aiemmin. Sairaalan toiminta jatkui muutoin ennallaan painopisteen ollessa vahvasti entiseen malliin päiväkirurgisissa, ortopedisissä toimenpiteissä. Sairaalan asiakastyytyväisyys oli edelleen erinomaisen korkealla tasolla. Diacor säilytti asemansa työterveysliiketoiminnassa, vaikka kilpailutilanne oli tiukka. Vastaamme noin työntekijän terveydestä ja menestyimme hyvin useissa kilpailutuksissa. Yritysasiakkaiden kanssa rakennettiin yhteisesti ratkaisuja työterveystoiminnan kohdistamisesta yhä voimakkaammin ennaltaehkäisevään työhön sekä työhyvinvointihankkeisiin. Yksityisasiakasliiketoimintaan panostettiin vuoden aikana merkittävästi lanseeraamalla uusi kanta-asiakasohjelma, joka nimettiin Arvoasiakas-ohjelmaksi. Yksityisasiakkaille tarjottavia palveluita on kehitetty asiakastarpeita tarkasti kuunnellen. Lisäksi asiakkaille rakennettiin uusia mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin Diacorissa. Uusi lääkäriasemamme Kauppakeskus Kaaren yhteydessä Kannelmäessä on toiminut ensimmäisen kokonaisen vuoden ja kasvattanut iloisesti asiakasmääriään. Helsingin Keskustan lääkäriaseman remontti valmistui suunnitelmien mukaan ja toimintaa on voitu laajentaa myös tällä asemalla. Kirkkonummen lääkäriaseman toiminta muuttui vuoden 2014 alussa supistetumpaan muotoon työterveyspisteeksi. Tämä osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi, ja olemme voineet palvella erinomaisesti paikallisia työterveysasiakkaitamme ja yhdistää voimia mm. lähellä sijaitsevan kauppakeskus Ison Omenan lääkäriaseman kanssa. Diacorissa on tehty erinomaista ja pitkäjänteistä työtä henkilöstön työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittämisessä. Tämä on toimintamme kivijalka, sillä näin voimme taata parhaan mahdollisen kokemuksen ja palvelun asiakkaillemme. Työ on jatkuvaa parantamista, epäkohtiin puuttumista sekä avoimuutta ongelmien äärellä. Toteutimme vuonna 2014 työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö tutkimuksen. Diacorin tulokset tässä tutkimuksessa olivat erinomaiset verrattuna valtakunnallisiin viitearvoihin. Suurin positiivinen yksittäisen ero valtakunnalliseen viitearvoon syntyi diacorilaisten näkemyksestä oman työyhteisön kehittämisedellytyksiin. Aloitimme vuonna 2014 myös uudenlaisen henkilöstön tunnelmista kertovan mittarin eli Terve Yritys -pulssin käytön. Sen avulla mittaamme tunnelmia organisaatiossa huomattavasti useammin. Ammatinharjoittajien osalta Diacor arvioitiin vuonna 2014 Mediuutisten tekemässä laajassa tutkimuksessa parhaaksi työskentelypaikaksi työolosuhteiden osalta niin yksityinen kuin julkinen sektori huomioon ottaen. Diacorissa aloitettiin vuoden 2014 lopussa strategian uudistamistyö. Strategiatyö valmistuu kevään 2015 aikana. Asiakkaan kokemus ja tarpeet ja niihin sopiva palveluvalikoima sekä digitalisoitumisen mahdollisuudet ovat strategiatyössä keskeisessä asemassa. Diacorin vahvuus on korkeassa ammattitaidossa ja henkilöstön poikkeuksellisen voimakkaassa sitoutumisessa työhön. Yrityksessä on yhteinen halu viedä yhtiötä eteenpäin ja olen tästä asiasta erityisen iloinen ja ylpeä. Markkinamme pysyy murroksessa ja me muutumme siinä mukana. Kilpailu on hyvä kirittäjä ja yrityksemme vahva arvopohja antaa kehitykselle ja kehittymiselle erinomaiset lähtökohdat. Toivotan kaikille hyviä lukuhetkiä julkaisumme parissa. Laura Raitio Toimitusjohtaja ARTO WIIKARI / OTAVAMEDIA 4 5

4 MONIEN KÄÄNTEIDEN VUOSI maailmalla vuoden 2014 suuria terveydenhuollon uutisia oli taistelu Ebolaviruksen leviämistä vastaan. Suomessa ja Diacorissakin asiaan varauduttiin asianmukaisesti, vaikka lopulta ongelma ei meillä realisoitunutkaan. Tästä huolimatta Diacorin vuotta 2014 voidaan pitää monien käänteiden vuotena. Yleinen taloudellinen laskusuhdanne tuntui myös yksityisissä terveyspalveluissa. Se ja talouden alavireestä huolimatta jatkunut yksityisen terveyspalvelukapasiteetin lisääntyminen aiheutti hintakilpailua, mikä puolestaan rasitti yrityksien tuloksia. Ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun lamavuosien Diacorin kokonaismyynti ja liikevaihto laskivat verrattuna edelliseen vuoteen. Kesäkuussa solmitulla kaupalla LähiTapiola tuli Diacorin vähemmistöosakkaaksi 12,5 prosentin osuudella ja samassa yhteydessä vaihtui myös toimitusjohtaja. Diacoria viisi vuotta luotsanneen Anni Vepsäläisen tilalle astui Laura Raitio, joka aloitti uudessa tehtävässään elokuussa. Vuoden alussa oli jo luovuttu aluepohjaisesta organisaatiorakenteesta, mutta uudet haasteet edellyttivät organisaatiouudistusta, jossa yksinkertaistettiin ja selkeytettiin operatiivista toimintamallia. Tulosvastuullisten liiketoiminta-alueiden johtamista vahvistettiin ja samalla tukitoiminnot integroitiin osaksi liiketoimintojen johtoryhmiä LÄHITAPIOLA Vuoteen 2015 Diacor lähtee seuraavalla organisaatiolla: Laura Raitio Toimitusjohtaja Anja Hallberg Johtaja Lääketieteellinen johto, laatu Tuomas Teuri Johtaja ICT Tatu Tulokas Johtaja Talous, HR Antti Aro Liiketoimintajohtaja B2B Minna Elomaa Liiketoimintajohtaja B2C LähiTapiolan Henkivakuutusyhtiön toimitusjohtaja Minna Kohmo toimii Diacorin hallituksessa. LähiTapiola Diacorin osa-omistajana Konsernin funktionaalinen tuki HR, ICT, Talous helsingin Diakonissalaitoksen säätiö on omistanut Diacor terveyspalvelut Oy:n osake-enemmistön 1980-luvun alusta lähtien. Vielä tulta- me ja toimimme yhteistyössä sellaisten organisaatioiden kanssa, joilla on erilaista ydinosaamista kuin meillä. Vakuutusyhtiön on lain mukaan sijoi- ti järkevää keskittää vakuutusostojaan tehokkaasti ja laadukkaasti toimiville kumppaneille. Diacorilla on iso, noin hen- essa 1990-luvulle Diacorilla oli myös tettava omaisuuttaan tuottavasti ja tur- kilön asiakaskanta työterveydessä. muutamia yksityisosakkaita, mutta vii- vaavasti. Tähän ajatteluun menestyvän Yhteistyön kautta on saatavissa lisä- tietojärjestelmäasiat olivat vuonna 2014 voimakkaasti esillä. Maaliskuussa otettiin käyttöön sähköinen resepti. Sen käyttöönoton yhteydessä tehty potilashallintojärjestelmän päivitys toi mukanaan toiminnallisia haasteita. Potilastietoturvallisuus tai hoidon laatu eivät kuitenkaan vaarantuneet ja haastavat tilanteet hoidettiin määrätietoisesti. Sähköisten lääkemääräysten suosio nousi erittäin nopeasti. Kun loppuvuoden aikana Diacorissa kirjoitettiin yhteensä noin reseptiä, näistä lähes 84 prosenttia oli sähköisiä. vuonna 2013 uudelleen aloitettua asiakaslehteä jatkettiin edelleen kahdella numerolla. Teimme myös venäjänkielisen asiakaslehden, jossa mm. haastattelimme näyttelijä Ville Haapasaloa. Venäläisiä asiakkaita kävi niin lääkäriasemilla kuin sairaalassakin yhtä paljon kuin edellisenä vuonna ja venäjänkielinen sairaanhoitajamme sai viikoittain kymmeniä yhteydenottoja. 5 Лечение варикозного расширения вен 15 Healthcare partner Операция паховой грыжи Вилле Хаапасало: предпочитает лечиться в Финляндии 8 meiset 20 vuotta koko osakekanta on kuulunut Diakonissalaitokselle. Kesäkuussa 2014 asiaan tuli muutos, kun LähiTapiola osti Diacorista 12,5 prosentin osuuden. LähiTapiolan Henkivakuutusyhtiön toimitusjohtaja Minna Kohmo toimii Diacorin hallituksessa. Hän perustelee solmittua kauppaa jo vanhastaan merkittävällä yhteistyökumppanuudella. -LähiTapiola-ryhmän strategiana ei ole rakentaa omaa osaamista tai organisaatiota terveydenhuoltopalveluissa. Keskitymme omaan ydinosaamiseem- terveyspalveluyrityksen omistaminen sopii Kohmon mielestä hyvin. -Yhteistyöllä tehostamme yhteisten asiakkaittemme hoidon kokonaisprosessia siten, että asiakkaiden lisäksi sekä LähiTapiola että Diacor hyötyvät. Kun Diacor menestyy, LähiTapiola hyötyy myös sijoituksellisesta näkökulmasta. Lisäksi LähiTapiolan on taloudellises- hyötyjä ja yhteisten asiakkaiden myötä näiden sitouttaminen molempiin yhtiöihin helpottuu. Sijoituspäätöksen tekemistä helpotti myös Diacorin tausta ja kotimaisuus. -LähiTapiola haluaa sijoittaa Suomeen ja Diacor oli sijoituskohteena sinänsä houkutteleva. Keskinäisenä eli asiakkaittensa omistamana vakuutusyhtiöryhmänä LähiTapiola omaa Diacorin kanssa samankaltaisen arvopohjan, jolle voi rakentaa yhteistyötä. Kaikki nämä asiat nähtiin investointipäätöksen kannalta positiivisena. 6 7

5 LÄÄKÄRIASEMAT olimme mukana TV:n Suurin pudottaja -kisassa. Kardiologi Kirsi Korpi, ravitsemusterapeutti Johanna Pussinen ja fysioterapeutti Ulla Parviainen kantoivat päävastuun ja lisäksi ohjelmassa esiintyi sairaanhoitajiamme. Painonhallintakurssit otettiin myös Diacorin omaan palvelutarjontaan. Urheilussa Diacor näkyi edelleen vahvasti. Keväällä yhdessä Helsingin Urheilulääkäriaseman kanssa järjestetty Urheilulääketiede 2014 oli edelleen maamme suurin vuosittainen urheilulääketieteellinen koulutustilaisuus. Seminaarissa puhuttiin mm. urheilijan ravitsemuksesta, valmennusopin perusteista, jääkiekkoilijoiden aivotärähdyksistä sekä maratonjuoksun vaarallisuudesta. Jatkoimme työtämme Olympiakomitean terveydenhuoltokumppanina ja järjestimme lääkintähuollon sekä Suomi-Ruotsiyleisurheilumaaottelussa että huomattavan suosion saaneessa uudessa yritysjuoksutapahtumassa Runfestissa. Diacorin kummiurheilija Lassi Etelätalo heitti keihästä mainiosti ja oli hetken aikaa kiinni jopa EM-mitalissa. Teimme yhteistyötä myös mm. koripalloseura Panttereiden, TUL:n Suur-Helsingin piirin sekä Suomen Urheilumuseon kanssa. Jälkimmäisessä järjestettiin myös urheilijan ylikuntoa käsittelevä yleisöluentotilaisuus yhdessä Helsingin Urheilulääkäriaseman kanssa. Loppuvuodesta solmimme yhteistyösopimuksen Urheilutoimittajain liiton kanssa. Kardiologi Kirsi Korpi ja ortopedi Oliver Michelsson esiintyivät TV 2:n Juoksukoulussa valmentaen kuntoilijoita maratonjuoksuun. Erinomaista oli niin ikään urheiluyhteistyö HIFK:n jalkapallon kanssa. Ykkösen nousijajoukkue nousi kauden päätteeksi yllättäen suoraan Veikkausliigaan. Ykkösen otteluissa myös vierasjoukkueet kiittelivät HIFK:n lääkintähuollon toimia. Yhteistyömme HIFK:n kanssa jatkuu edelleen myös Veikkausliigassa kesällä PAINONHALLINTAA PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ Liity Diacorin elämäntapatalkoisiin ja anna kiloille kyytiä motivoivassa ympäristössä! Palvelu koostuu lääkäreiden ja muiden huippuammattilaisten ohjaamista tapaamisista, terveyskuntotestistä, mittauksista ja luennoista. Vertaistukiryhmämme on tehokas tapa painonhallintaan ja liikakilojen ehkäisyyn. Avullamme väännät yliotteen epäterveellisistä elämäntavoista. Kysy lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan: tai KATSO LEIKKAUSPÄIVÄT JA VARAA DIACOR.FI AIKA DIACOR.FI TAI diacorin 13 lääkäriasemalla tehtiin vuonna 2014 hieman alle asiakaskäyntiä, mikä merkitsi pientä pudotusta edelliseen vuoteen (-2,4 %). Potilasmäärien kasvu oli voimakkainta Kannelmäessä, jolla oli vasta ensimmäinen kokonainen toimintavuotensa. Asemista kovin kasvaja oli Keskusta (+5,8 %), joka yli potilaskäynnillään on Diacorin selvästi suurin toimintayksikkö. Lääkäriasemilla tehtiin aikaisempien vuosien tapaan muutostöitä. Kirkkonummen uusi työterveysyksikkö avasi ovensa 20. tammikuuta osoitteessa Luostarinportti 2. Tarjontaan kuuluvat työterveyshoitajan, työterveyslääkärin, työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin vastaanotot sekä laboratoriopalvelut. Alkuvuodesta saatiin valmiiksi myös WTC-kiinteistön eli Diacor Keskustan 2. ja 3. kerroksen muutostyöt ja lisätilat. Laboratorio ja röntgen siirtyivät uusiin tiloihin, minkä lisäksi asema sai lisää vastaanottohuoneita. Asiakaspalvelun näkökulmasta yksi merkittävä muutos oli uudet hissit, jotka edesauttavat esteetöntä kulkua lääkäriaseman tiloihin. Loppuvuodesta valmistuivat Diacor Tapiolan muutostyöt ja työterveyden laajennustilat. Niillä valmistauduttiin mm. uuden merkittävän työterveysasiakkuuden eli Aalto-yliopiston palvelemiseen. Kesällä valmistui Diacor Ison Omenan uusi leikkipaikka, joka oli alku Diacorin muidenkin lastenlääkärivastaanottojen odotustilojen kasvojenkohotukselle. JANNE MIKKILÄ LÄHELLÄSI. Palvelukehitystä asiakkaan kanssa keväällä 2014 teimme asiakas- asiakkuudeksi. Arvoasiakkuus ei perus- erilaisiin tapahtumiin. Arvoasiakkaat kyselyn, johon vastasi noin 2000 tu erilaisiin tasoihin, eikä ostoista pal- saavat myös säännöllisesti sähköisen Diacorin asiakasta. Tulosten perus- kita. Ohjelman kautta voimme kertoa uutiskirjeen, joka sisältää mm. asian- teella voimme sanoa, että suomalaiset myös Helsingin Diakonissalaitoksen tuntija-artikkeleita sekä ajankohtais- ovat erittäin kiinnostuneita terveydes- ta tietoa terveydestä. Ohjelmaan tään. Tietoa haetaan paljon verkosta ja rekisteröityminen on tehty helpoksi. omaa terveyttä seurataan yhä tarkemmin. Koska haluamme tarjota asiakkail- Se onnistuu joko Diacorin yksiköissä, ajanvarauksen kautta puhelimit- Julle Oinonen Keskustan lääkäriaseman kolmannen kerroksen uusitussa vastaanotossa. lemme aktiivisesti heidän haluamaansa se tai internetissä. Rekisteröitymi- tietoa terveydestä ja sen edistämisestä, käynnistimme asiakkuusohjelman seen tarvitaan vain henkilötunnus ja sähköpostiosoite. Hiiri ystävineen piristää pienimpiä potilaita arvoasiakkuuden. Arvoasiakkuutta tehtiin tunnetuk- Asiakkuusohjelman kautta tar- si televisio-, printti- ja digimainon- lastenlääkäreiden odotusaulat -Diacorin lapsiperheiden palvelujen joamme monipuolisia etuja ja kehi- nan keinoin. Ohjelma käynnistyi vauh- ja leikkipaikat saivat kertomusvuonna parissa oli aiemminkin seikkaillut pie- tämme yhdessä asiakkaiden kanssa dikkaasti ja asetettuihin tavoitteisiin uuden ilmeen. Tavoitteena oli rakentaa ni hiiri, joka nyt haluttiin tuoda tähän palvelujamme. päästiin etuajassa. Asiakkuusohjel- odotusaulasta mieluisa ja mielenkiintoi- aikaan, kertoo markkinointipäällikkö -Uskon, että mitä paremmin tun- monista hyvää tekevistä hankkeista. man rakentaminen on kuitenkin pitkä- nen paikka odottaa lääkärin vastaanot- Susan Patronen. nemme asiakkaat ja heidän tarpeensa, Monikaan asiakkaistamme ei vielä tie- jänteistä toimintaa ja kestää aikansa, toa. Se on usein perheen pienimmille jän- Uutta satumaailmaa pilotoitiin Ison sitä paremmin pystymme heitä palve- dä, että asioimalla Diacorissa auttaa ennen kuin siitä muodostuu jokapäi- nittävä kokemus. Omenan lääkäriasemalla keväällä ja sieltä lemaan. Ohjelma syntyi tästä tarpees- myös yhteiskuntamme vähäosaisimpia. väinen toimintapa henkilöstöllemme Ilmeen suunnittelusta vastasivat saatujen hyvien kokemusten perusteel- ta, toteaa liiketoimintajohtaja Minna Rekisteröitymällä asiakas saa käyt- ja arvostettu ohjelma asiakkaillemme. suunnittelutoimisto Rune & Bergin Hanna la ilmettä on laajennettu asteittain myös Elomaa. töönsä hänelle suunnattuja palvelu- Vuonna 2014 päästiin hienosti liikkeel- Herkama ja Jenny Ruuskanen. Suunnit- muille asemille. Hiirihahmo ystävineen Asiakkuusohjelma nimettiin arvo- ja, alennusta palveluista sekä kutsuja le. Tärkeää työtä jatketaan. telu aloitettiin puhtaalta pöydältä, aino- seikkailee lääkäriasemien ja sairaalan astaan hiirihahmo oli toivomuslistalla. lisäksi myös tarroissa ja värityskuvissa. 8 9

6 Asiakaspalaute hyvän laadun tae palveluiden osalta toimintavuosi ei tuonut merkittäviä uudistuksia. Ruoholahdessa toteutettiin kuitenkin muutama silmätoimenpiteiden leikkauslauantai. Lauantaipäiviin yhdistettiin muitakin erikoislääkäreiden palveluja. Lokakuussa loppui Herttoniemen testausaseman toiminta. Kannattavuushaasteita aiheutti myös vuoden aikana rajusti kiristynyt magneettitutkimusten hintakilpailu. Magneettiyksikön tutkimusmäärissä se tarkoitti noin kymmenen prosentin pudotusta vuoteen 2013 verrattuna. Lääkäriasemat osallistuivat erilaisiin tapahtumiin omilla alueillaan pitkin vuotta. Näistä mainittakoon Kirkkonummipäivät, Kaaren karnevaalit ja Aleksin joulukadun avajaiset. Haluamme näkyä oman alueen asukkaiden arjessa. Tarjoamme tapahtumissa usein maksuttomia mittauksia, jotka poikkeuksetta kiinnostavat ihmisiä. On mukava ilahduttaa asiakkaita ja edistää heidän terveyttään arjen keskellä. Espoon lääkäriasemat olivat aktiivisesti mukana tapahtumissa kauppakeskuksissa, raittikarnevaaleilla, Sellon Sembaloissa ja Seniori walkissa eli kauppakeskuskävelyssä. Seniori walk kerää kerran kuukaudessa alueen vanhuksia kävelemään kauppakeskukseen ja tutustumaan sen palvelun tarjoajiin. Alppikatu puolestaan osallistui vuoden aikana niin Kallio Kukkii -tapahtumaan kuin Hakaniemen hallin 100-vuotisjuhlallisuuksiinkin. Diacorilla oli Kallio Kukkii -tapahtumassa Karhupuistossa oma piste (ks. kuvat alla), jossa esittelimme toimintaamme. Koko perheen tapahtumapäivässä Diacorin punaiset ilmapallot levisivät ihmisten mukana ympäri kaupunkia. Hakaniemen hallin juhlissa tarjosimme maksuttomia verenpainemittauksia. tammikuussa osallistuimme perinteiseen tapaan Lääkäripäiville. Lokakuussa puolestaan kohtasimme tuhansia omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneita ihmisiä I Love Me -messuilla Helsingin messukeskuksessa. Kannelmäessä järjestimme helmikuussa lastenlääkärin vetämän yleisötilaisuuden. asiakkaan kokemus on meille tärkeä ja haluamme palvella asiakkaitamme erinomaisen hyvin. Olemme tehneet palautteen antamisen mahdollisimman helpoksi. Asiakkaamme voivat kertoa kokemuksistaan verkkosivujemme kautta tai suullisesti käynnin yhteydessä. Ainoa tapa onnistua, on kuunnella asiakasta aidosti. Käsittelemme kaikki asiakkaiden antamat palautteet ja kehittämisehdotukset Diacorin palauteprosessin mukaisesti. Lääkäriasemilla ja sairaalassa toimivat asiakaspalautevastaavat huolehtivat palautteen asianmukaisesta käsittelystä. Tarvittaessa olemme yhteydessä asiakkaisiin ja annamme vastineen palautteesta. Kaikki Diacorissa työskentelevät ovat sitoutuneet kehittämään toimintaa asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Vuoden 2014 aikana lähes Diacorin palveluita käyttävää asiakasta kertoi meille kokemuksistaan joko vastaamalla asiakastyytyväisyyskyselyyn tai antamalla välitöntä palautetta käyntinsä yhteydessä. Diacorin lääkärit saavat paljon kiitosta erinomaisesta asiakaspalvelusta. Asiakkaat kuvailevat lääkäreitä erittäin ammattitaitoisiksi, asiantunteviksi ja mukaviksi. Lääkärit kuuntelevat asiakkaita, esittävät asiat selkeästi, vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin ja huomioivat jokaisen asiakkaan yksilöllisesti. Asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa hyvään ja asiantuntevaan hoitoon. Myös lääkäreiden hyvä kielitaito on saanut paljon kiitosta asiakkailta. Seuraamme palvelun laatua myös asiakastyytyväisyyskyselyiden ja reaaliaikaisen palautepäätteen kautta. Niin ikään seuraamme säännöllisesti odotusaikoja eri pisteissä ja puhelinpalvelussa. Haluamme, että puhelinpalvelumme sujuu ja asiakkaamme saavat meihin nopeasti yhteyden. Saapuvista puheluista vastaamme 60 prosenttiin alle 20 sekunnissa. Asiakkaan odotusaika vastaanoton ilmoittautumiseen on 45 sekuntia. JESSE PASANEN TÄMÄN SIVUN KUVAT: LAURI HYTTI Toiminnan ja palveluiden kehittäminen auditoinnin avulla laadun toteutuminen varmistetaan säännöllisillä auditoinneilla ja johdon laatukatselmuksilla. Diacorissa on käytössä systemaattinen ulkoinen auditointiprosessi sekä jatkuva sisäinen auditointi eri toiminnoissa. Sisäiset auditoinnit toteutettiin joulukuussa DNV Certification OY Ab on myöntänyt Diacorille ISO 9001:2008 standardin mukaisen laatusertifikaatin, joka kattaa työterveyspalvelut sitä tukevine toimintoineen. Laatusertifikaatin mukainen määräaikaisarviointi tehtiin marraskuussa Samalla auditoitiin Kannelmäen lääkäriaseman palvelut. Sertifikaatti uusittiin hyvin arvosanoin. Auditointiraportissa todetaan, että muutosten johtaminen Diacorissa on systemaattista ja ketterää ja kehittämiskohteisiin tartutaan välittömästi ja rohkeasti. Johtamisjärjestelmä, toiminnan periaatteet sekä Laatukompassi ohjaavat käytännön toimintaa ja luovat kestävän kehityksen jatkuvalle parantamiselle. Yrityksen toimintakulttuurilla on vankat eettiset perinteet ja organisaatiossa toteutetaan yhteiskuntavastuuta. Ammatinharjoittajat ja muu henkilökunta arvostavat työnantajaansa ja ovat sitoutuneet toimimaan parhaansa mukaan tehtävissään. Kela suoritti Diacor Ruoholahdessa sairaanhoidon suorakorvausten auditoinnin syksyllä. Auditoinnissa ei havaittu poikkeamia sairausvakuutuslaista, sopimuksesta tai Kelan antamasta ohjeistosta

7 Hyvää ja turvallista hoitoa sairaalassa SAIRAALA sairaalan asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista 98 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä hoitohenkilöstön palveluun. Kirurgien palveluihin oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä 98 prosenttia. Yksilöllinen päiväkirurginen syn asiakkaan toivomana ajankohtana. Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia koki saaneensa juuri haluamansa ajankohdan leikkaukseen. Sairaalan toimenpiteissä infektioprosentti on erittäin pieni. Niiden seuran- pinnallisiin tai syviin haavatulehduksiin ja infektioihin. Vuoden 2014 kaikista toimenpiteistä raportoituja pinnallisia haavatulehduksia tai infektioita oli 0,55 prosenttia. Syviä haavainfektioita raportoitiin 0,03 prosenttia. päiväkirurgisessa sairaalassamme tehtiin yhteensä 2675 toimenpidettä, mikä oli noin 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pudotusta selittää lähinnä yhden vakuutusyhtiön muuttunut potilasohjaus. Eri osa-alueista nilkka- ja jalkateräkirurgia kasvoi selvästi. Jalkakirurgi Oliver Michelsson valittiin ensimmäisenä suomalaisena European Foot and Ankle societyn hallitukseen ja järjestön jäseniä kävi tutustumis- ja opintomatkalla sairaalassamme. Olkakirurgiassa toimenpiteitä tehtiin suurin piirtein sama määrä kuin aiemminkin. Sairaalan ylilääkäri Harri Heliö kuului asiantuntijana olkapään jännevammojen Käypä hoito -suosituksen laatineeseen työryhmään, joka julkaisi raporttinsa marraskuussa. potilashoito mahdollistaa hoitoon pää- nassa kiinnitetään erityistä huomiota Laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä tunnuslukuja vuodelta 2014 OLIVER MICHELSSON Työterveyden käyttäjäkyselyssä hyviä ja erinomaisia 90 % Diacorin palvelu kokonaisuudessaan 86 % Työterveyslääkärin kuuntelu ja paneutuminen asiakkaan tilanteeseen 88 % Työterveyslääkärin ammattitaito 88 % Työterveyslääkärin kyky esittää asiat selkeästi ja ymmärrettävästi 90 % Työterveyshoitajan kuuntelu ja paneutuminen asiakkaan tilanteeseen 89 % Työterveyshoitajan ammattitaito 89 % Työterveyshoitajan kyky esittää asiat selkeästi ja ymmärrettävästi 96 % Palvelun sujuvuus laboratoriossa 97 % Palvelun sujuvuus röntgenissä Asiakaskokemus Diacorissa 89 % Vastaanotto saapuessa 89 % Asioinnin mukavuus 80 % Palvelun ihmisläheisyys 89 % Hoitoon pääsyn viiveettömyys 77 % Toimitilojen viihtyisyys Magneetin asiakaskyselyssä hyviä ja erinomaisia 99 % Ajanvaraus magneettitutkimukseen 92 % Asiakkaan yksilöllinen huomioiminen magneettitutkimuksessa 93 % Magneetin tilojen viihtyisyys Suosittelun NPS-luvut Sairaalan asiakkaat +83 Magneetin asiakkaat +77 Silmäyksikön asiakkaat +83 Net Promoter Score -luvun laskeminen Asiakkaiden antamat vastaukset luokitellaan seuraavasti: NPS-luku lasketaan vähentämällä arvostelijoiksi merkittyjen 9 10 = Suosittelijat vastaajien prosenttiosuus suosittelijoiksi merkittyjen vastaajien 7 8 = Passiiviset prosenttiosuudesta. 0 6 = Arvostelijat Tulkinta vaihtelee: Yli 50 = hyvä, yli 75 = erinomainen Sari Sajaniemi Yli 60 = erinomainen Laatupäällikkö Saksan jalkakirurgisen yhdistyksen ja European Foot and Ankle Societyn vieraat seuraamassa Oliver Michelssonin (keskellä) leikkaustoimenpidettä. Tammikuussa juhlaleikkaus vuoden 2009 tammikuussa leikattiin Diacorin Ruoholahteen valmistuneen sairaalan ensimmäinen potilas. Täsmälleen viisi vuotta myöhemmin, tiistaina , Harri Heliö avarsi juhlapotilas Kari Törrösen golfissa kovasti vaivannutta vasenta olkaniveltä. Jänne oli jo rispaantunut, joten leikkaukseen päätettiin lähteä ennen kuin se katkeaisi kokonaan. Eläkkeellä oleva EU-komission virkamies Törrönen on kokenut sairaalapotilas Diacorissa, sillä hän ehti kokeilla jo Alppikadun sairaalan leikkaussalia urologi Jaakko Salon potilaana. Puolisentoista vuotta sitten Ilari Airo korjasi napatyrän ja nyt vuorossa oli vasen olkanivel. -Kaikki alkoi siitä, että suvun lääkäriammattilaiset suosittelivat minulle Diacoria. Ei ole tarvinnut katua, Törrönen vakuuttaa. Varsinaisten leikkauksien ohella hänelle on tehty myös pientä pattien poistoa, joten miestä voi todella pitää Diacorin kanta-asiakkaana. Risto Laine toimii Törrösen omalääkärinä, mihin järjestelyyn Törrönen vakuuttaa olevansa erittäin tyytyväinen. Risto on ohjannut tarvittaessa erikoisosaajien vastaanotolle ja toimenpiteet ovat sujuneet erinomaisen hyvin. Puhe sairaalan korkeasta asiakastyytyväisyydestä saa Törröseltä ymmärrystä. -Henkilökunta on erittäin ystävällistä ja huomioivaa. Olen myös pannut merkille, että täällä eivät lääkärit ole juurikaan myöhässä. Minulla on tunne, että olen täällä ammattimaisissa käsissä. Lisäksi on hienoa, että Diacor ei ole aivan niin business-orientoitunut kuin muutamat kilpailijansa. Toiminnan taustan syvällisempi ajatus näkyy minusta täällä kaikessa toiminnassa. Potilaana en ole pelkkä objekti, vaan minua kohdellaan ihmisenä. Ennen toimenpidettä juhlapotilas vakuutti, että paljon ei edes jännitä, vaikka leikkauksiin aina tietysti pieni riski sisältyykin. Kivutkin osataan nykyään hoitaa niin hyvin. Sairaalasta poistuessaan Törrönen sai sairaalalta pienen lahjan

8 työterveyspalveluille vuosi 2014 oli ennen kaikkea uudistumisen vuosi. Alan kilpailu on muuttunut entistä nopeatempoisemmaksi. Tekniset innovaatiot, palveluntuottajat, palvelukonseptit ja tuoteinnovaatiot muokkaavat toimialaa ja tuovat palveluiden loppukäyttäjille uusia vaihtoehtoja. Tämä kehitys on toimialalle erittäin tervetullutta ja pakottaa markkinat toimimaan entistä tehokkaammin ja innovatiivisemmin. Nopea tiedonkulku ja tiedonsaannin kehittyminen näkyvät yritysasiakkaiden vaatimustason kasvuna ja entistä valveutuneempana ostokäyttäytymisenä. Diacorin suhtautuminen markkinamurrokseen on erittäin positiivinen nopeasti muuttunut toimerkittävää sairaalan kannalta oli, että elokuussa aloitettiin lastenkirurgiset toimenpiteet. Ne kattavat perinteisten korva-, nenä- ja kurkkutoimenpiteiden lisäksi myös muun lastenkirurgian. Sairaalassa aloitti vuoden aikana myös oma fysioterapeutti. Kolmas uusi asia oli Diacor hoitotili, jonka avulla sairaalan potilas voi joustavasti rahoittaa tarvitsemansa hoitotoimenpiteen. TYÖTERVEYSPALVELUISSA OMISTAUTUMISSTRATEGIA Mitä tekee työkykykoordinaattori? miala pakottaa meidät uudistumaan, mutta toisaalta myös tietyt työterveystoiminnan lainalaisuudet ovat ja pysyvät. Selviytyminen voittajana edellyttää sopivassa suhteessa hallittua ja harkittua uudistumista sekä toisaalta sen pitkän kokemuksen ja osaamisen hyödyntämistä, joka yrityksellämme on. Vuonna 2014 Diacorin uusien työterveyssopimusten määrä oli 34 prosenttia suurempi kuin sopimuksensa päättäneiden määrä. Keskeisin selittäjä kehitykselle on omistautuminen, asiakasstrategiamme keihäänkärki. Innovaatiot, konseptit ja käytännöt ovat monistettavissa. Ne tuovat hetkellistä kilpailuetua ja ovat tärkeitä jatkuvan kehityktyökykykoordinaattori selvittää yhdessä työnantajan, työeläkeyhtiön ja yrityksen nimetyn työterveystiimin kanssa, mistä yrityksen työkyvyttömyyseläkeriskit muodostuvat. Hän kartoittaa työkyvyttömyyden uhan alla olevien henkilöiden tilanteen ja rakentaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa ratkaisuun johtavat työkyky- ja kuntoutuspolut. Nimikkeensä mukaisesti työkykykoordinaattori koordinoi polkujen toteutumista ja on yhteydessä henkilöihin tehdyn suunnitelman mukaisesti auttaen työkyvyttömyyden uhan alla olevia henkilöitä löytämään työelämässä pysymistä tukevan ratkaisun. Työkykykoordinaattori tekee jatkuvaa arviota mahdollisista realisoituvista työkyvyttömyysriskeistä, avaa niiden taloudellisen merkityksen sekä yritykselle että työterveydelle ja varmistaa, ettei yritykselle tule työeläkekustannuksia, jotka eivät ole olleet ennakkoon tiedossa. Hän tekee tiivistä yhteistyötä henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa ja on näin osa yrityksen työkyvyn johtamista. Sairaalassa panostettiin edelleen voimakkaasti hoitoketjujen tehokkuuteen. Tätä koskeva artikkeli löytyy raportin sivulta 23. Sairaalan asiakastyytyväisyyskyselyssä (ks. erillinen artikkeli laadusta ja asiakaspalvelusta) noin 95 prosenttia potilaista koki, että valmistautumisohjeet ovat erittäin selkeät tai selkeät. Potilaille tehdään ennen toimenpidettä sähköinen kysely, minkä on havaittu parantavan tiedonkulkua huomattavasti. Työkykykoordinaattori Olli Kaidesoja JESSE PASANEN sen ylläpitäjiä. Omistautuminen on kuitenkin asia, joka on ollut aina keskeinen osa Diacorin yrityskulttuuria. Yrityskulttuurin monistaminen on mahdotonta ja nykyinen kulttuurimme luo meille kilpailuetua joka päivä. Omistautuminen on monitahoinen käsite, mutta meille se tarkoittaa ennen kaikkea omistautumista asiakkaillemme. Diacorissa kaikki tietävät, että ilman tyytyväisiä asiakkaita olemassaolomme ei ole mahdollista. Diacor on aina panostanut laatuun ja huippuammattilaisten rekrytointiin. Ilman erinomaisia ammattilaisiamme strategiassamme onnistuminen ei olisi mahdollista. Työhyvinvoinnin palveluille 2014 oli läpimurtovuosi ja palvelukehityksessä tehtiin erinomaisia valintoja asiakasta kuunnellen. Työhyvinvointi on strateginen kilpailutekijä ja työterveys on jalostunut kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinnin johtamiseksi. Olemme yhä useammin asiakkaillemme kriittinen strateginen kumppani. Määrittelimme asiakkaidemme kanssa yhteistyön painopisteitä ja keinoja systemaattisen prosessin eli Terve Yritys työterveysoptimoinnin avulla. Liitymme näin aiempaa vahvemmin ja konkreettisemmin asiakkaan strategian toteuttamiseen ja vahvistamme vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Asiakkaat, joiden kanssa toteutimme työterveysyhteistyön optimointia, ovat kokeneet prosessin merkittäväksi uudistukseksi ja jämäköittämiseksi, liiketoimintaliitoksen lisäksi. Asiakasyritystemme johto on ollut aktiivisesti prosessin omistajana. Työhyvinvointipalveluissa aloitettiin myös työkykykoordinaattorin palvelu, joka tehostaa entisestään mahdollisuuksiamme tukea työkykyriskien hallintaa. Palvelussa vahvistetaan asiakasyrityksen johdon, henkilöstöosaston, esimiesten, työterveyden ja eläkevakuuttajan välistä yhteistyötä ja yhteisten prosessien selkiyttämistä kaikkein suurimman työkyvyttömyysuhan alla olevien tukemiseksi. Myös Terve Yritys Pulssikysely oli 2014 kehitetyistä vuonna 2014 Diacorin henkilöstön kehittämistyön keskeisenä teemana olivat esimerkillisyys eli oman henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja työhyvinvoinnin johtaminen, erinomainen asiakaspalvelu sekä organisaation ja toimenkuvien kehittäminen vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin. Edellisten lisäksi työterveysliiketoiminnan henkilöstön valmiuksia kehitettiin Diacorin tarpeisiin räätälöidyllä ratkaisumyyntivalmennuksella. Työilmapiiriä kartoitettiin keväällä 2014 työterveyslaitoksen kehittämällä Parempi Työyhteisö (Party) -tutkimuksella. Diacorin tulos kokonaisuudessaan ylitti valtakunnalliset viitearvot. Suurimmat erot olivat diacorilaisten kokemassa työyhteisön kehittämismahdollisuuksissa ja työyhteisön toimivuudessa. Diacor on HENKILÖSTÖ uusista palveluistamme sellainen, jota asiakkaamme ovat odottaneet; ketterä keino tutkia modernilla sähköisellä työkalulla asiakasyritystemme ilmapiirin, johtamisen ja hyvinvoinnin trendiä. Diacorin digitaaliset palvelut laajenivat työterveyden asiakkaille, kun sähköinen eterveystarkastus otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Tavoitteenamme on tarjota työterveysasiakkaille entistä monipuolisempia kanavia käyttää työterveyspalveluja ja kartoittaa omaa terveydentilaa. Terveystarkastus seuloo työkykyriskit kustannustehokkaasti ja on asiakkaidemme käytettävissä 24/7 elääkäriasemallamme. Terveystutkimuksen perusteella työntekijä saa henkilökohtaiset jatkotoimenpidesuositukset terveydentilastaan. eterveystarkastus on osa työterveyspalveluiden ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista terveyttä ja työhyvinvointia. Seulonnan perusteella kohdennettu henkilökohtainen terveystarkastus säästää työntekijän työaikaa ja on vaihtoehtoinen työterveyden palvelumuoto. Palvelun avulla kohonneessa työkykyriskissä olevat työntekijät ohjataan työterveystiimin seurantaan. Lokakuussa Diacorissa vieraili professori Michael Leiter, joka piti työterveyspsykologeille koulutustyöpajan hyvän työkäytöksen (civility) merkityksestä työhyvinvoinnille. Professori Leiter toimii Acadia-yliopistossa Kanadassa ja johtaa siellä Center of Organisational Research and Development -yksikköä. Hän on tunnettu työuupumuksen ehkäisyn ja työhyvinvoinnin asiantuntija. Työterveyspsykologit ovat tehneet jo pitempään yhteistyötä hänen kanssaan ja kehittäneet hänen tutkimustensa ja konseptiensa pohjalta työyhteisön kehittämiseen liittyviä palvelutuotteita, kuten vuorovaikutusverstaan. Työterveyspsykologit kehittivät vuoden aikana muitakin uusia tuotteita. Kiinnostusta herätti ainakin menetelmä, jonka avulla voidaan paremmin selvittää työpaikalla ilmenneet kiusaamisväitteet. tutkitusti yksi Suomen parhaita työpaikkoja. Alkuvuodesta Mediuutiset julkaisi suomalaislääkärien työnantajamielikuvatutkimuksen, jonka tulosten mukaan Diacor on työskentelyolosuhteiltaan paras työpaikka Suomessa. Myös Diacorin omassa ammatinharjoittajatutkimuksessa tulokset olivat hyviä. Erityisen positiivista oli kehittämistarkoituksessa annettujen avovastausten määrä. Diacorin asiakaspalvelu kehittyi vuoteen 2013 verrattuna sekä yksityisasiakkaiden, työterveyden henkilöasiakkaiden kuin työterveysasiakkaiden päättäjien näkökulmasta. Erinomainen asiakaspalvelu on ensimmäinen arvomme, mutta myös vahva sisäisen motivaation lähde ja johtamisen väline

9 kehittämme jatkuvasti asiakkaillemme terveyttä edistäviä tuotteita ja näitä käytetään myös oman henkilökunnan työhyvinvoinnin parantamiseksi. On luontevaa, että asiakkaille kehitettyjä työvälineitä otetaan käyttöön myös omassa yrityksessä. Vuonna 2014 tästä oli hyvänä esimerkkinä Terve Yritys hankkeen pilotointi omalle henkilöstölle. Terve Yritys -pulssikysely on konkreettinen esimiestyön ja johtamisen apuväline, jossa liiketoiminnan ja talouden johtamisen mittareita yhdistetään henkilöstömittareihin ja henkilöstön omaan koettuun työkykyyn. Tavoitteena on seurata henkilöstön työhyvinvointia ja sen korrelaatiota Diacorissa tehtyihin päätöksiin, liiketoiminnan menestykseen ja puuttua oikeilla työvälineillä mahdollisiin haasteellisiin tilanteisiin. Pyrkimyksenä on luonnollisesti myös vahvistaa hyvää diacorissa on käytössä pikapalkintojärjestelmä. Sen kautta työntekijöillä on mahdollisuus kiittää työkaveriaan hyvistä suorituksista. Vuonna 2014 Business Controller Satu Enäjärvi sai jatkuvasti erinomaista palautetta työstään. Satu aloitti Diacorissa Business Controllerina vuoden 2013 kesäkuussa. Hän on työskennellyt monipuolisissa tehtävissä taloustiimissä ja vuoden 2015 alusta myös yritysasiakasliiketoiminnan johtoryhmässä. -On mielenkiintoista osallistua Erinomaisen asiakaspalvelun perinne ohjaa myös tukitoiminnoissa Diacorin kehittämiseen. Minua motivoi erityisesti työskentely eri puolilla organisaatiota toimivien ihmisten kanssa. Pyrin löytämään ratkaisuja, jotka auttavat muita eteenpäin omassa työssään ja vievät samalla koko yritystä eteenpäin. Joka päivä oppii lisää. Monessa asiassa on rikkaus, että erilaiset ihmiset ovat mukana pohtimassa ja kehittämässä toimintaamme. Yhteistyössä on voimaa. -Minulla on ilo olla tiimissä, jossa on erinomaiset puitteet työskennellä. Hyvästä tiimistä saa voimaa toimia haastavissakin tilanteissa. Positiivinen tiimihenki ja vuorovaikutus ovat erittäin tärkeä osa työyhteisöä. Uskon, että kehitystä. Kysely toteutetaan perinteistä työilmapiirikyselyä tiiviimmällä jaksotuksella. Pulssikysely otettiin innokkaasti vastaan ja sen avulla on saavutettu erinomaisia tuloksia jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Yhteistyöfoorumi jatkoi aktiivista toimintaansa hyvällä ja avoimella yhteistyöllä. Se toimii virallisena yhteistyöelimenä yhteistoimintalain mukaisten asioiden käsittelyssä. Yhtä tärkeää on yhteistyöfoorumin epävirallisempi luonne, jossa yrityksen johto keskustelee suunnitelmista ja lähitulevaisuuden näkymistä ja toimintamallivaihtoehdoista henkilöstön mielipiteitä kuunnellen. Foorumi kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja foorumin voi tämän lisäksi kutsua koolle sekä työnantajan että henkilöstön edustajat. jokainen voi omalla toiminnallaan rakentaa tätä yhteishenkeä joka päivä. Hyvä yhteishenki näkyy myös ulospäin asiakkaillemme. Jatkossa toivon, että lisäämme yhteistä tekemistä Diacorin sisällä entisestään. -Meillä on paljon meneillään ja kehityksen alla, joten työ on ajoittain hyvinkin hektistä. Kotona kiirettä tasapainottavat kaksi kultaistanoutajaa, jotka pitävät liikkeellä ja tuovat arjen pieniä iloja. Olipa millainen päivä tahansa, niiltä saa aina iloisen tervehdyksen. Tästä voi oppia paljon hyvä fiilis syntyy hetkessä ja tarttuu helposti! Hyvästä tiimistä saa voimaa toimia haastavissakin tilanteissa. -Satu Enäjärvi JESSE PASANEN diacorin yhteistyöfoorumi on henkilöstön ja työnantajan yhteinen toimielin, jonka tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa yhteisymmärryksessä. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat työntekijöiden työtä, työoloja ja asemaa yrityksessä. Erilaiset innovaatiot ja ideat käsitellään ja viedään yhdessä eteenpäin. Foorumissa keskustellaan avoimesti myös suunnitteilla olevista muutoksista. Henkilöstön pitää tulla kuulluksi ja se on mielestäni hyvin toteutunut yhteisissä tapaamisissamme. Tämä edellyttää Diacorilta luotettavaa, uudistavaa ja kehittävää organisaatiokulttuuria. Tähän onkin erityisesti panostettu viime aikoina. Työntekijän on hyvä oppia näkemään isompia kokonaisuuksia: se mitä minä Luottamusmies Eila Koskela-Peters: diacorissa on pitkä perinne hyvästä johtamisesta, jossa keskeisenä tekijänä ovat arvomaailma, johon kaikki voivat sitoutua. Hyvän tekemisen mahdollistaminen sitouttaa ja antaa syvemmän merkityksen työlle sekä työntekijöiden että ammatinharjoittajien mielestä. Merkittävä asia on myös Diacor olen minä -ajattelu, joka korostaa yrittäjähenkisyyttä ja jokaisen vastuuta osana työyhteisöä. Henkilöstön hyvinvointiin liittyvät asiat olivat johdon, esimiesten kuin työyhteisöjenkin agendalla koko toimintavuoden ajan. Työhyvinvoinnin johtamisen taitoja vahvistettiin; esimiehiä valmennettiin johtamaan työhyvinvointia ja omien tiimiensä työtä osana Terve Yritys -projektia. Yhteistyötä työterveyden kanssa tiivistettiin entisestään ja yrityksen henkilöstöpolitiikka päivitettiin. Diacorin työkyvyttömyyden maksuluokka oli tasolla 3, kun koko Suomen keskiarvo on 4. Maksuluokkamme on noussut alhaisimmasta luokasta tasolle 3, mutta olemme ottaneet yhteiseksi tavoitteeksemme sen palauttamisen alhaisimmalle tasolle. Yhteishengen vaalinnassa yrityksen yhteinen pikkujoulu ja siellä tapahtuva pitkäaikaisten diacorilaisten palkitseminen on joka vuosi tärkeä tapahtuma. Pikkujoulut järjestettiin marras- DIACOR Se mitä minä teen, vaikuttaa työkaveriin, työyhteisöön ja koko yrityksen tulokseen ja menestymiseen. -Luottamusmies Eila Koskela-Peters teen, vaikuttaa työkaveriin, työyhteisöön ja koko yrityksen tulokseen ja menestymiseen. Luottamusmiehenä minulla on mahdollisuus sopia työehtosopimuksiin liittyvistä asioista paikallisesti eli työpaikkatasolla. Tarpeet paikalliselle sopimiselle vaihtelevat eri työpaikoilla. Neuvottelemalla henkilöstöjohtajan kanssa olemme voineet paikallisesti sopia mm. työajan, työvuoron ja työaikajakson pituudesta. Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti ja siitä on käytävä ilmi sen voimassaoloaika. Sen avulla on hyvä mahdollisuus kehittää työtä ja työoloja, niin että työntekijät ja työnantaja pysyvät mukana yksityistä terveyspalvelualaa koskevissa muutoksissa. Diacorissa paikallinen sopiminen on sujunut hyvässä hengessä työnantajan edustajan kanssa. ESIMIESTYÖN TUKEA KEHITETTIIN kuussa ja niihin osallistui noin 450 diacorilaista. Diacorilaisten omatoimista liikuntaa tuettiin työnantajan tuella ja lisäksi avasimme loppuvuonna internetissä liikuntayhteisön omalla ajalla tapahtuvan liikunnan tukemiseen. Hyvän tekemisen mahdollistaminen on palkintona myös liikunnan aktivoimisessa yhteisen tavoitteen saavutettuamme palkintona on lahjoitus hyväntekeväisyyteen. Aiempien vuosien tapaan diacorilaiset osallistuivat työnantajan tukemana eri liikuntatapahtumiin. Reippailimme mm. Naisten kympillä ja Kaivopuistossa järjestetyssä Runfest -tapahtumassa. Jälkimmäisessä peräti 14 Diacorin joukkuetta liikkui syksyisenä iltana. Tarjosimme vuoden aikana useita työharjoittelupaikkoja sekä opiskeluun liittyviä projekteja eri ammattiryhmien opiskelijoille. Olemme saaneet heiltä hyvää palautetta ja kehittämisen aihioita. Olemme panostaneet pitkään uusien esimiesten kehittämiseen ja vuoden 2014 aikana toteutettiin jo kuudes johtamisen erikoisammattitutkinto eli JET-ryhmä. Tutkinto on rakennettu erityisesti diacorilaiselle esimiehelle ja tukee Pomo Diacorens -kuvauksen mukaista kehittymistä. JET-työt kerätään yhteen intranet-sivuillemme kaikkien diacorilaisten hyödynnettäviksi. Lisäksi töistä pyritään pitä

10 TYÖNTEKIJÄT 10 vuotta Niina Aho Jaana Ala-Honkola Jutta Antinoja Piia Heikola Saija Kokkoniemi Mari Kujala Marjut Siddiqui Nina-Maria Turpeinen Elise Vartiainen 20 vuotta Hannaleena Lampinen Eva Martas Sari Multanen Pitkästä sitoutumisesta palkittuja työntekijöitä ja ammatinharjoittajia 30 vuotta Anna Anttila Esko Heikkinen Päivi Jäntti Seija Lindberg Kristina Reinikainen AMMATINHARJOITTAJAT 10 vuotta Peter Engman Erkki Kaila Tiina Karppinen-Tiitola Annukka Knuutinen Tarja Mälkönen Heikki Nyländen Leena Raudasoja Sami Riekki 20 vuotta Henrik Mansikka Hannu Parikka Osmo Saarinen Jari Tissari Kaarina Valonen Antti Vitikainen 30 vuotta Rolf Hartman Tapani Jokela Reija Kaskeala Juha Korhonen Auni Loisamo Tapio Mäkinen Eija Saloranta Sari Sovijärvi Terttu Vitikainen 40 vuotta Aarne Kivioja mään raportointeja erilaisissa ryhmissä, jotka voivat hyödyntää työstettyä lopputyötä. JET-koulutus on koulutuksen käyneiden esimiesten mukaan merkittävä henkilökohtaisen esimiestyön kehittymisen matka. Johtamisen kehittämiseen tähtääviä Pomo Diacorens -päiviä jatkettiin vuonna 2014 aiempaan tapaan. Pomo Diacorens päivissä pääteemana on suunnan näyttäminen, innostaminen ja sitouttaminen. Esimiehet toimivat keskeisinä muutosagentteina yksiköissään ja johdolta odotetaan ajankohtaisten asioiden lisäksi suuntaa tulevaisuuden toiminnan kehittämiseksi. Vuoden 2014 pääteemana oli muutos ja muutoksessa johtaminen ja esimiehen ja työyhteisön hyvinvointi sekä kanta-asiakasohjelman lanseeraus ja esimiesten osallistaminen sen jalkauttamiseen. Pomo Diacorens -päivissä kaikki pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan asioiden kehittämiseen. Johto valmistelee esityksensä ja esimiehet ilmaisevat näkemyksensä keskusteluissa ja myös äänestämällä niin johdon strategiakatsauksiin kuin kehittämisen alla oleviin asioihinkin. Vuoden aikana työterveysliiketoiminnassa tehtiin toimintamallimuutos, kun vastaavien työterveyshoitajien tehtävä lakkautettiin ja tilalle luotiin työterveyden palvelupäällikön tulosvastuullinen tehtävä. Muutos toteutettiin hyvässä yhteistoiminnassa henkilöstön ja yrityksen johdon välillä. Palkitsemisen kokonaisuuden kehittäminen aloitettiin syksyllä ja projekti viedään läpi vuoden 2015 aikana. Pyrimme kokonaisvaltaiseen, läpinäkyvään ja kannustavaan palkitsemisen kokonaisuuteen, joka tukee yrityksen menestymistä ja on vertailukelpoinen myös ulkoisen ympäristön kanssa. Haluamme säilyttää aiempia hyviksi koettuja elementtejä, joista mainittakoon kertapalkkiot. Kertapalkkiot olivat aktiivisesti vuoden aikana käytössä ja onnistuneista teoista palkittiin eri ammattiryhmien edustajia. Diacor on mukana koululaisten ja lukiolaisten Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmassa. Kesällä 2014 tarjosimme 14 kesäharjoittelupaikkaa, minkä lisäksi apunamme oli muutamia ammattiopintojaan suorittavia kesätyöntekijöitä. Osalle jälkimmäisistä olemme onnistuneet jättämään Diacor-kipinän, sillä olemme saaneet heitä apuun vuoden varrellakin. Syyskuussa päättyneeseen valtakunnalliseen Kilometrikisaan osallistui Diacorin ja Diakonissalaitoksen yhteinen 59 hengen joukkue nimeltä Auroran Ketju ja Poljin. Joukkue sijoittui kilpailun suursarjassa sijalle 172 ja polki yhteensä ,2 kilometriä. Tuttuun tapaan myös Diacorin golf-mestaruudesta kisattiin. Vuoden 2014 mestari on Flamingon työterveyslääkäri Esko Ruotsalainen. KUVAT: ESKO HEIKKINEN ROOSA SALMINEN Koulutusta vuonna 2014 Työterveyshuollon erikoistu- Asiakaspalvelun Näyttömestaritutkinnon Lean Six Sigma Green belt Runfest oli hauska miskoulutuksensa saivat pää- ammattilainen -koulutuksen suoritti koulutuksen suorittivat tökseen työterveyshoitajat suorittivat Riia Raadla Mikko Koivu elokuinen keskiviikkoilta Kaivopuis- seen kovin tyytyväisiä. Tyytyväisiltä päätteeksi, lääkinnän ollessa jo koti- Sofia Broberg-Vuorio Margit Hietanen Tarja Tenhonen tossa oli välillä sateinen ja välillä aurin- tosin näyttivät kaikki muutkin diacorilai- matkalla, maaliin saapui kuitenkin itse Hilkka Immonen Pia Jokela Terveystieteiden maisteriksi koinen, mutta tunnelma Diacorin ensi- set, uudet juoksupaidat päällään. Viesti kaikki viisi osuutta juossut rauhallinen Mira Kanerva Maija Kakkori valmistuivat aputeltalla oli koko ajan korkealla. kulki erinomaisen hyvässä hengessä ja taivaltaja. Lääkintähuolto palasi tapah- Minna Kähkönen Nina Niininen Marja Hult Mukana oli 14 Diacor-joukkuetta eli kannustusta jaksettiin antaa. tumapaikalle ja antoi ensiavun herran Elsi Lahdenperä Terhi Salokannel Carita Kolster noin 50 juoksijaa. Kunkin osuus oli 4,2 Diacor vastasi myös tapahtuman pahoille rakkojaloille. Onneksi kysees- Riikka Levonmaa Nina-Maria Turpeinen km. Johtoryhmän Tatu Tulokas vastasi lääkintähuollosta ja ensiaputeltta oli sä oli Diacorin työterveysasiakas, joka Tuula Lindström Irina Veziko Terveystieteiden kolmesta osuudesta. Kuva kertoo, että tukikohtana kiva. Palvelujen kysyn- autokyydin lisäksi sai vielä ohjeet men- Marjo Piilo Linda Väänänen kandidaatiksi valmistui joukkueen muut jäsenet Minna Elomaa tä tosin oli aika vähäistä, tapahtuma- nä lääkäriasemalle heti torstaina. Virpi Salmi Saija Rauhamaa ja Esko Heikkinen olivat Tatun panok- han ei ollut urheilukilpailu. Aivan illan Päivi Shaw 18 19

11 YRITYSVASTUURAPORTTI Maailmalta uusia näkökulmia yritysvastuuseen diacorissa on tehty määrätietoista yritysvastuutyötä jo viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Diakonissalaitoksen yhteiskunnallinen konserni ja sen arvopohja antavat tälle työlle eettisesti kestävän pohjan. Julkaisimme ensimmäisen GRI-mallia (Global Reporting Initiative) noudattelevan yritysvastuuraporttimme vuodesta Diacorin yritysvastuuraportti vuodelta 2013 oli edelleen ainoa koko toimialalla. Raporttimme suunnataan nykyiselle ja tulevalle henkilöstölle, ammatinharjoittajakunnalle sekä asiakkaille ja muille yhteiskunnan toimijoille, kuten viranomaisille ja medialle. Hyvää hallintotapaa toteutetaan hallituksen hyväksymän kirjallisen johtamisjärjestelmän mukaisesti. Diacorin päätöksentekojärjestelmä kuvataan johtamisjärjestelmässä, joka on jokaisen diacorilaisen luettavissa yrityksen sisäisessä tietoverkossa. Diacorilla on yhteiskunnallisen yrityksen tunnus. Olemme osa pääomistajamme Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön yhteiskunnallista konsernia, jonka toiminnassa yhteiskuntavastuu toteutuu konkreettisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi eri tavalla syrjäytyneiden ihmisten huume- ja mielenterveyspalveluja, asunnottomuudesta kärsivien auttamista ja lastensuojelua. Siemenraha eli omavastuuosuus tällaisen työn hankkeille muodostuu osin Diacorin maksamista osingoista. Yhteiskunnallisen konsernin ehjä kokonaisuus on merkittävä motivaatiotekijä diacorilaisille, sillä se antaa työllemme ainutlaatuisen merkityksen. cambridgen yliopiston kestävän liiketoiminnan koulutusohjelman puitteissa etsittiin uusia ideoita Diacorin yritysvastuutoiminnan kehittämiseksi. Suomessa Diacor on ollut terveydenhoitoalan edelläkävijä yritysvastuuasioiden suhteen ja esimerkiksi raportoinut yritysvastuutoiminnastaan toimialansa ensimmäisenä vuodesta 2009 lähtien. Cambridgen yliopiston Postgraduate Certificate in Sustainable Business (PCSB) -ohjelman merkeissä ulkopuolinen konsultti Terhi Elomaa perehtyi Diacorin yritysvastuutoiminnan nykytilaan ja laati toimintasuunnitelman yritysvastuutoiminnan kehittämiseksi. oli ohjelman ensimmäinen osallistuja Suomesta. Muita osallistujia oli monen Euroopan maan lisäksi mm. Australiasta, Brasiliasta ja Sri Lankasta. Sekä kansainvälisyys että eri toimialojen laaja kirjo toivat asioiden tarkasteluun monipuolista näkökulmaa ja muistutti kestävän kehityksen ja yritysvastuuasioiden monimutkaisuudesta. -Päällimmäiseksi jäi kuitenkin inspiroitunut olo. Käytännönläheisen kurssin jokainen osallistuja teki konkreettisen suunnitelman jonkun yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Diacor on ollut aidosti kiinnostunut uusista ideoista ja yhteistyö on sujunut erinomaisesti, Terhi nisaatioon mm. uuden laajemman yritysvastuutiimin avulla. -Diacorin yritysvastuutoiminta on monipuolista, mutta jossain määrin pirstaloitunutta. Selkeämpi ohjelma edistäisi toiminnan kehittämistä ja uusien tavoitteiden asettamista. Suunnannäyttäjänä Diacor pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja vuoden 2014 lopussa ehdittiin jo perustamaan uusi laajempi yritysvastuuryhmä. Se oli yksi Elomaan tekemän toimintasuunnitelman ehdotuksista. -Yritysvastuun tulisi olla sidoksissa yrityksen strategiaan eikä jotakin erillistä tai irrallista, joten johdon osallis- PCSB on keski- ja johtotason hen- Elomaa kertoo. tumisella on iso merkitys. On hienoa, kilöille suunnattu noin vuoden pituinen Diacorille tehdyn suunnitelman pää- että uusi toimitusjohtaja Laura Raitio Diacorin arvot Diacorin missio maisteritason kurssi, jonka osallistujat tulevat eri puolilta maailmaa. Elomaa tavoite koskee yritysvastuuohjelman kehittämistä ja sen integroimista orga- on edeltäjänsä tavoin mukana yritysvastuuryhmässä, Elomaa sanoo. Erinomainen asiakaspalvelu Uudistuminen Esimerkillisyys Edistämme ihmisen terveyttä ja teemme hyvän tekemisen mahdolliseksi AZEIRA / WIKIMEDIA UUSI STRATEGIA MUOTOUTUU diacorin strategian mukaisesti olemme pyrkineet vahvistamaan ainutlaatuista diacorilaista työilmapiiriä ja yrityskulttuuria, panostamaan nykyisiin ja tuleviin työterveysasiakkaisiimme, kehittämään vahvuuksiimme perustuvia palveluja yksityisasiakkaille, näyttämään suuntaa erinomaisella asiakaspalvelulla, vaalimaan vastuullisen ja eettisesti kestävän liiketoiminnan edelläkävijyyttä ja rakentamaan Suomeen edistyksellisiä ja kustannustehokkaita terveyspalveluratkaisuja tulevaisuutta varten. Voimme hyvillä mielin todeta, että olemme nimenomaan vastuullisen liiketoiminnan osalta näyttäneet suuntaa koko alalle. Maaliskuussa Diacor valittiin Suomen luotettavimmaksi yritykseksi. Asiakasmarkkinointiliiton ja Avauksen julkaisemaan tutkimukseen vastasi yli kuluttajaa. Vastaaminen perustui vastaajan omakohtaiseen kokemukseen yrityksestä. Diacor oli esimerkkiyrityksenä mukana myös FiBS:n eli Suomen johtavan yritysvastuuverkoston julkaisemassa Yritysvastuun vuosikirjassa, mm. Fazerin, Kemiran, Fortumin, Futuricen, DNA:n ja Fiskarsin kanssa. Kirjassa puhutaan Suomen tämän hetken parhaista vastuullisista ratkaisuista ja siitä ilmestyi myös englanninkielinen versio. Lähdimme loppuvuodesta 2014 strategian uudistamistyöhön. Muuttuva markkina mm. digitalisoitumisen megatrendin sekä uusien toimintamallien ja ansaintalogiikoiden myötä toimii strategiatyössä hyvänä kirittäjänä

12 ARTO WIIKARI / OTAVAMEDIA tekniikan lisensiaatti Laura Raitio, 52, aloitti Diacorin toimitusjohtajana elokuussa, lyhyeksi jääneen sapattivapaan jälkeen. Kun siirtyy erikoispaperin ja kuitukankaan valmistuksesta terveyspalvelualalle, muutos on melkoinen. Raitio sanoo kuitenkin, että se tuntuu hyvältä. Jatketaan hyvän tekemistä -Diacorissa on perinne, että uudet diacor on raportoinut maksamansa yhteisöverot jo vuodesta 1997 lähtien, jolloin julkistimme vuosikertomuksen ensimmäisen kerran. Maksamme vastuullisesti meille kuuluvat yhteisöverot, jotka katsomme ne osingoiksi yhteiskunnalle. Yrityksen liikevoitostaan maksama yhteisövero mittaa myös sen vastuullisuutta. Vuoden 2014 vahvistetusta tuloksestaan Diacor maksoi yhteisöveroa yli euroa. Kuluneen kuuden vuoden aikana ajanjaksolta, jolloin Diacor on raportoinut yritysvastuustaan yhteenlasketut yhteisöverot ovat lähes yhdeksän miljoonaa euroa. Diacorilla kuten kaikilla muillakin Helsin- TALOUDELLINEN VASTUU ihmiset otetaan hyvin vastaan. Diacorilaiset ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja haluavat kehittää yhtiötä yhteisesti eteenpäin. Se on iso mahdollisuus. Toisesta vinkkelistä täytyy kyllä tunnustaa, että alan koko ajan käynnissä oleva markkinamurros on voimakkaampi, kuin osasin etukäteen ajatella. Diacorissa Raitiota viehättää erityisesti yrityksen yhteiskunnallisen konsernin arvopohja. Diacorin missio terveyden edistäminen ja hyvän tekemisen mahdollistaminen antaa hänestä työlle suuren ja syvemmän merkityksen. -Se kertoo oikeasti, mitä tämä yritys tekee. Minulle Diakonissalaitoksen yhteiskunnallisen konsernin arvopohjalta kumpuava toimintaideologia on tärkeä asia. Se oli myös keskeinen elementti ratkaisussa, kun päätin ottaa Diacorin toimitusjohtajuuden vastaan. Diacor on ainoa toimija terveyspalvelualalla, joka raportoi yritysvastuustaan. Edellisellä työnantajallaan Raitio oli niin ikään tekemisissä yritysvastuuasioiden kanssa, ja siinä toimintakentässä varsinkin ympäristöasiat olivat korostetusti esillä. -Elementtien painotus on yrityksissä erilainen, mutta puhumme samasta asiasta. Vastuullinen toiminta on välttämätöntä kaikessa nykyaikaisessa liiketoiminnassa. Palvelualalla asiakkaamme tekevät yhä enemmän valintoja vastuullisen ajattelun pohjalta, ja terveyspalveluissa taloudellisen ja ennen kaikkea sosiaalisen vastuun elementit nousevat voimakkaasti esille. -Meille yritysvastuu on keskeinen ja aito osa toimintaamme. Raportointi ei ole itsetarkoitus, sillä me emme ole kilpajuoksussa standardien noudattamisessa, vaikka ne meitä hyvin kirittävätkin ja auttavat löytämään uusia näkövinkkeleitä yritysvastuuseen. Diacorilla on pitkä traditio tuloksien ja tekemisien raportoinnista. Uusi toimitusjohtaja haluaa jatkaa tätä työtä. -Raportoinnin on oltava aitoa ja rehellistä. Se tarkoittaa, että uskallamme kertoa myös mahdollisista epäonnistumisista ja heikommin sujuneista asioista. gin Diakonissalaitoksen konsernin yksiköillä on Suomalaisen Työn liiton myöntämä yhteiskunnallisen yrityksen tunnusmerkki. Diacorin tapauksessa se tarkoittaa sitä, että yrityksen tuottamaa liikevoittoa ohjataan pääomistajan yleishyödyllisen toiminnan rahoitukseen. Osa taloudellista vastuuta on hyvä kuluttajasuoja. Tämä tarkoittaa näkyvästi esillä olevaa potilasasiamiestoimintaa ja mahdollisiin potilasvahinkotapauksiin liittyvää materiaalia. Myös asiakaspalautteet pyritään hoitamaan nopeasti, tietosuoja-asiat huomioiden ja asianosaisten kannalta läpinäkyvästi. Toimivista hoitoketjuista hyötyvät kaikki diacorissa on panostettu onnistuneesti toimiviin sairaalan hoitoketjuihin. Keskeistä asiassa on tiedonkulku ja yhteistyö kirurgien, työterveyslääkäreiden, radiologien ja fysioterapeuttien kesken. Hyvä hoito toteutuu, kun kaikki toimivat keskitetysti ja oikea-aikaisesti. Kun mainittuja asiantuntijoita joudutaan hakemaan useammalta eri palveluntuottajalta, ajaudutaan väistämättä tiedonkulun hitauteen ja tätä kautta viivästyneeseen työhön paluuseen. Vakuutusyhtiökumppanimme ovat mukana tässä yhteistyössä. Yksityissairaaloiden leikkaukset ovat pääsääntöisesti lakisääteisillä ja vapaaehtoisilla tapaturmavakuutuksilla tai vapaaehtoisilla sairauskuluvakuutuksilla korvattavia toimenpiteitä. Vakuutuslajit vaikuttavat usein leikkaushoidon ajoitukseen. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa ajankohta suunnitellaan yhdessä hoidon tarvetta arvioivan kirurgin ja potilaan kesken. Hoitoketjun tehokkuutta voidaan tarkastella selvittämällä sairauspäivien vuorokausia tai keskimääräistä työkyvyttömyysaikaa leikkauksen jälkeen. Diacorissa on selvitetty olkapää- ja polvileikkausten tilastoja työikäisten osalta ikähaarukassa vuotiaat. Aineistoa rajattiin koskemaan niitä leikkauksia, joissa oli tehty vain yksi päätoimenpide. Sivutoimenpiteillä voi olla vaikutusta toipumisajan pituuteen. Olkapään vaivoista tyypillisimpiä ovat olkanivelen kiertäjäkalvosinoireyhtymän tai kiertäjäkalvosimeen (rotator cuff) kuuluvan jänteen vamma. Yleisin korjaava leikkaus on kiertäjäkalvosimen ompelu tai uudelleenkiinnitys. Vuonna 2014 Diacorissa tehtyjen leikkausten jälkeen sairauspoissaolopäivät olivat keskimäärin 44 vuorokautta, mediaanina 46 vuorokautta. Toinen merkittävä olkapäävaivojen aiheuttaja on ahdas olkapää (impingement). Yleisin korjaava leikkaus on olkalisäkkeen avarrus tähystyksessä (acromionplastia). Diacorissa tehtyjen leikkausten jälkeen työikäisten potilaiden toipumisaika oli keskimäärin 15 ja mediaani 8 vuorokautta. Polvileikkausten osalta tarkasteltiin kahta päätoimenpidettä, eli polven nivelkierukan osan poistoa ja polven eturistisiteen korjausleikkausta. Ensimmäisen ryhmän osalta työikäisten potilaiden toipumisaika oli keskimäärin 11 vuorokautta ja mediaani 14 vuorokautta. Vaativan polven eturistisiteen korjausleikkauksen jälkeen sairauspoissaolopäivät olivat työikäisten potilaiden osalta keskimäärin 31 vuorokautta, mediaani 31 vuorokautta. Vammat ovat tyypillisiä esimerkiksi urheilijoilla, joiden hoitamisessa Diacorissa on pitkät perinteet. Tuloksien vertailu eri sairaaloiden välillä on Suomessa vielä valmisteluvaiheessa. Yhtenäisiä tiedonkeruun tapoja ja tilastointeja ei ole saatu alulle julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Talouselämä 31/2014 julkaisi vakuutusyhtiön sairaalan tietoja. Tiedoista ei käy tarkemmin ilmi mm. toimenpideryhmiä, potilaiden ikää, aineiston kokoa tai jaottelua yksityisten ja julkisten sairaaloiden kesken. Kyseiseen aineistoon peilaten voidaan olkapääleikkausten osalta todeta, että Diacorissa päästään tyypillisesti prosenttia lyhyempiin toipumisaikoihin kuin Talouselämän aineistossa esitetyssä parhaassa tuloksessa. Polvileikkausten osalta tulokset ovat Diacorin osalta prosenttia lyhyemmät. Työnantajan ja potilaan näkökulmasta puhumme päivää nopeammasta työkuntoon toipumisesta. Sairaalamme mediaanitulokset viittaavat siihen, että potilasta tuetaan oikea-aikaiseen työhön paluuseen, kuntoutukseen ja yksilölliseen työn mukauttamiseen yhteystyössä työnantajan kanssa. Työn luonne ja yksilön vamman vakavuus vaikuttavat merkittävästi sairauspoissaolojen hallintaan. On helppo todeta, että kansallisella tasolla emme saa riittävästi avointa tietoa ei-kiireellistä leikkaushoitoa odottavien potilaiden kokonaiskustannuksista. Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoidossa on käytetty DRG-tuotteistusta, kun on pyritty selvittämään taloudellisuutta ja tuottavuutta. DRG kattaa niistä kuitenkin vain osan, sillä kustannuksia tulee vielä perusterveydenhuollosta sekä työterveydestä. Sairaanhoitopiirien välillä on joka tapauksessa suuria eroja kuntalaskutuksessa käytettävien hintojen osalta. Tuotteistuksella ei ainakaan helposti pystytä vertaamaan yksityistä ja julkista tuotantoa. Kokonaiskustannuksia tarkasteltaessa pitäisi selvittää ainakin seuraavia tekijöitä: lyhyet tai pitkäjaksoiset sairauspoissaolot ennen leikkausta leikkauksen kustannukset sairaaloissa välittömästä leikkauksesta aiheutuneet sairauspoissaolot mahdolliset työterveyden tai terveyskeskuskäyntien kautta tulevat sairauspoissaolot leikkauksen jälkeen kuntoutus ja fysioterapia ennen ja jälkeen leikkausta mahdolliset leikkaushoidon komplikaatiot ja viivästyneen toipumisen kustannukset työnantajalle tulevat kustannukset sairauspoissaoloista ja niihin liittyvistä järjestelyistä taloudelliset menetykset kansalaisille sairastumisen johdosta verotulojen menetykset Markku Mård Sairaalan johtaja, TtM 22 23

13 diacor vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan monin eri tavoin. Työterveyden henkilöasiakasmäärä noin on merkittävä luku, sillä se tarkoittaa, että vaikutamme noin joka neljännen työssä käyvän pääkaupunkiseutulaisen hyvinvointiin. Työterveydessä hoidetaan käytännössä paljon myös perusterveydenhuoltoon kuuluvia asioita. Missiossaan Diacor haluaa edistää ihmisten terveyttä. Suurelle työterveystoimijalle yksi keskeisistä terveyden edistämistyötä kuvaavista mittareista on ennaltaehkäisevän työn (Kelan korvausluokka 1) osuus koko työterveystoiminnasta. Vuonna 2014 se oli noin 40 prosenttia kaikesta toiminnasta, sisältäen myös alihankintana ostetut palvelut. Luku on yhtä kuin hyvässä työterveyshuoltokäytännössä asetettu tavoite. Röntgensäteilyn turhaa käyttöä tulee välttää eikä turhia tutkimuksia saa ottaa. Vuonna 2014 vastaanottojen kokonaismäärä laski 2,4 prosenttia ja röntgentutkimusten määrä väheni samalla tarkastelujaksolla 3,7 prosenttia. Keväällä olimme mukana Ratkaisun paikassa, joka on maamme suurin vuosittainen yritysvastuutapahtuma. Wanhassa Sata- mikään yritys ei voi toimia ajattelematta työntekijöidensä työturvallisuutta ja työsuojelua. Se on vastuunkantoa omasta henkilöstöstä. Vuonna 2014 Diacor oli edelleen mukana Nolla tapaturmaa -foorumissa oppiakseen lisää toimintatapojen parantamisesta. Olemme ottaneet työsuojelun ja työturvallisuuden parantamisen voimakkaammin työn alle. Keskiössä on turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja työmatka- ja työtapaturmien vähentäminen. Henkilökuntaa muistutettiin valtakunnallisesta Tapaturmapäivästä perjantaina Työturvallisuus lähtee monista pienistä asioista: yksi esimerkki oli kampanja ovien lukitsemisesta toimipisteissä. SOSIAALINEN VASTUU Ammatinharjoittajailtaan osallistui noin 200 diacorilaista. massa järjestetty Ratkaisun paikka 2014 keräsi yhteen yli 700 eri alojen ammattilaista. Heidän pyrkimyksenään on luoda vastuullisempia ja sitä kautta yhä kilpailukykyisempiä yrityksiä. Osallistuimme tapahtumaan yhteistyössä Diakonissalaitoksen kanssa. Asiakkaiden ohella on huomattava, että suomalaisessa yhteiskunnassa Diacor on iso työllistäjä. Tarjoamme vakituisen työsuhteen yli 650 työntekijälle ja toimivan yhteistyökumppanuuden lähes 700 ammatinharjoittajalle. Työntekijöiden huolenpitoon kuuluu korkeatasoinen työterveyshuolto ja sitä täydentävä kattava sairauskuluvakuutus. Myös työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa pyrittiin aktivoimaan. Tähän on tarjolla helppo mahdollisuus Diakonissalaitoksen vapaaehtoisohjelmien kautta. Esimerkiksi Amigo-mentoroinnissa vapaaehtoinen aikuinen sitoutuu vuoden ajaksi mentoriksi vaikeassa elämäntilanteessa olevalle maahanmuuttajanuorelle (16 29-vuotiaat). Amigon työntekijät ovat koko vuoden mentoriparin tukena. Mentorit kokevat saaneensa osallistumisesta avarakatseisuutta, uusia näkökulmia ja kokemusta siitä, minkälaisessa maailmassa nuoret elävät ja minkälaisten asioiden kanssa he kamppailevat. Työturvallisuus ja työsuojelu ovat vastuullisuutta ANJA HALLBERG Kertomusvuonna kaikkien vastaanottojen takaoviin asennettiin koodilukot. Töihin tulevat ammatinharjoittajat hakevat sieltä avaimen, jonka avulla voivat liikkua lääkäriasemalla. Asiaankuulumattomia kulkijoita pyrkii niin Diacoriin kuin muihinkin yrityksiin enenevässä määrin. Ovien lukossa pitämisellä turvaamme niin tietosuojaa kuin henkilökunnan, ammatinharjoittajien, asiakkaiden ja Diacorin omaisuuttakin. Työntekijämme Sari Kemppinen valmistui joulukuussa Amiedusta turvallisuusasiantuntijoiden FEC-koulutusohjelmasta Amiedussa. Koulutusohjelma antaa valmiuksia organisaation turvallisuussuunnittelu- ja riskienhallintatyöhön. Työkalut pohjautuvat riskien kokonaisvaltaiseen arvioimiseen ja mittaamiseen. Koulutukseensa liittyen Sari työskenteli Diacorissa työsuojelutehtävissä puoli vuotta kehittäen mm. yksiköiden turvallisuuskansiota. Jatkossa tapaturmat, läheltäpiti-tilanteet, vaara- ja uhkatilanteet sekä pisto- ja viiltotapaturmat raportoidaan yhä huolellisemmin. Myös riskienarviointilomake uudistettiin. Työsuojelun ja -turvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan paljon viestintää ja koulutusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi intranetin työsuojeluosion kehittämistä, esimiesten ja turvallisuusvastaavien koulutusta ja alkusammutuskoulutusten järjestämistä. Pulssi-kysely kertoo: Diacor on terve yritys diacorissa toteutetaan asiakasyrityksille työhyvinvoinnin kehittämistä tukevia Terve Yritys -hankkeita. Koska haluamme elää kuten opetamme, tällainen hanke päätettiin toteuttaa myös sisäisesti kevään 2014 aikana. Hankkeessa rakennettiin Terve Yritys -mittaristo niistä kriittisistä menestystekijöistä, jotka tukevat työhyvinvointia. Mittaristoa hyödyntämällä esimiehiä tuetaan tulkitsemaan työhyvinvoinnin merkitystä liiketoiminnalliseen menestykseen. Valitsimme kuusi avainindeksiä esimiesten työn tueksi. Niistä yksi muodostuu henkilöstön Pulssikyselystä. Pulssikysely on lyhyt yhdeksän kysymystä sisältävä henkilöstökysely, jonka vastaamiseen kuluu aikaa vain yksi minuutti. Ajankäytöllisesti kysely mahdollistaa toistuvan seurannan ja näin Pulssiindeksi voidaan liittää liiketoimintamittareiden rinnalle useammin kuin laajempi henkilöstötutkimus, joka toteutetaan korkeintaan kerran vuodessa. Pulssikysely rohkaisee oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen Pulssikysely tuottaa vastaajalle lyhyen ympäristövastuun osalta olemme jo vuosia puhuneet toiminnan määrään suhteutetun paperin-, sähkön-, veden- ja kertakäyttötarvikkeiden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulliset näkökohdat ovat edelleen läsnä toiminnassamme: jätehuollossa noudatetaan alan suosituksia ja myös toimistotyöstä syntyvät jätteet lajitellaan ja kierrätetään. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokemille, jolta saamme yksityiskohtaiset raportit vuoden aikana syntyneistä kokonaisjätemääristä. Kehityksen kohteena ovat erityisesti olleet toimistopaperin, sähkön ja kertakäyttötarvikkeiden kulutuksen vähentäminen sekä julkiseen työmatkaliikenteeseen kannustaminen, esimerkiksi työsuhdematkalippujen kautta. JESSE PASANEN henkilökohtaisen palautteen oman työhyvinvointinsa tasosta verrattuna suomalaiseen keskitasoon. Se myös rohkaisee lyhyin harjoituksin pohtimaan ja kehittämään omaa ja työyhteisön hyvinvointia. Mikäli tulokset ovat suomalaista keskitasoa heikommat, palaute kehottaa vastaajaa jättämään yhteystietonsa työterveyshoitajalle. Tämä on yhteydessä tarjotakseen työterveyden palveluita hyvinvoinnin ja työterveyden tueksi. Pulssikyselyn yksikkökohtaisen tuloskoosteen läpikäynnin yhteydessä työyhteisössä nostetaan esille sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Esimiehet käsittelevät tuloksia yksikölleen sopivalla tavalla, tulosten sisällön YMPÄRISTÖVASTUU pohjalta. Vahvoja tuloksia käsitellään lyhyemmin, notkahdusten tai heikompien tulosten äärelle voidaan pysähtyä keskustelemaan pidemmäksi aikaa. Esimiehille on kehitetty työkalupakki, jota hyödyntämällä he voivat syventää keskustelua haluamastaan aihepiiristä työyhteisössä. Oman pulssikyselymme tulokset ovat paremmat kuin suomalaisyrityksissä keskimäärin. Yleinen kokemuksemme on, että useimmilla diacorilaisilla asiat ovat hyvin. Henkilöstöhallinto on keskustellut niiden päälliköiden kanssa, joiden yksiköiden tulokset ovat poikkeuksellisen vahvat, tai joissa on selvästi myönteisiä muutoksia havaittavissa. Näin pyritään oppimaan hyvistä käytännöistä ja edesauttamaan niiden leviämistä. Myös kriittisiä tuloksia saaneiden yksiköiden päälliköihin on oltu yhteydessä. Keskusteluissa on mietitty, kuinka tilannetta voidaan lähteä korjaamaan. Joskus yksiköt toivovat tässä työssä henkilöstöpalveluiden tukea, toisinaan pärjätään omin keinoin. Sabina Brunou Työhyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Paperinkulutuksen vähentämistä voidaan edelleen tehostaa mm. sähköisen asioinnin avulla. Tämä koskee niin yksittäisiä kuluttajia, työnantaja-asiakkaita, Kelaa kuin vakuutusyhtiöitäkin. Diacorin henkilöstön kaikki palkkalaskelmat toimitetaan sähköisesti NetPosti-palvelun kautta. Käytössämme on myös sähköinen lounasseteli. Sähkön kulutusta vähennämme sammuttamalla turhan valaistuksen ja käyttämättömät laitteet aina, kun se on mahdollista. Eri puolilla pääkaupunkiseutua sijaitsevat toimipisteemme mahdollistavat työmatkaliikenteen vähentämisen ja sen, että monilla työntekijöillä on mahdollisuus käydä työssä lähellä kotiaan. Työmatkaliikenteen vähentämistä tuemme myös etä- ja mobiilityöratkaisuin

14 OLENNAISET TEKIJÄT DIACORIN TOIMINNASSA diacorin toimiala eli suomalainen terveydenhuolto on vuoden 2015 alkupuolella erittäin mielenkiintoisessa ja haasteellisessa tilanteessa. Pitkästä valmistelusta huolimatta SOTEuudistuksen sisältö ja aikataulu ovat edelleen auki. On epäselvää, kuinka uudistus tulee vaikuttamaan yksityiseen palvelutuotantoon. Ratkaisuja odotetaan myös Kelan sv-korvausten ja työterveyden korvausjärjestelmän rakenteen suhteen. Suomen taloudellinen tila, yritysten tuloskehitys sekä yksityisen kansalaisen kulutusvoima ovat merkittävässä roolissa arvioidessamme yksityisten terveyspalveluiden kysyntää. Kilpailun odotetaan entisestään kiristyvän mm. uusien toimijoiden kautta. Vakuutusyhtiöiden rooli potilasohjauksessa voimistuu yhä. Diacor on alallaan ja toiminta-alueellaan huomattavan kokoinen toimija. Kilpailuetumme rakentuu palvelujen korkeaan laatuun, kotimaisuuteen sekä ainutlaatuisen yhteiskunnallisen konsernin luomaan arvopohjaan. Analysoimme olennaisiksi tekijöiksemme seuraavat. Vastuullinen työnantaja Haluamme olla houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, jolla on oikeudenmukainen henkilöstöpolitiikka. Henkilöstöllä on korkea työtyytyväisyys ja hyvinvoivan henkilöstön osaamiseen investoidaan jatkuvasti. Henkilöstön ja ammatinharjoittajien sitoutuminen ja tyytyväisyys ovat keskeisiä menestystekijöitämme. Diacor on merkittävä työllistäjä, joka tarjoaa vakituisen työsuhteen lähes 700 työntekijälle ja luotettavan yhteistyökumppanuuden yhtä monelle ammatinharjoittajalle. Valtaosa työsuhteista on toistaiseksi voimassa olevia. Luottamus ja turvallinen työsuhde ovat työssä viihtymisen kivijalkoja. Järjestäytyneenä työnantajana Diacor noudattaa tarkasti alan työehtosopimusta ja laatii jokaisen diacorilaisen kanssa kirjallisen sopimuksen. Täytämme työnantajavelvoitteemme myös työsuojelussa. Tasa-arvosuunnitelmamme ottaa huomioon, että Diacorissa työskentelee eri-ikäisiä ja koulutukseltaan erilaisia ihmisiä. Olemme yksi suomalaisen monimuotoisuussopimuksen ensimmäisistä allekirjoittajista. Diacor on savuton ja päihteetön työpaikka. Kumppanuuteen perustuva ammatinharjoittajayhteistyö Valtaosa Diacorin lääkäreistä, psykologeista, fysioterapeuteista ja muista terveydenhuollon asiantuntijoista toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina. Henkilöstön tavoin myös ammatinharjoittajien viihtyvyyttä seurataan ja kehitetään järjestelmällisesti. Ammatinharjoittaja on Diacorin keskeinen kumppani, jota ilman lääkäriasematoiminta olisi mahdotonta. Aktiivinen vuorovaikutus auttaa molempia osapuolia. Lääkäriasemille valitut vastaavat lääkärit ja eri toimintojen vastuulääkärit ovat keskeisessä roolissa tämän vuorovaikutuksen kehittymisessä. Teemme yhteistyötä myös Diadocin eli Diacorin lääkäriyhdistys ry:n kanssa. Korkea ammattitaito Asiakkaamme arvostavat terveyspalveluissa erityisesti korkeaa ammattitaitoa ja osaamista. Toisen arvomme mukainen jatkuva uudistuminen on välttämätöntä, jotta ammatinharjoittajat ja henkilökunta pysyvät ajan tasalla osaamisessaan. Edellytämme jokaiselta terveydenhuollossa työskentelevältä ammattilaiselta, että hän pitää ammattiosaamisensa kunnossa. Työterveydessä toimimme aktiivisesti suhteessa nykyisiin ja tuleviin asiakkaisiimme. Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen on keskeinen osa tuloksellista liiketoimintaa. Palvelun loppukäyttäjä on tavallisimmin henkilöasiakas. Hänelle tarjoamme yleisesti hyväksyttyjä koululääketieteen ja alan hyvien käytäntöjen mukaisia palveluita, jotka kestävät läpinäkyvän tarkastelun. Poikkeuksellisen tarkka tietosuojakäytäntö Toimialamme erikoisluonteesta johtuen ehdottoman tarkka lakien ja määräysten mukainen tietosuoja on oleellinen osa toimintaamme. Vaatimus sen noudattamisesta on henkilöstölle ja ammatinharjoittajille ehdoton. Tietosuojan toteutumisen seurantaa tehdään säännöllisin järjestelmien lokitarkistuksin. Rekrytoimme ainoastaan henkilöitä, joilla on kussakin työtehtävässä edellytettävä koulutus ja osaaminen. Teemme tarvittavat taustakartoitukset ja selvitämme ammattipätevyyden. Koulutus ja soveltuvuus varmistetaan rekrytointiprosessissa, johon objektiivisen arvioinnin takaamiseksi osallistuu aina vähintään kaksi henkilöä. Osassa rekrytointeja käytämme ulkopuolisen kumppanin tarjoamaa soveltuvuuden arviointia päätöksentekomme tueksi. Erinomainen asiakaspalvelu Liiketoiminnan keskiössä on aina asiakas. Tarjoamme asiakkaillemme pääkaupunkiseudun kattavimman lääkäriasemaverkoston, erinomaiset tutkimus- ja hoitomahdollisuudet sekä osaavat ja sitoutuneet asiantuntijat. Erinomainen asiakaspalvelu Diacorin ensimmäinen arvo jää asiakkaiden mieleen. Se tarkoittaa poikkeuksellisen hyvää tai odotukset ylittävää palvelua. Erinomainen asiakaspalvelu tuottaa asiakkaalle arvoa. Terveydenhuollossa erinomaiseen asiakaspalveluun kuuluu myös lääketieteellisesti korkeatasoinen hoito. Arvoista lähtevä rehtiys ja toiminnan läpinäkyvyys Hyvää tekevä Diacor toimii kolmannen arvonsa mukaisesti esimerkillisesti. Esimerkillisyys sisältää kultaisen säännön, jonka mukaan asiakkaita tulee palvella kuten haluaisimme itseämmekin palveltavan. Puhumme rehtiydestä, integriteetistä, jolla tarkoitamme kaikkinaista rehellisyyttä, suoraselkäisyyttä ja asioiden oikein tekemistä. Diacor maksaa sille kuuluvat verot, eläke- ja sosiaaliturvamaksunsa sekä palkkansa ja palkkionsa sovitusti. Raportoimme toiminnastamme viranomaisille ja muille vastaaville tahoille rehellisesti ja oikein ja kerromme myös meille mahdollisesti tapahtuvista virheistä ja erehdyksistä sekä niistä korjaavista toimenpiteistä, joihin olemme ryhtyneet estääksemme tällaiset tilanteet. Noudatamme lakeja ja viranomaisten määräyksiä ja toimimme yhteistyössä suomalaisen julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kanssa. Tärkeänä yksityiskohtana mainitsemme palvelujemme hinnoittelun mahdollisimman suuren läpinäkyvyyden. Toimintamme kestävä kasvu Arvioimme olennaisten tekijöidemme merkitystä sidosryhmillemme ja itsellemme kuvaamme vuoden 2014 yritysvastuuraportissa seuraavasti. Sininen väri merkitsee asiakkaita, punainen henkilöstöä ja vihreä omistajia. Suuri MERKITYS SIDOSRYHMILLE Pieni Pieni Ainutlaatuinen omistuspohja Kestävä kasvu MERKITYS DIACORILLE Diacorin vahva taloudellinen asema pohjaa Diakonissalaitoksen pitkäjänteiseen omistuspolitiikkaan. Vankka talous mahdollistaa investoinnit, joita tarvitaan takaamaan toiminta ja sen järjestelmällinen kehittäminen pitkälle tulevaisuuteen. Sekä pääomistaja Diakonissalaitos että vähemmistöomistaja LähiTapiola arvostavat toiminnan vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Diacor toimii ketjumaisesti, tehokkaasti ja kannattavasti. Kun toimintaympäristömme on voimakkaassa käymistilassa, Diacorilta edellytetään tarkkaa taloudenpitoa. Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnallisen konsernin kannalta on olennaista, että Diacor on menestyvä ja hyvinvoiva yritys, joka toimii tehokkaasti ja tuottavasti: kannattava liiketoiminta on myös keskeinen osa vastuullisuutta. Ainutlaatuinen omistuspohja Diacor elää osana Helsingin Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista konsernia. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö omistaa pääosan Diacor terveyspalvelut Oy:n osakekannasta. Vähemmistöomistaja on LähiTapiola, joka on keskinäinen vakuutusyhtiö eli asiakkaittensa omistama. Diacor tekee pääomistajansa kanssa toimivaa yhteistyötä, jossa erityisesti eettisyydelle asetetaan korkeat vaatimukset. Diacorin maksamat osingot ovat merkittävä voimavara Diakonissalaitoksen toiminnan rahoituksessa. Tuloksen siirtäminen osinkoina pääosin yleishyödylliselle säätiölle on ehjä rakenne, jossa Diacor omalta osaltaan mahdollistaa erityisen arvokkaan tehtävän suomalaisessa yhteiskunnassa. Ennen osingonmaksua Diacor on suorittanut liikevoitostaan yhteiskunnalle kuuluvan yhteisöveron. Tarkka tietosuoja Vastuullinen työnantaja Korkea ammattitaito Ammatinharjoittajayhteistyö Erinomainen asiakaspalvelu Arvopohjainen integriteetti Suuri 26 27

15 MUU SIDOSRYHMÄVAIKUTUS hoidamme omalta puoleltamme hyvin vuorovaikutuksen julkisen sanan kanssa, sillä terveydenhuollon kysymykset kiinnostavat kaikkia. Raportoimme tuloksistamme ja asiakastyytyväisyydestämme avoimesti ja kannustamme asiantuntijoitamme julkisiin esiintymisiin. Toimimme työnantajajärjestössämme Terveyspalvelualan liitossa (TPL) sekä Lääkäripalveluyritysten liitossa (LPY). Laura Raitio valittiin vuoden 2014 lopussa TPL:n hallitukseen ja Esko Heikkinen oli TPL:n elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen. Sari Anthoni toimi LPY:n edustajana Lääkäriliiton laatuneuvostossa. Suhtaudumme myönteisesti meille tarjottuihin luottamus- ja asiantuntijatehtäviin muissakin alan järjestöissä ja yhteistoimintaelimissä, sillä haluamme kantaa vastuumme ja tarjota osaamistamme koko toimialan hyväksi. Pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikkoja ja kumppanuutta alan oppilaitoksien ja työelämän välille. Kesällä 2014 työllistimme koululaisia ja opiskelijoita tarjoten harjoittelupaikkoja lähinnä oman henkilöstömme jälkikasvulle. Suomalainen terveydenhuolto perustuu edelleen vahvaan julkiseen sektoriin, jonka täydentämisessä yksityissektorilla on roolinsa. VUODEN 2014 YRITYSVASTUU- TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN tässä raportissa arvioimme onnistumistamme vuodelle 2014 asettamissamme tavoitteissa. Raportti on tunnuslukujen suhteen osin puutteellinen ja GRI4-mallin suosituksia on noudatettu soveltuvin osin. Raportin liitteenä on taulukko asioista, jotka tämä raportti ottaa huomioon. Varmennuksessa ei ole käytetty ulkopuolista arvioijaa muilta osin kuin tilintarkastustoimintoon liittyen taloudellisten tunnuslukujen osalta. Taloudellisen vastuun osalta tavoitteemme oli liikevoitto- ja kannattavuustaso, joka olisi mahdollistanut noin neljän miljoonan euron maksettujen osinkojen tason. Pääomistajallamme Helsingin Diakonissalaitoksella se toimii siemenrahana, joka mahdollistaa mm. erilaisten diakoniaprojektien kehittämisen ja niihin muualta saatavan rahoituksen. Vuoden 2014 tilinpäätös kertoo, että liikevoitto jäin noin kahteen miljoonaan euroon, eli jäimme tavoitteesta. Toisena taloudellisena tavoitteena oli kannattavuuden parantamiseen kaikilta diacorilaisilta Moottori-työkalussa kerätyillä ideoilla. Tavoitteemme oli yksi toteutettu idea per diacorilainen työntekijä, mikä tarkoitti noin 700 käytäntöön vietyä muutosta tai kokonaan uutta toimintatapaa. Tästä tavoitteesta jäimme selvästi, sillä toteutettujen ideoiden määrä oli 105 kpl. Kertomusvuoden aikana jouduimme toteamaan, että Moottori-työkalun käyttö ei parhaalla mahdollisella tavalla tukenut ideoiden keräystä. Toteutetut ideat olivat kuitenkin toimivia. Sosiaalisessa vastuussa tavoitteemme oli toimintamme vaikuttavuutta kuvaavien asemakohtaisten mittareiden vakiinnuttaminen sekä yksityis- että yritysasiakasliiketoiminnassa. Keskityimme näiden lisäksi erityisesti asiakastyytyväisyyttä ja kokemusta kuvaavien mittaustulosten parantamiseen, mikä käytännössä tarkoitti palvelumme laadun parantamista erilaisin toimenpitein. Edelleen tähtäsimme siihen, että ennaltaehkäisevän työn osuus työterveydessä on Hyvän työterveyshuoltokäytännön edellyttämällä tasolla. Saimme kuntoon NPS-mittariston keskeisille toiminnoillemme ja yritysasiakastyytyväisyysmittauksemme säännölliseksi, kattavaksi ja siten luotettavammaksi. Ennaltaehkäisevän työn (KL 1) työterveydessä on varsin tarkasti nostettu suositusten mukaiselle tasolle, eli noin 40 prosenttiin. Sosiaalisen vastuun tavoitteiden osalta voimme todeta, että asetetut tavoitteet saavutettiin. Ympäristövastuussa tavoitteemme oli edellisten vuosien tapaan toiminnan määrään suhteutetun paperin-, sähkön-, veden- ja kertakäyttötarvikkeiden kulutuksen vähentäminen. Mittareina käytämme käyntimääriä ja hankintatietoja siltä osin kun ne ovat saatavilla. Käyntimäärään suhteutettu paperinkulutus on vähentynyt vuoden 2014 aikana huomattavasti. Uusien ohjeistusten ja työntekijöiden sitouttamisen kautta kulutusta on voitu vuoden aikana vähentää jopa kymmenen prosenttia. Myönteistä kehitystä voidaan edelleen vauhdittaa panostamalla sähköiseen asiointiin esimerkiksi vakuutusyhtiöiden ja Kelan kanssa. Diacorin toiminnasta suurin osa tapahtuu vuokrakiinteistöissä, joista suurimmasta osasta emme saa tarkkoja seurantatietoja veden- ja sähkönkulutuksesta. Kulutuksen arviointimenetelmiä on kuitenkin kehitetty edellisen raportin julkaisusta, minkä johdosta tulokset poikkeavat aiemmin ilmoitetuista. Vuoden 2014 sekä aiempien vuosien veden kokonaiskulutus arvioitiin Tapiolan ja Flamingon lääkäriasemilta sekä Ruoholahden sairaalasta saatujen kulutustietojen perusteella. Näiden tietojen perusteella vuoden 2014 Diacorin vedenkulutukseksi arvioitiin 7500 m³. riisiä kg PAPERINKULUTUS ylimääräinen jäte-erä ERITYIS- JA ONGELMAJÄTTEET ylimääräinen jäte-erä Uudistetun raportoinnin ansiosta myös aikaisempien vuosien kulutuslukemat ovat tarkentuneet. Vesilaskutusta on oikaistu jälkikäteen, minkä takia kulutus poikkeaa aiemmin raportoiduista luvuista. Kasvua selittää ainakin se, että vuoden 2013 lopussa avattiin kokonaan uusi lääkäriasema Kannelmäki. Toinen selittävä tekijä on se, että arviointi perustuu suurelta osin Diacor Flamingosta saatuihin lukuihin. Flamingo on ollut sekä vuonna 2013 että 2014 asiakasmäärältään Diacirin nopeimmin kasvaneita toimipisteitä. Sähkönkulutukseen ei toistaiseksi ole yhtenäistä seurantajärjestelmää. Puutteellisten tietojen perusteella pystyttiin kuitenkin arvioimaan koko Diacorin sähkönkulutusta, ja vuodelle 2014 tulokseksi saatiin 1526 MWh. Lukema on arvio, mutta siitä pystytään luotettavasti päättelemään sähkönkulutuksen kehitys. Viime vuoteen verrattuna kulutusta on laskettu kahdeksan prosenttia, lähinnä toimistokäytäntöjen kehittämisellä. Osin pudotusta selittää myös magneettikuvausten vähentyminen. Erityis- ja ongelmajätehuollosta saamme tarkat raportit. Seurantatietojen perusteella vuonna 2014 yksi asiakaskäynti tuotti keskimäärin noin 17 grammaa erityis- ja ongelmajätettä. Kokonaisuudessaan erityis- ja ongelmajätteitä syntyi kg. Vuoden 2011 asiakaskohtaisessa jätemäärässä ei ole huomioitu Alppikadun yksiköstä löytynyttä vanhaa sairaalajäte-erää, sillä kyseinen erä ei ole syntynyt vuoden 2011 toiminnan tuloksena. Erä on kuitenkin huomioitu jätteiden kokonaismäärässä. Vuoden 2014 jätemäärässä on mukana yli 3800 kg:n vanha tietosuojajäte-erä, joka toimitettiin Ekokemille Kivihaan vanhan varaston siivouksen ja tyhjennyksen yhteydessä toukokuussa. Kun tämä ylimääräinen erä vähennetään vuoden 2014 kokonaisjätemäärästä, pääsemme selvästi alle vuoden 2013 tason. m MWh VEDENKULUTUS SÄHKÖNKULUTUS YRITYSVASTUUTAVOITTEET VUODELLE 2015 vuoden 2015 aikana pyrimme rakentamaan yritysvastuumme entistä vahvemmalle pohjalle. Tätä työtä tehdään läpi koko organisaation ja sitä koordinoi uudistettu yritysvastuuryhmä. Työn punaisena lankana on vastuuajattelun entistä syvällisempi juurruttaminen koko organisaatioon. Tavoitteemme on viestiä vastuuajattelusta yhä aktiivisemmin myös asiakaskunnallemme taloudellisen vastuun osalta tavoitteemme on tulosparannus. Tavoittelemme asiakastyytyväisyyden kasvattamista ja seuraamme aktiivisesti NPS-mittauksen tuloksia. sosiaalista vastuuta kannamme henkilöstöstämme ja sen hyvinvoinnista. Terve Yritys -mittariston aktiivinen käyttö 28 29

16 ja sille erikseen asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on meille tärkeä asia. Tähtäämme myös henkilöstön aktiivisempaan osallistamiseen yritysvastuun eri osa-alueisiin, kuten kampanjoihin ympäristöasioissa ja vapaaehtoistyöhön esimerkiksi Diakonissalaitoksen erilaisten hankkeiden parissa. Tavoittelemme myös yritysasiakkaittemme yritysvastuuosallistamista. Hyvä kohde on Diakonissalaitoksen Luokkaretket laitakaupungille, joiden TYÖSUHDEMUOTO YHTEENSÄ % Määräaikainen 15 2 % Vakinainen % Kaikki yhteensä % TYÖAIKAMUOTO YHTEENSÄ % Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kaikki yhteensä % TEHTÄVÄRYHMÄ YHTEENSÄ % Ajanvaraus 15 2 % Bioanalyytikko % Laskutus 14 2 % Muut % Röntgenhoitaja 55 8 % Sairaanhoitaja % Tulosyksikön päällikkö 11 2 % Työterveyshoitaja % Työterveyslääkäri 18 3 % Työterveyspsykologi 16 2 % Vastaanottohoitaja % Välinehuoltaja 5 1 % Kaikki yhteensä % kautta voimme tukea esimerkiksi nuorten syrjäytymistä estävää Vamos-hanketta. ympäristövastuun osalta tavoitteemme on edelleen toiminnan määrään suhteutetun paperin-, sähkön-, veden- ja kertakäyttötarvikkeiden kulutuksen vähentäminen. Mittareina käytämme käyntimääriä ja hankintatietoja siltä osin kun ne ovat saatavilla. HENKILÖSTÖTIEDOT TULOSTIEDOT IKÄRYHMÄ YHTEENSÄ % Alle 26 v 15 2 % v 60 9 % v % v % v % v % v % v % Yli 60 v 39 6 % Kaikki yhteensä % PALVELUSVUODET DIACORISSA JA HDL-KONSERNISSA YHTEENSÄ % Alle vuosi 42 6 % 1 5 vuotta % 6 10 vuotta % vuotta 51 8 % vuotta 27 4 % Yli 20 vuotta % Kaikki yhteensä % kertomusvuoden aikana kesäkuun 12. päivään asti Diacorin hallitukseen kuuluivat Olli Holmström puheenjohtajana, Arto Mäenmaa varapuheenjohtajana sekä Teija Andersen, Henrik Arle ja Kaarlo Kankkunen. Toimitusjohtajana oli Anni Vepsäläinen. Tästä eteenpäin hallitukseen kuuluivat Holmströmin ja Mäenmaan lisäksi Leena Rantanen sekä varapuheenjohtajana Minna Kohmo. Laura Raitio aloitti toimitusjohtajana 18. elokuuta. Tilintarkastajana toimii Ernst & Young Oy, päävastuullisena KHT, JHTT Eeva Koivula. Diacorin liikevaihto putosi 75,1 miljoonaan euroon (-2,6 %) edellisen vuoden 77,1 miljoonasta eurosta. Liikevoitto oli 2,2 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentiksi muodostui 2,9. Vuoden 2014 vahvistettu tulos oli 2,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tuloksestaan Diacor maksoi osinkoa Helsingin Diakonissalaitokselle 4,0 miljoonaa euroa. TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,27 Liiketoiminnan muut tuotot , ,58 Materiaalit ja palvelut , ,13 Henkilöstökulut , ,18 Poistot ja arvonalentumiset , ,67 Liiketoiminnan muut kulut , ,48 Liikevoitto , ,39 Rahoitustuotot ja -kulut , ,29 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,68 Tuloverot , ,13 Tilikauden voitto (tappio) , ,55 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,39 Aineelliset hyödykkeet , ,48 Sijoitukset , ,69 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,56 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,99 Lyhytaikaiset saamiset , ,75 Rahat ja pankkisaamiset , ,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , ,50 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto , ,68 Edellisten tilikausien voitto , ,43 Tilikauden voitto , ,55 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,66 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma , ,19 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,65 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,

17 RAHAVIRTALASKELMA VERTAILU GRI-SUOSITUKSEEN LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT Voitto / tappio ennen satunnaisia eriä , ,68 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot , ,67 Rahoitustuotot ja -kulut , ,29 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 0, ,30 Muut oikaisut 0,00 0,00 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,36 diacorin vuoden 2014 yritysvastuuraportti on laadittu kansainvälisen taan, miltä raportin sivuilta tai Diacorin verkkosivujen kohdalta Global Reporting Initiativen (www.globalreporting.org) indikaattoreita koskevat tiedot löytyvät. Raporttia ei ole on vartaan, GRI4-raportointiohjeistoa soveltavasti seuraten. Alla on luettelo mennettu kolmannen osapuolen toimesta. suositusten indikaattoreista. Viereisessä sarakkeessa kerromennettu KUVAUS RAPORTOITU SIVU 1. STRATEGIA JA ANALYYSI G4-1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä 5 G4-2 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Osittain Useassa eri kohdin Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) , ,70 Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) , ,17 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) , ,95 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,44 2. ORGANISAATION TAUSTAKUVAUS G4-3 Raportoivan organisaation nimi Kyllä 3 G4-4 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut Kyllä Useassa eri kohdin G4-5 Pääkonttorin sijainti Kyllä 3 G4-7 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto Kyllä 6 Saadut korot ja muut rahoitustuotot , ,26 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista , ,19 Maksetut välittömät verot , ,46 Liiketoiminnan rahavirta , ,05 INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,26 Luovutustulot muista investoinneista 0, ,00 Saadut osingot investoinneista , ,00 Investointien nettorahavirta , ,26 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Pitkäaikaisten lainojen nosto , ,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisin maksu , ,28 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,00 Rahoituksen nettorahavirta , ,28 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,49 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA , ,56 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA , , , ,49 Rahavaroihin sisältyy konsernitili, joka taseessa on esitetty lyhytaikaisissa saamisissa. G4-8 Markkina-alueet Kyllä 3 G4-9 Raportoivan organisaation koko Kyllä 2, G4-10 Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen Pääosin. Toimintaa vain 31 mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna pääkaupunkiseudulla. G4-11 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin Kyllä. Kaikki TES:n piirissä. kuuluva henkilöstö G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa, Kyllä Useassa eri kohdin rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla 3. SITOUMUKSET ULKOISIIN ALOITTEISIIN G4-16 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Kyllä TUNNISTETUT OLENNAISET NÄKÖKOHDAT JA LASKENTARAJAT G4-18 Raportin sisällönmäärittely Kyllä 2 G4-19 Olennaiset näkökohdat Kyllä G4-22 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Osittain SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS G4-24 Luettelo organisaation sidosryhmistä Kyllä 20 G4-26 Sidosryhmätoiminnan periaatteet Kyllä RAPORTIN KUVAUS G4-28 Raportointijakso Kyllä 2 G4-30 Raportin julkaisutiheys Kyllä 2 G4-31 Yhteystiedot josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja Kyllä 2 G4-32 GRI-sisältövertailu Osin G4-33 Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseeni Kyllä

18 7. HALLINTO G4-34 Hallintorakenne Pääosin 6 G4-35 Vastuunjako Pääosin 6 G4-36 Vastuuhenkilöt Pääosin 6, 31 G4-37 Sidosryhmien konsultointi Osittain Useassa eri kohdin G4-42 Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja Osittain 2, 30 strategian määrittelyssä G4-47 Riskiarviointien frekvenssi Osittain 24 G4-53 Sidosryhmien näkemysten huomiointi Osittain Useassa eri kohdin 8. LIIKETOIMINNAN EETTISYYS G4-56 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Kyllä 20, 27 ERITYINEN SISÄLTÖ TALOUS DMA Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen Osittain 22 YMPÄRISTÖ DMA Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen Kyllä 25 DMA Lähestymistapa energiankulutukseen Osittain 25 EN3 Organisaation oma energiankulutus Osittain 30 EN8 Vedenkulutus Osittain 29 EN23 Jätemäärä Osittain 30 EN25 Ongelmajätteen määrä ja kuljetus Kyllä 30 EN27 Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden Osittain 25 ympäristövaikutusten vähentämiseksi DMA Lähestymistapa säädösten noudattamiseen Kyllä 26 HENKILÖSTÖ JA TYÖOLOT DMA Lähestymistapa henkilöstövastuun johtamiseen Kyllä 24, 30 LA2 Kokoaikaisen henkilöstön etuudet Osittain 24 DMA Lähestymistapa työterveyteen ja työturvallisuuteen Kyllä 24 LA11 Suoritusarvioinnit ja kehityskeskustelut Osittain. Jokaisella kehityskeskustelu. DMA Lähestymistapa monimuotoisuuteen ja tasapuolisiin Osittain 26 mahdollisuuksiin johtamiseen DMA Lähestymistapa järjestäytymisvapauteen ja Kyllä 26 työehtosopimuksiin YHTEISKUNTA DMA Lähestymistapa yhteiskuntavastuun johtamiseen Kyllä 2, 20 TUOTTEET G4-56 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Osin 20, 27 DIACOR LÄÄKÄRIASEMAT elääkäriasema ALPPIKATU Alppikatu 2 B Helsinki Puhelin: FLAMINGO Tasetie Vantaa Puhelin: HERTTONIEMI elijankatu Helsinki Puhelin: Fysioterapia: ISO OMENA Piispansilta 9, 2. krs Espoo Puhelin: ITÄKESKUS Tallinnanaukio 4 A Helsinki Puhelin: KANNELMÄKI arentie Helsinki Puh Fysioterapia: KESKUSTA Keskuskatu Helsinki Puhelin: KIRKKONUMMI Työterveysyksikkö Luostarinportti 2, 2. krs Kirkkonummi Puhelin: LEPPÄVAARA Leppävaarankatu 7 A Espoo Puhelin: PASILA i Helsinki Puhelin: PITÄJÄNMÄKI Hiomotie Helsinki Puhelin: RUOHOLAHTI Porkkalankatu 22 A Helsinki Puhelin: Fysioterapia: Tallberginkatu 2, Helsinki Puhelin: TAPIOLA Itätuulentie/-kuja Espoo Puhelin: Fysioterapia: Itätuulentie/-kuja 11, Espoo Puhelin: TIKKURILA Unikkotie 5 a A Vantaa Puhelin: Fysioterapia: SAIRAALA Porkkalankatu 22 C Helsinki Puhelin: MAGNEETTI Porkkalankatu 22 A Helsinki Puhelin: Ajanvaraus: diacor.fi tai

19 OLETKO JO ARVO ASIAKAS? ARVOSTATKO TERVEYTTÄSI? Jokainen asiakas on meille tärkeä. Hyödyt lisäksi erityisistä palveluista, tapahtumista ja eduista, kun rekisteröidyt arvoasiakkaaksemme. ESIMERKKEJÄ ARVOASIAKASEDUISTA Pääset arkisin yleislääkärille jollekin lääkäriasemallemme 24 tunnin kuluessa. Saat neuvoja ja ohjausta tarkoituksenmukaiseen hoitoon arvoasiakkaan palvelulinjalta: (arkisin, ppm). Tutustu tarkemmin maksuttomaan arvoasiakkuuteen ja etuihin: diacor.fi VARAA AIKA DIACOR.FI TAI

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan.

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan. Työ on muuttunut Digitalisoimme työajanhallinnan. Työn tulos ei synny sen tekemiseen käytetystä ajasta vaan sen tuottavuudesta. Työ on muuttunut. Digitalisaatio sekä muutokset ympäristössä, yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it!

WORKATHLON. Rovaniemi Tulokset. Let s Did it! WORKATHLON Rovaniemi 29.-30.9.2016 Tulokset Let s Did it! Työelämäasiantuntijoina Nuppu Rouhiainen Tekes Niilo Hakonen, Kuntatyönantajat Risto Mäkikyrö, ELY Heino Vasara, ELY Ville Saarikoski, TTK Ulla

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA 1 Megatrendi 5 Keskon uusi strategia 5/2015 Vastuullisuus yhdistettynä vahvaan identiteettiin ja houkutteleviin brändeihin on entistä enemmän toiminnan

Lisätiedot

Työterveysyhteistyön uudistus

Työterveysyhteistyön uudistus Työterveysyhteistyön uudistus Parempaa työterveyttä- ja hyvinvointia yhteisin tavoittein 24.11.2015 Leena Kreus, henkilöstöjohtaja, Mainio Vire Oy Antti Lastunen, operatiivinen johtaja, Emkine Oy Mainio

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin koulutukset

Työhyvinvoinnin koulutukset Työhyvinvoinnin koulutukset Osallistu Elon työhyvinvointiaiheisiin koulutuksiin. Voit osallistua yksittäisille kursseille tai suorittaa työhyvinvoinnin superosaajan opintokokonaisuuden. Kaikki koulutukset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Helena Åhman Helena Åhman on työpsykologian tohtori ja arvostettu johtamisen huippuasiantuntija, jonka intohimona on ihmismielen ymmärtäminen eri näkökulmista. Helena on palkittu tietokirjailija, jonka

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05

Muistio 1(5) Paikalla mahdollisesti myös median edustajia. Päätös Johtajaylilääkäri Seppo Ranta avasi kokouksen 16.05 Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 17.12.2015 kello 16.00 - Paikka Osallistujat Iso kabinetti C-rakennus CP031 (ruokasalin käytävä). Esteetön sisäänkäynti (myös hissi) C-rakennuksen keskivaiheilta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy

TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy TIETO JA SEN HYÖTYKÄYTTÖ 25.11.2016 Henri Ärölä Yleislääketieteen erikoislääkäri Johtava lääkäri, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy Kuka Henri Ärölä? Yleislääketieteen erikoislääkäri Käytännön työkokemusta

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat PTTK Oy tuottaa tietotekniset palvelut PKSSK:lle. Palvelut limittyvät kiinteästi osaksi jokapäiväistä arkea terveydenhuollossa. Sähköinen potilastietojärjestelmä

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa

Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa Huippuasiakaskokemuksen rakentaminen Alkossa Juha Laanti Aluepäällikkö Itä-Suomen alue HENKILÖN NIMI Projektin nimi Alkon historiaa 1932 1944 2013 2014 2015 1969 1998 2000 1999 2 Palvelun laadun kehittäminen

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot