Aluetyöterveys - Vaasan 400-vuotinen viherrakentaminen - Jalkapallorobotit

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No Aluetyöterveys - Vaasan 400-vuotinen viherrakentaminen - Jalkapallorobotit

2 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Syyskuu 2006 Työkausi on jälleen alkamassa meidän 400- johdetaan toimintaajatus, edelleen toi- vuotiaassa kaupungissa mahdottoman hienon kesän - mikä itse asiassa vieläkin mintasuunnitelma ja ta- jatkuu jälkeen. Olemme ehkä suurimman voitteet. Tavoitteet taitekohdan edessä, mitä kunnat ovat kokemassa toiminnallistetaan työmaan sen jälkeen kun kunnat ryhtyivät hoitapäivien työtehtäviksi. paikallisia asioita kirkon jälkeen. Puhumme palvelurakenteen uudistamisesta ja kunnallisen Strategisen johtamisen jaotuksen tai yhteistoiminnan muutoksis- perusasioita on yhteis- ta. Esityksessä laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta toiminnallisuus osalteistoiminta-alueen esitetään mm, että kunnan tai yhlistuva/osallistava johtaminen. Yhdessä laaditoiminnallisuus tulee muodostua työssäkäyntialueesta taan pitkän tähtäimen ohjelma ja tavoitetila tai muusta vastaavasta kokonai- sen saavuttamiseksi. Seuraava askel on tavoittaan suudesta. Kuntien tulee tehdä esitys edellä mainitusta teiden muotoilu, jotta ne toteuttaisivat toimin- valtioneuvostolle viimeistään ta-ajatusta. Tavoitteita voi olla useammanlaisia: Tämän lisäksi tulee laatia toimeenpanosuunnitelma tavoitteet, jotka tähtäävät yksikön parempaan sisältäen mm väestö- ja palvelutarve- Päätoimittaja taloudelliseen Ville tulokseen Rintamäki tai kilpailukykyä pa- analyysi vuosille 2015 ja Henkilöstön asemasta lakiesitys toteaa ensinnäkin, että lain tarkoittamat suunnitelmat tulee laatia yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa sekä että tämän lain toimeenpanon johdosta henkilöstöä ei irtisanota viiden vuoden aikana. Mikäli lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan tämä liikkeenluovutukseksi. Edellä mainitut toimenpiteet vaativat virastoilta ja laitoksilta, niiden henkilöstöltä sekä esimiehiltä paljon suunnittelutyötä. Voidaan todeta, että toki muutoinkin, mutta nyt on 13. hetki. Kunnallinen palvelutuotanto lähtee käsipareista. Sen takia on tärkeätä, että henkilöstö on mukana, kun tulevia palvelukokonaisuuksia ja tuotantotapoja pohditaan. Neuvoisitko minnepäin minun pitäisi mennä? Riippuu siitä, minne haluat päästä, sanoi kissa. En minä välitä minne, Liisa sanoi. Sitten ei ole väliä minnepäin menet, kissa sanoi. Kunhan pääsen jonnekin, Liisa selitti. Jonnekin kyllä pääset, jos vain jatkat kävelemistä tarpeeksi kauan, kissa sanoi. (Lewis Carroll: Liisa Ihmemaassa) Liisalta puuttuu strategia. Strategiasta rantavat. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyy myös pohdinta teemmekö kaiken itse vai keskitymmekö jollekin alueelle. Aina tulee myöskin arvioida toimintaa ja tarvittaessa suunnata sitä uudelleen. Meillä on hyvä kirjoitettu ohje yhteistoiminnasta. Korviini on kantautunut, että on työpaikkoja, joissa ei pidetä työpaikkakokouksia tai toteuteta muitakaan yhteistoiminnallisuuden muotoja. Tällainen työpaikka ei tule menestymään tulevaisuuden suurissa muutoksissa. Rikastavaa syksyä työpaikoille yhteistoiminnallisuuden merkeissä! ville rintamäki SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Gösta Grannas 4 Vaasan 400-vuotinen viherrakentaminen: Lauri Hietamäki ja Kalevi Paakki kertovat 6 Vaasan Aluetyöterveys 9 Vuorikodin hoivaosasto 10 Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma, VASU 12 Jalkapallorobotit 13 Kaupunki siistiksi talkootapahtumalla 14 Mukana pysyminen edellyttää panostusta 14 Lasse Hedman eläkkeelle 15 Vaasan kaupunginteatterin syksy Vaasa Vireä Vaasa -liikuntatarjotin 18 Henkilöstökoulutus 18 Koulutusapuraha haettavissa 19 Maria Slotte oppisopimustoimen johtajaksi 19 Ikäohjelman kylpyläviikonloput Kannen kuva: Jaakko J. Salo Ministeri Tuula Haatainen ja Asko Martikainen Aluetyöterveyden vihkiäisissä Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Fax merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 27. vuosikerta / årgången ISSN Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 43 Följande tidning utkommer vecka 43. Viimeinen aineistonjättöpäivä Sista inlämningsdagen för materialet är Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Timo, tekninen virasto Fogelberg Krister, Pohjanmaan pelastuslaitos Gammelgård Lillemor, kasvatus- ja opetusvirasto Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kivelä Hillevi, toisen asteen koulutusorganisaatio Koski Marjukka, kulttuurivirasto Leppäkorpi Minna, pääluottamusmiehet Liipo Aila, kasvatus- ja opetusvirasto Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Pakkanen Jari, hallintopalvelut Partanen Veikko, sosiaali- ja terveysvirasto Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o on ilmestynyt henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: tai ulkoa Sisältö: Henkilökierto Tietotekniikkaa Länsimetsän koulussa Asuntokanta huoneluvun mukaan Henkilökuntaetu junalipuista 2

3 MERITUULI - HAVSVINDEN 4/2006 KUVA JA HAASTATTELU: SALLI HIETIKKO Gösta Grannas pitää pihat puhtaina Malmöntalon pihassa odottaa hyväntuulisen näköinen, ruskettunut mies. Rusketus on koti- Suomessa pihatöitä tehdessä hankittua. Ulkotyöt ja työ ihmisten parissa ovat huoltomiehenä toimivalle Gösta Grannakselle mieluisia. nään asuva vanha mies oli kai tuntenut olonsa vähän kylmäksi, haki yöllä jostakin puita, laittoi ne kerrostaloasunnossaan sähköuuniin ja yritti sytyttää palamaan. Kun palokunta tuli, hän vain totesi, että olipa märkiä puita, kun niin savusivat! - Korkeamäen vanhustentalon asukkaat, ne mummat ja paapat siellä, ovat jääneet lämpimästi mieleeni. Juttelin aina heidän kanssaan. Suurin osa oli tosi yksinäisiä. Oli varmaan sellaisiakin, joitten luona kävi vain kotiavustaja, ei ketään muita. Kaupungin palveluksessa on n. 20 huoltomiestä, jotka huolehtivat Vaasan talotoimen kiinteistöjen hoidosta. Kullakin huoltomiehellä on oma piiri, jota hän hoitaa. Yksi huoltomiehistä on Gösta Grannas, jonka alueena on Malmöntalo ja pari kiinteistöä Palosaarella. - Aloitin Suvilahden-Korkeamäen alueella vuonna Sieltä minut siirrettiin tänne Olen ollut vakituisena huoltomiehenä kaupungilla pian 16 vuotta, Gösta Grannas kertoo. Huoltomiehen töihin kuuluu ulkoalueiden puhtaanapito, syksyllä lehtien haravointi, talvella lumityöt. Pikku korjauksia tehdään tarpeen mukaan. - Aamulla ensimmäiseksi kierrän kaikki paikat, kerään roskat ja tarkastan, onko tehty ilkivaltaa. Onneksi nyt ei ole ollut graffiteja. Huoltomiehen ammatti tuli Gösta Grannakselle oikeastaan pakon sanelemana. Nuorena miehenä hän oli Vöyrin elementtitehtaalla rakennustöissä tekemässä omakotitaloja, mutta allergisoitui puupölylle niin pahasti, ettei voinut jatkaa. Kelasta laittoivat VAKK:n kiinteistönhoitajan koulutukseen ja sitä kautta hänestä tuli huoltomies. - Tekniikka on uudistunut niin kovaa vauhtia, ettei tällainen ikämies oikein pysy mukana. Monissa paikoissa on kaukovalvonta. Asioita ohjataan tietokoneella. Onneksi kaupungin omat asentajat auttavat tarvittaessa, Grannas juttelee. Mikä on parasta työssäsi? - Hyvä puoli tässä työssä on, että saa olla paljon ulkona ja saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tämä on vapaata työtä. Muita huoltomiehiä ei juuri tapaa. Toivoisin enemmän kanssakäymistä heidän kanssaan. Malmöntalossa on monenlaista toimintaa; siellä on mm. terveystalo, hammashoitola, turvakoti ja suurimpana päiväkoti, jossa on liki 150 lasta. Kaikkien kanssa hän tulee hyvin toimeen. - Lapset ja henkilökunta ovat mukavia, Grannas kehuu ja nauraa, että jos päiväkodin puolelle on huoltomiehellä asiaa, innokkaita neuvojia ja kyselijöitä kyllä riittää ympärillä! Eri paikoissa kiertäessään hän on saanut nähdä yhtä ja toista, tavannut monenlaista henkilökuntaa ja asukasta. Entisen alueen asukkaatkin vielä muistavat. Se tuntuu hyvältä. Mieleenpainuneita tapahtumia työssäsi? - Suvilahden ajoilta muistuu mieleeni eräs asuinhuoneen tulipalo: Yksi- Ovatko juuresi Vaasassa ja millainen perhe sinulla on? - Asumme Vaasassa, Haapaniemellä. Kotoisin olen Vöyriltä. Kotini oli ruotsinkielinen, mutta olin ihan pienestä niin paljon yhdessä suomenkielisten lasten kanssa, että opin jo lapsena suomea. Asepalveluksen kävin Ähtärin Inhassa vain sen takia, että sain oppia suomenkieltä. Kyllä se on hyvä, että on jotenkuten kaksikielinen. - Minulla on vaimo ja kaksi aikuista lasta, tyttöjä molemmat. Olemme vaimoni kanssa olleet yhdessä jo 26 vuotta. Hänkin on kaupungin työntekijä, työskennellyt laitosapulaisena, mutta on nyt sairaslomalla. Mitä harrastat? - Vapaa-aikana liikun paljon. Jos on hieno ilma, käyn useita kertoja viikossa lähellä kotia olevalla Pilvilammella kävelemässä. Kuntoremonttikurssilla suositeltiin kyllä sauvojakin, mutta jostain syystä ei ole tullut hankittua niitä. Marjastuksesta en välitä. Jos marjaämpäri pitää ottaa mukaan, niin mieluummin mahdollisimman pieni! Mieli tekisi mennä keilaamaankin, mutta se on niin kallista. Työmatkat pyöräilen. Tärkeintä elämässä? - Kyllä se on koti ja oma perheelämä. Onhan se tämä työkin. Ei olisi kiva, jos olisi niin, että ei saisi lähteä töihin. Toivoisin, että työ säilyisi vielä muutaman vuoden. 3

4 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Vaasan 400-vuotinen viherrakentaminen Lauri Hietamäki ja Kalevi Paakki kertovat kaupunginpuutarhan historiasta ja muistelevat menneitä Lauri Lalli Hietamäki on 82-vuotias teräsvaari. Kaupunginpuutarhalle hän tuli vuonna 1951, valittiin seuraavana vuonna juuri perustettuun apulaiskaupunginpuutarhurin virkaan ja kaupunginpuutarhuriksi vuonna 1975 edeltäjänsä Arvid Gillbergin jäätyä eläkkeelle. Eläkkeelle Lauri Hietamäki jäi vuonna Kalevi Paakki on seurannut Lauri Hietamäen jalanjälkiä. Hän tuli apulaiskaupunginpuutarhuriksi Lauri Hietamäen jälkeen vuonna 1975 ja kaupunginpuutarhuriksi Yhteistä työhistoriaa heillä on toistakymmentä vuotta. Entinen ja nykyinen kaupunginpuutarhuri Lauri Hietamäki ja Kalevi Paakki ovat tutustuneet Vaasan viherrakentamiseen 1700-luvulta lähtien. Tietonsa he ovat ammentaneet maisteri Mirjam Lehtikannon historiankirjoituksista, joihin erityisesti Lalli on perehtynyt. Muisteltavaa riittää myös molempien pitkältä työuralta Vaasan kaupunginpuutarhalla. Merkittävin vihertyö Vanhassa Vaasassa oli entisen hovioikeudentalon, nykyisen Mustasaaren kirkon ympäristö ja puistokujanne. Hovioikeuden neliriviselle lehmuskujalle puistopuita alettiin istuttaa Ne olivat haapoja, vaikka Adelcrantzin 1777 hyväksymä suunnitelma edellytti lehmuksia. Lehmuksiin oli varaa vasta 1830-luvulla. Niitä hankittiin useampaan otteeseen ja eri paikoista, mm. Lyypekistä, koska kotimaisia taimistoja ei siihen aikaan ollut. Lyypekistä ostettiin myös 400 sireenipensasta. Niistä sai Kustaantoria reunustava sireeniaita alkunsa. Varsinaisen viherrakentamisen voidaan katsoa alkaneen Vaasassa kaupungin palon jälkeen. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen Klemettilän niemeen ja lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg teki sinne uuden asemakaavan, joka hyväksyttiin Kaavassa hän toteutti ulkomailla virinneitä uusia kaavoitusperiaatteita ja varasi asemakaavaan riittävästi viheralueita ja esplanaadeja. Esplanadien runsaus olikin Suomessa ennennäkemätöntä: viisi puistokatua, kukin 60 kyynärän eli 35,6 metrin levyinen. Muut kadut ovat 30 kyynärän eli 17,8 metrin levyisiä neljää lyhyttä poikkikatua ja palokatuja lukuun ottamatta, jotka ovat 20 kyynärän levyisiä. Kun valmista vihersarkaa saatiin raivatuksi, se luovutettiin korvauksetta halukkaille perunamaiksi, jotta multa möyhentyisi ennen puiden istuttamista. Syksyllä 1859 istutettiin ensimmäiset koivut Kirkkopuistikolle kirkosta etelään ja Kauppapuistikolle. Hovioikeudenpuistikon merenpuoleiseen päähän istutettiin koivua ja vaahteraa. Lehmuksia istutettiin Hovioikeudenpuistikolle kauppatorin ja rautatieaseman välille. Se on ainoa paikka, jossa alkuperäiset lehmukset ovat säilyneet. Pelkän komeuden takia puistikoita ja katuja ei rakennettu leveiksi. Kaupungin suunnittelussa pidettiin mielessä suurpalojen mahdollisuus ja leveiden katujen ja puistikoiden toivottiin estävän suuren tulipalon leviämistä korttelista toiseen. Samaan tähtäsi rakennusjärjestykseen otettu määräys palokaduille istutettavista lehtipuista. Suomen pankin talon ja Kipinätalon välisellä palokadulla kasvaa vielä muutama Setterbergin aikainen jalava. Tarinaa kaupunginpuutarhureista Ensimmäiseksi tarhuriksi kaupungin puistoja hoitamaan palkattiin v entinen sotilas Karl Smeds, mutta hänellä ei ollut taitoa eikä kiinnostusta tähän työhön. Syyskesällä 1883 saatiin tukholmalainen puutarha-arkkitehti S. Lindh laatimaan suunnitelmat ja kustannusarviot mm. kaupungintalon korttelia varten. Näitä toteuttamaan ja vastaperustetuista puistokaduista ja puistoista huolehtimaan palkattiin vuonna 1884 Vaasan ensimmäiseksi kaupunginpuutarhuriksi Johan Sundin Tukholman kaupungista. Siitä voidaan sanoa Vaasan kaupunginpuutarhan toiminnan varsinaisesti alkaneen. Kaikki kaupunginpuutarhurit ovat toimineet virassaan pitkään; Sundinia seurasi Hemming Reval, hänen jälkeensä tuli Arvid Gillberg, sitten Lauri Hietamäki ja Kalevi Paakki, joka on viides kaupunginpuutarhuri Vaasan kaupungissa. Kaupunginpuutarhurin pätevyysvaatimuksena on vuodesta 1950 ollut puutarhaopiston täydellinen oppimäärä, nyk. loppututkinto ja kokemusta puistojen ja istutusten suunnittelussa, järjestelyssä ja hoidossa sekä kasvihuonetyössä. Vuonna 1902 perustettiin puutarhalautakunta kaupunginpuutarhurien avuksi ja valvojaksi. Se toimi vuoteen 1965 asti. Kaupunginpuutarhan vaiheista Vuonna 1951, kun Lauri Hietamäki tuli kaupunginpuutarhalle, se sijaitsi Rantamaantien varrella Hietalahdenkadun, Asemakadun ja Malmön- 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN 4/2006 kadun välisessä korttelissa. Paikalla on nyt puisto, jossa muutama poppeli ja komea koristeomenapuu kasvavat vielä muistona niistä ajoista. Toiminta oli vaatimatonta. - Taimisto ja kasvihuone oli, mutta vesi piti vetää letkulla portilla olevasta vesipostista puutarhurin asuntoon ja kasvihuoneisiin. Päättäjät suhtautuivat kaupunginpuutarhan toimintaan varsin nihkeästi. Raha oli tiukassa. Kasvihuoneita pidettiin yllä niillä tuloilla, joita yleisölle myytävistä kasveista saatiin, Hietamäki muistelee. Kaupunginpuutarhan siirtoa Korkeamäelle alettiin puuhata 1950-luvulla, kun alue pienentymistään pienentyi ympärille rakennettujen kerrostalojen puristuksessa. Taimisto saatiin aikaan Korkeamäelle vuonna Se oli ensin nykyisen moottoritien paikalla ja jouduttiin melkein heti muuttamaan tien toiselle puolen vuonna 1963 valmistuneen moottoritien alta. Kasvihuoneet ja muut rakennukset Korkeamäelle valmistuivat vuonna Viimeisin muutos tapahtui Teknisen toimen organisaatiomuutosten yhteydessä tämän vuoden alussa. Siirryttiin Tilaaja-Tuottaja malliin ja kaupunginpuutarhuri siirtyi tilaajapuolelle. Kaupunginpuutarha kokonaisuudessaan siirtyi Teknisiin palveluihin Teknisen keskuksen alle Vihertuotantoon. Samalla puistopuoli ja metsäpuoli yhdistettiin ja metsäpuoli siirrettiin vihertuotantoon. Työ lisääntynyt - porukka pienentynyt Lauri Hietamäen työuran alkuaikoina oli vain kantakaupunki ja Vanha Vaasa, joita hoidettiin. Lähiöiden rakentamisen myötä hoidettavia alueita on tullut huomattavasti lisää. Samalla työntekijöitä on vähennetty. Vastikään tehdyn tilaston mukaan työntekijämäärä on kahdessakymmenessä vuodessa (vuosien aikana) pienentynyt tasan 50 prosenttia. - Meillä oli 1980-luvun alussa reilut 40 työntekijää, nyt parikymmentä. Vuoden alussa tapahtuneen organisaatiomuutoksen yhteydessä vihertuotantoon siirretyt metsäpuolen työntekijät mukaan lukien 28, Paakki laskeskelee. Myös kesätyöntekijöiden määrä on huimasti vähentynyt luvulla koululaisia oli joka kesä Nyt vajaa Kesäkukkia oli ennen enemmän. Määrärahan pienuuden takia määrää on jouduttu joka vuosi pikkuisen nipistämään. Nyt kesäkukkia on pääsääntöisesti vain kantakaupungissa ja Palosaarella. Esikaupungilla kukkaistutuksia ei enää ole. Syynä on osin ollut myös ilkivalta ja varastaminen, Paakki kertoi. - Aina ilkivaltaa on ollut, mutta ei siinä määrin kuin nyt. Ennen nurmikoiden tallaaminenkin oli kielletty, nyt siellä oleskellaan, Hietamäki lisäsi. Suurimpina viherrakennusprojekteina Hietamäki ja Paakki mainitsevat Vaskiluodon leirintäalueen rakentamisen Gillbergin ja Hietamäen aikana 1960-luvulla ja sairas- ja vanhainkotialueen Klemettilässä. Se on pinta-alaltaan 23,8 ha ja suurin kaupunginpuutarhan hoidossa oleva yhtenäinen kiinteistöviheralue. Muisteluita - Ennen liikenne oli vähäisempää. Ihmiset istuskelivat puistokaduilla ja tapasivat tuttujaan. Joka vuosi puistokadut hiekoitettiin punaisella hiekalla, jota tuotiin Laihialta. Hiekkakasalta hiekka ajettiin hevospelillä kaduille ja levitettiin sinne lapiolla. Hevosilla korjattiin myös lakaisujätteet pois katujen varsilta, Hietamäki muistelee luvulla tapahtunut puiden karsimisoperaatio on jäänyt mieleen: -Meidän piti karsia kaikki esplanaadipuut 4,7 metrin korkeuteen asti uuden tieliikennelain määräysten mukaan. Puiden ulkonäkö kärsi tästä suuresti. Se käynnisti voimakkaan puistikoiden uusimisoperaation. Uusimme monta puistikkoa ja meistä tehtiin syntipukkeja. Nyt kaikki puistikot ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa ja niissä on elinvoimainen puusto. Ainoat alkuperäiset puut ovat Hovioikeudenpuistikolla torin ja rautatieaseman välisellä alueella, Hietamäki ja Paakki kertoivat. Hietamäki on siirtänyt onnistuneesti isoja puita: - Työurani alkuaikoina Postitalon kohdalta jouduttiin poistamaan lehmuksia liikenteellisistä syistä. Tiesin, että lehmus on sitkeä puu, jota voidaan siirtää isonakin ja minulla oli tietoa isojen puiden siirtämisestä. Ehdotin, että ne siirrettäisiin kaatamisen sijaan. Puut irrotettiin, nostettiin kraanalla ylös ja siirrettiin rantaan Kruununmakasiinin puistoon. Kaikki puut lähtivät kasvamaan. Myöhemmin siirsimme isoja puita muualtakin. Paakin kaupunginpuutarhurikaudella on istutettu paljon puita: - Pidän hyvänä asiana, että olen tuonut tänne uusia puulajeja, pilvikirsikkaa, tuohituomea, taatanpihlajaa, pylväshaapaa Kaupunginpuutarhalla oli 1970-luvulla ulkomaalaisia opiskelijoita harjoittelijoina. Hietamäki saksankielentaitoisena otti harjoittelijat Saksasta, Paakki Amerikassa opiskelleena Amerikasta. - Heitä oli muutamana vuotena ja he olivat hirmuisen ahkeria ja mukavia. Yksi saksalainen tyttö on jäänyt unohtumattomasti mieleen. Vuoden aikana hän oppi täysin suomen kielen, alkoi jopa kääntää Helkavirsiä saksaksi, Hietamäki muisteli. Paakin aikana oli amerikkalaisia maisema-arkkitehtiopiskelijoita suunnittelemassa viheralueita. Ensimmäinen heistä suunnitteli harjoitteluaikanaan Koivupuiston suihkukaivon. Mieluisin puu ja kukka Paakki nimeää lempipuukseen tammen. Se on ikuinen puu, elää vanhaksi ja on sielukkaan näköinen. Kotimaisesta männystä pidän myös. Kun katselee Villan puiston reilusti 100- vuotiaita mäntyjä, niissä oikein sielu lepää. Kesäkukatkin ovat kauniita. Eniten pidän vanhanaikaisesta pelakuusta ja vähiten petuniasta. Suomalainen rauduskoivu on Hietamäen lempipuu. - Sen jotkut yksilöt muodostavat visakasvua. Visautuvuus periytyy puulta toiselle, Hietamäki kertoo. Lempikukakseen hän nimeää clematis-sukuun kuuluvat kärhöt. Kärhö on köynnöskasvi. Siinä on hyvin kaunisvärisiä kukkia eri lajeissa. Kodin kukat - Olen kiinanruusufriikki, Paakki paljastaa ja neuvoo saman tien laittamaan 3-4 pistokasta samaan ruukkuun. Silloin kiinanruusu kukkii upeasti. Merituulen lukijoille Paakki antaa ajankohtaisen vinkin: Nyt on paras sipulikukkien istutusaika. Nyrkkisääntö on, että istutussyvyys on kolme kertaa sipulin korkeus. 5

6 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI JA KUVAT / TEXT OCH BILDER: SALLI HIETIKKO Vaasan Aluetyöterveys hoitaa työstä johtuvia sairauksia ja pyrkii ennaltaehkäisemään niitä Työterveysylilääkäri Asko Martikainen kertoo, että käynnissä on iso muutosprosessi, joka alkoi kahden työterveysaseman, Vaasan keskussairaalan työterveyshuollon ja Vaasan kaupungin terveyskeskuksen työterveyshuollon yhdistymisellä Uudeksi nimeksi tuli Vaasan Aluetyöterveys. Siihen liittyi yhteisten tilojen rakentaminen Pitkäkatu 35:een ja muutto sinne Pitkäkatu 35 on sairaanhoitopiirin kiinteistö, joka on saneerattu työterveyshuollon käyttöön. Talotoimi teki saneeraustyöt ja Aluetyöterveys vuokrasi ne 20 vuoden vuokrasopimuksella. Tilat vihittiin käyttöön 26. elokuuta. Iso muutos oli Aluetyöterveyden muuttuminen liikelaitokseksi Tarkoituksena on saada läpinäkyvyyttä toimintaan. Kaikki kustannukset kirjataan ja siirretään hintoihin. Tuottovaatimusta ei ole. Vaasan Aluetyöterveys tarjoaa työterveyshuollon palveluita Vaasan kaupungille, Vaasan keskussairaalalle sekä noin 280 yritykselle. Asiakaskunnasta n on Vaasan kaupungin, n keskussairaalan ja n yksityisten yritysten palveluksessa. Yhteensä asiakkaita on n Tavoitteena on pyrkiä usean kunnan alueella toimivaksi alueelliseksi työterveysasemaksi. Henkilökunnan määrä on 26. Siihen kuuluu työterveyslääkäreitä, työterveyshoitajia, työfysioterapeutteja, työterveyspsykologi, kuulontutkija ja kansliahenkilökuntaa. Työskentely tapahtuu kolmessa tiimissä, joista jokaisessa on lääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja tarvittaessa myös psykologi. Toimitaan ns. moniammatillisessa yhteistyössä. Kahden työterveysaseman toimintojen yhdenmukaistamisessa on ollut paljon työtä. - Tietojärjestelmien yhdistäminen ei ole ollut ollenkaan helppoa ja se oli tosi kallista. Tietolainsäädäntö toi siihen omat mausteensa. Joskus tuntui, että se jopa estää toimintaa. Talouden hallinta ja sen seuraaminen on meille uusi haaste. Liikelaitoksena meidän pitää seurata sitä aivan eri tavalla kuin ennen, Martikainen kertoi. Aluetyöterveys tarjoaa yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja työterveyshuoltotoimintaa siinä laajuudessa kuin työterveyshuollolta edellytetään. - Työperäiset sairaudet ja ennaltaehkäisevä toiminta on meille keskeinen toimintakenttä. Meille kuuluu myös merimiesterveydenhuolto, josta kaupunki on velvollinen huolehtimaan. Toimimme yhteistyössä työpaikkojen esimiesten, työsuojeluhenkilöstön, luottamusmiesten ja erityisammattilaisten, kuten tutkijoiden ja erityisosaamista hallitsevien yritysten kanssa. Kuulontutkimukset ja keuhkojen toimintamittaukset teemme itse. Laboratoriopalvelut ostamme Vaasan keskussairaalalta ja röntgenpalvelut pääterveysasemalta. Muita palveluita ostamme tarpeen mukaan eri sopimusten perusteella. Mm. sisäilmatutkimuksissa käytämme paljon ostopalveluja. Näyttöpäätelasit on kilpailutettu ja niistä on vuosisopimukset, Martikainen selvitti. Aluetyöterveys huolehtii tilojen tarkastustoiminnasta ja uusien tilojen käyttöönottotarkastuksista. Uudella työpaikalla tehdään peruskartoitus, joka kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, jollainen pitäisi olla jokaisella työpaikalla. Siihen kirjataan myös mm. riskitason ja terveystarkastusten tarve. Kaupungin 450 työpisteestä on tehty yksi iso suunnitelma. Työkykyselvitykset ja työilmapiiritutkimukset ovat osa Aluetyöterveyden työtä. Palaverit ja kokoukset ovat lisääntyneet. Ensi syksyn haaste on uudistaa toimintasuunnitelma viime keväänä tulleiden uusien terveystarkastuskriteerien mukaiseksi ja kouluttaa henkilökunta omaksumaan ne. - Lähtökohtana työssämme on tukirooli. Pyrimme palvelemaan entistä paremmin, tukemaan työpaikkoja työhön liittyvissä asioissa ja työssä selviytymisessä, Martikainen summaa. Aluetyöterveyden henkilökunta on tyytyväistä uusiin tiloihin. He haluavat kiittää Vaasan kaupunkia ja Vaasan sairaanhoitopiiriä, jotka tekivät tämän mahdolliseksi. Henkilökunta on kokenut yhdistymisen hyvänä asiana. - Tässä voittivat kaikki. Saimme lisää syvyyttä ammattiosaamiseen. Sitä kautta haavoittuvuus on vähentynyt. Uusien tilojen myötä viihtyisyys on lisääntynyt ja työrauha parantunut. Texten finns i svensk översättning på sidan 8. Ajanvaraus puh , ma-pe klo Tidsbeställning tfn , må-fr kl

7 MERITUULI - HAVSVINDEN 4/2006 KUVATEKSTIT / BILDTEXTER: Kuva / Bild 1: Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri ja apulaisylilääkäri Pirjo Karvosella ja Asko Martikaisella on työterveyshuollon erikoislääkäreiden koulutusoikeudet. Pirjo toimii erikoistuvien alueellisena koulutusvastaavana ja tekee yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Hän vastaa fysioterapeuttien työn kehittämisestä ja toimii Asko Martikaisen sijaisena hänen poissa ollessaan. Specialist i företagshälsovård och allmänmedicin och biträdande överläkare Pirjo Karvonen och Asko Martikainen har rättigheter för utbildning av specialister i företagshälsovård. Pirjo fungerar som regional utbildningsansvarig för sådana som specialiserar sig och samarbetar med läroanstalterna i regionen. Hon svarar för utvecklandet av fysioterapeuternas arbete och är vikarie för Asko Martikainen när han är frånvarande. Kuva / Bild 2: Johtavan työterveyshoitajan Marianne Bergströmin työpäivät täyttyvät pääasiassa hallinnollisista tehtävistä, mutta hän tekee myös käytännön työtä. Ledande företagshälsovårdare Marianne Bergströms arbetsdagar fylls i huvudsak med administrativa uppgifter, men hon utför också praktiskt arbete. 2. Kuva / Bild 3: Työfysioterapeuttien Liisa Fagerroosin, Iiris Nuujan ja Inga Heikkiniemen työstä suurin osa on ennaltaehkäisevää työtä. He pyrkivät edistämään työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista. Ongelmatilanteissa he pyrkivät ylläpitämään työkykyä mahdollisimman pitkään. - Työpaikkakäyntien ja työkuormituksen arvioinnin lisäksi pyrimme esimerkiksi fyysisen suorituskyvyn kartoituksella arvioimaan työntekijän työkykyä sekä antamaan yksilölliset ohjeet fyysisen suorituskyvyn parantamiseksi. Työpaikkaselvityskäynnit teemme yhdessä työterveyshoitajien, -lääkäreiden ja työsuojelun kanssa, he kertovat. Työfysioterapeuttien työhön liittyy myös työtapaturmien hoitoon osallistuminen. Tiimissä he tekevät työkykyarviointeja omalta osaltaan, pitävät yhteyttä eläkevakuutusyhtiöihin, vakuutusyhtiöihin ja Kelaan ja ovat mukana valitsemassa henkilöitä ASLAK tai TYKkuntoutukseen. Av företagsfysioterapeuterna Liisa Fagerroos, Iiris Nuujas och Inga Heikkiniemis arbete är största delen förebyggande arbete. De strävar efter att främja arbetstagarnas arbetsförmåga och ork i arbetet. I problemsituationer är målet att upprätthålla arbetsförmågan så länge som möjligt. Utöver arbetsplatsbesöken och bedömning av arbetsbelastningen strävar vi exempelvis med hjälp av kartläggning av den fysiska prestationsförmågan efter att bedöma arbetstagarens arbetsförmåga och ge individuella anvisningar för förbättrandet av den fysiska prestationsförmågan. Arbetsplatsutredningsbesöken gör vi tillsammans med företagshälsovårdarna, -läkarna och arbetarskyddet, berättar de. Till företagsfysioterapeuternas arbete ansluter sig också deltagande i vården vid olycksfall i arbetet. I team gör de bedömningar av arbetsförmågan, håller kontakt med pensionsförsäkringsbolagen, försäkringsbolagen och FPA och är med om att välja personer till ASLAK- eller TYK-rehabilitering Kuva / Bild 4: Kuulontutkimuksia ja spirometriatutkimuksia tekee Leena Sheikha. Hörselgranskningar och spirometriundersökningar görs av Leena Sheikha. 7

8 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN Vasa regionala företagshälsovård Sköter arbetsrelaterade sjukdomar och strävar efter att förebygga dem Företagshälsovårdens överläkare Asko Martikainen berättar att det pågår en stor förändringsprocess, som började med att de två företagshälsovårdsstationerna Vasa centralsjukhus företagshälsovård och Vasa stads hälsocentrals företagshälsovård sammanslogs Det nya namnet blev Vasa regionala företagshälsovård. Till det anslöt sig byggandet av gemensamma utrymmen på Storalånggatan 35 och flyttning dit Storalånggatan 35 är sjukvårdsdistriktets fastighet, som sanerades för företagshälsovårdens bruk. Hussektorn utförde saneringsarbetena och regionala företagshälsovården hyrde dem med ett hyresavtal på 20 år. Utrymmena invigdes 26 augusti. En stor förändring var att regionala företagshälsovården blev ett affärsverk Syftet är att få transparens i verksamheten. Alla kostnader redovisas och överförs på priserna. Inget avkastningskrav förekommer. Vasa regionala företagshälsovård erbjuder Vasa stad, Vasa centralsjukhus samt ca 280 företag företagshälsovårdsservice. Av kundkretsen är ca 5700 anställda inom Vasa stad, ca 2150 inom centralsjukhuset och ca 2200 inom privata företag. Totalt är kunderna ca Målet är att få en regional företagshälsovårdsstation som fungerar på flera kommuners område. Antalet anställda är 26. Till dem hör företagsläkare, företagshälsovårdare, företagsfysioterapeuter, företagspsykolog, hörselgranskare och kanslipersonal. Arbetet sker i tre team, av vilka vart och ett har en läkare, företagshälsovårdare, företagsfysioterapeut och vid behov också en psykolog. Verksamheten sker som s.k. yrkesövergripande samarbete. Det har varit ett stort arbete att förenhetliga de två företagshälsostationernas funktioner. Sammanslagningen av datasystemen har inte alls varit lätt och det blev verkligt dyrt. Datalagstiftningen gjorde sitt till, ibland kändes det till och med som om det förhindrar verksamheten. Ekonomiförvaltningen och uppföljningen av den är en ny utmaning för oss. Som affärsverk måste vi följa upp den på ett helt annat sätt än förut, berättade Martikainen. Företagshälsovården erbjuder sjukvård och företagshälsovårdsverksamhet på allmänläkarnivå i den omfattning som förutsätts av företagshälsovården. Arbetsrelaterade sjukdomar och förebyggande verksamhet är ett centralt verksamhetsfält för oss. Till oss hör också sjömanshälsovården, som staden är skyldig att sköta om. Vi verkar i samarbete med förmän på arbetsplatserna, arbetarskyddspersonal, förtroendemän och fackmän såsom forskare och företag med specialkompetens. Hörselgranskningar och mätningar av lungfunktionen gör vi själva. Laboratorieservicen köper vi från Vasa centralsjukhus och röntgenservicen från huvudhälsostationen. Annan service köper vi enligt behov utgående från olika avtal. Bl.a. vid undersökning av inomhusluften utnyttjar vi mycket köpservice. Terminalglasögonen har konkurrensutsatts och för dem finns årsavtal, förklarade Martikainen. Regionala företagshälsovården sköter om granskningar av utrymmen och ibruktagningsgranskningar av nya utrymmen. På nya arbetsplatser görs en grundläggande kartläggning, som antecknas i föreagshälsovårdens verksamhetsplan, som borde finnas på alla arbetsplatser. Där antecknas också bl.a. risknivå och behovet av hälsogranskningar. Över stadens 450 arbetsställen har en stor plan uppgjorts. Utredningar av arbetsförmågan och arbetsklimatundersökningar utgör en del av regionala företagshälsovårdens arbete. Mötena och rådplägningarna har blivit flera. En utmaning nästa höst är att förnya verksamhetsplanen så att den blir i enlighet med de nya hälsogranskningskriterierna som kommit senaste vår och utbilda personalen att tillägna sig dem. - Utgångspunkten i vårt arbete är den stödjande rollen. Vi strävar efter att betjäna allt bättre, stöda arbetsplatserna i ärenden som rör arbetet och att klara av arbetslivet, summerar Martikainen. Regionala företagshälsovårdens personal är nöjd med de nya utrymmena. Den vill tacka Vasa stad och Vasa sjukvårdsdistrikt, som gjorde det här möjligt. Personalen har upplevt att sammanslagningen har varit en bra sak. -Här är alla vinnare. Vi fick ett större djup i vårt yrkeskunnande. Genom detta har sårbarheten minskat. I och med de nya utrymmena har trivseln ökat och arbetsron förbättrats. Vaasan Aluetyöterveyden vihkiäiset Vaasan Aluetyöterveyden tilat Pitkäkatu 35:ssä vihittiin käyttöön Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen johtokunnan puheenjohtajan Ville Rintamäen ja johtavan työterveyshoitajan Marianne Bergströmin kanssa suoritti vihkimisen. Vieraita viihdyttivät mm. näyttelijä Johan Fagerudd ja sellisti Jyrki Paalanen musiikkiesityksellään. Kuva: Jaakko J. Salo. 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN Vuorikodin hoivaosasto Hoivaa lyhytaikaista hoitoa tarvitseville Aino Koivusaari ei omin avuin pääse tuolista ylös. Arja Miettisen avustamana se onnistui (kuva alh.) ja tässä sitä jo mennään. Puolisoaan tai vanhempiaan hoitava omaishoitaja sairastuu tai tarvitsee lomaa. Hän tuo siksi ajaksi hoidettavansa Vuorikodin hoivaosastolle. Lonkkaleikkauksesta toipuva mummo tai pappa pääsee pois sairaalasta, mutta ei tunne oloaan niin hyväksi, että pärjäisi yksin kotona. Hän tulee vähäksi aikaa hoivaosastolle. Nämä ovat hoivan hoitaja Arja Miettisen mukaan hoivaosaston tavallisimpia asiakkaita. Paljon on myös intervallihoidossa olevia, jotka osan aikaa ovat kotona ja osan hoivalla. Vakiopaikkaa odottelevia on myös. Tietyt mummot haluavat varata hoivaosastolta paikan joulun viettoa varten; tuntevat olonsa turvalliseksi ja on seuraa. Potilaat tulevat hoivaosastolle SAStoimiston kautta ja maksavat hoidostaan saman maksun kuin sairaalassa. Hätätapauksissa Vuorikodin hoivaosasto on usein se paikka, johon potilas ensimmäiseksi tuodaan. Joskus meille on tuotu keskellä yötä kadulla harhailleita vanhuksia. Omaishoitajan sairastuessa äkillisesti niin, että hän joutuu jäämään sairaalahoitoon, kotiin jäänyt hoidettava ei tule siellä yksin toimeen. Hänelle on nopeasti saatava hoitopaikka ja hänet tuodaan tänne, Arja Miettinen kertoo. Vuorikodin hoivaosasto on pieni, vuodesta 1994 toiminut kodinomainen hoitopaikka, jonne mahtuu kerrallaan 5-6 potilasta. Tilat on entisistä kotipalvelutoimiston tiloista remontoitu, seinissä kolhuja siellä täällä. Luksusta ne eivät ole, mutta toimivat kuitenkin ja on saatu viihtyisiksi. Omaiset voivat tulla käymään koska tahansa. Hoivaosastosta on muodostunut Vuorikodin asukkaiden infopistepaikka, jossa he käyvät päivittäin kyselemässä kaikenlaista. Vuorikodin sairaanhoitajien työtilat on hoivaosastolla ja siellä on hoitaja läsnä ympäri vuorokauden. Vanhusten laitoshoito elää muutosten aikaa. Hoivakodin tulevaisuus huolestuttaa Arja Miettistä. Tällaiselle paikalle on selvästi tarvetta. Olisi hyvä, jos hoitohenkilökunnaltakin kysyttäisiin, mihin suuntaan me haluaisimme tätä kehittää, hän toteaa vakavana ja jatkaa: - Minulla on kivoja visioita ja kova halu kehittää tätä. Asioita lasketaan liian paljon rahassa. Joskus pitäisi ajatella myös inhimillisyyttä ja kuulla asiakkaiden ja omaisten toivomuksia. Saamamme palaute on ollut pelkästään positiivista. Omaiset tuovat mielellään vanhuksensa tällaiseen pieneen, kodinomaiseen paikkaan, joka ei ole laitosmainen. Asiakkaamme tulevat tänne mielellään uudelleen. Omaishoitajat tietävät hoivaosaston tarpeellisuuden 89-vuotias Aino Koivusaari on tämän vuoden alusta ollut intervallihoidossa Vuorikodin hoivaosastolla. Hän on kaksi viikkoa hoivassa ja kaksi viikkoa kotihoidossa tyttäriensä, Lea Uruksen tai Sirkka Mäki-Nisulan kotona. Haimme pysyväishoitopaikkaa, mutta niihin oli pitkät jonot. Olemme iloisia, että saimme tämän, he kertovat. Ennen tätä Lea Urus hoiti äitiä kotonaan kuusi vuotta. Sirkka Mäki- 4/2006 KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Nisula, joka oli vielä työelämässä, tuurasi viikonloppuisin. Yhtenä päivänä viikossa meillä oli mahdollisuus saada äiti Tammikartanoon päivähoitoon. Se oli myös virkistävä ja kiva asia, he muistelevat. Aikaisemmin monessa mukana ollut Lea on äidin hoitamisen myötä joutunut luopumaan omista menoistaan ja harrastuksistaan. Entinen ystäväpiirikin on kaventunut. Äiti kaatuilee. Häntä ei voi jättää yksin edes siksi aikaa, että kävisi ruokakaupassa. Nosteleminen on kotihoidossa raskasta. Vaikeinta on, että yöunet jäävät vähiin, kun äiti heräilee yöllä useasti, Lea kertoo. Omaishoitajina sisarukset osaavat arvostaa näitä kahden viikon vapaita, joina äidin voi tuoda tänne hyvään hoitopaikkaan, jossa hänkin viihtyy. Tämä on erittäin hyvä hoitomuoto. Täällä äiti saa kodinomaista hoitoa. Ihmisillä on aikaa. Täällä jutellaan, ehditään taluttaa vessaan ja seurusteluhuoneisiin. Kiire pyrkii tännekin tuppautumaan, mutta niin olemme vielä voineet toimia. Emme pidä tarpeettomasti vaipoissa. Käytämme vessassa ja annamme itse kävellä sinne. Sillä tavalla pystymme pitämään potilaiden toimintakykyä yllä. Muuta kuntoutusta emme voi antaa kuin sen, mikä tulee työn ohessa, Arja Miettinen kommentoi sivusta. Meidän mielestämme tällaiset pienet hoivakodit ovat hyviä. Myös intervallihoito helpottaa omaishoitajan työtä valtavasti. Niitä pitäisi lisätä, eikä rahanpuutteen takia olla lopettamassa, sisarukset jatkavat. Aino Koivusaari pystyy vielä itse syömään ja muutamia metrejä kävelemäänkin rollaattorin avulla. Vanhat asiat, kuten se mitä Karjalassa ennen evakkoon joutumista tapahtui ja Laatokan rannat ovat usein mielessä. Äidillä on sellainen hieno aarrearkku, että hän muistaa paljon raamatunlauseita ja virsiä vielä ulkoa, vaikka elämän muut asiat ovat unohtuneet, tyttäret kertovat. Aino Koivusaari itse kertoo lempivirtensä olevan Jumala ompi linnamme ja alkaa muistella sen säkeitä. Sitten silmä kostuu. Aino Koivusaaren mielestä sekä hoivalla että kotona on hyvä olla. Siirtyminen paikasta toiseen on häkellyttävää ja vie aina vähän aikaa. Pelotti tulla tänne, hän kommentoi, toteaa hetken päästä, että täällä on hyviä hoitureita ja jatkaa hiljaisesti: - Eihän tämäkään se minun viimeinen kotini ole. Se on taivaassa. Siellä Unto (aviopuoliso) jo odottaa minua. 9

10 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma Planen för småbarnsfostran i Vasa =VASU Vaasan varhaiskasvatustyö sai selkeät laadulliset suuntaviivat / Arbetet inom småbarnsfostran fick tydliga kvalitativa linjer Varhaiskasvatuksen ohjaavat periaatteet, sisällöt ja toimintatavat julkaistiin ensimmäistä kertaa painettuna versiona. Ja siten myös hyvin painavana versiona, koska tällä tuodaan näkyville se arvokas työ, mitä yksiköissä tehdään. Vasu on tuki ja tavoitteet toiminnalle. Vasua vastaan voidaan peilata omaa työtä. Sen laatiminen vaati suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja organisoitua työtä työryhmien, vasu-kirjeiden, osallistumisen ja mentoroinnin avulla. Myös vanhemmat olivat työssä mukana. Lautakunnan hyväksymässä VASUssa kuvataan henkilöstön ja vanhempien käsitys hyvästä ja tavoiteltavasta varhaiskasvatuksesta Vaasassa. Lapset leikkivät, liikkuvat, tutkivat, etsivät ja löytävät. Hyvinvoiva lapsi nauttii, nauraa, hämmästelee. Kasvattajan tärkeä tehtävä on luoda kasvualusta ja ilmapiiri, joka on lapselle sekä turvallinen että innostava ja missä lapsi voi löytää ja toteuttaa itseään eri tavoin. Lapsella on myös tarvittaessa oikeus tukeen, niin fyysisten, tunne-elämän kuin sosiaalisten taitojen osalta. Sisällöllisten orientaatioiden avulla kasvattaja antaa ehyemmän kuvan ympäristöstä ja maailmasta, jossa lapsi elää. Työ on vaativaa ja tarvitsee kaiken mahdollisen tuen ja arvostuksen onnistuakseen. I Vasa stads VASU (=planen för småbarnsfostran) har för första gången beskrivits skriftligt de lokala praxis och målen dvs. uppfattning om en god och målinriktad småbarnsfostran i Vasa stad. Arbetet har gjorts tillsammans med personalen och föräldrarna. Det värdefulla arbetet har lyfts fram och gjorts synligt på det här sättet. Arbetet med barnen är krävande och behöver all stöd och uppskattning för att lyckas. Vasu-visan berättar mera om tankar under processens gång: Minns du än hur det var då när vasu kom till stan? Allting var ju så nytt nu när jobbet skräddarsytt. Säg vad krävs det av oss vi som nu redan har många jäktiga, jobbiga dar? Vi skall gå hand i hand Med vår vasu varje dag. Fast det händer ibland att vi glömmer den nån gång. Ska vi lusläsa allting som finns där för oss minnas allt, aldrig glömma förstås. Våran fågel den visar vart vägen vår ska gå. Full av lek och av skratt Ja, det kan man lita på. Det är varje barns rätt att i 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN 4/2006 TEKSTI / TEXT: SINIKKA STARCK KUVAT/ BILDER: KATRI KANNASTO VAASAN PERHENEUVOLA 40 VUOTTA JUHLAVUOTEMME KUNNIAKSI KUTSUMME TEIDÄT KUUNTELEMAAN STUDIA FAMILIA -LUENTOSARJAA Paikka: Åbo Akademi, Academill, Rantakatu 2, Vaasa Ruuturitari ja digidonna - kun lapsi kohtaa median. Klo toimituspäällikkö, viestintäkouluttaja Unna Lehtipuu Isä ja lapset - Isyys on tahdon asia Klo professori Jouko Huttunen, Jyväskylän yliopisto Kuvia henkilökunnan vasu-juhlasta / Bilder från personalens vasu-fest Närvaro som berör samspelet mellan barn och vuxen Klo psykolog Sinikka Maliniemi-Piispanen vardagen få Känna glädje, det kan vi förstå! Vi ska gå hand i hand, Med vår vasu varje dag. Fast det händer ibland att vi glömmer den nån gang. Ska vi lusläsa allting som finns där för oss Minas allt, aldrig glömma förstås. Vasu-viisu: Muistathan kuinka niin saapui vasu kaupunkiin Oli uutta se niin ja vähän varmaan pelättiin: Mitä vaatii se meiltä kun nytkin jo on arki ahdas ja työ loputon? Käymme yhdessä aina: käymme aina rinnakkain: Lapset, vanhemmat, me sinisiivin aurinkoon. Ilo, onni on meillä kun vasu johdattaa viesti kulkee, sen kirjeet vahvistaa. Huominen, lintu pien näyttää matkaa tulevaan. Kasva laulaen, nauraen, leikin maailmaan. Naurun silmies kirkkaiden anna vaikuttaa: Onni yhteinen meitä odottaa! Käymme yhdessä ain käymme aina rinnakkain. Lasta kuunnellen, vanhemmat mukaan ottaen. Aito yhteinen tie meitä näin johdattaa sinilintu siivillään kannattaa! Rakentava riitely - Kestävän parisuhteen perusta Klo perheterapeutti ja seksologi Aila Kraft ja parisuhde- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja Hannu Kraft Luentosarjan pääjärjestäjät ovat Vaasan Perheneuvola, joka täyttää tänä vuonna 40 v. ja perheasiainneuvottelukeskus 30v. Luentosarja järjestetään yhteistyössä Vaasan suomalainen seurakunnan, Vasa svenska församlingin, Vaasa-opiston ja Arbiksen sekä Vaasan kaupungin varhaiskasvatusosaston kanssa. Luentosarja on myös osa opistojen syksyn ohjelmatarjontaa. Luentojen aikana on mahdollisuus lastenhoitopalveluun. Lisätiedot: Puh (06) /Norrena tai (06) / Palomäki. Tervetuloa! 11

12 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN JALKAPALLOROBOTIT ovat tulevaisuuden teknologiaa jo tänään TEKSTI: TARJA GROMOV KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI Suomi osallistui kuin osallistuikin jalkapallon maailmanmestaruuskisoihin, kun Vaasan ammattikorkeakoulun joukkue kisasi varsinaisten jalkapallokisojen rinnalla Bremenissä pidetyissä robottijalkapallomittelöissä kesäkuussa Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijat saavat tuntumaa teollisuuden tuotekehityshaasteisiin robottijalkapallo-projektissa, joka yhdistää kiinnostavalla tavalla matematiikan, ohjelmoinnin, elektroniikan, tiedonsiirron ja mekaniikan. Vaasan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opetuksen yksi kiehtovimmista erityisalueista on jalkapallorobotiikka, jossa yhdistyvät matematiikka, ohjelmointi, elektroniikka, tiedonsiirto ja mekaniikka yhdeksi jatkuvaksi projektiksi. Saksan kisoihin päästiin ainoana osallistujana Pohjoismaista, ja vastassa oli Harvardin ja MIT:n kaltaisia huippuyliopistoja. Kisoissa selviydyttiin omassa sarjassa 12:nneksi 20 vastustajan joukosta. Aiemmin kansainvälisillä areenoilla on ehditty kisata muun muassa Hollannissa. Harjoitusta tositoimiin Robottijalkapallon kehitystyöhön valikoituu vuosittain joukko innostuneita tietotekniikan ja myös koneja tuotantotekniikan opiskelijoita. Projektissa on mukana myös ulkomaalaisia englanninkielisen tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoita, joten tulevat insinöörit oppivat samalla työskentelyä monikulttuurisessa ympäristössä. Projekti hyödyttää sekä oppimista että työelämää monin tavoin. Opiskelija saa todenmukaisen käsityksen teollisesta tuotekehitysprojektista ja valmentautuu tulevan insinööriuransa todellisiin haasteisiin. Robotteja suunniteltaessa päästään ratkomaan erittäin vaativia ohjelmisto-, tietoliikenne- ja elektroniikkahaasteita, joita ratkotaan yritysten tuotekehityksessä. Vamkin kehitystyö onkin herättänyt kiinnostusta myös teollisuudessa. Yhteistyöhön ovat tulleet mukaan esimerkiksi Citec, Vacon, ABB ja Wärtsilä. Ihmiset huoltojoukkueessa Pelaaminen on täysin automatisoitua, eikä ihminen saa puuttua pelin kulkuun sen aikana. Säännöt noudattavat ihmisjalkapalloilun sääntöjä. Korkeudeltaan noin 15-senttiset robotit liikkuvat pyörillä ja potkivat palloa omalla laukaisumekanismillaan. Pelikentän ylle asennetun kameran välittämän kuvan perusteella tietokone paikantaa pelaajat, laskee niille tehtävät ja ohjaa robotteja radioteitse. Kamera-tietokoneyhdistelmä tunnistaa eri robotit niiden väri- tunnuksista. Kansainvälisen jalkapallorobottiyhteisön tavoitteena on, että robotit pelaavat ihmisjoukkuetta vastaan vuonna Vamkissa kehitystyötä on tehty tietotekniikan osastolla viidettä vuotta, joten aikaa tuotekehitykseen on vielä mukavasti. Lisätietoja älykkäistä jalkapalloroboteista: Haku tietotekniikan koulutusohjelmaan saakka, lisätietoja 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN 4/2006 Kaupunki siistiksi talkootapahtumalla Tekninen toimi on käynnistänyt 2003 siivouskampanjan Pidä Vaasa siistinä Poimi roska päivässä. Kampanjan esikuvaksi on otettu Roskaliike, jonka toimittaja Tuula- Maria Ahonen on käynnistänyt kahden tyttärensä kanssa. Roskaliike on lyhyessä ajassa levinnyt maailmanlaajuiseksi ja saanut useita palkintoja. KUVAT: JAAKKO J. SALO Sunnuntaina järjestetty kuntalaisten ja päättäjien yhteinen siivoustapahtuma järjestettiin Peku Sommerfeltin tekemän kuntalaisaloitteen pohjalta. Aloitteessa toivottiin tapahtumaa, jossa kuntalaiset ja päättäjät voisivat jutustella vapaasti samalla kun siivoavat ympäristöä. Tapahtuma onnistui erinomaisesti. Kauniina aurinkoisena sunnuntaipäivänä ilmestyi torille pari sataa innokasta ympäristöstään välittävää kansalaista. Kaupunginjohtaja Markku Lumio oli tempauksen suojelija ja avasi tilaisuuden. Hän on innokas roskaliikkeen jäsen ja nauttii suunnattomasti siisteydestä ja siitä, että kätten työn jälki näkyy heti. Lisäksi hän korostaa siisteyden olevan kaikkien yhteinen asia. Meillä oli ilo saada tempaukseemme mukaan myös Roskaliikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen, jota Markku Lumio haastatteli avauspuheessaan. Kaikki tarvittavat siivousvälineet jaettiin torilla, minkä jälkeen valtuutetut veivät omat kuntalaisista koostuvat ryhmänsä siivoamaan viheraluepäällikkö Timo Jousmäen ennakkoon ilmoittamille alueille. Siivottavia alueita olivat keskustan puistot, palokujat ja Hovioikeuden ranta. Urheilusukellusseura Delfin ry puhdisti Hovioikeuden altaan. Vaasan harmonikkakerho siivitti tapahtumaa keväisin sävelin. Siivouksen jälkeen kokoontuivat iloiset siivoajat kuuman makkaragrillin ympärille. Vaasan Sydänkerho Syke varmisti, että kaikille riitti syömistä. Puheensorina ja parranpärinä grillin ympärillä oli melkoista. Ihmiset olivat pelkästään tyytyväisiä tapahtumaan ja toivoivat sille jatkoa. Eräskin valtuutettu tuli tukka hulmuten, suu leveässä hymyssä torille ja sanoi: Voi että meillä on ollut hauskaa. Hovioikeudenaltaasta polkupyöriä, roskakoreja ja rautaromua sekä rikottuja pulloja. Vastaavanlainen siivoustempaus tulee olemaan vuosittain Teknisen toimen siivousprojektissa mukana. Ensi kevään tempaus on jo suunnitelmissa. Mutta siitä lisää kun uusi kevät koittaa. Nyt kaunista syksyä kaikille ja kiitos tempaukseen osallistuneille. Muistathan poimia roskan päivässä! Eva Hudd pr-assistentti Siivoustempaus kesti kolme tuntia ja sinä aikana kerättiin roskia noin 70 jätesäkillistä. Sukeltajat nostivat 13

14 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN TEKSTI/TEXT: LILLEMOR GAMMELGÅRD Mukana pysyminen edellyttää panostusta Kiireinen työtahti ja työelämän vaativuus edellyttävät työntekijöiltä yhä enemmän omaehtoista panostusta työtehtäviin, aloitekykyä ja kiinnostusta työvälineiden sekä työtapojen kehittämiseen. Tämä on tiedostettu myös kasvatus- ja opetusvirastossa, jossa on otettu käyttöön oman henkilökunnan resurssein suunniteltu ja luotu intranet helpottamaan jokapäiväisiä rutiineja. Varhaiskasvatus- ja perusopetus muodostivat uuden yhteisen hallintokunnan Ajatus intranetista alkoi muhia jo silloin työntekijöiden mielessä, sillä uudessa hallintokunnassa kaivattiin kipeästi sisäistä tiedonvälityskanavaa ja asiakirjapankkia. Kasvatus- ja opetusviraston johtoryhmä suhtautui KUVA/BILD: LAURA LEHMUSTO myönteisesti esitykseen intranetin perustamisesta ja hyväksyi esityksen. Työryhmään nimettiin 7 henkilöä ja myöhemmin mukaan saatiin vielä amk - harjoittelija Jukka Nisula. Intranetin käyttäjät löytävät nyt nopeasti ja vaivattomasti tarpeellista tietoa koulutuksista, työsuhdeasioista, lomakkeita, ohjeita, tiedotteita, yhteystietoja jne. Intranet sivuston sisältöä kehitetään jatkuvasti käyttäjien lähettämän palautteen perusteella. Sivusto ei ole koskaan valmis. Tähän on myös intranet-työryhmä sitoutunut ja jatkaa työtään, jotta kaikilla olisi arjen tiimellyksessä työtä helpottava väline käytössään. För att hänga med krävs en insats Den snabba arbetstakten och arbetslivets krav förutsätter allt fler egna insatser från arbetstagarens sida, initiativrikedom samt intresse för att utveckla såväl arbetsverktyg som arbetsmetoder. Detta har vi varit väl medvetna om på Verket för fostran och utbildning, där vi nu tagit i bruk ett av personalen planerat och förverkligat internt nätverk (intranet) vars syfte är att förenkla de vardagliga rutinerna. Småbarnsfostran och den grundläggande utbildningen bildade en ny gemensam förvaltning Tanken om intranet började gro redan då eftersom man i den nya förvaltningen fann ett stort behov av en intern informationskanal och en dokumentbank. Verkets ledningsgrupp ställde sig positiv till förslaget om ett eget intranet och tillsatte en arbetsgrupp bestående av sju personer, därtill fick vi med en studerande - Jukka Nisula (Ammattikorkeakoulu). Intranet användarna hittar nu snabbt och lätt nödvändig information om utbildningar, personalärenden, blanketter, anvisningar, kontaktuppgifter m.m. Innehållet på intranetsidorna utvecklas hela tiden utgående från användarnas feedback. Sidorna blir aldrig färdiga. Medlemmarna i intragruppen har också förbundit sig att hålla i skick så att de skall fungera som ett redskap som underlättar det dagliga arbetet. På verket för fostran och utbildning är vi överens om att ifall vi utnyttjar moderna redskap och fördomsfritt antar nya utmaningar kan vi hänga med i ett ständigt föränderligt arbetsliv. Det motiverar tro det eller ej! Intranet arbetgruppen: Erja Luhtasaari, Katri Kannasto, Lillemor Gammelgård, Irja-Helena Paavilainen, Monika Grönlund, Jari Karjalainen, Tomas Melfsen. Kasvatus- ja opetusvirastossa ollaan vahvasti sitä mieltä, että hyödyntämällä nykyaikaisia työvälineitä ja tarttumalla rohkeasti niiden tuomiin haasteisiin voi pysyä mukana muuttuvassa työelämässä. Se motivoi tekijäänsä usko tai älä! Intranet työryhmä: Erja Luhtasaari, Katri Kannasto, Lillemor Gammelgård, Irja-Helena Paavilainen, Monika Grönlund, Jari Karjalainen, Tomas Melfsen Näin viedään Lasse Hedmania eläkkeelle! Nu blir Lasse Hedman pensionär! vietettiin Ruukinkartanon palvelukeskuksessa Lasse Lars Hedmanin eläkejuhlaa. Lasse lähti kesälomille ja on päättänyt jäädä sen jälkeen vapaalle Vaasan kaupungin palveluksesta 1.8. alkaen. Hetkeksi ainakin, kuten hän itse sanoi. Lasse on ollut kaupungin palveluksessa yli 40 vuotta tehden erilaisia töitä teknisen viraston puolella ja nyt viimeiset 13 vuotta Ruukinkartanossa ammattimies-ohjaajana. Ruukinkartanolaiset jäävät kaipaamaan aina iloista Lassea firades vid Bruksgårdens servicecenter Lars Lasse Hedmans pensioneringsfest. Lasse for på semester och har beslutat att han därefter blir ledig från Vasa stads anställning fr.o.m För en tid åtminstone, så som han själv uttryckte det. Lasse har varit över 40 år i stadens tjänst och utfört olika arbeten inom tekniska verket och nu de senaste 13 åren på Bruksgården som yrkesmanledare. Vi på Bruksgården kommer att sakna den alltid så glade Lasse. Eila Nyby 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN 4/2006 TEKSTI: KIRSI SAND VAASAN KAUPUNGINTEATTERIN SYKSY 2006 Vaasa-revyystä Kalevalaan ja Risto Räppääjään Vaasan teatterisyksy tarjoaa monipuolista nähtävää niin aikuiskatsojille kuin lapsille. Syksyn avauksena nähdään Vaasan kaupunginteatterin ja Wasa Teaterin yhteisyönä tuottama kaksikielinen revyy FRUTTI DI WAASA. Revyy kuuluu Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhlien tapahtumiin. Frutti di Waasa tekee hilpeästi pilaa vaasalaisille tutuista asioista, ajan ilmiöistä, kulttuurista ja traditioista, suomalaisista ja suomenruotsalaisista. Vallanpitäjät, päättäjät ja vaasalaiset kaikki saavat osansa, molemmilla kielillä. Revyyn ohjaa Pekka Sonck, lavastaa Maria Jaskari ja sen puvustavat Els-Beth Bäck ja Anna-Lena Jansson. Koreografina vierailee Mia Wiik. Kapellimestareina toimivat Ralf Nyqvist ja Martti Tiainen. Revyyssä on mukana näyttelijöitä kummastakin teatterista. Esityksiä on molemmissa teattereissa. syyskuusta marraskuuhun. Ensi-ilta on Wasa Teaterissa 16. syyskuuta ja Vaasan kaupunginteatterissa 5. lokakuuta. Syksyn toisena ensi-iltana valmistuu Juha Luukkosen dramatisoima ja ohjaama KALEVALA eli tarinoita kadonneesta kansasta. Näytelmän lavastaa ja puvustaa vierailijana Riina Ahonen. Näytelmän musiikin säveltää Taito Hoffrén. Ensi-ilta on 23. syyskuuta suurella näyttämöllä. Näyttämölle noussut Kalevala herättää ikiaikaiset tarinat: Väinämöisen, Ilmarisen, Lemminkäisen, Joukahaisen, Ainon, Pohjan Neidin ja monen muun. Näytelmä vie matkalle nuoren Elias Lönnrotin kanssa Vienan-Karjalaan suurten runonlaulajien aikaan, jolloin suuret runontaitajat lauloivat isiltä oppimiaan vanhoja runoja öisillä nuotiotulilla. Runoissa kuvastuvat Kalevan heimon värikkäät vaiheet, sen taistelut, intohimot, viha ja rakkaus. Mitä Vaasaan kuuluu ja kuka käskee? Kiikarin varressa näyttelijä Ilkka Aro. Revyy Frutti di Waasa. Kuva Jyrki Tervo. Vauhdikas Risto Räppääjä Marraskuussa valmistuu hilpeä uutuus lapsille: Tiina ja Sinikka Nopolan lastenkirjaan perustuva näytelmä RIS- TO RÄPPÄÄJÄ JA PAKASTAJA-ELVI. Markus Packalénin ohjaaman näytelmän päärooleissa nähdään teatterin uudet näyttelijät Antti Korhonen, Usva Kärnä ja Hanna Julin. Risto Räppääjä rakastaa rummutusta ja räppäämistä. Riston ja hänen Rauha-tätinsä elämä mullistuu, kun tädin tuima Elvi-serkku saapuu taloon, takavarikoi Riston rummut ja ryhtyy kokkaamaan merkillistä ruokaa Näytelmän lavastaa Liisa Ikonen. Näytelmää vauhdittavat mukaansatempaavat laulut, kapellimestarina Martti Tiainen. Ensi-ilta on 18. marraskuuta suurella näyttämöllä. Suosittu ELLING palaa näyttämölle Norjalaisen Axel Hellsteniuksen menestyskomedia ELLING palaa ohjelmistoon. Elling kertoo kahdesta miehestä, jotka pääsevät avohoitoon laitoksesta ja muuttavat omaan asuntoon. Tavallinen arkielämä on kiehtova ja pelottavakin selviytymispeli, jossa tarvitaan rohkeutta ja kannustavaa ystävyyttä. Taava Hakalan ohjaaman näytelmän uusintaensi-ilta on 11. lokakuuta pienellä näyttämöllä. Kuva näytelmästä Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi. Kuvassa Anbtti Korhonen ja Usva Kärnä. Kuva: Jyrki Tervo VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Pitkäkatu VAASA Lippumyymälä (06) Studio Ticket Ylätori, VAASA (1euro/min + pvm) 15

16 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN Korkeakoulut yhdistävät tieteen ja juhlavuoden Vaasalaiset korkeakoulut tuovat oman tieteellisen mausteensa juhlavuoteen. Koulujen edustajat luennoivat ajanjaksolla torstaisin klo kaupunginkirjaston Draamasalissa. Luennoilla pohditaan tulevaisuuden visioita eri näkökulmista. Luennot ovat avoimia ja ilmaisia yleisölle. Mukana yhteistyössä ovat kaikki seitsemän vaasalaista korkeakoulua. Ilmainen sisäänpääsy. Högskolorna kombinerar vetenskapen med jubileumsåret Högskolorna i Vasa tillägger sin egen vetenskapliga krydda i jubileumsåret. Högskolornas representanter föreläser under perioden varje torsdag kl i stadsbibliotekets Drama sal. På föreläsningarna behandlas framtidsvisioner från många olika synvinklar. Föreläsningarna är öppna och avgiftsfria för allmänheten. I föreläsningssamarbetet deltar alla sju högskolor i Vasa. Fritt inträde. Tuulahduksia tulevaisuudesta yleisöluentosarja/ Fläkt från framtiden - föreläsningsserie för allmänheten: klo Hälsa - lidande, lektor HVD Lisbet Lindholm, Åbo Akademi, Vasa klo Framtidsvisioner inom regional film- och TV-produktion i Österbotten överlärare Christian Olsson, Svenska yrkeshögskolan klo Investera i din framtid professor Kenneth Högholm, Svenska handelshögskolan klo Oikeuden ja oikeustieteen tulevaisuudesta professori Kimmo Nuotio, Oikeustieteellinen koulutus, Vaasa, Helsingin yliopisto klo Suomen toiminnallisen aluerakenteen muutokset, Vaasan Yliopisto klo Yrityksien tulevaisuus näkyväksi tuotevisioiden avulla Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova klo Mobiiliteknologia - tulevaisuutta vai tätä päivää lehtori Pekka Liedes, Vaasan ammattikorkeakoulu Juhlaseminaari - Vaasani 400 vuotiaana Vaasasta ympäristönä, elämyksenä ja asuinpaikkana ennen, nyt ja tulevaisuudessa Lauantaina 7 lokakuuta 2006 klo Akademillissä Puutarhaelämää Vaasassa ennen sotia millaista oli asua entisajan Puutalovaasassa. Kirjailija, toimittaja Inger Vikström Lindgren. Säilyneitä Vaasan alkuperäisympäristöjä. Museoamanuenssi Katarina Andersson. Vaasa 30 vuoden päästä. Arkkitehti Ilmari Heinonen Kuka määrittelee viihtyisyyden? Tutkija Siv Sandberg kaupungista ja lähidemokratiasta. Seminaari on maksuton. Lounas ja kahvi euroa. Järjestäjä Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys r y. Ilmoittautumiset seuran sihteerille C. Ödman viimeistään Seminaarissa julistetaan valokuvakilpailu Vaasani voittaja. Kilpailuun osallistuneet valokuvat samoin kuin joitain vanhempia Vaasa-kuvia on näytteillä seminaarissa. Jubileumsseminariet - Mitt Vasa 400 år Om Vasa som miljö, upplevelse och bostadsort förr, nu och i framtiden Lördag 7 oktober 2006 kl på Academill Trädgårdsliv i Vasa före kriget hur det var att bo i det trähus-vasa som en gång fanns. Författaren, journalisten Inger Vikström-Lindgren, Vasabo numera bosatt i Sverige. Bevarade ursprungsmiljöer i Vasa. Museiamanuens Katarina Andersson. Vasa om trettio år. Arkitekt Ilmari Heinonen. Vem bestämmer vad som är trivsamt? Om staden och närdemokratin. Forskare Siv Sandberg. Seminariet är kostnadsfritt. Lunch och kaffe euro. Arrangör: Invånarföreningen i centrala Vasa r f. Anmälningar till föreningens sekreterare C. Ödman senast På seminariet avslöjas vinnaren i fototävlingen Mitt Vasa. Tävlingen är öppen för alla, men motiven bör sökas i stadskärnan. Ett informationsblad om tävlingen finns att hämta på Studio Fotocenter och på stadens infopunkt i stadsbibilioteket. De tävlande fotografierna visas på seminariet, liksom äldre Vasa-bilder. 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN 4/2006 VIREÄ VAASA-LIIKUNTATARJOTIN SYKSY 2006 Vireä Vaasa terveysliikuntaohjelma tarjoaa monipuolisen liikuntatarjottimen kaikille Vaasan kaupungin työntekijöille. Terveysliikunnan starttiryhmiä on tarjolla niin naisille kuin miehille! Mukaan voit tulla, SINÄ, niin liikuntaa aloitteleva kuin aktiivisempikin kuntoilija! Syksyn terveysliikuntaryhmät käynnistyvät perinteisellä AVOIMET OVET- viikolla! Tutustu ryhmäkuvauksiin ja lähde mukaan liikkumaan! Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa. KYSY LIIKUNTALUURISTA LIIKUNTAINFOA: Minna Backman, Vapaa-aikavirasto,Vaasanpuistikko 20 B puh , minna.backman@vaasa.fi KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMISETU VIREÄ VAASA- TERVEYSLIIKUNTARYHMIIN: Todistamalla ohjaajalle henkilökuntakortilla, määräyskirjalla tms. työsuhteensa Vaasan kaupungille lunastaa maksuttoman osallistumisen Vireä Vaasa-ryhmiin. Henkilökuntaetu Vaasan uimahalliin: Kertamaksu 3,50 euroa ja 10 kert 31,50 euroa. Henkilökuntakortti esitettävä kassalla. 1. LETKEÄT LEIDIT Tervis-sali, Hietalahden terveysas, Hietalahdenk. 6 ma: klo ohj: Minna Backman Kaikenikäisten naisten liikuntakurssilla voit kokeilla erilaisia terveysliikuntalajeja ja saat ideoita kuntoiluusi! Liikevalinnoissa huomioidaan tyypillisimpiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmia. 2. VENYTELLEN VIRKEYTTÄ HUOM! RYHMÄ ALKAA VASTA 2.10 REMONTIN VUOKSI! Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ma: klo ohj: Toni Jääskeläinen Tässä ryhmässä opit tunnistamaan lihaksiasi ja parantamaan niiden voimaa ja notkeutta! Kevyen alkulämmittelyn ja liikkuvuusharjoitusten jälkeen venytellään huolellisesti lihaksia unohtamatta vartalon syvien lihasten harjoituksia. Soveltuu kaikenikäisille ja -kuntoisille. Niin miehille kuin naisille! 3. TULES KUNTOON- KUNTOSALIRYHMÄT Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 I ma: klo ohj. Kristina Rautakoski II ke: klo ohj. Marika Ketola Monipuolista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua naisille. Opetellaan kuntosalivälineiden käyttöä ja oikeita suoritustekniikoita. Jumpan alkuun lihakset lämmitellään ja lopuksi venytellään. Sopii kuntosaliharjoittelua aloitteleville. 4. NAISTEN KUNTOLENTOPALLO Vöyrinkaupungin koulu, ns. O-kiinteistö, Myllykatu 2 ti: klo Omatoiminen naisten kuntolenttisporukka, johon otetaan mukaan aloittelevia tai aiemmin lentopalloa pelanneita naisia! Lisätiedot KUNTOKIMPPA UUSI RYHMÄ! HUOM! RYHMÄ ALKAA VASTA 3.10 REMONTIN VUOKSI! Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ti: klo ohj: Tarja Pasanen Hallintaa hartioihin, ryhti kuntoon ja lihakset rennoiksi! Kuntokimpassa muokkaat alkulämmittelyn jälkeen perusjumppaliikkein monipuolisesti ja nivelystävällisesti tuki- ja liikuntaelimistöä. Loppuvenyttelyillä saat lisäksi hyvän olon koko kehoon. Oma jumppa-alusta mukaan. 6. TEEMAJUMPPA UUSI RYHMÄ! HUOM! RYHMÄ ALKAA VASTA 3.10 REMONTIN VUOKSI! Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ti: klo ohj: Tarja Pasanen Teemajumpassa saat vaihtelua ja uusia ideoita! Jumppakertojen aiheet vaihtelevat esim. eri välineillä jumppaamisesta syvävenyttely- ja rentoutusharjoituksiin ja jopa letkeän mukavaan tanssiin, jossa mieli ja keho kohtaavat. Ryhmäläiset voivat vaikuttaa ohjelman sisältöön! Oma jumppa-alusta mukaan. 7. LOUNASTUNTIJUMPPA Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo ohj: Minna Backman Niin miehille kuin naisille suunnattu lihaskunto- ja venyttelyjumppa, joka kehittää lihasvoimaa, liikkuvuutta ja koordinaatiota. 8. MIESTEN ROMURALLI- KUNTOPIIRI Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo ohj: Marika Ketola Huumorilla höystettyä miesten lihaskuntotreeniä, jossa ei unohdeta yleiskestävyysharjoituksia ja venyttelyitä. ROMURALLI on miehille, jotka haluavat treenata porukassa, reippaan ohjaajan vetämänä. 9. KUNTOPIIRI Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo ohj. Marja Berg Hauskaa niin hapenotto- kuin lihaskuntotreeniä kiertoharjoitteluna jumppavälinein naisille ja miehille! Tämä on sinulle, joka et ole jumppatyyppiä ja haluat liikkua omaan tahtiin. 10. KUNTOKIMPPA Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10 to: klo ohj: Kristina Rautakoski/Marjo Luoma Kuntokimpassa vahvistat tuki- ja liikuntaelimistöä turvallisesti ja tehokkaasti yksinkertaisin liikkein. Soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille. Oma jumppa-alusta mukaan. 11. MIESTEN SÄHLY Teeriniemen halli (väestösuoja), Joutsenenkatu to: klo Herrasmiestyylillä sählyä! Omat välineet mukaan. Ryhmä toimii omatoimisesti. ROMURALLIA MIEHILLE! Romuralli on keski-ikäisille vähän tai satunnaisesti liikuntaa harrastaville miehille tarkoitettu ohjattu liikuntapaketti. Mukaan ovat tervetulleita kaikki miehet; entiset atleetit, sohvien sankarit samoin kuin uudet aloittelijatkin. Jos tunnistat itsestäsi edellä mainittuja piirteitä, tule mukaan hikoilemaan hyvällä huumorimielellä! Tiedustelut Minna Backman p Lähde rohkeasti mukaan! Romuralli-vuoroja ovat: Gymstick-kurssi Onkilahden koulu, Vuorikatu 7, alk ma: klo Venytellen virkeyttä Onkilahden koulu, Vuorikatu 7, alk ma: klo Kuntosali Teknisen viraston kuntosali, Kirkkop. 2 ke: klo Kuntopiiri Tervis-sali, Hietalahdenk. 6 ke: klo Sähly Teeriniemen väestösuoja to: klo LIIKUNTAOSASTON TERVEYS- LIIKUNTARYHMÄT Osallistumisoikeuden saat ilmoittautumalla ohjeitten mukaan. Nämä kurssit sisältävät kurssimaksun kaikille osallistujille. Kurssimaksu laskutetaan automaattisesti ilmoittautumisten mukaan. Jos estyt osallistumasta, niin peru paikkasi pikimmiten. 1. GYMSTICK-KURSSI 10krt HUOM! RYHMÄ ALKAA VASTA 2.10 REMONTIN VUOKSI! Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ma: klo ohj: Toni Jääskeläinen GYMSTICK on kuntoiluväline, jossa yhdistyy keppi- ja kuminauhajumpan liikkeet. Gymstickillä parannat tehokkaasti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskuntoa ja voimaa sekä kehon hallintaa. Jumppa on iskuttomuuden takia turvallinen. Ryhmä soveltuu niin niin miehille kuin naisille samoin kuin vähän liikkuneille kuin esim. fysiokimpan tai keppijumpan jatkoryhmäksi. Ryhmäläinen saa valita oman kuntonsa mukaisen gymstickin käyttöönsä. SITOVA Ilmoittautuminen alkaen 18.9 puh / minna.backman@vaasa.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä gymstickien määrän mukaan (20kpl). Syyskurssimaksu vain 17euroa. Maksu laskutetaan ilmoittautumisten perusteella. 2. FYSIOKIMPPAJUMPPA Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo ohj. Marja Berg Fysiokimppajumppa on fysioterapeutin ohjaamaa selkä-, niska- ja nivelystävällistä peruskuntojumppaa. Fysiokimpan liikkeet ovat monipuolisia ja selkeitä perusliikkeitä. Kurssille otetaan n. 30 osallistujaa. SITOVA Ilmoittautuminen alkaen 1.9 klo 8.00 puh / minna.backman@vaasa.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssimaksu 35 euroa/kausi. 3. SPINNING ja JUMPPA Sport s Club, Wolffintie to: klo Tunti koostuu spinningistä ja kuntopiirijumpasta. SITOVA ilmoittautuminen alkaen 1.9 klo 8.00 puh / minna.backman@vaasa.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja tarkoitettu Vaasan kaupungin työntekijöille. Ryhmään otetaan n. 30. Kurssimaksu 35euroa oikeuttaa vain tähän Sport Clubin tuntiin syyskaudeksi. 4. VIRTAA VEDESTÄ- VESIJUMPPAKURSSIT Vesivoimistelu soveltuu hyvin eri tasoisille ja ikäisille, miehille ja naisille. Vesijumpassa käytetään hyväksi veden vastusta ja nostetta tehokkain harjoituksin. Kurssimaksu 17euroa /kausi. Oma pyyhe, pefletti ja uimapuku mukaan! Nämä vuorot ovat tarkoitettu Vaasan kaupungin henkilöstölle ja ensisijaisesti +30 asteisen veden tarvitsijolle. VESIJUMPPARYHMIIN SITOVA ilmoittautuminen puhelimitse p tai sähköpostilla minna.backman@vaasa.fi alkaen 1.9 klo Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä! Seniorhuset, Niklasvägen 1, Sepänkylä Kurssiaika I to klo II to klo ohj: Niina Sinisalo TAAS SÄHLÄTÄÄN! Vaasan kaupungin työyksikköjen VIREÄ VAASA-SEKASÄHLY turnaus järjestetään Tarkempi info myöhemmin! TERVETULOA LIIKKUMAAN! 17

18 4/2006 MERITUULI - HAVSVINDEN HENKILÖSTÖKOULUTUS PERSONALUTBILDNING Henkilöstöpalvelujen järjestämiin koulutustilaisuuksiin ilmoittaudutaan, jos ei muuta ole mainittu, Raija Tepolle puhelimitse tai sähköpostitse, puh , raija.teppo@vaasa.fi. Myös peruutuksista tulee ilmoittaa ajoissa. ATK-KOULUTUS TYÖPAIKKAKOHTAISET ATK- KOULUTUKSET Hallintokunnat / työpaikat voivat varata iltapäivän tarvitsemaansa koulutukseen seuraavista ohjelmista: Windows perusteet, Word, Internet / intranet, sähköposti, Excel, Powerpoint sekä kokeneemmille käyttäjille FrontPage, Access, AdobeIn Design, AdobeElements, PaintshopPro. Ryhmän suuruus on enintään 10 henkilöä. Voit tiedustella vapaita paikkoja ryhmävarauksiin Raija Tepolta. Kouluttaja Klaus Salonen. ALOITTELEVAN TIETOKONEENKÄYTTÄJÄN PERUSOPETUSPAKETTI Yht. 24 tuntia lähiopetusta (6 x 4 h), 10 hengen ryhmille, syksyn aikana aloittaa kaksi ryhmää alkaen torstai-iltapäivisin. VAASAN KESÄYLIOPISTO JÄRJESTÄÄ VASA SOMMARUNIVERSITET ARRANGERAR TYÖNTEON HYVÄ HENKI Pe klo 9-16 Ks. ohjelma intranetista Henkilöstöpalvelut/Osaaminen/Henkilöstökoulutus Kouluttajana työyhteisövalmentaja, LKT Heimo Langinvainio Ilmoittautumiset mennessä. TRO, VILJA, TANKE OCH KÄNSLA To kl Kursledare doktorand i vuxenpedagogik Lars-Morten Losvik Anmälan senast TIEDOTTAJAKURSSI To klo 9-16 Ilmoittautumiset mennessä. HUOM! MAKSULLINEN KOULUTUS: KRIISINHALLINTA Ti klo 9-16 Kouluttajana psykologi Krister Andersson Kurssimaksu 90 euroa /hlö. Ilmoittautuminen mennessä kesäyliopistoon, puh tai info@vaasankesayliopisto.fi TULOSSA: TERAPEUTTISTEN RYHMIEN VETÄMINEN Pe Kouluttaja psykoterapeutti Elisa Lehtonen KIELIKOULUTUS SPRÅKUTBILDNING RUOTSIN KIELEN KOULUTUS Haluatko parantaa kielitaitoasi uudella ja jännittävällä tavalla? Mikset kokeilisi TANDEMOPPIMISTA Vaasan arbiksella? Paranna esim. ruotsin kielen taitoasi keskustelemalla opettelemaasi kieltä äidinkielenään puhuvan ihmisen kanssa, ja auta häntä vuorostaan oppimaan sinun äidinkieltäsi. Voitte itse päättää, missä, milloin ja kuinka usein tapaatte sekä mistä keskustelette. Niinpä tutustut myös toiseen kulttuuriin ja saat uuden ystävän samalla kun opit kieltä. Lukuvuoden aikana järjestetään viisi yhteistapaamista. Yhteistapaamisissa saat vinkkejä erilaisista harjoituksista ja mahdollisuuden keskustella kokemuksistanne muiden tandemparien kanssa. Osallistuessasi saat myös tandemkäsikirjan, jonka avulla pääsee alkuun. Ilmoita kiinnostuksestasi niin yritämme etsiä sinulle sopivan tandemparin. Voit ilmoittautua tandemiin koko lukuvuoden ajan. Ilmoittaudu ensisijaisesti sähköisesti tai Marika Boströmille puhelimitse (06) tai s- postilla marika.bostrom@vaasa.fi. Ilmoita äidinkielesi, kieli, jota haluat oppia, syntymävuosi, ammatti ja harrastukset. Kurssi on ilmainen Vaasan kaupungin työntekijöille. LÄRA DIG FINSKA Vill du förbättra dina språkkunskaper på ett nytt och spännande sätt? Varför inte pröva på TANDEMINLÄRNING vid Vasa arbis? Bli bättre på finska genom att diskutera med någon som har det som modersmål och som i sin tur vill lära sig ditt modersmål bättre. Ni bestämmer själva var, när och hur ofta ni träffas och vad ni samtalar om. På detta sätt lär du också känna den andra kulturen och får en ny vän samtidigt som du lär dig språket. Fem gemensamma träffar ordnas under läsåret. Genom att delta i de gemensamma närstudieträffarna får man tips om olika typer av övningar och får möjlighet att dela med sig av sina tandemerfarenheter med andra tandempar. Om du deltar får du en tandemhandbok där du får hjälp med att komma igång. Anmäl ditt intresse så försöker vi hitta en lämplig samtalspartner åt dig. Till tandem kan du anmäla dig under hela läsåret. Anmäl dig i första hand via internet eller till Marika Boström per telefon eller per e-post: marika.bostrom@vaasa.fi Ange dina kontaktuppgifter, ditt modersmål, det språk du vill lära dig, födelseår, yrke och intressen. Kursen är avgiftsfri för Vasa stads anställda. ESIMIEHET JET-KOULUTUS Uusi suomenkielinen ryhmä aloittanee syksyllä JET PÅ SVENSKA börjar , VAKK anmälningar senast maarit.broms@vaasa.fi, tfn Obs! bara 2 platser kvar för Vasa stads förmän. ESIMIESSEMINAARI järjestetään marraskuussa. Ajankohta ja seminaarin sisältö tarkentuvat syyskuun aikana. KEHITYSKESKUSTELU- KOULUTUS Ti klo Kohderyhmä: kehityskeskusteluita aloittelevat esimiehet, ryhmään mahtuu noin 20 henkilöä. Kouluttaja Riitta Sinkkilä, Efeko Oy Ilmoittautumiset viim. 1 vko ennen Raija Tepolle. KOULUTUSAPURAHA HAETTAVISSA oman opiskelun aiheuttamiin kustannuksiin Kaupunki työnantajana jakaa vuosittain henkilöstölleen KOULUTUSAPURAHAA. Nyt on jälleen aika tehdä hakemus koulutusapurahan saamiseksi vuoden 2006 aikana suoritettujen tai suoritettavien opintojen kustannuksiin. Opintojen ei välttämättä tarvitse liittyä omaan työhön tai työtehtäviin. Koulutusapuraha on kuitenkin suunnattu entistä enemmän omaehtoisen, ammattiin liittyvän koulutuksen tukemiseen. Koulutusapurahaa maksetaan tämän vuoden aikana tapahtuvan omaehtoisen koulutuksen kurssi-, materiaali- tai muihin vastaaviin opiskelusta aiheutuneisiin kuluihin niistä toimitettuja kuitteja (v:lta 2006) vastaan. Stipendinä koulutusapurahaa ei voi saada. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: hakijan nimi ja osoite, sähköpostiosoite työpaikka pankkiyhteystiedot summa (euroa), jota haetaan mistä koulutuksesta on kyse ja mikäli se liittyy omaan ammatilliseen kehittämiseen, niin tarkempi selvitys omista työtehtävistä ja siitä kuinka ko. opinnot tukevat niitä Hakemus tulee toimittaa HENKILÖSTÖPALVELUIHIN MENNESSÄ. Maksukuitit tai niiden kopiot toimitetaan mieluiten hakemuksen yhteydessä. Henkilöstöpalveluissa koulutusapurahaa koskeviin tiedusteluihin vastaavat koulutussuunnittelija Maarit Broms, puh ja apurahan maksatukseen liittyviin tiedusteluihin osastosihteeri Eija Paananen, puh

19 MERITUULI - HAVSVINDEN 4/2006 KUVA: SVEN MARTENS KIITOKSET Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Ett varmt tack till er alla som ihågkom mig när jag gick i pension. Laura Korosuo On muistoja joita ei aika eikä vuodet viedä voi, on muistoja joiden taika iät kaiket sielussa soi. Oppisopimustoimen johtajana on 1.8. aloittanut Maria Slotte. Teimme hänelle muutamia kysymyksiä. Kuka olet? Olen vaasalaissyntyinen kasvatustieteen maisteri vuodelta Ennen tänne tuloa työskentelin työvoimahallinnossa yhteensä noin kolmetoista vuotta, joista viimeiset kuusi vuotta Pohjanmaan TE-keskuksessa työvoimakoulutusasioiden tarkastajana. Ennen sitä olin töissä Vaasan työvoimatoimistossa. Yhden vuoden olin opettajana Åbo Akademissa täällä Vaasassa. Aikuisten kouluttaminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Vuosien varrella olen nähnyt monta esimerkkiä siitä, kuinka aikuinenkin vielä voi kasvaa ja löytää uutta intoa työelämään kouluttautumisen avulla. Vapaa-aikanani vietän perhekeskeistä elämää: perheeseeni kuuluu aviomieheni lisäksi neljä poikaa jotka ovat 16-, 15, 12- ja 8-vuotiaat. Perheessämme asustaa myös collie koira. Saaristoelämä mökkirakentaminen ja kalastus - kuuluu perheemme yhteiseen vapaa-aikaan. Erilaiset käsityöt ovat olleet harrastukseni jo pienestä pitäen tallessa on monta eri tekelettä, vaatteista liinoihin ja mattoihin. Millaisin ajatuksin olet aloittanut uudessa tehtävässä? Olen aloittanut uudessa tehtävässäni uteliaisuudella ja positiivisin mielin. On ollut suuri ilo huomata kuinka ystävällisten ja positiivisten ihmisten kanssa olen tekemisissä! Mitkä ovat oppisopimustoimen tärkeimmät tehtävät? Näetkö joitakin kehittämistarpeita? Oppisopimustoimen tärkein tehtävä on tarjota laadukasta työtehtävään mahdollisimman hyvin räätälöityä tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta. Oppiminen tapahtuu hyvin suurilta osin omassa työssä, mikä on mieluinen opiskelumuoto aikuiselle. Hyvät tulokset syntyvät hyvässä yhteistyössä työnantajien ja siellä olevien työpaikkaohjaajien sekä teoriajaksoja tarjoavien kouluttajien kanssa. Oppisopimustoimisto on ollut Caritan hyvässä hoidossa pitkään. Tästä on ilo jatkaa! Kiitos lämminhenkisestä läksiäisjuhlasta ja persoonallisista - runsaista lahjoista jäädessäni eläkkeelle Riitta-Liisa Mäkinen Sydämelliset kiitokseni Vaasan kaupungin henkilökunnalle lämminhenkisestä lähtöjuhlasta sekä työnantajalle jäädessäni eläkkeelle. Reijo Suni Kiitän työtovereitani, siivoustoimistoa ja keskuskoulun henkilökuntaa jäädessäni eläkkeelle. Maj-Len Panu KIITOS Suurkiitos kaikille teille, jotka muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Päivä oli kaikin puolin hieno ja on säilyvä muistoissani. Pirkko Knuutti Elokuun aamu / kolea / aurinko läpi säleikön aamulehti ja tee / kiire ulkopuolella oveni tätä hetkeä en antaisi pois. (Kirsi-Maija Saarinen) Näin syksyn tullen haluan sydämestäni kiittää kaikkia minua muistaneita ja lämpimästä läksiäisjuhlasta toukokuussa. Raili Lybeck, eläkeläinen Ikäohjelman kylpyläviikonloput! Vaasan kaupungin ikäohjelmaan liittyvät kylpylälomat tulevat haettavaksi syyskuun aikana. Kylpyläviikonloput ovat tarkoitettu vakinaisessa työsuhteessa oleville, 60 vuotta täyttäneille kaupungin työntekijöille. Kylpyläviikonloppuja arvotaan hakijoiden kesken tänä vuonna noin 25. Hakulomake sekä lisätietoa asiasta löytyvät syyskuun aikana intranetin Tiedotteet kohdasta. Tämän lisäksi kaikille yli 60 vuotiaille lähetetään henkilökohtainen tiedote asiasta. Kylpyläviikonloppu sisältää kahden yön yöpymisen aamiaisineen ennalta valitussa kylpylässä. Kylpyläviikonlopun arvo/hinta on veronalaiseksi katsottavaa etua. Lisätietoja asiasta antaa: Kirsi Ikäheimonen, henkilöstösuunnittelija, puh:

20