vi kku Joka päivä on kierrätyspäivä 3/2007 kaupungin henkilöstölehti

Transkriptio

1 vi kku 3/2007 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Joka päivä on kierrätyspäivä

2 vi kku PÄÄKIRJOITUS HUHTIKUU 2007 SISÄLTÖ Työmotivaatio ja työkyky käsikädessä 2 ARI JÄRVELÄ Tullinkulman työterveys on vuodesta 2005 lähtien hoitanut kaikkien Tampereen kaupungin työntekijöiden työterveysasiat. Työpaikkana Tullinkulma on erinomainen näköalapaikka pyrittäessä selvittämään, millaiset tekijät vaikuttavat myönteisesti tai negatiivisesti työkykyyn ja sen ylläpitoon. Tilastot osoittavat, että sairauslomat ovat lisääntymässä. Trendi Tampereella on sama kuin muualla Suomessa. Kasvu alkoi vuosituhannen vaihteessa eikä se ole sen koommin taittunut. Suomalaiset ovat kuitenkin terveempiä kuin ennen ja elävät pidempään kuin koskaan. Lisääntyneen valistuksen ja parempien työolojen vuoksi vanhemmat työntekijät ovat entistä terveempiä, ja siltikin sairauslomat lisääntyvät. Olemmeko siis jonkin salaperäisen tautiepidemian kourissa, vai eikö työterveyshuolto osaa hoitaa asiakkaitaan oikein? On kuitenkin ilmeistä, että työkykyyn vaikuttavat myös muut tekijät kuin lääkärin hoidettavissa oleva sairaus. Kohtuullisen terveydentilan lisäksi tarvitaan työmotivaatiota ja työtehtävien hallitsemista. Sairausloma on kehno apu suorituspaineiden aiheuttamaan uupumukseen. Parempi lääke on koulutus tai muu työpaikan järjestämä tuki. Myös johtamiskulttuuri on omiaan vaikuttamaan työkykyyn. Työterveyshuollossa ei ole tavatonta, että työntekijä vaatii työyhteisön konfliktin vuoksi sairauslomaa, joka usein vain pahentaa tilannetta. Oikeanlaiseen johtamiseen onkin useimmilla työpaikoilla panostettu johtajakoulutuksella sekä työterveyshuollon ja esimiesten tiiviillä yhteydenpidolla. Vapaa-ajan vaikutukset työkykyyn saattavat olla jopa merkittävämpiä kuin työperäiset tekijät. Vääjäämättä perhe-elämä heijastuu työpaikalle, ja työelämä vaikuttaa kotiympyröihin. Työkykyä voidaan ylläpitää ja parantaa vapaa-ajan terveillä elintavoilla, kuten oikeanlaisella vuorokausirytmillä ja liikunnalla. Varsinkin ongelmat painonhallinnassa ovat huolestuttavia, sillä työikäisen väestön ylipaino kasvaa jatkuvasti. Sen seurauksena muun muassa aikuisiän diabetes ja alaraajojen nivelrikko ovat yleistyneet parhaassa työiässä olevilla henkilöillä ja vaikuttavat selvästi työkykyyn. Yhteistyössä asiakasyritysten kanssa Tullinkulman Työterveys painottaa uutta kulttuuria, jossa henkilöstön työkykyyn vaikuttavia osatekijöitä selvitetään aktiivisesti ennakoiden. Ongelmatekijöihin pyritään vaikuttamaan ajoissa ja myönteisessä hengessä. Seppo Nikkari palvelukeskuksen johtaja Tullinkulman työterveys Tullinkulman työterveys aloitti vuoden 2007 alusta ulkoisena liikelaitoksena. Se hoitaa Tampereen kaupungin henkilöstön lisäksi noin tuhannen yrityksen henkilöstön työterveysasioita. Viime vuonna Tullinkulman työterveydessä rekisteröitiin noin asiakaskäyntiä. 2 Pääkirjoitus 3 Kestävän kehityksen periaatteet elävät kaupungin eri työpaikoilla 6 Tampereen vuoden 2006 tilinpäätös plussalla 7 Palvelupiste Frenckell esittäytyy 8 Englannin oppimiskeskuksista haettiin ideoita 8 Hervannassa uusi IT-kirjasto 10 Veli Salovaara kaupungilla töissä 50 vuotta 12 Henkilöstö arvostaa työsuhdematkalippua 12 Tampere Filharmonia sai Emmapalkinnon 14 Mielenterveysongelmat työpaikalla 15 Kesätapahtumissa noudatettava elintarvikelakia 16 Kaukajärven päiväkodissa arvioitiin omaa työtä 16 Henkilöstökoulutuksen vinkkejä 18 Henkilöstöjaoston päätöksiä 18 Tampereen Logistiikassa uusi johto 19 Ilmoituksia 20 Naistenlahden voimalaitokselle julkisivuvalaistus 20 Tamperelaisen elämän tärkeät ilmiöt talteen VILKKU 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy toukokuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Museokeskus Vapriikin museoavustaja Otso Höglund viemässä näyttelyjulisteiden pakkauksia jätteenkeräyspisteeseen. OSOITTEENMUUTOK- SET omalle palkanlaskijalle.

3 Kestävän kehityksen -ajattelu kuuluu arkeen Kaupungin eri työpaikoilla keke-tietoisuus leviää Mikä on kestävän kehityksen kannalta järkevin tapa liikkua paikasta toiseen? Miten jätteet pitää lajitella? Mitä materiaaleissa ja hankinnoissa on otettava huomioon? Entä mitä kestävä kehitys sosiaalisesta tai kulttuurisesta näkökulmasta tarkoittaa? TEKSTI Mirva Tuusa KUVAT Ville Saha Nuorempi autoasentaja Reijo Viitaniemi laittaa käytetyt loisteputket niille kuuluvaan roskikseen. Näen kestävän kehityksen laajana käsitteenä, johon kuuluu ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista kestävyyttä. Sosiaalisella kestävyydellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi kaupungin työntekijöiden ottamista mukaan päätöksentekoon, kulttuurisella taas vapaa-ajan palveluita. Toki kestävällä kehityksellä viitataan myös ympäristöasioihin, mutta ei vain niihin, sanoo Tampereen kestävän kehityksen koordinaattori Kirsi Hämäläinen. Tampereen kaupungin eri yksiköissä kestävää kehitystä painotetaan eri tavoin. Esimerkiksi museotoimessa käsite tarkoittaa en sisijaisesti kulttuuriympäristön säilyttämistä ja vaalimista, Tampereen kotisairaalassa ja Tampereen Ateriassa hankintojen ja palvelun laatua ja kestävyyttä. Tampereen Auto- ja konekeskuksessa asia sitä vastoin ymmärretään lähinnä päästöjen vähentämisenä. Yksi kaikille kaupungin yksiköille kuitenkin on yhteistä: kestävään kehitykseen suhtaudutaan myönteisesti. Roskiksia ei ratsata Kestävän koordinaattorin tehtävä on Hämäläisen mukaan koordinoida toimintaa ja yrittää saada yksiköt työhön mukaan. Roskiksia ratsaava poliisi Hämäläinen ei tunnusta olevansa. 3

4 vi kku Kirsi Hämäläisen mukaan ns. Aalborgin sitoumusten kehittämistavoitteet auttaisivat Tamperetta entistä paremmin seuraamaan, miten kestävässä kehityksessä edistytään tai mitä vielä pitäisi tehdä, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät asiaa tänä keväänä. 4 Yksiköissä tärkeimmän työn tekevät kestävän kehityksen vastaavat, eli tuttavallisemmin keke-vastaavat. He osallistuvat oman työnsä ohella koulutuksiin ja välittävät viestiä eteenpäin omissa yksiköissään. Monet keke-vastaavat tosin harmittelevat, että ehtivät tehdä valitettavan vähän. Usein työ jää sähköpostien välittämiseksi. Vastuu siitä, luetaanko posti ylipäätään, on vastaanottajalla, murehti moni keke-vastaava. Hämäläinen myöntää, että kestävän kehityksen tontilla riittää vielä työsarkaa. Hänen mielestään toiminta on kuitenkin hyvällä alulla, ja kanava konkreettiseen toimintaan on saatu auki. Kestävää kehitystä edistetään kaupungin yksiköissä teemojen kautta. Tämän vuoden teemoja ovat liikenne ja liikkuminen sekä osallistuminen. Kierrätys ja lajittelu tuttua Monille kestävästä kehityksestä tulee ensimmäisenä mieleen kierrättäminen. Tampereen Auto- ja konekeskuksen toimitusjohtaja Petri Salonen kertoo, että Auto- ja konekeskuksessa kaikki jäte lajitellaan asianmukaisesti. Metalliromu laitetaan metallinkeräysastiaan, pahvit pahvinkeräykseen, öljyt lähtevät Riihimäelle ongelmajätteen käsittelykeskukseen, loisteputket niille kuuluvaan keräysastiaan ja niin edelleen. Monille kaupungin työntekijöille kierrätys on jo niin arkipäivää, että roskien lajittelu on enemmänkin automaatio kuin hankalaa pakkopullaa. Esimerkiksi Tampereen kotisairaalan sairaanhoitajat tuovat tunnollisesti roskat potilaskäynneiltä takaisin Hatanpäällä sijaitsevaan kotisairaalaan, missä särmäysjätteet ja muut roskat lajitellaan. Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulussa keittiöhenkilökunnan apuna häärivät oppilaat. Joka päivä kahdentoista välitunnilla kaksi oppilasta tulee keittiöön huuhtomaan ja litistämään päivän ruokailussa tyhjentyneet maitotölkit, kertoo ruokapalveluesimies Jaana Kulmala. Kouluruokalassa jätteen määrä vähentyy kuin itsestään, kun margariinipurkit pestään vaikkapa rairuohon kasvatusastioiksi, kananmunakennot säästetään ja muovikanisterit säilötään uusiokäyttöön. Kulmala nauraakin, että koulussa on jo totuttu siihen, että keittiöstä voi hakea lähes mitä vain askarteluun sopivaa. Hankinnoissa ympäristöarvot tärkeitä Useimmat yksiköt tekevät hankintansa yhteistyössä Tampereen Logistiikan kanssa. Kilpailutuksissa kiinnitetään hinta laatu-suhteen lisäksi huomiota myös tuotteen ympäristöystävällisyyteen ja kestävyyteen. Hoitotarvikkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota laatuun ja kestävyyteen. Esimerkiksi yhdet hansikkaat menivät kokeiluvaiheessa vaihtoon, koska ne eivät kestäneet käytössä, kertoo Tampereen kotisairaalan kekevastaava Anna-Liisa Riekki. Ymäristöarvot painavat myös Tampereen Auto- ja konekeskuksen hankinnoissa. Olemme kokeilleet biodiesel- ja biohydrauliikkaöljyä, mutta vielä toistaiseksi ne ovat liian kalliita. Lisäksi hybridiautoja ja maakaasukäyttöisiä autoja on ollut testauksessa, ja nyt yhdestä maakaasukäyttöisestä autosta on tarjouspyyntökin vetämässä, Petri Salonen sanoo. Museokeskus Vapriikissa materiaalihankinnat ja materiaalien kierrätys tulevat erityisen ajankohtaisiksi, kun Vapriikin perusnäyttely tämän vuoden aikana vaihtuu. Vapriikin kekevastaava Outi Penninkangas miettii, että muun muassa vanhan perusnäyttelyn vitriinejä Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulussa ruokapalveluesimies Jaana Kulmala kerää muun muassa muovikanisterit uusiokäyttöön. Tampereen kotisairaalan Anna-Liisa Riekki ja Hanna Hävölä huristelevat potilaidensa luo autolla. Kesällä käytössä on mahdollisuuksien mukaan polkupyörä.

5 voidaan hyödyntää seuraavissa näyttelyhankkeissa. Ne näyttelyrakenteet, joille museotoimi ei keksi käyttöä, voisivat saada uuden kodin esimerkiksi tamperelaisista teattereista. Jatkossa näyttelytoiminnassa olisi tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa otettaisiin huomioon näyttelyn purkaminen, eli mietittäisiin materiaalien ja rakenteiden uusiokäyttöä näyttelyn jälkeen. Tampere onnistunut hyvin Vilkun tekemän kierroksen perusteella näyttää siltä, että kestävä kehitys on Tampereen kaupungin eri yksiköissä huomioitu hienosti. Näin siitä huolimatta, että monet keke-vastaavat haastattelun aluksi sanoivat tuntevansa pienen piston sydämessään. Kirsi Hämäläisen mielestä Tampereella Taloudellinen ajotapa säästää autoa ja ympäristöä Tampereen Auto- ja konekeskuksen toimitusjohtaja Petri Salonen raottaa öljysuodattimille ja öljyisille trasseleille tarkoitetun roskiksen kantta. on kestävässä kehityksessä samoja ongelmia kuin muillakin samankokoisilla suomalaiskaupungeilla: liikenne, kasvihuonepäästöt ja energiansäästö. Tampereen vahvuuksina Hämäläinen pitää kuntalaisten osallistumisen ja ympäristökasvatuksen kehittämistä. Kaiken kaikkiaan Tampere pärjää Hämäläisen mielestä kestävän kehityksen vertailussa muiden suomalaiskaupunkien rinnalla hyvin. Mutta kun mennään vaikkapa Ruotsiin, Tanskaan tai Hollantiin, jäädäänkin jo taka-alalle. Hämäläinen kuitenkin muistuttaa, että kestävä kehitys lähtee ruohonjuuritasolta. Päivittäisessä työssä kestävä kehitys tarkoittaa pieniä muutoksia arkipäivän rutiineissa ja päivittäisten valintojen tekemistä. Niiden avulla voidaan tukea luonnon, työkavereiden ja kuntalaisten hyvinvointia. Taloudellinen ajo on ennakoivaa ajoa. Se ei ole yhtään sen hitaampaa kuin normaaliajokaan, siinä vain otetaan muu liikenteen virta huomioon. Ei kiihdytetä turhanpäiväisesti eikä jarruteta äkkinäisesti, vaan ajetaan tasaisesti virran mukana, selittää Tampereen Auto- ja konekeskuksen toimitusjohtaja Petri Salonen. Tampereen Auto- ja konekeskus on järjestänyt kuljettajilleen taloudellisen ajon koulutusta vuodesta 2002 lähtien. Koulutuksissa kiinnitetään huomiota kuskien ajotapaan. Samalla säästetään sekä kalustoa, ympäristöä että euroja. Taloudellisella ajotavalla voidaan vähentää polttoaineen kulutusta jopa kolmekymmentä prosenttia. Ajoneuvojen tekniikka kehittyy jatkuvasti. Myös kuskien kannattaa päivittää ajotapojaan. Paljon on kiinni asenteista. Kuski joka lähtee nopeasti liikenteeseen, odottaa yleensä seuraavissa valoissa. Ei matka sen joutuisammin käy, vaikka kaasua hanakasti painaisikin, Salonen selittää. Kulmakivinä osallistuminen ja vaikuttaminen Tärkeitä kestävän kehityksen kulmakiviä ovat osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden hoitoon niin työpaikalla kuin kunnallishallinnossakin. Kaupunkiorganisaation sisällä osallistumista voidaan edistää ottamalla käyttöön toimintatapoja, joilla työntekijät pääsevät osallistumaan oman yksikkönsä ja omien työtehtäviensä suunnitteluun ja kehittämiseen. Kuntalaisille osallistumismahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi erilaiset sähköiset foorumit ja kaavoitussuunnitteluun osallistuminen. Museomaailmaan osallistuminen on Museokeskus Vapriikin keke-vastaavan Outi Penninkankaan mielestä ikään kuin sisäänrakennettu. Mitä paremmin historiallisia rakennuksia ja kulttuuriympäristöä säilytetään ja asioita tuodaan näyttelytoiminnassa esiin, sitä paremmin asukkaat pystyvät mieltämään juurensa, Penninkangas sanoo. Museoiden näyttelytkin voivat sivuta kestävän kehityksen teemaa. Esimerkiksi huhtikuusta alkaen Vapriikissa pääsee aikamatkalle polkupyörän historiaan. Velomania!-näyttelyssä voi vaikkapa testata, miten vanhalla isopyöräisellä polkupyörällä ajaminen sujuu. Museomestari Jari Vesterberg keräämässä Velomania-näyttelyn pystytyksestä kertynyttä jätettä. 5

6 vi kku ARI JÄRVELÄ Pormestari Timo P. Nieminen ja talous- ja strategiaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala kertoivat tiedotustilaisuudessa Tampereen viime vuoden tilinpäätöksestä. Tampereen kaupungin viime vuoden talous toteutui suunniteltua parempana. Vuoden 2006 tilinpäätöksen tulos on noin 20 miljoonaa euroa ylijäämäinen. 6 Kaupungin vuosikate oli 90,4 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 86,2 miljoonaa euroa. Vuosikate riitti kattamaan 113 prosenttia poistoista ja investointitaso säilyi edelleen varsin korkeana. Hyvään tulokseen vaikutti verotulojen ja valtionosuuksien hyvä kasvu edellisvuoteen verrattuna. Toisaalta myös menot kasvoivat lähes saman verran. Tulosta parantaa Tampere Science Parks Oy:n osakkeiden myynnistä saatu 9,2 miljoonan euron myyntivoitto. Kaupungin talous- ja strategiaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala on hyvillään Tampereen taloustilanteesta. Siitäkin huolimatta hän näkee nykykehitykseen sisältyvän riskin: Menot kasvavat tasaisesti ja kasvu on ollut arvioitua nopeampaa, mutta verorahoituksen kasvu ei tulevaisuudessa ole välttämättä yhtä nopeaa. Lisäksi käyttö- ja maaomaisuuden myynnistä saadut tulot ovat kertaluonteisia. Yli-Rajala on sitä mieltä, että mikäli Tampereen kaupungin menojen kasvu jatkuu nykyisellään, se tuo taloudenpitoon ongelmia tulevina vuosina. Menot kasvoivat eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kasvua edellisvuodesta oli 9,6 prosenttia eli 41 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungilla on lainaa 218,3 Tunnusluvut Asukasmäärä Veroprosentti 18,00 18,00 Vuosikate, milj. euroa 90,4 86,2 Vuosikate/Poistot, % Yli-/alijäämä, milj. euroa 6,3 61,2 Investoinnit (netto), milj. euroa 116,8 140,8 Investointien tulorahoitus, % Kokonaismenot, milj. euroa 1284,1 1306,3 Taseen loppusumma, milj. euroa 1666,3 1624,2 Lainat, euroa/asukas Konsernitaseen loppusumma, milj. euroa 2217,7 2133,8 Konsernin lainat, euroa/asukas Tampereen kaupungin talous tasapainossa Ripeä menojen kasvu tuo haasteita miljoonaa euroa. Se on 1058 euroa per asukas. Kuntien keskimääräinen lainasumma on noin 1500 euroa asukasta kohden. Kaupungin investointien kokonaissumma oli viime vuonna 118 miljoonaa euroa. Kaupungin liikelaitoksista Sähkölaitos ei saavuttanut asetettua tulosta. Syynä on lämpimän syksyn vaikutus sähkön kulutukseen. Tampereen Vesi ylitti tulostavoitteensa 1,4 miljoonalla eurolla. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi ja liikennelaitoksen tulos parani, mutta on silti vielä noin puoli miljoonaa euroa alijäämäinen. Museoiden kävijämäärät kasvoivat vii- me vuonna. Lisäksi museoiden tulot olivat enna koitua suuremmat. Kult tuuritoimen tulot olivat kaikkiaankin 36 prosenttia suuremmat kuin oli arvioitu. Tuloja lisäsivät muun muassa Taikalamppu-lastenkulttuurihankkeen ja nuorten työpajatoiminnan projektirahoitus sekä kulttuuritapahtuminen ja tullikamarin tulot. Useimmat tavoitteet saavutettiin Kaupunginvaltuuston asettamista 40:stä talouden strategisesta vuositavoitteesta lähes kaikki toteutuivat viime vuonna. Vuositavoitteista jäi saavuttamatta vain viisi kohtaa eli tilankäytön tehostaminen, hoitotakuun toteutuminen, kulttuuripääkaupungiksi valinta sekä nettomenojen toimialoittaiselle kasvulle ja investointien tulorahoitukselle asetetut tavoitteet. Kaupungin hyvä talouskehitys antaa mahdollisuuden kehittää tilaaja tuottajamallin toimintaa edelleen. Muun muassa palveluita halutaan tuottaa jatkossa nykyistäkin asiakaslähtöisemmin ja tuottavammin. Tähän päästään muun muassa työ- ja toimin tatapoja parantamalla sekä hankkimalla palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta ja yhdistyksiltä. Pormestari Timo P. Niemisen mukaan seuraavan kahden vuoden tärkeimpiä tavoitteita on uuden toimintamallin sisäänajo organisaatiossa. Tämä edellyttää kaupungin henkilöstön ottamista mukaan mallin toteutukseen. Käynnissä onkin laaja Muutoksen maihinnousu -koulutus, jonka avulla saamme henkilöstöltämme arvokkaita näkemyksiä mallin toteutuksesta käytännössä, pormestari Nieminen totesi tilinpäätöksen tiedotustilaisuudessa maaliskuun lopulla.

7 Moni tietää saavansa apua Palvelupiste Frenckellistä. Tämän todistaa jo päivittäiset viitisensataa yhteydenottoa kuntalaisilta, ja tuo kontaktien määrä vieläpä tuplaantuu keväisin ja syksyisin. Vilskettä siis riittää: asiakkaat odottavat vuoroaan ilmavassa salissa, palvelunumerotaulu välkkyy ja kilahtaa, puhelimet soivat ja sähköpostiliikenne soljuu eteenpäin. TEKSTI Raija Lindell KUVAT Ari Järvelä Palvelupiste Frenckellissä neuvotaan ja opastetaan Asiakkaiden sähköpostien ja puheluiden määrä on viime vuosina selvästi kasvanut palvelupisteessä. Asiakaskontakteja on noin vuodessa. Joukkoliikenteen palvelupisteen yhdistäminen viime lokakuussa meidän palvelukirjoomme on lisännyt roimasti asiakasmääriämme. Joukkoliikenteen asiakkaat onkin nyt ylivoimaisesti suurin asiakasryhmämme, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Ulla Jantunen. Hän luotsaa palvelupisteen henkilöstöä, johon kuuluu yhteensä 16 työntekijää. Palvelupiste Frenckell on osa Tampereen kaupungin viranomaispalveluja, ja se toimii kaupunkiympäristön kehittämisen ja yhdyskuntatuotannon asiointikeskuksena. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin ja lauantaisin kello Palvelupisteessä ollaan töissä siis virka-ajan ulkopuolellakin. Palveluperiaatteena on, että asiakkaita palvellaan ja tietoa jaetaan kaikissa kaupunkiympäristön kehittämisen prosesseihin liittyvissä kysymyksissä. Palveluihin kuuluvat joukkoliikenteen matkakorttien myynti, aikataulu- ja reittineuvonta, katu-, viher- ja liikennesuunnitelmat, kaava-asiat, kartta-aineistot, kiinteistötiedot, rakentajan palvelu, katujen ja viheralueiden rakentamisen sekä kunnossapidon kyselyt, ympäristöasioiden ja elintarvikevalvonnan neuvonta, sähköpostipalautteet ja -kyselyt, kassapalvelut sekä Frenckellin virasto- ja lähettipalvelut. Apuna asiakasempatia ja sinnikkyys Meidän antamamme palvelut aletaan jo tuntea. Sijaintimmekin Frenckellinaukion laidalla on tullut vähitellen tutuksi ja kaupunkilaisilta on tullut positii vis ta palautetta, toteaa palveluvastaava Riitta Salonen. Hänen mukaansa eniten kysytään joukkoliikenteen palveluista. Seuraavana tulevat katujen kunnossapito- sekä kaavoitusasiat. Neljäntenä kärjessä yhteydenotoissa ovat karttatilaukset, joita tehdään pääosin puhelimitse. Asiakaskontaktien viikoittaista määrää ja laatua seurataan jatkuvasti ja yhteydenotot tilastoidaan. Asiakkaat ovat niin erilaisia. Ylensä he ottavat yhteyttä meihin, kun kyseessä on jonkinlainen ongelma. Monesti joudumme haastattelemaan aika tarkasti asiakasta ennen kuin selviää, miten voisimme häntä auttaa, kertoo palveluvastaava Satu Paakkonen. Palvelupiste Frenckellin perusperiaatteisiin kuuluu, että asiakkaalle annetaan vain ajantasaista ja oikeata tietoa, vanhoja esitteitä ei jaeta. Jantunen sanookin, että kunkin työntekijän tulisi tuntea organisaatio mahdollisimman hyvin, jotta asiakas osataan ohjata oikeaan paikkaan. Tämä edellyttääkin, että omia tietoja päivitetään jatkuvasti. Työntekijöiltä täytyy löytyä asiakaspalveluhenkisyyttä ja asiakasempatiaa, sillä usein tietoa etsitään yhdessä asiakkaan kanssa. Moni puhelu alkaa tyyliin: en tiedä onko tämä oikea paikka, mutta varmaan osaatte sanoa Kaikkiin asiakkaiden kysymyksiin ei löydy nopeasti vastausta. Tällöin pyydetään asiakkaan yhteystiedot ja hänelle soitetaan, kun vastaus kysymykseen on löytynyt. Palvelupiste Frenckellin perusperiaatteisiin kuuluu, että asiakkaalle annetaan vain ajantasaista ja oikeaa tietoa. Asiakaspalvelusihteeri Toni Laine työssään. Palvelupiste Frenckellissä työskentelevät palveluvastaava Satu Paakkonen (vas.), palveluvastaava Riitta Salonen, asiakaspalvelusihteeri Tarja Pussinen (takana), vahtimestari Leo Fredriksson, virastopalvelusihteeri Raija- Liisa Haapaniemi, siviilipalvelusmies Samuel Loueranta, asiakaspalvelusihteeri Joona Kari, asiakaspalvelusihteeri Kristiina Salminen (edessä), asiakaspalvelupäällikkö Ulla Jantunen, asiakaspalvelusihteeri Nilü Yadigar Bigün, asiakaspalvelusihteeri Marita Uitus, asiakaspalvelusihteeri Mervi Mäkelä ja asiakaspalvelusihteeri Arja Nieminen (istumassa). 7

8 Anja Hahto (vas.), Tuula Latva-Karjanmaa, Pirkko Turunen, Ritva Haveri, Anne Suoniemi sekä kuvan ottanut Heini Mäenpää olivat Englannissa tutustumassa sikäläisiin oppimiskeskuksiin. Koulukirjasto niveltyy saumattomasti opetukseen TEKSTI Pirkko Liisa Turunen KUVA Heini Mäenpää Valoisan kirjaston palvelutiskiltä toivotetaan vierailijat tervetulleiksi. Eteen avautuvat pitkät hyllyrivit kirjoja, kymmenittäin tietokoneita, jotka kaikki ovat opiskelijoiden käytössä. Opettajia ja kirjastohenkilökuntaa on paikalla ohjaamassa opiskelijoita. Ilmapiiri on keskittynyt ja samalla virkeä. Lähellä Liverpoolia sijaitsevan Deeside Collegen Learning Zone ei ole tulevaisuusutopia vaan yksi brittiläisistä oppimiskeskuksista, joihin Tampereen toisen asteen oppilaitosten kirjastoista tehtiin vierailu. Uusia ideoita et- simässä olivat maaliskuun alussa Tampereen ammattiopiston oppimiskeskuksesta Anne Suoniemi ja Anja Hahto, kansainvälisyysasioiden koordinaattori Ritva Haveri, rehtori Heini Mäenpää Messukylän lukiosta ja Hervannan lukiosta Tuula Latva-Karjanmaa ja Pirkko Turunen. Liverpoolissa Oppimiskeskusta johtava Patrick Cox kertoi, että vaikka henkilökuntaan kuuluu seitsemän kirjasto-opettajaa, heillä on kiire. Vastauusitun Learning Zonen tiloja käyttää päivittäin opiskelijaa ja koko oppilaitoksessa on opiskelijaa. Kaikilla opintonsa aloittavilla on mahdollisuus saada opastusta tietotekniikan alkeissa. Kaksi hyvin koulutettua atk-asiantuntijaa on koko ajan paikalla auttamassa kaikissa tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa aina salasanojen unohtumisesta tiedonhakua ja verkko-opiskelua myöten. Lainauksen lisäksi palvelutiskiltä voidaan valvoa kaikkia tilassa olevia tietokoneita. Oppimiskeskus on varattu vain opiskelua varten: chattaily ja evästely on kielletty. Kirjaston kokoelma on laaja: nimekettä, aikakauslehteä käsittävä Thompson-artikkelitietokanta, laaja valikoima aikakauslehtiä ja eri oppiaineisiin liittyvä CD- Rom- ja DVD-materiaalien kokoelma. Oppilaitoksen käytössä on Moodle, johon on muun muassa linkitetty kirjaston kokoelmat Cyper Library -nimiseen tietokantaan. Samoihin tiloihin on yhdistetty myös erityisopetus laitteineen ja opettajineen, hiljaisen opiskelun tila ja useita ryhmätyöskentely- ja neuvotteluhuoneita. Kannettavia tietokoneita on 70 opinnoissaan edistyneille lainattavaksi. Kirjaston vuosibudjetti on noin puntaa. Cambridgessä Cambridge Regional Collegessa opiskelee kaikki lyhytkurssitkin mukaan laskien jopa opiskelijaa. Kirjat, lehdet ja tietokoneet sekä opiskelijoita avustava 10 työntekijän henkilökunta tarjoavat toimivan opiskeluympäristön. Kokoelmat löytyvät tietokannasta, jonka kaut- 8 Asiakasempaattisuuden lisäksi Jantunen pitää sinnikkyyttä hyödyllisenä ominaisuutena asiakaspalvelutyössä. Vaikka salissa on kausittain painostavan pitkät jonot ja tungosta, töitä tehdään tavoitteellisesti ja sinnikkäästi. Arkityön lomassa opetellaan uutta Kun joukkoliikenteen palvelupiste siirtyi Kelan talosta meille, yhdistyi kaksi erilaista palveluryhmää ja oli luotava yhteiset pelisäännöt, Jantunen kertoo. Hän esittelee yksikkönsä työnopastus- ja koulutuskalenteria, jonka mukaisesti asiakaspalvelusihteerit ja palveluvastaavat opiskelevat nyt Palvelupiste Frenckellin toimialueeseen kuuluvia asiakokonaisuuksia. Kaikkien olisi vähitellen tunnettava kaikki osa-alueet. Hattua nostan kaikille, että jaksavat arkityön lomassa opetella toistensa töitä. Esimerkiksi kaava-asiat eivät ole helppoja ja juuri niissä neuvomme asiakasta hyvinkin pitkälle jatkotoimenpiteisiin. Myös joukkoliikenteen aikataulut, reitit ja asiakaspalautteet ovat uusi iso kokonaisuus osalle henkilöstöä. Meillä tehdään töitä kahdessa vuorossa ja väki on erittäin vastuuntuntoista. Asiakasmäärät ja työn luonne ovat sellaisia, että aina on oltava riittävä miehitys, Jantunen kertoo. Palveluvastaavat tekevät työvuorosuunnittelun Titania-ohjelmaa hyödyntäen. Työtä tehdään toimistotyöajassa kolmen viikon tasoittumisjaksoissa. Haaveena saada käyttöön infopankki Uusi tilaaja tuottaja-malli aiheutti sen, että myös palvelupiste Frenckellin tarjoamista pal-

9 ARI JÄRVELÄ ta pääsee myös erilaisille opiskelua auttaville nettisivuille. Kirjaston kotisivuilla esitellään kirjauutuuksia kuvien avulla. Täälläkin kirjaston yhteydessä on tukiopetustiloja. Henkilökunta joutuu Marguerite Dawnin mukaan myös kasvattajan rooliin, sillä nuoret viihtyvät kirjaston tiloissa niin hyvin, että meluakin on melkoisesti. Lontoossa Tietotekniikan ja perinteisen kirjastotoiminnan niveltäminen on tavoitteena myös etelälontoolaisessa Lambeth Collegessa. Opiskelun edistäminen ja opiskelijoiden auttaminen heijastuvat koulun toiminnassa. Oppaat ja esitteet ovat värikkäitä ja selkeitä. Oppimisvaikeuksista kärsiviä ajatellaan erityisesti, ja kirjaston yhteyteen on varattu heille omat tilat. Kolmessa eri toimipisteessä on 6 000:ta opiskelijaa varten 14 kirjastoassistenttia ja 8 atk-tukihenkilöä. Koulun tiloja uusitaan, ja tarkoitus on yhdistää tällä hetkellä kirjastosta erillään oleva atk-keskus oppimiskeskukseen. Tampereella Isossa-Britanniassa koko koulukirjastoajattelu lähtee toisenlaiselta pohjalta kuin meillä: kirjasto niveltyy saumattomasti opetukseen. Askel siihen suuntaan meilläkin on jo otettu, kun Tampereen ammattioppilaitokseen on saatu oppimiskeskus kirjastonhoitajineen ja toisen asteen oppilaitoskirjastojen aineistoja on koottu yhteiseen TOKI-verkkokirjastoon. Seuraavaksi oppimiskeskus rakennetaan Pyynikin ammattioppilaitokseen ja Tampereen kauppaoppilaitoksen Tietokeskus uudistetaan. Ennen kaikkea meilläkin tarvittaisiin kouluihin, myös lukioihin, kirjastoalan ammattilaisia, jotka olisivat opiskelijoiden tukena ja apuna, totesivat Englannin matkalle osallistuneet. Hervannan ammattioppilaitoksessa on uusi IT-kirjasto, joka on varustettu ajanmukaisin tietoteknisin varustein. Sieltä löytyy muun muassa 34 työasemaa ja kielistudio. Hervannan ammattioppilaitoksen uusi IT-kirjasto on edelläkävijä Tampereen ammattiopistoon kuuluvassa Hervannan ammattioppilaitoksessa otettiin käyttöön helmikuun puolivälissä uusi IT-kirjasto. Suomessa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ei ole perinteitä kirjasto- ja tietopalvelutoiminnassa, mutta Hervannan ammattioppilaitoksessa on haluttu toimia edelläkävijänä myös tässä suhteessa. Tärkeänä tavoitteena on ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen ja koulutuksen ajan tasalla pitäminen. Uutta IT-kirjastoa kehitetään avoimeksi oppimis- ja toimintaympäristöksi, jonne kootaan keskeinen ja ajanmukainen ammatillista opetusta ja oppimista palveleva digitaalinen ja perinteinen aineisto. Kirjasto on varustettu ajanmukaisin tietoteknisin varustein ja erilaiset oppijat, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset tai oppimisvaikeuksista kärsivät huomioidaan opetusmateriaalien ja -ohjelmien hankinnassa. IT-kirjastossa on muun muassa 34 työasemaa ja kielistudio opiskelijoita varten. Työasemat on varustettu tietoverkkoyhteyksillä sekä ammatillisessa opetuksessa käytettävillä monipuolisilla ohjelmistoilla. Kirjastossa on myös erityinen kuvankäsittelypiste. Sinne on hankittu piirtopöydät, skannerit sekä kuvankäsittely- ja videoeditointiohjelmat sekä digi- ja videokamerat. IT-kirjasto mahdollistaa entistä paremmin myös verkko-opetuksen ja omaehtoisen opiskelun kehittämisen. Se tarjoaa tilat ja varusteet myös oppimateriaalien tuottamiseen. Kirjastossa on ryhmätyöskentelytilat, tilaa kirjojen ja lehtien lukemiseen sekä mukavaan oleiluun. Länsi-Suomen lääninhallitus on tukenut IT-kirjastohanketta myöntämällä Tiedon Portti -projektia varten Euroopan aluerakennerahaston rahoitusta. veluista tehtiin tilaajapäällikkö Risto Laaksosen kanssa palvelusopimus. Sopimukseen määriteltiin palvelut ja niiden laatu sekä hinta. Tuotekuvausliitteeseen on kirjattu tarjoamamme palveluiden tuoteryhmät ja palvelutuotteet, Jantunen kertoo. Hänestä palvelusopimuksia varten on jatkossa entistä tärkeämpää arvioida palvelun sisältöä ja laatua sekä laskettava kustannukset tarkemmin tuotteittain. Jantunen haaveilee, että palvelupiste saisi käyttöönsä infopankin, jonne voisi säilöä asiakkaille etsittyä tietoa. Palvelujen suuren kirjon vuoksi asiat eivät pysy järkevässä uudelleenkäyttömuodossa irrallisissa järjestelmissä. Tietoja voisi lisäksi julkaista esimerkiksi internetissä vuodenaikojen mukaan vuosittain toistuvista asioista, jotka askarruttavat kuntalaisia yhä uudelleen. Myös kaikki asiakaspalvelutyöntekijät voisivat helpommin hyödyntää toistensa tekemiä asiakasvastauksia. Joskus nimittäin joudumme selvittämään hyvinkin seikkaperäisesti jotakin asiaa, ja vastausta varten kerättyä tietoa voisi hyödyntää myöhemminkin. Jantusen mukaan vähitellen on tavoitteena, että monissa pikkuasioissa Frenckellin palvelupisteen asiakkaat pystyttäisiin palvelemaan ns. itsepalveluna, kun kaupungin internet-sivuilta löytyy kätevästi vastaukset yleisemmin kysyttyihin ja ajankohtaisiin pulmiin. Lisätietoja: palvelupiste.frenckell@tampere.fi palvelunumerot: (03) joukkoliikenne: aikataulut, reitit, automaatti 24 h:

10 vi kku Heikkovirtamekaanikko 50 vuotta kaupungin töissä Veli Salovaara lähtee sähköisesti eläkkeellekin Ikänsä kotikaupungissaan elänyt ja työskennellyt Veli Salovaara tuntee Tampereen niin hyvin, ettei karttaakaan juuri tarvita. 10 Sanovat, että olen ensimmäinen kaupungin työntekijä, jolle on tehty sähköinen eläkeanomus. Se jätettiin 3.3. kello 13. Onneksi ei sentään ollut perjantai. Ensimmäinen tai ei. Silti kaikki tunnustavat, että Veli Salovaara on eläkkeensä ansainnut. Takana alkaa olla historialliset 50 vuotta Tampereen kaupungin palveluksessa. Aivan tarkkaa aloituspäivää ei kaupungin kirjanpidosta ole löytynyt. TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Ville Saha Heikkovirtamekaanikko Salovaara pääsi kaupungille kesäharjoittelijaksi heti ammattikoulun jälkeen vuonna Hän oli tuolloin 15-vuotias. Rakennustoimiston sähköosasto piti majaansa Frenckellin sisäpihalla. Työpaikka oli arvostettu. Kun sähkömestari kyseli kesän lopulla, koska olen lähdössä, vastasin, ettei ole sellaisia aikomuksia. Sillä tiellä olen vieläkin. Petsamolaisen nuorukaisen uranvalintaan vaikutti sekin, että muun muassa Tampereen säästöpankin talon vastaavana mestarina toiminut isä oli kuollut sydänkohtaukseen muutamaa vuotta aikaisemmin. Perheen toimeentulo vaati myös Velin panosta. Vastuuntuntoinen Salovaara ei ole katunut hetkeäkään pitkää, yhden työnantajan palveluksessa tekemäänsä uraa. Työ kaupungin palveluksessa on tarjonnut innostavia haasteita. Nykyisin monet nuoret siirtyvät yksityiselle puolelle, koska palkat ovat siellä parempia. Minullekin on tullut tarjouksia, mutta olen ajatellut, ettei palkka ei ratkaise kaikkia. Pesukoneen kannolla alkuun Kun Veli Salovaara aloitti työt, kaupungin sähköosastolla oli viitisentoista työntekijää. Palkkani oli 72 penniä tunti. Pitkään ammatissa olleet tienasivat kolme kertaa enemmän. Palkkaerot olivat suuremmat kuin nykyisin. Nuorukaisen ensimmäinen työtehtävä oli osallistuminen Nekalan lastentalon Waskator-pesukoneen kantamiseen kellarista. Käytännössä työ kuitenkin keskittyi pienkoneiden korjaamiseen, joita riitti silitysraudoista lattianhoitokoneisiin ja kiertovesipumppuihin. Kuljimme kohteisiin polkupyörillä. Välillä kiidettiin tukka hulmuten kohti Pispalanharjua. Työkalusalkku roikkui pyörän sarvissa. Työmaaruokalaa ei ollut. Nykyisen virastotalon paikalla sijainneessa puutalossa oli

11 kauppa, josta haettiin makkaraa ja muuta evästä. Makkara lämmitettiin tietysti sähköllä syötävän lämpöiseksi. Myöhemmin puhelin soi välillä yölläkin, sillä osaston vastuulla olivat myös jäähallin jäähdytyskoneiden ohjausjärjestelmät, jotka välillä temppuilivat. Television pioneeri Salovaara, jonka nykyinen työpiste on Nekalassa Viinikankatu 53:ssa, sanoo, että hänen työuransa kaupungilla on ollut täynnä kiinnostavia hankkeita. Hän oli 1950-luvun lopulla rakentamassa Tampereen Televisiokerhon kanssa ensimmäisiä tv-lähetyksiä. Kaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindfors oli voimakkaasti tukemassa tamperelaista tv-toimintaa. Kaupunki antoi tilat Frenckellistä ja sähkö oli ilmaista. Sähköosaston insinööri Tuure Ahtee järjesti tekniikan pioneereille myös työvoimaa. Nuori asentaja Veli Salovaara oli kunnan töissä 16 päivää kuukaudessa. Loput päivät Salovaara oli Tamvision palkkalistoilla. Rakennettiin äänipöytää ja muita niin, että välillä kello ennätti jo yön myöhäisiin tunteihin. Henki oli kiva. Tuntui siltä, että olemme tekemässä jotakin tärkeää. Työt veivät niin, että työnantajalta kuin tekijältäkin jäi huomaamatta Salovaaran alaikäisyys. Hänellä ei olisi saanut teettää 45-tuntista työviikkoa, kuten tuolloin normaalisti tehtiin. Innostunut mekaanikko ei muistamansa mukaan ollut paikalla h-hetkellä, kun ensimmäinen tv-kuva lähti maailmalle sopivasti ennen vuodenvaihdetta joulukuussa Salovaaran ja kumppaneiden töihin pisti vipinää tv-valmistajan lupaus miljoonan markan palkkiosta, jos kuva singahtaa taivaalle ennen vuodenvaihdetta. Rahaa ei koskaan kuitenkaan maksettu. Salovaara hankki ensimmäisen oman televisionsa vasta vuonna Se merkki oli Loewe Opta Optalux. Tohloppi työllisti Veli Salovaaran ja tamperelaisen tv-toiminnan yhteistyö jatkui myös 1970-luvun alussa. Vuonna 1969 kuollut kaupunginjohtaja Erkki Lindfors oli pitänyt tärkeänä, että Tampereella tehdään tv-ohjelmia, vaikka Tamvisio myytiinkin Yleisradiolle. Tampereen omaa tv-keskusta pidettiin taloudellisesti ja imagollisesti tärkeänä hankkeena. Olihan Tampereelta lähetetty tv-ohjelma kuin kaupungin neonvalomainos. Lindfors ja kaupunginsihteeri Pekka Paavola käynnistivät lobbauksen. Siihen kuului se, että kaupunki lupasi antaa Yleisradiolle tontin ja rakentaa toimitalon, jonka rahapulassa alituisesti kamppaillut Yle maksaisi myöhemmin takaisin. Menestyksellisen hankkeen junaili loppuun Lindforsin kuoleman jälkeen kaupunginjohtajaksi siirtynyt Paavola. Tohlopin tv-keskuksen ensimmäisen vai- heen sähkötyöt urakoi kaupungin rakennusteknillisen toimiston sähköosasto. Haastavissa sähkötöissä oli mukana myös Salovaara. Sillä reissulla meni lopulta viisi vuotta. Tohlopissa oli paljon heikkovirtapuolen töitä. Minun oli opiskeltava uutta tekniikkaa. Niemisen oppipoikana Salovaara sanoo, että hänellä oli onni saada työparikseen ja oppi-isäkseen kokenut Jaakko Nieminen, jonka kanssa hän jakoi Frenckellin pienen työhuoneen. Kaksikon yksi tehtävä oli Raatihuoneella kokoontuneen kaupunginvaltuuston kokousten nauhoittaminen. Salovaara on ollut mukana myös monissa urheilutapahtumissa. Jäähallissa hän on hoitanut muun muassa jääkiekkoilun MM-kisojen äänentoistoa ja näyttötaulua. Myös soudun MM-kisoihin Kaukajärvelle alkujaan hankittu, sittemmin Ratinaan kesäksi ja Pirkkahalliin talveksi siirretty sähköinen tulostaulu on kuulunut hänen huollettaviinsa. Entinen Livi, nykyinen Lipa on ollut Salovaaralle tärkeä yhteistyökumppani. Urheilutapahtumia on järjestelemässä kaupungin puolelta tuttu, hyvähenkinen porukka, joka on valmis tarttumaan töihin ja auttamaan toisiaan yli omien toimenkuvien. Olen korostanut nuorille työmoraalin merkitystä. Jos jätät työsi hoitamatta, olet pian lehden palstoilla. Salovaarallakin on ollut uran varrella pari Veli Salovaraa on ehtinyt korjata urallaan monenlaisia laitteita silitysraudoista lähtien. Kuvassa työn alla on televisio. Tekniikan kehitys näkyy oivasti muun muassa transistoreiden koossa. Pienempi edustaa nykyaikaa. 11

12 vi kku ARI JÄRVELÄ 12 hetkeä, jotka ovat saaneet sydämen pamppailemaan. Kun Tampereella järjestettiin luvulla yleisurheilun Kalevan Kisat, niitä tuli avaamaan itse Tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Äänijärjestelmää rakennettiin melkein kolme vuorokautta yhteen menoon. Kun Salovaara ja kumppanit kokeilivat laitteita avajaisaamuna, niistä ei kuulunut pihaustakaan. Ne saatiin kuitenkin kuntoon juuri ennen h-hetkeä. Kerran Keskustorin uudenvuodenjuhlissa vahvistinkeskus sanoi itsensä irti ja puhuja joutui esiintymään ilman äänen vahvistusta. Se sai muutaman liikuttuneen kuulijan kommentoimaan: Puhu äijä kovempaa. Salovaara kuunteli puhetta kiusaantuneena Keskustorilla muun juhlakansan seassa. Heikkovirtamekaanikon pitkään uraan mahtuu myös monenlaista tekniikkaa. Kun hän aloitti, putkitekniikka oli vallitseva. Sitten tulivat mukaan transistorit, IC-piirit ja lopulta digitekniikka, johon eläkkeelle jäävä Salovaara ei ole enää perehtynyt. Eri laitteiden tekniikat alkavat olla jo niin vaativia, että jokainen edellyttää erityisosaamista. Yleismies ei enää selviydy niiden kanssa. Uusi malli jakaa leireihin Kokenut Veli Salovaara arvelee, että uuteen tilaaja tuottaja-malliin liittyy kielteisiäkin piirteitä. Meillä se merkitsi sitä, että osasto jaet tiin kahteen leiriin. Toisista tuli tilaajia ja toisista tuottajia. Se vaikuttaa ilman muuta henkeen. Oli malli mikä tahansa, työt on joka tapauksessa tehtävä. Kun Salovaara vertaa tämänhetkistä työelämään 50 vuoden takaiseen, arvio tulee nopeasti. Työelämän henki on selvästi kiristynyt, vaikka ennenkin tehtiin töitä reippaasti. Kun aloitin, ilmapiiri oli nykyistä leppoisampi. Heikkovirtamekaanikko kehuu silti nykyistä työporukkaansa. Kun toimittaja saapuu verstaalle, ystävälliset työtoverit kuittailevat veteraanille. Hän on kuulemma Matti Vanhasen seuraaja Seiskan kannessa. Salovaarasta tulee eläkeläinen virallisesti ensimmäinen heinäkuuta, mutta käytännössä työt loppunevat jo toukokuun puolivälissä. Hän lähtee mielellään. Omakotitalo tarjoaa riittävästi töitä hyväkuntoiselle veteraanille, jonka ainoa päivittäinen pilleri on yhä aamuinen vitamiinipamaus Berocca. Minusta ei olisi koskaan ollut tehdastöihin. Vilpittömästi voin sanoa, että olen tykännyt työstäni. Tutkimus selvitti: Kaupungin henkilöstö arvostaa saamaansa työsuhde-etua joukkoliikenteessä Tampereen kaupungin henkilöstö on erittäin tyytyväinen työnantajan tarjoamaan etuuteen joukkoliikenteessä. Tämä selviää Tampereen teknillisen yliopiston tekemästä seurantatutkimuksesta. Joukkoliikenteen työsuhdematkalipun käyttöönsä ottaneista 97 prosenttia piti sitä merkittävänä henkilöstöetuna. Työnantajan tukemaa matkalippua pidettiin sopivana kannustimena joukkoliikenteen käyttöön. Työntekijät näyttävätkin arvostavan enemmän työnantajan elettä tulla vastaan työmatkakuluissa kuin varsinaista rahallista säästöä, joka tällä hetkellä on 114 euroa vuodessa. Tampere Filharmonian levylle Emma- Jukka Tiensuun musiikkia sisältävä Tampere Filharmonian levy on voittanut vuoden 2006 klassisen musiikin Emmapalkinnon. Palkinto jaettiin maaliskuussa Emma-gaalassa, jossa palkittiin kotimaisia artisteja ja levytyksiä 19 eri sarjassa. Taide- ja konserttimusiikin sarja oli mukana nyt ensimmäistä kertaa. Palkitulla Minds and Moods -levyllä Tampere Filharmoniaa johtaa kapellimestari Susanna Mälkki ja pianosolistina on Juhani Lagerspetz. Levy sisältää Tiensuun orkesteriteokset Lumo, Soma ja Mood sekä pianokonserton Mind. Tuottajana levyllä on tamperelainen levy-yhtiö Alba. Samassa sarjassa Tampere Filharmonian levyn kanssa kilpailivat Soile Isokosken ja Helsingin kaupunginorkesterin Sibelius-levy, Olli Mustosen Rahmaninov-Tshaikovski -levytys, fortepianisti Tuija Hakkilan ja viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin Byström-

13 Tampereen kaupunki otti ensimmäisenä suurena työnantajana ja kuntaorganisaationa käyttöön joukkoliikenteen työsuhdematkalipun vuosi sitten. Työsuhteeseen perustuvan matkalipun hankki viime vuonna noin 2000 työntekijää ja lippulatauksia tehtiin lähes Oikeus työsuhdematkalippuun on tällä hetkellä noin työntekijällä. Tampereen kaupungin osuus lipun hinnasta on 9,50 euroa kuukaudessa. Kaupunki teetti vuoden vaihteessa seurantatutkimuksen, joka selvitti, miten työsuhdematkalipun käyttöönotto on onnistunut ja millaisia vaikutuksia saadulla edulla on ollut työtyytyväisyyteen ja työnantajaimagoon. Kyselylomake postitettiin kaikille työsuhdematkalipun ottaneille ja lisäksi kahdelle tuhannelle sellaiselle työntekijälle, jotka eivät ole ottaneet käyttöön tarjottua etua. Yleisön pyynnöstä 30 vuorokauden kausilippu Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa työntekijöiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteen lippujärjestelmään ja sen käytännön toteutukseen. Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä työsuhdematkalippua koskeviin järjestelyihin. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti latauspaikkojen määrä. Työsuhdematkalipun latauksen voi tällä hetkellä tehdä vain Palvelupiste Frenckellissä. Latauspaikkoja voidaan lisätä vasta joukkoliikenteen uuden kortti- ja maksujärjestelmän käyttöönoton jälkeen eli aikaisintaan vuonna Työsuhdematkalipun houkuttelevuutta lisäisivät tutkimukseen vastanneiden mielestä myös vaihdottomat yhteydet ja aikataulujen parempi sopivuus. Myös lippuvalikoimaan toivottiin enemmän joustoa. Valikoimaan onkin nyt lisätty yleisön pyynnöstä 30 vuorokauden kausilippu. Tutkimuksen mukaan henkilökunnalla on edelleen liian vähän tietoa työsuhdematkalipuista. Henkilökohtaisen tiedottamisen esimerkiksi palkkalaskelman välityksellä uskottiin lisäävän tarjolla olevan edun houkuttelevuutta ja vähentävän väärinkäsityksiä työsuhdematkalipun hankinnasta ja käytöstä. Tiedotusta pyritään lisäämään toiveiden mukaan. Työsuhdematkalipun tuoma rahallinen etu näyttää sitouttavan uusia matkustajia joukkoliikenteen säännöllisiksi käyttäjiksi. Heidän määränsä kasvoi lipun hankkineiden ryhmässä noin 8 prosenttiyksikköä. Työsuhdematkalippu lisäsi joukkoliikenteen matkojen määrää arkisin noin 250:llä. Matkojen määrä lisääntyi vuositasolla noin matkalla. Työsuhdematkalipun hankkineista 9,1 prosenttia käytti ennen lipun hankkimista työmatkoillaan henkilöautoa. Joukkoliikenteen työsuhdematkalippu: Lippu on henkilökohtainen, mutta sitä voi työmatkojen lisäksi käyttää myös vapaaaikana. Lippuun ovat oikeutettuja kaikki työntekijät, joiden työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt kolme kuukautta ja työaika on vähintään puolet alalla vallitsevasta täydestä työajasta. Yhtäjaksoisuus ei katkea, jos virka- tai työsopimussuhteiden väliin jäävä aika ei ole kolmea päivää pidempi. Etua ei saa yli kuukauden mittaisella äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla, hoito-, opinto-, virka- tai vuorotteluvapaalla tai työlomalla. Lippuvaihtoehdot ovat: työmatkalippu (30 vrk/50 matkaa), 30 tai 90 vrk:n kausilippu, Tampereen kaupunkiseudun seutulippu tai nuorten 30 vrk:n kausilippu. Tiedot on päivitettävä kuntoon! Työsuhdematkalipun saa, jos: Yksikössä tehdään päätös työsuhteen jatkamisesta hyvissä ajoin ennen edellisen työsopimuksen päättymistä. Kipala saa tiedon työsopimuksesta riittävän ajoissa ja pääsee tallentamaan sen palkkajärjestelmään. TIO päivittää lippuun oikeutettujen tiedot palkkajärjestelmästä työsuhdematkalippusovellukseen vähintään viikon välein. Tämän jälkeen Frenckellin palvelupisteessä voidaan ladata työsuhdematkalippu matkakorttiin. Lisätietoja intranetistä: Etuja kaupungin henkilöstölle palkinto levy sekä lastenlevy Arabian jänis. Tiensuu-levytys on jo ehtinyt saada runsaasti kiitosta kriitikoilta, ja muun muassa Helsingin Sanomat nimesi sen yhdeksi vuoden 2006 parhaista äänitteistä. Emma-gaala on Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa palkitaan vuoden menestyneimmät taiteilijat ja musiikkialan ammattilaiset. Uusi taide- ja konserttimusiikin Emma korvaa ÄKT:n aiemmin jakaman Janne-palkinnon. Tampere Filharmonia on saanut Jannen vuosina 1998 ja 2000 Sibelius- ja Englund-levyistään. Huilisti Bouriakov voitti jälleen Tampere Filharmonian huilisti Denis Bouriakov on voittanut huilukilpailun Kreikan Thessalonikissa. Voitto jatkaa 25-vuotiaan Bouriakovin vahvaa kilpailumenestystä. Runsaan vuoden sisällä hänet on palkittu kahdessa kansainvälisessä huilukilpailussa, viime toukokuussa Aurèle Nicolet-kilpailussa Pekin gissä ja marraskuussa 2005 Jean-Pierre Rampal -kilpailussa Pariisissa. Bouriakov kilpailee seuraavaksi toukokuun lopussa Chicagossa, jossa hän on yksi Barnett-säätiön järjestämän huilukilpailun kolmesta finalistista. Bouriakov valmistui vuonna 2004 Lontoon Royal Academy of Music -korkeakoulusta huippuarvosanoin. Tampere Filharmonian huiluryhmän äänenjohtajan tehtävässä Bouriakov aloitti elokuussa

14 vi kku Kaikissa organisaatioissa pitäisi vain muistaa keskustelu, vuorovaikutus ja tiedottaminen. Komentohallinto on huonoin. Työhyvinvointiin vaikutta vat työn mielekkyys, itsenäisyys, osaamisen tunne, johtaminen, henkinen ilma piiri ja fyysinen työympä ristö, psykologi Olavi Pursiai nen sanoo. Mielenterveysongelmista ei ole yhtä helppo puhua työpaikalla kuin flunssasta. Psykologi Olavi Pursiainen kannustaa työyhteisöjä sosiaaliseen vastuuseen. Hän uskoo, että valmius kohdata asioita on hyvä, sillä mielenterveysongelmia käsitellään kyllä paljon, ja monet vaikeudet ovat saaneet kasvot julkisuudessa. TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVAT Ari Järvelä Kannusta, älä kampita mielenterveysongelmaista 14 Toisilla työpaikoilla mielenterveysongelmista kärsivään suhtaudutaan luontevasti, toisilla torjuvasti. Pursiainen neuvoo ottamaan asiat esiin avoimesti, mutta tahdikkaasti. Harva kuitenkaan kertoo heti työtovereilleen, jos on ahdistunut stressin tai parisuhteen epäonnistumisen vuoksi. Pitkään jatkuva henkinen kriisi aiheuttaa pettymystä, häpeää, vaivautuneisuutta ja alemmuudentuntoa, varsinkin, jos sen vuoksi joutuu jäämään sairauslomalle. Mieltä nakertaa syyllisyys myös siitä, että omat työt kaatuvat muille. Se miten pulmia uskalletaan käsitellä, riippuu Pursiaisen mukaan niin yksilöistä kuin työyhteisöistäkin. Toisissa suhtautuminen on selvästi avoimempaa, toisissa torjuvampaa. Se vaihtelee tyrmistyksestä luontevuuteen ja kaikkeen siltä väliltä. Neuvottomuus väijyy aina, kun liikutaan marginaalialueilla. Asiantuntija neuvoo ottamaan ongelmat esiin avoimesti ja rohkeasti, mutta tahdikkaasti. Uteliaita ja töksähteleviä kommentteja ei kaipaa kukaan, myötätuntoisia ja ymmärtäviä kylläkin. Voi kysyä vaikka kahden kesken, että mikä sinulla on, kun vaikutat itkuiselta. Pursiainen ehdottaa työpaikoille eräänlaista henkistä tukiverkkoa atk-tuen tapaan. Sen avulla opetettaisiin ja rohkaistaisiin puuttumaan mielenterveysongelmiin. Hän korostaa esimiehen roolia. Esimiehen tehtävänä on luoda edellytykset työnteolle ja taata työntekijöiden hyvinvointi. Hän siis ehkäisee tai edistää myös työstä aiheutuvia mielen ongelmia. Kiire lisää taakkaa Pursiainen toteaa, että yleinen huonovointisuus on lisääntynyt. Työelämän vaatimukset ja työn sekä perhe-elämän yhteensovittaminen kasaavat paineita. Moni kärsii kiireestä, stressistä, riittämättömyyden tunteesta tai yksinäisyydestä. Ohimeneviä ongelmia on varmasti jokaisella. Eri asia on, kun niistä tulee toistuvia, tai ne kestävät pitkään. Jos vaikeudet jatkuvat parikin viikkoa, kannattaa miettiä avun hakemista. Mielenterveyden ongelmat heijastuvat työssä vireyden vaihteluina: jaksamattomuutena ja

15 väsymyksenä tai levottomuutena. Voi tulla keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä, lyhytjänteisyyttä, mielialan muutoksia ja ongelmia vuorovaikutuksessa. Tavoitteet hämärtyvät, motivaatio katoaa ja kognitiivinen eli tiedollinen kyky heikkenee. Ihminen todennäköisesti voi hyvin, jos sekä työ että yksityiselämä ovat tasapainossa. Työhyvinvointiin vaikuttavat työn mie lekkyys, itsenäisyys, osaamisen tunne, johtaminen, henkinen ilmapiiri ja fyysinen työympäristö. Työ ja työelämä muuttuvat nykyään nopeasti ja rajustikin. Muutos aiheuttaa monelle ahdistusta. Jokainen reagoi siihen omalla tavallaan. Se ei välttämättä tarkoita, että asiat olisivat huonosti. Pursiainen käyttää termiä organisaatiokohina muutoksen aiheuttamasta erimielisyydestä ja tyytymättömyydestä. Se on hänen mukaansa normaalia, ja sitä syntyy vakiintuneissakin oloissa. Kaikissa organisaatioissa pitäisi vain muistaa keskustelu, vuorovaikutus ja tiedottaminen. Komentohallinto on huonoin. Työntekijät tulee ottaa mukaan muutosten valmisteluun ja toteuttamiseen riittävän varhain. Psykologille kannattaa olla rehellinen Mielenterveyden säröillessä voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tai omalääkäriin. Nämä ohjaavat tarvittaessa esimerkiksi mielenterveyskeskukseen. Solmujen aukaisemiseksi voi riittää selvittelevä keskustelu. Joskus tarvitaan terapiaa, lääkitystä tai kuntoutusta, äärimmillään eläkkeelle siirtyminen. Toipumisen kannalta on tärkeää, että kykenee kertomaan luottamuksellisesti kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Jos havaitsemme, että jostakin työyksiköstä tulee useita asiakkaita, mietimme, onko siellä mahdollisesti jotakin, mikä aiheuttaa ongelmia. Kyllähän niihin puuttuminen on haastavaa, Pursiainen myöntää. Mielenterveyskeskuksen työntekijät ovat psyykkisistä syistä sairauslomalla olevan asiakkaan niin halutessa yhteydessä hänen työpaikkaansa. Psykologi, työterveyshoitaja, luottamushenkilö ja mahdollisesti myös työtoverit pohtivat yhdessä työhön palaamisen edellytyksiä. Sitä voi helpottaa esimerkiksi mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä. Lukuisat kesätapahtumat tuovat kiireitä terveystarkastajille Tampereella on kesäkaudella runsaasti isoja tapahtumia, joiden järjestäjien on huolehdittava muun muassa siitä, että tapahtumassa noudatetaan elintarvikesäädöksiä. Säädökset on annettu kulut tajien ja toimijoiden turvaksi. Näin mahdollisia virhetilanteita voidaan löytää ja korjata mahdollisimman nopeasti, painottaa terveystarkastaja Karin Alentola. Megatapahtumissa erilaisia luvanvaraisia asioita on kymme niä. Pienet yksipäiväiset tapahtumat voivat selvitä pelkällä elintarvikevalvontaan tehtävällä ilmoituksella. Tapahtumakokonaisuuden järjestäjällä on kuitenkin aina päävastuu elintarvikesäädösten noudattamisesta, muistuttaa Alen tola. Jo ennen tapahtumaa elintarvikevalvonta ja tapahtuman järjestäjä tekevät valmistelevaa yhteistyötä. Varsinaisessa tapahtumassa viranomaiset tekevät yhteistarkastuksen, jossa käydään tarvittavat toiminnot läpi, Alentola selittää. Yhteistarkastuksessa kiinnite tään huomiota esimerkiksi paloturvallisuuteen, yleisiin turvallisuusasioihin, järjestyksenpitoon sekä maankäyttöön kaupunkialueella. Tilaisuuksista, joissa myydään ja tarjoillaan elintarvikkeita, on aina tehtävä ilmoitus viranomaiselle vähintään 14 vuorokautta Laman jälkiä korjataan nyt Työ on itsenäistä, vaativaa, ja sitä on paljon, naurahtaa 21 vuotta psykologina työskennellyt Olavi Pursiainen. Tänä vuonna eläkkeelle jäävä Pursiainen sanoo mielenterveystyössä eletyn hänen työvuosinaan kolme kautta, 80-luvun hyvä aika, lama ja sen korjausvaihe. Palvelujen kysyntä kasvaa. Esimerkiksi lasten ja nuorten asiat sekä kouluterveydenhuolto jäivät laman aikana jalkoihin. Jälkiä korjataan nyt. Pursiainen kiittää, että Tampereella toiveita on kuunneltu ja resursseja saatu melko hyvin. Kaupunki tarjoaa avomielenterveyspalveluja kahdeksassa alueellisessa mielenterveystoimistossa. Yleisimmät syyt vastaanotolle tulemiseen ovat ahdistuneisuus, väsymyksen tunteet ja masentuneisuus. Hyvin usein ne johtuvat ihmissuhdeongelmista. ARI JÄRVELÄ Tilaisuuksista, joissa myydään ja tarjoillaan elintarvikkeita, on aina tehtävä ilmoitus viranomaiselle vähintään 14 vuorokautta aikaisemmin. Terveystarkastajat tarkastavat toiminnan kokonaisuuden, riittävätkö muun muassa työtilat ja kylmälaitteet ja onko elintarvikkeiden säilytys asianmukaista. 15

16 vi kku Kaukajärven päiväkodin henkilökunta, 14 työnteki jää ja johtaja, kokoontui helmikuussa iltapalaveriin arvioimaan mennyttä syksyä. Iltaa johdatteli organisaatiopalapeli. TEKSTI Leena Huhtiniemi Päiväkodin johtaja Leena Huhtiniemi oli keksinyt alkukevennykseksi organisaatiopalapelin, jossa oli 17 irtonaista osaa ja niille piti löytää oikea paikka. Palapelin paloissa oli nimiä, jotka piti sijoittaa oikeisiin paikkoihin (esimerkiksi Sirkkaliisa Virtanen ja Hannu Suoniemi). Palapelissä piti osata sijoittaa paikalleen myös mm. lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, palvelusopimukset ja sivistyspalvelut. Kaikki kolme ryhmää selviytyivät hienosti ja voittajatiimi keräsi loistavasti 15/17 pistettä. Arviointipalaveria varten henkilökunta oli vastannut etukäteen 11 kysymykseen, joista johtaja oli tehnyt alustavan yhteenvedon. Sen pohjalta käsiteltiin vielä tarkemmin neljää suurempaa kokonaisuutta ryhmissä: 1. Miten päiväkotimme pedagogista toimintaa tulisi kehittää? Onko syksyn painopistealueet olleet mielestäsi oikeat? Jos ei, niin mihin olisi pitänyt satsata enemmän/vähemmän? Entä Vihreä lippu ympäristökasvatusohjelma, digitaaliset kasvun kansiot? Kaukajärven päiväkodissa pelattiin organisaatiopalapelejä 2. Miten työpaikan ilmapiiriä voisi entisestään parantaa? Millainen on mielestäsi työpaikan ilmapiiri, miten olet siihen vaikuttanut? 3. Miten kiirettä voisi vähentää? Onko syksy ollut kiireinen? Jos on, niin mistä kiire on mielestäsi johtunut? 4. Miten rohkeaa aloitteellisuutta voisi lisätä? Oletko saanut mielestäsi vaikuttaa päiväkodin asioihin riittävästi? Mitä mielestäsi vaikuttaminen on? Mihin et voi vaikuttaa? Keskustelu oli vilkasta ja yleisesti oltiin sitä mieltä, että oman työyhteisön asioihin on voinut vaikuttaa: Vaikuttaminen on sitä, että voi sanoa mielipiteensä päiväkodin asioissa ja, että niitä kuunnellaan. Oman kasvattajatiimin asioihin pystyy vaikuttaman tosi paljon kuin myös koko päi- 16 aikaisemmin, kertoo ympäristöinsinööri Kirsi Miekka elintarvikevalvonnasta. Kaksipäiväisestä tai lyhyemmästä kesätapahtumasta ei peritä käsittelymaksua, pidempien tapahtumien elintarvikelupa on maksullinen päätös. Maksut perustuvat elintarvikelakiin, ja siitä on tehty kaupunginvaltuuston hyväksymä päätös, kertoo Miekka. Tapahtumasta on tehtävä myös meluilmoitus, ja jätehuoltoasioista huolehtivien pitää olla yhteydessä ympäristöpalveluihin. Käsihygieniasta ulkoisiin puitteisiin Valvontatarkastuksissa käymme läpi tilaisuuden järjestäjän toiminnan, tilat ja tapahtuman omavalvontasuunnitelman. Lisäksi tarkastamme tapahtumaan liittyvät asiapaperit ja ilmoitukset, kertoo terveystarkastaja Alentola. Tilaisuuden luonteen mukaan on huomioitava myös muita tapahtumaan liittyviä asioita, kuten asiakaskäymälöiden määrä. Jos myyntipisteessä valmistetaan ja käsitellään elintarvikkeita, pitää myynti- ja valmistuslaitteiden olla viranomaisen hyväksymiä elintarvikekäyttöön. Ensimmäiseksi katsomme toiminnan kokonaisuuden, onko se ilmoituksen mukaista. Tähän liittyen katsomme riittävätkö työtilat ja kylmälaitteet ja onko elintarvikkeiden säilytys asianmukaista, selittää Miekka tarkastuksen toimia. Hän korostaa, että käsihygienia on hyvin tärkeä asia. Perusvarustukseen kuuluvat hanallinen vesikanisteri, nestesaippua ja kertakäyttöiset käsipyyhkeet. Myös toiminnan ulkoisten puitteiden pitää olla kunnossa. Myyntikatoksen on oltava kolmiseinäinen telttakatos ja maanpinnan on suojattu. Tuotteilla on oltava pisarasuojat, ja myyjän nimikyltti on oltava selkeästi esillä.

17 Organisaatiopalapeliä kokoamassa lastentarhanopettaja Merja Montonen (vas.) ja lastenhoitaja Eija Marttila. väkodin toimintatapoihin, arvoihin, kasvatusnäkemykseen ja oman yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vaikuttamisen mahdollisuus tärkeää Tärkeänä pidettiin myös sitä, että on päässyt haluamiinsa koulutuksiin. Monipuolinen asioiden osaaminen luo vahvan pohjan uuden kehittämiselle ja uusille oivalluksille. Lisäksi uudet ideat pitää osata myydä myös toisille. Vaikuttamisena pidettiin myös sitä, että saa olla päättämässä hankinnoista, tehdä työvuorotaulukoita ja ottaa opiskelijoita. Vaikuttaminen on mahdollista silloin, kun työyhteisön palaverikäytännöt ovat toimivia ja oman tiimin ja koko päiväkodin keskustelufoorumit ovat käytössä. Mihin sitten ei voi vaikuttaa? Listasta tuli Ryhmätöihin syventyneenä lastentarhanopettaja Kirsi-Marja Puranen (edessä vas.) ja laitoshuoltaja Mirja Mattila, ikkunapöydässä lastenhoitaja Raija Ojaniemi (vas.), lastentarhanopettaja Satu Salonen ja lastenhoitaja Anette Leino, päiväkodin johtaja Leena Huhtiniemi (seisomassa). Oikealla pöydän ääressä laitoshuoltaja Heidi Haapajoki (vas.), lastentarhanopettaja Merja Montonen ja lastenhoitaja Eija Marttila. tällainen: Lapsiryhmien kokoon ja henkilökunnan määrään. Ylemmiltä tahoilta tulleisiin sääntöihin. Ruokalistoihin. Uuden työntekijän on vaikea saada uusia käytäntöjä läpi. Päiväkodissa työskennellään intiimisti kolmen työntekijän muodostamissa tiimeissä: kaksi lastenhoitajaa ja lastentarhanopettaja. Intiimiys on sitä, että nauretaan, liikutaan, otetaan kädestä, lauletaan, hullutellaan ja vakavoidutaan yhdessä. Työnteossa on aina tunteet läsnä ja erilaisten persoonien tulee hitsautua yhteen, muuten työt eivät suju. Avoin vuorovaikutus on a ja o. Miten voisi lisätä rohkeaa aloitteellisuutta? Kysymystä pohtinut ryhmä ehdotti, että otetaan käyttöön laatikko uusille ideoille ja aloitteille. Se ei olisi mikään purnauslaatikko, vaan lentävien ideoiden laatikko, johon voisi kirjoittaa nimettömänä huikaisevia ehdotuksia. Tätä lähdettiin kehittelemään. Tarvitseeko myyjä hygieniapassia? Jotta elintarvikkeiden käsittely sujuu tapahtumassa mutkattomasti, tarvitaan tietoa hygieenisistä työtavoista. Jos myynti- ja tarjoilutyö on ammattimaista ja säännöllistä, hygieniapassi tarvitaan. Suosituksena on, että pienemmissä tapahtumissakin talkooporukan vetäjällä olisi hygieniapassi, kertoo Miekka. Hän kiinnittää tarkastuksessaan huomiota myös siihen, löytyykö toimijalta ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma, miten pakkausmerkinnät on merkitty ja miten elintarvikkeiden jäljitettävyys toimii. Mitä tarkoittaa jäljitettävyys? Lainsäädännön mukaan toimijan on tiedettävä, keneltä hän on hankkinut kaikki käyttämänsä raaka-aineet, lisäaineet ja kenelle hän on edelleen toimittanut valmistamansa tuotteet. Lisäksi hänen on tiedettävä elintarvikkeiden hankkimis- ja toimittamisajankohdat. Lisätietoja ja lomakkeita: ja ympäristö/elintarvikevalvonta Kevään henkilöstökoulutuksessa vielä tilaa Henkilöstökoulutuksissa on vielä tilaa. Kevään aikana on tarjolla koulutusta muiden muassa seuraavista aiheista: Tampereen kaupunkiseudun tiivistyvä yhteistyö sekä kunta- ja palvelurakenneuudistus, Päätösvalmistelun ajankohtaiset asiat, Rekrytointi ja palvelusuhteen alkaminen, Osaamisen hallinta, Palvelusuhteen päättyminen viranhaltijasta/työntekijästä johtuvasta syystä, Miten laatua voi mitata, Henkilöstön uudelleensijoitus ohje ja toimintaperiaatteet, Talousarvio tilaaja tuottaja-mallissa, Palkkauksen määräytymisen periaatteet. Yleinen henkilöstökoulutus on edelleen osallistujille maksutonta. Tarkemmat tiedot ja muutokset löytyvät intrasta ( tampere.fi) kohdasta Henkilöstöasiat/henkilöstökoulutus. Myös ilmoittautumislinkki löytyy sieltä. Henkilöstökoulutusta koskeviin kysymyksiin vastaa HALOn koulutus- ja kehittämispalvelut, puh Kysy kannustinrahasta Oletko opiskellut tai opiskeletko parhaillaan työn ohessa? Tampereen kaupungin kannustinrahajärjestelmä tukee henkilöstön omaehtoista opiskelua. Kannustinrahaa voi saada opiskeluun, joka liittyy omiin työtehtäviin tai on oman moniosaamisen kehittämiseen liittyvää. Kannustinrahaa voivat hakea vakituisessa työsuhteessa olevat sekä pitkäaikaisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt. Lisätietoja: Tilaa ohjeet ja hakukaavake: kehittamispalvelut@tampere.fi tai Koulutus- ja kehittämispalvelut/hallintopalvelukeskus p. (03)

18 vi kku Henkilöstöjaoston listalta poimittua TEKSTI Raija Lindell Tampereen kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto (heja) käsitteli huhtikuun toinen päivä kokouksessaan muun muassa seuraavia asioita. Tampereen kaupungin toimintaohje työtehtävien uudelleenjärjestelyyn ja henkilöstön uudelleensijoitustilanteisiin hyväksyttiin hejassa. Toimintaohje sisältää henkilöstöohjelman tavoitteiden mukaisia ennakoivia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään turvaamaan kaupungin henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus muutostilanteissa. Toimintaohjeessa on käsitelty tilanteita, joissa henkilöstömäärää joudutaan sopeuttamaan kaupungin taloudellisten ongelmien vuoksi tai kun kaupungin toimintoja siirretään ulkopuolisten organisaatioiden hoidettavaksi tai kaupungin määräysvallassa olevaan yhtiöön. Toimintaohjetta on käsitelty useassa kaupungin yhteistyöryhmän pääluottamusmiesjaoston kokouksessa. Ohje on valmisteltu pääluottamusmiesten ja henkilöstöyksikön yhteistyönä. Lisätietoja saa esim. pääluottamusmiehiltä. Henkilöstön mahdollisuus saada palkallinen vapaapäivä viittä palkatonta vapaapäivää kohti päätettiin lopettaa käytäntönä. Henkilöstöllä on ollut vuoden 2005 syksystä alkaen mahdollisuus saada taloudellisiin syihin perustuvaa palkatonta vapaata ja kerryttää niistä ns. porkkanapäiviä eli palkallisia vapaapäiviä. Hejan tekemä lopettamispäätös tuli heti voimaan, eikä ns. porkkanapäiväjärjestelmä ole enää voimassa. Järjestelmän lopettamista perusteltiin mm. sillä, että se on ollut epätasa-arvoinen ja aiheuttanut tulkintaongelmia, eikä sillä ole saavutettu alkuperäisiä tavoitteita. Päätöksellä ei ole vaikutusta ja sitä ennen taloudellisista syistä myönnettyihin palkattomiin vapaisiin tai ansaittuihin ylimääräisiin vapaapäiviin. Voimaan jäi edelleen harkinnanvarainen palkaton vapaa, mutta siitä ei siis kerry ns. porkkanapäivää. Lisätietoja asiasta saa omalta esimieheltä. Heja päätti, että henkilöstöpäällikön, rahoituspäällikön ja rahoitussuunnittelupäällikön virkojen nimikkeet muutetaan alkaen henkilöstöjohtajaksi, rahoitusjohtajaksi ja rahoituspäälliköksi. Tampere noudattelee näissä nimikkeissä muiden suurten kaupunkien käytäntöä. Heja päätti perustaa tietohallintoyksikköön toiminnanohjausjärjestelmän kehityspäällikön vakanssin. Uusi controllerin vakanssi perustettiin talous- ja strategiaryhmään. Lisäksi päätettiin perustaa Tietotekniikkakeskukseen kehityspäällikön vakanssi ehdolla, että tietotekniikkakeskuksen johtokunta hyväksyy sen. Strategista henkilöstöohjausta Henkilöstöjaoston varsinaiset jäsenet ovat Aila Dundar-Järvinen (kok), Jari Heikkiä (vas), Matti Länsiö (sdp), Lasse Oksanen (sit.), Perttu Pesä pj. (vihr.), Leena Rauhala (kd) ja Elina Sirén (kok). Esittelijänä toimii vs. henkilöstöjohtaja Rami Mäkinen. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyviä asioita. Henkilöstöjaosto tai sen määräämä valmistelee henkilöstöohjelman, hyväksyy luottamushenkilöiden koulutuksen ja opintomatkojen periaatteet sekä osallistumisen koulutus- ja opintotilaisuuksiin, hyväksyy henkilöstön kehittämisen periaatteet, hyväksyy kaupungin ja henkilöstön yhteistoiminnan periaatteet, hyväksyy henkilöstön työterveyshuollon periaatteet, hyväksyy kau- 18 Tampereen Logistiikan johto uudistui Diplomi-insinööri Reko Martti on aloittanut Tampereen kaupungin sisäisenä liikelaitoksena toimivan Tampereen Logistiikan toimitusjohtajana. Martti tuli tehtävään Metso Powdermet Oy:stä, jossa hän toimi toimittajahallinnan ja laadun johtajana. Toimitusjohtajaksi haki 23 henkilöä. Tampereen Logistiikan logistiikkapäälliköksi on valittu Tampereen Logistiikan va. toimitusjohtajan tehtäviä hoitanut diplomi-insinööri Erkki Harju. Logistiikkapäälliköksi haki 26 henkilöä. Hankintapäälliköksi on valittu Tampereen Logistiikassa hankintalakimiehenä toiminut varatuomari Tanja Welin. Hankintapäälliköksi haki 30 henkilöä. ARI JÄRVELÄ Tampereen Logistiikan johdossa ovat Reko Martti (vas.) Tanja Welin ja Erkki Harju.

19 pungin työnantajana käyttämän työvoimapolitiikan periaatteet, hyväksyy tulospalkkausjärjestelmää koskevat periaatteet ja päättää hallintosäännössä määrätyistä henkilöstöasioista. Henkilöstöjaoston pöytäkirjat julkaistaan internetissä ( vain siltä osin kuin ne eivät käsittele tunnistettavaa henkilöä koskevia asioita. Lisäksi pöytäkirja on nähtävänä virka-aikana konsernihallinnon kirjaamossa osoitteessa Aleksis Kiven katu C kokousta seuraavan viikon tiistaina. Henkilöstöjaoston seuraava kokous on 23. huhtikuuta. Lisätietoja: henkilostojaosto Kiitokset Lämpimät kiitokset entisille ja nykyisille työtovereille ja esimiehille. Wayne W. Dyerin sanoin: Älä arvioi elämääsi saavutusten perusteella. Olivatpa ne elämäsi varrella mitättömän pieniä tai valtavan suuria. Herää sen sijaan, ja arvosta kaikkea mitä polullasi kohtaat. Iloitse kukista, jotka sinua varten kukkivat. Nauti auringonnoususta, pienistä lapsista, naurusta, sateesta ja linnuista. Juovu niistä... onneen ei ole tietä, onni on tie. Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille, kun juhlitte kanssani eläkkeelle pääsyäni ihanin sanoin ja lahjoin. Pirjo Salmi Kisapuiston perheryhmästä Lämpimät kiitokset työtovereille ja potilaille muistamisesta lähtiessäni viettämään eläkepäiviä! Brita Berglund-Pelkonen Työterveyshoitajien puhelinnumerot Tässä koottuna Tullinkulman työterveyden työterveyshoitajien yhteystiedot. Lisätietoja löytyy intranetistä osoitteesta tampere.fi -> Tullinkulman työterveys. Sivuilta löytyvät myös esimerkiksi toimintayksiköittäin työterveyshoitajat ja lääkärit. Haapajärvi Marjo Hakala Pia Harju Terttu Havulinna Pirjo Heliävirta Sari Iivonen Sanna Komulainen Jaana Koski Petra Laine Marjukka Mikkola Minna Mäkinen-Pitkänen Marjut Rajala Milka-Riikka Ristola Satu Säteri Anne Virtanen Arja Änäkäinen Maija TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNALLE 20%:n alennus fysikaalisiin hoitoihin: Norm: Fysioterapia 45 min. 31,00 (38,00) 60 min. 37,00 (47,00) (Hinnat ovat ilman KELA-korvausta) Hieronnat 45 min. 24,00 (25,00) 60 min. 28,00 (29,00) sekä esim. hierontalahjakortti 80,00 (87,00) (3 x 60 min) FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY ALEKSIS KIVEN KATU 10 E TAMPERE PUH: (Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.) TERVETULOA!! 19 Untitled :02:36

20 vi kku TEKSTI Tarja Heikkilä KUVA Ari Järvelä Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitos sai julkisivuvalaistuksen maaliskuussa. Valaistus tuo voimalaitosrakennuksen esiin kaupunkikuvaan soveltuvalla, modernilla tavalla. Toteutettu julkisivuvalaistus viestittää nykyaikaa, tehokkuutta ja laatua. Voimalaitoksen sijoittuminen kaupungin ydinkeskustaan asettaa omat vaatimuksensa paitsi laitoksen käytölle, myös sen ulkonäölle. Julkisivuvalaistus on viimeisin vaihe Naistenlahden voimalaitoksen 2000-luvun alkupuolen kunnostusprojektista. Voimalaitokset Naistenlahti 1 ja Naistenlahti 2 rakennettiin nykyisille paikoilleen Lapin kaupunginosaan 1970-luvulla. Laitosten tekniikka modernisoitiin vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin myös päätettiin uusia kolme vuosikymmentä vanhojen rakennusten julkisivut. Julkisivuhanke toteutettiin arkkitehtiopiskelijoille järjestetyssä suunnittelukilpailussa voittaneen suunnitelman pohjalta vuosien aikana. Tässä yhteydessä uusittiin mm. rakennusten kaikki pinnoitteet. Kun julkisivu oli valmis, haluttiin sen myös näkyvän Tampereen maamerkkinä vilkkaasti liikennöidyn Paasikiven Kekkosentien varrella. Naistenlahden julkisivuvalaistus otettiinkin osaksi Tampereen kaupungin julkisten ja näkyvien rakennusten valaisemista. Naistenlahden valaistussuunnitelman toteuttajaksi valittiin valaistussuunnittelija, TeM, ELDA, Roope Siiroinen Valoa design Oy. Myös kulkuvalaistus uusittiin Julkisivuvalaistuksen rakentamisen yhteydessä päätettiin uusia myös voimalaitosalueen kulkuvalaistus. Naistenlahden voimalaitos sai upean julkisivuvalaistuksen Julkisivuvalaistus toteutettiin valonheittimien ja LED-valojen avulla. Värit noudattavat Tampereen Sähkölaitoksen tunnusvärejä; sininen, valkoinen ja punainen. Valaistusta ohjataan tietokonepohjaisella järjestelmällä, johon voidaan ohjelmoida erilaisia valaistusvaihtoehtoja. Valaistuksen sähkösuunnittelun toteutti Pöyry Engineering Oy kesän 2006 aikana. Asennukset alkoivat syksyllä 2006 ja valmistuivat helmikuun 2007 loppuun mennessä. Vaa tivat asennukset suurjännitekaapeleiden Naistenlahden voimalaitoksen julkisivuvalaistus viestittää nykyaikaa, tehokkuutta ja laatua. läheisyydessä voimalaitosalueella teki Tampereen Vera Oy. Valaistus on nyt toiminnassa seuraavan ohjelman mukaan: Iltaohjelma, jossa valaistus ja värit ovat runsaimmillaan, palaa hämärän tulosta kello 22:een. Yöohjelma toimii kello Aamun valaistus palaa kello 6 8 välillä ja päiväohjelma kello Naistenlahden voimalaitos tuottaa nykysijoillaan sähköä ja kaukolämpöä tamperelaisille vielä noin 20 vuoden ajan. 20 Mitä haluat tamperelaisen elämän Vapriikki kartoittaa tamperelaisen elämän tärkeitä asioita Selvityksen tarkoituksena on auttaa museota tallentamaan esine- ja kuvakokoelmiin 2000-luvun alusta juuri oikeat asiat ja ilmiöt. Jokainen tamperelainen voi osallistua selvitykseen ja kertoa, mitkä asiat ovat juuri nyt tärkeitä omassa elämässä. Kyselyyn voi vastata helposti osoitteessa palvelut.tampere.fi/elomake2/lomakkeet/1341/lomake.html Vastausaikaa on 30. huhtikuuta asti. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kuusi upeaa kirjapalkintoa. Vapriikki pyytää siis kaikkien tamperelaisten apua tämän päivän arkikulttuurin tallentamiseen. Vastaamalla muutamaan kysymykseen kaupunkilaiset voivat vaikuttaa siihen, mitä Tampereesta tallennetaan museoiden kokoelmiin nyt ja lähitulevaisuudessa. Halutessaan voi myös kurkistaa Tampereen museoiden nykyisiä esine- ja valokuvakokoelmia Siiri-tietokannasta (siiri.tampere.fi). Juuri oikeiden asioiden, esineiden ja ilmiöiden tallentaminen museoon vaatii elämän kaikkien osa-alueiden hyvää tuntemista. Tämän takia Vapriikki tiedustelee tamperelaisten -listalle? tärkeimpiä tavaroita, lempivaatteita, mieliruokia, vapaa-ajanviettotapoja ja tärkeitä paikkoja Tampereella. Näiden kysymysten avulla saadaan vastauksia siihen, mitä museon tulisi säilyttää kokoelmissaan vuoden 2007 Tampereesta. Vastaajille tarjotaan myös mahdollisuus suoraan nimetä esineitä ja kuva-aiheita, jotka tulisi ehdottomasti tallentaa museoon. Lisätietoja: Kokoelmayksikön päällikkö, Ritva Palo-oja, p tai museoamanuenssi, Riitta Kela, p