Terveyttä ja hyvinvointia Salossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveyttä ja hyvinvointia Salossa"

Transkriptio

1 Terveyttä ja hyvinvointia Salossa Elina Mokkila TERS003 Jyväskylän Yliopisto Terveystieteiden laitos Kevät 2012

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LASTEN HYVINVOINTI LASTEN RAVITSEMUS HYVÄN OLON TYÖKALUPAKKI VANHEMMUUS EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ LÄNSI 2012-HANKE IKÄÄNTYNEEN TERVEYS JA TOIMINTAKYKY LIIKUNTARESEPTI TYÖHYVINVOINTI POHDINTA LÄHTEET... 15

3 1 1 JOHDANTO Terveys kuvataan yleensä ihmisen elämän tärkeimmistä arvoista. Voidaan olettaa, että terve ihminen kykenee toteuttamaan elämänsä päämääriä (Naidoo & Wills 1998). Se mihin tarvitsemme terveyttä, ja mitä sillä käsitteellä tarkoitetaan, on todettu haastavaksi (Davie & Macdowall 2006, Wills 2007, Piper 2008, Whitebead 2009, Pietilän 2010 mukaan). WHO:n mukaan terveys ei ole ainoastaan sairauksien ja toiminnanvajavuuden puuttumista, vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin tila. Terveyden ylläpitämiseen sekä sen saavuttamiseen tarvitaan terveyden edistämistä. WHO:n mukaan terveyspalveluja on jatkuvasti kehitettävä terveyttä edistävään suuntaan (Ottawa Charter 1986). Laajentunut terveyden edistämisen käsite vaatii terveydenalan ammattilaisilta enemmän ymmärrystä alueelliseen, ongelmia ehkäisevään ja kansalaisten osallistumista aktivoivaan suuntaan (Naidoo & Wills 1998). Terveys tulee ymmärtää voimavarana, jota jokaisen henkilön tulisi vaalia. Se mitä tarkoitamme konkreettisilla terveyden edistämisen teoilla sekä mitä siihen tarvitaan, vaatii todella pitkäjänteistä työtä. Saatamme huomaamatta ajatella joskus niin, ettei vastuu ole minun vaan jonkun toisen. Pahimmassa tapauksessa kuljemme omia reittejä, emmekä hyödynnä jo hyväksi todettuja terveyden edistämisen malleja ja käytäntöjä. Paljon on kuitenkin saatu aikaiseksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset politiikkaohjelmat sekä kehittämistavoitteet tähtäävät siihen, että osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee, hyvinvointi ja terveys kohenevat sekä terveyserot kaventuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoinen edistäminen on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä tavoite ja arvovalinta. Keskeistä on painottaa ennakoivaa ja ehkäisevää toiminta sekä varhaista puuttumista. Palvelujärjestelmän kyky vastata ihmisten terveystarpeisiin ja yhteiskuntapoliittiset päätökset tukevat tai heikentävät väestön terveyttä (STM 2006, 15). Salossa toteutetussa STES ry:n eli Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n terveyden ja hyvinvoinnin päivillä esiteltiin hyväksi todettuja käytäntöjä sekä toimintamalleja painottaen juuri ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä. Yhdistyksen yleisenä tarkoituksena on tuoda terveyttä edistävä näkökulma terveydenhuollon organisaatioiden toimintakulttuuriin. Terveyttä edistävän sairaalan toiminta kohdistuu potilaiden lisäksi omaisiin, henkilökuntaan ja väestöön. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata kyseisten päivien terveyden edistämisen käytänteet, haasteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Tavoitteena on tuoda esille keskeisimmät ja hyväksi todetut terveyden edistämisen ideat Salosta.

4 2 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Salossa halutaan painottaa erilaisia tapahtumia, joiden oletetaan lisäävän ihmisten hyvinvointia tai ennaltaehkäisevän sairauksia. Terveyttä ja hyvinvointia päivillä esitetyt pääteemat linjaavat terveyspoliittisia ohjelmia ja strategioita koskien kaikkia ikäryhmien. Terveyden edistämisen yhteinen tavoite on terveyserojen kaventaminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on pyritty edistämään terveellisiä elämäntapoja ja tehostamalla varhaista puuttumista ja yhteistyötä perheiden tukemiseksi sekä luomalla edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle ympäristölle. Myös keskeisiä tavoitteita on ollut parantaa eri-ikäisten liikuntatottumuksia, kiinnitä huomiota painonhallintaan ja päihteiden käyttöön. Perheen tukemiseen, mielenterveydenongelmiin, päihteiden ja väkivallan vähentämiseksi tavoitteiksi on esitetty varhaista puuttumista ja yhteistyötä. Salolaisten ikääntyminen luo myös lisähaasteita ympäristölle. Salossa onkin esitetty tavoitteeksi luoda edellytyksiä turvalliselle ja terveelliselle ympäristölle ja esteettömälle liikkumiselle, jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään (Honkala 2012). Seuraavana tarkempia selvityksiä Salon terveyden edistämisen eri-ikäryhmien terveyden edistämisen käytänteistä. 2 LASTEN HYVINVOINTI Salon kaupunki on tukenut lasten ja perheiden hyvinvointia Kaste-hankkeen myötä. Kaste-hankkeen tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ja perheiden varhainen, oikea-aikainen tukeminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, perheen tarpeista lähtien. Salon kaupunki on ollut mukana Länsi - Suomen läänin Remontti- hankkeessa yhtenä pilottialueena. Hankkeen aikana Saloon perustettiin varhaisen perhetyön malli. Hanke huokuu aitoa välittämistä, sillä Salossa ollaan huolissa pienten lasten vanhempien väsymyksestä, päivähoidossa olevan lapsen kasvatusasioista, kouluikäisen lapsen käyttäytymisestä sekä läksyjen tekemättömyydestä. Sillä kyseiset huolenaiheet ovat tyypillisimpiä syitä hakeutua varhaisen perhetyön pariin. Lisäksi muiksi syiksi nostettiin lapsen haasteellinen käyttäytyminen, lapsen uni- ja ruokailuongelmat, vanhemmuuden tuen puute sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutukselliset ongelmat (Tattari 2012). Perhetyön malli haluttiin saada koskemaan koko Salon kaupungin aluetta koskien pikkulapsiperheitä sekä huomioiden myös maahanmuuttajaperheet sekä erityisryhmät, jotka ovat tuen tarpeessa ja hyötyvät varhaisesta perhetyöstä. Remontti-hankkeen tavoitteeksi asetettiin lapsiperheiden hyvin-

5 3 voinnin lisääminen ja perheiden varhainen, oikea-aikainen tukeminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, perheen tarpeista lähtien sekä varhainen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn jatkaminen ja kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä oli pilottialueena koko Salon kaupunki. Lapsiperheet, joissa odotetaan lasta tai joissa on 0-8 -vuotiaita lapsia. Hankkeella haluttiin nivoa peruspalvelut eheäksi kokonaisuudeksi hyödyntäen perheen omia voimavaroja (Tattari 2012). Neuvolan perhetyön kehittämisen ohella hyödynnettiin konsultaatiokäytäntöjä. Hankkeessa huomioitiin moniammatillinen yhteistyö luomalla pilottialueille aluetiimit, jotka kehittävät yhteistyössä alueiden lapsiperheiden peruspalveluja. Varhaisen perhetyön yksilöllisyys toteutuu perhetyöntekijän jokaiselle tekemän hoitosuunnitelman pohjalta (Tattari 2012). Keleher ym mukaan keskeisimpiä terveyden edistämisen arvoja ovat ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tasa-arvo, voimaannuttaminen sekä osallistuminen. Remontti-hankkeessa huomioidaan kyseiset arvot hienosti painottaen juuri perheen omia voimavaroja. Jatkuvuus ja pitkäjänteisyys näkyivät hienosti mm. asiakastapaamisien muodossa. Perheitä haluttiin tavata noin kahden-kolmen kuukauden ajan tai tarvittaessa pidemmänkin ajan puitteissa. Tasa-arvoisuus hankkeessa heijastuu, mm. eriarvoisessa asemassa olevien henkilöiden selkeään huomioitiin, sekä ulkomaalaistaustaisten tasapuoliseen kohteluun. 3 LASTEN RAVITSEMUS Ravitsemushaasteet puhuttelevat myös Salossa. Erityisesti ravitsemukselliset haasteet Salossa koskevat imeväisten ravitsemusongelmia, ruoka-aineallergioita, valmisruokien käyttöä, lasten lihavuutta sekä lasten ja nuorten syömishäiriöitä. Ongelmiin puututaan mm. ravitsemusterapeutin ja kouluterveydenhuollon avulla. Salon terveyskeskus ja kansalaisopisto ovat toimineet yhteistyössä järjestämällä mm. ruokakursseja lasten vanhemmille. Lisäksi korostetaan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja heidän vanhempien tukemista sekä ravitsemusluentoja. Lasten lihavuuden hillitsemiseksi toteutettiin ylipainoisten lasten ryhmä. Ryhmän tarkoituksena on kokoontua kaksi kertaa viikossa. Ryhmä ei kuitenkaan ole sellaisenaan ollut toimiva (Ruottinen 2012). Olisikohan ongelma siinä, että lihavuus on jokaiselle todella henkilökohtainen asia. Ryhmämuotoinen lähestymistapa ei välttämättä ole lapselle se kaikista mieluisin lähestymistapa. Mielestäni lapsi tarvitsee enemmänkin kahden keskeistä neuvontaa esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. Lapsen vanhemmat tulee saada mukaan sitoutumaan liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen edistämiseen, sillä usein

6 4 kotona opitut tavat vaikuttavat lapsen ruokailutottumuksiin. Etenkin pieni lapsi harvoin voi itse kotona vaikuttaa ruokailutottumuksiin. Lasten syömishäiriöt ovat kasvava yhteiskunnan ongelma, joka mielestäni sivutettiin vain ohimennen terveyden edistämisen päivillä Salossa. Mikäli lapsi joutuu sairaalahoitoon, ennaltaehkäisevä terveydenhuoltojärjestelmä on jo pettänyt tai sitä ei ole ollut ollenkaan tarjolla. Haluan nostattaa syömishäiriöt esille, sillä huolestuttavaa on jo yhä nuorempien lasten syömishäiriöt. Käypä hoitosuosituksien (2009) mukaan voidaan puhua jopa vauvojen anoreksiasta. Laihuushäiriöiden esiintyvyys länsimaissa nuoruusikäisillä tytöillä on 0,2-0,8 % ja pojilla noin kymmenesosa tästä. Epätyypillisen syömishäiriön esiintyvyys lienee noin 5 % (Käypä hoito 2009). Bulimia arvioidaan esiintyvän elinaikana 1,1 4,2 prosentilla, mikä on yleisempää kuin anoreksia (Lepola ym. 2002). Osa ylipainoisista saattaa kärsiä ns. lihavan ahmimishäiriöstä (Rissanen teoksessa Luoma ym. 2000). Kyse on merkittävästä ongelmasta, sillä laihuushäiriö on etenkin nuoruusikäisten tyttöjen yleisimmistä pitkäaikaissairauksista joka voi pahimmillaan johtaa kuolemaan (Lepola ym. 2002). Lasten pahoinvointi on ollut jatkuvasti esillä eri tiedotusvälineissä. Siksi syömishäiriöitäkin tulisi tarkastella psyykkisten liitännäisoireiden kautta, sillä niiden on todettu olevan yhteydessä masennukseen, stressiin, ahdistuneisuushäiriöihin ja pakko-oireisiin. Ahmimishäiriöiden yhteydessä on todettu esiintyvän myös persoonallisuushäiriöitä ja päihdeongelmia Suomalaisista lapsista 15 20% lapsista kärsii psykososiaalisista mielenterveyden oireista. Todella huonosti voivien lapsien osuus on 5 % - 10 %. Eriarvoistuminen ja pahoinvoinnin kasautuminen ovat vakavia ongelmia lasten ja nuorten ihmisarvon, osallisuuden ja yhtäläisten oikeuksien kannalta (Aula 2010). Kyseessä on siis merkittävä, mutta ehkä vielä hieman piilevä lasten ja nuorten pahoinvoinnin ilmaisukeino, johonka toivon jatkossa lisäpanostusta. 4 HYVÄN OLON TYÖKALUPAKKI Hyvän olon työkalupakki- kehittämishanke pohjautuu nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Salon seudun ammattiopiston opiskelijat osallistuivat keväällä 2009 nuorten kouluterveystutkimukseen. Tulokset eivät olleet myönteisiä. Esimerkiksi nuorista 41 % tupakoi päivittäin, 45 % joi vähintään kerran kuukaudessa kovan humalatilan, 20 % oli kokeillut laittomia huumeita, 9 % ei ollut yhtään läheistä ystävää ja ylipainoisia oli reilu 24 %. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat pohjalla hankkeen eteenpäin viemiseksi. Hankkeen tarkoituksena on vaikuttaa nuorten terveysvalintoihin ja haitallisten terveystottumusten vähentämiseen yli hallintorajojen tapahtuvalla yhteistyöllä.

7 5 Tavoitteena ovat terveyserojen kaventaminen ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen kohderyhmänä ammattioppilaitoksen opiskelijat. Hankkeen avulla laadittiin nuorten hyvinvoinnin edistämisen ohjelma. Ohjelmaan on sisällytetty päihteiden käyttöön, tupakointiin, liikuntaan ja suun terveyteen kohdistuvat interventiot. Lisäksi tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja erityisesti huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevien nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeen avulla kehitettiin nettipohjainen Hyvinvointimittari. Järjestettiin tapahtumia, seminaareja ja nuorille suunnattuja työpajoja (Havanko, Kuittinen 2012). Oppilaitoksen edustajien mielestä hanke on toiminut loistavasti. Hankkeen myötä oppilaitoksessa pyörii nyt vuosittaiset liikunta- ja hyvinvointipäivät, opiskelijoille on viikoittain tarjottu liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia, terveystiedon opettajien tueksi on laadittu suun terveyden huolehtimisen opetuspaketti, opiskelijoille on järjestetty mm. tupakasta vieroituskursseja, juliste- ja runokilpailuja ym. Hanke on edistänyt koko opiskelijayhteisön hyvinvointia, hankkeessa on ollut yhdessä tekemisen meininki. Salossa on tehty esimerkillistä ja pitkäjänteistä työtä opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. Hienoa työtä, josta voitaisiin ottaa hyvin mallia muillekin Suomen kouluille. 5 VANHEMMUUS EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Vanhemmuuden tukemista on haluttu Salon kaupungissa korostaa ehkäisevän päihdetyön kautta. Alkoholin käytön tunnistaminen ei ole helppoa, ellei ennakoivaa tietoa asiakkaasta ole saatavilla. Esimerkiksi päihdeäitien taustalla on usein eroperhe, alkoholiongelma tai esimerkiksi huostaanoton ongelmat. Salossa on puututtu yli sukupolven jatkuvan päihdeongelman katkeamiseen varhaisen puuttumisen keinoin. Salon varhainen puuttuminen linjaa Kiinteä ote päihdeongelmaisten hoitoon- projektia Projektin avulla saavutettiin yhtenäisiä varhaisen puuttumisen ja hoidon jatkuvuuden kehittämisen tunnistekeinoja. Projektin aikana kehitettiin toimintamalli alkoholista johtuvien päivystys-, tapaturma- ja vanhusasiakkaiden sekä päihdeongelmaisten raskaana olevien ja lapsiperheiden jatkohoidon turvaamiseksi. Projektin myötä Salossa kiinnitetään erityisesti huomiota päihdeäitien syömiseen, äitisuhteen korostamiseen, mielikuvaprosesseihin, omaan haavoittuneisuuteen ja äiti-lapsi-suhteen korostamiseen. Projektin myötä Saloon perustettiin mm. päihdeneuvola, jossa voidaan selkeästi arvioida raskauden aikaista neuvonnan tarvetta päihdeongelman hoidossa (Jaakkola 2012).

8 6 6 LÄNSI 2012-HANKE Päihteiden vähenemistä on haluttu myös tukea LÄNSI-2012 hankkeen myötä. Salon seudulla päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on korkeampi kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Määrä on pysynyt lähes samana viimeisten kolmen vuoden aikana (Seitz-Ylitalo & Marjanen 2012). Mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön Salossa on kiinnitetty huomiota hyvin eri tahoin ja toimin. Hankkeen yleisenä tavoitteena on päihteiden riskikäytön varhainen tunnistaminen ja mini-interventio, vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen, päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien, tukeminen, kääntyneiden päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen, ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen, nuorten stressinhallintakurssit ja aggressionhallintaryhmät, depressiokoulut, psyko- ja päihde-edukaatioryhmät, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivien äitien ryhmät, päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien kehittäminen. Seitz-Ylitalo & Marjanen 2012 mukaan erityisesti Salossa hankkeen tavoitteena on ollut alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja siihen puuttuminen, sekä verkkopalvelun juurruttaminen osaksi ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä. Kehittämistyö on toteutunut kunta- ja yhteistoiminta-alueiden kehittämispilotteina. Hankkeen myötä eri toimijoiden yhteistyö on laajentunut, päihdepoliittinen työryhmä perusti päihdepelisäännöt sekä ehkäisevän päihdetyön suunnitelman vuodelle Ongelmana on ollut median vähäinen kiinnostus hankkeelle. Koulutusta on lisätty hankkeen myötä vahvistamalla peruspalveluiden työntekijöiden päihde- ja mielenterveysosaamista. Salossa on toteutettu nuorten nettiavun kehittämistä ja casekoulutusmallia. Prosessiarvioinnissa on käytetty mm. BIKVA-mallia. Seitz-Ylitalo & Marjanen 2012 mukaan hankkeessa on onnistuttu hyvin, mutta edelleen lisäpanostusta tarvitaan mmm. jalkautuvan työotteen vahvistamiseen ja asennekasvatukseen kuten varhaisen puuttumisen lisäämiseen. 7 IKÄÄNTYNEEN TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Yhteiskunnan rakentamisessa myös kulttuuri on keskeisessä asemassa. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma perustuu terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa käynnistettyyn Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelmaan ( ). Toimintaohjelman tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurisin keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksi-

9 7 lön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Muun muassa Salossa uskotaan kulttuurin ja terveyden edistämisen keskinäiseen vaikutukseen Hymykuopat ja Polku-hankkeen myötä. Hymykuopat on Lapin ELY-keskuksen rahoittama Euroopan sosiaalirahaston hanke, jossa kehitetään kulttuurin ja taiteen kolmannen sektorin osaamista vastaamaan kunnan palvelutarpeita. POLKU-ohjelman kautta on taas luotu malli laaja-alaisesti kulttuurikasvatuksesta, jonka jokainen salolainen saavuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kautta. Kehittämistyö jatkuu vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen palvelumallit ovat osa kunnan perustoimintaa (Malmivirta 2012). Taiteen ja kulttuurin huomioiminen osana terveyden edistämistä perustuu ajatukseen siitä, että taide suuntaa huomion sellaisiin sisällöllisiin piirteisiin, jotka tuovat esille ihmisen todellisuuden piirteitä intensiivisesti. Taiteellisessa ilmaisussa luovuus on toiminnan keskeisin motiivi ja lähtökohta. Taiteelliselle ilmaisulle on luonteenomaista se, että tieto, taito, tunne ja tahto vaikuttavat yhdessä. Tähän perustuu osaltaan taiteen kyky puhutella sen vastaanottajia voimakkaasti. Taide käsittelee ihmisenä olemisen kysymyksiä kokonaisvaltaisesti. Vireä, aktiivinen ja luova kansalaisyhteiskunta toimii parhaimmillaan taiteen tavoin. Siinä ovat käytössä ihmisten luovat voimavarat ja taidot. Ajatus pohjautuu siihen, että kiinnostus taide- ja kulttuuritoimintaan säilyy osana ihmisen identiteettiä ja elämää, vaikka elin- ja asuinympäristö muuttuisi kodista palvelutaloksi tai laitokseksi. Tämä koskettaa lastensuojelun lapsia ja nuoria, mielenterveyden ongelmista kärsiviä, fyysisistä vammoista kuntoutujia ja pysyvämmin vammautuneita, kehitysvammaisia sekä kasvavaa ikääntyvää väestönosaa. Monet joutuvat viettämään pitkäaikaissairaina vuosia ja usein viimeisen elinaikansa hoitolaitoksessa. Tavoitteena on, että kulttuuri- ja taideharrastukset sekä toimet kulttuuritarpeiden yksilölliseksi tyydyttämiseksi olisivat osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa (Liikanen 2010). Salossa on kehitetty uusia palvelumalleja kohderyhmäajattelulla. Painopisteiksi on valittu sekä 1-16-vuotiaat että yli 75-vuotiaat. Uudet kulttuuripalvelut eivät ole paikkaan, kulttuurin- tai taiteenlajiin sidottuja vaan ne jalkautuvat verkostomaisina kaupungin muiden palveluiden kautta lähelle kuntalaisia. Palvelut toteuttavat Opetus- ja kulttuuriministeriön "Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia" -toimenpideohjelma tavoitteita. Salossa taiteen ja kulttuurin tuomista käytäntöön on tuotu mm. konkreettisesti palvelukoteihin ja päiväkoteihin. Taide ja kulttuuri osana mielen hyvinvoinnin lisäämistä sekä sen vahvistamista on otettu hyvin vastaan Salolaisten terveyden edistämiseksi (Liikanen 2010, Malmivirta 2012).

10 8 8 LIIKUNTARESEPTI Salossa erityistä huolta herättävät liikkumattomat nuoret, sekä liitännäisoireet kuten esimerkiksi selkä- ja niskavaivat, päihteet, tietokoneiden lisääntynyt käyttö sekä mielenterveyshäiriöt. Salon kaupungin liikkumisen lisäämisen tavoitteita ovat mm. asukkaiden liikunnan lisääminen ikäryhmittäin ja yhteistyö liikuntatoimen kanssa (Tanska, Bergström, Nurmi 2012). Salossa koetaan liikuntareseptin olevan hyödyllinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen väline. Liikuntaneuvonnan on katsottu olevan vaikuttavinta etenkin väestön ryhmissä, joilla on hyvä muutosvalmius. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ylipainoiset tai hyvin vähän ja riittämättömästi liikkuvat ihmiset (Poskiparta ym. 2009, 49; Kiiskinen ym. 2008, 46.) Salon toimintamalli perustuu asiakkaan vastaanottoon, asiakkaan motivointiin ja asiakkaan aktivointiin. Liikuntaneuvonnan tarpeen havaitseminen voi alkaa terveystarkastuksesta, vastaanotosta tai kontrollikäynnistä, jolloin on herännyt ajatus fyysisen toimintakyvyn arvioimisen tai neuvonnan tarpeen määrityksestä. Liikuntaneuvonnan yhteydessä on oleellista, että asiakas itse tuo esille omia näkemyksiään ja tavoitteitaan. Liikuntaneuvonnan keskustelun tavoitteena on, että asiakkaan omat ajatukset muotoutuvat konkreettiseen kysymykseen tai ongelmaan, joka on mahdollista pyrkiä neuvonnan aikana ratkaisemaan tai käsittelemään. Saavutettuun ratkaisuun sisältyy ajatus siitä, että asiakas on valmis sitoutumaan ja kokeilemaan neuvonnan aikana esiin nousseita käytännön toimia ja ehdotuksia. Muutoksen sovittaminen arkeen tukee sitoutumista muutokseen edelleen (Törne ym. 2008, 45; Nupponen & Suni 2005, 217.) Toimintamallin myötä haluttiin korostaa yhteistyötä kunnan eri liikuntaneuvontaa ja liikuntapalveluja toteuttavien ammattiryhmien välillä. Yhteistyöverkostojen, etenkin terveyshuollon ja liikuntatoimen avulla on mahdollista tukea liikuntareseptin saajien liikunnan aloittamista ja jatkamista. (Aittasalo 2002, 1,7.) Lääkärivastaanotto oli hyvä, mutta kaikista kustannusvaikuttavin paikka oli kunto-ohjaan tarjoamat mini-interventiot. Lehti-ilmoitukset eivät olleet vaikutta liikunnan edistämisen keino. Bergström ja Nurmen (2012) mukaan liikkumisen lisäämiseksi tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän lääkäreiden ja terveydenhuollon sitoutumista. Yhtenäisiä käytäntöjä on lisättävä eri toimijoiden välille, sillä yhtenäisten käytäntöjen puute vähentää liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta, sillä se vaikeuttaa työntekijän syventymistä neuvontaan, hämmentää asiakasta entisestään ja aiheuttaa palveluprosessin ja ketjun todennäköisen katkeamisen. Liikuntamotivaation lisäämiseksi voidaan ehdottaa liikuntaneuvonnan intensiivisempää lisäämistä ennestään. Sillä Aittasalo 2008, Nupponen & Suni 2005, 217, Vuori 2003 mukaan luennointi, ohjeiden ja neuvojen jakaminen sekä

11 9 tiedon tarjoaminen ei ole liikuntaneuvontaa, vaikka ne ovatkin oleellisia tiedon jakamisen menetelmiä. Liikuntaneuvonnan tulee olla monipuolista asiakkaan ja neuvojan välistä vuoropuhelua ja neuvottelua. Neuvojen tulee olla rohkaisevia ja tukea antavia. Liikuntaneuvonta koostuu tasapuolisesta vuorovaikutuksesta, asiakkaan kuulemisesta sekä asiakkaan aktiivisesta osallistumisesta. Oleellista on keskittyä asiakkaan kanssa ongelmanratkaisuun, jolla pyritään kehittämään ja selvittämään asiakkaan omia näkemyksiä ja taitoja, joiden avulla tuetaan terveyttä, hyvinvointia sekä toimintakykyä. Terveysneuvonta- ja potilasohjaustutkimukset ovat osoittaneet, ettei ohjeiden ja neuvojen tarjoaminen sellaisenaan ole riittävää, jolloin vaikutus jää lyhytaikaiseksi ja vähäiseksi. Terveyskasvatus ei ole niin vaikuttavaa kuin terveysneuvonta. 9 TYÖHYVINVOINTI Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota luonnehtii uupumusasteinen väsymys, kyyninen asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupumuksen on myös todettu johtavan tavallista useammin työkyvyttömyyteen. Salossa haluttiin tarttua kasvaneisiin sairauspoissaoloihin ja antaa näin ollen tukea työssäjaksamiselle työhyvinvointihankkeen myötä. Hanke suunniteltiin työyhteisön tarpeista lähtien. Tavoitteeksi asetettiin työssä ja vapaa-ajalla koetun stressin vähentäminen. Mittaukset ja toimenpiteet kohdennettiin yksilö- että työyhteisötasolle (Mäkinen & Sistonen 2012). Salossa käytetään Firstbeat-hyvinvointianalyysia työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Firstbeat hyvinvointianalyysin avulla on mahdollista havaita ja tunnistaa työntekijöiden arjen jaksamiseen liittyviä haasteita sekä eri osa-alueilla vaikuttavia kuormitustekijöitä. Firstbeatin avulla voidaan mitata esimerkiksi nukkumista, liikkumista sekä työn että vapaa-ajan aikaista kuormitusta ja siitä palautumista. Hyvinvointianalyysin avulla on pystytty edistämään työ- ja toimintakykyä tarttumalla ongelmiin riittävän ajoissa. Työhyvinvointikoordinaattorien suorittamien hyvinvointianalyysien sujuvuuden takaamiseksi työvälineiksi hankittiin 25 kappaletta FirstBeat-mittalaitteita ennalta suunnitellun 20 sijaan. Firstbeatin sykevälianalyysi oli hankkeen tärkeä työkalu, jonka avulla syksyn 2011 aikana liki 200 työntekijää sai henkilökohtaista tietoa kuormituksestaan ja palautumisestaan sekä ohjausta jaksamisensa edistämiseen. Jokaiselle mitatulle työntekijälle on annettu henkilökohtainen raportti mittaustuloksista. Tämän jälkeen kaikkia mitattuja on pyritty säännöllisin vä-

12 10 lein kannustamaan terveellisten elämäntapojen ylläpitämisessä. Tarpeen mukaan työntekijöitä on voitu ohjata jatkotutkimuksiin tai tehostetun tuen piiriin työterveyshuoltoon. Jokaisella oli mahdollisuus myös henkilökohtaiseen puhelinpalautteeseen (Mäkinen & Sistonen 2012). Yhteisötason terveyden edistämiseksi käytetään Tikka- kokonaiskuormituksen arviointimenetelmää. TIKA:n avulla voidaan tunnistaa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät sekä mitata työturvallisuuteen ja työaikoihin liittyviä kuormitustekijöitä. Menetelmä on tarkoitettu ensisijaisesti työterveyshuoltojen ja työsuojeluhenkilöstön käyttöön. Esille nousseisiin epäkohtiin pohdittiin ratkaisuja niin työyhteisöissä kuin esimiestasolla. Työntekijät ovat osallistuneet työhyvinvointitalkoot - toimintaan työajallaan. Kotihoidon työntekijöille on työterveyshuollon suorittamana toteutettu voimassa olevan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisia UKK terveyskuntotestejä, jotka mittaavat mm. lihaskuntoa, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Lisäksi työterveyshuolto on toteuttanut potilassiirtoergonomiaa käsitteleviä koulutusiltapäiviä tälle työntekijäryhmälle. Syksyn 2011 aikana käynnistettiin myös ryhmämuotoista työkykyä tukevaa toimintaa, kuten Rentoutuminen ja mielenhallintataidot -ryhmät sekä esimiehille että Firstbeat hyvinvointianalyysiin osallistuneille, taitoja elämänhallintaan ja itsehoitoon sekä kipuryhmä. Lisäksi syksyn aikana järjestettiin liikuntaryhmiä. Työntekijöitä on kannustettu lisäämään uintia myymällä lippuja uimahalliin puoleen hitaan. Syys- lokakuun aikana etua hyödynsi noin 250 työntekijää. Työyhteisöjä on pyritty kannustamaan sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen hikoillen ja hengästyen- teemalla. Työntekijät ovat täyttäneet yhdessä liikuntapäiväkirjaa työyksiköittäin. Päiväkirjaa täyttäneitä yksiköitä on palkittu hedelmäkorein. Työyhteisöjen liikuntapäiväkirjasta on tullut erittäin paljon positiivista palautetta. Liikuntasuoritusten merkitseminen on toisaalta kannustanut liikkumaan ja toisaalta palkitsemiskäytäntö on lisännyt yhteisöllisyyden tunnetta työyksiköissä (Mäkinen & Sistonen 2012). Tutkimustuloksien mukaan huolestuttavaa kuitenkin edelleen Mäkisen mukaan oli se, että suurin osa työntekijöistä ei juuri palaudu työpäivän jälkeen. Tiiviinkin työtahdin keskellä tulisi malttaa ottaa edes minuutti itselle. Yllättävän pienetkin asiat vaikuttavat siihen, että palautuminen lähtee käyntiin. Tämä on myös työyhteisön kehittämisen paikka. Yleisellä tasolla katsottuna mittaukseen osallistuneet työntekijät palautuvat ensisijaisesti yön aikana. Työhyvinvointitutkimukset osoittivat myös liian vähän liikkuvien määrän sekä sen, että moni ajatteli liikkumisensa olevan raskaampaa kuin mitä se todellisuudessa oli. Kuntotasoon nähden sopivan liikunnan lisääminen olisi tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Kuitenkin useat saivat hyviä tuloksia. Moni taas sai vahvistuksen sille, että

13 11 väsymyksen tuntemukset ovat todellisia ja että niille voi tehdä jotain. Firstbeat-mittaus ja työyhteisön kehittäminen koskettivat syksyn aikana myös Salon kotihoidon ja puhtaanapidon henkilökuntaa sekä kaupungin johtoa. Onnistunut hanke sai jatkoa ja sitä laajennetaan keväällä 2012 koskemaan myös muita toimialoja. Kotihoidossa ja puhtaanapidossa työn vaatimukset ovat kovat ja sairauspoissaoloja on paljon. On työntekijän ja työnantajan etu, että omat toiminta ja työyhteisön rakenteet tukevat jaksamista. Yksilölliset mittaukset yhdistettynä työyhteisötason selvitykseen todettiin toimivaksi tavaksi puuttua juuri työperäisiin stressitekijöihin. Samalla saatiin keinoja myös yksilöiden elämänhallintaan. Hanke on saanut paljon positiivista palautetta ja vilpittömiä kiitoksia. Mäkisen mukaan niin henkilöstö kuin johto ovat sitoutuneet äärimmäisen hyvin (Mäkinen & Sistonen 2012). Haasteena jatkossa on kehittää työterveyshuollon kanssa työkuormitusarviointia ja sen jatkotoimenpiteitä entistä sujuvammaksi. Myös pitkältä sairauslomalta palaavan työntekijän huomiointi ja ohjeistuksen loppuun saattaminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa vaatii vielä lisätoimenpiteitä esimerkiksi esimiesten koulutusta ja ohjeistusta. Työhyvinvoinnin edistämiseen omana toimintana oli esimerkiksi vuodelle 2011 varattuna euron suuruinen määräraha, josta on käytetty lokakuun loppuun mennessä noin euroa. Hankkeen mahdollisesti jatkuessa selvitetään myös ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuutta (Kaupunginhallitus 2011). Mallin käyttöönotto on sinnikkyyden ja pitkäjänteisen työntulosta. Malli on erittäin käyttökelpoinen väline, jota olisi hyvä hyödyntää myös muissakin paikkakunnilla. Mallin avulla voidaan selkeästi vaikuttaa sairauslomista koituvien kustannusten pienentämiseen, sekä tukea työssäjaksamista ja henkilökohtaista hyvinvointia. Malli on oiva apuväline ohjaamaan ja tukemaan keskustelua asiakkaan kanssa. Lisäksi se toimii työkalu keräämään taustatietoa lääketieteellisten päätösten tueksi.

14 12 10 POHDINTA Oli äärimmäisen kiinnostavaa päästä osallistumaan terveyttä ja hyvinvointia päiville Salossa. Päivät toivat hyvin esille konkreettisia terveyden edistämisen tavoitteita sekä keinoja kuinka ne on mahdollista ainakin osittain saavuttaa. Terveyden edistäminen on pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, mikä näkyi myös hyvin Salon terveyden edistämisen näkymissä. Paljon hyvää oli saatu aikaa, paneuduttu tosissaan eri-ikäisten terveyden edistämisen haasteisiin sekä tartuttu useaan otteeseen niin sanotusti tuumasta toimeen. Erityisen toimiviksi ja hienoiksi terveyden edistämisen ratkaisuiksi haluaisin nostattaa ammattikoulun panostuksen oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, työhyvinvointihankkeen, taiteen ja kulttuurin merkityksen korostamisen sekä tarttumisen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Ammattikoulun kohdalla oli erityisen hienoa kuulla, kuinka johtotasoa myöten asiasta ollaan aidosti ja vilpittömästi kiinnostuneita. Panostamalla oppilaiden terveyden edistämiseen panostetaan samalle myös heidän tulevaisuuteen. Suunnittelussa ja toteutuksessa oli myös hienosti otettu mukaan koulun oppilaita, mikä lisää nuorten osallisuutta. Lisäksi erityisen hienoa oli huomata panostaminen syrjäytyneisiin nuoriin, sillä Salossa opiskelun keskeyttäneiden nuorten vähentämiseksi on suunnattu laajoja toimenpiteitä eri toimialueilla. Esimerkiksi yhteistyössä työvoimahallinnon, ammattioppilaitosten, nuorisotoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa on pyritty löytämään keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Samoin pitkäaikaistyöttömien terveysongelmien selvittelyä työllistymisen esteenä on toteutettu yhteistyössä työvoimanpalvelukeskuksen kanssa. Mahtavaa panostusta työhyvinvoinnin lisäämiseen. Työhyvinvointia ja työssäjaksamista ei voi mielestäni koskaan tarpeeksi korostaa. Antaisin myös erityiskiitokset Salolle, huomioidessaan hienosti syrjäisemmillä paikkakunnilla asuvien työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin näkymät. Esimerkkinä maanviljely, joka on fyysisesti raskasta työtä pahimmillaan pitkiä työpäiviä ja yksin pakertamista. Heille pelkkä yhteydenotto ja kuulumisien kysely, voi jo olla todella tärkeätä. Mielestäni tulevaisuudessa erityisiä haasteita tuottavat juuri pienemmät paikkakunnat ja heidän hyvinvointi, kuinka saada juuri heidän ääni kuuluvaksi. Palveluiden karsiminen ei ainakaan lisää terveyden edistämistä. Salossa oli otettu käyttöön ns. sparraus-viestit, mikä on ensiarvoisen tärkeää yrittäessä kannustaa ihmisiä esimerkiksi liikkumisen suhteen. Kannustavat viestit oli todettu tehokkaaksi viestinnänkeinoksi lisätä ihmisten terveystietoutta. Hanke vaatii toki rahoitusta, työntekijöitä, mutta

15 13 miksi ei järjestelmällisellä ja suunnitelmallisella kehittämisellä tätä voitaisi tuoda myös muihin paikkakuntiin, joissa työhyvinvoinnin edistämisessä on selkeitä puutteita. Salon tulokset puhuvat puolestaan, sillä hankkeen avulla työntekijöiden terveystietoutta on saatu lisättyä. Hankkeen hyviä puolia on erityisesti työntekijöiden vahvuuksien ja heikkouksien selkiytyminen. Taiteen ja kulttuurin merkitystä tulisi mielestäni ennestään lisätä mm. terveydenhuoltoon, sekä etenkin pitkäaikaissairaiden parantamiseksi. Sillä Liikasen 2010 mukaan hoitoympäristön viihtyisyys ja kodinomaisuus tukevat hoidon tuloksia ja henkilökunnan työhyvinvointia. Sanotaankin, että haava paranee nopeammin katsottaessa metsämaisemaa. Lisää taidetta ja kulttuuria potilaiden huoneisiin, esimerkiksi taideryhmien vetämänä. Mikä parasta, jos potilas voisi vaikka itse osallistua taiteen edistämiseen. Kotona asuminen vähentää kyllä terveydenhuollon kustannuksia, mutta heidän ei tule antaa syrjäytyä. Usein pitkät matkat ja yksinäisyys voivat olla usealle vanhukselle syrjäytymisen ja masentuneisuuden vaara. Terveyden edistämisessähän on kuitenkin olennaista saada säilytettyä ihmisen eheä hyvinvointi koko elämänkaaren ajan. Liikanen 2010 ehdottaakin kotona syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille yhteisön tukea, jota syntyy yhteisen kulttuuritoiminnan parissa. Parhaimmillaan kulttuuritoiminta ja hoito- tai sosiaalityö toimii tasa-arvoisessa yhteistyössä rinnakkain, mikä vaatii asenteiden, toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutoksia sekä johtajuuden ja koulutuksen kehittämistä. Tällöin kulttuuripalveluja voidaan käyttää myös ennakoivasti osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Asenteelliseen suhtautumiseen päihde- ja mielenterveysongelmissa on myös Salossa tartuttu hienosti. Ongelmiin on selkeästi lähdetty puuttumaan varhaisen tuen kautta. Sillä todistetusti ennalta ehkäisevällä työllä ja varhaisella puuttumisella kyetään vähentämään päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamia välittömiä, välillisiä ja arvottamattomia yhteiskunnallisia kustannuksia. Lisäksi Salossa on panostettu selkeästi useiden eri toimijoiden puitteissa palveluprosessien sujuvuuteen, informaatioon ja ammattihenkilöiden välisen yhteistyöhön, mikä on esimerkillistä toimintaa. Lisähuomiota olisin kaivannut jo ihan nuorten lasten liikkumisen lisäämiseen sekä syömishäiriöiden ennaltaehkäisykeinojen panostamiseen. Toki kaikkia asioita ei ollut tarpeen käydä yksityiskohtaisesti. Itse koen kuitenkin lasten liikunnan lisäämisen jo päiväkoti-ikäisille tärkeäksi, sekä syömishäiriöiden nostattamisen selkeämmin esille. Salo valittiin Vuoden terve kunta palkinnonsaajaksi. Eikä ihme, sillä Salossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkien toimialojen tehtävänä ja yhteistyönä. Terveyden

16 14 edistämisen rakenteita ja käytäntöjä on kehitetty aktiivisesti kymmenen kunnan kuntaliitoksen jälkeenkin. Kunnan johtoryhmä on ohjannut terveyden edistämistä ja sopinut yhteisesti työhön osoitettavista voimavaroista. Käytännön toiminnan suunnittelusta vastaa poikkihallinnollinen työryhmä, ja eri asiantuntijat vastaavat suunnitelman toteutumisesta omilla aloillaan. Terveyden edistäminen näkyy Salossa esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, päihdehuollossa ja maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa. Salo on rakentanut pitkäjänteisesti myös hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa ja raportoinut siitä säännöllisesti. Terveysnäkökohtien tunnistamiseksi Salossa on käytetty IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) -menettelyä päätöksenteon valmistelussa (STM 2010). Paljon on siis tehty, paljon tullaan edelleen tekemään. Salon päiviltä kiteytyy hienosti ajatus siitä, että terveysvaikutukset ovat yhteisen toiminnan tulos. Vastuunkantajia ovat ihmiset itse, lähiyhteisö ja yhteiskunta yhdessä (STM 2006, 15). Mielestäni tulee kuitenkin muistaa, että päätöksen tekoon vaikuttavat yksilön tiedot, asenteet ja käyttäytyminen, jotka myös kertovat yksilön terveyden lukutaidon tasosta, mutta selkeillä ja toimivilla terveyden edistämisen hankkeilla usein huomaamatta lisätään myös terveydenlukutaitoa. Sillä terveyden lukutaito on kehittyvä ominaisuus, jota voidaan kehittää viestinnällä ja vuorovaikutuksella sekä vaikuttamalla ympäristön rakenteellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Salossa on selkeästi toimittu yhteisön kuin yksilötason terveyden lukutaidon lisäämiseksi, tuomalla asukkailleen toiminnallista, vuorovaikutuksellista ja kriittistä ajattelua oman terveytensä ja hyvinvointinsa lisäämiseksi (Helakorpi ym. 2009, 10; Poskiparta ym. 2009, 46-47; Nutbeam 2000, 263.).

17 15 LÄHTEET Aittasalo, M Liikuntaneuvonta. Lääkärin käsikirja. Artikkelin tunnus ykt01442 ( ). Duodecim Oy. [osoitteessa] Aula K M. Lapsialavaltuutettu. [www-dokumentti] [haettu ]. Saatavilla: Havanko H rehtori, Salon seudun ammattiopisto & Kuittinen M. projektityöntekijä. työkalupakki Salon seudun ammattiopistossa. Esityksen muistiinpanot Salo. Helakorpi, S. Paavola, M. Prättälä, R. & Uutela, A Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/2009. Kansanterveyslaitos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopistopaino. Honkala V, kansallinen koordinaattori, STES ry. muistiinpanot Salo. Terveyden edistämisen strategiat. Esityksen Jaakkola N. Vanhemmuuden tukeminen, ehkäisevä päihdetyö. Esityksen muistiinpanot Salo. Kaupunginhallitus [www-dokumenti] [haettu ] Saatavilla: Katrin Seitz-Ylitalo, projektityöntekijä, Marjanen K, th, ehkäisevä päihdetyö. Länsi hanke mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa. Esityksen muistiinpanot Salo. Keleher H., MacDougall C. & Murphy B. Understanding Health Promotion. University press, Oxford Kiiskinen, U. Vehko, T. Matikainen, K. Natunen, S & Aromaa, A Terveyden edistämisen mahdollisuudet, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. STM. Helsinki:Yliopistopaino. Käypä Hoito. Syömishäiriöt. [www-dokumentti] Saatavilla: Lepola U, Koponen H, Leinonen E, Joukamaa M, Isohanni M & Hakola P. Psykiatria. Porvoo, Wsoy Liikanen H-L. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Opetusministeriö (1);3-83. Luoma I, Mäntymaa M & Tamminen T. Syömättömät ja ylensyövät lapset. Suomen lääkärilehti 2000: 44 (55):

18 16 Malmivirta H. projektipäällikkö. Taiteesta ja kulttuurista terveyttä. Esityksen muistiinpanot Salo. Mäkinen K & Sistonen A, työhyvinvointikoordinaattorit, Salon kaupungin työhyvinvointihanke. Esityksen muistiinpanot Salo. Naidoo J, Wills J. Practising Health Promotion. Dilemmas and Challenges. Baillie re Tindall, London Nupponen, R. & Suni, J Henkilökohtainen liikuntaneuvonta Teoksessa Terveysliikunta. Fogelholm, M & Vuori, I. (toim). Duodecim. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Nutbeam, D Health literacy as a public health goal: a challenge for contemporary health education and communication strategies into the 21st century. Health Promotion International, Vol. 15, No. 3, Ottawa Charter for Health Promotion. Health Promotion 1986: 4:iii-v. Pietilä A-M (toim.) Terveyden edistäminen. Helsinki: WSOY, 2010 Ruottinen S. Lasten ravitsemus. ravitsemusterapeutti. Esityksen muistiinpanot Salo. STM Terveyden edistämisen laatusuositus. [WWW-lähde] 2006 [haettu ] Saatavilla: STM Salo ja Kainuu saivat terveyden edistämisen palkinnot.. [www-dokumentti] 2010:251[haettu ] Saatavilla: Tanska H, liikuntatoimenjohtaja, Bergström B, terveyden edistämisen yhdyshenkilö & Nurmi S. terveydenhoitaja. Liikkumattomat liikkuviksi liikuntaresepti. Esityksen muistiinpanot Salo. Tattari N. Remontti- Salon pilotti, projektityöntekijä. Esityksen muistiinpanot Salo. Törne, M. Tuominen, H. & Keckamn, M Terveysliikunnan palveluketju liikuntakäyttäytymisen muutosta tukemaan. Fysioterapia. vol : Poskiparta, M. Kaasalainen, K. & Kasila, K Liikuntamotivaatio syntyy tiedosta, ymmärryksestä, asenteista ja uskomuksista. Liikunta ja tiede. Vol. 46. no Vuori, I Lisää liikuntaa! Helsinki: Edita Prima Oy.

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot