Terveyttä ja hyvinvointia Salossa

Transkriptio

1 Terveyttä ja hyvinvointia Salossa Elina Mokkila TERS003 Jyväskylän Yliopisto Terveystieteiden laitos Kevät 2012

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LASTEN HYVINVOINTI LASTEN RAVITSEMUS HYVÄN OLON TYÖKALUPAKKI VANHEMMUUS EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ LÄNSI 2012-HANKE IKÄÄNTYNEEN TERVEYS JA TOIMINTAKYKY LIIKUNTARESEPTI TYÖHYVINVOINTI POHDINTA LÄHTEET... 15

3 1 1 JOHDANTO Terveys kuvataan yleensä ihmisen elämän tärkeimmistä arvoista. Voidaan olettaa, että terve ihminen kykenee toteuttamaan elämänsä päämääriä (Naidoo & Wills 1998). Se mihin tarvitsemme terveyttä, ja mitä sillä käsitteellä tarkoitetaan, on todettu haastavaksi (Davie & Macdowall 2006, Wills 2007, Piper 2008, Whitebead 2009, Pietilän 2010 mukaan). WHO:n mukaan terveys ei ole ainoastaan sairauksien ja toiminnanvajavuuden puuttumista, vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin tila. Terveyden ylläpitämiseen sekä sen saavuttamiseen tarvitaan terveyden edistämistä. WHO:n mukaan terveyspalveluja on jatkuvasti kehitettävä terveyttä edistävään suuntaan (Ottawa Charter 1986). Laajentunut terveyden edistämisen käsite vaatii terveydenalan ammattilaisilta enemmän ymmärrystä alueelliseen, ongelmia ehkäisevään ja kansalaisten osallistumista aktivoivaan suuntaan (Naidoo & Wills 1998). Terveys tulee ymmärtää voimavarana, jota jokaisen henkilön tulisi vaalia. Se mitä tarkoitamme konkreettisilla terveyden edistämisen teoilla sekä mitä siihen tarvitaan, vaatii todella pitkäjänteistä työtä. Saatamme huomaamatta ajatella joskus niin, ettei vastuu ole minun vaan jonkun toisen. Pahimmassa tapauksessa kuljemme omia reittejä, emmekä hyödynnä jo hyväksi todettuja terveyden edistämisen malleja ja käytäntöjä. Paljon on kuitenkin saatu aikaiseksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset politiikkaohjelmat sekä kehittämistavoitteet tähtäävät siihen, että osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee, hyvinvointi ja terveys kohenevat sekä terveyserot kaventuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoinen edistäminen on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä tavoite ja arvovalinta. Keskeistä on painottaa ennakoivaa ja ehkäisevää toiminta sekä varhaista puuttumista. Palvelujärjestelmän kyky vastata ihmisten terveystarpeisiin ja yhteiskuntapoliittiset päätökset tukevat tai heikentävät väestön terveyttä (STM 2006, 15). Salossa toteutetussa STES ry:n eli Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n terveyden ja hyvinvoinnin päivillä esiteltiin hyväksi todettuja käytäntöjä sekä toimintamalleja painottaen juuri ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä. Yhdistyksen yleisenä tarkoituksena on tuoda terveyttä edistävä näkökulma terveydenhuollon organisaatioiden toimintakulttuuriin. Terveyttä edistävän sairaalan toiminta kohdistuu potilaiden lisäksi omaisiin, henkilökuntaan ja väestöön. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata kyseisten päivien terveyden edistämisen käytänteet, haasteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Tavoitteena on tuoda esille keskeisimmät ja hyväksi todetut terveyden edistämisen ideat Salosta.

4 2 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Salossa halutaan painottaa erilaisia tapahtumia, joiden oletetaan lisäävän ihmisten hyvinvointia tai ennaltaehkäisevän sairauksia. Terveyttä ja hyvinvointia päivillä esitetyt pääteemat linjaavat terveyspoliittisia ohjelmia ja strategioita koskien kaikkia ikäryhmien. Terveyden edistämisen yhteinen tavoite on terveyserojen kaventaminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on pyritty edistämään terveellisiä elämäntapoja ja tehostamalla varhaista puuttumista ja yhteistyötä perheiden tukemiseksi sekä luomalla edellytyksiä turvalliselle ja viihtyisälle ympäristölle. Myös keskeisiä tavoitteita on ollut parantaa eri-ikäisten liikuntatottumuksia, kiinnitä huomiota painonhallintaan ja päihteiden käyttöön. Perheen tukemiseen, mielenterveydenongelmiin, päihteiden ja väkivallan vähentämiseksi tavoitteiksi on esitetty varhaista puuttumista ja yhteistyötä. Salolaisten ikääntyminen luo myös lisähaasteita ympäristölle. Salossa onkin esitetty tavoitteeksi luoda edellytyksiä turvalliselle ja terveelliselle ympäristölle ja esteettömälle liikkumiselle, jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään (Honkala 2012). Seuraavana tarkempia selvityksiä Salon terveyden edistämisen eri-ikäryhmien terveyden edistämisen käytänteistä. 2 LASTEN HYVINVOINTI Salon kaupunki on tukenut lasten ja perheiden hyvinvointia Kaste-hankkeen myötä. Kaste-hankkeen tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen ja perheiden varhainen, oikea-aikainen tukeminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, perheen tarpeista lähtien. Salon kaupunki on ollut mukana Länsi - Suomen läänin Remontti- hankkeessa yhtenä pilottialueena. Hankkeen aikana Saloon perustettiin varhaisen perhetyön malli. Hanke huokuu aitoa välittämistä, sillä Salossa ollaan huolissa pienten lasten vanhempien väsymyksestä, päivähoidossa olevan lapsen kasvatusasioista, kouluikäisen lapsen käyttäytymisestä sekä läksyjen tekemättömyydestä. Sillä kyseiset huolenaiheet ovat tyypillisimpiä syitä hakeutua varhaisen perhetyön pariin. Lisäksi muiksi syiksi nostettiin lapsen haasteellinen käyttäytyminen, lapsen uni- ja ruokailuongelmat, vanhemmuuden tuen puute sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutukselliset ongelmat (Tattari 2012). Perhetyön malli haluttiin saada koskemaan koko Salon kaupungin aluetta koskien pikkulapsiperheitä sekä huomioiden myös maahanmuuttajaperheet sekä erityisryhmät, jotka ovat tuen tarpeessa ja hyötyvät varhaisesta perhetyöstä. Remontti-hankkeen tavoitteeksi asetettiin lapsiperheiden hyvin-

5 3 voinnin lisääminen ja perheiden varhainen, oikea-aikainen tukeminen lapsen kasvu- ja kehitysympäristössä, perheen tarpeista lähtien sekä varhainen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn jatkaminen ja kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä oli pilottialueena koko Salon kaupunki. Lapsiperheet, joissa odotetaan lasta tai joissa on 0-8 -vuotiaita lapsia. Hankkeella haluttiin nivoa peruspalvelut eheäksi kokonaisuudeksi hyödyntäen perheen omia voimavaroja (Tattari 2012). Neuvolan perhetyön kehittämisen ohella hyödynnettiin konsultaatiokäytäntöjä. Hankkeessa huomioitiin moniammatillinen yhteistyö luomalla pilottialueille aluetiimit, jotka kehittävät yhteistyössä alueiden lapsiperheiden peruspalveluja. Varhaisen perhetyön yksilöllisyys toteutuu perhetyöntekijän jokaiselle tekemän hoitosuunnitelman pohjalta (Tattari 2012). Keleher ym mukaan keskeisimpiä terveyden edistämisen arvoja ovat ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tasa-arvo, voimaannuttaminen sekä osallistuminen. Remontti-hankkeessa huomioidaan kyseiset arvot hienosti painottaen juuri perheen omia voimavaroja. Jatkuvuus ja pitkäjänteisyys näkyivät hienosti mm. asiakastapaamisien muodossa. Perheitä haluttiin tavata noin kahden-kolmen kuukauden ajan tai tarvittaessa pidemmänkin ajan puitteissa. Tasa-arvoisuus hankkeessa heijastuu, mm. eriarvoisessa asemassa olevien henkilöiden selkeään huomioitiin, sekä ulkomaalaistaustaisten tasapuoliseen kohteluun. 3 LASTEN RAVITSEMUS Ravitsemushaasteet puhuttelevat myös Salossa. Erityisesti ravitsemukselliset haasteet Salossa koskevat imeväisten ravitsemusongelmia, ruoka-aineallergioita, valmisruokien käyttöä, lasten lihavuutta sekä lasten ja nuorten syömishäiriöitä. Ongelmiin puututaan mm. ravitsemusterapeutin ja kouluterveydenhuollon avulla. Salon terveyskeskus ja kansalaisopisto ovat toimineet yhteistyössä järjestämällä mm. ruokakursseja lasten vanhemmille. Lisäksi korostetaan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja heidän vanhempien tukemista sekä ravitsemusluentoja. Lasten lihavuuden hillitsemiseksi toteutettiin ylipainoisten lasten ryhmä. Ryhmän tarkoituksena on kokoontua kaksi kertaa viikossa. Ryhmä ei kuitenkaan ole sellaisenaan ollut toimiva (Ruottinen 2012). Olisikohan ongelma siinä, että lihavuus on jokaiselle todella henkilökohtainen asia. Ryhmämuotoinen lähestymistapa ei välttämättä ole lapselle se kaikista mieluisin lähestymistapa. Mielestäni lapsi tarvitsee enemmänkin kahden keskeistä neuvontaa esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. Lapsen vanhemmat tulee saada mukaan sitoutumaan liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen edistämiseen, sillä usein

6 4 kotona opitut tavat vaikuttavat lapsen ruokailutottumuksiin. Etenkin pieni lapsi harvoin voi itse kotona vaikuttaa ruokailutottumuksiin. Lasten syömishäiriöt ovat kasvava yhteiskunnan ongelma, joka mielestäni sivutettiin vain ohimennen terveyden edistämisen päivillä Salossa. Mikäli lapsi joutuu sairaalahoitoon, ennaltaehkäisevä terveydenhuoltojärjestelmä on jo pettänyt tai sitä ei ole ollut ollenkaan tarjolla. Haluan nostattaa syömishäiriöt esille, sillä huolestuttavaa on jo yhä nuorempien lasten syömishäiriöt. Käypä hoitosuosituksien (2009) mukaan voidaan puhua jopa vauvojen anoreksiasta. Laihuushäiriöiden esiintyvyys länsimaissa nuoruusikäisillä tytöillä on 0,2-0,8 % ja pojilla noin kymmenesosa tästä. Epätyypillisen syömishäiriön esiintyvyys lienee noin 5 % (Käypä hoito 2009). Bulimia arvioidaan esiintyvän elinaikana 1,1 4,2 prosentilla, mikä on yleisempää kuin anoreksia (Lepola ym. 2002). Osa ylipainoisista saattaa kärsiä ns. lihavan ahmimishäiriöstä (Rissanen teoksessa Luoma ym. 2000). Kyse on merkittävästä ongelmasta, sillä laihuushäiriö on etenkin nuoruusikäisten tyttöjen yleisimmistä pitkäaikaissairauksista joka voi pahimmillaan johtaa kuolemaan (Lepola ym. 2002). Lasten pahoinvointi on ollut jatkuvasti esillä eri tiedotusvälineissä. Siksi syömishäiriöitäkin tulisi tarkastella psyykkisten liitännäisoireiden kautta, sillä niiden on todettu olevan yhteydessä masennukseen, stressiin, ahdistuneisuushäiriöihin ja pakko-oireisiin. Ahmimishäiriöiden yhteydessä on todettu esiintyvän myös persoonallisuushäiriöitä ja päihdeongelmia Suomalaisista lapsista 15 20% lapsista kärsii psykososiaalisista mielenterveyden oireista. Todella huonosti voivien lapsien osuus on 5 % - 10 %. Eriarvoistuminen ja pahoinvoinnin kasautuminen ovat vakavia ongelmia lasten ja nuorten ihmisarvon, osallisuuden ja yhtäläisten oikeuksien kannalta (Aula 2010). Kyseessä on siis merkittävä, mutta ehkä vielä hieman piilevä lasten ja nuorten pahoinvoinnin ilmaisukeino, johonka toivon jatkossa lisäpanostusta. 4 HYVÄN OLON TYÖKALUPAKKI Hyvän olon työkalupakki- kehittämishanke pohjautuu nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Salon seudun ammattiopiston opiskelijat osallistuivat keväällä 2009 nuorten kouluterveystutkimukseen. Tulokset eivät olleet myönteisiä. Esimerkiksi nuorista 41 % tupakoi päivittäin, 45 % joi vähintään kerran kuukaudessa kovan humalatilan, 20 % oli kokeillut laittomia huumeita, 9 % ei ollut yhtään läheistä ystävää ja ylipainoisia oli reilu 24 %. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat pohjalla hankkeen eteenpäin viemiseksi. Hankkeen tarkoituksena on vaikuttaa nuorten terveysvalintoihin ja haitallisten terveystottumusten vähentämiseen yli hallintorajojen tapahtuvalla yhteistyöllä.

7 5 Tavoitteena ovat terveyserojen kaventaminen ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen kohderyhmänä ammattioppilaitoksen opiskelijat. Hankkeen avulla laadittiin nuorten hyvinvoinnin edistämisen ohjelma. Ohjelmaan on sisällytetty päihteiden käyttöön, tupakointiin, liikuntaan ja suun terveyteen kohdistuvat interventiot. Lisäksi tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja erityisesti huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevien nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeen avulla kehitettiin nettipohjainen Hyvinvointimittari. Järjestettiin tapahtumia, seminaareja ja nuorille suunnattuja työpajoja (Havanko, Kuittinen 2012). Oppilaitoksen edustajien mielestä hanke on toiminut loistavasti. Hankkeen myötä oppilaitoksessa pyörii nyt vuosittaiset liikunta- ja hyvinvointipäivät, opiskelijoille on viikoittain tarjottu liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia, terveystiedon opettajien tueksi on laadittu suun terveyden huolehtimisen opetuspaketti, opiskelijoille on järjestetty mm. tupakasta vieroituskursseja, juliste- ja runokilpailuja ym. Hanke on edistänyt koko opiskelijayhteisön hyvinvointia, hankkeessa on ollut yhdessä tekemisen meininki. Salossa on tehty esimerkillistä ja pitkäjänteistä työtä opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. Hienoa työtä, josta voitaisiin ottaa hyvin mallia muillekin Suomen kouluille. 5 VANHEMMUUS EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Vanhemmuuden tukemista on haluttu Salon kaupungissa korostaa ehkäisevän päihdetyön kautta. Alkoholin käytön tunnistaminen ei ole helppoa, ellei ennakoivaa tietoa asiakkaasta ole saatavilla. Esimerkiksi päihdeäitien taustalla on usein eroperhe, alkoholiongelma tai esimerkiksi huostaanoton ongelmat. Salossa on puututtu yli sukupolven jatkuvan päihdeongelman katkeamiseen varhaisen puuttumisen keinoin. Salon varhainen puuttuminen linjaa Kiinteä ote päihdeongelmaisten hoitoon- projektia Projektin avulla saavutettiin yhtenäisiä varhaisen puuttumisen ja hoidon jatkuvuuden kehittämisen tunnistekeinoja. Projektin aikana kehitettiin toimintamalli alkoholista johtuvien päivystys-, tapaturma- ja vanhusasiakkaiden sekä päihdeongelmaisten raskaana olevien ja lapsiperheiden jatkohoidon turvaamiseksi. Projektin myötä Salossa kiinnitetään erityisesti huomiota päihdeäitien syömiseen, äitisuhteen korostamiseen, mielikuvaprosesseihin, omaan haavoittuneisuuteen ja äiti-lapsi-suhteen korostamiseen. Projektin myötä Saloon perustettiin mm. päihdeneuvola, jossa voidaan selkeästi arvioida raskauden aikaista neuvonnan tarvetta päihdeongelman hoidossa (Jaakkola 2012).

8 6 6 LÄNSI 2012-HANKE Päihteiden vähenemistä on haluttu myös tukea LÄNSI-2012 hankkeen myötä. Salon seudulla päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on korkeampi kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Määrä on pysynyt lähes samana viimeisten kolmen vuoden aikana (Seitz-Ylitalo & Marjanen 2012). Mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön Salossa on kiinnitetty huomiota hyvin eri tahoin ja toimin. Hankkeen yleisenä tavoitteena on päihteiden riskikäytön varhainen tunnistaminen ja mini-interventio, vastuullisen alkoholipolitiikan kehittäminen, päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien, tukeminen, kääntyneiden päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen, ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen, nuorten stressinhallintakurssit ja aggressionhallintaryhmät, depressiokoulut, psyko- ja päihde-edukaatioryhmät, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivien äitien ryhmät, päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien kehittäminen. Seitz-Ylitalo & Marjanen 2012 mukaan erityisesti Salossa hankkeen tavoitteena on ollut alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja siihen puuttuminen, sekä verkkopalvelun juurruttaminen osaksi ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä. Kehittämistyö on toteutunut kunta- ja yhteistoiminta-alueiden kehittämispilotteina. Hankkeen myötä eri toimijoiden yhteistyö on laajentunut, päihdepoliittinen työryhmä perusti päihdepelisäännöt sekä ehkäisevän päihdetyön suunnitelman vuodelle Ongelmana on ollut median vähäinen kiinnostus hankkeelle. Koulutusta on lisätty hankkeen myötä vahvistamalla peruspalveluiden työntekijöiden päihde- ja mielenterveysosaamista. Salossa on toteutettu nuorten nettiavun kehittämistä ja casekoulutusmallia. Prosessiarvioinnissa on käytetty mm. BIKVA-mallia. Seitz-Ylitalo & Marjanen 2012 mukaan hankkeessa on onnistuttu hyvin, mutta edelleen lisäpanostusta tarvitaan mmm. jalkautuvan työotteen vahvistamiseen ja asennekasvatukseen kuten varhaisen puuttumisen lisäämiseen. 7 IKÄÄNTYNEEN TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Yhteiskunnan rakentamisessa myös kulttuuri on keskeisessä asemassa. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma perustuu terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa käynnistettyyn Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelmaan ( ). Toimintaohjelman tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulttuurisin keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksi-

9 7 lön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Muun muassa Salossa uskotaan kulttuurin ja terveyden edistämisen keskinäiseen vaikutukseen Hymykuopat ja Polku-hankkeen myötä. Hymykuopat on Lapin ELY-keskuksen rahoittama Euroopan sosiaalirahaston hanke, jossa kehitetään kulttuurin ja taiteen kolmannen sektorin osaamista vastaamaan kunnan palvelutarpeita. POLKU-ohjelman kautta on taas luotu malli laaja-alaisesti kulttuurikasvatuksesta, jonka jokainen salolainen saavuttaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kautta. Kehittämistyö jatkuu vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen palvelumallit ovat osa kunnan perustoimintaa (Malmivirta 2012). Taiteen ja kulttuurin huomioiminen osana terveyden edistämistä perustuu ajatukseen siitä, että taide suuntaa huomion sellaisiin sisällöllisiin piirteisiin, jotka tuovat esille ihmisen todellisuuden piirteitä intensiivisesti. Taiteellisessa ilmaisussa luovuus on toiminnan keskeisin motiivi ja lähtökohta. Taiteelliselle ilmaisulle on luonteenomaista se, että tieto, taito, tunne ja tahto vaikuttavat yhdessä. Tähän perustuu osaltaan taiteen kyky puhutella sen vastaanottajia voimakkaasti. Taide käsittelee ihmisenä olemisen kysymyksiä kokonaisvaltaisesti. Vireä, aktiivinen ja luova kansalaisyhteiskunta toimii parhaimmillaan taiteen tavoin. Siinä ovat käytössä ihmisten luovat voimavarat ja taidot. Ajatus pohjautuu siihen, että kiinnostus taide- ja kulttuuritoimintaan säilyy osana ihmisen identiteettiä ja elämää, vaikka elin- ja asuinympäristö muuttuisi kodista palvelutaloksi tai laitokseksi. Tämä koskettaa lastensuojelun lapsia ja nuoria, mielenterveyden ongelmista kärsiviä, fyysisistä vammoista kuntoutujia ja pysyvämmin vammautuneita, kehitysvammaisia sekä kasvavaa ikääntyvää väestönosaa. Monet joutuvat viettämään pitkäaikaissairaina vuosia ja usein viimeisen elinaikansa hoitolaitoksessa. Tavoitteena on, että kulttuuri- ja taideharrastukset sekä toimet kulttuuritarpeiden yksilölliseksi tyydyttämiseksi olisivat osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa (Liikanen 2010). Salossa on kehitetty uusia palvelumalleja kohderyhmäajattelulla. Painopisteiksi on valittu sekä 1-16-vuotiaat että yli 75-vuotiaat. Uudet kulttuuripalvelut eivät ole paikkaan, kulttuurin- tai taiteenlajiin sidottuja vaan ne jalkautuvat verkostomaisina kaupungin muiden palveluiden kautta lähelle kuntalaisia. Palvelut toteuttavat Opetus- ja kulttuuriministeriön "Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia" -toimenpideohjelma tavoitteita. Salossa taiteen ja kulttuurin tuomista käytäntöön on tuotu mm. konkreettisesti palvelukoteihin ja päiväkoteihin. Taide ja kulttuuri osana mielen hyvinvoinnin lisäämistä sekä sen vahvistamista on otettu hyvin vastaan Salolaisten terveyden edistämiseksi (Liikanen 2010, Malmivirta 2012).

10 8 8 LIIKUNTARESEPTI Salossa erityistä huolta herättävät liikkumattomat nuoret, sekä liitännäisoireet kuten esimerkiksi selkä- ja niskavaivat, päihteet, tietokoneiden lisääntynyt käyttö sekä mielenterveyshäiriöt. Salon kaupungin liikkumisen lisäämisen tavoitteita ovat mm. asukkaiden liikunnan lisääminen ikäryhmittäin ja yhteistyö liikuntatoimen kanssa (Tanska, Bergström, Nurmi 2012). Salossa koetaan liikuntareseptin olevan hyödyllinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen väline. Liikuntaneuvonnan on katsottu olevan vaikuttavinta etenkin väestön ryhmissä, joilla on hyvä muutosvalmius. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ylipainoiset tai hyvin vähän ja riittämättömästi liikkuvat ihmiset (Poskiparta ym. 2009, 49; Kiiskinen ym. 2008, 46.) Salon toimintamalli perustuu asiakkaan vastaanottoon, asiakkaan motivointiin ja asiakkaan aktivointiin. Liikuntaneuvonnan tarpeen havaitseminen voi alkaa terveystarkastuksesta, vastaanotosta tai kontrollikäynnistä, jolloin on herännyt ajatus fyysisen toimintakyvyn arvioimisen tai neuvonnan tarpeen määrityksestä. Liikuntaneuvonnan yhteydessä on oleellista, että asiakas itse tuo esille omia näkemyksiään ja tavoitteitaan. Liikuntaneuvonnan keskustelun tavoitteena on, että asiakkaan omat ajatukset muotoutuvat konkreettiseen kysymykseen tai ongelmaan, joka on mahdollista pyrkiä neuvonnan aikana ratkaisemaan tai käsittelemään. Saavutettuun ratkaisuun sisältyy ajatus siitä, että asiakas on valmis sitoutumaan ja kokeilemaan neuvonnan aikana esiin nousseita käytännön toimia ja ehdotuksia. Muutoksen sovittaminen arkeen tukee sitoutumista muutokseen edelleen (Törne ym. 2008, 45; Nupponen & Suni 2005, 217.) Toimintamallin myötä haluttiin korostaa yhteistyötä kunnan eri liikuntaneuvontaa ja liikuntapalveluja toteuttavien ammattiryhmien välillä. Yhteistyöverkostojen, etenkin terveyshuollon ja liikuntatoimen avulla on mahdollista tukea liikuntareseptin saajien liikunnan aloittamista ja jatkamista. (Aittasalo 2002, 1,7.) Lääkärivastaanotto oli hyvä, mutta kaikista kustannusvaikuttavin paikka oli kunto-ohjaan tarjoamat mini-interventiot. Lehti-ilmoitukset eivät olleet vaikutta liikunnan edistämisen keino. Bergström ja Nurmen (2012) mukaan liikkumisen lisäämiseksi tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän lääkäreiden ja terveydenhuollon sitoutumista. Yhtenäisiä käytäntöjä on lisättävä eri toimijoiden välille, sillä yhtenäisten käytäntöjen puute vähentää liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta, sillä se vaikeuttaa työntekijän syventymistä neuvontaan, hämmentää asiakasta entisestään ja aiheuttaa palveluprosessin ja ketjun todennäköisen katkeamisen. Liikuntamotivaation lisäämiseksi voidaan ehdottaa liikuntaneuvonnan intensiivisempää lisäämistä ennestään. Sillä Aittasalo 2008, Nupponen & Suni 2005, 217, Vuori 2003 mukaan luennointi, ohjeiden ja neuvojen jakaminen sekä

11 9 tiedon tarjoaminen ei ole liikuntaneuvontaa, vaikka ne ovatkin oleellisia tiedon jakamisen menetelmiä. Liikuntaneuvonnan tulee olla monipuolista asiakkaan ja neuvojan välistä vuoropuhelua ja neuvottelua. Neuvojen tulee olla rohkaisevia ja tukea antavia. Liikuntaneuvonta koostuu tasapuolisesta vuorovaikutuksesta, asiakkaan kuulemisesta sekä asiakkaan aktiivisesta osallistumisesta. Oleellista on keskittyä asiakkaan kanssa ongelmanratkaisuun, jolla pyritään kehittämään ja selvittämään asiakkaan omia näkemyksiä ja taitoja, joiden avulla tuetaan terveyttä, hyvinvointia sekä toimintakykyä. Terveysneuvonta- ja potilasohjaustutkimukset ovat osoittaneet, ettei ohjeiden ja neuvojen tarjoaminen sellaisenaan ole riittävää, jolloin vaikutus jää lyhytaikaiseksi ja vähäiseksi. Terveyskasvatus ei ole niin vaikuttavaa kuin terveysneuvonta. 9 TYÖHYVINVOINTI Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota luonnehtii uupumusasteinen väsymys, kyyninen asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupumuksen on myös todettu johtavan tavallista useammin työkyvyttömyyteen. Salossa haluttiin tarttua kasvaneisiin sairauspoissaoloihin ja antaa näin ollen tukea työssäjaksamiselle työhyvinvointihankkeen myötä. Hanke suunniteltiin työyhteisön tarpeista lähtien. Tavoitteeksi asetettiin työssä ja vapaa-ajalla koetun stressin vähentäminen. Mittaukset ja toimenpiteet kohdennettiin yksilö- että työyhteisötasolle (Mäkinen & Sistonen 2012). Salossa käytetään Firstbeat-hyvinvointianalyysia työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Firstbeat hyvinvointianalyysin avulla on mahdollista havaita ja tunnistaa työntekijöiden arjen jaksamiseen liittyviä haasteita sekä eri osa-alueilla vaikuttavia kuormitustekijöitä. Firstbeatin avulla voidaan mitata esimerkiksi nukkumista, liikkumista sekä työn että vapaa-ajan aikaista kuormitusta ja siitä palautumista. Hyvinvointianalyysin avulla on pystytty edistämään työ- ja toimintakykyä tarttumalla ongelmiin riittävän ajoissa. Työhyvinvointikoordinaattorien suorittamien hyvinvointianalyysien sujuvuuden takaamiseksi työvälineiksi hankittiin 25 kappaletta FirstBeat-mittalaitteita ennalta suunnitellun 20 sijaan. Firstbeatin sykevälianalyysi oli hankkeen tärkeä työkalu, jonka avulla syksyn 2011 aikana liki 200 työntekijää sai henkilökohtaista tietoa kuormituksestaan ja palautumisestaan sekä ohjausta jaksamisensa edistämiseen. Jokaiselle mitatulle työntekijälle on annettu henkilökohtainen raportti mittaustuloksista. Tämän jälkeen kaikkia mitattuja on pyritty säännöllisin vä-

12 10 lein kannustamaan terveellisten elämäntapojen ylläpitämisessä. Tarpeen mukaan työntekijöitä on voitu ohjata jatkotutkimuksiin tai tehostetun tuen piiriin työterveyshuoltoon. Jokaisella oli mahdollisuus myös henkilökohtaiseen puhelinpalautteeseen (Mäkinen & Sistonen 2012). Yhteisötason terveyden edistämiseksi käytetään Tikka- kokonaiskuormituksen arviointimenetelmää. TIKA:n avulla voidaan tunnistaa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät sekä mitata työturvallisuuteen ja työaikoihin liittyviä kuormitustekijöitä. Menetelmä on tarkoitettu ensisijaisesti työterveyshuoltojen ja työsuojeluhenkilöstön käyttöön. Esille nousseisiin epäkohtiin pohdittiin ratkaisuja niin työyhteisöissä kuin esimiestasolla. Työntekijät ovat osallistuneet työhyvinvointitalkoot - toimintaan työajallaan. Kotihoidon työntekijöille on työterveyshuollon suorittamana toteutettu voimassa olevan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisia UKK terveyskuntotestejä, jotka mittaavat mm. lihaskuntoa, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Lisäksi työterveyshuolto on toteuttanut potilassiirtoergonomiaa käsitteleviä koulutusiltapäiviä tälle työntekijäryhmälle. Syksyn 2011 aikana käynnistettiin myös ryhmämuotoista työkykyä tukevaa toimintaa, kuten Rentoutuminen ja mielenhallintataidot -ryhmät sekä esimiehille että Firstbeat hyvinvointianalyysiin osallistuneille, taitoja elämänhallintaan ja itsehoitoon sekä kipuryhmä. Lisäksi syksyn aikana järjestettiin liikuntaryhmiä. Työntekijöitä on kannustettu lisäämään uintia myymällä lippuja uimahalliin puoleen hitaan. Syys- lokakuun aikana etua hyödynsi noin 250 työntekijää. Työyhteisöjä on pyritty kannustamaan sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen hikoillen ja hengästyen- teemalla. Työntekijät ovat täyttäneet yhdessä liikuntapäiväkirjaa työyksiköittäin. Päiväkirjaa täyttäneitä yksiköitä on palkittu hedelmäkorein. Työyhteisöjen liikuntapäiväkirjasta on tullut erittäin paljon positiivista palautetta. Liikuntasuoritusten merkitseminen on toisaalta kannustanut liikkumaan ja toisaalta palkitsemiskäytäntö on lisännyt yhteisöllisyyden tunnetta työyksiköissä (Mäkinen & Sistonen 2012). Tutkimustuloksien mukaan huolestuttavaa kuitenkin edelleen Mäkisen mukaan oli se, että suurin osa työntekijöistä ei juuri palaudu työpäivän jälkeen. Tiiviinkin työtahdin keskellä tulisi malttaa ottaa edes minuutti itselle. Yllättävän pienetkin asiat vaikuttavat siihen, että palautuminen lähtee käyntiin. Tämä on myös työyhteisön kehittämisen paikka. Yleisellä tasolla katsottuna mittaukseen osallistuneet työntekijät palautuvat ensisijaisesti yön aikana. Työhyvinvointitutkimukset osoittivat myös liian vähän liikkuvien määrän sekä sen, että moni ajatteli liikkumisensa olevan raskaampaa kuin mitä se todellisuudessa oli. Kuntotasoon nähden sopivan liikunnan lisääminen olisi tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Kuitenkin useat saivat hyviä tuloksia. Moni taas sai vahvistuksen sille, että

13 11 väsymyksen tuntemukset ovat todellisia ja että niille voi tehdä jotain. Firstbeat-mittaus ja työyhteisön kehittäminen koskettivat syksyn aikana myös Salon kotihoidon ja puhtaanapidon henkilökuntaa sekä kaupungin johtoa. Onnistunut hanke sai jatkoa ja sitä laajennetaan keväällä 2012 koskemaan myös muita toimialoja. Kotihoidossa ja puhtaanapidossa työn vaatimukset ovat kovat ja sairauspoissaoloja on paljon. On työntekijän ja työnantajan etu, että omat toiminta ja työyhteisön rakenteet tukevat jaksamista. Yksilölliset mittaukset yhdistettynä työyhteisötason selvitykseen todettiin toimivaksi tavaksi puuttua juuri työperäisiin stressitekijöihin. Samalla saatiin keinoja myös yksilöiden elämänhallintaan. Hanke on saanut paljon positiivista palautetta ja vilpittömiä kiitoksia. Mäkisen mukaan niin henkilöstö kuin johto ovat sitoutuneet äärimmäisen hyvin (Mäkinen & Sistonen 2012). Haasteena jatkossa on kehittää työterveyshuollon kanssa työkuormitusarviointia ja sen jatkotoimenpiteitä entistä sujuvammaksi. Myös pitkältä sairauslomalta palaavan työntekijän huomiointi ja ohjeistuksen loppuun saattaminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa vaatii vielä lisätoimenpiteitä esimerkiksi esimiesten koulutusta ja ohjeistusta. Työhyvinvoinnin edistämiseen omana toimintana oli esimerkiksi vuodelle 2011 varattuna euron suuruinen määräraha, josta on käytetty lokakuun loppuun mennessä noin euroa. Hankkeen mahdollisesti jatkuessa selvitetään myös ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuutta (Kaupunginhallitus 2011). Mallin käyttöönotto on sinnikkyyden ja pitkäjänteisen työntulosta. Malli on erittäin käyttökelpoinen väline, jota olisi hyvä hyödyntää myös muissakin paikkakunnilla. Mallin avulla voidaan selkeästi vaikuttaa sairauslomista koituvien kustannusten pienentämiseen, sekä tukea työssäjaksamista ja henkilökohtaista hyvinvointia. Malli on oiva apuväline ohjaamaan ja tukemaan keskustelua asiakkaan kanssa. Lisäksi se toimii työkalu keräämään taustatietoa lääketieteellisten päätösten tueksi.

14 12 10 POHDINTA Oli äärimmäisen kiinnostavaa päästä osallistumaan terveyttä ja hyvinvointia päiville Salossa. Päivät toivat hyvin esille konkreettisia terveyden edistämisen tavoitteita sekä keinoja kuinka ne on mahdollista ainakin osittain saavuttaa. Terveyden edistäminen on pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, mikä näkyi myös hyvin Salon terveyden edistämisen näkymissä. Paljon hyvää oli saatu aikaa, paneuduttu tosissaan eri-ikäisten terveyden edistämisen haasteisiin sekä tartuttu useaan otteeseen niin sanotusti tuumasta toimeen. Erityisen toimiviksi ja hienoiksi terveyden edistämisen ratkaisuiksi haluaisin nostattaa ammattikoulun panostuksen oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, työhyvinvointihankkeen, taiteen ja kulttuurin merkityksen korostamisen sekä tarttumisen päihde- ja mielenterveysongelmiin. Ammattikoulun kohdalla oli erityisen hienoa kuulla, kuinka johtotasoa myöten asiasta ollaan aidosti ja vilpittömästi kiinnostuneita. Panostamalla oppilaiden terveyden edistämiseen panostetaan samalle myös heidän tulevaisuuteen. Suunnittelussa ja toteutuksessa oli myös hienosti otettu mukaan koulun oppilaita, mikä lisää nuorten osallisuutta. Lisäksi erityisen hienoa oli huomata panostaminen syrjäytyneisiin nuoriin, sillä Salossa opiskelun keskeyttäneiden nuorten vähentämiseksi on suunnattu laajoja toimenpiteitä eri toimialueilla. Esimerkiksi yhteistyössä työvoimahallinnon, ammattioppilaitosten, nuorisotoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa on pyritty löytämään keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Samoin pitkäaikaistyöttömien terveysongelmien selvittelyä työllistymisen esteenä on toteutettu yhteistyössä työvoimanpalvelukeskuksen kanssa. Mahtavaa panostusta työhyvinvoinnin lisäämiseen. Työhyvinvointia ja työssäjaksamista ei voi mielestäni koskaan tarpeeksi korostaa. Antaisin myös erityiskiitokset Salolle, huomioidessaan hienosti syrjäisemmillä paikkakunnilla asuvien työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin näkymät. Esimerkkinä maanviljely, joka on fyysisesti raskasta työtä pahimmillaan pitkiä työpäiviä ja yksin pakertamista. Heille pelkkä yhteydenotto ja kuulumisien kysely, voi jo olla todella tärkeätä. Mielestäni tulevaisuudessa erityisiä haasteita tuottavat juuri pienemmät paikkakunnat ja heidän hyvinvointi, kuinka saada juuri heidän ääni kuuluvaksi. Palveluiden karsiminen ei ainakaan lisää terveyden edistämistä. Salossa oli otettu käyttöön ns. sparraus-viestit, mikä on ensiarvoisen tärkeää yrittäessä kannustaa ihmisiä esimerkiksi liikkumisen suhteen. Kannustavat viestit oli todettu tehokkaaksi viestinnänkeinoksi lisätä ihmisten terveystietoutta. Hanke vaatii toki rahoitusta, työntekijöitä, mutta

15 13 miksi ei järjestelmällisellä ja suunnitelmallisella kehittämisellä tätä voitaisi tuoda myös muihin paikkakuntiin, joissa työhyvinvoinnin edistämisessä on selkeitä puutteita. Salon tulokset puhuvat puolestaan, sillä hankkeen avulla työntekijöiden terveystietoutta on saatu lisättyä. Hankkeen hyviä puolia on erityisesti työntekijöiden vahvuuksien ja heikkouksien selkiytyminen. Taiteen ja kulttuurin merkitystä tulisi mielestäni ennestään lisätä mm. terveydenhuoltoon, sekä etenkin pitkäaikaissairaiden parantamiseksi. Sillä Liikasen 2010 mukaan hoitoympäristön viihtyisyys ja kodinomaisuus tukevat hoidon tuloksia ja henkilökunnan työhyvinvointia. Sanotaankin, että haava paranee nopeammin katsottaessa metsämaisemaa. Lisää taidetta ja kulttuuria potilaiden huoneisiin, esimerkiksi taideryhmien vetämänä. Mikä parasta, jos potilas voisi vaikka itse osallistua taiteen edistämiseen. Kotona asuminen vähentää kyllä terveydenhuollon kustannuksia, mutta heidän ei tule antaa syrjäytyä. Usein pitkät matkat ja yksinäisyys voivat olla usealle vanhukselle syrjäytymisen ja masentuneisuuden vaara. Terveyden edistämisessähän on kuitenkin olennaista saada säilytettyä ihmisen eheä hyvinvointi koko elämänkaaren ajan. Liikanen 2010 ehdottaakin kotona syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille yhteisön tukea, jota syntyy yhteisen kulttuuritoiminnan parissa. Parhaimmillaan kulttuuritoiminta ja hoito- tai sosiaalityö toimii tasa-arvoisessa yhteistyössä rinnakkain, mikä vaatii asenteiden, toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutoksia sekä johtajuuden ja koulutuksen kehittämistä. Tällöin kulttuuripalveluja voidaan käyttää myös ennakoivasti osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Asenteelliseen suhtautumiseen päihde- ja mielenterveysongelmissa on myös Salossa tartuttu hienosti. Ongelmiin on selkeästi lähdetty puuttumaan varhaisen tuen kautta. Sillä todistetusti ennalta ehkäisevällä työllä ja varhaisella puuttumisella kyetään vähentämään päihde- ja mielenterveysongelmien aiheuttamia välittömiä, välillisiä ja arvottamattomia yhteiskunnallisia kustannuksia. Lisäksi Salossa on panostettu selkeästi useiden eri toimijoiden puitteissa palveluprosessien sujuvuuteen, informaatioon ja ammattihenkilöiden välisen yhteistyöhön, mikä on esimerkillistä toimintaa. Lisähuomiota olisin kaivannut jo ihan nuorten lasten liikkumisen lisäämiseen sekä syömishäiriöiden ennaltaehkäisykeinojen panostamiseen. Toki kaikkia asioita ei ollut tarpeen käydä yksityiskohtaisesti. Itse koen kuitenkin lasten liikunnan lisäämisen jo päiväkoti-ikäisille tärkeäksi, sekä syömishäiriöiden nostattamisen selkeämmin esille. Salo valittiin Vuoden terve kunta palkinnonsaajaksi. Eikä ihme, sillä Salossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nähdään kunnan kaikkien toimialojen tehtävänä ja yhteistyönä. Terveyden

16 14 edistämisen rakenteita ja käytäntöjä on kehitetty aktiivisesti kymmenen kunnan kuntaliitoksen jälkeenkin. Kunnan johtoryhmä on ohjannut terveyden edistämistä ja sopinut yhteisesti työhön osoitettavista voimavaroista. Käytännön toiminnan suunnittelusta vastaa poikkihallinnollinen työryhmä, ja eri asiantuntijat vastaavat suunnitelman toteutumisesta omilla aloillaan. Terveyden edistäminen näkyy Salossa esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, päihdehuollossa ja maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa. Salo on rakentanut pitkäjänteisesti myös hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa ja raportoinut siitä säännöllisesti. Terveysnäkökohtien tunnistamiseksi Salossa on käytetty IVA (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) -menettelyä päätöksenteon valmistelussa (STM 2010). Paljon on siis tehty, paljon tullaan edelleen tekemään. Salon päiviltä kiteytyy hienosti ajatus siitä, että terveysvaikutukset ovat yhteisen toiminnan tulos. Vastuunkantajia ovat ihmiset itse, lähiyhteisö ja yhteiskunta yhdessä (STM 2006, 15). Mielestäni tulee kuitenkin muistaa, että päätöksen tekoon vaikuttavat yksilön tiedot, asenteet ja käyttäytyminen, jotka myös kertovat yksilön terveyden lukutaidon tasosta, mutta selkeillä ja toimivilla terveyden edistämisen hankkeilla usein huomaamatta lisätään myös terveydenlukutaitoa. Sillä terveyden lukutaito on kehittyvä ominaisuus, jota voidaan kehittää viestinnällä ja vuorovaikutuksella sekä vaikuttamalla ympäristön rakenteellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Salossa on selkeästi toimittu yhteisön kuin yksilötason terveyden lukutaidon lisäämiseksi, tuomalla asukkailleen toiminnallista, vuorovaikutuksellista ja kriittistä ajattelua oman terveytensä ja hyvinvointinsa lisäämiseksi (Helakorpi ym. 2009, 10; Poskiparta ym. 2009, 46-47; Nutbeam 2000, 263.).

17 15 LÄHTEET Aittasalo, M Liikuntaneuvonta. Lääkärin käsikirja. Artikkelin tunnus ykt01442 ( ). Duodecim Oy. [osoitteessa] Aula K M. Lapsialavaltuutettu. [www-dokumentti] [haettu ]. Saatavilla: Havanko H rehtori, Salon seudun ammattiopisto & Kuittinen M. projektityöntekijä. työkalupakki Salon seudun ammattiopistossa. Esityksen muistiinpanot Salo. Helakorpi, S. Paavola, M. Prättälä, R. & Uutela, A Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/2009. Kansanterveyslaitos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopistopaino. Honkala V, kansallinen koordinaattori, STES ry. muistiinpanot Salo. Terveyden edistämisen strategiat. Esityksen Jaakkola N. Vanhemmuuden tukeminen, ehkäisevä päihdetyö. Esityksen muistiinpanot Salo. Kaupunginhallitus [www-dokumenti] [haettu ] Saatavilla: Katrin Seitz-Ylitalo, projektityöntekijä, Marjanen K, th, ehkäisevä päihdetyö. Länsi hanke mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa. Esityksen muistiinpanot Salo. Keleher H., MacDougall C. & Murphy B. Understanding Health Promotion. University press, Oxford Kiiskinen, U. Vehko, T. Matikainen, K. Natunen, S & Aromaa, A Terveyden edistämisen mahdollisuudet, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1. STM. Helsinki:Yliopistopaino. Käypä Hoito. Syömishäiriöt. [www-dokumentti] Saatavilla: Lepola U, Koponen H, Leinonen E, Joukamaa M, Isohanni M & Hakola P. Psykiatria. Porvoo, Wsoy Liikanen H-L. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Opetusministeriö (1);3-83. Luoma I, Mäntymaa M & Tamminen T. Syömättömät ja ylensyövät lapset. Suomen lääkärilehti 2000: 44 (55):

18 16 Malmivirta H. projektipäällikkö. Taiteesta ja kulttuurista terveyttä. Esityksen muistiinpanot Salo. Mäkinen K & Sistonen A, työhyvinvointikoordinaattorit, Salon kaupungin työhyvinvointihanke. Esityksen muistiinpanot Salo. Naidoo J, Wills J. Practising Health Promotion. Dilemmas and Challenges. Baillie re Tindall, London Nupponen, R. & Suni, J Henkilökohtainen liikuntaneuvonta Teoksessa Terveysliikunta. Fogelholm, M & Vuori, I. (toim). Duodecim. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Nutbeam, D Health literacy as a public health goal: a challenge for contemporary health education and communication strategies into the 21st century. Health Promotion International, Vol. 15, No. 3, Ottawa Charter for Health Promotion. Health Promotion 1986: 4:iii-v. Pietilä A-M (toim.) Terveyden edistäminen. Helsinki: WSOY, 2010 Ruottinen S. Lasten ravitsemus. ravitsemusterapeutti. Esityksen muistiinpanot Salo. STM Terveyden edistämisen laatusuositus. [WWW-lähde] 2006 [haettu ] Saatavilla: STM Salo ja Kainuu saivat terveyden edistämisen palkinnot.. [www-dokumentti] 2010:251[haettu ] Saatavilla: Tanska H, liikuntatoimenjohtaja, Bergström B, terveyden edistämisen yhdyshenkilö & Nurmi S. terveydenhoitaja. Liikkumattomat liikkuviksi liikuntaresepti. Esityksen muistiinpanot Salo. Tattari N. Remontti- Salon pilotti, projektityöntekijä. Esityksen muistiinpanot Salo. Törne, M. Tuominen, H. & Keckamn, M Terveysliikunnan palveluketju liikuntakäyttäytymisen muutosta tukemaan. Fysioterapia. vol : Poskiparta, M. Kaasalainen, K. & Kasila, K Liikuntamotivaatio syntyy tiedosta, ymmärryksestä, asenteista ja uskomuksista. Liikunta ja tiede. Vol. 46. no Vuori, I Lisää liikuntaa! Helsinki: Edita Prima Oy.