Olli Hietanen & Petri Pihlavisto SALON SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUSSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olli Hietanen & Petri Pihlavisto SALON SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUSSELVITYS"

Transkriptio

1 Olli Hietanen & Petri Pihlavisto SALON SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUSSELVITYS TUTU-eJULKAISUJA 12/2009 1

2 Olli Hietanen, kehittämisjohtaja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu Petri Pihlavisto, erikoissuunnittelija Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskus Copyright 2009 Hietanen, Pihlavisto & Tulevaisuuden tutkimuskeskus & Turun kauppakorkeakoulu ISBN ISSN Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, TURKU Korkeavuorenkatu 25 A 2, HELSINKI Pinninkatu 47, TAMPERE Puh. (02) Faksi (02)

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PESTE-PROSESSISSA JA TULEVAISUUSVERSTAASSA JATKOON VALIKOITUNEET TULEVAISUUSTEEMAT SALON SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUSKYSELY Tulevaisuusverstaassa muodostetut tulevaisuuskuvat Ennalta ehkäisevät palvelumallit Arvot Proaktiivinen yhteisöllisyys Varsinais-Suomen Ennakointipalvelun PESTE-prosessin pohjalta muodostetut tulevaisuuskuvat Palveluiden monituottajamalli Pitkäjänteisestä työvoimasuunnittelusta ratkaisu osaajapulaan Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja yrittäjyyden kehittäminen Uudet tilaaja-tuottajamallit ja kokonaispalvelut Sähköiset palvelut tehokkuutta tuomassa Kestävän kehityksen merkitys kasvaa myös sosiaali- ja terveysalalla YHTEENVETO JA TULOKSET MENETELMÄT Varsinais-Suomen Ennakointipalvelun PESTE-prosessi Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ACTVOD-tulevaisuusprosessi Visiona uusi ennakointimenetelmä: PESTE FUTURES LAB LÄHTEET LIITE 1. Varsinais-Suomen ennakointipalvelun PESTE-prosessissa esille nousseet muutosprosessit ja tulevaisuushaasteet LIITE 2. Salon seudun sosiaali- ja terveysalan tulevaisuusverstaissa esille nousseet tulevaisuushaasteet sekä kyselyssä esille nousseita toimenpide-ehdotuksia

4 1. JOHDANTO Salon seudulla tehdään pitkäjänteistä seudullista ennakointitoimintaa, jossa koordinaattorina toimii Salon Seudun Kehittämiskeskus. Toiminnan päätavoitteita ovat seudullisten resurssien parempi kohdentaminen, hankeasioiden yhteistyö ja eri toimijoiden palveluiden kehittäminen. Samalla ennakointitoiminta tuo lisää tukea poliittiselle päätöksenteolle. Mukana ennakointitoiminnassa ovat muun muassa Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikkö, Salon työvoimatoimisto, Salon kaupungin sivistystoimi, Salon yrittäjät ry. ja Varsinais-Suomen TE-keskus. Vuoden 2008 ennakointitoiminnassa on valittu yhdeksi tarkastelun kohteeksi sosiaali- ja terveysala. Työskentely aloitettiin maaliskuussa toimialakokouksella (Varsinais-Suomen Ennakointipalvelun nk. PESTE -prosessilla), jota seurasi huhtikuussa laajemmalle sidosryhmälle tarkoitettu tulevaisuusverstas, jonka toteutti Turun Kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden Tutkimuskeskus. PESTE-prosessin ja tulevaisuusverstaan tulosten perusteella tehtiin yhdeksän tulevaisuuskuvaa Salon seudun sosiaali- ja terveysalasta vuonna Tulevaisuuskuvia tarkennettiin toukokuussa 2008 Salon seudun sosiaalija terveysalan toimijoille suunnatulla internet-kyselyllä, jossa arvioitiin tulevaisuuskuvien todennäköisyyttä ja haluttavuutta sekä etsittiin toimenpide-ehdotuksia halutun tulevaisuuden aikaan saamiseksi. Tämä raportti kerää yhteen tulevaisuusprosessin keskeisimmät tulokset, jotka on tiivistetty lukuihin 2 ja 4 (ja yksityiskohtaisemmin liitteisiin 1 ja 2). Luvussa 3 esitellään tulevaisuuskuvia arvioineen tulevaisuuskyselyn tulokset. Luvussa 5 esitellään hankkeessa hyödynnetyt ennakoinnin ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät. Tulevaisuusselvityksen perusteella ennakointiprosessia tulisi jatkaa joko neljän horisontaalisen tai kolmen vertikaalisen tulevaisuustyöryhmän avulla. Seudullisista sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoista koostuvien tulevaisuustyöryhmien tulisi pohtia omien organisaatioidensa näkökulmasta ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla tässä raportissa esitetyt tulevaisuuskuvat voidaan parhaiten toteuttaa käytännön tasolla. 4

5 2. PESTE-PROSESSISSA JA TULEVAISUUS- VERSTAASSA JATKOON VALIKOITUNEET TULEVAISUUSTEEMAT Varsinais-Suomen Ennakointipalvelun järjestämässä toimialakokouksessa käytiin läpi sosiaali- ja terveyspalvelualan toimintaympäristömuutokset (trendit) Varsinais-Suomen Ennakointipalvelun ns. Peste-aineistoa hyödyntäen. 1 Keskustelun perusteella tärkeimmiksi sosiaali- ja terveysalan kehittämistarpeiksi Salon seudulla nostettiin: 1. Tilaaja-tuottaja -roolien selkiyttäminen, monituottajamallin toteutus 2. Palveluiden hankinta- ja myyntiosaamisen lisääminen 3. Sosiaali- ja terveysalan verkostoituminen (kumppanuus)/ketjuuntuminen 4. Palveluiden tuotteistaminen, liiketoimintaosaaminen (yrittäjyys) 5. Palveluiden laadunarviointi monituottajamallissa 6. Kolmannen (yhdistykset) ja neljännen sektorin (omaishoito) rooli monituottajamallissa Tulevaisuuden tutkimuskeskus koordinoi Salon seudun sosiaali- ja terveysalan (sote) tulevaisuusprosessin seuraavan vaiheen, joka toteutettiin laajemmalle sidosryhmälle suunnatulla tulevaisuusverstaalla. Tulevaisuusverstaassa oli neljä työvaihetta: aluksi asiantuntijat keskustelivat tulevaisuuspyörämenetelmän avulla Salon seudun sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudesta vuoden 2050 aikajänteellä. Tavoitteena oli etsiä visionäärisiä tavoitekuvia parhaasta mahdollisesta tulevaisuudesta. Toisessa vaiheessa äänestettiin tulevaisuuspyörästä jatkoon keskeisinä pidetyt teemat, joiden käsittelyä jatkettiin tulevaisuustaulukossa. Tulevaisuusverstaan viimeisessä työvaiheessa asiantuntijat rakensivat tulevaisuustaulukon avulla visioita/haluttuja tulevaisuuskuvia Salon seudun sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudesta vuoden 2020 aikajänteellä. Verstaspäivän päätteeksi nämä visiot kirjoitettiin tulevaisuuskuvien muotoon. Tulevaisuusverstaan perusteella tärkeimmät kehittämiskohteet Salon seudun sosiaali- ja terveysalalla ovat: 2 1. Ennaltaehkäisyn tarve: ymmärryksen kasvattaminen ja elämänhallinnan parantaminen tiedottamista kehittämällä (ennaltaehkäisevät toimintamallit) 2. Proaktiivinen yhteisöllisyys: palveluiden yhteisöllinen käyttö ja käyttäjäyhteisöt 3. Arvot, arvostus: ihmisarvo ja laatu/elämyksellinen vanhuus ja nuorista välittäminen Näihin PESTE-prosessin ja tulevaisuusverstaan esille nostamiin tulevaisuusteemoihin liittyvät tulevaisuuskuvat ja -väitteet on esitetty tarkemmin seuraavassa luvussa (3), jossa myös raportoidaan tulevaisuuskyselyn tulokset. Kyselyssä arvioitiin tulevaisuuskuvien todennäköisyyttä ja haluttavuutta sekä etsittiin toimenpiteitä halutun tulevaisuuden aikaan saamiseksi. 1 PESTE-prosessin tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä 1. PESTE-prosessin menetelmät on vastaavasti esitelty tarkemmin luvussa 5. 2 Tulevaisuusverstaassa käytetyt menetelmät esitellään tarkemmin luvussa 5 ja tulevaisuusverstaan ja kyselyn tulokset luvussa 4 ja liitteessä 2. 5

6 3. SALON SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUSKYSELY Kyselyä varten tulevaisuusverstaan ja PESTE -prosessin tulokset kirjoitettiin tulevaisuuskuvien ja tulevaisuusväitteiden muotoon. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin kuinka todennäköisinä ja/tai haluttavina he tulevaisuuskuvia pitivät ja minkälaisilla toimenpiteillä haluttu tulevaisuus voitaisiin saada aikaan: Seuraavassa luvussa 3.1. esitetään kolme tulevaisuusverstaan tuloksena syntynyttä tulevaisuuskuvaa ja niiden kyselyssä saama palaute. Luvussa 3.2. puolestaan esitetään kuusi PESTE-prosessin tulosten perusteella muodostettua tulevaisuuskuvaa ja niiden kyselyssä saama palaute Tulevaisuusverstaassa muodostetut tulevaisuuskuvat Ennalta ehkäisevät palvelumallit Vuonna 2050 sosiaali- ja terveysalan ennakointijärjestelmän tavoitteena on jakaa tehokkaasti tietoa ja synnyttää tällä tavalla ymmärrystä nykytilasta, tavoitetiloista ja keinoista. Ymmärrys auttaa ihmisiä hahmottamaan paremmin hyvän elämän edellytykset jonka ansiosta syntyy tahtoa hyvään elämään ja elämänhallintaa. Pääpaino on nuorisotyössä, johon on sitoutettu lähiyhteisöt, kuten koulut, perheet, kaveri- ja harrastuspiirit sekä blogit yms. virtuaaliyhteisöt. Tavoitteena on kehittää nuorten omaa vastuuntuntoa ja tahtotilaa. Lähiyhteisöjen kehittämisen visiona on paluu vanhaan: monen sukupolven lähiyhteisöt. Ylipäätään vuonna 2050 luodaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan kaikenlaisia lähiyhteisöjä. 6

7 Tulevaisuusväite 1: vuonna 2020 tiedottamisella on suuri rooli sosiaali- ja terveysalalla. Tiedottamisen tavoitteena on luoda ymmärrystä hyvän elämän edellytyksistä ja tahtoa elämänhallintaan. Lähiyhteisöjä tuetaan ja jopa luodaan. Palveluiden pääpaino on yksilöiden ja lähiyhteisöjen omavastuun kehittämisessä ja tukemisessa. Ennalta ehkäiseviin palvelumalleihin kuuluvat myös testit, piikit ja palkitseminen. Olennainen ero vuoteen 2008 verrattuna on elämänhallintaan motivoinnin korostuminen ja hyvän elämän edellytyksiin panostaminen. Minkälaisia uusia sosiaali- ja terveysalan palveluita tämän tulevaisuuskuvan toteutuminen edellyttää tai miten nykyisiä palveluita tulisi kehittää, jotta yllä esitetty tulevaisuuskuva toteutuisi (tai vaihtoehtoisesti: jotta se ei toteutuisi)? 1. Perhetyöntekijäresurssia enemmän jo siinä vaiheessa kun ongelmia ei ole nykyisten neuvolatyöntekijöiden rinnalle, lisäksi joustavaa konsultointimahdollisuutta muihin tahoihin esim. psykologipalveluihin. 2. Täysin uudenlaista asennetta terveydenhoitohenkilökunnalta. Määrääjistä, jotka näkevät vain yhden totuuden, aidoiksi kanssakulkijoiksi. Nykyinen tapa hoitaa asioita tuntuu terveysterrorismilta. Nykyinen halu keskittää kaikki suuriin yksiköihin ei anna juurikaan mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan neuvontaan, koska yksityinen ihminen unohtuu, me olemme pelkkiä tauteja ja/tai numerosarjoja. Kun yksiköt suurenevat, niin on syytä miettiä kuinka läheisyys säilytetään. On ehkä syytä miettiä vaatimattomampia kulisseja (= rakennukset) ja pitää enemmän huolta ihmisistä. 3. Ennaltaehkäisevää toimintaa lisää ja ihmisten oman elämänhallinnan korostamista. 4. Kotona asumista on tuettava kaikin keinoin ja kotiin annettavia palveluita lisättävä, 2020 vanhukset ovat tämän hetken päättäjiä ja uskon että tieto lisää näitä asioita. 7

8 5. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys korostuu. "Hyvä elämä" on markkinoitava kansalaisille. 6. Henkilökohtaistamisen mahdollisuutta. Motivoituminen edellyttää yksilöllisyyttä ja itse kokemista. Toimintaympäristön, infran tulisi olla sellainen, että se haastaa tekemään itse ja ottamaan vastuuta itsestään. 7. Henkilökohtaisen ja yhteisövastuun korostaminen jo kodeissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Sosiaalitoimi mukautuu aivan kuten tapahtui ympäristönhoidossa luvulta aloitettaessa. 8. Tarvitaan ennakoivaa terveydenhoitoa erityisesti riskiryhmissä ja niissä ryhmissä, jotka ovat nyt systemaattisen hoidon ulkopuolella. Parannuksia kouluterveydenhoitoon ja ravitsemukseen sekä laajennuksia työterveyshuoltoon. Riskiryhmien systemaattinen tunnistaminen, seuranta ja ennakoivat toimenpiteet. Riskiryhminä tarkoitan ryhmiä, joilla on alttius sairastua kansansairauksiin, kuten diabetes, astma, verisuonitaudit yms. 9. Enemmän ennalta ehkäisevää työtä lasten ja nuorten parissa sekä työpaikoilla. Työhyvinvointiin panostamista: tiedottamista, terveiden elämäntapojen tukemista. Työttömien, maahanmuuttajien jne. terveystarkastukset sekä ohjaus ja neuvonta. Kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen: kolmannen sektorin työ syrjäytyneiden, omaishoitajien yms. parissa tärkeää. 10. Nykyisten palveluntuottajaorganisaatioiden johtavien/organisaatioiden jäsenten tulee lähestyä AVOIMESTI ja halukkaasti miettien ratkaisuja uuden ennakkoluulottoman, MUTTA TARKOIN mietitysti TODELLA, TURVALLISESTI TOIMIVAN palvelun aikaansaamiseksi. Vanhoissa poteroissa makoilu ei riitä. Taloudellisuus huomioitava, mutta INHIMILLISYYS myös 11. Korttelineuvola tyyppinen terveysasema, jossa mahdollisuus omalääkärivastaanottoon. Enemmän moniammatillista yhteistyötä (terveyspuoli, päiväkodit, koulut, yhdistys ja seuratoiminta) tietoiskuja ja tapahtumia, työpaikkojen kautta vastuuttamista terveydestään (palkitseminen) kampanjoita asian puolesta, yleensäkin jonkinlaista toimintaa tavallisten ihmisten lähelle 12. Taitoni luetun ymmärtämisessä on ilmeisen heikko: pitikö minun ottaa kantaa palveluiden pääpainopisteeseen, tiedottamiseen vai eroon nykytilanteeseen verrattuna? Jos piti ottaa kantaa eroon, hyväksyinkö(=pidinkö tavoiteltavana) mainittua painopistettä? 13. En oikein usko väitteeseen, tavoitteena kun tuntuu olevan enemmän keskittämistä suuriin taajamiin. 14. Tietopalvelujen arvostus kasvaa - jakelukanavat ja sisällöt asiakeskeisyydestä asiakaskeskeisiksi, painopisteenä ennaltaehkäisevä tiedotus 15. Ennalta ehkäisevää palvelua sekä resursseja, palvelujen helppo saatavuus on tärkeää. On vaikeaa olla omavastuinen, ellei ole joustavia mahdollisuuksia päästä hoitoon tai tutkimuksiin. Palveluja varmaan siirretään osin nettiin, mikä lienee haaste lisääntyvälle vanhusväestölle ja heidän tukijoukoilleen Nettihoito. Yleislääkärin käsikirjaa vastaava käsikirja suurelle yleisölle, missä ohjataan toimimaan erilaisten oireiden pohjalta. Sujuva netin käyttö asioissa, jotka jo nyt voivat olla kaikki netissä. 8

9 Omalääkärin kanssa nettivastaanotto, ohjeet, lääkkeet, tutkimusmääräykset kaikki netin kautta. Kaikilla tavallinen työviikko 4 pp ja yksi päivä on neljännen sektorin palvelupäivä. 17. Oman työni kautta näen koulutuksen roolin merkittävänä, kun halutaan lisätä ihmisten omaa elämänhallintaa. 18. Sähköinen asiointi, palvelupolut. Säätiö- ja yhdistyspohjaiset julkisen rahoituksen tukemat palvelut, erityisesti vanhusväestölle. 19. Yksityiset palvelut tulevat lisääntymään ja kunnan tulee toimia organisoijana enemmän kuin tuottajana. Päättäjien asenteisiin täytyy tulla paljon muutosta. Yhdeltä luukulta tulisi saada kaikki palvelut/internetistä ja asiakastietojen kulkeminen paikasta toiseen pitäisi saada paljon joustavammaksi kuin nykyisin. 20. Tarpeeksi henkilökuntaa toteuttamaan palveluita ihmisten elämänhallintaan liittyvät palvelut - ihmisten työkuntoon liittyvät palvelut/fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset palvelut - eri toimijoiden tapaan toimia ko. edistämiseksi yhteiset verkostopalvelut 22. Ainakin pitäisi siitä varmistua, että kaikilla olisi mahdollisuus saada palveluja. Eli kuka takaa sen, että väliinputoajia/syrjäytyjä ei tule enemmän Arvot 2050 Vuonna 2050 Salon seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksentekoa ohjaavat arvot joista tärkeimpiä ovat ihmisarvo ja laatu. Vanhustenhuollossa pääpaino on elämyksellisyydessä (Visiona elämyksellinen vanhuus). Vastaavasti nuorten ja lastenhuollossa pääpaino on välittämisessä. Arvokasvatuksen päätoimijoita ovat media ja nk. lähipiirivaikuttajat. Medialla on suuri vaikutus nuorten ja lasten arvoihin ja toimintamalleihin. Siksi sosiaali- ja terveysala on omassa (moni- ja uus)mediatyössään tuonut esille erityisesti välittämisen arvoa. Mediassa on myös pyritty hyödyntämään erilaisuutta ja kasvattamaan tällä tavalla yhteiskunnan sallivuutta. Lähipiirivaikuttajien (mm. kasvattajien, perheiden, koulujen, työpaikkojen sekä järjestöjen) avulla on lisätty ihmisten tietoisuutta, tahtotilaa ja vastuunkantoa. Arvo- ja asennekasvatusta järjestetään myös sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajille (yksityiset, julkinen ja 3.sektori). Samalla on tuotteistettu ja kehitetty elämyksellisiä palveluita vanhuksille sekä välittämistä painottavia palveluja nuorille ja lapsille. 9

10 Tulevaisuusväite 2: Vuonna 2020 vanhustenhuollon pääpaino on elämyksellisyydessä (elämyksellisessä vanhuudessa). Vastaavasti nuorisotyön keskiössä on välittäminen. Kummankin painopisteen takana on sama arvopohja: ihmisarvo ja (elämän)laatu. Perinteisten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden rinnalla medialla ja nk. lähipiirivaikuttajilla on entistä merkittävämpi rooli: sosiaali- ja terveysala hyödyntää monipuolisesti uusmedian ja monimedian keinoja nuorison arvokasvatuksessa. Lähipiirivaikuttajia tukemalla ja kouluttamalla on lisätty omavastuuta ja ennaltaehkäisyä. Olennainen ero vuoteen 2008 verrattuna on ennaltaehkäisyyn ja elämänlaatuun panostaminen. Minkälaisia uusia sosiaali- ja terveysalan palveluita tämän tulevaisuuskuvan toteutuminen edellyttää tai miten nykyisiä palveluita tulisi kehittää, jotta yllä esitetty tulevaisuuskuva toteutuisi (tai vaihtoehtoisesti: jotta se ei toteutuisi)? 1. Lisää tekeviä käsiä vanhustenhuoltoon ja lisää aikuista vastuunottoa nuorten toimintoihin, edellä mainittuja työntekijöitä tässäkin tarvitaan arjen avuksi 2. Katso edellä 3. Ns. lähipiiri eli perheen merkitys ehkä korostuu jatkossa (ja suvun ym.). 4. Minusta jo tällä hetkellä on mahdollista nauttia vanhuudesta jos haluaa kaikki mahdollisuudet siihen on mutta tietoa tarvitaan lisää siitä että kaikilla on mahdollisuus valita itse 5. Vanhustenhuoltoon ehkä ihan uudenlaisia asumisen muotoja, joita jonkin verran on jo olemassakin. Laitoshoito muuttuu yhä enemmän tuetun avohuollon suuntaan. Tekniikan ja automatiikan hyväksikäyttö lisääntyy. 10

11 6. palvelujatkumoa. Eli siirtyminen palveluiden käyttäjäksi ei olisi niin dramaattista ja arkea mullistavaa, vaan selviytymistä tukevat palvelut tulevat osaksi arkea vähitellen. Ikääntyvä tekee valinnat pääosin itse. Nuorten osalta tarvitaan enemmän aikaa yhdessä aikuisten kanssa. Nuoret mukaan työelämään nopeammin. 7. Riittävätkö yhteiskunnan varat hyvin yksilölliseen palveluun vai kustannetaanko palveluita asianomaisen tai tulevien perijöiden yhteistyöllä? 8. Vertaisryhmien ja tukiverkkojen käyttö on tehokasta ja taloudellista toimintaa. Sähköinen media tuo lisää valinnanvaraa uusien verkostojen syntymiseen. Elämyksellisyys saattaa ilmetä myös omatoimisen suoriutumisen tukemisena omaisten ja tukiverkostojen avulla. Nuorisotyössä vertaisryhmien käyttö ja ennaltaehkäisevät toimet esim. syrjäytymisen ehkäisemisessä ovat tehokkaimpia. 9. Vanhustenhuoltoon 'alemman tason' työpaikkoja, jolloin korkeammin koulutetut voivat keskittyä nykyistä enemmän hoitoon, huolenpitoon ja elämän laatuun. Samalla työllistetään ja kotoutetaan esim. maahanmuuttajia, jotka näin pääsevät sisälle työyhteisöön ja voivat kielen hallitessaan jatkaa opintojaan. Kolmannen sektorin tukeminen ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen: mielekästä toimintaa niille, joille työelämä tai työpaikka ei ole syystä tai toisesta enää mahdollinen. 10. Elämyksellinen toiminta vaatii luovaa henkilöstöä ja paljon työntekijäresursseja. Loppuunpoltettu nykyinen henkilöstö haluaisi tehdä jo nyt muutakin kuin perushoitoa ja huoltotyötä palvelukentällä, jossa suuri joukko monisairaita vaatii ja tarvitsee hoitonsa. kuka päästää hoitajat välillä huilaamaan. Heissä olisi jo tuntemusta todellisuudesta ja mitä luovuudella voitaisiin savuttaa. En pidä hyvänä, että uusi porukka ottaa luovuuden tehtäväkseen ja entiset tekijät tuupertuvat todelliseen työhön. Uutta voimaa työkentille ja riittävät henkilöstöresurssit. sairaslomat vain lisääntyvät. Ennaltaehkäisyyn nuorten arvomaailmaan antaa taatusti ymmärrystä nykyiseen TYÖELÄMÄÄN tutustuminen kunnon jaksoissa ja opastetusti. Laadukasta esimiestyötä peräänkuulutetaan sitä ei voi hoitaa hyvin miljooniin paloihin jakautuneena. 11. koulutusta erilaisille osaajille, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa, mahdollisesti kampanjointia kouluihin ja päiväkoteihin, nuorisokeskuksiin. Taas kerran koulutusta ja tekemistä nuorille, ei vain palvelua vaan myös vastuunottamista 12. Vrt. edellisen vastauksen alku. Tarkoitetaanko lähipiirivaikuttajilla perhettä ja kavereita? 13. Vanhuksille enemmän virikkeitä on oikea suunta. 14. Elämyksellisyys? 15. Vastauksia tähän jo edellisessä...hoivapalveluja tarvitaan lisää, jotta vanhusten omatoiminen, itsenäinen ja yksilöllinen asuminen mahdollisimman pitkään tai vielä pidempään olisi mahdollista Vrt. edellinen vastaus. Vastaavantyyppisesti myös nuorten kohdalla. Nettikouluterkkari. 17. En tällä hetkellä näkisi etenkään laitoshuollon toteuttavan elämyksellistä vanhuutta. Vastuu kyllä pitää olla yksilöillä, mutta kuinka paljon voidaan luottaa ihmisten kykyyn huolehtia omasta arjestaan? 11

12 18. Aktiviteetteja, käyttäjää aktivoivia toimintoja, joiden sisällön käyttäjät tekevät itse ja vain ohjaus on resursoitu. 19. Ennaltaehkäisy vaatii asiakastietojen parempaa kulkemista esim. päivähoidosta kouluun kuin nykyään tai kelan ja sos.toimiston välillä. Vaatii lakimuutoksia tai ihan uusia ammattiryhmiä tekemään tätä työtä. 20. Tarpeeksi henkilökuntaa kehittämään ja toteuttamaan hankkeita kysymykseen eivät tule pelkästään uudet palvelut vaan se, miten jo olemassa olevien toimijoiden toimintaa kehitetään prosessinomaiseksi ja toinen toisiaan tukevaksi toiminnaksi - varhaiskasvatuksessa kuntien perhetyön, sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden yhteistyön lisääminen toinen toisiaan tukevaksi 22. Kaikki riippuu niin paljon rahasta. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kenellä on rahaa maksaa palveluista, niin hän saa apua Proaktiivinen yhteisöllisyys Salon seudulla toimii vuonna 2050 (virtuaalisia ja fyysisiä) Kylätaloja, jotka keräävät yhteen yritysten, julkisen sektorin ja 3. sektorin palveluita ja toimijoita. Virtuaalinen Kylätalo verkottaa paikallisia Kylätaloja toisiinsa sekä mahdollistaa myös seudun ulkopuolisten toimijoiden osallistumisen Kylätalotoimintaan. Kylätalon toimintaan voivat osallistua kaikki salolaiset. Kylätalon tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä, omatoimisuutta ja osallistumista. Kylätalojen avulla tuetaan ihmisten yhteisöllisyyttä ja terveellisiä elämäntapoja jopa kissojen ja koirien avulla (edistämällä harrastuksia, jotka saattavat ihmisiä yhteen). Vuonna 2009 perustetut Kylätalot ovat vuonna 2050 tärkeä osa Salon seudun sosiaali- ja terveysalan proaktiivista ennakointia, terveysvalistusta sekä palvelujen saavutettavuutta. Kylätalot mm. aktivoivat kyläläisiä liikuntaan ja muihin harrastuksiin, jakavat tietoa terveydestä, keräävät palvelut yhteen luukkuun, tukevat vanhemmuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä. Tällä tavalla Kylätalot myös vahvistavat omalta osaltaan Salon seudun kulttuuria, lähiyhteisöjä ja asumisviihtyisyyttä. Tulevaisuusväite 3: vuonna 2020 sosiaali- ja terveysalan keskiössä on yhteisöllisyys. Merkittävässä roolissa ovat nk. Kylätalot, jotka keräävät eri palveluntarjoajien (yritykset sekä julkinen ja kolmas sektori) palvelut yhteen samalla kun ne vahvistavat paikalliskulttuuria ja lähiyhteisöjä. Uusyhteisöllisyyttä ja poikkisektoraalista yhteistyötä vahvistavat Kylätalot toimivat sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Olennainen ero vuoteen 2008 verrattuna on se, että palveluja tuotetaan verkostomaisesti ja käytetään yhteisöllisesti. 12

13 Minkälaisia uusia sosiaali- ja terveysalan palveluita tämän tulevaisuuskuvan toteutuminen edellyttää tai miten nykyisiä palveluita tulisi kehittää, jotta yllä esitetty tulevaisuuskuva toteutuisi (tai vaihtoehtoisesti: jotta se ei toteutuisi)? 1. Samat neuvola- ja perhetyöntekijät, jotka vastaavat alueellisesti väestönsä hyvinvoinnista toimivat myös kylätaloissa yhdessä muidenkin palvelujentarjoajien kuten esim. kirjaston kanssa 2. Paljon pystyttäisiin tekemään jo nyt, koska tiloja ja ihmisiä on jo nyt. Julkishallinnon byrokratia on aivan hirvittävä, joten julkishallinnon hallintokäytäntöjen kehittäminen olisi ensisijaisen tärkeää. Kohdentamalla nykyiset palvelut uudella, ihmisläheisellä tavalla auttaisi hyvin alkuun. Ennen kaikkea kuunnellaan palveluiden tarvitsijoita. Ei päätetä asioista ylhäältä, mahtikäskyllä. 3. En usko että ko. kuva toteutuu. Nyt jo on kylätaloja. 4. Kannatan tuota "kodista ulos" puolta tässä asiassa en niinkään virtuaalipuolta, uskon että ns. kylätaloja voi olla jo tällä hetkellä sillä ne vanhukset jotka haluavat nähdä muita ihmisiä kokoontuvat esim. yksityispuolella löytyy ryhmiä joihin tullaan joka viikko ja ne tulevat lisääntymään ja osaltaan niiden pitää olla siellä missä vanhukset ovat koska kaikki eivät pääse liikkumaan samalla tavalla. 5. Perinteisten raja-aitojen on väistyttävä eri toimijatahojen väliltä. Palveluihin tulee mukaan management, jolla hoidetaan eri palvelujen yhteensovittaminen tai yhtenäistäminen ja huomioidaan palvelun käyttäjien kokonaistarpeet. 6. Asutuksen keskittyminen voi uhata tätä tulevaisuuskuvaa. Toisaalta, jos yhteisöllisyyden toimintaympäristö huomioidaan kaupunkirakentamisessa, niin voi onnistua. meillä ei kuitenkaan ole mahdollista miljoonakaupunkien tapaiset asuntokorttelit, joissa on oma palvelutuotanto ja tietyl- 13

14 lä tavalla suljettu yhteisö, jolle palvelut tuotetaan. Virtuaalinen tietysti on mahdollinen, mutta ei yksinään mitenkään vahvista paikallista kulttuuria ja lähiyhteisöjä. 7. Palvelut keskittyvät edelleen, enkä usko hajautettuihin ratkaisuihin suurien kustannusten vuoksi. Mikä on terveysalan yksilöity sisältö? Terveydenhoidosta erityissairaanhoitoon? Mistä löytyvät tekijät? On yhdentekevää kuka tuottaa palvelun, samoista käsitä on kysymys. Kuka yhdenmukaistaa tietojärjestelmät, tietokannat ja niiden perusteella tapahtuvan asiakasohjauksen? 8. Ideahan on verkostomaisesti tuotettujen palveluiden tarjoaminen keskitetysti, mikä ei sinänsä ole uusi. Toisaalta yhtenäisen laatujärjestelmän syntyminen edellyttää käytännössä myös kiinteää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Erikoistuneita palvelutaloja tullee syntymään ainakin sosiaalipalveluihin. Tarvitaan palveluntarjoajia kokoavia foorumeita, joissa alan yhteistä tulevaisuutta voidaan pohtia. Nyt eri tahot ovat erillään ja kehittävät omia puitteitaan muista välittämättä. 9. Pienten hoiva-alan toimijoiden ja yrittäjien tukemista tuottamaan palveluja myös yhdessä esim. kotona asuville vanhuksille. Edellyttää verkosto-osaamista, luottamusta, halua tehdä yhteistyötä ja yhteiskunnan valmiuksia tukea (eikä pyrkiä vaikeuttamaan) tämän tyyppistä toimintaa. Edellyttää myös verkoston rakentamista toimijoiden välille (hankerahoitus?). 10. Virtuaalisuudellakin on rajansa. Ihmiset yhteisöissä on voimavara ja monipuolisuus ja yhteisiin tapahtumiin osallistuminen. Virtuaalimaailma voi tuoda ongelmia jos sen varaan uskotaan liikaa. Nuoriso toimii siinä maailmassa, mutta se ei ole hyvä asia jäädä virtuaalitodellisuuteen. ELÄ- MÄÄ, todellista elämää ihmisten kesken, sen iloja ja suruja jakaen. TODELLISTA olla pitää. 11. koulutus 12. Tämä edellyttäisi sitä, että julkinen sektori rakentaisi sekä fyysisyyden että virtuaalisuuden jotta yrittäjät pääsisivät aloittamaan ilman suuria käynnistyskustannuksia. Tämä tilanne tulisi ehdottomasti välttää. 13. Yritysmaailmaa ei ohjata organisaatioita ohjaamalla vaan vaikuttamalla yrityksen tapaan toimia kilpailuttamalla. Esitetty malli on vanhanaikainen. 14. Yhteisöllisyys korostuu työ- ja perheyhteisöissä ja tätä kehitystä tulisi vahvistaa (kotihoito, työyhteisön tukitoimet ennalta ehkäisevässä toiminnassa) 15. Yhteisöllisyys palveluverkostossa on varmaan ok, mutta on muistettava, että ihmiset, myös vanhukset ovat yksilöllisiä ja yksilölliseen vanhuuteen ja vaihtoehtoihin pitää olla mahdollisuus. Uskon, että moni meistä haluaa vanheta yksilöllisesti, omalla tavallaan, omana itsenään - yhteisöllisyys tai sen mahdollisuus on hyvä tukiverkko, muttei saa tasapäistää vanhustenhoitoa Yhteisöllisyys lienee tavoittelemisen arvoista, mutta kun samalla korostetaan yksilön omavastuuta, signaali on vähän ristiriitainen. Palvelujen keskittäminen on hyvä asia, mutta ihmisten yhteisöllisyyden kasvuun en usko. 17. paikallisen, läheisen yhteisöllisyyden pohjalta voimansa ammentavat toiminnot. Edellytykset luodaan tekemällä suunnitellusti toimintaympäristö, joka tukee niiden toteutumista. 18. Epäilen ettei vielä 2020 olla näin pitkällä, vaatii niin paljon asennemuutosta päättäjiltä. 14

15 19. - palveluntarjoajien todellinen verkostoituminen erilaisten asioiden ympärille - tarvitaan verkoston pyörittäjiä, ne eivät pyöri itsestään, kuka sen roolin ottaa ja mitä se käytännössä tarkoittaa eli jälleen rakenteelliset asiat 3.2. Varsinais-Suomen Ennakointipalvelun PESTE-prosessin pohjalta muodostetut tulevaisuuskuvat Palveluiden monituottajamalli Tulevaisuusväite 4: Sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteet ovat muutoksessa. Vuonna 2020 käytössä on palveluiden monituottajamalli, jossa mukana ovat julkiset palveluntarjoajat, yksityiset ja sekaomisteiset yhtiöt sekä 3. sektori (yhdistykset yms.) - ja myös 4. sektorin (omaishoito) toimijat. Julkisen sektorin osuus sosiaali- ja terveysalan palveluntarjonnasta on koko ajan laskenut. Sen sijaan julkisen sektorin rooli on kasvanut monituottajamalliin liittyvissä laadunvalvontakysymyksissä sekä kokonaisuuden hallinnassa: julkinen sektori valvoo, kilpailuttaa ja sertifioi sekä myös rahoittaa palveluja palveluseteleillä - mutta ei juurikaan osallistu palveluiden tuottamiseen. 15

16 Minkälaisia uusia sosiaali- ja terveysalan palveluita tämän tulevaisuuskuvan toteutuminen edellyttää tai miten nykyisiä palveluita tulisi kehittää, jotta yllä esitetty tulevaisuuskuva toteutuisi (tai vaihtoehtoisesti: jotta se ei toteutuisi)? 1. Kilpailuttamisosaamista kunnan virkamiehille samoin laadunhallintaosaamista niin tuottajille kuin tilaajillekin 2. Julkisen sektorin selkeät linjaukset ja signaalit siitä että palveluita tuotetaan yhdessä jatkossa. 3. En usko että tulee paljon uusia palveluita mutta uskon että julkinen sektori jää palveluiden tuottamisessa sivuun ja ostaa palvelut vanhuksille muualta. Uskon myös että esim. omaishoito tullaan liittämään johonkin muuhun sektoriin jotta sillä olisi kaikki mahdollisuudet käytettävissä. 4. Julkisen sektorin hoidettavaksi jäisi juuri management ja ihmisten tasapuolisesta ja tasaarvoisesta kohtelusta huolehtiminen. 5. Mikro- ja pk-yrittäjyyden huomattavaa lisäystä sote-alalla. Ei-toivottavaa on se, että tulee muutama vahva ketju, jotka alkavat hallita markkinoita. 4. sektorin mainittava osuus edellyttää kohdassa 1 kuvattua tulevaisuutta, jossa yksilöt ottavat vastuuta itsestään. Vasta sen jälkeen mahdollistuu vastuun ottaminen läheisistä. 6. Yksityinen sektori täydentää julkisen sektorin palveluja. Myös varakkaat ryhmät tulisi pitää julkisten palvelujen piirissä, muuten palvelut rapautuvat. Samoin yritysten tarjoamat työterveyshuollon palvelut. 7. Palveluntuottajien laatujärjestelmät pitää integroida samoin kuin tietojärjestelmät. Julkinen sektori tarvitsee enemmän ammattijohtajia, jotka uudistavat jäykkiä rakenteita myös liiketaloudellisin periaattein. Palveluiden hankintaosaamista pitää lisätä julkisella puolella ja myyntiosaamista yksityisellä puolella. Uudistukset pitää aloittaa johtamiskulttuurin kehittämisestä. 8. Ennakkoluulotonta toimintaa julkisen palvelun tiloja hyödyntäen myös iltaisin vastaanottotoiminta. Vertaisryhmätoimintaa lisää, monipuolisesti mm. kipupotilaiden kohdalla ja syöpäpotilaiden keskuudessa tärkeää. 9. Raha ei pidä olla este eikä mahdollisuus palveluihin, eri ammattien arvostus paljon kiinni palkkauksesta. kaikille pitää pystyä tarjoamaan samat edut. Jos kaikki yksityistetään vaarana on jo nyt näkyvä ilmiö, jos on varaa saa parempaa hoitoa jne. 10. En halua, että Suomeen luodaan sosiaali- ja terveysalalle kahdet markkinat. A. Hyvät ja kalliit - julkista tukea saavat - mutta itseään yksityiseksi kutsuvat markkinat. B. Vähäisen taloudellisen panostuksen vuoksi tasoltaan vaatimattomat julkiset palvelut. 11. Ei vanhuksia business-toiminnan pyörteisiin. Osakeyhtiöiden tavoite kun on vain tuottaa omistajilleen mahdollisimman suuret osingot ja voitot, ei tehdä niinkään sosiaalista työtä. 12. Julkisen palvelutuotannon byrokratian purku, yksityisen palvelutuotannon kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden mahdollistaminen asenteita, pelisääntöjä, rakenteita ja palvelumalleja kehittämillä. 16

17 13. Tarvitaan tekijöitä, hoivapalvelualan yrittäjiä ja työntekijöitä. Raha kuitenkin ratkaisee - palvelut, hankitaan ne sitten miten ja mistä tahansa, eivät saa olla kohtuuttoman kalliita, jotta niitä voitaisiin käyttää ja hyödyntää Tämä kehitys ja toteuttamistapa on välttämätön, jotta tuottavuus nousee ja palvelut voidaan turvata välittömästi tuottavuutta parantaen. Kehitys edellyttää tietoista suunniteltua strategiaa. 15. Palvelusetelit käyttöön kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa vaatii uusia rakenteellisia palveluita tilaajan ja tuottajien välillä, esim. ohjauspalvelut koskien mm. kilpailuttamista, laadunvarmistusta, erilaisia verkostopalveluja, asiakkaiden ohjauspalveluja Pitkäjänteisestä työvoimasuunnittelusta ratkaisu osaajapulaan Tulevaisuusväite 5: Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu merkittävästi vuoden 2020 aikajänteellä. Työvoimapula kohdistuu erityisesti seuraaviin ammattiryhmiin: sairaanhoitajat, lähihoitajat, röntgenhoitajat, vanhus- ja mielenterveystyö, psykiatria, ortopedia, silmätaudit ja laboratoriohenkilöstö. Ensisijaisia hakijoita sosiaali- ja terveysalalle on vuonna 2020 huolestuttavan vähän: alalle hakeutuvat eivät ole vuodesta 2011 lähtien riittäneet korvaamaan toimialan nopeaa eläköitymistä. Osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden haasteiden vuoksi sosiaali- ja terveysalalle on kuitenkin kehittynyt edelläkävijyyttä systemaattiseen, pitkäjänteiseen työvoimasuunnitteluun, ennakointiin ja ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin. Sosiaali- ja terveysalalla on panostettu vuodesta 2010 lähtien vahvasti myös maahanmuuttajataustaisen työvoimareservin hyödyntämiseen sekä työperäiseen maahanmuuttoon. 17

18 Minkälaisia uusia sosiaali- ja terveysalan palveluita tämän tulevaisuuskuvan toteutuminen edellyttää tai miten nykyisiä palveluita tulisi kehittää, jotta yllä esitetty tulevaisuuskuva toteutuisi (tai vaihtoehtoisesti: jotta se ei toteutuisi)? 1. Aikuiskoulutuksen kehittämistä sekä maahanmuuton helpottamista, hyviä kotouttamispalveluja 2. Työvoimasta tulee pula joka tapauksessa, kyse on myös siitä kuinka joustavasti eri tehtäviä tehdään. 3. Jos haluamme maahanmuuttajien hoitavan meitä vanhoina pitäisi kouluttaa heitä jo nyt ja ihan ensimmäisenä opettaa suomen kieli sen jälkeen vasta koulutus. Minusta Suomessa ei riittävästi kannusteta omia nuoria esim. vanhustyöhön, enemmän vielä tutustumisia ja koulutuksia siellä missä on vanhoja ihmisiä 4. Ennakointiin ja rekrytointiin panostetaan enemmän. Syntyy toimijoita, jotka keskittyvät työvoiman saatavuuden ja laadun hoitamiseen ja ulkomaisen työvoiman integrointiin. 5. Työjaon uudistamista ja uusia työammatteja hoivaan ja huolenpitoon sekä terveydenhoitoon, jotta niukkenevat resurssit riittävät sitten sairaanhoitoon. Matalamman koulutustason ja "kapeamman erityisosaamisen" ammatteihin olisi myös työvoimaa saatavissa. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa terveydenhuollon palveluihin hakeutuu suuri joukko sellaisia, jotka eivät ole sairaanhoidollisen avun tarpeessa eikä niillä keinoin autettavissakaan. Tämä ei tarkoita uhkakuvaa, jossa "kuka vaan, millaisin taidoin vaan saa hoitaa. Tarvitaan koulutusta ja laatukriteerit myös alemman tasoiseen hoitoon, hoivaan ja huolenpitoon. Seula erikoissairaanhoitoon siirtämiseen pitää saada tiuhemmaksi ja paluu sieltä alemmantasoiseen hoitoon nopeammaksi ja joustavammaksi, jotta resurssit saadaan riittämään. 6. Globaalien erikoispalvelujen kehittäminen, koska työvoimasta tulee olemaan aina puutetta eikä sitä ratkaista työvoimaa edestakaisin kuljettamalla. 7. Alalle voidaan ennakoida työvoimapulaa, joka vaatii ratkaisuksi monia erityyppisiä toimia. Maahanmuuttajaväestön ja ammatinvaihtajien kouluttamista alalle. Yhtä tärkeää on toimintamallien tehostaminen ilman, että palveluiden laatu heikkenee. Ennaltaehkäisyn rooli tulee kasvamaan ja tiettyjen rutiinikäyntien karsiminen ja tehostaminen esim. tietoteknisin keinoin. Terveydenhuollon prosessien toimivuuteen pitää kiinnittää lisää huomiota. 8. Terveydenhuoltoon 'alemman tason' työpaikkoja, jolloin korkeammin koulutetut voivat keskittyä nykyistä enemmän hoitoon, huolenpitoon ja elämän laatuun. Samalla työllistetään ja kotoutetaan esim. maahanmuuttajia, jotka näin pääsevät sisälle työyhteisöön ja voivat kielen hallitessaan jatkaa opintojaan. Tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja oppilaitosten välillä - koulutus vastaamaan työelämän tarpeita yhä tarkemmin. Työnkiertoa, sijaispalvelujen organisointia ja toimijoiden verkostoitumisen tukemista. Maahanmuuttajille räätälöityjä koulutuksia terveydenhoidon tarpeisiin kaikille tasoille. Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen ja monikulttuurisuus- ja asennekoulutusta alalle ja työyhteisöihin. 18

19 9. Hoitoalan vetovoimaisuutta lisätään vain kunnollisella palkkauksella. Työn vaativuus ja kolmivuorotyön hajottavuus ei riitä. Rankka työ edellyttää Huomattavasti parempaa johtamista kuin on ollut. Henkilöstöstä on pidettävä kiinni, palkittava ja kuunneltava. Hoitajilla on itsellään paljon ajatuksia sitoutuneesta toiminnasta. Alaistaidot ovat nykyään ymmärretty, kunhan työnantaja pystyy ne ottamaan ennakkoluulottomasti alaisenkin ajatukset huomioon. Kokenut työntekijä ei saa olla uhka johtajalle vaan voimavara jota on kuunneltava. Vastaanottopalveluita syöpäsairaille paikalliseen SYÖPÄPOLIKLINIKKAAN iltapäivisin ja vaikka myös iltaisin. Tilat ovat vapaana. Kipupotilaille vastaanottoa yksityispuolelle ja julkiselle sektorille myös hoitajavastaanotoilla. Tukea, kannustusta ja tsemppausta tarvitaan jotta vaikeiden vaivojen kanssa jaksaa ja selviytyy. paikallista halukkuutta on mm. erikoissairaanhoidossa tälle toiminnalle. 10. Palkat, kampanjoita, ehdottomasti satsaaminen jo maassa asuville maahanmuuttajille ensisijaisesti. Työttömien uudelleen kouluttaminen, opiskelijoiden opiskeluajan taloudellinen turvaaminen 11. Työvoimapula, joka on siis todennäköinen, olisi ehdottomasti pyrittävä välttämään. Mihinkään muuhun en ottanut kantaa. 12. Koulutuksen pitää seurata etuajassa, ei vasta sitten kun ei ole enää työntekijöitä. Maahanmuuttajat tulee kouluttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vaikka kokonaan valtion kustannuksella. 13. Kyse on pääosin rahasta eli työn hinnasta. julkisen puolen palvelutuotannon tehokkuus kärsii byrokratiasta (joustavuuden puute) ja asenteista (joustavuuden puute, edunvalvonta korostuu). 14. Tuohon on tähdättävä, jotta tulevaisuudessa riittää hoitajia ja hoivaajia... Palveluja, tiedon välitystä ja kontrollia voidaan hoitaa varmaan sähköisesti, mutta kun tarvitaan auttavia käsiä - niitä on oltava...henkilöresursseja suunnattava niihin tehtäviin, missä omatoimisuudella ja omaisavulla ei voida selviytyä. 15. Lainsäädäntöä tulisi helpottaa, töitä segmentoida. Ei vanhuksen kanssa seurusteluun, taluttamiseen ja auttamiseen tarvita välttämättä tutkintoa, vaan maalaisjärkeä ja auttavaa asennetta. 16. Toivoa sopii, että näin on, mutta sosiaali- ja terveysalalla kohdataan myös suurimmat haasteet kun puhutaan maahanmuuttajataustaisten työvoimareservistä ja työperäisestä maahanmuutosta. Maahanmuuttajia tarvitaan sosiaali- ja terveysalalle myös siitä näkökulmasta, että asiakkaissa on yhä enenevässä määrin maahanmuuttajia. 17. Vetovoimamarkkinointia, asiallista tiedottamista, työolojen kehittämistä työhyvinvoinnin pohjalta. 18. Muuntokoulutusta esim. teollisuudesta sote-alalle tarvitaan. Uskon myös maahanmuuttajien työllistyvän sote-alalle. Siksi koulutusvaatimuksista pitäisi tinkiä jonkin verran. Ensisijaisesti hyvät tyypit pitäisi työllistää eikä mielenterveysongelmista tai alkoholismista kärsivää hoitajaa, jolla on tutkintopaperi olemassa, muttei psyykkistä sopivuutta alalle. Oikeanlaisen työvoiman löytäminen on hankalaa, kun palkat huonot ja alan imago ei ole trendikäs sosiaali- ja terveysalan tutkintojen työprosessien aukilukeminen ja eri työn osasten tarkastelu suhteessa maahanmuuttajilla oleviin resursseihin - esim. tuhlataanko sairaanhoitajan/lähihoitajan aikaa siihen, että he syöttävät potilaita/vanhuksia, pitävät heille seuraa jne. ( ) 19

20 Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja yrittäjyyden kehittäminen Tulevaisuusväite 6: Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien liikkeenjohtotaidot ovat vuonna 2020 myös kansainvälisesti arvioiden korkealuokkaisia. Korkealuokkaisen osaamisen taustalla on alan ammatillisen koulutuksen sisältöihin 2000-luvun alkupuolella liitetyt yrittäjyysosiot. Koulutuksessa panostetaan liiketoimintaosaamiseen: muun muassa yritysten perustamiseen, palveluiden hinnoitteluun, kustannuslaskentaan, myynti- ja markkinointiosaamiseen sekä henkilöstön johtamiseen. Minkälaisia uusia sosiaali- ja terveysalan palveluita tämän tulevaisuuskuvan toteutuminen edellyttää tai miten nykyisiä palveluita tulisi kehittää, jotta yllä esitetty tulevaisuuskuva toteutuisi (tai vaihtoehtoisesti: jotta se ei toteutuisi)? 1. Kaikkiin tutkintokoulutuksiin kuuluvat pakolliset yrittäjyysopinnot ja sen lisäksi tarjolla on lyhyempiä täydennyskoulutuksia 2. Käytännönläheisten harjoittelujaksojen lisäämistä opiskelussa. Opiskelijoiden oman vastuun lisäämistä. Erilaisten vaihtoehtojen hyväksymistä opinnoissa ja niiden toteuttamisessa. Oppilaitosten opettajien kouluttaminen ymmärtämään yrittäjyyden merkitys. 3. Liiketoimintaosaamisen lisäämistä, niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. 4. Tämän hetken opiskelijoita pitää kannustaa monimuotoiseen koulutukseen eli ei tulevaisuudessa ole vain palkanlaskijoita, kirjanpitäjiä ym. vaan kokonaisuuden hallitsijoita. 5. Jo aiemmin mainittu management tulee hoitamaan tätä puolta. 20

21 6. Yrittäjyyden arvostuksen nostoa, työnantajaosaamisen kasvattamista, rekrytoinnin helpottamista ja työnantajamaksujen alentamista, jotta yrittäjä voi suunnata resurssejaan myös itsensä ja yrittäjyyden kehittämiseen. Yrittäjien vahvaa ja monipuolista verkostoitumista. 7. Henkilökohtaisen elinkaarimallin toteuttaminen, koska jokaisesta on runsaasti tietoa olemassa jo varhaisista sukupolvista alkaen. Jokaisesta voidaan laatia tekoälyllä hoidettavuusennusteet. 8. Liikkeenjohtotaitojen kouluttamiseen pitää keksiä uusia ratkaisuja. Esim. helppokäyttöisiä sovellusohjelmia, jotka tekevät sovelluksen käyttäjistä 'mestareita'. Täsmäkoulutukset saattavat olla tehokkaampia kuin peruskoulutukseen sisällytetty liikkeenjohdon koulutus, joten sitäkin tarvitaan luomaan perusta uudelle ymmärrykselle. Yrityksillä voisi olla tutoreita, jotka ratkaiset yksittäisiä ongelmatilanteita maksua vastaan. Tarvitaan asiantuntijarekisteri uusien/kasvavien yritysten liiketoimintapulmia varten. 9. Koulutuksen kehittäminen ja lisääminen on yksi hyvä vaihtoehto. Niiden rinnalle tulisi kehittää myös ns. mentoritoimintaa aloittaville yrittäjille. Hoiva-alan toimijoiden verkoston ja sen vaikuttavuuden vahvistaminen. Vahva toimijoiden verkosto saa äänensä kuuluville ja voi vaikuttaa asiantuntijana alan yrittämiseen liittyviin asioihin. Yhteiskunnan, yksityisellä ja hankerahoituksella? 10. Koulutus aina ehdoton ja koulutuksen kehittäminen, mutta siihen suuntaan, että mahdollisimman monilla on mahdollisuus selviytyä opinnoista. Jos yrittäjiä on paljon kilpailu voi johtaa helposti laadun heikkenemiseen ja hyödyn tavoitteluun 11. En osaa vastata siihen, miten liikkeenjohdollinen osaaminen palvelee esimerkiksi sosiaalipuolen asiakasta. Kysymys on irrelevantti ja epäonnistunut: Se joka ottaa kantaa, tuskin vastaa, että haluaa yrittäjien olevan liikkeenjohdollisesti tumpeloita, siis t-kuva on aina haluttava!!!! 12. Businestä ei voi tehdä tällä tavalla ihmisten hoitamisessa. Ihmisestä tulee tällaisessa tuotantokoneistossa tuote, mikä ei ole ollenkaan tavoiteltava suunta. 13. Yrittäjyyden ja yritysten neuvontapalvelujen laatua ja määrää pitää edelleen parantaa ja neuvonnan resurssit tulee turvata. 14. Liiketoimintaosaamista tosiaan tarvitaan mm. kotipalveluyrittäjille lisää, jotta toiminta olisi rationaalista ja kannattavaa. Hoiva- ja kotisairaanhoitopalvelut ovat varmaan tulevaisuudessa yhä kaivatumpia, alan yrittäjyys lienee kasvussa. 15. Taloudellisten arvojen yhdistäminen sosiaali- ja terveysalalle on myös riski. Sosiaali- ja terveysalalla vallitsevat pehmeät arvot, kun taas talousmaailma on kovien arvojen maailma - miten nämä yhdistetään? 16. Nykyisin jo meneillään olevan kehityksen tukemista. Liiketoimintaosaamisen tuottamista ja markkinoiden tietoista luomista 17. Liikkeenjohtotaidot tulevat paranemaan, uskon siihen. Koulutukseen valittaessa pitäisi opiskelijoiden saada valita yrittäjälinja tai julkisen sektorin linja. Yrittäjälinjalle löytyy tulevaisuudessa yhä useampia halukkaita. Niille opiskelijoille, joilla on halu yrittäjyyteen, ei riitä muutama vapaavalintainen yrittäjyyskurssi. 21

22 18. - isoissa yrityksissä varmasti toimii, pienissä ei lainkaan - alan koulutuksien sisältöihin lisätyt yrittäjyysosiot nykytavalla toteutettuina eivät myötävaikuta liikkeenjohtotaitojen lisääntymiseen - tulisi kehittää poikkialaiset verkostot pienten toimijoiden kesken, jolloin heillä olisi käytössä liiketoimintaosaajia. Pienillä yrityksillä yksinään kun ei itsellään ole varaa palkata liiketoimintaosaajia - alan asennemuutos Uudet tilaaja-tuottajamallit ja kokonaispalvelut Tulevaisuusväite 7: Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysalalla ovat käytössä uudet tilaaja-tuottajamallit, kumppanuus sekä palveluiden ketjuuntuminen/keskittyminen sekä erikoistuminen kokonaispalveluihin (kuten kokonaisuuden hallintaan ja elinkaaren/elämänlaajuisten ja elinikäisten palveluketjujen hallintaan). Toimialan yritysrakenne on samalla monipuolistunut - ja maksukykyinen ja -haluinen asiakaskunta on laajentunut, kun on siirrytty lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista vapaaehtoisiin hyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Muutosprosessia vauhditettiin 2000-luvun alkuvuosina kehittämällä julkisen sektorin palveluiden hankinta- ja myyntiosaamista. Merkittävä rooli oli myös uusien, kumppanuuteen perustuvien liiketoimintamallien (verkostomaisen toimintakulttuuriin) tukemisella. Vuonna 2020 hyvinvointipalveluiden keskiössä ovat työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto pk-yrityksissä sekä sosiaali- ja terveysalan kansainvälisten tuotantoketjujen kilpailukyvyn kehittäminen. 22

23 Minkälaisia uusia sosiaali- ja terveysalan palveluita tämän tulevaisuuskuvan toteutuminen edellyttää tai miten nykyisiä palveluita tulisi kehittää, jotta yllä esitetty tulevaisuuskuva toteutuisi (tai vaihtoehtoisesti: jotta se ei toteutuisi)? 1. Verkostotyöskentelyn kehittämistä 2. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja siihen liittyvät rakenteet ja toiminnot. 3. Uskon ja toivon että näin käy!! 4. Edelleen erillinen management tulee hoitamaan. 5. Palveluinnovaatioita, niiden tuotteistamista, kaupallistamista ja markkinointiosaamisen huomattavaa lisääntymistä. Suuri haaste on edelleen huolehtia myös heistä, jotka eivät ole niin maksukykyisiä ja elämänhallinnaltaan onnistuneita. Terveyserojen kasvaminen ei ole kenenkään etu 6. Vastausta olen jo sivunnut. Kaikille on turvattava yhtäläinen hoito, joka ei perustu varakkuuteen, työpaikkaan tms. 7. Ensimmäisessä vaiheessa syntyy uusia sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksiä ( ), jonka jälkeen ketjuuntuminen ja erikoistuminen lisääntyy selvästi. Kilpailu markkinoista kovenee, ja pienet yritykset joutuvat erikoistumaan tai luopumaan kilpailusta. Pienet yritykset voivat verkostoitumalla tuottaa uskottavia palvelukokonaisuuksia. Päähankkija haluavat keskittää ostojaan ja syntyy välitoimijoita, jotka koordinoivat palveluita ja palveluiden laatua. Erityisesti pieniä yrityksiä pitää kannustaa verkostoitumaan täydentävien palveluiden ja isompien toimijoiden suuntaan. 8. Ks. edellinen vastaus. Verkostojen rakentamisen tukeminen. 9. Tarvitaan uskallusta siirtyä yrittäjyyspuolelle, vaaditaan ekonomia osaamista. Ekonomiaa mukaan jo peruskouluopetukseen selkeästi mm. Perniössä on hyviä kokemuksia ekonomiakursseista. Myös enemmän ja laajemmalle. Yrittäjyyttä kannustettava, koulutusta tarjottava. YRITYSKUMMIUTTA! Uhkakuva tulevaisuudesta --> hoitajat siirtyvät yrittäjyyteen kuka hoitaa julkisella puolella sairaat. 10. Raha ja sen tekeminen ihmisten ahdingolla on todennäköinen tulevaisuudenkuva, mutta ei missään tapauksessa minun haluamani. En pidä haluttavana myöskään sitä, että markkinat kulkevat jo nyt siihen suuntaan että ensin yksi kansallinen yritys syö pienempänsä ja sitten monikansallinen jätti nielaisee sen ainoankin kansallisen. Ja asiakas/potilas maksaa. 11. Ketjutusta varmaan tulee olemaan tulevaisuudessa, mutta ei ole oikein tavoitella kahden kerroksen väkeä (köyhät ja rikkaat) hinnoittelemalla palveluja esitettyyn tapaan. 12. Yrittäjyyden ja yritysten neuvontapalvelujen laatua ja määrää pitää edelleen parantaa ja neuvonnan resurssit tulee turvata. 13. Palvelujen tuottaminen esim. halvemmasta Baltiasta ei ole haluttavaa, valtion taloutta ajatellen työ pitäisi tehdä täällä, tulot ja verot sekä työpaikat saada pidettyä tässä maassa. Työperäinen maahanmuutto on ok. Tekevää ja veroja maksavaa väkeä pitäisi olla riittämiin, jotta huoltosuhde ei vääristyisi. 23

24 14. Kilpailu tuonee parempaa palvelua. Johdolla ja johdon arvoilla on kuitenkin merkittävä osuus siinä, mitä terveydenhuollossa pidetään tärkeänä. 15. Juuri tuonsisältöinen muutos/kehitys on meneillään ja pitää tukea. 16. En kannata liian suuria ketjuja ja pelkään kansainvälistymistä ainakin sosiaalipalveluissa. Mahdollisempaa ehkä terveyspuolella. Verkostoitumisesta on puhuttu jo kymmenen vuotta, eikä juurikaan edistystä ole tapahtunut, joten 2020 on liian aikaisin tulisi kehittää uudenlaisia kumppanuusmalleja - prosessien rakentaminen - ennaltaehkäisevien ja vapaaehtoisten hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen - hankintaosaamisen kehittäminen sekä julkisen sektorin puolella ostajan näkökulmasta sekä tuottajan puolelta myyjän ominaisuudessa - uusi hankintalaki tänä päivänä on aivan hepreaa sekä sitä ei ole juurrutettu käytäntöön Sähköiset palvelut tehokkuutta tuomassa Tulevaisuusväite 8: 2000-luvun alkuvuosikymmeninä sosiaali- ja terveysalan toimintaa tehostettiin (pakon edessä) kehittämällä ja ottamalla käyttöön sähköisiä palveluita. Käyttöön otettiin mm. sähköisiä potilastietojärjestelmiä, jotka mahdollistivat saumattomia palveluketjuja eri palveluntuottajien välillä. Uusi teknologia mahdollisti myös hajautetut toimenpidepalvelut, etädiagnosoinnin, etähoidon ja etäkuntoutuksen. Vuonna 2020 palveluja varataan, käytetään, tilataan, tuotetaan ja maksetaan pääsääntöisesti sähköisesti. 24

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot