Aistitiedon käsittelyn erilaisuus/häiriöt. Kirjallisuutta: Aistimodaliteetit. Hermoston toiminta aistitiedon käsittelyn perustana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aistitiedon käsittelyn erilaisuus/häiriöt. Kirjallisuutta: Aistimodaliteetit. Hermoston toiminta aistitiedon käsittelyn perustana 29.09."

Transkriptio

1 AISTITIEDON KOULUTUS - Sensorisen integraation näkökulmaa Oulun läänin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry Oulu Anu Kippola-Pääkkönen, toimintaterapeutti, YTK ADHD-liiton järjestösuunnittelija luentolyhennelmistä poistettu osa luentomateriaalista Kuristimme itseämme kaulasta, kunnes sinerryimme, yskimme ja haukoimme väkisin ilmaa. Yritimme painaa silmämme sisään, jotta näkyisi värejä, ja huusimme ja kiljuimme kurkkumme käheiksi ja kirkkaanpunaisiksi. Minusta se oli hurjan hauskaa. Olin oppinut jakamaan fyysisen aistimuksen toisen kanssa. Muiden seurassa aistini tylsistyivät (D. Williams, 1993) Kirjallisuutta: Aistitiedon käsittelyn erilaisuus/häiriöt Perusteista ja käsitteistä Aistitiedon käsittelyn erilaisuus / häiriöt Arvioinnista Kuntoutuksesta videocase Näkö (visuaalinen) Kuulo (auditiivinen) Aistimodaliteetit Haju (olfactorinen) Maku (gustatorinen) Tunto (taktiilinen) Tasapaino- ja liikeaisti (vestibulaarinen) Lihas-nivelaisti=asento- ja liikeaisti (proprioseptiivinen / kinesteettinen) 5 Hermoston toiminta aistitiedon käsittelyn perustana Välittää tietoisuuteemme ympäristön ulkoiset ja elimistön sisäiset ärsykkeet. Muokkaa ja varastoi sisäisestä ja ulkoisesta ympäristöstämme tulevaa tietoa. Aisti-informaation käsittely ja tulkinta vaatii monimutkaista hermoston eri osa-alueiden kiinteää yhteistyötä; aistielin->selkäydin->talamus->aivokuori bottom-up ja top-down tiedonkäsittelyä; esim. tarkkaavaisuus, muistiin tallentunut informaatio, tehtäväja tilannesidonnaisuus vaikuttavat siihen, miten aistitietoa TULKITAAN 6 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 1

2 Yksilölliset neurobiologiset erot aistimusten käsittelyssä / vuorovaikutus ympäristössä, kokemukset. Vuorovaikutuksen kautta voidaan vahvistaa lapsen itsesäätelykykyä (self-regulation) - kykyä säädellä aistimuksia, vireystasoa, tunnetilaa ja käyttäytymistä tilanteeseen sopivaksi Aistimukset omasta kehosta ja ympäristöstä Aistimustulva organisoituu hyvältä tuntuviin tuntemuksiin sekä kipeisiin, uhkaavalta ja pahalta tuntuviin tuntemuksiin Tuntemukset luovat lähtökohdan tunteiden syntymiselle ja kehittymiselle...joskus se teetättää vain enemmän työtä. 7 Kasvupohja inhimillisen ajattelun kehittymiselle mukaellen Brummer, Enckell, Mitä keho kertoo? Kehoaistijärjestelmien merkitys lapsen kehitykselle Vastasyntynyt on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa riippuvainen sensomotorisista kyvyistään. Kosketus- ja liikeaistimukset ohjaavat varhaista kiintymiskäyttäytymistä ja edistävät lapsen käytöksen ja fysiologian säätelyä (Schore, 2003) Kehoaistijärjestelmistä saatavan tiedon integrointi edellytyksenä fyysisen minätietoisuuden kehittymiselle. Lapsen minä- ja ruumiinkuva perustuu fyysiseen kokemukseen hoivaajan sensitiivisyys ja hellyys tärkeää Sensomotorisen toiminnan kautta lapsi oppii käsitteitä ja suuntia ja kehittää motorista koordinaatiota -> oppimisen sensomotorinen perusta 9 Aistitiedon erilaisuutta, temperamenttieroja, häiriöitä? Temperamenttieroja vai häiriöitä? (esim. Fox & Pollack, 2004; Keltinkangas-Järvinen, 2004, 2006; Goldsmith ym. 2006) Temperamenttiteorioiden mukaan temperamentti on synnynnäisten valmiuksien ja taipumusten kokoelma, joka määrää ihmisen yksilöllisen ja hänelle ominaisen reagoimis- tai käyttäytymistyylin. Temperamenttipiirteinä esim. sensitiivisyys Korkea sensitiivisyys: Lapsi reagoi voimakkaasti sekä fyysisesti että emotionaalisesti kaikkeen esim. vaatteiden istuvuuteen, ympäristön meluun, työskentelytilan lämpötilaan ja valoisuuteen, tuolin mukavuuteen jne. Matala sensitiivisyys: Lapsi ei reagoi herkästi ympäristön ärsykkeisiin. Esim. häntä ei haittaa lämmin maito, kivi kengässä tai makkaralla olevat sukat. 10 Sensory Processing Disorder SPD Aistitiedon käsittelyn häiriö Ei uusi asia, esim. Ayres kuvannut taktiilista defensiivisyyttä ( tactile defensiveness ) jo 1964 artikkelissaan 1980 Sensory defensiveness, Knickerbocker , Perceptual-motor dysfunction, Sensory Integration Dysfunction 2005, D-C:0-3R Regulation Disorders of Sensory Processing 2005, ICDL-DMIC Regulatory-Sensory Processing Disorder 2010, DSM-5:een pohdinnassa Sensory Processing Disorder 1994, D-C:0-3 Regulatory Disorders 2004, Miller ym. Sensory Processing Disorder Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 2

3 Erilaisia käsitteellisiä jäsentämisiä / luokitteluja Aistitiedon käsittelyn, erityisesti säätelyn ongelmat on nousemassa diagnostisten kriteereiden tasolle autismikirjon häiriössä tulevassa DSM-5:ssa; Hyper-or hypo-reactivity to sensory input or unusual interest in sensory aspects of environment; (such as apparent indifference to pain/heat/cold, adverse response to specific sounds or textures, excessive smelling or touching of objects, fascination with lights or spinning objects). 13 Miller ym., Sensory Modulation Disorder,SMD Aistitiedon Säätelyn Häiriö Sensory Over-Responsivity (=overresponsive, hypersensitive, hyperresponsive, sensory defensiveness, sensory sensitivity) Lapsi voi reagoida tavanomaisiin aistiärsykkeisiin epätyypillisen yliherkästi YLIHERKÄSTI REGOIVA lapsi voi kuormittua vaatteiden vaihdosta, pesutilanteista, ruoan hajuista, toisen kosketuksesta, ryhmän melusta jne. Kuormittuessa lapsi voi reagoida aggressiivisesti esim. lyömällä tai vetäytymällä omiin oloihinsa. 15 huomioitavaa: sensitiivisyys lapsen reaktioille ja tunteille! älä pakota lasta toimintoihin, mitkä aiheuttavat negatiivisen käyttäytymisvasteen rajaa ja vähennä kuormittavia ärsykkeitä vaikuttamalla ympäristöön ja tilanteisiin siedätä lasta pikkuhiljaa ärsykkeisiin esim. motivoivan toiminnan yhteydessä ->keskitä huomio leikin juoneen, ei leikissä saataviin ärsykkeisiin käytä rinnalla jäsentäviä aistimuksia lisää aistiärsykkeiden määrää ja laatua vähitellen ennakoi ja valmistele lasta kestämään kuormitusta aiheuttavia ärsykkeitä 16 huomioitavaa: Sensory Under-Responsivity (= hyposensitive, underresponsive, low registration) HEIKOSTI AISTIÄRSYKKEISIIN REAGOIVA lapsi ei vastaa tavanomaisiin ympäristön ärsykkeisiin. Lapsi tarvitsee tavallista intensiivisempiä ja vahvempia aistimuksia pystyäkseen olemaan vuorovaikutuksessa ja osallisena tehtävässä / ympäristössä. Käyttäytymisen tasolla kuvataan esim. passiivisuutta, vetäytyvyyttä, omaan maailmaan vajoamista. Lapsi ei välttämättä tunne kipua. 17 mieti ensin, onko lapsen hermosto ylikuormittunut? tapahtuiko shut down? -> tarjoa rauhoittavia aistimuksia Mihin ärsykkeisiin lapsi reagoi? Käytä niitä rikastetusti toimintaa ohjaamaan ja yhdistä niitä myös vaikeammin reagoitaviin ärsykkeisiin Tarvitsevat usein passiivista stimulaatiota -> tavoitteena kuitenkin henkilön oma aktiivinen toiminta Käytä voimakkaita, epätavanomaisia, uusia ärsykkeitä (nopea keinuttaminen, ennalta arvaamaton liike, yllättäviä ääniä, visuaalisesti stimuloivia esineitä, viileää lämpötilaa esim. jääkaapissa jäähdytetty lelu) 18 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 3

4 käytä paljon toistoja anna aikaa tarkoituksenmukaisen käyttäytymisvasteen ilmaantumiseen -odota reaktiota ja ole alussa iloinen pienestäkin reaktiosta suojaa lasta, voi esim. loukata itseään, koska ei reagoi kivulle normaalisti Sensory Seeking / Craving (=sensory stimulation seeking / impulsive, sensation seeking) AISTIHAKUINEN lapsi nauttii ja hakee tavallista enemmän aistimuksia. Hän on esim. jatkuvassa liikkeessä, hyppii, pomppii, mätkähtelee, koskettelee kaikkea ja hänen on vaikea inhiboida tällaista käyttäytymistä. Käyttäytymisen tasolla kuvataan esim. yliaktiivisuutta, impulsiivisuutta, räjähtelevyyttä, vaikeutta rauhoittua, huomiohakuisuutta huomioitavaa: Sensory Discrimination Disorder, SDD Aistimusten Erottelun Häiriöt Havainnoi, mitä ärsykkeitä lapsi janoaa ja tarjoa niitä rikastetusti tarkoituksenmukaisen toiminnan yhteydessä sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla Esim. jos lapsi on hyvin liikehakuinen Paljon liikunnallista toimintaa Pöytätyöskentelyssä pyörillä olevalla tuolilla, ilmatyynyn, T-tuolin tai ison jumppapallon päällä istuminen Osoita lapselle tehtäviä, missä hän saa liikkua hyväksyttävästi esim. liitutaulun pyyhkiminen, tehtävien hakeminen toiselta pöydältä = perception problems / dysfunctions = hahmottamisen ongelmat Riittämätöntä tai epätarkkaa aistitiedon organisointia. Esim. vaikeutta erotella ärsykkeen olennaisia piirteitä, yksi ärsyke toisesta, ärsykkeiden keskinäistä / ajallisia / avaruudellisia suhteita, ärsykkeitä kokonaisuutena Pulmat riippuvat siitä, minkä aistijärjestelmän alueella erottelun vaikeutta on. Joitakin esimerkkejä; Visuaalisen erottelun vaikeudet voivat ilmetä rakenteluissa, palapelien teossa, sosiaalisessa havaitsemisessa (ilmeiden ja eleiden tulkinta) Tuntoaistimusten erottelun vaikeudet voivat heijastua vaikeutena erotella kosketusta ja esineitä pelkän tuntoaistin varassa ja suorittaa päivittäisiä toimintoja ilman näön ohjausta (esim. vetoketjun aukaisu ja kiinnilaitto, lusikan vieminen suuhun, hahmottaa onko vaatteet kiertyneenä päällä, avaimen löytäminen taskusta, työvälineen käyttö). Kinesteettisen erottelun (proprioseptiivisen, lihas-nivelasitijärjestelmän kautta välittyvä tieto) Vaikeudet voivat ilmetä esim. voiman säätelyssä, kömpelyytenä maidon kaatamisessa lasiin ja erilaisten työvälineiden käytössä, kirjainten liikemallien vakiintuminen työlästä jne. 23 Sensory-Based Motor Disorder, SBMD Aistipohjaiset Motoriset Häiriöt Postural Disorders = Asennon hallinnan ongelmat Lapsella voi olla matala lihasjäntevyys, makoilee pulpetilla, heikko tasapaino ja kaatuu herkästi, heikko kestävyys ja väsyy herkästi. Lapsi voi vaikuttaa laiskalta ja vaikeasti motivoituvalta. Dyspraxia = Motorisen toiminnan suunnittelun ja tuoton vaikeudet Lapsi tietää, mitä pitäisi tehdä, mutta ei osaa organisoida motorista toimintaa ratkaistakseen ongelmaa. Lapsella on vaikeus oppia uusia motorisia toimintoja. Erityisen työlästä on liikkeiden ennakointi, ajoittaminen ja sarjoittaminen. Kirjoittamisen ongelmat ovat tavallisia. Leikeissä lapsi suosii ehkä fantasiapelejä tai puhumista enemmän kuin konkreettista tekemistä. 24 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 4

5 Arvioinnista Normitetut testit esim; Sensory Integration and Praxis Tests = SIPT (Ayres, 1989) Normitetut kyselylomakkeet esim; Sensory Profile (Dunn, 1999), Sensory Profile Supplement (Dunn, 2006) Sensory Processing Measure, SPM (Parham ym. 2007) Kliininen havainnointi Haastattelu Autismin kirjo ja aistitiedon käsittelyn haasteet Paljon lisääntyvää tutkimustietoa esim. Kientz & Dunn, 1997; Gillberg & Billstedt 2000; Gillberg & Coleman 2000; Baranek 2002; Dunn ym. 2002; Rogers & Ozonoff 2005; Baranek ym. 2006; Blakemore ym. 2006; Iarocci & McDonald 2006; Kern ym. 2007,2007b; Tomchek & Dunn 2007; Baker ym. 2008; Ben-Sasson ym. 2008; Cascio ym. 2008; Corbet ym., 2009; Hilton ym. 2010; Joosten & Bundy, 2010; Lane ym. 2010; Borremans 2011; Dudova ym. 2011; Paterson & Beck > Tutkimustiedon valossa autismin kirjon henkilöillä vahvasti erilaisia aistitiedon käsittelyn ja sensomotorisen kehityksen ongelmia Epätyypillistä aistitiedon säätelyä tai reagointia n %:lla autismikirjon henkilöistä (esim.kientz & Dunn 1997; Baranek 2002; Baranek ym. 2007; Leekam ym. 2007; Tomchek & Dunn, 2007; Borremans 2011) Ongelmia todettu eri aistimodaliteettien alueella ja multisensorisessa prosessoinnissa erilaisina variaatioina Ei tyypillinen sensorinen reagointi ja sosiaaliset pulmat korreloivat vahvasti keskenään (Hilton ym. 2010) Toistuva stereotyyppinen käytös tai voimakas välttämisreaktio liittyy usein aistikokemusten tuottamiseen tai välttämiseen tai tietynlaisen säätelyn tavoittelemiseen (esim. Baker ym. 2008) Sensoriset häiriöt voivat olla yhteydessä mm. ahdistuneisuusoireiluun/-häiriöön, depressioon, minäkuvan ja sosiaalisen empatiakyvyn heikompaan rakentumiseen (esim. Pfeiffer ym. 2005; Ben-Sasson ym. 2009; Joosten & Bundy 2010) Kuntoutuksesta Pohjautuu tehtyyn arviointiin Ei valmista keittokirjaa, vaan teoriatieto lapsen psyykkisestä ja sensomotorisesta kehityksestä sekä lapsen ja perheen YKSILÖLLISET tarpeet ohjaavat interventioprosessia Voi sisältää yksilöllistä terapiaa (esim. toimintaterapia SIlähestymistapaa käyttäen), vanhempien ja lasta ympäröivien lähiaikuisten ohjausta, kompensaatiokeinojen kehittämistä, ympäristön muokkaamista ja kognitiivisten strategioiden opettamista 29 Protokolla tai ohjelma perustaista Passiivista Sanallisesti ohjattua SENSORISEN INTEGRAATION TERAPIA Si-terapia EI ole Sensorista stimulaatiota Terapeutti johtoista Si-terapia ON Aistirikastettua toimintaa Lapsesta ohjautuvaa ja vuorovaikutukseen perustuvaa Leikkisää, joustavaa ja erityisessä ympäristössä tehtävää, luottamuksellista vuorovaikutusta Aktiivista Yhteistä ongelman ratkaisua, kokemusperäistä ja tutkivaa Williamson, Anzalone 2001 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 5

6 Vanhemman lapsen kanssa kognitiivisten strategioiden opettelua KUINKA MOOTTORI HURISEE? MITÄ PITÄISI TEHDÄ, ETTÄ SE HURISEE JUURI SOPIVASTI? Perusperiaate: rajataan mahdollisuuksien mukaan lasta kuormittavaa ärsyketulvaa ja lisätään käyttäytymistä jäsentäviä ja/tai oppimista tukevia aistimuksia yleisesti hyväksyttävän vuorovaikutteisen toiminnan kautta. Sensitiivisyys lapsen tarpeille, tunteille ja motivaatiolle. Ei tehdä lapselle, vaan lapsen kanssa Lasta pitää auttaa, mutta lasta ei saa muuttaa. (Koivikko & Sipari, 2006) Jatkuvan kehityksen korostamisen seurauksena yhteisö voi psykoemotionaalisesti vammauttaa lapsen. Tärkeä tunnustaa lapsen nykyisen elämänvaiheen arvokkuus ilman jatkuvaa suorituspainetta. (Vehkakoski, 2006) Sanoilla luomme tulevaisuutta, kerrommeko myönteistä vai negatiivista tarinaa (vrt. aistitiedon häiriö aistitiedon erilaisuus, ongelma mahdollisuus). 33 Jaetun ilon kokemukset tärkeitä niin terapiahetkissä kuin arjen tilanteissa kotona, päiväkodissa ja koulussa. Yhdessä koettu ilo muuttuu kyvyksi tuntea hyviä tunteita ja hakea uusia yhteyden hetkiä ja niissä vahvistuvaa iloa. Paras tapa vahvistaa lasta selviämään kasvuun liittyvistä vaikeuksista ja paineista on jakaa hyviä tunteita hänen kanssaan. (Mäkelä, 2010) 34 Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto 6

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

Carol Stock Kranowitz

Carol Stock Kranowitz Carol Stock Kranowitz Tahatonta tohellusta Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ

AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ Opasvihko sensomotorisista hiekkalaatikkoleikeistä Anni Savolainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Aistisäätely kehittyy

Aistisäätely kehittyy Aistisäätely kehittyy Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Aistisäätely kehittyy Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tietolehtisen keskosvanhempien tueksi arkea

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO) 4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Ella Mutanen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti Tekijä(t) Mutanen, Ella Julkaisun

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee?

Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille

LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille Maarit Söderena Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2015 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Mikä ADHD? ADHD 6.5.2010. Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1

Mikä ADHD? ADHD 6.5.2010. Anu Kippola-Pääkkönen /ADHD-liitto ry 1 Vaahteranmäen Eemeli ärsyketulvassa millainen arki tukee lapsen keskittymisen taitoja? VI POHJOINEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄ 6.5.2010, Oulun yliopisto Anu Kippola-Pääkkönen järjestösuunnittelija anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Aistitoimintojen huomioiminen

Aistitoimintojen huomioiminen Aistitoimintojen huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Reetta Sollasvaara Valokuvat: Autismisäätiön

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn?

Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn? Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn? Tutkimusten taustat ja laitossijoituksen seuraukset aiempien tutkimusten

Lisätiedot

Aistimuksia arkeen. Sanna Saikko Emma Tervonen. Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu

Aistimuksia arkeen. Sanna Saikko Emma Tervonen. Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sanna Saikko Emma Tervonen Aistimuksia arkeen Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti (AMK) Toimintaterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö 10.2.2014

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Poikkeavasti kehittyvien lasten ja nuorten kuntoutus eli PoKe kuntoutus

Poikkeavasti kehittyvien lasten ja nuorten kuntoutus eli PoKe kuntoutus Marita Sandström Fil.lis, neurofysiologi Mahdollisuus lapselle ry 1 Poikkeavasti kehittyvien lasten ja nuorten kuntoutus eli PoKe kuntoutus Johdanto Vammaisten lasten vanhempien yhdistys Mahdollisuus lapselle

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

14 Tahatonta tohellusta

14 Tahatonta tohellusta Esipuhe Ihmisen aivot ja mieli ovat kietoutuneet kauniisti yhteen. Emme voisi tuntea, ajatella emmekä toimia ilman monimutkaista aivotoimintaa, ja pienimmätkin muutokset aivotoiminnassa voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika:

Nimi ja syntymäaika: 1 LAPSEN JA NUOREN TILANTEEN ARVIOINTI OMAISHOIDON TUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Nimi ja syntymäaika: TÄYTTÖOHJE: Arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisen

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille. (toim. versio)

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille. (toim. versio) SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille (toim. versio) 1 Kuvaa? Miksi Elli kokee monet tavalliset asiat hankaliksi? Hän ei pidä musiikintunneista, ei edes musiikin kuuntelusta.

Lisätiedot

Arjen tukemisen keinoja

Arjen tukemisen keinoja Arjen tukemisen keinoja Arjessa alkuun - hankkeen tilaisuus 29.10.2015 Tampere 3.11.2015 Helsinki Birgit Vuori-Metsämäki KM, er.luokanopettaja, vh, neuropsykiatrinen valmentaja 1. Pysähdys päähenkilöön

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

AS-84.147 Automaation käyttöliittymät. Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio

AS-84.147 Automaation käyttöliittymät. Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio AS-84.147 Automaation käyttöliittymät Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio Ihmisen liittyminen koneeseen Ihmisen liityntäpintana aistit ja toimilaitteet Ihmisten välinen kommunikaatio pääosin

Lisätiedot

AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä

AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä AUTISMI AUTISMI, AUTISTINEN OIREYHTYMÄ, ON KEHITYKSEN HÄIRIÖ, JONKA VAIKUTUKSET NÄKYVÄT

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset

Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset Tunteiden ilmaisu ja havaitseminen varhaislapsuudessa: syyt ja seuraukset Mikko Peltola Tutkijakollegium Institute for Advanced Social Research (IASR) Tampereen yliopisto mikko.peltola@uta.fi Sisältö Normatiivinen

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaaliset ja tunnetaidot Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaalinen käyttäytyminen ja ihmissuhdetaidot Useimmat henkilöt ovat sosiaalisia: haluavat olla seurassa,

Lisätiedot

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen

Lisätiedot

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia vanhemmille. (toim. versio)

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia vanhemmille. (toim. versio) SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia vanhemmille (toim. versio) 1 Oletko joskus kysynyt itseltäsi... Miksi Sanni on valikoiva monissa asioissa. Hän suostuu syömään vain tietynlaisia

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot