Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma"

Transkriptio

1

2 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma

3 DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry ISBN: Ulkoasu ja taitto: Aino Myllyluoma Paino: Gummerus Kirjapaino Oy 2000

4 ESIPUHE Diabetes on Suomessa ja maailmalla kasvava kansanterveysongelma. Diabeteksen ehkäisyssä, hoitokäytännöissä ja -järjestelyissä sekä hoitotuloksissa on selvästi parantamisen varaa. On arvioitu, että Suomessa henkilöllä on diabetes, ja ennusteiden mukaan vuonna 2010 yli henkilöä sairastaa diabetesta. Syynä ovat geneettisen perimän lisäksi väestön ikääntyminen. Myös liikunnan puute ja liikapaino lisäävät alttiutta sairastua diabetekseen. Elämäntapoja muuttamalla diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät ratkaisevasti. Vaikka Suomen diabeteshoidon taso on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen hyvä, hoidolle asetettuihin tavoitteisiin on vielä pitkä matka. Diabetesta sairastavista hoitotasapaino on huomattavan suurella osalla huono tai erittäin huono. Diabeteksen hoitokäytännöissä ja järjestelyissä sekä hoitotuloksissa on näin ollen tuntuvasti parannettavaa Suomessa. On tyydytyksellä todettava, että Diabetesliiton johdolla on laadittu diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO). Kehittämisohjelman valmisteluun on osallistunut erittäin laaja joukko tutkijoita, asiantuntijoita, kliinikoita ja muita käytännön työtä tekeviä sekä ennen kaikkea diabetesta sairastavia, potilaita. Ohjelma on erittäin kunnianhimoinen ja laaja, mutta taudin yleisyys ja kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys puoltavat näin monipuolista lähestymistapaa. Kunnissa ja terveydenhuollon yksiköissä ohjelma auttaa jäntevöittämään diabeteksen ehkäisyn ja hoidon suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Ohjelman painopiste on hoidon kehittämisessä. Diabeteksen ehkäisyyn liittyvä strategia ja toimenpideohjelma vaatii sen sijaan jatkokehittelyä. Ehkäisyn väestöstrategian kehittämisessä on syytä ottaa huomioon tähänastiset kokemukset ja muut toimijat sekä työn alla oleva Terveyttä Kaikille 21-ohjelma. Valtioneuvoston vuonna 1999 hyväksymä Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelma sisältää Dehkon kannalta olennaisia toimenpiteitä, ei vähiten täydennyskoulutuksen, laadunhallinnan ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin osalta. Diabeteksen korkean riskin strategiassa on erityisesti syytä kehittää konkreettisia yhteistyömuotoja sydän - ja verisuoniterveyden edistämisohjelman kanssa. Haluan kiittää ohjelman kehittämiseen osallistuneita ja erityisesti Diabetesliittoa mittavasta valmistelutyöstä. Toivon, että tähänastinen hyvä yhteisymmärrys ja yhteistyö laajenee käsittämään kaikkia eri toimijoita, niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä ja järjestöissä, joiden panos diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä on välttämätöntä Eva Biaudet Peruspalveluministeri

5 4

6 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO) Koordinaatioryhmä Puheenjohtaja: Sihteerit: Professori Marja-Riitta Taskinen Leena Etu-Seppälä (Dehkon pääsihteeri), Keiju Pääskynkivi (Dehkon sihteeri) Jäsenet: Professori Matti Uusitupa (Hoito-organisaatio ja resurssit -työryhmä) Ylilääkäri Tero Kangas (Hoidon kustannukset -työryhmä, St Vincent -yhdyshenkilö) Järjestöpäällikkö Tuula Lehto (Diabeetikon oma rooli -työryhmä) Sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Hoidonohjaus -työryhmä) Professori Hannele Yki-Järvinen (Tyypin 2 diabetes -työryhmä) Professori Jaakko Tuomilehto (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy -työryhmä) Professori Olli Simell (Tyypin 1 diabetes -työryhmä) Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi (Diabetesrekisterit -työryhmä) Johtava lääkäri Timo Kohvakka (Lappeenrannan terveyskeskus) Johtava lääkäri Jouko Saramies (Savitaipaleen terveyskeskus) Osastopäällikkö Ammi Isokallio (Diabetesliiton puheenjohtaja) Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen (Diabetesliiton II varapj.) Professori Mikael Knip (Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Jorma Huttunen (Diabetesliitto) Ylilääkäri Seppo A. Salo (Diabetesliitto) Tiedotuspäällikkö Tarja Sampo-Mäkinen (Diabetesliitto) 5

7 Sisällysluettelo 1. TERVEYDENHUOLLON PÄÄTTÄJILLE JA TOTEUTTAJILLE OHJELMAN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA ARVIOINTI DIABETEKSEN HOITOJÄRJESTELYJEN KEHITYS SUOMESSA HOIDON ORGANISOINTI JA RESURSSOINTI TERVEYDENHUOLLOSSA DIABETEKSEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET HOITO ON OSA DIABEETIKON ELÄMÄÄ ELÄMÄNTAPAMUUTOKSET DIABETEKSEN EHKÄISYSSÄ JA HOIDOSSA HOIDONOHJAUS TYYPIN 2 DIABETES TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY TYYPIN 1 DIABETES DIABEETIKON LISÄSAIRAUDET JA NIIDEN HOITO DIABETES JA RASKAUS LAADUN SEURANTA JA DIABETESREKISTERIT TOIMENPIDESUOSITUKSET TYÖRYHMIEN KOKOONPANO LIITTEET LÄHTEET SANASTO

8 1. Terveydenhuollon päättäjille ja toteuttajille Diabetes on maailmalla ja Suomessa nopeasti lisääntyvä kansanterveysongelma. Sairaus jaetaan perinteisesti kahteen päämuotoon, tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Yhteistä niille on kohonnut veren sokeripitoisuus ja siitä johtuvat haittavaikutukset, mutta nykyisen käsityksen mukaan ne ovat kuitenkin selkeästi kaksi eri tautia. Kumpaankin liittyy vakavien lisäsairauksien vaara. Diabetes yleistyy maailmanlaajuisesti Diabetesta sairastavien määrä on voimakkaassa kasvussa. Maailmassa on tällä hetkellä 143 miljoonaa diabeetikkoa, ja määrän on arvioitu nousevan 300 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Lähes 90 prosenttia diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta, ja tämä ryhmä kasvaa nopeasti kaikkialla maailmassa. Vaikka diabeteksen lisääntyminen on voimakkainta kehitysmaissa, sen esiintyvyys kasvaa myös Euroopassa ja Pohjoismaissa. Suomessa on noin diabetesta sairastavaa henkilöä, joista :lla on tyypin 2 diabetes ja :lla tyypin 1 diabetes. Lisäksi arviolta henkilöä, joi- den veren sokeripitoisuus ylittää diabeteksen rajan, on väestötutkimusten mukaan oireettomia eikä tiedä sairastavansa diabetesta. Glukoosipitoisuuden uudet diagnostiset rajaarvot (taulukko 1, sivu 8) tulevat lisäämään hoidon tarvetta. Tyypin 2 diabeetikoiden määrän on arvioitu lisääntyvän noin 70 prosentilla jo vuoteen 2010 mennessä, jolloin diabeetikoiden kokonaismäärä ylittää Liikapainon yleistyminen, liikunnan puute ja väestön ikärakenteen muuttuminen ovat tärkeimmät syyt taudin esiintyvyyden kasvuun. Koska enemmistö tyypin 2 diabetesta sairastavista hoidetaan perusterveydenhuollossa, on tämä sairaus perusterveydenhuollon mittavimpia ongelmia. Taudin ja siihen liittyvien lisäsairauksien ehkäisy on ainoa keino estää ongelman kasvaminen yhteiskunnalle kestämättömäksi. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein, ja myös se lisääntyy keskimäärin yli kahden prosentin vuosivauhdilla. Vaikka tyypin 1 diabeetikoiden lukumäärä on paljon pienempi kuin tyypin 2 diabeetikoiden, pienten lasten sairastumisen yleistyminen, taudin pitkä kesto ja huonon hoidon seurauksena varhain ilmaantuvat lisäsairaudet ovat raskas taakka yksilölle ja tärkeä haaste terveydenhuollolle. 7

9 Taulukko 1. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot (mmol/l) paastossa ja 2 tuntia 75 g glukoosia sisältävän oraalisen glukoosirasituksen jälkeen (WHO 1999) Plasma Plasma Kokoveri Kokoveri laskimo kapillaari laskimo kapillaari Normaali paastoarvo < 6.0 < 6.0 < 5.5 < t arvo < 7.7 < 8.8 < 6.6 < 7.7 Kohonnut paastoarvo paastoglukoosi (IFG) 2 t arvo < 7.8 < 8.9 < 6.7 < 7.8 Heikentynyt paastoarvo < 7.0 < 7.0 < 6.1 < 6.1 glukoosinsieto (IGT) 2 t arvo Diabetes mellitus paastoarvo > 7.0 > 7.0 > 6.1 > t arvo > 11.1 > 12.2 > 10.0 > 11.1 Diabeteshoidon taso Suomessa on epätyydyttävä Vaikka Suomen diabeteshoidon taso on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen hyvä, hoidolle asetettuihin tavoitteisiin on vielä pitkä matka. Diabeteksen hoidon onnistumista maassamme äskettäin arvioinut Vallen ym. kartoitus osoitti, että vain neljänneksellä tyypin 1 diabetesta sairastavista on hyvä hoitotasapaino, sen sijaan huono tai hälyttävän huono hoitotasapaino on noin 50 prosentilla. Tyypin 2 diabeetikoiden kohdalla luvut ovat vielä synkemmät: ainoastaan 10 prosentilla on hyvä tasapaino. Kriittinen kysymys onkin, miksi hoito on epäonnistunut? Hoidonohjauksella, omaseurannalla ja oikein toteutetulla insuliinihoidolla on tyypin 1 diabeetikoilla mahdollista pitää veren sokeripitoisuus nykyisin lähes normaalina jopa vaihtelevissakin olosuhteissa. Tyypin 2 diabeteksessa kohonneen verensokerin hoito on ongelmallista, koska käytettyjen lääkevalmisteiden teho on rajallinen. Suomalaiset tyypin 2 diabeetikot ovat myös erittäin huonossa hoitotasapainossa valtimotaudin tärkeimpien vaaratekijöiden, veren rasvojen ja verenpaineen osalta. Hoitotulosten vaatimattomuus on osittain seurausta myös lääkkeettömien hoitomuotojen heikosta toteutumisesta. Nykytilanteessa verenpaine- ja rasvaarvoja mitataan kohtuullisen huolellisesti, mutta mittaukset eivät välttämättä johda toimenpiteisiin. Koska käytettävissä on tehokkaita ja hyvin siedettyjä lääkkeitä, on verenpaineen ja veren rasva-arvojen huolellinen hoito haaste perusterveydenhuollolle. Samoin kohonneen verensokerin hoitoon kannattaa panostaa, koska sen yhteys hiusverisuoniin liittyvien lisäsairauksien ilmenemiseen on kiistaton. Meillä on siis keinoja hyvään hoitoon, mutta hoidon toteutus ontuu. Mikä diabeteksen hoidossa maksaa? Kaikista diabeetikoista noin prosenttia kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Tyypin 2 diabeetikoiden vaara sairastua sepelvaltimotautiin on 2-4 -kertainen muuhun väestöön verrattuna, ja sepelvaltimotaudin ennuste heillä on tavallista huonompi. Aivovaltimosairauksien ja alaraajojen valtimotaudin vaara on myös merkittävästi lisääntynyt tyypin 2 diabeteksessa. 8

10 Sydän- ja verisuonisairaudet ovat pääsyy diabeteksen hoidon aiheuttamiin korkeisiin kustannuksiin. Kankaan kustannusselvityksen mukaan diabeteksessa maksaa eniten vuodeosastohoito, joka on noin 56 prosenttia kokonaiskustannuksista. Diabetekseen liittyvästä vuodeosastohoidosta kuluu valtaosa (73 %) sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Nykyisen tiedon mukaan kustannukset tulevat voimakkaasti lisääntymään, koska tyypin 2 diabeetikoiden määrä kasvaa nopeasti. Kustannusten vähentäminen vaatii sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden tunnistamista ja tehokasta hoitoa. Miten voidaan parantaa diabeteksen hoitoa? Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen toimenpideohjelma (DEHKO) on kokonaissuunnitelma, jonka painopistealueeksi on valittu ongelmallisin ja nykyisellään suurimmat kustannukset aiheuttava tyypin 2 diabetes. Dehko ei ole Käypä Hoito -suositus terveydenhuollon työntekijöille, vaan kokonaisvaltainen kehittämisohjelma, joka luo perustan käytännön hoidolle. Ohjelman päätavoitteena on tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Tavoitteen toteuttaminen on pitkäjänteinen tehtävä, ja siihen esitetään kokonaan oman suunnitelman laatimista. Toiseksi tärkein tehtävä on sopia toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää sydän- ja verisuonitautien vaaraa tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Tämä edellyttää terveydenhuollon päättäjiltä ja hoidon toteuttajilta tuntuvaa asennemuutosta. Keskeinen sanoma on, että tyypin 2 diabetes ei ole lievä sokeritauti, vaan tappava valtimotauti, silloin kun sydän- ja verisuonitautien kaikkia vaaratekijöitä ei hoideta. Hoito-organisaatiolla on oleellinen merkitys hoidon toteuttamisessa. Olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö on ensimmäinen askel hoidon tehostamisessa. Perusterveydenhuollon yksiköissä hoidettujen tyypin 1 diabeetikoiden hoito tulee keskittää diabetesvastuulääkäreille tai diabetekseen perehtyneille väestövastuulääkäreille; tyypin 2 diabeetikkojen hoitoa koordinoi diabetesvastuulääkäri ja toteuttajina ovat väestövastuulääkärit. Hoidon laadun seurantaan tarvitaan hyvin toimiva diabetesrekisteri. Terveydenhuollon henkilökunnan koulutus on oleellinen osa toimenpideohjelman toteutusta; ensirintamassa on väestövastuuhenkilökunta. Toimenpideohjelmassa on kartoitettu myös tyypin 1 diabeteksen hoidon ongelmat ja esitetty keinoja hoidon laadun parantamiseksi. Keskeinen tavoite on edistää omahoitoa tehostamalla hoidonohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä turvata diabeetikon yksilölliset hoitotarpeet ja tarvittavat erikoispalvelut. Toimenpideohjelman avulla pyritään vahvistamaan diabeetikon omaa vastuuta hoidon onnistumisessa ja omia mahdollisuuksia vaikuttaa sairautensa hoitoon. Tämäkin edellyttää olemassa olevan palvelujärjestelmän tehostamista ja hoitoresurssien käytön uudelleen arviointia. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman onnistunut toteutus merkitsee diabeteksen hoidon laadun paranemista, mistä seuraa yksilötasolla elämänlaadun tuntuva koheneminen ja yhteiskunnan tasolla kustannusrasitusten väheneminen. 9

11 2. Ohjelman tavoitteet, toteutus ja arviointi Tavoitteet Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma tähtää hoito-organisaation osalta kahdeksan tavoitteen saavuttamiseen vuosina : Hoitoyksiköissä on diabeteksen hoidon laatujärjestelmä, jonka luonteva osa on perusterveydenhuollon säännöllinen ja monipuolinen diabeteskoulutus. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ovat osa perusterveydenhuollon pysyvää toimintaa. Maassamme on ATK-pohjaiset hoitoyksikkökohtaiset ja alueelliset diabetesrekisterit sekä valtakunnallinen diabetesrekisteri. Diabeetikkojen hoito-organisaation perustana ovat hyvin toimivat hoitoketjut, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon jaettu hoitovastuu ja joustava konsultointikäytäntö. Jokaisella tyypin 1 diabeetikolla on mahdollisuudet yksilöllisesti tarvitsemaansa hyvään omahoitoon. Kaikki tyypin 2 diabeetikot saavat riittävän hoidonohjauksen, ja heidän sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kokonaisriskinsä hoidetaan kohonneen verensokeripitoisuuden ohella. Diabeetikot hallitsevat omahoidon ja ovat tyytyväisiä hoitoonsa. Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten yhteistyö omahoidon tukemiseksi on vakiintunut pysyväksi toimintamuodoksi. Ohjelman hoitotuloksia koskevat tavoitteet vuoteen 2010 mennessä ovat: Diabeetikoiden hoitotasapainot ovat parantuneet siten, että vähintään 50 prosentilla tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoista on hyvä hoitotasapaino, ja vähintään 30 prosentilla on välttävä tasapaino. Diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairastuvuus vähenee vähintään kolmanneksella. Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien esiintyminen vähenee Euroopan St. Vincent -ohjelman tavoitteiden mukaisesti: jalkojen amputaatioiden määrä vähintään puoleen diabetekseen liittyvä silmän verkkokalvon sairaus vähintään kolmanneksella diabetekseen liittyvä munuaistauti vähintään kolmanneksella Toteutus Suomen Diabetesliitto toimii koordinaattorina Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman ensimmäisessä osassa ( ), joka toteutetaan laajan yhteistyöverkoston avulla perusterveydenhuollossa. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat suomalaiset diabetesasiantuntijat, sosi- 10

12 aali- ja terveysministeriö, Kela, Stakes, kansanterveyden neuvottelukunnan sydän- ja diabetesjaosto, sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät, Suomen Kuntaliitto ja Sydänliitto. Rahoituksesta vastaavat Raha-automaattiyhdistys, lääkeyritykset ja Diabetesliitto. Ohjelma etenee kolmessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe keskittyi toimenpideohjelman valmisteluun ja hyväksymiseen konsensuskokouksessa , ja toiseen vaiheeseen kuuluvat toimenpideohjelman tiedotus, koulutus ja markkinointi. Tässä vaiheessa käynnistetään myös diabeetikkojen hoitoa ja hoitotasapainoa koskeva lähtötilanteen kartoitus sekä selvitetään mahdollisuudet diabeteksen hoidon valtakunnallisen seurantajärjestelmän luomiseen. Kolmannessa vaiheessa aloitetaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma ja esitetään jatkotoimenpiteet Dehkon toimenpideohjelman eteenpäin viemiseen. Seuranta ja ohjaus Diabetesliitto toteuttaa ohjelmaa yhteistyössä terveydenhuollon päättäjien ja toimijoiden kanssa. Liitto järjestää neuvottelutilaisuuksia seurantaa, ohjausta ja arviointia varten sekä asettaa tarvittaessa työryhmiä. Seurannassa ja raportoinnissa tehdään yhteistyötä Suomen Sydänliiton ja Sydänja verisuoniterveyden edistämisohjelman kanssa. Kansanterveyden neuvottelukunnan sydän- ja diabetesjaosto sekä sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät toimivat ohjelman seuranta- ja ohjausryhminä, joiden tuki on ohjelman onnistumisen kannalta välttämätön. Arviointi Dehkon toimenpideohjelman toteutus ja tulokset arvioidaan kunkin vaiheen päättyessä. Ensimmäisen osuuden lopussa tehdään toteutuksen kokonaisarviointi ja 8-10 vuotta myöhemmin arvioidaan ohjelman vaikuttavuus lähtötilanteeseen verrattuna. Arviointi toteutetaan osittain itse ja osittain ulkopuolisena arviointina. Ensimmäisen arvioinnin yhteydessä määritellään käytettävät käsitteet ja menetelmät. Arviointisuunnitelma on liitteenä 1. 11

13 3. Diabeteksen hoitojärjestelyjen kehitys Suomessa Diabeteksen hoitoa on kehitetty järjestelmällisesti runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Sairausvakuutuslain voimaantulo vuonna 1963 paransi jo hoidon edellytyksiä, mutta Kansaneläkelaitoksen autoklinikkatutkimukset toivat 1960-luvun lopulla todella esiin diabeteksen merkittävyyden kansansairautena. Valtion sokeritautitoimikunta asetettiin Suomen Sokeritautiliiton aloitteesta vuonna 1974, ja toimikunnan mietintö (Suunnitelma sokeritaudin hoidon järjestämiseksi Suomessa) ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Mietinnöllä oli suuri vaikutus diabeteksen hoidon kehittymiseen: sairaanhoitopiireihin perustettiin diabetestyöryhmiä, ja maahamme luotiin diabeteshoitajajärjestelmä. Lääkintöhallitus antoi ohjekirjeet diabeteksen alueellisista hoitojärjestelyistä vuonna 1983 sekä hoitotarvike- ja välinejakelusta Useimmat sairaanhoitopiirien alueellisista hoitosuunnitelmista julkaistiin niin ikään 1980-luvulla. Vuonna 1989 käynnistyi Kansainvälisen diabetesliiton, IDF:n, ja Maailman terveysjärjestön, WHO:n, yhteinen Euroopan alueen St. Vincent-ohjelma diabeteksen hoidon kehittämiseksi (liite 2). Myös Suomen sosiaali- ja terveysministeriö sitoutui ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja nimesi maahamme St. Vincent-toimintaohjelman yhdyshenkilön. Syksyllä 1991 Diabetesliiton, sosiaalija terveysministeriön sekä silloisen sosiaalija terveyshallituksen edustajat neuvottelivat keskenään St. Vincent-ohjelman ja WHO:n diabetesta koskevien päätöslauselmien toteuttamisesta Suomessa. Neuvottelujen tuloksena sosiaali- ja terveyshallitus asetti vuoden 1992 alussa erityisen diabetesasiantuntijaryhmän kehittämään diabeteksen hoitoa Suomessa. Tämän ryhmän tehtävänä oli myös toimia St. Vincent -ohjelman toteuttamisen seurantaryhmänä. Monista syistä asiantuntijaryhmän työ kuitenkin keskeytyi. Vasta vuonna 1998 saatiin aloitetulle työlle jatkaja, kun sosiaali- ja terveysministeriö nimitti kansanterveyden neuvottelukunnan alaisuuteen sydän- ja diabetesjaoston. Jaoston tehtäviin kuuluu Sydän- ja verisuoniterveyden edistämisen toimenpideohjelman ja Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman toteutumisen seuranta sekä molempien sairauksien ehkäisyyn liittyvien esitysten tekeminen. Ryhmä toimii myös St. Vincent-ohjelman Suomen toteutuksen virallisena seurantaryhmänä. Koska diabeteksen hoitojärjestelyt perustuvat Suomessa edelleen yli 20 vuotta sitten luotuun käytäntöön, ne eivät enää kaikilta osin vastaa nykyajan vaatimuksia. Tyypin 2 diabeteksen vakavuus ja sairauteen liittyvät ongelmat ovat tulleet todellisuudessa esiin vasta luvuilla ja vaativat uudenlaista asennoitumista. Toisaalta terveydenhuollon suuret muutokset ja kehityshankkeet edellyttävät nekin diabeteksen hoidon nivellyttämistä suomalaisen terveydenhuollon tämän päivän kokonaisuuteen Diabetesliiton rooli hoidon kehittämisessä Suomen Diabetesliitto kuuluu maamme suuriin kansanterveysjärjestöihin. Liiton 107 jäsenjärjestöllä on runsaat jäsentä. 12

14 Liiton valtakunnalliset toiminnot on keskitetty Tampereella sijaitsevaan Diabeteskeskukseen ja viiteen alueyksikköön. Diabetesliitto on 1970-luvun lopulta lähtien toteuttanut toiminnassaan Valtion sokeritautitoimikunnan aikanaan määrittelemää tehtävää, ja liitosta on tullut keskeinen vaikuttaja diabeteksen hoidon kehittämisessä. Diabeteskeskus on vastannut jo lähes 20 vuotta terveyden- ja sairaanhoitajien diabetesalueen täydennyskoulutuksesta sekä diabeetikoiden sopeutumisvalmennuksesta. Diabetesliitto on myös tuottanut diabeetikoiden ja hoitohenkilökunnan neuvonta- ja tukiaineistoa sekä valtakunnallisia hoitosuosituksia 1970-luvun lopulta lähtien. Hoidon kehittämiseksi ja kustannusten kartoittamiseksi liitto teetti FinnDiab-tutkimuksen, joka julkaistiin vuonna Meneillään oleva Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Dehko, on Diabetesliiton toiminnan painopistealueena lähivuosien ajan. Sekä ohjelman suunnittelussa että toteuttamisessa tehdään laajaa yhteistyötä viranomaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. 4. Hoidon organisointi ja resurssointi terveydenhuollossa Diabeteksen hoito kuuluu maassamme julkisen terveydenhuollon tehtäviin. Hoito on porrastettu siten, että päävastuun kantaa perusterveydenhuolto. Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat aikuisten tyypin 1 diabeetikoiden alkuhoito, diabeetikkolasten ja -nuorten ja raskaana olevien diabetesta sairastavien naisten hoito sekä vaikeimmat diabetekseen liittyvät lisäsairaudet. Ongelmat nykyisessä tilanteessa Diabeteksen hoidon laatu ja saatavuus eivät viime vuosina ole kaikilta osin vastanneet tarvetta. Väestövastuujärjestelmään siirtyminen perusterveydenhuollossa on ollut terveyspoliittisesti tärkeä ja yleensä hoidon saatavuutta parantava muutos, mutta diabeteksen osalta se on heikentänyt tilannetta maamme joillakin alueilla. Samalla maantieteelliset erot hoidon saatavuudessa, järjestämisessä ja laadussa ovat suurentuneet. Myös 1990-luvun alkupuolen lama on vaikuttanut epäedullisesti diabeteksen hoitoon, etenkin ehkäisevässä terveydenhuollossa. Monissa terveyskeskuksissa on luovuttu diabeteshoitajajärjestelmästä tai se on sulautettu perusterveydenhuollon muuhun toimintaan. Diabeteshoitajan asemassa, tehtävissä ja palvelujen saatavuudessa on huomattavaa kirjavuutta, ja joissakin terveyskeskuksissa ei ole nimetty lainkaan diabetesvastuulääkäriä tai -hoitajaa. Samanaikaisesti ei muun henkilökunnan koulutuksessa kuitenkaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota nykyaikaista diabeteshoitoa ja hoidonohjausta koskevan tiedon välittämiseen. Ongelmat ovat ilmeisiä erityisesti pienissä terveyskeskuksissa, mutta niitä esiintyy myös suurimmissa perusterveydenhuollon yksiköissä. Diabeteshoitajan ohella myös ravitsemusterapeutin ja jalkojenhoitajan palve- 13

15 lujen saatavuus sekä diabeetikon suun terveyden hoito on monissa hoitoyksiköissä puutteellista. Silmänpohjamuutosten seurannan toteuttamisessa ja kattavuudessa on alueellisia eroja, ja diabeetikoiden hoito-organisaation selkeydessä on myös joillain alueilla ongelmia. Kuudessatoista Suomen 21 sairaanhoitopiiristä toimii tällä hetkellä alueellinen diabetestyöryhmä. Muissakin piireissä on diabetestoimintaa, mutta alueellista yhteistyötä koordinoiva taho puuttuu kuitenkin neljännekseltä sairaanhoitopiireistä. Olemassa olevien diabetestyöryhmien toiminta on vaihtelevaa, mutta pääsääntöisesti aktiivista. Vuotuiset alueelliset koulutustilaisuudet ovat näkyvintä toimintaa, mutta myös hoitoyhteistyön kehittämiseksi on monin paikoin tehty paljon työtä. Valtaosa alueellisista hoitosuunnitelmista luotiin jo luvulla, ja siksi ne ovat pääosin vanhentuneita. Ainoastaan kolmessa sairaanhoitopiirissä on valmistunut 1990-luvulla uusi tai ajantasaistettu hoitosuunnitelma. Vain harvoissa terveydenhuollon yksiköissä on järjestelmällisesti kiinnitetty huomiota diabeteksen hoidon laatuun. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikkojen hoito vaatii tehostamista, minkä lisäksi tyypin 2 diabetes ja sen ehkäisy edellyttävät erityistä huomiota terveydenhuollon ratkaisuja tehtäessä. Joissakin sairaanhoitopiireissä on käynnistynyt diabeteksen hoitoon liittyviä kehittämisprojekteja, kuten esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Diabeetikon hoitoketju -projekti, tyypin 2 diabeteksen hoidon tehostamiseen tähtäävä KASDIA-projekti Kangasalla, Itä-Suomen läänin diabeetikon jalkojenhoidon kehittämisprojekti ja KYSpiirin alueellinen diabetesrekisteriprojekti. Hoito-organisaatio Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki edellyttävät, että julkinen terveydenhuolto vastaa ensisijaisesti diabeteksen hoidon järjestämisestä. Työterveydenhuollolla ja yksityissektorilla on myös oma tärkeä roolinsa hoitojärjestelmässä. Pääsääntönä hoitoa kehitettäessä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tehostaminen, tarkoituksenmukainen työnjako (ns. jaettu hoitomalli) ja vaivattomat konsultaatiomahdollisuudet molempiin suuntiin. Lasten, nuorten ja raskaana olevien diabeetikoiden sekä vaikeiden komplikaatioiden hoito on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Koska perusterveydenhuollolla on kuitenkin kokonaisvastuu alueen väestöstä, näidenkin diabeetikkoryhmien muut sairaudet (esim. infektiot) hoidetaan yleensä terveyskeskuksessa. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmillä on tärkeä merkitys diabeteksen alueellisen hoidon kehittämisessä. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä tulee olla nimetty diabetestyöryhmä, ja työryhmissä tulee olla eri hoitotahojen lisäksi diabeetikkojen edustaja. Diabetestyöryhmän tehtävänä on toimia hoidon ja sen laadun kehittämisen alueellisena koordinaattorina sekä koulutuksen järjestäjänä (liite 3). Koska diabeetikkojen hoito on monien eri toimijoiden yhteistyötä, on tarkoituksenmukaista, että keskeiset linjaukset diabeteksen hoidon kehittämiseksi tehdään sairaanhoitopiireittäin. Näissä otetaan laatutyön ohella huomioon hoidon porrastus, hoitoketjujen toimivuus, ongelmalähtöinen ja asiakaskeskeinen lähestymistapa sekä prosessiajattelu. Diabetesliiton rooli hoito-organisaatiossa korostuu entisestään tiedottamisessa, koulutuksessa ja julkaisutoiminnassa (liite 4). Liitolla on myös keskeinen asema hoidonohjauksen laadun koordinoinnissa ja kehittämisessä. Paikalliset diabetesyhdistykset ympäri maata tukevat diabeetikon omahoitoa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. 14

16 Tyypin 1 diabeetikkojen hoito perusterveydenhuollossa Tyypin 1 diabetesta esiintyy kaikilla ikäryhmillä. Lasten ja nuorten sekä erityisryhmien hoito järjestetään edellä esitetyn mukaisesti. Aikuisena tyypin 1 diabetekseen sairastuneen alkuhoito tapahtuu tavallisesti keskussairaalassa tai riittävät resurssit omaavan aluesairaalan diabetespoliklinikalla tai osastolla. Hoidon aloittanut sairaala vastaa yleensä hoidosta 1-2 vuoden ajan, ja henkilökunta ohjaa diabeetikkoa hoitovastuun ottoon ja sairauden hallintaan. Kun hoitotilanne on vakaa, alkuhoitotavoitteet on saavutettu, ja diabeetikko kykenee ottamaan päävastuun hoidostaan, hänet voidaan siirtää perusterveydenhuollon piiriin, jossa tulee olla riittävä valmius tyypin 1 diabeetikoiden hoitoon. Diabeetikko ja uusi hoitoyksikkö saavat hoitoyhteenvedon, josta ilmenevät senhetkinen hoito, hoitosuunnitelma ja mahdolliset hoidossa ilmenneet ongelmat. Diabeetikot, joiden tauti on poikkeuksellisen epävakaa tai joilla on vakavia lisäsairauksia, on syytä hoitaa ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa. Tyypin 1 diabeteksen hoito edellyttää lääkärin ja muun henkilökunnan jatkuvaa kouluttamista, aktiivista konsultaatiotoimintaa sekä riittävää tyypin 1 diabetespotilaiden määrää kokemuksen ja ajan tasalla olevan tiedon ylläpitämiseksi. Tämän vuoksi nämä potilaat keskitetään perusterveydenhuollossa tarvittaessa (alueellisesta väestövastuujärjestelmästä poiketen) lääkärille, jonka hoidossa on vähintään tyypin 1 diabeetikkoa. Tiettyjä palveluja voi hankkia ostopalveluna yksityisiltä erikoislääkäreiltä, jotka kuitenkin toimivat ensisijaisesti konsultteina. Julkisen terveydenhuollon peruspalveluiden (laboratorio, diabeteshoitaja, hoitovälinejakelu) tulee olla myös yksityislääkärin hoidossa olevien diabeetikoiden käytettävissä. Suomessa tarvitaan hoidon järjestämiseen useita vaihtoehtoisia malleja, jotka ottavat riittävästi huomioon maantieteelliset, alueelliset ja muut toimintatapoihin vaikuttavat erot. Tyypin 2 diabeetikkojen hoito perusterveydenhuollossa Tyypin 2 diabeetikot hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa. Hoitoa koordinoi ja kehittää diabetesvastuulääkäri, ja toteuttajina ovat väestövastuulääkärit. Erityistä huomiota kiinnitetään valtimotaudin ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Tärkeää on myös, että lääkärit ja hoitajat tuntevat liikapainon ehkäisyn ja hoidon periaatteet riittävän yksityiskohtaisesti, tiedostavat diabeetikon munuaissairauteen ja jalkaongelmiin liittyvät hoito-ongelmat ja näiden ehkäisyn periaatteet sekä silmän verkkokalvon sairauden kattavan seulonnan merkityksen. Tyypin 2 diabeetikkojen hoito edellyttää luontevia mahdollisuuksia konsultaatioihin sekä terveyskeskuksen sisällä että erikoissairaanhoidon kanssa. Myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on ensisijaisesti perusterveydenhuollon tehtävä. Siinä voidaan hyödyntää väestövastuista työskentelytapaa sekä yleistä terveyskasvatusta. Työterveyshuolto on keskeinen resurssi sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden seurannassa ja hoidossa tyypin 2 diabeetikoilla. Samoin työterveyshuolto on oleellinen osa diabeteksen ehkäisyjärjestelmää. Resurssit ja tehtävänjako Diabeteksen hoidon parantaminen on välttämätöntä paremman elämänlaadun turvaamiseksi diabeetikoille ja kalliiden lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Hoito-organisaatiolla on oleellinen merkitys hoidon tehostamisessa. Koska terveydenhuollon resurssit ovat tulevaisuudessakin rajalliset, on nykyisten voimavarojen käytön uudelleenarviointi tärkeää diabeteksen hoidon kaikilla tasoilla. Olemassa olevien resurssien mahdollisimman tarkoituksenmukainen käyttö on ensimmäinen askel hoidon tehostamisessa. 15

17 Erikoissairaanhoitoon on turvattava riittävä määrä erikoislääkäreitä diabeetikoiden hoidon järjestämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Lapsidiabeetikoiden hoidosta vastaavat yksiköt resurssoidaan aikaisempaa paremmin. Jokaisessa diabeetikoita hoitavassa yksikössä tulee olla diabetestiimi, johon terveydenhuollon puolelta kuuluvat ainakin diabetesvastuulääkäri (liite 5), diabeteshoitaja (liite 6), väestömäärän mukaisesti ravitsemusterapeutti (liite 7) ja jalkojenhoitaja/jalkaterapeutti (liite 8) sekä tarvittaessa psykologi ja fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja. Tämä ryhmä koordinoi diabeteksen hoitoa, arvioi ja kehittää hoidon laatua sekä kouluttaa muuta henkilökuntaa. Diabeetikko on omassa hoidossaan tiimin tasavertainen jäsen. Perusterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen diabeteshoitaja diabetespotilasta kohti ja yksi ravitsemusterapeutti asukasta kohti. Ravitsemusterapeutti osallistuu tarpeen mukaan hoidonohjaukseen, vastaa muun henkilökunnan ravitsemuskoulutuksesta ja on keskeinen toimija elämäntapaohjauksen suunnittelussa. Jalkojenhoitajien/jalkaterapeuttien virkoja on nykyisin vain harvassa hoitopaikassa, ja niiden määrää tulee lisätä koko maassa jalkavaurioita ehkäisevien palvelujen turvaamiseksi. Koska perusterveydenhuollon yksiköissä ei aina ole mahdollista järjestää ravitsemusterapeutin tai jalkojenhoitajan/jalkaterapeutin palveluja omana toimintanaan, ne voidaan toteuttaa myös usean terveyskeskuksen välisenä yhteistyönä tai ostopalveluna. Silmänpohjamuutosten seulonta tulee järjestää kattavasti silmänpohjien valokuvausta käyttäen. Myös suun terveyden säännöllisten tarkastusten järjestäminen kuuluu diabeetikkoja hoitavalle yksikölle ja hoito perusterveydenhuollolle. Hoidon laadun kehittäminen Diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa hoitoyksiköissä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Saumattoman hoitoketjun, hoitopaikkakohtaisten laatukriteerien ja diabetesrekisterin luominen ovat tehokkaita välineitä hoidon laadun kehittämiseen ja arviointiin. Yksikkökohtainen laatujärjestelmä voi olla yksinkertainen ja sisältää yleiskuvauksen toimintayksiköstä sekä diabeetikon hoitoprosessin standardit, kuten hoidon resurssit (henkilökunta yms.) toimintojen kuvaus saatavuus hoidonohjaus potilastyytyväisyys hoitotasapaino Koulutus Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan perus- ja jatkokoulutuksessa panostetaan diabetestietouden lisäämiseen. Ammatillisella täydennyskoulutuksella varmistetaan diabeteksen nykyaikaisen hoidon osaaminen kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Koulutusta tulee järjestää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti, jolloin paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmillä tulee olla päävastuu koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä. Rahoituksessa voidaan hyödyntää sponsoreita. Tärkeää on myös, että työnantajat mahdollistavat henkilöstön osallistumisen täydennyskoulutukseen riittävin koulutusmääräraha- ja sijaisvarauksin. 16

18 5. Diabeteksen aiheuttamat kustannukset Diabetes on yhteiskunnalle kallis sairaus. Suomessa diabeetikoiden hoidon aiheuttamien suorien kustannusten määrä oli vuonna 1997 runsaat 5,2 miljardia markkaa, josta pääosa, noin 3,0 miljardia markkaa kului vuodeosasto- ja pitkäaikaishoitoon. Sekä kotimaisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan diabeetikoiden terveydenhuolto on ainakin 2,5 kertaa kalliimpaa kuin muun iältään ja sukupuoleltaan vastaavan väestön terveydenhuolto ja noin viisi kertaa koko väestön keskiarvoa kalliimpaa. Tyypin 2 diabeetikot ovat terveydenhuoltopalvelujen suurkuluttajia puutteellisesti hoidetun sokeriaineenvaihdunnan ja riittämättömästi hoidettujen sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden vuoksi. Tyypin 2 diabeetikoiden hoitokulut olivat vuonna 1997 yhteensä 4,6 miljardia markkaa, ja merkittävä osa tästä johtui tautiin liittyvistä, usein ehkäistävissä olevista sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista. Selviä säästöjä saadaan uusimman tutkimustiedon mukaan hoidon oikealla kohdentamisella, hoito-organisaatiota tehostamalla sekä panostamalla tyypin 2 diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyyn. Näillä keinoilla diabeetikoiden inhimilliset kärsimykset ja kallis vuodeosastohoito vähenevät, ja samalla diabeteksen hoidon kustannuskehitys korjaantuu. Hoidon kustannusrakenne tärkeää tuntea Diabeetikkojen hoidon aiheuttamien kustannusten tunteminen on tärkeää, koska terveydenhoitokulut kasvavat voimakkaasti, mutta taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Kustannusrakennetta ja hoitotoimien kustannusvaikuttavuutta ymmärtämättä voidaan virheellisesti päätyä säästämään alueesta (esim. hoitovälinejakelu), jolla on diabeteksen hoidon tulosten saavuttamisen kannalta ratkaiseva, mutta kokonaiskustannusten kannalta vähäinen merkitys. Diabeteksen aiheuttamat kustannukset jaetaan suoriin kustannuksiin (avo- ja vuodeosastohoito, lääkkeet, hoitotarvikkeet ja kuntoutus), epäsuoriin kustannuksiin (sairaspäivien, ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen ja kuoleman vuoksi menetetty työ ja tuottavuus) sekä psykososiaalisiin, vaikeasti mitattaviin kustannuksiin (esim. diabeteksen vaikutukset elämänlaatuun). Terveydenhuollon päätöksenteossa suorien kustannusten tuntemisesta saa suurimman hyödyn. Tutkimustieto kertoo tilanteen Vuonna 1995 julkaistun FinnDiab-tutkimuksen yhteydessä laskettiin vuoden 1989 diabeteksen aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset maassamme. Suorat kustannukset olivat tuolloin 1,5 miljardia markkaa (79 prosenttia kokonaiskustannuksista) ja epäsuorat kustannukset 0,4 miljardia markkaa (21 prosenttia). Diabeetikkojen hoidon suorien kustannusten osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista vuonna 1989 oli 5,8 prosenttia. Ylivoimaisesti suurimman kustannuserän, 81 prosenttia kokonaiskustannuksista, muodosti vuodeosastohoito. Silloin ongelmana oli kuitenkin vaikeus selvittää avohoidon kustan- 17

19 nuksia kattavasti, mistä johtuen vuodeosastohoidon osuus ylikorostui. Uusin tieto perustuu Helsingin sairaanhoitopiirin diabeetikoiden hoitopalvelujen käyttöä ja kustannuksia selvittäneeseen tutkimukseen. Sen tulosten pohjalta on ollut mahdollista arvioida diabeetikoiden hoidon kustannukset vuonna 1997 koko maassa taustatekijät huomioonottaen. Diabeetikoiden hoidon suorat kustannukset koko maassa, 5,2 miljardia markkaa, olivat 11,4 prosenttia maan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Vastaavasti vuodeosastohoidon osuus, kolme miljardia, oli 6,5 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kustannukset aiheutuivat ensisijaisesti tyypin 2 diabeetikoiden hoidosta (taulukko 2). Taulukko 2. Diabeetikkojen ja muun vastaavan väestön (ikä- ja sukupuoliverrokit) hoidon kustannukset (mk x 1000). Helsinki Hoitojaksot rajattu 365:een hp/hj. Vuodeosastohoito Tyypin 1 Verrokit Tyypin 2 Verrokit Diabeetikot Verrokit Diabeetik- % diabetes Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 yhteensä yhteensä kojen hoidon lisäkustandiabetes diabetes kustannukset nuksista Diabetes päädiagnoosina ,6 Liian matala verensokeri ja happomyrkytys ,8 Sydän- ja verisuonisairaudet ,3 Muut lisäsairaudet yhteensä ,7 Diabetekseen liittymättömät sairaudet ,0 Vuodeosastohoito yhteensä ,5 Pitkäaikaishoito ,5 Vuodeosasto- ja pitkä-aikaishoito yhteensä ,0 Avohoito ,2 Lääkkeet ,7 Omahoitovälineet ,1 Matkaym. korvaukset ,6 Kulut yhteensä * * * * 100,0 Lukumäärä (n) Kulut/yksilö (mk/vuosi) Vuodeosastoilla hoidetut (n) * Puuttuvat verrokit lisätty keskiarvohintaisina. 18

20 Helsingissä tyypin 2 diabeetikkojen hoidon osuus kokonaiskustannuksista oli 88 prosenttia ja vuodeosastohoidosta 94 prosenttia. Diabeetikoiden vuodessa käyttämien hoitopäivien määrä oli 1,8 kertaa suurempi kuin vastaavan ikäisillä yleensä, yhteensä 14,6 % kaikista ei-psykiatrisista hoitopäivistä. Valtimosairaudet aiheuttivat suurimman osan (79 %) vuodeosastohoidon kustannuksista tyypin 2 diabeetikoilla, tyypin 1 diabeetikoilla puolestaan hiusverisuoniin liittyvät lisäsairaudet (52 %) ( kuva 1) tutkimuksessa olivat ainoastaan diabeteslääkkeet. Omahoitovälineiden kustannusosuus oli 2,4 prosenttia. 15,3% 2,4% 2,7% 49,8% % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 28,0 Tyyppi 1 Tyyppi 2 7,4 Diabetes päädg:na 19,5 78,9 Sydän- ja verisuonisairaudet 52,5 13,7 Muut lisäsairaudet Kuva 1. Diabeteksen ja siihen liittyvien komplikaatioiden vuodeosastohoidon kustannusten jakaumat (%). (Diabetekseen liittymättömät sairaudet ja pitkäaikaishoito eivät ole mukana) Kuva 2 esittää diabeteksen kustannusten jakautumisen Helsingin tutkimuksen mukaan. Avohoidon osuus oli 21.8 prosenttia. Se pystyttiin selvittämään merkittävästi tarkemmin kuin FinnDiab-tutkimuksessa. Lääkekustannukset olivat 15,3 prosenttia hoidon kokonaiskuluista. Niissä oli mukana kaikki diabeetikoiden käyttämät lääkkeet, kun vuoden 21,8% 8,1% Vuodeos. h. PA-hoito Avohoito Lääkkeet Omah. välin. Matkakustannukset ym. Kuva 2. Diabeetikkojen hoidon suorien kustannusten jakaumat (%). Helsinki vuonna (Hoitojaksot rajattu 365:een hp/hj) Tutkimuksen mukaan helsinkiläisten diabeetikoiden terveydenhuoltopalveluiden kustannukset olivat vuonna 1997 yhteensä 442 miljoonaa markkaa, eli 12,3 prosenttia Helsingin terveysviraston samoin lasketusta toiminnallisesta tilinpäätöksestä, vaikka diabeetikoiden hammas-, työterveys- ja mielenterveyshoidon kuluja ei voitu laskea. Diabeetikoiden hoitokustannukset olivat 2,3 kertaa suuremmat kuin iältään ja sukupuoleltaan vastaavan väestön. 19

21 Kustannusvaikuttavuuden laskeminen Päätöksenteossa tarvitaan sairauden aiheuttamien suorien kustannusten lisäksi tietoa myös hoitojen ja hoitotoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta (cost-effectiveness), koska tehostetut hoitotoimenpiteet aiheuttavat aina myös kustannuksia. Arvioiden mukaan korkeintaan 15 prosenttia kaikista lääketieteellisistä hoidoista sekä pidentää elinikää että säästää kustannuksia. Siten hoidon ansiosta säästyville elinvuosille tulee aina hinta. Terveystaloustutkimuksessa kustannusvaikuttavuus lasketaan selvittämällä, paljonko jollain hoitotoimenpiteellä saavutettu yksi lisäelinvuosi (life year saved, LYS) tai yksi laatupainotettu lisäelinvuosi (quality-adjusted life year, QALY) maksaa. Jos käytetty hoito ei vaikuta mitenkään elämänlaatuun ovat LYS ja QALY käytännössä samat. Ruotsissa kustannusvaikuttavuuden rajaarvona on käytetty Skr (n mk). Yhdysvalloissa on käytetty seuraavia rajaarvoja: erittäin kustannusvaikuttava hoito: alle markkaa/lys tai QALY kustannusvaikuttava hoito: alle markkaa /LYS tai QALY raja-alue: /LYS tai QALY kallis hoito: yli markkaa / LYS tai QALY 1. Valtimosairauksien ehkäisy tyypin 2 diabeetikoilla. UKPDS-tutkimuksessa verenpaineen alentamisella säästetyn elinvuoden kustannus oli suurimmillaankin vain 6500 markkaa. 2. Pohjoismaisessa 4S-tutkimuksessa kolesterolin alentamisella säästetyn elinvuoden hinta suomalaisilla diabeetikoilla oli markkaa eli selvästi kustannusvaikuttavaa ja merkittävästi enemmän kuin ei-diabeetikoilla ( mk/säästetty elinvuosi). Kuva 3 osoittaa, miten 4S -tutkimuksessa vaikutus kohdistui nimenomaan diabeetikkojen hoitopäivien vähentymiseen. Sairaalavrk/100 potilasvuotta Simvastatiini Lumelääke Terve IFG Diabetes Kuva 3. Lipidilääkityksen vaikutus vuodeosastohoitopäivien määrään 4S-tutkimuksen mukaan. IFG= verensokeripitoisuus on yli terveiden rajan, mutta ei ylitä diabeteksen diagnostisia kriteerejä Diabeteksen hoito on kustannusvaikuttavaa Tehokas hoito riskialttiilla henkilöillä, kuten diabeetikoilla, on yleensä aina kustannusvaikuttavaa hoitokustannusten määristä riippumatta. Diabeteksen hoidossa on kuitenkin useita alueita, joilla kustannusvaikuttavuus voidaan osoittaa erityisen selvästi. 3. Asetosalisyylihapon käyttö sydän- ja aivohalvausten ehkäisyssä on myös todettu tehokkaaksi. Se on kustannusvaikuttavuudeltaan jopa kustannuksia säästävä, tai vähintään kustannusneutraali hoito (säästetyn elinvuoden hinta korkeintaan 0 mk). 4. Sekä silmän verkkokalvon vaurion että munuaissairauden ehkäisyn ja varhaisen löytämisen on todettu olevan tyypin 1 dia- 20

22 beetikoiden hoidossa kustannusvaikuttavaa. 5. Myös verensokerin tehostettu hoito todettiin DCCT-tutkimuksessa kustannusvaikuttavaksi ( markkaa/säästetty elinvuosi). Tyypin 1 diabeteksen hoito tulee kalliiksi, jos esimerkiksi sen keskeisimmästä asiasta, verensokerin omaseurantaan tarvittavien välineiden jakelusta ryhdytään säästämään: diabeetikoiden itsensä suorittama seuranta vähenee, seurantakuormitus siirtyy hoitopaikkoihin, resurssipulan vuoksi seuranta jää riittämättömäksi, jolloin komplikaatioita pääsee kehittymään ja vuodeosastohoito lisääntyy. Tyypin 1 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuutta voidaan kuitenkin huomattavasti tehostaa, kun hoidon toteutuksessa ja seurannassa saadaan aikaan kustannussäästöjä em. DCCT-tutkimukseen verrattuna. Ehkäisy avain diabeteskustannusten säästöön Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten viesti on yksiselitteinen: lisäsairauksia voidaan ehkäistä, ja niiden ehkäisyyn investoiminen tuo mukanaan selvää kustannussäästöä nykyisiin erittäin korkeisiin vuodeosastokustannuksiin. Lisäksi lisäsairauksien ehkäisy on aina kustannusvaikuttavaa. Tyypin 2 diabeetikot ovat sekä lukumäärältään että moninkertaisilta riskeiltään kustannusten kannalta keskeinen ryhmä. Heidän hoitonsa kannattaa saattaa ajan tasalle tässä toimenpideohjelmassa esitettyjen näkemysten mukaisesti. Vaikka tyypin 1 diabeetikkojen hoidon taloudellinen rasittavuus yhteiskunnalle onkin taudin vähäisemmän esiintyvyyden vuoksi tyypin 2 diabetesta pienempi, on senkin hoitoa ja hoito-organisaatiota tärkeää tehostaa, sillä puutteellisesti hoidettuna tyypin 1 diabetes on aina elämää uhkaava ja seurauksiltaan yksilökohtaisesti kallis sairaus verrokkeihin verrattuna. Ratkaisun tyypin 2 diabeteksen ennustetun räjähdysmäisen lisääntymisen ja sen hoidon kustannusten moninkertaistumisen estämiseen voi tuoda vain järkiperäinen voimavarojen suuntaaminen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja kokonaisvaltaiseen hoitoon. Nämä toimenpiteet tulee kohdistaa sekä koko väestöön että erityisesti tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin. 21

23 6. Hoito on osa diabeetikon elämää Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes ovat sairauksia, jotka kestävät taudin toteamisesta lähtien koko loppuelämän. Molempia voidaan hoitaa menestyksellisesti siten, että diabeetikolla on mahdollisuus elää normaalia, täysipainoista elämää sairauden jokapäiväisestä kumppanuudesta huolimatta. Diabeteksen hoidon lähtökohtana on diabeetikon omahoito, sillä kukaan muu kuin diabeetikko itse ei voi tasapainottaa joka hetki toimivan energia-aineenvaihdunnan häiriötä. Diabeteksen päivittäinen hoitaminen on vaativaa ja edellyttää tietoa, taitoa, jaksamista ja motivaatiota. Hoitotulos riippuu ensisijaisesti diabeetikon käytännössä tekemistä hoitoratkaisuista, ja hoidon sovittaminen omaan elämään on myös diabeetikon omalla vastuulla. Diabetesta sairastavan ja terveydenhuollon välillä vallitsee selkeä työnjako. Terveydenhuollon tehtävänä on arvioida diabeetikolle sopiva hoito ja antaa hoidonohjaus, lääketieteellinen seuranta ja tuki sekä hoitovälineet ja lääkereseptit. Diabeetikko itse vastaa päivittäisestä hoidostaan, ottaa pistoksensa tai muut lääkkeensä, annostelee ruokansa, mittaa verensokerinsa ja muuttaa tulosten pohjalta hoitoansa sovittujen pelisääntöjen mukaan. Diabetes poikkeaakin useimmista muista sairauksista siinä, että diabeetikko ei ole hoitotyön kohde, vaan ratkaiseva hoitotuloksen tekijä. Siksi hänet on nähtävä oman sairautensa osalta myös terveydenhuollon voimavarana. Vertaistuesta motivaatiota Vertaistuella, diabeetikoiden keskinäisellä kanssakäymisellä on suuri merkitys. Koska diabetes on pysyvä sairaus, joka vuosien varrella muuttaa muotoaan, siihen kytkeytyy ihmisen ja hänen lähiomaistensa elämä kauttaaltaan. Diabeteksen hoito toteutuu arkielämässä, ja siksi diabeetikoiden löytämät ratkaisut ovat arvokkaita myös muille samaa sairautta poteville. Oivallukset, arjessa jaksaminen sekä hoidon menestymisen ja epäonnistumisen hetket on hyvä jakaa; siinä auttaa itseään ja muita. Maamme diabetesyhdistykset tukevat toiminnassaan monipuolisesti diabeetikon omahoitoa ja ovat yhä laajenevassa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Yhdistyksen jäsenyys ja Diabetes-lehti avaavat diabeetikolle säännöllisen tietokanavan ja tukiverkoston, jotka täydentävät terveydenhuollon palveluja kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Diabeetikko hoidon kehittämisessä Diabetesta sairastavan itsensä esittämät, asiakasnäkökulmaan perustuvat ongelmat ja ratkaisut toimivat apuvälineinä ja perusmateriaalina parempiin hoitotuloksiin pyrittäessä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa. Esimerkiksi hoitomotivaation puute, jolla usein perustellaan huonoja tuloksia, todettiin diabeetikoiden omassa analysointiprosessissa seuraukseksi eikä syyksi. Tämän havainnon perusteella syntyi lukuisia parannusehdotuksia hoitojärjestelmään ja diabeetikoiden, diabetesyhdistysten sekä terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön. 22

24 Diabetesliitto on julkaissut 1990-luvun alkupuolella St. Vincent-ohjelman tukimateriaaliin kuuluvan Rights and Roles -kirjasen suomeksi nimellä Diabeetikon oikeudet ja oma vastuu. Kirjasen diabeetikon roolia koskevan määrittelyn kriittinen tarkastelu on osoittanut, että tuolloin esitetyt näkemykset vastaavat yhä pääosaltaan myös nykyistä ajattelua. Omahoidon vahvistamiseksi diabeetikot haluavat kuitenkin täydentää määritelmää seuraavasti: Diabeetikko on vastuussa omasta terveydestään ensisijaisesti itselleen, onhan diabetes otettava huomioon joka päivä, ja riittämättömän hoidon seuraukset kantaa lopullisesti diabeetikko. Vastuu omahoidossa tarkoittaa, että diabeetikko todella noudattaa hankkimaansa ja saamaansa tietoa, sitoutuu omahoitoon ja pyrkii mahdollisimman hyvään tasapainoon. Diabeetikon tulee osallistua aktiivisesti hoidonohjaukseen, vaalia omalta osaltaan hyvää hoitosuhdetta ja käyttää hyväkseen tarjolla olevia palveluja. Diabeetikon vastuulla on myös omahoidon välineiden asianmukainen käyttö, säilyttäminen ja huolto siten, ettei turhia kustannuksia synny. Diabeetikkolasten huoltajat vastaavat lapsensa omahoidosta, ja huolehtivat lapsen elinpiiriin kuuluvien eri osapuolten (päiväkoti, koulu, harrastukset) yhteistyöstä ja tiedonkulusta. Diabeetikko hoitojärjestelmässä Nykyisessä terveydenhuollon kustannustilanteessa on entistä merkityksellisempää, että diabeetikot ja hoitohenkilökunta yhdessä pyrkivät tunnistamaan epätarkoituksenmukaiset toimintatavat sekä löytämään hyvän ja laadukkaan hoitokäytännön. Yhteistyössä on myös tärkeää, että sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikko hyväksytään tasa-arvoiseksi asiantuntijaksi ja diabetestiimin jäseneksi oman sairautensa hoidossa. Hoitokäytäntöjen kehittämishankkeissa diabeetikoiden kokemuksia hyödynnetään parhaiten ottamalla heidän edustajansa mukaan työryhmiin ja toimikuntiin. Terveydenhuollon ja yhdistysten yhteistyötä diabeetikoiden omahoidon tukemisessa pitää kaikin tavoin tehostaa. 23

25 7. Elämäntapamuutokset diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa Diabeteksen hoidossa elämäntapojen muuttamisella voidaan ehkäistä lisäsairauksia tai viivyttää niiden ilmaantumista tuntuvasti sekä vähentää lääkityksen tarvetta. Elämäntapojen merkitys on huomattava erityisesti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Diabeetikon terveyden kannalta oleellista on tupakoimattomuus, liikunta osana elämäntapaa sekä terveellinen syöminen. Sydän- ja verisuonitautivaarojen alentamiseksi huomiota kiinnitetään erityisesti kovan rasvan ja energian saannin vähentämiseen liikapainoisilla henkilöillä. Tupakointi on erityisen haitallista sydämelle ja verisuonille. Tupakointi supistaa verisuonia ja altistaa verisuonten ennenaikaiselle kalkkiutumiselle ja sepelvaltimotaudille sekä aivojen ja jalkojen verenkiertohäiriöille. Myös lievät muutokset munuaisissa etenevät tupakoitsijoilla nopeammin. Liikunta vaikuttaa hyödyllisesti monella eri tavalla aineenvaihduntaan ja elintoimintoihin. Sokeriaineenvaihdunnan lisäksi sillä on suotuisa vaikutus myös rasva-aineenvaihduntaan ja verenpaineeseen, se parantaa lihastoimintaa, yleistä toimintakykyä ja mielialaa. Kaikkien näiden asioiden ohella säännöllinen liikunta lisää insuliiniherkkyyttä, ja korjaa tyypin 2 diabeetikoilla myös hoitotasapainoa. Liikunta auttaa painonpudotuksessa ja painonhallinnassa. Ruokavalion avulla voidaan vaikuttaa samanaikaisesti useimpiin aineenvaihdunnan poikkeavuuksiin. Kovan rasvan vähentäminen kolmannekseen rasvojen koko- naissaannista vähentää LDL-kolesterolia. Tällöin pehmeän rasvan osuus lisääntyy. Pehmeällä rasvalla näyttää lisäksi olevan edullinen vaikutus verenpaineeseen ja insuliiniresistenssiin. Runsashiilihydraattisella ja runsaskuituisella ruoalla, joka sisältää sekä liukenevia että liukenemattomia kuituja, on monia edullisia vaikutuksia terveyteen. Tällainen ruokavalio lisää insuliiniherkkyyttä, vähentää LDL-kolesterolin määrää veressä ja lisää kylläisyyden tunnetta aterian jälkeen. Suolan käytön vähentäminen alentaa verenpainetta yksilöllisesti. Diabeetikot ovat muita herkempiä suolan sisältämän natriumin haittavaikutuksille. Aterioiden ajoitusta yksilöllisesti sovittamalla voidaan vaikuttaa aterianjälkeiseen verensokerin nousuun, näläntunteeseen ja syömisen hallintaan. Tyypin 2 diabeetikolla energian saannin rajoittaminen korjaa insuliiniresistenssiä ja korkeaa verensokeria, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä ja alentaa verenpainetta. Kohonneen verensokerin laskiessa insuliinieritys paranee. Uusituvan tutkimuksen mukaan tehostetulla ravitsemusohjauksella voidaan vähentää tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon tarvetta taudin alkuvuosina jopa kolmannekseen siitä, mikä se on tavanomaisessa hoidossa olevilla. Valtakunnan tasolla vastaavat tulokset merkitsisivät kymmenien miljoonien säästöjä vuositasolla. Vähintään samantyyppisiin säästöihin on mahdollista päästä ravitsemusohjauksella verenpaineen hoidossa. 24

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ 2000 2010 DEHKO 2000-2010 TIIVISTELMÄ Sisällys sivu Aluksi... 3 Diabetes on kasvava kansanterveysongelma... 4 Lisäsairaudet nostavat diabeetikoiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON

Lisätiedot

Dehko etenee 2005 2007

Dehko etenee 2005 2007 Dehko etenee 2005 2007 2 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO 2000 2010 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Hoidon laadun kehittäminen Diabeetikon omahoidon tukeminen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva = sosiaali- ja terveysturvaa Julkisella vallalla perustuslaillinen velvollisuus taata

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN 2020. liittovaltuuston syyskokous (25.11.2012)

DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN 2020. liittovaltuuston syyskokous (25.11.2012) DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN 2020 liittovaltuuston syyskokous (25.11.2012) 1 Perinteistä järjestötoimintaa haastavat monet samanaikaiset tekijät. Yksilöllistyneessä yhteiskunnassa järjestöjen tarjoamat

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

"-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute)

-. ~ Yhteensopiva lnfrastuktuuri ~ Käsitteistö ~Tietojen välitys (lab, lähetelpaiaute) STRATEGIOSTA TOIMENPITEISIIN "-. Päällekkälsten toimintojen vähentäminen ja toimintojen uudeueen järjestäminen Saumatonta hoitoa tukevat toimintajärjestelyt Väestövastuutoiminta Laatujärjestelmä!YHTEISTYÖN

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tavoiteohjelma 2015 2019

Tavoiteohjelma 2015 2019 Tavoiteohjelma 2015 2019 Suomen Diabetesliitto ry:n tavoiteohjelma vuosille 2015 2019 pohjautuu Diabetesliiton strategiaan vuoteen 2020, joka on hyväksytty Diabetesliiton liittovaltuustossa 25.11.2012.

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot