Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma
|
|
- Marjatta Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma
3 DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry ISBN: Ulkoasu ja taitto: Aino Myllyluoma Paino: Gummerus Kirjapaino Oy 2000
4 ESIPUHE Diabetes on Suomessa ja maailmalla kasvava kansanterveysongelma. Diabeteksen ehkäisyssä, hoitokäytännöissä ja -järjestelyissä sekä hoitotuloksissa on selvästi parantamisen varaa. On arvioitu, että Suomessa henkilöllä on diabetes, ja ennusteiden mukaan vuonna 2010 yli henkilöä sairastaa diabetesta. Syynä ovat geneettisen perimän lisäksi väestön ikääntyminen. Myös liikunnan puute ja liikapaino lisäävät alttiutta sairastua diabetekseen. Elämäntapoja muuttamalla diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet vähenevät ratkaisevasti. Vaikka Suomen diabeteshoidon taso on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen hyvä, hoidolle asetettuihin tavoitteisiin on vielä pitkä matka. Diabetesta sairastavista hoitotasapaino on huomattavan suurella osalla huono tai erittäin huono. Diabeteksen hoitokäytännöissä ja järjestelyissä sekä hoitotuloksissa on näin ollen tuntuvasti parannettavaa Suomessa. On tyydytyksellä todettava, että Diabetesliiton johdolla on laadittu diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO). Kehittämisohjelman valmisteluun on osallistunut erittäin laaja joukko tutkijoita, asiantuntijoita, kliinikoita ja muita käytännön työtä tekeviä sekä ennen kaikkea diabetesta sairastavia, potilaita. Ohjelma on erittäin kunnianhimoinen ja laaja, mutta taudin yleisyys ja kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys puoltavat näin monipuolista lähestymistapaa. Kunnissa ja terveydenhuollon yksiköissä ohjelma auttaa jäntevöittämään diabeteksen ehkäisyn ja hoidon suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Ohjelman painopiste on hoidon kehittämisessä. Diabeteksen ehkäisyyn liittyvä strategia ja toimenpideohjelma vaatii sen sijaan jatkokehittelyä. Ehkäisyn väestöstrategian kehittämisessä on syytä ottaa huomioon tähänastiset kokemukset ja muut toimijat sekä työn alla oleva Terveyttä Kaikille 21-ohjelma. Valtioneuvoston vuonna 1999 hyväksymä Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelma sisältää Dehkon kannalta olennaisia toimenpiteitä, ei vähiten täydennyskoulutuksen, laadunhallinnan ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin osalta. Diabeteksen korkean riskin strategiassa on erityisesti syytä kehittää konkreettisia yhteistyömuotoja sydän - ja verisuoniterveyden edistämisohjelman kanssa. Haluan kiittää ohjelman kehittämiseen osallistuneita ja erityisesti Diabetesliittoa mittavasta valmistelutyöstä. Toivon, että tähänastinen hyvä yhteisymmärrys ja yhteistyö laajenee käsittämään kaikkia eri toimijoita, niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä ja järjestöissä, joiden panos diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä on välttämätöntä Eva Biaudet Peruspalveluministeri
5 4
6 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO) Koordinaatioryhmä Puheenjohtaja: Sihteerit: Professori Marja-Riitta Taskinen Leena Etu-Seppälä (Dehkon pääsihteeri), Keiju Pääskynkivi (Dehkon sihteeri) Jäsenet: Professori Matti Uusitupa (Hoito-organisaatio ja resurssit -työryhmä) Ylilääkäri Tero Kangas (Hoidon kustannukset -työryhmä, St Vincent -yhdyshenkilö) Järjestöpäällikkö Tuula Lehto (Diabeetikon oma rooli -työryhmä) Sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka (Hoidonohjaus -työryhmä) Professori Hannele Yki-Järvinen (Tyypin 2 diabetes -työryhmä) Professori Jaakko Tuomilehto (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy -työryhmä) Professori Olli Simell (Tyypin 1 diabetes -työryhmä) Professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi (Diabetesrekisterit -työryhmä) Johtava lääkäri Timo Kohvakka (Lappeenrannan terveyskeskus) Johtava lääkäri Jouko Saramies (Savitaipaleen terveyskeskus) Osastopäällikkö Ammi Isokallio (Diabetesliiton puheenjohtaja) Kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen (Diabetesliiton II varapj.) Professori Mikael Knip (Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Jorma Huttunen (Diabetesliitto) Ylilääkäri Seppo A. Salo (Diabetesliitto) Tiedotuspäällikkö Tarja Sampo-Mäkinen (Diabetesliitto) 5
7 Sisällysluettelo 1. TERVEYDENHUOLLON PÄÄTTÄJILLE JA TOTEUTTAJILLE OHJELMAN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA ARVIOINTI DIABETEKSEN HOITOJÄRJESTELYJEN KEHITYS SUOMESSA HOIDON ORGANISOINTI JA RESURSSOINTI TERVEYDENHUOLLOSSA DIABETEKSEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET HOITO ON OSA DIABEETIKON ELÄMÄÄ ELÄMÄNTAPAMUUTOKSET DIABETEKSEN EHKÄISYSSÄ JA HOIDOSSA HOIDONOHJAUS TYYPIN 2 DIABETES TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY TYYPIN 1 DIABETES DIABEETIKON LISÄSAIRAUDET JA NIIDEN HOITO DIABETES JA RASKAUS LAADUN SEURANTA JA DIABETESREKISTERIT TOIMENPIDESUOSITUKSET TYÖRYHMIEN KOKOONPANO LIITTEET LÄHTEET SANASTO
8 1. Terveydenhuollon päättäjille ja toteuttajille Diabetes on maailmalla ja Suomessa nopeasti lisääntyvä kansanterveysongelma. Sairaus jaetaan perinteisesti kahteen päämuotoon, tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Yhteistä niille on kohonnut veren sokeripitoisuus ja siitä johtuvat haittavaikutukset, mutta nykyisen käsityksen mukaan ne ovat kuitenkin selkeästi kaksi eri tautia. Kumpaankin liittyy vakavien lisäsairauksien vaara. Diabetes yleistyy maailmanlaajuisesti Diabetesta sairastavien määrä on voimakkaassa kasvussa. Maailmassa on tällä hetkellä 143 miljoonaa diabeetikkoa, ja määrän on arvioitu nousevan 300 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Lähes 90 prosenttia diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta, ja tämä ryhmä kasvaa nopeasti kaikkialla maailmassa. Vaikka diabeteksen lisääntyminen on voimakkainta kehitysmaissa, sen esiintyvyys kasvaa myös Euroopassa ja Pohjoismaissa. Suomessa on noin diabetesta sairastavaa henkilöä, joista :lla on tyypin 2 diabetes ja :lla tyypin 1 diabetes. Lisäksi arviolta henkilöä, joi- den veren sokeripitoisuus ylittää diabeteksen rajan, on väestötutkimusten mukaan oireettomia eikä tiedä sairastavansa diabetesta. Glukoosipitoisuuden uudet diagnostiset rajaarvot (taulukko 1, sivu 8) tulevat lisäämään hoidon tarvetta. Tyypin 2 diabeetikoiden määrän on arvioitu lisääntyvän noin 70 prosentilla jo vuoteen 2010 mennessä, jolloin diabeetikoiden kokonaismäärä ylittää Liikapainon yleistyminen, liikunnan puute ja väestön ikärakenteen muuttuminen ovat tärkeimmät syyt taudin esiintyvyyden kasvuun. Koska enemmistö tyypin 2 diabetesta sairastavista hoidetaan perusterveydenhuollossa, on tämä sairaus perusterveydenhuollon mittavimpia ongelmia. Taudin ja siihen liittyvien lisäsairauksien ehkäisy on ainoa keino estää ongelman kasvaminen yhteiskunnalle kestämättömäksi. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein, ja myös se lisääntyy keskimäärin yli kahden prosentin vuosivauhdilla. Vaikka tyypin 1 diabeetikoiden lukumäärä on paljon pienempi kuin tyypin 2 diabeetikoiden, pienten lasten sairastumisen yleistyminen, taudin pitkä kesto ja huonon hoidon seurauksena varhain ilmaantuvat lisäsairaudet ovat raskas taakka yksilölle ja tärkeä haaste terveydenhuollolle. 7
9 Taulukko 1. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot (mmol/l) paastossa ja 2 tuntia 75 g glukoosia sisältävän oraalisen glukoosirasituksen jälkeen (WHO 1999) Plasma Plasma Kokoveri Kokoveri laskimo kapillaari laskimo kapillaari Normaali paastoarvo < 6.0 < 6.0 < 5.5 < t arvo < 7.7 < 8.8 < 6.6 < 7.7 Kohonnut paastoarvo paastoglukoosi (IFG) 2 t arvo < 7.8 < 8.9 < 6.7 < 7.8 Heikentynyt paastoarvo < 7.0 < 7.0 < 6.1 < 6.1 glukoosinsieto (IGT) 2 t arvo Diabetes mellitus paastoarvo > 7.0 > 7.0 > 6.1 > t arvo > 11.1 > 12.2 > 10.0 > 11.1 Diabeteshoidon taso Suomessa on epätyydyttävä Vaikka Suomen diabeteshoidon taso on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen hyvä, hoidolle asetettuihin tavoitteisiin on vielä pitkä matka. Diabeteksen hoidon onnistumista maassamme äskettäin arvioinut Vallen ym. kartoitus osoitti, että vain neljänneksellä tyypin 1 diabetesta sairastavista on hyvä hoitotasapaino, sen sijaan huono tai hälyttävän huono hoitotasapaino on noin 50 prosentilla. Tyypin 2 diabeetikoiden kohdalla luvut ovat vielä synkemmät: ainoastaan 10 prosentilla on hyvä tasapaino. Kriittinen kysymys onkin, miksi hoito on epäonnistunut? Hoidonohjauksella, omaseurannalla ja oikein toteutetulla insuliinihoidolla on tyypin 1 diabeetikoilla mahdollista pitää veren sokeripitoisuus nykyisin lähes normaalina jopa vaihtelevissakin olosuhteissa. Tyypin 2 diabeteksessa kohonneen verensokerin hoito on ongelmallista, koska käytettyjen lääkevalmisteiden teho on rajallinen. Suomalaiset tyypin 2 diabeetikot ovat myös erittäin huonossa hoitotasapainossa valtimotaudin tärkeimpien vaaratekijöiden, veren rasvojen ja verenpaineen osalta. Hoitotulosten vaatimattomuus on osittain seurausta myös lääkkeettömien hoitomuotojen heikosta toteutumisesta. Nykytilanteessa verenpaine- ja rasvaarvoja mitataan kohtuullisen huolellisesti, mutta mittaukset eivät välttämättä johda toimenpiteisiin. Koska käytettävissä on tehokkaita ja hyvin siedettyjä lääkkeitä, on verenpaineen ja veren rasva-arvojen huolellinen hoito haaste perusterveydenhuollolle. Samoin kohonneen verensokerin hoitoon kannattaa panostaa, koska sen yhteys hiusverisuoniin liittyvien lisäsairauksien ilmenemiseen on kiistaton. Meillä on siis keinoja hyvään hoitoon, mutta hoidon toteutus ontuu. Mikä diabeteksen hoidossa maksaa? Kaikista diabeetikoista noin prosenttia kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Tyypin 2 diabeetikoiden vaara sairastua sepelvaltimotautiin on 2-4 -kertainen muuhun väestöön verrattuna, ja sepelvaltimotaudin ennuste heillä on tavallista huonompi. Aivovaltimosairauksien ja alaraajojen valtimotaudin vaara on myös merkittävästi lisääntynyt tyypin 2 diabeteksessa. 8
10 Sydän- ja verisuonisairaudet ovat pääsyy diabeteksen hoidon aiheuttamiin korkeisiin kustannuksiin. Kankaan kustannusselvityksen mukaan diabeteksessa maksaa eniten vuodeosastohoito, joka on noin 56 prosenttia kokonaiskustannuksista. Diabetekseen liittyvästä vuodeosastohoidosta kuluu valtaosa (73 %) sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Nykyisen tiedon mukaan kustannukset tulevat voimakkaasti lisääntymään, koska tyypin 2 diabeetikoiden määrä kasvaa nopeasti. Kustannusten vähentäminen vaatii sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden tunnistamista ja tehokasta hoitoa. Miten voidaan parantaa diabeteksen hoitoa? Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen toimenpideohjelma (DEHKO) on kokonaissuunnitelma, jonka painopistealueeksi on valittu ongelmallisin ja nykyisellään suurimmat kustannukset aiheuttava tyypin 2 diabetes. Dehko ei ole Käypä Hoito -suositus terveydenhuollon työntekijöille, vaan kokonaisvaltainen kehittämisohjelma, joka luo perustan käytännön hoidolle. Ohjelman päätavoitteena on tyypin 2 diabeteksen ehkäisy. Tavoitteen toteuttaminen on pitkäjänteinen tehtävä, ja siihen esitetään kokonaan oman suunnitelman laatimista. Toiseksi tärkein tehtävä on sopia toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää sydän- ja verisuonitautien vaaraa tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Tämä edellyttää terveydenhuollon päättäjiltä ja hoidon toteuttajilta tuntuvaa asennemuutosta. Keskeinen sanoma on, että tyypin 2 diabetes ei ole lievä sokeritauti, vaan tappava valtimotauti, silloin kun sydän- ja verisuonitautien kaikkia vaaratekijöitä ei hoideta. Hoito-organisaatiolla on oleellinen merkitys hoidon toteuttamisessa. Olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö on ensimmäinen askel hoidon tehostamisessa. Perusterveydenhuollon yksiköissä hoidettujen tyypin 1 diabeetikoiden hoito tulee keskittää diabetesvastuulääkäreille tai diabetekseen perehtyneille väestövastuulääkäreille; tyypin 2 diabeetikkojen hoitoa koordinoi diabetesvastuulääkäri ja toteuttajina ovat väestövastuulääkärit. Hoidon laadun seurantaan tarvitaan hyvin toimiva diabetesrekisteri. Terveydenhuollon henkilökunnan koulutus on oleellinen osa toimenpideohjelman toteutusta; ensirintamassa on väestövastuuhenkilökunta. Toimenpideohjelmassa on kartoitettu myös tyypin 1 diabeteksen hoidon ongelmat ja esitetty keinoja hoidon laadun parantamiseksi. Keskeinen tavoite on edistää omahoitoa tehostamalla hoidonohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä turvata diabeetikon yksilölliset hoitotarpeet ja tarvittavat erikoispalvelut. Toimenpideohjelman avulla pyritään vahvistamaan diabeetikon omaa vastuuta hoidon onnistumisessa ja omia mahdollisuuksia vaikuttaa sairautensa hoitoon. Tämäkin edellyttää olemassa olevan palvelujärjestelmän tehostamista ja hoitoresurssien käytön uudelleen arviointia. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman onnistunut toteutus merkitsee diabeteksen hoidon laadun paranemista, mistä seuraa yksilötasolla elämänlaadun tuntuva koheneminen ja yhteiskunnan tasolla kustannusrasitusten väheneminen. 9
11 2. Ohjelman tavoitteet, toteutus ja arviointi Tavoitteet Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma tähtää hoito-organisaation osalta kahdeksan tavoitteen saavuttamiseen vuosina : Hoitoyksiköissä on diabeteksen hoidon laatujärjestelmä, jonka luonteva osa on perusterveydenhuollon säännöllinen ja monipuolinen diabeteskoulutus. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ovat osa perusterveydenhuollon pysyvää toimintaa. Maassamme on ATK-pohjaiset hoitoyksikkökohtaiset ja alueelliset diabetesrekisterit sekä valtakunnallinen diabetesrekisteri. Diabeetikkojen hoito-organisaation perustana ovat hyvin toimivat hoitoketjut, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon jaettu hoitovastuu ja joustava konsultointikäytäntö. Jokaisella tyypin 1 diabeetikolla on mahdollisuudet yksilöllisesti tarvitsemaansa hyvään omahoitoon. Kaikki tyypin 2 diabeetikot saavat riittävän hoidonohjauksen, ja heidän sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kokonaisriskinsä hoidetaan kohonneen verensokeripitoisuuden ohella. Diabeetikot hallitsevat omahoidon ja ovat tyytyväisiä hoitoonsa. Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten yhteistyö omahoidon tukemiseksi on vakiintunut pysyväksi toimintamuodoksi. Ohjelman hoitotuloksia koskevat tavoitteet vuoteen 2010 mennessä ovat: Diabeetikoiden hoitotasapainot ovat parantuneet siten, että vähintään 50 prosentilla tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoista on hyvä hoitotasapaino, ja vähintään 30 prosentilla on välttävä tasapaino. Diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairastuvuus vähenee vähintään kolmanneksella. Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien esiintyminen vähenee Euroopan St. Vincent -ohjelman tavoitteiden mukaisesti: jalkojen amputaatioiden määrä vähintään puoleen diabetekseen liittyvä silmän verkkokalvon sairaus vähintään kolmanneksella diabetekseen liittyvä munuaistauti vähintään kolmanneksella Toteutus Suomen Diabetesliitto toimii koordinaattorina Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman ensimmäisessä osassa ( ), joka toteutetaan laajan yhteistyöverkoston avulla perusterveydenhuollossa. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat suomalaiset diabetesasiantuntijat, sosi- 10
12 aali- ja terveysministeriö, Kela, Stakes, kansanterveyden neuvottelukunnan sydän- ja diabetesjaosto, sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät, Suomen Kuntaliitto ja Sydänliitto. Rahoituksesta vastaavat Raha-automaattiyhdistys, lääkeyritykset ja Diabetesliitto. Ohjelma etenee kolmessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe keskittyi toimenpideohjelman valmisteluun ja hyväksymiseen konsensuskokouksessa , ja toiseen vaiheeseen kuuluvat toimenpideohjelman tiedotus, koulutus ja markkinointi. Tässä vaiheessa käynnistetään myös diabeetikkojen hoitoa ja hoitotasapainoa koskeva lähtötilanteen kartoitus sekä selvitetään mahdollisuudet diabeteksen hoidon valtakunnallisen seurantajärjestelmän luomiseen. Kolmannessa vaiheessa aloitetaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma ja esitetään jatkotoimenpiteet Dehkon toimenpideohjelman eteenpäin viemiseen. Seuranta ja ohjaus Diabetesliitto toteuttaa ohjelmaa yhteistyössä terveydenhuollon päättäjien ja toimijoiden kanssa. Liitto järjestää neuvottelutilaisuuksia seurantaa, ohjausta ja arviointia varten sekä asettaa tarvittaessa työryhmiä. Seurannassa ja raportoinnissa tehdään yhteistyötä Suomen Sydänliiton ja Sydänja verisuoniterveyden edistämisohjelman kanssa. Kansanterveyden neuvottelukunnan sydän- ja diabetesjaosto sekä sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät toimivat ohjelman seuranta- ja ohjausryhminä, joiden tuki on ohjelman onnistumisen kannalta välttämätön. Arviointi Dehkon toimenpideohjelman toteutus ja tulokset arvioidaan kunkin vaiheen päättyessä. Ensimmäisen osuuden lopussa tehdään toteutuksen kokonaisarviointi ja 8-10 vuotta myöhemmin arvioidaan ohjelman vaikuttavuus lähtötilanteeseen verrattuna. Arviointi toteutetaan osittain itse ja osittain ulkopuolisena arviointina. Ensimmäisen arvioinnin yhteydessä määritellään käytettävät käsitteet ja menetelmät. Arviointisuunnitelma on liitteenä 1. 11
13 3. Diabeteksen hoitojärjestelyjen kehitys Suomessa Diabeteksen hoitoa on kehitetty järjestelmällisesti runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Sairausvakuutuslain voimaantulo vuonna 1963 paransi jo hoidon edellytyksiä, mutta Kansaneläkelaitoksen autoklinikkatutkimukset toivat 1960-luvun lopulla todella esiin diabeteksen merkittävyyden kansansairautena. Valtion sokeritautitoimikunta asetettiin Suomen Sokeritautiliiton aloitteesta vuonna 1974, ja toimikunnan mietintö (Suunnitelma sokeritaudin hoidon järjestämiseksi Suomessa) ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Mietinnöllä oli suuri vaikutus diabeteksen hoidon kehittymiseen: sairaanhoitopiireihin perustettiin diabetestyöryhmiä, ja maahamme luotiin diabeteshoitajajärjestelmä. Lääkintöhallitus antoi ohjekirjeet diabeteksen alueellisista hoitojärjestelyistä vuonna 1983 sekä hoitotarvike- ja välinejakelusta Useimmat sairaanhoitopiirien alueellisista hoitosuunnitelmista julkaistiin niin ikään 1980-luvulla. Vuonna 1989 käynnistyi Kansainvälisen diabetesliiton, IDF:n, ja Maailman terveysjärjestön, WHO:n, yhteinen Euroopan alueen St. Vincent-ohjelma diabeteksen hoidon kehittämiseksi (liite 2). Myös Suomen sosiaali- ja terveysministeriö sitoutui ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja nimesi maahamme St. Vincent-toimintaohjelman yhdyshenkilön. Syksyllä 1991 Diabetesliiton, sosiaalija terveysministeriön sekä silloisen sosiaalija terveyshallituksen edustajat neuvottelivat keskenään St. Vincent-ohjelman ja WHO:n diabetesta koskevien päätöslauselmien toteuttamisesta Suomessa. Neuvottelujen tuloksena sosiaali- ja terveyshallitus asetti vuoden 1992 alussa erityisen diabetesasiantuntijaryhmän kehittämään diabeteksen hoitoa Suomessa. Tämän ryhmän tehtävänä oli myös toimia St. Vincent -ohjelman toteuttamisen seurantaryhmänä. Monista syistä asiantuntijaryhmän työ kuitenkin keskeytyi. Vasta vuonna 1998 saatiin aloitetulle työlle jatkaja, kun sosiaali- ja terveysministeriö nimitti kansanterveyden neuvottelukunnan alaisuuteen sydän- ja diabetesjaoston. Jaoston tehtäviin kuuluu Sydän- ja verisuoniterveyden edistämisen toimenpideohjelman ja Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman toteutumisen seuranta sekä molempien sairauksien ehkäisyyn liittyvien esitysten tekeminen. Ryhmä toimii myös St. Vincent-ohjelman Suomen toteutuksen virallisena seurantaryhmänä. Koska diabeteksen hoitojärjestelyt perustuvat Suomessa edelleen yli 20 vuotta sitten luotuun käytäntöön, ne eivät enää kaikilta osin vastaa nykyajan vaatimuksia. Tyypin 2 diabeteksen vakavuus ja sairauteen liittyvät ongelmat ovat tulleet todellisuudessa esiin vasta luvuilla ja vaativat uudenlaista asennoitumista. Toisaalta terveydenhuollon suuret muutokset ja kehityshankkeet edellyttävät nekin diabeteksen hoidon nivellyttämistä suomalaisen terveydenhuollon tämän päivän kokonaisuuteen Diabetesliiton rooli hoidon kehittämisessä Suomen Diabetesliitto kuuluu maamme suuriin kansanterveysjärjestöihin. Liiton 107 jäsenjärjestöllä on runsaat jäsentä. 12
14 Liiton valtakunnalliset toiminnot on keskitetty Tampereella sijaitsevaan Diabeteskeskukseen ja viiteen alueyksikköön. Diabetesliitto on 1970-luvun lopulta lähtien toteuttanut toiminnassaan Valtion sokeritautitoimikunnan aikanaan määrittelemää tehtävää, ja liitosta on tullut keskeinen vaikuttaja diabeteksen hoidon kehittämisessä. Diabeteskeskus on vastannut jo lähes 20 vuotta terveyden- ja sairaanhoitajien diabetesalueen täydennyskoulutuksesta sekä diabeetikoiden sopeutumisvalmennuksesta. Diabetesliitto on myös tuottanut diabeetikoiden ja hoitohenkilökunnan neuvonta- ja tukiaineistoa sekä valtakunnallisia hoitosuosituksia 1970-luvun lopulta lähtien. Hoidon kehittämiseksi ja kustannusten kartoittamiseksi liitto teetti FinnDiab-tutkimuksen, joka julkaistiin vuonna Meneillään oleva Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Dehko, on Diabetesliiton toiminnan painopistealueena lähivuosien ajan. Sekä ohjelman suunnittelussa että toteuttamisessa tehdään laajaa yhteistyötä viranomaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. 4. Hoidon organisointi ja resurssointi terveydenhuollossa Diabeteksen hoito kuuluu maassamme julkisen terveydenhuollon tehtäviin. Hoito on porrastettu siten, että päävastuun kantaa perusterveydenhuolto. Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat aikuisten tyypin 1 diabeetikoiden alkuhoito, diabeetikkolasten ja -nuorten ja raskaana olevien diabetesta sairastavien naisten hoito sekä vaikeimmat diabetekseen liittyvät lisäsairaudet. Ongelmat nykyisessä tilanteessa Diabeteksen hoidon laatu ja saatavuus eivät viime vuosina ole kaikilta osin vastanneet tarvetta. Väestövastuujärjestelmään siirtyminen perusterveydenhuollossa on ollut terveyspoliittisesti tärkeä ja yleensä hoidon saatavuutta parantava muutos, mutta diabeteksen osalta se on heikentänyt tilannetta maamme joillakin alueilla. Samalla maantieteelliset erot hoidon saatavuudessa, järjestämisessä ja laadussa ovat suurentuneet. Myös 1990-luvun alkupuolen lama on vaikuttanut epäedullisesti diabeteksen hoitoon, etenkin ehkäisevässä terveydenhuollossa. Monissa terveyskeskuksissa on luovuttu diabeteshoitajajärjestelmästä tai se on sulautettu perusterveydenhuollon muuhun toimintaan. Diabeteshoitajan asemassa, tehtävissä ja palvelujen saatavuudessa on huomattavaa kirjavuutta, ja joissakin terveyskeskuksissa ei ole nimetty lainkaan diabetesvastuulääkäriä tai -hoitajaa. Samanaikaisesti ei muun henkilökunnan koulutuksessa kuitenkaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota nykyaikaista diabeteshoitoa ja hoidonohjausta koskevan tiedon välittämiseen. Ongelmat ovat ilmeisiä erityisesti pienissä terveyskeskuksissa, mutta niitä esiintyy myös suurimmissa perusterveydenhuollon yksiköissä. Diabeteshoitajan ohella myös ravitsemusterapeutin ja jalkojenhoitajan palve- 13
15 lujen saatavuus sekä diabeetikon suun terveyden hoito on monissa hoitoyksiköissä puutteellista. Silmänpohjamuutosten seurannan toteuttamisessa ja kattavuudessa on alueellisia eroja, ja diabeetikoiden hoito-organisaation selkeydessä on myös joillain alueilla ongelmia. Kuudessatoista Suomen 21 sairaanhoitopiiristä toimii tällä hetkellä alueellinen diabetestyöryhmä. Muissakin piireissä on diabetestoimintaa, mutta alueellista yhteistyötä koordinoiva taho puuttuu kuitenkin neljännekseltä sairaanhoitopiireistä. Olemassa olevien diabetestyöryhmien toiminta on vaihtelevaa, mutta pääsääntöisesti aktiivista. Vuotuiset alueelliset koulutustilaisuudet ovat näkyvintä toimintaa, mutta myös hoitoyhteistyön kehittämiseksi on monin paikoin tehty paljon työtä. Valtaosa alueellisista hoitosuunnitelmista luotiin jo luvulla, ja siksi ne ovat pääosin vanhentuneita. Ainoastaan kolmessa sairaanhoitopiirissä on valmistunut 1990-luvulla uusi tai ajantasaistettu hoitosuunnitelma. Vain harvoissa terveydenhuollon yksiköissä on järjestelmällisesti kiinnitetty huomiota diabeteksen hoidon laatuun. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikkojen hoito vaatii tehostamista, minkä lisäksi tyypin 2 diabetes ja sen ehkäisy edellyttävät erityistä huomiota terveydenhuollon ratkaisuja tehtäessä. Joissakin sairaanhoitopiireissä on käynnistynyt diabeteksen hoitoon liittyviä kehittämisprojekteja, kuten esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Diabeetikon hoitoketju -projekti, tyypin 2 diabeteksen hoidon tehostamiseen tähtäävä KASDIA-projekti Kangasalla, Itä-Suomen läänin diabeetikon jalkojenhoidon kehittämisprojekti ja KYSpiirin alueellinen diabetesrekisteriprojekti. Hoito-organisaatio Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki edellyttävät, että julkinen terveydenhuolto vastaa ensisijaisesti diabeteksen hoidon järjestämisestä. Työterveydenhuollolla ja yksityissektorilla on myös oma tärkeä roolinsa hoitojärjestelmässä. Pääsääntönä hoitoa kehitettäessä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tehostaminen, tarkoituksenmukainen työnjako (ns. jaettu hoitomalli) ja vaivattomat konsultaatiomahdollisuudet molempiin suuntiin. Lasten, nuorten ja raskaana olevien diabeetikoiden sekä vaikeiden komplikaatioiden hoito on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Koska perusterveydenhuollolla on kuitenkin kokonaisvastuu alueen väestöstä, näidenkin diabeetikkoryhmien muut sairaudet (esim. infektiot) hoidetaan yleensä terveyskeskuksessa. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmillä on tärkeä merkitys diabeteksen alueellisen hoidon kehittämisessä. Jokaisessa sairaanhoitopiirissä tulee olla nimetty diabetestyöryhmä, ja työryhmissä tulee olla eri hoitotahojen lisäksi diabeetikkojen edustaja. Diabetestyöryhmän tehtävänä on toimia hoidon ja sen laadun kehittämisen alueellisena koordinaattorina sekä koulutuksen järjestäjänä (liite 3). Koska diabeetikkojen hoito on monien eri toimijoiden yhteistyötä, on tarkoituksenmukaista, että keskeiset linjaukset diabeteksen hoidon kehittämiseksi tehdään sairaanhoitopiireittäin. Näissä otetaan laatutyön ohella huomioon hoidon porrastus, hoitoketjujen toimivuus, ongelmalähtöinen ja asiakaskeskeinen lähestymistapa sekä prosessiajattelu. Diabetesliiton rooli hoito-organisaatiossa korostuu entisestään tiedottamisessa, koulutuksessa ja julkaisutoiminnassa (liite 4). Liitolla on myös keskeinen asema hoidonohjauksen laadun koordinoinnissa ja kehittämisessä. Paikalliset diabetesyhdistykset ympäri maata tukevat diabeetikon omahoitoa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. 14
16 Tyypin 1 diabeetikkojen hoito perusterveydenhuollossa Tyypin 1 diabetesta esiintyy kaikilla ikäryhmillä. Lasten ja nuorten sekä erityisryhmien hoito järjestetään edellä esitetyn mukaisesti. Aikuisena tyypin 1 diabetekseen sairastuneen alkuhoito tapahtuu tavallisesti keskussairaalassa tai riittävät resurssit omaavan aluesairaalan diabetespoliklinikalla tai osastolla. Hoidon aloittanut sairaala vastaa yleensä hoidosta 1-2 vuoden ajan, ja henkilökunta ohjaa diabeetikkoa hoitovastuun ottoon ja sairauden hallintaan. Kun hoitotilanne on vakaa, alkuhoitotavoitteet on saavutettu, ja diabeetikko kykenee ottamaan päävastuun hoidostaan, hänet voidaan siirtää perusterveydenhuollon piiriin, jossa tulee olla riittävä valmius tyypin 1 diabeetikoiden hoitoon. Diabeetikko ja uusi hoitoyksikkö saavat hoitoyhteenvedon, josta ilmenevät senhetkinen hoito, hoitosuunnitelma ja mahdolliset hoidossa ilmenneet ongelmat. Diabeetikot, joiden tauti on poikkeuksellisen epävakaa tai joilla on vakavia lisäsairauksia, on syytä hoitaa ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa. Tyypin 1 diabeteksen hoito edellyttää lääkärin ja muun henkilökunnan jatkuvaa kouluttamista, aktiivista konsultaatiotoimintaa sekä riittävää tyypin 1 diabetespotilaiden määrää kokemuksen ja ajan tasalla olevan tiedon ylläpitämiseksi. Tämän vuoksi nämä potilaat keskitetään perusterveydenhuollossa tarvittaessa (alueellisesta väestövastuujärjestelmästä poiketen) lääkärille, jonka hoidossa on vähintään tyypin 1 diabeetikkoa. Tiettyjä palveluja voi hankkia ostopalveluna yksityisiltä erikoislääkäreiltä, jotka kuitenkin toimivat ensisijaisesti konsultteina. Julkisen terveydenhuollon peruspalveluiden (laboratorio, diabeteshoitaja, hoitovälinejakelu) tulee olla myös yksityislääkärin hoidossa olevien diabeetikoiden käytettävissä. Suomessa tarvitaan hoidon järjestämiseen useita vaihtoehtoisia malleja, jotka ottavat riittävästi huomioon maantieteelliset, alueelliset ja muut toimintatapoihin vaikuttavat erot. Tyypin 2 diabeetikkojen hoito perusterveydenhuollossa Tyypin 2 diabeetikot hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa. Hoitoa koordinoi ja kehittää diabetesvastuulääkäri, ja toteuttajina ovat väestövastuulääkärit. Erityistä huomiota kiinnitetään valtimotaudin ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Tärkeää on myös, että lääkärit ja hoitajat tuntevat liikapainon ehkäisyn ja hoidon periaatteet riittävän yksityiskohtaisesti, tiedostavat diabeetikon munuaissairauteen ja jalkaongelmiin liittyvät hoito-ongelmat ja näiden ehkäisyn periaatteet sekä silmän verkkokalvon sairauden kattavan seulonnan merkityksen. Tyypin 2 diabeetikkojen hoito edellyttää luontevia mahdollisuuksia konsultaatioihin sekä terveyskeskuksen sisällä että erikoissairaanhoidon kanssa. Myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on ensisijaisesti perusterveydenhuollon tehtävä. Siinä voidaan hyödyntää väestövastuista työskentelytapaa sekä yleistä terveyskasvatusta. Työterveyshuolto on keskeinen resurssi sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden seurannassa ja hoidossa tyypin 2 diabeetikoilla. Samoin työterveyshuolto on oleellinen osa diabeteksen ehkäisyjärjestelmää. Resurssit ja tehtävänjako Diabeteksen hoidon parantaminen on välttämätöntä paremman elämänlaadun turvaamiseksi diabeetikoille ja kalliiden lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Hoito-organisaatiolla on oleellinen merkitys hoidon tehostamisessa. Koska terveydenhuollon resurssit ovat tulevaisuudessakin rajalliset, on nykyisten voimavarojen käytön uudelleenarviointi tärkeää diabeteksen hoidon kaikilla tasoilla. Olemassa olevien resurssien mahdollisimman tarkoituksenmukainen käyttö on ensimmäinen askel hoidon tehostamisessa. 15
17 Erikoissairaanhoitoon on turvattava riittävä määrä erikoislääkäreitä diabeetikoiden hoidon järjestämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Lapsidiabeetikoiden hoidosta vastaavat yksiköt resurssoidaan aikaisempaa paremmin. Jokaisessa diabeetikoita hoitavassa yksikössä tulee olla diabetestiimi, johon terveydenhuollon puolelta kuuluvat ainakin diabetesvastuulääkäri (liite 5), diabeteshoitaja (liite 6), väestömäärän mukaisesti ravitsemusterapeutti (liite 7) ja jalkojenhoitaja/jalkaterapeutti (liite 8) sekä tarvittaessa psykologi ja fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja. Tämä ryhmä koordinoi diabeteksen hoitoa, arvioi ja kehittää hoidon laatua sekä kouluttaa muuta henkilökuntaa. Diabeetikko on omassa hoidossaan tiimin tasavertainen jäsen. Perusterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen diabeteshoitaja diabetespotilasta kohti ja yksi ravitsemusterapeutti asukasta kohti. Ravitsemusterapeutti osallistuu tarpeen mukaan hoidonohjaukseen, vastaa muun henkilökunnan ravitsemuskoulutuksesta ja on keskeinen toimija elämäntapaohjauksen suunnittelussa. Jalkojenhoitajien/jalkaterapeuttien virkoja on nykyisin vain harvassa hoitopaikassa, ja niiden määrää tulee lisätä koko maassa jalkavaurioita ehkäisevien palvelujen turvaamiseksi. Koska perusterveydenhuollon yksiköissä ei aina ole mahdollista järjestää ravitsemusterapeutin tai jalkojenhoitajan/jalkaterapeutin palveluja omana toimintanaan, ne voidaan toteuttaa myös usean terveyskeskuksen välisenä yhteistyönä tai ostopalveluna. Silmänpohjamuutosten seulonta tulee järjestää kattavasti silmänpohjien valokuvausta käyttäen. Myös suun terveyden säännöllisten tarkastusten järjestäminen kuuluu diabeetikkoja hoitavalle yksikölle ja hoito perusterveydenhuollolle. Hoidon laadun kehittäminen Diabeteksen hoidon laadun kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa hoitoyksiköissä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Saumattoman hoitoketjun, hoitopaikkakohtaisten laatukriteerien ja diabetesrekisterin luominen ovat tehokkaita välineitä hoidon laadun kehittämiseen ja arviointiin. Yksikkökohtainen laatujärjestelmä voi olla yksinkertainen ja sisältää yleiskuvauksen toimintayksiköstä sekä diabeetikon hoitoprosessin standardit, kuten hoidon resurssit (henkilökunta yms.) toimintojen kuvaus saatavuus hoidonohjaus potilastyytyväisyys hoitotasapaino Koulutus Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan perus- ja jatkokoulutuksessa panostetaan diabetestietouden lisäämiseen. Ammatillisella täydennyskoulutuksella varmistetaan diabeteksen nykyaikaisen hoidon osaaminen kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Koulutusta tulee järjestää sekä valtakunnallisesti että alueellisesti, jolloin paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon. Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmillä tulee olla päävastuu koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä. Rahoituksessa voidaan hyödyntää sponsoreita. Tärkeää on myös, että työnantajat mahdollistavat henkilöstön osallistumisen täydennyskoulutukseen riittävin koulutusmääräraha- ja sijaisvarauksin. 16
18 5. Diabeteksen aiheuttamat kustannukset Diabetes on yhteiskunnalle kallis sairaus. Suomessa diabeetikoiden hoidon aiheuttamien suorien kustannusten määrä oli vuonna 1997 runsaat 5,2 miljardia markkaa, josta pääosa, noin 3,0 miljardia markkaa kului vuodeosasto- ja pitkäaikaishoitoon. Sekä kotimaisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan diabeetikoiden terveydenhuolto on ainakin 2,5 kertaa kalliimpaa kuin muun iältään ja sukupuoleltaan vastaavan väestön terveydenhuolto ja noin viisi kertaa koko väestön keskiarvoa kalliimpaa. Tyypin 2 diabeetikot ovat terveydenhuoltopalvelujen suurkuluttajia puutteellisesti hoidetun sokeriaineenvaihdunnan ja riittämättömästi hoidettujen sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden vuoksi. Tyypin 2 diabeetikoiden hoitokulut olivat vuonna 1997 yhteensä 4,6 miljardia markkaa, ja merkittävä osa tästä johtui tautiin liittyvistä, usein ehkäistävissä olevista sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista. Selviä säästöjä saadaan uusimman tutkimustiedon mukaan hoidon oikealla kohdentamisella, hoito-organisaatiota tehostamalla sekä panostamalla tyypin 2 diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyyn. Näillä keinoilla diabeetikoiden inhimilliset kärsimykset ja kallis vuodeosastohoito vähenevät, ja samalla diabeteksen hoidon kustannuskehitys korjaantuu. Hoidon kustannusrakenne tärkeää tuntea Diabeetikkojen hoidon aiheuttamien kustannusten tunteminen on tärkeää, koska terveydenhoitokulut kasvavat voimakkaasti, mutta taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Kustannusrakennetta ja hoitotoimien kustannusvaikuttavuutta ymmärtämättä voidaan virheellisesti päätyä säästämään alueesta (esim. hoitovälinejakelu), jolla on diabeteksen hoidon tulosten saavuttamisen kannalta ratkaiseva, mutta kokonaiskustannusten kannalta vähäinen merkitys. Diabeteksen aiheuttamat kustannukset jaetaan suoriin kustannuksiin (avo- ja vuodeosastohoito, lääkkeet, hoitotarvikkeet ja kuntoutus), epäsuoriin kustannuksiin (sairaspäivien, ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen ja kuoleman vuoksi menetetty työ ja tuottavuus) sekä psykososiaalisiin, vaikeasti mitattaviin kustannuksiin (esim. diabeteksen vaikutukset elämänlaatuun). Terveydenhuollon päätöksenteossa suorien kustannusten tuntemisesta saa suurimman hyödyn. Tutkimustieto kertoo tilanteen Vuonna 1995 julkaistun FinnDiab-tutkimuksen yhteydessä laskettiin vuoden 1989 diabeteksen aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset maassamme. Suorat kustannukset olivat tuolloin 1,5 miljardia markkaa (79 prosenttia kokonaiskustannuksista) ja epäsuorat kustannukset 0,4 miljardia markkaa (21 prosenttia). Diabeetikkojen hoidon suorien kustannusten osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista vuonna 1989 oli 5,8 prosenttia. Ylivoimaisesti suurimman kustannuserän, 81 prosenttia kokonaiskustannuksista, muodosti vuodeosastohoito. Silloin ongelmana oli kuitenkin vaikeus selvittää avohoidon kustan- 17
19 nuksia kattavasti, mistä johtuen vuodeosastohoidon osuus ylikorostui. Uusin tieto perustuu Helsingin sairaanhoitopiirin diabeetikoiden hoitopalvelujen käyttöä ja kustannuksia selvittäneeseen tutkimukseen. Sen tulosten pohjalta on ollut mahdollista arvioida diabeetikoiden hoidon kustannukset vuonna 1997 koko maassa taustatekijät huomioonottaen. Diabeetikoiden hoidon suorat kustannukset koko maassa, 5,2 miljardia markkaa, olivat 11,4 prosenttia maan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Vastaavasti vuodeosastohoidon osuus, kolme miljardia, oli 6,5 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kustannukset aiheutuivat ensisijaisesti tyypin 2 diabeetikoiden hoidosta (taulukko 2). Taulukko 2. Diabeetikkojen ja muun vastaavan väestön (ikä- ja sukupuoliverrokit) hoidon kustannukset (mk x 1000). Helsinki Hoitojaksot rajattu 365:een hp/hj. Vuodeosastohoito Tyypin 1 Verrokit Tyypin 2 Verrokit Diabeetikot Verrokit Diabeetik- % diabetes Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 yhteensä yhteensä kojen hoidon lisäkustandiabetes diabetes kustannukset nuksista Diabetes päädiagnoosina ,6 Liian matala verensokeri ja happomyrkytys ,8 Sydän- ja verisuonisairaudet ,3 Muut lisäsairaudet yhteensä ,7 Diabetekseen liittymättömät sairaudet ,0 Vuodeosastohoito yhteensä ,5 Pitkäaikaishoito ,5 Vuodeosasto- ja pitkä-aikaishoito yhteensä ,0 Avohoito ,2 Lääkkeet ,7 Omahoitovälineet ,1 Matkaym. korvaukset ,6 Kulut yhteensä * * * * 100,0 Lukumäärä (n) Kulut/yksilö (mk/vuosi) Vuodeosastoilla hoidetut (n) * Puuttuvat verrokit lisätty keskiarvohintaisina. 18
20 Helsingissä tyypin 2 diabeetikkojen hoidon osuus kokonaiskustannuksista oli 88 prosenttia ja vuodeosastohoidosta 94 prosenttia. Diabeetikoiden vuodessa käyttämien hoitopäivien määrä oli 1,8 kertaa suurempi kuin vastaavan ikäisillä yleensä, yhteensä 14,6 % kaikista ei-psykiatrisista hoitopäivistä. Valtimosairaudet aiheuttivat suurimman osan (79 %) vuodeosastohoidon kustannuksista tyypin 2 diabeetikoilla, tyypin 1 diabeetikoilla puolestaan hiusverisuoniin liittyvät lisäsairaudet (52 %) ( kuva 1) tutkimuksessa olivat ainoastaan diabeteslääkkeet. Omahoitovälineiden kustannusosuus oli 2,4 prosenttia. 15,3% 2,4% 2,7% 49,8% % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 28,0 Tyyppi 1 Tyyppi 2 7,4 Diabetes päädg:na 19,5 78,9 Sydän- ja verisuonisairaudet 52,5 13,7 Muut lisäsairaudet Kuva 1. Diabeteksen ja siihen liittyvien komplikaatioiden vuodeosastohoidon kustannusten jakaumat (%). (Diabetekseen liittymättömät sairaudet ja pitkäaikaishoito eivät ole mukana) Kuva 2 esittää diabeteksen kustannusten jakautumisen Helsingin tutkimuksen mukaan. Avohoidon osuus oli 21.8 prosenttia. Se pystyttiin selvittämään merkittävästi tarkemmin kuin FinnDiab-tutkimuksessa. Lääkekustannukset olivat 15,3 prosenttia hoidon kokonaiskuluista. Niissä oli mukana kaikki diabeetikoiden käyttämät lääkkeet, kun vuoden 21,8% 8,1% Vuodeos. h. PA-hoito Avohoito Lääkkeet Omah. välin. Matkakustannukset ym. Kuva 2. Diabeetikkojen hoidon suorien kustannusten jakaumat (%). Helsinki vuonna (Hoitojaksot rajattu 365:een hp/hj) Tutkimuksen mukaan helsinkiläisten diabeetikoiden terveydenhuoltopalveluiden kustannukset olivat vuonna 1997 yhteensä 442 miljoonaa markkaa, eli 12,3 prosenttia Helsingin terveysviraston samoin lasketusta toiminnallisesta tilinpäätöksestä, vaikka diabeetikoiden hammas-, työterveys- ja mielenterveyshoidon kuluja ei voitu laskea. Diabeetikoiden hoitokustannukset olivat 2,3 kertaa suuremmat kuin iältään ja sukupuoleltaan vastaavan väestön. 19
21 Kustannusvaikuttavuuden laskeminen Päätöksenteossa tarvitaan sairauden aiheuttamien suorien kustannusten lisäksi tietoa myös hoitojen ja hoitotoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta (cost-effectiveness), koska tehostetut hoitotoimenpiteet aiheuttavat aina myös kustannuksia. Arvioiden mukaan korkeintaan 15 prosenttia kaikista lääketieteellisistä hoidoista sekä pidentää elinikää että säästää kustannuksia. Siten hoidon ansiosta säästyville elinvuosille tulee aina hinta. Terveystaloustutkimuksessa kustannusvaikuttavuus lasketaan selvittämällä, paljonko jollain hoitotoimenpiteellä saavutettu yksi lisäelinvuosi (life year saved, LYS) tai yksi laatupainotettu lisäelinvuosi (quality-adjusted life year, QALY) maksaa. Jos käytetty hoito ei vaikuta mitenkään elämänlaatuun ovat LYS ja QALY käytännössä samat. Ruotsissa kustannusvaikuttavuuden rajaarvona on käytetty Skr (n mk). Yhdysvalloissa on käytetty seuraavia rajaarvoja: erittäin kustannusvaikuttava hoito: alle markkaa/lys tai QALY kustannusvaikuttava hoito: alle markkaa /LYS tai QALY raja-alue: /LYS tai QALY kallis hoito: yli markkaa / LYS tai QALY 1. Valtimosairauksien ehkäisy tyypin 2 diabeetikoilla. UKPDS-tutkimuksessa verenpaineen alentamisella säästetyn elinvuoden kustannus oli suurimmillaankin vain 6500 markkaa. 2. Pohjoismaisessa 4S-tutkimuksessa kolesterolin alentamisella säästetyn elinvuoden hinta suomalaisilla diabeetikoilla oli markkaa eli selvästi kustannusvaikuttavaa ja merkittävästi enemmän kuin ei-diabeetikoilla ( mk/säästetty elinvuosi). Kuva 3 osoittaa, miten 4S -tutkimuksessa vaikutus kohdistui nimenomaan diabeetikkojen hoitopäivien vähentymiseen. Sairaalavrk/100 potilasvuotta Simvastatiini Lumelääke Terve IFG Diabetes Kuva 3. Lipidilääkityksen vaikutus vuodeosastohoitopäivien määrään 4S-tutkimuksen mukaan. IFG= verensokeripitoisuus on yli terveiden rajan, mutta ei ylitä diabeteksen diagnostisia kriteerejä Diabeteksen hoito on kustannusvaikuttavaa Tehokas hoito riskialttiilla henkilöillä, kuten diabeetikoilla, on yleensä aina kustannusvaikuttavaa hoitokustannusten määristä riippumatta. Diabeteksen hoidossa on kuitenkin useita alueita, joilla kustannusvaikuttavuus voidaan osoittaa erityisen selvästi. 3. Asetosalisyylihapon käyttö sydän- ja aivohalvausten ehkäisyssä on myös todettu tehokkaaksi. Se on kustannusvaikuttavuudeltaan jopa kustannuksia säästävä, tai vähintään kustannusneutraali hoito (säästetyn elinvuoden hinta korkeintaan 0 mk). 4. Sekä silmän verkkokalvon vaurion että munuaissairauden ehkäisyn ja varhaisen löytämisen on todettu olevan tyypin 1 dia- 20
22 beetikoiden hoidossa kustannusvaikuttavaa. 5. Myös verensokerin tehostettu hoito todettiin DCCT-tutkimuksessa kustannusvaikuttavaksi ( markkaa/säästetty elinvuosi). Tyypin 1 diabeteksen hoito tulee kalliiksi, jos esimerkiksi sen keskeisimmästä asiasta, verensokerin omaseurantaan tarvittavien välineiden jakelusta ryhdytään säästämään: diabeetikoiden itsensä suorittama seuranta vähenee, seurantakuormitus siirtyy hoitopaikkoihin, resurssipulan vuoksi seuranta jää riittämättömäksi, jolloin komplikaatioita pääsee kehittymään ja vuodeosastohoito lisääntyy. Tyypin 1 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuutta voidaan kuitenkin huomattavasti tehostaa, kun hoidon toteutuksessa ja seurannassa saadaan aikaan kustannussäästöjä em. DCCT-tutkimukseen verrattuna. Ehkäisy avain diabeteskustannusten säästöön Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten viesti on yksiselitteinen: lisäsairauksia voidaan ehkäistä, ja niiden ehkäisyyn investoiminen tuo mukanaan selvää kustannussäästöä nykyisiin erittäin korkeisiin vuodeosastokustannuksiin. Lisäksi lisäsairauksien ehkäisy on aina kustannusvaikuttavaa. Tyypin 2 diabeetikot ovat sekä lukumäärältään että moninkertaisilta riskeiltään kustannusten kannalta keskeinen ryhmä. Heidän hoitonsa kannattaa saattaa ajan tasalle tässä toimenpideohjelmassa esitettyjen näkemysten mukaisesti. Vaikka tyypin 1 diabeetikkojen hoidon taloudellinen rasittavuus yhteiskunnalle onkin taudin vähäisemmän esiintyvyyden vuoksi tyypin 2 diabetesta pienempi, on senkin hoitoa ja hoito-organisaatiota tärkeää tehostaa, sillä puutteellisesti hoidettuna tyypin 1 diabetes on aina elämää uhkaava ja seurauksiltaan yksilökohtaisesti kallis sairaus verrokkeihin verrattuna. Ratkaisun tyypin 2 diabeteksen ennustetun räjähdysmäisen lisääntymisen ja sen hoidon kustannusten moninkertaistumisen estämiseen voi tuoda vain järkiperäinen voimavarojen suuntaaminen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja kokonaisvaltaiseen hoitoon. Nämä toimenpiteet tulee kohdistaa sekä koko väestöön että erityisesti tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin. 21
23 6. Hoito on osa diabeetikon elämää Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes ovat sairauksia, jotka kestävät taudin toteamisesta lähtien koko loppuelämän. Molempia voidaan hoitaa menestyksellisesti siten, että diabeetikolla on mahdollisuus elää normaalia, täysipainoista elämää sairauden jokapäiväisestä kumppanuudesta huolimatta. Diabeteksen hoidon lähtökohtana on diabeetikon omahoito, sillä kukaan muu kuin diabeetikko itse ei voi tasapainottaa joka hetki toimivan energia-aineenvaihdunnan häiriötä. Diabeteksen päivittäinen hoitaminen on vaativaa ja edellyttää tietoa, taitoa, jaksamista ja motivaatiota. Hoitotulos riippuu ensisijaisesti diabeetikon käytännössä tekemistä hoitoratkaisuista, ja hoidon sovittaminen omaan elämään on myös diabeetikon omalla vastuulla. Diabetesta sairastavan ja terveydenhuollon välillä vallitsee selkeä työnjako. Terveydenhuollon tehtävänä on arvioida diabeetikolle sopiva hoito ja antaa hoidonohjaus, lääketieteellinen seuranta ja tuki sekä hoitovälineet ja lääkereseptit. Diabeetikko itse vastaa päivittäisestä hoidostaan, ottaa pistoksensa tai muut lääkkeensä, annostelee ruokansa, mittaa verensokerinsa ja muuttaa tulosten pohjalta hoitoansa sovittujen pelisääntöjen mukaan. Diabetes poikkeaakin useimmista muista sairauksista siinä, että diabeetikko ei ole hoitotyön kohde, vaan ratkaiseva hoitotuloksen tekijä. Siksi hänet on nähtävä oman sairautensa osalta myös terveydenhuollon voimavarana. Vertaistuesta motivaatiota Vertaistuella, diabeetikoiden keskinäisellä kanssakäymisellä on suuri merkitys. Koska diabetes on pysyvä sairaus, joka vuosien varrella muuttaa muotoaan, siihen kytkeytyy ihmisen ja hänen lähiomaistensa elämä kauttaaltaan. Diabeteksen hoito toteutuu arkielämässä, ja siksi diabeetikoiden löytämät ratkaisut ovat arvokkaita myös muille samaa sairautta poteville. Oivallukset, arjessa jaksaminen sekä hoidon menestymisen ja epäonnistumisen hetket on hyvä jakaa; siinä auttaa itseään ja muita. Maamme diabetesyhdistykset tukevat toiminnassaan monipuolisesti diabeetikon omahoitoa ja ovat yhä laajenevassa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Yhdistyksen jäsenyys ja Diabetes-lehti avaavat diabeetikolle säännöllisen tietokanavan ja tukiverkoston, jotka täydentävät terveydenhuollon palveluja kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Diabeetikko hoidon kehittämisessä Diabetesta sairastavan itsensä esittämät, asiakasnäkökulmaan perustuvat ongelmat ja ratkaisut toimivat apuvälineinä ja perusmateriaalina parempiin hoitotuloksiin pyrittäessä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa. Esimerkiksi hoitomotivaation puute, jolla usein perustellaan huonoja tuloksia, todettiin diabeetikoiden omassa analysointiprosessissa seuraukseksi eikä syyksi. Tämän havainnon perusteella syntyi lukuisia parannusehdotuksia hoitojärjestelmään ja diabeetikoiden, diabetesyhdistysten sekä terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön. 22
24 Diabetesliitto on julkaissut 1990-luvun alkupuolella St. Vincent-ohjelman tukimateriaaliin kuuluvan Rights and Roles -kirjasen suomeksi nimellä Diabeetikon oikeudet ja oma vastuu. Kirjasen diabeetikon roolia koskevan määrittelyn kriittinen tarkastelu on osoittanut, että tuolloin esitetyt näkemykset vastaavat yhä pääosaltaan myös nykyistä ajattelua. Omahoidon vahvistamiseksi diabeetikot haluavat kuitenkin täydentää määritelmää seuraavasti: Diabeetikko on vastuussa omasta terveydestään ensisijaisesti itselleen, onhan diabetes otettava huomioon joka päivä, ja riittämättömän hoidon seuraukset kantaa lopullisesti diabeetikko. Vastuu omahoidossa tarkoittaa, että diabeetikko todella noudattaa hankkimaansa ja saamaansa tietoa, sitoutuu omahoitoon ja pyrkii mahdollisimman hyvään tasapainoon. Diabeetikon tulee osallistua aktiivisesti hoidonohjaukseen, vaalia omalta osaltaan hyvää hoitosuhdetta ja käyttää hyväkseen tarjolla olevia palveluja. Diabeetikon vastuulla on myös omahoidon välineiden asianmukainen käyttö, säilyttäminen ja huolto siten, ettei turhia kustannuksia synny. Diabeetikkolasten huoltajat vastaavat lapsensa omahoidosta, ja huolehtivat lapsen elinpiiriin kuuluvien eri osapuolten (päiväkoti, koulu, harrastukset) yhteistyöstä ja tiedonkulusta. Diabeetikko hoitojärjestelmässä Nykyisessä terveydenhuollon kustannustilanteessa on entistä merkityksellisempää, että diabeetikot ja hoitohenkilökunta yhdessä pyrkivät tunnistamaan epätarkoituksenmukaiset toimintatavat sekä löytämään hyvän ja laadukkaan hoitokäytännön. Yhteistyössä on myös tärkeää, että sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikko hyväksytään tasa-arvoiseksi asiantuntijaksi ja diabetestiimin jäseneksi oman sairautensa hoidossa. Hoitokäytäntöjen kehittämishankkeissa diabeetikoiden kokemuksia hyödynnetään parhaiten ottamalla heidän edustajansa mukaan työryhmiin ja toimikuntiin. Terveydenhuollon ja yhdistysten yhteistyötä diabeetikoiden omahoidon tukemisessa pitää kaikin tavoin tehostaa. 23
25 7. Elämäntapamuutokset diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa Diabeteksen hoidossa elämäntapojen muuttamisella voidaan ehkäistä lisäsairauksia tai viivyttää niiden ilmaantumista tuntuvasti sekä vähentää lääkityksen tarvetta. Elämäntapojen merkitys on huomattava erityisesti tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Diabeetikon terveyden kannalta oleellista on tupakoimattomuus, liikunta osana elämäntapaa sekä terveellinen syöminen. Sydän- ja verisuonitautivaarojen alentamiseksi huomiota kiinnitetään erityisesti kovan rasvan ja energian saannin vähentämiseen liikapainoisilla henkilöillä. Tupakointi on erityisen haitallista sydämelle ja verisuonille. Tupakointi supistaa verisuonia ja altistaa verisuonten ennenaikaiselle kalkkiutumiselle ja sepelvaltimotaudille sekä aivojen ja jalkojen verenkiertohäiriöille. Myös lievät muutokset munuaisissa etenevät tupakoitsijoilla nopeammin. Liikunta vaikuttaa hyödyllisesti monella eri tavalla aineenvaihduntaan ja elintoimintoihin. Sokeriaineenvaihdunnan lisäksi sillä on suotuisa vaikutus myös rasva-aineenvaihduntaan ja verenpaineeseen, se parantaa lihastoimintaa, yleistä toimintakykyä ja mielialaa. Kaikkien näiden asioiden ohella säännöllinen liikunta lisää insuliiniherkkyyttä, ja korjaa tyypin 2 diabeetikoilla myös hoitotasapainoa. Liikunta auttaa painonpudotuksessa ja painonhallinnassa. Ruokavalion avulla voidaan vaikuttaa samanaikaisesti useimpiin aineenvaihdunnan poikkeavuuksiin. Kovan rasvan vähentäminen kolmannekseen rasvojen koko- naissaannista vähentää LDL-kolesterolia. Tällöin pehmeän rasvan osuus lisääntyy. Pehmeällä rasvalla näyttää lisäksi olevan edullinen vaikutus verenpaineeseen ja insuliiniresistenssiin. Runsashiilihydraattisella ja runsaskuituisella ruoalla, joka sisältää sekä liukenevia että liukenemattomia kuituja, on monia edullisia vaikutuksia terveyteen. Tällainen ruokavalio lisää insuliiniherkkyyttä, vähentää LDL-kolesterolin määrää veressä ja lisää kylläisyyden tunnetta aterian jälkeen. Suolan käytön vähentäminen alentaa verenpainetta yksilöllisesti. Diabeetikot ovat muita herkempiä suolan sisältämän natriumin haittavaikutuksille. Aterioiden ajoitusta yksilöllisesti sovittamalla voidaan vaikuttaa aterianjälkeiseen verensokerin nousuun, näläntunteeseen ja syömisen hallintaan. Tyypin 2 diabeetikolla energian saannin rajoittaminen korjaa insuliiniresistenssiä ja korkeaa verensokeria, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä ja alentaa verenpainetta. Kohonneen verensokerin laskiessa insuliinieritys paranee. Uusituvan tutkimuksen mukaan tehostetulla ravitsemusohjauksella voidaan vähentää tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon tarvetta taudin alkuvuosina jopa kolmannekseen siitä, mikä se on tavanomaisessa hoidossa olevilla. Valtakunnan tasolla vastaavat tulokset merkitsisivät kymmenien miljoonien säästöjä vuositasolla. Vähintään samantyyppisiin säästöihin on mahdollista päästä ravitsemusohjauksella verenpaineen hoidossa. 24
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP
TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotDiabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ
Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ 2000 2010 DEHKO 2000-2010 TIIVISTELMÄ Sisällys sivu Aluksi... 3 Diabetes on kasvava kansanterveysongelma... 4 Lisäsairaudet nostavat diabeetikoiden
LisätiedotKumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?
Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotKANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS
KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja
LisätiedotDiabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen kokous SOSTE 20.11.2014 Riitta Vuorisalo Erityisasiantuntija Suomen Diabetesliitto ry Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotD2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet
D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotSystemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen
Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus
LisätiedotDiabetesyhdistykset omahoidon tukena
Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotToimintamme tarkoitus
Toimintamme tarkoitus Diabetesliiton säännöt, 2 Liiton tarkoitus valtakunnallisena keskusjärjestönä on toimia diabeteksen voittamiseksi ja hyvän hoidon takaamiseksi, tukea diabeetikoita ja vaikuttaa yhteiskunnassa
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä
LisätiedotDehko etenee 2005 2007
Dehko etenee 2005 2007 2 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO 2000 2010 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Hoidon laadun kehittäminen Diabeetikon omahoidon tukeminen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma
LisätiedotYksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen
Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen
LisätiedotEtäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski
Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotTerveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4
DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotDiabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa
Diabetesliiton terveiset Vastaava diabeteshoitaja Anneli Jylhä Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa 1 Diabeteskeskus
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotVajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala
Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotProsessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.
Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetespotilaan palveluketju Diabetespotilaan tunnistaminen ja diagnostisoidun diabetespotilaan
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
LisätiedotDehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotNimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :
OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotTarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö
Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotLIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke
LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista
Lisätiedot/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotDigipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015
Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotDiabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry
Diabeetikon sosiaaliturva Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva = sosiaali- ja terveysturvaa Julkisella vallalla perustuslaillinen velvollisuus taata
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!
VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotLataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa
Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes Lataa ISBN: 9789522453532 Sivumäärä: 70 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.41 Mb Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.
LisätiedotTerveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET
TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotSAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA
SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien
LisätiedotKEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN
KEINOÄLY AVUKSI ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN 13.4.2017 ODUM OY JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET KASVAVAT KESTÄMÄTTÖMIKSI Eurostatin mukaan (2017) Suomen terveydenhuollon kustannukset
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?
Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotDiabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014
Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista
LisätiedotTerveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi
Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotDEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä
DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
LisätiedotPoimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen
Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus on osa hoidon kokonaisuuden mittaamista Kuva: NHG Whitepaper vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus = käytettyjen resurssien
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
Lisätiedot