Inari - vahva lapsistaan

Transkriptio

1 Valtuuston hyväksymä Inari - vahva lapsistaan Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma INARI i-,t n.+.itas Irenrt.: cvs:.<<c:c

2 MIKÄ TÄMÄ ON?... 4 Mihin tätä tarvitaan?... 4 Yhteinen päämäärä... 5 HYVINVOINTIPOLITIIKAN HAASTE... 5 Hyvinvoinnin edistäminen vs. häiriöiden korjaaminen... 5 Kohdentuminen... 7 Resurssien niukkuus OHJELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI... 9 Hyvinvoinnin seuranta Painopiste ja tavoitteet Ohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi Ohjelmasta ja ohjelmatyöstä tiedottaminen LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET INARISSA, SEKÄ HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Inari Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Inarilaiset lapset, nuoret ja lapsiperheet Palveluiden kokonaisuus TIETOA HYVINVOINNISTA Tietoa inarilaisten lasten hyvinvoinnista vähän Osallistamalla kokemustietoa toiminnan kehittämiseen Eriarvoistuminen tulojen ja terveyden suhteen lisääntyy Koulupudokkaat ja nuorisotyöttömyys Vanhemmuuden puute Terveystottumukset Aikuisten päihteiden käyttö Terveystottumukset näkyvät hyvin- ja pahoinvoinnissa

3 Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve YHTEINEN PAINOPISTE JA TAVOITTEET EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI JA TAVOITTEIKSI Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveystottumukset Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelmatyö Lastensuojelun kehittäminen Li itteet

4 MIKÄ TÄMÄ ON? Vuoden 2008 alussa voimaan tulleessa uudessa lastensuojelulaissa edellytetään, että jokainen kunta laatii suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelman on katettava laajasti lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin liittyvät palvelut. Suunnitelma tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja tarkistaa vähintään neljän vuoden välein. Se on otettava huomioon kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Lastensuoielulaki 12 ) Inarin kunnassa on vuosien aikana työstetty suunnitelmaa ja toimintamallia, jolla uuden lastensuojelulain sisältämät periaatteet ja vaatimukset toteutetaan. Mukana tässä prosessissa ovat olleet Lastensuojelun kehittämistyöryhmä (Lasuke), Syreeni-tiimi sekä suunnittelija Arto Leivo. Prosessin aikana on kuultu kunnan eri toimialojen työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja nuorisovaltuutettuja. Lastensuojelulain edellyttämä suunnitelma on Inarin kunnassa päätetty laatia laaja-alaisena ohjelmana, kattamaan kaikkien inarilaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ja hyvinvoinnin edistäminen, Lasten suojelu on koko kunnan asia - suunnitelma kantaakin nimeä "Inarin kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelma". Mihin tätä tarvitaan? Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiohjelmatyön tavoitteena on määritellä tavoitteet ja suuntaviivat kunnan lapsi- ja nuorisopoliittiselle toiminnalle ja sen kehittämiselle. Hyvinvointiohjelman tarkoitus on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tätä tarkoitustaan se toteuttaa: kokoamalla ja jäsentämällä olemassa olevaa tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja elinoloista kuntalaisille, päättäjille ja hyvinvointityötä tekeville. n n n määrittelemällä yhteisen päämäärän, painopisteen ja tavoitteet kunnan järjestämien palveluiden toiminnalle ja kehittämiselle, edistämällä yhteisen päämäärän leviämistä kuntalaisten, kunnan, muiden viranomaisten ja yhteisöjen toimintaan. seuraamalla ja arvioimalla ohjelman ja siinä asetettujen tavoitteiden toteutumista. 4

5 Yhteinen päämäärä Kunnan järjestämiä palveluita suunnitellaan ja ohjataan monella eri hallinnon alalla ja tasolla. Ohjelmalla pyritään suuntamaan toimintaa ja edistämään yhteistyötä hallinnon rajojen yli. Yhteinen päämäärä on ohjelmatyön tärkein keino parantaa sektorirajojen viipaloiman toiminnan tehoa ja vaikutuksia. Ensimmäisen ohjelman laatimisen yhteydessä käytiin läpi suuri määrä tietoa eri lähteistä, suomalaisten ja inarilaisten lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin liittyvistä huolenaiheista sekä niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvien ilon ja huolenaiheiden sekä tiedonlähteiden suhteen tehtiin tämän ensimmäisen ohjelman laatimisen aikana monia valintoja. Ohjelman päämäärä, painopiste ja tavoitteet sekä niiden perusteena oleva tietosisältö olisi mahdollista valita ja perustella toisinkin. Kaikki käytettävissä oleva tieto ja erilaiset näkökulmat eivät kuitenkaan mahdu yksiin kansiin tai ohjelmakauteen. Valinnat ovat välttämättömiä, jotta ohjelmatyöstä seuraisi muutakin, kuin sanoja paperille. Ohjelman inarilainen näkökulma paranee ja tarkentuu, kun ohjelmaa toteutetaan käytännössä. Ohjelma ei ole pysyvä, muuttumaton tai valmis, Se kootaan sanoiksi paperille säännöllisin väliajoin, mutta oikeasti se on olemassa vain toiminnassa. Ohjelmatyön inarilaiset työtavat ja käytänteet kehittyvät kokeilemalla rohkeasti, oppimalla onnistumisista ja virheistä, Ohjelman toteuttamisen ja ohjelmatyön vakiintumisen myötä löydetään erilaisia tapoja, joilla yhä useammalla inarilaisella on mahdollista vaikuttaa valintoihin prosessissa, jossa etsitään yhteistä päämäärää. HYVINVOINTIPOLITIIKAN HAASTE Hyvinvoinnin edistäminen vs. häiriöiden korjaaminen Ei tarvita hyvinvointipolitiikan tai -palvelujärjestelmän asiantuntijaa esittämään väitettä, jonka mukaan ongelmien tai "häiriöiden" korjaaminen on hankalaa ja kalliimpaa, kuin niiden ennalta ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen, "Häiriö" kuulostaa teknisellä ja kylmältä. Ihmisten arjesta ja elämästä puhuttaessa Se on epäinhimillinen sana kuvaamaan elämäntilannetta tai olosuhteita, joissa ihmisten omat voimavarat ovat riittämättömät: mielen tai kehon sairaus, väsymys, uupumus, kasvun tai kehityksen ongelma, oppimiseen tai käyttäytymiseen liittyvä haaste jne. Tästä huolimatta "häiriötä" käytetään tekstissä, tästä eteenpäin ilman lainausmerkkejä, Häiriö on järjestelmän tarkastelun kannalta osuva kuvaus. 5

6 Alla oleva hyvinvointipoliittinen päättelyketju on varmasti tuttu muodossa tai toisessa: Hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvuun ja terveyteen liittyvien häiriöiden ennaltaehkäisy vähentää pahoinvointia ja häiriöitä, Palveluilla, joilla pyritään edistämään hyvinvointia ja ennalta ehkäisemään häiriöitä, on mahdollista vähentää häiriöitä korjaa vien palveluiden tarvetta, Panostamalla nykyistä enemmän aikaa, osaamista ja rahaa hyvinvointia edistäviin ja häiriöitä ennalta ehkäiseviin palveluihin, voi saada aikaan taloudellisia säästöjä koko palvelujärjestelmän kustannuksissa, koska siten häiriöiden hoitamisen kustannukset pienenevät. Yllä esitetty pitää varmasti paikkansa, on mahdollista ja säästöjä voi saada aikaan. Mutta nimenomaan mahdollista ja voi. Vaikka periaate on uskottava ja ymmärrettävä, sen toteuttaminen käytännössä ei ole yksinkertaista tai helppoa. Kunnan vastuulla oleva palvelujärjestelmä on laaja, monialainen ja monella tavalla säädelty. Periaatteen toteuttamisesta tekee hankalaa mm. päätöksenteon ja toiminnan ohjaamisen monimutkaisuus, palvelujärjestelmälle luonteenomainen taipumus erikoistua ja jäsentää toimintaa hallintorajoilla sekä budjetoinnin ja rahoittamisen haasteellisuus. Palvelujärjestelmää ohjaavat lait, muut rakenteet ja perinteet ovat sellaisia, että niukkojen resurssien jakamisessa luonnollisempi suunta on kohti häiriöiden korjaamista, hyvinvoinnin edistämisen sijasta. Yksinkertaisena esimerkkinä, osaamme hoitaa diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja tehokkaasti ja vaikuttavasti, ja lääketieteellinen hoito kehittyy koko ajan. Mutta näiden ongelmien ennaltaehkäisyä emme osaa riittävän hyvin tai panosta siihen tarpeeksi. Tämän voi päätellä siitä, että näiden häiriöiden määrä sekä niiden aiheuttamat kustannukset kasvavat jatkuvasti. Toisena esimerkkinä, panostamme jatkuvasti lisää erityisopetukseen, oppilashuoltoon ja muuhun erityiseen tukeen kasvatus- ja opetuspalveluissa. Osaamme järjestää tukitoimia kouluissa ja päiväkodeissa, mutta vaikuttavatko ne häiriöiden syihin. Kasvaneesta panostuksesta huolimatta oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvät häiriöt näyttäisivät lisääntyvän, nuorten kokemat kouluväsymys sekä mielenterveyteen liittyvät oireet ovat yleisiä eivätkä ole vähentyneet. Palvelutuotannon kehitys suuntautuu usein jo syntyneiden ongelmien korjaamiseen entistä paremmilla välineillä ja menetelmillä, tai suuremmilla resursseilla. Toisin sanoen järjestelmällä on taipumus kehittyä päinvastaiseen suuntaan, kuin mikä tiedetään toimivaksi ja tehokkaaksi. Tämän ominaisuuden, "valuvian", huomioiminen on vaativaa niin palveluista päättäville kuin niitä järjestäville. Hankaluudestaan huolimatta tämä taipumus on välttämätöntä tiedostaa ja ottaa huomioon päätösten 6

7 teossa ja niiden toimeenpanossa. Hyvinvointi yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän suurimmat haasteet liittyvät elintason nousuun, elämäntapoihin, eriarvoisuuteen sekä niistä seuraavaan sairauksiin ja oireisiin. Niihin vaikuttaminen totutuilla keinoilla on käymässä kohtuuttoman kalliiksi, inhimillisesti ja taloudellisesti, Tehokas terveyden edistäminen ja pahoinvoinnin ennaltaehkäisy on välttämätöntä tuottavuuden, parantamiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa sekä ohjelmatyössä tapahtuvilla valinnoilla ja painotuksilla on mahdollista edistää näiden haasteiden haltuun ottoa. Kohdentuminen Mitä jos käytettäisiin nykyistä enemmän rahaa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen perus- ja vapaa-ajan palveluissa? Järjestettäisiin vaikka lisää mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen sekä erilaisia ohjattuja vapaa-ajan vietto mahdollisuuksia. Lisäksi kehitettäisiin henkilöstön osaamista ja työmenetelmiä varhaiseen puuttumiseen ja tukemiseen. Käyttäisivätkö parantuneita mahdollisuuksia ja lisääntyneitä terveyttä edistäviä palveluita ne samat ihmiset, joiden hoitamisesta ja tukemisesta myöhemmin syntyvät kustannukset aiheutuvat? Tai jos aikaa ja rahaa panostetaan osaamisen hankkimiseen ja työmenetelmien kehittämiseen, onko uutta osaamista mahdollista soveltaa käytännön työssä, jos mikään muu ei muutu, Henkilöstön osaamisen lisääntyminen ei ratkaise esim, ajan ja ohjauksen puutetta? On tietenkin hyvä, jos jo ennestään riittävästi liikkuvat lapset ja nuoret saavat uusia liikuntamahdollisuuksia, Ja henkilöstökoulutus ja kehittäminen voi lisätä työiloa, vaikka soveltamiselle käytännön työssä ei olisikaan edellytyksiä. Suurimmat mahdollisuudet ja tarpeet toiminnan kehittämiselle ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa. Hyvinvoinnin edistäminen on tehokkainta silloin, kun käytetyt keinot vaikuttavat niihin, jotka tukea eniten tarvitsevat. Tämän ensimmäisen hyvinvointiohjelman todellisena haasteena on löytää keinoja joilla vaikutetaan tämän päivän väsyneisiin, vähän liikkuviin ja epäterveellisesti syöviin lapsiin ja nuoriin. He muodostavat merkittävän osan tämän päivän terveysoireista kärsivistä ja muutoin pahoinvointia kokevista lapsista ja nuorista. Vielä suuremman osan he muodostavat siitä jatkuvasti kasvavasta joukosta, joka tulevaisuudessa kärsii selkävaivoista, sokeritaudista, työuupumuksesta, masennusoireista tai tukkeutuneista suonista. Haasteena on saada heidät perheineen mukaan: osallistumaan ohjattuun liikuntaan, liikkumaan ja leikkimään omatoimisesti, syömään aamupala, ruokailemaan illalla perheenä, pitämään karkkipäivä kerran viikossa, kävelemään enemmän ja kuskaamaan vähemmän, huolehtimaan riittävästä unesta. 7

8 Miten nyt tai tulevaisuudessa terveysoireita kokevat lapset nuoret ja heidän vanhempansa saataisiin ymmärtämään ja kokemaan elämäntapojen yhteys terveysoireisiin niin vahvana, että se vaikuttaisi heidän päivittäisiin valintoihinsa? Millaista yhteistyötä ja tukea terveystottumusten suhteen heikoimmassa asemassa olevat lapset, nuoret ja heidän vanhempansa tarvitsevat ja haluavat? Millaisilla keinoilla vaikutetaan niihin, jotka eniten tarvitsevat tukea arkisten tapojen muuttamisessa? Jos toimivia työtapoja ja keinoja löytyy, resursseja kannattaa kohdentaa niihin. Resurssien kohdentamisessa on huomioitava kaikki kokonaisuuden muodostavat palaset. Osaamisen, taidon tai työmenetelmien kehittämiseen käytetyt aika ja raha tuottavat tulosta ja tehostavat toimintaa vain silloin, kun uuden soveltamiseen on olemassa edellytykset käytännön työssä. Resurssien niukkuus Niukkuus aiheuttaa resurssien jaossa hankalan noidankehän hyvinvoinnin edistämisen ja häiriöiden korjaamisen välillä. Palvelujärjestelmä on monella tapaa erikoistunut havaitsemaan ja korjaamaan erilaisia terveyteen, mielenterveyteen, oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen, vuorovaikutukseen jne, liittyviä häiriöitä. Mm, erikoissairaanhoidon, erityisopetuksen ja lastensuojelun toimenpiteiden määrä on kasvanut, ja kasvulle on jatkuvia paineita koko maassa. Häiriöpalveluiden aiheuttamien kustannusten kokonaissumma ja osuus kuntien menoista ovat kasvaneet. Häiriöiden korjaaminen on palvelujärjestelmän resurssien jaossa etusijalla suhteessa hyvinvoinnin edistämiseen tai häiriöiden ennalta ehkäisemiseen. On inhimillisesti oikein, ja lain mukaan velvollisuus, järjestää ihmiselle erityistä tukea tai hoitoa, silloin kun hän sitä tarvitsee. Häiriöpalveluiden kohoavat kustannukset, niiden tarpeen ensisijaisuus ja usein kiireellisyys saavat aikaan paineita resurssien jaossa. Häiriöitä ennalta ehkäiseviä sekä hyvinvointia edistäviä palveluita ei säädellä yhtä tarkasti, kuin häiriöpalveluita. Näin ollen ennalta ehkäisyyn ja edistämiseen käytettäviä resursseja on helpompi hallita ja säätää alaspäin. Tästä seuraa hyvinvointia edistävien ja häiriöitä ennalta ehkäisevien palveluiden määrän väheneminen sekä laadun heikkeneminen, josta seuraa häiriöpalveluiden tarpeen kasvaminen, josta seuraa paineita resurssien jaossa ja niin edelleen. Ongelmien ja häiriöiden korjaaminen niihin erikoistuneilla tehtävillä painottuu palvelujärjestelmän toiminnassa ja niiden osuus resurssien jaossa kasvaa. Peruspalveluissa ja ihmisten arkipäivässä tapahtuvalle hyvinvoinnin edistämiselle ja häiriöiden ennalta ehkäisylle on käytettävissä jatkuvasti pienenevä osuus yhteisistä resursseis- 8

9 ta. Samalla kuitenkin tiedetään, että terveys ja hyvinvointi vahvistuu tai murenee ihmisten arkisissa kasvu - ja elinympäristöissä ja yhteisöissä. Kärjistetysti noidankehä pyörii näin. Mutta mistä lisäpanostukset ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen otetaan tässä vaiheessa noidankehän pyörähdystä? Kuka tekee valinnat ja millä perusteilla. Miten painopistettä siirretään hallitusti? Osaammeko käytännössä tehdä tuottavia panostuksia hyvinvoinnin edistämiseen ja pahoinvoinnin ennalta ehkäisyyn? OHJELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Inarissa on toiminut jo vuodesta 2001 Lastensuojelun kehittämistyöryhmä Lasuke. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimeksiannolla perustetulle työryhmälle on annettu tehtäväksi: arvioida lastensuojelun tilaa ja palvelujärjestelmää, n koordinoida yhteistyötä sekä tehdä kehittämisaloitteita. Ohjelmatyön toteuttaminen tarjoaa Lasuke -työryhmälle jäsennellyn ja tavoitteellisen tehtävän. Lasuken kokoonpano ja toimeksianto on valmiiksi sopiva Lasten ja nuorten hyvinvointi-ohjelman ohjelmatyöstä vastaamiseen. Lasukessa on jäseninä edustajat sosiaali- ja terveyslautakunnasta, sosiaalityöstä, neuvolasta, päivähoidosta, perusopetuksesta, nuorisotyöstä, poliisista ja nuorisovaltuustosta. Ohjelma ei velvoita tai pakota. Lautakunnat, osastot ja yksiköt tekevät itsenäisesti valintansa siitä, miten ja missä laajuudessa ne huomioivat ohjelmassa esitetyn tietosisällön, painopisteen, toimenpide-ehdotukset ja tavoitteet. Lasuke vastaa ohjelmatyön käytännön toteuttamisesta ja koordinoinnista sekä edistää ohjelman toteutumista parhaansa mukaan. Harjaantuessaan ohjelmatyöhön työryhmä pyrkii sitouttamaan ohjelman toimeenpanoon ja ohjelmatyöhön laajenevan joukon lapsia, nuoria, vanhempia, päättäjiä ja hyvinvointityötä tekeviä. Ohjelma päivitetään valtuustokausittain, ja siitä tekee päätöksen kunnanvaltuusto. Ohjelmakausi limitetään valtuustokauden suhteen siten, että kestää valtuustokauden toisen vuoden 9

10 alusta seuraavan valtuustokauden ensimmäisen vuoden loppuun, Esimerkiksi seuraava valtuustokausi on , ohjelmakausi on siten Valtuustokauden ensimmäisen vuoden aikana ohjelma päivitetään, ja valtuusto käsittelee sen ensimmäisen vuotensa lopussa. Näin uuden valtuuston määrittelemät linjaukset voidaan ottaa huomioon ohjelmaa laadittaessa. Ohjelmatyön käytäntöihin, päivittämiseen ja toimeenpanoon liittyvä toiminta kuvataan tarkemmin tämän ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Hyvinvoinnin seuranta Ohjelmatyön keskeisenä toimintona on järjestelmällinen ja riittävä hyvinvoinnin ja elinolojen seuranta. Hyvinvointiohjelmatyössä seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti: Hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreita Kouluterveyskyselyn tuloksia lastensuojelurekisteriin kerättäviä tietoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden väestötietoja muita ohjelmakauden yhteiseen painopisteeseen liittyviä sekä toimenpideehdotusten ja tavoitteiden seurannan kannalta tarpeellisia mittareita Seurannan kohteet tarkistetaan tarvittaessa ohjelman päivityksen yhteydessä, esim. Lasuken, osastojen, yksiköiden, nuorisovaltuuston, kuntapäättäjien tai kuntalaisten perutellusta aloitteesta. Lasuke laatii seurannan kohteista ohjelma päivityksen yhteydessä yhteenvedon, jossa kuvataan keskeisimmät ilon ja huolen aiheet. Painopiste ja tavoitteet Toinen keskeinen toiminto ohjelmatyössä on ohjelman painopisteen ja siihen liittyvien tavoitteiden määrittely. Ne määritellään hyvinvoinnin ja elinolojen seurannassa esiin nousevien ilon ja huolen aiheiden perusteella. Yhteisen painopisteen ja siihen liittyvien tavoitteiden määrittelyllä pyritään ohjaamaan kaikkien hyvinvoinnin parissa työtä tekevien toimintaa samaan suuntaan sekä edistämään yhteistyötä. Ohjelmakaudella Lasuken keskeinen tehtävä on pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ohjelmassa määritellyt tavoitteet ja painopiste huomioidaan kaikilla toiminnan ta- 10

11 soilla: päätöksenteko, yleissuunnittelu sekä toimialojen, yksiköiden ja työntekijöiden oma tavoitteiden asettaminen ja toiminta. Ohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi Kolmas keskeinen toiminto ohjelmassa on seuranta ja arviointi, Yhteisiin painopisteisiin liittyvien tavoitteiden toteutumista sekä toimintaa, joilla tavoitteisiin pyritään, on seurattava ja arvioitava: se on edellytys oppimiselle. Ohjelmassa asetettaviin tavoitteisiin määritellään mahdollisuuksien mukaan mittarit, joita seurannassa ja arvioinnissa käytetään. Osana ohjelmatyötä Lasuke pyrkii edistämään ohjelmaan liittyvää toiminnan arviointia ja seurantaa vuosittaisena itsearviointina, joka raportoidaan vakiintuneissa yksikkö- ja toimialakohtaisissa toimintakertomuksissa. Tarkastuslautakunta voi käyttää hyvinvointiohjelman tavoitteita ja painopistettä valintansa mukaisesti laatiessaan arviointikertomusta. Hyvinvointiohjelman päivittämisen yhteydessä Lasuke kokoaa yhteen edellisellä ohjelmakaudella kertyneen arviointi- ja seurantatiedon ohjelmassa määriteltyjen painopisteiden, tavoitteiden ja niihin liittyvän toiminnan osalta. Saatavilla olevaa arviointi- ja seurantatietoa verrataan ohjelmakaudelle asetettuihin tavoitteisiin ja mittareihin. Saatua tietoa ja kokemuksia käytetään ohjelmatyön sekä ohjelman painopisteen ja tavoitteiden tarkistamiseen uudelle ohjelmakaudelle. 11

12 Ohjelmasta ja ohjelmatyöstä tiedottaminen Lasuke pyrkii edellytystensä mukaisesti edistämään ohjelman toteutumista ja toimeenpanoa. Edellytys ohjelman toteutumiselle käytännön toiminnassa on tieto sen olemassa olosta ja sisällöstä. Ohjelmatyön päämäärästä, ohjelman painopisteestä, tavoitteista sekä niiden seurannasta ja arvioinnista on tiedotettava tehokkaasti. Ohjelman toteuttaminen käytännön toiminnassa on palveluita järjestävien omien valintojen varassa. I irl_ ;t-in1 ; IIin-II iillrr:'1hn-1'11 :, r a tt i i I'1, - 1_n.111t i III : , Ilt -1 --: ti 111 i.i r i t -II, t '-.1r in1'1 in 1 :11t ^t H',-tl-t:.til.t':t 1.:-1,t :i1ittl-t :1irl I':I-rrl'i ti-t: :-1.11.ir1t :,r.! >Irlti ti t: U-t :'f-1'11 :1? n yltt- r'1t : J :'IIt : I:. t.1 s-t H`, -tl - :k- n 1-:l 1:nnm it ii: n 1 i h'i:1-n t ttt ttt -tt: nill^li ill'i'.111:111-11ittii1n11,1-1'1 if.i? i -1.If 111ti: YIt111 i 1111;: t I',rl m,l :Crli'. iil Iitaii t :imi 1I :j x11 i,1 ; il,t.l tr I '.11111x1 ti'.:itt :-tt-lljun 1 i t:'1111ir1tii11 t ' : ' ii : l - n l, I : I I : i : i i i i t : I n 1 1 I i n i r 1 : Ii 1. 1 r t jtt-lll) i I-hltti11111'1-n 1:1 i tl.l l :i ti.?ttt -lti x1,1,i;t-r1 I il.1-1t -1 : I tt -1 ::, 12

13 LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET INARISSA, SEKÄ HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Inari KITTILÄ i SODANKYLÄ Perustietoa Inarin kunnasta, väestöstä, elinkeinoista ja palveluista kuntchesittelyssä (w\,v',v.inari,t;, viestintä, kuntaesittely). 13

14 Inari on saamelaisten kotiseutualuetta Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana erityinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista säädetään perustuslain ja saamen kielilain lisäksi mm, kasvatus- ja opetustoimintaa ohjaavassa lainsäädännössä, Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta. Inarissa puhutaan Suomen lisäksi kolmea saamenkieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Useimmat nykypäivän saamelaisista ovat oppineet ensimmäisenä kielenään suomen. Kaikkien saamen kielten asema on uhanalainen. Inarin saamelaisväestön tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, tiedot vaihtelevat eri tilastojen välillä. Saamelaiskäräjät kerää saamelaisväestöä koskevat tiedot saamelaiskäräjävaalien yhteydessä. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2007: Saamelaisväestö Inarissa yhteensä 2208 henkilöä: ikä hlöä Lähde : Saamelaisten lukumäärä vuoden 2007 Saamelc^iskäräiävoaleissa. Saame- IcHis'käriJiät. Tiedote Saamen äidinkielekseen ilmoittaneiden saamelaiskäräjävaalien yhteydessä): inarilaisten lukumäärät (vuoden 2003 Inarinsaame 198 Koltansaame 237 Pohjoissaame

15 Kielen käyttäjien todelliset lukumäärät arvioidaan näitä suuremmiksi. Tarkkaa tietoa saamen kielen puhujien määrästä ja kielitaidon tasosta ei ole, Väestörekisteriin sekä saamelaiskäräjävaalien yhteydessä kerättävä tieto äidinkielestä perustuu henkilön omaan valinnaiseen ilmoitukseen, (Klernetti N Saarnan kieli) _rr ' j- teutuminen ; Saamen kielineuvoston kertomus Saamelaiskäräjille saarnen kiel lain Sc arneiaiskäräjät 2008). Tarpeenmukaisia saamenkielisiä palveluita pyritään tarjoamaan kunnassa puhutuilla saamenkielillä. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia rahoitetaan osin valtionavustuksilla, jotka saamelaiskäräjät jakavat saamelaisten kotiseutualueen kunnille, Saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen opetusministeriö myöntää 100 %:n valtionavustuksen. Suurena haasteena palveluiden järjestämisessä on puute saamen kielen ja kulttuurin hallitsevista pätevistä osaajista, mm, opettajista ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, Saamenkielisiä kasvatus- ja opetuspalveluita Inarissa v inarinsaame koltansaame pohjoissaame Saamenkielinen perusopetus, oppilasta v Saame äidinkielenä, oppilasta v perusop, lukio Saame valinnaisena perusop. kielenä, oppilasta lukio v Saamenkielinen päivähoito, lasta v, Lähteet: Saamen kielen ja saar nenkielinen opetus suomen kouluissa Saornelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto. Kuntien, koulujen ja opettajien ilmoittamien tietojen pohjalta Ulla Aikio-Puoskari Joulukuun 2009 lapsitilanne Inarin kunnan päivähoidossa/ päivähoidon johtaja Pirkko Saarela

16 Inarilaiset lapset, nuoret ja lapsiperheet Tiedot on kerätty ja T /e` : Len ic1 r 'J'»n'i 71nn n C^!t: k$ n väestö-, terveys -, sosiaali- ja tulonjakotietokannoista. Lastensuojelulaissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena vuotiasta. Nuorisolaissa nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Tässä ohjelmassa lapsella tarkoitetaan yleensä alle 13-vuotiasta ja nuorella vuotiasta henkilöä. Ohjelmassa aineistona käytetyissä lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavissa tilastoissa ja tutkimuksissa ikähaarukat vaihtelevat. Inarilaisia oli vuoden 2008 lopussa Inarilaisia lapsia ja nuoria : 0-6-v v v v v v v täyttäneitä oli 4953 henkilöä, Alle 18-vuotiaita lapsia oli 1327, lasten osuus Inarin koko väestöstä oli 19,3 %. Perheet lasten lukumäärän mukaan Lähde: Tilastokeskus Inari 2008 perheiden Ikm. 1 alle 18-vuotias alle 18-vuotiasta alle 18-vuotiasta alle 18-vuotiasta 21 16

17 Ei yhtään alle 7-vuotiasta alle 7-vuotias alle 7-vuotiasta alle 7-vuotiasta 9 Lapsiperheitä Inarissa oli vuoden 2008 lopussa 710 kpl. Lapsiperheiden osuus kaikista perhekunnista oli 37,6 %, kaikkiaan perhekuntia oli Inarissa lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli hieman pienempi, kuin Lapissa (38,8 %) ja koko maassa (40,5) keskimäärin. Tilastoissa lapsiperheitä ovat perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Jos tyypillisen inarilaisen lapsiperheen määrittelee käytettävissä olevien väestötietojen pohjalta, niin siihen kuuluu äiti ja isä joilla on yksi yhteinen kouluikäinen lapsi, Tyypillisen perheen määrittely on kuitenkin harhaanjohtavaa, vain yksi seitsemästä inarilaisesta perheestä sisältyy edellä kuvattuun määritelmään. Inarilaisiin lapsiperheisiin kuului vuoden 2008 lopussa 697 äitiä ja 588 isää. Inarilaisten lapsiperheiden isovanhempien määrä on arviolta kahden ja puolen tuhannen kieppeillä. Isoäitejä on hieman enemmän, kuin isoisiä. Yksi kymmenestä lapsesta on uusperheen jäsen. Uusperheellä tarkoitetaan lapsiperhettä, jossa on ainakin yksi lapsi joka ei ole vanhempien yhteinen. Uusperheitä on koko maan kaikista lapsiperheistä noin 9 %. Tämän perusteella voi arvioida, että Inarissa olisi noin uusperhettä, joihin kuuluu noin 130 lasta, Uusperheiden lapsista yksi kymmenestä on isän, kuusi kymmenestä äidin ja kolme kymmenestä yhteisiä lapsia. Inarilaisista lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli vuoden 2008 lopussa 138 kpl, eli 19% kaikista lapsiperheistä. Koko maan lapsiperheistä 20 % oli yhden vanhemman perheitä. Inarilaisessa yhden vanhemman perheessä lapset asuvat äidin luona seitsemässä tapauksessa kahdeksasta. Perheväestön kehityksestä tulevaisuudessa ei ole käytettävissä tarkkoja tilastoja. Väestö- ja oppilasmääräennusteiden perusteella voi tehdä arvioita perheväestön kehittymisestä, 17

18 Palveluiden kokonaisuus Korjaavat palvelut Ehkäisevät palvelut, varhainen tuki Peruspalvelut Peruspalveluilla tarkoitetaan koko kohderyhmän palveluja, kuten neuvolatoiminta, päivähoito tai opetus. Ehkäisevät palvelut ja varhainen tuki ovat tietyille kohderyhmille tiettyyn lapsen tai perheen tarpeeseen kohdennettua tukea, kuten perhetyö. Korjaavat palvelut ovat nimensä mukaisesti lapsen kasvua korjaavaa ja viimesijaista tukea, kuten lapsikohtainen lastensuojelu. Selkeyden vuoksi rajat on vedetty melko tiukastikin, mutta todellisuudessa samoissa palveluissa löytyy useampia elementtejä. Myös palveluiden tarve ja kohdistuminen vaihtelee eri-ikäisillä, Peruspalvelut Edistävät lasten kasvua ja kehitystä. - Äitiys- ja lastenneuvola Äitiysneuvolapalveluja saa Ivalon terveyskeskuksesta. Lastenneuvolapalveluita saa Ivalon terveyskeskuksesta sekä Inarin, Nellimin ja Sevettijärven terveystaloilta, Kunnassa on seitsemän alueilla toimivaa terveydenhoitajaa, yksi äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja yksi päätoiminen kouluterveydenhoitaja. Varhaiskasvatus Kunnallisessa päivähoidossa Inarin kunnassa on yli 200 lasta. Lakisääteisiä päivähoitopalveluja järjestetään kaikille alle kouluikäisille lapsille lapsen äidinkielellä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. Inarin kunnassa järjestetään myös koululaisten päivähoitoa ja tilapäistä päivähoitoa sekä maksetaan kotihoidontuen kuntalisää sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämien ehtojen mukaisesti. 18

19 Inarin kunnassa päivähoitoa tarjoaa Ivalon päiväkoti, Ivalossa toimivat koltansaamen kielipesä ja pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti, Saariselän päiväkoti, Inarin suomenkielinen ryhmäperhepäiväkoti ja Inarin pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti. Ivalon alueella sekä Kaamasessa ja Törmäsessä toimii 25 perhepäivähoitajaa. Lisäksi Anaräskielä servi yhdistys ylläpitää Inarin kirkonkylällä inarinsaamen kielipesää, josta Inarin kunta ostaa päivähoidon palvelua. Esiopetusta järjestetään sekä koulun että päivähoidon kautta. Päivähoidossa on yhteensä 52 työtekijää, Inarin kunnan päivähoidosta on tehty arviointityö, joka on hyväksytty sosiaalija terveyslautakunnassa kesäkuussa Koulut Inarin kunnan kouluverkkoon kuuluu Ivalon ala-asteen koulu (0-6 -luokat), Ivalon yläasteen koulu (7-10 -luokat), Inarin koulu (0-9 -luokat), Törmäsen koulu (0-6 -luokat) ja Sevettijärven koulu (0-9 -luokat). Toisen asteen opetusta tarjoaa Ivalon lukio ja valtion ylläpitämä Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK). Inarissa oppilaiden määrä vähenee nopeammin suhteessa opettajien määrän vähenemiseen. Ryhmäkoot vaihtelevat koulukohtaisesti, vaihtelua on myös koulujen sisällä suomenkielisen, saamenkielisen ja erityisopetuksen ryhmäkokojen välillä. Vuonna ryhmäkoot (ka) ovat olleet Inarissa 7,5, Ivalon ala-asteella 13,1, Ivalon yläasteella 15,9, Törmäsessä 12 ja Sevettijärvellä 4,5, Koulu - ja opiskelijaterveydenhuolto Jokaisessa koulussa on erikseen nimetyt kouluterveydenhoitajat, jotka huolehtivat kouluterveydenhuollosta osana aluevastuista työtä. Ivalon ala- ja yläasteella sekä Törmäsen koulussa on päätoiminen kouluterveydenhoitaja. Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla tuetaan oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuoltotyötä tekee koko koulun henkilökunta kotien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuoltotyöstä vastaa koulun rehtori. Oppilashuollon päämääränä on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä, tarjota tukea vaikeuksien poistamisessa sekä edistää työyhteisön hyvinvointia, 19

20 Nuorisotyön palvelut Nuorisotilat Stönö Ivalossa ja vuonna 2011 avattava nuorisotila Inarissa. Nuorten vertaistoimintana Tilkkutäkki. Kunnassa toimii myös vuodesta 2001 nuorisovaltuusto. Nuorisotoimen peruspalveluissa toimii nuorisosihteeri ja nuorisoohjaaja. Kirjasto -, kulttuuri - ja liikuntapalvelut sekä kansalaisopisto Kunnassa toimii oma kansalaisopisto, jonka opetusohjelmassa lapset, nuoret ja lapsiperheet on otettu huomioon. Myös kirjaston, kulttuurin ja liikunnan palveluja on tarjolla koko kohderyhmälle. Kunnan kirjastoverkkoon kuuluvat Ivalon pääkirjasto, Inarin lähikirjasto ja kirjastoauto. Kunnassa on päätoimiset kulttuuri- ja liikuntasihteerit. Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa otetaan huomioon kaikki ikäryhmät. Lasten ja nuorten elinympäristöllä on merkittävä rooli ennaltaehkäisevässä lasten suojelussa. Hyvät liikkumismahdollisuudet, liikenneturvallisuus, harrastuspaikat ja kavereiden tapaamispaikat edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Ehkäisevät palvelut ja varhainen tuki Tukevat lasten kasvua Perhetyö Sairaanlapsen hoitoa pyritään toteuttamaan olemassa olevien resurssien mukaan kotipalvelun kautta. Kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu toteutetaan kunnan toimintana kotipalvelussa olevien resurssien mukaan. Tarvittaessa palvelua voidaan hankkia myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvonnan lakisääteinen toiminta toteutetaan kunnan mielenterveys- ja perheneuvolan kautta. Mielenterveys- ja perheneuvolassa työskentelee psykologi ja kolme psykiatrista sairaanhoitajaa. Lisäksi toinen 20

21 psykologin virka on täytetty määräaikaisesti psykiatrisen sairaanhoitajan toimella. Puheterapeutin ja fysioterapeutin palvelut Puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa puheen ja kielellisten toimintojen häiriöitä, äänihäiriöitä sekä nielemiseen ja syömiseen liittyviä ongelmia. Fysioterapian toiminta-ajatuksena on perusliikkumisen ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen ja edistäminen. Puheterapeutti ja pääasiassa lasten kanssa työskentelevä fysioterapeutti ovat hankkineet sensomotorisen kuntoutuksen laaja-alaisen koulutuksen. Erityispäivähoito Erityispäivähoito on erityistä hoitoa tai tukea tarvitsevien lasten päivähoitoa. Inarin kunnassa suurin osa erityistä tukea tarvitsevista lapsista on hoidossa päiväkodeissa. Inarin kunnassa toimii moniammatillinen erityispäivähoidon työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää erityispäivähoitoa. Inarin kunnassa toimii kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), jonka työaika jakaantuu 50 % päivähoitoon ja 50 % sivistystoimeen (esiluokat, 1-2 luokat). Kiertävä erityislastentarhanopettaja ohjaa ja konsultoi henkilöstöä ja huolehtii erityispäivähoidon yhteistyön ja suunnitelmien toteuttamisesta lasten vanhempien, henkilöstön ja eri viranomaisten kanssa. Kohdennettu oppilashuolto Ivalon yläasteella toimii säännöllisesti moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä. Luokanvalvojien tunteja on lisätty Ivalon yläasteella, oppilaan ja opettajan välisiä henkilökohtaisia keskusteluja varten. Muissa kouluissa kohdennettu oppilashuolto toteutetaan koulukohtaisin järjestelyin, vastuuhenkilöinä ovat koulujen rehtorit. Kohdennettu nuorisotyö Nuorten viestintäpaja on tarkoitettu pääasiassa vuotiaille työttömille tai työttömyysuhanalaisille nuorille. Viestintäpajalla toimii nuorisotiedotuspiste!n ^Net. Kohdennetussa nuorisotyössä Viestintäpajan työelämävalmentaja on kunnan oma resurssi, muutoin nuorisotyötä on kehitetty ja tuettu erilaisin hankerahoituksin, joilla henkilöstöä on voitu vahvistaa. Hankerahoituksella kehitettyä kohdennettua nuorisotyötä on esimerkiksi tyttötyö, etsivä nuorisotyö ja ennaltaehkäisevä päihdetyö (moniyhteisöllinen Selvä Peli -toiminta). 21

22 Lapsiperheille suunnatut aikuispalvelut Lastenvalvojan palvelut, päihdetyö, mielenterveystyö sekä aikuissosiaalityö ovat myös lapsiperheille suunnattuja aikuispalveluja. Sosiaalitoimessa työskentelee yhteensä 5 sosiaalityöntekijää, sosiaalityön johtaja mukaan luettuna. Korjaavat palvelut Lasten kasvua korjaavaa - Lastensuojelu tarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksia tulee sosiaalitoimistoon vuosittain vaihteleva määrä. Ilmoitusten määrässä tapahtui jonkin verran nousua lastensuojelulain uudistuksen jälkeen vuonna Vuonna 2009 ilmoitusten määrä oli 98. Ilmoituksista suurin osa tulee ilmoitusvelvollisilta viranomaisilta. Ilmoitusten pohjalta ryhdytään tekemään lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Avohuollon tukitoimien on kuitenkin oltava lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Taloudellisen tuen ja asumisen turvaamisen lisäksi avohuollon tukitoimia ovat: lasten päivähoito sosiaalityö lapsiperheiden kotipalvelu tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteiden selvittämiseen lapsen tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä tukihenkilö tai -perhe lapsen hoitopalvelut ja terapia perhetyö lapsen tai koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon vertaisryhmätoiminta loma- ja virkistystoiminta läheisneuvonpito muut lapsen kasvua ja kehitystä tukevat toimet 22

23 Sijaishuolto ja jälkihuolto Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella, Kunnan on velvollisuus järjestään jälkihuoltoa sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto toteutetaan tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, Inarin kunnassa on yksi ammatillinen perhekoti. Sijaisperheitä Inarin kunnassa on neljä (vuonna 2010). Lisäksi Inarin kunta käyttää muissa kunnissa olevia perhekoteja, koulukoteja ja sijaisperheitä. Psykiatriset palvelut Psykiatriset palvelut toteutetaan erikoissairaanhoitona Lapin keskussairaalan lapsi- ja nuorisopsykiatrisilla poliklinikoilla ja osastoilla, sekä lastenneurologian poliklinikalla ja osastolla. Tahdonvastainen lapsi- ja nuorisopsykiatrinen hoito järjestetään Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Lisäksi Inarin kunta ostaa konsultaatiopalveluita lastenpsykiatrilta (8 työpäivää/vuosi). Päihdehoito Kunta ostaa päihdeperheille kuntoutusjaksoja perhekuntoutusyksiköistä. TIETOA HYVINVOINNISTA Tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista löytyy useista eri lähteistä. Tiedon saatavuudessa on eroja eri ikäisten väestöryhmien välillä, Valtakunnallista, alueellista ja paikallista tietoa on saatavilla mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tilastokeskuksen vapaasti käytettävissä olevissa tietokannoista. Joka toinen vuosi Inarin kouluissa toteutettava THL:n Kouluterveyskysely tuottaa tällä hetkellä parasta hyvinvointiin, terveyteen ja elämäntapoihin liittyvää paikallista tietoa, Kouluterveyskyselyssä kerätään tietoa yläkouluikäisten ja toisella asteella opiskelevien nuorten elämäntavoista, kokemuksista omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, 23

24 Tietoa inarilaisten lasten hyvinvoinnista vähän 0-13 vuotiaista inarilaisista lapsista ei ole juurikaan kouluterveyskyselyn tulosten kaltaista paikallista seurantatietoa, joka kertoisi heidän hyvinvoinnistaan. THL:n ja Tilastokeskuksen ylläpitämiin tietokannoista on saatavissa kootusti sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja resursseihin liittyvää tietoa iän ja kotikunnan perusteella. Näiden tietojen perusteella on mahdollista tietää joitakin asioita terveydentilasta, palveluiden tarpeesta ja saatavuudesta, mutta niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnista, elämäntavoista tai palveluiden tarpeen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hänestä kertyy hyvinvointiin, terveyteen ja elämäntapoihin liittyvää tietoa erilaisiin asiakasrekistereihin neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja terveyspalveluissa. Tieto jää kuitenkin yksilötason asiakirjoihin. Eri toimialojen ja yksiköiden käyttämät tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia keskenään, eikä niitä voida käyttää paikallisen tiedon tuottamiseen perhe- tai väestötasolla. Tiedon käyttöön saaminen palveluiden normaalin toiminnan yhteydessä karttuvista asiakastietorekistereistä on haastavaa yksilökohtaisen tiedon tietoturvaan ja salassapitoon liittyvien oikeuksien ja lainsäädännön vuoksi. Tulevaisuudessa tulisi etsiä tapoja, joilla lapsista ja nuorista neuvolan, päivähoidon, koulun, terveydenhuollon ja muiden palveluiden yhteydessä kerättävä yksilökohtainen tieto saataisiin käyttöön väestötason tilastollisena tietona. Tällainen tieto on hyödyllistä hyvinvoinnin seurannassa sekä palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Tiedon hankkimisen menetelmiä tulee mahdollisuuksien mukaan kehittää. Keinojen tulee olla mahdollisimman paljon perustoimintaan sisäänrakennettuja, jotta tiedon hankkimisen vaiva ei kuormittaisi saatavaa hyötyä enemmän. Tämä asia tulee ottaa erityisesti huomioon silloin, kun tehdään valintoja asiakastietorekistereiden ylläpitoon hankittavien ohjelmistojen ja tietojärjestelmien suhteen. Meneillään oleva valtakunnallinen terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistushanke saattaa luoda uusia mahdollisuuksia paikallisen terveys- ja hyvinvointitiedon hankkimiseen ja sen hyödyntämiseen. Osallistamalla kokemustietoa toiminnan kehittämiseen Hyvinvointitiedon hankkimisessa on tärkeää osallistaa lapset, nuoret ja lapsiperheet, toisin sanoen antaa heille itselleen mahdollisuus kertoa omista tarpeistaan ja toiveistaan sekä ehdotuksia palveluiden järjestämiseksi. Tähän on olemassa monia toimivia menetelmiä, joista on mahdollista löytää tietoa ja kokemuksia muualta 24

25 Suomesta ja maailmalta. Tällä hetkellä inarilaisia lapsia ja nuoria osallistetaan toimintaan ja päätöksentekoon Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntatoiminnan kautta. Nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien yhteinen ns, kärkihankelista julkaistaan myös Hyvinvointiohjelman liitteenä, Nuorisovaltuustoa ja oppilaskuntia on mahdollista käyttää myös asiantuntijoina lapsille ja nuorille järjestettävien palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa, Kehittäjäasiakkaiden käyttö on toimiva keino osallistaa palveluiden käyttäjiä palveluiden kehittämiseen ja arviointiin, Ihmiset ovat itse oman hyvinvointinsa ja elämäntilanteensa parhaita asiantuntijoita. Mm, sosiaalityössä ja terveydenhuollossa on saatu hyviä kokemuksia työmenetelmien kehittämisestä ja arvioinnista yhteistyössä palveluita käyttävien ihmisten kanssa, Valmiita menetelmiä on runsaasti. Lasten ja nuorten kanssa hyvinvointityötä tekevien ihmisten osallistaminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen on tehokas tapa saada käyttöön. käytännön osaamista ja kokemustietoa. Käytännön toiminnan ja asiakkaiden tunteminen on välttämätöntä, jos kehittämisellä tavoitellaan toimivia, tehokkaita ja vaikuttavia työmenetelmiä. Hyviä menetelmiä kokemustiedon käyttöön saamiseksi löytyy otsikolla yhteistoiminnallinen kehittäminen. Menetelmä löytyy yhteisenä nimittäjänä useista hyvinvointipalveluiden menestystarinoista. Eriarvoistuminen tulojen ja terveyden suhteen lisääntyy Hyvinvoivat lapset ja perheet voivat hyvin, paremmin kuin koskaan. Hyvinvoinnin määrä ei olekaan ongelma, vaan eriarvoistuminen sekä talouden että terveyden suhteen. Lapsiperheiden pienituloisuus on yleistynyt koko maassa, myös Inarissa, Vuonna 2007 alle 18-vuotiaista inarilaisista lapsista n. 16 % kuului pienituloiseen perheeseen. Pienituloisten lapsiperheiden määrä on lisääntynyt kaksinkertaiseksi 90- luvun alusta tähän päivään. Lapsiperheiden pienituloisuuden yleistymistä selitetään perhevapaiden käytön yleistymisellä, lamavuosina tehdyillä perhe-etuuksien leikkauksilla sekä niiden ostovoiman jälkeenjääneisyydellä. Erityisesti yhden vanhemman perheissä pienituloisuus ja suoranainen köyhyys liittyy usein työttömyyteen sekä työsuhteiden osa- ja määräaikaisuuteen. Laman jälkeen yksinhuoltajien tilanne työmarkkinoilla ei ole parantunut samalla tavalla, kuin muiden väestöryhmien. Lasten hoidon ja palkkatyön yhdistäminen on yhden vanhemman perheissä haastavaa, varsinkin jos työajat ovat poikkeukselliset tai epäsäännölliset. Yksinhuoltajaperheissä hoivaköyhyys (viralliset palvelut ja lähipiirin apu eivät vastaa perheen hoivatarpeisiin) onkin suhteellisesti muita perhetyyppejä yleisempää, ja voi johtaa myös tuloköyhyyteen. 25

26 Lapsiperheen pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee perheen koostumuksen ja koko perheväestön keskitulon kehityksen mukaan. Esimerkiksi kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe on pienituloinen, jos sen kaikki käytettävissä olevat (netto-) tulot jäävät alle 2190 euroon kuukaudessa (vuoden 2007 taso). Tuloihin lasketaan mukaan palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot. Koko maan tasolla lapsiperheiden pienituloisuus on yleisintä yksinhuoltajaperheissä. Yhden vanhemman perheistä yksi kolmesta on pienituloinen, Tämän perusteella Inarissa on arviolta pienituloista yhden vanhemman perhettä. Yhden vanhemman ja yhden lapsen perhe on pienituloinen, kun sillä on käytettävissä alle 1356 euroa kuukaudessa vuoden 2007 tulotasolla. Vuonna 2007 keskimääräisen pienituloisen yhden vanhemman perheen käytettävissä olevat tulot olivat n euroa kuukaudessa. Pienituloisuus tai köyhyys ei määrittele yksiselitteisesti perheen hyvinvointia ja lasten pärjäämistä myöhemmässä elämässä. Pienituloisuus ja köyhyys ei automaattisesti johda pahoinvointiin tai toisin päin. Ne kuitenkin lisäävät terveysoireiden, sairauksien, kiusaamisen ja syrjäytymisen riskiä lasten elämässä. Pienituloisuuden, heikkojen elämäntapojen ja terveysongelmien välillä on useiden tutkimusten mukaan yhteys. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet samanaikaisesti taloudellisen eriarvoisuuden kanssa. Taloudellisen eriarvoisuuden ja tuloerojen lisääntymisen taustalla vaikuttavat ilmiöt ovat valtakunnallisia ja yleismaailmallisia. Millaisilla keinoilla yksittäinen kunta voi vaikuttaa taloudellisen eriarvoistumisen taustalla vaikuttaviin ilmiöihin? Entä millä tavalla eriarvoistumisen seuraukset huomioidaan kunnan, muiden viranomaisten ja yhteisöjen toiminnassa:, pienituloisuuden ja köyhyyden yleistymiseen sekä syrjäytymisriskiin ja terveyserojen kasvuun liittyvät muutokset palvelutarpeessa? Sosiaalityön palvelutarve on suhteellisesti muita perheitä yleisempää pienituloisissa ja yhden vanhemman lapsiperheissä sekä uusperheissä, esimerkiksi toimeentulotuki ja lastenvalvojan palvelut. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve on suhteellisesti yleisempää lapsilla, joiden elämässä perherakenne on jollakin tavalla muuttunut. Tampereen yliopiston, Stakesin ja usean kuntakumppanin laajassa seurantatutkimuksessa seurattiin lastensuojelun avohuollon tukitoimien uusia asiakasperheitä vuonna Yli puolet aineiston lapsista eli jollakin tavalla muuttuneessa perherakenteessa, Kaksi kolmesta lapsesta eli jossakin muussa, kuin perinteisessä pysyvässä ydinperheessä. Heino Tarja : Keitä ovat lastensuojelun uudet asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukujen takana. Stakes, Helsinki Verkkojulkaisu stakes.fi / verkko'ulkaisut /tyopaperit/t verkko.pcif

27 Koulupudokkaat ja nuorisotyöttömyys Viimeisten 20 vuoden aikana koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ja nuorisotyöttömyys ovat laskeneet huomattavasti. Kehityksen suunta on ollut sama valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Nuorisotyöttömyyden kehitystä selitetään yleisellä talous- ja työllisyyskehityksellä, joka vaikuttaa myös koulutuksen ulkopuolelle luettavien nuorten määrään. Paikallinen lähtötilanne koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osalta on ollut 90-luvulla merkittävästi heikompi (22%, v. 1995), kuin koko maassa (14%) tai Lapissa (15%). Viimeisimmät tiedot osoittavat, että Inarissa koulupudokkaiden määrä (10%, v. 2007) on vähentynyt samalle tasolle kuin Lapissa (9%), ja paremmaksi kuin koko maassa (12%). Paikallisten työmarkkinoiden ja talouden kehitys ei selitä kokonaan eron kuroutumista muuhun maahan ja Lappiin. (Hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit, liite n) Oppilaanohjauksen ja oppilashuollon toiminnalla perusopetuksen aikana sekä erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa on suuri merkitys jatko-opintoihin hakeutumisessa ja siellä pysymisessä. Inarissa oppilaanohjausta, oppilashuoltoa ja erityisesti lisäopetusta on kehitetty viime vuosina, tavoitteena on estää entistä tehokkaammin putoaminen koulutuspolulta peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa, Työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle pudonneita nuoria määrätietoisesti etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta on osoittautunut vaikuttavaksi keinoksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Suuri osa työpajatoimintaan osallistuneista nuorista on toimenpiteiden jälkeen päässyt koulutukseen tai työllistynyt (82 %,vuonna 2007, 50 % v. 2008). Vain harva keskeyttää jakson tai katoaa tietämättömiin pajajakson jälkeen. Vanhemmuuden puute Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmannes Inarin 8. ja 9, luokkalaisista koki vanhemmuuden puutetta (Kouluterveyskyselyn tuloksia, liite n+1). Heikosta vanhemmuudesta seuraa lapsille mm. levottomuutta, masentuneisuutta, rajattomuutta ja näköalattomuutta, jotka taas näkyvät esimerkiksi käyttäytymisongelmina. Vanhemmuuden puutetta mitataan kouluterveys- THL:n tutkimusprofessori Matti Rimpelä vanhemmuudesta: Vanhemmuus voi tänään keskimäärin paremmin kuin koskaan aikaisemmin!,..mutta on vaikeampaa. Osa ei jaksa tai osaa: Toimeentulo-orjat Huolten murtamat Ylihuolehtijat Laiminlyöjät Olennaista tuki ja yhteistyö! Puhe vastuusta ja työnjaosta ei korjaa ongelmia.

28 kyselyssä mm, selvittämällä seuraavanlaisia asioita: myöhään valvominen, vanhempien välinpitämättömyys lapsen vapaa-ajan vietosta, kohtuuttoman suuret käyttövarat, vanhempien välinpitämättömyys lapsen asioihin, vaikeus keskustella vanhempien kanssa. Vanhemmuus ja kokemus kasvatusvastuusta oli vahvasti esillä keskusteluissa ensimmäistä hyvinvointiohjelmaa pohjustavalla haastattelukierroksella lasten ja nuorten kanssa töitä tekevien parissa. Mikä vanhemmuutta vahvistaisi? Puuttuuko osasta kodeista taitoa, tietoa, aikaa, elämänhallintaa? Miten tähän huoleen päästään käsiksi? Terveystottumukset Kaikkialla maailmassa heikkenevät elämäntavat ja terveystottumukset näkyvät myös Inarissa. Alla on tietoa Inarilaisista terveystottumuksista; jos lähdettä ei ole erikseen mainittu, kyseessä on vuoden 2008 Kouluterveyskyselyn tulos, Nukkuminen Suomalaiset lapset ja nuoret nukkuvat tunnin vähemmän, kuin eurooppalaiset lapset keskimäärin. Noin kolmasosa vuotiaista inarilaisista ilmoittaa menevänsä arkisin nukkumaan yleensä klo 23 jälkeen, yksi kymmenestä vasta puolenyön jälkeen, Jos oletetaan, että kouluaamuina on herättävä seitsemän - kahdeksan aikoihin, ja tiedetään, että murrosikäinen tarvitsee lepoa vähintään yhdeksän tuntia yössä, tulisi nukkumaan menon tapahtua yläkouluikäiselläkin klo Alle 13-vuotiaiden unitottumuksista ei ole paikallista seurantatietoa. Lasten parissa työskentelevillä on huoli nukkumisesta: TV:n katselu, internet ja pelaaminen venyttävät joissakin perheissä nukkumaanmenoa liian myöhään. Liikkuminen Noin puolet v:sta inarilaisista nuorista liikkuu suosituksiin nähden liian vähän. Kolmasosa liikkuu reippaasti ainoastaan tunnin tai vähemmän viikossa. Tytöistä 10 % ei liiku lainkaan. Toisaalta lähes kaksi kolmasosaa nuorista ilmoittaa harrastavansa rasittavaa liikuntaa vapaa-ajallaan vähintään kaksi tuntia viikossa. Viidesosa pojista ilmoittaa harrastavansa hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa seitsemän tuntia viikossa tai enemmän. Paikallista tietoa 0-13-vuotiaiden liikuntatottumuksista ei ole saatavilla. Asiaa on tutkittu kansallisella tasolla, jolloin on havaittu omaehtoisen aktiivisen leikin ja liikunnan sekä arkiliikunnan vähentyvän yleisesti murrosiän myötä. Vaikuttaminen lasten 28