Esi- ja perusopetuksen. Oppilashuoltosuunnitelma 5 L X 9. 3 o

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esi- ja perusopetuksen. Oppilashuoltosuunnitelma 5 L X 9. 3 o"

Transkriptio

1 ä 6 h k 7 2 m 8 4 A 1 R Esi- ja perusopetuksen Oppilashuoltosuunnitelma C 5 L d t V j O f W U Z Ö e y i å P N S X 9 g B 3 o q

2 Sisältö 1 OPPILASHUOLLON TOIMINTAPERIAATTEET 2 2 VARHAINEN PUUTTUMINEN JA KIUSAAMISEN EHKÄISY Varhainen puuttuminen ja huoleen puheeksi ottaminen Kiusaaminen ja sen ehkäisy 5 3 YHTEISTYÖ JA OSALLISUUS Yhteistyö kodin kanssa Osallisuus 8 4 OPPILASHUOLLON MONIAMMATILLISET PALVELUT Kouluterveydenhuolto Koulupsykologi Koulukuraattori Avustajan tuki oppilaalle Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto ja lastensuojelu Ehkäisevä päihdetyö kouluissa Lasten kuntoutustyöryhmä Lastenneuvola ja varhainen perhetyö terveyspalveluiden osana 16

3 4.11 Muu alle kouluikäisten lasten parissa tehtävä tutkimus- ja kuntoutustyö Salon kasvatus- ja perheneuvola Salon lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka (Lapo, Nupo) Etsivä nuorisotyö Erityisnuorisotyö 20 5 ONGELMA- JA KRIISITILANTEET PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu Ojentaminen ja kurinpito Poissaolojen seuranta 23 6 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOLMIPORTAISEN TUEN MALLI 24 7 NIVELVAIHEYHTEISTYÖ Esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä Niveltäminen perusopetuksessa Prosessin kulku nivelvaiheissa 27 8 OPPILASHUOLLON ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 31

4 ä 6 h k 7 2 m 8 4 A 1 R C 5 L d t V j O f W U Z Ö e y i å P N S X 9 g B 3 o q

5 JOHDANTO Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen ja oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon kuuluvat opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tuki. Oppilashuollon työotteessa painopistealue on ennaltaehkäisevässä työssä sekä varhaisessa puuttumisessa. Huolen puheeksi ottaminen, ongelmiin puuttuminen sekä kriisityö ovat osa oppilashuoltotyötä. Tämä monitahoinen, hallinnonalat ylittävä työote vaatii kaikilta oppilashuollon toimijoilta halua yhteistyöhön oppilaan ja opiskelijan hyväksi. Koulu, esiopetusyksikkö, terveydenhuolto, lastensuojelu sekä muut ammattilaiset ovat kodin lisäksi verkosto, joka antaa tuen hyvälle arjelle esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Oppilashuolto perustuu luottamukselliseen yhteistyöhön kotien, henkilöstön ja kaikkien lapsen tai oppilaan asioihin liittyvien tahojen kanssa. Kaikki lapset ovat oikeutettuja maksuttomaan esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja oppimisedellytyksiä, vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla yhteistyössä vanhempien kanssa. Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Koulupäivän, opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö tulee järjestää niin, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Koulukohtaiseen työsuunnitelmaan kirjataan vuosittain koulun oppilashuoltoryhmän toimintaan liittyvät asiat. Opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä. Perusopetuslaki 30 (626/2010), 31 ja 31a (477/2003) antaa oppilaalle oikeuden saada kaikkina työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Oppilashuoltosuunnitelma ohjaa koulu- ja yksikkökohtaista toimintaa niin että oppilashuolto toteutuu mahdollisimman laadukkaana kaikissa Salon esi- ja perusopetuksen yksiköissä. Jokaisella esiopetusyksiköllä ja koululla on turvallisuussuunnitelma, johon on kirjattu seikkaperäiset turvallisuusohjeet ja toimintaohjeet kriisitilanteita varten.

6 1 Oppilashuollon toimintaperiaatteet Oppilashuollon toimintaperiaatteet Oppilashuoltoryhmän (OHR) toiminta Kokoonpano Kokoontumiskerrat Kirjaamiskäytännöt Esiopetus Oppilashuoltoryhmän toiminta kirjataan toimintavuosittain yksikön toimintasuunnitelmaan. Alueellinen OHR : alueen yksiköiden johtajat ja alueen kelto, lisäksi ryhmään voi kuulua neuvolan terveydenhoitaja ja muita ammattilaisia. Yksikön OHR: yksikön johtaja, yksikön esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat. Yksittäisen lapsen asiaa käsiteltäessä OHR:ään kutsutaan aina lapsen huoltajat. Lapsen osallisuus on toivottavaa ottaen huomioon käsiteltävän asian luonteen ja lapsen kehitystason. Lisäksi läsnä voivat olla ainoastaan lapsen kasvatukseen ja opetukseen olennaisesti kuuluvat työntekijät. Aluevaastaava yksikönjohtaja kutsuu alueellisen OHR:n koolle kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Yksikön OHR kutsutaan koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa, tai aina tarvittaessa. Alueellisesta OHR:stä tehdään muistio, joka jaetaan osallistujille. Yksikön OHR:stä laaditaan muistio yksikön palaveritiedostoihin. Yksittäisen lapsen asioita käsiteltäessä, muistion laatimisesta vastaa yksikön johtaja tai hänen valtuuttamansa lastentarhanopettaja. Muistio säilytetään lapsen papereiden yhteydessä. Perusopetus Oppilashuoltoryhmän toiminta kirjataan lukuvuosittain koulun työsuunnitelmaan. Rehtori, erityis(luokan)opettaja, oppilaanohjaaja, oppilaan oma luokanopettaja tai valvoja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan muita ammattilaisia, esimerkiksi koulunkäyntiavustaja. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä OHR:ssä ovat läsnä vain oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyvät henkilöt. OHR:n kokoukseen voidaan kutsua oppilas ja huoltajat. Mikäli huoltajat eivät ole läsnä yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä, niin asiasta informoidaan aina huoltajia. Rehtori kutsuu OHR:n koolle 1 2 kertaa lukukaudessa tai aina tarvittaessa. Suuremmissa kouluissa suositellaan, että OHR kokoontuu vähintään joka toinen viikko. Rehtori vastaa OHR kirjauksista Wilmaan. Wilman kirjauksia pääsevät lukemaan vain asianomaiset opettajat heille annetuilla lukuoikeuksilla. OHR:n jäsenet voivat tehdä henkilökohtaisia muistiinpanojaan, jotka eivät ole julkisia. 2

7 Oppilashuollon toimintaperiaatteet Esiopetus Perusopetus Salassapito ja tiedonsaanti Lastensuojelulakiin ( / 417) ja neuvola asetukseen (380/2009) perustuen teemme yhteistyötä, neuvolan, koulun ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuoltotiedot ovat kokonaisuudessaan salassa pidettäviä. Oppilashuollosta vastaavilla henkilöillä on salassapitosäännösten estämättä annettava toisilleen opetuksen asianmukaisen järjestämisen. Oppilaalla tai lapsella on oikeus saada häntä koskevat tiedot kuten OHR muistio. Arkaluontoisia tietoja saa käsitellä vain henkilön suostumuksella tai jos asian käsittely on koululle tai esiopetusyksikölle välttämätöntä laissa säädetyn tehtävän mukaan. (Henkilötietolaki 11 ja 12 ) Vanhemmille tiedottaminen Vanhempia tiedotetaan oppilashuoltotyöstä esiopetuksessa ja heidät otetaan mukaan varhaisessa vaiheessa, kun lapsen kasvun ja oppimisen tukea suunnitellaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmille tiedotetaan lukuvuoden alkaessa oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet (kokoonpano, kokoontumiset, kirjaaminen ja toimintatapa). Huoltajille kerrotaan, että kaikkien luokkien oppilaat käsitellään kerran lukuvuodessa OHR:n kokouksessa. Oppilashuoltoryhmän toiminta on pidettävä oppilaan kodin suuntaan avoimena. 3

8 2 Varhainen puuttuminen ja kiusaamisen ehkäisy 2.1 Varhainen puuttuminen ja huoleen puheeksi ottaminen Pieni huoli tai ihmettely (2-3) merkitsee sitä, että jokin asia oppilaan tilanteessa on käynyt opettajan mielessä. Tällä vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen, koska opettaja luottaa omiin mahdollisuuksiinsa korjata tilanne. Pienet huolen aiheet on tässä vaiheessa vielä helppo ottaa puheeksi ja varhain annettu tuki tuottaa yleensä toivottua myönteistä kehitystä. 4 Huolen puheeksi ottamisessa on tärkeää muistaa se, että opettaja tai joku muu työntekijä ottaa puheeksi oppilasta koskevan huolensa. Opettaja pyytää tällöin huoltajilta apua ja yhteistyötä. Tämä lähestymistapa antaa paljon enemmän mahdollisuuksia tasapuoliselle ja toimivalle vuorovaikutukselle. Huolen puheeksi ottaminen toteutetaan kunnioittavana keskusteluna yhdessä huoltajien kanssa. Tavoitteena on tehdä yhteinen toimintasuunnitelma ja toiminnan tuloksia arvioiva seuranta. Kun suunnitelma koetaan yhteiseksi, sitoutuminen tavoitteisiin ja sopimuksiin on kestävämpää. Huolen ottaminen puheeksi on siis olennainen osa varhaista puuttumista. Opettaja voi halutessaan käyttää huoliseulaa työkaluna. Tuen tarpeen selvittämiseksi Stakes (Eriksson ja Arnkil, 2000) on laatinut seitsenportaisen huolivyöhykkeen. Lähtökohtana siinä on huoleton tilanne (1). Huoleton tilanne kuvaa oppilasta, joka ei aiheuta lainkaan huolta eli lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy ja oppii normaalisti ja hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Kun huoli tai ihmettely on käynyt toistuvasti mielessä ja se on saattanut jatkua jo pitkään, opettaja pohtii jo lisäresurssien tarvetta. Huolen harmaalla vyöhykkeellä (4-5) opettaja tuntee, etteivät hänen omat auttamiskeinonsa enää riitä ja tarvitaan lisää tukea. Oppilashuoltoryhmän moniammatillinen apu on tarpeen. Suuren huolen (6-7) aikana huoli on jatkuvaa ja sitä on paljon. Opettajan mielestä lapsi tai nuori on jo suorastaan vaarassa. Opettajan jaksaminen on loppumassa ja puuttumisen prosessiin on saatava heti lisävoimavaroja (esim. sosiaalityöntekijä) mukaan. Huoliseulojen ja asteikon tarkoituksena on auttaa opettajaa ja vanhempaa määrittelemään, onko hänen huolensa jostain lapsesta pientä vai suurta ja ohjeistaa hänet toimimaan sen mukaan. Huolen vyöhykkeistön tavoitteena on kannustaa opettajaa ja vanhempaa puuttumaan omiin huoliinsa. Vanhempien huoliseula voidaan esimerkiksi jakaa vanhemmille täytettäväksi ennen vanhempainvartteja. Huoliseulat löytyvät perusopetuksen lomakkeista Santrasta.

9 Huolivyöhykkeistö (Eriksson ja Arnkil, 2000) 2.2 Kiusaaminen ja sen ehkäisy Tavoitteena on puuttua sellaiseen toimintaan, jolla on riski jatkossa muotoutua kiusaamiseksi. Paras tapa puuttua kiusaamiseen on kannustaa lapsia puhumaan ja kertomaan aikuiselle kiusaamisesta luottaen siihen, että siitä ei tule rangaistusta. Kiusaamiseen on puututtava välittömästi. Henkilökunnan tulee tunnistaa tilanteet, joilla on merkitystä kiusaamistilanteiden syntyyn ja käydä arvokeskusteluja siitä, miten niihin puututaan. Ennaltaehkäisevä työ perustuu moraali- ja tapakasvatukseen. Yhdessä lasten kanssa pohditaan, mitä toisen ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa ja mitkä ovat oikeita käyttäytymistapoja. Myös syy- ja seuraussuhteita pohditaan yhdessä lasten kanssa. Aikuisen malli on merkittävä, kun lapsi omaksuu näitä tapoja ja sääntöjä. Lapsi tarvitsee mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja omassa elinympäristössään. Ryhmässä toimiessaan lapsi saa mallioppimisen kokemuksia ja palautetta käyttäytymisestään. Sosiaalisia taitoja ja tunteiden hallintaa ei opita luontaisesti, vaan niitä on opetettava ja opeteltava. Esiopetusryhmässä lasten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan toisia kunnioittavaksi ja erilaisuutta hyväksyväksi. Tavoitteena on, että lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään ja on tietoinen velvollisuuksistaan ryhmää ja toisia lapsia kohtaan. Hyvä ryhmähenki, me-henki, luo sellaisen ilmapiirin ja yhteenkuuluvuuden tunteen, joka ennaltaehkäisee kiusaamista ja syrjäytymistä. 5

10 6 Kiusaamisen ehkäisyssä yhteistyö vanhempien kanssa korostuu. Esiopetuksen henkilökunnan on tärkeää käydä vuoropuhelua vanhempien kanssa lapsen kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Kodin kasvatusarvojen tunteminen on tärkeää varsinkin silloin, kun lapsi käyttäytyy aggressiivisesti tai kiusaa muita. Vanhempien on hyvä saada tietoa siitä, miten heidän lapsensa käyttäytyy vertaisryhmässä. Keskustelu tulee kuitenkin käydä toista osapuolta tuomitsematta ja kunnioittaen. Vanhempien kanssa yhteistyössä voidaan myös laatia sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia, jotka linjaavat esiopetuksen käytäntöjä. Koulukiusaamisongelma koskettaa kaikkia kouluja riippumatta koulun koosta tai sijainnista. Koulukiusaaminen on yksi väkivallan muoto. Siksi on tärkeää, että koulukiusaamista pyritään ennaltaehkäisemään ja siihen puututaan jäsentyneellä tavalla. Oppilaalla on oim t 8 f ä W k 7 4 U 5 L h d j A keus turvalliseen oppimisympäristöön. Kiusaamisen vaikutukset saattavat ulottua oppilaan koulumenestykseen, jatko-opintoihin ja ne voivat heijastua siten myöhäisempään elämään. Suunnitelmallinen ennaltaehkäisevä työ luo parhaat edellytykset turvallisen ympäristön luomiselle. Kouluilla tulee olla koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelma ja toimintamalli kiusaamistapauksessa (esim. KiVa-koulu tai koulun omat suunnitelmat). Kiusaamisen ehkäisyssä on vahvistettava yhteistyötä vanhempien kanssa tiedottamalla vanhemmille kiusaamiseen liittyvistä tekijöistä ja koulun toimintamalleista kiusaamisen ehkäisemiseksi. Kiusaamisen selvittämiseen liittyvät asiat tulee dokumentoida mahdollista jälkikäsittelyä ja jatkoselvittelyä varten. Vanhemmille on hyvä aina tiedottaa, mitä koulussa on C tapahtunut ja lähettää dokumentoitavat paperit heille nähtäväksi. Ö y i e å N P g B

11 3 YHTEISTYÖ JA OSALLISUUS 3.1 Yhteistyö kodin kanssa Yhteistyö kodin kanssa Esiopetus Perusopetus Kasvatuskumppanuus Oppilaan osallisuus Yhteistyömuodot Rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteille. Vanhemmat ja kasvatushenkilöstö jakavat tietojaan, taitojaan, näkemyksiään ja osaamistaan avoimen vuoropuhelun avulla. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on vanhemman ja lapsen osallisuuden lisääminen. Kaikissa esiopetusyksiköissä toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan yhteisten laatukriteerien pohjalta. Marraskuussa suoritetaan lapselle suunnattu kysely, jonka tulokset käsitellään yksikkökohtaisesti. Lasten huoltajille suunnattu asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan alkuvuodesta ja tulokset käsitellään yksikkö ja kaupunkitasolla. Päivittäiset keskustelut, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmien laadinta, lapsen tukeen liittyvät keskustelut, puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä, vanhempainillat, yhteiset juhlat, teemapäivät ja illanvietot Oppilaan on suositeltavaa olla mukana vanhempien ja opettajan tapaamisessa, jotta myös oppilas pääsee vaikuttamaan omiin asioihinsa. Päivittäiset keskustelut, oppilaan tukeen liittyvät keskustelut ja suunnitelmien laadinta, puhelinkeskustelut, Wilma tai sähköpostiviestintä, vanhempainillat, yhteiset juhlat, teemapäivät ja illanvietot 7

12 3.2 Osallisuus Koulun toimintaa kehitettäessä on tärkeää huomioida oppilaiden mielipiteitä ja toiveita. Koulukohtaisissa opetus- ja työsuunnitelmissa kuvataan oppilaiden osallistamisen periaatteet, mm. oppilaskunta ja tukioppilastoiminta antavat oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa koulun toimintaan ja kehittämiseen. Säännöllisesti toteutettavalla kouluterveyskyselyllä kartoitetaan oppilaiden käsitystä omasta terveydentilastaan ja oppimisympäristön merkityksestä päivittäiseen hyvinvointiin. Terveyskyselyn tuloksia käytetään oppimisympäristön sekä palveluiden kehittämiseen. Suositeltavaa on, että myös oppilailta kysytään lukuvuoden aikana kouluun liittyviä tuntemuksia iloja ja suruja. Kyselyistä nousevia asioita voidaan käyttää ennaltaehkäisevässä oppilashuoltotyössä. kyselylomakkeidan avulla henkilökunta, lapset ja vanhemmat. 4 Oppilashuollon moniammatilliset PAlvelut 4.1 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa ja hyvin olennainen osa oppilashuoltoa. Sitä ohjaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon suunnitelma. Kouluikäisen terveyden edistämisessä keskeisiä tavoitteita ovat oppilaan itsetunnon tukeminen, elämänhallintataidot, ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus, tupakoimattomuus sekä päihteitten käytön ehkäisy. Kouluille on nimetty vastaavat terveydenhoitajat ja koululääkärit, joista osa toimii väestövastuuperiaatteella. 8 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat aikuisia ja lapsia yhdessä suunnittelemaan ja arvioimaan toimintaa. Lapsen hyvinvointi edellyttää, että lapsen näkemyksiä ja tarpeita kunnioitetaan. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan arviointi on jatkuvaa ja suunnitelmallista. Arvioinnissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen laadunhallintamallin mukaisesti tehtyjen kriteerien toteutumista varhaiskasvatuksessa. Laadunhallintamallissa laatua tarkastellaan kymmenelle eri osa-alueelle jaettujen laatukriteerien kautta. Toimintaa arvioivat erilaisten Terveydenhoitajat tekevät määrävuosin oppilaille terveystarkastuksia ja huolehtivat rokotuksista. Tarkastuksissa pyritään selvittämään kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvointia. Terveydentilan, kasvun ja kehityksen seurannan lisäksi pyritään huomioimaan mm. kouluselviytymistä sekä koti- ja ystävyyssuhteita. Tarkastusten yhteydessä annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa. Vanhemmat kutsutaan mukaan tarkastuksiin 1. ja 5. luokan lääkärintarkastusten yhteydessä. Muulloinkin he ovat tervetulleita sitä itse halutessaan. Vanhemmilta kysytään myös kirjallisesti oppilaan

13 vointiin liittyviä asioita. Oppilashuoltoryhmä osallistuu lapsen hyvinvoinnin arviointiin kertomalla oman näkemyksensä oppimisesta ja kouluselviytymisestä. Kouluterveydenhuoltoon ei sisälly varsinainen sairaanhoito lukuun ottamatta koulussa äkillisesti sairastuneiden tai tapaturman uhreiksi joutuneiden ensiapua ja hoitoa. Tarpeen mukaan oppilas ohjataan asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutusta koulunkäyntiin yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa ja suunnittelevat tarvittavia tukitoimenpiteitä koulutyön onnistumiseksi. Kouluterveydenhoitaja osallistuu muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Koululääkäri pyrkii olemaan ryhmässä mukana muutaman kerran vuodessa, muulloin oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa konsultoida häntä. Kouluterveydenhoitaja tekee terveydenedistämistyötä sekä yksilöllisesti että ryhmille, esim. pitämällä oppitunteja sovituista aiheista. Hän osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluun, osallistuu erilaisiin verkostopalavereihin sekä järjestää myös itse tapaamisia vanhempien kanssa nähdessään sen tarpeelliseksi oppilaan hyvinvoinnin kannalta. turvallisuutta yhdessä koulun edustajien ja terveystarkastajan kanssa. Joka kolmas vuosi tehdään koulujen terveydellisten olojen tarkastukset, joista tehdään kirjalliset raportit ja mahdolliset parannusehdotukset. 4.2 Koulupsykologi Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla oppilaille, vanhemmille ja koulun henkilökunnalle psykologisia arviointi-, konsultaatio- ja tukipalveluja. Koulupsykologin työn tarkoitus on olla mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäisemässä oppilaiden syrjäytymiskehitystä. Yksittäisen koulupsykologin työkenttään Salossa kuuluu toimialueesta riippuen 8-9 koulua, joissa on n oppilasta. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu olla mukana arvioimassa esikouluikäisten lasten tuen tarvetta. Psykologi ottaa vastaan oppilaita ja heidän vanhempiaan sekä kouluilla että keskustassa sijaitsevassa toimistossaan. Koulupsykologiin voi olla yhteydessä, mikäli oppilaalla epäillään oppimisvaikeuksia, oppilaan psyykkinen oireilu huolestuttaa tai elämäntilanteessa on tapahtunut sellaisia muutoksia, joihin psykologin tuki saattaisi olla tarpeen. Yhteyttä voivat ottaa opettajat, vanhemmat, oppilas itse tai muut viranomaiset. Kouluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työolojen ja koulutyön 9

14 Koulupsykologin keskeisimpiä työtehtäviä ovat: Psykologiset tutkimukset ja arvioinnit oppilaan avuntarpeen kartoittamiseksi ja tukitoimien suunnittelemiseksi Oppilashuoltoryhmän jäsenenä toimiminen Lyhytkestoisen terapeuttisen keskustelutuen tarjoaminen oppilaille, joilla on lievää psyykkistä oireilua (esim. masennus, ahdistus, elämäntilanteeseen liittyvät kriisit) Koulun henkilöstön ja vanhempien konsultaatio/neuvonta oppilaan kehitykseen, kasvatukseen, mielenterveyteen ja opetusjärjestelyihin liittyvissä asioissa Moniammatillinen yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa (esim. lastensuojelu, kasvatus- ja perheneuvola, erikoissairaanhoito) Kirjalliset työt sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutusta. Koulukuraattori pyrkii moniammatillisesti yhdessä koulun henkilökunnan kanssa edistämään ja kehittämään kouluyhteisön hyvinvointia, päämääränä koulunkäynnin sujuminen. Kuraattori osallistuu oppilashuoltoryhmiin sekä moniammatillisiin yhteistyöverkostoihin. Kuraattorin tehtävänä on perehtyä oman alueensa kouluihin, alueen elinoloihin, alueella palveluja tarjoaviin yhteisyökumppaneihin sekä luoda toimivat yhteistyöverkostot. Koulukuraattori ohjaa oppilaan tarvittaessa koulun ulkopuolisten tukipalvelujen piiriin ja toimii moniammatillisessa yhteistyössä alueen muiden tukiverkostojen kanssa. Kuraattori kartoittaa ja koordinoi lapsen ja nuoren tilannetta, jotta eri toimijoiden päällekkäistä työtä ei syntyisi Koulukuraattori Koulukuraattori on sosiaalityön asiantuntija kouluyhteisössä. Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on olennainen osa koulun sosiaalityötä. Koulukuraattorin tehtävänä on tarjota resurssien mukaiset riittävät kuraattoripalvelut. Salossa yksittäisen työntekijän alueella on n oppilasta ja 7 9 kouluyhteisöä. Koulukuraattori tarkastelee sosiaalisia ilmiöitä kokonaisvaltaisesti yksilön, perheen, ryhmän ja kouluyhteisön tasolla. Koulukuraattorityössä edistetään oppilaiden sosiaalista kasvua ja arjen Kuraattori huolehtii omalta osaltaan oppilaiden oikeusturvasta ja sen toteutumisesta kouluyhteisössä siten, että oppilas saa tarvitsemansa tuen ja palveluohjauksen sekä tukee oppilaiden sosiaalista kasvua ja toimintakykyä yksilö-, ryhmä- ja luokkatyöskentelyn keinoin. Koulukuraattorin yhteydenotto on kutsu yhteistyöhön, tilanteen selvittelyyn ja tarvittavien muutosten ja tukitoimien yhteiseen pohdintaan. Kuraattori toimii yhteistyössä opettajien, vanhempien sekä koulun muun henkilökunnan kanssa ja antaa heille asiantuntija-apua sekä konsultaatiota.

15 4.4 Avustajan tuki oppilaalle Perusopetuslain 31 :n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Avustajan työ on oppilaslähtöistä oppilaan oppimisen ja esiopetuksen tai koulunkäynnin tukemista. Avustajalta vaaditaan työssään eettistä vastuullisuutta, kasvatustietoisuutta, vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata erilaisuutta. Avustaja tulee tarvittaessa kutsua mukaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen. 4.5 Ruokailu Tavoitteena on yhdessä kotien kanssa edistää ja ylläpitää lasten hyvinvointia ja terveyttä, ohjata lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokavalioon ja turvata lapselle riittävä päivittäinen lounas. Lasta opastetaan hyviin pöytätapoihin ja häntä rohkaistaan erilaisten ruokien maistamiseen. Aikuisen malli ruokailutilanteissa on ensiarvoisen tärkeä. Lisätietoa erityisruokavaliosta on saatavana osoitteesta on tehty palvelusopimus perusopetuksen ja ruokahuollon välille kouluruokailun järjestämisestä. Palvelusopimukseen sisältyy ateriapalvelua järjestävälle taholle velvoite osallistua kutsuttana vanhempainiltoihin tai muihin kouluruokaa käsitteleviin tapahtumiin. Lisäksi palvelusopimus edellyttää säännöllistä asiakaskyselyjen toteuttamista. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen ja maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. 4.6 Kuljetus Kuljetus järjestetään lapselle tai oppilaalle perusopetuslain mukaisesti opetuslautakunnan päättämien kriteerien mukaisesti. Lisätietoa osoitteesta www. salo.fi/koulukuljetus. 11

16 4.7 Oppilashuolto ja lastensuojelu 12 Esiopetusyksiköissä ja kouluissa tehtävä oppilashuoltotyö on lastensuojelulain 2 luvun mukaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää työtä, jota tehdään peruspalveluiden piirissä. Lastensuojelun näkökulmasta toimiva oppilashuoltotyö tukee lasten, nuorten ja perheiden tilannetta ja näin ennaltaehkäisee lastensuojelun tarpeen syntyä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat kutsuttavissa tarpeen mukaan osallistumaan oppilashuoltoryhmiin. Yhteydenotot lastensuojeluasioissa pyydetään ohjaamaan lastensuojelun virka-ajan päivystyspuhelimeen, johon yhteyden saa Salon kaupungin vaihteen ( ) kautta. Oppilashuoltoryhmiin osallistumisen lisäksi lastensuojelun asiantuntemus on henkilökunnan käytössä esim. puhelinkonsultaation muodossa. Lastensuojelulain 25 :ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on siis velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon. Ilmoituksen syynä voi olla esim. lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Ilmoituksen aiheena voi olla esim. se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan puutteita tai osaamattomuutta. Lisäksi ilmoituksen syyt voivat liittyä esim. nuoren omaan käyttäytymiseen, koulunkäynnin laiminlyöntiin, päihteidenkäyttöön tai mielenterveysongelmiin. Ilmoitus on tehtävä aina, kun työntekijä havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Lastensuojeluviranomaisten tehtävänä on päättää siitä, johtaako asia lastensuojelun tarpeen selvitykseen ja lastensuojelun asiakkuuteen. Viranomaiset tekevät lastensuojeluilmoitukset pääasiassa kirjallisesti. Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Viranomainen, joka tekee ilmoituksen virkansa velvoittamana, ei voi tehdä anonyymia lastensuojeluilmoitusta. Ilmoituksen tekee aina yksittäinen henkilö, ei esimerkiksi oppilashuoltoryhmä. Ilmoituksen tekemisestä suositellaan kertomaan suoraan myös perheelle. Ilmoituksen voi tehdä myös yhdessä huoltajan kanssa, jolloin täytetään pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi.

17 Lastensuojelun prosessi Lastensuojeluilmoitus LsL 25 Ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen (7 arkipäivää) Lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakkuus alkaa (7 arkipäivää) Voidaan ohjata mm. peruspalveluihin tai Valomerkkitoimintaan Lastensuojelutarpeen selvitys (3 kk) Lastensuojeluasiakkuus päättyy Lastensuojeluasiakkuus jatkuu Lastensuojelun avohuollon tukitoimet, asiakassuunnitelma Huostaanotto ja sijaishuolto, asiakassuunnitelma Lastensuojeluasiakkuus päättyy Jälkihuolto, asiakassuunnitelma 13

18 14 Lastensuojeluilmoituksen tultua sosiaalityöntekijän tietoon, nimetään lapselle vastuusosiaalityöntekijä lastensuojelun arviointitiimistä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee seitsemän vuorokauden aikana päätöksen siitä, johtaako lastensuojeluilmoitus lastensuojelun tarpeen selvitykseen. Lastensuojeluasian kiireellisyys arvioidaan heti ilmoituksen saavuttua. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, jos selvitys päätetään aloittaa. Selvityksen tekemisestä ja lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta ilmoitetaan lapselle ja tämän huoltajille. Lastensuojelun tarpeen selvityksen tulee valmistua kolmessa kuukaudessa siitä, kun lastensuojeluasia on tullut vireille. Salossa lastensuojelun tarpeen selvityksessä käytetään yhtenäistä toimintamallia, jossa lasta ja hänen vanhempiaan tavataan yhdessä ja erikseen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys toteutetaan parityöskentelynä arviointitiimin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien toimesta. Selvityksen päätteeksi pidetään arviointitapaaminen, jossa päätetään lastensuojelun asiakkuuden päättymisestä tai jatkumisesta sekä niistä mahdollisista tukitoimista, joita perheelle tarjotaan. Lastensuojelun tarpeen selvitys saattaa jo itsessään olla tarvittava tukitoimi perheen tilanteen katkaisemiseksi. Lastensuojelun tarpeen selvityksestä laaditaan kirjallinen yhteenveto. Lapsen huoltajien luvalla yhteenvedon tiivistelmä voidaan toimittaa tiedoksi lastensuojeluilmoituksen tehneelle taholle. Lastensuojelun asiakkaille laaditaan lastensuojelulain 30 :n mukainen asiakassuunnitelma yhdessä lapsen ja tämän huoltajien kanssa. Asiakassuunnitelmaneuvotteluun voidaan tarpeen mukaan kutsua myös muita viranomaisia, esim. koulun henkilökuntaa. Asiakassuunnitelmassa sovitaan yhdessä perheelle tarjottavista tukitoimista ja sovitaan työskentelyn tavoitteista. Valtaosa lastensuojelun asiakkaista on ns. avohuollon asiakkaita. Tällöin lapsi asuu kotona ja perheen tilannetta tuetaan erilaisten tukitoimien kautta. Tukitoimia voivat olla esim. perhetyö, taloudellinen tuki, tukihenkilö tai -perhe, avohuollon sijoitus ja loma- ja virkistystoiminta. Avohuollon tukitoimet räätälöidään kullekin perheelle sopiviksi. Kun perheen tilanne on tukitoimien kautta saatu kohenemaan, voidaan lastensuojelun asiakkuus päättää. Mikäli avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä lapsen tilanteen tukemiseksi, on sosiaaliviranomaisten otettava lapsi huostaan ja sijoitettava lapsi sijaishuoltoon kodin ulkopuolelle. Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella joko perheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Huostaanotto tulee purkaa ja lapsi kotiuttaa, jos lapsen huostassa pidolle ei enää ole perusteita. Asiassa tulee aina tarkastella lapsen etua.

19 Huostaanoton jälkeen kunnalla on velvollisuus jälkihuoltoon. Jälkihuolto voi tarkoittaa esim. lapsen tai nuoren koulunkäynnin ja itsenäisen elämän tukemista. Jälkihuollostakin laaditaan erillinen asiakassuunnitelma. Lastensuojelulain mukaan perheellä tulee aina olla tieto siitä, jos heidät on kirjattu lastensuojelun asiakkaaksi. Lastensuojeluasiakkuudella on alku ja loppu. Lapsen tilanteen turvaaminen ja parantaminen on aina lastensuojelun tavoite. Lastensuojelussa ajetaan lapsen etua. Lastensuojelusta käsin voidaan myös hakea lapselle varsinaista edunvalvojaa tilanteissa, joissa lapsen ja hänen huoltajansa etu ovat ristiriidassa keskenään. Lastensuojelun lomakkeisto löytyy kaupungin internetsivuilla. 4.8 Ehkäisevä päihdetyö kouluissa Koulun ehkäisevää päihdetyötä tukee ja määrittelee lainsäädäntö sekä terveystiedon opetussuunnitelma. Koulussa käsitellään päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä riippuvuuden syntymistä ja merkitystä osana normaalia opetusta. Terveydenhoitaja ja päihdeyksikön päihdetyöntekijä toimivat yhteistyössä koulun kanssa. Yleinen asennevaikuttaminen sekä itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamiseen tähtäävät keinot ovat keskeisiä päihteiden käyttöä ehkäiseviä toimia. Vanhempainilloissa tai koko perheille tarkoitetuissa tilaisuuksissa annetaan ajankohtaista tietoa päihdeasioista sekä vahvistetaan vanhemmuutta nuorten elämänhallintataitojen kehittämiseksi. Alle 18-vuotiaan päihteiden käyttöön tulee aina puuttua. Epäilyn tai huolen herätessä oppilas ohjataan terveydenhoitajalle tai asia otetaan esille oppilashuoltoryhmässä, jossa suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Päihdetyöntekijöitä voi konsultoida tai pyytää mukaan palavereihin tarvittaessa. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö kotien kanssa on tärkeää. Henkilökuntaa tulee kouluttaa päihteiden käytön tunnistamiseen ja puheeksi ottoon. Perusopetuslaki (628/98) edellyttää, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä kouluyhteisössä. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut lapsi tai nuori ja puuttua tarkoituksenmukaisin keinoin hänen elämäntilanteeseensa. Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille, mikäli on huolissaan lapsesta tai nuoresta. Poliisia ja terveydenhuollon ammattilaisia lastensuojelulaki velvoittaa ilmoituksen tekemiseen. Salossa päihteiden käytöstä tai näpistelystä johtuva lastensuojeluilmoitus johtaa nuoren ja huoltajan kanssa käytävään valomerkkikeskusteluun tai tarvittaessa laajempaan lastensuojelun tarpeen selvitykseen. Päihdevalomerkkikeskusteluissa 15

20 16 sosiaaliohjaajan tai -työntekijän työparina on päihdetyöntekijä ja näpistysvalomerkeissä koulukuraattori. Keskustelussa käydään läpi ilmoitukseen johtanut tapahtuma, sen syitä ja seurauksia sekä nuoren elämäntilannetta yleisesti. Tarvittaessa nuori ohjataan tarvittaviin tukitoimiin. Päihteisiin liittyvää tietoa löytyy mm. osoitteesta 4.9 Lasten kuntoutustyöryhmä Salon terveyskeskuksessa toimiva lasten kuntoutustyöryhmä on tarkoitettu kaikille niille alle kouluikäisille lapsille, joilla on todettu tai epäillään olevan laaja-alaisia kehityksen erityisongelmia tai viiveitä, jotka kaipaavat lisäselvittelyjä (lääkinnällisen kuntoutuksen näkökulma). Vanhemmat ottavat yhteyttä ensisijaisesti omaan lastenneuvolaan, jossa tehdään tarvittavat perusselvittelyt. Tarvittaessa lääkäri tai terveydenhoitaja laatii lähetteen lasten kuntoutustyöryhmään. Kuntoutustyöryhmään kuuluvat lääkäri, toimintaterapeutti, psykologi, puheterapeutti, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Työryhmä laatii tutkimusten perusteella lapsille yhdessä vanhempien kanssa kuntoutussuunnitelman, tarvittavat lausunnot ja jatkolähetteet sekä seuraa suositellun kuntoutuksen toteutumista ja tuloksia. Työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä perheiden lisäksi neuvolan, päivähoidon, koulun ja muiden tarvittavien tahojen kanssa Lastenneuvola ja varhainen perhetyö terveyspalveluiden osana Lastenneuvolassa 6-vuotistarkastuksessa ajankohtaisia asioita ovat kouluvalmius, esiopetus, rokotusohjelman toteutuminen, neuvolakäyntien päättyminen, yhteenveto neuvolaiästä ja siirtyminen kouluterveydenhuoltoon. Päivähoidon havainnot ja terveiset lastenneuvolaan huomioidaan neuvolakäynnillä. Kuusivuotiasta lasta havainnoidaan ja tutkitaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa keskustellen: yleisvaikutelma psykososiaalinen kehitys puheenkehitys ruokailu motoriikka uni ja lepo suun terveys pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys näöntutkimus ellei näköä ole tutkittu 5-vuotiaana tai jos herää epäily näön ongelmista kuulokynnys mittaamalla sekä annetaan rokotukset. Neuvolakäynnillä kartoitetaan 4- ja 5-vuotistarkastuksissa esiin tulleiden huolten ja löydösten ajankohtainen tilanne, mahdollinen tuen tarve ja tukitoimien jatkuminen kouluiässä sekä tehdään perherakenteen ja -tilanteen selvitys. Samalla sovitaan tietojen siirtämisestä kouluterveydenhuoltoon ja pyydetään vanhemmilta lupa siihen. Siirtymävaiheen tulee tapahtua jousta-

21 vasti raportoiden, mikäli kouluterveydenhuollossa on eri terveydenhoitaja kuin lastenneuvolassa. Varhainen perhetyö on suunnattu alle 8-vuotiaiden lasten perheisiin. Perhetyö on ennaltaehkäisevää ja se sisältää tukea, neuvontaa ja ohjausta lapsiperheille arjen haasteisiin. Varhainen perhetyö on luottamuksellista. Yhdessä perheiden kanssa etsitään sopivia toimintatapoja ja ratkaisumalleja. Perheet ohjautuvat varhaisen perhetyön piiriin äitiys- ja lastenneuvolasta, päivähoidosta sekä alkuopetuksesta. Lisäksi perhetyöntekijä voi tarvittaessa toimia perustason henkilöstön työparina lapsiperheiden pulmatilanteissa. Toiminta on maksutonta Muu alle kouluikäisten lasten parissa tehtävä tutkimus- ja kuntoutustyö Vanhemmat, terveydenhoitaja tai lääkäri voi tarvittaessa erikseen ottaa yhteyttä ja varata aikaa psykologilta lapsen psyykkiseen kehitykseen tai kasvatukseen liittyvissä pulmissa. Psykologi tekee lasten kehitystasoarviointeja, kouluvalmiustutkimuksia psykologin seurannassa olevien lasten osalta, antaa ohjeita ja neuvoja vanhemmille sekä osallistuu lasten kuntoutustyöryhmän työskentelyyn ja täten mahdollisen kuntoutussuunnitelman laadintaan ja seurantaan. Toimintaterapeutin arvioon voidaan erikseen ohjata lapsia, joilla on havaittu viivettä iänmukaisten taitojen oppimisessa. Viive voi liittyä sensomotoriseen kehitykseen, omatoimisuustaitojen puutteellisuuteen, hahmotusvaikeuksiin, aistitiedon käsittelyyn tai leikkitaitojen kypsymättömyyteen. Puheterapeutin arvioon voidaan erikseen ohjata lapsia, joilla on todettu tai epäillään olevan puheen tai kielen kehityksen viivettä. Kouluikäisistä lapsista puheterapiaa voidaan tarjota vain änkyttäjille ja rajoitetusti pienryhmäopetuksessa oleville alkuopetuksen oppilaille tai starttiluokalla oleville oppilaille. Alle kouluikäisten lasten yksittäisten äännevirheiden vuoksi puheterapeutti voi esikouluvuonna järjestää ohjantakäyntejä. Fysioterapeutin arvioon voidaan erikseen ohjata lapsia, joilla epäillään psykomotorisen kehityksen häiriötä, kehityksen viivästymistä, muuta neurologista poikkeavuutta tai tuki- ja liikuntaelinten häiriötä tai ryhdin poikkeamaa. Psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti ja fysioterapeutti tekevät tiivistä yhteistyötä neuvolan, päivähoidon, vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Toimintaterapeutin, puheterapeutin ja fysioterapeutin tekemä arviointi edellyttää julkisen terveydenhuollon lääkärin tai terveydenhoitajan tekemää (sähköistä) lähetettä Salon kasvatus- ja perheneuvola Salon kasvatus- ja perheneuvolan palvelut on tarkoitettu Salossa asuville 17

22 18 lapsille ja peruskouluikäisille nuorille (0 16 v.) ja heidän perheilleen. Kasvatus- ja perheneuvola konsultoi myös lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä tahoja. Lähetettä ei tarvita, vaan vanhemmat voivat itse ottaa yhteyttä ajanvarausaikana. Käynnit ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Kaikki lapseen, vanhemmuuteen tai perhetilanteeseen liittyvät huolet ovat yhteydenoton arvoisia. Milloin perhe ohjataan kasvatus- ja perheneuvolaan? lapsella tai nuorella on toimintakykyä, sosiaalista selviytymistä tai kehitystä haittaavia tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmia, esim. pelkoja, jännitystiloja, alavireisyyttä, sopeutumisongelmia, uhmakkuutta tai lievää aggressiivisuutta vanhemmat tarvitsevat tukea lapsensa kasvattamiseen perheenjäsenten välillä on ristiriitoja tai vuorovaikutusongelmia varhaisen vuorovaikutuksen pulmat, johtuen esim. vanhemman uupumuksesta ja lievästä mielialan laskusta tai lapsen vaikeahoitoisuudesta huolta lasten tai vanhempien jaksamisesta perheen kasvu- ja muutosvaiheissa, esim. liittyen läheisen menetykseen, vanhempien eroon tai uusperheen muotoutumiseen eron jälkeiset asumis- ja tapaamisjärjestelyt aiheuttavat ristiriitoja vanhempien välillä 4.13 Salon lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka (Lapo, Nupo) Lastenpsykiatrian poliklinikka tarjoaa lasten mielenterveyttä ja tervettä psyykkistä kasvua tukevia erikoissairaanhoidon palveluja. Poliklinikka on tarkoitettu alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Lastenpsykiatrian poliklinikan toiminta perustuu perhekeskeiseen lähestymistapaan sekä lapsen ja perheen sosiaalisen verkoston huomioonottamiseen. Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä, kun arvioidaan lapsen tarvitsevan erikoissairaanhoidon tutkimusta tai hoitoa. Varsinais-Suomen alueella toimiva mielenterveysambulanssin palveluun kuuluu konsultaatio akuuteissa potilastilanteissa. Lastenpsykiatrian poliklinikka sijaitsee Halikon sairaalan tiloissa Märynummella. Työryhmässä on erikoislääkäreitä, psykologeja, sairaan- ja mielenterveyshoitajia ja toiminta- ja musiikkiterapeutti. Työmenetelminä ovat perhe-, verkosto- ja yksilötutkimukset ja hoito. Työryhmästä on nimetty kouluille omat yhdyshenkilöt, jotka osallistuvat tarvittaessa oppilashuoltoryhmien tapaamisiin. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla tarjotaan psykiatrisia erikoissairaanhoidon palveluja vuotiaille nuorille. Nupon kummi osallistuu tarvittaessa oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmien kokouksiin.

23 20 vuotta täyttäneet uudet potilaat ohjataan aikuisten psykiatristen palveluiden piiriin. Nuorisopsykiatrian poliklinikka sijaitsee Turuntiellä (8B, 2. krs). Työryhmässä on nuorisopsykiatri, erikoistuva lääkäri, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi psykologia. Käytettävissä ovat myös sosiaalityöntekijän, toimintaterapeutin ja fysioterapeutin palvelut. Konsultaatiotyöryhmässä on nuorisopsykiatri, kaksi sairaanhoitajaa ja sosiaalityöntekijä. Nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon voi lääkärin lähetteellä tulla nuori, jolla on vakava toimintakykyä haittaava psykiatrinen sairaus tai sen epäily. Lähettämisen syynä voi olla esimerkiksi vakava masennus, ahdistuneisuus itsetuhoisuus syömishäiriöt käytöshäiriöt tarkkaavaisuuden häiriöt. Poliklinikan konsultaatiotyöryhmä voi tarvittaessa aloittaa hoidon viikon sisällä. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Välittömässä avuntarpeessa ensisijainen yhteydenottopaikka on paikallinen terveyskeskus. Polikliininen tutkimus koostuu yksilöarvioista ja perhekäynneistä sekä tarvittaessa verkostokäynneistä ja psykologisista tutkimuksista. Hoitomuotoja ovat selventävät keskustelut ja tukikäynnit, yksilöterapiat, perheterapeuttinen ja verkostotyöskentely sekä lääkehoito ja psykofyysinen hoito fysio- tai toimintaterapeutilla Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Nuorisolain (693/2010) mukaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjän velvollisuus on ilmoittaa kunnan etsivälle nuorisotyölle perusopetuksen päättäneestä, alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, keskeyttää tai erotetaan ammatillisesta koulutuksesta tai lukiokoulutuksesta. Nuoresta tulee nuorisolain (693/2010) mukaan ilmoittaa hänen yksilöinti- ja yhteystietonsa. Tietoja ei kuitenkaan luovuteta etsivälle nuorisotyölle, jos viranomainen arvioi, että kyseisestä nuoresta on tehtävä lastensuojelulaissa (417/2007) määrätty lastensuojeluilmoitus. Salolaiset nuoret ilmoitetaan sähköpostiosoitteeseen 19

24 Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö palvelee Salossa asuvia yli 13-vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Erityisnuorisotyö tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun, ohjaukseen sekä nuoren yksilökohtaiseen tukemiseen ja yhdessä ratkaisujen löytämiseen elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Erityisnuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, etsivää ja korjaavaa. Pyrkimyksenä on kiinnittää huomiota asioihin, jotka vaikuttavat nuoren itsetuntoon, motivaatioon ja terveyteen. Toimintaa järjestetään niin omana työnä kuin yhteistyössä nuorten kanssa toimivien muiden palveluntuottajien kanssa. Toimintamuotoina käytetään yksilötyötä, pienryhmätoimintaa, Omin Jaloin -toimintaa, etsivää nuorisotyötä, Walkers-kahvila-, katutyötä sekä ehdollisesti tuomittujen nuorten yksityisvalvontaa. Lisäksi erityisnuorisotyöllä on nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Suunta, jonka pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat nuoret. Suunnan tarkoituksena on tarjota nuorille tietoa ja neuvoa kaikissa nuoria koskettavissa ja mieltä askarruttavissa asioissa esim. asumiseen, opiskeluun, työelämään tai terveyteen liittyen. Suuntaan voi tulla hakemaan tietoa joko itsenäisesti tai saada tarvittaessa apua ja ohjausta Suunnan työntekijältä. Suunnassa nuorilla on tietokoneet vapaasti käytettävissä tiedonhakuun ja esimerkiksi hakemusten tekemiseen. Suuntaan nuori voi tulla ilman ajanvarausta ja kaikki palvelut ovat maksuttomia. 5 Ongelma- ja kriisi tilanteet perusopetuk- SESSA 5.1 Kasvatuskeskustelu Oppilaan ja opettajan välinen kasvatuskeskustelu on tehokas ja voimakas keino oppilaan itsehallinnan kehittämiseen. Keskustelussa tehdään selväksi, että oppilaan käyttäytyminen (ei oppilas) on ongelma, johon yhdessä löydetään ratkaisumalleja kokeiltavaksi. Oppilasta autetaan itse ottamaan vastuuta ongelmasta. Kasvatuskeskustelun säännöt: Selvitä asioiden kulku huolella. Pidä käsittely enimmäkseen nykyhetkessä. Toista hetkittäin siihen mennessä selvinneet asiat yhteenvedon tavoin. Kysy, oletko ymmärtänyt asian oikein. Esitä omat näkökantasi suoraan ja selvästi. Älä oleta oppilaan lukevan rivien välistä. Anna oppilaalle mahdollisuus ja vihjeitä tilanteen ratkaisemiseksi. Pidä tarvittaessa taukoja. Pyydä tarvittaessa työpari keskusteluun mukaan. Älä nolaa tai väheksy oppilastasi. Anna toisen säilyttää kasvonsa. Anteeksipyynnöt ja -antamiset kuuluvat tarvittaessa onnistuneen kasvatuskeskustelun päätteeksi. Opettajan anteeksipyyntö on paras esimerkki oppilaalle. Jokin fyysinen kosketus (kättely, halaus, olalle taputus) sinetöi tilanteen.

25 Kasvatuskeskustelun lopuksi sovitaan seuraamuksista, esim. tiedottamisesta kotiin puhelimitse tai kirjallisesti, jälki-istunnosta, hyvittämisestä tms. Opettaja kertoo myös, miten ja milloin tilannetta seurataan. Tarkoitus on ollut keskustelun keinoin antaa oppilaalle vaihtoehtoja ja keinoja selvitä vastaavista tilanteista jatkossa. 5.2 Ojentaminen ja kurinpito Perusopetuslaki 36 ( /477) Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälkiistunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Perusopetuslaki 36 a ( /477) Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano Ennen oppilaan määräämistä jälkiistuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 :ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suun- 21

26 22 nitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n 1 ja 2 momentissa ja 32 :ssä säädetään, ja lisäksi, mitä jäljempänä 4 momentissa säädetään. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuslautakunta. Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään. Rehtorin ja opettajan päätösvallasta jälki-istunnon määräämisessä sekä 36 :n 2 4 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Rehtorin ja opettajan päätösvallasta ks. Perusopetus A 852/ Perusopetuslaki 36 b ( /477) Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 :n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 :n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. Perusopetuslaki 36 c ( /477) Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Sinä aikana, jolloin oppilasta

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Perusopetuslain 35 mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Perusopetuslain 35 mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. OJENTAMIS- JA KURINPITOTILANTEISSA TOIMIMINEN JA OPPILASHUOLLOLLINEN TUKI KURINPITORANGAISTUKSEN YHTEYDESSÄ TAI SILLOIN, KUN OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN ON EVÄTTY 1. TAUSTAA Perusopetuslain 29 mukaan jokaisella

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

MUISTIO OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOA, KODIN JA KOULUN/ OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖTÄ SEKÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVISTA LAKIMUUTOKSISTA

MUISTIO OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOA, KODIN JA KOULUN/ OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖTÄ SEKÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVISTA LAKIMUUTOKSISTA OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MUISTIO LIITE 1 21.5.2003 MUISTIO OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOA, KODIN JA KOULUN/ OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖTÄ SEKÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVISTA LAKIMUUTOKSISTA 1. TAUSTAA

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 Perusopetusta sääteleviä lakeja ja muita säännöksiä: - Perusopetuslaki 628/1998, muutettu useita kertoja - Perusopetusasetus

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Salon varhaiskasvatus ja esiopetussuunnitelman lukuun yhdeksän Opetuslautakunta 21.10.2014 102 1. Esiopetuksen oppilashuollon toteuttamisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ 13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinne-Asuntila vuosikello 2015-2016.....2

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 6.2.2 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden ja monialaisen yhteistyön keinoin hyvinvoivan ja turvallisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 477. Laki. perusopetuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003

SISÄLLYS. N:o 477. Laki. perusopetuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2003 N:o 477 481 SISÄLLYS N:o Sivu 477 Laki perusopetuslain muuttamisesta... 2167 478 Laki lukiolain muuttamisesta... 2173 479 Laki

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Monialainen oppilashuollon yhteistyö LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot