HÄMEENLINNAN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 31.5.2005"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 Alkusanat Hämeenlinnan kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma Ohessa Hämeenlinnan päivähoitohenkilöstön yhteisesti laatima Varhaiskasvatuksen suunnitelma. Suunnitelman työstämiseen on osallistunut laaja-alainen ryhmä Hämeenlinnan varhaiskasvatukseen liittyviä henkilöitä. Vasun laadintaprosessilla on ollut erinomainen ohjausryhmä, joka on antanut suuntaa prosessin etenemiselle. Vasun sisältöä on työstetty koko henkilöstön koulutusprosessin yhteydessä päivähoitoyksiköiden esimiesten ja päivähoitoyksiköistä valittujen kehittämisparikkien johdolla. Koulutusprosessin ja yhteisten keskustelujen ja valtakunnallisten ja Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen aiempien linjausten pohjalta mentor-ryhmä on koonnut ja työstänyt tekstin käsillä olevaan suunnitelmaan. Kiitämme kaikkia, lukuisia Vasu-prosessiin aktiivisesti osallistuneita henkilöitä. Olemme saaneet Vasu-luonnoksista runsaasti pohdittuja kommentteja sekä palautetta sekä ohjausryhmältä että päivähoitohenkilöstöltä ja myös yhteistyökumppaneiltamme. Olemme pyrkineet ottamaan saadut palautteet huomioon. Hämeenlinnan Vasussa linjataan laadukasta päivähoitoa ja varhaiskasvatusta ja linjaukset tulevat toimimaan alkaen varhaiskasvatustyön lähtökohtana Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa Raija Laine, Hämeenlinnan päivähoidon kasvatustoiminnan johtaja

3 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. JOHDANTO 2. HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSET JA STRATEGIAT 2.1. Hämeenlinna- malli 2.2. Lasten palvelusitoumus 3. MITÄ VARHAISKASVATUS ON 3.1. Varhaiskasvatus- esiopetus- alkuopetus 3.2. Varhaiskasvatuksen roolit ja tehtävät 4. VARHAISKASVATUSPALVELUT HÄMEENLINNASSA 4.1. Varhaiskasvatuspalvelujen eri muodot 4.2. Yhteistoiminta varhaiskasvatuspalveluissa 5. VARHAISKASVATUKSEN ARVOLÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAPERIAATTEET 5.1. Turvallisuus Fyysinen turvallisuus Psyykkinen turvallisuus Aikuisen hoiva ja huolenpito Ihmissuhteiden jatkuvuus ja ryhmien rakentuminen Säännöllisyys turvallisuuden lisääjänä 5.2. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus 5.3. Yhteisöllisyys 5.4. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus käsitteenä Kasvatuskumppanuus käytännössä Kasvatuskumppanuus prosessina 6. VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 6.1. Varhaiskasvatuksen laadun arviointi 6.2. Palaute laadun arvioinnin lähtökohtana 6.3. Kehittämisen rakenteet 6.4. Varhaiskasvatuksen suunnitelmat 6.5. Varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen 6.6. Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin kehittäminen

4 7. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 7.2. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 7.3. Toiminta ja oppimisympäristö 7.4. Sisällölliset orientaatiot 7.5. Elämykset ja lasten luontainen toiminta Kielellinen ilmaisu ja vuorovaikutus Leikki lapsen hyvinvoinnin edellytyksenä Tutkiminen maailman kohtaamisen välineenä Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Liikkuminen, elämyksiä ja energiaa 7.6. Moniammatillinen kasvattajayhteisö 7.7. Toimintakulttuuri varhaiskasvatuksen yksiköissä 7.8. Kuntouttava varhaiskasvatus ja erityisen tuen järjestäminen Hämeenlinnassa 7.9. Eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen 8. HÄMEENLINNAN VARHAISKASVATUKSEN PAINOPISTEALUEITA 8.1. Lapset tarvitsevat luontoa 8.2. Mediakasvatus 8.3. Hämeenlinnassa osataan LÄHTEET LIITTEET

5 1. JOHDANTO Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2002:9). Varhaiskasvatustoimintaa säätelevät varsinaisen säädöspohjan lisäksi sekä valtakunnalliset että paikalliset ohjausjärjestelmät ja asiakirjat. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymät Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset ja Stakesin laaja-alaisen työryhmätyöskentelyn kautta laaditut ja hyväksytyt Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat suomalaista varhaiskasvatusta. Tässä suunnitelmassa määritetään Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen linjauksia, jotka perustuvat sekä valtakunnallisiin linjauksiin että paikallisiin olemassa oleviin ohjeistuksiin. Koko varhaiskasvatushenkilöstö on osallistunut työskentelyn yhteydessä koulutusprosessiin, jossa on tarkasteltu varhaiskasvatuksessa tärkeitä teemoja ja käyty niistä yhteistä keskustelua. Suunnitelmaa on ollut valmistelemassa päivähoidon henkilöstöä, päivähoidon yhteistyökumppaneita sekä lasten vanhempia. Perusturvalautakunta hyväksyi Hämeenlinnan kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelman ( Vasun ) tekemisen kokouksessaan Käsillä oleva Vasu toimii alkaen pohjana Hämeenlinnan varhaiskasvatustoiminnalle ja sen kehittämiselle. Vasua tekemässä on ollut yhteistyökumppaneista sekä vanhemmista ja henkilöstöstä muodostettu, ohjausryhmä, päivähoitoyksiköiden henkilöstöstä valitut kehittämisparikit, päivähoidon esimiehet sekä muu päivähoitohenkilöstö. Vanhemmat ovat osallistuneet prosessiin palautteiden ja eri hoitopaikoissa järjestettyjen tilaisuuksien ja keskustelujen kautta. Koulutuksissa ja keskusteluissa on nostettu esille tärkeinä koettuja asioita. Niitä on kirjattu työskentelyn aikana yhteiseen verkkoympäristöön, josta henkilöstöstä koottu mentor-ryhmä on työstänyt niitä koko kaupungin Vasun linjauksiksi. Suunnitelmaluonnos on ollut päivähoidon henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kommentoitavana toukokuussa Palautetta suunnitelmasta kootaan myös välisenä aikana. Keväällä 2006 Hämeenlinnan kaupungin Vasu tullaan päivittämään saatujen kokemusten ja palautteen sekä varhaiskasvatuspalvelujen ajankohtaisen tilanteen mukaiseksi. 2. HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSET JA STRATEGIAT 2.1. Hämeenlinna-malli Hämeenlinna, Suomen vanhin sisämaakaupunki, on hyvä esimerkki kaupungista, jonka kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä mielenkiintoinen historia että luonnonkaunis ympäristö. Kaupunki on kehittynyt Vanajaveden laaksoon kauniin luonnon keskelle ja historiallisen keskustan ympärille. Päivähoito on ollut aktiivisesti mukana Hämeenlinna-mallin kehittämisessä. Sen lähtökohtana on asukkaiden ja asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen,

6 asiakasnäkökulman huomioiminen päätöksenteossa sekä asiakaslähtöisyys. Sen pohjalta Hämeenlinnan kaupunki on antanut Lasten palvelusitoumuksen, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna Palvelusitoumuksessa linjataan lasten palvelujen järjestämistä. Päivähoidossa, erityispäivähoidossa, esiopetuksessa ja eri päivähoitoyksiköissä on lisäksi tehty yhteistyössä vanhempien kanssa omat palvelusitoumukset. Lisäksi päivähoidolla on toimiva palautejärjestelmä, jota tarkastellaan lisää luvussa 6. Yleistä varhaiskasvatuskeskustelua käydään esimerkiksi varhaiskasvatusfoorumeissa ja yksiköiden vanhempainilloissa. Asiakkaan äänen kuuleminen arjessa on tärkeää Hämeenlinnan päivähoidolle. Päivähoidon toiminta-ajatuksessa todetaan: Asiakkaiden elämisen laadun ja kaupungin elinvoiman vahvistamiseksi päivähoito tukee perheiden kasvatustyötä sekä lasten myönteistä kasvua ja kehitystä perheiden ja yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti Lasten palvelusitoumus Lasten palvelusitoumuksessa todetaan, että lapsella on Oikeus aikuiseen Jokainen lapsi tarvitsee tuekseen vähintään yhden turvallisen aikuisen. Kaupunki tukee eri tavoin vanhemmuutta ja perhettä niin että se voi kantaa vastuunsa lapsesta. Kaupunki kehittää verkoston eri toimijoista turvaamaan lapsen tarvitseman huolenpidon ja erityissuojelun. Kaupunki edistää yhteisvastuullisia toimintatapoja. Lasta kasvattaa koko kylä. Kaupunki kehittää omaa henkilöstöpolitiikkansa niin, että lapsen ihmissuhteiden jatkuvuus turvataan. Oikeus lapsuuteen Lapsi saa olla oma itsensä. Leikeille, luovuudelle ja mielikuvitukselle annetaan tilaa ja aikaa. Kaiken ikäisten lasten erityislaatu otetaan huomioon kaupungin toiminnassa. Kaupunki turvaa lapsen peruspalveluina hyvät koulu-, päivähoito- ja terveyspalvelut. Kaupunki mahdollistaa lapsille turvallisen, viihtyisän ja virikkeellisen ympäristön. Lasten toimitiloista tehdään toimiva, terveellisiä ja viihtyisiä. Kaupunki luo edellytyksiä monipuoliseen harrastamiseen. Oikeus tulla kuulluksi Lapsen oma tieto ja omat mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa asioissa. Jokainen lapsi on tärkeä ja häntä kohdellaan yksilönä. Kaupunki kuulee lapsen näkemyksiä ja kehittää siihen soveltuvia kuulemisen menetelmiä. Päätöksentekijät arvioivat asioita lapsen näkökulmasta.

7 Lapselle annetaan mahdollisuus vaikuttaa elin- ja toimintaympäristönsä suunnitteluun. 3. MITÄ VARHAISKASVATUS ON? Lapsi on osa perhettään ja vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat kotikasvatusta. Päivähoito eri muotoineen on vallitsevin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Varhaiskasvatus on lapsen eri elämäpiirissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen asema. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:9). Varhaiskasvatuksen perustana oleva hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostama joustava ja kokonaisvaltainen toimintatapa tuo mukanaan monenlaisia vaatimuksia lapsen toiminta- ja oppimisympäristölle sekä kasvattajien ammattitaidolle. Oppimista ei varhaiskasvatuksessa voida irrottaa erikseen arjen hoito- ja kasvatustilanteista, vaan se nähdään osana lapsen jokapäiväistä elämää. Varhaiskasvatus on lapsen elinpiirissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, johon kuuluu olennaisena osana lapsen oma toiminta, vertaisryhmäkontaktit ja aikuisen tavoitteellinen ohjaus (Hujala ym., 1998). Tässä Vasussa tarkastellaan ja linjataan Hämeenlinnassa tarjottavaa, kodin ulkopuolella tai lapsen kodissa tapahtuvaa lapsen kehitysedellytykset turvaavaa, tavoitteellista kasvatusta, jossa korostuu lapsen huoltajien ja ammattikasvattajien tiivis vuorovaikutus. Päivähoitoyksiköksi määritellään tässä suunnitelmassa päiväkodit ja perhepäivähoitokodit sekä ryhmäperhepäiväkodit Varhaiskasvatus- esiopetus- alkuopetus Varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus muodostavat jatkumon. Jatkumo voi muodostua vain keskenään jollakin tapaa erilaisten asioiden välille. Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella voidaan nähdä näkökulmallinen ja sisällöllinen painotusero, joka näkyy esimerkiksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja Esiopetussuunnitelman perusteiden määrittelemissä kasvatuksen sisällöissä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lähestytään ns. oppisisältöjä sisältöalueita laajempien sisällöllisten orientaatioiden näkökulmasta. Esiopetussuunnitelman perusteissa taas pidetään kasvatuksen sisällöllisenä lähtökohtana kasvatuksen sisältöalueita kuten matematiikka sekä kieli ja kommunikaatio. Alkuopetuksessa toiminnan sisällöllisenä lähtökohtana painottuvat oppiaineet. Esiopetusta on määritelty monin tavoin. Se on nähty välillä ajallisesti laajana vuotiaaseen lapseen liittyvänä kasvatustoimintana, välillä ainoastaan vuotta ennen oppivelvollisuusikää tarjottavana opetuksena. Perusopetuslaissa (628/1998) esiopetus määritellään pääasiassa vuotta ennen oppivelvollisuusikää tarjottavaksi suunnitelmalliseksi kasvatukseksi ja opetukseksi, josta osa on perheelle maksutonta. Hämeenlinnassa opetussuunnitelmien lähtökohtana on ollut jatkumon rakentaminen varhaiskasvatuksesta kouluun. Erityisesti esiopetuksen suunnitelma tehtiin opetustoimen ja päivähoidon yhteistyönä, mutta yhteistyötä tehtiin myös alkuopetuksen suunnitelmaa kirjoitettaessa.

8 Vasu-prosessissa on huomioitu jatkumon rakentaminen ja yhteiset lähtökohdat kasvatuksen ja opetuksen näkökulmasta. Yhteisistä lähtökohdista huolimatta Varhaiskasvatussuunnitelma painottuu sisällöllisesti eri tavoin kuin alkuopetuksen suunnitelma ja jonkin verran eri tavoin kuin esiopetuksen suunnitelma. Eroja on esim. suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointiin ja erojen tulee näkyä myös toiminnassa. Varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on jokaisen lapsen tasavertainen oikeus oppimiseen. Kasvatus on aina tavoitteellista, mutta lapsille ei aseteta sisällöstä nousevia oppimistavoitteita. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen jatkumoa varhaiskasvatusyksiköissä luotaessa on tärkeää muuttaa sekä lapsen toimintaympäristöä että kasvatustoimintaa lapsen kasvun ja kehityksen mukaisesti. Hämeenlinnassa esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyölle on tehty ns. vuosimalli, joka määrittelee esi- ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä ja turvaa kouluun siirtyvän lapsen jatkumon Varhaiskasvatuksen roolit ja tehtävät Vuoden 1996 alusta lähtien kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on ollut subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan. Lasten päivähoito on osa yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuki- ja palvelujärjestelmää. Tavoitteena on luoda lasten kasvuympäristöstä turvallinen ja samalla turvata lasten vanhemmille niin aineelliset kuin henkisetkin mahdollisuudet lasten synnyttämiseen ja kasvattamiseen. (STM muistio:2000:15.) Vuonna 1973 säädetty päivähoitolaki (36/1973) velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopalveluita paikallisen tarpeen mukaisesti. Suomalaisella varhaiskasvatuksella on nähty olevan työvoima-, sosiaali-, perhe-, lapsi- ja koulutuspoliittinen tehtävä. Päivähoito mahdollistaa vanhempien työssä käymisen, toimii ennalta ehkäisevänä lastensuojelupalveluna, tukee ja ohjaa perheitä kasvatustehtävässä sekä omalta osaltaan turvaa lapsen oikeutta tasapainoiseen ja turvalliseen lapsuuteen. Näiden lisäksi varhaiskasvatuksella on koulutuspoliittinen tehtävä, jota suomalaisessa varhaiskasvatuksessa hoidetaan ns. Educare- mallisella työskentelyotteella. Educaremallinen varhaiskasvatus on tavoitteellista hoito-, kasvatus ja opetustoimintaa, jossa oppimista ei voida erottaa hoito- ja kasvatustilanteista erilliseksi. Oppiminen on osa kokonaisvaltaista elämää ja pedagogista toimintaa varhaiskasvatusyksiköissä. Edellä mainitut tehtävät merkitsevät varhaiskasvatuksessa tarvetta jatkuvaan arviointiin ja keskusteluun. Ympäristön muuttuessa myös lapsiperheiden palvelujen ja niiden rajapintojen täytyy toimia tarvetta vastaavasti. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2002:9) todetaan, että varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä tukevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys-, ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. 4. VARHAISKASVATUSPALVELUT HÄMEENLINNASSA Päivähoito on keskeinen ja laajin varhaiskasvatuspalvelu, jonka ympärille muut varhaiskasvatuspalvelut Hämeenlinnassa kytkeytyvät. Hämeenlinnan päivähoitoa linjaavat ja ohjaavat lainsäädäntö sekä kaupungin ja perusturvan strategiat ( ).

9 Strategioissa keskeisiksi päämääriksi on kiteytetty: toimivat peruspalvelut, vuorovaikutteinen, kilpailukykyinen ja elinvoimainen Hämeenlinna. Myös muut päivähoitoa koskevat suunnitelmat sidotaan kiinteästi strategiaan. Näitä suunnitelmia ovat varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma, laadun kehittämissuunnitelma sekä valmistumassa oleva monikulttuurisen päivähoidon käsikirja. Päiväkotien, perhepäivähoidon sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat ovat keskeisiä välineitä laadukkaan päivähoidon toteuttamisessa ja arvioinnissa Varhaiskasvatuspalvelujen eri muodot Päivähoidon tehtäväalue vastaa päivähoitolain mukaisten päivähoitopalvelujen ja perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämisestä. Päivähoidon tehtäväalue jakaantuu seuraaviin alueisiin: päiväkotihoito, perhepäivähoito, esiopetus, erityispäivähoito, avoin päiväkotitoiminta ja kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Hämeenlinnassa päivähoito on jaettu läntiseen, keskustan ja itäiseen alueeseen. Päivähoitoalueilla on runkopäiväkodit, joihin lähialueen varhaiskasvatuspalvelut (päiväkoti, perhepäivähoito, avoin toiminta, yksityinen ja ostopalvelu) tulevat jatkossa nivoutumaan. Päivähoitopalvelut tuotetaan pääsääntöisesti kunnallisena palveluna ja ne painottuvat kokopäivähoitoon. Ajan ilmiönä on havaittavissa vanhempien epäsäännöllisten työaikojen lisääntyminen ja vuorohoidon tarpeen kasvu. Vuorohoitopäiväkoteja on kaksi ja lisäksi kolmessa päiväkodissa ( ) on iltahoitoryhmä. Hämeenlinnassa on 20 päiväkotiyksikköä, joista kolme on yksityistä. Yksityisistä päiväkodeista kaksi tuottaa palvelut yksityisen hoidon tuella ja yksi ostopalvelusopimuksella. Hoitopaikkojen määrä vaihtelee yksiköissä hoitopaikan välillä. Kunnallisia perhepäivähoitajia on 80 ja yksityisiä perhepäivähoitajia on kymmenen. Esiopetus toteutetaan yleensä päiväkotien koko- ja osapäiväryhmissä. Kuntouttavaa varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten hoitopaikka on pääsääntöisesti lähipäiväkodissa ja tavallisessa päiväkotiryhmässä, mutta joissakin tilanteissa kuntouttavaa varhaiskasvatusta toteutetaan myös perhepäivähoidossa. Viidessä päiväkodissa toimii integroitu erityisryhmä ja neljässä pienennetty ryhmä (tilanne ). Erittäin allergisille lapsille tarjotaan hoitopaikka allergiapäiväkodista. Lapsen tarvitsemat tukipalvelut tuotetaan lapsen hoitopaikassa ryhmän henkilöstön, päivähoidon avustajien ja erityistyöntekijöiden toimesta. Avointa päiväkotitoimintaa on kaupungin läntisellä ja itäisellä alueella yhden päiväkodin yhteydessä. Keskustan alueen avoin päiväkotitoiminta sekä monikkoperhetoiminta ostetaan Hämeen ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelmaan kuuluvalta varhaiskasvatuksen toiminta- ja kehittämiskeskukselta. Yli kolmevuotiaiden lasten kerhopalveluja järjestävät eri puolilla kaupunkia seurakunta, 4H-yhdistys ja Lasten liikunnan tuki Ry. Leikkipuistotoiminnan kaupunki ostaa 4H- yhdistykseltä. Liitteenä olevaan kuvioon on koottu Hämeenlinnassa saatavilla olevat varhaiskasvatuspalvelut (kuvio 1).

10 Kuvio 1. Varhaiskasvatuspalvelut Hämeenlinnassa. Perusopetuksen alkaminen 7-vuotiaana Koululaisten iltapäivätoiminta - 4H-yhdistys - Lasten liikunnan tuki ry -Hämeenlinna - Vanajan seurakunta Yksityinen päivähoito - leikki-, liikunta- ja askartelukoulu Muksula - päiväkoti Aurinkokumpu - perhepäivähoito - Tomtebo Kunnan järjestämä päivähoito - kunnalliset päiväkodit (17) -ryhmäperhepäiväkodit (3) -ostopalvelupäiväkodit (2) -Englanninkielinen päiväkoti ja päiväkoti Aurinkokumpu - ostopalveluperhepäivähoito (10) - perhepäivähoito (80) Esiopetus (6-vuotiaat) kaikissa päiväkodeissa (7lasta) - normaalikoulu - Tomtebon ryhmä (ruotsinkielinen) - päiväkoti Aurinkokumpu - Englanninkielinen päiväkoti Vanhemmat itse/ järjestävät Kotihoidontuki - lakisääteinen Yksityisen hoidon tuki Kuntalisä Avoin varhaiskasvatustoiminta - Nummen ja Hätilän avoin pk - seurakunnan päiväkerhot - MLL:n toimintakerhot - Hamk, Vatoke ja avoin toiminta - 4H-yhdistyksen puistotoiminta - Tomtebon ruotsinkieliset kerhot - Peuhula - Miniteatteri - Aimokoulu, ja ARX - Luontokoulu Ilves, Sibeliusopisto, Kuntalisä - piirissä n. 200 lasta - perheessä vähintään 2 alle kouluikäistä lasta, joista toinen on alle 3-v. Lapsilisä Äitiysavustus VARHAISKASVATUSPALVELUT Vanhemmat valitsevat Äitiys-/isyys-/ vanhempainraha ja -vapaa LAPSEN SYNTYMÄ Hoitovapaat Neuvola - perhevalmennusryhmät - perheryhmät - kotikäynnit - vastaanotot - määräaikaistark Koti/vanhemmat

11 4.2. Yhteistoiminta varhaiskasvatuspalveluissa Vuodesta 1996 lähtien päivähoidon valintaoikeuden piirin kuuluvalla lapsella on ollut lakiin perustuva subjektiivinen oikeus päivähoitopaikan saamiseen. Päivähoidon palvelutarjonta on subjektiivisen oikeuden myötä kaventunut - pääpaino on ollut kokopäiväisissä hoitopaikoissa, vaikkakin monien perheiden lasten hoidontarpeeseen voitaisiin vastata myös muilla varhaiskasvatuspalveluilla. Haasteena onkin kevyempien päivähoitomuotojen vaihtoehtojen järjestäminen kunnallisen päivähoitopalvelun rinnalle. Merkittäviksi kehitettäviksi toimintamuodoiksi muotoutuvat jatkossa avoimen päiväkodin kaltaiset toimintamuodot, joihin myös vanhemmat itse osallistuvat. Näiden toimintamuotojen rakentamisessa ja toteuttamisessa tarvitaan kiinteää suunnittelua ja yhteistyötä neuvolan, sosiaalityön, yksityisten palvelujen tuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Hämeenlinna kannustaa lapsiperheitä hoitamaan pieniä lapsia kotona maksamalla Hämeenlinna-lisän perheille, joilla on kaksi päivähoidon valintaoikeuden piiriin kuuluvaa lasta (toinen alle kolme vuotta). Tätä mahdollisuutta käyttää vuosittain n. 200 ( ) lasta. Yhteistyö eri varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien kanssa on päivähoidon haaste. Tulevaisuudessa eri varhaiskasvatuspalvelujen ja niiden tukipalvelujen on täydennettävä toisiaan siten, että ne voidaan tuottaa pääsääntöisesti lähipalveluna ja kokonaisvaltaisesti asiakkaiden tarpeet huomioiden. Päivähoitoalueille luodaan runkopäiväkotien yhteyteen varhaiskasvatuspalveluja tuottavia kiinteitä alueellisia verkostoja, joiden palvelupaletista perheillä on mahdollisuus joustavasti valita lapselleen tarvettaan vastaava varhaiskasvatuspalvelu. Lisäksi yhteistyötahot tuntevat toistensa palvelut sisällöllisesti niin hyvin, että he voivat markkinoida perheille kaikkia palveluja. Seudullisessa varhaiskasvatuksen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki on ollut mukana noin kaksi vuotta. Yhteistyö on rakentunut erillisissä kehittämishankkeissa ja eri ammattiryhmien työkokouksissa sekä perhepäivähoidon koulutuksissa. Seudun kunnat ovat myös tarvittaessa ostaneet ja myyneet toisilleen päivähoitopaikkoja. Tulevaisuuden haasteena on saada ulkopuolista rahoitusta Hämeenlinnan seudun verkostomaiselle varhaiskasvatuksen kehittämisyksikölle ja yhteisen seudullisen varhaiskasvatuksen luomiseen. Verkostomaisella kehittämisyksiköllä olisi päivähoidon perustehtävän lisäksi tehtävänä kehittää varhaiskasvatusta kokonaisuudessaan, kouluttaa henkilöstöä sekä yhtenäistää ja arvioida varhaiskasvatuksen toimintatapoja. 5. VARHAISKASVATUKSEN ARVOLÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAPERIAATTEET Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2003) kasvatuspäämäärinä on esitetty: lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen sekä itsenäisyyden asteittainen lisääminen. Esitetyt kasvatuspäämäärät ovat yhdensuuntaisia Hämeenlinnan suunnitelmaprosessissa nousseiden arvolähtökohtien kanssa. Asiakkaan kuuleminen on tärkeä arvolähtökohta Hämeenlinnan päivähoidolle. Vanhemmat ovat käydyissä keskusteluissa painottaneet lasten

12 turvallisuudesta huolehtimisen tärkeyttä. Lapsen fyysinen hyvinvointi on pohja psyykkiselle ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Hyvinvointia sääteleviä tekijöitä ovat lapsiryhmän rakenne, ihmissuhteiden laatu ja pysyvyys sekä fyysinen ympäristö. Työntekijät ovat nostaneet esille erityisesti tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden. Tämä on haaste johtajuudelle mutta myös vanhempien ja henkilöstön väliselle kasvatuskumppanuudelle, henkilöstön keskinäiselle yhteistyölle sekä yhteistyölle muiden tahojen kanssa. Tasa-arvon toteuttaminen varhaiskasvatuksessa näkyy lapsen yksilöllisyyden kunnioittamisena sekä hänen ainutkertaisten tarpeidensa ja kiinnostuksen kohteidensa huomioimisena. Yksilöllisyyttä ei kuitenkaan ole ilman yhteisöllisyyttä, eikä yhteisöä ilman yksilöitä. Toimiva yhteisöllisyys on tavoite ja väline onnistua sekä lasten kasvatuksessa että henkilöstön ammatillisessa kasvussa ja kehityksessä. Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessissa nousivat esille erityisesti seuraavassa tarkasteltavat arvot, joita tekstissä pyritään konkretisoimaan ja kuvaamaan varhaiskasvatustyön toiminnan näkökulmasta Turvallisuus Fyysinen turvallisuus Fyysisen ympäristön turvallisuudella tarkoitetaan päivähoitoyksikön sisä- ja ulkotilojen sekä välineiden ja materiaalien turvallisuutta. Rakentamisen kannalta lapselle turvallinen ympäristö vastaa tilavuudeltaan, ilmanvaihdoltaan, valaistukseltaan, melutasoltaan sekä muilta olosuhteiltaan työturvallisuuslaissa asetettuja vaatimuksia. (ks. myös Hujala ym., 1999.) Hämeenlinnan kaupungilla on seurantajärjestelmä, jolla kaupunki valvoo kiinteistöjensä kuntoa. Lisäksi jokaisella kaupungin työntekijällä on velvollisuus välittömästi ilmoittaa havaitsemansa turvallisuutta heikentävät epäkohdat ja korjausta vaativat kohteet. Tämä edellyttää toimivaa tiedonkulkua myös yksikön sisällä, jotta lasten määrästä ja esimerkiksi pihan kunnosta on viikonlopun jälkeen kaikilla reaaliaikainen tieto ja valmius toimia tarkoituksenmukaisella tavalla. Vanhempien suurin huoli koskee fyysisen turvallisuuden osalta henkilöstön riittävyyttä. Hämeenlinnan päivähoidossa henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku noudattaa ryhmiä täytettäessä lasten päivähoidosta annetun asetuksen (36/1973 ja 329/2000) mukaisia säännöksiä. Päivähoidon kiertävillä varahenkilöillä pyritään varautumaan lyhytaikaisiin, äkillisiin poissaoloihin ja päiväkodeissa perhepäivähoidon varahoitopaikkana toimimisen mukanaan tuomiin väliaikaisiin ylityksiin lapsimäärässä. Tulevaisuuden haasteena on koulutetun varahenkilöstön määrän saaminen tarvetta vastaavaksi. Hämeenlinnassa panostetaan yksikön ja alueen sisällä tapahtuvaan joustavaan henkilöstön käyttöön ja henkilöstön tarkoituksenmukaiseen siirtymiseen yksiköstä toiseen koko päivähoitokentällä. Laadukas varhaiskasvatus toteutuu terveelliseksi ja turvalliseksi suunnitellussa ympäristössä. Tämä koskee sisä- ja ulkotiloja ja kaikkia varhaiskasvatuspalveluja. Fyysinen ympäristö on myös lasten oppimisympäristö. Varhaiskasvatuspalvelutilan tulee olla lapsen näkökulmasta monipuolinen, tarjota valinnanmahdollisuuksia, tukea omaehtoista tutkimista ja ongelmanratkaisua sekä liikkumista. Epätarkoituksenmukaisessa ympäristössä kasvattajien toimintatavan on todettu muuttuvan ja keskittyvän lasten toiminnan

13 kontrollointiin toimintamahdollisuuksien kehittämisen sijaan. (ks. myös Hujala ym., 1999.) Hämeenlinnassa eri varhaiskasvatustilat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Tulevaisuuden tavoitteena on kiinnittää edelleen huomiota lasten toimintatiloihin täydentäen niitä retkien sekä oman toiminnan kautta esimerkiksi muuttamalla omia toimintatapoja sekä tilojen käyttöä Psyykkinen turvallisuus Hyvä ilmapiiri on oman ja toisen työn sekä toisen persoonan erityislaatuisuuden arvostamista. Se on keskinäistä luottamusta, luottamusta lapseen sekä kasvatuskumppanuuteen ja yhteiseen vastuuseen lapsista. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen edellyttää ehdotonta vaitiolovelvollisuutta perheen ja lapsen asioissa. On varmistettava riittävä tiedonkulku, mutta on myös kriittisesti arvioitava, mitkä perhettä tai lasta koskevat asiat jäävät kasvattajan ja vanhemman kahdenkeskisiksi, mitkä jaetaan ammattikasvattajien tiimin kesken ja mistä lapsen edun mukaisesti tulee koko työyhteisön olla tietoinen. Tiedon siirtäminen edellyttää perheen suostumusta ja aina harkintaa siitä, kenen tietoisuus asiasta on lapsen kannalta tarpeellista. Lapsi, joka tuntee kuuluvansa yhteisöönsä hyväksyttynä, rakastettuna ja arvostettuna kokee psyykkistä turvallisuutta. Hänellä on muita loukkaamatta lupa näyttää tunteensa, erehtyä ja oppia virheistään. Päivähoitosuhteen onnistuneella aloituksella on suuri merkitys lapsen perusturvallisuuden säilymisessä. Aloitus suunnitellaan Hämeenlinnassa yhteistyössä perheen kanssa. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen tarkemmin sekä vanhempien että henkilöstön on paneuduttava hoidon aloitukseen ja sovittava yhdessä lapsen kannalta parhaista mahdollisista toimintatavoista. Varhaiskasvattajayhteisön toiminta määrittää monin tavoin lapsen kehitystä. Johdonmukaisuus kasvatuksessa ja opetuksessa, yhteisesti sovitut rajat ja toimintatavat sekä sitoutuminen yhteisiin sopimuksiin kehittää lapsessa turvallisuudentunteen lisäksi luottamusta kasvattajiin ja uskoa elämään yleensä. Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa painotetaan erityisesti lapsen ja kasvatushenkilöstön välisen vuorovaikutuksen laatua, hyvän ilmapiirin luomista sekä aikuisen esimerkin mahdollisuuksien ja merkityksen huomioon ottamista. Aikuinen on aina vastuussa lapsen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen onnistumisesta. Kasvattajan herkkyys reagoida lasten tarpeisiin, katsekontakti vuorovaikutuksessa lapsen tasolta, ystävällinen pään silitys kohdattaessa, yhteiset hassuttelu- ja keskusteluhetket sekä myös lapsen lohduttaminen tarvittaessa antavat pohjan myönteiselle kehitykselle. Kasvattajan lasta kohtaan osoittama hellyys vahvistaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta ja saa aikaan hyvän mielen kummallekin. Hellyys lisää luottamusta toiseen ja opettaa kyvyn helliä itse. Lapsen tulee saada kokea olevansa iloksi kasvattajalle. Hujala ym.(1999) nostavat esille Melhuishin tutkimuskoontiin pohjautuvat ajatukset siitä, että lämpimät ja hyvät suhteet aikuisten ja varhaiskasvatusikäisten lasten välillä vaikuttavat lasten sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin myöhemmälläkin iällä. Aikuisen asenteen lasta kohtaan on todettu määrittävän myös vertaisryhmän suhtautumista häneen. Ystävien löytyminen rakentaa lapsen hyvinvointia. Lapsen luottamus aikuiseen pohjautuu rehellisyyteen. Lupausten pitäminen on tärkeää. Lapset ja aikuiset uskaltavat rehellisesti ja avoimesti ilman pelkoa esittää toiveensa ja mielipiteensä. Asioita ei liioitella eikä vähätellä. Myönteinen kasvuilmapiiri kuplii iloa ja huumoria. Parhaimmillaan se kumpuaa arkipäivästä ja sisältyy aikuisten elämänasenteeseen.

14 Huumori voi poistaa epäonnistumisen pelkoa, antaa voimia ja avata uusia näkökulmia. Toiminnan ja tekemisen ilon tulee kuulua kaikkeen oppimiseen. Lapsen oppimisen lähteinä ovat hänen jokapäiväiset kokemuksensa eri tilanteista. Kasvattaja välittää omalla käyttäytymisellään perussuhtautumistaan elämään. Lapsi oppii tapoja ja toisten huomioon ottamista mallista ja esimerkistä. Hän oppii kiittämään, pyytämään anteeksi, osoittamaan hellyyttä tai välinpitämättömyyttä ja ottamaan muut huomioon sen mukaan, miten hän on nähnyt, kuullut tai kokenut toisten ihmisten toimineen tai kohdanneen hänet. Lapsi oppii tekojensa seurauksista. Kiitos kannustaa ja moitittaessa moititaan tekoa, ei lasta. Kasvattajan on valppaasti tarkkailtava antamaansa eettistä ja moraalista mallia sekä oman toimintansa vaikutusta ryhmän ilmapiirin luomisessa Aikuisen hoiva ja huolenpito Lapsen fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen luo pohjan lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Suomalaisessa päivähoidossa lapsen kokonaisvaltainen hoito, kasvatus ja opetus yhdistyvät luontevaksi toimintakokonaisuudeksi. Perushoitotilanteissa lapsi otetaan aina kokonaisvaltaisesti huomioon. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän hän tarvitsee turvallisia, läsnä olevia aikuisia kannustamaan ja hyödyntämään perushoitotilanteisiin liittyviä kasvatuksellisia ja opetuksellisia aineksia yksilöllisesti sekä tukemaan lapsen itsenäisen selviytymisen lisääntymistä. Kiireettömyydestä ja henkilöstön lasta eläytyvästi ymmärtävästä asenteesta hyötyvät kaiken ikäiset lapset. Hellyydellä ei lasta pystytä pilaamaan! Perheen ja lapsen kannalta merkityksellisiä kokemuksia ovat lasten vastaanottaminen aamulla sekä lapsen luovutus haettaessa. Ruokailu-, lepo-, liikunta- ja ulkoilutilanteet suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa lasten tarpeita ja tottumuksia arvostaen. Päiväunet ovat tarvittaessa arvokas osa hoitopäivää. Perheen niin toivoessa lapsella täytyy olla päivän aikana mahdollisuus rauhalliseen, pitkäkestoiseen uneen. Pienimmillä lapsilla on oltava mahdollisuus myös useampiin päiväuniin yksilöllisen rytminsä puitteissa. Isommilla lapsilla pieni hiljentyminen päivällä esim. satutuokiolle nähdään usein lapsen edun mukaisena. Tarjolla tulee olla myös vaihtoehtoista toimintaa päiväunien sijaan. Päivähoidon työntekijöiden rooliin varhaiskasvatuksen ammattilaisena kuuluu myös lapsen hyvinvoinnin ja edun puolustaminen. On tärkeää, että henkilöstö arvioi ja kehittää omaa toimintaansa sekä tuo oman asiantuntemuksensa esiin myös oman yksikkönsä ulkopuolella. Haluamme tukea henkilöstön uskallusta myös puuttua asioihin ja vaikuttaa lapselle paremman huomisen luomiseksi Ihmissuhteiden jatkuvuus ja ryhmien rakentuminen Hyvän ja turvallisen kiintymyssuhteen rakentumiseksi lapsen ja kasvattajien välille tavoitellaan Hämeenlinnan päivähoidossa hoitosuhteen ja ihmissuhteiden jatkuvuutta lapsen elämäntilanteessa tapahtuvista muutoksista huolimatta. Parhaiten lapsen tasapainoinen kehitys mahdollistuu tutussa ympäristössä ja tuttujen ihmisten kanssa. Aikuissuhteiden jatkuvuutta kunnioitetaan. Useamman lapsen siirtyessä päiväkotiryhmästä toiseen heillä on mahdollisuuksien mukaan turvanaan tuttu kasvattaja edellisestä ryhmästä.

15 Työntekijöiden velvollisuus on taata johdonmukainen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo ja auttaa lapsia asettumaan uuteen ryhmäänsä. Lapsen siirrot hoitopaikasta toiseen harkitaan tarkoin yhdessä vanhempien kanssa ja lapsen tarpeen mukaisesti. Vanhempien aloitteesta kesken kauden ryhmää, päiväkotia tai päivähoitomuotoa vaihdettaessa odotetaan vanhempien varmistavan lapsen turvallinen siirtyminen hoitopaikasta toiseen. Päiväkodin aloitteesta kesken toimintakauden tapahtuvassa ryhmän vaihtamisessa uuden ryhmän työntekijä käy tutustumassa lapseen hänen omassa ryhmässään ja tutun ryhmän työntekijä tutustuttaa lapsen uuteen paikkaan. Päiväkotia kesken toimintakauden vaihdettaessa pyritään vanhempien kanssa järjestämään siirtymispalaveri. Aikuissuhteiden rinnalla kunnioitetaan kaverisuhteiden jatkuvuutta. Vertaisryhmä ja ystävät ovat tärkeimpiä lasten elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä ja lapsen kokonaisvaltaista kehitystä eteenpäin vieviä voimia. Uusia ryhmiä rakennettaessa huomioidaan lasten iät, yksilölliset piirteet, erityisen tuen tarve ja laajuus, kaverisuhteet sekä käytettävissä olevat fyysiset tilat. Perhepäivähoidossa sekä päiväkodissa ryhmät muodostetaan hoitopaikkaa tarvitsevista lapsista lakisääteisen suhdeluvun mukaisesti. Henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus tarjota lapsille fyysistä läheisyyttä, vallitsevan oppimiskäsityksen mukaisia merkityksellisiä oppimiskokemuksia sekä tarvittaessa yksilöllistä tukea ja ohjausta. Erityisesti huomiota kiinnitetään ilta- ja yöhoidon fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen. (ks. myös Hujala ym ) Tällä hetkellä Hämeenlinnassa perhepäivähoidossa hoidettavien lasten varahoitopaikka on päiväkoti. Varahoito pyritään järjestämään aina samassa hoitoryhmässä. Perheellä on mahdollisuus tutustua varahoitopaikkaan ja henkilöstöllä lapsen tapoihin ennen ensimmäisen varahoitopäivän alkua. Varahoitojärjestelmän kehittäminen on tulevaisuuden haasteitamme Säännöllisyys turvallisuuden lisääjänä Säännöllinen päiväjärjestys ja rytmi lapsen elämässä toistuvine rutiineineen tekevät päivän turvalliseksi ja ennakoitavaksi vapauttaen lapsen energian henkiseen kasvuun ja kehitykseen. Säännöllisyydestä ei kuitenkaan saa tulla liian kahlitsevaa. Tarvitaan myös joustoa ja herkkyyttä huomioida lapsen yksilölliset tarpeet sekä eri aikoina muuttuvat perheen toiveet. Henkilöstön tulee arvioida toimintatapojaan kriittisesti ryhmän muuttuessa ja lasten kasvaessa ja kehittyessä myös toimintakauden aikana. Hoidollisten, kasvatuksellisten ja opetuksellisten ainesten onnistunut kokonaisuus on aina sidoksissa sekä yksilöihin että ryhmään. Omatoiminen leikki on lapsen hyvinvoinnin edellytys ja tärkein oppimista edistävä toiminta. Leikkiessään lapsi toimii suorituskykynsä ylärajoilla. Aikuisten tehtävänä on tarjota päivittäinen mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin lasten ehdoilla. Hämeenlinnassa leikki kuuluu päivittäiseen opetussuunnitelmaan ja toiminnan suunnitteluun. Sitä voi hyvällä syyllä pitää myös lapsen oikeutena Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

16 Jokainen ihminen on arvokas; lapsi, vanhempi, työkaveri, minä itse jokainen omana itsenään. Ihmisarvo ei ole riippuvainen sukupuolesta, iästä, uskonnosta, etnisestä alkuperästä, ei myöskään mielipiteistä tai kyvyistä. Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittaen. Tasa- arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulma on sisältynyt myös lainlaatijan ajatteluun säädettäessä subjektiivista päivähoito-oikeutta sekä esiopetusta ohjaavaa normistoa. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoon kuuluu lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen ohjaaminen kunkin lapsen yksilöllisyyttä kunnioittaen lämmön, ilon ja leikin ilmapiirissä. Ilmapiirissä, jossa henkilöstö kuuntelee lasta lapsi saa mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Tukemalla lapsen terveen itsetunnon rakentumista autamme lasta löytämään ominaislaatunsa ja hyväksymään oman erilaisuutensa rikkautena. Oman itsensä ja haavoittuvuutensa hyväksynyt ihminen on kykenevä hyväksymään myös muiden erilaisuuden sekä erilaiset tavat toimia ja oppia. Tasa-arvoisen kasvattajayhteisön toimintaan kuuluu stereotypioiden välttäminen. Ihminen kohdataan ihmisenä ja ikätasoiset toimintamahdollisuudet ovat kaikkien lasten saatavilla sukupuolesta riippumatta. Tyttöjä kannustetaan tietotekniikan käyttöön yhtä paljon kuin poikia ohjataan keittiöaskareisiin. On tärkeää tukea lapsia tytöiksi tai pojiksi kasvamisessa, mutta ei stereotypioita vahvistamalla. Oikeudenmukaisuus lähtee tasa-arvoisuudesta. Oikeudenmukaisessa yhteisössä sen jäsenet saavat tukea, kuntoutusta ja muita palveluita tarpeidensa mukaisesti. Kaikilla on samat, sovitut oikeudet ja velvollisuudet. Aikuisten työyhteisössä tasa-arvo on keskeinen osa henkilöstöpolitiikkaa. Hyvä johtaminen on tasapuolista, arvostavaa, kannustavaa ja ihmisen erilaisuuden huomioon ottavaa. Tasa-arvoisella työpaikalla on avoin ja keskusteleva, ystävällinen ilmapiiri. Kaikille työyhteisön jäsenille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin. Henkilöstön erilaiset koulutukselliset ja ammatilliset valmiudet hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla lasten ja perheiden hyväksi. Yhteiset tavoitteet ja menettelytavat luodaan yhdessä ja niiden toteutumiseksi myös sitoudutaan ponnistelemaan yhdessä Yhteisöllisyys Ihmisen minuuden rakentuminen on vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Kaikki tekemisemme tai tekemättä jättämisemme jättävät jälkiä kasvavaan lapseen. Kyseessä on monimutkainen vuorovaikutusprosessi, jossa kohtaavat lapsen elämäntilanne sekä fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen todellisuus vaatimuksineen. Yhteiset säännöt ja rajat merkitsevät lapselle turvallisuutta. Yhdessä tehtyjen sopimusten kautta lapsi oppii hallitsemaan omia tunteenpurkauksiaan ja toisaalta hyväksymään myös muiden ihmisten oikeudet. Yhteistyökyky on taitoa ottaa toiset huomioon. Se on yhteiselämän sääntöjen ja tapojen noudattamista ja joustavuutta. Taitoa tulla toimeen toisten kanssa ei synny itsestään, vaan lapsi oppii sen toimiessaan ikätovereiden, sisarusten, sukulaisten ja muiden hänelle tärkeiden ihmisten kanssa. Toisen asemaan asettumisessa lapset tarvitsevat aikuisen rohkaisua. Kasvattajan lämmin hoito ja myönteinen suhtautuminen luovat lapselle perusturvallisuudentunteen ja valmiudet solmia ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Kasvattajan kannalta on tärkeää oivaltaa erilaisten tilanteiden ja toimintatapojen kasvatukselliset mahdollisuudet ja merkitys.

17 Arkipäivän käytännöt ja toimintaprosessit määrittävät kasvattajayhteisön laatua. Toimivan kasvattajayhteisön tunnusmerkkejä ovat muun muassa yhteisyyden tunne sekä sitoutuminen yhteisesti määriteltyyn perustehtävään, yhteisiin toimintalinjoihin, tavoitteisiin ja johdonmukaisiin käytäntöihin. (Haapamäki, Kaipio ym ) Yhteisöllinen toimintatapa on elämistä yhteisön prosessien mukana sen tasavertaisena jäsenenä. Vanhemmat, lapset ja ammattikasvattajat muodostavat yhdessä yhteisön. Yhteisöön kuuluminen edellyttää mahdollisuutta vaikuttaa arkipäivän tapahtumiin, yhteisiin päätöksiin ja toiminnan arviointiin. Tämä onnistuu erilaisten yhteisesti suunniteltujen ja sovittujen tapaamisten, toimintojen tai kokousten puitteissa. Ilman yhteisön jäsenten aktiivista panosta yhteisöllisyys jää toteutumatta Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus käsitteenä Kasvatuskumppanuus on lapsen oikeus. Kasvatuskumppanuuden syntymisen edellytyksenä on henkilökunnan ja vanhempien molemminpuolisen luottamuksen syntyminen. Kumppanuussuhde tarvitsee onnistuakseen toiminnan läpinäkyvyyttä, molemminpuolista avoimuutta ja mielipiteiden kunnioittamista. Vanhemmilla ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on yhteinen tavoite: hyvinvoiva lapsi. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja oikeus ja he tuntevat oman lapsensa ja hänen arkipäivänsä parhaiten. Henkilöstöllä on ammatillinen osaaminen ja tieto eri-ikäisistä lapsista sekä lapsesta ryhmän jäsenenä ja he ovat aidosti kiinnostuneita lapsesta ja hänen kasvatuksestaan. Kasvatuskumppanuuden on tarkoitus yhdistää nämä kaksi asiantuntijatahoa - vanhemmat ja ammattikasvattajat - toimimaan lapsen parhaaksi yhdessä mietittyjen arvojen ja sopimusten pohjalta Kasvatuskumppanuus käytännössä Henkilökunnalla on vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta vanhempien kanssa. Vanhemmat tulee kohdata aidosti kuuntelemalla. Henkilöstön tulee alusta alkaen luoda edellytykset perhekohtaiselle kasvatuskumppanuudelle, josta muodostuu luonteva perusta lapsen varhaiskasvatukselle. Arjen päivittäisissä keskusteluissa ja kasvatuskeskusteluissa rakennetaan yhteistä tietoisuutta lapsesta sekä tapaa toimia hänen parhaakseen. On tärkeää, että tieto lapsen päivän iloista ja suruista siirtyy vanhemmille ja että huolen herätessä lapseen liittyvät asiat otetaan avoimesti puheeksi vanhempien kanssa. Moniammatillisen henkilöstön toimiminen tiiminä on tärkeää toimivan kasvatuskumppanuuden luomiseksi ja edistämiseksi. Tiedon lapsista ja päivän tapahtumista tulisi siirtyä toimivien keskustelu- ja tiedonsiirtorakenteiden kautta myös henkilöstön kesken. Tarpeellisen tiedon siirtymisestä tulee jokaisella yksiköllä ja tiimillä olla sovitut käytännöt. Perhepäivähoidossa kahdenkeskisyys vanhempien ja hoitajan välillä mahdollistaa lapsen kasvatukseen liittyvän tiedon luontevan välittymisen molempiin suuntiin. Hoitaja vastaa lapsiryhmästään pääsääntöisesti koko päivän ajan yksin. Perhepäivähoidon

18 moniammatillinen tiimi muodostuu Hämeenlinnassa hoitajista muodostetuista tiimeistä, perhepäivähoidon esimiehistä, erityispäivähoidon henkilöstöstä sekä muista kunkin lapsen kohdalla tarpeellisista yhteistyökumppaneista. Kasvatuskumppanuuden tulee vahvistaa vanhempien osallisuutta heidän valitsemansa varhaiskasvatuspalvelun toiminnan suunnittelussa. Varhaiskasvatuspalvelut mahdollistavat vanhempien tutustumisen toisiinsa esim. yhteisiä toiminnallisia talkoita, tapahtumia, retkiä tms. järjestämällä ja näin edistävät perheiden verkottumista sekä vanhempien keskinäisen yhteistyön muotojen ja tapojen lisääntymistä Kasvatuskumppanuus prosessina Varhaiskasvatuspalvelun valinta Päiväkotipaikoista voi kysyä päiväkotien johtajilta ja perhepäivähoitopaikoista perhepäivähoidon ohjaajilta. Päivähoitopaikkoja voi hakea ympäri vuoden. Hakulomakkeita saa päiväkodeista, perusturvakeskuksesta, kaupungin nettisivuilta ja Kastellista, kaupungin palvelupisteestä. Päiväkotien ja perhepäivähoidon palvelusitoumuksista on tietoa kaupungin nettisivuilla. Palvelusitoumuksia on saatavissa kaupungin palvelupisteestä, Kastellista. Hämeenlinnan kaupungin internet-sivuilla on tietoa sekä Hämeenlinnan kunnallisista, yksityisistä, että järjestöjen tuottamista varhaiskasvatuspalveluista. Varhaiskasvatuksen esimiehiltä vanhemmat saavat tietoa eri mahdollisuuksista ja heidän kanssaan vanhemmat voivat keskustella siitä, mikä vaihtoehdoista olisi perheelle sopivin. Hakemus jätetään valitun varhaiskasvatuspalvelun mukaisesti joko kunnalliseen-, yksityiseen- tai järjestön tuottamaan palveluun. Hakemus kunnalliseen päivähoitopaikkaan jätetään siihen päiväkotiin tai sen alueen perhepäivähoidon ohjaajalle, josta lapsen päivähoitopaikkaa ensisijaisesti haetaan. Jokaisen esiopetusikäisen lapsen kotiin lähetetään keväisin tiedote esiopetuspaikkojen hakemisesta Varhaiskasvatuspaikkaan tutustuminen Vanhempien saatua lapselleen päivähoitopaikan on henkilöstön tehtävänä sopia vanhempien kanssa lapsen tavasta tutustua varhaiskasvatuspaikkaan ennen varsinaista hoidon aloittamista. Varhaiskasvatuspaikkaan tutustumisella on tavoitteena lapsen turvallisen hoidon aloittamisen varmistaminen. Vanhemmat tutustuvat varhaiskasvatuspaikkaan ensin ilman lasta. Varhaiskasvattaja keskustelee vanhempien kanssa ja vanhemmilla on mahdollisuus kertoa hänelle lapsestaan. Vanhempien kanssa täytetään henkilötietokaavake ja keskustellaan aloitukseen ja arjen käytäntöihin liittyvistä asioista. Henkilöstö ottaa saamansa tiedon huomioon tavatessaan lapsen ensimmäistä kertaa. Lapselle nimetään aloitusvaiheeseen päiväkotihenkilöstöstä oma aikuinen, joka auttaa lapsen turvallisessa hoidon aloittamisessa. Perhepäivähoidossa aloittamisessa auttaa perhepäivähoitaja. Varhaiskasvatuksen tulee mahdollistaa lapsen kiintymyssuhteiden säilyminen ja uusien kiintymyssuhteiden kehittyminen. Hämeenlinnassa odotetaan vanhemman tutustuttavan lapsen uuteen ympäristöön varaamalla aikaa varhaiskasvatuspaikkaan tutustumiseen myös yhdessä lapsensa kanssa. Näin lapsi tutustuu turvallisesti uuteen hoitopaikkaansa, aikuisiin ja muihin lapsiin. Samalla vanhemmat näkevät lapsensa uuden kasvuympäristön ja oppivat tuntemaan lastansa kasvattavia aikuisia. Yhteiseltä tutustumisajalta ei peritä maksua. Yksin

19 hoitoon jäätyään toivotaan lapsen alussa olevan paikalla lyhyempiä päiviä tai muutamana päivänä viikossa. Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu ja sen toteutumisen seuranta Vanhemmat ja varhaiskasvatushenkilöstö laativat Hämeenlinnassa kullekin päivähoidossa olevalle lapselle yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman päivähoidon alkaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia joko varhaiskasvatuspaikassa tai lapsen kotona. Suunnitelmassa sovitaan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta ja sen yhteisistä periaatteista ja toimintatavoista. Suunnitelmaa täydennetään, arvioidaan ja päivitetään yhdessä vanhempien kanssa vähintään kerran vuodessa. Lapsi voi osallistua suunnitelman tekemiseen sekä arviointiin kehitystasonsa mukaisesti esimerkiksi toiveita ja tavoitteita esittämällä ja kokemuksiaan kertomalla. Kasvatukseen liittyvistä asioista kuten lapsen uskontokasvatuksesta ja siihen liittyviin toimintoihin osallistumisesta sovitaan vanhempien kanssa. Lähtökohtana on, että lapsen ja perheen vakaumusta kunnioitetaan ja tutustutaan lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteisiin ja tapoihin (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003). Lapsen siirtyessä päivähoidossa ryhmästä tai päiväkodista toiseen lapsen Vasu siirtyy vanhempien mukana uuteen hoitopaikkaan. 6. VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 6.1. Varhaiskasvatuksen laadun arviointi Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin ja kehittämisen tavoitteena on turvata varhaiskasvatuksen hyvä laatu eri toimijoiden näkökulmasta. Tämä edellyttää systemaattista, organisoitua tapaa tehdä työtä ja sen arviointia sovituista näkökulmista, sovituin menetelmin ja perustein. Saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Hämeenlinnassa päivähoitopalvelua on vuosien varrella kehitetty niin tulosjohtamisen kuin laatujohtamisenkin näkökulmasta. Kehittämisen tuloksista ovat käytössä edelleen mm. toiminnan eri tasoilla määritetyt toiminta-ajatukset, palvelusitoumukset, toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arviointi säännöllisin väliajoin, palvelutyytyväisyyskyselyt, säännölliset yhteistyökeskustelut vanhempien kanssa, työtyytyväisyyskyselyt, kehityskeskustelut, asiakkaiden palautekyselyt ja -lomakkeet, henkilöstön aloitelomakkeet ja laatupalkinnot. Laadun arvioinnin ja sen kehittämisen perustaksi Hämeenlinnassa siis kerätään runsaasti tietoa ja palautetta eri tahoilta ja arviointien tuloksia pidetään tärkeinä. Lisäksi laatua mitataan erilaisten määrällisten mittarien, kuten palveluiden riittävyyden, saatavuuden, kustannusten seurannan, täyttöasteen ja käyttöasteen avulla. (Hämeenlinnan päivähoidon laadunkehittämissuunnitelma ) Laadun kehittämissuunnitelma Hämeenlinnan päivähoitoon laadittiin vuonna 2002 laadun kehittämissuunnitelma, joka sisältää sekä päivähoidon toiminta-ajatuksen ja palvelusitoumukset että laadunhallinnan seurannan periaatteet. Siinä on esitetty myös suunnitelma päivähoidon laadun hallinnan

20 prosesseista sekä rakenteista.(liite1) Hämeenlinnan Vasun yhtenä pohjana on toiminut myös laadun kehittämisen suunta, jota on määritelty kyseisessä laadun kehittämissuunnitelmassa. Suunnitelmat ovat siis yhdensuuntaisia. Esimerkiksi kasvatuksellisen vuorovaikutuksen syventyminen ja kasvatuskumppanuuden kehittyminen määritettiin jo vuonna 2002 olennaiseksi osaksi hyvää hämeenlinnalaista varhaiskasvatusta. Vuonna 2005 valmistuvat kaupungin ja yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat sekä syksyllä laadittava laadun itsearvioinnin väline täydentävät em. suunnitelmaa varhaiskasvatuksen toimintaan liittyvien linjausten toteutumisen arvioinnin osalta Palaute laadun arvioinnin lähtökohtana Hämeenlinnan kaupunki on sitoutunut asukaslähtöiseen palvelumalliin., jonka mukaan kaupunkilaiset ja henkilöstö voivat osallistua aktiivisesti palvelujen sekä oman elinympäristönsä kehittämiseen ja suunnitteluun. Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan päivähoidossa säännöllisesti perheille tehtävillä toimivuuskyselyillä. Vanhemmat voivat antaa suoraa palautetta varhaiskasvatushenkilöstölle päivittäin sekä yhdessä sovituissa palautekeskusteluissa. Vanhemmat voivat keskustella toiveistaan halutessaan myös yksikön esimiehen kanssa. Kaikille kaupungin asukkaille avoimissa foorumeissa vanhemmat voivat esittää toiveitaan ja kertoa odotuksistaan. Lapsilta palautetta on kerätty yksikkökohtaisesti haastatteluin ja yhteisin keskusteluin ja esimerkiksi saduttamisen avulla. Hämeenlinnassa on mahdollista antaa palautetta kaupungin palveluista ja kaupungista myös ns. asiakaspalautekortilla. Kortin voi jättää postilaatikkoon tai palvelupisteissä oleviin laatikoihin joko nimettömänä tai nimellisenä. Henkilökohtaista yhteydenottoa toivovat voivat kirjoittaa korttiin yhteystietonsa. Palautetta voi antaa myös internetin välityksellä osoitteessa Kaikki saatu palaute toimitetaan ko. asiasta vastaavalle henkilölle käsittelyä varten ja sitä hyödynnetään palvelun kehittämisessä Kehittämisen rakenteet Hämeenlinnan kaupungin päivähoidon suunnittelu ja kehittäminen rakentuu palveluyksiköiden oman toiminnan kehittämisen sekä johdonmukaisen keskustelurakenteen muodostamalle perustalle. Päivähoidon johtoryhmä, päivähoidon johtajien kehittämisiltapäivä, esimiesten aluekokoukset, perhepäivähoidon ohjaajien kokoukset ja yksiköiden suunnittelukokoontumiset ovat paikkoja, joissa käydään keskustelua ja joissa asioita viedään eteenpäin. Lisäksi eri asioiden tai teemojen työstämiseen perustetaan tarvittaessa määräaikaisia työryhmiä. Päivähoitopalvelu ja lisäksi jokainen päivähoitoyksikkö laatii työnsä vuosittaista kehittämistä suuntaamaan vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet. Yksiköiden tavoitteiden tulee olla linjassa valtuuston ja perusturvalautakunnan asettamien tavoitteiden kanssa sekä muiden varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelun laatua määrittävien asiakirjojen kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti neljän kuukauden välein.(kuvio 2)

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Anna-Leena Välimäki 5.5.2011 ALV 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. periaate toteaa, että lasten mielipiteet

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus

Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö. Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Turvallinen ja kehittävä kasvuympäristö Kotkan päivähoito ja varhaiskasvatus Monipuolista varhaiskasvatusta Kotkassa perheen pienimmille tarjotaan monipuolisia ja korkealaatuisia varhaiskasvatus palveluja

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sinulla on nyt edessäsi Keski-Nurmon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Vasusta saat lukea talossa lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä elämänsä ensimmäiset

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 MEIDÄN PÄIVÄKOTI SALORINTEEN PÄIVÄKOTI sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Siivikkalan kaupunginosassa. Pihaa ympäröi luonnonmetsä ja lähellä on

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa

Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa 1 Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisessä perhepäivähoidossa 2 Tekstit: Tuire Mononen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Päivähoidon tehtäväalueen strategia KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VUODELLE 2005 Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Uudistuminen 3. Palvelujärjestelmien uudistaminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA 1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä LAUSUNTO Helsinki 3.6.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö (15.4.2014) OKM/81/040/2012 Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin!

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Guldbaggarna 040-314 4859- Auringonkukat 040-314

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot