REAKTIOLAUTA Aivohalvauskuntoutuksen terapiaväline

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REAKTIOLAUTA Aivohalvauskuntoutuksen terapiaväline"

Transkriptio

1 Kirsi Luonuankoski & Sanna Tiilikainen REAKTIOLAUTA Aivohalvauskuntoutuksen terapiaväline Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Kirsi Luonuankoski & Sanna Tiilikainen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Fysioterapian koulutusohjelma Nimeke Reaktiolauta, aivohalvauskuntoutuksen terapiaväline. Tiivistelmä Opinnäytetyössämme tutkimme miten reaktiolautaharjoittelu näkyi kroonisten aivohalvauskuntoutujien tasapainossa, asennonhallinnassa ja reaktioajassa. Halusimme lisäksi selvittää koehenkilöiden omia tuntemuksia reaktiolautaharjoittelusta sekä tuoda esille reaktiolaudan kehittämistarpeita. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Opinnäytetyömme koehenkilöt valittiin tietyin kriteerein Kruunupuiston, Punkaharjun kuntoutuskeskuksen aivohalvauskuntoutujista. Koehenkilöitä oli kolme, ja jokaisen koehenkilön interventio sisälsi reaktiolautaharjoittelua kahdesti päivässä viiden päivän ajan. Koehenkilöille teetettiin alku- ja loppumittaukset, joita olivat koehenkilön toimintakykyä mittaava PCBS-testin tasapaino seisten -osio, Good Balance -huojuntalevymittaus ja reaktioajan mittaus. Intervention aikana pidimme kenttäpäiväkirjaa, johon keräsimme tietoa koehenkilöiden tuntemuksista, reaktiolautaharjoittelun kulusta sekä omista huomioistamme. Koehenkilöiden suostumuksesta alku- ja loppumittaukset sekä osa reaktiolautaharjoitteluista videoitiin. Tutkimuksen aikana koehenkilöt kehittyivät reaktiolautaharjoittelussa, mikä näkyi heidän mittaustuloksissa. Kaikki koehenkilöt pitivät reaktiolautaharjoittelua mielekkäänä, ja he kokivat kehittyneensä harjoittelussa intervention aikana. Koehenkilöiden mielipiteiden sekä tutkijoiden kokemuksien perusteella voitiin esittää reaktiolaudan jatkokehitysmahdollisuuksia. Opinnäytetyöstämme on hyötyä terapeuteille, jotka työskentelevät aivohalvauskuntoutuksen parissa niin Kruunupuistossa kuin muuallakin Suomessa. Opinnäytetyömme myötä reaktiolautaa voidaan kehittää eteenpäin, jolloin harjoittelun mielekkyys ja ergonomisuus kasvavat entisestään. Asiasanat (avainsanat) Tasapaino, asennonhallinta, reaktioaika, aivohalvaus, kuntoutus, tapaustutkimus Sivumäärä Kieli URN 43 s. + liit. 5 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Helka Löppönen & Tarja Turtiainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Kruunupuisto, Punkaharjun kuntoutuskeskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Kirsi Luonuankoski & Sanna Tiilikainen Degree programme and option Physiotherapy Name of the bachelor's thesis The reaction board, a therapy tool for stroke rehabilitation. Abstract In our thesis we studied how the reaction board exercise appears to chronic stroke patients balance, postural control and reaction time. We also wanted to know how the people who exercised with the reaction board felt about the exercising. We also intended to bring out ideas for developing the reaction board. Our thesis is a qualitative case study. The research group consisted of three persons with stroke who were in rehabilitation in Punkaharju Rehabilitation Center, Kruunupuisto. Every participant had their own intervention that included reaction board exercises twice a day during five days. The participants were tested before and after the training period. The two tests were to measure the balance and postural control and the one test was to measure reaction time. During the intervention we kept a research diary about the participants feelings about the reaction board exercises. We also kept a diary about our findings of the reaction board and the participants behaviour. The tests and some reaction board exercises were recorded by a video camera after asking the consent of the participants. The results of this study indicated that every participant developed in reaction board exercise. All three participants felt that they made progress during the reaction board exercise period. These study results can be used by therapists who work in stroke rehabilitation in Kruunupuisto and over the country. This study also gives good ideas for further development of the reaction board. Subject headings, (keywords) Balance, postural control, reaction time, stroke, rehabilitation, case study Pages Language URN 43 s. + liit. 5 s. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Helka Löppönen & Tarja Turtiainen Bachelor s thesis assigned by Kruunupuisto, Punkaharjun kuntoutuskeskus

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖ Aivoverenkierron häiriön sijainnin vaikutus Aivohalvauksen vaikutus lihastoimintaan Motoriset häiriöt Kognitiiviset häiriöt Kuntoutus TASAPAINO JA ASENNONHALLINTA Asennonhallinnan strategiat Aivohalvauksen vaikutus tasapainoon ja asennonhallintaan REAKTIOAIKA FEEDBACK OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS Tutkimusmenetelmä Tutkimusjoukko Interventio AINEISTONKERUUMENETELMÄT Huojuntalevy Huojunnan mittaaminen PCBS-testi Reaktiolauta Reaktioajan mittaaminen Kenttäpäiväkirja KOEHENKILÖT Koehenkilö Alku- ja loppumittaukset Reaktiolautaharjoittelu Koehenkilö Alku- ja loppumittaukset Reaktiolautaharjoittelu... 31

5 8.3 Koehenkilö Alku- ja loppumittaukset Reaktiolautaharjoittelu POHDINTA Opinnäytetyön tulosten tarkastelua Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys Jatkotutkimukset ja reaktiolaudan kehittely LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Suomessa aivoverenkierron häiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain vajaat suomalaista, joista 5000 sairastunutta menehtyy. Vuoteen 2020 mennessä on ennustettu, että ihmistä sairastuu vuosittain. Osittain syynä sairastuneiden lukumäärän nousuun on väestön ikääntyminen. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 2008; Pyöriä 2007a, 11.) Aivoverenkierron häiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyyn aiheuttaja sekä Suomessa että läntisellä pallonpuoliskolla, ja se on suurin aikuisten toimintakyvyttömyyden aiheuttaja (Tyson ym. 2006, 31; Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 2008). Sairastuneista 80 % saa aivoinfarktin, yli 10 % aivoverenvuodon ja alle 10 % lukinkalvon alaisen verenvuodon, SAV:n. Kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana kuolleisuus on vähentynyt alle puoleen ja eniten on laskenut aivoinfarktin akuutin vaiheen kuolleisuus; tähän kuolee nykyisin 10 % ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 2008.) Aivoverenkierron häiriöt ovat kansantaloudellisesti merkittävä sairausryhmä. Maassamme aivohalvauksien hoitoon menee valtimosairauksista eniten rahaa ja se on kolmanneksi kallein kansantautimme. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 2008; Käypä hoito 2006.) Vuosittain aivohalvauksien aiheuttamat kustannukset ovat noin 840 miljoonaa euroa (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 2008). Tunnistamalla tärkeimmät aivohalvauksen riskitekijät (kohonnut verenpaine, tupakointi, diabetes, eteisvärinä ja korkea veren LDL -pitoisuus) ja vaikuttamalla niihin suurin osa aivoinfarkteista voitaisiin ehkäistä. (Käypä hoito 2006.) Opinnäytetyössämme tutkimme miten tehostettu reaktiolautaharjoittelu näkyi kroonisten aivohalvauskuntoutujien (AVH- kuntoutujien) tasapainossa, asennonhallinnassa ja reaktioajassa viiden päivän pituisen intervention aikana. Opinnäytetyömme on tapaustutkimus, ja toimimme yhteistyössä Punkaharjun kuntoutuskeskus Kruunupuiston kanssa. Tutkimukseen osallistui kolme koehenkilöä. Halusimme saada lisää tietoa reaktiolautaharjoittelusta ja kuulla koehenkilöiden kokemuksia harjoittelusta. Lisäksi halusimme tuoda esille reaktiolaudan kehittämistarpeita.

7 2 2 AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖ Aivoverenkierron häiriöstä puhuttaessa tarkoitetaan yhteisnimitystä ohimenevistä (TIA) tai pitkäaikaisista neurologisista oireista, jotka aiheuttavat verisuonten tai aivoverenkierron tai molempien näiden sairauksia. Aivohalvaus (stroke) on kliininen nimitys, jolla tarkoitetaan aivoinfarktia, aivoverenvuotoa tai lukinkalvon alaista verenvuotoa. Jokaisessa aivohalvauksen muodossa, valtimoverenkierto häiriintyy joko verenkierron tukkeutumisen tai verisuonen repeytymisen vuoksi. Vaurioituneen verisuonen alue jää ilman happea ja ravintoaineita, jolloin alueelle syntyy kuolio. (Käypä hoito 2006; Virsu 1991, 245, 247.) Aivohalvaus alkaa äkillisesti, ja oirekuva kehittyy jopa muutamien minuuttien tai tuntien kuluessa. Oireina voivat olla tajunnan tason laskeminen, huimaus tai pahoinvointi. Tyypillisesti kohtauksen saaneelle kehittyy pitkäaikaisia tai pysyviä neurologisia puutosoireita. (Kauhanen 2007). Nämä oireet vaihtelevat sen mukaan, millä alueella aivoissa verenkierron häiriö on ja miten laajasta vauriosta on kysymys (Kauhanen 2007; Virsu 1991, 247.) Aivohalvaukseen sairastuneista potilaista joka kolmas toipuu oireettomiksi. Joka toiselle jää pysyvä haitta, ja näistä puolella se on vaikea-asteinen. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 2008; Tyson ym. 2006, 31.) Kolme neljästä sairastuneesta toipuu omatoimisiksi, ja 15 % jää pysyvään laitoshoitoon. Vuonna 2003 tehtyjen tilastojen mukaan 14 % aivohalvauspotilaista sairastuu vuoden kuluessa uuteen aivohalvaukseen ja 22 % kuolee vuoden kuluessa. Sairastuneista % dementoituu, ja kolmanneksella esiintyy afasiaa eli häiriöitä kielellisissä kyvyissä. Vaikka ennusteet aivoverenkierron aiheuttamista häiriöistä ovat parantuneet, aivohalvaus aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 2008.) Aivohalvaus aiheuttaa fyysisen toimintakyvyn alenemista. Sairastuneille yleensä tulee toispuolihalvausoireita eli hemiplegiaa, kehon hahmottamisen häiriöitä, sekä asennon ja tasapainon hallitseminen muuttuu vaikeammaksi. (Pyöriä 2007b, 4.) Jopa 80 %:lla sairastuneista ilmenee toispuolihalvausoireita (Pyöriä 2007a, 11). Sairastuneilla on myös todettu lisääntynyttä vartalon huojuntaa seisoma-asennossa verrattuna samanikäisiin terveisiin ihmisiin. Aivohalvaus aiheuttaa kehon painon jakautumista epäta-

8 saisesti, niin että halvaantuneen puolen alaraajalle tulee vähemmän painoa. Lisäksi kehon raajojen liikkeet ovat pienentyneet. (Pyöriä 2007b, 4; Tyson ym. 2006, 31.) Aivoverenkierron häiriön sijainnin vaikutus Motorisella aivokuorella on edustettuna ihmisen toiminnalliset alueet (kuva 1) (Virsu 1991, 56; Palo ym. 1996, 27). Esimerkiksi jos aivohalvaus vaurioittaa ihmisen vasenta aivopuoliskoa, seuraamuksina ovat puheen ja lukemisen häiriöt. Jos vaurio kohdistuu vasemman puolen aivojen etuosaan (primaarinen motorinen aivokuori), häiriintyy vartalon oikean puolen liikkeet. Ylävartalon kuten käsien ja sormien sekä suun ja kielen motoriset alueet ovat suurempia kuin alaraajojen. Tämä selittyy sillä, että ylävartalon lihaksien täytyy toimia tarkemmissa tehtävissä kuin alaraajojen. (Palo ym. 1996, 27-28). Motorisesta aivokuoresta alaspäin lähtee kortikospinaalinen rata (pyramidirata), jonka vaurioituminen aiheuttaa toispuolihalvauksen. Halvaus paranee jättäen jälkeensä hienomotorisia häiriöitä. Premotorisen isoaivokuoren vaurioituessa vastakkaisen vartalonpuoliskon liikekokonaisuudet häiriintyvät. Vaurio ei aiheuta halvausta, mutta liikesuorituksista tulee kömpelöitä ja primitiiviset refleksit tulevat esiin (esim. tarttumaheijaste). Jos primaarinen aivokuori ja premotorinen aivokuori vaurioituvat yhdessä, seuraa toispuolinen velttohalvaus. Spastisuutta ilmenee supplementaarisen motorisen aivokuoren vaurioituessa. (Palo ym. 1996, ) KUVA 1. Toisen isoaivopuoliskon poikkileikkaus motorisesta aivokuoresta. Poikkileikkauksen kohta merkitty pienoismalliin katkoviivalla. (Palo ym. 1996, 28.)

9 4 2.2 Aivohalvauksen vaikutus lihastoimintaan Ihmisen kaikki liikkeet syntyvät aivorungon ja selkäytimen alfamotoneuroneiden ohjauksessa. Alfamotoneuronit toimivat yhteistyössä aivojen eri osien kanssa. (Nienstedt ym. 2004, 544.) Alfamotoneuroni sijaitsee joko selkäytimessä tai aivorungossa, ja yksi alfamotoneuroni hermottaa useita lihasyitä samasta lihaksesta useiden aksoninhaarojensa välityksellä. Yhteen lihassyyhyn yhdistyy yksi aksonin haara, jolloin ne yhdessä muodostavat hermo-lihasliitoksen ja samalla motorisen yksikön. Lihaksen supistuksen voimakkuus riippuu siitä, montako motorista yksikköä aktivoituu. Mitä pienempi ja tarkkasäätöisempi lihas on, sitä pienemmät ovat myös motoriset yksiköt. Alfamotoneuronit saavat informaatiota aivorungosta, pikkuaivoista, sisäkorvan proprioseptoreista, ihosta, lihaksista ja jänteistä. Lopullisesti kuitenkin alfamotoneuroni määrää lihaksen supistumiskäskyn lähettämisestä. (Nienstedt ym. 2004, 545.) Ihmisen sairastuessa aivohalvaukseen vaurioituu tai tuhoutuu myös alfamotoneuroneita. Tästä seuraa lihasten halvaantuminen, jonka vakavuus määräytyy vaurioituneiden neuronien lukumäärästä. Alfamotoneuronien tuhoutuessa niiden hermottavat lihassyyt surkastuvat, jollei jokin säilynyt neuroni kasvata uusia hermoratoja lihassyihin. Jos alfamotoneuroni tuhoutuu kokonaan, lihas menettää kaiken toimintakykynsä ja surkastuu. Tällöin puhutaan velttohalvauksesta. (Nienstedt ym. 2004, 545, 553.) Halvauksien yhteydessä puhutaan myös yläneuronista, jolla tarkoitetaan joko aivokuoresta lähtevää kortikospinaaliradan neuronia tai kaikkia aivoista tulevia alfamotoneuroneihin vaikuttavia neuroneja. Kortikospinaaliradan yläneuronien tuhoutuminen aiheuttaa sekä tahdonalaisten että automaattisten liikkeiden häiriintymistä, jolloin liikkeistä tulee epätäsmällisiä ja kömpelöitä. Tahdonalaisten liikkeiden säätely voi muodostua täysin mahdottomaksi. Jos kyseessä on osittainen halvaus, yläraajan liikkeet kärsivät yleensä enemmän kuin alaraajan, vartalon ja kasvojen liikkeet. Lihasten lihassyyt säilyvät mutta tahdonalaisen käytön puutteen vuoksi lihas ohenee. Lihaksista tulee usein spastisia (jäykkähalvaus), koska kortikospinaaliradan vauriossa on mukana tyypillisesti myös muiden ratojen vaurioita. (Nienstedt ym. 2004, 553.

10 5 2.3 Motoriset häiriöt Aivohalvaus vaikuttaa motorisiin toimintoihin lihasvoiman heikkouden, raajaparin kömpelyyden, spastisuuden, tuntohäiriöiden sekä tasapainon ja vartalon hallinnan heikentymisen kautta. Lisäksi motoristen toimintojen haittaa lisää isoaivojen vaurioihin liittyvät näkökenttäpuutokset, havainnoimishäiriöt sekä toimintojen suorittamisvaikeudet eli dyspraksia. (Kauhanen 2007.) Aivohalvauksen aiheuttamiin motorisiin ongelmiin (taulukko 1) liittyy myös toispuoleisen lihasheikkouden lisäksi tasapainon ja kävelyn häiriöitä (Kauhanen 2007). Tyson ym. (2006, 32, 34-35) tutkimuksessaan osoittivat, että aivoverenkierron häiriön laadulla tai aivoverenvuodon sijainnilla ei ole yhteyttä tasapainon häiriöihin, kun taas lihasheikkoudella ja tuntopuutoksilla on merkittävä vaikutus tasapainoon ja sen häiriöihin aivohalvaukseen sairastumisen jälkeen. Tutkimuksen mukaan, jotta aivohalvaukseen sairastuneiden tasapainoa voitaisiin parantaa, kuntoutuksessa pitäisi keskittyä vahvistamaan sairastuneen heikkoja lihaksia. Myös liikkeiden säätely ja tarkkuus sekä sujuvuus voivat olla häiriintyneitä. Aivohalvauksesta voi myös seurata aivohermojen motorisia vaurioita, kuten kasvohermohalvaus tai silmien liikehermohalvaus. (Kauhanen 2007.) Spastisuus eli lisääntynyt lihastonus on yleinen aivohalvauksen aiheuttama häiriö. Sairastuneista 38 %:lla esiintyi spastisuutta, kun aivohalvauksesta oli kulunut vuosi. (Pyöriä 2007a, 15.) Tahdonalaisten liikkeiden häiriö eli apraksia voi olla yksi aivohalvauksen seuraamus. Apraksiassa perusedellytykset suorittaa liikkeitä ovat kunnossa, mutta jo kerran opitut liikkeet ja liikesarjat vaikeutuvat tai muodostuvat mahdottomiksi suorittaa. Liikkeistä ja liikesarjoista tulee kömpelöitä, niiden suorittaminen oikeassa järjestyksessä ei suju tai liikemallit ovat väärin valittuja. (Jehkonen ym. 2004, ) Motorisiin ongelmiin voidaan lukea myös juuttuminen eli perseveraatio. Juuttuminen tarkoittaa sitä, että sairastuneen on vaikea aloittaa toimintaa tai liikettä sujuvasti. Toisaalta juuttumisella voidaan myös tarkoittaa asioiden tai liikkeiden toistamista ja se voi ilmetä liikesuoritusten lisäksi myös ajattelussa, muistissa, puheessa tai kirjoituksissa. Juuttumiseen liittyy toiminnan kontrollin sekä joustavan etenemisen vaikeus. Vaikea-asteinen juuttuminen hidastaa tai estää potilaan toimintakyvyn palautumista

11 päivittäisissä toiminnoissa, ja siksi siihen tulisi puuttua ajoissa. (Jehkonen ym. 2004, 15.) Kognitiiviset häiriöt Aivohalvaukseen liittyy usein myös erilaisia aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmiin liittyviä erityishäiriöitä eli kognitiivisia häiriöitä (taulukko 1). Yli 60 %:lla sairastuneista esiintyy kognitiivisia häiriöitä (Pyöriä 2007a, 14). Yleisimmin häiriöitä esiintyy muistissa, orientaatiossa, puheessa, keskittymiskyvyssä ja näönvaraisissa toiminnoissa. Aivohalvaus voi aiheuttaa myös henkisen tason laskua, oireidensa tiedostamattomuutta ja käyttäytymisen häiriöitä, kuten mielialan herkistymistä, yliaktiivisuutta tai tilanteiden tajun heikentymistä. (Kauhanen 2007.) Tarkkaavaisuudella tarkoitetaan vireystasoa, tarkkaavaisuuden suuntaamista, ylläpitämistä ja kykyä keskittyä moneen asiaan samanaikaisesti. Lisäksi tarkkaavaisuudella käsitetään aktiivista ja tehokasta tiedonkäsittelyä. Jos potilaalla vireystaso vaihtelee paljon, se hankaloittaa niin psyykkistä, sosiaalista kuin fyysistäkin toimintakykyä. Tarkkaavaisuuden häiriöissä normaali liikkuminen ja toiminta eivät aina onnistu. (Jehkonen ym. 2004, ) Muistitoiminnassa keskeisimpinä häiriöinä ovat orientaatiovaikeuden lisäksi lähimuistin häiriöt, kielellisen ja visuaalisen muistin häiriöt sekä vaikeimmissa tapauksissa vaikea muistihäiriö eli amnesia. Kielellisissä toiminnoissa ongelmaksi muodostuu kielen tuoton tai kielen ymmärtämisen häiriö eli afasia. Lievemmissä tapauksissa puhutaan anomiasta eli sanan löytämisen vaikeudesta. Näönvaraisissa toiminnoissa ongelman muodostaa kyvyttömyys tunnistaa näkemänsä tai kokonaisuuksien tunnistamisen kyvyttömyys. Lisäksi aivohalvaus tuo ongelmia perustaitoihin, kuten lukemiseen, laskemiseen tai kirjoittamiseen. (Kauhanen 2007.) Jos vaurio on ei-hallitsevalla aivopuoliskolla, niin tähän liittyy usein vastakkaisen havaintokentän ja kehonpuoliskon huomiotta jättäminen eli neglect-oireyhtymä. Tämä vaatii erityishuomiota esimerkiksi kuntoutuksessa. (Kauhanen 2007.) Neglectissa potilas ei ota vastaan aivovaurion vastakkaiselta suunnalta tullutta informaatiota. Tätä ei kuitenkaan voida selittää aistitoimintojen puutoksella. Neglect-oiretta voi esiintyä eri aistialueilla, kuten näkö-, kuulo- tai tuntoaistialueella, mutta yleisimmin se esiintyy

12 7 näköaistin alueella. Neglect-oiretta ilmenee sekä vasemman että oikean aivopuoliskon vaurioissa, mutta yleisimmin se syntyy oikean aivopuoliskon vaurion yhteydessä, jolloin potilaalla jää vasen puolisko eriasteisesti huomioimatta. Lisäksi neglect aiheuttaa virhearvioita liikkumisessa ja potilas saattaa törmäillä esteisiin. (Jehkonen ym. 2004, 9-10.) Alla olevaan taulukkoon 1 on merkitty tärkeimpiä aivohalvauksen aiheuttamia motorisia ja kognitiivisia häiriöitä. Huomion arvoista on, että jotkin kognitiiviset häiriöt aiheuttavat samalla myös ongelmia motorisiin taitoihin (merkitty taulukkoon oranssilla). TAULUKKO 1. Aivohalvauksen aiheuttamia motorisia ja kognitiivisia häiriöitä (Kauhanen 2007; Jehkonen 2004) Motoriset häiriöt Kognitiiviset häiriöt Lihasvoiman heikkous Raajaparin kömpelyys Spastisuus Tuntohäiriöt Tasapainon hallinnan heikkous Vartalon hallinnan heikkous Liikkeiden säätelyn ja tarkkuuden häiriöt (dysmetria) Liikkeiden sujuvuuden häiriö (ataksia) Tahdonalaisten liikkeiden häiriö (apraksia) Juuttuminen (perseveraatio) o vaikeudet aloittaa toimintaa tai liikettä sujuvasti o liikkeiden tunnistaminen Muistin häiriöt o orientaatiovaikeudet o lähimuistin häiriö o visuaalisen muistin häiriö o vaikea muistihäiriö (amnesia) Kielelliset häiriöt o kielen tuoton tai kielen ymmärtämisen häiriö (afasia) o sanan löytymisen vaikeus (anomia) Perustaitojen häiriöt o kyvyttömyys lukea, kirjoittaa tai laskea Visuaaliset häiriöt o kyvyttömyys tunnistaa näkemäänsä o kyvyttömyys tunnistaa kokonaisuuksia Vastakkaisen kehonpuoliskon huomiotta jättäminen (neglect) Tarkkaavaisuuden häiriöt Juuttuminen o ajattelu o muisti o puhe o kirjoitus

13 8 2.5 Kuntoutus Aivohalvaukseen sairastuneen kuntoutuksen sisältö ja kesto riippuvat aivohalvauksen vakavuudesta ja sijainnista, häiriöiden laadusta, kuntoutujan iästä ja toiminnallisuudesta ennen halvausta sekä kuntoutujan motivaatiosta (Pyöriä 2007a, 11). Kuntoutus jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: akuuttiin, subakuuttiin ja myöhäisvaiheen kuntoutukseen (Käypä hoito 2006). Fysioterapian suurin tavoite aivohalvauskuntoutuksessa on auttaa kuntoutujaa jatkamaan itsenäistä elämää niin kauan kuin se on mahdollista (Pyöriä 2007a, 11). Akuutissa vaiheessa sairastuneen tila ei ole vakiintunut. Tällöin hoitoon kuuluu lisävaurioiden ja komplikaatioiden ennaltaehkäisy, elintoimintojen seuranta ja niiden toiminnasta huolehtiminen. Asentohoito tulee aloittaa heti sairastumisen jälkeen. Sen tarkoituksena on estää nivelten liikerajoituksien ja painehaavaumien syntyä sekä edistää hengitysteiden tyhjenemistä limasta. Useiden tutkimusten mukaan aivohalvauksiin erikoistuneiden yksiköiden asiakkaiden hoitoaika oli lyhyempi kuin tavallisten osastojen asiakkaiden. Samoissa tutkimuksissa todettiin myös, että kuntoutuksen varhainen aloittaminen on tärkeää. (Kallanranta ym. 2003, 201, 229; Käypä hoito 2006.) Subakuutin vaiheen kuntoutuksessa aivohalvaukseen sairastuneen toimintakyvyssä tapahtuu nopeimmin muutosta parempaan. Vaihe kestää yleensä kolmeen kuukauteen asti. Jokaiselle aivohalvausasiakkaalle tehdään arvio fyysisen ja kognitiivisen kuntoutuksen tarpeesta. Moniammatillinen ryhmä arvioi yksilöllisesti, minkälaista kuntoutusta kukin tarvitsee (kuntoutussuunnitelma). Aktiivisempi kuntoutus aloitetaan heti, kun asiakkaan tila on tarpeeksi vakaa, ja jatketaan niin kauan, kun oleellista toipumista tapahtuu. Fyysisen kuntoutuksen lisäksi kognitiivisen tilan huomioiminen ja kuntouttaminen heti alusta on tärkeää. (Käypä hoito 2006.) Subakuutissa vaiheessa fysioterapiassa harjoitellaan pystyasennon hallintaa, ala- ja yläraajojen toiminnan harjoittamista sekä vartalon hahmottamista ja hallintaa. Tutkimusten mukaan intensiteetin lisääminen fysioterapiassa parantaa motorista kuntoutumista. (Käypä hoito 2006.)

14 9 Myöhäisvaiheen kuntoutus tapahtuu asiakkaan omalla paikkakunnalla, ja hänelle tehdään arvio jatkokuntoutuksen tarpeesta (Käypä hoito 2006). Tavoitteena kuntoutukselle on saavutetun toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Fysioterapiassa keskitytään spastisuuden vähentämiseen ja nivelten liikelaajuuksien ylläpitämiseen sekä oikeaoppisten asentojen ohjaamiseen. (Kallanranta ym. 2003, 231.) 3 TASAPAINO JA ASENNONHALLINTA Tasapaino on terveydenhuollossa yleisesti käytetty termi, jolle on vaikea määritellä kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää. Pollock ym. (2000, ) määrittelevät tasapainon (balance) mekaniikan kautta siten, että kohteelle määritellään keskipiste, josta kohde asetetaan jalustalle. Maan vetovoima vetää kohteen molempia reunoja puoleensa yhtäläisellä voimalla, ja näin kohde pysyy tasapainossa. Jos kohteen jalustaa siirretään jompaankumpaan suuntaan keskipisteestä, kohteen painopiste muuttuu siten, että kohde muuttuu epävakaaksi. Vakaus eli stabiliteetti (stability) on siis se tila, joka kohdetta kohtaa silloin, kun kohteen painopistettä muutetaan. Ennen kuin kohde menettää tasapainonsa, kohde pysyy hetken vakaana. Tällöin kohde pyrkii pitämään stabiliteetin ennen tasapainon menetystä. Ihmisellä tasapainoisen seisoma-asennon mahdollistaa tukipinta, keskilinja ja painopiste. Seisoma-asennossa ihmisen painopiste on suhteellisen korkealla, kun taas tukipinta on suhteellisen pieni. Tästä on seurauksena se, että ihmisen tasapaino järkkyy myös suhteellisen herkästi. Liikkumattomalla kohteella painopisteen järkyttäminen horjuttaa myös tukipintaa ja kohde kaatuu, kun taas ihmisen kohdalla painopisteen äkisti muuttuessa ihmisen oma lihaskontrolli mahdollistaa tukipinnan muuttamisen siten, ettei hän menetä tasapainoaan. Tästä ilmiöstä käytetään termiä asennonhallinta. (Pollock ym. 2000, ) Asennonhallinnan kontrollista (postural control) puhuttaessa tarkoitetaan yleisimmin tasapainoa, joka dynaamisen systeemiteorian mukaan on taito, jonka hermojärjestelmä oppii suorittamaan käyttämällä keskushermoston eri alueita, aistijärjestelmiä sekä lihaksia ja suorituksen edellyttämiä biomekaanisia tekijöitä (Talvitie 2006, 229).

15 10 Asennonhallinta ja sen ylläpito koostuu lukemattomista asennoista ja liikkeistä. Pollock ym. (2000, 404) määrittelevät ihmisen asennonhallinnan kolmeen eri luokkaan: 1. Ylläpitävä spesifi asento (istuminen, seisominen) 2. Tahdonalainen liikkuminen (eri asentojen välinen liikkuminen) 3. Reaktiot ulkopuolisiin häiriöihin (kompastuminen, liukastuminen, tönäisy jne.) Tällä luokittelulla voidaan määritellä asennonhallinnan olevan käyttäytymistä kun ihminen pyrkii ylläpitämään, saavuttamaan tai palauttamaan painopisteensä tukipintaansa nähden. (Pollock ym. 2000, ) Talvitien (2006, 231) mukaan asennonhallintaan liittyy myös pään asennon suhde vartaloon, mikä vaikuttaa kehon ja raajojen asentojen avaruudelliseen koordinaatioon. Lisäksi asennonhallintaan vaikuttaa ulkopuolisen kohteen visuaalinen sijainti. Tällä tarkoitetaan sitä, miten ihminen on asettunut ympäristön suhteen. Kolmanneksi asennonhallinnan säätelyyn vaikuttavaa vestibulaarinen orientaatio eli asennon suhde painovoimaan. Oleellista asennon hallinnassa on se, että ihminen pystyy liikuttamaan päätään suhteessa vartaloon ja se, ettei asennon muutos muuta pään avaruudellista suhdetta vartaloon. Asennonhallintaan vaikuttaa eri aistikanavien kautta saatu informaatio. Visuaalinen järjestelmä toimii näköaistimuksia välittävien reseptoreiden avulla. Etenkin kapealla tukipinnalla seisottaessa (yhden jalan seisonta) feedback-mekanismin avulla saadut näköaistin välittämät tiedot ovat tärkeitä. Sensomotorinen järjestelmä puolestaan välittää iholta, limakalvoilta, jänteistä ym. tulevia tunto- ja paineimpulsseja. Lisäksi asennonhallintaan vaikuttaa sisäkorvan asento- ja liikereseptorit eli niin sanottu vestibulaarijärjestelmä. Normaalisti näiden eri aistijärjestelmien kautta saadut ärsykkeet antavat tietoa ihmisen asennosta painovoiman suhteen ja ihmisen eri osien suhteesta toisiinsa. (Talvitie 2006, 230.) 3.1 Asennonhallinnan strategiat Asennonhallinnan strategioista puhuttaessa käytetään termejä reagoiva (reactive) tai ennustava (predictive). Asennon hallinnan strategioista käytetään myös nimityksiä kiinteän tuen strategia (fixed-support) ja tuen muutoksen strategia (change-insupport). (Pollock ym. 2000, 404; Talvitie 2006, 234.) Ihminen käyttää kaikkia näitä

16 strategioita sekaisin hallitakseen tasapainoaan. (Shumway-Cook & Woollacott 1995, 130.) 11 Kiinteän tuen strategiassa käytetään nilkka- tai lonkkastrategiaa. Nilkkastrategiassa käytetään apuna kehosta tulevaa sensomotorista informaatiota, jolloin ihminen kykenee seisoma-asennossa pitämään tasapainonsa nilkan edestakaisella liikkeellä. (Talvitie 2006, 234.) Nilkkastrategiaa käytettäessä aktivoituvat ensin ihmisen distaaliset lihakset. Eteenpäin kallistuttaessa aktivoituminen lähtee ensin pohjelihaksesta (m. gastrocnemius) ja etenee hamstring-lihaksiin ja selkälihaksiin. Taaksepäin kallistuttaessa ensimmäisenä aktivoituvat säären lihakset (m. tibialis anterior), joita seuraavat nelipäinen reisilihas (m. quadriceps) ja vatsalihakset (m. abdominal). Nilkkastrategiaa käytetään yleensä, kun häiriötekijät ovat vähäisiä ja alusta on kiinteä ja turvallinen. (Shumway-Cook & Woollacott 1995, ) Lonkkastrategiassa käytetään vestibulaarijärjestelmän antamaa informaatiota, jolloin lonkan alueen lihakset tukevat pystyasentoa ja estävät vartalon edestakaisen liikkeen (Talvitie 2006, 234). Lonkkastrategiassa ihmisen lihasten aktivoituminen on päinvastaista kuin nilkkastrategiassa, aktivoituminen alkaa siis proksimaalisesti. Lihasten tehtävät myös muuttuvat lonkkastrategiassa. Eteenpäin kallistuttaessa ensin aktivoituvat vatsalihakset ja toisena nelipäinen reisilihas. Taaksepäin kallistuessa selkälihakset ja hamstring-lihakset aktivoituvat. Lonkkastrategia tulee käyttöön, kun ihminen seisoo huteran alustan päällä (esimerkiksi puomi) tai tukipinnan ollessa pieni. (Shumway- Cook & Woollacott 1995, ) Tuenmuutoksen strategialla tarkoitetaan pystyasennon säilyttämistä askelten avulla. Tämä on kompensatorista askeltamista. Pystyasentoa pyritään ylläpitämään myös käden liikkeiden avulla ottamalla tukea käsillä ympäristöstä. Tutkimusten mukaan askeltaminen ja käden liikkeet käynnistyvät jo hyvin varhain, ennen kuin kehon painopiste on siirtynyt lähelle tukipinnan reuna-aluetta. Tärkein merkitys tuenmuutoksella on tukipinnan laajentamisella ja asennon vakauttamisella käden liikkeen avulla. Jos asennonhallinnan strategiana toimii lonkkastrategia, niin askeltaminen ei ole mahdollista. (Talvitie 2006, 232, 234.) Perinteisesti asennonhallinnan strategioita on pidetty automaattisesti hermoston refleksiliikkeinä. Pollock ym. (2000, 404) toteavat kuitenkin artikkelissaan asennonhal-

17 12 linnan strategioiden olevan hyvin riippuvaisia yksilön päämääristä ja ympäristöllisistä tekijöistä. Lisäksi asennonhallinnan strategiat voivat merkittävästi muuttua yksilöllä harjoittelun ja opettelun seurauksena. Täten asennonhallintaa voidaan tarkastella osana motorisia taitoja ihmisen asennon ja liikkeiden kokonaisuudessa. saavutettu asento ylläpitää tahdonalainen liike saavuttaa reaktiot ulkopuolisille häiriöille palauttaa hermostollinen järjestelmä Asennonhallinta motorinen järjestelmä kiinteän tuen strategia Tuenmuutoksen strategia KUVIO 1. Asennonhallinnan strategiat (Pollock ym. 2000, 405) 3.2 Aivohalvauksen vaikutus tasapainoon ja asennonhallintaan Aivohalvauksen seurauksena useat ihmisen motoriset ja kognitiiviset toiminnot häiriintyvät. Koska sensomotorinen, visuaalinen ja vestibulaarinen järjestelmä ovat häiriintyneet, ihminen ei saa normaalilla tavalla tietoa ympäristöstään (Pyöriä 2007a, 19). Nämä häiriöt vaikuttavat sairastuneen normaaliin liikkumiseen ja päivittäisiin toimintoihin. Useissa tutkimuksissa on todettu aivohalvauksen aiheuttavan ongelmia tasapainossa ja asennonhallinnassa (Pyöriä 2007b; Said ym. 2005; Tyson ym. 2006). Ongelmat tulevat esille kaikissa tasapainon muodoissa eli staattisessa ja dynaamisessa tasapainossa sekä tasapainon säilyttämisessä ulkoisen häiriön aikana (Tyson ym. 2006, 31). Lisäksi nämä muutokset ovat riskitekijöitä kaatumisille. Tutkimuksissa on todettu, että jopa yli 75 % aivohalvaukseen sairastuneista kaatuu ensimmäisen puolen vuoden aikana kotiutumisestaan. (Pyöriä 2007b, 4.) Korkea kaatumisprosentti aivohalvauksen jälkeen johtuu osaltaan vaikeudesta ylittää pieniä esteitä. Said ym. (2005) tutkivat aivohalvaukseen sairastuneiden ja terveiden

18 13 käyttäytymisen eroa estettä ylittäessä. Ylitettävä este oli 4 cm korkea, ja sitä voidaan verrata kynnyksiin ja korotuksiin elinympäristössämme. Myös Said ym. (2005, 414, 425, 426) totesivat aivohalvauksen aiheuttavan alaraajojen kontrollin puutetta ja kävelyvauhdin hidastumista. He toteavatkin, että juuri hidastunut kävelyvauhti vaikeuttaa esteiden ylitystä. Harjoiteltaessa esteen ylitystä AVH-kuntoutujan kanssa terapeutin tulisi kiinnittää huomiota alaraajojen asetteluun ennen ja jälkeen esteen ylityksen. Alastulovaiheessa alaraajan hyvä asento varmistaa laajemman tukipinnan, mikä vähentää esteeseen osumisen riskiä sekä kaatumisia. 4 REAKTIOAIKA Reaktioaika (reaction time) on ärsykkeen ja liikkeen välinen aika ennen varsinaista liikettä. Reaktioajan jälkeen tapahtuvaa toimintaa kutsutaan liikeajaksi (movement time). (Gallahue & Ozmun 2002, 251, 475; Helin ym. 1982, 60; Dickstein ym. 1993, 375.) Reaktion ärsykkeenä voivat olla näkö-, kuulo- tai kosketusaistiin vaikuttavat tekijät (Helin ym. 1982, 60). Oleellinen osa reaktioaikaa on nopeus. Reaktioaika riippuu siitä nopeudesta, jolla yksilö pystyy kuljettamaan alkuperäisestä ärsykkeestä saamansa stimulaation sekä tuovissa (afferentti) että vievissä (efferentti) hermoradoissa. Reaktionopeuteen vaikuttaa myös annetusta ärsykkeestä jo aikaisempi opeteltu liikemalli eli motorinen muisti. (Gallahue & Ozmun 2002, 251, 475.) Hyvä reaktioaika vaatii tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Häiriötilanne esimerkiksi pikajuoksijan keskittyessä lähtöön saattaa huonontaa reaktioaikaa. Reaktioaika voidaan jakaa seuraaviin toimintoihin (Helin ym. 1982, 61): 1. ärsyke otetaan vastaan 2. ärsyke leviää selkäytimeen johtavassa hermossa 3. ärsyke kulkee selkäydintä pitkin aivojen kuorikerrokseen 4. ärsyke muuttuu isoissa aivoissa liikeärsykkeeksi 5. liikeärsyke kulkee selkäytimeen 6. liikeärsyke leviää lihaksiin ja mahdollistaa liikkeen. Kuukkanen (2000, 39-41, 66) tutki selkäpotilaiden kehon ja toimintakyvyn muutoksia kolmen kuukauden harjoittelujakson aikana. Tutkimusjoukossa oli 86 selkäongelmaista, jotka jaettiin kolmeen eri ryhmään. Ensimmäinen ryhmä harjoitteli intensiivi-

19 14 sesti (kuntosalilla 3 x vko, kotiharjoitteet 7 x vko), toinen ryhmä harjoitteli kotona (7 x vko) kolme kuukautta, ja kolmas ryhmä oli kontrolliryhmä, joille ei annettu valmiita harjoitteita. Koehenkilöiltä testattiin intervention alussa ja lopussa tiettyjä arvoja, muun muassa vartalon- ja alaraajojen lihasvoimaa sekä kestävyyttä ja työmme kannalta tärkeitä arvoja eli alaraajojen valintareaktioaikaa (choice reaction time), liikeaikaa sekä pystyasennossa tapahtuvaa huojuntaa. Kuukkasen (2000, 35-36, 47-49) tutkimuksessa alaraajojen valintareaktioajan ja liikeajan mittaamisessa käytettiin visuaalista valoärsykettä. Testi testattiin ensin terveillä koehenkilöillä. Valoärsykkeen havaittuaan koehenkilön tuli nostaa jalka mahdollisimman nopeasti sensorialustalta (valintareaktioaika) ja siirtää se määrättyyn paikkaan (liikeaika). Intervention aikana valintareaktioajassa ei tapahtunut muutosta, mutta liikeajassa sen sijaan tapahtui merkittävästi muutos kaikissa ryhmissä. Psykomotorinen nopeus (reaktioaika, valintareaktioaika ja liikeaika) oli huomattavasti parempi oireettomilla henkilöillä kuin selkäoireisilla. Koehenkilöiden asennonhuojunta ei muuttunut intervention aikana. 5 FEEDBACK Feedback eli palaute ohjaa ihmistä toimintansa aikana. Saamansa palautteen avulla hän voi huomata ja korjata tekemiänsä virheitä vertaamalla asetettua tavoitetta omaan toimintaansa. Tämän seurauksena tapahtuu kehittymistä. Ihminen voi saada joko sisäistä tai ulkoista palautetta toiminnastaan. Ihminen aistii sisäisillä sensosoreillaan liikkeen aiheuttaman muutoksen lihaksissaan ja nivelissään. Näköaistin, proprioseptiikan, kosketuksen ja vartaloon kohdistuvan paineen kautta ihminen saa palautetta toiminnoistaan. Ulkoinen palaute toimii sisäisen palautteen tukena. Yleensä se tulee ulkopuolisesta lähteestä, esimerkiksi kun terapeutti ohjaa kuntoutujan vartalon asentoa manuaalisesti tai verbaalisesti. (Sumway-Cook & Woollacott 1995, 34; van Vliet & Wulf 2006, 831.) Ulkoisen palautteen voi antaa harjoitteen aikana (concurrently feedback) tai sen jälkeen (terminal feedback) (Sumway-Cook & Woollacott 1995, 34). Tietoisuus saavutettavasta tuloksesta (knowledge of results, KR) on tärkeä ulkoisen palautteen muoto. Sen vastakohtana on toiminnan tiedostaminen eli knowledge of performance (KP), jota käytetään toiminnan aikana tavoitteen saavuttamiseksi. Useat

20 15 tutkimukset ovat osoittaneet, että KR on tärkeä osa motorisessa oppimisessa. Tietoisuus tavoitteesta ohjaa ihmistä toimimaan sen saavuttamiseksi. Kuitenkin useissa toiminnallisissa harjoitteissa sisäinen palaute ohjaa enemmän kuin KR. Esimerkiksi ihmisen oppiessa mallintamisen kautta visuaalinen palaute on pääosassa. (Sumway- Cook & Woollacott 1995, 34.) Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos palautteessa käsitellään ihmisen tekemiä virheitä ja sitä, kuinka hän voi ne korjata, hän oppii tehokkaammin uusia taitoja kuin että palautetta käsiteltäisiin pelkästään luettelemalla virheet (van Vliet & Wulf 2006, 832). Lisäksi palautteeseen perustuva harjoittelu edesauttaa harjoitettavan asian siirtämistä jokapäiväisiin toimintoihin. (Sihvonen ym 2004, 45; Mudie ym, 2002, 588.) Kukin ihminen on yksilöllinen, eivätkä kaikki opi samalla lailla saamastaan palautteestaan. Visuaalinen palaute on tärkeää silloin, kun aivohalvauskuntoutujalla on tuntopuutoksia tai vaikeuksia ymmärtää puhetta. (Talvitie ym. 2001, 2034.) Terapeutti antaa visuaalista palautetta näyttäessään kuntoutujalle esimerkkiliikkeen. Visuaalista palautetta voi myös antaa videon avulla. (van Vliet & Wulf 2006, 832.) Sanallinen palaute on hyödyksi, kun taitojen opetteleminen on alkuvaiheessa. Sillä voidaan ohjata kuntoutujan tarkkaavaisuutta ja lisätä hänen tietoisuuttaan omasta toiminnastaan. (Talvitie ym. 2001, 2034.) Väärä sanallinen palaute tilanteeseen nähden voi olla häiritsevä tekijä ja haitata oikean liikkeen suorittamista. Kolmas palautteen muoto on manuaalinen avustus. (van Vliet & Wulf 2006, 832.) Terapeutti ohjaa ja avustaa käsillään kuntoutujaa löytämään oikean liikkeen suoritustavan. Manuaalisessa avustuksessa terapeutin tulee huomioida, ettei estä kuntoutujaa liikkeen suorittamisessa. (Talvitie ym. 2001, ) Mudie ym. (2002, 582) tutkivat kolmen eri eniten vaikuttavan hoitomuodon vaikuttavuutta kuntoutuksen yhteydessä tapahtuvan tasapainon hallinnan uudelleen opettelussa pitkällä aikavälillä. Tutkimukseen osallistui kolme kymmenen hengen ryhmää, ja jokainen ryhmä harjoitteli yhdellä seuraavista harjoituskomplekseista: Task Specific Reach, Bobath ja Balance Performance Monitor (BPM) Feedback. Lisäksi tutkimukseen osallistui kontrolliryhmä, jolle ei ollut kohdistettu tiettyä harjoittelukonseptia. Tutkimusjoukko testattiin kahden viikon ja kahdentoista viikon päivittäisen harjoittelun jälkeen. Kahden viikon harjoittelun jälkeen Bobath-konseptilla harjoitelleen tut-

21 16 kimusjoukon testaus ilmaisi eniten vaikuttavuutta istumatasapainon hallinnassa halvauksen jälkeen. Lisäksi voitiin todeta, että BPM- ja kontrolliryhmän tulokset istumatasapainossa olivat merkittävästi parantuneet, kun taas Task-Specific-harjoittelu ei osoittanut mittauksissa merkittävää muutosta. (Mudie ym. 2002, 582.) Kahdentoista viikon päivittäisen harjoittelun jälkeen suoritetun mittauksen mukaan 83 % BPM-harjoitteluryhmästä, 38 % Task-specific-ryhmästä, 29 % Bobath-ryhmästä ja 0 % kontrolliryhmästä oli onnistunut viemään omaan painoaan molemmille puolille kehoa. Mittauksissa huomattiin myös se seikka, että joissain yleisissä tasapainoa vaativissa tehtävissä, kuten istumasta seisomaan nousussa, huomattiin pysyviä muutoksia etenkin BPM-ryhmän kohdalla pitkän aikavälin seurannassa. (Mudie ym. 2002, ) Mudien ym (2002, 588) toteavat tutkimusjoukon olleen niin pieni, ettei sitä voi yleistää isoihin joukkoihin, mutta tutkijat päättelivät kuitenkin tutkimuksestaan sen seikan, että aikaisessa vaiheessa halvauksen jälkeen suoritetulla tasapainonharjoittelulla edesautetaan vartalon tasapainon tiedostamisessa ja ylläpitämisessä pitkällä harjoittelu-aikataululla. 6 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko koehenkilön tasapainossa, asennonhallinnassa ja reaktioajassa muutoksia tehostetun reaktiolautaharjoittelun myötä ja miten se on havaittavissa. Tässä opinnäytetyössä tehostetulla reaktiolautaharjoittelulla tarkoitetaan harjoittelua, joka tapahtuu kahdesti päivässä viiden päivän ajan. Reaktiolauta on kehitetty Itä-Savon sairaanhoitopiirin kehittämisprojektissa. Koska se on uusi kuntoutuksen väline, siitä ei ole olemassa aiempaa tutkittua tietoa. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyimme reaktiolautaharjoittelussa tarvittaviin ja harjoittelun myötä kehittyviin ihmisen ominaisuuksiin, kuten tasapainoon, asennonhallintaan ja reaktioaikaan. Edellä mainittujen käsitteiden lisäksi opinnäytetyömme keskeisiä käsitteitä ovat aivohalvaus sekä feedback eli palaute. Opinnäytetyömme intervention myötä halusimme selvittää seuraavat tutkimuskysymykset:

22 17 1. Miten tehostettu reaktiolautaharjoittelu näkyy koehenkilön tasapainossa? 2. Miten tehostettu reaktiolautaharjoittelu näkyy koehenkilön asennonhallinnassa? 3. Miten tehostettu reaktiolautaharjoittelu näkyy koehenkilön reaktioajassa? 4. Miten koehenkilöt kokevat tehostetun reaktiolautaharjoittelun? 6.1 Tutkimusmenetelmä Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa on viitteitä kvalitatiivisesta evaluaatiotutkimuksesta. Tapaustutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat tietynlaisessa ympäristössä tapahtuva toiminta, tapahtumaketju tai jokin yksittäinen kohde. Kvalitatiivinen tapaustutkimus keskittyy koko ympäristöön, ei pelkästään yksittäiseen tapaukseen. Tapaustutkimukselle ominaista on uuden oivaltaminen, eikä tarkoituksena ole todentaa aikaisempien tutkimuksien näkemyksiä. (Syrjälä ym. 1994, 10, 13.) Toteutustavat voivat vaihdella, mutta yhtenäistä tapaustutkimuksille on monet eri tutkimustavat (Syrjälä ym. 1994, 10; Hirsjärvi 1997, 130). Kvalitatiivisessa evaluaatiotutkimuksessa tutkija on kiinnostunut osallistujien näkemyksistä ja tuntemuksista ja siitä, miten tutkittavaa kohdetta voitaisiin kehittää eteenpäin (Syrjälä ym. 1994, 16). Reaktiolautaharjoittelusta ei ole tehty aikaisempia tutkimuksia, joten emme siitäkään syystä voi verrata opinnäytetyömme tuloksia aiempiin tutkimustietoihin. Emme myöskään asettaneet hypoteeseja, koska emme voineet tehdä oletuksia tulevasta. (ks. Hirsjärvi 2007, 154). Aineiston keräämiseen käytimme testaus- ja harjoitustietoja, videointia sekä kenttäpäiväkirjaa (liite 2). Kenttäpäiväkirjan avulla havainnoimme mahdollisia ilmiöitä. Tapaustutkimus keskittyy yleensä toimimaan tietyssä ympäristössä, eikä ole hyvä, jos toiminta irrotetaan omasta ympäristöstään (Syrjälä ym. 1994, 12). Reaktiolautaharjoittelu tapahtui koehenkilöiden kuntoutusjaksolla muun ohjelman ohella. Emme kontrolloineet muita mahdollisia muuttujia, koska tällöin toimintaympäristö ei olisi pysynyt luonnollisena. 6.2 Tutkimusjoukko Opinnäytetyömme interventioon osallistuvien koehenkilöiden sairastumisesta tuli olla vähintään kuusi kuukautta, jolloin heillä luokitellaan olevan krooninen aivohalvaus. Koehenkilöiden tuli selviytyä itsenäisesti päivittäisestä elämästä ilman apuvälineitä tai apuvälineiden kanssa. Koehenkilöt testattiin PCBS-testillä, jolloin kuntoluokan piti

23 18 olla vähintään kaksi. Tällöin koehenkilön tasapainon hallinta on kohtalaista. Hän hallitsee tasapainon suorituksen aikana, mutta liikkeiden kontrollissa ja sujuvuudessa on puutteita. (ks. liite 1.) Koehenkilöillä ei saanut olla liiallisia ymmärrystä tai ilmaisua häiritseviä kognitiivisia häiriöitä. Lisäksi koehenkilön tuli olla vapaaehtoinen. Pyysimme koehenkilöiltä kirjallisen suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta (liite 3). Tutkimusjoukon valinnan suorittivat opinnäytetyömme työelämän ohjaajat Kruunupuistossa. Tutkimusjoukkoon valittiin intervention ajankohdan aikana Kruunupuistossa kuntoutusjaksolla olevia aivohalvauskuntoutujia. Koehenkilöiden lukumääräksi muodostui kolme henkilöä. Opinnäytetyössämme käytimme Kruunupuiston valmiita esitietolomakkeita sekä aiempia kuntoutustietoja. 6.3 Interventio Interventio oli kokonaiskestoltaan kaksi viikkoa ja se järjestettiin Kruunupuistossa, Punkaharjun kuntoutuskeskuksessa, neurologian kuntoutusosastolla. Intervention alussa Kruunupuiston fysioterapeutit mittasivat PCBS-testillä kunkin tutkimusjoukkoon kuuluvan henkilön kuntoluokan. Koska he ovat käyttäneet kyseistä testiä työelämässään, heille on syntynyt mittauskäytäntö. Opinnäytetyössämme käytimme PCBS-testin tasapainon hallinta seisten -osiota. Koehenkilöiltä mitattiin huojuntalevyllä (Good Balance) huojunnan suuntaa ja voimakkuutta. Testausasentoina olivat kahden jalan seisonta silmät auki 30 sekunnin ajan (mittaus 1) sekä samassa asennossa tapahtuva pään kääntäminen oikealle ja vasemmalle 30 sekunnin ajan (mittaus 2). Koehenkilöiden kymmenen ensimmäisen reaktioajan mittaamiseen käytimme harjoittelussakin käytössä ollutta reaktiolautaa. Loppumittauksissa käytettiin samoja testejä lukuun ottamatta PCBS-testiä. Tasapainon hallinta seisten -osiosta valittiin kohdat, jotka osoittivat parhaiten intervention tuomat mahdolliset muutokset. Näitä olivat 360º kääntyminen ja painonsiirto jalalta toiselle. Mittaukset pyrittiin tekemään aina samalla tavalla, ja ne suoritettiin samoissa tiloissa. Me itse mittasimme tutkimusjoukon huojuntalevyllä sekä reaktioajan reaktiolaudalla ja pidimme reaktiolautaharjoittelun. Yhdellä koehenkilöllä interventio kesti viisi päivää, jolloin reaktiolautaharjoittelua toteutettiin kahdesti päivässä 10 minuuttia kerrallaan. Koska intervention aika oli lyhyt, harjoittelua toteutettiin kaksi kertaa

24 19 päivässä, aamulla ja iltapäivällä. Tällöin harjoittelun intensiteetti nousi, mikä Kuukkasen (2000, 66) mielestä on tärkeä tulosten saavuttamiseksi. Harjoittelun ajankohtaa ei vakioitu. Reaktiolautaharjoittelun aloitustaso määriteltiin kullekin koehenkilölle yksilöllisesti PCBS-testin perusteella. Harjoittelun sisältöä määrittivät koehenkilön toimintakyky ja omat tavoitteet. Reaktiolaudan asetuksilla, valoärsykkeen syttymiseen kuluva aika, ääniärsyke ja harjoittelualueen määrittäminen, voitiin muuttaa harjoittelun sisältöä. Harjoittelun edetessä keskustelimme yhdessä koehenkilöiden kanssa heidän vahvoista ja heikoista alueistaan. Tarvittaessa nostettiin harjoitustasoa tai luotiin uusia harjoitusvariaatioita. Sallitut testaustilanteet ja osa reaktiolautaharjoitteluista videoitiin, jolloin tilanteita voitiin katsoa jälkikäteen. 7 AINEISTONKERUUMENETELMÄT Käytimme opinnäytetyössämme aineistonkeruumenetelminä Good Balance - huojuntalevyä ja Postural Control and Balance for Stroke -testiä (PCBS, liite 1). Näillä mittareilla saimme tietoa koehenkilöiden tasapainosta ja asennonhallinnasta. Postural Control and Balance for Stroke -testiä käytettiin myös koehenkilöiden toimintakyvyn mittaamiseen. Lisäksi aineistonkeruumenetelminä käytimme reaktiolautaa, millä mittasimme koehenkilöiden reaktioaikaa sekä kenttäpäiväkirjaa. Tässä luvussa esittelemme opinnäytetyössämme käytetyt aineistonkeruumenetelmät. 7.1 Huojuntalevy Huojuntalevy Good Balance -mittausjärjestelmä (kuva 2) perustuu pystysuuntaisten seisoma-alustaan kohdistuvien voimien mittaamiseen ja analysointiin (Metitur 2006). Järjestelmän avulla voidaan havaita sairauksiin, kuten aivohalvaukseen, Parkinsonin tautiin ja vestibulaarijärjestelmän toimintahäiriöihin, liittyviä tasapaino-ongelmia. Mittauksia voidaan myös käyttää hoidon seurannan välineenä (Metitur 2000). Järjestelmän avulla voidaan koehenkilölle antaa välitöntä ja tarkkaa palautetta asennonhallinnasta ja sen muutoksista. Seisoma-alusta on kolmionmuotoinen levy, jonka jokaisessa nurkassa on venymäliuska-anturit. Voimasignaaleihin perustuen mittausjärjes-

25 20 telmä antaa tietokoneelle dimensionaalisen (ulottuvuus; mitta, koko, suuruus, (Korpela 2007) viivan, jolla osoitetaan kehon huojunnan määrää ja piirteitä mittausajalta. (Metitur 2006.) KUVA 2. Huojuntalevy Good Balance- mittausjärjestelmä (Tiilikainen 2008) Good Balance -mittausjärjestelmä laskee tulokset joko absoluuttisina yksikköinä tai ne voidaan mukauttaa koehenkilön pituuteen. Opinnäytetyössä käytettiin jälkimmäistä vaihtoehtoa. Tietokoneohjelma laskee useita eri muuttujia koehenkilön suorittaman huojuntatestin aikana, kuten esimerkiksi eteen- ja taakse- sekä sivusuuntaisen huojunnan määrää ja vauhtia, huojunnan värähdysliikkeen laajuutta (amplitudia) sekä muun muassa tehotiheys-analyysin. (Metitur 2006.) Huojuntalevyä on käytetty mittarina monissa eri tutkimuksissa aina 1980-luvulta lähtien. Tutkimuksia on tehty asennonhallinnan strategioiden muutoksista ikääntyneillä (Era & Heikkinen 1985; Era ym. 1996), tasapainon harjoittamisesta ikääntyneillä (Sihvonen ym. 2004) sekä neurologisilla potilailla ilmenevistä tasapainon ongelmista (Era ym. 1991; Pyöriä ym. 2004). Sihvonen (2004, 52) tutki väitöskirjassaan eri-ikäisten ihmisten tasapainoa ja tasapainoharjoittelun vaikutusta palvelukodissa asuvilla ikääntyneillä naisilla. Hän totesi

26 21 tutkimuksessaan sen, että tasapainoharjoittelun avulla ikääntyneet naiset voivat parantaa suoriutumistaan dynaamisessa painonsiirrossa ja toiminnallisissa tasapainotehtävissä. Tutkimustulosten mukaan harjoittelujoukko osoitti merkittävää parannusta tasapainon hallinnassa. Sihvonen (2004, 45) veti tutkimuksestaan johtopäätöksen, että tasapainon harjoittaminen, joka perustuu näköpalautteen välittömään saamiseen, ei vain paranna tasapainon kontrollointia ikääntyneillä vaan myös edesauttaa tasapainon ylläpitämistä jokapäiväisissä toiminnoissa. 7.2 Huojunnan mittaaminen Huojuntalevyllä tehtävissä mittauksissa huomio kiinnitettiin ympäristöön. Mittauspaikan tulee olla rauhallinen ja hyvin valaistu. Mittauksen aikana huoneessa ei saa olla muita henkilöitä kuin testaaja(t) ja testattava. Lämpötilaan tulee myös kiinnittää huomiota, liiallinen kylmyys tai kuumuus voi haitata huojuntatestiä. (Metitur Oy 2000, 8.) Intervention aikana Good Balance -huojuntalevy sijaitsi erillisessä huoneessa, jolloin testaustilanteet olivat rauhallisia. Huoneessa oli loisteputkivalaistus ja kaksi ikkunaa. Tilan väritys oli neutraalin valkoinen, ja suuria värikontrasteja siellä ei ollut. Huojuntalevymittauksissa käytimme selvästi erottuvia kiintopisteitä, joihin testattava pystyi kohdistamaan katseensa (Metitur Oy 2000, 8). Kiintopisteet sijaitsivat testattavan oikealla ja vasemmalla puolella ja suoraan edessä. Kiintopisteet olivat kiinnitetty silmien tasolle, ja ne olivat väriltään vihreitä. Kiintopisteiden katseluetäisyys vaihteli yhdestä neljään metriin. Huojuntalevymittauksessa erityistä huomiota tulee kiinnittää tutkittavan asentoon ja sijoittumiseen levyllä. Olennaista on tutkittavan tukipinnan koko, joka vaihtelee henkilön koon mukaan. Mittaamisen kannalta oleellista on huolehtia, että tutkittavan jalat ovat samalla etäisyydellä nollapisteestä. Tutkittavan sijoittuminen eri kohtiin eri mittauskerroilla ei heikennä tulosten luotettavuutta, koska laitteisto suorittaa mittausanalyysin henkilön keskipisteen kautta. (Metitur Oy 2000, 9.) Ennen mittauksien aloittamista sovimme selkeästi alaraajojen asennot mittauksen aikana. Lisäksi mittauksissa tulee huomioida kehon painon jakautuminen tasaisesti molemmille alaraajoille (Meti-

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Tapaustutkimus aivohalvautuneen tasapainon kehittymisestä kotiharjoitusohjelman avulla

Tapaustutkimus aivohalvautuneen tasapainon kehittymisestä kotiharjoitusohjelman avulla Tapaustutkimus aivohalvautuneen tasapainon kehittymisestä kotiharjoitusohjelman avulla Jenni Kilpinen Opinnäytetyö Marraskuu 2007 Fysioterapia koulutusohjelma, Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen

Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen Susanna Risku Sanna Rosendahl Kehittämistehtävä Toukokuu

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tasapainoharjoittelun vaikuttavuus. RCT-tutkimusten perusteella

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tasapainoharjoittelun vaikuttavuus. RCT-tutkimusten perusteella Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tasapainoharjoittelun vaikuttavuus RCT-tutkimusten perusteella Evidence on the effectiveness of balance training after stroke. A systematic review and meta-analysis

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

VIDEOPELAAMINEN OSANA AIVOVAURIOPOTILAIDEN FYSIOTERAPIAA

VIDEOPELAAMINEN OSANA AIVOVAURIOPOTILAIDEN FYSIOTERAPIAA Opinnäytetyö (AMK) Fysioterapian koulutusohjelma Fysioterapia 2012 Susanna Ruohonen & Markku Valkeapää VIDEOPELAAMINEN OSANA AIVOVAURIOPOTILAIDEN FYSIOTERAPIAA Interventio kahden aivovauriokuntoutujan

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

3. Koordinaatioharjoittelu:

3. Koordinaatioharjoittelu: 55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 Taitoryhmät ovat harrasteryhmien ja kilparyhmien välissä olevia ryhmiä, joissa harjoitellaan jo tavoitteellisemmin. Taitoryhmissä voi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Nuorten Liiketaitoharjoittelu Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat: Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot