SOSIAALITURVA. Oppimisvaikeuksiin puututtava ajoissa 6/02. vuotta. Huhtikuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Oppimisvaikeuksiin puututtava ajoissa 6/02. vuotta. Huhtikuu"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 90 vuotta Huhtikuu 6/02 Oppimisvaikeuksiin puututtava ajoissa

2 Pääkirjoitus 9. huhtikuuta 2002 Oppimisvaikeudet ovat syrjäytymisriski Oppimisvaikeuksista johtuva toistuva epäonnistuminen masentaa, ja syrjäytyminen jatkokoulutuksesta heikon koulumenestyksen vuoksi heikentää työelämään sijoittumista. Erilaisten oppijoiden liiton mukaan suurella osalla vangeista, alkoholisteista, huumeiden käyttäjistä, pitkäaikaistyöttömistä ja mielenterveyspotilaista on erilaisen oppijan tausta. Toisaalta liitolla on myös esittää joukko oppimisvaikeuksistaan huolimatta yhteiskunnassa hyvin menestyneitä henkilöitä. Nämä ovat esimerkkinä siitä, että oppimisvaikeudet ovat voitettavissa. Jyväskylän seudulla tehdyn selvityksen mukaan esikoululaisista ja peruskoulun ensi- ja toisluokkalaisista neljänneksellä on oppimisvaikeuksia, erityisesti tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn ongelmia. Päiväkodeista tulee viestejä, että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrä kasvaa. Eräs selitys tähän on, että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset on subjektiivisen päivähoito-oikeuden aikana ohjattu päiväkoteihin kuntoutukseen. Toinen selitys on, että vanhemmat ohjaavat lapsiaan aiempaa heikommin. Kasvatuspsykologien mukaan vanhempien arkielämän tilanteissa antamasta kielellisestä ohjauksesta kehittyy lapsen oma sisäinen ääni, joka ohjaa lapsen käyttäytymistä. Jos lapsi on kovin impulsiivinen ja keskittymiskyvytön, hänen sisäinen säätelynsä on jäänyt kehittymättä. Voikin kysyä, onko viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä ollut tekijöitä, jotka ovat heikentäneet vanhempien kykyä ja mahdollisuuksia ohjata lapsiaan. Ongelmat ovat tiedossa, ja myös niiden laajuus: jokaisessa ikäluokassa on noin erityisopetusta tarvitsevaa lasta. Samaan aikaan yhteiskuntamme on muuttumassa elinikäisen oppimisen yhteiskunnaksi, jossa pärjäämisen perusedellytyksenä on hyvä lukutaito ja muut oppimistaidot. Terve järki ja asiantuntijat sanovat, että oppimisvaikeudet pitää tunnistaa ja niihin pitää puuttua mahdollisimman varhain. Lasten kehityksestä ja oppimisvaikeuksista on paljon tietoa, samoin on kuntoutuskeinoja. Onkin tärkeää, että tunnistamis- ja kuntoutuskeinot eivät jää vain asiantuntijoiden ja tutkijoiden tietoon vaan ne saadaan lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten ja myös lasten vanhempien tietoon ja käyttöön. Vakavampien, neurologisista kehityshäiriöistä johtuvien oppimisvaikeuksien kuntoutukseen eivät riitä kasvatuksen ja opetuksen yleiset keinot. Neurologiset tutkimukset tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa, mutta asiantuntijoiden mielestä pitkäaikaisen neuropsykologisen kuntoutusvastuun sälyttäminen erikoissairaanhoidolle tulee turhan kalliiksi. Päivähoidon ja koulun erityisopetuksen ja erikoissairaanhoidon väliin pitäisi saada koko maan kattava neuropsykologinen kuntoutusjärjestelmä. Nykyisin neuropsykologista kuntoutusta ja terapiaa antavia yksiköitä on liian vähän ja vain suurimmissa kaupungeissa. Eräs mahdollisuus olisi kehittää perheneuvoloista välitason kuntoutuspaikkoja. Valtioneuvosto on juuri julkaissut varhaiskasvatuksen uudet linjaukset. Niissä painotetaan muun muassa erityistuen turvaamista sitä tarvitseville lapsille. Näinä päivinä annetaan hallituksen lapsipoliittinen selonteko. Kunnille on tässä yhteydessä luvassa korvamerkittyä rahaa lasten ongelmien ratkaisemiseen. Sen yhtenä kohteena voisi olla oppimisvaikeuksista kärsivien lasten kuntoutus. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 6/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2002 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , vuotta Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p toimittaja Kati Pitkänen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: Puh , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi 6 kk 30 Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 (25 mk)/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,32 (19,74 mk) palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. Eija Hautamäki p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu 6 p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 6/2002

3 Tässä numerossa Lukibussi kuljettaa tietoa oppimisvaikeuksista ja erilaisesta oppimisesta Suomen kuntiin. Lukibussi -hanketta valmistelevat Erilaisten oppijoiden liitto ja Suomen Kuntaliitto. TERO VALTONEN s. 8 SOKU-projektissa koulutettiin uusia tulkkeja puhevammaisille. Päätösjuhlatunnelmissa projektikoordinaattori Satu Rautiainen ja tuore tulkki Henri Parkkonen. s. 24 HELINÄ SEHRODERUS 2 Oppimisvaikeudet ovat syrjäytymisriski Merja Moilanen 4 Lasten oppimisvaikeuksiin puututtava mahdollisimman varhain Merja Moilanen 7 VARTU tukee kasvatusalan ammattilaisia Merja Moilanen 8 Erilaisten oppijoiden Lukibussi vierailee kunnissa Arja Jokinen-Virta 9 Yleisradion Sanasolmusta kaikki alkoi Arja Jokinen-Virta 10 Koulunkäynnin vaikeudet tutkittava ajoissa Reima Kangas 13 Varhaiskasvatukselle uudet linjaukset. Lasten erityisongelmiin luvassa tukea Arja Jokinen-Virta 14 Keskonen pääsee kotiin mitä nyt? Johanna Honkamaa 16 Nuorten usko koulutukseen: Vankka muttei yhteinen Heikki Silvennoinen 18 Kipinöitä erilaisen oppijan lukemaan oppimiseen Merja Moilanen 20 Uusiin tehtäviin 20 Kolumni 21 Pitkäaikaistyöttömyyden riskitekijöitä voidaan ennustaa jo 8-vuotiaiden käytöksestä Kati Pitkänen 22 Sensomotorinen kuntoutus poistaa oppimisen esteitä Kati Pitkänen 24 Kuopiossa koulutettiin puhevammaisten tulkkeja Liisa Tapanen 25 Sanoin kuvatut Kuvin sanotut 26 Kirjallisuutta 27 Uutta lainsäädäntöä Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 7/02 postitetaan lukijoille Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään SOSIAALITURVA 6/2002 3

4 Lasten oppimisvaikeuksiin puututtava mahdollisimman varhain Lapsen oppimisvaikeuksien riski voidaan havaita jo varhain, joskus jopa ennen lapsen syntymää. Kun oppimisvaikeuksiin päästään puuttumaan heti, niiden haittaa lapsen elämään voidaan vähentää tai ehkäistä kokonaan. Jyväskylän yliopistossa on paljon tietoa oppimisvaikeuksista. Psykologian laitoksen Lapsitutkimuskeskuksen toiminta on painottunut kehityspsykologiaan ja erityiskasvatukseen. Kiinteästi yliopiston kanssa yhteistyössä toimiva Niilo Mäki Instituutti puolestaan tutkii oppimisvaikeuksia. Lasten kehityksen tutkimusta tuottaa myös psykologian laitoksella toimiva Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippututkimusyksikkö.yksikkö on Suomen Akatemian nimeämä, ja se on Akatemian huippututkimusohjelmaan sisältyvän Psykocenterin ydin. Psykocenter on monien tieteenalojen tutkijaryhmien sateenvarjo-organisaatio, jossa tutkimukseen yhdistetään myös ihmislähtöisen tietoteknologian monitieteinen kehittäminen. Tähän on hyvät edellytykset Psykocenterin uusissa tiloissa yliopiston Agora-rakennuksessa. Mietimme, miten tätä kaikkea osaamista voisi hyödyntää oppimisvaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa ja puuttumisessa, Lapsitutkimuksen keskuksen koordinaattori Merja Adenius-Jokivuori kertoo. Oppimisvaikeudet kartoitettiin Jyväskylässä lähdettiin tyvestä puuhun. Lapsitutkimuskeskus teki yhdessä Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän seudun neljän kunnan, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen kanssa kartoituksen oppimisvaikeuksista. Esiopetuksen ja peruskoulujen ensimmäisten ja toisten luokkien opettajat arvioivat, kuinka moni heidän oppilaistaan tarvitsee erityisopetusta. Esikouluryhmissä oli keskimäärin 17 lasta, ja opettajat arvioivat heistä neljän, viiden tarvitsevan erityistä tukea. Koululuokissa oli oppilaita keskimäärin 20, ja erityisopetusta tarvitsi keskimäärin viidestä kuuteen oppilasta. Määrä oli yllättävän suuri. Neljännes esikoululaisista ja melkein kolmasosa peruskoulun ensi- ja toisluokkalaisista tarvitsisi lisätukea oppimiseen. Kartoitus tehtiin lukuvuonna Opettajien arvioinnin mukaan erityisen tuen tarve oli samansuuruista kuin yleensä. Lukuvuosi ei ollut mitenkään poikkeuksellinen. Kun lapsella on perinnöllinen riski tai neurologinen syy oppimisvaikeuksiin, varhaiskuntoutus on erityisen tärkeää, professori Timo Ahonen korostaa. MERJA MOILANEN Merja Adenius-Jokivuoren mielestä päivähoidon ja koulun erityisopetuksen ja erikoissairaanhoidon väliin olisi saatava valtakunnallisesti kattava oppimisvaikeuksien kuntoutusjärjestelmä. MERJA MOILANEN 4 SOSIAALITURVA 6/2002

5 PEKKA HÄNNINEN Neljännes esikoululaisista ja melkein kolmasosa peruskoulun ensi- ja toisluokkalaisista tarvitsisi opettajien arvion mukaan lisätukea oppimiseen. Opettajat tarvitsevat tukea Kehityspsykologian professori Timo Ahonen Niilo Mäki Instituutista huomauttaa, että kysymyksessä on opettajien arvio, ei tutkimuksen perusteella tehty diagnoosi. Se kertoo kuitenkin todellisen tilanteen. Opettajilla on ryhmissään useita oppilaita, joiden opettamiseen he kokevat usein taitonsa riittämättömiksi. Kartoituksessa tuli myös esiin opettajien suuri tuen tarve. Puolet opettajista koki, etteivät he itse saa riittävästi tukea erityistukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen. Merja Adenius-Jokivuori arvelee, että jos Jyväskylän seudulla puolet opettajista kokee saavansa liian vähän tukea, muualla Suomessa tarve voi olla vielä suurempi. Jyväskylän seudun kunnissa ollaan keskimääräistä valveutuneimpia oppimisvaikeusasioissa.täällä päättäjät ymmärtävät, että niihin pitää puuttua ajoissa.ymmärrys ei aina kuitenkaan näy määrärahoissa ja riittävinä voimavaroina. Uskon, että Suomessa on kuntia, joissa joutuu vielä tekemään valistustyötä oppimisvaikeuksiin puuttumisen puolesta. Kartoituksessa ilmeni, että päiväkotien yhteydessä toimivien esikoulujen opettajat kokivat saavansa enemmän tukea kuin koulujen opettajat. Adenius-Jokivuoren mukaan tämä voi johtua siitä, että päivähoidossa kiertävät erityislastentarhanopettajat tukevat opettajaa ohjaamaan oppimishäiriöistä lasta. Koulussa taas erityisopettajat ottavat oppimishäiriöisiä lapsia pienryhmiin erityisopetukseen. Oppimisvaikeudet kasaantuvat Opettajien arvion mukaan lapsilla oli eniten tarkkaavaisuuden häiriöitä, toiseksi eniten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeuksia ja kolmanneksi tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen vaikeuksia.yli puolella lapsista oli vaikeuksia, kolmella tai useammalla vaikeuksia oli oppimisen ja kehityksen alueella. Timo Ahosen mukaan opettajien havainnot vahvistavat käsitystä, että oppimisvaikeudet eivät ole erillisiä viipaleita vaan ryppäitä. Erilaiset oppimisvaikeudet esiintyvät usein yhdessä. Oppimisvaikeuksien näkeminen erillisinä johtuu ehkä tutkimuksen pirstoutumisesta kielen kehityksen, lukemaan oppimisen, tarkkaavaisuuden ja motorisen kehityksen tutkimuksiksi. SOSIAALITURVA 6/2002 5

6 Niilo Mäki Instituutin koulukotinuorten oppimisvaikeuksia selvittäneessä tutkimuksessa todettiin, että koulukotinuorilla oli viisinkertaisesti kielellisiä vaikeuksia muihin nuoriin verrattuna. Aluksi ajateltiin, että vaikeudet johtuivat siitä, että nuoret ovat olleet paljon pois koulusta ja jääneet sen vuoksi kielellisissä taidoissa jälkeen muista. Nuorten kielelliset ongelmat esiintyivät kuitenkin sellaisissa perustaidoissa, että ne tuskin johtuvat vain kouluhistorian risaisuudesta. Timo Ahonen olettaakin, että kielelliset vaikeudet heikentävät lapsen kykyä jäsentää kielellisesti elämänsä tapahtumia, kokemuksia ja tunteita ja se saattaa osaltaan johtaa käyttäytymishäiriöihin ja epäsosiaaliseen kehitykseen. Oppimisvaikeuksilla usein neurologinen perusta Tarkkaavaisuuden häiriöllä tarkoitetaan vaikeuksia ärsykkeiden valikoinnissa ja huomion kiinnittämisessä niihin. Lapsi on ärsykkeiden armoilla, kun hän ei pysty itse hallitsemaan niitä. Timo Ahonen toteaa, että jos tarkkaavaisuuden häiriöt ovat vakavia, niillä on usein neurologista perustaa. Neurologinen poikkeavuus altistaa lapsen tarkkaavaisuuden häiriöille. Myös lukivaikeudet ovat osittain perinnöllisiä. Noin puolella lapsista, joilla on lukivaikeuksia, niitä on ollut myös lähisukulaisilla. Myös kaksostutkimuksissa on todettu, että riski lukivaikeuksiin periytyy. Näihin havaintoihin pohjaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella meneillään oleva 200 perheen seurantatutkimus lukivaikeuksien riskitekijöistä. Timo Ahonen korostaa, että vaikka oppimisvaikeuksien todetaan olevan neurologisperäisiä ja johtuvan perinnöllisistä tekijöistä, se ei merkitse sitä, ettei niille voi tehdä mitään. Päinvastoin, jos lapsella on perinnöllinen riski, silloin on erityisen tärkeää tehdä mahdollisimman varhain jotain lapsen kehityksen tukemiseksi. Esimerkiksi lasten varhaiskuntoutuksen ryhmissä voidaan vanhempia ohjata vahvistamaan lapsen oppimisvalmiuksia. Kielellisestä ohjauksesta sisäinen ääni Hyvällä ohjauksella ja turvallisuutta luovalla kasvuympäristöllä voidaan vähentää tai ehkäistä neurologisen poikkeavuuden lapselle aiheuttamia haittoja. Toisaalta kasvuolojen puutteet voivat voimistaa kehityshäiriöiden, vaikkapa kielellisten ongelmien tai tarkkaavaisuushäiriöiden vaikutuksia. Vanhempien arkielämän tilanteissa antamasta kielellisestä ohjauksesta kehittyy lapsen oma sisäinen kieli, joka ohjaa hänen käyttäytymistään. Jos lapsi on kovin impulsiivinen, tekee ensin ja ajattelee vasta sitten, hänen sisäinen säätelynsä on jäänyt kehittymättä. Hienoin tulos varhaiskuntoutuksesta on Ahosen mielestä se, että havaittu geneettinen riski ei aiheutakaan ennakoitua haittaa lapsen kehitykselle. Ehkäisevässä kuntoutuksessa on ongelmana, että sen arvoa ei aina huomata, silloin kun se toimii. Jos lasten oppimisvaikeuksien riskit eivät toteudu, ajatellaan helposti, että riskiä ei ollutkaan ja toiminta katsotaan tarpeettomaksi. Kun kunnissa on rahasta tiukkaa, tarpeettomaksi katsotut toiminnat leikataan pois. Oppimisvaikeuksia voi ennakoida Tähän asti on ajateltu, että oppimisvaikeudet ovat jotenkin yllättäviä ja ne ilmenevät yhtäkkiä koulussa. Oppimisvaikeuksia seuraavat sitten muut vaikeudet, kun lapsi tuntee huonommuutta oppimisvaikeuksien vuoksi. Timo Ahosen mukaan nykytietämyksen mukaan oppimisvaikeuksia voidaan ennakoida jo paljon aikaisemmin. Esimerkiksi kielen kehityksen ongelmien ja tarkkaavaisuuden häiriöiden yhteenkietoutuminen alkaa ilmeisesti paljon luultua aiemmin. Samoin jo puolivuotiaiden vauvojen kyvystä erotella kuulemiaan äänteitä voidaan tutkimushavaintojen perusteella ennakoida kielellistä kehitystä. Itse asiassa oppimisvaikeuksia voi ennakoida jo ennen lapsen syntymää, jos lähisukulaisilla on ollut niitä. Yhdistelemällä tietoja lapsen perimästä, kasvuympäristöstä ja tekemällä havaintoja lapsesta voidaan ennakoida oppimisvaikeuksien riskejä. Jos esimerkiksi kaksivuotias ei puhu, sen ei välttämättä tarvitse olla merkki tulevista oppimisvaikeuksista. Puolen vuoden kuluttua hän voi puhua pulputtaa vaikka kuinka paljon. Mutta jos puhumattoman kaksivuotiaan lähisukulaisilla on ollut vaikeuksia kielellisessä kehityksessä, pitää ottaa paljon vakavammin huomioon myös oppimisvaikeuksien riski. Kuntoutusta mahdollisimman varhain Lapsen oppimisvaikeudet pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen jokapäiväisessä ympäristössä. Tätä varten lastenneuvolan ja päivähoidon henkilöstöllä sekä koulujen opettajilla pitää olla tietoa oppimisvaikeuksista. Neuvola tavoittaa kaikki lapset.timo Ahosen mielestä suomalaisen neuvolajärjestelmän vahvuus on ollut lasten jatkuva seuranta. Se on tärkeää lasten oppimisvaikeuksien havaitsemisessa. Merja Adenius-Jokivuoren mielestä neuvola on myös luonteva paikka kysellä lähisukulaisten oppimisvaikeuksista, kun kartoitetaan lapsen oppimisvaikeuksien taustaa. Ahosen mukaan oppimisvaikeuksista kärsivät lapset tarvitsevat psykologis-pedagogista kuntoutusta.yleensä heidät ohjataan koulun ja päivähoidon erityisopetukseen. Kun se ei riitä, turvaudutaan erikoissairaanhoitoon tai vaikkapa neuropsykologiseen kuntoutukseen, jonka voimavarat ovat erittäin vähäiset. Erikoissairaanhoito on turhan kallista ja neuropsykologisia kuntoutuspalveluja on vain suurimmissa kaupungeissa. Nyt kun oppimisvaikeuksista on alettu puhua enemmän, monet lastenneurologian tutkimus- ja kuntoutusyksiköt ovat aivan täynnä,timo Ahonen toteaa. Oppimisvaikeuksille oma kuntoutusjärjestelmä Timo Ahosen ja Merja Adenius-Jokivuoren mielestä päivähoidon ja koulun erityisopetuksen ja erikoissairaanhoidon väliin pitäisi saada koko maan kattava oppimisvaikeuksien kuntoutusjärjestelmä. Vaikka olisi erittäin tärkeää, että kehityksessään viivästyneet lapset tutkittaisiin ainakin kerran neurologisesti, jotta voitaisiin sulkea pois neurologiset, hoidettavissa olevat sairaudet, pitkäaikaisen hoito- ja kuntoutusvastuun pitäisi olla erikoissairaanhoitoa alemmalla portaalla, Timo Ahonen sanoo. Itselläni on perheneuvolatausta, olen toiminut pitkään perheneuvolan psykologina. Perheneuvoloissa on tarjolla erilaisia lasten terapiapalveluita. Siihen kirjoon sopisi lasten oppimisvaikeuksien kuntoutuskin. Lasten oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa on tärkeä moniammatillisuus. Esimerkiksi Niilo Mäki Instituutin klinikalla toimivat yhdessä psykologi, erityisopettaja ja puheterapeutti.tämä olisi hyvä kuntoutustyöryhmä oppimisvaikeuksiin. Monissa perheneuvoloissa ei ole tällä hetkellä riittävästi moniammatillista henkilöstöä. Voidakseen toimia oppimisvaikeuksien kuntouttajana, niiden pitäisi yhdistää voimansa alueellisesti. Tämä ei ole mikään uusi idea. Joissakin perheneuvoloissa on jo vuosia toiminut lasten kuntoutustyöryhmiä. Mutta järjestelmä pitäisi saada kattavaksi. Lapset ovat aika epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa perhe sattuu asumaan, Timo Ahonen sanoo. Merja Adenius-Jokivuori toteaa, että välitason kuntoutuksen järjestämistä olisi mietittävä valtakunnallisesti. Vaikka kuntoutusyksiköt olisivatkin yksityisiä, pitäisi taata, että kaikilla alueilla toimii jokin yksikkö ja kaikilla lapsilla on mahdollisuus päästä oppimisvaikeuksissa kuntoutukseen kohtuullisen matkan päähän. Merja Moilanen Niilo Mäki ( ) oli Suomen merkittävin neuropsykologian ja erityisopetuksen kehittäjä. Vuonna 2002 on kulunut 100 vuotta Niilo Mäen syntymästä. Lisätietoa Niilo Mäki Instituutista 6 SOSIAALITURVA 6/2002

7 VARTU tukee kasvatusalan ammattilaisia VARTU luotiin tukemaan kasvatusalan ammattilaisia tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja kehittämään osaamistaan oppimisvaikeuksien varhaisessa kuntouttamisessa. Esikouluopettajia VARTUn ryhmäohjauksessa Jyväskylän yliopiston Agorassa maaliskuussa Syksystä asti kokoontuneen ryhmän aiheena oli tällä kertaa maahanmuuttajalasten kielellinen kehitys. Ryhmäläiset kertoivat omista kokemuksistaan ja Jyväskylän kiertävä erityislastentarhanopettaja Taru Kivijärvi alusti aiheesta. Äidinkielensä lapsi oppii yleensä perheessä ja suomen päiväkodissa. Sinä olet hänen suomen kielen opettajansa,taru Kivijärvi muistutti. Hän kehotti esikouluopettajia ottamaan selvää lapsen suomen osaamisen tasosta ja seuraamaan kielen kehitystä säännöllisesti nauhoittamalla sitä tai muistiinpanoin. Lapselle on puhuttava tavallista selkeää kieltä. Lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa ja toiminnan kautta. Myönteinen tunneilmasto on tärkeä kielen oppimisessa,kivijärvi korosti. Jyväskylässä oli ollut ajatuksia perustaa seudullinen oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen, ehkäisyyn ja kuntoutukseen keskittyvä resurssi- tai osaamiskeskus. Oppimisvaikeuksien kartoituksessa opettajilta kysyttiin, millaista toimintaa he siltä toivoisivat. Opettajista 80 prosenttia esitti toiveita. Opettajien toiveet voi tiivistää kolmeen sanaan: koordinaatio, konsultaatio ja koulutus. Opettajien toiveita toteuttamaan perustettiin VARTU -oppimisen varhainen tuki. VARTUn kustannukset maksavat mukana olevat kunnat asukaslukunsa suhteessa. VARTUa vetävät Merja Adenius-Jokivuori ja psykologi Pirkko Leppänen. Merja Adenius-Jokivuori toteaa, että päivähoidon, neuvolan ja koulun henkilöstöllä on paljon tietoa oppimisvaikeuksista. Heillä on myös valikoima erilaisia toimintoja ja keinoja, joilla lasten kehitystä voidaan tukea. Tukea tarvitaan lähinnä osaamisen oikeaan suuntaamiseen ja tietojen päivittämiseen. Esimerkiksi lasten liikunta voitaisiin suunnitella eri tavoin lasten motorista kehitystä tukevaksi. Harjoitukset olisi osattava kohdistaa oikein juuri niille lapsille, jotka tukea tarvitsevat. Toinen tärkeä tehtävä on lasten kielellisen tietoisuuden kehittäminen, jota jo paljon tehdäänkin.tämäntyyppisissä asioissa opettajat tarvitsevat tukea ja ohjausta. VARTUa ei pidä sekoittaa Stakesin internetissä ylläpitämään valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen palveluun Varttuaan. MERJA MOILANEN Nettisivut keskeinen osa toimintaa VARTU kerää tietoa ja materiaalia oppimisvaikeuksista ja varhaisesta kuntoutuksesta ja välittää sitä edelleen. Nettisivut ovat keskeinen osa VARTUn toimintaa. VARTUn portaali ja internetsivut on rakennettu Agorassa toimivan helppokäyttöisen Pedanet-järjestelmän pohjalle. Pedanet on tarkoitettu työvälineeksi myös kouluille ja koululaisille. Nettisivuilla on muun muassa tiedotteitta Jyväskylän seudulla järjestettävistä oppimisvaikeuksiin liittyvistä tapahtumista ja koulutuksesta. Parhaillaan on alkamassa alueellisen erityisosaamisen koordinointi. Alan ammattilaiset voivat ilmoittautua kokemusverkkoon ja kertoa, miltä erityisalueelta heillä on tietoja ja kokemusta toisille jaettavaksi. Tietoa tarvitsevat puolestaan voivat etsiskellä verkon kautta neuvoja erilaisissa pulmatilanteissa. Kokemusverkkotoiminta aloitettiin tämän vuoden alussa, mutta keskustelu ei vielä ole lähtenyt käyntiin. Jyväskylän seudulla kaikissa päiväkodeissa on tietokone nettiyhteyksineen, mutta se on yleensä johtajan huoneessa ja muu henkilöstö kokee sen käytön hankalaksi. Johtajat puolestaan sanovat, että koneen käyttö on vain järjestelykysymys. Merja Adenius-Jokivuori arvelee, että lastentarhanopettajilla voi olla myös tottumattomuutta tietokoneen käytössä. Kerran vuodessa VARTU järjestää seminaarin oppimisen varhaisesta tukemisesta. Lisäksi järjestetään pedagogisia iltapäiviä varhaiskasvatuksen, neuvoloiden ja koulujen henkilöstölle. Niissä keskustellaan asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Iltapäivät ovat olleet hyvin suosittuja, mutta lähes kaikki osanottajat ovat olleet päivähoidon henkilöstöä lastenhoitajista erityislastentarhanopettajiin. Koulujen yleis- ja erityisopettajia ei ole saatu mukaan, Adenius-Jokivuori pahoittelee. Ryhmäohjausta esikouluopettajille Kuluvana lukuvuotena on järjestetty lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen sekä tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen valmiuksien tukemiseksi ja vaikeuksien ehkäisemiseksi ryhmäohjausta neljälle esikoulun opettajien ryhmälle. Kahteen ryhmään osallistuu esikoulun opettajia työpareittain ja kahteen yksittäisiä opettajia.tarkoituksena on vertailla työparillisten ja yksittäisten kokemuksia. Ryhmäohjaus on koulutuksen ja työnohjauksen välimuoto. Ryhmät kokoontuvat kolmen viikon välein. Ryhmissä keskustellaan luetun materiaalin tai alustusten pohjalta, tehdään harjoituksia ja pidetään työpäiväkirjaa. Merja Moilanen Vartusta saa lisää tietoja osoitteesta: SOSIAALITURVA 6/2002 7

8 Erilaisten oppijoiden Lukibussi vierailee kunnissa Lukibussi kuljettaa tietoa oppimisvaikeuksista ja erilaisesta oppimisesta Suomen kuntiin. Lukibussi -hanketta valmistelevat Erilaisten oppijoiden liitto ja Suomen Kuntaliitto. TERO VALTONEN Miten tunnistaa oppimisvaikeuksia? Vastauksia löytyy Lukibussista, joka kiertää Suomen kuntia ensi syksynä. Lukibussissa on asiantuntijoita, jotka kertovat myös siitä, minkälaisia tukitoimia paikkakunnalla on henkilölle, jolla on oppimisvaikeuksia. Bussista saattaa löytyä jopa uusi aluekoordinaattori, joka tietää oman alueesi palveluista erilaisille oppijoille. Erilainen oppija Lukibussi välittää sanomaa, että oppimisvaikeuksissa on kyse erilaisesta tavasta oppia. Ongelmia ja vaikeuksia syntyy ennen kaikkea siksi, että koulumaailmassa tätä asiaa ei ole aina ymmärretty. Erilaisia oppijoita on pidetty tyhminä ja laiskoina, vaikka kysymys on vain erilaisesta tavasta oppia ja hallita tietoa, kertoo Airi Valkama,Erilaisten oppijoiden liiton hallituksen puheenjohtaja. Kunnissa kiertelee kaksi Lukibussia. Lukibussista löytyy erilaisille oppijoille tietoaineistoa, kirjoja ja tietokoneohjelmia sekä yhteystietoja kuntoutuspalveluista. Vielä ei ole päätetty, millä alueilla lukibussit liikkuvat. Nyt eletään valmisteluvaihetta, ja rahoituspäätökset varmistuvat toukokuun aikana. Hankkeen lähtölaukaus ammutaan Erilaisten oppijoiden liiton vuosittaisessa seminaarissa, joka pidetään syksyllä YK:n lukutaitopäivänä, Valkama sanoo. Hankkeen takana on Erilaisten oppijoiden liitto, ja sitä hallinnoi Suomen Kuntaliitto. Toiminta rahoitetaan Euroopan unionin Equal-yhteisöaloitteen turvin. Ohjausryhmässä on mukana monia tahoja: Kuntoutussäätiö, Niilo Mäki Instituutti, Suomen kirjastoseura,yleisradio, Opetushallitus, Kirkkohallitus, Kirkon kasvatusasiainkeskus, Kansalais- ja työväenopistojen liitto sekä Helsingin seudun erilaiset oppijat, Hero. Hankkeen tukijalista on myös pitkä. Hankkeen valmistelua hoitaa projektipäällikkö Esa Alaraudanjoki. Hankkeella on myös kansainvälisiä yhteistyötahoja, koska tukea saadaan Equal-rahoituksesta. Kansainvälisiä partnereita valitaan parhaillaan. Partnereita löytyisi Euroopasta vaikka kuinka paljon, mutta nyt on valittava pari sopivinta, kertoo Alaraudanjoki. Miten saada tieto perille? Valkama on lukibussi-idean äiti. Maineikkaan Oikeus oppimiseen -kampanjan jälkeen Valkama luki opetusministeriön kehityssuunnitelmaa, jossa erilaiset oppijat ovat kiitettävästi esillä. Suunnitelmassa sanottiin, että vuoteen 2004 mennessä kaikki opettajat pitäisi kouluttaa tuntemaan erilainen oppija. Ajattelin, että mitenkähän tämä on mahdollista, kun asiaa ei ole saatu edes opettajien peruskoulutukseen. Sitten näin vision, että bussi alkaa valua Utsjoelta etelää kohti. Juttelin asiasta useille ihmisille ja kaikki sanoivat, että idea on hyvä, ja että se kannattaisi toteuttaa, kertoo Valkama. Kun Equal -hankkeiden suunnittelu lähti käyntiin, niin laitoimme anomuksen. Anomus hyväksyttiin, joskin anomamme rahasumma puolitettiin. Raha ei riitä bussiin, mutta toivottavasti kuitenkin asuntovaunuun. Ideaa on jouduttu muotoilemaan uudelleen. Hanke lähtee liikkeelle aluekoordinaattorien koulutuksella. Aluksi koulutetaan viisi ensimmäistä aluekoordinaattoria pilottihankkeena.toimintaa arvioidaan ja vasta sitten päätetään jatkosta. Aluekoordinaattorit luovat omalla alueellaan paikallisten tarpeiden mukaiset ratkaisut erilaisten oppijoiden auttamiseksi, selvittää Valkama. Erilaisille oppijoille tukipiste Paikkakunnille luodaan omat tukipisteet ja verkosto, joka kullakin alueella on omaleimainen ja mielekäs erilaisten oppijoiden asioiden edistämiseksi. Tietoa viedään sosiaalitoimen ja terveyden huollon edustajille, opettajille, työvoimahallintoon, erilaisten oppijoiden vanhemmille ja aikuisille lukivaikeuksista kärsiville henkilöille. Tärkeitä kohteita ovat myös kuntien virkamiehet ja poliittiset päättäjät. Arja Jokinen-Virta 8 SOSIAALITURVA 6/2002

9 ADHD DYSLEKSIA ADD MBD HERO Airi Valkama on äskettäin jäänyt eläkkeelle toimittajan työstään Yleisradiosta, ja nyt hän käyttää aikansa Erilaisten oppijoiden asioihin. Valkama on ollut moottorina monissa erilaisten oppijoiden hankkeissa. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana sekä Helsingin Seudun Erilaisissa Oppijoissa, Herossa, että Erilaisten oppijoiden liitossa. Erilaisten oppijoiden historia juontuu 80-luvulta, jolloin Valkama sai tehtäväkseen suunnitella ohjelmia lukivaikeuksista Yleisradiolle. Monet varmasti muistavat vielä YLE:n Sanasolmu-ohjelman. Airin poika Jouka Valkama määritteli ohjelman aiheen näin: Sanasolmu tarkoittaa sitä, että sanat ovat solmussa kun kirjoittaa, puhuu tai lukee. Sanasolmu-ohjelmia tehdessä aukenivat omatkin ongelmani ja myös omien lasteni ongelmat. Aikoinaan jo koulussa oli ihmetelty, mikä minulla oli, kun oli erilaisia vaikeuksia. Nyt vaikeuksille löytyi nimi, muistelee Valkama. Tein sarjan ohjelmia teemoista: Miksi en opi? Opin kuitenkin, En osaa, mutta haluan oppia, kertoo Valkama. Yleisradion ohjelmien ympärillä pidettiin puhelintunteja ja niihin tuli satoja soittoja. Puhelinnumero jäi Yleisradiosta ihmisille mieleen ja sitten syntyi erilaisia pienryhmiä, jotka järjestivät työväenopistoon lukikursseja. Kallion kirjastoon syntyi Lukinurkka. Mukaan tulivat kansalais- ja työväenopistot sekä Kuntoutussäätiö. Heron ja Kuntoutussäätiön lukikuntoutus on palkittu yhtenä Raha-automaattiyhdistyksen mallihankkeena. HERO DAMP Yleisradion Sanasolmusta kaikki alkoi Erilaisten oppijoiden Lukibussihankkeen vetäjät projektipäällikkö Esa Alaraudanjoki (vas. ), Heron puheenjohtaja Airi Valkama (keskellä) ja Heron toiminnanjohtaja Riitta Salin (oik.) HERO Käpylän iltaoppikoulu lähti mukaan uusiin koulutushankkeisiin. Niissä järjestettiin uusi mahdollisuus lukiongelmaisille henkilöille, joilla ei ollut peruskoulun päästötodistusta.tarvittiin sitoutuneita opettajia ja silloin löytyivät erityisopettaja Anna-Maija Hintikka,matematiikan opettaja Kerttu Selin ja kielten opettaja Kari Moilanen,joiden saavutukset tunnetaan jo ympäri maata. Vähitellen vuonna 1994 syntyi Suomen ensimmäinen lukiyhdistys Helsingin Seudun Erilaiset Oppijat, Hero.Yhdistyksen nimestä haluttiin myönteinen ja erilainen oppija tuntui sopivan myönteiseltä ja sallivalta nimeltä. Pian syntyi yhdistyksiä myös Turkuun ja Tampereelle, ja nyt toimii jo Erilaisten oppijoiden liitto. ARJA JOKINEN-VIRTA DYSFASIA HERO Erilaisista erinomaisiksi oppijoiksi Erilaisten oppijoiden liitto on tehnyt työtä, jotta erilaisista oppijoista tulisi erinomaisia oppijoita. Liiton kampanjoille ovat lainanneet kasvonsa monet julkisuuden henkilöt, jotta erilaiselta oppijalta poistuisi kielteinen leima. Erilaiset oppijat ovat usein myös lahjakkaita, mutta tämä puoli heissä ei pääse näkyviin.tiesittekö, että erilaisia oppijoita ovat olleet arkkitehti Alvar Aalto,liikemies Hjallis Harkimo,fyysikko ja nobelisti Albert Einstein,taiteilija Pablo Picasso, presidentti Bill Clinton, pääministeri ja nobelisti Winston Churchill? Listaa voisi jatkaa pitkään. Syrjäytymiskierteen ehkäisyä Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että tunnistamaton ja hoitamaton lukivaikeus on usein syynä syrjäytymiskierteeseen. Uutisissa on yhä useammin kerrottu, miten lukivaikeudet ja keskittymisongelmat lisääntyvät koululaisten keskuudessa.erilaisten oppijoiden järjestöllä on tietoa myös siitä, että suurella osalla vangeista, alkoholisteista, huumeiden käyttäjistä, pitkäaikaistyöttömistä ja mielenterveyspotilaista on erilaisen oppijan tausta. Mikäli erilaiset oppijat tunnistetaan varhain, niin erilaisuudesta ei pääse kehittymään ongelmaa. Varhaiskasvattajien ja opettajien tunnistamistaitojen kehittyminen ovat avainasioita tässä työssä.tärkeässä asemassa voivat olla myös vanhemmat ja kaikki lasten kasvatuksessa toimivat tahot. Arja Jokinen-Virta HERO Helsingin seudun erilaiset oppijat, Hero Hero on vuonna 1994 perustettu oppimisvaikeuksisten etuja ajava yhdistys. Heron toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle, mutta Hero on alusta alkaen antanut koko maahan neuvontaa, ohjausta ja materiaalia. Vuoden 2001 kesällä rekisteröitiin valtakunnallinen lukiyhdistysten katto-organisaatio, Erilaisten oppijoiden liitto, jonka siipien suojissa on perustettu kymmenkunta lukiyhdistystä muualle maahan. Hero on vakiinnuttanut asemansa asiantuntijaja palvelujärjestönä, jonka puoleen käännytään kun tarvitaan ohjausta oman lapsen koulunkäynnissä tai kun pyydetään lausuntoja lakiesityksiin. Hero antaa ohjausta ja neuvontaa oppimisvaikeuksisille itselleen, heidän läheisilleen sekä opetus- ja muiden alojen ammattilaisille. Heron toiminnan päätavoitteena ovat opettajakoulutuksen kehittäminen ja erilaisen oppijan huomioiminen jo opettajien peruskoulutuksessa. Hero pyrkii ottamaan huomioon myös ammatillisen koulutuksen opettajat. Toinen tärkeä alue Heron toiminnassa on alle kouluikäisten kanssa toimivien ammattiryhmien tietoisuuden kasvattaminen erilaisesta oppimisesta. Ongelmien varhainen tunnistaminen sekä oikeanlaiset ja oikea-aikaiset pienetkin toimenpiteeet voivat saada aikaan isoja muutoksia oppimisvaikeuksisen lapsen elämässä. Hero on viime vuosina panostanut esikouluhenkilöstön kouluttamiseen. LISÄTIETOJA HEROSTA: Helsingin Seudun Erilaiset Oppijat ry, Vilhonkatu 4 B13, Helsinki Yleisiä oppimishäiriö-termejä Agnosia on aivotoiminnan häiriötila, jolloin henkilö on usein kyvytön tunnistamaan tuttuja esineitä ja asioita huolimatta aistien normaalista toiminnasta. Dysfasia tarkoittaa aivoperäistä puhehäiriötä, joka ilmenee puheen tuottamisen vaikeutena ja/tai puheen ymmärtämisen vaikeutena. Dysgrafia on aivoperäinen kirjoittamishäiriö. Dysleksia tarkoittaa aivoperäistä lukemisvaikeutta. Lukihäiriö, lukivaikeus.näillä määritelmillä tarkoitetaan synnynnäistä eri asteista vaikeutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Lukihäiriö tai lukivaikeus voi esiintyä erillisenä tai yhdessä muiden oppimishäiriöiden kanssa. MBD-oireyhtymä (Minimal Brain Dysfunction) tarkoittaa vähäistä aivotoiminnan häiriötä, joka usein ilmenee tarkkaavuuden, motoriikan ja hahmottamisen häiriöinä, impulsiivisuutena ja oppimishäiriöinä. Käytettyjä lyhenteitä ovat DAMP, ADD ja ADHD.Ks.tarkemmin oppimisvaikeuksista s.12. SOSIAALITURVA 6/2002 9

10 Reima Kangas Koulunkäynnin vaikeudet tutkittava ajoissa Tarkkaavaisuushäiriöstä voi kasvaa iso ongelma Pietiläisen perheessä tiedetään, että lapsen käyttäytymishäiriöt, ahdistusoireet ja masennus voivat olla seurausta siitä, ettei lapsen tarkkaavaisuushäiriöön ole kiinnitetty huomiota. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksista voi kasvaa iso ongelmakimppu, joka uhkaa paitsi koulunkäynnin onnistumista myös lapsen terveyttä. Pietiläisen perheessä tiedetään myös, että oikeilla tukitoimilla ja oikealla koulumuodon valinnalla lapsi voi selvitä voiton puolelle hankalastakin tilanteesta. Nyt kuudetta luokkaa käyvän Ossin koulunkäynnin ongelmat alkoivat ensimmäisellä luokalla. Pojan ylivilkkaus aiheutti sen, ettei hän jaksanut keskittyä opetukseen. Ossi ei saanut tuntien aikana suoritettua yhtä paljon tehtäviä kuin luokkatoverit. Kotiin tehtäväksi jäi valtava määrä läksyjä. Pahimmassa tapauksessa läksyjä tehtiin vielä kolme tuntia kotona, Ossin äiti Päivi Pietiläinen huokaa. Käytöshäiriöiden vuoksi Ossi leimautui varhain niinsanotuksi tuhmaksi lapseksi. Käytöshäiriöt pahenivat kolmannelle luokalle siirryttäessä. Siihen mennessä Ossilla oli ollut jo neljä eri opettajaa, vaikka hän oli koko ajan käynyt samaa koulua. Opettajien jatkuva vaihtuminen ei ainakaan auttanut asiaa. Tarkkaavaisuushäiriöisellä lapsella uusiin ihmisiin tutustuminen vie pitkän aikaa. Kolmas luokka toi mukanaan myös uusia aineita ja paineita. Ossin käytöshäiriöt pahenivat silmittömästi, ja hän nujakoi jo opettajienkin kanssa. Hän lähti koulusta kesken pois ja sai raivokohtauksia, Pietiläinen muistelee. Kolmannen luokan kevätlukukauden Ossi aloitti erityiskoulussa pienryhmässä. Nyt olivat tutkimuksetkin edenneet niin, että Ossi sai diagnoosin tarkkaavaisuushäiriöstä. Hänet todettiin älyllisesti normaaliksi. Silmäkäsi-yhteistyössä sen sijaan oli ongelmia: kirjoittaminen oli Ossille vaikeaa. Koulu on kankea poikkeuksille Päivi Pietiläinen toteaa, ettei jälkiviisaus tai jossittelu kannata, mutta... Päivi Pietiläisen mukaan oppimishäiriöisen lapsen kanssa eläminen on kuin vastavirtaan uimista. Töitä on luvassa, jotta saa lapselleen sen minkä haluaa.ammatti-ihmiset eivät aina tiedä asioita parhaiten, usein vanhemmat tietävät ongelmat paremmi, hän sanoo. Lääkärit ja opettajat eivät ymmärtäneet sitä, mikä oli vallitseva todellisuus.totta kai, kun Ossille tuli ongelmia kynän käytössä, hän jäi jälkeen muista. Se nosti pintaan pettymyksen, joka purkautui häiriökäyttäytymisenä, eli Ossi sai raivarin, Pietiläinen toteaa. Silmän ja käden yhteistyön harjaannuttaminen jäi kodin vastuulle. Kotona rakenneltiin legoja ja palapelejä, myöhemmin pienoismalleja sekä vuoleskeltiin puuta. Kirjoittamisen vaikeudet korostuivat koetilanteissa. Ossi saattoi huomata kirjoittavansa vasta ensimmäistä vastausta vierustoverin tehdessä jo neljättä. Siitä seurasi välitön hätä ja johtopäätös, ettei koko koetta saa tehdyksi millään. Päivi Pietiläinen ehdotti vaihtoehtoista tapaa. Jos Ossi aloittaisi tehtävien teon viimeisestä ja etenisi toisin päin, hän ei voisi verrata itseään toisiin. Se ei kuitenkaan sopinut. Ei koulussa vaan tehdä niin. Kotona kehiteltiin hulppeita systeemejä läksyjen teon helpottamiseksi; huone pimennettiin vetämällä verhot alas, jotta huomio ei karkaa muualle. Kohdevalo suunnattiin kirjaan. Musiikistakin löytyi apua. Ossi REIMA KANGAS 10 SOSIAALITURVA 6/2002

11 REIMA KANGAS MBD-yhdistyksellä suuri merkitys REIMA KANGAS Ossin koulunkäynti alkoi sujua paremmin, kun oikeanlainen koulu lopulta löytyi viime syksynä. Jyväskylän lähellä asuva Päivi Pietiläinen toimii aktiivisesti Keski- Suomen MBD-yhdistyksessä.Yhdistyksellä on ollut hänelle iso merkitys. On ollut suuri tuki, kun tietää muillakin olevan näitä ongelmia.,päivi toteaa. Vertaisryhmässä toiset tukevat, kun itsellä on vaikeaa. Tapaamisissa voi vapautuneesti puhua omasta tilanteestaan. Kukaan ei päivittele toisten sattumuksia, vaan vaikeuksia yritetään ratkaista yhdessä. Muilta yhdistyksen jäseniltä saa myös vinkkejä siitä, mistä apua kulloinkin voisi löytää. Päivi kuuli yhdistyksestä sopeutumisvalmennuskurssilla vuonna Hänen poikansa Ossi oli juuri saanut diagnoosin tarkkaavaisuushäiriöstä. Keski Suomen MBD-yhdistyksen toiminta oli silloin lamassa, mutta Päivi ryhtyi muutaman muun naisen kanssa puuhaamaan sitä taas henkiin. Meitä kävi alussa 3-4 naista per kokous. Yhdessä pähkäiltiin ongelmajuttuja, joita perheessä on,hän kertoo. Nyt yhdistyksessä on 60 jäsenperhettä. Kokouksien yhteydessä on pidetty opintokerhoa ja kutsuttu asiantuntijoita puhumaan. Itse olen yrittänyt ottaa selvää kaikista mahdollisista kursseista ja Kelan jutuista ja levittää tietoa yhdistyksessä. Olemme tehneet kivoja reissuja, viettäneet pikkujouluja ja käyneet risteilyllä.viimeisten parin vuoden aikana on tullut miehiäkin mukaan toimintaan,päivi kertoo. Lemmikkikani on eläinrakkaalle Ossille tärkeä kaveri. sai kuunnella musiikkia korvalapuilla läksyjä tehdessään. Tuntuu käsittämättömältä, että joku voi keskittyä läksyihin huudattamalla musiikkia korvalapuilla kovaa, mutta niin se vaan toimii.teoriani on, että siinä on vain se yksi ärsyke monen sijasta, ärsykkeiden voimakkuus ei ole niin ratkaiseva kuin määrä, Pietiläinen toteaa. Musiikin käyttö olisi sopinut avuksi myös koetilanteisiin.tarkkaavaisuushäiriöiselle hiljainen luokka voi olla kestämätön paikka, kun pieninkin risahdus vie huomion muualle. Syntipukin roolista vaikea päästä eroon Neljännen luokan aikana Ossin käyttäytymishäiriöön puututtiin koulussa yhä enem- Ossi rakentelee pienoisautoja huvin vuoksi. Äidin mukaan harrastus on myös hienomotoriikkaa kehittävää terapiaa. REIMA KANGAS SOSIAALITURVA 6/

12 män. Toimenpiteitä vaativasta tarkkaavaisuuden häiriöstä ei edelleenkään puhuttu. Se ikään kuin unohdettiin toisarvoisena. Ongelmat silmän ja käden yhteistyössä eivät saaneet senkään vertaa huomiota. Kun Ossi kerta kaikkiaan kieltäytyi kirjoittamasta kaunokirjoitusta, koululla katsottiin, että hän vain haluaa ottaa valtaa. Erikoisluokka jolla Ossi oli, aiheutti yllättäviä ongelmia. Luokan oppilaiden ikähaitari venyi viidettä luokkaa käyneestä 11-vuotiaasta Ossista 17-vuotiaisiin kymppiluokkalaisiin. Fyysinen kehitys oli aivan eri vaiheessa, kiinnostuksen kohteet erilaiset. 17-vuotias kasvattaa partaa ja miettii jo vaikka seurusteluasioita, joita 11-vuotias ei ymmärrä. Ossi joutui yllättäen keskelle aivan erilaista maailmaa, Pietiläinen sanoo. Viidennen luokan aikana Ossi masentui. Häntä kiusattiin erityiskoulussa käymisen vuoksi. Kun taustalla oli käyttäytymishäiriöitä, Ossista tuli helposti syyllinen kaikkeen, Pietiläinen toteaa. Pojalle kouluvaikeudet ja syntipukin rooli aiheuttivat ahdistusta ja eristäytymistä. Päivi Pietiläinen näkee, että Ossin ahdistusoireet ja masennus olivat seurausta siitä, ettei tarkkaavaisuushäiriöön kiinnitetty ajoissa huomiota. Ossin koulunkäynnistä oli kadonnut ilo. Hauskojen aineiden, kuten liikunnan, käsityön, kuvaamataidon ja musiikin tunneilla hänet vielä laitettiin muiden aineiden tukiopetukseen. Ossin kouluhistoria esikoulu, aloitus jo 5-vuotiaana 1995 syksyllä koulun aloitus normaaliluokalla 1998 alusta siirtyminen erityiskouluun 2000 syksyllä koulu keskeytyy dramaattisesti, kriisihoitojakso jonka jälkeen kotikoulua pari kuukautta (äiti opettaa) 2000 myöhemmin syksyllä siirtyminen pieneen kyläkouluun normaaliluokalle 2001 tammikuussa koulu keskeytyy (käytöshäiriöt), pari viikkoa kotikoulua 2001 helmikuussa aloittaa Haukkalan sairaalakoulussa ensin 2 tuntia viikossa, kouluaikaa lisätään asteittain 2001 keväällä perhe muuttaa uudelle paikkakunnalle Ossiin kohdistuvan kiusaamisen vuoksi 2001 keväällä yksilöllinen kuntoutusjakso 2001 syksyllä aloitus normaalikoulussa kuudennella luokalla 2001 syyskuussa yksilöllinen kuntoutusjakso 2001 joulukuussa yksilöllinen kuntoutusjakso Itsetuhoista käytöstä pidettiin häiriköintinä Kuudennen luokan alkaessa Ossin pahoinvointi sai dramaattisia piirteitä. Pian koulun alkamisen jälkeen hän tuli kesken päivän kotiin. Koulusta karkaaminen ei kotona ollutta äitiä yllättänyt syy sen sijaan kyllä. Itsetuhoiset ajatukset olivat huipentuneet lapsen vakavaan yritykseen vahingoittaa itseään. Koululla välikohtausta pidettiin häiriköintinä. Kukaan ei edes soittanut vaan lapsi päästettiin lähtemään yksin kotiin! Päätin, että siihen kouluun Ossi ei enää takaisin mene, Pietiläinen puuskahtaa. Kriisihoitojakson jälkeen Ossi oli taas äidin opetuksessa kotikoulussa. Epätyypillistä masennusta poteva Ossi ei halunnut olla tekemisissä entisen opettajansa kanssa. Koulupaikka löytyi loppujen lopuksi oman kunnan ulkopuolelta normaaliluokalta. Koulunkäynti alkoi lupaavasti, vaikka pitkät koulumatkat ja yhtä aikaa meneillään olevat terapiat venyttivät koulupäivät pitkäksi. Pienellä kylällä jutut kulkevat nopeasti, eikä mennyt kauaakaan kun ihmiset tiesivät, miksi Ossi oli vaihtanut koulua. Kiusaaminen alkoi taas, Pietiläinen toteaa. Tammikuussa haukutuksi tullut Ossi nujakoi välitunnilla eikä saanut enää palata kouluun. Kouluvaihtoehdot alkoivat olla vähissä. Onneksi Ossi otettiin Haukkalaan sairaalakouluun. Tietokoneesta apu opiskeluun Klinikkakoulussa Ossi opiskeli ensin opettajan kanssa kahdestaan. Koulupäivän pituutta lisättiin asteittain. Terapiaa ja testauksia jatkettiin samalla. Ossi eteni kevään aikana enemmän kuin kolmen edellisen vuoden aikana yhteensä. Henkilökohtaisella kuntoutusjaksolla paneuduttiin tutkimaan, mikä koulunkäynnissä oikeasti mättää, Pietiläinen huomauttaa. Ossin kohdalla selvisi, että muuten kyvykkään ja älykkään lapsen koulunkäynnin pullonkaula on kirjoittamiseen painottuvat lukivaikeudet; käden motoriikan heikkous ja siitä johtuva kirjoittamisen hitaus. Tietokoneella kirjoittaen Ossi tuottaa vivahteikasta ja virheetöntä tekstiä. Tietokonetta suositellaan apuvälineeksi, jotta Ossi pystyisi keskittymään oppiaineiden sisältöön eikä tekstin motoriseen tuottamiseen. Hän tarvitsisi myös oppikirjat omakseen, jotta voisi tehdä niihin muistiinpanoja. Se olisi välttämätöntä, jotta hän oppisi erottamaan tärkeät asiat suurista kokonaisuuksista. Koulukirja-asia tulee ajankohtaiseksi erityisesti ensi vuonna ylä-asteelle siirryttäessä. Ossiin kohdistuvan kiusaamisen vuoksi Pietiläisen perhe muutti viime keväänä toiselle paikkakunnalle. Päätös on osoittautunut oikeaksi. Ossi aloitti syksyllä kuudennen luokan uudestaan normaaliluokalla. Englantia hän opiskelee mukautetusti. Ossi viihtyy koulussa ja kuvailee opettajaansa tavalliseksi ihmiseksi. Aluksi en meinannut uskoa, kun koululta ei soiteltu. Soitin sitten itse kysyäkseni, miten asiat ovat. Opettaja sanoi, ettei ole soitellut, kun ei voi mistään valittaa, Pietiläinen hämmästelee. Tietokoneen käyttö ei ole koululla kynnyskysymys, ja kokeiden suorittamista jopa suullisesti pidetään mahdollisena. Mikä ihmeen MBD ja tarkkaavaisuushäiriö? MBD (minimal brain dysfunction) eli vähäinen aivotoiminnan häiriö on tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä neurologisena oireyhtymänä. Oireita ovat mm. keskittymisvaikeudet, oppimisvaikeudet, hahmottamisen häiriöt ja motoriset vaikeudet. Oireisiin kuuluu usein myös kielellisiä erityisvaikeuksia sekä vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja käyttäytymisessä. Termiä MBD ei enää käytetä virallisessa tautiluokituksessa.tilalle on tullut termi AD/HD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) eli tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö. Käsitteenä MBD on kattanut enemmän oireita kuin AD/HD. Nykyisin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön lisäksi mahdollisille lisäoireille annetaan oma diagnoosi. Varsinkin aikuisten oireista käytetään epävirallisemmin myös kirjainyhdistelmää ADD (Attention Deficit Disorder) eli tarkkaavaisuushäiriö. LISÄTIETOJA: Michelsson, Saresma,Valkama,Virtanen.MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen. 160 s. Suomen MBD-liitto. Lisätietoja MBD-oireyhtymästä ja tukea ongelmiin saa Suomen MBD-liitosta. Liitto tukee, ohjaa ja kuntouttaa eri ikäisiä henkilöitä, joilla on oppimis- ja keskittymisvaikeuksia, sekä heidän perheitään. Liitosta saa tietoa myös eri puolilla Suomea toimivista paikallisyhdistyksistä. MBD-termin jäädessä vähitellen käytöstä myös MBD-liitto muuttaa nimeään. Tämän vuoden loppuun saakka nimi kuitenkin säilyy nykyisellään. LISÄTIETOJA: osoitteesta tai Suomen MBD-liitto, Sitratie 7, Helsinki. 12 SOSIAALITURVA 6/2002

13 Varhaiskasvatukselle uudet linjaukset: Lasten erityisongelmiin luvassa tukea Hallitus haluaa korjata lasten erityisongelmia parantamalla eri hallinnon alojen yhteistyötä. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara lupaili kunnille myös korvamerkittyä lisämäärärahaa. Varhaiskasvatuksen periaatteet on ajanmukaistettu, ja ne vastaavat nyt uusinta kasvatustieteellistä tietämystä. Valtioneuvosto vahvisti asian helmikuussa, ja tänä keväänä käynnistyy lainsäädäntö- ja suunnittelutyö. Asiantuntijat eri tahoilla ovat kiitelleet uusia linjauksia. Niissä painottuu eri hallintokuntien yhteistyön tärkeys lasten ja perheiden varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisessä. Korvamerkittyä tukirahaa lasten ongelmiin Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara esitteli Säätytalolla valtioneuvoston tekemiä varhaiskasvatuksen linjauksia. Soininvaara totesi, että lasten ongelmien hoitamiseen on myös luvassa korvamerkittyjä määrärahoja kunnille. Kunnat saavat lähi aikoina korvamerkittyä lisämäärärahaa, joka on tarkoitettu juuri lasten erityisongelmien hoitoon, sanoi peruspalveluministeri Soininvaara.Tarkempaa tietoa määrärahan ehdoista ja käyttötavasta ei vielä ole annettu julkisuuteen. Lasten yksilöllisyys Ensisijainen oikeus ja vastuu lasten kasvatuksesta on edelleen vanhemmilla, mutta yhteiskunta tukee vanhempia entistä tehokkaammin. Päivähoito eri muotoineen on tavallisin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen muoto, ja esiopetus on osa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen on muodostettava saumaton kokonaisuus, joka tukee joustavasti jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä. Tukea lasten erityistarpeisiin Päivähoidon tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista kasvua sekä oppimista. Tavoitteissa painottuvat päivähoidon mahdollisuudet ehkäistä ja korjata lapsen kehityksen viiveitä. Päivähoidon edellytykset tukea jokaisen lapsen myönteistä kasvua ja ottaa huomioon myös lapsen erityisen tuen tarpeet tulisi turvata lailla. Varhaiskasvatussuunnitelma Stakes laatii valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja opetushallituksen sekä Suomen Kuntaliiton kanssa. Suunnitelmaan kirjataan varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjaava lapsi- ja oppimiskäsitys, millainen on hyvä kasvu- ja oppimisympäristö sekä millaisia ovat varhaiskasvatuksen toimintatavat.valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma toimii kunnallisten, yksikkökohtaisten ja lapsikohtaisten suunnitelmien pohjana. Kunnissa laaditaan vastaavia kunnallisia linjauksia esimerkiksi osana kunnan lapsi- ja perhepoliittista strategiaa. Lainsäädäntöä uudistetaan Lasten päivähoidon lainsäädäntö uudistetaan varhaiskasvatusta ohjaavien periaatteiden pohjalta.varhaiskasvatustoiminta on tärkeä palvelu kotihoidossa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen, perhepäivähoitajille lapsiryhmineen sekä pienille koululaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lainsäädännön uudistamisen. Lain turva erityistuelle Varhaiskasvatuksen uusien linjausten mukaan lailla tulee turvata jokaisen lapsen myönteinen kasvu ja lasten päivähoidon mahdollisuudet saada erityistä tukea sitä tarvitsevalle lapselle. Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta fyysisen, tiedollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Myös lapsen kasvuoloista voi seurata erityisen tuen tarvetta. Päivähoidossa tarvitaan riittävää asiantuntemusta lapsen tuen tarpeiden tunnistamiseen sekä tarvittavien tukitoimien järjestämiseen. Pitkäaikaissairaat ja vähemmistökulttuurit Suunnitelma sisältää myös erityistä tukea tarvitsevien ja pitkäaikaissairaiden lasten sekä vähemmistökulttuureihin kuuluvien lasten varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Suunnitelmassa huolehditaan myös siitä, että varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat ehyen jatkumon. Kooste toimenpiteistä Uudenlaista yhteistyötä Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen yhteistyössä tarvitaan uusia käytäntöjä. Neuvola ja päivähoito tavoittavat yhdessä suurimman osan lapsiperheistä. Lasten neuvolan ja varhaiskasvatuspalveluiden välistä yhteistyötä on tarpeen tiivistää ja kehittää edelleen.tiivistämällä yhteistyötä voidaan jo varhaisessa vaiheessa järjestää erityistä tukea sitä tarvitseville lapsille. Oppimisvaikeuksien ehkäisy ja iltapäivähoito Sosiaali- ja opetustoimen yhteistyön haasteita ovat pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kattava järjestäminen, oppimisvaikeuksien ehkäisy ja korjaaminen sekä kulttuurivähemmistöjen lasten äidinkielen sekä suomen tai ruotsin kielen tukeminen. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkuvuutta turvaa varhaiskasvatuspalveluiden ja koulun tiivis yhteistyö. Näillä työtavoilla voidaan yhteisvoimin edistää ja tukea vanhemmuutta. Syrjäytymisen ehkäisyä Varhaiskasvatuspalveluilla ehkäistään tehokkaasti lasten syrjäytymistä. Kunnallisten palvelujen järjestämisessä ja voimavarojen suuntaamisessa otetaan huomioon kunnan sisäiset alueelliset erot. Varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisessä tarvitaan verkostoitumista sekä kunnan sisällä eri hallintokuntien kesken että kuntien välillä.yhteistyössä useamman kunnan kanssa voidaan ratkaista sellaisia varhaiskasvatuspalveluihin liittyviä tarpeita, joihin kunnan omat voimavarat eivät yksin riitä. Kunnat laativat omat varhaiskasvatuksen linjauksensa osana kuntien lapsi- ja perhepoliittisia ohjelmia. Arja Jokinen-Virta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes laatii valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja opetushallituksen sekä Suomen Kuntaliiton kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja oppilaitokset huolehtivat siitä, että koulutuksen sisältöjä arvioidaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja kunnat huolehtivat siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen luodaan toimivat rakenteet. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmän. Ministeriö huolehtii, että sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnassa kiinnitetään riittävää huomiota varhaiskasvatuksen kehittämiseen tasavertaisesti muun sosiaalihuollon kanssa. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes kehittää varhaiskasvatuksen laadun toteutumisen ja vaikuttavuuden säännöllistä seurantaa ja arviointia. Stakes kehittää ja tutkii tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Kunnat laativat omat varhaiskasvatuksen linjauksensa osana kuntien lapsi- ja perhepoliittisia. SOSIAALITURVA 6/

14 Johanna Honkamaa Keskonen pääsee kotiin mitä nyt? Kun keskoslapsi lopulta pääsee sairaalasta kotiin, voi vanhemmille tulla turvaton ja epävarma olo, kun hoitovastuu onkin nyt yksin heillä. Keskosprojektissa luotiin toimintamalli keskoslasten kotihoitoon ja perheiden tukemiseen lapsen kotiutuessa sairaalasta. Keskoslasten hoitoaika sairaalassa voi kestää jopa neljä kuukautta. Vaikka sairaala-aika on usein raskasta niin lapselle kuin vanhemmillekin, koetaan se myös turvalliseksi, koska vanhempien apuna vauvan hoidossa on aina osaston hoitohenkilökuntaa. Odotettu kotiutuminen voi yhtäkkiä olla pelottavaa.vauvan hoitovastuun jäädessä vanhemmille, monet kokevat jäävänsä liian yksin toisinaan monimutkaistenkin vauvan huolenpitoon liittyvien hoitotoimien kanssa ja kaipaavat apua. Apua 67 perheelle Mannerheimin lastensuojeluliiton käynnistämä Keskosprojekti saikin alkunsa vanhempien aloitteesta vuonna Hankkeessa tarjottiin kotipalveluita keskoslasten perheille lapsen kotiutumisen jälkeen. Keskosprojektissa työskenteli kolme sairaanhoitajaa kahdella alueella: laajennetulla pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Savossa. He tekivät käyntejä perheisiin ja olivat tavoitettavissa perheiden heitä tarvitessa. Apua tarjottiin kaikkiaan 67 keskoslapsen perheelle. Osallistuminen oli perheille vapaaehtoista ja maksutonta. Yhteistyön kesto ja perhekäyntien sisällöt suunniteltiin perheen ja lapsen tarpeet huomioiden. Perhetyön sisältöalueiksi muodostuivat keskoslapsen voinnin, hoidon, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden ja perhe-elämän tukemisen lisäksi sosiaalisen verkoston säilyttäminen ja vahvistaminen. Yhteistyö perheiden kanssa kesti yleensä viidestä kuuteen kuukauteen ja perhekäyntejä tehtiin noin kertaa. Turvallisuuden tunne kasvoi Projektissa mukana olleiden vanhempien turvallisuudentunne kasvoi, kun tavoitettavissa oli henkilö, jolle saattoi soittaa ja kysyä keskosvauvan hoidosta. Tärkeätä oli myös, että perhetyöntekijä kävi säännöllisesti perheiden luona ja siten oppi tuntemaan niin lapsen kuin perheenkin. Palvelun voi katsoa myös vähentävän sairaala- ja terveyskeskuskäyntejä tilanteissa, jolloin vanhemmat haluavat varmistua lapsensa hyvinvoinnista. Opastusta mummoillekin Perhetyöntekijät tarjosivat myös konkreettista lastenhoitoapua. Se helpotti arkea ja edisti vanhempien omaa jaksamista. Monet äidit olivat hyvillään myös siitä, että perhetyöntekijä antoi keskoskoulutuksen hyvää tarkoittaville mummoille tai tädeille, jotka eivät välttämättä ymmärtäneet, miksi vanhemmat hoitivat lasta tietyllä tavalla. Monet kummit ja ystävät uskaltautuivat myös hoitamaan keskosvauvaa perhetyöntekijän perehdytyksen jälkeen. Tukea vertaisryhmistä Projektin aikana Pohjois-Savon alueelle perustettiin kolme keskoslasten perheiden ryhmää. Vanhemmat pitivät saatua vertaistukea hyvänä. Ryhmissä vanhempien ei myöskään tarvinnut selitellä, miksi lapsi on pienikokoinen tai miksi lapsi ei vielä konttaa, vaikka syntymästä on jo lähes vuosi. Jo isompien keskoslasten vanhemmilta tulleet neuvot ja vinkit lapsen hoidosta olivat myös tärkeitä. Keskoslapset Suomessa Suomessa syntyy vuosittain noin 2500 keskoslasta. Kaikista syntyvistä lapsista noin neljä prosenttia on siis keskosia. Keskosten tehohoito on Suomessa pitkälle kehittynyttä ja tehokasta, joten nykyisin alle 1000 grammaa syntyessään painavista lapsista yli 70 prosenttia jää eloon.vastaava luku vielä vuosikymmen sitten oli noin 25 prosenttia. Tavallisimpia sairaalavaiheen ongelmia keskoslapsilla ovat keuhkojen kypsymättömyys, tulehdukset ja infektioriski, vatsa- ja suolistoongelmat sekä verenvuodot sisäelimiin ja aivoihin. Suuri osa lapsista selviää ja kestää alkuvaiheen raskaankin hoitojakson hyvin. Osalle keskosista ennenaikainen syntymä aiheuttaa kuitenkin erityishoidon tarvetta, joka ilmenee jo varhaisvaiheessa tai kasvun myötä. Keskoslapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä perheen tukeminen on tarpeen muun muassa silloin, kun lapsella on krooninen keuhkosairaus (CLD) ja siihen liittyviä hoitoja, infektioherkkyyttä, syömishäiriöitä tai jos lapsen motorinen kehitys on hidastunut tai lapsi on ylivilkas. Tiedonkulussa ja hoitotuissa ongelmia Hankkeen aikana ilmeni, että etenkin sairaalan, avoterveydenhuollon, perhepalvelujen ja perheen välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa. Tärkeätä on myös, että perheet itse tulevat kuulluiksi omaa elämäänsä ja lastaan koskevissa asioissa. Avoterveydenhoidossa neuvolan terveydenhoitajilla ei usein ole aikaa kotikäynteihin saati aikaa tutustua keskoslapseen jo sairaalassa. Tiedonkulku sairaaloista neuvoloihin on myös toisinaan puutteellista, ja terveydenhoitaja ei saa ajan tasalla olevaa tietoa lapsesta tämän kotiutuessa tai kehitysseurantakäyntien jälkeen. Luottamuksellisen yhteistyösuhteen luominen perheeseen voi olla vaikeaa, jos terveydenhoitaja ei tiedä, millainen keskoslapsen tilanne on, miksi ja millaisissa seurannoissa lapsi käy. Liian usein oletetaan, että vanhemmat jaksavat pitää kaikki yhteistyö osapuolet ajan tasalla ja välittää tietoja jatkuvasti eteenpäin. Toisinaan pulmia ovat tuottaneet myös Kelalta haettavat sairaan lapsen hoitotuet. Monet vanhemmat pitävät kaavakkeiden täyttöä työläänä, sillä hakuoppaat eivät ole kaikilta osin yksiselitteisiä. Usein vanhemmat ovat joutuneet tekemään tarkkoja selvityksiä keskoslapsensa voinnista ja hoidosta saamatta kuitenkaan valituksien jälkeenkään heille kuuluvaa hoitotukea. Keskosapua ostopalveluna Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Keskosprojekti päättyi Hyväksi havaittu toimintamalli siirrettiin viime syksynä osaksi Mannerheimin lastensuojeluliiton Kotipalvelun perhepalveluja, ja nyt kunnat voivat ostaa keskoslasten perheille suunnattua kotipalvelua. Ostopalvelu puoltaa paikkaansa, mikäli kunta ei itse pysty tuottamaan tai sen ei kannata tuottaa vastaavaa palvelua. Näin esimerkiksi silloin, kun keskoslapsia syntyy paikkakunnalle harvoin tai perhepalvelua voidaan tarjota vain rajallisesti. Hankkeesta saatuja kokemuksia ja tietoja on tarkoitus hyödyntää myös työskenneltäessä pitkäaikaissairaiden lasten perheiden kanssa. Lisätietoja tarjottavista perhepalveluista saa MLL:n Lapsiperheiden Kotipalvelun seudullisista palvelupisteistä sekä osoitteesta /kotipalvelu Lisätietoja Keskosprojektista antaa 14 SOSIAALITURVA 6/2002

15 Sosiaalitoimen palvelukokonaisuus Sinä iltana sosiaalijohtaja aja Tapaninen huomasi, että uudelle tietojärjestelmälle jestelmälle on sosiaalinen tilaus. Haluaisitko sinäkin parantaa kuntasi sosiaalitoimen palvelua? Kustannustehokkaasti ja vaivattomasti? Kokonaisuutena tai osa-alue kerrallaan? Novon sosiaalitoimen palvelukokonaisuus Pro Consona sähköistää tiedonkulun ja -käsittelyn. Asiakastieto on aina ajantasaista ja löydettävissä oikeasta paikasta. Päällekkäiset työvaiheet poistuvat ja rutiinit sujuvat nopeammin. Raportit ja tilastot ovat käytettävissä myös työn arviointiin ja suunnitteluun. Ja työntekijöille jää vapaammat kädet keskittyä olennaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Alkuun pääset ottamalla yhteyttä. Puh Tietojärjestelmät hyvinvointia rakentamassa -seminaarit: Oulu 16.4., Kuopio 18.4., Tampere 23.4., Helsinki Tietotekniikan kokonaisratkaisut

16 Heikki Silvennoinen Nuorten usko koulutukseen: Vankka muttei yhteinen Akateemisen tutkinnon hankkineista nuorista neljä viidestä, mutta peruskoulun varaan jääneistä vain kaksi viidestä luottaa Suomen koulutusjärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että koulutus takaa työn. Poliisi on vuotiaiden kansalaisten mielestä luotettavin instituutio Suomessa. Suunnilleen yhtä laajan luottamuksen ansaitsevat koulutusja terveydenhuoltojärjestelmät. Keskimäärin vain joka kymmenes nuori luonnehtii luottamustaan terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmää kohtaan vähäiseksi. Nuorten suuri enemmistö siis tuntee olonsa turvalliseksi laillisen järjestyksenpitäjän huomassa, uskoo voivansa luovuttaa henkensä ja terveytensä alan asiantuntijoiden käsiin ja näkee koulutusjärjestelmän palvelevan hyvin asiakkaitaan opintiellä. Toisaalla vain muutama prosentti nuorista luottaa kunnanvaltuutettuihin. Kunnallispolitiikan uskottavuusriman onnistuvat alittamaan vain kansanedustajat. Suomalainen nuori ei luota kansanedustajiin oikeastaan lainkaan, käy ilmi Kuntaliiton ja Nuorisoyhteistyö Allianssin yhteishankkeena keräämästä Nuorten Suomi 2001-kyselyaineistosta. Luottamuksen rakentaminen valtiollisena hankkeena Suomen kaltaisissa maissa koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan päätöksentekijöille olisi katastrofaalista, jos kansalaiset alkaisivat nähdä sosiaalisen asemansa kohentamisponnistusten esteeksi koulutusmahdollisuuksien puutteen. Sen lisäksi, että julkisen vallan tehtävänä on järjestää kansalaisille koulutusmahdollisuuksia kaikkina ikäkausina, sen edustajat myös pitävät yllä käsitystä koulutuksesta kansalaiselle parhaana keinona turvata elannon ja hyvinvoinnin edellytykset sekä edetä elämässä. Suomessa väestön koulutususkon lujittaminen voidaan nähdä valtiovallan pitkäaikaisena projektina, joka alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun asetettiin tavoitteeksi saada kaikki lapset yleisen peruskoulutuksen piiriin kansakouluissa. Keskeisenä pontimena koulutuksen laajentamiselle koko väestöön oli sivistymättömän, köyhän ja itsensä elättämiseen kyvyttömän rahvaan kokeminen yhteiskunnalliseksi uhaksi. Valtiojohtoinen koulutusprojekti lähti hitaasti käyntiin, koska kansa ei kokenut mielekkääksi lähettää lapsiaan kouluun oppimaan asioita, jotka se koki hyödyttömäksi. Suurilta kansanosilta puuttui tuolloin luottamus koulutuksen hyvää tuottaviin vaikutuksiin omassa elämässään. Nykymuotoista koulutusta kohtaan tunnetun luottamuksen konkreettisena alkupisteenä voidaan pitää keisarillista julistusta kansanopetuksen järjestämisen perusteista vuonna Se teki selvän eron perustettavien kansakoulujen ja perinteisten kirkollisten opetusmuotojen välille. Paljolti Uno Cygnaeuksen ehdotusten varaan rakentuvassa 1860-luvun kouludoktriinissa kansakoulu oli irtaannutettu kirkosta valtiolliseksi ja kunnalliseksi laitokseksi. Taloudellisessa mielessä jo tuolloin tavoiteltu koulu oli olennaisesti moderni. Sen sanottiin edistävän valtiontaloutta ja yleistä varallisuutta sekä hyvinvointia tuottamalla teknisesti kätevää, älykästä ja työteliästä työvoimaa. Työväenliike koulutuksen asialla Valtiollisesti organisoidun kansakoulun todellistuminen ideasta yleiseksi käytännöksi vei aikaa vuosikymmeniä. Maaseudun kouluoloille oli pitkään leimallista kirkollisten koulujen hallitseva osuus aina siihen asti, kunnes kansakoululaitoksesta tuli vuonna 1921 voimaan astuneen oppivelvollisuuden seurauksena maaseudun lasten tärkein koulutusmahdollisuus. Mutta vähitellen 1900-luvun mittaan koulutusjärjestelmästä tuli vankka vaikuttaja niissä tiedollisissa ja asenteellisissa muutoksissa, joiden seurauksena tämän päivän suomalainen nuori luottaa selvästi enemmän television kuin kirkon sanomaan. Toisaalta koulutususkoa ei tarvinnut juurruttaa väestöön yksinomaan ylhäältä käsin. Innostusta löytyi myös kansan omasta keskuudesta. Varsinkin varhaisen työväenliikkeen johtajilla oli vankka usko sivistykseen tavallisen kansan aseman kohottajana. Ainakin työväen kärkimiehet itse olivat onnistuneet erottautumaan massasta ja edistämään omaa tulevaisuuttaan koulutusta hankkimalla.tässä mielessä he olivat mitä mainioin esimerkki koulutuksen sosiaalisesti nostattavasta vaikutuksesta. Tuo ideologia on säilynyt keskeiseltä sisällöltään elinvoimaisena aina 2000-luvulle. Koulutuksen houkutukset ja lupaukset vain ovat korottuneet ja laajenneet. Uudelle vuosituhannelle tultaessa hanke on huipentunut (toistaiseksi) siihen, että nuorisoikäluokan valtaosalle tarjotaan paikka korkeakoulutuksessa ja aikuisia koulutetaan jatkuvan koulutuksen hengessä. Työttömäksi joutuville on tarjolla maksuton toinen mahdollisuus työvoimakoulutuksen ja niin kutsutun koulutusvakuutuksen kautta. Maallistunut usko lunastukseen Modernit koulutusjärjestelmät on kaikkialla rakennettu keskeisesti kahden yhteiskunnallisen idean, edistyksen ja tasa-arvon, varaan. Koulutuksen uskotaan koituvan sekä yksilön että yhteiskunnan hyväksi. Koulutus tarjoaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet pyrkiä elämässään eteenpäin ansioidensa mukaan, ja sen avulla on mahdollista rakentaa rationaalisesti edistyvää yhteiskuntaa. Kansainvälisesti vertailevaan ja historialliseen tutkimukseen näkemyksensä perustavat sosiologit ovat luonnehtineet koulutusta kristinuskoon vertautuvaksi ylikansalliseksi maailmankulttuuriksi, eräänlaiseksi uskonnon maalliseksi vastineeksi modernissa ajassa. Siihen kuuluu, paitsi yleinen usko koulutuksen hyvää tekeviin vaikutuksiin, myös tietynlainen tarkoin säännelty kilvoittelu lunastuksen saavuttamiseksi. Kirkollisen elämän lailla myös koulutusta toimintana leimaavat institutionalisoituneet riitit ja initiaatioseremoniat. Koulutusjärjestelmän olemassaoloon kytkeytyvä mielikuva tasa-arvosta ja sen kautta kaikille avoimista elämänmahdollisuuksista on ideologisesti hyvin tärkeä. Avoimessa yhteiskunnassa, jossa väestölle on tarjolla runsaasti valmiita vaihtoehtoja pyrkiä elämässään eteenpäin, huono-osaisuuteen päätyvät voi- 16 SOSIAALITURVA 6/2002

17 Ensimmäiset kansakoulut perustettiin 1860-luvulla. Maaseudulla opetuksesta huolehti kuitenkin pitkään kirkko. Oppivelvollisuuslain voimaantulo vuonna 1921 lopulta toi kansakoulut myös kaikkien maaseudun lasten ulottuville. Kuva vuodelta vat syyttää epäonnistumisesta ensi sijassa itseään, samoin kuin yhteiskuntahierarkiassa ylös päätyvät pitävät vakavaraista ja kulttuurisesti mallikelpoista elämäänsä omana ansionaan. Koulutusyhteiskunnan ihmiskäsitykselle ominainen individualistisuus on keskeinen meritokratian ideologian ainesosa. Luottamus mitä se on? Luottamus koulutukseen on monitahoinen ilmiö. Mitä nuori oikeastaan tarkoittaa luottamuksellaan koulutusjärjestelmää kohtaan? Ensinnäkin luottamus koulutusjärjestelmään voi olla uskoa siihen, että nuori tulee kohdelluksi oikeudenmukaisesti opinnoissa. Uskon mukaan jokainen menestyy koulussa kykyjensä ja ponnistelujensa mittaisesti: jos vain lahjat riittävät ja jaksaa lukea, pärjää hyvin koulun arvostelujärjestelmässä. Kyse on siis luottamuksesta koulun sisäistä toimintaa ja sen reiluutta kohtaan. Siihen kuuluu myös luottamus tiedonjakajina ja arvioijina toimivien opettajien puolueettomuutta kohtaan. Epäluottamus taas konkretisoituu esimerkiksi kokemuksina siitä, että opettajilla on oppilaiden pärstäkertoimeen perustuvat hyvin menestyvät suosikkinsa, tai että ankeat kotiolot, vanhempien varattomuus ja vähäinen koulutus vaikeuttavat lahjakkaankin nuoren mahdollisuuksia menestyä. Toiseksi luottamus koulutusjärjestelmää kohtaan voi olla luottamusta koulutuksen vaikutuksiin. Se voi olla uskoa siihen, että koulutus auttaa menestymään koulun ulkopuolisessa elämässä, ensisijaisesti työssä tai työmarkkinoilla. Koulutukseen luottava nuori näkee koulutuksen tehokkaana keinona kohentaa yhteiskunnallista asemaa, hankkia aineellista hyvinvointia ja saada arvostusta. Toki luottamus voi olla myös uskoa koulutuksen sivistävään voimaan. Koulutusjärjestelmään luottava nuori uskoo koulutukseen ymmärryksen lisääjänä tai jonkinlaisena henkisenä kohottajana. Todennäköisesti kuitenkin kulttuurinen etevämmyys käy yhtä jalkaa materiaalisen edistyneisyyden kanssa. Jo 1960-luvulla löi läpi iskulause tieto on valtaa, mutta juuri tietoyhteiskunnassahan on luontevaa, että nimenomaan korkeasti sivistynyt ihminen sijoittuu korkealle arvostusta ja kaikenlaista hyvinvointia mittaavilla asteikoilla. Luottamus saa merkityksen kokemuksista Sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat kuitenkin nuorten keskuudessa suuret. Opiskelijoiden ja työssäkäyvien nuorten enemmistö luottaa kyllä koulutukseen. Mutta työttömien nuorten keskuudessa koulutukseen luottavat nuoret ovat vähemmistönä. Erot kuvastuvat myös siinä, että akateemisen tutkinnon hankkineista nuorista neljä viidestä luottaa koulutusjärjestelmään, mutta peruskoulun varaan jääneiden keskuudessa luottamus on peräti puolta harvinaisempaa. Miksi pitkälle koulutettu ja työelämään sijoittunut nuori luottaa, mutta työtön ja kouluttamaton nuori ei luota koulutusjärjestelmään? Ilmeisesti kysymys on siitä, että koulussa ja työelämässä hyvin menestyneiden on vaikea uskoa, että heidän saavutuksensa olisivat jotenkin epäoikeudenmukaisia. He näkevät hyvän yhteiskunnallisen asemansa eräänlaisena palkintona siitä, että ovat käyneet kouluja sitkeästi. He ovat myös valmiita yleistämään oman menestystarinansa: kaikki muutkin voivat menestyä samassa kilvassa, jos vain toimivat samoin. Siksi he luottavat koulutusjärjestelmään. Toisaalla pelkän peruskoulun varaan jääneet ja mahdollisesti työnjaostakin syrjäytyneet ajattelevat koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia omasta näkökulmastaan. Heidän epäluottamuksensa lienee ennen muuta sitä, etteivät he näe koulutusjärjestelmää itselleen sopivana keinona menestykseen. Koulutususko on voimissaan olosuhteissa, joissa hyvät yhteiskunnalliset asemat lisääntyvät: ihmiset kokevat omakohtaisesti, kuinka koulutus ikään kuin nostaa heidät ylöspäin sosiaalisilla asteikoilla ja johdattaa leveämmän leivän ääreen. Kun taas yhteiskuntahierarkian rakennemuutos hidastuu ja nopea toimihenkilöistyminen tyrehtyy, edeltävinä vuosikymmeninä keskiluokkiin nousseiden jälkeläisetkin joutuvat kilpailemaan keskenään entistä kovemmin yltääkseen vanhempiensa saavuttamien asemien tasolle. Luottamuksen merkityssisältö siis vaihtelee ihmisestä toiseen riippuen elinoloista ja kokemuksista. Lisäksi ihmisellä on taipumus omaksua käsityksiä, joiden kanssa hän pystyy elämään joten kuten. Itseä ja omaa elämää koskevien sietämättömien käsitysten kanssa koko eläminen saattaa käydä sietämättömäksi. Kirjoittaja on VTL ja toimii tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa. SOSIAALITURVA 6/

18 Kipinöitä erilaisen oppijan lukemaan oppimiseen Lapsi oppii lukemaan, kun hän oivaltaa äänteen ja kirjainmerkin yhteyden, oppii yhdistämään äänteet toisiinsa tavuiksi ja tavut edelleen sanoiksi. Erityisopettaja Eija Lehtiniemi on kehittänyt oppimateriaaleja, joiden avulla erilaiset oppijat saavat tukea lukemaan oppimiseen. Eija Lehtiniemi on pakkaamassa laukkujaan Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskuksessa Opikkeessa. Hän on lähdössä kiertueelle kouluttamaan erityisopettajia lukemaan opettamismateriaalien käytössä. Tottakai erityisopettajat osaavat jo opettaa lukemista. Eija Lehtiniemi aikoo kertoa heille, miten opetusmateriaaleja on tarkoitus käyttää ja miksi tiettyjä pedagogisia ratkaisuja on tehty. Olemme käyttäneet paljon aikaa erilaisen oppijan oppimateriaalien kehittämiseen. Opettajien on osattava käyttää niitä oikein, jotta niistä saadaan täysi hyöty lukemaan opettelevalle lapselle. Meidän oppimateriaalintekijöiden tehtävänä on helpottaa opettajan työtä niin paljon kuin suinkin, Lehtiniemi sanoo. Opikkeen oppimateriaalit on suunniteltu niin, että ne sopivat mahdollisimman monelle erilaiselle oppijalle. Näin opettajien ei tarvitse iltaisin askarrella kullekin oppilaalleen sopivaa oppimateriaalia. Lapselle on tärkeää, että hän pystyy lukemaan opittuaan lukemaan kokonaisen kirjan, erityisopettaja Eija Lehtinen sanoo. Helppotekstisissä Kipinät-kirjoissa käytetään niitä tavuja ja sanoja, joita lapsi on ehtinyt oppia aapisessa. Erilaisten tavujen ja sanojen määrä lisääntyy kirja kirjalta. Salainen aapinen Opike julkaisi vuosi sitten Salaisen aapisen erityisopetukseen. Erityisoppijoille ei ole vuosiin ollut omaa aapista. Aapinen on Eija Lehtiniemen lukemaan opettamisessa saamien vuosien kokemusten tulos. Hän hioi aapista useita vuosia. Lukemaan oppimisen ydin on saada lapsi oivaltamaan äänteen ja kirjaimen yhteys. Kun lapsi kuulee a-äänteen, hän osaa yhdistää sen kirjaimeen a ja päinvastoin. Salainen aapinen on kuvituksiltaan ja ulkonäöltään samanlainen kuin yleisopetuksessa käytettävä Salainen aapinen, kovakantinen ja värikäs. Sen sijaan opetettavaa sisältöä kirjaimia, tavuja ja sanoja on vähemmän. Mitä vaikeampaa oppiminen lapselle on, sitä helpommaksi oppimistilanne pitää hänelle tehdä, Lehtiniemi korostaa. Erityisopetukseen tarkoitettu aapinen on saatavissa sekä pienettä suuraakkosin painettuna. Oppilaan on siten aluksi opittava vain joko suuraakkoset tai pienaakkoset. Aluksi opittavien merkkien määrä on vain 28. Jos MERJA MOILANEN käytettäisiin sekä suuraakkosia että pienaakkosia, opittavia merkkejä olisi 56. Aapisen sivuja rakentaessaan Lehtiniemi katsoi, että sivulle tulee vain sen verran kirjaimia, että hidaskin oppija pystyy ne hallitsemaan eikä turhaudu. Jos opetettavaa asiaa on liikaa ja lapsi tuntee sen hallinnan olevan hänelle ylivoimaista, hän vetäytyy helposti koko oppimistilanteesta. Aikuinen voi yrittää asettua lapsen asemaan, kuvittelemalla, että hänen eteensä laitetaan sivullinen kiinankielisiä merkkejä ja häntä kehotetaan lukemaan. On helpompi aloittaa, jos sivulla on vain muutama merkki, joita voi tutkia rauhassa. Onnistumisen elämyksiä Aapinen on rakennettu niin, että jos lapsi oppii kaksikirjaimisia tavuja, mutta kolmikirjaimiset eivät vielä suju, voidaan kolmikirjaimiset tavut tilapäisesti ohittaa ja jatkaa eteenpäin kaksikirjaimisilla tavuilla. Aapista kehittäessään Lehtiniemi pitkitti kolmikirjaimisten tavujen vaihetta niin kauan, että testihenkilöistä kaikki selvisivät niistä ennen kuin siirtyivät nelikirjaimisiin tavuihin. Aapisen tavurakenteiden asteittaista vaikeutuvuutta on testattu yleisopetuksessa lapsilla, joiden lukemaan oppiminen oli hidasta, mukautetussa opetuksessa, lievästi kehitysvammaisilla ja maahanmuuttajalapsilla, -nuorilla ja -aikuisilla. Erilaisella oppijalla oppiminen voi sujua hitaasti, mutta toivoa ei kannata heittää. Kun lapsi askartelee äänteiden ja niitä symboloivien merkkien eli kirjainten kanssa hän saattaa jonakin päivänä oivaltaa yhteyden. Lukemaan oppimista ei saa tehdä lapselle painostavaksi, vaan sen on oltava leppoisaa ja hauskaa. Vaikka lapsi ei oppisikaan lukemaan, oppimisvalmiuksien kehittäminen ei ole turhaa. Jonakin päivänä asia saattaa aueta lapselle. Eija Lehtiniemi kertoo pojasta, joka oppi 15 minuutissa lukemaan, kun hän sai yksilöllistä ohjausta. Ensin hänet oli saatava pysymään paikoillaan ja keskittymään opeteltavaan asiaan. Lukemaan oppiminen ei olisi onnistunut niin nopeasti, elleivät 18 SOSIAALITURVA 6/2002

19 Piilokuvakehikossa tavut löytyvät magneettipalojen alta. Piilokuvakehikko on hyvä apuväline ylivilkkaiden lasten opetuksessa. Levyä nostaessaan lapsi pysähtyy hetkeksi ja keskittyy. MERJA MOILANEN Ertyisoppijan aapinen on rakennettu niin, että jos lapsi oppii kaksikirjaimisia tavuja, mutta kolmikirjaimiset eivät vielä suju, voidaan kolmikirjaimiset tavut tilapäisesti ohittaa ja jatkaa eteenpäin kaksikirjaimisilla tavuilla. Vasemmalla tavupalakorttien opettajan opas ja takana tavupalakortit lokerikossaan. MERJA MOILANEN äänteet ja kirjaimet olisi olleet pojalle tuttuja jo entuudestaan ja ellei opettaja olisi kehittänyt oppilaan valmiuksia johdonmukaisesti oikealla tavalla.yksilöllisen ohjauksen tuella lukeminen sitten aukeni pojalle. Kun poika oivalsi yhteyden, hän istui hievahtamatta paikallaan lukemassa yhä uusia äänteitä ja tavuja. Oheismateriaali tukee ideaa Aapisen tueksi on Aasinsilta-materiaali, jolla vahvistetaan mielikuvia äänteistä. Materiaaliin kuuluu kuvia ja runoja. Mielikuvat luodaan esimerkiksi eläinhahmojen avulla. Toinen oheismateriaali ovat Tavupalakortit. Aluksi korteista etsitään samanlaisia tavuja, myöhemmin keskenään erilaisista tavuista voidaan muodostaa sanoja. Esimerkiksi vanhemmat voivat tukea opetusta pelaamalla lapsen kanssa kotona tavukorteilla. Korteissa on samat tavut kuin aapisessakin. Opettajan opaskirja neuvoo, mitä tavukortteja käytetään missäkin vaiheessa. Ylivilkkaille lasten opetuksessa käytetään Piilokuvakehikkoa. Siirtämällä kehikossa olevan magneettilevyn pois, lapsi pääsee kurkistamaan, mikä äänne tai tavu levyn alla on. Levyä nostaessaan lapsi pysähtyy hetkeksi ja keskittyy. Kun lapsi on päässyt lukemisen alkuun, hänelle on oheislukemiseksi helppotekstisiä kirjoja. Kirjoissa käytetään niitä tavuja ja sanoja, joita lapsi on ehtinyt oppia aapisessa. Erilaisten tavujen ja sanojen määrä lisääntyy kirja kirjalta. Eija Lehtiniemi on koonnut lisäksi Helppis -opaskirjan lasten ja nuorten helppolukuisista kirjoista. Siinä kirjat on jaettu helppolukuisuuden perusteella neljään luokkaan. Lukemaan oppivan lapsen on saatava kokemus, että hänellä on käyttöä taidollaan: hän pystyy lukemaan kokonaisen kirjan! Tontun aarrearkku on monipuolinen neuropsykologinen harjoitusohjelma lasten tarkkaavaisuuden ja tahdonalaisten liikkeiden suorittamisen parantamiseksi. Lukemisen vaikeuksiin puututtava heti Lehtiniemi korostaa, että yleisopetuksessa olevan lapsen lukemisen oppimisen vaikeuksiin on puututtava heti eikä vasta toisen luokan keväällä. Erityisopetuksen lisäksi vanhemmat ovat tärkeä lisävoimavara. Vanhempien pitää kuitenkin opettaa samalla menetelmällä kuin opettajakin. Oppiminen ei suju, jos esimerkiksi opettaja opettaa äänteillä ja vanhemmat kirjaimien nimillä. Lehtiniemi ihmettelee, miten lapset oppivat aiemmin lukemaan, kun heille opetettiin kirjaimia eikä äänteitä. Moni sellainen, joka olisi voinut oppia lukemaan jäi lukutaidottomaksi. Hän kertoo esimerkin 50-vuotiaasta Ristosta, joka on töissä Opikkeen toimistossa. Lehtiniemi kuuli, että Risto ei osaa lukea ja päätti kokeilla lukemaan opettamista. Opikkeen henkilökunta oli kerran ravintolassa syömässä ja johtaja kehotti, että joku pöytäseurueesta lukisi Ristolle ruokalistan. Riemu oli rajaton, kun Risto totesi: Ei tarvitse, minä otan tuon paistetun lampaan. Risto oli oppinut lukemaan kolmessa kuukaudessa. Kehitysvammaliitto on julkaissut Tontun aarrearkku -nimisen neuropsykologisen liikunta-, tanssi ja musiikkiohjelman. Ohjelma on tarkoitettu vuotiaille lievästi tai keskiasteisesti kehitysvammaisille lapsille ja lapsille, joilla on keskittymisvaikeuksia ja vaikeuksia suunnitella ja ohjata omaa toimintaansa. Kehitysvammaisten lasten tahdonalaisten liikkeiden kehittämisessä käytetään yleensä erillisiä liikkeitä ja kehon hahmottamisen harjoituksia. Harjoitukset perustuvat oletukseen, että liikettä voi kehittää sitä mekaanisesti toistamalla. Omalaatuinen suomi Jos lukemaan oppiminen ei avaudu lapselle, hän voi kuitenkin tunnistaa joitakin sanoja, esimerkiksi oman nimensä tai kauppojen kylttejä. Lehtiniemi toteaa, että hän olisi lukutaidoton mieluummin englanninkielisessä maassa kuin Suomessa. Englannissa nimisanoilla on yleensä vain kaksi muotoa, yksikkö ja monikko. Suomessa yhdellä sanalla on kymmeniä, ehkä satoja muotoja. Jotta pääsisi englanninkielisen kanssa samoihin, pitää tunnistaa sanoja monikymmenkertaisesti. Englanninkielisessä ympäristössä voi pärjätä oppimalla tunnistamaan pari sataa sanaa oppimatta varsinaisesti lukemaan. Suomen sanat ovat pitkiä. Ainoa aloittelevan lukijan tapa saada niistä selvää on lukea ne äänne äänteeltä. Toisaalta kun äänteen ja kirjainmerkin yhteys ja äänteiden yhdistäminen tavuiksi ja edelleen sanoiksi avautuu, henkilö pystyy lukemaan mitä vain.toinen asia on, ymmärtääkö hän mitä lukee. Neuropsykologisia harjoituksia juonellisesti Merja Moilanen Tontun aarrearkussa lähtökohtana on liikkeiden kehittäminen juonellisilla, kokonaisvaltaisilla harjoituksilla. Liikkeillä on jokin kehon ulkopuolinen tavoite. Näin harjoituksiin tulevat mukaan myös lapsen äly ja tunteet. Harjoituksissa on enemmän sisältöä kuin mekaanisesti toistetuissa liikkeissä. Lapset lähtevät etsimään tontun aarrearkun avainta lammelta ja joutuvat matkalla seikkailuihin ja tapaavat monenlaisia eläimiä. Ohjelmaan kuuluu ohjekirja. Musiikki ja laulut ovat cd-levyllä ja laulujen nuotit ja sanat ohjekirjassa. SOSIAALITURVA 6/

20 Keksi nimi sosiaalityön portaalille Stakesissa toimiva sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke rakentaa sosiaalityön valtakunnallista verkkoportaalia. Siihen kerätään ammattitietoa muun muassa sosiaalihuollon eri osa-alueilta, kuten lastensuojelusta ja tietoa sosiaalityöstä ammattina. Toivomme alan työntekijöiltä ehdotuksia portaalin nimeksi. Portaali muokkaa osittain kuvaa sosiaalityöstä ja koko alasta. Sille pitäisikin saada helposti mieleenpainuva, yksinkertainen ja ytimekäs nimi. ekonsultaatiohankkeelle etsitään myös alueellisia yhteistyöhankkeita. Koko hanke kehittää sosiaalialan konsultaatiopalvelujärjestelmää, parantaa ammattitiedon saatavuutta internetin kautta sekä tukee tiedon hyödyntämistä työssä. Samoihin tavoitteisiin pyrkivät aluehankkeet, joita rahoitetaan osittain ekonsultaatiohankkeen määrärahasta. Ehdotuksia aluehankkeiksi voivat tehdä sosiaalialan osaamiskeskukset ja muut sosiaalihuollon kehittämiseksi toimivat organisaatiot. Vapaamuotoiset ehdotukset toimitetaan Stakesiin 28. toukokuuta 2002 mennessä. Tarkempia tietoja aluehankkeiden kriteereistä löytyy ekonsultaatiohankkeen uusilta verkkosivuilta osoitteesta Portaalin nimiehdotuksia voi lähettää 6. toukokuuta asti Stakesiin Marja Rummukaiselle tai Marja Rummukainen, Stakes/Oske, Pl 220, Helsinki. UUSIIN TEHTÄVIIN Hausjärvelle sosiaalityöntekijäksi 2 hakijasta YTM Pirjo Vihervaara-Ojanen Hausjärveltä. Kokemäelle sosiaali- ja terveysjohtajaksi 4 hakijasta sosiaalihuoltaja Eija Kuokka Kiukaisista. Kotkaan sosiaali- ja terveysviraston sosiaalityöntekijäksi 7 hakijasta sosiaalityöntekijä Sirkku Mäntyahola Kotkasta. Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän sosiaalityöntekijäksi 2 hakijasta YTM Helena Uusitalo Lempäälästä. Miehikkälän sosiaali- ja terveysjohtajaksi 5 hakijasta YTM Mari Antikainen Kuopiosta. Mäntyharjun perusturvajohtajaksi 11 hakijasta vanhustyönjohtaja Henrik Sanmark Mikkelistä. Raaheen koulukuraattoriksi 6 hakijasta kasvatustieteiden maisteri Liisa Raipola Pattijoelta. Rovaniemen sosiaali- ja terveysviraston sosiaalityöntekijöiksi YTM Tiina Nieminen,YTM Auvo Pasuri ja sosionomi Kaisa Salmela Rovaniemeltä. Savonlinnaan sosiaalityöntekijäksi 11 hakijasta sosionomi Saara Suhonen Savonrannan kunnasta. Taipalsaarelle sosiaalityöntekijäksi 1 hakijasta sosiaalityön opiskelija Anna-Liisa Aapro-Malinen Kuopiosta. Yläneen kunnan sosiaalityöntekijäksi 5 hakijasta Riikka Levoranta Turusta. Kolumni Unto Matinlompolo Isän ääni ja hiljainen tieto Kun ihminen on parivuotias, hänen suoritekapasiteettinsa on uskomaton. Jos aikuinen tekisi päivittäin samat fyysiset kuviot, hän olisi hengiltä tai ainakin sairaalassa jo puolilta päivin: juoksu täydellä vauhdilla otsa edellä pöydänkulmaan, kaatuminen kolme kertaa tuolin kanssa, kaksi kertaa puristuksissa sohvan taakse pudonneena, seitsemän kompastumista kynnykseen ravi päällä naamalleen ja syöttötuolin pinnojen väliin takertuminen pää alaspäin. Seikkailujen päälle hän nauttii aikuisen painoon suhteutettuna aterian, joka sisältää 15 kananmunaa, kahdeksan lautasellista kaurapuuroa, kaksi kiloa perunoita, viisi litraa maitoa, litra Pilttiä, ruislimppu ja 750 grammaa lauantaita. Siinä ohessa hän imee tuttipullosta viisi litraa vettä ja voi pulauttaa tyynylle saman kuin raittiusrajoitteinen varttunut mies kuukauden juomaputken päätteeksi. Eritteitä hän tuottaa pari kiloa isoa ja seitsemän litraa pientä. Nukahdettuaan autuaasti kahdeksalta hän könyää ylös huutamaan kello neljä ja pysyy iloisena vain niin kauan kuin voipunut iskä puistelee helistintä. Joskus sattuu, että kun iskä on osakekaupoilla, äiti kevytterapiassa ja vaari päivähumpassa, niin vahdiksi jää isovaari, tavallista vaariakin muinaisempi hahmo, josta aika on jo käytännössä jättänyt. Hänen päänsä on näennäisestä tyhjyydestä huolimatta täyttynyt ns. hiljaisella tiedolla, jota nykyisin kaivataan jokaisen työpaikkakonsultin luennossa. Kaksieurosella ostetuilla plus kuutosen laseilla tihrustaen hän virittelee teeveestä näkyville Pikkukakkosen, jossa määrätietoisen nukkumatin heittämä uneliaisuutta aiheuttava maalaji pöllyää, ja pian isovaari jo kuorsaakin. Mutta terve lapsi ei nuku ennen maakuntauutisia vaan leikkaa iltansa viihteeksi viikset kissalta, jota evoluutio ei ole totuttanut varomaan pientä pallopäistä saksiniekkaa. Iskä on hankkinut lapselle aktiivileluja, joilla puuhaaminen antaa perusvalmiuksia arkielämän kohtaamiseen. Näiden välineiden kautta isä puhuu pojalleen näennäisestä näkymättömyydestään huolimatta ja pumppaa tähän henkeä tulevaa optioelämää varten. Eräs tällainen monipuolinen ja kehittävä laite on muovinen lauta, johon voi vasaralla hakata söpöjä tappeja. Mutta lapsi ei löydä lautaa eikä tappeja. Iskän puhe kaikuu kuitenkin näkymättömänä hänen lantunmuotoisessa päässään ja pakottaa jatkamaan sitkeyden perinteellä. Ja ankaran henkisen väännön tuloksena löytyykin iskän kalupakista vasara, vain tappi puuttuu. Mutta hellittämättä kaikuu pienokaisen sielussa isän sisäinen ääni ja tarkkaan ottaen on kuin onkin sohvassa viikset harallaan, hevossavotoista ja uittotöistä selällään uneksivan isovaarin nokka kuin tappi. Siihen suuntaa varhaisnuori tämäkän vasaraniskun olkansa takaa. Ja ihmeen nopeasti purkaa hiljaisen tiedon muinainen mies pitkän vitjan herraskaisessa perheessä pitkään vaiettuja kauheita sanoja helottava nokka kourassaan kellon lyödessä seitsemää. Kirjoittaja on Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston päihde- ja huumetyön suunnittelija. Hän toimii myös työyhteisökouluttajana. 20 SOSIAALITURVA 6/2002

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Tehostettu esiopetus kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena

Tehostettu esiopetus kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena Tehostettu esiopetus kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena -voiko opetuksen toimintamalleilla vaikuttaa yksilön oppimisen polkuun? Lapset ja perheet Kaste -hanke Tehostetun esiopetuksen iltapäivä 12.4.2010

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n OppiApu-hankkeesta: Pirjo Mononen & Anne-Maria Saaristo I Oppimisvaikeuden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Hitaasti mutta, varmasti?

Hitaasti mutta, varmasti? Hitaasti mutta, varmasti? Saavutettavuuden edistyminen 2000 luvulla Selvityksen luovutustilaisuus 02.02.2012 OPM Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö, OTUS Erilaisten oppijoiden liitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 22.10.2008 20 1. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.. 2 1. Lainsäädäntö.. 2 2. Toiminta

Lisätiedot

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016

Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 21.6.2016 Eurooppalainen dysleksiaviikko 3.10. - 9.10.2016 Teema: Oppimisen apuvälineet, lukijärjestöjen vertais- ja neuvontatoiminta VARASLÄHTÖ VIIKKOON Kouvola 30.9. Apuvälinepäivä kunnan työntekijöille

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito päivi pihlaja turun yliopisto 2006 Päivähoidon tehtäviä tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Opintielle pienluokan kautta

Opintielle pienluokan kautta Opintielle pienluokan kautta Pienluokkatoiminnan arviointitutkimus Katja Jokinen Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tutkimuksen lähtökohdat Omat kokemukset erityisluokanopettajana

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot