Niittyvillan koulun opetussuunnitelma 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niittyvillan koulun opetussuunnitelma 2012"

Transkriptio

1 Niittyvillan koulun opetussuunnitelma 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1 ARVOPERUSTA TOIMINTA-AJATUS OPPIMISYMPÄRISTÖT TUNTIJAKO ESIOPETUS AIHEKOKONAISUUDET MOTORISET TAIDOT KOMMUNIKAATIO SOSIAALISET TAIDOT PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT KOGNITIIVISET TAIDOT ERITYINEN TUKI PEDAGOGINEN SELVITYS HOJKS OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT YHTEISTYÖ KODIN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA OPPILASHUOLTO ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINTI KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI LIITTEET... 13

3 Niittyvillan koulun opetussuunnitelma 2012 Niittyvillan koulussa noudatetaan tätä koulukohtaista opetussuunnitelmaa, jonka perustana on Seinäjoen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Arvoperusta Arvoperustan tiedostaminen ja selkeyttäminen ovat tärkeä lähtökohta opetussuunnitelmaa työstettäessä. Opetuksen arvot pohjautuvat koulun henkilökunnan, huoltajien ja muiden sidosryhmien yhdessä esiin nostamiin arvoihin. Arvoperustan määrittäminen luo koululle edellytykset ohjata toimintaa sovittujen tavoitteiden suunnassa. Koulussamme käymme arvokeskustelua henkilökunnan kesken miltei päivittäin. HOJKS-palavereissa ja muissa tapaamisissa huoltajien kanssa käydään tärkeimmät keskustelut siitä, mitä itse kukin taho pitää arvokkaana. Arvokeskustelulla myös sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin ja uudistetaan koulua vastaamaan sille asetettuja odotuksia. Tältä pohjalta määräytyvät koulumme keskeisimmät arvot. Koulumme arvot perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Koulumme toiminnan pohjana ovat: Yksilöllisyyden kunnioittaminen: jokainen oppilas nähdään ainutkertaisena yksilönä omine kehittymismahdollisuuksineen Turvallisuuden korostaminen: sosiaalinen ympäristö on hyväksyvä, kannustava, aito sekä luottamuksellinen; fyysinen ympäristö on turvallinen, virikkeellinen, viihtyisä sekä joustava ja pedagoginen ympäristö on kannustava, elämyksellinen, itse tekemällä sekä kokemalla toimintaan ohjaava 2 Toiminta-ajatus Koulumme opetuksen pääpaino on toiminnallisessa opetussuunnitelmassa. Aina ei vanhanaikainen pulpetissa istuminen riitä, joten oppiminen pohjautuu toiminnallisuuteen ja aktiiviseen työskentelyyn. Motivaatio syntyy toiminnasta ja onnistumisesta, ei ulkoisista palkkioista. Kehitysvammaisten lasten opetuksessa oppilaalle opetetaan erityisesti niitä tietoja ja taitoja, jotka parantavat hänen vuorovaikutustaan ympäristön kanssa ja auttavat häntä mahdollisimman itsenäiseen elämään.

4 Sisällöllisenä tavoitteena koulussamme on, että kaikki koulumme oppilaat saavat tarvitsemansa opetuksen ja kuntoutuksen. Tavoitteena on hyvä elämänlaatu, jonka keskeisimpiä kohtia ovat hyvät ihmissuhteet ja yhteisön toimintoihin osallistuminen. Opitun yleistymisen kannalta on tärkeää, että opetusta järjestetään muissakin paikoissa kuin varsinaisessa opetustilassa. Oppilaille opetetaan ensi-sijaisesti oman elämän hallintataitoja. 3 Oppimisympäristöt Oppilaamme ovat vaikeasti vammaisia, joten oppimisympäristössä tulee ottaa monivammaisuus huomioon. Sitä varten on tunnistettava oppijan tarpeet niin, että fyysinen ympäristö, tarkoituksenmukaiset ryhmä- ja pienopetuksen tilat, niiden varustaminen ja opetusvälineet mahdollistavat opetuksen antamisen Koulussamme kiinnitetään huomiota oppimisympäristöön, sillä hyvin järjestetty oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Se on muun muassa turvallinen, nostaa oppilaan motivaatiota ja uteliaisuutta, edistää aktiivisuutta ja luo mahdollisuuksia hyvälle vuorovaikutukselle niiden henkilöiden kesken, jotka tilanteeseen liittyvät. Erityisesti vaikeavammaisen oppilaan kannalta fyysisten tilojen suunnittelulla on ratkaiseva merkitys. Koulumme tilat pyritään saamaan mahdollisimman esteettömiksi ja toimiviksi, jotta oppilaille voidaan taata pääsy koulun eri tiloihin. Aistivammaisten oppimista ja tilojen käytön helpottamiseksi kiinnitetään huomiota akustisiin ratkaisuihin, valaistuksen suunnitteluun ja käyttöön. Fyysinen näkökulma oppimisympäristöön ulottuu myös piha-alueille, jotka pyritään tekemään turvallisiksi, viihtyisiksi ja oppilaiden aktiivisuutta edistäviksi. Opetusteknologiaa hyödynnetään opetuksen tukena, koska se antaa mahdollisuuksia sekä kommunikointiin, viestintään ja vuorovaikutukseen että oppilaiden kognitiiviseen tai aistihavaintojen kehitykseen. Vuorovaikutusta tuetaan myös oppilaiden välillä leikeissä, auttamisena tai tehtävien suorittamisena. 4 Tuntijako Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden tuntijako järjestetään oppilaiden henkilökohtaisen välittömän tarpeen mukaan. Koulumme tavoitteena on, että jokainen oppilas saa opetusta luokka-asteensa mukaisen tuntimäärän viikossa. Monilla oppilailla on kuitenkin kehitysvammaisuuden lisäksi lisävammoja tai sairauksia, jotka täytyy huomioida terveydellisistä syistä opetuksen tuntimääriä suunniteltaessa. Henkilökohtainen tuntimäärä määritellään aina HOJKSissa.

5 Luokka-asteen mukaiset tuntimäärät: Esiopetus 20 viikkotuntia Luokka 1 20 viikkotuntia Luokka 2 21 viikkotuntia Luokat viikkotuntia Luokat viikkotuntia Luokat viikkotuntia 5 Esiopetus Koulumme oppilaat voivat aloittaa esikoulun joko Niittyvillan koulussa tai päiväkodissa. Oppilaamme kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, joten heillä on oikeus saada esiopetusta sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Jotta oikeus siihen voi toteutua, tarvitaan päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä ennen esiopetuksen alkua. Oppilaillemme laaditaan aina HOJKS esiopetuksen alkaessa. 6 Aihekokonaisuudet Koulussamme opetuksen pääpaino on toiminnallisessa opetussuunnitelmassa. Toiminnallisessa opetussuunnitelmassa tavoitteet etsitään siitä ympäristöstä, jossa eletään. Huomiota ei kiinnitetä vain oppilaaseen, hänen nykyisten taitojen tasoon eikä niiden puutteisiin. Huomion kohteena ovat oppilaan ja hänen ympäristönsä välinen suhde, vuorovaikutus ympäristössä ja toiminta yhteisössä. Opettajan on pohdittava, mitkä ovat ne oppilaan mahdolliset tulevat ympäristöt, joissa selviytymistä voidaan etukäteen harjoitella. Ympäristön huomioiminen on keskeistä toiminnallisessa opetussuunnitelmassa. Tällöin on selvää, että opetus tapahtuu luonnollisessa ympäristössä. Koulussa on olemassa luonnollisia tilanteita esimerkiksi ruokailutaitojen tai pukeutumisen ja riisuutumisen opettelemiseen. Opetuksen tavoitteita ei määritellä ihmisen kehityksen vaiheiden perusteella, vaan ne etsitään arkielämästä. Jos harjoitellaan jotakin sellaista, mitä ei luonnostaan tapahdu koulussa, kuten ostoksien tekemistä tai kirjastossa käyntiä, on lähdettävä koulun ulkopuolelle. Toiminnallisessa opetussuunnitelmassa korostetaan aina iänmukaisuutta riippumatta siitä, mikä oppilaan kehitysiäksi on testein määritelty. Täysi osallistuminen on mahdollista myös, kun tunnetaan osittaisen osallistumisen periaate. Osittaisessa osallistumisessa riippuvuus on sallittua ja hyväksyttyä. Oppilaalta ei vaadita täyttä itsenäistä suoritusta. Riittää, että hän osallistuu toimintaan omien edellytystensä mukaan. Osittainen osallistuminen ei ole vain katselemista tai kuuntelemista. Se on aktiivista tekemistä, vaikka se olisi vain yksittäinen ja lyhytkestoinen osatehtävä laajasta työstä tai toiminnasta, johon muut voivat osallistua.

6 Oppilaillemme laaditaan yksilöllinen opetussuunnitelma, ja koulussamme toteutetaan opetus heidän ikäkautensa ja yksilöllisten edellytystensä mukaan. Oppisisällöillä, opetusmenetelmillä ja opetuksessa käytettävillä oppimateriaaleilla ja välineillä tuetaan opetuksen toteuttamista. Koulussamme toteutettavan toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen opetussuunnitelman oppimäärät muodostuvat toiminta-alueista, niiden osa-alueista ja tavoitteista. Minkään toiminta-alueen kehitystä ei voida tarkastella eikä harjaannuttaa irrallisena muiden alueiden kehittymisestä. Jokaisen toiminta-alueen kehittyminen ja taitojen karttuminen on sidoksissa muiden osa-alueiden kehittymiseen. Toiminta-alueet ja niiden osa-alueet: Motoriset taidot Kommunikaatio Sosiaaliset taidot Päivittäiset taidot ja Kognitiiviset taidot 6.1 Motoriset taidot Motoristen taitojen perustana on tietoisuus omasta kehosta, sen eri osista, liikkeistä ja toiminnoista. Vaikeimmin kehitysvammaisten on vaikea hahmottaa omaa kehoaan. Kokemus omasta kehosta ja sen rajoista välittyy lähinnä lähiaistien ja näköaistin välityksellä. Vaikeimmin kehitysvammaisten motoriikka on kokonaisvaltaista sekä karkea- että hienomotoriikassa. Esimerkiksi käden motoriikassa tarttumisrefleksi säilyy tavallista kauemmin. Motoriikan opetuksen osa-alueet ovat: kehontuntemus karkeamotoriikka hienomotoriikka sekä silmän ja käden yhteistyö Motoriikan opetuksen keskeinen tavoite on oppilaan hieno- ja karkeamotoriikan harjaannuttaminen 6.2 Kommunikaatio Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan kommunikaatio ilmenee ilmeinä, eleinä ja liikkeinä erilaisissa tilanteissa. Myöhemmin oppilaat käyttävät kommunikoinnissaan myös symboleja, ensin kuvallisia ja sitten sanallisia. Osa oppilaista oppii

7 muodostamaan muutaman sanan lauseita, mutta enemmistö oppilaista ei opi puhumaan. Oppilaat tarvitsevat aina palautteen kommunikaatiostaan, kokemuksen, että he ovat kommunikoinnillaan vaikuttaneet ympäristöönsä. Oppilaan käyttäytymisellä, eleillä ja ilmeillä on aina kommunikatiivinen merkitys. Motorinen levottomuus voi olla ainoa lapsen hallitsema tapa kiinnittää toisen ihmisen huomion itseensä, luoda ja ylläpitää kontaktia. Kommunikaation opetuksen osa-alueet ovat: puhe-elinten motoriikka orientoitumisreaktion muodostuminen ilmaisujen ymmärtäminen ja itsensä ilmaiseminen Kommunikaatio-opetuksessa harjaannutetaan oppilaan itseilmaisua ja opetetaan jokin kommunikointitapa, jolla hän kykenee ilmaisemaan itseään. 6.3 Sosiaaliset taidot Oppilaan muodostama kuva ympäristöstä ja omasta itsestään sekä ympäristöön häneen kohdistamat odotukset ovat sosiaalistumisprosessia ohjaavia tekijöitä. Minäkuvan muodostumiseen vaikuttavat roolit, jotka ympäristö heille antaa ja rooleihin liittyvät odotukset. Ympäristön myönteinen, arvostava ja kunnioittava suhtautuminen lapseen on ratkaisevaa. Minäkäsityksen syntymisen edellytyksenä on, että lapsi kokee itsensä muusta ympäristöstä erillisenä. Vähitellen hän tulee tietoiseksi omasta kehostaan ja muistaa kokemansa asiat. Myöhemmässä kehitysvaiheessa oppilaan tietoisuus omasta itsestään ja kokemastaan tulee riippumattomaksi tarpeiden tyydyttämisestä. Tarpeiden ja tunteiden ilmaukset tulevat selvemmiksi ja käyttäytymistä ohjaavat monimutkaiset motivaatiotekijät. Hyvän suhteen vahvistaminen aikuisiin ja tovereihin on tärkeää. Ryhmään liittymisellä ja yhteisillä toiminnoilla on keskeinen merkitys kaikkien vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Sosiaalisten taitojen opetuksen osa-alueet ovat: sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittyminen fyysinen kontakti katsekontakti hymyileminen muu aktiivinen vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä muu aktiivinen vuorovaikutus ikätovereiden kanssa ja esineellisen vuorovaikutuksen syntyminen

8 Sosiaalisessa opetuksessa tuetaan oppilasta toimimaan ympäristönsä kanssa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. 6.4 Päivittäisten toimintojen taidot Monet oppilaat eivät saavuta täydellistä itsenäisyyttä kaikilla PT-taitojen osa-alueilla ja yksilölliset erot voivat olla erittäin suuria. Tavoitteena on kuitenkin lisätä jokaisen oppilaan osallistumista päivittäisiin toimintoihin. Joillakin oppilailla voi pään ja vartalon hallinta tuottaa vaikeuksia esimerkiksi ruokailutilanteissa, kun taas toisilla ruokailuvälineeseen tarttuminen tai lusikan vieminen suuhun on vaikeaa. PT-taitojen opetuksen osa-alueet ovat: Ruokailu: suun liikkeet syöminen ja juominen pöytätaidot ja tavat Siisteyskasvatus: WC:n käyttö peseytyminen Pukeminen: pukeutuminen riisuutuminen pukeutumis- ja riisumistoimintojen laajennus Omatoimisuus ympäristössä: osallistuminen koulun ja kodin töihin ympäristöön orientoituminen Päivittäisten taitojen opetuksen keskeisimpänä tavoitteena on mahdollisimman omatoiminen yksilö. 6.5 Kognitiiviset taidot Varhaisella sensomotorisella kaudella toimivat lapset muodostavat käsityksen ympäristöstään kokonaan kokemuksiensa kautta. Oma keho, sen toiminnot ja tuntemukset ovat aluksi kaiken keskipisteenä. Vähitellen oppilaat alkavat tulla tietoisiksi omasta kehostaan ja sen fyysisistä rajoista. Kognitiivisilla taidoilla on suuri merkitys lapsen kokonaiskehitykselle. Näiden taitojen oppimisen ja esinetoimintojen kehittymisen kautta lapsi hankkii myös sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja. Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten kognitiiviset taidot vastaavat niitä taitoja, jotka lapsi hankkii sensomotorisen kehitysvaiheen kuluessa.

9 Kognitiivisten taitojen opetuksen osa-alueet ovat: esineen pysyvyys ongelman ratkaisu syysuhteet avaruudelliset suhteet verbaalinen jäljittely motorinen jäljittely esineiden käsittely ja leikki Kognitiivisten taitojen opettamisessa oppilaalle opetetaan tiedon vastaanottamista ja hankkimista. 7 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Koulumme oppilailla on pidennetty oppivelvollisuus ja oppilaat kuuluvat erityisen tuen piiriin. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. 7.1 Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätöstä varten tehdään pedagoginen selvitys, joka koostuu oppilaan oppimisen etenemisestä ja kokonaistilanteesta. Pedagoginen selvitys tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Näiden perusteella erityisopetuksen rehtori tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

10 7.2 HOJKS Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tarkoittaa oppimisen ja oppimaan ohjaamisen kokonaissuunnitelmaa yksittäiselle oppilaalle. HOJKS on kirjallinen dokumentti niistä työryhmän päätöksistä, joita on tehty oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta. Se on prosessi, joka edellyttää koulun, oppilaiden huoltajien sekä muiden asiantuntijoiden välistä jatkuvaa yhteistyötä opetus- ja kasvatussuunnitelman rakentamiseksi. Tärkeintä HOJKS:ssa on prosessi, jonka tavoitteena on oppilaan kuntoutuminen omien resurssiensa rajoissa. Oleellista on, että oppilas on oman elämänsä subjekti, aktiivinen oppija ja kokija. HOJKS:n yhtenä periaatteena on se, että oppimisesta muodostuu elinikäinen prosessi, jossa pyritään mahdollisimman varhain itseohjautuvuuden suuntaan. HOJKS sisältää kuvauksen oppilaan tämänhetkisen suorituksen tasosta, vuorovaikutustaidoista sekä kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista erilaisissa oppimisympäristöissä, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä menetelmälliset ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi, luettelon opetusta tukevista palveluista ja apuvälineistä, tiedot palveluiden alkamisajankohdasta ja kestosta sekä palveluiden antajista ja keskinäisestä vastuunjaosta, oppilasarvioinnin kriteerit ja menetelmät sekä arvioinnin ajoittamisen. Opettajalle oppilaan tarpeisiin laadittu HOJKS on oman työn suunnittelun väline. Sen laatiminen perustuu oman työn, oppimisympäristön ja oppilaan oppimisen arviointiin yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Opettajan vaihtuessa oppilaasta on helppo saada nopeasti yleiskuva. Vanhemmille oppilaan HOJKS:n laatiminen on väline, jonka avulla he voivat seurata lapsensa oppimista ja kasvua. Oppilaan kannalta HOJKS merkitsee vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuutta oman koulunkäyntinsä suunnittelussa ja toteutuksessa. HOJKS laaditaan oppilaan yksilölliset edellytykset, oppimisvalmiudet ja henkilökohtaiset tarpeet huomioiden. Tavoitteiden toteutumista seurataan, arvioidaan ja tavoitteita mukautetaan sen perusteella. 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 8.1 Yhteistyö kodin ja muiden tahojen kanssa Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on tukea sekä lapsen kehitystä monipuolisesti että heidän perhettään kasvatustehtävässä. Opetuksen ja kuntoutuksen yhteensovittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä opettajien, koulunkäynnin ohjaajien sekä muiden oppilaan opetukseen, kasvatukseen ja kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken. Koulussamme yhteistyö vanhempien

11 kanssa on tiivistä, jopa päivittäistä oppilaan asioiden hoitamista. Yhteistyön välineinä toimivat henkilökohtaiset tapaamiset, HOJKS-palaverit, reissuvihko, puhelinkontaktit, tekstiviestit ja sähköposti. Koulussamme opetus on kokonaisvaltaista ja sitä tukevat eri terapiamuodot. Siksi teemme huoltajien lisäksi yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden kanssa, esimerkiksi fysioterapeuttien, puheterapeuttien, puhetulkkien ja toimintaterapeuttien kanssa. Ne terapiat, jotka liittyvät saumattomasti koulun toimintaan, voidaan toteuttaa koulupäivän/apip-toiminnan aikana. Niittyvillan koulusta ei kuitenkaan erikseen kuljeteta oppilaita avustajan kanssa koulun ulkopuolisiin terapioihin. 8.2 Oppilashuolto Oppilashuolto on osa koulun kasvatustyötä. Se toteutetaan yhteistyössä oppilaiden huoltajien ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Koulussamme oppilashuolto on jatkuva prosessi monivammaisista oppilaista johtuen. Kouluterveydenhuolto: Kouluterveydenhoitaja käy koululla säännöllisesti ja huolehtii oppilaiden perusterveydentilasta, johon kuuluu punnitus, pituuden mittaus, hemoglobiinin mittaus ja tarvittavien rokotusten antaminen. Tarpeen vaatiessa hän on käytettävissä muulloinkin. Kouluruokailusta huolehtii Eskoon ravitsemuskeskus, joka vastaa siitä, että ruuan määrä, laatu ja ruokailuolosuhteet ovat säädösten ja määräysten edellyttämällä tasolla. Koulukuljetus järjestetään koulutuslautakunnan johtosäännössä määrättyjen periaatteiden mukaisesti. Kuljetuksen järjestäjältä edellytetään riittävää ammattitaitoa ja asianmukaista kuljetuskalustoa. Avustajapalvelut järjestetään aina oppilaiden tarpeen mukaisesti. Apuvälineet oppilaat saavat Seinäjoen sairaalan apuvälinelainaamon kautta yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Näitä ovat esimerkiksi seisomateline, polkupyörä, rattaat/pyörätuoli, työtuoli, wc-tuki jne. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on kaupungin järjestämää, ja se toteutetaan koulun tiloissa tarvitseville oppilaille. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat oppilaan opettaja, koulun johtaja, terveydenhoitaja sekä sosiaalitoimen edustaja. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukukaudessa.

12 9 Arviointi 9.1 Oppilaan arviointi Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jonka avulla opetustavoitteiden saavuttavuutta seurataan jatkuvana toimintana. Toiminnallisessa arvioinnissa lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan ihmisen toiminta on erilaista erilaisissa ympäristöissä. Toiminnalliset taidot ovat sellaisia, joita henkilö voi käyttää jokapäiväisessä elämäntilanteessa. Sekä arvioinnin että opetuksen lähtökohdiksi tulevat tavallisen elämän iänmukaiset toiminnot. Laadullinen arviointi on haastavaa, mutta se antaa enemmän yksilöllistä tietoa kuin numeraalinen arviointi. Oppilaan kanssa harjoiteltavia asioita verrataan hänen aikaisempiin suorituksiinsa ja edistymistä seurataan yksilöllisen opetussuunnitelman avulla. Arviossa kiinnitetään huomiota oppilaan kehittymiseen eri toiminta-alueilla. Arviointi annetaan kirjallisesti kunkin lukuvuoden päätteeksi. Samoin päättöarviointi annetaan kirjallisena. Arviointi on kodin ja koulun yhteistyön tiedottamisen väline. Arvioinnin tulee olla johdonmukaista ja jokaisen lasta opettavan, kasvattavan ja kuntouttavan henkilön tulee osallistua siihen. Arvioinnin tulee ohjata ja kannustaa oppilasta myönteisesti, tukea oppilaan aktiivista osallistumista ja omatoimisuutta. 9.2 Koulun toiminnan arviointi Opetusta antavien henkilöiden tulee arvioida myös omaa toimintaansa. Tällöin on tärkeää omien tunteiden ja vuorovaikutustaitojen tunnistaminen. Itsetuntemus antaa kasvattajalle herkkyyttä tunnistaa oppilaan elämän ja oppimisen tilanteet. Kehityskeskustelut ja itsearviointi luovat pohjaa itsensä kehittämiselle. Säännöllisellä oppimisympäristön arvioinnilla pyrimme huomioimaan mahdolliset puutteet ja kehittämään sekä fyysistä että sosiaalista ympäristöä tavoitteiden suuntaan. Koko koulun vuosittainen itsearviointi pohjaa johonkin valittuun toiminta-alueeseen, jonka toimivuutta arvioidaan ja luodaan menetelmä, jonka avulla sitä arvioidaan ja edelleen kehitetään.

13 LIITTEET LIITE 1: Erityisen tuen toimintamalli LIITE 2: HOJKS LIITE 3: Opiskelu toiminta-alueittain LIITE 4: Pedagoginen selvitys

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

VATIALAN KOULU 11-vuotinen opetus

VATIALAN KOULU 11-vuotinen opetus VATIALAN KOULU 11-vuotinen opetus Vatialan koulu Vatialantie 17 36240 Kangasala Luokkamuotoinen erityisopetus Vatialan koulussa Vatialan koulussa on yleisopetuksen luokkien lisäksi erityisluokkia (lukuvuonna

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot