RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUSMENETELMÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUSMENETELMÄNÄ"

Transkriptio

1 RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN KUNTOUTUSMENETELMÄNÄ Anne Lindsberg - Minna Nàdasi Opinnäytetyö, kevät 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) I ohjaava opettaja Leena Toikkonen II ohjaava opettaja Arto Perkka

2 TIIVISTELMÄ Lindsberg, Anne & Nàdasi, Minna. Ratsastusterapia kehitysvammaisten lasten kuntoutusmenetelmänä, Helsinki 2002, 50 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ratsastusterapian merkitystä osana kehitysvammaisen lapsen kokonaiskuntoutusta. Tarkastelemme asiaa vanhempien näkökulmasta. Tavoitteena on saada kuva ratsastusterapiasta kolmen kehitysvammaisen lapsen kuntoutusmenetelmänä ja tätä kautta tuoda terapiamuotoa tunnetummaksi. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kolmen kehitysvammaisen lapsen vanhempia, kahta äitiä ja yhtä isää. Tutkimus on kvalitatiivinen ja haastattelumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Opinnäytetyön tuloksena voidaan sanoa, että ratsastusterapialla on ollut merkitystä kolmen kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksessa. Se on lapsille motivoiva ja kokonaisvaltainen kuntoutusmenetelmä. Ratsastusterapialla oli merkitystä kahden lapsen fyysisen puolen kehittymiseen. Tämä ilmeni vartalon hallinnan, ryhdin ja tasapainon parantumisena. Terapialla oli merkitystä yhden lapsen psyykkisen puolen kehittymiseen. Hän oppi itsehillintää ja sietämään pettymyksiä ratsastusterapian aikana. Tätä kautta myös lapsen itsetunto ja luottamus omiin taitoihin kasvoivat. Ratsastusterapialla oli merkitystä yhden lapsen sosiaalisen käyttäytymismallin kehittymiseen sekä yhden lapsen puheen tuottamisen parantumiseen. Ratsastusterapia on kuntoutusmenetelmä, joka näiden lasten kohdalla on tuonut merkityksellistä sisältöä elämään, sillä se on antanut lapsille mielekkään ja positiivisen mahdollisuuden kuntoutukseen. Vanhempien mukaan lapset kokevat ratsastusterapian motivoivana ja innostavana. Asiasanat: kehitysvammaisuus, ratsastus, kuntoutus

3 ABSTRACT Lindsberg, Anne & Nàdasi, Minna. Riding therapy as a rehabilitation method for mentally handicapped children, Helsinki 2002, 50p. 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Helsinki Training Unit, Church Community work oriented degree programme in Social welfare, health and education; Bachelor of Social Sciences. The purpose of this thesis is to find out the meaning of riding therapy in three mentally handicapped children s rehabilitation programmes. One of our goals is to make riding therapy more known as a rehabilitation method through this thesis. The effects of riding therapy have been researched mainly from a physical perspective. It is also important to notice people s psychological and social perspective. This thesis is based on qualitative methods and the material was gathered through thematic interviews. We have interviewed 3 parents with mentally handicapped children, 1 father and 2 mothers. The children had participated or are participating in riding therapy. The data was analysed using thematically. This study suggests that riding therapy has some meaning in these children s rehabilitation programme. Riding therapy has had a positive effect on two of the children s motor skills and it has had a positive affect on all three of the children s social skills. It also supported one child s communication skills. Riding therapy is comprehensive and motivating rehabilitation method. It gives these children the possibility for meaningful and positive rehabilitation. According to the parents, their children became more motivated and inspired after participating in riding therapy. This method increased the quality of life of these three mentally handicapped children. Keywords: Mental retardation, riding therapy, rehabilitation

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Terapeuttinen ratsastus Euroopassa Terapeuttinen ratsastus Suomessa Ratsastusterapian tavoitteet Ratsastusterapian vaikutukset Fyysiset vaikutukset Psyykkiset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ratsastusterapia muita terapioita tukevana menetelmänä Kehitysvammainen henkilö ratsastajana TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu ja kohderyhmä Aineiston analysointi Eettisyys ja luotettavuus.. 23

5 4 TUTKIMUSTULOKSET Ratsastusterapiaan osallistuneet lapset Ville Maija Aleksi Ratsastusterapian merkitys lasten kuntoutuksessa Ratsastusterapian aloittaminen Lasten suhtautuminen terapiaan Terapiatunnin sisältö Ratsastusterapian merkitykset Muut terapiat Vanhempien kokemuksia ratsastusterapiasta Toiveet ja odotukset Vaikeuksia Tulevaisuus 39 5 POHDINTA Johtopäätökset ja yhteenveto tuloksista Opinnäytetyöprosessin tarkastelu 44 LÄHTEET 47 LIITE 51

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme aihe on kiinnostanut meitä pitkään ja tulevina ammattilaisina haluamme tietoa erilaisista kuntoutusmenetelmistä. Ratsastusterapia on vielä melko tuntematon kuntoutusmenetelmä, josta on vaikea löytää tietoa. Sen erikoisuutena voidaan pitää kuntoutuksen ja harrastamisen yhdistämistä. Vammaiselle henkilölle on tärkeää, että hän voi harrastaa tasavertaisena muiden ihmisten kanssa huolimatta vammastaan. Ratsastusterapiassa yhdistyvät nämä molemmat elementit. Vammaisuusopintokokonaisuuden aikana aiheen valinta selkiintyi ja varmistui, sillä työharjoittelupaikkamme mahdollistivat aiheeseen syventymisen ja käytännön tasolla ratsastusterapian seuraamisen. Harjoittelun aikana saimme myös luotua kontakteja ratsastusterapian parissa työskenteleviin ammattilaisiin. Ratsastusterapiaa on Suomessa ollut pitkään, mutta silti terapiamuoto on melko tuntematon. Siitä on jonkin verran tietoa, mutta se on hajanaista ja vaikeasti löydettävää. Tieteellistä tutkimusta ratsastusterapiasta on tehty lähinnä sen fyysisistä vaikutuksista, koska useimmilla ratsastusterapeuteilla on taustalla fysioterapeutin koulutus. Tämän vuoksi psyykkistä ja sosiaalista puolta on tutkittu vähemmän. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikä merkitys ratsastusterapialla on kolmen kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksessa. Tarkastelemme aihetta vanhempien näkökulmasta. Haluamme myös tuoda ratsastusterapiakäsitystä tunnetummaksi, sillä se on mielestämme hyvä, kokonaisvaltainen kuntoutusmuoto, jota tulisi käyttää enemmän. Ratsastusterapiassa ihminen huomioidaan kokonaisuutena ja siinä voidaan saavuttaa useita erilaisia vaikutuksia niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisella alueella. Opinnäytetyömme tuo esille ratsastusterapian tavoitteita ja vaikutuksia sekä esittelee terapeuttista ratsastusta Euroopassa. Tuomme esille ratsastusterapian suomalaisen muodon ja toteuttamistavan, joka on ainutlaatuinen maailmassa. Empiirinen osuus on toteutettu haastattelemalla kolmen kehitysvammaisen lapsen vanhempia, yhtä isää ja kahta äitiä. Kokosimme aineiston kolmeksi case-tapaukseksi, joissa käsitellään lasten elinpiiriä sekä heidän adaptiivisia ja motorisia taitojaan. Olemme nostaneet aineistosta esiin eri teemoja, joiden kautta voidaan saada käsitys lasten ratsastusterapiasta kokonaisuutena.

7 7 2 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Terapeuttinen ratsastus Euroopassa Terapeuttisella ratsastuksella tarkoitetaan kaikkia ratsastuksen ja hevosen käytön terapeuttisia tarkoituksia. Terapeuttinen ratsastus jaetaan kolmeen osa- alueeseen: hippoterapiaan, heilpedagogiseen ratsastukseen ja vammaisratsastukseen. (Järvinen 1990, 12.) KESKI-EUROOPPA LÄÄKETIEDE KASVATUSTIEDE PSYKOLOGIA Heilpedagoginen ratsastus/ vikellys Hippoterapia Vammaisratsastus LIIKUNTATIEDE KUVIO 1. Terapeuttisen ratsastuksen osa-alueet Keski-Euroopassa (Halonen 1992, 2) Straussin mukaan hippoterapia on lääkärin määräämä fysioterapian muoto, jossa hevosen moniulotteisia liikeimpulsseja käytetään tarkoin suunnattuna liikehoitona ja neuromotorisena stimulaationa mm. MS- ja CP-vammaisille henkilöille. (Halonen 1992, 2.) Hippoterapian toteuttaja on erityiskoulutuksen saanut lääkintävoimistelija eli hippoterapeutti (Törmälehto 1993, 6).

8 8 Törmälehdon (1993,8) mukaan heilpedagogisella ratsastuksella tarkoitetaan kasvatustapahtumaa, jossa hevosella on keskeinen merkitys ja jonka tavoitteet ovat psyykkisiä ja sosiaalisia. Kohderyhmän muodostavat käytös-, oppimis- ja puhehäiriöiset sekä kehitysvammaiset ja psyykkisesti sairaat henkilöt. Heilpedagogista kasvatustapahtumaa voi ohjata erityisopettaja, psykologi, sosiaalikasvattaja tai joku muu vastaava ammattilainen. Heilpedagogisessa ratsastuksessa voidaan käyttää erilaisia apuvälineitä kuten palloja, vanteita ja musiikkia (Purjesalo 1991, 39). Vogelin (1987, 52) mukaan vammaisratsastus tarkoittaa erityiskoulutuksen saaneiden ratsastuksenopettajien ohjauksessa tapahtuvaa urheilua. Vammaisratsastus voi antaa rohkeutta ja itseluottamusta jokapäiväiseen elämään sekä vahvistaa fyysisesti ja psyykkisesti. Ratsastus on vammaiselle henkilölle urheilulaji, jota hän voi harrastaa yhdessä muiden kanssa ilman, että hänen vammaansa huomioidaan erityisesti. 2.2 Terapeuttinen ratsastus Suomessa Suomessa terapeuttinen ratsastus eli erityisratsastus jaetaan ratsastusterapiaan ja vammaisratsastukseen. Ratsastusterapia on kuntoutusta ja vammaisratsastus on harrastustoimintaa. (Halonen 1992, 2.) SUOMI Ratsastusterapia Vammais-/ erityisratsastus KUNTOUTUS HARRASTUS KUVIO 2. Terapeuttinen ratsastus Suomessa. (Halonen 1992, 2)

9 9 Selvisen (1989, 23) mukaan suomalainen ratsastusterapia on lääkinnällistä, sosiaalista ja kasvatuksellista kuntoutusta tukeva ja täydentävä menetelmä, se ei voi koskaan olla korvaava hoitomuoto. Ratsastusterapian lähtökohtana on ajatus ihmisestä psykofyysisenä kokonaisuutena. Kelalta voi saada rahallisen korvauksen ratsastusterapian kustannuksiin lääkärin lähetteellä. Kela voi korvata ratsastusterapiaa myös fysioterapian tukimuotona, jolloin fysioterapeutin täytyy anoa Kelalta asiakkaalleen siitä päätös. Anomuksessa tulee olla fysioterapeutin ja lääkärin lausunto terapian tarpeellisuudesta. Ratsastusterapiajaksot voivat kestää kymmenestä kerrasta useaan vuoteen asiakkaan tarpeen mukaan. Yleensä terapiaa annetaan kerran viikossa, mutta jos esimerkiksi tavoitteena on kävelemään oppimisen vahvistaminen, asiakas saattaa käydä ratsastamassa kolmekin kertaa viikossa. (Koppelo 2000, 13.) Blumin (1994, 103) mukaan ratsastusterapia soveltuu 4-vuotiaasta ylöspäin lähes kaiken ikäisille henkilöille ja useimmille erityisryhmille. Ratsastusterapiaan ei suositella henkilöille, joilla on selkärangan laaja-asteinen epävakaus, selkänikaman välilevyn esiinluiskahdus, epilepsia, jota ei ole saatu kontrolliin lääkehoidolla tai ortopedinen vajavuus, joka estää ratsastuksen. Selvinen (1995, 229) puolestaan toteaa, että ratsastusta ei suositella sairauden akuutissa vaiheessa kuten reumassa. Se ei ole järkevää, ellei henkilöllä ole motivaatiota siihen tai pelko on hallitsevaa. Ratsastusterapiaan kuuluu kaikki hevosen kanssa normaalistikin tehtävät askareet kuten lannan luonti, hevosen hoitaminen, ratsastus ja muut tallityöt. Joillekin lapsille pelkkä hevosen lähellä olo, katselu ja kosketus on jo itsessään terapeuttinen kokemus. Ratsastusterapia on aina yksilötunti. Terapiatunnilla on avustaja taluttamassa hevosta ja terapeutti on vieressä tai takana ohjaamassa tilannetta. Vaikeasti liikuntavammaisen ratsastajan kanssa terapeutti voi istua selässä ohjaten sieltä käsin asiakastaan. Joskus ratsastajaa täytyy ohjata koko ajan oikeaan asentoon, koska vasta silloin hevosen liikkeet vaikuttavat oikein. Tällä pyritään mahdollisimman täydelliseen istumaasentoon. (Koppelo 2000, ) Terapiatunnilla hevosella ei yleensä käytetä satulaa, vaan terapiavyötä, jossa on kiinnipitolenkit ratsastajaa varten. Näin ratsastaja voi tuntea paremmin sen lämmön.

10 10 Ohjia ei juurikaan käytetä, koska hevosen ohjaaminen ja hallinta eivät ole pääasia. Pääasiassa hevosen askellajina tunnilla on käynti mutta ravia voidaan harjoitella silloin, jos halutaan kehittää lihasjäntevyyttä ja kohottaa ryhtiä. (Koppelo 2000, 12.) Suomessa ratsastusterapiaa voi antaa ratsastusterapeutti, jolla on vähintään opistotason koulutus terveydenhuollon-, kasvatus-, tai sosiaalialalta ja lisäkoulutuksena ratsastusterapiakoulutus, joka suoritetaan Ypäjän Hevosopistossa. (Halonen 1992, 2.) Ratsastusterapia koulutus on kolmivuotinen monimuoto-opetus, jonka pituus on 15 opintoviikkoa. Ratsastusterapia-koulutus on täydennyskoulutusta, jonka jälkeen jokainen toteuttaja toteuttaa terapiaa painottuen omaan ammatilliseen erityisalaansa. (Ratsastusterapia 2001, 2.) Suomen Ratsastajainliiton monisteen mukaan vammais- / erityisryhmien ratsastuksella tarkoitetaan: " Sellaisten henkilöiden ratsastusta, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan ratsastusharrastukseen. Heidän ratsastuksensa vaatii soveltamista ja erityisosaamista." (Suomen Ratsastajainliitto 1998.) Selvinen (1995, 229) määrittelee erityisratsastuksen harrastustoiminnaksi, jonka tavoitteena on ratsastustaitojen oppiminen. Siihen kuuluu myös kilpailutoiminta, josta vastaa Suomen Ratsastajainliitto. Kilpailulajina on kouluratsastus, jossa kilpailijat jaetaan viiteen luokkaan vamman mukaan. Luokat on jaettu liikuntavammaisten, sokeiden, näkövammaisten, kuurojen sekä muilla tavoilla vammaisten ratsastajien ryhmiin. 2.3 Ratsastusterapian tavoitteet Lehtisen, Haapalan & Dahlströmin (1993, 95 96) mukaan ratsastusterapian tavoitteet voivat olla motorisia, psyykkisiä, sosiaalisia sekä havainto motorisia. Lûthin mukaan terapia on suunnattu erityisryhmille, esim. kehitysvammaiset, käytöshäiriöiset,

11 11 liikuntavammaiset, psyykkisesti sairaat tai monivammaiset henkilöt. Ratsastusterapiassa pyritään pysyviin käyttäytymismuutoksiin henkilössä. (Halonen 1992, 3.) Ratsastusterapiassa ei pyritä ratsastustaidon opetteluun, mutta se antaa kuitenkin valmiuksia mahdolliselle harrastukselle. Terapian tavoitteet ovat aina yksilöllisiä ja niitä laadittaessa otetaan huomioon jokaisen lapsen henkilökohtaiset kuntoutussuunnitelmat. Tavoitteet tehdään myös lapsen taidot ja mahdolliset rajoitteet huomioonottaen. (Ratsastusterapia 2001, 4.) Hoeckin (1987, 20) mukaan ratsastusterapian fyysiset tavoitteet tukevat usein fysioterapian tavoitteita. Ratsastus mahdollistaa lihasjänteyden säätelyn sekä symmetrian parantamisen. Symmetrian parantumiseen liittyy myös koordinaatiokyvyn ja tasapainon sekä painonsiirtojen harjoittaminen liikkuvan hevosen selässä. (Wham 1994, ) Ratsastusterapian kasvatuksellisia ja sosiaalisia tavoitteita ovat itsehillinnän ja vastuuntunnon kehittäminen, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen sekä keskittymiskyvyn parantaminen. Tavoitteina ovat myös omanarvontunteen kohottaminen, suhteiden ja luottamuksen luominen toisiin ihmisiin, aggressiivisten käytöstapojen poistaminen, itsensä ja kompromissientekotaitojen kehittäminen. (Ringbeck 1987, 34.) Yksi tärkeimmistä tavoitteista on opittujen taitojen ja tunteiden siirtäminen jokapäiväiseen elämään (Ratsastusterapia 2001, 4). 2.4 Ratsastusterapian vaikutukset Tässä osiossa käsittelemme ratsastusterapian vaikutuksia jaottelemalla ne fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin osa-alueisiin. Ratsastusterapian fyysisistä vaikutuksista on tällä hetkellä enemmän tutkittua tietoa kuin psyykkisistä ja sosiaalisista. Ratsastusterapiassa vaikutukset ilmenevät kokonaisvaltaisesti kaikilla edellä mainituilla alueilla.

12 Fyysiset vaikutukset Ratsastus vaikuttaa lihasjänteyteen rentouttavasti hevosen tasaisen rytmikkään käynnin kautta. Se vähentää spastisuutta raajoissa ja kohottaa vartalon jäntevyyttä. (Wham 1994, 119.) Spastiselle lapselle on tärkeää valita hevonen, jonka käynti on tasaista ja pehmeää. Jos hevosella on korkea ja töksähtelevä käynti, lihasten spastisuus lisääntyy tärähtelyn vaikutuksesta. (Tauffkirchen 1994, 111.) Ratsastus kehittää monipuolisesti kaikkia motoriikan osa-alueita kuten koordinaatiota, liikkuvuutta, voimaa, notkeutta, nopeutta ja kestävyyttä (Luhman 1994, 93). Tauffkirchen (1987, 28) on todennut, että ratsastus parantaa myös hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Lihaksistoa voidaan rentouttaa hevosen rytmisten liikkeiden avulla. Rentoutumisen kautta hengityksen hallinta paranee ja sitä kautta äänenmuodostus, puhuminen ja sanojen tuotto helpottuvat. Rentoutuminen syventää myös hengitystä ja helpottaa nielemistä. Bertoti (1988) on tutkinut 11 cp-vammaisen lapsen kuntoutumista, jotka osallistuivat ratsastusterapiaan kymmenen viikon ajan. Tutkimuksen valintakriteereinä olivat mm. lapsen diagnoosi cp-vammaisuudesta, johon liittyy neli- tai kaksiraajahalvaus, normaali älykkyys sekä kyky istua tai seisoa itsenäisesti tai vähäisen tuen avulla. Tutkimus koostui testeistä 10 viikkoa ennen ratsastusterapiaa sekä ratsastusterapiaohjelman aikana. Siihen sisältyi myös jälkitesti. Tutkimuksen tuloksena lapsilla todettiin huomattava ryhdin parantuminen, vähentynyt liikkeiden tekemisen pelko, lihasten spastisuuden vähentyminen sekä tasapainotaidon kehittyminen. (All & Loving 1999, 7.) MacKinnon, Noh, Laliberte, Lariviere & Allan (1995) ovat tutkineet ratsastusterapian fyysisiä ja psykososiaalisia hyötyjä lievästi ja keskivaikeasti cp-vammaisilla lapsilla. Tutkimukseen osallistui 14 lasta, jotka jaettiin vamman vaikeusasteen mukaan kahteen ryhmään. Näitä ryhmiä verrattiin kontrolliryhmään ratsastusterapian aikana. Fyysisiä hyötyjä mitattiin viiden eri menetelmän avulla sekä lisäksi kerättiin tietoa haastattelemalla ratsastusterapeuttia, fysioterapeuttia ja lasten vanhempia. Psykososiaalisia hyötyjä mitattiin kahden menetelmän avulla. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että ratsastusterapiasta saattaa olla hyötyä cp-vammaisille lapsille. Sen aikana lasten istuma-asento hevosen selässä parantui ja tätä kautta vartalon asennossa tapahtui

13 13 muutoksia parempaan suuntaan. Myös lasten kävelytaito ja tasapaino kehittyivät. (All & Loving 1999, 8-9.) Lapsi, joka ei vammansa vuoksi pysty itsenäisesti kävelemään saa hevosen selässä sensomotorisen kokemuksen kävelystä (Blum 1994, 101). Hän pääsee liikkumaan luontoon, vaihtelevaan maastoon ja näkee ympäristönsä uudesta näkökulmasta. Hevosen kanssa työskentely maasta ja ratsailta käsin kehittää avaruudellisten suhteiden ymmärtämistä. (Homberg, Zobel & Baum 1994, 28.) Monella vammaisella lapsella aistikokemukset ovat rajoittuneita, mutta ratsastusterapiassa eri aistit saavat riittäviä ärsykkeitä. Hevosen pehmeä karvapeite ja karheat jouhet aktivoivat ihon pintatuntojärjestelmää. Tallilla lapsi saa myös vahvoja hajuaistimuksia. Hevosen ruokintaan liittyy lisäksi paljon aistikokemuksia käsiteltäessä kauroja, heiniä ja muita hevosen ruoka- aineita. (Danneil 1994, 11.) Psyykkiset vaikutukset Ratsastusterapialla on psyykkisiä ongelmia parantava vaikutus. Sillä voi olla mahdollisuus vaikuttaa kehon kautta mieleen ja päinvastoin. Ihminen tulee tietoiseksi tunteistaan liikkeen kautta. Leimer (1987, 62-63) toteaa, että ratsastusterapia voi lievittää jännityksiä sekä auttaa pelkojen voittamisessa ja tätä kautta antaa pohjan luottamuksen rakentamiselle. Hevosen käynnin rytmi ja aaltomainen liike auttavat fyysisten ja henkisten jännitystilojen purkautumisessa. Hevosen energian ja voiman tunteminen sekä suuren eläimen hallitseminen tuottavat mielihyvää ja kohottavat omanarvontunnetta. Vogel (1987, 54) on todennut, että terapian kautta lapsen itseluottamus usein kasvaa ja vahvistuu vähitellen. Monet vammaiset henkilöt eivät luota itseensä eivätkä omiin kykyihinsä. Eltze (1987, 57) puolestaan toteaa, että pelon tunnustaminen ja sen voittaminen hevosten kanssa toimiessa antaa itseluottamusta, voimistaa omanarvontunnetta ja kehittää rohkeutta. Myös luottamus omiin aikaansaannoksiin ja muihin ihmisiin voi vahvistua kontaktitilanteissa hevosen kanssa.

14 14 Eltzen (1987, 57) mukaan ratsastusterapiassa lapsi pääsee iloitsemaan erilaisista asioista. Lapsen sopeutumiskyky kehittyy talliympäristön ja hevosen tuomien vaihtelevien tilanteiden ansiosta. Ratsastusterapia lisää keskittymiskykyä, koska hevosen kanssa toimiminen edellyttää itsehillintää, sääntöjen noudattamista ja käyttäytymisen hallintaa. Hevonen ja talliympäristö herättävät lapsissa usein kiinnostusta, mikä johtaa aktiivisuuden lisääntymiseen. Ratsastaessa hevosesta tulee lapseen koko ajan näkö-, kuulo- ja tunnesignaaleita, jotka vaativat lapsen täyden huomion (Danneil 1994, 11). Edellä esitellyn MacKinnonin ym. (1995) tutkimuksessa saatiin saman suuntaisia tuloksia. Lievästi cp-vammaisten lasten itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot kehittyivät ratsastusterapian aikana. Heillä huomattiin motivaation kasvua, heidän itseluottamuksensa ja yhteistyöhalukkuutensa lisääntyivät ja he olivat halukkaita kokeilemaan myös muunlaista toimintaa. (All & Loving 1999, 8-9.) Scheidhacker, Bender & Vaitl (1994, 65-66) ovat tutkineet ratsastusterapian vaikutuksia kroonista skitsofreniaa sairastavien henkilöiden hoidossa. Tutkittavien keski-ikä oli noin 30 vuotta. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tutkimaan kroonisesti sairaiden henkilöiden kykyä oppia hevosen hoitoon liittyviä asioita sekä sitä vaikuttaako toiminta hevosen kanssa ja ratsastaminen erilaisiin oireisiin tai sosiaaliseen käyttäytymiseen. Yhtenä tutkimustehtävänä oli myös tutkia, miten ratsastusterapia vaikuttaa kroonista skitsofreniaa sairastavien henkilöiden subjektiiviseen tuntemukseen omasta voinnistaan. Tutkimuksessa verrattiin kuudentoista henkilön terapiaryhmää kahdeksan henkilön kontrolliryhmään. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli taustallaan pitkäaikainen psyykkinen sairastaminen. Terapiaohjelma kesti kahdeksan viikkoa, jonka aikana tutkimukseen osallistuneet henkilöt ohjattiin ratsastuksen ohella hoitamaan myös hevosta. Ratsastusterapiasta vastasi lääkäri, jolla on sekä psykoterapia- että ratsastusterapiakoulutus. Tutkimus osoitti, että kaikki siihen osallistuneet henkilöt oppivat valvonnan alaisina hoitamaan hevosta sekä ratsastamaan käyntiä hevosella ilman satulaa. Tutkittavat tunsivat olonsa paremmaksi terapiajakson jälkeen kuin ennen sitä. (Scheidhacker ym. 1994, 66, )

15 15 Tutkimuksen tuloksena voidaan sanoa, että ratsastusterapiassa yhdistyvät olennaisena psyykkisesti sairaiden henkilöiden hoitoon liittyvät tärkeät osa-alueet. Ratsastusterapia antoi tutkittaville liikunnaniloa ja fyysistä hyvinvointia, jonka kautta se vaikutti positiivisesti myös psyykkiseen puoleen. Ratsastusterapia koettiin elämänläheisenä, minkä vuoksi se tarjosi tutkittaville vahvoja elämyksiä sekä antoi kokemuksen itsenäisestä, omanarvontunnetta kohottavasta tehtävien hallinnasta ja antoi tilaa myönteisten ja kielteisten tunteiden tasapuoliselle kehittymiselle. Yhtenä tuloksena huomattiin, että tutkittavat kykenivät luomaan yhteyden toiseen henkilöön fyysisellä tasolla. Terapian kautta saadut onnistumisen kokemukset toimivat minäkuvan vahvistajana ja tätä kautta vahvistivat tutkittavien sosiaalisia taitoja. (Scheidhacker ym. 1994, 70.) Sosiaaliset vaikutukset Ratsastusterapia vaikuttaa sosiaalisen käyttäytymisen kehittymiseen. Ihmisten väliseen verbaaliseen ja ei-verbaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kuuluu olennaisesti emotionaalinen puoli. Tunteet voidaan kokea ja osoittaa välittömimmin kehonkontaktien avulla. (Vossberg 1994, 31.) Vossbergin (1994, 31) mukaan hevosta voidaan käyttää tunnevajavuuksien korjaamiseen, kontaktikyvyn ja sosiaalisen kanssakäymisen kehittämiseen. Hevosen kanssa voidaan keskittyä elämysten saamiseen niiden parissa toimiessa. Tällöin ei keskitytä suorituspainotteisesti ratsastuksen opetteluun, vaan varataan aikaa hevosen kanssa toimimiseen. Baum (1987, 43-44) on todennut myös, että hevosella on herkkä vaisto ihmisten äänille ja mielialoille. Se heijastaa välittömästi pelon, kärsimättömyyden ja levottomuuden tunteet sitä huonosti käsittelevään ihmiseen. Henkilöille, joilla on emotionaalisia ja sosiaalisia häiriöitä, on kasvattava elämys saavuttaa hevosen kiintymys. Luhman (1994, 95) toteaa, että kumppanuus hevosen kanssa sitä hoitaessa ja ratsastaessa vaatii käyttäytymisen muuttamista hevosen tapojen mukaiseksi. Siihen tarvitaan orientoitumiskykyä, toisten huomioonottamista sekä yhteisten sääntöjen noudattamista. Näiden taitojen oppiminen luo pohjan toveruus- ja ystävyyssuhteiden

16 16 solmimiselle. Tavoitteena on, että lapsi siirtää oppimansa taidot jokapäiväiseen elämään. Saman suuntaisia huomioita on tehnyt myös Eltze (1987, 57) artikkelissaan Ratsastus vammaisurheiluna. Eltzen mukaan ratsastus kehittää sosiaalista käyttäytymistä kuten kontaktien solmimiskykyä, toisten ihmisten huomioonottamista, hyviä tapoja sekä kompromissientekotaitoja. Törmälehdon (1993) pro gradu -tutkielmassa saatiin myös saman suuntaisia tuloksia tutkittaessa ratsastusterapiaa autististen lasten kuntoutusmuotona. Tutkimukseen osallistui kolme lasta, jotka olivat iältään 7-15-vuotiaita. Kahden lapsen diagnoosi oli autismi, kolmannella lapsella oli autistisia piirteitä. Tulosten mukaan ratsastusterapia motivoi lapsia ottamaan kontaktia hevoseen ja tätä kautta auttoi vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Lasten sekä vetäytyvä että liikakäyttäytyminen vähentyivät ratsastusterapian aikana. Tutkimuksen mukaan ratsastusterapia tuotti lapsille mielihyvää ja innostusta toimintaa kohtaan. 2.5 Ratsastusterapia muita terapioita tukevana menetelmänä Ratsastusterapiassa käyvät lapset voivat saada myös muuta terapiaa, kuten fysio-, toiminta- tai puheterapiaa. Terapeuttien yhteistyö on erittäin tärkeää ja he järjestävät yhteistapaamisia. Tapaamisissa suunnitellaan yhteiset tavoitteet, jotka helpottavat heidän työtään asiakkaan kanssa ja luovat yhtenäisen linjan kuntoutukseen. (Koppelo 2000, 13.) Ratsastusterapiaa voidaan käyttää joko omana terapiana tai toisen terapian tukena ja se voi valmistaa johonkin muuhun terapiaan. Se voi myös jaksotella toisen terapian kanssa. Tapauskohtaisesti ratsastusterapiaa voidaan antaa kokeilu- tai intensiivijaksoina. (Ratsastusterapia 2001, 2.) Ratsastusterapia tukee fysioterapiaa, koska se vaikuttaa monipuolisesti motoriikkaan, koordinaatioon ja normaalien liikemallien kehittymiseen. Sillä pyritään estämään patologisia refleksejä ja edistämään lihastonuksen normalisoitumista. (Rommel 1994, ) Fysio- ja ratsastusterapian tavoitteet ovat usein saman suuntaisia. Ratsastus koetaan usein miellyttävämmäksi ja kiinnostavammaksi kuin fysioterapia, koska siinä on mukana elävä olento. Fysioterapiassa vastakappaleina on elottomia välineitä, joiden

17 17 kanssa ei voi olla vuorovaikutuksessa. Fysioterapiassa harjoituksia ja liikkeitä täytyy tehdä, mutta ratsastusterapiassa liike tulee itsestään. (Koppelo 2000, 12.) Ratsastusterapia tukee myös hyvin puheterapiaa, koska se rentouttaa lihaksistoa, jonka kautta hengityksen hallinta paranee. Tämä puolestaan helpottaa äänen muodostusta, puhumista ja sanojen tuottoa. (Tauffkirchen 1987, 28.) Ratsastusterapiassa vuorovaikutus eläimen ja muiden ihmisten kanssa on keskeisellä sijalla. Lapset, joilla on kommunikaatiovaikeuksia, saattavat ryhtyä tuottamaan sanoja tai puhetta, koska monet tilanteet ovat heille niin elämyksellisiä, että niistä tulee tarve ilmaista asioita. Lapsi voi myös kokea, että eläimelle on helpompi puhua kuin ihmiselle, koska hevosen kanssa kommunikointi perustuu suurelta osin aistitoimintoihin, ei puheeseen. Hevosen liikkeen rytmi voi osaltaan auttaa puheen tuottamista. (Kreienborg 1994, 18.) Purjesalo (1991) on tutkinut erityisratsastusta hoito- ja kuntoutusmuotona. Osana tutkimusta Purjesalo haastatteli kuutta eri tavoin vammaista tai sairasta henkilöä, jotka osallistuivat joko ratsastuskurssille tai ratsastusterapiaan. Yksi heistä oli kehitysvammainen henkilö. Haastateltavista viisi oli ratsastanut 3-4 vuotta ja yksi vuoden ajan. Tutkimukseen osallistuneista kolmella oli mahdollisuus ratsastaa kerran viikossa, kolmella heistä oli välillä taukoja. Haastattelujen tuloksena Purjesalo toteaa, että ratsastus on täydentävää, vaihtoehtoista ja kokonaisvaltaista kuntoutusta. Haastateltavat pitivät ratsastusta mielekkäänä ja kiinnostavana, koska siinä on mukana elävä eläin eikä vain elottomia välineitä. Purjesalon mukaan ratsastus voi olla hoidon ja kuntoutuksen ohella harrastus, koska ratsastaessa ajatus kuntoutumisesta ei aina ole tiedostettua. Haastattelujen perusteella ratsastuksen todettiin olevan muuta hoitoa täydentävä muoto, sillä haastatelluista henkilöistä ne, jotka olivat saaneet muutakin kuntoutusta, kokivat tarvitsevansa sitä ratsastuksen ohella. 2.6 Kehitysvammainen henkilö ratsastajana Yhdysvaltain Kehitysvammaliitto (AAMR) määrittelee kehitysvammaisuuden seuraavasti: " Kehitysvammaisuus (Mental Retardation) tarkoittaa tämän hetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta. Sille on ominaista merkittävästi

18 18 keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky, johon samanaikaisesti liittyy rajoituksia kahdessa tai useammassa seuraavista adaptiivisten taitojen yksilöllisesti sovellettavista osa- alueista: kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, toiminnallinen oppimiskyky, vapaaaika ja työ. Kehitysvammaisuus tulee ilmi ennen 18 vuoden ikää." (Kehitysvammaisuus - määrittely, luokitus ja tukijärjestelmät 1995, 15.) Suomessa voimassa olevan lain (1977) mukaan kehitysvammaisella tarkoitetaan: " henkilöä, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja." (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977 / ) Kehitysvammaisten ratsastajien taso voi vaihdella paljon. Joku tarvitsee taluttajan ja avustajan, toinen taas pärjää ilman avustajia jopa tavallisella ratsastustunnilla. Ratsastusryhmät tulisi jakaa siten, että jokaisella olisi tasoaan vastaava mahdollisuus ratsastamiseen. Aloittelijoilla ja vaikeammin vammaisilla henkilöillä ratsastustunnin pituudeksi riittää minuuttia, muilla tunnin verran. Kaikille ratsastajille kuuluvat hevosten hoitaminen, tallityöt ja ratsastuksen teoria kykyjensä mukaan. Kehitysvammaisen henkilön opetus tulee olla yksinkertaista ja havainnollista. Kerrallaan harjoitellaan vain yhtä asiaa toistaen useasti. Välitön palkkio tai kiitos onnistuneesta suorituksesta kuuluu myös opetukseen. (Järvinen 1990, ) Lûthin mukaan ratsastusterapia aloitetaan aina emotionaalisella kontaktinotolla ja ratsastajan omaa aktiivisuutta sekä kiinnostusta pidetään tärkeänä (Halonen 1992, 3). Baum (1987, 42-43) puolestaan toteaa, että on tärkeää antaa hevoselle aikaa ja tilaa tutustua ratsastajaansa, sillä hevonen toimii terapeuttina ja ratsastusterapeutti vain tilanteiden ohjaajana. Hevonen on erittäin sopiva terapeutiksi, koska se tarjoaa toimintamahdollisuuksia ja luo motivaatiota, jonka kautta voidaan käynnistää erilaisia oppimisprosesseja. Fyysisesti ja psyykkisesti tasapainoinen ja koulutettu terapiahevonen vaistoaa, milloin ratsastaja tarvitsee tukea ja rohkaisua ja milloin häntä täytyy herättää oppimaan omat rajansa.

19 19 3 TUTKIMUKSEN KULKU 3.1 Tutkimustehtävät Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ratsastusterapian merkitystä osana kolmen kehitysvammaisen lapsen kokonaiskuntoutusta. Tarkastelemme asiaa vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on saada kuva ratsastusterapiasta kolmen kehitysvammaisen lapsen kuntoutusmuotona ja tätä kautta mahdollisesti tuoda terapiamuotoa tunnetummaksi. Opinnäytetyön tutkimustehtävinä on selvittää: 1. Millaisia ratsastusterapiaan osallistuvat kehitysvammaiset lapset ovat? - Millainen elinpiiri lapsilla on? - Mitkä ovat tärkeitä asioita lapsen elämässä? - Millaiset adaptiiviset taidot lapsilla on? - Millaiset motoriset taidot lapsilla on? 2. Mikä merkitys ratsastusterapialla on kehitysvammaisen lapsen kokonaiskuntoutuksessa? - Mikä merkitys ratsastusterapialla on lapsen fyysisen puolen kehittymiseen? - Mikä merkitys ratsastusterapialla on lapsen psyykkisen puolen kehittymiseen? - Mikä merkitys ratsastusterapialla on lapsen sosiaalisiin taitoihin ja niiden kehittymiseen? - Tukeeko ratsastusterapia muita terapioita? - Onko ratsastusterapia ylläpitävää vai kuntouttavaa terapiaa?

20 20 3. Miten vanhemmat kokevat ratsastusterapian? - Millaisia odotuksia perheellä on ratsastusterapialle? - Mikä merkitys ratsastusterapialla on ollut perheen elämään? - Jatketaanko ratsastusterapiaa tulevaisuudessa? 3.2 Tutkimusmenetelmä Opinnäytetyömme on luonteeltaan kvalitatiivinen. Haluamme selvittää ratsastusterapian merkitystä kehitysvammaisen lapsen kokonaiskuntoutuksessa. Tätä merkitystä on vaikea mitata numeraalisesti. Kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen ja se pyrkii tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1998, 161.) Laadullisen tutkimuksen pyrkimyksenä ei ole tilastollinen yleistettävyys, vaan tarkoituksena on kuvata jotain tapahtumaa, ymmärtää tiettyä toimintaa tai antaa teoreettisesti mielekäs tulkinta jostain ilmiöstä. (Eskola & Suoranta 1998, 61.) Tapaustutkimuksessa tuotetaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta ihmisiä, joilla on jokin yhdistävä tekijä. Tapaustutkimukselle on olennaista, että käsiteltävä aineisto muodostaa kokonaisuuden eli tapauksen. ( Saarela- Kinnunen & Eskola 2001, 159.) Tämä kriteeri ei kuitenkaan tässä opinnäytetyössä toteudu. Opinnäytetyömme muodostaa kolmen haastattelun pohjalta kolme yksittäistä tapausta. Tutkimuksen kohteena on tietyssä ympäristössä tapahtuva tai jonkin yksittäisen kohteen toiminta. Kuitenkin on täytyy muistaa, ettei tutkittavaa ilmiötä voi erottaa ympäristöstä. Tapaustutkimuksessa voidaan tarkastella arkielämän ulottuvuuksia ja tapahtumia. Tutkimuksen kohteen ymmärtäminen edellyttää myös menneisyyden tarkastelua, joten se ei voi kohdistua vain nykyisyyteen. (Syrjälä 1996, 10, 12.) Haastattelumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, joka lähtee oletuksesta, että kaikkia ihmisen kokemuksia, ajatuksia ja tunteita voidaan tutkia. Teemahaastattelussa korostuu haastateltavan elämysmaailma sekä hänen määritelmänsä tilanteesta. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 48.)

21 21 Hirsjärven ym. (1998, 204) mukaan teemahaastattelussa aihepiirit ovat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuu. Tällöin haastateltava pääsee puhumaan melko vapaamuotoisesti. Teemahaastattelussa kaikki teema-alueet käydään läpi jokaisen haastateltavan kohdalla, mutta niiden laajuus ja järjestys voivat kuitenkin vaihdella. Tällä taataan se, että jokaisen haastateltavan kanssa on puhuttu suunnilleen samoista asioista. (Eskola & Suoranta 1998, ) Valitsimme haastattelun tutkimuksemme tiedonkeruumenetelmäksi, koska Hirsjärven ym. (1998, 201) mukaan sen avulla voidaan antaa tutkittaville mahdollisuus tuoda esille omia näkökulmia ja havaintoja aiheesta. Haastattelun avulla pystyimme myös selventämään saamiamme vastauksia välittömästi ja samalla meillä oli mahdollisuus syventää saamiamme tietoja. 3.3 Aineiston keruu ja kohderyhmä Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat kolmen kehitysvammaisen lapsen vanhemmat. Haastateltavien vanhempien valintakriteerinä on, että perheessä on kehitysvammainen lapsi, joka käy tai on käynyt ratsastusterapiassa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahta äitiä ja yhtä isää. Hankkiessamme haastateltavia, käytimme hyväksi aiemmin luotuja suhteita. Tutun ratsastusterapeutin ja ratsastuskouluyrittäjän kautta saimme tietoomme muutamia perheitä, jotka saattaisivat sopia opinnäytetyön kohderyhmään. Otimme mahdollisiin haastateltaviin vanhempiin yhteyttä puhelimitse syys lokakuussa 2001 ja tammikuussa Haastattelut toteutettiin joulukuun 2001 ja helmikuun 2002 välisenä aikana. Sovimme haastatteluajat puhelimitse, koska haastateltavat asuivat toisella paikkakunnalla. Lähetimme haastateltaville haastattelun teemat etukäteen tutustuttaviksi, jotta he voisivat orientoitua tulevaan haastatteluun paremmin. Haastattelupaikkoina käytettiin ratsastustallin toimistoa, työpaikan kahviota sekä yhden haastateltavan kotia. Haastattelut kestivät tunnista kolmeen tuntiin. Haastattelutilanteissa teemahaastattelurunko käytiin läpi vapaamuotoisen keskustelun kautta. Teimme tilanteesta mahdollisimman rennon ja mukavan.

22 22 Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineistoa niistä kertyi yhteensä viisi tuntia. Haastattelunauhat litteroimme eli kirjoitimme auki. Aineistoa kertyi 30 A4-arkkia tekstiä 1 rivivälillä kirjoitettuna. 3.4 Aineiston analysointi Eskola & Suorannan (1998, 138) mukaan kvalitatiivisen aineiston analyysin tarkoituksena on tuoda aineistoon selkeyttä ja tätä kautta tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Analyysissä aineistoa pyritään tiivistämään kuitenkaan kadottamatta sen sisältämään tietoa. Pyrkimyksenä onkin luoda hajanaisesta aineistosta selkeä ja mielekäs. Aineiston analyysimenetelmänä käytimme teemoittelua, jolloin aineistosta nostetaan esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja. Tällöin pystytään vertailemaan tiettyjen teemojen esiintymistä ja ilmenemistä aineistossa. Aineistosta on mahdollista poimia sen sisältämät keskeiset aiheet. Kuitenkin aiheet on ensin pyrittävä löytämään ja sen jälkeen erottelemaan tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet. (Eskola & Suoranta 1998, ) Aineistosta esiin nousevat piirteet saattavat pohjautua haastattelun teemoihin. Tavallista onkin, että alkuperäiset teemat tulevat esille. Tämän lisäksi tulee esiin usein monia muita teemoja. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 173.) Aloitimme aineiston käsittelyn kokoamalla haastateltavien vastauksia haastattelurungon kysymysten alle. Luimme haastattelunauhoilta purettua sekä kysymysten alle koottua tekstiä useaan kertaan läpi. Tämän avulla pyrimme hahmottamaan aineistosta esiin nousseita olennaisia asioita, jonka jälkeen aloimme muodostaa teemoja. Opinnäytetyömme pääteemoiksi nousivat ratsastusterapiaan osallistuneet lapset, ratsastusterapian merkitys lapsen kuntoutuksessa ja vanhempien kokemukset ratsastusterapiasta. Alateemoiksi nousivat ratsastusterapian aloittaminen, lasten suhtautuminen terapiaan, terapiatunti, muut terapiat, ratsastusterapian merkitykset, toiveet ja odotukset, vaikeudet sekä tulevaisuus.

23 Eettisyys ja luotettavuus Opinnäytetyötä julkistaessa on pidettävä huolta haastateltavien anonymiteettisuojasta. Periaatteena on, että henkilöllisyyden paljastuminen tehdään mahdollisimman vaikeaksi. Hankaluuksia voi aiheuttaa se, että jotkin tiedot ovat niin yksityiskohtaisia, että tutkittavien lähipiiri saattaa tunnistaa tutkittavan. (Eskola & Suoranta 1998, 57.) Opinnäytetyömme tulokset on kirjoitettu siten, ettei niistä voida tunnistaa yksittäistä henkilöä tai perhettä. Kuitenkin jotkut opinnäytetyössä esiintyvät tiedot voivat olla niin yksityiskohtaisia, että haastateltavien lähipiiriin kuuluvat henkilöt saattavat tunnistaa perheen. Eettisten periaatteiden mukaan opinnäytetyössämme käytetty analyysitapa on kerrottu ja olemme pyrkineet erottamaan selvästi lähteistä saadun tiedon, haastateltavien lausunnot ja oman ajattelun toisistaan. Olemme analysoineet kaiken kerätyn tiedon, emmekä vain satunnaisia otoksia oman kiinnostuksen mukaan. Olemme merkinneet käytetyt lähteet selkeästi. Kaikki tulokset on myös raportoitu, eikä vain niitä, joita tekijät pitävät suosiollisena. (Koivula, Suihko & Tyrväinen 1999, ) Luotettavuudesta on kysymys siitä, miten pätevästi tekstissä kuvataan tutkittua kohdetta. Pyrkimyksenä on kertoa tekstissä mahdollisimman tarkasti, mitä aineistonkeräyksessä ja sen jälkeen on tapahtunut. (Eskola & Suoranta 1998, ) Olemme pyrkineet varmistamaan tutkimuksen luotettavuutta raportoimalla tarkasti ja rehellisesti tutkimuksen eri vaiheet, jotta lukijalla olisi mahdollisuus tehdä omat johtopäätöksensä tutkimuksen luotettavuudesta. Olemme myös lisänneet tekstiin lainauksia alkuperäisaineistosta. Tätä kautta olemme halunneet vakuuttaa lukijat kuvattujen tietojen totuudenmukaisuudesta. (Syrjäläinen 1994, 99, 102.) Luotettavuuden lisäämiseksi haastattelurunko lähetettiin haastateltaville etukäteen tutustumista varten. Näin haastateltavat olivat valmistuneita ja orientoituneita aiheen käsittelyyn. Toisaalta tämä voidaan nähdä luotettavuutta heikentävänä seikkana, koska haastateltavat ovat voineet etukäteen miettiä, mitä haluavat kysymyksiin vastata. Emme voi olla varmoja vastasivatko haastateltavat kysymyksiin täysin totuudenmukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että haastatteluissa annettiin ratsastusterapian merkityksestä positiivisempi kuva kuin se todellisuudessa on. Vanhemmat saattoivat ajatella, että

24 24 hyvän kuvan antaminen kuntoutusmenetelmästä voisi helpottaa lasten mahdollisuuksia saada terapiaa. Tietoomme ei ole kuitenkaan tullut mitään tekijöitä, miksi vanhemmat eivät olisi vastanneet rehellisesti haastattelukysymyksiin. Luotettavuutta lisäsi se, että annoimme haastateltavien lukea haastattelun pohjalta kirjoitetun tekstin ennen opinnäytetyön julkaisua. Näin pyrimme välttämään sen, ettei opinnäytetyöhön joutunut väärää tietoa haastatelluista perheistä. Luotettavuutta heikentävänä seikkana voidaan pitää sitä, että toinen meistä teki yksin kaksi ensimmäistä haastattelua. Toisen mukana olo kahdessa ensimmäisessä olisi mahdollistanut haastattelutilanteen, jossa toinen olisi voinut toimia tarkkailijana. Tarkkailija olisi voinut tehdä tarkennuksia ja lisäkysymyksiä sekä korjata haastattelijan esittämiä kysymyksiä. Toisaalta meillä olisi ollut tarvittaessa mahdollisuus lisähaastattelun tekemiseen, jolloin olisimme voineet tarkentaa kysymyksiä tai tehdä lisäkysymyksiä aiheesta. Haastattelimme ainoastaan kolmea vanhempaa, mutta pyrkimyksenä olikin saada aiheesta mahdollisimman syvällinen kuva. Olemme kuitenkin huomioineet tämän tehdessämme johtopäätöksiä tuloksista. Nauhoituksen laatu ei ollut paras mahdollinen, koska taustamelua oli jonkin verran. Myös samanaikainen puhuminen vaikeutti litterointia. Tämän vuoksi kaikesta puheesta ei saanut selvää, mutta kuitenkin pääasiat tulivat selville ilman puuttuvia sanoja. 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Ratsastusterapiaan osallistuneet lapset Tässä kappaleessa käsittelemme ratsastusterapiaan osallistuneiden lasten elinpiiriin liittyviä asioita, heidän adaptiivisia ja motorisia taitojaan sekä ratsastusterapian tavoitteita tapauskohtaisesti. Lasten nimet on muutettu, jotta heitä ja heidän perheitään ei voida tunnistaa.

25 Ville Ville on 14-vuotias tuntemattomasta syystä vaikeasti kehitysvammainen poika. Hänen perheeseensä kuuluvat isä, äiti ja kaksi siskoa. Ville on aloittanut koulunkäynnin kuusivuotiaana ja tällä hetkellä hän käy EHA2-opetuksessa. Tärkeät asiat Villen elämässä ovat kaivinkoneet ja muut isot työkoneet. Ville leikkii erilaisilla kaivinkoneilla ja myös kerää niitä. Isän mukaan Ville kuulee koneiden äänet herkästi ja livahtaa mielellään katselemaan niitä. Tämän vuoksi vanhemmat joutuvat pitämään Villeä tarkoin silmällä. Uiminen ja vesi on myös merkittävä osa Villen elämää. Hän nauttii vedessä olemisesta ja puuhailusta veden parissa. Ville ei osaa puhua eikä kirjoittaa, mutta ymmärtää hyvin puhetta ja ilmaisee itseään eleillä, ilmeillä sekä pictogram-kuvien avulla. Kotona näitä kuvia käytetään kommunikaation tukena. Koulussa Villelle on tehty oma pictogram-kansio, joka sisältää kuvia hänelle tärkeistä asioista sekä päivärytmi pictogram-kuvilla. Tällä hetkellä koko perhe opettelee viittomia kommunikaation tueksi. Ville on oppinut viittomaan jo muutamia sanoja kuten kissa ja koira. Ville pystyy itsenäisesti kävelemään, mutta käyttää vankempia kenkiä sekä tukipohjallisia. Nämä tukevat hänen jalkojaan, jotka pyrkivät menemään linttanaan. Ville ei osaa juosta, mutta pitää kuitenkin liikkumista mielekkäänä. Luonnossa kävely on hänestä erityisen mukavaa. Koulussa Villellä on seisomateline, jossa hän seisoo joka päivä tunnin ajan. Tämä tukee Villen selkää, jossa on todettu skolioosia. Ville on luonteeltaan sosiaalinen ja kanssakäyminen ihmisten kanssa on hänelle tärkeää. Koulussa Ville pitää huolta vaikeavammaisista lapsista ja auttaa heitä mielellään. Ville haluaisi leikkiä muiden lasten kanssa, mutta hänen kommunikaatiotaitonsa eivät vielä riitä siihen. Muut lapset turhautuvat, kun Ville ei pysty vastavuoroiseen kommunikaatioon. Villellä on yksi merkittävä kaverisuhde itseään paljon nuoremman tytön kanssa. Kaverisuhde on kuitenkin tytön aktiivisuuden varassa. Ville osaa arvioida melko hyvin mahdolliset vaaratilanteet. Esimerkiksi hän ei mene yksin laiturille, ettei putoaisi veteen. Ville harjoittelee koulussa sellaisia taitoja, joista

26 26 on hyötyä tulevaisuudessa. Hän tarvitsee tukea yhteisössä liikkumiseen ja toimimiseen. Esimerkiksi kaupassa Ville ei ymmärrä, että hän ei tarvitse kaikkia niitä tavaroita, mitä muut ostavat. Ville ilmaisee pettymystään itkulla ja joskus tavaroita heittelemällä. Pettymyksen ilmaisut ovat lyhytkestoisia ja pettymys unohtuu melko pian. Useimmiten pettymyksen aiheuttaa se, että Ville kuvittelee pääsevänsä jonnekin mukaan eikä pääsekään. Ville pystyy keskittymään uuden asian opetteluun noin puolen tunnin ajan. Uuden asian opetteluun menee Villeltä paljon aikaa, joten opetuksen tulee olla pitkäjänteistä. Ville on aloittanut ratsastusterapian syksyllä 1999, mutta terapiassa on ollut lyhyt tauko. Villen ratsastusterapian tavoitteet on laadittu yhdessä lääkärin, fysio-, toiminta- ja ratsastusterapeutin kanssa. Villen ratsastusterapian tavoitteena on lihasjäntevyyden ja vartalon hallinnan parantaminen Maija Maija on kohta 13-vuotias lievästi kehitysvammainen tyttö. Hänellä on todettu kaksi ja puolivuotiaana vaikea myoklooninen epilepsia. Epilepsiakohtaukset tulevat yleensä yön aikana. On tutkittu, että Maija on saanut vuorokauden aikana jopa 30 kohtausta. Maijan ennusteena on, että epilepsia tulee aiheuttamaan hänelle vaikean kehitysvammaisuuden. Maijalla on myös todettu kuusivuotiaana ADHD. Perheeseen kuuluvat äiti, isä, pikkusisko sekä koira. Maijalla on säännöllinen päivärytmi, sillä muutokset ovat hänelle vaikeita ja tuottavat usein raivokohtauksen. Sekä koulussa että kotona käytetään pictogram-kuvia helpottamaan päivärytmin hahmottamista. Muutosten sietämistä harjoitellaan pienin askelin ja apuna ovat olleet olosuhteista johtuvat muutokset. Esimerkiksi joskus sääolosuhteet ovat olleet niin huonot, ettei Maija ole päässyt ratsastamaan. Myös ajan ymmärtäminen tuottaa Maijalle vaikeuksia. Hän ei hahmota ajan kulumista kellosta eikä ajan abstraktia käsitettä.

27 27 Maija on aloittanut kuusivuotiaana nollaluokalla, jossa hänen arvioitiin kuuluvan yleisopetuksen piiriin. Tällä hetkellä Maija käy EHA1-opetuksessa, jossa hänellä on henkilökohtainen avustaja. Maijalle eläimet, varsinkin koirat, merkitsevät paljon. Aikaisemmin Maija on ulkoiluttanut ja hoitanut naapurin koiraa ja osannut ottaa vastuun tehtävästä. Tämän vuoksi perheeseen päätettiin hankkia oma koira. Maijalla on koiraan erityinen suhde. Vaikka hän saattaa käsitellä koiraa tuntoaistin aliherkkyyden vuoksi lujin ottein, koira kuitenkin ymmärtää Maijaa. Maijalle tärkeää on myös mahdollisuus kuvalliseen ilmaisuun. Hän piirtää paljon ja tätä kautta pystyy ilmaisemaan tunteitaan. Äidin mukaan Maija on kuvallisesti hyvä ja ikäistensä tasolla. Maija on aloittanut tänä vuonna kuvataidekoulussa vuotiaiden ryhmässä. Tällä hetkellä Maijaa kiinnostavat myös jääkiekko ja pelien seuraaminen. Maijalla on todettu neuropsykologisissa testeissä vaikeita hahmotushäiriöitä.. Kuitenkaan jääkiekkopelin hahmottaminen ei tuota hänelle ongelmia. Maijalla ei ole puheen tuottamisessa ongelmia, mutta puheen ymmärtäminen on vaikeaa. Riitatilanteissa Maijan on vaikea tulkita tilannetta ja sitä kehen negatiiviset tunteet kohdistuvat. Usein Maija kokee syyllisyyttä toisten riidoista, joihin hän ei ole osallisena. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiat selitetään hänelle perusteellisesti. Maijan motoriset taidot ovat hyvät ja liikkuminen sujuu ongelmitta. Hän selviytyy itsenäisesti pukeutumisesta ja peseytymisestä. Maijalla on melko heikot sosiaaliset taidot. Hän on impulsiivinen ja hyvin tunneherkkä. Myös itsetunto on heikko, eikä hän kykene ottamaan vastaan negatiivista palautetta omasta toiminnastaan. Maija ei vaistoa ihmisten henkilökohtaista reviiriä, vaan tulee helposti vieraitakin ihmisiä liian lähelle. Maijalle leikkiminen on ollut vaikeaa, koska hän ei ole kyennyt keskittymään tarpeeksi ja tämän vuoksi leikki on jäänyt kesken. Hän on oppinut leikkimään vasta 11-vuotiaana. Tällä hetkellä Maija leikkii siskonsa kanssa, koska hänellä ei ole omia kavereita. Aiemmin Maija on yrittänyt luoda sosiaalisia suhteita oman ikäisiin kavereihin, mutta he ovat turhautuneet Maijan leikkikyvyttömyyteen. Maija tarvitseekin aikuisen henkistä tukea sosiaalisissa tilanteissa.

28 28 Maija tarvitsee aikuisen tukea yhteisössä liikkumiseen ja toimimiseen. Ilman aikuisen jatkuvaa silmällä pitoa hän saattaa lähteä omille teilleen ja eksyä. Vanhemmat ovat kuitenkin pyrkineet siihen, että Maija oppisi liikkumaan itsenäisesti. Tätä on kuitenkin vaikeuttanut Maijan haluttomuus liikkua kodin ulkopuolella ilman vanhempia. Vanhemmat ovat esimerkiksi kannustaneet Maijaa lähtemään tallille ikäistensä seurassa, koska hän viihtyy hevosten parissa. Maija kokee olonsa turvattomaksi ilman aikuista, eikä tämän vuoksi halua lähteä. Maijalla on edellytyksiä oppia uusia asioita, jos ne motivoivat häntä riittävästi. Oppimista on häirinnyt keskittymiskyvyn puute, johon Maijalle on kokeiltu lääkitystä. Sen avulla hän on pystynyt parempiin suorituksiin koulussa. Vanhemmat ovat huomanneet, että Maijan oppimista on motivoinut se mahdollisuus, että pikkusisko voi oppia nopeammin asioita kuin hän. Maija on saanut ratsastusterapiaa melkein neljä vuotta. Hänen kohdallaan ratsastusterapian tavoitteensa on laadittu yhdessä opettajan, lääkärin ja ratsastusterapeutin kanssa. Ratsastusterapian tavoitteena on kehittää kuulon ja ajantajun hahmotusta. Terapialla pyritään myös lyhytkestoisen muistin parantamiseen sekä itsehallinnan vahvistamiseen. Osittain nämä tavoitteet on jo saavutettu, sillä Maija pystyy seuraamaan opetusta keskittyneemmin ja hänen itsehallintansa on parantunut huomattavasti. Tällä hetkellä päätavoitteena on ylläpitää jo opittuja taitoja ja mahdollisesti kehittää niitä edelleen Aleksi Aleksi on tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä poika. Hänellä on tuntemattomasta syystä vaikea kehitysvamma. Hänellä on myös todettu kehitysvammaisuuteen liittyvä epilepsia sekä harmaakaihi. Perheeseen kuuluvat Aleksin lisäksi kolme sisarusta sekä äiti ja isäpuoli. Aleksi on aloittanut EHA2-opetuksessa kuusivuotiaana. Tätä ennen hän oli hoidossa päiväkodin erityisryhmässä. Tärkeä asia Aleksi elämässä on musiikki ja hänen

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on?

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? Ratsastusterapia on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti yhdessä tekevät töitä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä

Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä Tervehdys kirjan lukijoille koulutuksen järjestäjältä Ratsastusterapiakoulutus on kokonaisuudessaan siirtynyt Ypäjän Hevosopiston alaiseksi toiminnaksi vuonna 1996. Jo vuonna 1992 Ratsastusterapiayhdistys

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

RATSASTUSTERAPIAA PALONIEMEN SAIRAALAN PIHAPIIRISSÄ 1997-2013. Jyrki Nikanne, psykologi, ratsastusterapeutti-srt HUS/Paloniemen sairaala 13.11.

RATSASTUSTERAPIAA PALONIEMEN SAIRAALAN PIHAPIIRISSÄ 1997-2013. Jyrki Nikanne, psykologi, ratsastusterapeutti-srt HUS/Paloniemen sairaala 13.11. RATSASTUSTERAPIAA PALONIEMEN SAIRAALAN PIHAPIIRISSÄ 1997-2013 Jyrki Nikanne, psykologi, ratsastusterapeutti-srt HUS/Paloniemen sairaala 13.11.2013 Paloniemen sairaala HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrisesta

Lisätiedot

RATSASTUS VAMMAISEN TERAPIAMUOTONA

RATSASTUS VAMMAISEN TERAPIAMUOTONA RATSASTUS VAMMAISEN TERAPIAMUOTONA Satu Lanne Aino Sironen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) 2 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

ME OLLAAN VOIMARYHMÄ!

ME OLLAAN VOIMARYHMÄ! ME OLLAAN VOIMARYHMÄ! Osallisuutta ryhmäkodissa Johanna Renko TAMK Opinnäytetyö PÄÄTEHTÄVÄ & TAVOITE Tutkia, miksi kehitysvammaisten osallistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota Havainnoida osallisuuden

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA

RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA 0 RATSASTUSTERAPIA KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Marika Kaski Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö 1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PORIN YKSIKKÖ

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot

SOLUKU LOMAOTOIMINTA. Risto Lappalainen järjestösuunnittelija 9.9.2011

SOLUKU LOMAOTOIMINTA. Risto Lappalainen järjestösuunnittelija 9.9.2011 SOLUKU LOMAOTOIMINTA Risto Lappalainen järjestösuunnittelija 9.9.2011 Näemme helposti ongelmat Vai näemmekö mahdollisuudet Soluku-lomat vastaisku ongelmakeskeiselle ja medikalisoituneelle hoito ja kuntoutusjärjestelmälle

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa!

Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! Ratsastus on tärkeä suomalaisten liikuttaja! Kisa-areenoilla, harrastuksena ja katsomoissa! 1 Ratsastus on hieno harrastus Ratsastus on luonnonläheinen ja tasa-arvoinen laji. Ratsastus on monipuolinen

Lisätiedot