OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN, TESTAUS JA KUNTOUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN, TESTAUS JA KUNTOUTUS"

Transkriptio

1 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN, TESTAUS JA KUNTOUTUS opinpesa_sininen_03.indd 1

2 SISÄLTÖ 1 OPPIMISVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN sivut Milloin voi epäillä oppimisvaikeuksia? sivu Tunnistaminen sivu Arviointiprosessi sivu 4 2 PSYKOLOGINEN TUTKIMUS sivut Psykologinen testi sivu Tiedon käsittelyyn ja ymmärtämiseen liittyvien sivu 7 toimintojen arviointi 2.3 Tunneperäisten (emotionaalisten) tekijöiden arviointi sivu Psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto sivu 9 3 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTUSLISTA sivut Oppimisvaikeuksien tunnistuslista sivu Tunnistuslistan tulkintaohjeita sivu 12 4 TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT sivut Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut sivu Ryhmälukiseula sivu Koulussa tarjottava tuki sivu KELA:n tarjoama tuki sivu Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoama tuki sivu Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus sivu Asentohuimaushoito sivu Sensomotorinen kuntoutus sivu 24 opinpesa_sininen_03.indd 2

3 Oppimisvaikeuden tunnistaminen Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Aikuisten oppimisvaikeus näkyy usein siten, että uuden oppiminen on hidasta. Henkilöllä voi olla hankaluuksia selviytyä arjen toimista ja työtehtävistä. Myös opiskelusta suoriutuminen tuottaa ongelmia. Vaikeuksia voi olla lukemisessa, kirjoittamisessa, vieraissa kielissä, päättelykyvyssä ja matematiikassa. Oppimisvaikeuteen voi liittyä kömpelyyttä tai ongelmia käsillä työskentelyssä sekä vaikeuksia keskittymisessä ja kolmiulotteisten asioiden hahmottamisessa (oikea ja vasen sekoittuvat, tilaa on vaikea hahmottaa). Arkielämässä vaikeudet voivat näkyä lehden lukemisessa, lomakkeiden täyttämisessä, laskujen maksamisessa, kirjallisten ja suullisten ohjeiden noudattamisessa ja aikataulujen tai kaavioiden ymmärtämisessä. Aikuisten oppimisvaikeuksia ei osata aina tunnistaa tai määritellä. Oppimisvaikeudet on kuitenkin tunnistettava ennen kuin voi päästä kuntoutukseen ja saada apuvälineitä tai erityisjärjestelyjä. Kaikkia lukemiseen ja kirjoittamisen liittyviä ongelmia ei tarvitse aina tutkia eikä virallisesti todeta. Monelle aikuiselle on helpotus jo se, että tietää ongelmien johtuvan oppimisvaikeuksista, ei tyhmyydestä tai laiskuudesta. Milloin voi epäillä oppimisvaikeuksia? vierasperäisten sanojen sanominen ja oppiminen on hankalaa lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta ja työlästä kirjoitusvirheet ovat yleisiä vaikeaa muistaa luetun tekstin sisältö lomakkeiden täyttäminen on hankalaa vaikea ymmärtää ja noudattaa pitkiä, puhumalla annettuja ohjeita nimet unohtuvat numerosarjoissa järjestys vaihtuu (esimerkiksi puhelinnumerot) vaikeaa hahmottaa reittejä ja kattoja ja kulkea niiden mukaan, esimerkiksi vaikeaa löytää paikkaan, jossa ei ole ennen käynyt. 1 opinpesa_sininen_03.indd 1

4 hankaluuksia matematiikassa, vaikea hahmottaa suuruusluokkia ja mittasuhteita tai ymmärtää lääkemääräyksiä koulutukset ja opinnot jäävät helposti kesken työsuhteet vaihtuvat usein ja kestävät vain lyhyen aikaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä oppimisvaikeuksien lisäksi henkilöllä saattaa olla muitakin ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen. (Opi Oppimaan hanke). 2 opinpesa_sininen_03.indd 2

5 Tunnistaminen Arviointiprosessi Yleensä vanhemmat tai opettajat huomaavat, jos lapsella tai nuorella on oppimisvaikeuksia. He huolestuvat asiasta ja alkavat selvittää sitä. Aikuinen huomaa vaikeudet usein itse ja alkaa pohtia niiden syytä. TUNNISTAMINEN ARVIOINTI TUKITOIMIEN KARTOITUS PÄIVITTÄISET HAVAINNOT KOULUSSA KOTONA JA TÖISSÄ LUKEMISEN KIRJOITTAMISEN MATEMATIIKAN KÄDENTAITOJEN ARVIOINTI KÄYTETTÄVÄT VOIMAVARAT KOULUSSA KOTONA JA TÖISSÄ TUNNISTAMINEN ERILAISILLA ARVOINTI- MENETELMILLÄ TIEDON KÄSITTELYTAITOJEN TUNTEIDEN JA YMPÄRISTÖTEKI- JÖIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MUUT TUKEMISEN MUODOT Kuvio 1. Arviointiprosessin eteneminen 1. oppimisvaikeuksien tunnistaminen 2. taitojen arviointi 3. psykologin tai erityisopettajan tutkimus 4. tukitoimien kartoitus 5. arviointi työjaosta 6. kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä vaikeuksien huomioiminen työpaikalla (LukiMat mukaillen) 3 opinpesa_sininen_03.indd 3

6 Arviointiprosessi Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Oppimisvaikeudet huomataan yleensä kotona, päiväkodissa tai koulussa. Vanhemmat ja opettajat huolestuvat, kun lapsi tai nuori ei osaa joitain asioita tai uusien asioiden oppiminen on hidasta. Tällöin pohditaan myös oppimisen edellytyksiä. Aikuisen henkilön oppimisvaikeudet havaitaan usein työpaikalla. Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen on olemassa erilaisia menetelmiä. Taitojen tarkempi arviointi Koulussa luokanopettaja ja erityisopettaja arvioivat yhdessä oppimisvaikeuksia. He pyrkivät selvittämään mahdollisimman tarkasti lapsen tai nuoren vahvuudet ja heikkoudet eri taidoissa. Päiväkodissa arvion tekevät usein lastentarhaopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Työelämässä työterveyshuollon tai yleisen terveydenhuollon ammattilainen selvittävät tilannetta yhdessä vaikeuksista kärsivän työntekijän kanssa. Psykologin tekemä tutkimus Joskus samalla henkilöllä on useita erilaisia vaikeuksia, ja niiden syyt ovat epäselviä. Tällöin on hyvä kuulla psykologin arvio tilanteesta. Lapsilla pitää olla vanhempien lupa kaikkiin jatkotutkimuksiin. Tukitoimien kartoitus Oppimisvaikeuksien lisäksi selvitetään, mitkä tukemisen muodot ovat mahdollisia, ja missä määrin niitä olisi hyvä käyttää. Tukitoimia ja niiden saatavuutta tulisi kartoittaa jo samaan aikaan, kun oppimisvaikeuksia, vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan. Arvioinnin työnjaosta Oppimisvaikeuksien arviointiin osallistuu useita tahoja. Tietoja kootaan eri paikoista (koti, päiväkoti, koulu, työpaikka). Lasten ja nuorten vanhemmilla, opettajilla ja muilla ammattilaisilla on kullakin oma tärkeä näkökulmansa oppimisvaikeuksien arvioinnissa. Kodin ja esikoulun sekä kodin ja koulun yhteistyö Perusopetuslaki määrää, että koulun tulee tehdä yhteistyötä kotien kanssa. Oppilaan kehittymisen ja hyvän oppimisen tukemiseen tarvitaan kodin ja koulun välistä hyvää yhteistyötä. (LukiMat mukaillen.) 4 opinpesa_sininen_03.indd 4

7 Arviointimenetelmiin liittyviä termejä Suomessa ei ole yhtä vakiintunutta tapaa, jolla arvioidaan yksilön taitoja, käyttäytymistä tai kykyjä. Eri arviointitavoista käytetään myös hyvin erilaisia nimityksiä. Seuraavaksi esitellään lyhyesti, mitä eri termeillä tarkoitetaan. Arviointivälineet Termiä arviointivälineet käytetään kuvamaan erilaisia menetelmiä, joilla arvioidaan lapsen, nuoren tai aikuisen osaamista. Arviointivälineitä ovat esimerkiksi testit, seulat, koulukokeet ja kyselylomakkeet. Testi Testi tarkoitta joukkoa erilaisia tehtäviä, jolla selvitetään jotain tiettyä ominaisuutta, soveltuvuutta tai kykyä. Testi voi perustua ns. normaaliin osaamiseen (normeihin) tai annettuihin ehtoihin (kriteereihin). Normiperusteisissa testeissä tulosta verrataan erilasiin aineistoihin kuten tilastotietoihin. Testin avulla voidaan päätellä, miten tutkittava henkilö suoriutuu tehtävistä esimerkiksi omaan ikäryhmäänsä nähden. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa on etukäteen annettu tiettyjä ehtoja tai vaatimuksia. Testin avulla selvitetään, miten hyvin testattava täyttää nämä vaatimukset. Seula Seulonnassa suoritetaan erilaisia tehtävä tai mitataan taitoja. Näin pyritään löytämään kaikki sellaiset henkilöt, joiden osaamista tulee arvioida ja seurata tarkemmin. Seula löytää poikkeamat herkemmin kuin testi. Sen avulla pyritään löytämään kaikki ne yksilöt, joilla voisi olla vaikeuksia. Seulaan saattaa silloin jäädä myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole todellisia vaikeuksia. Seulalle etsitäänkin henkilöitä, joiden osaamista on syytä arvioida tarkemmin esimerkiksi testeillä. Seulat voivat perustua normeihin tai kriteereihin. Koulukoe Koulukoe mittaa, kuin hyvin oppilas hallitsee opetussuunnitelman mukaiset asiat. Kokeessa tarkastellaan, onko lapsi tai nuori saavuttanut sen, mitä on opetettu. Toistaiseksi ei ole olemassa sellaisia tietoja, joiden avulla voitaisiin verrata, miten oppilas menestyy suhteessa muihin suomalaisiin lapsiin ja nuoriin. Muut menetelmät Oppimisvaikeuksien arvioinnissa käytetään apuna lisäksi erilaisia lomakkeita, esimerkiksi kyselylomakkeita. Myös haastatteluun ja havainnointiin on suunniteltu omat lomakkeet (LukiMat mukaillen.) 5 opinpesa_sininen_03.indd 5

8 Psykologinen tutkimus Psykologinen testi Psykologinen testi on joukko erilaisia tehtäviä. Niiden avulla pyritään selvittämään ja mittaamaan sellaisia ominaisuuksia, joita ei voida suoraan havaita. Psykologinen tutkimus Koulussa tai työpaikalla tehtävät selvitykset ja tukitoimet eivät aina riitä. Tällöin henkilö ohjataan jatkotutkimuksiin koulupsykologille, perheneuvolan psykologille tai työterveyspsykologille. Psykologin tutkimus on laaja kokonaisuus. Siinä tarkastellaan tutkittavan henkilön erityis vaikeuksia, joita verrataan hänestä aikaisemmin saatuihin tietoihin. Tutkimuksessa voidaan verrata mm. hänen sen hetkisiä tiedon käsittelytaitojaan ja erityisvaikeuksiaan aikaisemmin tehtyihin havaintoihin. Tutkimukset voivat sisältää myös tunne-elämän ja persoonallisuuden kehityksen arviointia ja tutkimusta. Psykologiseen tutkimukseen kuuluu 1. tiedon käsittelytaitojen arviointi (kognitiiviset taidot) 2. tunneperäisten tekijöiden arviointi (emotionaaliset tekijät) 3. psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto Tiedon käsittelytaitojen eli kognitiivisten toimintojen arviointi Tiedon käsittelytaitojen arviointi perustuu ajatukseen, että koulussa opittavat taidot kuten laskeminen ja lukeminen perustuvat kykyyn käsitellä tietoa. Uudet ja laajemmat taidot rakentuvat aina entisten taitojen varaan. (Paananen, Kultti-Lavikainen & Ahonen, 2005). Koulussa opittavia taitoja pyritään arvioimaan mahdollisimman tarkasti. Tällöin oppimisessa näkyviä vaikeuksia pystytään ymmärtämään poikkeavien tiedon käsittelytaitojen kautta. Oppimisvaikeuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi kieleen ja puheeseen liittyvät vaikeudet tai näkemiseen perustuvat ongelmat. Vaikeuksia voi olla myös tilan hahmottamisessa ja muistin toiminnoissa tai tarkkaavaisuudessa ja oman toiminnan hallitsemisessa. Matematiikan oppimisvaikeuksien arviointi on melko hankalaa. Tiedetään hyvin vähän siitä, miten jotkut tiedon käsittelyn vaikeudet liittyvät matematiikan eri osa-taitojen kehittymiseen. Seuraavaan taulukkoon on koottu tutkimuksissa havaittuja yhteyksiä matematiikan oppimisvaikeuksien ja erilaisten ymmärtämiseen liittyvien toimintojen välillä. Heikkous jossain tiedon käsittelyyn liittyvässä toiminnossa ei kaikilla johda samanlaiseen vaikeuteen oppimisessa. (LukiMat mukaillen.) 6 opinpesa_sininen_03.indd 6

9 Tiedon käsittelyyn ja ymmärtämiseen liittyvien toimintojen arviointi TIEDON KÄSITTELYTAITOIHIN POHJAUTUVAT TOIMINNOT MAHDOLLISET VAIKEUDET MATEMATIIKASSA Muistitoiminnot kielellinen työmuisti tehtävät, jotka edellyttävät samanaikaisesti tiedon hetkellistä varastointia ja käsittelyä esim. luettelemalla laskeminen Näköaistiin perustuva (visuaalinen) ja paikkaan liittyvä (spatiaalinen) hahmottaminen numeroiden ja laskutoimitusten merkkien oppiminen laskujärjestyksen oppiminen luvun, paikan merkitys ja lukujärjestelmän oppiminen lukutaitojen luettelotaito peruslaskutaidon sujuva oppiminen Kielelliset vaikeudet lukujen kirjoittaminen ja lukeminen erilaisten käsitteiden oppiminen Tarkkaavaisuus ja oman työskentelyn jäsentäminen vaikea vaihtaa tehtävästä toiseen monivaiheisten tehtävien ratkaiseminen vaikeaa esim. allekkainlaskut tai sanalliset tehtävät (LukiMat) 7 opinpesa_sininen_03.indd 7

10 Tunneperäisten (emotionaalisten) tekijöiden arviointi Tunneperäisten tekijöiden ei yksistään ajatella aiheuttavan oppimisvaikeutta. Ne ovat kuitenkin tärkeä tekijä siinä, miten ja missä vaikeudet tietyssä oppiaineessa näkyvät. Alla olevaan taulukkoon on kerätty kysymyksiä, joita olisi hyvä miettiä arvioitaessa matematiikan oppimisvaikeuksia. TUNNEPERÄISET TEKIJÄT TARKASTELTAVIA KYSYMYKSIÄ Motivaatio, halu oppia miltä matematiikka tuntuu? (mukavaa ikävää, vaikea helppoa) Itsetunto, minäkuva matematiikan oppijana mikä on käsitys siitä, voiko oppia matematiikkaa? mikä käsitys itsellä on vaikeuksien syystä vältteleekö tehtävää vai kieltäytyykö tehtävän tekemisestä vai onko kiinnostunut suoriutumaan tehtävästä (onko tehtäväsuuntautunut)? Suhtautuminen tehtäviin ja työskentely erilaisissa tilanteissa ahdistuuko tietyntyyppisissä tehtävissä? miten toimii henkistä ponnistusta vaativissa tilanteissa? (LukiMat) 8 opinpesa_sininen_03.indd 8

11 Psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto Psykologi kokoaa jatkotutkimusta koskevat havainnot ja niiden pohjalta tehdyt suositukset tutkimusyhteenvedoksi, eli lausunnoksi. Yhteenveto jakautuu kolmeen osaan: perustietoihin varsinaisiin tutkimushavaintoihin yhteenvetoon LAUSUNNON RAKENNE - tutkittavan henkilötiedot - tutkimukseen tulon syy sekä lähettävä ja vastaanottava taho PERUSTIEDOT - kysymyksen asettelu, mihin kysymyksiin halutaan vastauksia - tutkimuskäyntien ajankohdat - käytetyt tiedonhankinnan menetelmät TUTKIMUSHAVAINNOT - taustatietoja (esim. aikaisemmat tutkimukset) - mahdolliset rajoitukset, jotka koskevat yhteenvedon käyttötarkoitusta tai käyttöaikaa YHTEENVETO JA SUOSITUKSET (LukiMat) 9 opinpesa_sininen_03.indd 9

12 Testitietojen säilyttäminen ja luovuttaminen Kaikki testien tulokset on säilytettävä huolellisesti. Testaajan on harkittava tarkkaan, mitä tietoja hän kertoo ja miten hän kuvaa tutkimustuloksia tutkittavalle. Testin vastausten kertominen testattaville Testien käytössä pitää noudattaa huomattavaa varovaisuutta. Tehtäviä, niiden vastauksia tai vastausten tulkintoja ei saa missään tapauksessa levittää ulkopuolisille. Testin suorituksen aikana tai sen jälkeen ei testattavan kanssa saa käydä läpi testin sisältämiä tehtäviä. Testin vertailukelpoisuus huononee, jos testin tehtäviä selostetaan tutkittavalle tai hänelle kerrotaan oikeita vastauksia. Testitietojen säilyttäminen Kaikkia henkilötietoja sisältäviä papereita ja muita aineistoja tulee säilyttää siten, että ne eivät joudu ulkopuolisille. Papereita voidaan säilyttää esimerkiksi lukitussa kaapissa. Testitietojen luovuttaminen Testatulla on oikeus tarkastaa kaikki tiedot, joita hänestä on tallennettu. Tarkastusoikeudesta ja tiedonsaantioikeudesta on säädetty laissa (Henkilötietolain 26 ja 28 sekä Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 11 ja 12). Tarkastusoikeus tarkoittaa, että tutkittavalla on oikeus nähdä ja lukea kaikki, mitä hänestä on rekisteriin tallennettu. Tiedot on annettava myös kirjallisena, jos tutkittava niin pyytää. Rekisterillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia luetteloita, joissa on henkilökohtaisia tietoja. Myös alaikäisen huoltajalla on oikeus tarkastaa rekisteriin merkityt tiedot. Huoltajan tarkastusoikeuteen vaikuttaa alaikäisen kypsyys tehdä päätöksiä, jotka koskevat häntä itseään. Asiakkaalla on oikeus käydä läpi omat tai alaikäisen lapsen testitulokset sen psykologin kanssa, joka on tehnyt tutkimuksen. Psykologin on selitettävä asiat niin laajasti ja perusteellisesti, että asiakas ymmärtää tutkimuksen tuloksen ja sen perusteet. Psykologi ei saa antaa jäljennöksiä testeistä ja testipöytäkirjoista. 10 opinpesa_sininen_03.indd 10

13 Oppimisvaikeuksien tunnistuslista Oppimisvaikeuksia voi aluksi itse tunnistaa valmiin tunnistuslistan avulla. Lista auttaa myös, kun henkilö haluaa keskustella vaikeuksistaan. Tunnistuslistan voi täyttää itse tai yhdessä esimerkiksi työnohjaajan kanssa. Alla on 22 kysymystä, jotka liittyvät lukivaikeuteen (lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus) tai muihin oppimisvaikeuksiin. Kysymyslistan tulos on suuntaa-antava. Sen tarkoituksena on vain helpottaa oppimisvaikeuksien tunnistamista. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastasit kyllä. 1. Onko lukemisesi hidasta? 2. Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? 3. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? 4. Vältätkö lukemista? 5. Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa? 6. Teetkö oikeinkirjoitusvirheitä? 7. Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinulle hankalaa? 8. Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä? 9. Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja? 10. Onko sinusta vaikeaa ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? 11. Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko mitä olit tekemässä? 12. Sekoitatko päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? 13. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? 14. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? 15. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun näppäilet niitä? 16. Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä? 17. Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa? 18. Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä vaikka yrität painaa niitä mieleesi? 19. Oliko kertotaulujen oppiminen koulussa vaikeaa? 20. Sekoitatko usein oikean ja vasemman? 21. Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? 22. Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää karttaa ja onko sinun vaikea löytää perille uudessa paikassa kartan avulla? (Opi Oppimaan hanke) 11 opinpesa_sininen_03.indd 11

14 Tunnistuslistan tulkintaohjeita Mitä useampia kyllä-vastauksia tunnistuslistassa on, sitä todennäköisemmin kysymyksessä voi olla lukivaikeus tai muu oppimisvaikeus. Myöntävä vastaus yli puoleen kysymyksistä antaa vahvat syyt epäillä selkeää lukivaivaikeutta. Myös pienempi määrä kyllä-vastauksia voi kertoa lievistä oppimisvaikeuksista. On hyvä kuitenkin muistaa, että myöntävien vastausten taustalla voi olla myös muita syitä, esimerkiksi laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, neurologisia tai mielenterveydellisiä ongelmia tai kielitaidon puutetta (esim. maahanmuuttajat). (Opi Oppimaan hanke) Haastattelu Haastattelun avulla täsmennetään tunnistuslistassa esiin nousseita kysymyksiä. Samalla selvitellään mahdolliseen oppimisvaikeuteen liittyviä taustatekijöitä: ovatko vaikeudet alkaneet jo lapsuudessa? miten vaikeudet ovat näkyneet kouluaikana? millaista koulusuoriutuminen on ollut yleensä, onko saanut erityisopetusta? voiko vaikeuksien taustalla olla muita sairauksia (aivosairauksia, pään vammoja, mielenterveyden ongelmia)? onko henkilöllä riittävä kielitaito tai peruskoulutus (esimerkiksi maahanmuuttajat)? Haastattelussa voidaan selvittää myös henkilön nykyistä elämäntilannetta sekä sitä, miten oppimisvaikeudet näkyvät arjessa, työssä ja opinnoissa. Tärkeää on luoda käsitystä siitä, kuinka suurta haittaa oppimisvaikeus henkilölle aiheuttaa ja tarvitseeko hän lisätutkimuksia, kuntoutuspalveluita tai muita tukitoimia. Parhaimmillaan oppimisvaikeuksien toteaminen auttaa ymmärtämään koko eliniän vaivannutta asiaa. Se myös auttaa selviytymistä arjesta sekä helpottaa tarvittavien tukimuotojen löytämistä. 12 opinpesa_sininen_03.indd 12

15 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Oppimisvaikeuksien arviointiin ja tutkimuksiin on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja: lukivaikeuden seulontatutkimuksessa arvioidaan lukemisen, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen taitoja. erityisopettajan tai puheterapeutin tutkimuksessa arvioidaan yleensä lukemisen, kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja matematiikan taitoja. psykologin tai neuropsykologin tutkimus on monipuolinen arvio, jossa muun muassa selvitellään tiedon omaksumista yleensä sekä arvioidaan muistin toimintaa ja oman toiminnan hallintaa. 13 opinpesa_sininen_03.indd 13 9/28/11 11:49 AM

16 Ryhmälukiseula Kohderyhmä 15 vuotta täyttäneet nuoret ja aikuiset, joiden äidinkieli on suomi. Mikä on lukiseula? Niilo Mäki Instituutin ryhmälukiseulan perusteella voidaan selvittää lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää vaikeutta. Seulatestit ovat useimmiten maksuttomia ja testillä voi saada alustavan ja suuntaa-antavan tiedon siitä, onko kyseessä lukivaikeus vai ei. Testistä saa kirjallisen palautteen ja tarvittaessa on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun testitulosten perusteella. Testin pohjalta ei voi saada diagnoosia ja palaute ei ole siis lukilausunto eikä sitä voi käyttää virallisena lukitodistuksena. Lukiseuloja järjestetään ryhmämuotoisina monissa oppilaitoksissa ja niitä voi tiedustella paikallisista lukijärjestöistä. ja suuntaantavia, Seulalausunnot voi oikeuttaa esimerkiksi oppilaitoksissa tarvittaviin tukitoimenpiteisiin tai erityisjärjestelyihin sekä Celiakirjaston äänikirjojen lainaamiseen. Ryhmälukiseulassa ei kartoiteta esimerkiksi muistia tai havaintotoimintoja, joten erilaiset muut oppimisvaikeudet voivat jäädä paljastumatta pelkänseulatestin perusteella. Yksilötestaukset Yksilötestauksen avulla kartoitetaan ja tutkitaan laajasti erilaisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Yksilötestauksia tekevät erityisopettajat ja psykologit. Testejä tehdään sekä oppilaitoksissa että yksityisesti. Neuropsykologinen tutkimus on hyvin laaja tutkimus, joissa voidaan tarvittaessa erotella erilaisia oppimisvaikeuksia ja arvioida niitä. Neuropsykologisiin tutkimuksiin tarvitaan terveyskeskuksen tai työterveyshuollon lääkärin lähete. Tutkimuksiin voi päästä myös työ- ja elinkeinotoimistojen ammatinvalintapsykologien lähetteellä. Yksilötutkimuksesta laaditaan lausunto, johon kirjataan myös suositukset ja erityisjärjestelyjen tarpeet. Tästä tutkimuksesta voi saada erillisen lukilausunnon oppilaitosta tai työnantajaa varten. 14 opinpesa_sininen_03.indd 14 9/28/11 11:49 AM

17 Koulussa tarjottava tuki Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai tarvitsee muutoin erityistä tukea. Usein tukea tarvitaan vain yhteen oppiaineeseen tai opiskeltavaan asiaan. Tukiopetus aloitetaan heti, kun opettaja huomaa oppimisvaikeudet. Tavoitteena on, että oppilas ei jää pysyvästi jälkeen muusta luokasta eikä oppiminen missään aineessa jää heikoksi. Tukiopetuksen tarkoitus on siis ennalta ehkäistä vaikeuksia. Tukiopetusta antaa tavallisesti oppilaan oma luokanopettaja tai aineenopettaja. Opetus tapahtuu joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai erikseen sovittuna aikana. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksesta ilmoitetaan aina vanhemmille. Erityisopetus Väli-aikainen erityisopetus Joskus oppilas tarvitsee osa-aikaista erityisopetusta. Tällöin hänellä voi olla lieviä oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisella erityisopetuksella parannetaan oppilaan oppimisen edellytyksiä. Sillä ehkäistään myös ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan usein, kun vaikeuksia on lukemisessa tai kirjoittamisessa. Se voi olla myös puheopetusta. Opetusta voidaan antaa yhdessä tai useassa oppiaineessa. Tavoitteet ja sisällöt sovitetaan yhteen oppilaan muun opetuksen kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan usein samanaikaisopetuksena eli yhdessä muun luokan kanssa. Se voi tapahtua myös pienessä ryhmässä tai vain yhdelle oppilaalle kerrallaan. Yleensä erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta. Sen järjestämisestä keskustellaan aina vanhempien kanssa. Vanhempien tuki on tärkeätä opetuksen onnistumiseksi. (Opetushallitus) 15 opinpesa_sininen_03.indd 15 9/28/11 11:49 AM

18 Erityisopetuspäätös ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Joskus oppilaalla voi olla erityinen syy, jonka vuoksi hän ei pysty suoriutumaan tavallisesta perusopetuksesta. Näitä syitä voivat olla vamma, sairaus, viivästyminen kehityksessä tai tunne-elämän häiriöt. Tällöin on tehtävä erityisopetuspäätös. Sitä varten tarvitaan lääkärin tai psykologin lausunto tai sosiaalisen tilanteen selvitys. Ennen päätöksen tekemistä keskustellaan aina vanhempien kanssa. Erityisopetusta voidaan antaa oppilaan omalla luokalla tai erityisluokalla. Nykyisin erityisopetus järjestetään yhä yleisemmin oppilaan omassa lähikoulussa. Kun oppilaalla on erityisopetuspäätös, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siihen merkitään mm. hänen oppimisvalmiutensa ja tuen tarve, oppimisen tavoitteet ja sisällöt sekä arvioinnin periaatteet sekä käytetyt tukitoimet. Tukimuotoja ovat mm. avustaja, apuvälineet ja oppimateriaalit. Vanhemmat osallistuvat suunnitelman laatimiseen. He myös seuraavat yhdessä opettajien kanssa sen toteutumista. HOJKSista tehdään hallinnollinen päätös, josta on oikeus valittaa. Avustajapalvelut ja apuvälineet Vammainen tai muuten erityistä tukea tarvitseva oppilas voi saada ilmaiseksi tulkitsemis- ja avustajapalveluita sekä erityisiä apuvälineitä, jos hän ei selviä ilman niitä. Tarkoituksena on, että hänellä on mahdollisuus opiskella ja käydä koulua. Oppilas saattaa tarvita avustajaa monista ei syistä. Hänellä voi olla oppimisvaikeuksia, jokin sairaus, vamma tai vaikeuksia sopeutua kouluun. Avustajapalvelut tukevat oppilasta niin, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta tehtävistään ja selviää ajan myötä ilman avustajan tukea. Opettaja ja kouluavustaja suunnittelevat yhdessä, miten avustaminen toteutetaan. Tällöin he ottavat huomioon sekä koko oppilasryhmän että yksittäisten oppilaiden tarpeet. Oppilaan vanhemmat tai huoltaja voivat hakea avustajapalveluja tai apuvälineitä kunnan opetustoimesta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Palveluiden tarve arvioidaan asiantuntijalausuntojen ja muiden perusteluiden pohjalta. Vanhemmat tai huoltaja saavat asiasta kirjallisen päätöksen. Mikäli he eivät ole tyytyväisiä päätökseen, he voivat valittaa siitä hallinto-oikeuteen. Valitusosoite on merkitty päätökseen. (Opetushallitus) 16 opinpesa_sininen_03.indd 16 9/28/11 11:49 AM

19 Yksilöllistetty oppimäärä Tavoitteena on, että kaikki oppilaat saavat suoritettua yleisen oppimäärän kaikissa oppiaineissa. Jokaista oppilasta tuetaan niin paljon, että hän selviää tästä. Joskus oppilas ei pysty edes tuen avulla saavuttamaan tavoitteita. Tällöin oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen tarkoitta, että oppimisen tavoitteet määritellään oppilaan omien edellytysten mukaan. Tätä varten oppilaalla on oltava erityisopetuspäätös. Hänen HOJKSssaan kuvataan tavoitteet, keskeiset sisällöt ja ne periaatteet, joiden mukaan hänen edistymistään seurataan ja arvioidaan. Arviointi tapahtuu suhteessa niihin tavoitteisiin, jotka on määritelty oppilaan omissa HOJKSssa. Todistuksessa on tähti (*) niiden oppiaineiden kohdalla, joita oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Pidennetty oppivelvollisuus Niin sanotun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppilailla esiopetus kestää yhden tai kaksi vuotta. Lapsi voi aloittaa vapaaehtoisen esiopetuksen jo viisivuotiaana. Esiopetuksen pituus ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan sen mukaan, miten lapsi edistyy, mitä tukea hän tarvitsee ja mikä on kokonaistilanne. Vanhempien kannattaa selvittää hyvissä ajoin eri vaihtoehdot, joilla lapsi voi suorittaa pidennetyn oppivelvollisuuden sekä miten ne vaikuttavat lapsen myöhempään koulunkäyntiin. Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätös tehdään yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista. (Opetushallitus) HOJKS - Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Joskus lapsella on sellainen vamma tai sairaus, ettei hän pysty saavuttamaan tavoitteita yhdeksässä vuodessa. Tällöin oppivelvollisuus alkaa vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyy opiskelustaan mahdollisimman hyvin. 17 opinpesa_sininen_03.indd 17 9/28/11 11:49 AM

20 KELA:n tarjoama tuki Neuropsykologinen kuntoutus Neuropsykologista kuntoutusta myönnetään 16 vuotta täyttäneille. Sitä annetaan kehityksellisistä syistä johtuviin oppimisvaikeuksiin sekä aivovaurioiden jälkeen. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on opiskelu- tai työkyvyn parantaminen ja palauttaminen. Kuntoutuksen jälkeen oppilas voi edetä opinnoissaan ja suorittaa ne loppuun sekä siirtyä työelämään. Työikäisellä kuntoutus auttaa palaamaan työhön ja pysymään työelämässä. (www.kela.fi) Neuropsykologista kuntoutusta voi saada, jos työ-, opiskelu- tai toimintakykyä rajoittaa esimerkiksi lukihäiriö hahmotushäiriö tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) monimuotoinen kehityksellinen häiriö. Lisäksi kuntoutus voi olla tarpeen, jos henkilöllä on ollut esimerkiksi aivohalvaus aivoverenvuoto aivovamma aivotulehdus tai muita keskushermostoa vaurioittavia sairauksia. Edellytyksenä tutkimus ja lausunto Neuropsykologiseen kuntoutukseen tarvitaan aina lääkärinlausunto ja neuropsykologinen tutkimus. Niissä selvitetään yksityiskohtaisesti mitä erityisvaikeudet ovat häiriöiden laajuus vaikeusaste haitta hoidettavuus Kuntoutettava tarvitsee lausunnon neurologilta, foniatrilta (puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkäri), psykiatrilta tai muulta erikoislääkäriltä sekä neuropsykologilta. Lääkärinlausunnosta ja neuropsykologin lausunnosta tulee ilmetä miten oppimisvaikeudet haittaavat opiskelujen aloittamista tai etenemistä miten vaikeudet haittaavat työssä selviytymistä hoitoon hakeutumisen syy neuropsykologisten häiriöiden vaiheet mahdolliset aikaisemmat hoidot hoidon ennuste ja sen merkitys selkeä kuntoutustavoite, jossa selvitetään erityisesti työ- tai opiskelukyky kuinka usein terapiaa tarvitaan ja terapeutin yhteistyö lääkärin kanssa. 18 opinpesa_sininen_03.indd 18 9/28/11 11:49 AM

21 Asiakas maksaa omavastuuosuuden Kela korvaa neuropsykologisesta kuntoutuksesta vain vahvistetun enimmäismäärän. Tämä on usein pienempi kuin terapeutin palkkio. Jokainen maksaa loput palkkiosta itse. Toteutetaan avohoitona Neuropsykologista kuntoutusta annetaan avohoitona. Sen tarve arvioidaan neuropsykologisessa tutkimuksessa. Neuropsykologi laatii suunnitelman ja kuntoutus tapahtuu sen mukaan 1 2 kertaa viikossa. Kuntoutus voi tapahtua myös ryhmässä. Tällöin se toteutetaan yleensä kerran viikossa, usein kaksoistuntina. Yleensä neuropsykologinen kuntoutus vie pitkän ajan. Tukea voi saada enintään 3 vuoden ajan. Kela tekee päätöksen kuntoutuksesta kuitenkin vain vuodeksi kerrallaan. Jatkotukea varten tarvitaan uusi lääkärinlausunto ja neuropsykologin lausunto. Kuntoutuksen loputtua neuropsykologi toimittaa Kelaan loppulausunnon. Apuvälineitä työhön ja opiskeluun Joskus henkilö ei selviydy sairauden tai vamman vuoksi työstäsi tai opinnoistasi ilman kalliita apuvälineitä. Tällöin hän voi saada ne ammatillisena kuntoutuksena Kelasta. Apuvälineitä ovat esimerkiksi lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot. Ennen apuvälineiden myöntämistä Kela huomioi, millaisissa opinto- tai työolosuhteissa hakija työskentelee ja mitä vaatimuksia ne asettavat hänelle. Kela voi korvata myös laitteiden huollosta ja korjauksesta aiheutuvia kuluja sekä antaa tukea laitteiden käytön opastukseen. Apuvälineen voi saada aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen. Tällöin opiskelujen tulee tähdätä ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Peruskoululainen esittääkin hakemuksensa liitteenä suunnitelman ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja apuvälineiden tarpeesta opinnoissaan. Kela myöntää apuvälineitä myös osana harkinnanvaraista kuntoutusta, kun ne ovat välttämättömiä työssä selviytymisessä. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet, jos työnantaja ei niitä järjestä. Kela ei korvaa näiden apuvälineiden huolto- ja korjauskuluja, vaan käyttäjä vastaa niistä itse. Muita jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä apuvälineitä voi tiedustella esimerkiksi terveyskeskuksesta. (www.kela.fi) 19 opinpesa_sininen_03.indd 19 9/28/11 11:49 AM

22 Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoama tuki Ammatillinen kuntoutus Elämän eri vaiheissa vamma tai sairaus voi heikentää työ- ja toimintakykyä. Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa ratkaisemaan: millainen työ tai koulutus henkilölle sopii? voinko henkilö jatkaa työssään vai onko tarpeen harkita ammatin vaihtoa? mitä taloudellista ja muuta apua voi saada? kuka järjestää kuntoutuksen? Erikoistyövoimaneuvojat ja ammatinvalintapsykologit vastaavat ammatillisen kuntoutuksen palveluista. Kuntoutussuunnittelun palvelut sisältävät aina henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Keskusteluaika virkailijoille pitää varata etukäteen. Kuntoutussuunnittelu auttaa työllistymisessä ja koulutukseen haussa Kuntoutussuunnittelun tueksi työ- ja elinkeinotoimisto voi järjestää tutkimuksia sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Palveluista sovitaan yhdessä virkailijan kanssa. Näin vältytään vääriltä valinnoilta. Virkailija antaa tietoa myös tutkimusten ja koulutuskokeilujen aikana tarvittavasta toimeentulotuesta sekä muista korvauksista. Terveyden tilan tutkimukset ja muut työkunnon tutkimukset Erilaisilla tutkimuksillaa selvitetään asiakkaan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä ja sen ennustetta. Lisäksi tutkitaan kuntoutuksen tarvetta sekä soveltuvuutta suunniteltuun työhön tai koulutukseen. Terveydentilan ja työkunnon arviointitutkimuksia voidaan järjestää mm. yleis- tai erikoislääkärin vastaanotolla, terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa, alue- ja keskussairaalassa ja kuntoutuslaitoksessa. Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle Työolosuhteiden järjestelytuella korvataan työkoneita tai työvälineitä, joita vajaakuntoinen työntekijä tarvitsee. Työnantaja voi saada korvausta myös työpaikalla tehtäviin muutoksiin, jotka ovat välttämättömiä vamman tai sairauden aiheuttaman haitan vuoksi. Myös toisen työntekijän antama apu voidaan korvata, jos se parantaa vajaakuntoisen henkilön selviytymistä työssään. Työnantajan tulee itse hakea korvauksia. (Hakemus työolosuhteiden järjestelytuesta TM685 Lomake.fi palvelusta) Tietoa kuntoutuksen vaihtoehdoista tai tutkimukseen ja kuntoutukseen hakemisesta saa työterveyshuollosta, terveyskeskuksesta, Kelan toimistosta, omalta työeläkevakuuttajalta, työ- ja elinkeinotoimistosta sekä oppilaitoksista. (www.mol.fi) 20 opinpesa_sininen_03.indd 20 9/28/11 11:49 AM

23 Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan niitä valmiuksia, jotka vaikuttavat lapsen, nuoren tai aikuisen oppimiseen ja selviämiseen jokapäiväisessä elämässä. Tutkimuksessa selvitetään mahdollisimman laajasti tutkittavan vahvoja ja heikkoja toiminta-alueita. Neuropsykologiseen tutkimukseen lähettämisen syitä ovat: lapsen, nuoren tai aikuisen kehitystason selvittäminen erityisvaikeuksien selvittäminen kielellisen kehityksen viivästyminen tarkkaavuushäiriöt kouluvalmiuksien arviointi oppimisvaikeudet aivotoiminnan häiriöt neurologiset sairaudet tai vammat neuropsykiatriset oireyhtymät (mm. ADHD, Asperger- ja Tourette-oireyhtymä) Neuropsykologinen tutkimus on aina tiedon kokoamista ja yhdistämistä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyössä ovat mukana lapsen tai nuoren vanhemmat, päiväkodin ja koulun henkilöstö, työterveyden henkilökunta ja muu hoitohenkilöstö. Tietoa kootaan haastatteluilla, kysely- ja arviointilomakkeilla sekä monipuolisilla testeillä. Arvioinnissa on tärkeää: 1. Ongelman tarkka kuvaus esim. lukemisen mahdollisimman tarkka kuvaus. Näin saadaan selville, missä lukemisen osataidoissa keskeisimmät vaikeudet ilmenevät. 2. Neuropsykologisten testien antamat tiedot henkilön taidoista ja kyvyistä eri osa-alueilla. Erilaisten testien avulla arvioidaan vahvoja ja heikkoja osa-alueita ja niiden suhdetta oppimiseen. 3. Tiedot mahdollisista riskitekijöistä varhaiskehityksen aikana. Joskus tarvitaan myös erilaist en hermoston rakenteita ja toimintaa kuvaavien tutkimusten tulokset (esim. EEG ja MRI) 4. Tutkittavan henkilön minäkuva ja siihen vaikuttavat tekijät. Tiedot vuorovaikutus suhteista, motivaatiosta, itsetunnosta jne. ovat tärkeitä koska, ne vaikuttavat kokonaistilanteeseen. (www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/luki) 21 opinpesa_sininen_03.indd 21 9/28/11 11:49 AM

24 Tutkimus aloitetaan vanhempien tapaamisella Mikäli tutkittava on alaikäinen, keskustellaan aluksi vanhempien kanssa hänen tilanteestaan, kehityksestään, vahvuuksistaan ja tuettavista puolistaan. Tutkimuskäyntejä on yleensä kolme tai neljä. Yksi tutkimuskerta kestää tavallisesti 1-1,5 tuntia. Tutkimuskertojen määrässä ja kestossa huomioidaan lapsen tai nuoren jaksaminen. Tutkimuksen päätyttyä vanhempien kanssa keskustellaan tuloksista. Tutkimuksesta laaditaan myös kirjallinen lausunto vanhemmille ja lähettävälle lääkärille. Tutkimukseen voi kuulua myös yhteisneuvottelu, vanhempien, opettajien sekä muiden tutkittavan kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa. Neuvotteluissa keskustellaan yhdessä tarvittavista tukitoimista. Neuropsykologiseen tutkimukseen tullaan yleensä lääkärin lähetteellä Kuntien kuntoutustyöryhmät, erikoissairaanhoidon lastenenneurologit, lastenpsykiatriset työryhmät ja yksityislääkärit antavat maksusitoumuksia neuropsykologisiin tutkimuksiin. Yksityisesti tehdystä tutkimuksesta Kelan sairausvakuutus korvaa osan. Myös vakuutusyhtiöt saattavat korvata lääkärin määräämän neuropsykologisen tutkimuksen kustannukset. (www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/luki) 22 opinpesa_sininen_03.indd 22 9/28/11 11:49 AM

25 Asentohuimaushoito Asentohuimaus on yleisin tasapainoelimen sairaus. Hyvälaatuinen asentohuimaus syntyy, kun ns. tasapainokivet kertyvät väärään paikkaan tasapainoelimen sisälle Nämä kivet ärsyttävät liikettä aistivia soluja keskushermostossa ja aiheuttavat virheellisen liikeen tunteen. Asentohuimauksen tunnetuin oire on kiertohuimaus, joka aiheutuu pään asennon muutoksesta. Tunnetta voi kuvata karusellimaiseksi. Oireet alkavat tavallisesti yöllä tai aamulla, kun henkilö kääntää kylkeä tai nousee pystyyn. Asentohuimaus saattaa näkyä myös matkapahinvointina, paniikkihäiriönä ja korkean- tai ahtaan paikan kammona. Asentohuimaus on hyvin yleinen. Se on myös perinnöllinen. Jopa lähes puolet (47 %) suomalaisista kärsii huimauksesta jossain vaiheessa elämää. Huimauksen lisäksi asentohuimaus voi aiheuttaa ongelmia tiedon käsittelyn nopeudessa ja tarkkuudessa. Asentohuimaushoito on hyvänlaatuisen asentohuimauksen lääketieteellinen hoitokeino. Tasapainoelin sijaitsee korvan sisällä. Testien avulla selvitetään kumman tasapainoelimen alueelta huimaus on peräisin. Tämän jälkeen voidaan määritellä potilaalle soveltuva asentohuimaushoito. Tulosten perusteella hoito auttaa jopa %:lla potilasta. Oireet lievenevät huomattavasti tai häviävät kokonaan jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Asentohuimaushoito perustuu pään kääntelyyn. Joona Voutilainen kertoo, että harjoitukset ovat helppoja. Kuva: YLE / Petri Aaltonen Korvan tasapainoelimiin vaikuttava asentohuimaushoito on auttanut myös lukihäiriöissä. Hoidon avulla korvien kaarikäytäviin liikkuneet kalkkihiukkaset siirtyvät pois, ja muun muassa silmässä tuntuvat liikehäiriöt korjaantuvat. (YLE Tampere / Heli Keskinen) 23 opinpesa_sininen_03.indd 23 9/28/11 11:49 AM

26 Sensomotorinen kuntoutus Sensomotorinen kuntoutus on menetelmä, jolla korjataan yliaktiivisesti tai epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien toimintaa. Siinä tutkitaan ja hoidetaan tasapaino- ja kuuloaistia ja näkemällä hahmottamista. Lisäksi kartoitetaan ja hoidetaan liikkeiden hallintaa häiritsevät niin sanotut lapsuusajan primitiivirefleksit. Nämä saattavat olla syynä aistitoiminnan epätasapainotiloihin, jotka aiheuttavat mm. oppimishäiriöitä. Sensomotorinen kuntoutus koostuu useasta osa-alueesta kuten kuulonmuokkaushoidosta (ADT), tasapainoelimen kuntoutuksesta, näön tutkimisesta ja näkemällä hahmottamisen kuntoutuksesta. Siihen kuuluu lisäksi refleksijärjestelmän sekä ns. primitiivirefleksien tutkimusta ja kuntoutusta. Sensomotorisesta kuntoutuksesta hyötyvät esim. puhe- ja äänihäiriöiset, kuulon yliherkkyydestä, motorisista ongelmista tai oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt. Käytännössä aistitoiminnan ongelmat saattavat vaikuttaa seuraavilla tavoilla: kuulee puheen epäselvästi ymmärtää ohjeet huonosti saattaa olla hidas lukija ja ymmärtää huonosti lukemansa muille normaalitasoinen ääni tuntuu tuskallisen kovalta saattaa olla puhevaikeuksia kömpelö levoton ja heikko keskittymiskyky huono tasapainonhallinta hahmottaa heikosti näkemäänsä ongelmia on aiemmin saatettu diagnosoida esim. MBD, ADD, ADHD, dysfasia, dysleksia, autismi, asberger 24 opinpesa_sininen_03.indd 24 9/28/11 11:49 AM

Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa. Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja jatko-ohjauksesta

Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa. Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja jatko-ohjauksesta Oppimisvaikeuksien huomioiminen asiakkaan ohjauksessa Tietoa aikuisen asiakkaan oppimisvaikeuden tunnistamisesta ja jatko-ohjauksesta Aikuisten oppimisvaikeudet: ovat vielä huonosti tunnistettuja voivat

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs 80100 JOENSUU Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n OppiApu-hankkeesta: Pirjo Mononen & Anne-Maria Saaristo I Oppimisvaikeuden

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Oppimisen tukeminen lukiossa

Oppimisen tukeminen lukiossa Oppimisen tukeminen lukiossa Raija Pääkkönen FM, Lukion erityisopetuksen lehtori Alppilan lukio ja Helsingin kuvataidelukio raija.paakkonen(at)edu.hel.fi 1 Toimintaympäristö lukiossa Kaikilla opiskelijoilla

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNALLE: Liite 1 1 (2) LAUSUNTO LUKIHÄIRIÖSTÄ Lausunnon 1. sivun täyttää tutkimuksen suorittaja ja lausunnon antaja (erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti, lukihäiriöön perehtynyt

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Lisätietoja tutkimuksesta saa Jaana Ruuskaselta (jruuskan@cc.joensuu.fi, 040-5880 328)

Lisätietoja tutkimuksesta saa Jaana Ruuskaselta (jruuskan@cc.joensuu.fi, 040-5880 328) ERITYISOPETUKSEN TARVE LUKIOSSA LIITE 1. Arvoisa Rehtori Opetussuunnitelmauudistus toi erityisopetuksen lukioon pysyväksi osaksi koulun toimintaa. Kouluilla on erilaiset mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen.

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot