OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN, TESTAUS JA KUNTOUTUS

Transkriptio

1 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN, TESTAUS JA KUNTOUTUS opinpesa_sininen_03.indd 1

2 SISÄLTÖ 1 OPPIMISVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN sivut Milloin voi epäillä oppimisvaikeuksia? sivu Tunnistaminen sivu Arviointiprosessi sivu 4 2 PSYKOLOGINEN TUTKIMUS sivut Psykologinen testi sivu Tiedon käsittelyyn ja ymmärtämiseen liittyvien sivu 7 toimintojen arviointi 2.3 Tunneperäisten (emotionaalisten) tekijöiden arviointi sivu Psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto sivu 9 3 OPPIMISVAIKEUKSIEN TUNNISTUSLISTA sivut Oppimisvaikeuksien tunnistuslista sivu Tunnistuslistan tulkintaohjeita sivu 12 4 TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT sivut Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut sivu Ryhmälukiseula sivu Koulussa tarjottava tuki sivu KELA:n tarjoama tuki sivu Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoama tuki sivu Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus sivu Asentohuimaushoito sivu Sensomotorinen kuntoutus sivu 24 opinpesa_sininen_03.indd 2

3 Oppimisvaikeuden tunnistaminen Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Aikuisten oppimisvaikeus näkyy usein siten, että uuden oppiminen on hidasta. Henkilöllä voi olla hankaluuksia selviytyä arjen toimista ja työtehtävistä. Myös opiskelusta suoriutuminen tuottaa ongelmia. Vaikeuksia voi olla lukemisessa, kirjoittamisessa, vieraissa kielissä, päättelykyvyssä ja matematiikassa. Oppimisvaikeuteen voi liittyä kömpelyyttä tai ongelmia käsillä työskentelyssä sekä vaikeuksia keskittymisessä ja kolmiulotteisten asioiden hahmottamisessa (oikea ja vasen sekoittuvat, tilaa on vaikea hahmottaa). Arkielämässä vaikeudet voivat näkyä lehden lukemisessa, lomakkeiden täyttämisessä, laskujen maksamisessa, kirjallisten ja suullisten ohjeiden noudattamisessa ja aikataulujen tai kaavioiden ymmärtämisessä. Aikuisten oppimisvaikeuksia ei osata aina tunnistaa tai määritellä. Oppimisvaikeudet on kuitenkin tunnistettava ennen kuin voi päästä kuntoutukseen ja saada apuvälineitä tai erityisjärjestelyjä. Kaikkia lukemiseen ja kirjoittamisen liittyviä ongelmia ei tarvitse aina tutkia eikä virallisesti todeta. Monelle aikuiselle on helpotus jo se, että tietää ongelmien johtuvan oppimisvaikeuksista, ei tyhmyydestä tai laiskuudesta. Milloin voi epäillä oppimisvaikeuksia? vierasperäisten sanojen sanominen ja oppiminen on hankalaa lukeminen ja kirjoittaminen on hidasta ja työlästä kirjoitusvirheet ovat yleisiä vaikeaa muistaa luetun tekstin sisältö lomakkeiden täyttäminen on hankalaa vaikea ymmärtää ja noudattaa pitkiä, puhumalla annettuja ohjeita nimet unohtuvat numerosarjoissa järjestys vaihtuu (esimerkiksi puhelinnumerot) vaikeaa hahmottaa reittejä ja kattoja ja kulkea niiden mukaan, esimerkiksi vaikeaa löytää paikkaan, jossa ei ole ennen käynyt. 1 opinpesa_sininen_03.indd 1

4 hankaluuksia matematiikassa, vaikea hahmottaa suuruusluokkia ja mittasuhteita tai ymmärtää lääkemääräyksiä koulutukset ja opinnot jäävät helposti kesken työsuhteet vaihtuvat usein ja kestävät vain lyhyen aikaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä oppimisvaikeuksien lisäksi henkilöllä saattaa olla muitakin ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen. (Opi Oppimaan hanke). 2 opinpesa_sininen_03.indd 2

5 Tunnistaminen Arviointiprosessi Yleensä vanhemmat tai opettajat huomaavat, jos lapsella tai nuorella on oppimisvaikeuksia. He huolestuvat asiasta ja alkavat selvittää sitä. Aikuinen huomaa vaikeudet usein itse ja alkaa pohtia niiden syytä. TUNNISTAMINEN ARVIOINTI TUKITOIMIEN KARTOITUS PÄIVITTÄISET HAVAINNOT KOULUSSA KOTONA JA TÖISSÄ LUKEMISEN KIRJOITTAMISEN MATEMATIIKAN KÄDENTAITOJEN ARVIOINTI KÄYTETTÄVÄT VOIMAVARAT KOULUSSA KOTONA JA TÖISSÄ TUNNISTAMINEN ERILAISILLA ARVOINTI- MENETELMILLÄ TIEDON KÄSITTELYTAITOJEN TUNTEIDEN JA YMPÄRISTÖTEKI- JÖIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MUUT TUKEMISEN MUODOT Kuvio 1. Arviointiprosessin eteneminen 1. oppimisvaikeuksien tunnistaminen 2. taitojen arviointi 3. psykologin tai erityisopettajan tutkimus 4. tukitoimien kartoitus 5. arviointi työjaosta 6. kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä vaikeuksien huomioiminen työpaikalla (LukiMat mukaillen) 3 opinpesa_sininen_03.indd 3

6 Arviointiprosessi Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Oppimisvaikeudet huomataan yleensä kotona, päiväkodissa tai koulussa. Vanhemmat ja opettajat huolestuvat, kun lapsi tai nuori ei osaa joitain asioita tai uusien asioiden oppiminen on hidasta. Tällöin pohditaan myös oppimisen edellytyksiä. Aikuisen henkilön oppimisvaikeudet havaitaan usein työpaikalla. Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen on olemassa erilaisia menetelmiä. Taitojen tarkempi arviointi Koulussa luokanopettaja ja erityisopettaja arvioivat yhdessä oppimisvaikeuksia. He pyrkivät selvittämään mahdollisimman tarkasti lapsen tai nuoren vahvuudet ja heikkoudet eri taidoissa. Päiväkodissa arvion tekevät usein lastentarhaopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Työelämässä työterveyshuollon tai yleisen terveydenhuollon ammattilainen selvittävät tilannetta yhdessä vaikeuksista kärsivän työntekijän kanssa. Psykologin tekemä tutkimus Joskus samalla henkilöllä on useita erilaisia vaikeuksia, ja niiden syyt ovat epäselviä. Tällöin on hyvä kuulla psykologin arvio tilanteesta. Lapsilla pitää olla vanhempien lupa kaikkiin jatkotutkimuksiin. Tukitoimien kartoitus Oppimisvaikeuksien lisäksi selvitetään, mitkä tukemisen muodot ovat mahdollisia, ja missä määrin niitä olisi hyvä käyttää. Tukitoimia ja niiden saatavuutta tulisi kartoittaa jo samaan aikaan, kun oppimisvaikeuksia, vahvuuksia ja heikkouksia arvioidaan. Arvioinnin työnjaosta Oppimisvaikeuksien arviointiin osallistuu useita tahoja. Tietoja kootaan eri paikoista (koti, päiväkoti, koulu, työpaikka). Lasten ja nuorten vanhemmilla, opettajilla ja muilla ammattilaisilla on kullakin oma tärkeä näkökulmansa oppimisvaikeuksien arvioinnissa. Kodin ja esikoulun sekä kodin ja koulun yhteistyö Perusopetuslaki määrää, että koulun tulee tehdä yhteistyötä kotien kanssa. Oppilaan kehittymisen ja hyvän oppimisen tukemiseen tarvitaan kodin ja koulun välistä hyvää yhteistyötä. (LukiMat mukaillen.) 4 opinpesa_sininen_03.indd 4

7 Arviointimenetelmiin liittyviä termejä Suomessa ei ole yhtä vakiintunutta tapaa, jolla arvioidaan yksilön taitoja, käyttäytymistä tai kykyjä. Eri arviointitavoista käytetään myös hyvin erilaisia nimityksiä. Seuraavaksi esitellään lyhyesti, mitä eri termeillä tarkoitetaan. Arviointivälineet Termiä arviointivälineet käytetään kuvamaan erilaisia menetelmiä, joilla arvioidaan lapsen, nuoren tai aikuisen osaamista. Arviointivälineitä ovat esimerkiksi testit, seulat, koulukokeet ja kyselylomakkeet. Testi Testi tarkoitta joukkoa erilaisia tehtäviä, jolla selvitetään jotain tiettyä ominaisuutta, soveltuvuutta tai kykyä. Testi voi perustua ns. normaaliin osaamiseen (normeihin) tai annettuihin ehtoihin (kriteereihin). Normiperusteisissa testeissä tulosta verrataan erilasiin aineistoihin kuten tilastotietoihin. Testin avulla voidaan päätellä, miten tutkittava henkilö suoriutuu tehtävistä esimerkiksi omaan ikäryhmäänsä nähden. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa on etukäteen annettu tiettyjä ehtoja tai vaatimuksia. Testin avulla selvitetään, miten hyvin testattava täyttää nämä vaatimukset. Seula Seulonnassa suoritetaan erilaisia tehtävä tai mitataan taitoja. Näin pyritään löytämään kaikki sellaiset henkilöt, joiden osaamista tulee arvioida ja seurata tarkemmin. Seula löytää poikkeamat herkemmin kuin testi. Sen avulla pyritään löytämään kaikki ne yksilöt, joilla voisi olla vaikeuksia. Seulaan saattaa silloin jäädä myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole todellisia vaikeuksia. Seulalle etsitäänkin henkilöitä, joiden osaamista on syytä arvioida tarkemmin esimerkiksi testeillä. Seulat voivat perustua normeihin tai kriteereihin. Koulukoe Koulukoe mittaa, kuin hyvin oppilas hallitsee opetussuunnitelman mukaiset asiat. Kokeessa tarkastellaan, onko lapsi tai nuori saavuttanut sen, mitä on opetettu. Toistaiseksi ei ole olemassa sellaisia tietoja, joiden avulla voitaisiin verrata, miten oppilas menestyy suhteessa muihin suomalaisiin lapsiin ja nuoriin. Muut menetelmät Oppimisvaikeuksien arvioinnissa käytetään apuna lisäksi erilaisia lomakkeita, esimerkiksi kyselylomakkeita. Myös haastatteluun ja havainnointiin on suunniteltu omat lomakkeet (LukiMat mukaillen.) 5 opinpesa_sininen_03.indd 5

8 Psykologinen tutkimus Psykologinen testi Psykologinen testi on joukko erilaisia tehtäviä. Niiden avulla pyritään selvittämään ja mittaamaan sellaisia ominaisuuksia, joita ei voida suoraan havaita. Psykologinen tutkimus Koulussa tai työpaikalla tehtävät selvitykset ja tukitoimet eivät aina riitä. Tällöin henkilö ohjataan jatkotutkimuksiin koulupsykologille, perheneuvolan psykologille tai työterveyspsykologille. Psykologin tutkimus on laaja kokonaisuus. Siinä tarkastellaan tutkittavan henkilön erityis vaikeuksia, joita verrataan hänestä aikaisemmin saatuihin tietoihin. Tutkimuksessa voidaan verrata mm. hänen sen hetkisiä tiedon käsittelytaitojaan ja erityisvaikeuksiaan aikaisemmin tehtyihin havaintoihin. Tutkimukset voivat sisältää myös tunne-elämän ja persoonallisuuden kehityksen arviointia ja tutkimusta. Psykologiseen tutkimukseen kuuluu 1. tiedon käsittelytaitojen arviointi (kognitiiviset taidot) 2. tunneperäisten tekijöiden arviointi (emotionaaliset tekijät) 3. psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto Tiedon käsittelytaitojen eli kognitiivisten toimintojen arviointi Tiedon käsittelytaitojen arviointi perustuu ajatukseen, että koulussa opittavat taidot kuten laskeminen ja lukeminen perustuvat kykyyn käsitellä tietoa. Uudet ja laajemmat taidot rakentuvat aina entisten taitojen varaan. (Paananen, Kultti-Lavikainen & Ahonen, 2005). Koulussa opittavia taitoja pyritään arvioimaan mahdollisimman tarkasti. Tällöin oppimisessa näkyviä vaikeuksia pystytään ymmärtämään poikkeavien tiedon käsittelytaitojen kautta. Oppimisvaikeuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi kieleen ja puheeseen liittyvät vaikeudet tai näkemiseen perustuvat ongelmat. Vaikeuksia voi olla myös tilan hahmottamisessa ja muistin toiminnoissa tai tarkkaavaisuudessa ja oman toiminnan hallitsemisessa. Matematiikan oppimisvaikeuksien arviointi on melko hankalaa. Tiedetään hyvin vähän siitä, miten jotkut tiedon käsittelyn vaikeudet liittyvät matematiikan eri osa-taitojen kehittymiseen. Seuraavaan taulukkoon on koottu tutkimuksissa havaittuja yhteyksiä matematiikan oppimisvaikeuksien ja erilaisten ymmärtämiseen liittyvien toimintojen välillä. Heikkous jossain tiedon käsittelyyn liittyvässä toiminnossa ei kaikilla johda samanlaiseen vaikeuteen oppimisessa. (LukiMat mukaillen.) 6 opinpesa_sininen_03.indd 6

9 Tiedon käsittelyyn ja ymmärtämiseen liittyvien toimintojen arviointi TIEDON KÄSITTELYTAITOIHIN POHJAUTUVAT TOIMINNOT MAHDOLLISET VAIKEUDET MATEMATIIKASSA Muistitoiminnot kielellinen työmuisti tehtävät, jotka edellyttävät samanaikaisesti tiedon hetkellistä varastointia ja käsittelyä esim. luettelemalla laskeminen Näköaistiin perustuva (visuaalinen) ja paikkaan liittyvä (spatiaalinen) hahmottaminen numeroiden ja laskutoimitusten merkkien oppiminen laskujärjestyksen oppiminen luvun, paikan merkitys ja lukujärjestelmän oppiminen lukutaitojen luettelotaito peruslaskutaidon sujuva oppiminen Kielelliset vaikeudet lukujen kirjoittaminen ja lukeminen erilaisten käsitteiden oppiminen Tarkkaavaisuus ja oman työskentelyn jäsentäminen vaikea vaihtaa tehtävästä toiseen monivaiheisten tehtävien ratkaiseminen vaikeaa esim. allekkainlaskut tai sanalliset tehtävät (LukiMat) 7 opinpesa_sininen_03.indd 7

10 Tunneperäisten (emotionaalisten) tekijöiden arviointi Tunneperäisten tekijöiden ei yksistään ajatella aiheuttavan oppimisvaikeutta. Ne ovat kuitenkin tärkeä tekijä siinä, miten ja missä vaikeudet tietyssä oppiaineessa näkyvät. Alla olevaan taulukkoon on kerätty kysymyksiä, joita olisi hyvä miettiä arvioitaessa matematiikan oppimisvaikeuksia. TUNNEPERÄISET TEKIJÄT TARKASTELTAVIA KYSYMYKSIÄ Motivaatio, halu oppia miltä matematiikka tuntuu? (mukavaa ikävää, vaikea helppoa) Itsetunto, minäkuva matematiikan oppijana mikä on käsitys siitä, voiko oppia matematiikkaa? mikä käsitys itsellä on vaikeuksien syystä vältteleekö tehtävää vai kieltäytyykö tehtävän tekemisestä vai onko kiinnostunut suoriutumaan tehtävästä (onko tehtäväsuuntautunut)? Suhtautuminen tehtäviin ja työskentely erilaisissa tilanteissa ahdistuuko tietyntyyppisissä tehtävissä? miten toimii henkistä ponnistusta vaativissa tilanteissa? (LukiMat) 8 opinpesa_sininen_03.indd 8

11 Psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto Psykologi kokoaa jatkotutkimusta koskevat havainnot ja niiden pohjalta tehdyt suositukset tutkimusyhteenvedoksi, eli lausunnoksi. Yhteenveto jakautuu kolmeen osaan: perustietoihin varsinaisiin tutkimushavaintoihin yhteenvetoon LAUSUNNON RAKENNE - tutkittavan henkilötiedot - tutkimukseen tulon syy sekä lähettävä ja vastaanottava taho PERUSTIEDOT - kysymyksen asettelu, mihin kysymyksiin halutaan vastauksia - tutkimuskäyntien ajankohdat - käytetyt tiedonhankinnan menetelmät TUTKIMUSHAVAINNOT - taustatietoja (esim. aikaisemmat tutkimukset) - mahdolliset rajoitukset, jotka koskevat yhteenvedon käyttötarkoitusta tai käyttöaikaa YHTEENVETO JA SUOSITUKSET (LukiMat) 9 opinpesa_sininen_03.indd 9

12 Testitietojen säilyttäminen ja luovuttaminen Kaikki testien tulokset on säilytettävä huolellisesti. Testaajan on harkittava tarkkaan, mitä tietoja hän kertoo ja miten hän kuvaa tutkimustuloksia tutkittavalle. Testin vastausten kertominen testattaville Testien käytössä pitää noudattaa huomattavaa varovaisuutta. Tehtäviä, niiden vastauksia tai vastausten tulkintoja ei saa missään tapauksessa levittää ulkopuolisille. Testin suorituksen aikana tai sen jälkeen ei testattavan kanssa saa käydä läpi testin sisältämiä tehtäviä. Testin vertailukelpoisuus huononee, jos testin tehtäviä selostetaan tutkittavalle tai hänelle kerrotaan oikeita vastauksia. Testitietojen säilyttäminen Kaikkia henkilötietoja sisältäviä papereita ja muita aineistoja tulee säilyttää siten, että ne eivät joudu ulkopuolisille. Papereita voidaan säilyttää esimerkiksi lukitussa kaapissa. Testitietojen luovuttaminen Testatulla on oikeus tarkastaa kaikki tiedot, joita hänestä on tallennettu. Tarkastusoikeudesta ja tiedonsaantioikeudesta on säädetty laissa (Henkilötietolain 26 ja 28 sekä Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 11 ja 12). Tarkastusoikeus tarkoittaa, että tutkittavalla on oikeus nähdä ja lukea kaikki, mitä hänestä on rekisteriin tallennettu. Tiedot on annettava myös kirjallisena, jos tutkittava niin pyytää. Rekisterillä tarkoitetaan kaikkia sellaisia luetteloita, joissa on henkilökohtaisia tietoja. Myös alaikäisen huoltajalla on oikeus tarkastaa rekisteriin merkityt tiedot. Huoltajan tarkastusoikeuteen vaikuttaa alaikäisen kypsyys tehdä päätöksiä, jotka koskevat häntä itseään. Asiakkaalla on oikeus käydä läpi omat tai alaikäisen lapsen testitulokset sen psykologin kanssa, joka on tehnyt tutkimuksen. Psykologin on selitettävä asiat niin laajasti ja perusteellisesti, että asiakas ymmärtää tutkimuksen tuloksen ja sen perusteet. Psykologi ei saa antaa jäljennöksiä testeistä ja testipöytäkirjoista. 10 opinpesa_sininen_03.indd 10

13 Oppimisvaikeuksien tunnistuslista Oppimisvaikeuksia voi aluksi itse tunnistaa valmiin tunnistuslistan avulla. Lista auttaa myös, kun henkilö haluaa keskustella vaikeuksistaan. Tunnistuslistan voi täyttää itse tai yhdessä esimerkiksi työnohjaajan kanssa. Alla on 22 kysymystä, jotka liittyvät lukivaikeuteen (lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus) tai muihin oppimisvaikeuksiin. Kysymyslistan tulos on suuntaa-antava. Sen tarkoituksena on vain helpottaa oppimisvaikeuksien tunnistamista. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastasit kyllä. 1. Onko lukemisesi hidasta? 2. Onko vieraiden sanojen lukeminen sinulle hankalaa? 3. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? 4. Vältätkö lukemista? 5. Onko vieraiden kielten oppiminen ollut sinulle hankalaa? 6. Teetkö oikeinkirjoitusvirheitä? 7. Onko päässä laskeminen ilman apuvälineitä sinulle hankalaa? 8. Onko sinun hankala seurata puhetta esimerkiksi isossa ryhmässä? 9. Onko sinun vaikea lausua pitkiä sanoja? 10. Onko sinusta vaikeaa ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? 11. Jos teet jotakin ja sinut keskeytetään, unohdatko mitä olit tekemässä? 12. Sekoitatko päivämäärät ja kellonajat niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? 13. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? 14. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? 15. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin kun näppäilet niitä? 16. Sattuuko sinulle usein huolimattomuusvirheitä? 17. Onko lomakkeiden täyttö sinusta hankalaa? 18. Onko sinun vaikea muistaa ihmisten nimiä vaikka yrität painaa niitä mieleesi? 19. Oliko kertotaulujen oppiminen koulussa vaikeaa? 20. Sekoitatko usein oikean ja vasemman? 21. Onko asioiden kirjallinen ilmaisu sinulle hankalaa? 22. Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää karttaa ja onko sinun vaikea löytää perille uudessa paikassa kartan avulla? (Opi Oppimaan hanke) 11 opinpesa_sininen_03.indd 11

14 Tunnistuslistan tulkintaohjeita Mitä useampia kyllä-vastauksia tunnistuslistassa on, sitä todennäköisemmin kysymyksessä voi olla lukivaikeus tai muu oppimisvaikeus. Myöntävä vastaus yli puoleen kysymyksistä antaa vahvat syyt epäillä selkeää lukivaivaikeutta. Myös pienempi määrä kyllä-vastauksia voi kertoa lievistä oppimisvaikeuksista. On hyvä kuitenkin muistaa, että myöntävien vastausten taustalla voi olla myös muita syitä, esimerkiksi laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, neurologisia tai mielenterveydellisiä ongelmia tai kielitaidon puutetta (esim. maahanmuuttajat). (Opi Oppimaan hanke) Haastattelu Haastattelun avulla täsmennetään tunnistuslistassa esiin nousseita kysymyksiä. Samalla selvitellään mahdolliseen oppimisvaikeuteen liittyviä taustatekijöitä: ovatko vaikeudet alkaneet jo lapsuudessa? miten vaikeudet ovat näkyneet kouluaikana? millaista koulusuoriutuminen on ollut yleensä, onko saanut erityisopetusta? voiko vaikeuksien taustalla olla muita sairauksia (aivosairauksia, pään vammoja, mielenterveyden ongelmia)? onko henkilöllä riittävä kielitaito tai peruskoulutus (esimerkiksi maahanmuuttajat)? Haastattelussa voidaan selvittää myös henkilön nykyistä elämäntilannetta sekä sitä, miten oppimisvaikeudet näkyvät arjessa, työssä ja opinnoissa. Tärkeää on luoda käsitystä siitä, kuinka suurta haittaa oppimisvaikeus henkilölle aiheuttaa ja tarvitseeko hän lisätutkimuksia, kuntoutuspalveluita tai muita tukitoimia. Parhaimmillaan oppimisvaikeuksien toteaminen auttaa ymmärtämään koko eliniän vaivannutta asiaa. Se myös auttaa selviytymistä arjesta sekä helpottaa tarvittavien tukimuotojen löytämistä. 12 opinpesa_sininen_03.indd 12

15 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Oppimisvaikeuksien arviointiin ja tutkimuksiin on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja: lukivaikeuden seulontatutkimuksessa arvioidaan lukemisen, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen taitoja. erityisopettajan tai puheterapeutin tutkimuksessa arvioidaan yleensä lukemisen, kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen ja matematiikan taitoja. psykologin tai neuropsykologin tutkimus on monipuolinen arvio, jossa muun muassa selvitellään tiedon omaksumista yleensä sekä arvioidaan muistin toimintaa ja oman toiminnan hallintaa. 13 opinpesa_sininen_03.indd 13 9/28/11 11:49 AM

16 Ryhmälukiseula Kohderyhmä 15 vuotta täyttäneet nuoret ja aikuiset, joiden äidinkieli on suomi. Mikä on lukiseula? Niilo Mäki Instituutin ryhmälukiseulan perusteella voidaan selvittää lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää vaikeutta. Seulatestit ovat useimmiten maksuttomia ja testillä voi saada alustavan ja suuntaa-antavan tiedon siitä, onko kyseessä lukivaikeus vai ei. Testistä saa kirjallisen palautteen ja tarvittaessa on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun testitulosten perusteella. Testin pohjalta ei voi saada diagnoosia ja palaute ei ole siis lukilausunto eikä sitä voi käyttää virallisena lukitodistuksena. Lukiseuloja järjestetään ryhmämuotoisina monissa oppilaitoksissa ja niitä voi tiedustella paikallisista lukijärjestöistä. ja suuntaantavia, Seulalausunnot voi oikeuttaa esimerkiksi oppilaitoksissa tarvittaviin tukitoimenpiteisiin tai erityisjärjestelyihin sekä Celiakirjaston äänikirjojen lainaamiseen. Ryhmälukiseulassa ei kartoiteta esimerkiksi muistia tai havaintotoimintoja, joten erilaiset muut oppimisvaikeudet voivat jäädä paljastumatta pelkänseulatestin perusteella. Yksilötestaukset Yksilötestauksen avulla kartoitetaan ja tutkitaan laajasti erilaisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Yksilötestauksia tekevät erityisopettajat ja psykologit. Testejä tehdään sekä oppilaitoksissa että yksityisesti. Neuropsykologinen tutkimus on hyvin laaja tutkimus, joissa voidaan tarvittaessa erotella erilaisia oppimisvaikeuksia ja arvioida niitä. Neuropsykologisiin tutkimuksiin tarvitaan terveyskeskuksen tai työterveyshuollon lääkärin lähete. Tutkimuksiin voi päästä myös työ- ja elinkeinotoimistojen ammatinvalintapsykologien lähetteellä. Yksilötutkimuksesta laaditaan lausunto, johon kirjataan myös suositukset ja erityisjärjestelyjen tarpeet. Tästä tutkimuksesta voi saada erillisen lukilausunnon oppilaitosta tai työnantajaa varten. 14 opinpesa_sininen_03.indd 14 9/28/11 11:49 AM

17 Koulussa tarjottava tuki Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai tarvitsee muutoin erityistä tukea. Usein tukea tarvitaan vain yhteen oppiaineeseen tai opiskeltavaan asiaan. Tukiopetus aloitetaan heti, kun opettaja huomaa oppimisvaikeudet. Tavoitteena on, että oppilas ei jää pysyvästi jälkeen muusta luokasta eikä oppiminen missään aineessa jää heikoksi. Tukiopetuksen tarkoitus on siis ennalta ehkäistä vaikeuksia. Tukiopetusta antaa tavallisesti oppilaan oma luokanopettaja tai aineenopettaja. Opetus tapahtuu joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai erikseen sovittuna aikana. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksesta ilmoitetaan aina vanhemmille. Erityisopetus Väli-aikainen erityisopetus Joskus oppilas tarvitsee osa-aikaista erityisopetusta. Tällöin hänellä voi olla lieviä oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisella erityisopetuksella parannetaan oppilaan oppimisen edellytyksiä. Sillä ehkäistään myös ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan usein, kun vaikeuksia on lukemisessa tai kirjoittamisessa. Se voi olla myös puheopetusta. Opetusta voidaan antaa yhdessä tai useassa oppiaineessa. Tavoitteet ja sisällöt sovitetaan yhteen oppilaan muun opetuksen kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan usein samanaikaisopetuksena eli yhdessä muun luokan kanssa. Se voi tapahtua myös pienessä ryhmässä tai vain yhdelle oppilaalle kerrallaan. Yleensä erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta. Sen järjestämisestä keskustellaan aina vanhempien kanssa. Vanhempien tuki on tärkeätä opetuksen onnistumiseksi. (Opetushallitus) 15 opinpesa_sininen_03.indd 15 9/28/11 11:49 AM

18 Erityisopetuspäätös ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Joskus oppilaalla voi olla erityinen syy, jonka vuoksi hän ei pysty suoriutumaan tavallisesta perusopetuksesta. Näitä syitä voivat olla vamma, sairaus, viivästyminen kehityksessä tai tunne-elämän häiriöt. Tällöin on tehtävä erityisopetuspäätös. Sitä varten tarvitaan lääkärin tai psykologin lausunto tai sosiaalisen tilanteen selvitys. Ennen päätöksen tekemistä keskustellaan aina vanhempien kanssa. Erityisopetusta voidaan antaa oppilaan omalla luokalla tai erityisluokalla. Nykyisin erityisopetus järjestetään yhä yleisemmin oppilaan omassa lähikoulussa. Kun oppilaalla on erityisopetuspäätös, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siihen merkitään mm. hänen oppimisvalmiutensa ja tuen tarve, oppimisen tavoitteet ja sisällöt sekä arvioinnin periaatteet sekä käytetyt tukitoimet. Tukimuotoja ovat mm. avustaja, apuvälineet ja oppimateriaalit. Vanhemmat osallistuvat suunnitelman laatimiseen. He myös seuraavat yhdessä opettajien kanssa sen toteutumista. HOJKSista tehdään hallinnollinen päätös, josta on oikeus valittaa. Avustajapalvelut ja apuvälineet Vammainen tai muuten erityistä tukea tarvitseva oppilas voi saada ilmaiseksi tulkitsemis- ja avustajapalveluita sekä erityisiä apuvälineitä, jos hän ei selviä ilman niitä. Tarkoituksena on, että hänellä on mahdollisuus opiskella ja käydä koulua. Oppilas saattaa tarvita avustajaa monista ei syistä. Hänellä voi olla oppimisvaikeuksia, jokin sairaus, vamma tai vaikeuksia sopeutua kouluun. Avustajapalvelut tukevat oppilasta niin, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta tehtävistään ja selviää ajan myötä ilman avustajan tukea. Opettaja ja kouluavustaja suunnittelevat yhdessä, miten avustaminen toteutetaan. Tällöin he ottavat huomioon sekä koko oppilasryhmän että yksittäisten oppilaiden tarpeet. Oppilaan vanhemmat tai huoltaja voivat hakea avustajapalveluja tai apuvälineitä kunnan opetustoimesta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Palveluiden tarve arvioidaan asiantuntijalausuntojen ja muiden perusteluiden pohjalta. Vanhemmat tai huoltaja saavat asiasta kirjallisen päätöksen. Mikäli he eivät ole tyytyväisiä päätökseen, he voivat valittaa siitä hallinto-oikeuteen. Valitusosoite on merkitty päätökseen. (Opetushallitus) 16 opinpesa_sininen_03.indd 16 9/28/11 11:49 AM

19 Yksilöllistetty oppimäärä Tavoitteena on, että kaikki oppilaat saavat suoritettua yleisen oppimäärän kaikissa oppiaineissa. Jokaista oppilasta tuetaan niin paljon, että hän selviää tästä. Joskus oppilas ei pysty edes tuen avulla saavuttamaan tavoitteita. Tällöin oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen tarkoitta, että oppimisen tavoitteet määritellään oppilaan omien edellytysten mukaan. Tätä varten oppilaalla on oltava erityisopetuspäätös. Hänen HOJKSssaan kuvataan tavoitteet, keskeiset sisällöt ja ne periaatteet, joiden mukaan hänen edistymistään seurataan ja arvioidaan. Arviointi tapahtuu suhteessa niihin tavoitteisiin, jotka on määritelty oppilaan omissa HOJKSssa. Todistuksessa on tähti (*) niiden oppiaineiden kohdalla, joita oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Pidennetty oppivelvollisuus Niin sanotun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppilailla esiopetus kestää yhden tai kaksi vuotta. Lapsi voi aloittaa vapaaehtoisen esiopetuksen jo viisivuotiaana. Esiopetuksen pituus ja perusopetuksen aloittaminen suunnitellaan sen mukaan, miten lapsi edistyy, mitä tukea hän tarvitsee ja mikä on kokonaistilanne. Vanhempien kannattaa selvittää hyvissä ajoin eri vaihtoehdot, joilla lapsi voi suorittaa pidennetyn oppivelvollisuuden sekä miten ne vaikuttavat lapsen myöhempään koulunkäyntiin. Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätös tehdään yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista. (Opetushallitus) HOJKS - Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Joskus lapsella on sellainen vamma tai sairaus, ettei hän pysty saavuttamaan tavoitteita yhdeksässä vuodessa. Tällöin oppivelvollisuus alkaa vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyy opiskelustaan mahdollisimman hyvin. 17 opinpesa_sininen_03.indd 17 9/28/11 11:49 AM

20 KELA:n tarjoama tuki Neuropsykologinen kuntoutus Neuropsykologista kuntoutusta myönnetään 16 vuotta täyttäneille. Sitä annetaan kehityksellisistä syistä johtuviin oppimisvaikeuksiin sekä aivovaurioiden jälkeen. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on opiskelu- tai työkyvyn parantaminen ja palauttaminen. Kuntoutuksen jälkeen oppilas voi edetä opinnoissaan ja suorittaa ne loppuun sekä siirtyä työelämään. Työikäisellä kuntoutus auttaa palaamaan työhön ja pysymään työelämässä. ( Neuropsykologista kuntoutusta voi saada, jos työ-, opiskelu- tai toimintakykyä rajoittaa esimerkiksi lukihäiriö hahmotushäiriö tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) monimuotoinen kehityksellinen häiriö. Lisäksi kuntoutus voi olla tarpeen, jos henkilöllä on ollut esimerkiksi aivohalvaus aivoverenvuoto aivovamma aivotulehdus tai muita keskushermostoa vaurioittavia sairauksia. Edellytyksenä tutkimus ja lausunto Neuropsykologiseen kuntoutukseen tarvitaan aina lääkärinlausunto ja neuropsykologinen tutkimus. Niissä selvitetään yksityiskohtaisesti mitä erityisvaikeudet ovat häiriöiden laajuus vaikeusaste haitta hoidettavuus Kuntoutettava tarvitsee lausunnon neurologilta, foniatrilta (puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkäri), psykiatrilta tai muulta erikoislääkäriltä sekä neuropsykologilta. Lääkärinlausunnosta ja neuropsykologin lausunnosta tulee ilmetä miten oppimisvaikeudet haittaavat opiskelujen aloittamista tai etenemistä miten vaikeudet haittaavat työssä selviytymistä hoitoon hakeutumisen syy neuropsykologisten häiriöiden vaiheet mahdolliset aikaisemmat hoidot hoidon ennuste ja sen merkitys selkeä kuntoutustavoite, jossa selvitetään erityisesti työ- tai opiskelukyky kuinka usein terapiaa tarvitaan ja terapeutin yhteistyö lääkärin kanssa. 18 opinpesa_sininen_03.indd 18 9/28/11 11:49 AM

21 Asiakas maksaa omavastuuosuuden Kela korvaa neuropsykologisesta kuntoutuksesta vain vahvistetun enimmäismäärän. Tämä on usein pienempi kuin terapeutin palkkio. Jokainen maksaa loput palkkiosta itse. Toteutetaan avohoitona Neuropsykologista kuntoutusta annetaan avohoitona. Sen tarve arvioidaan neuropsykologisessa tutkimuksessa. Neuropsykologi laatii suunnitelman ja kuntoutus tapahtuu sen mukaan 1 2 kertaa viikossa. Kuntoutus voi tapahtua myös ryhmässä. Tällöin se toteutetaan yleensä kerran viikossa, usein kaksoistuntina. Yleensä neuropsykologinen kuntoutus vie pitkän ajan. Tukea voi saada enintään 3 vuoden ajan. Kela tekee päätöksen kuntoutuksesta kuitenkin vain vuodeksi kerrallaan. Jatkotukea varten tarvitaan uusi lääkärinlausunto ja neuropsykologin lausunto. Kuntoutuksen loputtua neuropsykologi toimittaa Kelaan loppulausunnon. Apuvälineitä työhön ja opiskeluun Joskus henkilö ei selviydy sairauden tai vamman vuoksi työstäsi tai opinnoistasi ilman kalliita apuvälineitä. Tällöin hän voi saada ne ammatillisena kuntoutuksena Kelasta. Apuvälineitä ovat esimerkiksi lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot. Ennen apuvälineiden myöntämistä Kela huomioi, millaisissa opinto- tai työolosuhteissa hakija työskentelee ja mitä vaatimuksia ne asettavat hänelle. Kela voi korvata myös laitteiden huollosta ja korjauksesta aiheutuvia kuluja sekä antaa tukea laitteiden käytön opastukseen. Apuvälineen voi saada aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen. Tällöin opiskelujen tulee tähdätä ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Peruskoululainen esittääkin hakemuksensa liitteenä suunnitelman ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja apuvälineiden tarpeesta opinnoissaan. Kela myöntää apuvälineitä myös osana harkinnanvaraista kuntoutusta, kun ne ovat välttämättömiä työssä selviytymisessä. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet, jos työnantaja ei niitä järjestä. Kela ei korvaa näiden apuvälineiden huolto- ja korjauskuluja, vaan käyttäjä vastaa niistä itse. Muita jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä apuvälineitä voi tiedustella esimerkiksi terveyskeskuksesta. ( 19 opinpesa_sininen_03.indd 19 9/28/11 11:49 AM

22 Työ- ja elinkeinotoimiston tarjoama tuki Ammatillinen kuntoutus Elämän eri vaiheissa vamma tai sairaus voi heikentää työ- ja toimintakykyä. Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa ratkaisemaan: millainen työ tai koulutus henkilölle sopii? voinko henkilö jatkaa työssään vai onko tarpeen harkita ammatin vaihtoa? mitä taloudellista ja muuta apua voi saada? kuka järjestää kuntoutuksen? Erikoistyövoimaneuvojat ja ammatinvalintapsykologit vastaavat ammatillisen kuntoutuksen palveluista. Kuntoutussuunnittelun palvelut sisältävät aina henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Keskusteluaika virkailijoille pitää varata etukäteen. Kuntoutussuunnittelu auttaa työllistymisessä ja koulutukseen haussa Kuntoutussuunnittelun tueksi työ- ja elinkeinotoimisto voi järjestää tutkimuksia sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Palveluista sovitaan yhdessä virkailijan kanssa. Näin vältytään vääriltä valinnoilta. Virkailija antaa tietoa myös tutkimusten ja koulutuskokeilujen aikana tarvittavasta toimeentulotuesta sekä muista korvauksista. Terveyden tilan tutkimukset ja muut työkunnon tutkimukset Erilaisilla tutkimuksillaa selvitetään asiakkaan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä ja sen ennustetta. Lisäksi tutkitaan kuntoutuksen tarvetta sekä soveltuvuutta suunniteltuun työhön tai koulutukseen. Terveydentilan ja työkunnon arviointitutkimuksia voidaan järjestää mm. yleis- tai erikoislääkärin vastaanotolla, terveyskeskuksessa, mielenterveystoimistossa, alue- ja keskussairaalassa ja kuntoutuslaitoksessa. Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle Työolosuhteiden järjestelytuella korvataan työkoneita tai työvälineitä, joita vajaakuntoinen työntekijä tarvitsee. Työnantaja voi saada korvausta myös työpaikalla tehtäviin muutoksiin, jotka ovat välttämättömiä vamman tai sairauden aiheuttaman haitan vuoksi. Myös toisen työntekijän antama apu voidaan korvata, jos se parantaa vajaakuntoisen henkilön selviytymistä työssään. Työnantajan tulee itse hakea korvauksia. (Hakemus työolosuhteiden järjestelytuesta TM685 Lomake.fi palvelusta) Tietoa kuntoutuksen vaihtoehdoista tai tutkimukseen ja kuntoutukseen hakemisesta saa työterveyshuollosta, terveyskeskuksesta, Kelan toimistosta, omalta työeläkevakuuttajalta, työ- ja elinkeinotoimistosta sekä oppilaitoksista. ( 20 opinpesa_sininen_03.indd 20 9/28/11 11:49 AM

23 Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan niitä valmiuksia, jotka vaikuttavat lapsen, nuoren tai aikuisen oppimiseen ja selviämiseen jokapäiväisessä elämässä. Tutkimuksessa selvitetään mahdollisimman laajasti tutkittavan vahvoja ja heikkoja toiminta-alueita. Neuropsykologiseen tutkimukseen lähettämisen syitä ovat: lapsen, nuoren tai aikuisen kehitystason selvittäminen erityisvaikeuksien selvittäminen kielellisen kehityksen viivästyminen tarkkaavuushäiriöt kouluvalmiuksien arviointi oppimisvaikeudet aivotoiminnan häiriöt neurologiset sairaudet tai vammat neuropsykiatriset oireyhtymät (mm. ADHD, Asperger- ja Tourette-oireyhtymä) Neuropsykologinen tutkimus on aina tiedon kokoamista ja yhdistämistä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyössä ovat mukana lapsen tai nuoren vanhemmat, päiväkodin ja koulun henkilöstö, työterveyden henkilökunta ja muu hoitohenkilöstö. Tietoa kootaan haastatteluilla, kysely- ja arviointilomakkeilla sekä monipuolisilla testeillä. Arvioinnissa on tärkeää: 1. Ongelman tarkka kuvaus esim. lukemisen mahdollisimman tarkka kuvaus. Näin saadaan selville, missä lukemisen osataidoissa keskeisimmät vaikeudet ilmenevät. 2. Neuropsykologisten testien antamat tiedot henkilön taidoista ja kyvyistä eri osa-alueilla. Erilaisten testien avulla arvioidaan vahvoja ja heikkoja osa-alueita ja niiden suhdetta oppimiseen. 3. Tiedot mahdollisista riskitekijöistä varhaiskehityksen aikana. Joskus tarvitaan myös erilaist en hermoston rakenteita ja toimintaa kuvaavien tutkimusten tulokset (esim. EEG ja MRI) 4. Tutkittavan henkilön minäkuva ja siihen vaikuttavat tekijät. Tiedot vuorovaikutus suhteista, motivaatiosta, itsetunnosta jne. ovat tärkeitä koska, ne vaikuttavat kokonaistilanteeseen. ( 21 opinpesa_sininen_03.indd 21 9/28/11 11:49 AM

24 Tutkimus aloitetaan vanhempien tapaamisella Mikäli tutkittava on alaikäinen, keskustellaan aluksi vanhempien kanssa hänen tilanteestaan, kehityksestään, vahvuuksistaan ja tuettavista puolistaan. Tutkimuskäyntejä on yleensä kolme tai neljä. Yksi tutkimuskerta kestää tavallisesti 1-1,5 tuntia. Tutkimuskertojen määrässä ja kestossa huomioidaan lapsen tai nuoren jaksaminen. Tutkimuksen päätyttyä vanhempien kanssa keskustellaan tuloksista. Tutkimuksesta laaditaan myös kirjallinen lausunto vanhemmille ja lähettävälle lääkärille. Tutkimukseen voi kuulua myös yhteisneuvottelu, vanhempien, opettajien sekä muiden tutkittavan kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden kanssa. Neuvotteluissa keskustellaan yhdessä tarvittavista tukitoimista. Neuropsykologiseen tutkimukseen tullaan yleensä lääkärin lähetteellä Kuntien kuntoutustyöryhmät, erikoissairaanhoidon lastenenneurologit, lastenpsykiatriset työryhmät ja yksityislääkärit antavat maksusitoumuksia neuropsykologisiin tutkimuksiin. Yksityisesti tehdystä tutkimuksesta Kelan sairausvakuutus korvaa osan. Myös vakuutusyhtiöt saattavat korvata lääkärin määräämän neuropsykologisen tutkimuksen kustannukset. ( 22 opinpesa_sininen_03.indd 22 9/28/11 11:49 AM

25 Asentohuimaushoito Asentohuimaus on yleisin tasapainoelimen sairaus. Hyvälaatuinen asentohuimaus syntyy, kun ns. tasapainokivet kertyvät väärään paikkaan tasapainoelimen sisälle Nämä kivet ärsyttävät liikettä aistivia soluja keskushermostossa ja aiheuttavat virheellisen liikeen tunteen. Asentohuimauksen tunnetuin oire on kiertohuimaus, joka aiheutuu pään asennon muutoksesta. Tunnetta voi kuvata karusellimaiseksi. Oireet alkavat tavallisesti yöllä tai aamulla, kun henkilö kääntää kylkeä tai nousee pystyyn. Asentohuimaus saattaa näkyä myös matkapahinvointina, paniikkihäiriönä ja korkean- tai ahtaan paikan kammona. Asentohuimaus on hyvin yleinen. Se on myös perinnöllinen. Jopa lähes puolet (47 %) suomalaisista kärsii huimauksesta jossain vaiheessa elämää. Huimauksen lisäksi asentohuimaus voi aiheuttaa ongelmia tiedon käsittelyn nopeudessa ja tarkkuudessa. Asentohuimaushoito on hyvänlaatuisen asentohuimauksen lääketieteellinen hoitokeino. Tasapainoelin sijaitsee korvan sisällä. Testien avulla selvitetään kumman tasapainoelimen alueelta huimaus on peräisin. Tämän jälkeen voidaan määritellä potilaalle soveltuva asentohuimaushoito. Tulosten perusteella hoito auttaa jopa %:lla potilasta. Oireet lievenevät huomattavasti tai häviävät kokonaan jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Asentohuimaushoito perustuu pään kääntelyyn. Joona Voutilainen kertoo, että harjoitukset ovat helppoja. Kuva: YLE / Petri Aaltonen Korvan tasapainoelimiin vaikuttava asentohuimaushoito on auttanut myös lukihäiriöissä. Hoidon avulla korvien kaarikäytäviin liikkuneet kalkkihiukkaset siirtyvät pois, ja muun muassa silmässä tuntuvat liikehäiriöt korjaantuvat. (YLE Tampere / Heli Keskinen) 23 opinpesa_sininen_03.indd 23 9/28/11 11:49 AM

26 Sensomotorinen kuntoutus Sensomotorinen kuntoutus on menetelmä, jolla korjataan yliaktiivisesti tai epätarkoituksenmukaisesti toimivien aistien toimintaa. Siinä tutkitaan ja hoidetaan tasapaino- ja kuuloaistia ja näkemällä hahmottamista. Lisäksi kartoitetaan ja hoidetaan liikkeiden hallintaa häiritsevät niin sanotut lapsuusajan primitiivirefleksit. Nämä saattavat olla syynä aistitoiminnan epätasapainotiloihin, jotka aiheuttavat mm. oppimishäiriöitä. Sensomotorinen kuntoutus koostuu useasta osa-alueesta kuten kuulonmuokkaushoidosta (ADT), tasapainoelimen kuntoutuksesta, näön tutkimisesta ja näkemällä hahmottamisen kuntoutuksesta. Siihen kuuluu lisäksi refleksijärjestelmän sekä ns. primitiivirefleksien tutkimusta ja kuntoutusta. Sensomotorisesta kuntoutuksesta hyötyvät esim. puhe- ja äänihäiriöiset, kuulon yliherkkyydestä, motorisista ongelmista tai oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt. Käytännössä aistitoiminnan ongelmat saattavat vaikuttaa seuraavilla tavoilla: kuulee puheen epäselvästi ymmärtää ohjeet huonosti saattaa olla hidas lukija ja ymmärtää huonosti lukemansa muille normaalitasoinen ääni tuntuu tuskallisen kovalta saattaa olla puhevaikeuksia kömpelö levoton ja heikko keskittymiskyky huono tasapainonhallinta hahmottaa heikosti näkemäänsä ongelmia on aiemmin saatettu diagnosoida esim. MBD, ADD, ADHD, dysfasia, dysleksia, autismi, asberger 24 opinpesa_sininen_03.indd 24 9/28/11 11:49 AM