JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAUSTAMUISTIO JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU Jarmo Koskinen: A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. Taustaa kaavamerkinnän tarpeelle Maakuntakaavan jätteenkäsittelyalueiden aiempi valmistelu Jätteenkäsittelyalueen tarvitsemia lupia ja päätöksiä Kuntien ja maakunnan liiton kaavavaraukset Asutuksen suhde aluevaihtoehtoihin Elinkeinot ja työpaikat Voimalinjat Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Pekka Kokki: B. LIIKENNE 1. Yleistä Vaihtoehtoiset kuljetusmuodot Liikenneyhteydet jätteenkäsittelyalueille Liikennemäärät Liikenteellinen toimivuus Liikenneturvallisuus Kustannukset Yhteenveto... 32

2 A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. TAUSTAA KAAVAMERKINNÄN TARPEELLE Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on keskitetty vuonna 1963 perustetulle Mustankorkean alueelle. Mustankorkeaa ympäröivien alueiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Kun voimassa olevat luvat umpeutuvat tai alue käy riittämättömäksi, ainakin osa toiminnoista on siirrettävä toisaalle. Jyväskylän seudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsittelyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta Yhtiön vastuulla on kehittää jätteiden käsittelykeskuksen toimintoja siten, että se voi vastata lakisääteisiin ja lain nojalla annettujen määräysten vaatimuksiin. Mustankorkea Oy on tehnyt vuokrasopimuksen nykyisen alueen hallinnasta Jyväskylän kaupungin kanssa saakka. Mustankorkean alueella toiminnot voivat laajentua määräajan viereiselle louhosalueelle. Uusi aluevaraus on valmisteltava hyvissä ajoin, sillä aluetta koskevat tarkemmat tutkimukset, suunnitelmien laadinta, osallisten kuuleminen, lupa- ja valitusprosessit sekä rakentaminen vaativat paljon aikaa. Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavassa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta loppusijoitusalueineen: yksi Jyväskylän seudulle, yksi pohjoiseen Keski-Suomeen ja yksi Jämsän seudulle. Näistä kaksi viimeksi mainittua eli Sammakkokangas Saarijärvellä ja Metsäkivelä Jämsässä ovat jo toteutuneet ja ne sisältyvät Keski-Suomen maakuntakaavaan. Jyväskylän seudulla maakuntakaavassa ovat nykyinen Mustankorkea sekä seutukaavasta voimaan jäänyt Mörkökorven alue Laukaassa. 2

3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa aluevaraus Jyväskylän seudun uutta jätteidenkäsittelykeskusta varten. Maakuntakaava toimii ohjeena alemmanasteiselle kaavoitukselle ja alueidenkäytön suunnittelulle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava / asemakaava Rakennuslupa Kaavio maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutasojen ohjausvaikutuksesta 3

4 VAHTIVUORI MÖRKÖKORPI SEIVÄSSUO UUDEN LAITOKSEN SIJAINTIVAIHTOEHDOT Jätteenkäsittelypaikat ja jätehuoltoyhteistyö Keski-Suomessa 4

5 2. MAAKUNTAKAAVAN JÄTTEENKÄSITTELYALUEIDEN AIEMPI VALMISTELU Maakuntavaltuuston vuonna 2007 hyväksymää maakuntakaavaa varten Keski-Suomen liitto teetti vuonna 2005 valmistuneen Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtoja koskevan kartoituksen. Sijoituspaikkaa etsittiin alueelta, johon kuuluivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Tutkimuksessa tarkasteltiin uudelleen aiemmin seutukaavaa varten tutkitut 29 sijoituskohdetta, neljä turvetuotantokohdetta sekä tutkittaville vyöhykkeille sijoitetut kymmenen uutta kohdetta eli yhteensä 43 aluevaihtoehtoa. Niistä soveltuville vyöhykkeille ja tarkemmin tiettyjen ominaisuuksien suhteen tutkittaville alueille sijoittui 19 kpl. Tehdyn analyysin perusteella lopputuloksena toteuttamiskelpoisimmiksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat Laukaan Mörkökorpi, Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän mlk:n Seivässuo. Hankkeen johtoryhmä kiirehti Jyväskylän seudun uuden käsittelykeskuksen toteuttamista, toteutukseen tähtäävää nimettyjen kolmen aluevaihtoehdon tarkempaa vertailua ja YVA-selvityksen käynnistämistä. Selvitysten ja tutkimusten nojalla oli edellytykset käynnistää keskustelu maakuntakaavaan merkittävästä alueesta. Kartoituksen tuloksia esiteltiin tiedotusvälineille, kyläkokouksissa, kunnanjohtajakokouksessa, Jyväskylän seudun kuntien virkamies- ja luottamushenkilötilaisuudessa sekä Keski-Suomen liiton maakuntahallitukselle. Esitetyt kolme vaihtoehtoa sisällytettiin vuonna 2005 nähtävillä olleeseen maakuntakaavan alustavaan luonnokseen, asiasta kuulutettiin ja tiedotettiin ja kaavaa esiteltiin eri tilaisuuksissa. Vuoden 2006 alussa maakuntakaava oli nähtävillä ja lausunnoilla MRL:n mukaisena kaavaluonnoksena. Tässä yhteydessä vaihtoehdot olivat kansalaisten kommentoitavina ja lisäksi kaavaluonnoksesta pyydettiin lausuntoja laajalta osallisten joukolta. Jätteenkäsittelykeskusta koskevia lausuntoja ja mielipiteitä tuli yhteensä 5 kpl. Niistä kolme koski Seivässuota ja kaksi Mörkökorpea. Toimiston ehdotusta maakuntakaavaksi käsitellessään maakuntahallitus päätti poistaa Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle osoitettavan alueen maakuntakaavasta. Maakuntahallitus katsoi, että 5

6 tehdyt selvitykset eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Niitä tulee täydentää ja sen jälkeen asiasta tulee laatia vaihemaakuntakaava. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa on varaukset Sammakkokankaan jätteenkäsittelyalueelle Saarijärvellä, Metsäkivelän alueelle Jämsässä sekä Jyväskylän seudulla nykyinen Mustankorkea. Samalla maakuntavaltuusto päätti, että seutukaavasta jätetään voimaan Mörkökorven aluevaraus Laukaassa, mutta muilta osin seutukaava kumotaan. Samanaikaisesti maakuntakaavaprosessin kanssa käsittelykeskuksen toteuttamisvastuussa oleva Mustankorkea Oy käynnisti ympäristövaikutusten arviointiselvityksen syksyllä Selvityksessä vertailtiin mainittuja kolmea uutta aluevaihtoehtoa sekä nykyistä Mustankorkean aluetta. YVA-selvityksen ohella Mustankorkea Oy on tehnyt ja teettänyt oman päätöksentekonsa tueksi myös muita selvityksiä ja arvioita, kuten: - Maanhinta- ja puustonarvovertailut - Maanhankintaneuvottelut - Esisopimukset maanomistajien kanssa - Investointikustannusarvioita - Jätteen siirtokustannusarvioita - Liikenneinvestointivertailuja Jätteenkäsittelykeskuksen toteuttajan laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui elokuussa Se oli nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten Keski-Suomen ympäristökeskus antoi yhteysviranomaisen lausunnon ympäristövaikutuksen arviointiselostuksesta Käsittelykeskuksen toteuttajana toimiva Mustankorkea Oy:n hallitus teki päätöksen toteutettavasta vaihtoehdosta ja valitsi uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikaksi Mörkökorven alueen. Yhtiö esitti samalla Maakuntahallitukselle, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitelty Mörkökorven alue merkittäisiin maakuntakaavaan jätteenkäsittelyalueeksi. 6

7 3. JÄTTEENKÄSITTELYALUEEN TARVITSEMIA LUPIA JA PÄÄTÖKSIÄ Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee toteuttava yhtiö. Ympäristölupa alueella harjoitettavalle toiminnalle (Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristönsuojelulaki) Mahdollisesti tarvittaessa yleis- ja asemakaavoitus (Kunta, MRL) Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa (Kunta, maankäyttö- ja rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle rakentamiseen (Kunta) Mahdollisesti YSL 101 :n mukainen täytäntöönpanomääräys ja MRL 144 :n mukainen aloittamisoikeus Mahdollisesti sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta viemäriin Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi Rakentamissuunnitelmat Tiesuunnitelmat ja liittymän suunnittelu- ja rakentamisluvat (Tiehallinto) 4. KUNTIEN JA MAAKUNNAN LIITON KAAVAVARAUKSET Seutukaava Lainvoimaisessa seutukaavassa on Laukaan Mörkökorvessa ET/ka -varaus jätehuoltolaitosalueelle. Merkintä on osoitettu aiemman kaatopaikka-alueen ja nykyisen jätteiden välikuormausalueen kohdalle. ET/ka KAATOPAIKKA TAI JÄTEHUOLTOLAITOSALUE Merkinnällä osoitetaan alueita jätehuoltolaitoksia ja kaatopaikkoja varten. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan vain jätehuoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakentaminen. Suositus: Asumista tai työpaikkoja ei tulisi sijoittaa 800 m lähemmäksi jätehuollon aluetta. 7

8 Petäjäveden Vahtivuoren alue on seutukaavassa ns. valkoista aluetta, eli siellä ei ole seutukaavamerkintöjä. Jyväskylän mlk:n Seivässuon alue on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Merkinnän selityksen mukaan se on pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta, jota voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muutamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lomaasutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Yleiskaavoitus Mörkökorvessa on oikeusvaikutteinen vuonna 1993 vahvistettu Laukaan Lievestuoreen osayleiskaava. Entinen kaatopaikka, joka toimii nykyisin jätehuollon välikuormausalueena, on kaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Suunniteltu jätteenkäsittelykeskus sijaitsee sen eteläpuolella osayleiskaavassa merkinnällä EV/EA osoitetulla suojaviher-/ampumarata-alueella. Suunnitellun Mörkökorven jätteenkäsittelylaitoksen eteläpuolella noin 500 metrin päässä on ampumarata. Mörkökorven länsipuolella, noin 1,5 km päässä on hyväksytty Leppäveden rantaosayleiskaava (KSU-2004-L-159). Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen on hyväksytty Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava (KSU-2002-L-15). Petäjäveden kunnalla ei ole Vahtivuoren aluetta koskevaa yleiskaavaa tai kaavoitukseen liittyviä suunnitelmia. Vahtivuoren pohjoispuolella, noin kilometrin päässä on hyväksytty Kintauden osayleiskaava (KSU-2003-L- 110), joka kutakuinkin valtatiehen rajoittuvana koskee valtatien pohjoispuolista Kintauden kyläkeskuksen aluetta (lähde aluearkkitehti Aulikki Graf ). Jyväskylän mlk:n Seivässuo on haja-asutusaluetta, jolla ei ole yleiskaavaa. Oravasaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Alue sijaitsee Seivässuon pohjoisesta suunnittelualuevaihtoehdosta noin kahden kilometrin päässä pohjoiseen. (lähde kaavasuunnittelija Vesa Rajaniemi ) Asemakaava Mörkökorvessa, Seivässuolla tai Vahtivuorella ei ole voimassa olevaa oikeus- 8

9 vaikutteista tai kunnanvaltuuston hyväksymää asemakaavaa. Kunnilla ei myöskään ole valmisteilla alueita koskevia asemakaavoja. (Aulikki Graf ja Vesa Rajaniemi ). Petäjävedellä Vahtivuoren koillispuolella noin 1 km etäisyydellä on kunnalla maa-alue, jonka käyttämisestä pientaloalueeksi on ollut keskusteluja. Petäjäveden kunnalla ei kuitenkaan ole valmisteilla aluetta koskevaa asemakaavaa tai muuta suunnitelmaa pientaloalueen toteuttamiseksi. 5. ASUTUKSEN SUHDE ALUEVAIHTOEHTOIHIN Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aineiston perusteella on tutkittu väestön sijoittumista eri etäisyysvyöhykkeillä nykyisistä jätteenkäsittelykeskuksista ja uusista aluevaihtoehdoista. Tarkastelu tehtiin 1 km, 3 km, 5 km, 20 km ja 50 km etäisyysvyöhykkeille mitattuna jätteenkäsittelylaitosalueen ulkolaidasta. YKR lähtöaineistossa väestötieto on summattu 250 m x 250 m ruutuihin. Laskenta tehtiin maksimitarkasteluna niin, että mukaan laskettiin reunavyöhykkeellä olevien ruutujen koko väestö, vaikka ruudut jäivät vain osaksi käytetyn etäisyyssäteen sisälle. Käytännössä tällä on merkitystä vain lähivyöhykkeiden tulosten kannalta. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Alue väestö 1 km väestö 3 km väestö 5 km väestö 20 km väestö 50 km Mörkökorpi Seivässuo Vahtivuori Mustankorkea (nyk.) Sammakkokangas (nyk.) Metsäkivelä (nyk.) Tarkastelu osoittaa asutuksen selvästi kasvaneen paineen Mustankorkean alueen välittömässä läheisyydessä. Kaikki uudet aluevaihtoehdot sijaitsevat Mustankorkean alueeseen verrattuna lähivaikutusalueeltaan harvaan asutulla alueella. Toisaalta niiden sijainti on laajasti katsottuna varsin keskeisesti väestön painopisteessä. Vahtivuoren osalta 20 km vaikutuspiirin väestömäärä on havaittavasti eli asukasta muita pienempi, mitä selittää alueen suurempi etäisyys Jyväskylän Kuokkalasta ja Vaajakoskelta. 9

10 Seuraavat kartat havainnollistavat suhdetta lähialueiden asutukseen Asutut 250 m x 250 m ruudut YKR aineiston mukaan. Vyöhykkeet on piirretty 3 km ja 5 km säteellä. Liitekartat havainnollistavat asutusrakennetta vielä laajemmalla alueella. 10

11 6. ELINKEINOT JA TYÖPAIKAT Toteutuessaan käsittelykeskuksen alueesta tulee moderni teollinen keskus, joka on myös merkittävä työllistäjä. Tärkeimmät tulevan jätteenkäsittelykeskuksen jätejakeista olisivat rakennus-, teollisuus- ja hyötyjätteitä, joita alueella lajiteltaisiin ennen loppusijoitusta. Toinen merkittävä ja työllistävä toiminto tulisi olemaan biojätteen ja puhdistamolietteen käsittely. Jätteiden taloudellinen merkitys on oleellisesti noussut viime vuosina. Jätteistä on tullut taloudellista arvoa sisältävä materiaalivirta, jonka käsittelyyn kohdistuu merkittäviä teknologisia ja taloudellisia panostuksia. Kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita tulevat olemaan erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu, paperi, muovi ja rakennusjäte. Jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan suunnittelussa on varauduttava lajitteluun, kierrätykseen, jalostukseen ja muuhun jätejakeiden hyötykäyttöön liittyvään yritystoimintaan. Loppusijoituspaikan läheisyydessä on oltava maastollisesti ja pinta-alallisesti soveltuvaa tonttimaata tarjolla. Ympäristöteknologian tutkimustoiminta käsittelykeskuksen yhteydessä on myös merkittävää. Nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuutta. Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita ovat metsäteollisuuden lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja biokompostoinnin kehittäminen sekä orgaanisten lajitteiden käsittely. Jyväskylän yliopisto käyttää koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan bioprosessien, pilaantuneen maan käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien koe- ja tutkimustoimintaan. Uuden jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen tulee syntymään vastaavaa ja uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Jätteenkäsittelykeskus pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja keskeisen sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-Suomessa. Osakaskuntiensa eli Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Laukaan ja Muuramen kuntien lisäksi laitoksen asiakkaina ovat Keuruun ja Äänekosken kaupungit sekä Kangasniemen, Multian, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen, Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Potentiaalinen toiminta-alue kattaa Keski-Suomen alueen kunnat noin

12 km säteellä Jyväskylästä. Laitos pystyy tarjoamaan palveluitaan myös maakunnan ulkopuolelle taloudellisen kuljetusetäisyyden rajoissa jätejakeesta riippuen. Ennustettavissa olevan kehityskulun seurauksena perinteisen jätehuollon volyymi ja taloudellinen tulos kasvavat, mutta työllistävyys heikkenee. Samaan aikaan tämän kehityksen kanssa kehittyy kuitenkin myös toinen kokonaisuus, jota voidaan kutsua suljetuksi kierroksi, käänteistehtaaksi/-taloudeksi tai teollisen ekologian klusteriksi. Tämän kehityssuunnan merkittävimmät uudet mahdollisuudet liittyvät jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, koulutukseen, konsultointiin, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan ja tutkimukseen. Näiden uusien palvelukonseptien kautta syntyy uusia toimialoja ja uusia yrityksiä. Nämä toiminnot tullevat ainakin osin sijoittumaan suunnitellun käsittelykeskuksen läheisyyteen. Käsittelykeskukset työllistävät nykyisellään keskimäärin henkilötyövuotta. Tulevaisuudessa jätteidenkäsittelyklusterin kokonaistyöllistävyys kasvaa. Samalla teknologisen kehityksen vuoksi henkilöstön osaamiselle asetettava taso nousee. Tämä jätehuollon kehityspolku työllistää, mutta pullonkaulana voi olla osaavan työvoiman puute. Mörkökorvessa jätteenkäsittelykeskuksen tarvitsemat toiminnot ja palvelut tukevat Lievestuoreella olevaa yritystoimintaa. Alueella toimiva maanrakentamisen kurssikeskus voi hyödyntää toiminnassaan jätteenkäsittelykeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Pakkaavien jäteautojen, rekkojen, erikoisajoneuvojen yms. ajoneuvojen kuljettajien koulutus voi tapahtua läheisellä liukkaan kelin ajoharjoittelualueella. Koulutusmahdollisuudet paranevat edelleen suunnitellun raskaan kaluston ajoharjoittelukeskuksen toteuduttua. Seivässuota lähinnä on Toivakan taajama, jonka rakennus- ja alihankintayrityksillä on hyvät edellytykset tarjota palveluita rakentamis- ja ylläpitovaiheessa. Vahtivuori puolestaan tarjoaa Petäjäveden keskustan ja Kintauden alueen metalli- ym. yritystoiminnalle alihankinta- ja yhteistyömahdollisuuksia. 7. VOIMALINJAT Mörkökorpi Lähin 20 kv voimalinja sijaitsee Vt 9 varressa, noin kilometrin päässä. 12

13 Seivässuo Pohjoisen suunnitteluvaihtoehdon itäpuolelle Mutkalaan noin 1,5 km etäisyydelle tulee 20 kv voimajohto. Eteläiseltä suunnittelualueelta matkaa sinne on 1,5 2 km. Toinen 20 kv voimajohto on etelässä hieman etäämpänä, noin 2 km päässä eteläiseltä suunnittelualueelta. Vahtivuori Alueen pohjoispuolella kulkee 2 x 110 kv sekä 20 kv voimajohdot. Etäisyys alueelle on m. 8. VEDENHANKINTA JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Ensisijaisena tavoitteena on liittyä olemassa oleviin verkostoihin. Mörkökorpi ja Vahtivuori ovat helposti liitettävissä läheisten taajamien vesijohtoverkostoihin. Seivässuo on etäämpänä verkostoista, mutta laitos on liitettävissä joko Toivakan tai Oravasaaren vesijohtoverkostoihin. Myös jätevesien käsittelyn osalta ensisijaisena tavoitteena on johtaa jätevedet kunnalliseen puhdistamoon. Ellei se ole jonkun vaihtoehdon osalta mahdollista, kysymykseen voi tulla myös oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Jätteenkäsittelykeskus osallistuu omalta osaltaan jätevesien johtamis- ja käsittelykustannuksiin, mikä tuo kaikille yhteistyökumppaneille synergiaetua. Mörkökorpi-vaihtoehdossa jätevesien keskitettyyn käsittelyyn on useita vaihtoehtoja, jotka liittyvät Hankasalmen ja Laukaan kuntien tuleviin jätevesien johtamis- ja käsittelyratkaisuihin. Vaihtoehtoina kysymykseen tulevat jätevesien johtaminen yksin tai mahdollisesti yhdessä Hankasalmen ja/tai Lievestuoreen taajamien kanssa Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle, johtaminen Lievestuoreen puhdistamolle ja sen saneeraus yhdessä Laukaan kunnan kanssa tai oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Seivässuon syrjäisempi sijainti saattaa edellyttää oman puhdistamon rakentamisvaihtoehdon tarkempaa selvittämistä, mutta viemäröinti voitaneen myös yhdistää joko Toivakan tai Jyväskylän mlk:n Oravasaaren verkostoon. Vahtivuoren vaihtoehdossa viemäröinti lienee taloudellisinta toteuttaa yhdistämällä laitos paineviemärillä Kintauden alueen viemäriverkostoon. 13

14 14

15 15

16 LUONNOS 16

17 17 LUONNOS

18 B. LIIKENNE 1. YLEISTÄ Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan, mihin Jyväskylän seudun uusi jätteenkäsittelyalue sijoittuu. Nykyisen Mustankorkean alueen kehittäminen ei katsota olevan mahdollista ilman huomattavia ympäristöhaittoja, sillä laitoksen sijainti kaupunkirakenteessa on liian keskeinen ja häiriintyviä toimintoja on paljon. Vaihekaavassa tarkasteltavat jätteenkäsittelyalueen sijaintivaihtoehdot ovat Mörkökorpi Laukaassa, Seivässuo Jyväskylän maalaiskunnassa ja Vahtivuori Petäjävedellä. Kaikki sijaitsevat runsaan 20 km:n etäisyydellä toiminta-alueen ytimestä Jyväskylän keskustasta. Vaihemaakuntakaavan liikenteellisen tarkastelun ohjevuotena käytetään vuotta 2017, jolloin Mustankorkea Oy:n nykyisen toiminta-alueen vuokrasopimus umpeutuu. Kymmentä vuotta pitemmälle ulottuvaan tarkasteluun ei ole syytä, sillä jätehuollossa on odotettavissa muutoksia, jotka vaikuttanevat huomattavasti jätekuljetuksiin ja niiden suuntautumisiin. Suurimmat vaikutukset aiheutunevat jätteen hyötykäytön ja odotettavissa olevasta jätteen polton merkittävästä lisääntymisestä. Liikenteellisessä tarkastelussa keskitytään arvioimaan jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen ympäristössä tapahtuvaa tieliikenteen kehitystä ja laitoksen synnyttämästä raskaasta liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia. Vaihtoehtojen liikenteellisen vertailun kriteerit ovat liikenteellinen toimivuus, turvallisuus ja taloudellisuus. Ympäristölliset vaikutukset on käsitelty erikseen, joten ne on jätetty tämän taustamuistion ulkopuolelle. 2. VAIHTOEHTOISET KULJETUSMUODOT Liikenteellisen tarkastelun yhteydessä on ollut tarkoitus selvittää maantiekuljetusten ohella myös rautatiekuljetusten käyttöä. Kuljetusmuotoa valittaessa olennaista eivät ole pelkästään liikennejärjestelyiden (investointien) tekniset ja taloudelliset toteuttamismahdollisuudet sekä kuljetustoiminnasta aiheutuvat vaikutukset, vaan kyse on mitä suurimmassa määrin kuljetusmuodon mahdollisuuksista vastata nykyisestä ehkä merkittävästikin poikkeaviin tulevaisuuden 18

19 vaatimuksiin. Jätekuljetusjärjestelmältä edellytetään joustavuutta, joka voi olla tarpeen jätteen määrissä, laadussa, hyödyntämisasteessa ja/tai käsittelytavoissa tapahtuvien hyvinkin huomattavien muutosten vuoksi. Raideliikennettä käytettäessä jouduttaisiin suunnittelemaan nykyisestä poikkeava auto- ja junaliikennepohjainen intermodaalinen jätekuljetusten järjestelmä. Jäteautot hoitaisivat nykyisen tyyppisesti jätteiden keräilyn ja toimittaisivat jätteet eri puolella toiminta-aluetta sijaitseviin kuormauspisteisiin tai erikseen rakennettaviin jäteterminaaleihin, mistä junat liikennöisivät jätteenkäsittelykeskukseen. Jätekeskuksen alueelle tarvittaisiin luonnollisesti uusi ratayhteys. Infrastruktuurin ohella jouduttaisiin tekemään myös terminaali- ja kuljetuskalustoon liittyviä investointeja. Useampia kuljetusmuotoja yhdistävien intermodaalikuljetusten kehitys on ollut viime aikoina voimakasta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Näiden käytön katsotaan kuitenkin edellyttävän suurehkoja väestökeskittymiä, jolloin päästään suuriin kuljetusmääriin ja saavutetaan mittakaavahyötyjä maantiekuljetuksiin nähden. Jätteiden rautatiekuljetuksien sanotaan tulevan maantieliikenteen kanssa kilpailukykyisiksi lähinnä sellaisissa tapauksissa, missä kuljetettava matka on pitkä, jätemäärät suuria ja kuljetuksille soveltava rataverkko valmiiksi käytettävissä. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005) Tarkasteltavista jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehdoista Mörkökorpi olisi helpoiten liitettävissä rautatieverkkoon, sillä Jyväskylän Pieksämäen rata kulkee läheisen Lievestuoreen taajaman kautta. Laitoksen omalle raideyhteydelle tulisi mittaa noin 3 km. Seivässuon vaihtoehdossa rautatiekuljetukset eivät tule lainkaan kyseeseen, sillä uutta rataa jouduttaisiin rakentamaan lähes 20 km. Tähän yhteyteen jouduttaisiin sisällyttämään myös useampia siltoja. Vahtivuoren alueelta etäisyys rautatielle on suhteellisen lyhyt (linnuntietä noin 2 km), mutta rata sijaitsee valtatien 23 pohjoispuolella, mistä johtuen jouduttaisiin rakentamaan myös kallis silta. Mikäli jätehuollon (ja intermodaalikuljetusten) kehitys on jatkossa raideliikenteen kannalta suotuisaa, voidaan rautatiekuljetusten käyttöä selvittää tarkemmin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei Jyväskylän seudun jätekuljetuksia ole kuitenkaan järkevää suunnitella raideliikenteeseen perustuviksi. 19

20 3. LIIKENNEYHTEYDET JÄTTEENKÄSITTELYALUEILLE Laukaan Mörkökorven tärkeimpänä jätekuljetusreittinä toimisi Jyväskylästä Kuopioon johtava valtatie 9. Tämä on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana runkotienä, jolla tulee varautua ohituskaistoihin sekä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien kohdalla. Maakuntakaavan mukaisten liikennejärjestelyiden toteuttamisen ajankohdasta ei ole tietoa. Jätteenkäsittelyalue sijoittuisi Saviontien (seututie 640) varteen 0,7 kilometrin päähän valtatien liittymästä. Seututieltä laitokselle johtavan parannettavan/uudelleen rakennettavan yksityistien pituus olisi noin 0,7 km. Kuva 3-1. Valtatietä 9 välillä Leppävesi Saviontie (st 640). Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuolle johtava pääyhteys on valtatie 4, jonka parantaminen Vaajakosken eteläpuolisella osuudella valmistuu vuonna Nykyisen tien länsipuolelle linjattu väylä on esitetty maakuntakaavassa moottoritietasoisena, mutta toteutuu ensimmäisessä vaiheessa yksiajorataisena väylänä, joka on varustettu keskikaiteellisin ohituskaistoin. Reitti valtatieltä jätteenkäsittelyalueelle tulisi kulkemaan noin 3 km pitkin (parantamista vaativaa) yhdystietä Laitokselta yhdystielle tarvittaisiin lisäksi noin 700 metriä uutta tietä. Yhdystie liittyisi 4-tiehen Majalahden eritasoliittymässä, joka sisältyy parannettavaan valtatiejaksoon. 20

21 Kuva 3-2. Valtatieltä 4 Seivässuolle johtavaa yhdystietä Kuljetukset Petäjäveden Vahtivuoreen tapahtuisivat käyttäen tärkeimpänä reittinä Jyväskylästä länteen johtavaa valtatietä 23, joka on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana valtatienä. Valtatien parantamisajankohta ei ole vielä selvillä. Kyseessä tulee olemaan ohituskaistatie, jolla pitää varautua rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. Jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen Vahtivuoreen edellyttäisi noin 1,5 km pitkän uuden tien rakentamista valtatieltä laitokselle. Kuva 3-3. Valtatietä 23 Vahtivuoren alueen liittymästä itään. 21

22 4. LIIKENNEMÄÄRÄT Nykytilanne Valtatien 9 liikennemäärä (KVL 2006). on Vaajakosken ja Kanavuoren välillä autoa/vrk ja Kanavuoresta Leppävedelle johtavalla osuudella 9700 autoa/vrk raskaan liikenteen osuuden ollessa noin 10 % Mörkökorvelle johtavan Saviontien liittymän (Metsolahti) länsipuolella liikennettä on noin 8500 ja itäpuolella 9100 ajon/vrk, mistä määristä raskasta liikennettä on noin 11 ja 9,5 %. Savion kylän kautta Laukaaseen vievän seututien 640 liikennemäärä on 1100 ajon/vrk ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus 5 %. (Tiehallinnon internet-sivujen liikennemääräkartat). Valtatiellä 4 on liikennettä Seivässuon liittymän seudulla 4800 ajon/vrk ja laitokselle johtavalla yhdystiellä 130 ajon/vrk. 4-tien raskasliikenneosuus on 13,5 % ja yhdystien 6 %. Lähempänä Kanavuorta KVL nousee 6000 autoon/vrk, ja Vaajakosken kohdalla se on autoa/vrk (raskasta liikennettä 10 %). Vahtivuoren kohdalla sijaitsevan valtatien 23 osuuden liikennemäärä on 4900 ajon/vrk, mistä raskaita ajoneuvoja on 8 %. Lähempänä Jyväskylää KVL-arvot ovat hiukan suurempia ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus vastaavasti pienempi. Liikennemäärien kehittyminen Keski-Suomen valtateiden liikenteen voi arvioida kasvavan vuodesta 2006 vuoteen % ja seututeiden liikenteen 15 %. Raskaan liikenteen arvioidut kasvukertoimet vuodesta 2005 vuoteen 2017 ovat valtateillä 1,23 ja seututeillä 1,17. Edellä olevat kasvuarviot eivät sisällä mahdollisten paikallisten maankäytön muutoksien vaikutuksia liikennemääriin. (Tiehallinto. Tieliikenneennuste ). Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa käy tällä hetkellä vuorokaudessa keskimäärin 240 ajoneuvoa, josta määrästä 60 on pientuojien henkilö- ja pakettiautokuljetuksia. Uusi jätteenkäsittelyalue tulee toimimaan vain laitoksen lähialueiden pienerien vastaanottopisteenä, joten pientuojien määrä vähenee 22

23 murto-osaan aiemmasta. Mustankorkea Oy arvioi, että tulevaisuudessa laitoksessa käy noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on siis noin 400 raskasta ajon./vrk. (Mustankorkea Oy. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus). Mörkökorven ja Vahtivuoren ympäristöjen liikenneverkoille laaditut yksinkertaiset liikenne-ennusteet on saatu kasvattamalla KVL-arvoja aiemmin mainittuja kasvukertoimia käyttäen sekä lisäämällä näin saatuihin liikennemääriin jätekuljetuksista aiheutuva liikenteen lisääntyminen. Jätekuljetusten liikenneverkolle sijoittelussa on käytetty Kaisuliina Vihannin diplomityössään esittämiä kunnittaisia tietoja. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005). Kuntien jätekuljetukset on sijoitettu liikenneverkolle pääosin kaikki nopeimmalle periaatetta käyttäen. Laukaan kunnan jätteistä on 85 % arvioitu kuljetettavaksi Sovion kylän kautta kulkevaa seututietä 640 pitkin ja loput (Lievestuore) valtatien 9 kautta. Seivässuon sijoitusvaihtoehdon liikenne-ennusteet on saatu muokkaamalla tiehallinnon valtatien 4 tiesuunnitelman yhteydessä laatimaa liikenneennustetta ja lisäämällä tulokseen jätekeskuksen synnyttämä liikenne. Sijoituspaikkavaihtoehtojen liikenne-ennusteet vuodelle 2017 on esitetty kuvissa 5-2, 5-5 ja 5-6. Määrät on ilmoitettu vuoden keskimääräisenä arkivuorokausiliikenteenä KAVL, joka on tässä tapauksessa noin 8 % KVL:tä suurempi. Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämiä liikennemääriä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon jätehuollossa lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat merkittävät muutokset. Jätteiden polton suurimittakaavainen aloittaminen ja jätteiden lisääntyvä muu hyötykäyttö tulevat vähentämään loppusijoitettavan jätteen määriä huomattavasti. Tässä selvityksessä käytettyjä jätekuljetusarvioita voikin pitää eräänlaisina maksimiennusteina, sillä jätekuljetuksien määrä tullee olemaan selvästi Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä alhaisempi. 5. LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä liikennemäärä on kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa sama. Keskuksessa on oletettu käyvän jatkossakin yhtä paljon jä- 23

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Vastaanottaja Jalasjärven kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.4.2015 (päivitetty 28.10.2015) KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KÄRJENMÄENTIEN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS Päivämäärä 28/10/2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:

ÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT: ÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 3.11.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT: ASEMAKAAVAN KUMOAMISEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 3. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Niskanperän OYK liikenneselvitys

Niskanperän OYK liikenneselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti 1 (6) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Liikenteen nykytilanne... 1 1.1 Tieverkko... 1 1.2

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

YVA-menettely hankkeissa

YVA-menettely hankkeissa YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE E25684 JOKIOISTEN KUNTA OSAYLEISKAAVAN OSARAPORTTI, VT 10 LIITTYMÄN VAIHTOEHTOTARKASTELU SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Muutoslista HKEM HKEM AJOK VALMIS 5.11.2014 HKEM HKEM AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn työpaja 8.3.2016 strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä 1 KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄ työpaja 8.3.2016 Työryhmän näkemys

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 28.4.2015 Johdanto Työssä on tarkasteltu Lappeenrannan sairaalan ympäristön uusien liittymäjärjestelyiden

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KIVIRANNAN KAAKKOISKULMAAN

ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KIVIRANNAN KAAKKOISKULMAAN TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaupunkirakenne 20.3.2002 1 ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KIVIRANNAN KAAKKOISKULMAAN 2VDOOLVWXPLVMDDUYLRLQWLVXXQQLWHOPD.DDYRLWXNVHQNRKGH Asemakaavoitettava alue sijaitsee 22.

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä

Lisätiedot