JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAUSTAMUISTIO JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU Jarmo Koskinen: A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. Taustaa kaavamerkinnän tarpeelle Maakuntakaavan jätteenkäsittelyalueiden aiempi valmistelu Jätteenkäsittelyalueen tarvitsemia lupia ja päätöksiä Kuntien ja maakunnan liiton kaavavaraukset Asutuksen suhde aluevaihtoehtoihin Elinkeinot ja työpaikat Voimalinjat Vedenhankinta ja jätevesien käsittely Pekka Kokki: B. LIIKENNE 1. Yleistä Vaihtoehtoiset kuljetusmuodot Liikenneyhteydet jätteenkäsittelyalueille Liikennemäärät Liikenteellinen toimivuus Liikenneturvallisuus Kustannukset Yhteenveto... 32

2 A. YHDYSKUNTARAKENNE 1. TAUSTAA KAAVAMERKINNÄN TARPEELLE Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on keskitetty vuonna 1963 perustetulle Mustankorkean alueelle. Mustankorkeaa ympäröivien alueiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Kun voimassa olevat luvat umpeutuvat tai alue käy riittämättömäksi, ainakin osa toiminnoista on siirrettävä toisaalle. Jyväskylän seudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsittelyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta Yhtiön vastuulla on kehittää jätteiden käsittelykeskuksen toimintoja siten, että se voi vastata lakisääteisiin ja lain nojalla annettujen määräysten vaatimuksiin. Mustankorkea Oy on tehnyt vuokrasopimuksen nykyisen alueen hallinnasta Jyväskylän kaupungin kanssa saakka. Mustankorkean alueella toiminnot voivat laajentua määräajan viereiselle louhosalueelle. Uusi aluevaraus on valmisteltava hyvissä ajoin, sillä aluetta koskevat tarkemmat tutkimukset, suunnitelmien laadinta, osallisten kuuleminen, lupa- ja valitusprosessit sekä rakentaminen vaativat paljon aikaa. Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavassa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta loppusijoitusalueineen: yksi Jyväskylän seudulle, yksi pohjoiseen Keski-Suomeen ja yksi Jämsän seudulle. Näistä kaksi viimeksi mainittua eli Sammakkokangas Saarijärvellä ja Metsäkivelä Jämsässä ovat jo toteutuneet ja ne sisältyvät Keski-Suomen maakuntakaavaan. Jyväskylän seudulla maakuntakaavassa ovat nykyinen Mustankorkea sekä seutukaavasta voimaan jäänyt Mörkökorven alue Laukaassa. 2

3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa aluevaraus Jyväskylän seudun uutta jätteidenkäsittelykeskusta varten. Maakuntakaava toimii ohjeena alemmanasteiselle kaavoitukselle ja alueidenkäytön suunnittelulle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava / asemakaava Rakennuslupa Kaavio maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutasojen ohjausvaikutuksesta 3

4 VAHTIVUORI MÖRKÖKORPI SEIVÄSSUO UUDEN LAITOKSEN SIJAINTIVAIHTOEHDOT Jätteenkäsittelypaikat ja jätehuoltoyhteistyö Keski-Suomessa 4

5 2. MAAKUNTAKAAVAN JÄTTEENKÄSITTELYALUEIDEN AIEMPI VALMISTELU Maakuntavaltuuston vuonna 2007 hyväksymää maakuntakaavaa varten Keski-Suomen liitto teetti vuonna 2005 valmistuneen Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtoja koskevan kartoituksen. Sijoituspaikkaa etsittiin alueelta, johon kuuluivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Tutkimuksessa tarkasteltiin uudelleen aiemmin seutukaavaa varten tutkitut 29 sijoituskohdetta, neljä turvetuotantokohdetta sekä tutkittaville vyöhykkeille sijoitetut kymmenen uutta kohdetta eli yhteensä 43 aluevaihtoehtoa. Niistä soveltuville vyöhykkeille ja tarkemmin tiettyjen ominaisuuksien suhteen tutkittaville alueille sijoittui 19 kpl. Tehdyn analyysin perusteella lopputuloksena toteuttamiskelpoisimmiksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat Laukaan Mörkökorpi, Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän mlk:n Seivässuo. Hankkeen johtoryhmä kiirehti Jyväskylän seudun uuden käsittelykeskuksen toteuttamista, toteutukseen tähtäävää nimettyjen kolmen aluevaihtoehdon tarkempaa vertailua ja YVA-selvityksen käynnistämistä. Selvitysten ja tutkimusten nojalla oli edellytykset käynnistää keskustelu maakuntakaavaan merkittävästä alueesta. Kartoituksen tuloksia esiteltiin tiedotusvälineille, kyläkokouksissa, kunnanjohtajakokouksessa, Jyväskylän seudun kuntien virkamies- ja luottamushenkilötilaisuudessa sekä Keski-Suomen liiton maakuntahallitukselle. Esitetyt kolme vaihtoehtoa sisällytettiin vuonna 2005 nähtävillä olleeseen maakuntakaavan alustavaan luonnokseen, asiasta kuulutettiin ja tiedotettiin ja kaavaa esiteltiin eri tilaisuuksissa. Vuoden 2006 alussa maakuntakaava oli nähtävillä ja lausunnoilla MRL:n mukaisena kaavaluonnoksena. Tässä yhteydessä vaihtoehdot olivat kansalaisten kommentoitavina ja lisäksi kaavaluonnoksesta pyydettiin lausuntoja laajalta osallisten joukolta. Jätteenkäsittelykeskusta koskevia lausuntoja ja mielipiteitä tuli yhteensä 5 kpl. Niistä kolme koski Seivässuota ja kaksi Mörkökorpea. Toimiston ehdotusta maakuntakaavaksi käsitellessään maakuntahallitus päätti poistaa Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle osoitettavan alueen maakuntakaavasta. Maakuntahallitus katsoi, että 5

6 tehdyt selvitykset eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Niitä tulee täydentää ja sen jälkeen asiasta tulee laatia vaihemaakuntakaava. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa on varaukset Sammakkokankaan jätteenkäsittelyalueelle Saarijärvellä, Metsäkivelän alueelle Jämsässä sekä Jyväskylän seudulla nykyinen Mustankorkea. Samalla maakuntavaltuusto päätti, että seutukaavasta jätetään voimaan Mörkökorven aluevaraus Laukaassa, mutta muilta osin seutukaava kumotaan. Samanaikaisesti maakuntakaavaprosessin kanssa käsittelykeskuksen toteuttamisvastuussa oleva Mustankorkea Oy käynnisti ympäristövaikutusten arviointiselvityksen syksyllä Selvityksessä vertailtiin mainittuja kolmea uutta aluevaihtoehtoa sekä nykyistä Mustankorkean aluetta. YVA-selvityksen ohella Mustankorkea Oy on tehnyt ja teettänyt oman päätöksentekonsa tueksi myös muita selvityksiä ja arvioita, kuten: - Maanhinta- ja puustonarvovertailut - Maanhankintaneuvottelut - Esisopimukset maanomistajien kanssa - Investointikustannusarvioita - Jätteen siirtokustannusarvioita - Liikenneinvestointivertailuja Jätteenkäsittelykeskuksen toteuttajan laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui elokuussa Se oli nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten Keski-Suomen ympäristökeskus antoi yhteysviranomaisen lausunnon ympäristövaikutuksen arviointiselostuksesta Käsittelykeskuksen toteuttajana toimiva Mustankorkea Oy:n hallitus teki päätöksen toteutettavasta vaihtoehdosta ja valitsi uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikaksi Mörkökorven alueen. Yhtiö esitti samalla Maakuntahallitukselle, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitelty Mörkökorven alue merkittäisiin maakuntakaavaan jätteenkäsittelyalueeksi. 6

7 3. JÄTTEENKÄSITTELYALUEEN TARVITSEMIA LUPIA JA PÄÄTÖKSIÄ Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee toteuttava yhtiö. Ympäristölupa alueella harjoitettavalle toiminnalle (Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristönsuojelulaki) Mahdollisesti tarvittaessa yleis- ja asemakaavoitus (Kunta, MRL) Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa (Kunta, maankäyttö- ja rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle rakentamiseen (Kunta) Mahdollisesti YSL 101 :n mukainen täytäntöönpanomääräys ja MRL 144 :n mukainen aloittamisoikeus Mahdollisesti sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta viemäriin Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi Rakentamissuunnitelmat Tiesuunnitelmat ja liittymän suunnittelu- ja rakentamisluvat (Tiehallinto) 4. KUNTIEN JA MAAKUNNAN LIITON KAAVAVARAUKSET Seutukaava Lainvoimaisessa seutukaavassa on Laukaan Mörkökorvessa ET/ka -varaus jätehuoltolaitosalueelle. Merkintä on osoitettu aiemman kaatopaikka-alueen ja nykyisen jätteiden välikuormausalueen kohdalle. ET/ka KAATOPAIKKA TAI JÄTEHUOLTOLAITOSALUE Merkinnällä osoitetaan alueita jätehuoltolaitoksia ja kaatopaikkoja varten. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan vain jätehuoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakentaminen. Suositus: Asumista tai työpaikkoja ei tulisi sijoittaa 800 m lähemmäksi jätehuollon aluetta. 7

8 Petäjäveden Vahtivuoren alue on seutukaavassa ns. valkoista aluetta, eli siellä ei ole seutukaavamerkintöjä. Jyväskylän mlk:n Seivässuon alue on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Merkinnän selityksen mukaan se on pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta, jota voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muutamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lomaasutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Yleiskaavoitus Mörkökorvessa on oikeusvaikutteinen vuonna 1993 vahvistettu Laukaan Lievestuoreen osayleiskaava. Entinen kaatopaikka, joka toimii nykyisin jätehuollon välikuormausalueena, on kaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Suunniteltu jätteenkäsittelykeskus sijaitsee sen eteläpuolella osayleiskaavassa merkinnällä EV/EA osoitetulla suojaviher-/ampumarata-alueella. Suunnitellun Mörkökorven jätteenkäsittelylaitoksen eteläpuolella noin 500 metrin päässä on ampumarata. Mörkökorven länsipuolella, noin 1,5 km päässä on hyväksytty Leppäveden rantaosayleiskaava (KSU-2004-L-159). Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen on hyväksytty Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava (KSU-2002-L-15). Petäjäveden kunnalla ei ole Vahtivuoren aluetta koskevaa yleiskaavaa tai kaavoitukseen liittyviä suunnitelmia. Vahtivuoren pohjoispuolella, noin kilometrin päässä on hyväksytty Kintauden osayleiskaava (KSU-2003-L- 110), joka kutakuinkin valtatiehen rajoittuvana koskee valtatien pohjoispuolista Kintauden kyläkeskuksen aluetta (lähde aluearkkitehti Aulikki Graf ). Jyväskylän mlk:n Seivässuo on haja-asutusaluetta, jolla ei ole yleiskaavaa. Oravasaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Alue sijaitsee Seivässuon pohjoisesta suunnittelualuevaihtoehdosta noin kahden kilometrin päässä pohjoiseen. (lähde kaavasuunnittelija Vesa Rajaniemi ) Asemakaava Mörkökorvessa, Seivässuolla tai Vahtivuorella ei ole voimassa olevaa oikeus- 8

9 vaikutteista tai kunnanvaltuuston hyväksymää asemakaavaa. Kunnilla ei myöskään ole valmisteilla alueita koskevia asemakaavoja. (Aulikki Graf ja Vesa Rajaniemi ). Petäjävedellä Vahtivuoren koillispuolella noin 1 km etäisyydellä on kunnalla maa-alue, jonka käyttämisestä pientaloalueeksi on ollut keskusteluja. Petäjäveden kunnalla ei kuitenkaan ole valmisteilla aluetta koskevaa asemakaavaa tai muuta suunnitelmaa pientaloalueen toteuttamiseksi. 5. ASUTUKSEN SUHDE ALUEVAIHTOEHTOIHIN Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) aineiston perusteella on tutkittu väestön sijoittumista eri etäisyysvyöhykkeillä nykyisistä jätteenkäsittelykeskuksista ja uusista aluevaihtoehdoista. Tarkastelu tehtiin 1 km, 3 km, 5 km, 20 km ja 50 km etäisyysvyöhykkeille mitattuna jätteenkäsittelylaitosalueen ulkolaidasta. YKR lähtöaineistossa väestötieto on summattu 250 m x 250 m ruutuihin. Laskenta tehtiin maksimitarkasteluna niin, että mukaan laskettiin reunavyöhykkeellä olevien ruutujen koko väestö, vaikka ruudut jäivät vain osaksi käytetyn etäisyyssäteen sisälle. Käytännössä tällä on merkitystä vain lähivyöhykkeiden tulosten kannalta. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Alue väestö 1 km väestö 3 km väestö 5 km väestö 20 km väestö 50 km Mörkökorpi Seivässuo Vahtivuori Mustankorkea (nyk.) Sammakkokangas (nyk.) Metsäkivelä (nyk.) Tarkastelu osoittaa asutuksen selvästi kasvaneen paineen Mustankorkean alueen välittömässä läheisyydessä. Kaikki uudet aluevaihtoehdot sijaitsevat Mustankorkean alueeseen verrattuna lähivaikutusalueeltaan harvaan asutulla alueella. Toisaalta niiden sijainti on laajasti katsottuna varsin keskeisesti väestön painopisteessä. Vahtivuoren osalta 20 km vaikutuspiirin väestömäärä on havaittavasti eli asukasta muita pienempi, mitä selittää alueen suurempi etäisyys Jyväskylän Kuokkalasta ja Vaajakoskelta. 9

10 Seuraavat kartat havainnollistavat suhdetta lähialueiden asutukseen Asutut 250 m x 250 m ruudut YKR aineiston mukaan. Vyöhykkeet on piirretty 3 km ja 5 km säteellä. Liitekartat havainnollistavat asutusrakennetta vielä laajemmalla alueella. 10

11 6. ELINKEINOT JA TYÖPAIKAT Toteutuessaan käsittelykeskuksen alueesta tulee moderni teollinen keskus, joka on myös merkittävä työllistäjä. Tärkeimmät tulevan jätteenkäsittelykeskuksen jätejakeista olisivat rakennus-, teollisuus- ja hyötyjätteitä, joita alueella lajiteltaisiin ennen loppusijoitusta. Toinen merkittävä ja työllistävä toiminto tulisi olemaan biojätteen ja puhdistamolietteen käsittely. Jätteiden taloudellinen merkitys on oleellisesti noussut viime vuosina. Jätteistä on tullut taloudellista arvoa sisältävä materiaalivirta, jonka käsittelyyn kohdistuu merkittäviä teknologisia ja taloudellisia panostuksia. Kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita tulevat olemaan erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu, paperi, muovi ja rakennusjäte. Jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan suunnittelussa on varauduttava lajitteluun, kierrätykseen, jalostukseen ja muuhun jätejakeiden hyötykäyttöön liittyvään yritystoimintaan. Loppusijoituspaikan läheisyydessä on oltava maastollisesti ja pinta-alallisesti soveltuvaa tonttimaata tarjolla. Ympäristöteknologian tutkimustoiminta käsittelykeskuksen yhteydessä on myös merkittävää. Nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuutta. Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita ovat metsäteollisuuden lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja biokompostoinnin kehittäminen sekä orgaanisten lajitteiden käsittely. Jyväskylän yliopisto käyttää koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan bioprosessien, pilaantuneen maan käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien koe- ja tutkimustoimintaan. Uuden jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen tulee syntymään vastaavaa ja uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Jätteenkäsittelykeskus pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja keskeisen sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-Suomessa. Osakaskuntiensa eli Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Laukaan ja Muuramen kuntien lisäksi laitoksen asiakkaina ovat Keuruun ja Äänekosken kaupungit sekä Kangasniemen, Multian, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen, Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Potentiaalinen toiminta-alue kattaa Keski-Suomen alueen kunnat noin

12 km säteellä Jyväskylästä. Laitos pystyy tarjoamaan palveluitaan myös maakunnan ulkopuolelle taloudellisen kuljetusetäisyyden rajoissa jätejakeesta riippuen. Ennustettavissa olevan kehityskulun seurauksena perinteisen jätehuollon volyymi ja taloudellinen tulos kasvavat, mutta työllistävyys heikkenee. Samaan aikaan tämän kehityksen kanssa kehittyy kuitenkin myös toinen kokonaisuus, jota voidaan kutsua suljetuksi kierroksi, käänteistehtaaksi/-taloudeksi tai teollisen ekologian klusteriksi. Tämän kehityssuunnan merkittävimmät uudet mahdollisuudet liittyvät jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, koulutukseen, konsultointiin, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan ja tutkimukseen. Näiden uusien palvelukonseptien kautta syntyy uusia toimialoja ja uusia yrityksiä. Nämä toiminnot tullevat ainakin osin sijoittumaan suunnitellun käsittelykeskuksen läheisyyteen. Käsittelykeskukset työllistävät nykyisellään keskimäärin henkilötyövuotta. Tulevaisuudessa jätteidenkäsittelyklusterin kokonaistyöllistävyys kasvaa. Samalla teknologisen kehityksen vuoksi henkilöstön osaamiselle asetettava taso nousee. Tämä jätehuollon kehityspolku työllistää, mutta pullonkaulana voi olla osaavan työvoiman puute. Mörkökorvessa jätteenkäsittelykeskuksen tarvitsemat toiminnot ja palvelut tukevat Lievestuoreella olevaa yritystoimintaa. Alueella toimiva maanrakentamisen kurssikeskus voi hyödyntää toiminnassaan jätteenkäsittelykeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Pakkaavien jäteautojen, rekkojen, erikoisajoneuvojen yms. ajoneuvojen kuljettajien koulutus voi tapahtua läheisellä liukkaan kelin ajoharjoittelualueella. Koulutusmahdollisuudet paranevat edelleen suunnitellun raskaan kaluston ajoharjoittelukeskuksen toteuduttua. Seivässuota lähinnä on Toivakan taajama, jonka rakennus- ja alihankintayrityksillä on hyvät edellytykset tarjota palveluita rakentamis- ja ylläpitovaiheessa. Vahtivuori puolestaan tarjoaa Petäjäveden keskustan ja Kintauden alueen metalli- ym. yritystoiminnalle alihankinta- ja yhteistyömahdollisuuksia. 7. VOIMALINJAT Mörkökorpi Lähin 20 kv voimalinja sijaitsee Vt 9 varressa, noin kilometrin päässä. 12

13 Seivässuo Pohjoisen suunnitteluvaihtoehdon itäpuolelle Mutkalaan noin 1,5 km etäisyydelle tulee 20 kv voimajohto. Eteläiseltä suunnittelualueelta matkaa sinne on 1,5 2 km. Toinen 20 kv voimajohto on etelässä hieman etäämpänä, noin 2 km päässä eteläiseltä suunnittelualueelta. Vahtivuori Alueen pohjoispuolella kulkee 2 x 110 kv sekä 20 kv voimajohdot. Etäisyys alueelle on m. 8. VEDENHANKINTA JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Ensisijaisena tavoitteena on liittyä olemassa oleviin verkostoihin. Mörkökorpi ja Vahtivuori ovat helposti liitettävissä läheisten taajamien vesijohtoverkostoihin. Seivässuo on etäämpänä verkostoista, mutta laitos on liitettävissä joko Toivakan tai Oravasaaren vesijohtoverkostoihin. Myös jätevesien käsittelyn osalta ensisijaisena tavoitteena on johtaa jätevedet kunnalliseen puhdistamoon. Ellei se ole jonkun vaihtoehdon osalta mahdollista, kysymykseen voi tulla myös oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Jätteenkäsittelykeskus osallistuu omalta osaltaan jätevesien johtamis- ja käsittelykustannuksiin, mikä tuo kaikille yhteistyökumppaneille synergiaetua. Mörkökorpi-vaihtoehdossa jätevesien keskitettyyn käsittelyyn on useita vaihtoehtoja, jotka liittyvät Hankasalmen ja Laukaan kuntien tuleviin jätevesien johtamis- ja käsittelyratkaisuihin. Vaihtoehtoina kysymykseen tulevat jätevesien johtaminen yksin tai mahdollisesti yhdessä Hankasalmen ja/tai Lievestuoreen taajamien kanssa Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle, johtaminen Lievestuoreen puhdistamolle ja sen saneeraus yhdessä Laukaan kunnan kanssa tai oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Seivässuon syrjäisempi sijainti saattaa edellyttää oman puhdistamon rakentamisvaihtoehdon tarkempaa selvittämistä, mutta viemäröinti voitaneen myös yhdistää joko Toivakan tai Jyväskylän mlk:n Oravasaaren verkostoon. Vahtivuoren vaihtoehdossa viemäröinti lienee taloudellisinta toteuttaa yhdistämällä laitos paineviemärillä Kintauden alueen viemäriverkostoon. 13

14 14

15 15

16 LUONNOS 16

17 17 LUONNOS

18 B. LIIKENNE 1. YLEISTÄ Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan, mihin Jyväskylän seudun uusi jätteenkäsittelyalue sijoittuu. Nykyisen Mustankorkean alueen kehittäminen ei katsota olevan mahdollista ilman huomattavia ympäristöhaittoja, sillä laitoksen sijainti kaupunkirakenteessa on liian keskeinen ja häiriintyviä toimintoja on paljon. Vaihekaavassa tarkasteltavat jätteenkäsittelyalueen sijaintivaihtoehdot ovat Mörkökorpi Laukaassa, Seivässuo Jyväskylän maalaiskunnassa ja Vahtivuori Petäjävedellä. Kaikki sijaitsevat runsaan 20 km:n etäisyydellä toiminta-alueen ytimestä Jyväskylän keskustasta. Vaihemaakuntakaavan liikenteellisen tarkastelun ohjevuotena käytetään vuotta 2017, jolloin Mustankorkea Oy:n nykyisen toiminta-alueen vuokrasopimus umpeutuu. Kymmentä vuotta pitemmälle ulottuvaan tarkasteluun ei ole syytä, sillä jätehuollossa on odotettavissa muutoksia, jotka vaikuttanevat huomattavasti jätekuljetuksiin ja niiden suuntautumisiin. Suurimmat vaikutukset aiheutunevat jätteen hyötykäytön ja odotettavissa olevasta jätteen polton merkittävästä lisääntymisestä. Liikenteellisessä tarkastelussa keskitytään arvioimaan jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen ympäristössä tapahtuvaa tieliikenteen kehitystä ja laitoksen synnyttämästä raskaasta liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia. Vaihtoehtojen liikenteellisen vertailun kriteerit ovat liikenteellinen toimivuus, turvallisuus ja taloudellisuus. Ympäristölliset vaikutukset on käsitelty erikseen, joten ne on jätetty tämän taustamuistion ulkopuolelle. 2. VAIHTOEHTOISET KULJETUSMUODOT Liikenteellisen tarkastelun yhteydessä on ollut tarkoitus selvittää maantiekuljetusten ohella myös rautatiekuljetusten käyttöä. Kuljetusmuotoa valittaessa olennaista eivät ole pelkästään liikennejärjestelyiden (investointien) tekniset ja taloudelliset toteuttamismahdollisuudet sekä kuljetustoiminnasta aiheutuvat vaikutukset, vaan kyse on mitä suurimmassa määrin kuljetusmuodon mahdollisuuksista vastata nykyisestä ehkä merkittävästikin poikkeaviin tulevaisuuden 18

19 vaatimuksiin. Jätekuljetusjärjestelmältä edellytetään joustavuutta, joka voi olla tarpeen jätteen määrissä, laadussa, hyödyntämisasteessa ja/tai käsittelytavoissa tapahtuvien hyvinkin huomattavien muutosten vuoksi. Raideliikennettä käytettäessä jouduttaisiin suunnittelemaan nykyisestä poikkeava auto- ja junaliikennepohjainen intermodaalinen jätekuljetusten järjestelmä. Jäteautot hoitaisivat nykyisen tyyppisesti jätteiden keräilyn ja toimittaisivat jätteet eri puolella toiminta-aluetta sijaitseviin kuormauspisteisiin tai erikseen rakennettaviin jäteterminaaleihin, mistä junat liikennöisivät jätteenkäsittelykeskukseen. Jätekeskuksen alueelle tarvittaisiin luonnollisesti uusi ratayhteys. Infrastruktuurin ohella jouduttaisiin tekemään myös terminaali- ja kuljetuskalustoon liittyviä investointeja. Useampia kuljetusmuotoja yhdistävien intermodaalikuljetusten kehitys on ollut viime aikoina voimakasta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Näiden käytön katsotaan kuitenkin edellyttävän suurehkoja väestökeskittymiä, jolloin päästään suuriin kuljetusmääriin ja saavutetaan mittakaavahyötyjä maantiekuljetuksiin nähden. Jätteiden rautatiekuljetuksien sanotaan tulevan maantieliikenteen kanssa kilpailukykyisiksi lähinnä sellaisissa tapauksissa, missä kuljetettava matka on pitkä, jätemäärät suuria ja kuljetuksille soveltava rataverkko valmiiksi käytettävissä. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005) Tarkasteltavista jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehdoista Mörkökorpi olisi helpoiten liitettävissä rautatieverkkoon, sillä Jyväskylän Pieksämäen rata kulkee läheisen Lievestuoreen taajaman kautta. Laitoksen omalle raideyhteydelle tulisi mittaa noin 3 km. Seivässuon vaihtoehdossa rautatiekuljetukset eivät tule lainkaan kyseeseen, sillä uutta rataa jouduttaisiin rakentamaan lähes 20 km. Tähän yhteyteen jouduttaisiin sisällyttämään myös useampia siltoja. Vahtivuoren alueelta etäisyys rautatielle on suhteellisen lyhyt (linnuntietä noin 2 km), mutta rata sijaitsee valtatien 23 pohjoispuolella, mistä johtuen jouduttaisiin rakentamaan myös kallis silta. Mikäli jätehuollon (ja intermodaalikuljetusten) kehitys on jatkossa raideliikenteen kannalta suotuisaa, voidaan rautatiekuljetusten käyttöä selvittää tarkemmin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei Jyväskylän seudun jätekuljetuksia ole kuitenkaan järkevää suunnitella raideliikenteeseen perustuviksi. 19

20 3. LIIKENNEYHTEYDET JÄTTEENKÄSITTELYALUEILLE Laukaan Mörkökorven tärkeimpänä jätekuljetusreittinä toimisi Jyväskylästä Kuopioon johtava valtatie 9. Tämä on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana runkotienä, jolla tulee varautua ohituskaistoihin sekä eritaso- ja rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien kohdalla. Maakuntakaavan mukaisten liikennejärjestelyiden toteuttamisen ajankohdasta ei ole tietoa. Jätteenkäsittelyalue sijoittuisi Saviontien (seututie 640) varteen 0,7 kilometrin päähän valtatien liittymästä. Seututieltä laitokselle johtavan parannettavan/uudelleen rakennettavan yksityistien pituus olisi noin 0,7 km. Kuva 3-1. Valtatietä 9 välillä Leppävesi Saviontie (st 640). Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuolle johtava pääyhteys on valtatie 4, jonka parantaminen Vaajakosken eteläpuolisella osuudella valmistuu vuonna Nykyisen tien länsipuolelle linjattu väylä on esitetty maakuntakaavassa moottoritietasoisena, mutta toteutuu ensimmäisessä vaiheessa yksiajorataisena väylänä, joka on varustettu keskikaiteellisin ohituskaistoin. Reitti valtatieltä jätteenkäsittelyalueelle tulisi kulkemaan noin 3 km pitkin (parantamista vaativaa) yhdystietä Laitokselta yhdystielle tarvittaisiin lisäksi noin 700 metriä uutta tietä. Yhdystie liittyisi 4-tiehen Majalahden eritasoliittymässä, joka sisältyy parannettavaan valtatiejaksoon. 20

21 Kuva 3-2. Valtatieltä 4 Seivässuolle johtavaa yhdystietä Kuljetukset Petäjäveden Vahtivuoreen tapahtuisivat käyttäen tärkeimpänä reittinä Jyväskylästä länteen johtavaa valtatietä 23, joka on maakuntakaavassa esitetty merkittävästi parannettavana valtatienä. Valtatien parantamisajankohta ei ole vielä selvillä. Kyseessä tulee olemaan ohituskaistatie, jolla pitää varautua rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. Jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen Vahtivuoreen edellyttäisi noin 1,5 km pitkän uuden tien rakentamista valtatieltä laitokselle. Kuva 3-3. Valtatietä 23 Vahtivuoren alueen liittymästä itään. 21

22 4. LIIKENNEMÄÄRÄT Nykytilanne Valtatien 9 liikennemäärä (KVL 2006). on Vaajakosken ja Kanavuoren välillä autoa/vrk ja Kanavuoresta Leppävedelle johtavalla osuudella 9700 autoa/vrk raskaan liikenteen osuuden ollessa noin 10 % Mörkökorvelle johtavan Saviontien liittymän (Metsolahti) länsipuolella liikennettä on noin 8500 ja itäpuolella 9100 ajon/vrk, mistä määristä raskasta liikennettä on noin 11 ja 9,5 %. Savion kylän kautta Laukaaseen vievän seututien 640 liikennemäärä on 1100 ajon/vrk ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus 5 %. (Tiehallinnon internet-sivujen liikennemääräkartat). Valtatiellä 4 on liikennettä Seivässuon liittymän seudulla 4800 ajon/vrk ja laitokselle johtavalla yhdystiellä 130 ajon/vrk. 4-tien raskasliikenneosuus on 13,5 % ja yhdystien 6 %. Lähempänä Kanavuorta KVL nousee 6000 autoon/vrk, ja Vaajakosken kohdalla se on autoa/vrk (raskasta liikennettä 10 %). Vahtivuoren kohdalla sijaitsevan valtatien 23 osuuden liikennemäärä on 4900 ajon/vrk, mistä raskaita ajoneuvoja on 8 %. Lähempänä Jyväskylää KVL-arvot ovat hiukan suurempia ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus vastaavasti pienempi. Liikennemäärien kehittyminen Keski-Suomen valtateiden liikenteen voi arvioida kasvavan vuodesta 2006 vuoteen % ja seututeiden liikenteen 15 %. Raskaan liikenteen arvioidut kasvukertoimet vuodesta 2005 vuoteen 2017 ovat valtateillä 1,23 ja seututeillä 1,17. Edellä olevat kasvuarviot eivät sisällä mahdollisten paikallisten maankäytön muutoksien vaikutuksia liikennemääriin. (Tiehallinto. Tieliikenneennuste ). Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa käy tällä hetkellä vuorokaudessa keskimäärin 240 ajoneuvoa, josta määrästä 60 on pientuojien henkilö- ja pakettiautokuljetuksia. Uusi jätteenkäsittelyalue tulee toimimaan vain laitoksen lähialueiden pienerien vastaanottopisteenä, joten pientuojien määrä vähenee 22

23 murto-osaan aiemmasta. Mustankorkea Oy arvioi, että tulevaisuudessa laitoksessa käy noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on siis noin 400 raskasta ajon./vrk. (Mustankorkea Oy. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus). Mörkökorven ja Vahtivuoren ympäristöjen liikenneverkoille laaditut yksinkertaiset liikenne-ennusteet on saatu kasvattamalla KVL-arvoja aiemmin mainittuja kasvukertoimia käyttäen sekä lisäämällä näin saatuihin liikennemääriin jätekuljetuksista aiheutuva liikenteen lisääntyminen. Jätekuljetusten liikenneverkolle sijoittelussa on käytetty Kaisuliina Vihannin diplomityössään esittämiä kunnittaisia tietoja. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005). Kuntien jätekuljetukset on sijoitettu liikenneverkolle pääosin kaikki nopeimmalle periaatetta käyttäen. Laukaan kunnan jätteistä on 85 % arvioitu kuljetettavaksi Sovion kylän kautta kulkevaa seututietä 640 pitkin ja loput (Lievestuore) valtatien 9 kautta. Seivässuon sijoitusvaihtoehdon liikenne-ennusteet on saatu muokkaamalla tiehallinnon valtatien 4 tiesuunnitelman yhteydessä laatimaa liikenneennustetta ja lisäämällä tulokseen jätekeskuksen synnyttämä liikenne. Sijoituspaikkavaihtoehtojen liikenne-ennusteet vuodelle 2017 on esitetty kuvissa 5-2, 5-5 ja 5-6. Määrät on ilmoitettu vuoden keskimääräisenä arkivuorokausiliikenteenä KAVL, joka on tässä tapauksessa noin 8 % KVL:tä suurempi. Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämiä liikennemääriä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon jätehuollossa lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat merkittävät muutokset. Jätteiden polton suurimittakaavainen aloittaminen ja jätteiden lisääntyvä muu hyötykäyttö tulevat vähentämään loppusijoitettavan jätteen määriä huomattavasti. Tässä selvityksessä käytettyjä jätekuljetusarvioita voikin pitää eräänlaisina maksimiennusteina, sillä jätekuljetuksien määrä tullee olemaan selvästi Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä alhaisempi. 5. LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä liikennemäärä on kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa sama. Keskuksessa on oletettu käyvän jatkossakin yhtä paljon jä- 23

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

MURSKETIEN ASEMAKAAVA UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.9.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 14 Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Nykytilanne... 1 2.1 Tiedot ylijäämämaista... 1 2.2

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

YVA-menettely hankkeissa

YVA-menettely hankkeissa YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu 11.05.2011 Sisältö Esipuhe... 2 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat... 3 2. Nykytilanne ja maankäyttösuunnitelmat... 4 3. Liittymän toteuttamismahdollisuudet...

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE E25684 JOKIOISTEN KUNTA OSAYLEISKAAVAN OSARAPORTTI, VT 10 LIITTYMÄN VAIHTOEHTOTARKASTELU SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE Muutoslista HKEM HKEM AJOK VALMIS 5.11.2014 HKEM HKEM AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HALLINMÄEN ASEMAKAAVA

HALLINMÄEN ASEMAKAAVA MULTIAN KUNTA HALLINMÄEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.8.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015). Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010

Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Suupohjantien ja Kantatie 67:n liittymän n toimivuustarkastelut 18.6.2010.2010 Yleistä tarkasteluista Toimivuustarkastelut pohjautuvat nykytilanteen liikennelaskentaan tarkasteltavasta liittymästä sekä

Lisätiedot

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015. Niina Järvinen FM, ins.(amk)

HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015. Niina Järvinen FM, ins.(amk) HATTULA KANUNGIN ASEMAKAAVA LIIKENTEELLINEN SELVITYS 10.8.2015 Niina Järvinen FM, ins.(amk) 1/11 1. Tehtävän kuvaus Liikenteellinen selvitys tehtiin heinä-elokuussa 2015 Hattulan kunnalle osana Kanungin

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot