Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti

Transkriptio

1 Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti

2 Lapsen motorinen kehitys etenee kokonaisvaltaisuudesta eriytyneisyyteen karkeamotoriikasta hienomotoriikkaan se on aina toiminnallista muutosta kehityy kefalokaudaalisesti eli päästä jalkoihin sekä proksimodistaalisesti eli kehon keskustasta ääreisosiin.

3 Motoriset perustaidot voidaan luokitella: Tasapainotaitoihin liikkumistaitoihin ja käsittelytaitoihin

4 Aistit Aivot jäsentävät sinne tulevat aistimukset -> jotta liikkuminen, oppiminen ja muu käyttäytyminen olisi mahdollista Aistimukset ovat aivojen ravintoa Ilman sensoriikkaa ei ole motoriikkaa

5 Aistit kaukoaistit (näkö, kuulo, haju) lähiaistit (tunto ja maku) kehonaistit (asento, liike, tasapaino)

6 Tuntoaisti Tuntoaistijärjestelmä+ tasapaino- ja liikeaistijärjestelmä -> visuaalinen (ja auditiivinen) hahmottaminen Tuntoerottelu kehittyy 8-vuoteen saakka kokemuksia ympäristöstä kosketuksen kautta -> tietoa omasta kehosta ja suhteestaan ympäristöön -> kehonhahmotus syntyy

7

8 Proprioseptiikka ( yksilön oma ) Auttaa liikkumaan Kehon asennot Lihakset ja nivelet edellytys hienomotoriikan kehittymiselle Heikko proprioseptiikka -> vaikeuksia portaissa / urheilussa -> katseen kontrolli

9 Tasapaino sijaitsee aivorungossa, ja se saa tietoa korvien tasapainoelimistä, silmistä sekä raajojen ja niskan asentotunnosta. Korvien tasapainoelimistä tuleva informaatio kertoo pään liikkeistä Tasapainotaidot: lihaksiston, näköaistin ja tasapainoaistin yhteistyö 12-vuoden iässä vestibulaarijärjestelmä eli tasapainojärjestelmä sisäkorvassa on aikuisen tasolla.

10 Koordinaatio useiden lihasten hyvin ajoitettua ja tasapainoista/ joustavaa liikettä ajan, tilan ja voimankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia liikkeitä Liikerytmitaju, säätelee liikkeiden oikea-aikaisuutta, kestoa ja nopeuden muutoksia

11 Koordinaatio kahden käden heitto/ kiinniotto silmien, käsivarren ja sormien yhteistyö -> tarkkuusheitto yhdellä kädellä silmän lihasten yhteistyö -> lukeminen silmän ja käden yhteistyö -> maidon kaataminen lasiin

12 Praksia täysin uudenlaisen toiminnan suorittaminen kyky miten käyttää käsiään ja kehoaan taitoa vaativissa toiminnoissa aikaisemmat kokemukset (somatosensorinen hahmottaminen) ympäristön hahmottaminen usean aistin yhteistyö Keskittyminen Äly idea + motorinen suunnitelma => tuotos

13 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Aistijärjestelmän eri osat ovat yhteydessä toisiinsa muodostaen perustan aivojen ja kehon toiminnalle. Isojen aivojen kehitys ja toiminta perustuu aistimuksille. Sensomotoriikka on aistihavaintojen ja kehon toimintojen yhteispeliä.

14 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Lapsi kehittyy aistimustensa avulla pieni lapsi: suu ja huulet -> kädet, jalat Aivojen tehtävänä on ottaa vastaan ja tulkita sekä muodostaa niistä havaintoja. Aivot tarvitsevat kehittyäkseen aistiimpulsseja, joiden vastaanottamiseen tarvitaan toimiva hermojärjestelmä.

15 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Vastasyntynyt

16 3-4 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Symmetria- keskilinja - Pään hallinta - Silmät, kolmiulotteisuus - Vartalon ojennus lisääntyy, tukeutuminen kyynärvarsiin - Kädet ja jalat koskettelu

17 5-6-7 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Vatsamakuulla ojennus,vartalon ja raajojen ojennusliikkeet - Painonsiirrot, kurkottelu, tukeutuminen, tarttuminen - Navan ympäri pyöriminen - Liikemallien yhdistelmät ; leikkii kyljellään - Silmien eriytyminen pään liikkeistä

18 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Vatsamakuun merkitys: - kehon ojentautuminen ja työskentely painovoimaa vastaan - tasapainoaistin toiminta -lihasjänteys -Silmien liikkeiden hallinta -Kehonpuolien välinen koordinaatio -Näköhahmottaminen - tukeutuminen ja hienomotoristen taitojen kehittyminen

19 8-9 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Liikkuminen monipuolistuu - Istuminen - Konttaaminen - Siirtymiset ja variaatiot - Käsillä tutkiminen, tunnustelu, käsittely

20 8-9 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Sormien eriytyneet liikkeet, pinsettiote, etusormella osoittelu - Katselee esineitä kauan - Erot yksilöiden motoristen taitojen välillä on suuret ( jäntevä <-> matala lihasjänteys)

21 10-12 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - konttaaminen, polvin kävely, karhunkäynti - Pystyyn nouseminen ja liikkuminen - Sivuttain tukea pitkin - Irrottaminen edelleen karkeaa, ranteen erityttäminen (vilkutus) - Lapsi toimii kykyjensä äärirajoilla ->perhe

22 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Itsenäinen kävely - Liikkeelle lähtö, pysähdys, suunnanvaihto - Alas laskeutuminen ja seisomaan nouseminen ilman käsiä, leikkii kyykyssä - Lapsi kaatuilee - Kiipeilee - Pallon potkaisu-> tasapaino

23 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Poimii esineen lattialta - Nousee varpaille - Hyppäämisen ensiyritykset, rytmistä hytkytystä - kehonsa osat - kehonhahmotus näön apu liikkumisessa vähenee ( proprioseptiikka)

24 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Kantaminen, vetäminen, työntäminen - tutkii ympäristöään kehollaan - Tutkii esineitä (sisäkkäin, päällekkäin) -> hienomotoriikka, hahmottaminen - Osallistuu sekä auttaa pukemisessa ja riisumissa ( kehonhahmotus ja motorinen suunnittelu)

25 3-4 vuotias Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - liikunta kiinnostaa - Tasapainoiluleikit - Varpailla/ kantapäillä kävelyt - Laululeikit (rytmi) - Osa ottaa keinussa vauhtia

26 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 3-4 vuotias 3-7-v aivot herkimmillään oppimaan motorisia taitoja - Hyppää rapulta, tasajalkahyppy - Monipuolisemmat esineleikit - Hallinta ja osaaminen kehittyy - Pallon kiinniottaminen

27 5-6 v Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - tasapaino ja sarjoittaminen -> kiipeilyt, temppuradat ( motorinen suunnittelu) - itseohjautuva ja kekseliäs - Leikissä juoni - Pyörällä ajaminen, hiihto, luistelu - yhdellä jalalla hyppiminen, ruutuhyppelyt jne. - kuperkeikka

28 5-6 v Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Pallo pienenee - Mailan/ välineiden käyttö - Vaihtohyppely eteen taakse

29 7 vuotias Esi- ja alakoululaisen motoriset perusvalmiudet - Sensomotorisen perusvalmiudet on kypsyneet niin, että lapsi on liikunnallisesti taitava ja aktiivinen -> liikuntalajit - Lihasvoima lisääntyy ja kehonhallinta paranee - Säännöt, ryhmässä toimiminen

30 Esi- ja alakoululaisen motoriset perusvalmiudet - paikallaan olo - Tarkkaavuus - Osaa toimia ryhmässä - Kädenkäyttö

31 Rauhoittuminen ja rentoutuminen Rentoutuneena ja levänneenä lapsen on helpompi suunnata mielenkiintonsa uuteen tekemiseen.

32 Motoristen perustaitojen pulmista ja arvioinnista - Kömpelö/ matala lihasjänteys/ nivelten pehmeys -> kuluu paljon energiaa toimintaan - Liikkuvainen/vilkas lapsi, jolla ongelmaa tasapainon hallinnassa ja hitaissa, harmonisissa liikkeissä, hienomotoriikassa - Dyspraksia, istuu tuolin viereen, motorisessa suunnittelussa ongelmia

33 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi kannettavat, työnnettävät ja vedettävät lelut tukevat kehon symmetriaa, käsien tuomista keskilinjaan ja käsiin tukeutumista -> käsi-käsi-yhteistyön kehittyminen

34 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi Painat taakat, vetäminen ja työntäminen aktivoivat lihaksia ja niveliä ja antavat näin syvätuntokokemuksia -> mitkä kehittävät kehonhahmottamista ja vahvistavat kahden käden yhteistoimintaa.

35 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi Vastus jäsentää näitä aistimuksia ja luovat näin hyvää perustaa liikkeiden ja tasapainon hallinnalle sekä koordinaatiolle Syvätunnon avulla liikkuminen ja toimiminen katsomatta jalkoihin ja käsiin.

36 Rekki /renkaat keinuminen/roikkuminen keinuliike on rauhoittavaa tai aktivoivaa ja vireyttä nostavaa Itsenäinen keinuminen

37 Puolapuut (+penkki), puomit kiipeäminen, liukuminen Laskeminen kaltevalla alustalla -> ennakointi-, havainnointi- ja ohjailukykyä. tasapainoaistimuksia kaikki kehon perusliikemallit: ojennus, koukistus, vartalon kierrot jne. ideointi ja ongelmanratkaisukyky edellyttää rakennelman ja tilan hahmottamista sekä liikunnallista suunnittelukykyä, ennakointitaitoa

38 Hypyt trampoliini, iso jumppapallo ja kengurupallo tasapaino- ja liikehallintaharjoitus sekä syvätuntokokemus edellyttää koko vartalon lihasten ja pään hallintaa ponnistaminen ja hallittu alastulo Kahdella jalalla -> yhdellä jalalla

39 Palloleikit Perustaidot 2-3-v Reagointikyky, tasapaino kahden käden yhteistoiminta, voiman säätely, kehon keskilinjan ylittäminen, kehonpuolien välinen yhteistyö, vartalon rotaatio ja tilan hahmottaminen tulee olla riittävä kehon, liikkeiden ja havaitsemisen hallinnan valmius.

40 Palloleikit Kehon keskilinjan ylittämistä sisältävä toiminta edesauttaa lapsen kätisyyden vakiintumista ja kynätyöskentelyvalmiuksia. lisäksi tarvitaan tilan hahmottamista, nopeaa reaktiovalmiutta, suuntaamista ja kohdentamista

41 Naru / köysi Syvätuntoaistimukset -> kehonhahmottaminen kiipeäminen, köydenveto ja narun avulla painavien taakkojen vetäminen Naruhyppely ja narueste-korkeushyppely -> molempien puolien toiminta, ponnistaminen, rytmisyys, ajoittaminen, sarjallisuus. rytmiset liikesarjat -> valmentavat lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen

42 Liikuntavälineiden merkitys tärkeitä esine- ja toimintaleikkivaiheessa oleville lapsille ilo, elämykset, vaihtelu, onnistumisen kokemukset vapautumisen, arkuuden voittaminen luovuus, mielikuvitus aistien ja lihasten yhteistoiminta käsi-silmä/jalka koordinaatio

43 Liikuntavälineiden merkitys tilan ja suuntien ymmärtäminen Keskittyminen Voimankäyttö Jaksaminen liikesuorituksissa Pari- ja ryhmätyöskentely apuna kestävyyden ja kunnon kohentamisessa

44 Hienomotoriikka Hienomotorisiin taitoihin kuuluu erilaisia toimintoja: Kurkottaminen Tarttuminen Piteleminen Tahdonalainen irrottaminen Kaksikätiset toiminnot Käden manipulaatio eli käsittelytaidot

45 Käden taitojen kehittyminen Kehitys etenee massaliikkeistä spesifisiin käden toimintoihin. Ensin täytyy hallita tarttuminen koko kädellä ja kehityksen edetessä pystyä eriyttämään sormet ja tarttumaan tarkemmalla otteella. Proksimodistaalinen kehitys: Kehon keskilinjassa pitää olla riittävästi hallintaa, jotta pystyy eriyttämään käden ja sormien liikkeitä. Lumipallo-kierre; Jos käden taidot ovat lapselle vaikeita, lapsi ei halua niitä tehdä, minkä vuoksi taidot eivät pääse kehittymään.

46 Käden taitojen kehittyminen Käden eheys Asentomekanismit Sopiva määrä voimaa Visuaaliset taidot, visuaalinen havaitseminen Somatosensorinen toimintakyky eli tunto- ja asentoaistimusten hahmottaminen Taktiilinen erottelukyky Sosiaaliset- ja kulttuuriset tekijät

47 Käden taitojen kehittyminen 5-vuotias osaa kiinnittää vetoketjun ja isot napit käyttää veistä esim. leivän voiteluun ottaa kiinni pienen pallon käsillä ja heittää yhdellä kädellä palloa kätisyys vakiintunut rakentelee taitavasti palikoilla ja legoilla pujottelee pieniä helmiä nauhaan leikkaa saksilla ympyrän kypsä kynäote kopioi ristin, neliön ja viivoja osaa joitakin kirjaimia ja numeroita hallitsee oman nimen kirjoittamisen

48 Käden taitojen kehittyminen 6-vuotias sitoo kengännauhat käyttää ruokailuvälineitä esim. pilkkomiseen käyttää yksinkertaisia työkaluja, kuten meisseliä leikkaa saksilla monimutkaisempia kuvia ja tarkemmin osaa kirjoittaa numeroita ja kirjaimia ilman mallia

49 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Ennen kirjoittamisen opettamista lapsella tulisi olla: Kehittyneet käden pienet lihakset Kyky pidellä ruokailuvälineitä tai kirjoitusvälineitä Kyky piirtää sulavasti peruskuvioita, kuten viivoja ja ympyröitä Kyky havainnoida kirjaimia, tunnistaa muotoja, huomioida samanlaisuuksia ja erilaisuuksia, päätellä tarvittavat liikkeet kuvioin muodostamiseen sekä taito antaa tarkka, verbaalinen kuvaus nähdyn perusteella Orientoituminen kirjoitettuun kieleen, johon kuuluvat kirjainten ja sanojen visuaalinen analysointi, sekä oikean ja vasemman erottelu

50 Video Kirjoittamisen taitojen kehittyminen

51 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Primitiiviset kynäotteet. (a) radiaalinen poikittainen kämmenote, (b) palmaarinen supinaatio-ote, (c) digitaalinen pronaatio-ote, (d) sivellinote sekä (e) ote ojennetuin sormin.

52 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Siirtymävaiheen kynäotteet. (f) ristikkäispeukalo-ote, (g) staattinen kolmisormiote sekä (h) nelisormiote

53 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Kypsät kynäotteet. Vasemmalta oikealle: dynaaminen kolmisormiote, lateraalinen kolmisormiote, dynaaminen nelisormiote, lateraalinen nelisormiote sekä mukautettu kolmisormiote

54 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Sujuva kirjoittaminen Kätisyys vakiintunut Lapsi pystyy asettamaan kynän oikeaan asentoon kädessä esineen manipulointi Kirjoittaessa lapsen keskivartalon hallinta pitää olla hyvä, jotta sormet ja ranne voivat tehdä eriytyneitä liikkeitä asentokontrolli Kynän liikkeen eriytyneisyys, sopivuus ja oikea-aikaisuus hienomotorinen kontrolli Kirjoittaessa motorisen ohjailun keskeisiä prosesseja ovat kirjoitustapahtuman ideointi, motorinen suunnittelu ja toteutus Huomioitavia asioita ovat myös lapsen tarkkaavaisuus, muisti ja kielelliset taidot Ergonomia ja työskentelyolosuhteet

55 Kirjoittamisen vaikeudet Voiman käyttö (Asento- ja liiketunto) Liiallinen voimankäyttö sujuvuus ja kestävyys Lyijytäytekynä antaa välittömän palautteen liiallisesta voiman käytöstä kun terä katkeaa Ratojen seuraaminen kädellä (autolla, pensselillä, kynällä) käden hallinta ja rentous Käden rentouttaminen Liian vähäinen voima kynän hallinta epävakaata ja hataraa, kynän jälki on liian himmeää Tunnusteluleikkejä näkö pois suljettuna Pehmeälyijyinen kynä jälki tummempaa

56 Kirjoittamisen vaikeudet Nopeus ja sujuvuus Kirjoittamisen sujuvuuteen vaikuttaa esim. visuomotoriikka, käden liikkeiden eriytyminen Maalaaminen ja piirtäminen erilaisilla kynillä ja pensseleillä pystysuoralle tai kaltevalle tasolle, pisteestä pisteeseen tehtäviä, labyrintti tehtäviä, piirrä kuva valmiiksi tehtäviä yms., pyykkipojat, suihkepullot, hyrrät, sormi-, taputus- ja kosketusleikit

57 Kirjoittamisen vaikeudet Visuomotorinen integraatio (silmä-käsi yhteistyö) Vaikeudet näkyvät laajasti kirjoittamisessa: kirjainten muodostamisessa, kirjain- ja sanaväleissä, viivalla pysymisessä ja tekstin kopioinnissa Maila- ja pallopelit, puuhakirjojen tehtäviä esim. piilotetut kuvat, mikä ei kuulu joukkoon, etsi virheet, palapelit, mallista rakentelut (esim. pikkulegoilla)

58 Kirjoittamisen vaikeudet Motorinen suunnittelu Vaikeudet kirjoittamisessa voivat näkyä siten, että viivat menevät pitkiksi, mallista kopiointi on vaikeaa, vaikka lapsi hahmottaa näkemänsä Rytmileikkejä ja hyppelyleikkejä, Kuvioiden jäljentämistä apupisteisiin, ornamenttikuvioiden piirtämistä, uralaudat kirjaimista Kädestä pitäen ohjausta

59 Kirjoittamisen vaikeudet Kätisyyden vakiintuminen Kätisyyden vakiintumattomuus yleensä hidastaa hienomotorisissa toiminnoissa tarvittavien taitojen kehittymistä. Annetaan työväline keskilinjaan ja seurataan kummalla kädellä lapsi yleensä aloittaa toiminnan ja ohjataan tekemään toiminnat sillä. Kehon keskilinjan ylitystä vaativat toiminnot: mailapelit, erilaisten työkalujen käyttäminen, isolle paperille piirtäminen, helmipujottelut, ompeleminen, kierrä auki ja kiinni leikit purkeilla ja muttereilla toiminnat, missä molemmilla käsillä on eri tehtävät

60 Kirjoittamisen vaikeudet Kynäotteiden ohjaus Jos lapsella on kypsymätön kynäote, pyritään ohjaamaan otetta sormenpääotteeksi Apuvälineitä: Eri vahvuiset kolmiokynät, muotoiltu kolmiokynä, kynätuet, kynäotteen ohjaimet, painotuotteet Hankintapaikkoja: Oppien.fi, Early learning verkkokauppa, Tevella, Krutsin

61 Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen Keskeistä kynäotteen ja hienomotoriikan tukemisessa ovat sellaiset toiminnat, jotka vaativat pinsettiotteen käyttöä Kaikenlainen käsillä tekeminen tukee hienomotoriikan ja kirjoittamisen kehittymistä

62 Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen Sormi-, taputus- ja kosketteluleikit Piirtämistä sormella/koko kädellä esim. hiekkaan, partavaahtoon Esineiden piilotusta hiekkaan, makaroniin, riisiin Poiminta- ja lajitteluleikit Rakentelupalikat ja sarjat Työkalujen/-välineiden käyttö: vasarat, meisselit, haarukka ja veitsi Muovailu, leipominen Ompelukuvat

63 Kirjallisuutta Kranowits, C.S. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Ps-kustannus Ayres, A.J. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. PS-kustannus Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rintala, Ahonen, Cantell, Nissinen (toim.) PS-kustannus Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan. Opinnäytetyö, Stadia Konstikas kirjoittaminen ja kirjoittamisen konstit 1. ja 2. luokan oppilaiden kirjoittamisen kehitys, vaikeudet ja tukeminen toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyö, Stadia 2006.