Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa 13.10.2011. Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti"

Transkriptio

1 Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti

2 Lapsen motorinen kehitys etenee kokonaisvaltaisuudesta eriytyneisyyteen karkeamotoriikasta hienomotoriikkaan se on aina toiminnallista muutosta kehityy kefalokaudaalisesti eli päästä jalkoihin sekä proksimodistaalisesti eli kehon keskustasta ääreisosiin.

3 Motoriset perustaidot voidaan luokitella: Tasapainotaitoihin liikkumistaitoihin ja käsittelytaitoihin

4 Aistit Aivot jäsentävät sinne tulevat aistimukset -> jotta liikkuminen, oppiminen ja muu käyttäytyminen olisi mahdollista Aistimukset ovat aivojen ravintoa Ilman sensoriikkaa ei ole motoriikkaa

5 Aistit kaukoaistit (näkö, kuulo, haju) lähiaistit (tunto ja maku) kehonaistit (asento, liike, tasapaino)

6 Tuntoaisti Tuntoaistijärjestelmä+ tasapaino- ja liikeaistijärjestelmä -> visuaalinen (ja auditiivinen) hahmottaminen Tuntoerottelu kehittyy 8-vuoteen saakka kokemuksia ympäristöstä kosketuksen kautta -> tietoa omasta kehosta ja suhteestaan ympäristöön -> kehonhahmotus syntyy

7

8 Proprioseptiikka ( yksilön oma ) Auttaa liikkumaan Kehon asennot Lihakset ja nivelet edellytys hienomotoriikan kehittymiselle Heikko proprioseptiikka -> vaikeuksia portaissa / urheilussa -> katseen kontrolli

9 Tasapaino sijaitsee aivorungossa, ja se saa tietoa korvien tasapainoelimistä, silmistä sekä raajojen ja niskan asentotunnosta. Korvien tasapainoelimistä tuleva informaatio kertoo pään liikkeistä Tasapainotaidot: lihaksiston, näköaistin ja tasapainoaistin yhteistyö 12-vuoden iässä vestibulaarijärjestelmä eli tasapainojärjestelmä sisäkorvassa on aikuisen tasolla.

10 Koordinaatio useiden lihasten hyvin ajoitettua ja tasapainoista/ joustavaa liikettä ajan, tilan ja voimankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia liikkeitä Liikerytmitaju, säätelee liikkeiden oikea-aikaisuutta, kestoa ja nopeuden muutoksia

11 Koordinaatio kahden käden heitto/ kiinniotto silmien, käsivarren ja sormien yhteistyö -> tarkkuusheitto yhdellä kädellä silmän lihasten yhteistyö -> lukeminen silmän ja käden yhteistyö -> maidon kaataminen lasiin

12 Praksia täysin uudenlaisen toiminnan suorittaminen kyky miten käyttää käsiään ja kehoaan taitoa vaativissa toiminnoissa aikaisemmat kokemukset (somatosensorinen hahmottaminen) ympäristön hahmottaminen usean aistin yhteistyö Keskittyminen Äly idea + motorinen suunnitelma => tuotos

13 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Aistijärjestelmän eri osat ovat yhteydessä toisiinsa muodostaen perustan aivojen ja kehon toiminnalle. Isojen aivojen kehitys ja toiminta perustuu aistimuksille. Sensomotoriikka on aistihavaintojen ja kehon toimintojen yhteispeliä.

14 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Lapsi kehittyy aistimustensa avulla pieni lapsi: suu ja huulet -> kädet, jalat Aivojen tehtävänä on ottaa vastaan ja tulkita sekä muodostaa niistä havaintoja. Aivot tarvitsevat kehittyäkseen aistiimpulsseja, joiden vastaanottamiseen tarvitaan toimiva hermojärjestelmä.

15 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Vastasyntynyt

16 3-4 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Symmetria- keskilinja - Pään hallinta - Silmät, kolmiulotteisuus - Vartalon ojennus lisääntyy, tukeutuminen kyynärvarsiin - Kädet ja jalat koskettelu

17 5-6-7 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Vatsamakuulla ojennus,vartalon ja raajojen ojennusliikkeet - Painonsiirrot, kurkottelu, tukeutuminen, tarttuminen - Navan ympäri pyöriminen - Liikemallien yhdistelmät ; leikkii kyljellään - Silmien eriytyminen pään liikkeistä

18 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä Vatsamakuun merkitys: - kehon ojentautuminen ja työskentely painovoimaa vastaan - tasapainoaistin toiminta -lihasjänteys -Silmien liikkeiden hallinta -Kehonpuolien välinen koordinaatio -Näköhahmottaminen - tukeutuminen ja hienomotoristen taitojen kehittyminen

19 8-9 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Liikkuminen monipuolistuu - Istuminen - Konttaaminen - Siirtymiset ja variaatiot - Käsillä tutkiminen, tunnustelu, käsittely

20 8-9 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Sormien eriytyneet liikkeet, pinsettiote, etusormella osoittelu - Katselee esineitä kauan - Erot yksilöiden motoristen taitojen välillä on suuret ( jäntevä <-> matala lihasjänteys)

21 10-12 kk Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - konttaaminen, polvin kävely, karhunkäynti - Pystyyn nouseminen ja liikkuminen - Sivuttain tukea pitkin - Irrottaminen edelleen karkeaa, ranteen erityttäminen (vilkutus) - Lapsi toimii kykyjensä äärirajoilla ->perhe

22 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Itsenäinen kävely - Liikkeelle lähtö, pysähdys, suunnanvaihto - Alas laskeutuminen ja seisomaan nouseminen ilman käsiä, leikkii kyykyssä - Lapsi kaatuilee - Kiipeilee - Pallon potkaisu-> tasapaino

23 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Poimii esineen lattialta - Nousee varpaille - Hyppäämisen ensiyritykset, rytmistä hytkytystä - kehonsa osat - kehonhahmotus näön apu liikkumisessa vähenee ( proprioseptiikka)

24 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 1-2 vuotias - Kantaminen, vetäminen, työntäminen - tutkii ympäristöään kehollaan - Tutkii esineitä (sisäkkäin, päällekkäin) -> hienomotoriikka, hahmottaminen - Osallistuu sekä auttaa pukemisessa ja riisumissa ( kehonhahmotus ja motorinen suunnittelu)

25 3-4 vuotias Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - liikunta kiinnostaa - Tasapainoiluleikit - Varpailla/ kantapäillä kävelyt - Laululeikit (rytmi) - Osa ottaa keinussa vauhtia

26 Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä 3-4 vuotias 3-7-v aivot herkimmillään oppimaan motorisia taitoja - Hyppää rapulta, tasajalkahyppy - Monipuolisemmat esineleikit - Hallinta ja osaaminen kehittyy - Pallon kiinniottaminen

27 5-6 v Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - tasapaino ja sarjoittaminen -> kiipeilyt, temppuradat ( motorinen suunnittelu) - itseohjautuva ja kekseliäs - Leikissä juoni - Pyörällä ajaminen, hiihto, luistelu - yhdellä jalalla hyppiminen, ruutuhyppelyt jne. - kuperkeikka

28 5-6 v Sensomotoristen perustaitojen kehittymisestä - Pallo pienenee - Mailan/ välineiden käyttö - Vaihtohyppely eteen taakse

29 7 vuotias Esi- ja alakoululaisen motoriset perusvalmiudet - Sensomotorisen perusvalmiudet on kypsyneet niin, että lapsi on liikunnallisesti taitava ja aktiivinen -> liikuntalajit - Lihasvoima lisääntyy ja kehonhallinta paranee - Säännöt, ryhmässä toimiminen

30 Esi- ja alakoululaisen motoriset perusvalmiudet - paikallaan olo - Tarkkaavuus - Osaa toimia ryhmässä - Kädenkäyttö

31 Rauhoittuminen ja rentoutuminen Rentoutuneena ja levänneenä lapsen on helpompi suunnata mielenkiintonsa uuteen tekemiseen.

32 Motoristen perustaitojen pulmista ja arvioinnista - Kömpelö/ matala lihasjänteys/ nivelten pehmeys -> kuluu paljon energiaa toimintaan - Liikkuvainen/vilkas lapsi, jolla ongelmaa tasapainon hallinnassa ja hitaissa, harmonisissa liikkeissä, hienomotoriikassa - Dyspraksia, istuu tuolin viereen, motorisessa suunnittelussa ongelmia

33 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi kannettavat, työnnettävät ja vedettävät lelut tukevat kehon symmetriaa, käsien tuomista keskilinjaan ja käsiin tukeutumista -> käsi-käsi-yhteistyön kehittyminen

34 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi Painat taakat, vetäminen ja työntäminen aktivoivat lihaksia ja niveliä ja antavat näin syvätuntokokemuksia -> mitkä kehittävät kehonhahmottamista ja vahvistavat kahden käden yhteistoimintaa.

35 Käytännön keinoja sensomotoristen/ motoristen taitojen vahvistamiseksi ja oppimisen tueksi Vastus jäsentää näitä aistimuksia ja luovat näin hyvää perustaa liikkeiden ja tasapainon hallinnalle sekä koordinaatiolle Syvätunnon avulla liikkuminen ja toimiminen katsomatta jalkoihin ja käsiin.

36 Rekki /renkaat keinuminen/roikkuminen keinuliike on rauhoittavaa tai aktivoivaa ja vireyttä nostavaa Itsenäinen keinuminen

37 Puolapuut (+penkki), puomit kiipeäminen, liukuminen Laskeminen kaltevalla alustalla -> ennakointi-, havainnointi- ja ohjailukykyä. tasapainoaistimuksia kaikki kehon perusliikemallit: ojennus, koukistus, vartalon kierrot jne. ideointi ja ongelmanratkaisukyky edellyttää rakennelman ja tilan hahmottamista sekä liikunnallista suunnittelukykyä, ennakointitaitoa

38 Hypyt trampoliini, iso jumppapallo ja kengurupallo tasapaino- ja liikehallintaharjoitus sekä syvätuntokokemus edellyttää koko vartalon lihasten ja pään hallintaa ponnistaminen ja hallittu alastulo Kahdella jalalla -> yhdellä jalalla

39 Palloleikit Perustaidot 2-3-v Reagointikyky, tasapaino kahden käden yhteistoiminta, voiman säätely, kehon keskilinjan ylittäminen, kehonpuolien välinen yhteistyö, vartalon rotaatio ja tilan hahmottaminen tulee olla riittävä kehon, liikkeiden ja havaitsemisen hallinnan valmius.

40 Palloleikit Kehon keskilinjan ylittämistä sisältävä toiminta edesauttaa lapsen kätisyyden vakiintumista ja kynätyöskentelyvalmiuksia. lisäksi tarvitaan tilan hahmottamista, nopeaa reaktiovalmiutta, suuntaamista ja kohdentamista

41 Naru / köysi Syvätuntoaistimukset -> kehonhahmottaminen kiipeäminen, köydenveto ja narun avulla painavien taakkojen vetäminen Naruhyppely ja narueste-korkeushyppely -> molempien puolien toiminta, ponnistaminen, rytmisyys, ajoittaminen, sarjallisuus. rytmiset liikesarjat -> valmentavat lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen

42 Liikuntavälineiden merkitys tärkeitä esine- ja toimintaleikkivaiheessa oleville lapsille ilo, elämykset, vaihtelu, onnistumisen kokemukset vapautumisen, arkuuden voittaminen luovuus, mielikuvitus aistien ja lihasten yhteistoiminta käsi-silmä/jalka koordinaatio

43 Liikuntavälineiden merkitys tilan ja suuntien ymmärtäminen Keskittyminen Voimankäyttö Jaksaminen liikesuorituksissa Pari- ja ryhmätyöskentely apuna kestävyyden ja kunnon kohentamisessa

44 Hienomotoriikka Hienomotorisiin taitoihin kuuluu erilaisia toimintoja: Kurkottaminen Tarttuminen Piteleminen Tahdonalainen irrottaminen Kaksikätiset toiminnot Käden manipulaatio eli käsittelytaidot

45 Käden taitojen kehittyminen Kehitys etenee massaliikkeistä spesifisiin käden toimintoihin. Ensin täytyy hallita tarttuminen koko kädellä ja kehityksen edetessä pystyä eriyttämään sormet ja tarttumaan tarkemmalla otteella. Proksimodistaalinen kehitys: Kehon keskilinjassa pitää olla riittävästi hallintaa, jotta pystyy eriyttämään käden ja sormien liikkeitä. Lumipallo-kierre; Jos käden taidot ovat lapselle vaikeita, lapsi ei halua niitä tehdä, minkä vuoksi taidot eivät pääse kehittymään.

46 Käden taitojen kehittyminen Käden eheys Asentomekanismit Sopiva määrä voimaa Visuaaliset taidot, visuaalinen havaitseminen Somatosensorinen toimintakyky eli tunto- ja asentoaistimusten hahmottaminen Taktiilinen erottelukyky Sosiaaliset- ja kulttuuriset tekijät

47 Käden taitojen kehittyminen 5-vuotias osaa kiinnittää vetoketjun ja isot napit käyttää veistä esim. leivän voiteluun ottaa kiinni pienen pallon käsillä ja heittää yhdellä kädellä palloa kätisyys vakiintunut rakentelee taitavasti palikoilla ja legoilla pujottelee pieniä helmiä nauhaan leikkaa saksilla ympyrän kypsä kynäote kopioi ristin, neliön ja viivoja osaa joitakin kirjaimia ja numeroita hallitsee oman nimen kirjoittamisen

48 Käden taitojen kehittyminen 6-vuotias sitoo kengännauhat käyttää ruokailuvälineitä esim. pilkkomiseen käyttää yksinkertaisia työkaluja, kuten meisseliä leikkaa saksilla monimutkaisempia kuvia ja tarkemmin osaa kirjoittaa numeroita ja kirjaimia ilman mallia

49 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Ennen kirjoittamisen opettamista lapsella tulisi olla: Kehittyneet käden pienet lihakset Kyky pidellä ruokailuvälineitä tai kirjoitusvälineitä Kyky piirtää sulavasti peruskuvioita, kuten viivoja ja ympyröitä Kyky havainnoida kirjaimia, tunnistaa muotoja, huomioida samanlaisuuksia ja erilaisuuksia, päätellä tarvittavat liikkeet kuvioin muodostamiseen sekä taito antaa tarkka, verbaalinen kuvaus nähdyn perusteella Orientoituminen kirjoitettuun kieleen, johon kuuluvat kirjainten ja sanojen visuaalinen analysointi, sekä oikean ja vasemman erottelu

50 Video Kirjoittamisen taitojen kehittyminen

51 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Primitiiviset kynäotteet. (a) radiaalinen poikittainen kämmenote, (b) palmaarinen supinaatio-ote, (c) digitaalinen pronaatio-ote, (d) sivellinote sekä (e) ote ojennetuin sormin.

52 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Siirtymävaiheen kynäotteet. (f) ristikkäispeukalo-ote, (g) staattinen kolmisormiote sekä (h) nelisormiote

53 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Kynäotteiden kehittyminen Kypsät kynäotteet. Vasemmalta oikealle: dynaaminen kolmisormiote, lateraalinen kolmisormiote, dynaaminen nelisormiote, lateraalinen nelisormiote sekä mukautettu kolmisormiote

54 Kirjoittamisen taitojen kehittyminen Sujuva kirjoittaminen Kätisyys vakiintunut Lapsi pystyy asettamaan kynän oikeaan asentoon kädessä esineen manipulointi Kirjoittaessa lapsen keskivartalon hallinta pitää olla hyvä, jotta sormet ja ranne voivat tehdä eriytyneitä liikkeitä asentokontrolli Kynän liikkeen eriytyneisyys, sopivuus ja oikea-aikaisuus hienomotorinen kontrolli Kirjoittaessa motorisen ohjailun keskeisiä prosesseja ovat kirjoitustapahtuman ideointi, motorinen suunnittelu ja toteutus Huomioitavia asioita ovat myös lapsen tarkkaavaisuus, muisti ja kielelliset taidot Ergonomia ja työskentelyolosuhteet

55 Kirjoittamisen vaikeudet Voiman käyttö (Asento- ja liiketunto) Liiallinen voimankäyttö sujuvuus ja kestävyys Lyijytäytekynä antaa välittömän palautteen liiallisesta voiman käytöstä kun terä katkeaa Ratojen seuraaminen kädellä (autolla, pensselillä, kynällä) käden hallinta ja rentous Käden rentouttaminen Liian vähäinen voima kynän hallinta epävakaata ja hataraa, kynän jälki on liian himmeää Tunnusteluleikkejä näkö pois suljettuna Pehmeälyijyinen kynä jälki tummempaa

56 Kirjoittamisen vaikeudet Nopeus ja sujuvuus Kirjoittamisen sujuvuuteen vaikuttaa esim. visuomotoriikka, käden liikkeiden eriytyminen Maalaaminen ja piirtäminen erilaisilla kynillä ja pensseleillä pystysuoralle tai kaltevalle tasolle, pisteestä pisteeseen tehtäviä, labyrintti tehtäviä, piirrä kuva valmiiksi tehtäviä yms., pyykkipojat, suihkepullot, hyrrät, sormi-, taputus- ja kosketusleikit

57 Kirjoittamisen vaikeudet Visuomotorinen integraatio (silmä-käsi yhteistyö) Vaikeudet näkyvät laajasti kirjoittamisessa: kirjainten muodostamisessa, kirjain- ja sanaväleissä, viivalla pysymisessä ja tekstin kopioinnissa Maila- ja pallopelit, puuhakirjojen tehtäviä esim. piilotetut kuvat, mikä ei kuulu joukkoon, etsi virheet, palapelit, mallista rakentelut (esim. pikkulegoilla)

58 Kirjoittamisen vaikeudet Motorinen suunnittelu Vaikeudet kirjoittamisessa voivat näkyä siten, että viivat menevät pitkiksi, mallista kopiointi on vaikeaa, vaikka lapsi hahmottaa näkemänsä Rytmileikkejä ja hyppelyleikkejä, Kuvioiden jäljentämistä apupisteisiin, ornamenttikuvioiden piirtämistä, uralaudat kirjaimista Kädestä pitäen ohjausta

59 Kirjoittamisen vaikeudet Kätisyyden vakiintuminen Kätisyyden vakiintumattomuus yleensä hidastaa hienomotorisissa toiminnoissa tarvittavien taitojen kehittymistä. Annetaan työväline keskilinjaan ja seurataan kummalla kädellä lapsi yleensä aloittaa toiminnan ja ohjataan tekemään toiminnat sillä. Kehon keskilinjan ylitystä vaativat toiminnot: mailapelit, erilaisten työkalujen käyttäminen, isolle paperille piirtäminen, helmipujottelut, ompeleminen, kierrä auki ja kiinni leikit purkeilla ja muttereilla toiminnat, missä molemmilla käsillä on eri tehtävät

60 Kirjoittamisen vaikeudet Kynäotteiden ohjaus Jos lapsella on kypsymätön kynäote, pyritään ohjaamaan otetta sormenpääotteeksi Apuvälineitä: Eri vahvuiset kolmiokynät, muotoiltu kolmiokynä, kynätuet, kynäotteen ohjaimet, painotuotteet Hankintapaikkoja: Oppien.fi, Early learning verkkokauppa, Tevella, Krutsin

61 Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen Keskeistä kynäotteen ja hienomotoriikan tukemisessa ovat sellaiset toiminnat, jotka vaativat pinsettiotteen käyttöä Kaikenlainen käsillä tekeminen tukee hienomotoriikan ja kirjoittamisen kehittymistä

62 Keinoja hienomotoriikan vahvistamiseen Sormi-, taputus- ja kosketteluleikit Piirtämistä sormella/koko kädellä esim. hiekkaan, partavaahtoon Esineiden piilotusta hiekkaan, makaroniin, riisiin Poiminta- ja lajitteluleikit Rakentelupalikat ja sarjat Työkalujen/-välineiden käyttö: vasarat, meisselit, haarukka ja veitsi Muovailu, leipominen Ompelukuvat

63 Kirjallisuutta Kranowits, C.S. Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Ps-kustannus Ayres, A.J. Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. PS-kustannus Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rintala, Ahonen, Cantell, Nissinen (toim.) PS-kustannus Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan. Opinnäytetyö, Stadia Konstikas kirjoittaminen ja kirjoittamisen konstit 1. ja 2. luokan oppilaiden kirjoittamisen kehitys, vaikeudet ja tukeminen toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyö, Stadia 2006.

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO) 4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

HAHMO 4. Lomakkeen syventävä tietopaketti. Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007. Kerttu 4v.

HAHMO 4. Lomakkeen syventävä tietopaketti. Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007. Kerttu 4v. HAHMO 4 Lomakkeen syventävä tietopaketti Anitta Hiekkataipale & Sanna Kervola-Janatuinen 2007 Kerttu 4v. Syventävän tietopaketin tarkoituksena on antaa lisätietoa 4-vuotiaan lapsen perustaidoista ja HAHMO

Lisätiedot

ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN TYYPILLINEN SENSOMOTORINEN KEHITYS

ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN TYYPILLINEN SENSOMOTORINEN KEHITYS ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN TYYPILLINEN SENSOMOTORINEN KEHITYS Kiitokset toimeksiantajalle yhteistyöstä. Erityiset kiitokset oppaan kuvissa esiintyville lapsille ja heidän vanhemmilleen opinnäyteyöprojektiimme

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT. Lapsen nimi ja ikä. Lapsen kuva. Päivähoitopaikka.

ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT. Lapsen nimi ja ikä. Lapsen kuva. Päivähoitopaikka. ORIVEDEN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 0-2-VUOTIAAT Lapsen nimi ja ikä Lapsen kuva Päivähoitopaikka Keskustelupäivä Täytä lomake vanhempien kertomaa osalta ja palauta pvm. mennessä päivähoitopaikkaan.

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen.

1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen. KTK testi, Sami Kalaja, (Kiphard, E. & Schilling, F. (2007). Körperkoordinationstest für Kinder.) Vertailuaineisto peruslapsista ja nuorista tällä hetkellä 5 14 -vuotiaille. Kotimainen, urheilijoiden oma

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Koululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin,

Koululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin, Innostu liikke stä! Mitä nyt on? Koululiikuntaliiton uusi N.Y.T! -toiminta tarjoaa alakoulun 2.-5.luokkalaisille helpon tavan harjoitella monipuolisesti liikunnan perustaitoja. Lukukausittain saat N.Y.T!

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan

Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan Toimintaterapian koulutusohjelma, toimintaterapeutti Opinnäytetyö 30.5.2008

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

LANKAKERÄ NEULOMINEN

LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta

Lisätiedot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot

VOIMISTELUN ALKEISPASSI

VOIMISTELUN ALKEISPASSI VOIMISTELUN ALKEISPASSI MINÄ VOIMISTELIJANA MONIPUOLINEN HARJOITTELU Väritä ruutu aina kun olet liikkunut JUOKSIN Kuvani LUISTELIN PELASIN PALLOPELEJÄ UIN Nimi Ryhmä HIIHDIN LEIKIN PIHAPELEJÄ Harjoitusaika/

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Carol Stock Kranowitz

Carol Stock Kranowitz Carol Stock Kranowitz Tahatonta tohellusta Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet 3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ

Lisätiedot

LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle

LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle LIITE 7 Arviointiperusteet siirryttäessä 2. luokalta 3. luokalle Tämä luettelo tarkoitettu opettajan tueksi mahdollisten luki-häiriöiden havaitsemiseksi 2. luokan oppilailla. Lista antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Läntinen varhaiskasvatusalue Pansio Jyrkkälä 31.5.2012 VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET KÄYTÄNTÖÖN (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005)

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 20-20 OMA KUVANI LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA JA YHTEYSTIEDOT ESIOPETTAJAT 1. Mistä asioista pidän ja mistä olen kiinnostunut LAPSEN OMA OSIO (täytetään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa Toiminta-alueittain tapahtuva opetus perustuu oppilaan taitojen ja kehityksen arviointiin. Lähtökohtana on

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!

Lisätiedot

Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja:

Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja: Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja: Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineenkäsittelytaidot KERHOKERRAT 1. Pelisäännöt, tutustuminen ja kehon hahmottamisleikit 2. Kehon hahmottaminen ja

Lisätiedot

Alkulämmittelyt hallin muissa tiloissa. Lämmittely 3 min, Voidaan tehdä paikalla. Pidä sarjojen välissä pieni tauko.

Alkulämmittelyt hallin muissa tiloissa. Lämmittely 3 min, Voidaan tehdä paikalla. Pidä sarjojen välissä pieni tauko. 1) Alkulämpö 10 min Lämmittely 3 min, Voidaan tehdä paikalla. Pidä sarjojen välissä pieni tauko. 1) Haaraperushypyt (3 liikettä) 10 x Tavallinen 10 x Kädet ja jalat ristiin 10 x Kädet ja jalat eteen/taakse

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineenkäsittelytaidot

Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineenkäsittelytaidot Kausisuunnitelma yhdeksän kerran kerhoon. Tavoitteena harjoittaa liikunnallisia perustaitoja: Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineenkäsittelytaidot Kääntyminen Venyttäminen Taivuttaminen Pyöriminen Heiluminen

Lisätiedot

3. Koordinaatioharjoittelu:

3. Koordinaatioharjoittelu: 55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Olen luonteeltani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: LAPSEN PERUSHOITOKÄYTÄNNÖT 1 Onko lapsi ollut

Lisätiedot

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3. Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3. Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014 NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OSA 3 Kokonaisliike ja koordinaatio Suomen Suunnistusliitto 8.- 9.2. 2014 NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU KOKONAISUUS Liiketaitoharjoittelun perusteet Kehonhallinta, nopeus,

Lisätiedot

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24 Rukan Alppikoulun valintakokeiden fysiikkatestit: Testataan hakijan fyysistä kuntoa lajin vaatimin edellytyksin ja testein. Testit pisteytetään 0-5 pistettä per testi. Testejä ovat seuraavat: - Istumaannousu

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT HUOM: Suorituksissa kaksi yritystä, joista voimistelijan kannalta parempi yritys hyväksytään! 10-11 -vuotiaat NOPEUS 20 m juoksu Vauhditon pituushyppy

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT kuljettaminen

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT kuljettaminen 100 SA KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT kuljettaminen syöttäminen syötön vastaanottaminen PELITAIDOT pallollinen pelaaja palloton pelaaja SÄÄNNÖT sähly koulupelimuotona

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN

4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN 4 VUOTIAAN TIEDOT JA TAIDOT YHTEISTYÖLOMAKE LASTENNEUVOLAN, PERHEEN JA PÄIVÄHOIDON KÄYTTÖÖN Tähän lomakkeeseen on tarkoitus koota tietoa lapsen valmiuksista vanhemmilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Vanhemmat

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT perusvoimistelu - käynti

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT perusvoimistelu - käynti 32 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT perusvoimistelu - käynti - juoksu telinevoimistelu - kuperkeikat - kiepit ja pyörähdykset LAJITAIDOT liikeyhdistelmät telineradat

Lisätiedot

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Nuorten Liiketaitoharjoittelu Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN. Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola, Veromäen koulu

OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN. Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola, Veromäen koulu OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN Kasvatetaan elämää varten Joka ei ole vielä minä ei voi olla me. Sitä ei voi kiintyä toiseen, kun ei ole vielä kiintynyt itseensä. Se ei voi käyttää

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Yleismotoriikka 1. Koordinaatio PISTETYÖSKENTELY. Kehonhallinta Keräponnistukset. Kehonhallinta Kuperkeikka eteenpäin *matto.

Yleismotoriikka 1. Koordinaatio PISTETYÖSKENTELY. Kehonhallinta Keräponnistukset. Kehonhallinta Kuperkeikka eteenpäin *matto. PISTETYÖSKENTELY Kuperkeikka eteenpäin Yleismotoriikka 1 Lähdetään kyykystä jalat vierekkäin, kämmenet matossa. Leuka painetaan rintaan, ponnistetaan jalat suoriksi ja asetetaan takaraivo maahan. Rullataan

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

REKKI: (1-4: rintakorkeus, 5-6: cm)

REKKI: (1-4: rintakorkeus, 5-6: cm) Kausi 2016-2017 REKKI: (1-4: rintakorkeus, 5-6: 180-210 cm) 1. KIEPPI (ponnistus korokkeella tai ilman) - liike päättyy siistiin ja tiukkaan oikonojaan (nilkat myös ojennettuina vierekkäin, ei ristikkäin)

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

14 Tahatonta tohellusta

14 Tahatonta tohellusta Esipuhe Ihmisen aivot ja mieli ovat kietoutuneet kauniisti yhteen. Emme voisi tuntea, ajatella emmekä toimia ilman monimutkaista aivotoimintaa, ja pienimmätkin muutokset aivotoiminnassa voivat vaikuttaa

Lisätiedot

TSEMPPIÄ KESÄÄN JA MUISTA, ETTÄ VASTUU ON NYT SINULLA! MITÄ ENEMMÄN JAKSAT TEHDÄ TÖITÄ KESÄLLÄ, SITÄ HELPOMPAA PELAAMINEN ON ITSE PELIKAUDEN AIKANA!

TSEMPPIÄ KESÄÄN JA MUISTA, ETTÄ VASTUU ON NYT SINULLA! MITÄ ENEMMÄN JAKSAT TEHDÄ TÖITÄ KESÄLLÄ, SITÄ HELPOMPAA PELAAMINEN ON ITSE PELIKAUDEN AIKANA! - Alla omatoimisen jakson harjoitteet ja ohjeet harjoitteiden suorittamiselle. - Sinulle tarjotaan avaimet kehittymiseen ja sinulla on avaimet lunastaa peliaikaa! - Sinä valitset haluatko tehdä kesällä

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. TIMANTTIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. suoritetaan erillisessä arviointitilaisuudessa. Arvioinnit

Lisätiedot

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja

Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot