Perheväkivallalle altistuneiden lasten kehitykselliset riskit ja lasten auttaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perheväkivallalle altistuneiden lasten kehitykselliset riskit ja lasten auttaminen"

Transkriptio

1 Perheväkivallalle altistuneiden lasten kehitykselliset riskit ja lasten auttaminen Psykologi, psykoterapeutti XV Lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään kohtaavien valtakunnallinen verkostofoorumi Oulussa Alaseminaari Finnkino, Plaza 6

2 Parisuhdeväkivallan yleiset riskit lapsille I Parisuhdeväkivalta muodostaa riskin sekä lapsen laiminlyönnille että fyysiselle pahoinpitelylle Riski ei ole yksinkertainen syy-seuraus suhde vaan väkivalta aiheuttaa useita riskitekijöitä lapsen kaltoinkohtelulle, joita ovat mm. perhedynamiikkaan ja perheen struktuuriin liittyvät tekijät Parisuhdeväkivalta on merkittävä riskitekijä lapsen laiminlyönnille lapsen ollessa 6 kk 5-vuotta (McGuigani & Pratt, 2002)

3 Parisuhdeväkivallan yleiset riskit lapsille II Perheväkivallan riskitutkimukset ovat sosiaalisia, psykologisia tai lääketieteellisiä. Kokoavia tutkimuksia on tehty vähän. Perheväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun erityisesti fyysisen pahoinpitelyn tiedetään liittyvän usein yhteen, mutta tutkimuksia, joissa kumpikin riskitekijä olisi otettu yhtä aikaa huomioon on vähän.

4 Trauma sekoittaa orientoitumisvalmiutta I (Ogden, Minton & Pain, 2009) Ihminen on koko ajan orientoitumisvalmiudessa sekä ulkoisiin että sisäisiin ärsykkeisiin Ihmiselle tyypillinen tapa on tunnustella koko ajan minkälaista minulla on tässä Sisäelinaistit = intuitio = kehomuisti Aistien tutka

5 Trauma sekoittaa orientoitumisvalmiutta II Traumaattinen tapahtuma muuttaa orientoitumista Vaikeus sovittaa ulkoista ja sisäistä orientaatioita. Mitä pienempänä traumatisoituminen tapahtuu sitä tiedostamattomampaa se on. On yleistä, että kompleksisesti traumatisoituneet ihmiset, reagoivat uhkaan mekaanisella mukautumisella tai välinpitämättömyydellä = puolustuskäyttäytyminen.

6 Lapsen traumatisoitumiseen vaikuttavat tekijät Ikä Mitä pienempi lapsi, sitä herkemmin traumatisoituu Väkivallan laatu ja määrä Yksittäinen/ väkivallan ilmapiiri Miten traumaattinen tapahtuma käsitelty lapsen kanssa

7 Lasten traumatisoitumisen oireita: (L. Terr.) Ajatusten tukahduttamista Uniongelmat Säpsähtely Kehityksen taantuminen Jokapäiväinen pelokkuus Vältteleminen Paniikki Ärtyisyys Valppaus

8 Trauma oireiden näkyminen PTSD oireet: Takaumat Välttely (turruttaminen) Ylivireys, säpsähtely Oireet aiheuttavat toiminnankyvyn heikkenemistä, josta seuraa ongelmia mm. töissä, kotona ja/tai kotona. Oireisiin kuuluu fyysisiä tuntemuksia kuten: hikoilu, vapina, nopea syke, uni- ja syömisvaikeudet. Tyypillistä on myös keskittymisvaikeudet, väsymys, epätodellisuuden ja syyllisyydentunteet. Kompleksinen PTSD oireet: Muutokset affektin ja impulssikontrollin säätelyssä Muutokset tietoisuudessa ja huomiokyvyssä Somaattiset oireet Oman itsen havaitsemisen ja kokemisen muutokset Merkitysjärjestelmän muutokset

9 Kompleksisen traumatisoitumisen ilmeneminen lapsilla vaikeus säädellä omia tunteita ja vireystilaa jatkuva vuoristorata tietoisuuden ja muistin muutoksia epätietoisuus omasta itsestä kognitiiviset vaikeudet ja häiriöt keskittymisvaikeudet ihmissuhde ongelmia uskomusjärjestelmän muutoksia

10 Lasten kaltoinkohtelun yleisyys Vuonna lasta kaltoinkohdeltiin yhdysvalloissa (lastensuojelun dokumentteja) suurin osa lapsista oli alle 3-vuotiaita ja heistä tyttöjä oli 50,7% (U.S. Department of Health and Human Services, 2007) Dong jne. (2004) tutkivat lähisuhdeväkivallan ja lasten pahoinpitelyn yhteyttä. Perheissä, joissa oli vanhempien välistä väkivaltaa, 57,5% käytti väkivaltaa myös lapsiaan kohtaan. (Renner & Slack (2006)

11 Tutkimus 1-3-vuotiaiden päivähoidossa (Main & George) Puolilla lapsista oli kokemusta vanhempien pahoinpitelystä Lapsia tarkkailtiin neljä 30 minuutin jaksoa, neljänä eri päivänä kolmen viikon aikana. Tarkkailtavia asioita olivat: lähestyminen, välttely, lähestymis-välttely käyttäytyminen ja aggressiivisuus.

12 Suurin ero lasten kohdalla tuli myönteisten aloitteiden vastaanotossa: - pahoinpidellyt lapset suhtautuivat välttelevästi tai lähestymis-välttely käyttäytymisellä niin aikuisia kuin myös lapsia kohtaan. Aggressiivisuutta oli kummassakin lapsiryhmässä, mutta pahoinpitelyn kokeneilla enemmän. Ero näkyi erityisesti siinä hyökkäykset suuntautui myös aikuisiin ja se oli yhtäkkistä Ero oli myös huomattavissa empaattisuudessa. Pahoinpidellyt lapset usein suuttuivat ja olivat aggressiivisia toista itkevää lasta kohtaan Tuija Korhonen

13 Lapsuuden tunnekasvatus Lapsi oppii vanhemmiltaan, mistä tunteissa on kysymys ja miten niitä säädellään Traumatisoituneilla vanhemmilla on usein vaikeuksia tunteiden kanssa, koska oma tunteiden hallintakyky on heikko. Perheessä saattaa syntyä sanomattomia sääntöjä siitä, mitä ja miten tunteita saa näyttää. Joidenkin tunteiden näyttäminen saattaa olla jopa vaarallista, koska vanhemman reaktio saattaa olla rangaistus, pilkanteko tai piittaamattomuus (Boon, Steele & Van der Hart) Tuija Korhonen

14 Kiintymyssuhde kehittyy vuorovaikutuksessa Kiintymyssuhde muodostuu ensimmäisten kuukausien aikana lasta hoivaaviin aikuisiin. Kiintymyssuhteen syntymisen kriittinen aika on 18 kk. Kiintymyssuhde muodostuu toistuvista kokemuksista, joista syntyy aikuisuudessakin vaikuttava oletusmalli eli tapa suhtautua toisiin ihmisiin. Turvaton kiintymyssuhde johtaa usein siihen, että lapsi vääristää todellisuutta. Lapsi syyttää itseään tapahtuneista pahoista asioista. Ajatus suojaa lasta, koska se antaa lapselle illuusion kontrollin tunteesta.

15 Vihamielis-avuton kiintymyssuhteen siirtyminen vanhemmalta lapselle (Lyons-Ruth, Bronfman & Atwood 1999) Tuija Korhonen

16 Ennustamattomassa ympäristössä oleva lapsi pyrkii: Hallintaan aggressiivisellä käyttäytymisellä. Itsensä vahingoittamisella. Kätkemään tunteet, joista vanhemmat eivät pidä saadakseen huolenpitoa ja hyväksyntää. Lapsi/ nuori antaa itsestään itsevarman ja huolettoman vaikutelman.

17 Kaltoinkohtelun vaikutukset lapsen kehitykseen Se mitä tapahtuu, lapsen varhaisissa ihmissuhteissa, näkyy elimellisellä tasolla lapsen aivoissa. Kahden ensimmäiseen vuoden aikana kehittyy autonomisen hermoston toiminnan ohjaus ja tämä tapahtuu aikuisen tyynnyttävän ja tasoittavan hoidon kautta, jos tällaista hoitoa ei ole, lapsella on vaikeuksia tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä. Kaltoinkohtelun aiheuttama stressi on todettu aiheuttavan lasten aivojen kehityksen hidastumista ja muutoksia, jotka näkyvät erityisesti kognitiivisissa toiminnoissa, kielen oppimisessa ja koulunkäynti kyvyissä (Watts-English ym. (2006)). Jos lapsi on jäänyt vaille kokemusten jakamista, tällaiseen myöhemmin pakottaminen aiheuttaa tuskaa ja häpeää (D.Hughes).

18 Trauma ja turvaton kiintymyssuhde Traumatisoituneet lapset, joilla ei ole turvallista kiintymyssuhdetta, saavat vahvistusta omalle käyttäytymiselleen eri asioista kuin turvallisesti kiintyneet. Heillä on kielteinen käsitys omasta itsestään ja heitä vahvistaa ajatus siitä, etteivät he tarvitse ketään. He tuntevat haavoittuvansa tilanteessa, jossa joutuvat pyytämään apua tai saavat kiitosta ja tämän vuoksi he välttelevät tällaisia kokemuksia (Hughes, D. 2006).

19 Perheväkivaltaa kokeneiden lasten auttaminen Auttaminen on taiteilua nuoralla mikä on tarpeeksi tässä hetkessä lasten suojelutyö/terapeuttinen työ Vaikeinta erityisesti monella tavalla kaltoinkohdeltujen lasten kohdalla: koska lapset eivät kykene rajaamaan suostuvat vaikka tuntuu pahalta tai rajaavat liikaa eli eivät ota apua vastaan (yl. pelko vanhempien pettämisestä)

20 Lasten auttajan ohjenuoria: - Näe lapsi lapsena (ikä, kehitys) - Tärkeintä ei ole mitä teet vaan miten - Tee se, mitä pystyt tekemään aidosti - Työskentelyn rajana vain oma luovuus - Mennään lapsen maailmaan kurkaten - Kunnioitava leikillinen uteliaisuus lapsen maailmaan pienten lasten kohdalla konkreettisesti leikin keinoin - Traumatisoitunut lapsi herättää voimakkaita tunteita - tärkeää, että työntekijä saa jakaa kokemuksiaan

21 Kaltoinkohdeltujen lasten hoidon periaatteet: (Perry 2006) Johdonmukaista Ennustettavaa Selkeä rakenne Tiheää Tuija Korhonen

22 Lapsi väkivaltyössä Väkivaltaa vähän, hyvät kiintymyssuhteet, väkivallantekijä sitoutuu omaan hoitoon Väkivalta on jatkunut pitkään ja perheessä on myös vuorovaikutusongelmia Väkivalta ylisukupolvista ja vaikeita kiintymyssuhde ongelmia ja laiminlyöntiä Lapsi ei välttämättä tarvitse omaa työskentelyä. Vanhemmat kykenevät käsittelemään asiaa lasten kanssa. Lapsi tarvitsee tukea asian käsittelyyn lapsella kykyä käsitellä omia asioita - paljon resursseja. Terapeuttinen työskentely mahdollista. Lapsi ja perhe tarvitsevat pitkään jatkuvaa monipuolista tukea mm. perhetyötä, yksilötyötä ja muita tukitoimia. Lapsella vaikeus hahmottaa omia tarpeita, tunteita ja väkivaltaa ongelmana. Hoidollinen väliintulo ei mahdollista ennen kuin perhetilanteen konkreettista muutosta.

23 Lapsen kuuleminen: Annetaan lapselle mahdollisuus kertoa tapahtuneesta. Kuuntelijalle ensiarvoisen tärkeää nähdä lapsi lapsena ja pysyä itse vakautuneena läsnä ja näin ollen turvata lapsen pysyminen tässä ja nyt. -Asetutaan lapsen kanssa turvalliseen ja mukavaan tilaan. -Kysytään asioita suoraan. Puhutaan lapselle tuttua kieltä. - Kuullaan lasta yksin, jos se on hänen ikäänsä nähden mahdollista tai turvallisen läheisen läsnä ollessa. -Käytetään myös muita kommunikaation muotoja kuten piirtämistä, leikkimistä, pelaamista, lukemista, tarinoita jne.

24 Leikki toimintajärjestelmänä (Ogden, Minton & Pain, 2009) Pelko vie yksilöltä leikkimiskyvyn, koska leikki vaatii turvallisuudentunteen. Jos turvallisuutta uhataan, leikki lopetetaan välittömästi ja jos uhka on pitempi aikainen, leikkimiskyky menetetään kokonaan. Tämä ilmiö on havaittavissa sekä ihmisillä että eläimillä. (Goodall, 1995)

25 Mitä on traumaleikki Lapsi uppoutuu leikkiin siten, että leikistä puuttuu spontaanisuus, nauru, esittäminen ja roolileikki. Ei muutu ajan kuluessa Synkkää Voidaan erottaa juuttuva ja dynaaminen traumaleikki (Gil, E. 2009)

26 Dynaaminen Tunteet vaihtelevat Fyysinen liikkuvuus lisääntyy Vuorovaikutus vaihtelee Leikki muuttuu Leikki toteutuu eri paikoissa Leikkiin liitetään uusia esineitä Teemat vaihtelevat tai laajenevat Lopputulokset vaihtelevat Leikin jäykkyys vähenee ajan myötä Leikin jälkeen helpotus tai uupumus Oireet säilyvät ensi muuttumattomana tai lisääntyvät, mutta ajan myötä vähenevät Juuttuva Tunteet pysyvät rajoittuneina Fyysinen liikkuvuus rajoittunutta Vuorovaikutus rajoittunutta Leikki pysyy täsmälleen samana Leikki toteutuu samassa paikassa Leikki rajoittuu tiettyihin esineisiin Teemat pysyvät samana Lopputulokset mukautumattomia Leikki pysyy jäykkänä Leikin jälkeen jännittynyt olo Oireet pysyvät samana tai lisääntyvät (Gill, E. 2009)

27 Lapsen maailman hahmottaminen missä turva, resurssit ja voimavarat KOTI HARRAS- TUKSET PÄIVÄKOTI, KOULU LAPSI YSTÄVÄT YSTÄVÄT SUKULAISET/ LÄHEISET

28 Lapsen maailman hahmottaminen missä vaikeudet, ketkä huolissaan, mistä apu? (Ronen, T. 2008) Ystävät, harrastukset: sosiaaliset taidot Koti: Perheen historia ja nykytilanne Koulu: käyttäytyminen koulussa, kognitiiviset kyvyt ja kehitys Lapsi: mieliala, ajatukset ja tunteet

29 Hyvä muistaa kun autetaan kaltoinkohdeltuja lapsia? Lapset ovat usein pettyneet aikuisiin ja heillä on vaikeus luottaa auttajiin. Lapsella on usein vaikeuksia tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä, koska omasta sisäisestä maailmasta ei ole oppinut puhumaan ja dissosiaatio häritsee muistamista. Määritelmät kaltoinkohteleva tai traumatisoiva tulee lapsen ulkopuolelta, lapselle traumaattiset tapahtumat ja vanhempien asenne on ollut kodin arkea. Lapselta ei saa viedä toivoa näkemällä hänet vain traumatioistuneena lapsena tai traumatisoituneiden vanhempien lapsena.

30 Tärkeintä traumatisoituneiden perheiden auttamisessa on: Jatkuvuus, pysyvyys ja yhteyden säilyminen - vältetään muutoksia ja epäjärjestystä. Avoin vuorovaikutus, ilman liiallista tunkeutumista. Dissosiatiiviset oireet nähdään haasteina, jotka voidaan saada hallintaan itsetietoisuutta rakentamalla. Tehdään yhteistyötä perheen lähipiirin kanssa, jotta saadaan kokonaiskuva perheen vaikeuksista ja stressiä aiheuttavista tekijöistä.

31 Vanhempien tunteet liittyen lasten auttamisen (E.-L. Järvinen) Syyllisyys Kateus Stigma Epäonnistuminen Häpeä Avuttomuus, keinottomuus Haavoittuvuus Halu saada apua Myötätunto Kiitollisuus

32 Traumatisoituneen lapsen terapeuttisesta työstä: Traumatisoitunut lapsi on usein hyvin jännittynyt ja kiihtynyt tai alavireä. Terapian perustehtävä onkin saada lapsen olo rentoutuneeksi. Säädellään ärsyketasoa sopivaksi löytyy usein ajan myötä. Kontrolloidaan lapsen kiihtymys- ja aktiivitasoa. Pidennetään lapsen keskittynyttä tarkkaavaisuutta esim. pelien avulla. Tavoitteena levollisuuden, turvallisuuden ja luottamuksen tila, jossa lapsella mahdollisuus kertoa itsestä ja omasta elämästä.

33 Kiintymyssuhteeseen suuntautuvat hoitomuodot auttavat sekä vanhempia että lapsia Theraplay Yleensä sekä lapsen, että vanhempien yksilöterapioiden jälkeen. Theraplay voidaan aloittaa, jos kaltoinkohtelua ei enää ole, mutta paljon vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia, joihin vanhemmat haluavat apua. Traumatisoituneiden lasten ja vanhempien kanssa Theraplay:llä omat haasteensa mm. koskettamisen ja laulamisen kanssa. Oman kokemukseni mukaan traumatisoituneet perheet tarvitsevat useita hoitojaksoja.

34 Vanhemmuus ja perheväkivalta Vanhemman on vaikea tunnistaa lapsen käyttäytymisen taustalla olevaa emotionaalista viestiä Vanhempien on vaikea kohdata väkivallan aiheuttamia seurauksia lapsille, koska niiden näkeminen aiheuttaa raastavaa syyllisyyttä Vanhemmille saattaa myös olla mahdotonta sietää lasten traumaoireita, koska ne aktivoivat itsessä samankaltaisia oloja ja omia traumamuistoja.

35 Vanhemmuustyö väkivaltatyön viitekehyksessä Vanhemmat ovat aina tärkeimpiä ihmisiä lapsen elämässä luovat lapsen kehityksellisen ympäristön. Vanhempia kohtaan kunnioittava asenne luo turvaa lapsen kanssa työskentelyyn. Mitä pienempi lapsi sitä tiiviimpi yhteistyö vanhempien kanssa.

36 Vanhempien kanssa työskentely (Shapiro, Friedberg & Bardenstein) Yhteistyö, jotta saadaan tietoa lapsen arjesta ja vanhempien arviosta, miten työskentely on vaikuttanut lapsen elämään. Autetaan vanhempia ymmärtämään lapsen käyttäytymistä. Vanhempien ohjaamista ja neuvontaa. Vanhemmille annetaan omia käyntejä, joilla he saavat keskittyä vanhemmuuden herättämiin asioihin. vanhempien terapeuttinen auttaminen usein edellytys toimivammalle vanhemmuudelle

37 Auttajana oloa helpotta kun muistaa, että: Traumojen seurausten ja kiintymyssuhteen korjaaminen on mahdollista. Luontainen vanhemmuus on sääntö ei poikkeus. Hyvä vanhemmuus ja aito auttaminen alkaa nöyryydestä (Kingekaard) Olennaista auttamisessa on leikkisä, hyväksyvä, utelias ja empaattinen asenne (D.A. Hughes: PACE asenne)

38 Lähteitä Boon, Steele & Van der Haart (2011) Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen. Taito-ohjelma potilaille ja terapeuteille. Oulu: Kalevaprint Oy. George, C. & Main, M. (1979) Social interactions of young abused children: approach, avoidance and aggression. Child Development, 50 ( ). Gil, E. (2009) Hyväksikäytettyjen ja traumatisoituneiden lasten auttaminen. Direktiivisten ja nondirektiivisten lähestymistapojen integrointi. Suomi: UNI press. Hughes, D. A. (2006) Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa. Tampere: PT-kustannus. Järvinen, E-L. (2007) Allianssi lasten psykoterapiassa Miks mun pittää täällä käydä? Teoksessa: Hakanen, A & Kokko, A-M (toim.) Näkökulmia psykoterapiatyöhön. Kognitiivis-konstruktiivista psykoterapiaa teoriassa ja käytännössä. Jyväskylä: Kulutuskeskus Oy. Lyons-Ruth, K. Bronfman, E. & Atwood, G. (1999) A Relational diathesis model of hostile-helpless state of mind. Expressions in mother-infant interaction. Teoksessa: Solon, J. & George, C. (Edit.) Attachment disorganization. New York: The Guilford Press. Tuija Korhonen

39 McGuigan, W. M. & Pratt, C. C. (2002) The prective impact of domestic violence on three types of child maltreatment. Child Abuse and Neclect, 25, Ogden, P., Minton, K. & Pain, C. (2009) Trauma ja keho. Sensomotorinen psykoterapia. Oulu: Kalevaprint Oy. Renner, L. M. & Slack, K. S. (2006) Intimate partner violence and child maltreatment: Understanding intra- and intergenerational connections. Child Abuse and Neclect, 30, Ronen, T. (2003) Cognitive-Constructivist Psychoterapy with Children and Adolescents. London: IBT Global. Shapiro, J.P., Friedberg, R. D. & Bardenstain, K. K. (2006) Child & Adolescent Therapy : Science and Art. New Jersey: Willey & Sons Inc. Terr, L. C. (2003) Childhood Traumas: An Outline and Overview. American Journal of psychiatry 1 (3), s Watts-English, T., Fortson, B. L., Gibler, N., Hooper, S. R. & De Bellis M. D. (2006) The psychobiology of maltreatment in Childhood. Journal of Social Issues, Vol. 62(4), s Tuija Korhonen

40 Apua arkityöhön: IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA! kiintymyssuhteissaan traumatisoituneiden lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa Kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Christine Välivaara Psykologi, LTO, YTM

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle Christine Välivaara Kehittämispäällikkö/ psykologi PSM, YTM, LTO Lapset ja perheet KASTE- hanke Keski-Suomessa Pesäpuu ry, Lastensuojelun erityisosaamisen

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä. Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus

Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä. Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus Lasten tilanteen arviointi ja hoitamisen edellytykset turvakodissa Lasten kanssa tehtävä

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Trauma ja päihteet Marita Harittu Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Marita Harittu 30.11.2011 1 Traumanäkökulma laajentunut Traumojen vaikutuksista tiedetty jo yli

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Trauma ja kiintymyssuhde Veli-Matti Saarinen Luennossa on käytetty Elli-Maija Laaksamon, Soili Poijulan, Rudi Dallosin

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Menetelmien käyttö eräässä traumafokusoidussa integratiivisessa lapsiperheterapiaprosessissa

Menetelmien käyttö eräässä traumafokusoidussa integratiivisessa lapsiperheterapiaprosessissa Vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskus Menetelmien käyttö eräässä traumafokusoidussa integratiivisessa lapsiperheterapiaprosessissa Sanna Aho Vaativan erityistason perheterapiakoulutus VEP IX Opinnäytetyö

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kaisa Lumijärvi, projektipäällikkö Satu Rauhala, suunnittelija Ensi- ja turvakotien liitto Kannusta minut vahvaksi! - hanke Mikä on väkivaltaa kasvatuksessa

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä

Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Mitä tiedämme vuorovaikutuksen hoitamisen merkityksestä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Lapsen arki ja hoidon mahdollisuudet vaino-perheessä. Pirjo Ervasti Oulun ensi- ja turvakoti ry Sh AMK, traumapsykoterapeutti

Lapsen arki ja hoidon mahdollisuudet vaino-perheessä. Pirjo Ervasti Oulun ensi- ja turvakoti ry Sh AMK, traumapsykoterapeutti Lapsen arki ja hoidon mahdollisuudet vaino-perheessä Pirjo Ervasti Oulun ensi- ja turvakoti ry Sh AMK, traumapsykoterapeutti NINNI NÄKYMÄTÖN LAPSI Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää kovin usein,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS

VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VARJO-hankkeen seminaari 10.02.2015 Säätytalo Riitta Hannus hanketyöntekijä, psykoterapeutti WORKSHOPIN SISÄLTÖ 1. Vakauttava työote 2. Uhrin toiminnalliset ja kognitiiviset

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013 Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen Lasten turvataitokasvatus suomalainen lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyohjelma

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA

KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 28.5.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitujen lasten

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot