Traumapsykoterapia auttaa. Varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneen
|
|
- Kirsi Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Anne Suokas-Cunliffe M.Phil., psykologi, psykoterapeutti (VET), johtaja Traumaterapiakeskus traumaterapiakeskus.com Päivi Maaranen LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (YET), apulaisylilääkäri KYS, psykiatrian palveluyksikkö Traumapsykoterapia auttaa varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneita Varhainen traumatisoituminen vaikuttaa henkilön tapaan käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia, kokea ja ilmaista niihin liittyviä tunteita sekä tunnistaa traumatisoitumisen vaikutuksia itsessään. Lääkärin vastaanotolle tullessaan potilas ei useinkaan hae apua traumatisoitumiseensa, vaan sen seurauksena ilmeneviin ruumiillisiin oireisiin, ahdistukseen ja masennukseen. Ymmärrys traumatisoitumisen luonteesta auttaa lääkäriä tunnistamaan, milloin kyseessä voi olla traumatisoitunut potilas ja katkaisemaan mahdollisen turhan hoito- ja tutkimuskierteen. Trauman hoito jakautuu kolmeen vaiheeseen, joissa vakautetaan potilasta nykyhetkeen, käsitellään traumaa potilaan sietokyvyn määräämässä tahdissa ja lopuksi autetaan suuntautumaan tulevaisuuteen. Vertaisarvioitu VV Traumatisoitumisen vaikutukset ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, onko kyseessä yksittäinen tapahtuma vai pitkään jatkunut tapahtumien ketju, onko trauma ihmisen aiheuttama vai luonnonkatastrofi, onko kyseessä perheen sisäinen vai ulkopuolinen tapahtuma ja onko trauma tapahtunut lapsuuden kehitysvaiheissa vai aikuisuudessa. Yksittäisen traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidosta on paljon kirjallisuutta ja Suomessa Käypä hoito -ohjeet. Tässä artikkelissa keskitytään kompleksisen traumaperäisen stressihäiriön ja traumaperäisten disso siaatiohäiriöiden hoitoon, koska niissä hoitoon ohjaaminen ja hoidon organisointi on hyvin haasteellista. Varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneen traumapsykoterapia lähtee perusajatuksesta, että pitkään jatkuva kaltoinkohtelu kiintymyssuhteessa saattaa aiheuttaa laaja-alaisen kehityshäiriön, jonka oireita ovat mm. tunnetilan säätelyn ja impulssikontrollin häiriöt, identiteettiongelmat, itsensä vahingoittaminen, ihmissuhdeongelmat, dissosiaatio-oireet sekä somaattiset ja somatoformiset oireet. Traumatisoitumisen tunnistamista vaikeuttaa se, että persoonallisuus voi jakautua traumasta erillään oleviin osiin ja traumatapahtumaan kiinnittyneisiin osiin, jotka eivät ole tietoisia toisistaan ja joiden aktivoituminen saattaa aiheuttaa hallitsemattomia vaihteluita toimintakykyyn. Vakavasti traumatisoituneiden persoonanosat ovat monesti hyvin eriytyneitä, ja niissä voi olla hyvinkin erillinen minäkokemus, joka erottaa ne esimerkiksi persoonallisuuden minätiloista. Traumatisoitunut saattaa toimia korkeatasoisesti päiväsaikaan traumasta irti olevissa osissaan, kun taas iltaisin ja öisin traumaan kiinnittyneiden osien aktivoituessa toimintakyky romahtaa. Apua haetaan trauman seurauksena ilmeneviin ruumiillisiin oireisiin, ahdistukseen ja masennukseen. Ilman tietoa taustalla olevasta traumasta hoito kohdistuu monimuotoisiin ja vaihteleviin kehon ja mielen oireisiin ja trauman merkitys saattaa jäädä kokonaan havainnoimatta. Traumapsykoterapiassa hoito lähtee traumatisoitumisen jälkioireiden vakauttamisesta, kuten autonomisen hermoston säätelykyvyn lisäämisestä, vakauttamisesta nykyhetkeen, traumalaukaisijoiden tunnistamisesta, itsetuhoisuuden kanssa työskentelystä, pelon vähentämisestä omaa mieltä ja kehon reaktioita kohtaan sekä dissosiatiivisten osien ja identiteetin katkonaisuuden tunnistamisesta. Hoidon alkuvaiheessa vältetään keskittymästä tahdonalaiseksi muistoksi yhdistymättömiin traumakokemuksiin, jotka ovat usein trauman uudelleenelämistä tai tunteista ja kehon tuntemuksista irrallista raportointia. Traumatapahtumien sijaan keskitytään kaikinpuolisen säätelyn ja havainnoinnin lisäämiseen. 2613
2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Diseth TH. Dissociation in children and adolescents as reaction to trauma an overview of conceptual issues and neurobiological factors. Nord J Psychiatry. 2005;59: Diseth TH, Christie HJ. Traumarelated dissociative (conversion) disorders in children and adolescents an overview of assessment tools and treatment principles. Nord J Psychiatry 2005;59: Cloitre M, Stolvach BC, Herman JL ym. A developmental approach to complex PTSD: Childhood and adult cumulative trauma as predictors of symptom complexity. J Trauma Stress 2009;22: van der Kolk BA, Pelcovitz D, Roth S, Mandel FS, McFarlane A, Herman JL. Dissociation, somatization, and affect dysregulation: the complexity of adaptation of trauma. Am J Psychiatry. 1996;153(suppl 7): Nihenhuis ER, van der Hart O. Dissociation in trauma: a new definition and comparison with previous formulations. J Trauma Dissociation 2011;12: Howell EF. Ferenczi s concept of identification with the aggressor: Understanding dissociative structure with interacting victim and abuser self-states. Am J Psychoanal 2014;74: Chapman DP, Whitfield CL, Felitti VJ, Dube SR, Edwards VJ, Anda RF. Adverse childhood experiences and the risk of depressive disorders in adulthood. J Affect Disord 2004 Oct 15;82: Heim C, Newport DJ, Mletzko T, Miller AH, Nemeroff CB. The link between childhood trauma and depression: insights from HPA axis studies in humans. Psychoneuroendocrinology 2008;33: Dube SR, Felitti VJ, Dong M, Chapman DP, Giles WH, Anda RF. Childhood abuse, neglect, and household dysfunction and the risk of illicit drug use: the adverse childhood experiences study. Pediatrics 2003;111: Kong S, Bernstein K. Childhood trauma as a predictor of eating psychopathology and its mediating variables in patients with eating disorders. J Clin Nurs 2009;18: Bentall RP, Wickham S, Shevlin M, Varese F. Do specific early-life adversities lead to specific symptoms of psychosis? A study from the 2007 the Adult psychiatric morbidity survey. Schizophr Bull 2012;38: Longden E, Madill A, Waterman MG. Dissociation, trauma, and the role of lived experience: toward a new conceptualization of voice hearing. Psychol Bull 2012;138: Dorahy MJ, Shannon C, Seagar L ym. Auditory hallucinations in dissociative identity disorder and schizophrenia with and without a childhood trauma history: similarities and differences. J Nerv Ment Dis 2009;197: Vakava varhainen traumatisoituminen kiintymyssuhteissa Vakava varhainen traumatisoituminen on usein seurausta vanhempien lapsiinsa kohdistamasta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, väkivallasta ja laiminlyönnistä. Kiintymyssuhteessa tapahtuvassa traumatisoitumisessa lapsi ei voi erottaa traumaattisia tapahtumia toisistaan, vaan elää jatkuvan uhan aktivoimassa yli- tai alivireystilassa ilman rauhoittavaa aikuista. Varhaislapsuudessa vanhempien merkitys lasten ylivoimaisten kokemusten käsittelyssä on ensisijaisen tärkeä, koska kokemusten yhdistämiseen ja ymmärtämiseen tarvittavat aivoalueet eivät lapsella ole vielä riittävästi kehittyneet (1). Vaurioittavinta on, kun vanhempi ei ole turvan vaan uhan lähde. Varhaisen kiintymyssuhteen sisältämä ristiriita, se että uhan aiheuttajalta on haettava turvaa, on keskeinen tekijä lapsen kehityksen häiriintymisessä, ja sitä pidetään rakenteellisen dissosiaatiohäiriön ydintekijänä. Pitkään jatkuva kiintymyssuhteen trauma vaikuttaa laajasti lapsen kehitykseen, eikä pelkkä traumatisoitumisen hoitaminen riitä, vaan on hoidettava myös kehityksellistä vauriota (2,3). Varhaisiässä kasvuperheessään traumatisoituneet täyttävät monen eri psykiatrisen häiriön diagnoosin, mutta jakavat ns. kompleksisen traumaperäisen stressihäiriön oirekuvan. Sen oireita ovat tunnetilojen säätelyn ja impulssikontrollin häiriöt, häiriöt tietoisuudessa, identiteettiongelmat, päihteiden käyttö, itsensä vahingoittaminen, ihmissuhdeongelmat ja somaattiset oireet (4). Kaltoinkohdellun tietoisuus voi jakautua traumatapahtumia kantaviin osiin ja niistä erillään oleviin osiin, joissa kiintymyssuhde voi jatkua vanhempiin ilman kipeitä kaltoinkohtelun kokemuksia. Kaksijakoisuuden seurauksena traumatisoitunut kokee kaltoin kohtelevat vanhempansa tai myöhemmin elämässä kaltoin kohtelevan puolisonsa toisaalta ihanteellisena, kun taas toisessa osassa tietoisuutta ovat kokemukset kaltoinkohtelusta (5). Itsensä vahingoittaminen ja itsetuhoisuus Kaltoinkohdeltu lapsi voi oppia säätelemään itsensä vahingoittamisen avulla traumaan liittyviä takautumia ja tunteita, kuten häpeää ja itsesyytöksiä. Sietämätön psyykkinen kokemus voi kipua tuottamalla muuttua fyysiseksi. Laiminlyödyt lapset saattavat oppia korvaamaan rauhoittavan sylin kivun kautta tuotettuun endorfiinien luomaan rauhan tilaan. Joissain tapauksissa itsensä vahingoittaminen voi olla rangaistus omalle ruumiille, joka on seksualisoitunut suhteessa hyväksikäyttäneeseen vanhempaan ja ehdollistunut virittymään seksuaalisesti traumaan liittyviin muistuttajiin. Traumapsykoterapiassa joudutaan työskentelemään myös eriytyneiden persoonanosien kanssa, jotka ovat foobisia toisiaan kohtaan ja säätelevät toimintaa vahingollisesti pienen lapsen logiikalla sisäistettyjen sääntöjen pohjalta. Kun persoonallisuus on jakautunut selkeästi eriytyneisiin osiin, joilla on oma minäkokemus, itsetuhoisten tekojen takana saattaa olla varhaisiän kaltoinkohtelijaa jäljittelevä persoonanosa. Tästä ilmiöstä Ferenczi kirjoitti jo 1930-luvulla (6). Itsetuhoinen käytös ei tällöin tunnu suunnitellulta ja traumatisoitunut kokee, että se ikään kuin tapahtuu hänelle ilman että itse olisi toimijana tilanteessa. Kaltoinkohtelijaa jäljittelevä osa estää ilmaisemasta kiintymystä ja tunteita ja tarpeita, koska ne ovat lapsuudessa johtaneet vaaraan. Kaltoinkohtelijaa jäljittelevä osa on myös monesti vastuussa somatoformisista oireista, kuten erilaisista äkillisistä kivuista ja aistien puutoksista. Voimakkaat itsetuhoiset teot saattavat tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta tilanteissa, jotka ulkoisesti näyttävät myönteisiltä. Lukuisat oireet ja diagnoosit Lapsuudenperheessään varhain traumatisoituneita on erityisesti epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosin saaneissa, mutta traumatisoituneilla on paljon myös masennusoireita (7,8), päihdeongelmia (9), syömishäiriöitä (10) sekä psykoosioireita (11,12). Tyypillisiä vakavaan traumaan liittyviä dissosiatiivisia oireita ovat muistamattomuus, kehosta irtautumisen kokemukset ja epätodellinen olo. Vakavasti traumatisoituneet ja dissosiaatiohäiriöiset jakavat myös skitsofrenian oirekuvaa (13). Kun persoonanosat ovat eriytyneitä, on yleistä, että koetaan ulkopuolisen voiman saavan aikaan tunteita, aistimuksia ja käyttäytymisen muotoja. Dissosiaatiohäiriöisillä potilailla esiintyy myös äänten kuulemista (14). Dissosiatiivista identiteettihäiriötä (DID) sairastavilla esiintyy yleisesti kuulohallusinaatioita, jotka voivat tulla joko pään sisältä tai ulkopuolelta. Verrattuna skitsofreniapotilaisiin heillä esiintyy kuitenkin yleisemmin kaksi tai useampia ääniä, lasten ja 2614
3 tieteessä 14 Moskowitz A, Schäfer ID, Dorahy MJ, toim. Psychosis, trauma and dissociation: emerging perspectives on severe psychopathology. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons Tanskanen A. DES (Dissociative experience scale) Brand BL, Lanius R, Vermetten E, Loewenstein RJ, Spiegel D. Where are we going? An update on assessment, treatment, and neurobiological research in dissociative disorders as we move toward the DSM-5. J Trauma Dissociation 2012;13: Maaranen P, Tanskanen A, Haatainen K, Koivumaa-Honkanen H, Hintikka J, Viinamäki H. Somatoform dissociation and adverse childhood experiences in the general population. J Nerv Ment Dis 2004;192: van der Hart, Nijenhuis E. Generalized dissociative amnesia: episodic, semantic and procedural memories lost and found. Aust NZ J Psychiatry 2001;35: Ogden P, Minton K, Pain C. Trauma ja keho. Helsinki: Traumaterapiakeskus Boon S, Steele K, van der Hart O. Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen. Taito-ohjelma potilaille ja terapeuteille. Helsinki: Traumaterapiakeskus Herman JL. Trauma and recovery. New York: Basic Books Katajisto J. Traumaperäisistä dissosiatiivisista oireista kärsivien potilaiden tunnistaminen. Kirjassa: Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen Suomessa. Projektiraportti Helsinki: Traumaterapiakeskus com/artikkelit 23 Traumaterapiakeskus. Vakava traumatisoituminen ja vanhemmuus -projekti Piironen L. Onko kehollisista menetelmistä apua vakauttamiseen? Kirjassa: Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen Suomessa. Projektiraportti Helsinki: Traumaterapiakeskus com/artikkelit 25 Suokas-Cunliffe A. Traumapsykoterapian käytännöt ja erityispiirteet. Kirjassa: Huttunen M O, Kalska H, toim. Psykoterapiat, 1. painos. Helsinki: Duodecim 2012; Shapiro F. Handbook of EMDR and family therapy processes. Hoboken, New Jersey: Wiley sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. aikuisten ääniä, ja äänet alkavat tavallisesti jo ennen 18. ikävuotta (13). Dissosiaatiohäiriön erottaminen skitsofreniasta on erityisen tärkeää, koska psykoterapia on dissosiaatiohäiriön hoidossa käypä hoitomuoto. Erotusdiagnostiikka on vaativaa, ja oikeaan diagnoosiin päästään yleensä vain diagnostisilla haastatteluilla, jotka vaativat psykiatrista erityisosaamista. Dissosiatiivisia oireita voidaan kartoittaa kuitenkin dissosiatiivisten kokemusten asteikolla (15), ja asteikon kohtia voidaan käyttää psykiatrisen haastattelun tukena. Vasta viime vuosina on alettu systemaattisesti tehdä dissosiaatiohäiriöiden tuloksellisuustutkimuksia (16), mutta kliinistä aineistoa on kerätty vuosikymmeniä systemaattisesti hoitosuhteista. Traumatisoituminen ei ilmene ainoastaan mielessä, vaan vakavan varhaisen kaltoinkohtelun seuraukset tulevat esiin ruumiillisina oireina, joille ei löydy lääketieteellistä syytä: aistimiskyvyn puutteina, kiputiloina, toiminnallisina kouristuksina. Tyypillistä näille kehollisille takautumille on äkillisyys. Traumatisoitunut saattaa yhtäkkisesti menettää aistimiskyvyn tai saada halvausoireita. Monesti nämä äkilliset voimakkaat oireet vaativat neurologisia tutkimuksia. Toisinaan somatoformiset oireet jatkuvat vuosia ja johtavat toistuviin laaja-alaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin, joissa psyykkisten tekijöiden ja traumatisoitumisen osuus on jäänyt kartoittamatta. Lähes 10 %:lla suomalaisesta yleisväestöstä on arveltu esiintyvän somatoformista dissosiatiivista oireilua, ja somatoforminen dissosiaatio oli yhteydessä koettuun lapsuuden kaltoinkohteluun (17). Traumatisoitumisen seurauksena voi olla muistamattomuutta. Ylivoimaisiin kokemuksiin liittyvä autonomisen hermoston yli- tai alivireystila estää muistiin tallentamisen. Pitkään jatkuvassa kehityksellisessä traumassa muistamattomuus voi olla seurausta dissosiaatiohäiriöstä, jossa tallentuminen muistiin jakautuu kulloinkin aktivoituneisiin eriytyneisiin persoonallisuuden osiin. Tällöin traumatisoituneella ei ole eheää ja yhtenäistä kuvaa toiminnastaan (18). Yleistä traumapsykoterapiasta Traumapsykoterapiaan lähetettäessä potilaalla saattaa olla takanaan monenlaisia psykiatrisia diagnooseja ja hoitoyrityksiä. Luottamus ammattiapuun voi olla vähäistä. Lähettävän lääkärin pitäisi pystyä antamaan riittävästi tietoa tulevan psykoterapian sisällöstä, jotta pelot kaltoinkohtelun uusiutumisesta hoidon myötä eivät estä hoitoon hakeutumista. Traumapsykoterapia on saanut vaikutteita evoluutiopsykologiasta, psykoanalyyttisesta ja kognitiivisesta teoriasta, kiintymyssuhdeteorioista sekä psykobiologiasta ja neurotieteistä. Suomessa monen eri viitekehyksen psykoterapeuteilla on traumapsykoterapeuttista jatkokoulutusta. Traumapsykoterapiassa lähestytään traumatapahtumia kokonaisvaltaisesti sekä kehon että mielen kautta. Traumatisoitunutta autetaan havainnoimaan kehonsa reaktioita ja säätelemään autonomista hermostoaan (19). Kompleksisen trauman hoidossa ei pyritä menneisyyden traumatapahtumien uudelleen elämiseen, eikä saateta potilasta sietämättömiin tunnetiloihin. Menneisyyden tapahtumat ovat näkyvissä nykyisyyden oireissa ja persoonallisuuden jakautumisessa, mikä monesti herättää pelkoa traumatisoituneessa. Hoidossa pyritään vähentämään pelkoa ja lisäämään kiinnostusta omaa psyykkistä toimintaa kohtaan sekä vähitellen lisäämään yhteyksiä ja yhteistietoisuutta traumasta irti olevien ja siihen kiinnittyneiden persoonanosien välillä (20). Trauman kolmivaiheinen hoitomalli Trauman hoidossa on yleisesti käytössä kolmivaiheinen malli (21), joka alkaa vakauttamisesta ja etenee trauman käsittelyvaiheen kautta uudelleensuuntautumisvaiheeseen. Nämä kolme vaihetta eivät yleensä selkeästi seuraa toinen toistaan, vaan kulku on enemmänkin spiraalimaista, esimerkiksi paluuta käsittelyvaiheesta takaisin vakauttamiseen tai uudelleen suuntautumisesta muistojen käsittelyyn. Traumapsykoterapian alussa on tärkeää tehdä arvio persoonallisuuden rakenteesta ja vakavan kaltoinkohtelun mahdollisesti aiheuttamasta dissosiaatiohäiriöstä. Arvioinnissa voi tulla esiin toimintatason voimakas vaihtelu ja eriytyneiden minäkokemusten omaavien persoonanosien keskinäinen yhteydettömyys ja pelko toisiaan kohtaan. Traumatisoitunut, jolla on korkeatasoisesti toimiva, traumasta erillään oleva osa, voi antaa myönteisen kuvan toimintakyvystään. Arviointivaiheessa hän voi vastata kieltävästi kaikkiin kysymyksiin dissosiaatiosta, koska ei ole missään yhteydessä traumaosiin. Iltaisin ja öisin tietoisuuteen tunkeutuvat traumaosat saattavat kuitenkin siirtää päivässä korkea- 2615
4 Katsaus Dissosiaatiohäiriön erottaminen skitsofreniasta on erityisen tärkeää. tasoisesti toimivan traumatisoituneen takaisin lapsuuden painajaisiin. Toisinaan diagnoosi varmistuu vasta myöhemmin hoidossa (22). On myös arvioitava traumatisoituneen toimintataso vanhempana, koska päiväsaikaan näkyvä toimintataso ei välttämättä ole käytössä vanhemmuudessa. Kaltoinkohtelijaa jäljittelevä persoonanosa voi aktivoitua lapsen itkusta ja tarvitsevuudesta ilta- ja yöaikaan ja estää lapsen tarpeisiin vastaamisen tai vakavimmissa tapauksissa pyrkiä kaltoinkohtelemalla sammuttamaan lapsen tarpeiden esilletulon. Traumatisoitunut vanhempi voi traumasta erillään olevissa persoonanosissaan olla täysin tietämätön kaltoinkohtelusta, joka tapahtuu toisen osan aktivoituessa. Traumaterapiakeskus kehittää parhaillaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella vakavasti traumatisoituneille vanhemmille ohjattuun vertaistukeen perustuvia hoito-ohjelmia. Näiden ryhmähoitomallien tarkoitus on estää ylisukupolvinen traumatisoituminen vakauttamalla vanhempia tilanteissa, joissa lapset toimivat traumamuistuttajina vanhempiensa traumoihin (23). Vakauttaminen Traumatisoitunutta opetetaan tunnistamaan autonomisen hermostonsa toimintaa ja säätelemään vireystilaansa tasolle, jossa ajattelu ja havainnointi ovat mahdollisia. Autonomisen hermoston voimakas ylivireystila aktivoi taistelu- ja pakoreaktioita, samoin kuin hyvin matala vi reystaso aktivoi liikkumattomuuteen ja täydelliseen alistumiseen liittyviä puolustuskeinoja. Sekä sympaattisen että parasympaattisen autonomisen hermoston haaran voimakas aktivaatio lisää trauman uudelleenelämistä ja vähentää kontaktia nykyhetkeen. Traumapsykoterapeutti pyrkii hoitosuhteessa auttamaan potilasta vireystilansa säätelyssä aktivoimalla sosiaalisen sitoutumisen järjestelmää katsekontaktin ja turvallisen läsnäolevan vuorovaikutuksen kautta (24). Trauman hoidossa käytetään sensorimotorisia menetelmiä. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkitaan aistimusten herättämiä fyysisiä muutoksia, puolustusreaktioita ja hengityksessä ja lihaksistossa tapahtuvia muutoksia sekä tarkkaillaan autonomisen hermoston toimintaa. Traumatisoituneet tuntevat liian paljon tai liian vähän, ja he kokevat monesti kehon sisäiset aistimukset ylivoimaisiksi, eivätkä helposti voi pukea aistimuksiaan sanoiksi. Sensomotorisessa vakauttavassa työssä voidaan oppia tunnistamaan kehon ja tunteiden välistä eroa. Traumaan liittyvät tunteet ovat monesti hyvin voimakkaita ja pelottavia. Kun tunteiden sijaan keskitytään aistimuksiin, voidaan turvallisesti lisätä traumamuistuttajien havainnointia siedettävässä vireystasossa (19). Traumatisoitunutta autetaan vähitellen erottamaan nykyhetken havaintoja ja menneisyyteen liittyviä havaintoja toisistaan. Traumaan kiinnittyneet persoonanosat aktivoituvat monenlaisista traumalaukaisijoista ja tulkitsevat nykyhetkeä menneisyyden kautta. Kiintymyssuhdetraumaan liittyviä traumamuistuttajia on kaikissa ihmissuhteissa ja tämän vuoksi traumatisoitunut joutuu jatkuvasti uudelleen yhteyteen traumatapahtuman ja siihen liittyvien kehon tuntemusten ja tunteiden kanssa. Varhaisessa kiintymyssuhteessa traumatisoituneella on voimakas pelko kiintymyssuhdetta kohtaan, ja hoidossa monesti aktivoituu ristiriita tarvitsevien ja tarvitsevuutta kieltävien osien välillä. Traumasta irti oleva osa pelkää traumaan kiinnittyneitä osia ja saattaa vältellä voimakkaasti yhteyttä näihin osiin. Vakauttamisvaiheessa on olennaisen tärkeää lisätä persoonanosien välistä yhteyttä ja ymmärrystä toisistaan (25). Hoidon vakauttamisvaiheessa vähennetään oireiden aiheuttamia kielteisiä tunteita antamalla potilaalle oikeaa tietoa traumatisoitumisesta. Traumatisoitunut voi tuntea häpeää esimerkiksi muistamattomuuden, pään sisäisten äänien tai itsensä vahingoittamisen vuoksi. Ymmärrys omien selviytymiskeinojen mielekkyydestä ja sisäisen maailman logiikasta sekä vertaisryhmässä saatu tieto muilta traumatisoituneilta näiden ilmiöiden yleismaailmallisuudesta voi voimaannuttaa traumatisoitunutta. Trauman käsittelyvaihe Kun kyseessä on varhainen kiintymyssuhdetrauma, jossa on tapahtunut jakautumista useisiin arjessa toimiviin ja traumaa kantaviin osiin, traumamuistojen käsittelyyn edetään pitkän vakauttavan hoitovaiheen jälkeen. Ennen kuin traumamuistoja työstetään, traumatisoituneen täytyy olla tietoinen persoonallisuutensa rakenteesta ja kyetä pitämään sekä traumaan kiinnittyneitä että traumasta irti olevia persoonanosia yhtä aikaa tietoisuudessaan eli olla yhtä 2616
5 tieteessä Vakavan varhaisen kaltoinkohtelun seuraukset tulevat esiin ruumiillisina oireina. aikaa sekä traumatapahtumassa että nykyhetkessä. On olemassa tehokkaita trauman työstämismenetelmiä, joilla voidaan käsitellä hyvin varhaisiakin kaltoinkohteluun liittyviä traumoja. Suomessa on lukuisten psykoterapeuttien käytössä EMDR-menetelmä (eye movement desensitization and reprocessing) (26). EMDR:ssä bilateraalisella stimulaatiolla silmänliikkeillä tai kuulo- tai kosketusärsykkeillä saadaan aikaan tapahtuman havaintojen yhdistymistä ja todentumista. EMDR on alun perin yksittäisten traumatapahtumien tehokas hoitokeino. Nykyisin sitä sovelletaan paljon myös dissosiaatiohäiriöiden hoitoon. Vakavan trauman hoidossa se vaatii kuitenkin laaja-alaista osaamista sekä EMDRmenetelmän käytössä että vakavien traumojen arvioinnissa ja hoidossa. EMDR ei ole vakavien traumojen hoitona koskaan itsessään riittävä, vaan se täytyy olla yhdistettynä psykoterapeuttiseen hoitoon, jossa traumatapahtumien työstössä edetään vähitellen suunnitelmallisesti yhteistyössä eri persoonanosien kanssa. Joillekin vakavasti traumatisoituneille vakauttamisvaiheen työskentely, lisääntynyt yhteistyö persoonanosien välillä ja läsnäolo nykyhetkessä riittävät parantamaan elämänlaatua ja estämään trauman vaikutuksen seuraavaan sukupolveen. Uudelleen suuntautuminen Kolmanteen hoitovaiheeseen kuuluu menneisyyden kipeä todentuminen, jossa traumatisoitunut ymmärtää menetykset, joita traumatisoituminen on hänen elämässään aiheuttanut. Traumatisoituneelta saattaa puuttua paljon sosiaalisia taitoja ja yksinkertaisiakin arkielämään liittyviä tietoja, koska persoonan jakautuneisuus ja menneisyyteen liittyvät toimintatavat ovat kaventaneet elämää. Erilaisten arkielämään liittyvien taitojen puute saattaa aiheuttaa voimakasta häpeää. Psykoterapeutti on tässä hoidon vaiheessa monesti kuin valmentaja, joka auttaa oppimaan taitoja, kannustaa ottamaan askelia tuntemattomaan, jopa riskejäkin, erityisesti ihmissuhteissa, joita kiintymyssuhteessa traumatisoitunut on monesti vältellyt. Lisääntynyt toimintakyky ja läsnäolo nykyhetkessä avaavat kuitenkin ovia monesti yllättävälläkin voimalla elämään, joka aiemmin tuntui saavuttamattomalta. Yhteenveto Varhainen kiintymyssuhteessa tapahtunut traumatisoituminen vaikuttaa laajasti persoonallisuuden kehitykseen ja aiheuttaa monimuotoisen oirekuvan tunteiden säätelyn, tietoisuuden häiriöiden, identiteettiongelmien ja monenlaisten ruumiillisten oireiden muodossa. Traumatisoitumisen tunnistaminen auttaa kohdistamaan hoidon oireiden sijaan persoonallisuuden rakenteeseen liittyvään ongelmaan. Vakavasti traumatisoituneiden kohdalla perus teellinen häiriön arviointi on tarpeen, koska vakavimmin traumatisoituneilla ja dissosiaatiohäiriöisillä potilailla esiintyy skitsofrenian oirekuvaa muistuttavia oireita, kuten äänten kuulemista ja hallusinaatiota. Vakavista oireista huolimatta psykoterapia on dissosiaatiohäiriöiden keskeinen hoitomuoto. Vakavan trauman hoidossa on yleisesti käytössä kolmivaiheinen hoitomalli, jossa ensimmäinen kehityksellisiä säätelykeinoja lisäävä ja mielensisäistä pelkoa vähentävä vakauttamisvaihe edeltää traumatapahtumien käsittelyä. Hoidossa otetaan huomioon sekä mieli että keho, ja käytössä on keskustelun lisäksi sekä mielen että kehon toimintaa vakauttavia että traumatapahtumien käsittelyä helpottavia menetelmiä. n English summary > in english Trauma psychotherapy helps patients traumatized in early attachment relationships 2617
6 English summary Anne Suokas-Cunliffe Psychologist, Trauma psychotherapist, M.Phil. Director, Trauma Centre Finland traumaterapiakeskus.com Päivi Maaranen Trauma psychotherapy helps patients traumatized in early attachment relationships Referring doctors often face a big challenge when trying to recognize the traumatization of a patient and when referring the patient for trauma psychotherapy. When traumatized people visit their doctor, they are not in touch with their traumatization but instead report connected symptoms such as anxiety, depression and various somatic complaints. In complex traumatization there are symptoms like rapid changes in emotional states, unexplainable neurological symptoms, paralyzing and numbing symptoms, and sudden disappearance of different senses. Also, their ability to remember varies from one situation to the next. Self-mutilation and self-destructive behaviour and drugs and eating disorders are often connected to severe traumatization. The referring doctor should find the connection between symptoms and trauma and help the traumatized person to see the connections well enough, however, without opening the discussion too much, especially to the developmental trauma, so that the subsequent referral to psychotherapy can be successful. In trauma psychotherapy, there are three phases. The first phase is stabilization, in which the traumatized person is helped in making the distinction between the trauma time and the present moment and in learning to regulate the arousal state, when facing triggers of the past trauma. Also, the patient should learn to regulate his or her autonomic nervous system with the help of the therapist. In the stabilization phase the therapist helps the traumatized patient with psychoeducation to understand the effects of early traumatization and to understand his or her problems partly as early survival techniques that were needed during the time of the trauma. Gradually, the therapist helps the traumatized person to become curious instead of fearful with regard to his or her own mental content. If there are several parts of the personality that contain the trauma, the goal is to increase interaction and recognition between these parts. In the second phase of the treatment the trauma psychotherapy concentrates on working on the trauma memories. Techniques like EMDR can be utilized in working through trauma in simple PTSD. In complex trauma, there will be slow processes in dealing with the memories of all different parts of the personality and decreasing the dissociative barriers by sharing the trauma memories. In the third and last phase of therapy, the past trauma will be recognized and the traumatized person will have to face the loss of some possibilities because of the effects of trauma. When the energy level and focus on the present moment increase, the traumatized person can rapidly move on in his or her life and be able to achieve things that felt unreachable before. 2617a
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
Lisätiedotomaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen
19 Trauma omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen Yksittäinen traumaattinen tapahtuma tai traumaattiset tapahtumaketjut voivat muuttaa mielen ja kehon toimintaa voimakkaalla tavalla. Kun ihminen
Lisätiedot8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini
Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Anne Suokas-Cunliffe 3.4.2014 Tapahtumalla on aika ja paikka Olen tietoinen nykyisyydestä ja tiedän kuinka
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotPäihde ja mieli luentosarja 30.11.2011
Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Trauma ja päihteet Marita Harittu Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Marita Harittu 30.11.2011 1 Traumanäkökulma laajentunut Traumojen vaikutuksista tiedetty jo yli
LisätiedotLapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4).
Lääketiede 9 Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa Jo 150 vuotta on ollut havaintoja siitä, että ylivoimaisen traumaattisen tilanteen jälkeen tapahtuman kokenut on toisinaan
Lisätiedot4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan
4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan Anne Suokas-Cunliffe Mielensisäinen maailma on pelottava vakavasti varhaisvuosinaan traumatisoituneelle. Omat ajatukset, tunteet ja aistimukset voivat
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotEROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE
EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde
LisätiedotPäivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014
Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Dissosiaation määritelmä Osittainen tai täydellinen kykenemättömyys yhdistää keskenään menneisyyteen liittyviä muistikuvia,
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotPsyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset
Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset 2.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti
LisätiedotDissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus
Katsaus Anne Suokas-Cunliffe ja Onno van der Hart Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus Vakava dissosiaatiohäiriö on krooninen psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä
LisätiedotRUUMIINKUVAN VAKAUTTAMIS- RYHMÄ TRAUMAPERÄISISTÄ OI- REISTA KÄRSIVILLE
RUUMIINKUVAN VAKAUTTAMIS- RYHMÄ TRAUMAPERÄISISTÄ OI- REISTA KÄRSIVILLE Tiina Tikkanen Kehittämistehtävä Joulukuu 2013 Erikoistumisopinnot Psykofyysinen fysioterapia TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotChoose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki
Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotJohdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.
Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotMenetelmien käyttö eräässä traumafokusoidussa integratiivisessa lapsiperheterapiaprosessissa
Vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskus Menetelmien käyttö eräässä traumafokusoidussa integratiivisessa lapsiperheterapiaprosessissa Sanna Aho Vaativan erityistason perheterapiakoulutus VEP IX Opinnäytetyö
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotKehoni tuntee mieleni. - johdatus psykofyysiseen psykoterapiaan
Kehoni tuntee mieleni Voimaa arkeen koulutus 20.11.2018 Satu Halonen Psykologi E-PSHP/Alajärven ja Ähtärin psykiatriset poliklinikat - johdatus psykofyysiseen psykoterapiaan Päivän ohjelma: Johdanto Sinin
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotKAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotTrauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen
PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
Lisätiedot7. Product-line architectures
7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotKehollisuutta maahanmuuttajatyöhön SOLID- HANKE (IF1712A1)
Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön 1.1.2013-31.3. 2014 SOLID- HANKE (IF1712A1) Hankkeen toteutus Hankkeen toteuttaja on Metropolia AMK Hankkeen budjetti 26 665 000 eur Metropolian osuus 8 888, 28 eur Merja
LisätiedotTraumaterapiakeskus Petteri Mankila
1 VAKAUTTA VANHEMMUUTEEN Traumaterapiakeskus Petteri Mankila STRESSI Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä
LisätiedotLähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä
Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä
LisätiedotVAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS
VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VARJO-hankkeen seminaari 10.02.2015 Säätytalo Riitta Hannus hanketyöntekijä, psykoterapeutti WORKSHOPIN SISÄLTÖ 1. Vakauttava työote 2. Uhrin toiminnalliset ja kognitiiviset
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotBasic Flute Technique
Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotTIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015
1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti
LisätiedotAsiantuntijuutta traumatyöhön
Asiantuntijuutta traumatyöhön Traumaterapeuttisen hoidon ja kuntoutuksen kehittämisprojekti 1999 2002 Päivi Saarinen, projektin johtaja, psykoterapeutti Projektin synty ja kehitys 1990- luku oli psyykkisten
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotKoulutus- ja psykoterapiapalvelut Aino Maija Rautkallio & Minna Koskinen järjestää yhteistyössä Psykoterapiakeskus Vian kanssa
Koulutus- ja psykoterapiapalvelut Aino Maija Rautkallio & Minna Koskinen järjestää yhteistyössä Psykoterapiakeskus Vian kanssa KRIISI- JA TRAUMAKOULUTUKSEN PARI- JA PERHETERAPEUTEILLE SEKÄ PERHETYÖTÄ TEKEVILLE
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotNuorten dissosiaation arvioiminen
TIETEESSÄ TOMMI TOLMUNEN LT, erikoislääkäri, osastonylilääkäri psykiatrian klinikka, nuorisopsykiatrian yksikkö PÄIVI MAARANEN LT, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri psykiatrian klinikka SOILI LEHTO LT,
LisätiedotPsyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito
Psyykkinen trauma 2 -traumatisoitumisen hoito 9.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Terapeuttinen
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotSeksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?
Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Riitta Ylikomi Yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS VÄLITÄ-hankkeen seminaari 29.11.2012, Tampere Seksuaalisen väkivallan ilmiön tunnistaminen
LisätiedotDISSOSIAATIO JA VAKAUTTA- MINEN TUTUKSI
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA DISSOSIAATIO JA VAKAUTTA- MINEN TUTUKSI Potilasopas Kuopion psykiatrian keskukselle TEKIJÄT: Ulla Ahtiainen ja Minna Heimonen
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotCo-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
LisätiedotMiksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?
Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotAYYE 9/ HOUSING POLICY
AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotAlueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko
Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotTunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta
Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas
Lisätiedot1 in Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change
Avril Cutler, Development Officer, Lanarkshire Recovery Network Rosie Line, Support Officer, Lanarkshire Movement for Change March 2017 1 in 4 1 background Period of listening (kuultiin yli 200 henkilöä,
Lisätiedot