Traumapsykoterapia auttaa. Varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Traumapsykoterapia auttaa. Varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneen"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Anne Suokas-Cunliffe M.Phil., psykologi, psykoterapeutti (VET), johtaja Traumaterapiakeskus traumaterapiakeskus.com Päivi Maaranen LT, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (YET), apulaisylilääkäri KYS, psykiatrian palveluyksikkö Traumapsykoterapia auttaa varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneita Varhainen traumatisoituminen vaikuttaa henkilön tapaan käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia, kokea ja ilmaista niihin liittyviä tunteita sekä tunnistaa traumatisoitumisen vaikutuksia itsessään. Lääkärin vastaanotolle tullessaan potilas ei useinkaan hae apua traumatisoitumiseensa, vaan sen seurauksena ilmeneviin ruumiillisiin oireisiin, ahdistukseen ja masennukseen. Ymmärrys traumatisoitumisen luonteesta auttaa lääkäriä tunnistamaan, milloin kyseessä voi olla traumatisoitunut potilas ja katkaisemaan mahdollisen turhan hoito- ja tutkimuskierteen. Trauman hoito jakautuu kolmeen vaiheeseen, joissa vakautetaan potilasta nykyhetkeen, käsitellään traumaa potilaan sietokyvyn määräämässä tahdissa ja lopuksi autetaan suuntautumaan tulevaisuuteen. Vertaisarvioitu VV Traumatisoitumisen vaikutukset ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, onko kyseessä yksittäinen tapahtuma vai pitkään jatkunut tapahtumien ketju, onko trauma ihmisen aiheuttama vai luonnonkatastrofi, onko kyseessä perheen sisäinen vai ulkopuolinen tapahtuma ja onko trauma tapahtunut lapsuuden kehitysvaiheissa vai aikuisuudessa. Yksittäisen traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidosta on paljon kirjallisuutta ja Suomessa Käypä hoito -ohjeet. Tässä artikkelissa keskitytään kompleksisen traumaperäisen stressihäiriön ja traumaperäisten disso siaatiohäiriöiden hoitoon, koska niissä hoitoon ohjaaminen ja hoidon organisointi on hyvin haasteellista. Varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneen traumapsykoterapia lähtee perusajatuksesta, että pitkään jatkuva kaltoinkohtelu kiintymyssuhteessa saattaa aiheuttaa laaja-alaisen kehityshäiriön, jonka oireita ovat mm. tunnetilan säätelyn ja impulssikontrollin häiriöt, identiteettiongelmat, itsensä vahingoittaminen, ihmissuhdeongelmat, dissosiaatio-oireet sekä somaattiset ja somatoformiset oireet. Traumatisoitumisen tunnistamista vaikeuttaa se, että persoonallisuus voi jakautua traumasta erillään oleviin osiin ja traumatapahtumaan kiinnittyneisiin osiin, jotka eivät ole tietoisia toisistaan ja joiden aktivoituminen saattaa aiheuttaa hallitsemattomia vaihteluita toimintakykyyn. Vakavasti traumatisoituneiden persoonanosat ovat monesti hyvin eriytyneitä, ja niissä voi olla hyvinkin erillinen minäkokemus, joka erottaa ne esimerkiksi persoonallisuuden minätiloista. Traumatisoitunut saattaa toimia korkeatasoisesti päiväsaikaan traumasta irti olevissa osissaan, kun taas iltaisin ja öisin traumaan kiinnittyneiden osien aktivoituessa toimintakyky romahtaa. Apua haetaan trauman seurauksena ilmeneviin ruumiillisiin oireisiin, ahdistukseen ja masennukseen. Ilman tietoa taustalla olevasta traumasta hoito kohdistuu monimuotoisiin ja vaihteleviin kehon ja mielen oireisiin ja trauman merkitys saattaa jäädä kokonaan havainnoimatta. Traumapsykoterapiassa hoito lähtee traumatisoitumisen jälkioireiden vakauttamisesta, kuten autonomisen hermoston säätelykyvyn lisäämisestä, vakauttamisesta nykyhetkeen, traumalaukaisijoiden tunnistamisesta, itsetuhoisuuden kanssa työskentelystä, pelon vähentämisestä omaa mieltä ja kehon reaktioita kohtaan sekä dissosiatiivisten osien ja identiteetin katkonaisuuden tunnistamisesta. Hoidon alkuvaiheessa vältetään keskittymästä tahdonalaiseksi muistoksi yhdistymättömiin traumakokemuksiin, jotka ovat usein trauman uudelleenelämistä tai tunteista ja kehon tuntemuksista irrallista raportointia. Traumatapahtumien sijaan keskitytään kaikinpuolisen säätelyn ja havainnoinnin lisäämiseen. 2613

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Diseth TH. Dissociation in children and adolescents as reaction to trauma an overview of conceptual issues and neurobiological factors. Nord J Psychiatry. 2005;59: Diseth TH, Christie HJ. Traumarelated dissociative (conversion) disorders in children and adolescents an overview of assessment tools and treatment principles. Nord J Psychiatry 2005;59: Cloitre M, Stolvach BC, Herman JL ym. A developmental approach to complex PTSD: Childhood and adult cumulative trauma as predictors of symptom complexity. J Trauma Stress 2009;22: van der Kolk BA, Pelcovitz D, Roth S, Mandel FS, McFarlane A, Herman JL. Dissociation, somatization, and affect dysregulation: the complexity of adaptation of trauma. Am J Psychiatry. 1996;153(suppl 7): Nihenhuis ER, van der Hart O. Dissociation in trauma: a new definition and comparison with previous formulations. J Trauma Dissociation 2011;12: Howell EF. Ferenczi s concept of identification with the aggressor: Understanding dissociative structure with interacting victim and abuser self-states. Am J Psychoanal 2014;74: Chapman DP, Whitfield CL, Felitti VJ, Dube SR, Edwards VJ, Anda RF. Adverse childhood experiences and the risk of depressive disorders in adulthood. J Affect Disord 2004 Oct 15;82: Heim C, Newport DJ, Mletzko T, Miller AH, Nemeroff CB. The link between childhood trauma and depression: insights from HPA axis studies in humans. Psychoneuroendocrinology 2008;33: Dube SR, Felitti VJ, Dong M, Chapman DP, Giles WH, Anda RF. Childhood abuse, neglect, and household dysfunction and the risk of illicit drug use: the adverse childhood experiences study. Pediatrics 2003;111: Kong S, Bernstein K. Childhood trauma as a predictor of eating psychopathology and its mediating variables in patients with eating disorders. J Clin Nurs 2009;18: Bentall RP, Wickham S, Shevlin M, Varese F. Do specific early-life adversities lead to specific symptoms of psychosis? A study from the 2007 the Adult psychiatric morbidity survey. Schizophr Bull 2012;38: Longden E, Madill A, Waterman MG. Dissociation, trauma, and the role of lived experience: toward a new conceptualization of voice hearing. Psychol Bull 2012;138: Dorahy MJ, Shannon C, Seagar L ym. Auditory hallucinations in dissociative identity disorder and schizophrenia with and without a childhood trauma history: similarities and differences. J Nerv Ment Dis 2009;197: Vakava varhainen traumatisoituminen kiintymyssuhteissa Vakava varhainen traumatisoituminen on usein seurausta vanhempien lapsiinsa kohdistamasta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, väkivallasta ja laiminlyönnistä. Kiintymyssuhteessa tapahtuvassa traumatisoitumisessa lapsi ei voi erottaa traumaattisia tapahtumia toisistaan, vaan elää jatkuvan uhan aktivoimassa yli- tai alivireystilassa ilman rauhoittavaa aikuista. Varhaislapsuudessa vanhempien merkitys lasten ylivoimaisten kokemusten käsittelyssä on ensisijaisen tärkeä, koska kokemusten yhdistämiseen ja ymmärtämiseen tarvittavat aivoalueet eivät lapsella ole vielä riittävästi kehittyneet (1). Vaurioittavinta on, kun vanhempi ei ole turvan vaan uhan lähde. Varhaisen kiintymyssuhteen sisältämä ristiriita, se että uhan aiheuttajalta on haettava turvaa, on keskeinen tekijä lapsen kehityksen häiriintymisessä, ja sitä pidetään rakenteellisen dissosiaatiohäiriön ydintekijänä. Pitkään jatkuva kiintymyssuhteen trauma vaikuttaa laajasti lapsen kehitykseen, eikä pelkkä traumatisoitumisen hoitaminen riitä, vaan on hoidettava myös kehityksellistä vauriota (2,3). Varhaisiässä kasvuperheessään traumatisoituneet täyttävät monen eri psykiatrisen häiriön diagnoosin, mutta jakavat ns. kompleksisen traumaperäisen stressihäiriön oirekuvan. Sen oireita ovat tunnetilojen säätelyn ja impulssikontrollin häiriöt, häiriöt tietoisuudessa, identiteettiongelmat, päihteiden käyttö, itsensä vahingoittaminen, ihmissuhdeongelmat ja somaattiset oireet (4). Kaltoinkohdellun tietoisuus voi jakautua traumatapahtumia kantaviin osiin ja niistä erillään oleviin osiin, joissa kiintymyssuhde voi jatkua vanhempiin ilman kipeitä kaltoinkohtelun kokemuksia. Kaksijakoisuuden seurauksena traumatisoitunut kokee kaltoin kohtelevat vanhempansa tai myöhemmin elämässä kaltoin kohtelevan puolisonsa toisaalta ihanteellisena, kun taas toisessa osassa tietoisuutta ovat kokemukset kaltoinkohtelusta (5). Itsensä vahingoittaminen ja itsetuhoisuus Kaltoinkohdeltu lapsi voi oppia säätelemään itsensä vahingoittamisen avulla traumaan liittyviä takautumia ja tunteita, kuten häpeää ja itsesyytöksiä. Sietämätön psyykkinen kokemus voi kipua tuottamalla muuttua fyysiseksi. Laiminlyödyt lapset saattavat oppia korvaamaan rauhoittavan sylin kivun kautta tuotettuun endorfiinien luomaan rauhan tilaan. Joissain tapauksissa itsensä vahingoittaminen voi olla rangaistus omalle ruumiille, joka on seksualisoitunut suhteessa hyväksikäyttäneeseen vanhempaan ja ehdollistunut virittymään seksuaalisesti traumaan liittyviin muistuttajiin. Traumapsykoterapiassa joudutaan työskentelemään myös eriytyneiden persoonanosien kanssa, jotka ovat foobisia toisiaan kohtaan ja säätelevät toimintaa vahingollisesti pienen lapsen logiikalla sisäistettyjen sääntöjen pohjalta. Kun persoonallisuus on jakautunut selkeästi eriytyneisiin osiin, joilla on oma minäkokemus, itsetuhoisten tekojen takana saattaa olla varhaisiän kaltoinkohtelijaa jäljittelevä persoonanosa. Tästä ilmiöstä Ferenczi kirjoitti jo 1930-luvulla (6). Itsetuhoinen käytös ei tällöin tunnu suunnitellulta ja traumatisoitunut kokee, että se ikään kuin tapahtuu hänelle ilman että itse olisi toimijana tilanteessa. Kaltoinkohtelijaa jäljittelevä osa estää ilmaisemasta kiintymystä ja tunteita ja tarpeita, koska ne ovat lapsuudessa johtaneet vaaraan. Kaltoinkohtelijaa jäljittelevä osa on myös monesti vastuussa somatoformisista oireista, kuten erilaisista äkillisistä kivuista ja aistien puutoksista. Voimakkaat itsetuhoiset teot saattavat tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta tilanteissa, jotka ulkoisesti näyttävät myönteisiltä. Lukuisat oireet ja diagnoosit Lapsuudenperheessään varhain traumatisoituneita on erityisesti epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosin saaneissa, mutta traumatisoituneilla on paljon myös masennusoireita (7,8), päihdeongelmia (9), syömishäiriöitä (10) sekä psykoosioireita (11,12). Tyypillisiä vakavaan traumaan liittyviä dissosiatiivisia oireita ovat muistamattomuus, kehosta irtautumisen kokemukset ja epätodellinen olo. Vakavasti traumatisoituneet ja dissosiaatiohäiriöiset jakavat myös skitsofrenian oirekuvaa (13). Kun persoonanosat ovat eriytyneitä, on yleistä, että koetaan ulkopuolisen voiman saavan aikaan tunteita, aistimuksia ja käyttäytymisen muotoja. Dissosiaatiohäiriöisillä potilailla esiintyy myös äänten kuulemista (14). Dissosiatiivista identiteettihäiriötä (DID) sairastavilla esiintyy yleisesti kuulohallusinaatioita, jotka voivat tulla joko pään sisältä tai ulkopuolelta. Verrattuna skitsofreniapotilaisiin heillä esiintyy kuitenkin yleisemmin kaksi tai useampia ääniä, lasten ja 2614

3 tieteessä 14 Moskowitz A, Schäfer ID, Dorahy MJ, toim. Psychosis, trauma and dissociation: emerging perspectives on severe psychopathology. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons Tanskanen A. DES (Dissociative experience scale) Brand BL, Lanius R, Vermetten E, Loewenstein RJ, Spiegel D. Where are we going? An update on assessment, treatment, and neurobiological research in dissociative disorders as we move toward the DSM-5. J Trauma Dissociation 2012;13: Maaranen P, Tanskanen A, Haatainen K, Koivumaa-Honkanen H, Hintikka J, Viinamäki H. Somatoform dissociation and adverse childhood experiences in the general population. J Nerv Ment Dis 2004;192: van der Hart, Nijenhuis E. Generalized dissociative amnesia: episodic, semantic and procedural memories lost and found. Aust NZ J Psychiatry 2001;35: Ogden P, Minton K, Pain C. Trauma ja keho. Helsinki: Traumaterapiakeskus Boon S, Steele K, van der Hart O. Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen. Taito-ohjelma potilaille ja terapeuteille. Helsinki: Traumaterapiakeskus Herman JL. Trauma and recovery. New York: Basic Books Katajisto J. Traumaperäisistä dissosiatiivisista oireista kärsivien potilaiden tunnistaminen. Kirjassa: Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen Suomessa. Projektiraportti Helsinki: Traumaterapiakeskus com/artikkelit 23 Traumaterapiakeskus. Vakava traumatisoituminen ja vanhemmuus -projekti. 24 Piironen L. Onko kehollisista menetelmistä apua vakauttamiseen? Kirjassa: Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen Suomessa. Projektiraportti Helsinki: Traumaterapiakeskus com/artikkelit 25 Suokas-Cunliffe A. Traumapsykoterapian käytännöt ja erityispiirteet. Kirjassa: Huttunen M O, Kalska H, toim. Psykoterapiat, 1. painos. Helsinki: Duodecim 2012; Shapiro F. Handbook of EMDR and family therapy processes. Hoboken, New Jersey: Wiley sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. aikuisten ääniä, ja äänet alkavat tavallisesti jo ennen 18. ikävuotta (13). Dissosiaatiohäiriön erottaminen skitsofreniasta on erityisen tärkeää, koska psykoterapia on dissosiaatiohäiriön hoidossa käypä hoitomuoto. Erotusdiagnostiikka on vaativaa, ja oikeaan diagnoosiin päästään yleensä vain diagnostisilla haastatteluilla, jotka vaativat psykiatrista erityisosaamista. Dissosiatiivisia oireita voidaan kartoittaa kuitenkin dissosiatiivisten kokemusten asteikolla (15), ja asteikon kohtia voidaan käyttää psykiatrisen haastattelun tukena. Vasta viime vuosina on alettu systemaattisesti tehdä dissosiaatiohäiriöiden tuloksellisuustutkimuksia (16), mutta kliinistä aineistoa on kerätty vuosikymmeniä systemaattisesti hoitosuhteista. Traumatisoituminen ei ilmene ainoastaan mielessä, vaan vakavan varhaisen kaltoinkohtelun seuraukset tulevat esiin ruumiillisina oireina, joille ei löydy lääketieteellistä syytä: aistimiskyvyn puutteina, kiputiloina, toiminnallisina kouristuksina. Tyypillistä näille kehollisille takautumille on äkillisyys. Traumatisoitunut saattaa yhtäkkisesti menettää aistimiskyvyn tai saada halvausoireita. Monesti nämä äkilliset voimakkaat oireet vaativat neurologisia tutkimuksia. Toisinaan somatoformiset oireet jatkuvat vuosia ja johtavat toistuviin laaja-alaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin, joissa psyykkisten tekijöiden ja traumatisoitumisen osuus on jäänyt kartoittamatta. Lähes 10 %:lla suomalaisesta yleisväestöstä on arveltu esiintyvän somatoformista dissosiatiivista oireilua, ja somatoforminen dissosiaatio oli yhteydessä koettuun lapsuuden kaltoinkohteluun (17). Traumatisoitumisen seurauksena voi olla muistamattomuutta. Ylivoimaisiin kokemuksiin liittyvä autonomisen hermoston yli- tai alivireystila estää muistiin tallentamisen. Pitkään jatkuvassa kehityksellisessä traumassa muistamattomuus voi olla seurausta dissosiaatiohäiriöstä, jossa tallentuminen muistiin jakautuu kulloinkin aktivoituneisiin eriytyneisiin persoonallisuuden osiin. Tällöin traumatisoituneella ei ole eheää ja yhtenäistä kuvaa toiminnastaan (18). Yleistä traumapsykoterapiasta Traumapsykoterapiaan lähetettäessä potilaalla saattaa olla takanaan monenlaisia psykiatrisia diagnooseja ja hoitoyrityksiä. Luottamus ammattiapuun voi olla vähäistä. Lähettävän lääkärin pitäisi pystyä antamaan riittävästi tietoa tulevan psykoterapian sisällöstä, jotta pelot kaltoinkohtelun uusiutumisesta hoidon myötä eivät estä hoitoon hakeutumista. Traumapsykoterapia on saanut vaikutteita evoluutiopsykologiasta, psykoanalyyttisesta ja kognitiivisesta teoriasta, kiintymyssuhdeteorioista sekä psykobiologiasta ja neurotieteistä. Suomessa monen eri viitekehyksen psykoterapeuteilla on traumapsykoterapeuttista jatkokoulutusta. Traumapsykoterapiassa lähestytään traumatapahtumia kokonaisvaltaisesti sekä kehon että mielen kautta. Traumatisoitunutta autetaan havainnoimaan kehonsa reaktioita ja säätelemään autonomista hermostoaan (19). Kompleksisen trauman hoidossa ei pyritä menneisyyden traumatapahtumien uudelleen elämiseen, eikä saateta potilasta sietämättömiin tunnetiloihin. Menneisyyden tapahtumat ovat näkyvissä nykyisyyden oireissa ja persoonallisuuden jakautumisessa, mikä monesti herättää pelkoa traumatisoituneessa. Hoidossa pyritään vähentämään pelkoa ja lisäämään kiinnostusta omaa psyykkistä toimintaa kohtaan sekä vähitellen lisäämään yhteyksiä ja yhteistietoisuutta traumasta irti olevien ja siihen kiinnittyneiden persoonanosien välillä (20). Trauman kolmivaiheinen hoitomalli Trauman hoidossa on yleisesti käytössä kolmivaiheinen malli (21), joka alkaa vakauttamisesta ja etenee trauman käsittelyvaiheen kautta uudelleensuuntautumisvaiheeseen. Nämä kolme vaihetta eivät yleensä selkeästi seuraa toinen toistaan, vaan kulku on enemmänkin spiraalimaista, esimerkiksi paluuta käsittelyvaiheesta takaisin vakauttamiseen tai uudelleen suuntautumisesta muistojen käsittelyyn. Traumapsykoterapian alussa on tärkeää tehdä arvio persoonallisuuden rakenteesta ja vakavan kaltoinkohtelun mahdollisesti aiheuttamasta dissosiaatiohäiriöstä. Arvioinnissa voi tulla esiin toimintatason voimakas vaihtelu ja eriytyneiden minäkokemusten omaavien persoonanosien keskinäinen yhteydettömyys ja pelko toisiaan kohtaan. Traumatisoitunut, jolla on korkeatasoisesti toimiva, traumasta erillään oleva osa, voi antaa myönteisen kuvan toimintakyvystään. Arviointivaiheessa hän voi vastata kieltävästi kaikkiin kysymyksiin dissosiaatiosta, koska ei ole missään yhteydessä traumaosiin. Iltaisin ja öisin tietoisuuteen tunkeutuvat traumaosat saattavat kuitenkin siirtää päivässä korkea- 2615

4 Katsaus Dissosiaatiohäiriön erottaminen skitsofreniasta on erityisen tärkeää. tasoisesti toimivan traumatisoituneen takaisin lapsuuden painajaisiin. Toisinaan diagnoosi varmistuu vasta myöhemmin hoidossa (22). On myös arvioitava traumatisoituneen toimintataso vanhempana, koska päiväsaikaan näkyvä toimintataso ei välttämättä ole käytössä vanhemmuudessa. Kaltoinkohtelijaa jäljittelevä persoonanosa voi aktivoitua lapsen itkusta ja tarvitsevuudesta ilta- ja yöaikaan ja estää lapsen tarpeisiin vastaamisen tai vakavimmissa tapauksissa pyrkiä kaltoinkohtelemalla sammuttamaan lapsen tarpeiden esilletulon. Traumatisoitunut vanhempi voi traumasta erillään olevissa persoonanosissaan olla täysin tietämätön kaltoinkohtelusta, joka tapahtuu toisen osan aktivoituessa. Traumaterapiakeskus kehittää parhaillaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella vakavasti traumatisoituneille vanhemmille ohjattuun vertaistukeen perustuvia hoito-ohjelmia. Näiden ryhmähoitomallien tarkoitus on estää ylisukupolvinen traumatisoituminen vakauttamalla vanhempia tilanteissa, joissa lapset toimivat traumamuistuttajina vanhempiensa traumoihin (23). Vakauttaminen Traumatisoitunutta opetetaan tunnistamaan autonomisen hermostonsa toimintaa ja säätelemään vireystilaansa tasolle, jossa ajattelu ja havainnointi ovat mahdollisia. Autonomisen hermoston voimakas ylivireystila aktivoi taistelu- ja pakoreaktioita, samoin kuin hyvin matala vi reystaso aktivoi liikkumattomuuteen ja täydelliseen alistumiseen liittyviä puolustuskeinoja. Sekä sympaattisen että parasympaattisen autonomisen hermoston haaran voimakas aktivaatio lisää trauman uudelleenelämistä ja vähentää kontaktia nykyhetkeen. Traumapsykoterapeutti pyrkii hoitosuhteessa auttamaan potilasta vireystilansa säätelyssä aktivoimalla sosiaalisen sitoutumisen järjestelmää katsekontaktin ja turvallisen läsnäolevan vuorovaikutuksen kautta (24). Trauman hoidossa käytetään sensorimotorisia menetelmiä. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkitaan aistimusten herättämiä fyysisiä muutoksia, puolustusreaktioita ja hengityksessä ja lihaksistossa tapahtuvia muutoksia sekä tarkkaillaan autonomisen hermoston toimintaa. Traumatisoituneet tuntevat liian paljon tai liian vähän, ja he kokevat monesti kehon sisäiset aistimukset ylivoimaisiksi, eivätkä helposti voi pukea aistimuksiaan sanoiksi. Sensomotorisessa vakauttavassa työssä voidaan oppia tunnistamaan kehon ja tunteiden välistä eroa. Traumaan liittyvät tunteet ovat monesti hyvin voimakkaita ja pelottavia. Kun tunteiden sijaan keskitytään aistimuksiin, voidaan turvallisesti lisätä traumamuistuttajien havainnointia siedettävässä vireystasossa (19). Traumatisoitunutta autetaan vähitellen erottamaan nykyhetken havaintoja ja menneisyyteen liittyviä havaintoja toisistaan. Traumaan kiinnittyneet persoonanosat aktivoituvat monenlaisista traumalaukaisijoista ja tulkitsevat nykyhetkeä menneisyyden kautta. Kiintymyssuhdetraumaan liittyviä traumamuistuttajia on kaikissa ihmissuhteissa ja tämän vuoksi traumatisoitunut joutuu jatkuvasti uudelleen yhteyteen traumatapahtuman ja siihen liittyvien kehon tuntemusten ja tunteiden kanssa. Varhaisessa kiintymyssuhteessa traumatisoituneella on voimakas pelko kiintymyssuhdetta kohtaan, ja hoidossa monesti aktivoituu ristiriita tarvitsevien ja tarvitsevuutta kieltävien osien välillä. Traumasta irti oleva osa pelkää traumaan kiinnittyneitä osia ja saattaa vältellä voimakkaasti yhteyttä näihin osiin. Vakauttamisvaiheessa on olennaisen tärkeää lisätä persoonanosien välistä yhteyttä ja ymmärrystä toisistaan (25). Hoidon vakauttamisvaiheessa vähennetään oireiden aiheuttamia kielteisiä tunteita antamalla potilaalle oikeaa tietoa traumatisoitumisesta. Traumatisoitunut voi tuntea häpeää esimerkiksi muistamattomuuden, pään sisäisten äänien tai itsensä vahingoittamisen vuoksi. Ymmärrys omien selviytymiskeinojen mielekkyydestä ja sisäisen maailman logiikasta sekä vertaisryhmässä saatu tieto muilta traumatisoituneilta näiden ilmiöiden yleismaailmallisuudesta voi voimaannuttaa traumatisoitunutta. Trauman käsittelyvaihe Kun kyseessä on varhainen kiintymyssuhdetrauma, jossa on tapahtunut jakautumista useisiin arjessa toimiviin ja traumaa kantaviin osiin, traumamuistojen käsittelyyn edetään pitkän vakauttavan hoitovaiheen jälkeen. Ennen kuin traumamuistoja työstetään, traumatisoituneen täytyy olla tietoinen persoonallisuutensa rakenteesta ja kyetä pitämään sekä traumaan kiinnittyneitä että traumasta irti olevia persoonanosia yhtä aikaa tietoisuudessaan eli olla yhtä 2616

5 tieteessä Vakavan varhaisen kaltoinkohtelun seuraukset tulevat esiin ruumiillisina oireina. aikaa sekä traumatapahtumassa että nykyhetkessä. On olemassa tehokkaita trauman työstämismenetelmiä, joilla voidaan käsitellä hyvin varhaisiakin kaltoinkohteluun liittyviä traumoja. Suomessa on lukuisten psykoterapeuttien käytössä EMDR-menetelmä (eye movement desensitization and reprocessing) (26). EMDR:ssä bilateraalisella stimulaatiolla silmänliikkeillä tai kuulo- tai kosketusärsykkeillä saadaan aikaan tapahtuman havaintojen yhdistymistä ja todentumista. EMDR on alun perin yksittäisten traumatapahtumien tehokas hoitokeino. Nykyisin sitä sovelletaan paljon myös dissosiaatiohäiriöiden hoitoon. Vakavan trauman hoidossa se vaatii kuitenkin laaja-alaista osaamista sekä EMDRmenetelmän käytössä että vakavien traumojen arvioinnissa ja hoidossa. EMDR ei ole vakavien traumojen hoitona koskaan itsessään riittävä, vaan se täytyy olla yhdistettynä psykoterapeuttiseen hoitoon, jossa traumatapahtumien työstössä edetään vähitellen suunnitelmallisesti yhteistyössä eri persoonanosien kanssa. Joillekin vakavasti traumatisoituneille vakauttamisvaiheen työskentely, lisääntynyt yhteistyö persoonanosien välillä ja läsnäolo nykyhetkessä riittävät parantamaan elämänlaatua ja estämään trauman vaikutuksen seuraavaan sukupolveen. Uudelleen suuntautuminen Kolmanteen hoitovaiheeseen kuuluu menneisyyden kipeä todentuminen, jossa traumatisoitunut ymmärtää menetykset, joita traumatisoituminen on hänen elämässään aiheuttanut. Traumatisoituneelta saattaa puuttua paljon sosiaalisia taitoja ja yksinkertaisiakin arkielämään liittyviä tietoja, koska persoonan jakautuneisuus ja menneisyyteen liittyvät toimintatavat ovat kaventaneet elämää. Erilaisten arkielämään liittyvien taitojen puute saattaa aiheuttaa voimakasta häpeää. Psykoterapeutti on tässä hoidon vaiheessa monesti kuin valmentaja, joka auttaa oppimaan taitoja, kannustaa ottamaan askelia tuntemattomaan, jopa riskejäkin, erityisesti ihmissuhteissa, joita kiintymyssuhteessa traumatisoitunut on monesti vältellyt. Lisääntynyt toimintakyky ja läsnäolo nykyhetkessä avaavat kuitenkin ovia monesti yllättävälläkin voimalla elämään, joka aiemmin tuntui saavuttamattomalta. Yhteenveto Varhainen kiintymyssuhteessa tapahtunut traumatisoituminen vaikuttaa laajasti persoonallisuuden kehitykseen ja aiheuttaa monimuotoisen oirekuvan tunteiden säätelyn, tietoisuuden häiriöiden, identiteettiongelmien ja monenlaisten ruumiillisten oireiden muodossa. Traumatisoitumisen tunnistaminen auttaa kohdistamaan hoidon oireiden sijaan persoonallisuuden rakenteeseen liittyvään ongelmaan. Vakavasti traumatisoituneiden kohdalla perus teellinen häiriön arviointi on tarpeen, koska vakavimmin traumatisoituneilla ja dissosiaatiohäiriöisillä potilailla esiintyy skitsofrenian oirekuvaa muistuttavia oireita, kuten äänten kuulemista ja hallusinaatiota. Vakavista oireista huolimatta psykoterapia on dissosiaatiohäiriöiden keskeinen hoitomuoto. Vakavan trauman hoidossa on yleisesti käytössä kolmivaiheinen hoitomalli, jossa ensimmäinen kehityksellisiä säätelykeinoja lisäävä ja mielensisäistä pelkoa vähentävä vakauttamisvaihe edeltää traumatapahtumien käsittelyä. Hoidossa otetaan huomioon sekä mieli että keho, ja käytössä on keskustelun lisäksi sekä mielen että kehon toimintaa vakauttavia että traumatapahtumien käsittelyä helpottavia menetelmiä. n English summary > in english Trauma psychotherapy helps patients traumatized in early attachment relationships 2617

6 English summary Anne Suokas-Cunliffe Psychologist, Trauma psychotherapist, M.Phil. Director, Trauma Centre Finland traumaterapiakeskus.com Päivi Maaranen Trauma psychotherapy helps patients traumatized in early attachment relationships Referring doctors often face a big challenge when trying to recognize the traumatization of a patient and when referring the patient for trauma psychotherapy. When traumatized people visit their doctor, they are not in touch with their traumatization but instead report connected symptoms such as anxiety, depression and various somatic complaints. In complex traumatization there are symptoms like rapid changes in emotional states, unexplainable neurological symptoms, paralyzing and numbing symptoms, and sudden disappearance of different senses. Also, their ability to remember varies from one situation to the next. Self-mutilation and self-destructive behaviour and drugs and eating disorders are often connected to severe traumatization. The referring doctor should find the connection between symptoms and trauma and help the traumatized person to see the connections well enough, however, without opening the discussion too much, especially to the developmental trauma, so that the subsequent referral to psychotherapy can be successful. In trauma psychotherapy, there are three phases. The first phase is stabilization, in which the traumatized person is helped in making the distinction between the trauma time and the present moment and in learning to regulate the arousal state, when facing triggers of the past trauma. Also, the patient should learn to regulate his or her autonomic nervous system with the help of the therapist. In the stabilization phase the therapist helps the traumatized patient with psychoeducation to understand the effects of early traumatization and to understand his or her problems partly as early survival techniques that were needed during the time of the trauma. Gradually, the therapist helps the traumatized person to become curious instead of fearful with regard to his or her own mental content. If there are several parts of the personality that contain the trauma, the goal is to increase interaction and recognition between these parts. In the second phase of the treatment the trauma psychotherapy concentrates on working on the trauma memories. Techniques like EMDR can be utilized in working through trauma in simple PTSD. In complex trauma, there will be slow processes in dealing with the memories of all different parts of the personality and decreasing the dissociative barriers by sharing the trauma memories. In the third and last phase of therapy, the past trauma will be recognized and the traumatized person will have to face the loss of some possibilities because of the effects of trauma. When the energy level and focus on the present moment increase, the traumatized person can rapidly move on in his or her life and be able to achieve things that felt unreachable before. 2617a

omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen

omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen 19 Trauma omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen Yksittäinen traumaattinen tapahtuma tai traumaattiset tapahtumaketjut voivat muuttaa mielen ja kehon toimintaa voimakkaalla tavalla. Kun ihminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini

8.4.2014 : YHDISTYNYT KOKEMUS KUN. Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Omaksi ottaminen Se tapahtui minulle ja ymmärrän kuinka se vaikuttaa minuun ja perususkomuksiini Anne Suokas-Cunliffe 3.4.2014 Tapahtumalla on aika ja paikka Olen tietoinen nykyisyydestä ja tiedän kuinka

Lisätiedot

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Trauma ja päihteet Marita Harittu Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Marita Harittu 30.11.2011 1 Traumanäkökulma laajentunut Traumojen vaikutuksista tiedetty jo yli

Lisätiedot

4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan

4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan 4. Tuhat tapaa paeta pelko mielensisältöjä kohtaan Anne Suokas-Cunliffe Mielensisäinen maailma on pelottava vakavasti varhaisvuosinaan traumatisoituneelle. Omat ajatukset, tunteet ja aistimukset voivat

Lisätiedot

Lapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4).

Lapsuuden kompleksinen traumatisoituminen. seuraukset aikuisuudessa. yhteydessä aikuisiän dissosiaatiohäiriöihin(4). Lääketiede 9 Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa Jo 150 vuotta on ollut havaintoja siitä, että ylivoimaisen traumaattisen tilanteen jälkeen tapahtuman kokenut on toisinaan

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Dissosiaation määritelmä Osittainen tai täydellinen kykenemättömyys yhdistää keskenään menneisyyteen liittyviä muistikuvia,

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus

Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus Katsaus Anne Suokas-Cunliffe ja Onno van der Hart Dissosiaatiohäiriö varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus Vakava dissosiaatiohäiriö on krooninen psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

RUUMIINKUVAN VAKAUTTAMIS- RYHMÄ TRAUMAPERÄISISTÄ OI- REISTA KÄRSIVILLE

RUUMIINKUVAN VAKAUTTAMIS- RYHMÄ TRAUMAPERÄISISTÄ OI- REISTA KÄRSIVILLE RUUMIINKUVAN VAKAUTTAMIS- RYHMÄ TRAUMAPERÄISISTÄ OI- REISTA KÄRSIVILLE Tiina Tikkanen Kehittämistehtävä Joulukuu 2013 Erikoistumisopinnot Psykofyysinen fysioterapia TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS

VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VAINON UHRIN HOITO JA KUNTOUTUS VARJO-hankkeen seminaari 10.02.2015 Säätytalo Riitta Hannus hanketyöntekijä, psykoterapeutti WORKSHOPIN SISÄLTÖ 1. Vakauttava työote 2. Uhrin toiminnalliset ja kognitiiviset

Lisätiedot

Menetelmien käyttö eräässä traumafokusoidussa integratiivisessa lapsiperheterapiaprosessissa

Menetelmien käyttö eräässä traumafokusoidussa integratiivisessa lapsiperheterapiaprosessissa Vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskus Menetelmien käyttö eräässä traumafokusoidussa integratiivisessa lapsiperheterapiaprosessissa Sanna Aho Vaativan erityistason perheterapiakoulutus VEP IX Opinnäytetyö

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä

Lisätiedot

Asiantuntijuutta traumatyöhön

Asiantuntijuutta traumatyöhön Asiantuntijuutta traumatyöhön Traumaterapeuttisen hoidon ja kuntoutuksen kehittämisprojekti 1999 2002 Päivi Saarinen, projektin johtaja, psykoterapeutti Projektin synty ja kehitys 1990- luku oli psyykkisten

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt

Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Syömishäiriöiden hyvä hoito ja nykykäytännöt Pia Charpentier Psykologi Kognitiivinen psykoterapeutti, VET Toiminnanjohtaja Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään Ry pia.charpentier@syomishairiokeskus.net Syömishäiriöiden

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Riitta Ylikomi Yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS VÄLITÄ-hankkeen seminaari 29.11.2012, Tampere Seksuaalisen väkivallan ilmiön tunnistaminen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

1. Vakavasti traumatisoituneiden ryhmähoitomallin pilotointi Suomessa

1. Vakavasti traumatisoituneiden ryhmähoitomallin pilotointi Suomessa vakauttamisprojektin loppuraportti 1. Vakavasti traumatisoituneiden ryhmähoitomallin pilotointi Suomessa Arja Antervo ja Petteri Mankila Vakauttamisprojektin puitteissa pilotoitiin dissosiaatiohäiriöisten

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu Trauma ja kiintymyssuhde Veli-Matti Saarinen Luennossa on käytetty Elli-Maija Laaksamon, Soili Poijulan, Rudi Dallosin

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN TRAUMAPERÄISEN DISSOSIAATIOHÄIRIÖN HOIDON TUKENA. Sanallistaminen luovuusterapioissa koulutuksen lopputyö

KIRJOITTAMINEN TRAUMAPERÄISEN DISSOSIAATIOHÄIRIÖN HOIDON TUKENA. Sanallistaminen luovuusterapioissa koulutuksen lopputyö KIRJOITTAMINEN TRAUMAPERÄISEN DISSOSIAATIOHÄIRIÖN HOIDON TUKENA Sanallistaminen luovuusterapioissa koulutuksen lopputyö 29.05.2016 Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Traumaperäinen

Lisätiedot

Vakava traumatisoituminen ja vanhemmuus projekti 2012-2017

Vakava traumatisoituminen ja vanhemmuus projekti 2012-2017 Vakava traumatisoituminen ja vanhemmuus projekti 2012-2017 -trauma, vakauttaminen, ryhmähoitomalli koulutuspäivät, Oulu, Kirsti Keskitalo 1 RAY:n rahoitus 1.3.2012 31.3.2017 Helsinki Projektinjohtaja:

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Perheväkivallalle altistuneiden lasten kehitykselliset riskit ja lasten auttaminen

Perheväkivallalle altistuneiden lasten kehitykselliset riskit ja lasten auttaminen Perheväkivallalle altistuneiden lasten kehitykselliset riskit ja lasten auttaminen Psykologi, psykoterapeutti XV Lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään kohtaavien valtakunnallinen verkostofoorumi Oulussa

Lisätiedot