ITÄ-UUDENMAAN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-UUDENMAAN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS"

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Suunnittelukeskus Oy Itä-Uudenmaan liitto Myrskylän kunta Tradeka Oy Porvoon kaupunki Pernajan kunta Kesko Oyj Sipoon kunta Liljendalin kunta Osuuskauppa Osla Handelslag Loviisan kaupunki Lapinjärven kunta Suomen Spar Oyj Askolan kunta Ruotsinpyhtään kunta Pukkilan kunta ITÄ-UUDENMAAN LIITTO 2004, JULKAISU 89

2 Julkaisun nimi: Itä-Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvitys Tekijä: Suunnittelukeskus Oy Pohjakarttojen Maanmittauslaitos lupanro 341/MYY/04 ISBN: ISSN: Porvoo 2007 Kannen kuva; Porvoon keskustaa Länsirannalta kuvattuna (Itä-Uudenmaan liitto: Antero Kortesmaa)

3 Itä-Uudenmaan 1 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 1 JOHDANTO SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT JA PERUSAINEISTOT Maankäyttö- ja rakennuslaki Perusaineistot ja kyselyt KESKEISET KÄSITTEET NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT VÄESTÖ TYÖPAIKAT KULUTUS JA OSTOVOIMA MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Palveluverkko ja alakeskukset Kaavoitustilanne Uudet asuin- ja työpaikka-alueet LIIKENNEVERKOT TOIMIVUUS, KATTAVUUS JA HANKKEET Tie- ja katuverkko Kevyt liikenne Rataverkko Joukkoliikenne PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA Myymäläverkko, myymälärakenne ja myynti Ostovoiman siirtymä Päivittäistavarakaupan mitoitus ja tilantarve vuonna ERIKOISKAUPPA Myymälät Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä Erikoiskaupan tilantarve KAUPAN KEHITYSTRENDIT YLEISET KEHITYSTRENDIT VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYSNÄKYMIÄ ITÄ-UUDELLAMAALLA SUURYKSIKÖIDEN KEHITTÄMISTARPEET ITÄ-UUDELLAMAALLA KYSELYN MUKAAN KAUPAN POTENTIAALISET SIJOITTUMISALUEET TOTEUTUSVAIHEESSA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT KAUPAN HANKKEET KUNTIEN JA KAUPAN NÄKEMYKSET UUSISTA SIJOITTUMISPAIKOISTA KAUPAN HANKKEITA NAAPURIMAAKUNNISSA UUDET MAHDOLLISET SIJOITTUMISALUEET TARKASTELUVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET TARKASTELUVAIHTOEHDOT KAUPAN PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS VAIKUTUKSET LIIKKUMISEEN VAIKUTUKSET OLEMASSA OLEVIIN PALVELUIHIN VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN, TAAJAMAKUVAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN YHTEENVETO LÄHDEAINEISTO LIITE 1. VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIALAT Pohjakartat sivuilla 8, 23, 27, 29, 31 38, 44, 45, 46, 48, 49 ja 50: Maanmittauslaitos, lupa 796/MYY/04 Pohjakartat sivuilla 2 ja 4: Genimap Oy, lupa L5781/04

4 2 Suunnittelukeskus Oy 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Itä-Uudellamaalla on vireillä useita suuria vähittäiskaupan palvelutasoon ja maankäyttöön vaikuttavia hankkeita kaupan eri keskusliikkeiden valmistelemina. Kaupan rakennemuutos ja erityisesti suuryksiköiden määrä ja sijoittuminen alue- ja yhdyskuntarakenteessa ovat aiheuttaneet keskustelua ja nostaneet esiin tarpeen selvittää kaupan palveluverkkoon ja sen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä kerätään tietoa Itä-Uudenmaan kaupallisesta palvelurakenteesta ja sen kehittämispotentiaaleista. Selvityksen keskeinen sisältö on päivittäistavarakaupan suuryksiköiden, tilaa vievän erikoiskaupan suuryksiköiden sekä vaikutuksiltaan niihin rinnastettavien kaupan keskittymien sijaintipaikka-analyysi ja vaikutusten arviointi. Tarkoituksena on tuottaa Itä-Uudellemaalle kokonaisvaltainen kaupan sijoittumista koskeva suunnitelma, jonka pohjalta voidaan turvata yhdyskuntien kauppapalvelut ja toisaalta hallita tasapainoinen kaupan rakenteen muutos. Selvitys on luonteeltaan yleispiirteinen ja tarkempaa suunnittelua ja toimintaa ohjaava. Selvitys antaa tietoa kaupan sijoittumiseen liittyvän päätöksenteon pohjaksi maakuntakaavan laadintaan ja kuntien kaavoitukseen. Selvityskohteena on Itä-Uudenmaan maakunnan alue (kuva 1), joka muodostuu seuraavista, Porvoon ja Loviisan seutuihin jakautuvista kymmenestä kunnasta: Porvoo, Sipoo, Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Lapinjärvi, Liljendal, Askola, Pukkila ja Myrskylä. Selvityksen näkökulma on maakunnallinen, joten aluetta tarkastellaan lähinnä kokonaisuutena ja kahtena seutukuntana. Myös maakuntarajan ylittävät tekijät tunnistetaan ja kuvataan. Näiltä osin palveluverkkoa tarkastellaan siis myös ylimaakunnallisesti. Kuva 1. Itä-Uudenmaan maakunta.

5 Itä-Uudenmaan 3 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 1.2 Organisaatio Selvitys tehtiin Itä-Uudenmaan liiton toimeksiannosta Suunnittelukeskus Oy:ssä. Selvitystä varten muodostettiin työtä ohjaavat seurantaryhmä ja työryhmä. Seuranta- ja työryhmän osallisina toimivat edustajat seuraavilta yhteistyötahoilta: YHTEISTYÖTAHO EDUSTAJA SEURANTARYHMÄSSÄ EDUSTAJA TYÖRYHMÄSSÄ Itä-Uudenmaan liitto Jaakko Mikkola, Oskari Orenius ja Seppo Mäkinen Oskari Orenius ja Seppo Mäkinen Kaupan keskusliikkeet Tradeka Seppo Säkkinen Seppo Säkkinen Kesko Timo Huurtola Toivo Hulkkonen Osla Pekka Kangasmäki Jukka Pöyhönen Spar Jukka Ropponen Kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Terttu Ikonen - Helsingin kauppakamari Jorma Nyrhilä Tiina Pasuri Uudenmaan yrittäjät Nina Sarvana-Salmela Kalevi Ilonen Itä-Uudenmaan kunnat Porvoo Per-Håkan Slotte Maija-Riitta Kontio ja Johan Pfeifer Sipoo Markku Luoma Pekka Normo Loviisa Olavi Kaleva Maaria Mäntysaari Pernaja Ralf Sjödahl - - Ruotsinpyhtää Risto Nieminen - - Lapinjärvi Peter Backman - - Liljendal Sten Frondén - - Askola Mikko Komulainen Ulla-Maija Upola Pukkila Juha Myyryläinen - - Myrskylä Jouko Asuja - - Viranomaiset Uudenmaan ympäristökeskus Jussi Heinämies Jussi Heinämies Ympäristöministeriö Maaret Stenström - Suunnittelukeskus Oy Kimmo Koski Kimmo Koski Suunnittelukeskus Oy:ssä selvityksestä vastasi seuraava työryhmä: FM Kimmo Koski, FM Taina Ollikainen sekä ins. AMK Anna-Karin Kyrönviita. 1.3 Lähtökohdat ja perusaineistot Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaupallisen palvelurakenteen suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaamisen kulmakivet maankäyttö- ja rakennuslaissa ovat (ympäristöministeriö 2004): Alueiden käytön suunnittelun yleiset tavoitteet ja kaavojen sisältövaatimukset, joihin sisältyy mm. palvelujen saatavuutta koskeva sisältövaatimus (MRL 39, MRL 54 ). Sisältötavoitteita tarkentavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joihin sisältyy vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin suunnittelua koskevia periaatteita. Kaavajärjestelmä, jossa eri kaavamuodoilla eli maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavalla on kullakin omat tehtävänsä ja laissa määritelty työnjako: maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia ja kuntien kaavoilla muiden suuryksiköiden sijaintia. Erityiset vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset: vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää koskeva säännös (MRL 114 ) ja asemakaavan oikeusvaikutuksia koskevat säännökset (MRL 58.3 ja 58.4 ). Näihin kuuluu myös säännös siitä, että käyttötarkoituksen muutos vähittäiskaupan suuryksiköksi edellyttää rakennuslupaa (MRL ).

6 4 Suunnittelukeskus Oy Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeviin säännöksiin perustuva erityinen ohjaus kohdistuu kerrosalaltaan yli kerrosneliömetrin suuruisiin vähittäiskaupan myymälöihin lukuun ottamatta paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskee erityinen suunnitteluvelvoite: maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksikölle voidaan myöntää rakennuslupa vain, jos alue on asemakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön rakentamiseen (MRL 58.3 ). Säännöstä sovelletaan myös myymälöiden merkittäviin laajennuksiin ja sellaiseen vähittäiskaupan myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön (MRL 58.4, voimassa alkaen). Vähittäiskaupan myymäläkeskittymän käsitettä ei ole määritelty laissa. Tulkintaohjeena on pidettävä eduskunnan ympäristövaliokunnan mietintöä (7/2004 vp), jonka mukaan vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan joko yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja, kuten yhteinen pysäköintialue tai kokonaisuudella on yhteinen johto ja markkinointi. Myymäläkeskittymällä ei tarkoiteta toisistaan toiminnallisesti erillisiä myymälöitä ja liikerakennuksia. Esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueen vähittäistä muuttumista liiketoimintojen alueeksi ei pidettäisi lain tarkoittamana myymäläkeskittymän toteuttamisena. Edellä mainitut myymäläkeskittymän tunnusmerkit täyttävät yleensä esimerkiksi kauppakeskukset, erikoiskaupan keskukset (Retail Park), merkkituotemyymälöiden keskukset (Factory Outlet Center) tai viihde- ja huvittelukeskukset (Entertainment Center) (ympäristöministeriö 2004). Edellä mainitut kaupalliset konseptit on määritelty tarkemmin kohdassa 1.4. Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 164/2003 vp) katsotaan, ettei selvää pinta-alarajaa, jonka ylittäviin myymäläkeskittymiin säännös on tarkoitettu sovellettavaksi, voida esittää. Myymäläkeskittymien vaikutukset riippuvat muun ohella ympäröivien yhdyskuntien koosta ja myymäläkeskittymän sijainnista yhdyskuntarakenteessa samoin kuin myymälöiden laadusta. Kuitenkin yleensä yli kerrosneliömetrin myymäläkeskittymillä on varsin merkittäviä vaikutuksia. Edelleen perusteluissa katsotaan, että myymäläkeskittymän vaikutuksia harkittaessa otettaisiin huomioon vain sääntelyn piiriin kuuluvat kaupan toimialat. Siten lain 114 :n määritelmän ulkopuolelle rajattuja paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälöitä ei oteta huomioon myymäläkeskittymän vaikutuksia harkittaessa (ympäristöministeriö 2004). Lain muutoksen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan myös myymälöiden merkittäviin laajennuksiin. Tällä rajauksella on haluttu helpottaa nykyisten myymälöiden uudistamista ja sulkea soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset laajennukset, joilla ei ole ohjauksen kannalta merkittäviä vaikutuksia. Lain 58 pykälän uuden 4 momentin mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan (ympäristöministeriö 2004): vähittäiskaupan myymälän laajentamiseen tai muuttamiseen suuryksiköksi, olemassa olevan vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä vähittäiskaupan myymäläkeskittymän laajentamiseen. Ympäristövaliokunnan mietinnön mukaan merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana tulee pitää yli kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. Näin ollen kerrosneliömetrin suuruisten myymälöiden kohdalla merkittäväksi laajennukseksi katsotaan yli 25 prosentin laajennus ja sitä suurempien kohdalla yli kerrosneliömetrin suuruinen laajennus. Silloin kun olemassa oleva myymälä laajennetaan vähittäiskaupan suuryksiköksi, merkittäväksi on katsottava laajennus, joka on vähintään 25 % (ympäristöministeriö 2004). Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa maakuntakaavalle sisältövaatimukset, jotka sen tulee täyttää. Sisältövaatimuksissa on määritelty ne kysymykset, joihin maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupallista palveluverkkoa suunniteltaessa ja kaavoitettaessa painottuvat erityisesti seuraavat kysymykset (ympäristöministeriö 2004): maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen järjestelyt sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset.

7 Itä-Uudenmaan 5 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Sisältövaatimusten mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joissa esitetään vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista sekä palveluverkon suunnittelua koskevia periaatteita. Niiden mukaan kaavassa on selvitettävä mahdollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä esitettävä eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista (ympäristöministeriö 2004) Perusaineistot ja kyselyt Tämä selvitys perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin ja selvityksiin, tilasto- ja tutkimustietoihin, paikkatietoanalyyseihin sekä asiantuntija-arvioihin. Luettelo selvityksessä käytetystä lähdemateriaalista on raportin lopussa. Selvityksessä on käytetty seuraavia perusaineistoja: Yhdyskuntarakenne Itä-Uudenmaan maakunnan kehittämisen suunnat ja maakuntakaava 2000 Itä-Uudenmaan seutukaava 1998 Uudenmaan maakuntakaavaehdotus 2003 Uudenmaan liiton vahvistetut seutukaavat Hespo 2003 Itä-Uudenmaan liikennestrategia sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palvelutasotavoitteet (luonnos) Väestö ja työpaikat Tilastokeskuksen, Itä-Uudenmaan liiton sekä kuntien tilastot ja ennusteet Vähittäiskauppa ACNielsenin myymälärekisteri 2003 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri: Yritysten toimipaikat 2002, TP15-taulukko. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri: Yritysten osoitteet 4/2004. Lähtötietoja ja eri tahojen näkemyksiä selvitettiin kunnille, viranomaisille, päivittäistavarakaupalle, erikoiskaupalle sekä yhdistyksille ja yhteisöille suunnatun kyselyn avulla. Kysely lähetettiin Itä-Uudenmaan kunnille, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Ympäristöministeriölle, päivittäistavarakaupan ryhmille, erikoiskaupan suurimmille ketjuille, huoltoasemamyymäläketjuille, Erikoiskaupan liitolle, Päivittäistavarakauppa ry:lle, Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikölle, Porvoon ja Loviisan nuorkauppakamareille, Porvoon seudun uusyrityskeskukselle, Vanhan Porvoon kauppiasyhdistykselle, Porvoon elävä keskusta ry:lle, Sipoon puolesta ry:lle, Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistykselle, Uudenmaan ympäristönsuojelupiirille sekä Itä-Uudellamaalla toimiville yrittäjäyhdistyksille.

8 6 Suunnittelukeskus Oy 1.4 Keskeiset käsitteet Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan yleisimmin päivittäistavaroiden koko sortimentin valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa markettyyppistä elintarvikemyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. Pohjoismaisella termillä päivittäistavara (dagligvara) tarkoitetaan elintarvikkeiden ohella sellaisia tuotteita, joita ihmiset ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan siten ruoka, juomat, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka (Päivittäistavarakauppaesite ). Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan suurmyymälää, ei kuitenkaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälöitä. Suuryksiköitä ovat hypermarketit, tavaratalot, suuret supermarketit sekä erikoiskaupan suurmyymälät. Vähittäiskaupan tilastoinnissa ei käytetä määritteenä kerrosneliömetrejä vaan myyntineliömetrejä kerrosneliömetriä vastaa noin myyntineliömetriä. Maankäyttö- ja rakennuslain 58.4 :ssä tarkoitetulla vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan joko yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja, kuten yhteinen pysäköintialue tai kokonaisuudella on yhteinen johto ja markkinointi. Myymäläkeskittymällä ei tarkoiteta toisistaan toiminnallisesti erillisiä myymälöitä ja liikerakennuksia. Esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueen vähittäistä muuttumista liiketoimintojen alueeksi ei pidettäisi lain tarkoittamana myymäläkeskittymän toteuttamisena (ympäristöministeriö 2004). Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä, pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva myymälä, jossa myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarketin myyntipinta-ala on yli neliömetriä. Elintarvikkeiden osuus on alle puolet (<50 %) myyntipinta-alasta. Mikäli elintarvikkeiden osuus myyntipinta-alasta on yli puolet, kyseessä on suuri supermarket. Hypermarket voi sijaita keskustassa tai keskustan lähialueella, kauppakeskuksessa, hypermarket-keskuksessa tai keskustan ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevalla paikalla. Myymälä toimii yleensä yhdessä tasossa ja kassat ovat uloskäynnin yhteydessä. Yleensä pysäköintitiloja on runsaasti ja ne sijaitsevat maan tasossa (ympäristöministeriö 2004). Tavaratalo on monen eri alan tavaroita myyvä vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on vähintään neliömetriä. Tavaratalossa minkään tavararyhmän osuus myyntipinta-alasta ei ylitä puolta kokonaismyyntipinta-alasta. Tavaratalon osastot vastaavat alansa erikoisliikkeiden valikoimia. Tavaratalossa on korkea palveluaste ja kassat sijaitsevat osastoilla. Tavaralajitelmaan kuuluvat elintarvikkeiden ohella yleensä vapaa-aikaan, pukeutumiseen, asumiseen, kosmetiikkaan sekä kirja- ja paperialaan liittyvät tavarat. Mikäli jonkun tavararyhmän myyntipinta-ala on vähintään 50 %, on kyseessä ao. toimialalla toimiva erikoiskaupan suurmyymälä (erikoistavaratalo). Tavaratalo voi sijaita kaupungin ydinkeskustassa, aluekeskuksessa tai muualla sijaitsevassa kauppakeskuksessa (Kauppa 2005 ja Byckling ym. 2002). Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on neliömetriä (pieni supermarket) ja tai yli neliömetriä (suuri supermarket). Supermarketissa elintarvikkeiden osuus on yli puolet (>50 %) myyntipintaalasta. Supermarket voi sijaita asuntoalueilla, keskuksissa tai niiden ulkopuolella liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevilla paikoilla. Kauppakeskus on liikerakennus, jossa myymälät ja palvelut avautuvat sisäänpäin käytäville tai keskusaukiolle. Vuokrattavan liiketilan määrä on yleensä vähintään huoneistoneliömetriä ja myymälöitä on vähintään kymmenen kappaletta. Kauppakeskuksessa on yksi tai useampi ankkuri- tai veturiyritys ja joukko avainyrityksiä sekä muita myymälöitä ja palveluja. Palvelut voivat olla sekä kaupallisia ja julkisia. Minkään yksittäisen yrityksen osuus liiketilan kokonaismäärästä ei ylitä 50 prosenttia.

9 Itä-Uudenmaan 7 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kauppakeskukset luokitellaan usein suurmyymälöiksi, vaikka ne eivät ole sitä maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamassa merkityksessä (ympäristöministeriö 2004). Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei esitetä yksiselitteistä tulkintaa paljon tilaa vaativalle erikoistavaran kaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen (ympäristöministeriö 2000) mukaan vähittäiskauppaa koskevien säännösten ulkopuolelle jäävät myymälät ovat: moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa. Toimialaan liittyvien oheistuotteiden osuus myymälän myyntipinta-alasta saa olla enintään 20 %, kuitenkin enintään 400 m 2. Tästä myyntipinta-alasta enintään 100 neliömetrin alalla voidaan myydä elintarvikkeita ja oheistuotteita, jotka eivät liity toimialaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen piiriin kuuluvat sisustuskauppa (asumiseen liittyvä sisustus), urheilukauppa ja muu vähittäiskauppa (mm. tietotekniikkakauppa). Erikoiskauppojen keskus (Retail park) on useammasta liikerakennuksesta ja lähinnä erikoiskaupan myymälöistä koostuva kaupallinen keskus/keskittymä. Erikoiskauppojen keskus sijaitsee yleensä keskusta-alueiden ulkopuolella yhdessä tasossa ja aukeaa ulkotilaan yhteiselle pysäköintialueelle. Tilaa vaativien erikoiskauppojen lisäksi tällaiseen keskittymään sijoittuu usein myös pienempiä erikoiskauppoja kuten urheiluliikkeitä (ympäristöministeriö 2004). Merkkituotemyymälöiden keskus (Factory Outlet Center). Muodostuu useasta liikerakennuksesta. Keskuksessa toimi tyypillisesti yksittäisten tuotemerkkien myyntiin keskittyneitä erikoistavaramyymälöitä. Keskuksen edullinen hintataso perustuu siihen, että tuotevalikoimaan ei kuulu uusimpia mallistoja. Merkkituotemyymälöiden keskus toimii keskustan ulkopuolella ja keskuksella on yhteinen johto ja markkinointi. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään merkkituotemyymälöiden keskusta (ympäristöministeriö 2004). Liikennemyymälä. Liikennemyymälä on huoltoaseman yhteydessä toimiva, pääasiassa päivittäistavaroita myyvä ja yleensä itsepalveluperiaatteeseen perustuva myymälä. Viihde- ja huvittelukeskus (Entertainment Center). Viihde- ja huvittelukeskus muodostuu useammasta rakennuksesta. Keskuksessa toimii vapaa-ajan palveluihin keskittyviä yrityksiä, kuten elokuvateattereita, kuntokeskuksia, ravintoloita, vapaa-ajantarvikemyymälöitä ja huvipuistoja. Viihde- ja huvittelukeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään tällaista keskusta. ACNielsenin myymälärekisterissä päivittäistavarakaupan myymälät jaetaan myymälätyyppeihin seuraavasti: Hypermarket: myyntiala vähintään m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle 2/3 Tavaratalo: myyntiala vähintään m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä alle 2/3 supermarket, iso: myyntiala vähintään m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli 2/3 supermarket, pieni: myyntiala m 2, päivittäistavaroiden osuus myynnistä yli 2/3 valintamyymälä, iso: myyntiala m 2 valintamyymälä, pieni / pienmyymälä: myyntiala alle 200 m 2 erikois- tai kauppahallimyymälä: myymälöissä vain osa päivittäistavaravalikoimasta

10 8 Suunnittelukeskus Oy 2 NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Väestö Itä-Uudellamaalla asui vuoden 2003 lopussa lähes asukasta (taulukko 1). Noin puolet väestöstä sijoittui Porvooseen, viidesosa Sipooseen ja kymmenesosa Loviisaan. Muissa kunnissa asui yhteensä noin asukasta eli noin viidesosa väestöstä. Kuvassa 2 esitetään väestön sijoittuminen neliökilometriruuduittain vuonna Kuva 2. Väestön sijoittuminen neliökilometriruuduittain vuonna 2003 (lähde: Itä-Uudenmaan liitto ja Tilastokeskus). Itä-Uudenmaan väestömäärä on ollut kasvussa viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana luvulla väestömäärä kasvoi lähes asukkaalla (6 %) ja 1990-luvulla noin asukkaalla (8 %). Kasvu ei kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti, vaan keskittynyt lähinnä Porvooseen ja Sipooseen. Muita väestömäärältään kasvaneita kuntia ovat 1990-luvulla olleet Askola, Pernaja ja Pukkila. Itä-Uudenmaan väestönkasvun ennustetaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Itä-Uudenmaan liitossa on laadittu viimeksi väestönkehitysarvio vuosituhannen vaihteessa liittyen maakuntastrategian laatimistyöhön ja se on maakuntahallituksen hyväksymä Uusi arvio laaditaan vuoden 2005 aikana, joten tässä selvityksessä jouduttiin käyttämään vielä vanhoja tavoitelukuja. Väestönkehitysarviossa tarkasteluajanjakso ulottui vuoteen 2020, joten tätä työtä varten siitä laskettiin vuoden 2015 väestötavoitteet. Niiden mukaan maakunnassa asuu noin asukasta vuonna Tämä merkitsee noin uutta asukasta eli noin kahdentoista prosentin kasvua vuoteen 2003 verrattuna (taulukko 2). Suurinta väestönkasvu on Sipoossa ja Porvoossa. Nykynäkymien mukaan Por-

11 Itä-Uudenmaan 9 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS voon väestömäärä voi kasvaa ennustetta suuremmaksi, mutta Loviisassa väestönkasvu saattaa jäädä ennustetta pienemmäksi. Tilastokeskuksen väestöennusteessa vuodelta 2001 Itä-Uudenmaan väestömäärän ennustettiin kasvavan noin asukkaalla vuoteen 2015 mennessä (7 %) (taulukko 3). Tässä selvityksessä ostovoiman kasvua arvioitaessa käytetään uudempaa, Itä-Uudenmaan liiton laatimaa ennustetta. Kaupallisten palvelujen tulevaa mitoitusta kartoitettaessa käytettävän väestökehitysarvion tulee olla mahdollisimman realistinen, mutta mieluummin hieman ylimitoitettu kuin alimitoitettu. Taulukko 1. Väestömäärä Itä-Uudellamaalla kunnittain (lähde: Tilastokeskus). Muutos Muutos lkm % lkm % Askola Lapinjärvi - Lappträsk Liljendal Loviisa - Lovisa Myrskylä - Mörskom Pernaja - Pernå Porvoo - Borgå Pukkila Ruotsinpyhtää - Strömfors Sipoo - Sibbo Itä-Uusimaa - Östra Nyland Taulukko 2. Itä-Uudenmaan liiton väestönkehitysarvio vuoteen Muutos lkm % Askola Lapinjärvi - Lappträsk Liljendal Loviisa - Lovisa Myrskylä - Mörskom Pernaja - Pernå Porvoo - Borgå Pukkila Ruotsinpyhtää - Strömfors Sipoo - Sibbo Itä-Uusimaa - Östra Nyland Taulukko 3. Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen Muutos lkm % Askola Lapinjärvi - Lappträsk Liljendal Loviisa - Lovisa Myrskylä - Mörskom Pernaja - Pernå Porvoo - Borgå Pukkila Ruotsinpyhtää - Strömfors Sipoo - Sibbo Itä-Uusimaa - Östra Nyland

12 10 Suunnittelukeskus Oy 2.2 Työpaikat Itä-Uudenmaan työpaikat keskittyvät huomattavalta osaltaan Porvooseen ja Loviisaan sekä muihin kuntakeskuksiin. Kuvassa 3 esitetään työpaikkojen sijoittuminen neljänneskilometrin ruuduittain vuonna Kuva 3. Työpaikkojen sijoittuminen 250x250 m ruuduittain vuonna 2000 (lähde: Itä-Uudenmaan liitto). 2.3 Kulutus ja ostovoima Itä-Uudenmaan ostovoima arvioitiin väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Vuoden 2003 kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa -selvityksessä (Santasalo & Koskela 2003) esitettyjä Itä-Uudenmaan keskimääräisiä lukuja (taulukko 4). Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteiden ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden mukaan. Väestöennusteena käytettiin Itä- Uudenmaan liiton väestöennustetta vuosille 2010 ja Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavaroissa yhtä prosenttia/vuosi ja kaikilla erikoiskaupan toimialoilla kahta prosenttia/vuosi. Erikoiskaupan ostovoimalaskelmassa käytetyt toimialaryhmät ovat: Alkot, apteekit ym., muotikauppa, huonekalu- ja sisustuskauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu erikoiskauppa. Toimialaryhmiä kuvataan tarkemmin kohdassa 2.7 ja liitteessä 1. Eri tahojen tekemät arviot yksityisen kulutuksen kasvusta poikkeavat useimmiten huomattavasti toisistaan. Kasvuarviot vaihtelevat myös toimialoittain. Tässä selvityksessä kaikilla erikoiskaupan toimi-

13 Itä-Uudenmaan 11 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS aloilla käytettyä kahden prosentin kasvuarviota voidaan pitää varsin realistisena pitkän aikavälin arvioissa. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostopotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Taulukko 4. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohti toimialaryhmittäin vuonna 2003 Itä-Uudellamaalla (Santasalo & Koskela 2003) ja arvio kehityksestä vuosille 2010 ja Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteenä 1 olevassa toimialaluokituksessa. Kulutusluvut, /asukas (2003 rahassa) Kasvuarvio % / vuosi Päivittäistavarakauppa % Alko % Apteekit % Muotikauppa % Sisustuskauppa % Kodintekniikkakauppa % Rautakauppa % Muu erikoiskauppa % Päivittäistavarakaupan ostovoiman arvioidaan edellä esitetyillä perusteilla kasvavan Itä-Uudenmaan alueella noin 60 miljoonaa euroa vuosina (taulukko 5). Valtaosa tästä noin 26 prosentin kasvusta toteutuu Porvoon seutukunnassa ja lähinnä Porvoossa ja Sipoossa. Loviisan seutukuntaan kuuluvissa kunnissa ostovoima kasvaa yhteensä noin kahdeksalla miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Taulukko 5. Päivittäistavaroiden ostovoiman kehitys kunnittain vuoteen Ostovoima, milj.euroa Muutos Askola 11,3 12,1 12,8 1,5 Myrskylä - Mörskom 5,1 5,7 6,0 0,9 Porvoo - Borgå 116,8 134,7 147,6 30,9 Pukkila 5,0 5,5 5,8 0,8 Sipoo - Sibbo 46,5 57,4 65,8 19,3 Porvoon seutukunta 184,7 215,4 238,0 53,3 Lapinjärvi - Lappträsk 7,5 8,1 8,5 1,0 Liljendal 3,7 4,1 4,3 0,6 Loviisa - Lovisa 18,6 21,3 22,6 3,9 Pernaja - Pernå 9,8 10,5 11,0 1,3 Ruotsinpyhtää - Strömfors 7,4 8,1 8,5 1,2 Loviisan seutukunta 47,0 52,1 55,0 8,0 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 231,7 267,4 293,0 61,3 Erikoiskaupan ostovoiman arvioidaan edellä esitetyillä perusteilla kasvavan Itä-Uudellamaalla noin 100 miljoonaa euroa vuosina (taulukko 6). Suurinta kasvu on Porvoossa (noin 53 miljoonaa euroa) ja Sipoossa (noin 30 miljoonaa euroa). Erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin 60 prosenttia kohdistuu keskustahakuiseen erikoiskauppaan ja noin 40 prosenttia tilaa vievän erikoiskaupan toimialoille (taulukko 7). Keskustahakuiseen erikoiskauppaan sisältyy alkoholijuomien vähittäiskauppa, apteekkien ym. vähittäiskauppa (apteekit, terveydenhoitotarvikkeet, kosmetiikka- ja hygieniatuotteet), muotikauppa (tekstiilit, vaatteet, jalkineet) ja muu erikoiskauppa (mm. kirjat, lehdet, kukat, valokuvausalan tuotteet, optisen alan tuotteet, kellot, urheilutarvikkeet, matot, lemmikkieläimet, lastenvaunut, lahjatavarat). Tilaa vievän erikoiskaupan toi-

14 12 Suunnittelukeskus Oy mialoja ovat huonekalu- ja sisustuskauppa, kodintekniikka- ja tietokonekauppa sekä rautakauppa. Tarkempi toimialaluokitus on liitteenä 1. Taulukko 6. Erikoistavaroiden ostovoiman kehitys kunnittain vuoteen Ostovoima, milj.euroa Muutos Askola 13,1 14,8 16,3 3,2 Myrskylä - Mörskom 5,9 7,0 7,6 1,8 Porvoo - Borgå 135,4 164,8 188,0 52,6 Pukkila 5,8 6,7 7,4 1,6 Sipoo - Sibbo 53,9 70,3 83,7 29,8 Porvoon seutukunta 214,1 263,6 303,0 88,9 Lapinjärvi - Lappträsk 8,7 9,9 10,9 2,2 Liljendal 4,3 5,0 5,5 1,2 Loviisa - Lovisa 21,6 26,0 28,7 7,1 Pernaja - Pernå 11,3 12,8 14,1 2,7 Ruotsinpyhtää - Strömfors 8,6 9,9 10,9 2,3 Loviisan seutukunta 54,5 63,7 70,1 15,5 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 268,6 327,4 373,1 104,4 Taulukko 7. Erikoiskaupan ostovoiman kasvu toimialoittain. Muutos , milj.euroa Keskustahakuinen erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Askola 1,9 1,2 Myrskylä - Mörskom 1,1 0,7 Porvoo - Borgå 32,5 20,0 Pukkila 1,0 0,6 Sipoo - Sibbo 18,7 11,2 Porvoon seutukunta 55,1 33,8 Lapinjärvi - Lappträsk 1,3 0,8 Liljendal 0,7 0,5 Loviisa - Lovisa 4,4 2,7 Pernaja - Pernå 1,6 1,1 Ruotsinpyhtää - Strömfors 1,4 0,9 Loviisan seutukunta 9,5 6,1 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 64,6 39,8

15 Itä-Uudenmaan 13 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2.4 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Palveluverkko ja alakeskukset Itä-Uudenmaan keskusverkko koostuu maakuntakeskuksesta (Porvoo), seutukuntakeskuksista (Porvoo ja Loviisa), kuntakeskuksista, kunnan alakeskuksista ja kylistä/muista keskuksista. Alakeskuksia ovat Söderkulla, Gammelbacka, Kevätkumpu, Monninkylä, Koskenkylä, Isnäs, Porlammi, Tesjoki ja Valko. Keskusluokitus esitetään kuvassa 4. Kuva 4. Itä-Uudenmaan keskusverkko Kaavoitustilanne Itä-Uudenmaan seutukaava ja maakuntakaava Itä-Uudenmaan seutukaava muodostuu neljässä vaiheessa laaditusta kaavasta. Viidennestä vaihekaavasta lähtien kaavat ovat maakuntakaavoja. Ensimmäinen seutukaava käsittää virkistys- ja suojelualueita sekä eräitä maa- ja metsätalousalueita. Liittovaltuusto hyväksyi kaavan , sisäasiainministeriö vahvisti sen ja Korkein hallinto-oikeus pysytti vahvistuspäätöksen Toinen vaiheseutukaava käsittää taajamien, liikenteen ja teknisen huollon alueet sekä seutukaavan 1979 muutokset. Liittovaltuusto hyväksyi kaavan , ympäristöministeriö vahvisti sen ja Korkein hallinto-oikeus pysytti vahvistuspäätöksen 1986.

16 14 Suunnittelukeskus Oy Kolmannen vaiheen seutukaava käsittää kylä- ja harjualueet sekä muutoksia ja täydennyksiä edellisiin seutukaavoihin. Yhtymäkokous hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan , lukuun ottamatta eräitä liikennealuevarauksia. Itä-Uudenmaan liitto valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin seutukaava oli jätetty vahvistamatta eräiden Lapinjärven kirkonkylän kohdalla olevien liikennealuevarausten osalta. Asia palautui uudelleen ympäristöministeriön käsiteltäväksi. Ympäristöministeriö vahvisti seutukaavan ko. liikennealuevarausten osalta Neljännen vaiheen seutukaavaan, jonka yhtymäkokous hyväksyi , sisältyy edellisiä seutukaavoja tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia. Aihepiirinsä puolesta merkittävimmät aluevaraukset muodostuvat valtakunnallisesti merkittävistä kallioalueista. Yksittäisistä aluevarauksista merkittävin lienee pääöljyputken aluevaraus. Ympäristöministeriö vahvisti seutukaavan Viidennen vaiheen kaava, maakuntakaava 2000, sisältää edellisiä seutukaavoja tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia, joiden tarpeellisuus on eri yhteyksissä tullut esille. Aluevaraukset painottuvat Sipoon kuntaan. Yksittäisistä aluevarauksista merkittävin lienee maakaasun runkoputken aluevaraus. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan , lukuun ottamatta keskustatoimintojen aluevarausta Itäsalmessa (C4019) ja Kilpilahden eritasoliittymävarausta. Itä-Uudenmaan maakuntahallitus valitti päätöksestä vahvistamatta jääneiden aluevarausten osalta korkeimpaan hallinto-oikeuteen Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksellään ( ) ympäristöministeriön päätöksen. Kokonaismaakuntakaavan työstö aloitettiin vaihekaavana kunnes vaihemaakuntakaavan tekemisestä siirryttiin kokonaismaakuntakaavan tekemiseen maakuntahallituksen kokouksessa Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (66 ) pidettiin Itä-Uudenmaan liiton tiloissa Kokonaismaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä lausuntoja ja mielipiteitä varten välisen ajan. Maakuntakaava on valmisteluvaiheessa. Maakuntakaavan tavoitteena on arvioida koko maakunnan maankäyttöä, tarvittavia aluevarauksia ja niiden ajankohtaisuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lisäksi liitolla on myös omia alueidenkäytöllisiä tavoitteita. Maakuntakaavaluonnos pyritään saamaan nähtäville vuoden 2004 loppupuolella. Itä-Uudenmaan yleiskaavat Sipoo Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Haja-asutusalueiden yleiskaava Oikeusvaikutteinen Söderkullan osayleiskaava Oikeusvaikutteinen kunnanvaltuusto hyväksynyt 2002, valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen (16 valitusta). Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset elokuussa Kaavasta on valitettu edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. Koko kunnan yleiskaava Tavoitteena oikeusvaikutteinen vireille 2004 loppuvuodesta Saariston ja rannikon Tavoitteena oikeusvaikutteinen aloitettu 2002 osayleiskaava Boxin kylätaajaman osayleiskaava Tavoitteena oikeusvaikutteinen aloitettu 2002 Västerskogin kylätaajaman Tavoitteena oikeusvaikutteinen aloitettu 2002 osayleiskaava Kringermalmin osayleiskaava Tavoitteena oikeusvaikutteinen aloitettu 2003

17 Itä-Uudenmaan 15 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Itäsalmen ja Sipoonkorven Tavoitteena oikeusvaikutteinen vireille osayleiskaava Nikkilän osayleiskaava Tavoitteena oikeusvaikutteinen aloitettu 1998 Talman/Martinkylän osayleiskaava Tavoitteena oikeusvaikutteinen aloitettu 1996 Porvoo Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Emäsalon-Hakasalon osayleiskaava Kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava Sköldvikin osayleiskaava Oikeusvaikutteinen YM Keskeisten alueiden osayleiskaava - ehdotus 2004 Onas-Pirttisaari osayleiskaava - vireillä 2004 Sköldvikin osayleiskaava - vireillä 2004 Vessöön, Skavarbölen ja Sondbyn kylien osayleiskaava - vireillä 2004 Askola Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Keskustaajamien osayleiskaava Oikeusvaikutukseton 1994 Pukkila Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Porvoonjokilaakson osayleiskaava Oikeusvaikutteinen Hyväksytty Torpin alueen osayleiskaava Tavoitteena oikeusvaikutteinen vireillä 2004 Myrskylä Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Kirkonkylän osayleiskaava Oikeusvaikutukseton Lapinjärvi Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Lapinjärven osayleiskaava Oikeusvaikutteinen KV hyväksymä 2002 Koskenkyläjokilaakson osayleiskaava - - Liljendal Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Liljendalin kirkonkylän yleiskaava Oikeusvaikutukseton KV hyväksymä Pernaja Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Rannikon ja saariston osayleiskaava Oikeusvaikutteinen KV hyväksymä , KHO päätös Isnäsin kyläalueen osayleiskaava Oikeusvaikutteinen KV , valitettu KHO:een satama-alueen osalta. Yhä KHO:ssa. Koskenkylän osayleiskaava Oikeusvaikutukseton KV Vanhankylän-Koskenkylän Laaditaan oikeusvaikutteiseksi Tullut vireille Selvitykset osayleiskaava Luonnosvaiheessa 2004.

18 16 Suunnittelukeskus Oy Loviisa Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Keskustan ja Alakaupungin Oikeusvaikutteinen KV hyväksymä osayleiskaava Valkolammen osayleiskaava Oikeusvaikutukseton KV hyväksymä Loviisan yleiskaava Oikeusvaikutukseton KV hyväksymä Loviisan rantaosayleiskaava Oikeusvaikutukseton KV hyväksymä Loviisanlahden itärannan rantaosayleiskaava Laaditaan oikeusvaikutteiseksi Pyritään saamaan vireille 2004 Ruotsinpyhtää Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Vahterpään-Gäddbergsön Oikeusvaikutteinen Uudenmaan ympäristökeskus rantaosayleiskaava Markkinamäen osayleiskaava Oikeusvaikutteinen YM Kymijoen länsihaarojen Oikeusvaikutteinen YM osayleiskaava Kullan-Lappomin rantaosayleiskaava Oikeusvaikutteinen KV hyväksymä Valitettu korkeimpaan oikeuteen. Ruotsinpyhtään ja Pyhtään kuntien yhteinen yleiskaava Kaavan / kaava-alueen nimi Oikeusvaikutukset Hyväksytty/vahvistettu tai vireillä Ahvenkosken osayleiskaava Kuntien yhteistyö tähtää kaavan vahvistamiseen oikeusvaikutteisena kuntien yhteisenä osayleiskaavana. Kaavatoimikunta aloitti työnsä keväällä Kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö.

19 Itä-Uudenmaan 17 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Uudet asuin- ja työpaikka-alueet Uudet rakentuvat asuntoalueet (kuva 5) ovat pääasiassa kuntakeskuksissa tai niiden liepeillä sijaitsevia tiivistymis- tai laajentumisalueita. Osa näistä alueista on jo kaavoitettavana, osa taas lähinnä tavoitetasolla olevia toiveita uusista käyttöönotettavista laajentumissuunnista. Porvoon, Sipoon ja Loviisan kaupunki- ja kuntakeskuksiin ja niiden alakeskuksiin sijoittuu myös kerrostalo- ja pienkerrostaloasumista, mutta niiden ulkopuolelle tuleva uusi asuminen tulee olemaan vain pientaloasutusta. Aineistoa on kerätty mm. Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelman asumistyöryhmän selvityksen yhteydessä vuonna Kuva 5. Vuoteen 2015 rakentuvat uudet asunto- ja työpaikka-alueet Itä-Uudellamaalla. numero tyyppi kuvaus 1 asuminen Dalskärrin asuntoalue ja Jokipuiston alue 2 asuminen Nikkilän kartanon asuntoalue 3 asuminen Talman asuntoalueet 4 työpaikat Bastukärrin teollisuusalue 5 työpaikat Vaahteramäen teollisuusalue 6 asuminen Söderkullan asuntoalueet 7 asuminen Sipoonlahden Eriksnäsin asuntoalueet 8 työpaikat Sipoonlahden työpaikka-alueet 9 asuminen Napion asuntoalueet 10 asuminen Pukkilan kirkonkylän asunto- ja työpaikka-alue 11 asuminen Myrskylän Paloistenmäen asuntoalue 12 asuminen Myrskylän Kylänpään asuntoalue

20 18 Suunnittelukeskus Oy 13 asuminen Askolan kirkonkylän asuntoalueet 14 asuminen Askolan kirkonkylän ja Vakkolan asunto- ja työpaikka-alueet 15 asuminen Monninkylän asunto- ja työpaikka-alueet 16 asuminen Askolan kirkonkylän ja Vakkolan asunto- ja työpaikka-alueet 17 asuminen Liljendalin asuntoalueet 18 asuminen Liljendalin (VT6 -kannas) asuntoalueet 19 asuminen Liljendalin työpaikka-alue 20 asuminen Lapinjärven kirkonkylän asunto- ja palvelualue sekä Sjökullan asuntoalue 21 asuminen Rutumin asuntoalue 22 asuminen Neverkärrin asuntoalue 23 asuminen Ahvenkosken asunto- ja palvelualue 24 asuminen Tesjoen asuntoalue 25 asuminen Tesjoen asunto- ja työpaikka-alue 26 asuminen Määrlahden asuntoalueet 27 asuminen Sahaniemen (Meri-Bella) asuntoalue 28 työpaikat Länsiportin työpaikka-alueet 29 asuminen Rönnäsin asuntoalueet 30 asuminen Isnäsin asuntoalueet 31 asuminen Koskenkylän asunto- ja työpaikka-alue 32 asuminen Porvoon Länsiranta (asumisen ja kaupallisten palvelujen alue) 33 asuminen Huhtisen pohjoisosan asuntoalue 34 asuminen Kuninkaanportin asuntoalueet 35 asuminen Kevätkummun ja Skaftkärrin asuntoalueet 36 asuminen Tarkkisen asuntoalueet 37 asuminen Alkrogin asuntoalue 38 asuminen Haikkoon asuntoalueet 39 asuminen Haikkoon asuntoalueet 40 työpaikat Fortum Oy:n Dieselhanke (öljynjalostamon laajennushanke) 2.5 Liikenneverkot toimivuus, kattavuus ja hankkeet Tie- ja katuverkko Ajoneuvoliikenteen verkko on Itä-Uudellamaalla alueellisesti kattava. Tämän hetken muutamat yhteyspuuteongelmat liittyvät lähinnä toiminnallisiin tekijöihin tai liikennekuormituksen tasaamiseen. Yleisten teiden toiminnallinen luokitus esitetään kuvassa 6 ja liikennemäärät kuvassa 7. Valtatiet 6 ja 7 muodostavat maakunnan liikennejärjestelmän rungon ja samalla keskeisen itälänsisuuntaisen yhteyden. Itä-Uudenmaan valtateiden kehittämiseen on panostettu merkittävästi viime vuosina (kehittämishankkeet Koskenkylä - Loviisa, Harabacka - Koskenkylä ja Koskenkylä - Kouvola). E18-väylän kehittämisperiaatteiden mukaisesti varaudutaan moottoritietasoisen yhteyden rakentamiseen Loviisasta itään vuoden 2010 jälkeen. Samoin varaudutaan moottoritien toteuttamiseen välillä Koskenkylä - Loviisa (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Porvoosta Mäntsälään johtava kantatie 55 on merkittävin etelä-pohjoissuuntainen yhteys. Muut tiet ovat joko seututeitä tai yhdysteitä, jotka yhdistävät kyliä ja kuntakeskuksia toisiinsa ja aluekeskuksiin. Alemman tieverkon kehittäminen koetaan keskeiseksi painopistealueeksi valtatieverkon merkittävien parannushankkeiden jälkeen. Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämiseksi alemman tieverkon kuntoa pyritään nostamaan ja parannushankkeet keskitetään liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin tai väylille, joilla on erityistä merkitystä joukkoliikenteen tai raskaan liikenteen kannalta (Itä- Uudenmaan liitto 2001). Itä-Uudenmaan tiehankkeet esitetään kuvassa 8.

21 Itä-Uudenmaan 19 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kuva 6. Itä-Uudenmaan yleisten teiden toiminnallinen luokitus (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Kuva 7. Itä-Uudenmaan yleisten teiden liikennemäärät vuonna 1999 (Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmä 2000).

22 20 Suunnittelukeskus Oy Kuva 8. Itä-Uudenmaan tiehankkeet (Itä-Uudenmaan liitto 2001) Kevyt liikenne Kevyen liikenteen väyliä on yleisten teiden varsilla noin 100 kilometriä. Lisäksi lähes kaikissa kunnissa on muita, katujen varsilla olevia kevyen liikenteen väyliä. Näiden verkollinen merkitys on suuri Porvoossa ja Loviisassa. Kevyen liikenteen verkko on kuitenkin yleisesti ottaen maakunnassa puutteellinen. Pääosa kevyen liikenteen hankkeista palvelee paikallista kevyen liikenteen tarvetta ja liikenneturvallisuutta (kuva 9). Niiden merkitys ei ole seudullinen, vaan ne yhdistävät taajaman sisäisiä kohteita ja tuovat turvallisuutta mm. koulumatkoille (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Kuva 9. Itä-Uudenmaan nykyiset kevyen liikenteen väylät ja hankkeet (Itä-Uudenmaan liitto 2001).

23 Itä-Uudenmaan 21 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Rataverkko Rautatieliikenteen rooli Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmässä on vähäinen, sillä rataverkon yhdistävyys on huono itä-länsisuunnassa. Tavaraliikenteelle on radat Loviisan satamasta Lahteen ja Sköldvikistä on rata Keravalle. Suurin yhteyspuute rataverkossa on rannikon suuntaisessa yhteydessä Helsingin ja Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Pietarin välillä (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Tämän selvityksen kannalta rataverkolla ei ole oleellista merkitystä, koska alueella ei ole, eikä vuoteen 2015 mennessä ole odotettavissa henkilöliikenteen rataa asemineen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rata voisi joskus toteutua. Kysymys itäisen rantaradan tarpeellisuudesta on edelleen ajankohtainen. Itä-Uudenmaan liikennestrategian mukaan itäisen rannikkoradan rakentamisen hyödyistä ja haitoista tulee käynnistää selvitys. Helsingin seudun raideliikenteen pitkän tähtäyksen visoissa (YTV ja liikenne- ja viestintäministeriö 2002) ehdotetaan varauduttavaksi kaupunkirataan Keravalta Nikkilän kautta Porvooseen. Kerava-Nikkilä -rata tuodaan esiin kaupunkirataliikenteen potentiaalisena hankkeena myös Ratahallintokeskuksen Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiotarkastelut työssä (Ratahallintokeskus 2004). Visiotyön mukaan Kerava-Nikkilä -käytävälle voisi sijoittua neljä uutta lähiliikenneasemaa. Asemien läheisyydessä voisi asua noin asukasta, joista olisi uusia asukkaita. Lähijunaliikenteen aloittaminen Helsingistä Itään mahdollistaisi Sipoon ja Porvoon maankäytön kehittämisen raideliikenteeseen tukeutuen. Kerava-Nikkilä -rataa koskeva selvitys on alkamassa Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin toimesta Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee nykyisin huomattavasti Itä-Uudenmaan eri osien välillä (kuva 10). Vuorotarjonta erityisesti alueen länsi- ja eteläosassa kuntakeskusten välillä on kysyntään nähden määrällisesti kunnossa. Maakunnan itäosissa kuntien välinen liikenne pohjois-etelä -akselilla on osin koululaisliikenteen varassa. Toisaalta erityisesti valtatien 6 varressa Porvoosta koilliseen joukkoliikenteen tarjonta muodostuu lähes kokonaan pikavuoroliikenteestä, jolloin alueen sisäisiä kuntien välisiä lyhyempiä matkoja palvelevassa vakiovuorotarjonnassa on puutteita, mikä heikentää joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia mm. työ- ja opiskelumatkoihin (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Itä-Uudenmaan alueella linja-autoliikenteen vuoropalvelutasolle asetetaan tavoitteelliset vuoropalvelutavoitteet (kuva 11). Tavoitetason saavuttaminen edellyttää useita toimenpiteitä sekä alueen ulkoisten että sisäisten joukkoliikenneyhteyksien osalta. Alueen ulkoisten joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvien yhteyksien kehittämiseen. Alueen sisäisen joukkoliikenteen palvelutasoon liittyviä hankkeita ovat mm. vuorotarjonnan lisääminen välillä Nikkilä - Helsinki sekä Lapinjärven ja Loviisan välisen vuorotarjonnan turvaaminen. Porvoossa paikallisliikennettä tehostetaan maankäytön kehittyessä (Itä-Uudenmaan liitto 2001). Joukkoliikenteen terminaalien ja pysäkkijärjestelmän kehittämisessä lähtökohtana on paikallisen, seudullisen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen kohtaamispaikkojen ja solmupisteiden kehittäminen. Terminaalit ja pysäkit luokitellaan joukkoliikennekeskuksiin (Porvoo ja Loviisa), joukkoliikenteen palvelupisteisiin (muut kuntakeskukset) sekä keskeisiin vaihtopysäkkeihin (esimerkiksi Söderkulla, Box, Eestinmäki, Harabacka, Monninkylä ja Vanhakylä (Itä-Uudenmaan liitto 2001).

24 22 Suunnittelukeskus Oy Kuva 10. Linja-autoliikenteen vakiovuoromäärät koulupäivinä Itä-Uudenmaan alueella (Itä- Uudenmaan liikennejärjestelmä 2000). Kuva 11. Tavoitteellinen joukkoliikenteen vuoropalvelutaso vuonna 2020 (Itä-Uudenmaan liitto 2001).

25 Itä-Uudenmaan 23 KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2.6 Päivittäistavarakauppa Myymäläverkko, myymälärakenne ja myynti Päivittäistavarakaupan kuvauksessa eri myymälätyypeistä käytetään kohdassa 1.4 esitettyjä määritelmiä ja luokituksia. Päivittäistavarakaupan kuvaus perustuu A.C.Nielsenin myymälärekisterin tietoihin. Rekisterin sisältämä myymälöiden sijaintitieto vaihtelee: osalla myymälöistä sijaintitietona on osoite, osalla postinumeroalueen keskipiste. Jälkimmäinen tieto aiheuttaa epätarkkuutta myymälöiden sijoittumiseen kuvassa 12. Vuoden 2003 lopussa Itä-Uudellamaalla toimi yhteensä 72 päivittäistavaramyymälää. Kaksi kolmasosaa myymälöistä sijoittui Porvoon seutukuntaan ja kolmannes Loviisan seutukuntaan (taulukko 8). Eniten myymälöitä oli Porvoossa (26), vähiten Myrskylässä ja Liljendalissa (kummassakin kunnassa kaksi myymälää). Vuoden 2003 aikana lopetti toimintansa kolme pientä myymälää, jotka sijaitsivat Sipoossa, Porvoossa ja Lapinjärvellä. Kuva 12. Itä-Uudenmaan päivittäistavaramyymälät vuonna 2003 (Lähde: A.C.Nielsen). Myymälätyypeittäinen tarkastelu osoittaa, että yli puolet Itä-Uudenmaan myymäläkannasta koostuu valintamyymälöistä ja pienmyymälöistä. Itä-Uudenmaan ainoa hypermarket on Porvoon keskustassa sijaitseva Citymarket. Isoja supermarketteja alueella on kahdeksan: Porvoossa kolme, Sipoossa neljä ja Loviisassa yksi.

26 24 Suunnittelukeskus Oy Taulukko 8. Päivittäistavaramyymälät kunnittain ja myymälätyypeittäin 2003 (Lähde: A.C.Nielsen). Hypermarketalo Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- Iso Pieni Iso Pieni myymälä myymälä Yhteensä Askola Myrskylä - Mörskom 2 2 Porvoo - Borgå Pukkila Sipoo - Sibbo Porvoon seutukunta Lapinjärvi - Lappträsk Liljendal Loviisa - Lovisa Pernaja - Pernå Ruotsinpyhtää - Strömfors Loviisan seutukunta Itä-Uusimaa - Östra Nyland Päivittäistavarakaupan myynnistä ja myyntialasta valtaosa sijoittuu Porvoon seutukuntaan ja tarkemmin sanottuna Porvooseen ja Sipooseen, joiden yhteenlaskettu osuus myyntialasta on 67 prosenttia ja myynnistä 73 prosenttia (taulukko 9). Kun mukaan lasketaan Loviisan osuus (15 % myyntialasta ja 14 % myynnistä), päivittäistavarakaupan voidaan sanoa keskittyvän voimakkaasti seutukuntien keskuksiin. Itä-Uudenmaan muiden kuntien yhteenlaskettu osuus päivittäistavarakaupan myyntialasta on vajaa viidesosa ja myynnistä reilu kymmenesosa. Päivittäistavarakaupan myynti esitetään vain prosenttiosuuksina, koska myyntitietoja ei ole lupa julkaista euromääräisinä. Taulukko 9. Päivittäistavaran myyntiala ja päivittäistavaramyynti, osuudet kunnittain vuonna 2003 (Lähde: A.C.Nielsen). Myyntiala Myynti Askola 4 % 3 % Myrskylä - Mörskom 3 % 2 % Porvoo - Borgå 44 % 54 % Pukkila 1 % 1 % Sipoo - Sibbo 23 % 19 % Porvoon seutukunta 76 % 80 % Lapinjärvi - Lappträsk 3 % 2 % Liljendal 1 % 1 % Loviisa - Lovisa 15 % 14 % Pernaja - Pernå 3 % 2 % Ruotsinpyhtää - Strömfors 2 % 1 % Loviisan seutukunta 24 % 20 % Itä-Uusimaa - Östra Nyland 100 % 100 % Myymälätyypeittäin tarkasteltuna valtaosa myynnistä ja myyntialasta sijoittuu supermarketteihin ja valintamyymälöihin (taulukko 10). Tässä tarkastelussa merkittävimpiä ovat isot supermarketit, joiden osuus myyntialasta on 41 % ja myynnistä 36 %. Porvoossa toimivan hypermarketin osuus myyntialasta on viisi prosenttia, mutta myynnistä kymmenen prosenttia. Tavaratalojen, pienmyymälöiden ja päivittäistavarakaupan erikoismyymälöiden osuudet myyntialasta ja myynnistä ovat muutaman prosentin luokkaa.

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS Loppuraportti 2.12.2011 Porvoon kaupunki 1 ALKUSANAT Tässä selvityksessä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 2.7.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 7.5.2013 Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten 1 Sisältö Alkusanat... 2 1. Kaavoitustilanne... 3 Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti 24.8.2010 2 Alkusanat Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena oli arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA Kaupan palveluverkkoselvitys 16.1.2009 FCG Planeko Oy KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS I PALVELUVERKKOSELVITYS - SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT... 1 2

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS Salon kaupunki 15.4.2011 Pohjakartta-aineisto Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 2011 sekä Salon kaupunki FCG Finnish Consulting Group Oy 1 ALKUSANAT Salossa on käynnissä Salon yleiskaavallisen ohjelman

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sisältö: 1. Suunnittelualue 2. Suunnittelutehtävän määrittely

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030

Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN KAUPAN PALVELUVERKKO 2030 Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 Tausta

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001

JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001 JOENSUUN YDINKAUPUNKISEUDUN KAUPPAPAIKKASELVITYS 2001 Joensuun kaupunki JYTY Maankäyttö Pohjois-Karjalan liitto Joensuun ydinkaupunkiseutu 1 KAUPPAPAIKKASELVITYS 1 JOHDANTO... 3 1.1 SELVITYKSEN TAUSTA

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A K A A V A E TELÄ-S AVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 7 3 : 2 0 0 6 ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA

KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA FCG Finnish Consulting Group Oy Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto KAUPAN PALVELUVERKKO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISSA 1.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat...

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO / SUNNANVIK ASEMAKAAVA ABC PIKKALA Päiväys 10.6.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS FCG Planeko Oy KUUMA-kunnat KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26.2.2010 www.aanekoski.fi Kuuma-kunnat 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot