Elämänmittaisen oppimisen äärellä. KIRAVO ja KUMUKI kirjasto ja koulut yhteistyössä. Opettajuuden uudet tuulet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämänmittaisen oppimisen äärellä. KIRAVO ja KUMUKI kirjasto ja koulut yhteistyössä. Opettajuuden uudet tuulet"

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti KIRAVO ja KUMUKI kirjasto ja koulut yhteistyössä Elämänmittaisen oppimisen äärellä Ryhtyisitkö yksityiseksi perhepäivähoitajaksi? Opettajuuden uudet tuulet Koulupsykologi tukee koulun kulttuuria Luonnosta hyvinvointia lapsille ja aikuisille Museolehtori kertoo ja kuuntelee Politiska programmet för fostran och utbildning i Vanda förnyas Teemana kasvatus ja koulutus

2 sisältö Elämänmittaisen oppimisen äärellä 13 KIRAVO ja KUMUKI kirjasto ja koulut yhteistyössä 15 Taikaloikasta vauhtia tanssikasvatukseen Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. näkökulma Oppia ikä kaikki!... 3 teemana kasvatus ja koulutus Elämänmittaisen oppimisen äärellä... 4 Koulupsykologitoiminta Vantaalla 40 v... 6 Peruskoulun 30-vuotinen taival Vantaalla koottu yksiin kansiin... 7 Opettajuuden uudet tuulet... 8 Vertaisryhmämentorointi tukee uusia työntekijöitä... 9 Luonnosta hyvinvointia lapsille ja aikuisille...10 Ryhtyisitkö yksityiseksi perhepäivähoitajaksi?...11 KIRAVO ja KUMUKI kirjasto ja koulut yhteistyössä...13 Museolehtori kertoo ja kuuntelee...14 Taikaloikasta vauhtia tanssikasvatukseen...15 Kasvattaja, ohjaaja, rinnalla kulkija - nuorisotyöntekijä?...16 Meriseikkailuita horisontissa! Saareen-näyttely saapuu Vantaalle...18 Opi uutta, niin jaksat paremmin...19 Opiskelu on antanut itselle paljon...20 Marita Penttilä opiskelee työn ohella lähihoitajaksi...20 Tavoitteena suunnan muutos...20 Seudullista yhteistyötä varhaiskasvatuksessa...21 Tykkää meistä! Vantaan kaupunki, viestintä tapetilla Osaatko puhua somea?...22 Aku Ankalla korvaus vakuutusyhtiöstä...23 Ajankohtaista VanVan-hankkeesta...23 Kolkutusta mukavuusrajoilla...24 uppsnappat i farten Politiska programmet för fostran och utbildning i Vanda förnyas...25 henkilökohtaista Turvallisuusasiantuntija Timo Varpula...26 koulutus...27 virkistys...28 avoimet työpaikat...29 selän takana Nalle Puhilta oppia elämänkouluun?...31 Julkaisija Osoite Sähköposti Päätoimittaja Ulkoasu ja taitto Kannen kuva Kannen kuvassa Painopaikka Paperi Metsolantie 4, Vantaa Emmi Yli-Houhala puh Anitta Mäkinen Sakari Manninen Ulrikan päiväkodin arkea N-paino Highspeed Matt, 90g/m2 Toimitusneuvosto Pirre Hartikainen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Emmi Yli-Houhala Liisa Örri

3 näkökulma Oppia ikä kaikki! Perinteisen koulutuksen rinnalla keskiöön nousevat uudenlaiset oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joustavien opintopolkujen mahdollistaminen sekä oppimista tukevan kulttuurin edistäminen. Erilaisissa ympäristöissä hankittuja tietoja, taitoja ja oppimistuloksia tulee tunnistaa, tunnustaa ja arvostaa aiempaa paremmin. Elinikäisen oppimisen edistämisestä on muodostunut viime vuosien koulutuskeskustelun ydin, joka kuvaa hyvin oppimiseen ja opiskeluun liittyvän ajattelun muuttumista. Elinikäisessä oppimisessa huomio kiinnittyy oppimisen jatkumoon ja aikaan. Tavoitteena on, että uuden oppiminen jatkuu vauvasta vaariin -periaatteella läpi elämän. Ajallisen jatkumon lisäksi on alettu puhua elämänlaajuisesta oppimisesta, joka tuo esille oppimisen roolin eri elämäntilanteissa ja ympäristöissä. Formaali eli muodollinen oppiminen on hallinnut pitkään julkista keskustelua ja muokannut yleistä ajattelua siitä, mitä pidetään oikeana oppimisena. Formaaleissa laitoksissa tapahtuvan oppimisen ohella korostuu nonformaali eli epämuodollinen oppiminen, jolla tarkoitetaan tutkintoon johtamatonta, mutta oppijan kannalta tarkoituksellista koulutusta, jota järjestetään esimerkiksi työpaikoilla, järjestöissä, harrastusryhmissä ja kirjastoissa. Tämä oppimisen muoto on ollut pitkään aliarvostetussa asemassa, eikä sen merkitys työmarkkinoillakaan ole ollut täysin yksiselitteinen. Oppimisen tunnistamisen kannalta kaikkein haasteellisin oppimisen muoto lienee informaali oppiminen eli arkioppiminen. Se on itseohjautuvaa ja koulutusorganisaatioiden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, joka ei ole yleensä tietoista ja tarkoituksellista, mutta kuuluu luonnollisena osana jokapäiväiseen elämään. Oppimisen avoimempi määrittely tuottaa uudenlaisia haasteita koulutuksen järjestäjälle. Perinteisen koulutuksen rinnalla keskiöön nousevat uudenlaiset oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joustavien opintopolkujen mahdollistaminen sekä oppimista tukevan kulttuurin edistäminen. Erilaisissa ympäristöissä hankittuja tietoja, taitoja ja oppimistuloksia tulee tunnistaa, tunnustaa ja arvostaa aiempaa paremmin. Nämä teemat ovat lähtökohtana sivistystoimessa valmisteilla olevassa kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa, jota kuvataan tarkemmin tässä lehdessä. Myönteiset oppimiskokemukset, oppimaan oppimisen taidot ja omaehtoiseen opiskeluun motivointi ovat elinikäisen oppimisen tukipilareita. Osaamisen arviointi saa tulevaisuudessa aiempaa laajempia merkityksiä. Jokapäiväisessä toiminnassa annettu palaute on todistuksessa komeilevan arvosanan lisäksi tärkeä elinikäistä oppimista tukeva tekijä. Se vaikuttaa ratkaisevalla tavalla siihen, miten oppija luottaa omiin taitoihinsa ja millainen käsitys hänellä on itsestään oppijana. Oman osaamisen jatkuva kehittäminen tapahtuu vain, jos ihmisellä on halu ja ilo oppia minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Laskin olleeni 24 vuotta elämästäni formaalin opetuksen tai koulutuksen piirissä. Jatko-opintojen päätteeksi arvioin hyödyntäneeni yliopisto-opintojen aikana noin 30 eri kirjaston palveluita ja suurin osa materiaalista on sentään nykyään saatavilla suoraan tietoverkosta. Oppiminen ei suinkaan lopu tähän, vaikka olenkin vapauttanut itseni ainakin toistaiseksi koulutusputkesta työputkeen. Avoimuus uuden oppimiseen tarkoittaa, että jokaisena työpäivänä on mahdollisuus oppia uusia asioita. Työtä oppii tekemällä ja kokeilemalla, mutta pitäisin vähintään yhtä tärkeänä kollegoiden tukea ja osaamisen jakamista. Oppia ikä kaikki! Anna Österman ikuinen opiskelija tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

4 Elämänmittaisen oppimisen äärellä Tänä keväänä valmistuvassa Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa käsitellään koulutuksen lisäksi sivistystoimen palvelujen koko kirjoa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja kirjastopalveluihin saakka, elinikäisen oppimisen hengessä. Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma ohjaa ja kannustaa vantaalaisissa päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja kirjastoissa tehtävää kasvatus- ja opetustyötä. Haluamme ohjelmalla tarjota toimintamalleja ja uusia näkökulmia käytännön opetus- ja kasvatustyöhön, kertoo työryhmän puheenjohtaja, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen. Poliittiset ohjelmat ovat sävyltään usein linjaavia ja toimintaa yleisellä tasolla ohjaavia, niin myös KaKo. Ohjelmassa pohditaan kasvatuksen ja koulutuksen toimintaympäristön nykytilaa, yhteiskunnan muutoksia ja tulevaisuudennäkymiä. Vantaalaiset kasvatuksen ja koulutuksen suuntaviivat ja tavoitteet on ohjelmassa määritelty näiden pohdintojen pohjalta, huomioiden sekä valtakunnalliset kasva- Paula Ylöstalo-Kuronen toimii työryhmän puheenjohtajana. Saatujen kommenttien perusteella ohjelman kattavuudessa sekä tulevaisuuden tavoitteiden ja haasteiden kuvaamisessa ollaan onnistuttu hyvin. tus- ja koulutuspoliittiset tavoitteet että Vantaalla ajankohtaiset ja tärkeät teemat. Se miten paljon näistä toimenpiteistä on lopulta toteutettavissa, riippuu osittain toki rahasta. Osa ehdotuksista vaatii toteutuakseen resurssilisäyksiä ja niistä päätetään vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä, Ylöstalo-Kuronen muistuttaa. Millaisia ovat tulevaisuuden tiedot ja taidot? Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ratkaisevasti palvelutarpeeseen sekä kasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen. Muuttuva maailma tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan lasten ja nuorten tulevaisuudessa tarvitsemia tietoja ja taitoja. Koko oppimiskäsitys, kasvattajan ja opettajan rooli sekä oppimisympäristö ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan. Muun muassa tiedonhallintataitojen merkitys on korostunut, ja ympäristömme on entistä monikulttuurisempi. Nämä seikat vaativat kasvattajilta ja opettajilta kokonaan uudenlaista osaamista, jonka kehittäminen on myös otettu ohjelmassa huomioon. Kasvatus- ja opetustyötä suunniteltaessa pitää pystyä ennakoimaan, minkälaiset valmiudet vaikkapa nyt päivähoitoikäisellä lapsella tulee olla, kun hän päättää peruskoulun, eli mille huomisen tiedoille ja taidoille on jo nyt ryhdyttävä luomaan pohjaa. Muuttuva maailma tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan lasten ja nuorten tulevaisuudessa tarvitsemia tietoja ja taitoja. 4 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

5 Hyvien tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Toimialamme haaste ja rikkaus on ilman muuta se, että se kattaa palveluita vauvasta vaariin. Meidän on osattava edes jossain määrin nähdä tulevaan, toteaa Ylöstalo-Kuronen. Kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa keskeisiksi toimintaympäristön muutoksiksi työryhmä on nostanut väestönkehityksen, monikulttuurisuuden, kansainvälistymisen, tietoyhteiskuntakehityksen, ilmastonmuutoksen ja taloudelliset seikat. Nämä ovat kaikki suuria teemoja, jotka ovat toki olleet ajankohtaisia jo pitkään ja koskettavat ihan joka toimialaa. KaKo-ohjelmassa olemme kuitenkin tuoneet teemat esiin nimenomaan vantaalaisen opetuksen ja kasvatuksen näkökulmasta ja tarjonneet työvälineitä haasteiden kohtaamiseen. Valmistelussa mukana useita tahoja Varsinainen kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman työryhmä koostuu sivistystoimen johtajista, suunnittelijoista ja asiantuntijoista. Ohjelman valmisteluun on osallistunut koko projektin ajan sivistystoimen lisäksi edustajia eri toimialoilta, ammattijärjestöistä sekä luottamushenkilöiden, oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien keskuudesta. Ohjelman luonnoksesta pyydettiin lisäksi kommentteja useilta eri tahoilta, kuten koulujen vanhempainyhdistyksiltä ja johtokunnilta. Myös kaupunkilaiset saattoivat halutessaan ottaa kantaa suunnitelmiin ohjelman blogin ja kaupungin internetsivujen keskustelupalstan kautta. Nyt saatu palaute on koottu ja otetaan huomioon ohjelman lopullista versiota työstettäessä. Ohjelma käsitellään kaupunginvaltuustossa ja tavoitteena on, että se julkaistaan kevään kuluessa. Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma on jatkoa kaupungissa vuonna 2001 laaditulle koulutuspoliittiselle ohjelmalle. KaKo-ohjelman luonnosversio ja ohjelman tueksi tehdyn kyselyn tulokset ovat luettavissa kaupungin internetsivuilta: > Sivistystoimi > Hankkeet, raportit ja selvitykset > Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma vuosille Teksti Hanna Luomala ja Milla Mäkilä Kuvat Tiina Kujala Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

6 Koulupsykologitoiminta Vantaalla 40 v. Koulupsykologi tukee koulun kulttuuria Koulupsykologitoiminta täytti Vantaalla juuri 40 vuotta. Olli Tolvanen on työskennellyt vantaalaiskouluissa kutsumusammatissaan melkeinpä yhtä pitkän ajan. Millainen on koulupsykologin työnkuva tänään ja huomenna kokeneen ammattilaisen silmin? Musteläiskät menneisyyttä Moni maallikko mieltää koulupsykologin työhön kuuluvan lähinnä musteläiskätestien tulkitsemista ja oppilaan huolien kuuntelua. Koulupsykologin tehtävänä on kuitenkin ensisijaisesti olla mukana jakamassa koulun huolta ja tarjoamassa tukeaan ja näkemyksiään niin koululle kuin oppilaan kotiinkin. Koulupsykologi ei ole vain oppilaan ymmärtäjä. Toki työhön kuuluu myös erilaisia neuropsykologisia testejä, joiden avulla pyritään selvittämään lähinnä oppimisvaikeuksia, ja perinteisiä istuntojakin oppilaan ja vanhempien kesken pidetään. Musteläiskätestit tosin ovat jääneet sinne menneille vuosikymmenille, Tolvanen nauraa. Melko itsenäisessä työssä jokaiselle koulupsykologille muotoutuu ajan kanssa ne itselle ja ennen kaikkea eri kouluille parhaiten sopivat toimintatavat. Minulle on tärkeää havainnoida oppilaita luokissa ja olla opettajan tukena häntä kuitenkaan syrjäyttämättä. Esimerkiksi luokassa, jossa hälistään paljon Kokeneen koulupsykologin mielestä koulun perustehtävä on murroksessa. Koulun tulee laadukkaan opetuksen järjestämisen lisäksi huolehtia, että lapset ja nuoret löytävät oman paikkansa koulun sosiaalisessa kentässä. Näin ehkäistään monia ongelmia kouluyhteisössä. tai esiintyy kiusaamista, pohdimme usein yhdessä oppilaiden ja opettajan kanssa syitä tähän ja etsimme keinoja tilanteen parantamiseksi. Rohkeammat lapset, vaativammat vanhemmat Nykyisin mediassa nousee esiin hyvinkin nuorten tekemiä yhä vakavampia rikoksia ja väkivallan tekoja. Maallikko päivitteleekin, onko häiriökäyttäytyminen edelleen kasvussa ja onko tuen tarvitsijoita tulevaisuuden koulumaailmassa entistä enemmän. Ei välttämättä, Tolvanen oikaisee. Mutta kieltämättä heillä, joilla ongelmia on, on niitä usein kokonainen vyyhti ja heitä on entistä vaikeampi tukea. Myös väkivaltaisuus ja vakavat käytöshäiriöt ovat suhteellisen uusi ilmiö: rohkeammat ja rajattomammat lapset eivät aina kunnioita aikuista kuten ennen, ja se on ilman muuta haaste ihan jokaiselle koulussa työskentelevälle. Myös entistä vaativammat vanhemmat tekevät koulun väen, ja myös koulupsykologin, työstä haastavaa. Vanhemmat ovat valveutuneita ja kyseenalaistavat asioita herkemmin kuin ennen. Myös monikulttuurisuus tuo koulun arkeen oman mausteensa, ja yhteistyö varsinkin maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa on usein hyvinkin erilaista, herkempää, ja kielihaasteitakin on. Tolvasen mielestä koulupsykologin työssä palkitsevinta on, jos oppilas saadaan erilaisten tukitoimien johdosta erityisopetuksesta takaisin yleisopetuksen pariin. Työssä onnistuminen vaatii mutkatonta yhteistyötä usein hyvin monien eri tahojen kanssa. Koulupsykologin työssä palkitsevinta on, jos oppilas saadaan erilaisten tukitoimien johdosta erityisopetuksesta takaisin yleisopetuksen pariin. 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

7 Koulupsykologitoiminta Vantaalla lukuina Tällä hetkellä Vantaan suomenkielisessä perusopetuksessa työskentelee johtavan koulupsykologin lisäksi 21 koulupsykologia luvulla koulupsykologitoiminta on laajentunut myös luokille 7 9. Myös lukiossa ja Vantaan ammattiopisto Variassa työskentelee nykyisin yhteensä 3 koulupsykologia. Jokaisen koulupsykologin toiminta-alueeseen kuuluu 2 4 koulua ja keskimäärin hieman alle tuhat oppilasta. Tavoitteena perusopetuksessa on päästä 800 oppilaaseen koulupsykologia kohti; siihen päästäkseen tarvittaisiin viisi koulupsykologin lisävirkaa. Koulupsykologitoiminnan historiaan voi tutustua viime vuoden lopulla julkaistussa perusopetuksen historiikissa Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään Oppivelvollisuuskoulu Vantaalla Peruskoulun 30-vuotinen taival Vantaalla koottu yksiin kansiin Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään Oppivelvollisuuskoulu Vantaalla teoksessa kuvataan yleisesti kunnan ja kaupungin sekä sen oppivelvollisuuskoulun kehittymistä ja tutustutaan lähemmin muun muassa kouluhallintoon ja -rakentamiseen sekä oppilasmäärien, opetustoiminnan ja opetuksen tukitoimien kehitykseen. Historiikin on kirjoittanut kouluneuvos, filosofian tohtori Martti Hölsä. Teosta voi tilata sivistysvirastosta 11 euron hintaan (sis. alv 9%). Lisätiedot ja tilaukset vantaa.fi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tekevät kaikkensa niin opettajakunta ja rehtorit kuin esimerkiksi lastensuojelun tai erikoissairaanhoidon asiantuntijatkin. Tulevaisuudessa hyvän yhteistyön merkitys vain korostuu ongelmien ollessa entistä monisyisempiä. Tolvanen jää eläkkeelle kuluvan vuoden loppupuolella työskenneltyään Vantaalla koulupsykologina 35 vuoden ajan. Viime vuosina hänen toiminta-alueenaan ovat olleet Laajavuoren, Seutulan ja Martinlaakson koulut. Teksti ja kuva Milla Mäkilä Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

8 Opettajuuden uudet tuulet Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat kasvun ja koulunkäynnin tukea koskevat luvut. Lisäksi muutoksia tulee opetuksen lähtökohtia, opetuksen toteuttamista ja arviointia koskeviin lukuihin. Normimuutosten taustalla on 2007 laadittu Erityisopetuksen strategia (OPM). Uudistukset edellyttävät myös Vantaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien osauudistusta. Tuoreet opetussuunnitelmatekstit ovat menossa opetuslautakuntaan maaliskuussa, ja päivitetyt opetussuunnitelman luvut otetaan käyttöön esi- ja perusopetuksessa kuluvan vuoden elokuussa. Tavoitteena on muokata esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat mahdollisimman yhdenmukaisiksi tuen järjestämisen ja terminologian suhteen, jotta voidaan vahvistaa lasten joustavaa siirtymistä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Tuen kolmitasoisuutta (yleinen, tehostettu, erityinen) on jo nyt sovellettu vantaalaisissa esi- ja perusopetusryhmissä. Uutta opittavaakin toki on: tehostetun tuen taso on aivan uusi rakenne, jota tulee ottaa käyttöön huolellisesti suunnitellen ja sen toteutumista arvioiden. Lisäksi päiväkodeissa ja kouluissa on omaksuttava perusopetuslain ja opetussuunnitelmien oleellisimmat painopisteet tuen järjestämisessä. Luottamus vantaalaiseen opettajaan on suuri, ja usko yhä laadukkaampaan esi- ja perusopetukseen on luja, toteavat opetustoimen suunnittelija Hanna-Mari Sarlin ja varhaiskasvatuksen asiantuntija Teea Markkula. Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukea koskeva lakimuutos astui voimaan vuoden 2011 alusta. Lisäksi viime vuoden elokuussa tulivat sovellettaviksi perusopetuslain muutokset koskien esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja tiedonsaantioikeutta. Lakimuutoksista on luonnollisena jatkumona seurannut esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden osauudistus. Kokonaan opetussuunnitelmissa uudistuvat oppimisen, Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen monet muodot Tukitoimiin lukeutuu perusopetuksessa muutakin kuin osa-aikainen ja luokkamuotoinen erityisopetus. Yhtä tärkeitä tuen muotoja ovat tukiopetus, oppilaan ohjaus, oppilashuolto, yksilölliset suunnitelmat, kodin ja koulun yhteistyö, avustaja- ja tulkitsemispalvelut, apuvälineet, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta. 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

9 Tukimuotojen mahdollisimman varhainen käyttöönotto on tärkeää, ja vastuu tuen antamisesta on aiempaa vahvemmin jokaisella opettajalla. Tukea pyritään tarjoamaan oppilaan lähipäiväkodissa tai -koulussa. Lisäksi lasta itseään sekä hänen perhettään on kuultava tukea järjestettäessä. Huoltajien tietämys lapsestaan tarjoaa arvokasta tietoa päiväkodille ja koululle tarkoituksenmukaista tuen järjestämistä varten. Esiopetuksessa tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin lapsen että koko esiopetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa lasta tuetaan yksilöllisillä suunnitelmilla, pienryhmätoiminnalla ja muilla pedagogisilla menetelmillä. Opettajat Helena Aistrich (kuvassa vasemmalla) ja Kati Sippola ovat Vantaan ensimmäisiä vertaisryhmämentoreita. Vertaisryhmämentorointi tukee uusia työntekijöitä Opettaja on asiantuntija Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan opettajien asiantuntijuutta ja ammattitaitoa. He, jos ketkä, tuntevat ryhmänsä oppilaat ja tunnistavat kunkin lapsen tuen tarpeet niin oppimisen, kasvun kuin koulunkäynninkin suhteen. Tästä on osoituksena muun muassa se, ettei erityisen tuen päätökseen tarvita enää välttämättä erikseen asiantuntijalausuntoa, vaan opettajien ja oppilashuollon välinen arvio riittää. Opettajuus on 2010-luvulla murroksessa. Muutoshaasteeseen on vastattu Vantaan perusopetuksen hallinnossa järjestämällä rehtoreille ja opettajille täydennyskoulutusta sekä kohdennettua ohjausta. Esiopetuksen henkilöstön koulutukset käynnistyvät keväällä. Asioiden muuttamisella ei ole kuitenkaan kiire, tärkeintä on jokaisessa esi- ja perusopetusyksikössä tehtävä nykytilan arviointi ja selkeä tavoitteenasettelu jatkon kehittämiselle. Teksti Hanna-Mari Sarlin ja Teea Markkula Kuvat Tiina Kujala Vertaisryhmämentorointi eli verme on uusi työkavereilta oppimisen muoto. Mielekäs oppiminen perustuu omakohtaiseen kokemukseen, aitojen kysymysten pohdiskeluun ja ongelmien ratkaisemiseen. Vantaalla vertaisryhmämentorointia on suunnattu työssä aloittaville tai vähän aikaa työtä tehneille opettajille. Verme-hankkeen takana on opetusministeriö sekä opettajankoulutusta antavat yliopistot ja ammatilliset opettajakorkeakoulut. Hanke käynnistyi Jyväskylän yliopistossa syksyllä Vantaalta mukaan lähti kaksi Hiekkaharjun koulun opettajaa, Kati Sippola ja Helena Aistrich, jotka saavat koulutusta mentorina toimimiseen. Katin ja Helenan vetämään ryhmään osallistuu viisi opettajaa. Vertaisryhmämentorointi perustuu työskentelyyn pienryhmissä, joissa on noin 4 10 henkilöä. Ryhmä kokoontuu 6 8 kertaa lukuvuodessa, 1½ 3 tuntia kerrallaan. Ryhmässä jaetaan kokemusta ja osaamista, mutta myös työssä koettuja haasteita. Ryhmän voi perustaa esimerkiksi oppiaineen, koulutusalan, koulutusasteen tai tietyn teeman ympärille. Ryhmä toimii varsin itsenäisesti ja suunnittelee itse ohjelmansa. Kati Sippola ja Helena Aistrich kuvaavat vertaisryhmämentorointia erittäin hyväksi tavaksi pohtia yhdessä asioita, vaihtaa kuulumisia ja jakaa tietoa. Tapaamiset ja teemat sovitaan etukäteen ja teemoina on käsitelty mm. kodin ja koulun välistä yhteistyötä, oppilaan arviointia ja työrauhaa. Vertaisryhmämentorointia on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi syksystä Helsingin yliopisto on käynnistänyt omalta osaltaan hankkeen suunnittelun. Koulutuksen saaminen pääkaupunkiseudulle mahdollistaa Vantaan kaupungiltakin useamman opettajan osallistumisen mentorikoulutukseen tulevaisuudessa. Verme on sovellettavissa myös muille aloille. Tietoa löytyy esimerkiksi työsuojelurahaston sivuilta Lisätietoa vermestä saa netistä tai Merja Ali-Laurilalta p , vantaa.fi. Teksti Merja Ali-Laurila Kuva Tiina Kujala Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

10 Luonnosta hyvinvointia lapsille ja aikuisille Vantaalainen varhaiskasvatus painottaa toiminnassaan ympäristöasioita Nykyisenä hankkeiden ja projektien luvattuna aikakautena on tarjolla runsaasti erilaisia tehtäviä jalkautettavaksi päiväkotien arkeen. Tämän moninaisuuden keskellä lasten kanssa tehtävän kasvatustyön punainen lanka on ollut vaarassa kadota. Siksi Vantaan varhaiskasvatukseen onkin syntynyt painopistetyöskentelyksi kutsuttu toimintatapa, jossa keskitytään kerrallaan yhteen isompaan teemaan. Vantaan uusittujen, vahvasti ympäristökysymyksiin ja yhteisöllisyyteen tarttuvien arvojen innoittamina valittiin painopisteteemaksi vuosille luonto ja ympäristö. Luonnossa liikkumisen myönteiset vaikutukset ovat kiistattomat niin lapsille kuin aikuisillekin. Tutkimuksellisestikin on voitu osoittaa, miten luontoretki on vaikutuksiltaan ylivilkkaille lapsille lääkitystä tehokkaampaa: keskittymiseen vaikuttavien hormonien tasot nousevat ja lapset rauhoittuvat. Lisäksi yhteys luontoon yhdessä liikunnan kanssa vahvistaa lapsen luontaista immuniteettia ja voi parhaimmillaan vaikuttaa erilaisia allergioita ja sairauksia ehkäisevästi. Silja on koonnut vuoden aikana metsäkansiota, jonka kätköistä löytyy muun muassa luontoaiheisia tarinoita ja sarjakuvia. Seikkailua metsässä ja Karhuaukiolla Mistelin päiväkodissa on lähestytty luonto- ja ympäristöteemaa osallisuuden näkökulmasta. Päiväkoti on mukana Vkk-metron osallisuushankkeessa, joten kaupunkitasoista painopiste- ja seudullista hanketyöskentelyä on pitänyt sujuvasti sovitella yhteen. Tavoitteeksi onkin otettu säännölliset metsäretket, joissa lapsen osallisuus korostuu. Tärkeäksi on koettu myös lapsen henkilökohtaisen luontosuhteen muodostuminen. Lastentarhanopettaja Maarika Aarnikoivu Mistelin päiväkodista kertoo, miten metsäretkistä on tullut osa viikoittaista arkea ja ryhmän nimeämistä alueista, Eskarivihermetsästä ja Karhuaukiosta, mieluisia vierailukohteita. Metsäretkiä on dokumentoitu runsaasti valokuvauksen, haastattelun, saduttamisen ja kädentaitojen myötä. Tuotoksia lapset ovat keränneet luontokansioihinsa. Metsäretkillä lapsille tärkeintä on ollut leikki. Meillä eletään hetkessä ja annetaan lasten spontaaneille ideoille tilaa. Lenni ja Saga lajittelevat jätteitä lastentarhanopettaja Johanna Järvisalon tukemana Jokiniemen päiväkodissa. Yhteen kietoutunut painopiste- ja hanketyöskentely on Aarnikoivun mukaan sysännyt ajattelemaan. Työkaverien kanssa on vaihdettu ajatuksia ja teema on pyörinyt vahvasti mielessä. Luonto- ja ympäristöteeman koulutuksellinen anti on jäänyt meillä jokseenkin osallisuuden teeman varjoon, mutta luonteva metsäretkien linkittäminen ja päiväkodin vankka aikaisempi kokemus kestävän kehityksen periaatteista on tukenut teemojen yhdistelyä. Inhottavan Roska-Roopen jäljillä Lastentarhanopettaja Johanna Järvisalon luotsaamassa eskariryhmässä painopisteteemaa on lähestytty niin ikään leikin näkökulmasta. Retkeily luonnossa ja kestävän kehityksen huomiointi ovat osa päiväkodin arkea. Roska-Roopen kurjat touhut roskien levittäjänä ja lajittelun laiminlyöjänä ovat harmistuttaneet lapsia. Ryhmän kanssa on korjattu piittaamattoman satuhahmon jälkiä roskasäkkejä lajitellen sekä retkillä roskia keräten. Metsässä aikuiselle tarjoutuu mahdollisuus lasten tarkkaan havainnoimiseen heidän leikkiessään. Verrattuna leikkeihin 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

11 päiväkodilla, metsäleikit ovat olleet Järvisalon mukaan pitkäkestoisempia ja niihin on osallistunut useampia lapsia. Jokiniemen päiväkodin lajittelupiste. Leikit alkavat metsässä kuin itsestään. Eräälläkin retkellä yksi lapsista löysi metsästä kepin, joka viritti lopulta kaikki lapset kodin rakennuspuuhiin. Henkilökunnan kesken painopistetyöskentelyyn on virittäydytty muun muassa teemapalavereiden kautta. Ympäristöpainotus on sysännyt arvioimaan omaa toimintaa ja rooliaan esimerkin näyttäjänä. Henkilöstölle suunnatut luennot ja toiminnalliset koulutukset ovat olleet tärkeä tuki toiminnalle. Vaikka jokaiselle koulutusmahdollisuuksia ei olekaan tarjoutunut yhtä paljon, kaikki kuitenkin antavat meillä oman panoksensa ja ovat sitoutuneita teeman toteuttamiseen. Teksti Jarmo Lounassalo Kuvat ja haastattelut Tiina-Liisa Pitko Suunnitelmissa uran vaihdos Ryhtyisitkö yksityiseksi perhepäivähoitajaksi? Haluaisitko vaihteeksi tehdä jotain muuta työtä ja olla samalla kotona lastesi kanssa? Lasten kanssa jokainen työpäiväsi on takuulla erilainen ja täynnä touhua. Yksityisen perhepäivähoitajan työ ei ole yksinäistä, sillä päivittäin voit esimerkiksi puistossa tavata toisia hoitajia ja lapsia ja keksiä yhteistä tekemistä. Voit hoitaa lapsia joko omassa tai hoidettavien lasten kodissa. Sinulla voi olla hoidettavanasi enintään neljä alle kouluikäistä lasta, mukaan luettuna omat alle kouluikäiset lapsesi. Lisäksi voit ottaa hoitoon yhden osapäivähoitoa tarvitsevan esiopetus- tai kouluikäisen lapsen. Harkitessasi tähän työhön ryhtymistä sinulla olisi hyvä olla perhepäivähoitoon soveltuva ammattitutkinto sekä kokemusta lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Lisäksi kotisi tilojen tulisi olla turvalliset ja lasten leikkeihin, lepoon ja ruokailuun sopivat. Kaupunki tukee ja valvoo yksityisten perhepäivähoitajien toimintaa. Kunnallisen päivähoidon toimintayksikköjen esimiehet, eli päiväkodin johtajat, toimivat yksityisen perhepäivähoidon valvojina. Tuumasta toimeen yksityiseksi perhepäivähoitajaksi ryhtyvän muistilista Yksityisenä perhepäivähoitajana olet yksityisyrittäjä, joten sinun on ilmoittauduttava ennakkoperintärekisteriin, otettava itsellesi lakisääteinen YEL-vakuutus sekä perhepäivähoitajan vastuuvakuutus. Hoitajaksi ryhtyvän on esitettävä toiminnan valvojalle myös rikosrekisteriote. Aloittaessasi toiminnan, sinun tulee tehdä lakisääteinen yksityisen sosiaalipalveluntuottajan ilmoitus asuinalueesi päivähoitopalveluihin kahden viikon kuluessa toiminnan aloittamisesta. Ilmoittautumisen vastaanottaa oman asuinalueesi yksityisen perhepäivähoidon valvoja, joka tulee kotikäynnille luoksesi. Valvoja ohjaa ja tukee toimintaasi myös vastaisuudessa. Jos suunnitelmissasi on siirtyä perhepäivähoitajaksi vain joksikin aikaa, esimerkiksi kun omat lapsesi ovat pieniä, voit anoa tätä varten työnantajaltasi virkavapaata tai työlomaa. Lisätietoja yksityiseksi perhepäivähoitajaksi ryhtymisestä löydät internetistä: > Yksityinen päivähoito. Yksityisen päivähoidon valvojat vastaavat mielellään kysymyksiisi. Myös heidän yhteystietonsa löydät internetistä: > Yksityinen päivähoito > Yksityisen päivähoidon valvonta. Valtakunnallisen Suomen Yksityiset Perhepäivähoitajat ry:n toimintaan voit tutustua yhdistyksen internetsivuilla osoitteessa: fi/yksityiset.paivahoitajat. Kunnallinen vai yksityinen? Vantaalla toimii myös useita kunnallisia perhepäivähoitajia, jotka ovat työsuhteessa kaupungin kanssa. Avoinna olevat kunnallisen perhepäivähoitajan paikat ilmoitetaan internetissä: www. tyonhaku.vantaa.fi. Teksti Aila Wikström Kuvat Tiina Kujala Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

12 Syksyllä 2010 perustettiin kirjastoon kaksi uutta pedagogisen informaatikon tointa, joihin tulivat valituiksi Katariina Lauronen ja Lea Keskisimonen. Aurinkoisena, mutta hyytävän kylmänä pakkaspäivänä he kertovat kirjaston ja koulun uusista työmuodoista yhdessä Myyrmäen johtavan informaatikon Marjut Lahtelan kanssa. Asiakaspalvelun lomassa sanansa saa väliin myös Myyrmäen nuorten- ja lastenosaston vastaava kirjastovirkailija Hanna Aaltonen. Luokka KuMuKi-vinkkauksessa. KIRAVO ja KUMUKI kirja Samalla on hyvä mahdollisuus tiivistää suomen- ja ruotsinkielisten palveluiden yhteistyötä. Minun toimialueeni on Länsi-Vantaa ja Lean Itä-Vantaa, mutta käytännössä toimimme koko Vantaan kirjastoverkon resursseina, hän jatkaa. Vantaan kirjastoillahan on paikallisesti vastuu alueensa kouluyhteistyöstä. Tehtävää hoidetaan kirjaston koon ja henkilöstöresurssien mukaan. Käytämme yhteistyön tukena uutta verkkopalvelua, Pedanttia, joka julkistettiin Myyrmäen kirjastossa 3.3., selventää Lahtela. Tiedonhankinnan opetus ja mediakasvatus on hyvin tärkeä osa työtämme. Päivitämme ja kehitämme Pedantin sisältöjä, ja sieltä voi muun muassa katsoa minkälaista koulutusta tarjoamme eri luokka-asteille. Sivustolta löytyvät myös kirjastojen yhteyshenkilöt, koulutusmateriaalia ja äskettäin lisäsin sinne kirjastoauton pysäkit, listaa Keskisimonen. Katariina Lauronen, Heli Metsä ja Lea Keskisimonen tekevät tiedon etsimisestä hauskaa. Pedagogiset informaatikot suunnittelevat ja koordinoivat koulun ja kirjaston yhteistyötä lähes päätoimisesti. Haluaisimme jakaa tietoa ja osaamista, ettei opettajille tulisi tunnetta, että näiden asioiden kanssa joutuu yksin puurtamaan, sanoo Lauronen. Mitä yhteistyökuvioita teillä on tällä hetkellä? Yritämme saada lukiot mukaan kouluyhteistyöhön ihan järjestelmällisesti. Vaskivuoren ja Tikkurilan lukioiden kanssa toimintaa on jo ollutkin, mutta tavoitteena on saada mukaan uusia lukioita. Koulutussisällöt suunnitellaan yhteistyössä opettajien kanssa. Suunnitelmat on tarkoitus integroida koulun opetussuunnitelmaan ja osaksi muutakin opiskelua, kertoo Lauronen. Meillä on käynnissä KIRAVO-projekti, jossa Vantaan kaupungin sivistystoimi on mukana. KIRAVO tulee sanoista kirjasto avoimena oppimisympäristönä. Viime vuonna koulutimme lukion äidinkielenopettajia, ja nyt keväällä on ylä- ja yh- 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

13 sto ja koulut yhteistyössä tenäiskoulujen äidinkielenopettajien vuoro. KIRAVO-koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opettajien tiedonhankintataitoja. Opettajia opastetaan digitaalisiin tiedonlähteisiin ja kirjastojen lisensoitujen tietokantojen käyttöön sekä tutustutaan nuorten suosimiin tieto- ja mediaympäristöihin. KUMUKI-vinkkaus on meillä ihan uutta, ja sen on tuonut mukanaan Espoosta Tiina Vallo. Kirjavinkkauksen elävöittämiseksi taustalla voidaan soittaa musiikkia tai näyttää kuvia. Oppilaat tykkäävät tästä tosi paljon! Tosin valtaosa vinkkauksesta on yhä perinteistä vinkkausta, toteaa Lahtela. Nykyajan lapset ovat paljon visuaalisempia kuin ennen. Heidän kanssaan täytyy tehdä paljon enempi töitä saadakseen heidät innostumaan. Tässä KUMUKI-vinkkaus on hyvä apuväline. YouTubesta voin vaikkapa näyttää jotakin musiikkivideota, selventää Aaltonen. Sitten on vielä vastikään Myyrmäessä alkanut Läksyrinki-projekti, jossa lapset saavat tehdä kolme kertaa viikossa kirjaston tiloissa läksyjä ohjatusti. Läksyringistä on video kirjaston kanavalla Youtubessa. Samalla kanavalla on muutakin kirjaston tuottamaa materiaalia, kuten kirjavinkkauksia, lisää Lahtela. Mikä työssänne on antoisaa ja saa innostumaan siitä? Oppilaat eivät teeskentele, ja se on ihanaa! Kaikki ei aina mene ihan putkeen, eli kaikki oppilaat eivät ole koko ajan kiltisti, mutta pidän oppilaista, koska he ovat niin aitoja! En haluaisi olla opettaja, mutta välillä on kiva päästä opettamaan, iloitsee Lahtela. Pedantti-kouluyhteistyötiimi Vetäjä: Jäsenet: Yhteystiedot: Kirjaston YouTube-kanava: HelMetVantaa Verkostoituminen opettajien, eri kirjastojen ja sivin henkilökunnan kanssa on todella antoisaa. Sitä paitsi oppilailta ja opettajilta oppii itsekin aina jotain uutta, kiittelee Lauronen. Jos yhdenkin lapsukaisen saa innostumaan kirjoista, niin se on hienoa! toteaa Aaltonen lopuksi. Teksti Kristiina Nurminen Kuvat Lasse Pekkarinen Jukka Salminen, aluekirjastonjohtaja Katariina Lauronen, pedagoginen informaatikko Lea Keskisimonen, pedagoginen informaatikko Marjut Lahtela, Myyrmäen kirjaston johtava informaatikko Tiina Vallo, Tikkurilan nuorten- ja lastenosastolta johtava informaatikko Heli Metsä, nuorten kirjastonhoitaja Lisbeth Muurinen, ruotsinkielisten palveluiden informaatikko libvantaa.org/pedantti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

14 Museolehtori kertoo ja kuuntelee Museolehtorin ympärillä kuhisee parikymmentä toppahousuista, punaposkista alakoululaista. Jokaisella on kysyttävää ja kommentoitavaa. Kirkko, raikuu suosituin veikkaus kysyttäessä museorakennuksen alkuperää. Tikkurilassa, vanhassa asemarakennuksessa toimiva kaupunginmuseo tekee aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa. Museolehtori Marjo Eerikäinen kertoo, mitä on museopedagogiikka. Se on asiakkaiden kohtaamista. Museo on yleisöä palveleva kulttuurilaitos ja julkinen tila. Museo palvelee hyvin monenlaisia ihmisiä, ja museopedagogiikka on siinä apuväline. Museopedagogiikka on osa museon tiedonvälitystä. Näyttelyiden ja niihin liittyvien oheisohjelmien avulla lisätään historiatietoutta. Jo näyttelyiden suunnitteluvaiheessa ideoidaan, mikä on näyttelyn opetuksellinen päämäärä. Tällä hetkellä museossa on esillä perusnäyttely Vantaan historiasta. Museo tulee kylään ja kaupungille Museossa on vaihtuvia mininäyttelyitä. Kuvassa tarkastellaan Nuukuusviikon aiheeseen liittyviä, kekseliäästä kierrätyksestä kertovia kokoelmaesineitä Marjo Eerikäisen johdolla. Marjo Eerikäinen Korson päivätoiminnan ryhmän seurassa. Esillä on Matkalaukkunäyttely. Käytännössä museo tarjoaa kouluille erilaisia opastuksia ja työpajoja. Museon verkkosivuilla on oppimateriaaleja ja tehtäviä kotiseutuopetukseen. Vuosittain koululaisille jaetaan historiallisia uutisia sisältävä Helsingen Lehti. Museo tekee yhteistyötä myös aikuisopiston suomea maahanmuuttajille -kurssien kanssa maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi. Museo toimii aktiivisesti museorakennuksen ulkopuolellakin. Kouluilla pidetyt kotiseutuhistorian tunnit ovat olleet suosittuja, nyt uutuutena on Vanhan ajan lelut ja leikit -matkalaukkunäyttely. Viime vuonna viitisensataa koululaista kiersi museolehtorin laatiman kaupunkisuunnistuksen Tikkurilassa. Muistoja häistä ja kummituksista Mukavimmaksi asiaksi työssään Eerikäinen nimeää asiakkaat. Monta kertaa olen itse oppinut asiakkailta uusia asioita. Sellaisia tietoja, joita ei historiakirjoista löydä. Esimerkiksi mieleen on jäänyt erään rouvan omakohtainen kertomus morsiuspukukankaista, jotka Tikkurilan Silkki lahjoitti naimisiin meneville työntekijöilleen. Mieleen on jäänyt myös Sanataidekoulun kanssa yhteistyössä järjestetty työpaja. Koululaiset eläytyivät tehtäviin ja vanhan museorakennuksen tunnelmaan niin, että lopuksi koko luokka oli vakuuttunut nähneensä oudon varjon ja pitivät sitä museon kummituksena. Nyt opastuksella käyneet koululaiset purkautuvat museolta ja palaavat koululle ruokailemaan. Marjo Eerikäinen sen sijaan pakkaa jo matkalaukkua. Iltapäivällä vuorossa on käynti palvelutalolla Matkalaukkunäyttelyn merkeissä. Museolehtori vie mukanaan kaksi laukullista luvun esineitä ja kuvia, joiden äärellä muistellaan yhdessä menneitä. Palvelu on ollut suosittu muistelusta tykätään. Teksti Marjo Poutanen Kuvat Pekka J. Heiskanen / VKM 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

15 Taikaloikasta vauhtia tanssikasvatukseen Vantaalla järjestetään tanssikasvatusseminaari Taikaloikka3, jossa esitellään myös Kartanonkosken koulun Koko koulu tanssii! -hanketta. uranuurtajista. Pisimmälle tanssikasvatus on viety Kartanonkosken koululla, jossa on käynnissä toinen lukuvuosi opetusministeriön rahoittamasta viisivuotisesta Koko koulu tanssii! -hankkeesta. Mukana ovat kulttuuripalvelut, perusopetus, Tanssiteatteri Raatikko ja Teatterikorkeakoulun tanssija teatteripedagogiikan laitos. Laitoksen professori Eeva Anttila tekee hankkeesta tutkimusta. Valtakunnallinen tanssiseminaari toteutetaan osana Taikalamppu-verkoston toimintaa. Verkostossa mallinnetaan hyviä toimintatapoja jäseniltä toisille. Vantaan kehittämistehtävänä on tanssi ja monikulttuurisuuden edistäminen sekä taiteen integrointi oppimiseen. Seminaarin ohjelmassa on luentoja ja työpajoja, joissa on huomioitu varhaiskasvatus, perusopetus ja erityisryhmät. Seminaari toteutetaan yhteistyössä ammattitanssijoiden kanssa. Suosittuun seminaariin kannattaa ilmoittautua ajoissa mukaan. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki ja kulttuurituottaja Hanna Nyman kannustavat kaikkia kasvattajia osallistumaan. Tanssi on hyvä menetelmä, joka on helppo integroida opetukseen. Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan ikään, kokoon ja liikunnallisuuteen katsomatta! Tanssitaitoakaan ei tarvita, he vakuuttavat. Koko koulu tanssii Vantaalla tanssitaan paljon. Vantaan tanssiopisto on Suomen suurin, ja erityisesti poikatanssin osalta kaupunki on yksi Liikkumisen riemua Kartanonkosken koulun tanssityöpajassa. Hankkeessa jokainen oppilas saa säännöllistä, pitkäjänteistä ja korkeatasoista tanssin opetusta. Oppilaille muodostuu myönteinen suhde omaan kehoon ja sen ilmaisullisiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on vahvistaa itsetuntemusta ja tukea identiteetin ja itsetunnon kehitystä. Tanssiesitykset eivät ole päätarkoitus, mutta niitäkin syntyy antamaan onnistumisen elämyksiä, kertoo aluerehtori Tuija Tammi. Hankkeessa ei opeteta tanssityylejä, vaan tanssi integroidaan mukaan eri op- piaineisiin. Tanssien vaikeatkin asiat voivat avautua uudella tavalla. Päätoiminen tanssinopettaja suunnittelee tunnit yhdessä opettajien kanssa. Opettajille hanke antaa kokemuksen uudenlaisesta opettamisesta ja oppimisesta. Se on myös tiivistänyt henkilökunnan yhteistyötä, vahvistanut yhteisöllisyyttä ja lisännyt luovuutta. Korkeatasoinen lisäkoulutus on ollut meille rikkaus, Tammi kiittelee. Oppilaat, vanhemmat ja opettajat ovat olleet hankkeeseen tyytyväisiä. Toivon, että tanssipedagogiikka jatkuu koulussamme jossain muodossa hankkeen jälkeenkin. Tanssi saisi olla suuremmassa roolissa perusopetuksessa myös koko Suomessa. Lue seminaarista lisää: Teksti Emmi Yli-Houhala Kuvat Hanna Nyman Piirros Vilma-Riikka Tiittanen 15v, Vantaan kuvataidekoulu Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

16 Kasvattaja, ohjaaja, rinnalla kulkija - nuorisotyöntekijä? Terveys- ja seksuaalikasvatus: Pelejä ja porkkanoita omassa itsessä on hyvää ja mikä kaunista. Rakkauden puu Pakkalan nuorisotilan seinällä on askarreltu ajatuksella. Nuorille sopii toiminta, oli se sitten askartelua tai vaikkapa erilaisten lauseiden täydentämistä. Ehkäisevän päihdetyön toimintasalkut ovat meille tärkeitä apuvälineitä, kun vierailemme esimerkiksi kouluissa. Seksuaalisuudesta on oma salkkunsa. Rasisminvastainen kasv Koko maailm Nuorisotyön onnistumista ryhdytään nyt arvioimaan myös rasisminvastaisuuden kautta, kertoo Kivistön alueen erityisnuorisotyöntekijä Joona Niemi. Niemi on kohdannut kovia ennakkoasenteita eri kulttuureja kohtaan jo ala-asteikäisten kanssa keskustellessaan. Jutellessa mielipiteitä on voitu punnita uudelleen. Olemme tehneet seksistä oman sananselityspelimme Aliaksen hengessä, ja se on pelittänyt todella hyvin, Miia Rahikainen hymyilee. Nuorisotyössä on jo pitkään tuettu nuorten kasvamista hyvään seksuaalisuuteen. Meillä on seksi-iltoja, joissa asioista voi kysyä nimettömästi. On hiv-iltoja ja tietoiskuja sukupuolitaudeista, kondomin käytön opastusta, seksiin ja seurusteluun liittyviä keskusteluja, pelejä ja tietovisoja, luettelee Pakkalan vastaava nuorisotyöntekijä Miia Rahikainen. Juttujen taso räätälöidään osallistujien iän mukaan. Tiedot vaihtelevat suuresti myös samanikäisillä, joten seksitietovisat kertovat samalla ohjaajille, missä mennään. Tyttöryhmissä on katsottu musiikkivideoita ja keskusteltu median ja esiintyjien luomasta naiskuvasta. On mietitty, millaiset asiat kuuluvat seurusteluun ja missä rajoissa, ja mitkä taas eivät kuulu. Tai mikä Rentoutumista täytyy opetella Viime vuosina on kasvanut myös nuorten terveyskasvatuksen tarve. Nuorisotaloille tulee usein nälkäistä ja väsynyttä väkeä. Tietokoneita pelataan usein pikkutunneille omissa huoneissa, ja koulussa ollaan kuin nukkuneen rukouksia. Perusruoka jätetään väliin ja popsitaan kaikkea muuta, Rahikainen tietää. Aiemmin nuoren repusta saattoi ilmestyä yhtä aikaa jättisipsipussi, kilo karkkia ja pari isoa limupulloa. Nyt ne ovat talolla sallittuja vain perjantaisin. Kokkailemme yhdessä terveellisiä ruokia, ja samalla on helppo jutella niistä. Porkkanat ja kurkut ovat yllättävän hyviä dipattaviksi. Uni ja rentoutuminen ovat tulleet niin ikään nuorisotalojen ohjelmaan. Piikkimatot, rauhallinen musiikki ja hartiahieronta ovat rentouttaneet nuoria hyvinkin perusteellisesti. Kyllä siellä on uniakin katseltu. Liikuntaa nuorisopalvelut tarjoaa uinnista lumilautailuun ja kuntosalitreeniin. Päihdekasvatus on keskeisellä sijalla. Päihteistä puhutaan paljon ja varhain, ennalta ehkäisevästi. Täysi-ikäisten nuorten kanssa puhutaan realistisesti omien rajojen löytämisestä. Enkä voi itse toimia toisin kuin opetan. Roolimalleja tässä ollaan. Nuorisotyöntekijänä toimin ilman muuta myös esikuvana, ja rasistisiin heittoihin puutun heti. Ei kuitenkaan riitä, että tartutaan vain ylilyönteihin. Suvaitsevaisuutta pitää aktiivisesti edistää. Sydämiin vatsojen kautta Teimme ammattikorkeakoulu Laurean kanssa pilottikyselyn nuorten toiveista ja ajatuksista elokuussa avattavien nuoriso- ja asukastilojen suhteen. Vastauksista nousi esiin, että uudet ihmiset saattavat pelottaa. 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

17 Kasvatus kuuluu nuorisotyöhön, oli se sitten media-, ympäristö- tai seksuaalikasvatusta, terveiden elintapojen edistämistä tai rasismin torjuntaa. Ohjauksen myötä nuori kokee asioita turvallisesti ja oppii samalla uusia juttuja itsestään. Kanttia ja itsetuntoa kasvattaa esimerkiksi vertaisohjaajaksi tai vaikkapa kansalaisaktivistiksi ryhtyminen. atus: a kotikulmilla Kivistössä ei asu monikulttuurista väestöä nimeksikään, mutta moni Marja- Vantaalle muuttava tulee olemaan monikulttuurista syntyperää. Kohtaamista halutaan loiventaa etukäteen. Alueen ainoana kaupungin nuorisotyöntekijänä Niemi kiittää yhteistyötä Walter ry:n kanssa. Walter ry järjestää suvaitsevaisuuskasvatusta, jota vetävät maahanmuuttajataustaiset urheilijat. Yhdistys tarjoaa niin yökorista kuin koululuentoja. Hiljattain se vieraili Vantaankosken yläasteella, jonne suurin osa Marja-Vantaan yläasteikäisistä sijoittuu. Suomalaiset, monikulttuurista syntyperää edustavat urheilijat keskustelivat oppilaiden kanssa siitä, mitä suomalaisuus merkitsee ja miten se määritellään. On pohdittu, miten tätä kasvatusta voitaisiin jatkossa tuoda myös nuorisotilojen avoimien ovien iltoihin, Niemi kertoo. Kerran kuukaudessa Kivistön yökahvilassa järjestetään myös Food Night, jossa tehdään eri kulttuureiden ruokia. Nuoret osallistuvat sekä tulevien iltojen teemojen suunnitteluun että varsinaiseen kokkaukseen. Pöydällä on jo ollut niin Japani, Venäjä, Meksiko kuin Ghana. Ghanalaiseen iltaan saimme vimosen päälle ghanalaiset sapuskat, sillä ne teki Vantaalla asuva ghanalainen. Tuolloin syötiin jollofia, joka sisältää riisiä ja nautaa. Perimmäisenä päämääränä on etnisten yhteenottojen välttäminen. Tavoittelemme sopusointua ja erilaisuuden sietämistä. Lue lisää: Kasvamista yhteiskunnallisen vaikuttamiseen: Skeittaajien kengänjälki näkyy suunnittelussa Ari Tossavaisesta ei tullut skeittaajaa, vaikka pääsikin kokeilemaan lajia jo hyvin varhain Saksassa. Suomeen rullalautailu rantautui harrastuksena 1970-luvun puolivälissä, kun vaihto-oppilaat toivat lajin mukanaan Yhdysvalloista. Nuorisotyön tavoitteisiin kuuluu tukea nuoren itsetuntoa, sanoo nuorisoasiainpäällikkö Ari Tossavainen. Osallisuus ei nimittäin ole vain kiva juttu vaan ihmisen perustarve. Jos ei tule kuulluksi, alkaa voida huonosti. Nuorisopalvelut kannustaa jatkuvasti nuoria kertomaan mielipiteensä ja ottamaan rohkeasti yhteyttä erilaisiin päättäjiin, sekä virkakuntaan että poliitikkoihin. Nuorten halutaan kasvavan kansalaisvaikuttamiseen, koska se kasvattaa tunnetta omasta merkityksellisyydestä. Toki nuorten asiantuntemusta myös yksinkertaisesti tarvitaan. Tossavaisen mukaan Vantaalla on viisaat päättäjät, jotka kuuntelevat asukkaita herkällä korvalla. Juuri hiljattain Hiekkaharju 36 -nimellä kulkeva historiallinen nuorisotila päätettiin säilyttää, kun asukkailta tuli siitä vahva viesti. Mittavaa remonttia kaipaavan 36:n puolesta syntyi hetkessä kansanliike. Nettiadressin allekirjoitti ihmistä. Kun tila saatiin pelastettua, siellä pidettiin juhladisco. Nuoret söivät kakkua ja heittivät kommentteja tyyliin hieno juttu, meitä on kuultu. Tällaiset kokemukset ovat tärkeitä. Tuore esimerkki nuorten kuulemisesta on lupaus uusista skeittipaikoista. Vantaa päätti rakentaa neljä uutta skeittipuistoa vuoteen 2016 mennessä. Tossavainen tuulettaa pääsevänsä pian tekemään töitä maailmanluokan osaajien kanssa. Skeittipaikkojen suunnittelussa paikalliset alan tyypit tulevat olemaan vahvasti mukana. Vantaalainen Sahamafia ry on ihan eturivin tekijöitä Suomessa. Myös nuorisotalojen skeittiharrastajat tulevat sanomaan painavan sanansa. Tossavaisen mukaan tyypit tuntevat skeittaamisen trendit ja tekniset yksityiskohdat, heillä on yhteyksiä alan kisajärjestäjiin ja tavaran toimittajiin. Mikä parasta, he osaavat myös tuoda näkemyksensä julki eri tavoin, vaikkapa 3D-kuvina. Teksti ja kuvat Katja Savopirtti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

18 Meriseikkailuita horisontissa! Saareen-näyttely saapuu Vantaalle Elokuussa vantaalaiset lapset pääsevät elämykselliselle taidematkalle meritarinoihin ja saariseikkailuihin, kun Saareennäyttely rantautuu Lasten Taidetalo Pessiin. Lasten Taidetalo Pessi kuuluu opetusministeriön nimeämään lastenkulttuurikeskusten Taikalamppuverkostoon. Verkoston keskukset kehittävät lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa ja tukevat siten heidän hyvinvointiaan. Hyvät toimintamallit ja hankkeet hyödyttävät koko verkostoa. Oulun Kulttuuritalo Valveen tuottama ja suuren suosion saanut Saareennäyttely saapuu Vantaalle kesän lopulla. Sanataiteeseen painottunut moniaistinen taidenäyttely on vantaalaisten ilona ja ihmetyksenä Elokuun näyttelyn vierailuajat ja opastukset on varattu päiväkotiryhmille ja syyskuu koululuokille, mutta myös perheet on huomioitu erillisinä vierailuaikoina. Näyttelyn teemana on meri. Se ammentaa tarinansa suomalaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, joka on tulvillaan erilaisia meriseikkailuita. Näyttely luo Pessiin satumaailman, jossa voi vaikkapa astua sisälle sukelluskelloon. Lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki ja kulttuurituottaja Hanna Nyman odottavat näyttelyä innolla. Tämä on ensimmäinen näin laaja elämyksellinen näyttely. Näyttelyyn kuuluu työpajoja, ja tarjolla on paljon oheisohjelmaa. Olemme myös kaavailleet runsaasti ohjelmaa mm. teatteria ja konsertteja sekä työpajoja meri-teemaan liittyen. Näyttely korvaa tänä vuonna Koululaisten Pikkugallerian, he kertovat. Ammattioppaiden vetämät sanataideopastukset sopivat kaikille ryhmille, kun taas työpajat kohdennetaan koululaisryhmille. Huomioon on otettu myös ruotsinkieliset näyttelyvieraat ja erityisryhmät. Varauksia näyttelyyn voi alkaa tehdä toukokuussa, mistä tiedotetaan henkilöstölle vielä erikseen. Näyttelyn teeman voi integroida moniin eri oppiaineisiin, ja tarjolla on myös opetusmateriaalia. Lisäksi varhais- kasvatuksen henkilöstölle on tulossa koulutus, Nyman kertoo. Näyttelyä voivat hyödyntää päiväkotien ja koulujen lisäksi kaikki taiteen perusopetusryhmät ja kirjastot. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus taiteen tekemiseen ja kokemiseen, Karimäki sanoo. On tärkeää, että omalla paikkakunnalla tarjotaan mahdollisuuksia. Se on kaupungin hyvää palvelua, painottaa Nyman. Saareen-näyttely toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Suunnittelu on aloitettu jo vuosi sitten. Onnistuneen yhteistyön perustana on suunnitelmallisuus. Niin voimme parhaiten edistää yhdessä lasten ja nuorten hyvinvointia, sanoo Karimäki. Nyt jännitetään enää vain sitä, mahtuuko kirkkovene Pessiin! Lue lisää näyttelystä: > Lapset & nuoret > Valveen sanataidekoulu > Saareen. Teksti Emmi Yli-Houhala Kuvat Juuso Laatio, Saareen-näyttely 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

19 Opi uutta, niin jaksat paremmin Oppimisen ilo syntyy Vantaan aikuisopistossa asiakaslähtöisyydestä, yhteisöllisyydestä ja opetuksen laadusta. Resepti tehoaa ja auttaa siellä opiskelevia jaksamaan työssä ja vapaaaikana. Aikuisopisto tunnetaan vapaaajan opiskelusta, mutta opisto on myös merkittävä henkilöstökouluttaja. Kaupungin henkilöstökeskus tai joku hallintokunnista tilaa siltä vuosittain satakunta kurssia. Tilauskurssi voi olla kohdennettu tai kurssilla voi olla kiintiö jollekin kaupungin henkilöstöryhmälle. Sen lisäksi muu tarjontamme yli kurssia vuodessa on työntekijöiden vapaasti hyödynnettävissä, rehtori Kaisa Väyrynen tiivistää. Heli-Kaarina Degerman, Marja Repo, Kaisa Väyrynen, Petri Vahtera. Suomen kieli kärjessä Hittejä ovat nyt ensiapukurssi ja suomi vieraana kielenä. Kieliä ja atk:ta tilataan tasaisesti vuodesta toiseen, samoin liikuntaa. Ruotsinkielisiä kursseja järjestetään tarpeen mukaan, koulutuspäällikkö Heli- Kaarina Degermanin mukaan viimeksi opettajille. Työelämän muutos heijastuu kurssisisältöihin. Koulutuspäällikkö Marja Repo on juuri sopinut suomen kursseista, jotka suunnataan lähi- ja sairaanhoitajille. Potilaskirjaaminen edellyttää hyvää kielitaitoa. Hoitajat haluavat myös oppia, miten Suomessa kohdataan omaiset, Repo kertoo. Ensiapukurssilla. Näin hakeudut koulutukseen: Kaupunki aikoo nostaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrän asukasmäärää vastaavalle kahdeksan prosentin tasolle. Monikulttuurisuuden osaamiselle on kysyntää myös yksityisen puolen työpaikoilla. Asiakaslähtöisyys valttina Aikuisopisto korostaa asiakaslähtöisyyttä, opetuksen henkilökohtaistamista ja käytännönläheisyyttä. Pedagogiikassa käytetään yhteisöllisiä menetelmiä. Meidät tunnetaan ja me tunnemme alueemme. Aikuisopiston valtteja ovat laaja-alaisuus, joustavuus ja edullisuus, apulaisrehtori Petri Vahtera muistuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi pari vuotta sitten opistolle valtakunnallisen laatupalkinnon. Vantaan aikuisopisto vuonna 2010: kaikille avointa kurssia 100 kaupungin tilaamaa kurssia opiskelijaa Aikuisopistossa järjestetään monipuolista henkilöstökoulutusta. Puhu esimiehelle koulutustarpeestasi. Sinut ohjataan kohdennetulle, kiintiöidylle tai räätälöidylle kurssille. Vaihtoehtoisesti valitse itse aikuisopiston tarjonnasta Kriteerimme on, että kurssipalautteiden keskiarvon asteikolla 1 5 pitää olla yli 4. Ja siinä olemme onnistuneet, Vahtera vahvistaa. Oppiminen auttaa jaksamaan Mielekäs tekeminen lisää ihmisen hyvinvointia tavalla, jota rahalla ei saa. Tutkimuksin on todettu, että omaehtoinen opiskelu lisää sosiaalista pääomaa, ryhmään kuulumisen tunnetta, vuorovaikutusta ja onnellisuutta. Aikuisopiston opiskelijapalaute vahvistaa tutkimustiedon. Olipa kurssin aihe mikä tahansa, opiskelu tarjoaa monelle vastapainon työlle ja henkireiän arjen puristuksessa.. Olemme vantaalaisten oppimisen olohuone, jonne on matala kynnys. Sitä viestiä haluamme välittää myös henkilöstökoulutuksessa, opiston väki sanoo. Sanoman takana on tieto, että henkilöstökoulutuksen jälkeen moni palaa opiston muille kursseille. Se on hyvä resepti eläkevuosillekin. Teksti Sirkku Määttä Kuvat Jarmo Kejonen Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

20 Opiskelu on antanut itselle paljon Marita Penttilä opiskelee työn ohella lähihoitajaksi Opiskelu työn ohella vaatii panostusta, mutta antaa myös paljon. Lähihoitajaksi opiskeleva Marita Penttilä kertoo, että hänelle opiskelemaan lähteminen oli oikea ratkaisu. Olen oppinut paljon uutta, ja opiskelu on antanut paljon itselle, Penttilä sanoo. Penttilä työskentelee kodinhoitajana Pähkinärinteen palvelutalossa. Vantaan kaupungilla hän ollut töissä vuodesta Kouluttautumista lähihoitajaksi Penttilä oli miettinyt jo pidemmän aikaa. Kun tällainen tilaisuus nyt tuli, lähdin mielelläni mukaan. Nyt alkoi olla viimeinen mahdollisuus iänkin puolesta. Lähihoitajakoulutuksen järjestää Vantaan kaupunki. Opiskelu tapahtuu osittain työajalla. Koulupäiviä on kerran viikossa, ja ne lasketaan työajaksi. Työn ja opiskelun yhteensovittaminen on Penttilän mukaan onnistunut hyvin. Työn puolesta opiskelu on onnistunut hyvin. Olen saanut paljon kannustusta työkavereilta, Penttilä kertoo. Opiskelu vaatii kuitenkin panostusta myös vapaa-ajalla. Tehtäviä on paljon, ja ne vievät aikaa. Vapaapäivät menevätkin usein tehtävien tekoon. Viime vuoden tammikuussa alkanut koulutus kestää puolitoista vuotta. Lähihoitajaksi Penttilä valmistuu lokakuussa. Teksti Anne Leinonen Kuva Vappu Vienamo Tavoitteena suunnan muutos Nuorisopalveluissa on yhteistyössä Laurean YAMK-opiskelijoiden kanssa kehitetty viimeisen vuoden aikana uutta työmenetelmää SuMu:a. Opiskelijat tekevät siitä myös opinnäytetyön. SuMu tulee sanoista suunnan muutos, ja se lähti liikkeelle nuorisopalveluiden työntekijöiden tarpeesta saada keinoja kohdata nuori ja hänen huoltajansa. Usein työntekijät kohtaavat työssään nuoria, jotka omalla käytöksellään tai puheillaan saavat aikaan huolta nuoren elämäntilanteesta. Tällöin tulee tarve tarjota nuorelle mahdollisuus pysähtyä miettimään yhdessä aikuisen kanssa omaa elämäntilannettaan sekä tekojen ja valintojen mahdollisia seurauksia. SuMu-tapaamisten ajatuksena on välittää nuoresta tilanteessa kuin tilanteessa, jossa nuorta ja huoltajia voidaan nuorisotyön menetelmien kautta tukea. Tavoitteena on kohdata perhe niin sanotusti matalalla kynnyksellä, tilanteessa jossa ei välttämättä täyty lastensuojeluilmoituksen kriteerit. SuMu:n tavoitteena on tukea, tunnistaa ja mahdollistaa suunnan muutos. Nuoren oma ääni kuuluviin SuMu koostuu kolmesta eri tapaamisesta nuorisopalveluiden työntekijän, nuoren ja tämän huoltajien kanssa. Ensimmäisessä kartoituskeskustelussa tavataan nuori, toisessa kartoitus- ja jatkosuunnitelmatapaamisessa nuori ja vanhemmat ja viimeisessä tapaamisessa nuori ja työntekijä tutustuvat nuorisopalveluiden toimintaan yhdessä. Perheen yhteisessä tapaamisessa huoltajille tarjotaan mahdollisuus kuulla nuoren omia ajatuksia elämäntilanteestaan, huolistaan ja toiveistaan. Mikäli nuori ei itse tähän pysty, työntekijä toimii nuo- ren äänenä ja viestin välittäjänä. SuMu:n pilotoinnit alkavat keväällä 2011 Korso Koivukylän ja Myyrmäki Martinlaakson alueilla. Tavoitteena on jo kesään mennessä saada kokemusta ja palautetta työmenetelmästä niin työntekijöiltä kuin perheiltäkin. Työntekijät odottavat uutta työmenetelmää mahdollisuutena. Eritysnuorisotyöntekijä Annika Salo Myyrmäen suuralueelta kertoo, että uusi tapa kohdata nuoria ja heidän perheitään mahdollistaa asioiden ottamisen puheeksi ja välittää nuoren tilanteesta nuorta kunnioittavalla ja arvostavalla tavalla varhain. Lisäksi nuorisotyöntekijä Petra Mäki Korso Koivukylän alueelta korostaa, että myös SuMu:n selkeä rakenne ja toimintamalli mahdollistavat kaikille alueille ja työntekijöille saman toimintatavan. Tiina Hörkkö, Petra Mäki, Annika Salo 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot