YOYO- Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle

Transkriptio

1 YOYO- Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö YOYO -hankeraportti Heidi Kettunen Kevät 2012

2 1. Hankkeen taustaa YOYO- Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle" -hanke on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama opinto-ohjauksen kehittämishanke. YOYO -hanke on ollut Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteishanke, jolle myönnettiin rahoitus Helsinki on vastannut hankkeen koordinoinnista, ja projektipäällikkönä toimi Laura Savolainen. Yhteishankkeen tavoitteena on ollut kehittää lukiolaisten henkilökohtaista ohjausta ja tukea yksilöllistä urasuunnittelua. Näillä keinoilla on pyritty edistämään lukio-opintojen mutkatonta suorittamista tavoiteajassa sekä jatko-opintoihin pääsyä. Hankkeen tavoitteena on ollut täsmentää lukiokohtaisia ohjaussuunnitelmia ja ohjauksen vastuualueita sekä selkiyttää tiedonkulkua eri toimijoiden ja opiskelijoiden välillä sekä laatia jokaiselle lukiolaiselle yksilöllinen jatko-opintosuunnitelma. Tämän lisäksi tavoitteena on ollut kehittää ryhmänohjaajien ja aineenopettajien ohjausvalmiuksia sekä jatko-opinto- ja työelämätietoisuutta, joita on vahvistettu koulutusten avulla. Kunnat ovat voineet painottaa kehittämistyössään omia erityiskohteitaan, ja hankkeeseen osallistuvilla lukioilla on ollut osin yhteiset, osin omat kehittämiskohteensa. Espoossa hankkeessa on ollut mukana neljä pilottilukiota; Etelä-Tapiola, Espoonlahti, Leppävaara ja Mattlidens gymnasium. Kullakin lukiolla on ollut oma kehittämisalueensa. Espoossa kehittämistyö on alkanut jo ennen hanketta, mutta hankkeesta saadun rahoituksen kautta mahdollistui kehittämistyön tehostaminen. Leppävaaran lukiossa on hankekauden aikana kiinnitetty huomiota koko koulu ohjaa - toimintamallin vahvistamiseen muun muassa ryhmänohjaajien kouluttamisen ja ohjauksen vastuualueiden selkeyttämisen kautta. Toisena kehittämiskohteena on ollut erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksen vahvistaminen. Mattlidenin lukiossa on tavoitteena ollut kehittää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on ollut, että kaikki aineenopettajat käyvät vuoden 2011 aikana TET:issa (TET= työelämään tutustumisjakso) tutustumassa johonkin opettamansa aineen kannalta soveltuvaan työpaikkaan. TET:in avulla lisätään opettajien ainekohtaista työelämätietoisuutta ja luodaan työelämäkontakteja myös opiskelijoiden TETjaksoja silmällä pitäen. Etelä-Tapiolan lukion kehittämiskohteina ovat korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön toimintamallien kehittäminen sekä koko koulu ohjaa -toimintamallin vahvistaminen. Espoonlahden lukiossa on kehitetty syksystä 2010 alkaen Wilma-järjestelmään yhteensopivaa sähköistä ratkaisua opiskelijan henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnittelun tueksi. 2. Hankkeen tavoitteet ja niihin vastaaminen Espoossa kukin neljästä pilottilukosta on keskittynyt yhteen hankkeen kehittämiskohteeseen. Seuraavassa kuvataan sitä, mitä on hankekauden aikana konkreettisesti tehty, ja miten kehittämistyö jatkuu syksyllä ) Yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Etelä-Tapiolan lukiossa yhtenä kehittämisen painopistealueena on ollut korkeakouluyhteistyön kehittäminen. Alla on kuvaus yhteistyön etenemisestä ja yhteenvetoa tehdystä kehittämistyöstä.

3 1. Neuvotteluissa Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kanssa keväällä 2011 käytiin neuvotteluja, joissa päädyttiin toimimaan yhteistyössä Espoon työväenopiston kanssa, sillä se tarjoaa HY:n avoimia opintoja. Meillä tarjottiin perusopintoja niin oikeustieteestä kuin psykologiasta. Lisäksi oli tarjolla tieteellisen kirjoittamisen kurssi valtiotieteellisen tiedekunnan vaatimusten mukaan. Fyysisten tilojen tarjoaminen (kurssit pidettiin meillä Etelä-Tapiolan lukiossa) ei kuitenkaan auttanut isompaa joukkoa opiskelijoita innostumaan näistä opinnoista, vaikka niitä mainostettiin laajasti myös Espoon muille lukioille. Avoin yliopisto on kuitenkin kiinnostunut jatkamaan yhteistyötä. Yhtenä johtopäätöksenämme on, että opiskelijan on kevennettävä päivälukion ohjelmaa, jos hänellä on vaativa yliopistotasoinen kurssi menossa avoimen yliopiston puolella. Yksi idea on myös tarjota avoimen opintoja vasta sen jälkeen, kun ylioppilaskirjoitukset ovat ohi. Jos tätä ideaa lähdetään toteuttamaan, sen rinnalla täytyy seurata yliopistojen pääsykokeiden kehittämistyötä. 2. Aalto-yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä ollaan laajentamassa kauppakorkeakoulun suuntaan. Tällä hetkellä jo yhteiskuntaopin koulukohtaisena kurssina tarjotaan yliopistotasoista Kansantalouden peruskurssia. 3. Eri aineissa on aktiivisesti toteutettu vierailuja ja vieraita on käynyt oppitunneilla mm. seuraavasti: - laboratoriovierailut ja käynnit ao. tiedekunnissa, LUMA-keskuksissa, osallistuminen luentoihin yliopistolla(esim.aalto-yliopiston kärkikurssit) - tutkijavieraita eri kursseilla kurssin teeman mukaisesti - entinen lukiomme opiskelija teki kielitaitotutkimusta opikelijoillamme ja kävi kertomassa tutkimustuloksistaan ao. ryhmissä - BI-ryhmä seuraamassa leikkausta Biomedicumissa - YRI-kurssin vierailu Aalto-yliopiston Garage-yrityshautomoon 4. Lukiomme Studia Generalia -sarjan teemana oli Design. Luennoitsijoita siihen saimme mm. Aaltoyliopistosta. 5. Tänä vuonna järjestettiin Abiturienttien vanhempainilta, jossa oli alustamassa Aalto-yliopiston Ura- ja rekrytointipalvelujen päällikkö Aila Saloranta. Tähän tilaisuuteen myös abiturientit olivat tervetulleita. 6. Syksyllä järjestetään Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Uudenmaan abiturienteille suunnattava Koe Kampus! -tapahtuma Odotamme ohjelmaa, jotta näemme, missä laajuudessa esimerkiksi aineenopettajat voisivat tapahtumaan osallistua yhdessä abiturienttien kanssa. VESO-päivässä 5.5. aineenopettajat suunnittelivat yhteistyön laajentamista ja esille tuli monia tuoreita ideoita ja tapoja yhteistyön tekemiseen. Asenteet olivat erittäin positiivisia ja selvää innostusta oli havaittavissa. Vuoden projekti ei ole riittävä aika uusien käytäntöjen juurruttamiseen, mutta ainakin ideoiden antajana ja ajattelun herättäjänä se on toiminut omassa työyhteisössämme. Tulevana lukuvuonna toivottavasti uusia ideoita päästään toteuttamaan. 2) Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatiminen Espoonlahden lukiossa on kehitetty Wilmaan ohjauslomakkeisto opiskelijoiden yksilölliseen opintojen seurantaan sekä lukio- ja jatko-opintojen suunnitteluun. Lomakkeisto on otettu käyttöön kaikissa Espoon

4 lukioissa. Käyttökokemuksia kerätään syksyn 2011 aikana. Lukiokohtaisesti päätetään ryhmänohjaajien perehdyttämisestä sivuston käyttäjiksi. Olemme Espoonlahden lukiossa kehittäneet Wilma-lomakkeita lukion opinto-ohjauksen ja jatko-opintoohjauksen tueksi. Käyttökokemuksen myötä olemme muokanneet lomakkeita toimivammiksi. Lomakkeita on siirretty muille Espoon lukioille ja aiheen ympärillä on pidetty kehittämiskokouksia Espoon opintoohjaajien kesken. Olemme myös konsultoineet muita kuntia lomakkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on tehdä lukion kokonaisohjauksesta suunnitelmallista ja systemaattista sekä helpottaa ja tehostaa sitä kehittämiemme Wilma-lomakkeiden/tulosteiden avulla. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. lukion kokonaisohjauksen viemistä opetussuunnitelmatasolta käytännön tasolle. Koko projektin ajan olemme keränneet ajatuksia ja kokemuksia koulun kokonaisohjauksen järjestämisestä sekä Wilma-lomakkeiden ideoinnista ympäri Suomea. Rakennamme jatkossa koulun kokonaisohjausta suunnitelmallisesti muissa lukioissa toimivien käytäntöjen pohjalta ja samalla pyrimme lukuvuoden aikana integroimaan kehitetyt Wilma- lomakkeet/tulosteet osaksi koko koulun ohjausta. Toivomme tämän tehostavan koulun kokonaisohjausta ja hyödyttävän pitkällä tähtäimellä koko lukion toimintaa. 3) Koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen Leppävaaran lukiossa on järjestetty ryhmänohjaajille koulutusta ja päivitetty ryhmänohjausmateriaalia, täsmennetty kokonaisvaltaisen ohjauksen käsitettä ja laadittu yhteistyössä tulevan lukuvuoden ohjaussuunnitelma. Opiskelijahuoltoa on tehostettu. Aineenopettajat ovat osallistuneet mielen hyvinvoinnin koulutukseen. Opettajia on kannustettu osallistumaan opetet:iin. Opettajat ovat lähteneet kehittämistyöhön hyvin mukaan ja vastaanotto on ollut myönteinen. Ryhmänohjauksen tehostaminen jatkuu edelleen syksyllä Leppävaaran lukiossa on otettu myös soveltuvin osin käyttöön Wilma-lomakkeita, joiden tarkoituksena on ohjauksen tehostaminen. Etelä-Tapiolan lukiossa on kehitetty edelleen koko koulu ohjaa - suunnitelmaa, mm. täsmentämällä ohjauksen vuosikelloja ja järjestämällä aineenopettajille koulutuksia, joissa on terävöitetty aineenopettajien roolia oman osaamisalueensa jatko-opintoihin ja työelämään ohjaajana. Lisäksi erityisopettaja ja opintoohjaajat ovat osallistuneet mielen hyvinvoinnin koulutukseen. Erityisesti benchmarkkaus tuotti uusia ideoita, joita päästiin laajamittaisemmin käsittelemään VESOpäivässämme Ryhmänohjauskäytäntöä kehitetään niin, että se jo ensi lukuvuonna palvelisi tarkoituksenmukaisemmin abiturientteja ja toisen vuoden opiskelijoita. Vierailuja ja opintokäyntejä voidaan tarkastella myös Koko koulu ohjaa -idealla. Tämän opettajat havaitsivat VESO-päivässä 5.5. ja ottivat asian avoimesti esille. Sen lisäksi, että opitaan aineen sisällöstä, voidaan ottaa esille myös uratarinoita. Ihmiset yleensä puhuvat mielellään omasta työstään ja urastaan. Lisäksi diasarjat on otettu mukavasti vastaan, ja kysyttäessä vaikutti siltä, että niille löytyy tilaa omien kurssien yhteydessä. Uskonnonopettaja toi esille samantapaisen hankkeen, jonka Uskonnonopettajien liitto toteuttaa. Siinä esitellään opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien lisäksi myös teologian alan viimeaikaisia tutkimushankkeita. Hän kertoi idean olevan vapaasti muiden aineenopettajaliittojen käytettävissä. 4) Yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän kanssa Mattlidens Gymnasiumissa on tavoitteena ollut, että kaikki aineenopettajat käyvät vuoden 2011 aikana TET:issa tutustumassa johonkin opettamansa aineen kannalta soveltuvaan työpaikkaan. TET on

5 toteutettu yhteistyössä Taloudellisen Tiedotustoimiston kanssa, joka on ollut apuna työpaikkojen etsimisessä. TET:in avulla lisätään opettajien ainekohtaista työelämätietoisuutta ja luodaan työelämäkontakteja myös opiskelijoiden TET-jaksoja silmällä pitäen. Tavoitteena on ollut lähettää kaikki lukion opettajat 1-3 päivän tutustumiskäynnille yritykseen tai järjestöön jonka toimintaa liittyy ko. opettajan aineeseen. Tämän toiminnan tarkoitus on ollut yhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyön avulla oppilaiden ja opettajien on tarkoitus saada parempi käsitys työelämästä ja työtehtävistä, joihin eri koulutukset johtavat, sekä lukioaineiden merkityksestä työelämässä. Yhteistyössä korostetaan opettajien merkitystä omien aineidensa opinto-ohjaajina. Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) on alusta lähtien ollut mukana neuvomassa ja avustamassa. TAT:lla on pitkä kokemus OpeTET:n käytännön järjestelyistä. TAT:lla on myös valmiit yhteydet yrityksiin, joilla on valmiudet ottaa vastaan opettajia, ja kartoittaa koulun ja yrityksen yhteistyönmahdollisuudet. Suurin osa lukiomme opettajien yritys-vierailuista on saanut alkunsa TAT:n yhteyksien kautta. TAT:n asiantuntemusta, verkostoa ja valmiutta auttaa kouluja onkin syytä hyödyntää mahdollisimman paljon. Opettajan TET-jakson järjestelyt ovat kulkeneet suurin piirtein seuraavasti: opettajan kanssa pohditaan kohde-yrityksen/järjestön toiminta-aluetta yleisesti. Esimerkiksi kemian opettajamme halusi tutustua kosmetiikka- tai elintarvike-alaan, ja uskonnon opettajamme oli kiinnostunut humanitäärisesta alasta. TAT:n kautta saadaan yhteystiedot yritykseen joka vastaa opettajan toiveita. Vaihtoehtoisesti otetaan itse yhteyttä sopivaan yritykseen. TAT:n kautta saadulla yrityksellä on yleensä hyvä käsitys TET-jakson tarkoituksesta ja järjestelyistä. Nämä ei välttämättä ole yhtä selkeitä omatoimisesti järjestetylle yritykselle. Se saattaa sen sijaan paremmin vastaamaan opettajan toiveita. (Liite: Saatekirje yritykselle) Yleensä opo on ottanut ensimmäinen yhteyden yritykseen selvittämään projektin tarkoitusta. Tämän jälkeen opettaja ja yrityksen yhteyshenkilö ovat jatkaneet keskustelua, ja sopineet käytännön järjestelyistä keskenään. Ennen vierailua opettaja on vastannut muutamaan kysymykseen tulevaan TET jaksoonsa liittyen. Näiden kysymysten tarkoituksena on lähinnä yleinen reflektio jakson sisällöstä, tavoitteista ja mahdollisesta jatkosta. (Liite: Kysymyslomake) Vierailun jälkeen opettaja on saanut vastata muutamaan kysymykseen TET -jaksostaan. Opettaja on myös saanut pitää lyhyen (muutaman minuutin) yhteenvedon jakson sisällöstä opettajainkokouksessa. (Liite: Kysymyslomake) Kokemukset TET-jaksoista järjestelyistä ovat olleet vaihtelevia. Opettajan suhtautuminen ja kiinnostuneisuus vaikuttaa tietenkin kovasti tuloksiin. Ideaa ja järjestelyä kannattaa siis myydä opettajille. Koulun johdon tuella on myös suuri vaikutus. TET-jaksoja olisi nähtävä opettajakoulutuksena ja koulukehityksenä, jotka siis hyödyntävät sekä yksilöä että yhteisöä. Loppujen lopuksi opettajat ovat yleensä olleet tyytyväisiä vierailuihin, vaikka jatkoyhteistyötä ei aina ole syntynyt. Uusi näkökulma oppiaineeseen, lisätietoa alasta, mahdollinen yhteistyö ja parempi pohja opiskelijoitten ohjaukseen ovat esimerkkejä hyödyistä jotka opettajat ovat maininneet. Käytännön järjestelyt eivät ole kovin vaativia, muutama puhelinsoitto ja keskustelu riittäneet useimpien jaksojen järjestämiseen. Neuvottelut yritysten ja opettajien kanssa, ja TET-jakson sopivan ajankohdan löytäminen ja järjestäminen voivat sen sijaan olla ajanjaksollisesti aika pitkiä. Kannattaa siis aloittaa hyvissä ajoin ensimmäisestä opettaja-keskustelusta itse TET-jaksoon voi hyvinkin vierähtää kuukausi. Tässä muutama esimerkki TET-yrityksistä ja -järjestöistä: - Franck Media

6 - Schildts förlag - Panimoravintola Bruuveri - Ehjä Ry - HelsinkiMission - Hasan & Partners - TenFour CommunicationsOY - CIMO - YLE - British Council Aikataulu Lokakuu 2010 TAT vieraili koulussamme kertomassa TET-jakson tavoitteista ja mahdollisuuksista Maaliskuu 2011 ensimmäisen opettaja-ryhmän toiveita TET-jakson suhteen kartoitettiin, ja yrityksiin otettiin yhteyttä Huhti-toukokuu 2011 kymmenkunta opettajaa kävivät TET-jaksolla, arvioivat käyntiään ja jakoivat kokemuksiaan Elo-toukokuu 2012 loput opettajista (kymmenkunta) käyvät TET-jaksolla Studiepasset (opintopassi) Mattlidens gymnasium kehitti yhteistyössä Gymnasiet Grankulla Samskolan ja Kyrkslätts gymnasiumin kanssa ns. Studiepasset-kurssin (opintopassi). Kurssin sisältö ja rakenne selviävät liitetiedostosta (Liite: Studiepasset). Kurssi siis perustuu oppilaan omatoimiseen aktiivisuuteen. Käymällä messuilla, avoimilla päivillä, jne. ja dokumentoimalla vierailunsa oppilas suorittaa omassa tahdissaan kurssin lukioaikanaan. Uutta tässä kurssijärjestelyssä on kattava yhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Käytännössä kaikki ruotsinkieliset koulutustahot ovat mukana yhteistyössä, jonka perusidea on lukio-opiskelijoiden vierailu koulutuslaitoksissa ruohonjuuritasolla. Tarpeen ja halun mukaan lukio-opiskelija voi varjostaa korkeakoulu-opiskelijaa yhden aamu/iltapäivän luennoilla, seminaareilla, jne., jotta hän saisi realistisen kuvan opinnoista. Korkeakouluissa on yhteyshenkilö johon lukio-opiskelija voi ottaa yhteyttä halutessaan varjostaa opiskelijaa. Yhteyshenkilö löytää sopivan opiskelijan ja luo kontaktin lukio- ja korkeakoulu-opiskelijan välillä. Kurssi on alkuvaiheessa. Pilottivierailut ovat osoittautuneet onnistuneiksi, mutta lukio-opiskelijoiden huomion ja kiinnostuksen herättäminen vaatii jonkun verran ponnistusta. Ko. kurssin suunnittelu ja toteuttaminen tuskin onnistuvat täysin itsenäisesti lukio-opiskelijalta. Paketin räätälöiminen tapahtunee osana henkilökohtaista ohjausprosessia. Kurssin tietosivu: Näin pilottiopiskelija kirjoitti vierailuistaan Helsingin yliopistolla; Uni besöket Jag är en av de personer som inte hade någon aning om vad jag ville börja studera efter gymnasiet. Det finns så många alternativ och den bild man får av de traditionella powerpoint presentationerna är inte alltid så täckande och nätsidorna kan kännas som en svår navigerad djungel av texter! Så då jag fick förslaget om att göra en student skuggning tvekade jag inte att göra det.

7 Mitt besök gjorde jag på Soc&Kom och en person som studerar statsvetenskap visade mig omkring. Tyvärr hade han främst obligatoriska kurser vilka kanske inte är de mest intressanta, men jag var ändå med på en föreläsning vilket gav mig en bra bild om hur studierna där ser ut. Efter föreläsningen gick vi runt i skolan och jag fick ställa precis vilka frågor jag ville (allt från boende och studielivet till de egentliga studierna och möjligheterna efter dem) medan han visade mig runt i skolan. Den här sortens besök tycker jag fungerar jätte bra och ger en mera realistisk bild om hur universitetsstudierna ser ut. Det jag mest gillade var att det här var personligt; jag fick se hur de arbetade, hurudan stämningen i skolan var och jag fick veta precis det jag funderade över. Det här är något jag tror verkligen skulle hjälpa elever på traven med att hitta den studieplats som passar just en själv. -Sofia Slotte 5) Yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa Tavoitteeseen kehittää yhteistyötä paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa vastattiin järjestämällä lukiolaisten jatko-opinto- ja urasuunnitteluiltapäivä ensisijaisesti lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tilaisuudessa esitettiin alueen opiskelu- ja työuramahdollisuuksia sekä TE-toimiston palveluja. Seuraavassa kuvaus Urapiknik-tapahtumasta, joka järjestettiin Espoossa tammikuussa 2012 osana lukion opinto-ohjauksen kehittämishanketta. 5.1.) Urapiknik-päivä Espoon 2. vuosikurssin opiskelijoille Tapahtuman tavoitteena oli tarjota Espoon lukioiden 2.vuosikurssin opiskelijoille Urapiknik-päivä, missä esiteltiin lukion jälkeisiä koulutusmahdollisuuksia. Tarkoituksena oli esitellä Espoon kunnan tarjoamia palveluita niin jatkokoulutus mahdollisuuksien, työ- ja elinkeinoviranomaisten ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Toisena tavoitteena on luoda Espooseen pysyviä toimintarakenteita ja malleja lukioiden ja korkeakoulujen, työvoimaviranomaisten ja elinkeinoelämän välille. Urasuunnittelu iltapäivässä voisi mukana olla seuraavia tahoja: - Aalto-yliopiston avoin yliopisto - Aalto-yliopisto - Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola - Espoon TE-toimisto - Espoon yrittäjät - Helsingin avoin yliopisto - Helsingin yliopisto - Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK - Kauniaisten Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK - Laurea-ammattikorkeakoulu - Omnia - Taloudellinen tiedotustoimisto - Teknologiateollisuus - Työväen Akatemia -

8 Toisena kohderyhmänä olivat aineenopettajat. Koska hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä aineenopettajien jatko-opintotietoutta, tarjosi tämä iltapäivä myös aineenopettajille mahdollisuuden tutustua eri koulutusmahdollisuuksin oman aineen näkökulmasta. Alueen yhteistyökumppanit lähtivät hyvin mukaan tapahtumaan. Myös lukioiden rehtorit antoivat täyden tukensa kyseiselle päivälle. Tapahtumaa työstettiin nelihenkisellä opinto-ohjaajien työryhmällä, jossa toisena sidosryhmänä olivat yllä mainitut yhteistyökumppanit. Päivä rakennettiin oppilaitosten ja yritysten puheenvuoroilla, jotka olivat Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolasalissa. Lisäksi opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus kiertää väliajalla ständityyppisesti aulatiloissa yritysten ja oppilaitosten ständeillä. Päivä oli onnistunut osanottajamäärän suhteen, sillä Tapiolasali on täynnä espoolaisia lukiolaisia. Päivään jäätiin kuitenkin kaipaamaan hiukan kevyempää ohjelmaa, sillä salitilaisuus koettiin paikka paikoin raskaaksi. Työryhmänä olemme osaltamme arvioineet tapahtumaa, ja toteamme, että päivä sujui pääpiirteittäin onnistuneesti. Mikäli samantyyppistä päivää on tarkoitus jatkossa toteuttaa, on hyvä arvioida päivän rakennetta uudelleen. Toisaalta myös tapahtuman tarpeellisuus suhteessa kohderyhmään nähden on miettiä tarkoin, jotta kohderyhmä ja tapahtuman tavoite kohtaisivat vielä paremmin. Mahdolliset resurssikysymykset niin henkilöstön kuin kulujen puolella on varmistettava, mikäli samantyyppistä tapahtumaa aiotaan jatkossa järjestää. Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla vastaavanlaista tapahtumaa Espoossa, mutta pääkaupunkiseudulla on ensi syksynä Helsingin yliopiston järjestämänä koe kampus - päivä lukiolaisille. 3. Tapahtumista raportointia Oppilaan ohjaajien ja opinto-ohjaajien syyskauden avajaisseminaari Syyskauden aloitusseminaari oli suunnattu peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajille/oppilaan ohjaajille, missä aiheina olivat muun muassa nivelvaiheen yhteistyö, alueellisten ja opiskelijoiden yksilöllisten erojen huomioiminen ja kolmiportainen tuki ohjauksen näkökulmasta. Päivässä mietittiin alueellisen yhteistyön lisäämistä nivelvaiheyhteistyön näkökulmasta. Päivässä todettiin, että yhteistyössä on paljon kehitettävää, mutta opiskelijamäärät tuovat oman haasteensa, sekä tiedonsiirtolomakkeiden hukkuminen siirtymävaiheessa. Peruskoulussa saadut tiedot eivät aina siirry vastaanottavaan oppilaitokseen. Päivä koettiin myös tarpeelliseksi verkostoitumisen ja kollegiaalisen vuorovaikutuksen kannalta. Tällaiselle yhteiselle päivälle nähtiin tarvetta jatkossakin Rehtoreiden ja opinto-ohjaajien syysseminaari Seminaaripäivä oli suunnattu lukion rehtoreille ja opinto-ohjaajille. Päivän tavoitteena oli, että pilottilukiot esittelevät muille espoolaisille lukioille hankkeessa luotuja käytäntöjä, mutta samalla jaetaan toimivia käytäntöjä, jotta niitä voivat muut myös jalkauttaa omiin lukioihinsa. Päivässä työskenneltiin learning cafetyöskentelyä hyödyntäen. Päivässä koettiin toimiviksi pienryhmätyöskentely, jossa eri lukiot pääsivät jakamaan omia käytäntöjään. Päivästä saadun palautteen perusteella yhteiselle keskusteluille olisi jatkossakin tilausta, jotta eri lukioiden hyviä käytänteitä voi jatkossa jakaa Rehtoreiden ja peruskoulun ja lukioiden opinto-ohjaajien seminaariristeily

9 Syyskauden päätösseminaarin kohderyhmänä olivat lukion rehtorit, sekä lukion ja peruskoulujen opintoohjaajat/oppilaan ohjaajat. Seminaarissa esiteltiin lukion opinto-ohjauksen kehittämishanketta, mutta myös eri lukioiden painotuksia kevään 2012 yhteisvalintaa ajatellen. Kehittämistyön jatkuminen syksyllä 2012 Hanke päättyy virallisesti toukokuussa 2012, mutta kehittämistyö jatkuu myös Espoossa syksyllä Olemme perustaneet asiantuntijaryhmän. Työryhmän tavoitteena on lukiokoulutuksen kehittäminen ja hankkeen tavoitteiden juurruttaminen osaksi lukioiden oppilaitoskulttuuria. Tarkemmista suuntaviivoista ja tavoitteista puhumme ensimmäisessä kokouksessa. Hankkeen jälkeinen asiantuntijaryhmän kokoonpanosta päätimme seuraavalla tavalla: Elinä Rönkkö pj. Apulaisopetuspäällikkö Riina Plosila, 2. asteen suunnittelija Ismo-Olav Kjäldman, Leppävaaran lukion rehtori Antti Humalamäki, peruskoulun konsultoiva oppilaanohjaaja Kukka Tast, Lukion konsultoiva opinto-ohjaaja Mikael Eriksson, Mattlidens gymnasium Heidi Kettunen, Leppävaaran lukion opinto-ohjaaja Vaikka hankekausi loppuukin, saa hankkeen kehittämisrahoja käyttää vuoden 2012 loppuun saakka. Lukiokohtaisia kehittämisrahoja (1500 euroa/pilottilukio) saa myös käyttää vuoden 2012 loppuun saakka. Hankkeen. Kehittämisryhmässä linjasimme yhdeksi kehityksen painopistealueeksi opinto-ohjaajien ja aineenopettajien jatkokouluttamisen. Lisäksi asiantuntijaryhmän tehtävänä on laadukkaan ohjauksen mallin eteenpäin vieminen lukioiden toimintakulttuuriin.