Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Evaluation of the quality systems of the maritime training units in Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013. Evaluation of the quality systems of the maritime training units in Finland"

Transkriptio

1 Evaluation of the quality systems of the maritime training units in Finland Liikenteen turvallisuusvirasto Helsinki 2013

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Suunnittelu Arvioitavat kohteet ja aikataulu Arviointiryhmä ja arvioinnin toteutus Arviointiaineisto Itsearviointi ja ulkoinen arviointi Arviointiraportit Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ABOA MARE ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO EKAMI WINNOVA LÄNSIRANNIKON KOULUTUS OY Ålands yrkesgymnasium Korkeakoulut Högskolan på Åland KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Yrkeshögskolan Novia MERENKULUN TURVALLISUUSKOULUTUSKESKUS (MERITURVA) Viestintävirasto List of auditors selected to perform audits in accordance with stcw regulation i/ Alternative certificates (STCW A-I/7 paragraph 3.3)... 1

3 1 Yleistä Merenkulkualan koulutuksen arviointi on toteutettu Suomessa edellisen kerran vuosina 1998, 2002 ja Arvioinnit on aikaisemmin tehty silloisen Merenkulkulaitoksen, nykyisen Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin ja Opetushallituksen yhteistyönä. Uudessa STCW-arvioinnissa opetus- ja kulttuuriministeriö velvoitti suunnittelun ja toteuttamisen Korkeakoulujen arviointineuvoston KKA ja Koulutuksen arviointineuvoston KAN tehtäväksi. Lähtökohtana toimijoiden valinnalla oli se, että merenkulkualan koulutus koostuu sekä korkeakoulujen että ammatillisen opetuksen väylistä. Direktiivin vaatimus lisäksi edellytti, että varsinaisesta toiminnasta riippumaton taho arvioi merenkulun koulutuksen vähintään viiden vuoden välein. Arviointi toteutettiin tälläkin kertaa kiinteässä yhteistyössä liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa. Arvioinnista annetun asetuksen mukaisesti arviointineuvostot yhteistyössä Trafin kanssa huolehtivat myös Ahvenanmaan maakunnan alueella toteutettavan merenkulun koulutuksen STCW-arvioinnista. Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA arvioi Liikenteen turvallisuusviraston pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten myöntämiseen ja tunnustamiseen liittyvän järjestelmän ja säädöspohjan vuonna 2011 direktiivin 2008/106/EC nojalla (Dossier number: 2011.INSP.STCW.00216). Viestintäviraston (Ficora) meriradioliikenteen pätevyyksiin liittyvän laatujärjestelmän riippumattomasta arvioinnista vastasi NHG Audit Oy. 2 Suunnittelu Toteutettavan arvioinnin tarkoituksena oli varmistaa, että suomalaista merenkulkualan koulutusta tarjoavilla organisaatioilla on toimivat laatujärjestelmät ja menettelyt vähintään STCW- yleissopimuksen laatukriteerit täyttävän koulutuksen toteuttamiseksi ja että koulutusyksikkö täyttää STCW-yleissopimuksen vaatimukset. Arvioinnissa tärkeänä tavoitteena oli lisäksi tunnistaa koulutuksen kehittämiskohteita ja antaa kehittämissuosituksia koulutuksen järjestäjälle. Arvioinnista vastaavat neuvostot päättivät joulukuun kokouksissaan vuonna 2010 perustaa koulutuksen arvioinnin ja merenkulun osaajista koostuvan suunnitteluryhmän, joka teki esityksen merenkulkualan koulutuksen arvioinnin projektisuunnitelmaksi. Suunnitelmassa lähdettiin siitä, että arviointineuvostot vastasivat vastuualueidensa osalta arviointihanketta koskevista päätöksistä, kuten suunnitteluryhmän ja arvioijien nimittämisestä sekä projektisuunnitelman hyväksymisestä. Arviointia koskeva päätöksenteko edellytti käytännössä molempien neuvostojen rinnakkaiskäsittelyä. Lisäksi lähdettiin sitä, että kutakin arvioitavaa koulutusyksikköä kohden nimettiin oma arviointiryhmä, joka vastasi koulutusyksikön arvioinnista ja hyväksymisestä sekä mahdollisten korjaavien toimenpiteiden määrittämisestä. Arvioijiksi valittiin kokeneita merenkulkualan, koulutuksen ja pedagogiikan sekä arvioinnin asiantuntijoita. Lisäksi kuhunkin arviointiryhmään valittiin opiskelijaedustaja.

4 Arvioinnin kohteet määräytyivät edellä mainituista STCW:stä ja EU:n merenkulkualan koulutusta ohjaavasta direktiivistä 2008/106/EC. Arvioitavia yksiköitä oli yhteensä 12, joista viisi ruotsinkielisiä. Arviointi kohdistui myös Ahvenanmaalla sijaitseviin merenkulun koulutusyksiköihin sekä puolustusministeriön alaiseen Merisotakouluun. 3 Arvioitavat kohteet ja aikataulu Arvioitavia merenkulkualan koulutusta toteuttavia koulutusyksiköitä oli arvioinnin suunnitteluvaiheessa Suomessa 12. Suunnitteluvaiheessa kuitenkin Työterveyslaitoksen merenkulkualaan liittynyt koulutus päätettiin toteuttajan päätöksestä toistaiseksi lopettaa, joten varsinaisia arvioitavia kohteita oli lopulta yhteensä 11. Arvioitavana oli seuraavien koulutusyksiköiden merenkulkualan koulutus: Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset - Axxell Utbildning Ab - Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto - WinNova - Ålands sjömansskola/ålands yrkesgymnasium Korkeakoulut - Högskolan på Åland - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu - Merisotakoulu - Satakunnan ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan Novia Pelastautumis- ja turvallisuuskoulutusta tai laivaväen ensiapu- ja terveydenhuoltokoulutusta antavat koulutusyksiköt - Maritime Safety Center/Ålands Sjösäkerhetscentrum - Meriturva - Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste: Inhimillinen työ -osaamiskeskuksen Liikenne ja logistiikka (ei arvioitu) Arviointi koski edellä lueteltujen koulutusyksiköiden kaikkea merenkululliseen pätevyyteen johtavaa koulutusta, jossa on noudatettava STCW-yleissopimusta. Edellä mainittujen koulutusyksiköiden lisäksi arviointiin sisällytettiin myös muiden koulutusyksiköiden tai organisaatioiden tarjoama yleissopimuksessa (luvut IV VI) kuvattu ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Arviointivierailut edellä lueteltuihin 11 kohteeseen toteutettiin kesäkuun 2011 ja maaliskuun 2012 välisenä aikana.

5 4 Arviointiryhmä ja arvioinnin toteutus Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakouluyksikköjen arviointiryhmissä oli aina neljä jäsentä, jotka edustivat merenkulkualaa, merenkulkualan koulutusta sekä arviointiasiantuntemusta. Lisäksi mukana oli yksi opiskelijajäsen muilta osin, paitsi Maritime Safety Centerin ja Meriturvan arvioinnissa, jotka eivät antaneet tutkintoperusteista koulutusta. Arviointiryhmää avusti arviointineuvostojen sihteeristöistä 1-2 raportoijaa. Kaikki arviointiryhmän jäsenet olivat riippumattomia arvioitavasta koulutusyksiköstä. Arviointiryhmien jäsenet nimitettiin arviointineuvostoissa. Ryhmien jäsenet perehdytettiin koulutuksen laadunarvioinnin käsitteistöön ja menettelytapoihin. Merenkulkualan koulutuksen arviointi koostui koulutusyksikön toimittamasta ko. yksikköä kuvaavasta tausta-aineistosta, koulutusyksikön itsearvioinnista, arviointiryhmän tekemästä ulkoisesta arvioinnista, arviointiryhmän laatimasta koulutusyksikkökohtaisesta arviointiraportista, arviointituloksen vahvistamisesta ao. neuvostossa sekä palautteesta ja maakohtaisesta raportista. 5 Arviointiaineisto Arvioitavat koulutusyksiköt toimittivat arviointiryhmän käyttöön yleissopimuskoulutusta koskevan laatukäsikirjan tai vastaavan sekä itsearviointiraportin. Tausta-aineistossa edellytettiin olevan selvät viittaukset kyseisiin laatukäsikirjan kohtiin. Aineisto toimitettiin arviointineuvostoille noin kaksi kuukautta ennen sovittua arviointia sisältäen kuvauksen seuraavista asioista: - merenkulun koulutuksen opiskelijamäärät, opetushenkilöstö, muu henkilöstö, opetustilat ja -välineet sekä toiminnan rahoitus - koulutusyksikön toiminta-ajatus, ylläpitäjän organisaatio ja oman koulutusyksikön organisaatio - opiskelijavalinnan perusteet ja toteutus, opetussuunnitelmaprosessi sekä näyttö- ja näyttökoejärjestelmä, opetuksen toteuttamisen periaatteet ja lähtökohdat - STCW-yleissopimuksessa kuvattujen sisältöalueiden opetuksen ja ohjatun harjoittelun kehittämis-, seuranta ja toimeenpanovastuut sekä opiskelija-arviointi - opetus- ja muun henkilöstön valintaperiaatteiden kehittäminen sekä arviointi - palautekäytännöt, kehittämishankkeet ja opetushenkilöstön perehdyttäminen uuteen alusja varustetekniikkaan - merenkulun pätevyyksiin johtavan koulutuksen koulutusohjelmien opetussuunnitelmat ja mahdollista lisäkoulutusta koskeva aineisto (STCW luvut II, III, V ja VI) - selvitys kehittämistoimenpiteistä, jotka on toteutettu edellisen ulkoisen arvioinnin yhteydessä saatujen kehittämissuositusten pohjalta

6 6 Itsearviointi ja ulkoinen arviointi Koulutusyksikkö toteutti arviointiryhmää varten itsearvioinnin, jossa se arvioi vähintään myöhemmin lueteltavien asiakokonaisuuksien nykytilaa, niissä tapahtunutta muutosta edelliseen ulkoiseen arviointiin ja muutoksen suuntaa. Arviointi toteutettiin suhteessa STCW-yleissopimukseen ja koulutusyksikön omaan laatujärjestelmään kirjattuihin vaatimuksiin ja menettelyihin. Itsearvioinnin osa-alueita olivat: - koulutusyksikön sisäisen laadunhallinta ja sen toimivuus - STCW-yleissopimuksen tavoitteiden toteutuminen koulutusohjelmissa ja niiden opetussuunnitelmissa - STCW-alueen opetuksen suunnittelu, toteutus ja oppimistulosten arviointi - opetushenkilöstön pätevyystaso sekä ammatillisen ja pedagogisen osaamisen varmistaminen ja jatkuva kehittäminen - opiskelijoiden yleiset oppimisvalmiudet ja oppimistulokset erityisesti suhteessa STCWyleissopimuksen tavoitteisiin - opiskelijoilta ja merenkulkuelinkeinolta saatu palaute, palautteen käsittely ja vaikutukset - opetustilojen, -välineiden ja varusteiden tila Ulkoisessa arvioinnissa arviointiryhmä selvitti koulutusyksikön laatujärjestelmän käytännön toimivuutta ja STCW-yleissopimukseen kirjattujen vaatimusten toteutumista. Arvioinnin pohjamateriaalina ryhmä käytti koulutusyksiköiden toimittamaa tausta-aineistoa ja itsearviointiraporttia. Arviointiryhmän vierailulla koulutusyksiköissä perehdyttiin yksiköiden toimintaan ja haastateltiin johtoa, opettajien ja opiskelijoiden sekä sidosryhmien edustajia. Arviointivierailun lopuksi arviointiryhmä antoi koulutusyksikölle alustavan palautteen, joka sisälsi havaitut poikkeamat sekä mahdolliset korjaus- ja kehittämisehdotukset. 7 Arviointiraportit 7.1 Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset ABOA MARE Yrkeshögskolan Novia och Axxell Utbildning Address: Malmgatan 5, Åbo /

7 Training provided by the unit name 1.1A- II/4 & III/4, vaktman 1.2 A-II/1, vaktstyrman 1.3 A-II/2, sjökapten 1.4 A-III/1, vaktmaskinmästare 1.4 A-III/2, ingenjör (utbildningsprogrammet som ger behörighet som övermaskinmästare) Kapitel IV. Sjöradiotrafik A-IV/2 SRC Radiooperatör inom sjöfarten (ROC) Radiooperatör inom sjöfarten (GOC) A-V/ Tanker familiarization course A-V/ Oil tanker training programme A-V/2 o. 3 Crowd and Crisis Management A-VI/4-2 Medical care A-VI/6 Ship Security Officer B-I/ Radar observation and plotting B-I/ Automatic radar plotting aids (ARPA) B-V/c Dangerous and hazardous substances in packaged form Bridge resource management (BRM & ERM) Date of Evaluation Turku 8 January 2012 Auditors Hannu Kotila, överlärare, HAAGA-Helia yrkeshögskolan, huvudutvärderade Bo Gyllenberg, sjökapten Leif Wickström, verksamhetsledare, Finlands maskinbefälförbund Christoffer Andersson, student, Arcada Reporters Karl Holm, pääsuunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality system Kvalitetssystem grundar sig på kvalitetshandbok som inkluderar: 1. revisionsmatris 2. ledningens förbindelse 3. kvalitetspolicy 4. definitioner 5. kvalitetssystem 6. organisationen 7. undervisning och inlärning 8. avdelningsrutinbeskrivningar 9. Otnäs simulationscenter 9. miljöledning 10 kommersiella kursser Evaluation

8 Arviointi perustui korkeakoulun toimittamalle itsearviointimateriaalille sekä haastatteluille, jossa haastateltiin korkeakoulun ja koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation OBSERVATIONER OM UTBILDNINGSENHETENS KVALITETSHANTERING Strenghts - Kvalitetspolicy, huvudmannens, ledningens och personalens engagemang i kvaliteten och genom kvaliteten i utbildningsmålen som omfattas av STCW95 - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet för att utbildningen ska kunna genomföras på ett ändamålsenligt sätt (kvalitetspolicy, kvalitetsansvarsfördelning, kvalitetsplanering, kvalitetsledning, kvalitetssäkring och förbättring av kvaliteten) - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet för att förvaltningen och stödåtgärderna för undervisningen ska kunna genomföras på ett ändamålsenligt sätt (kvalitetspolicy, kvalitetsansvarsfördelning, kvalitetsplanering, kvalitetsledning, kvalitetssäkring och förbättring av kvaliteten) - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet i fråga om handledd praktik, utvärdering av lärandet och prov på kunskaper - Omfattning av utbildningsenhetens kvalitetsledning och kvalitetsledningens funktion och effektivitet i styrningen av de egna funktionerna DE STUDERANDES UTLÅTANDE OM EFFEKTIVITETEN I UTBILDNINGSENHET- ENS KVALITETSHANTERING - Studenterna upplever organisationen som flexibel. - Feedback-systemet fungerar också i fall av öppen respons. Studenterna betonar responsens betydelse. - Som en utmaning upplever studenterna den handledda praktikens framgång och mängden av närundervisning. - I lärarnas pedagogiska- och yrkeskunniga färdigheter är det enligt studenterna stor spridning. KVALITETSHANTERINGENS STYRKOR OCH UTVECKLINGSPUNKTER Styrkor - Bakgrundsorganisationens ledning, enhetens lärare och studenter är motiverade att utveckla verksamheten. - Simulerings-undervisningen är stark. - STCW-ansvaren är tydligt utstakade. Utvecklingspunkter - Det finns överlappande funktioner i feedbacksystemet, men i intervjun kunde man inte fastställa utvecklingsområden.

9 - Kursernas anmälningspraxis bör utvecklas. Handledningen bör utvecklas sålunda att inträde till kursen är bunden till individuell läroplan, inte till om man hinner anmäla sig innan kursen är fullbokad. KVALITETSHANTERING AV HANDLEDD PRAKTIK (LÄRANDE I ARBETET): STYRKOR OCH UT- VECKLINGSPUNKTER - Utvecklingsområden som uppdagats genom den handledda praktiken kunde inte nämnas. Dokumentation för denna del saknas. - Praktikens roll i feedbacksystemet känner man inte till ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO EKAMI Merenkulku-, logistiikka ja autoala Address: Kymenlaaksonkatu 29, FI Kotka Finland Training provided by the unit name A-V/ Tanker familiarization course A-V/ Oil tanker training programme A-V/ Chemical tanker training programme A-V/ Liquefied gas tanker training programme A-V/3.5 Crisis management and human behaviour training A-VI/2-1 Proficiency in survival craft and rescue boats A-VI/2-2 Proficiency in fast rescue boats A-VI/4-1 Medical first aid A-VI/4-2 Medical care Lisättävä 2011 aluksen turvapäällikön koulutus B-I/ Radar observation and plotting B-I/ Automatic radar plotting aids (ARPA).36.1 Navigation and watchkeeping.36.2 Ship handling and manoeuvring.36.3 Cargo handling and stowage.36.5 Main and auxiliary machinery operation B-V/a Large ships and ships with unusual manoeuvring characteristics B-V/b Dangerous and hazardous substances in solid form in bulk B-V/c Dangerous and hazardous substances in packaged form Maritime resource management (BRM & ERM) Date of Evaluation

10 Kotka 13 February 2012 Auditors Kotila Hannu, koulutuspäällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pääauditoija Pekka Partanen, merikapteeni, toiminnanjohtaja, Suomen laivanpäällystöliitto Ilpo Minkkinen, merikapteeni, toimitsija/itf-tarkastaja, Suomen merimiesunioni Tomi Hyppänen, puolimatruusi, konevahtimies (opiskelijajäsen) Reporters Ville Pietiläinen, pääsuunnittelija, Koulutuksen arviointineuvosto Observer Markku Karkama, johtava asiantuntija, Trafi Quality system Ekamin merenkulkukoulutuksella kokonaisuudessaan ISO 9001:2008 standardin mukainen sertifioitu järjestelmä (Inspecta) / Noudattaa STCWlinjauksia Evaluation Arviointi perustui koulutuksen järjestäjän toimittamaan itsearviointimateriaaliin sekä haastatteluihin, joihin osallistui koulutuksen järjestäjän ja koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation OPISKELIJOIDEN LAUSUNTO KOULUTUSORGANISAATION LAADUNHALLINNAN TOIMIVUUDESTA - Opiskelijat pitävät opetushenkilöstön asiantuntemusta korkeana. - Opiskelijoiden käsitys palautejärjestelmää koskevista menettelytavoista vastaa laatukäsikirjassa esitettyä kuvausta. Palautteenannon käytännöt tunnistettiin ja niitä pidettiin toimivina. Annetun palautteen koettiin myös vaikuttavan toimintakäytäntöihin. Myös vapaamuotoinen palaute toimii hyvin. - Opiskelijat tunnistavat laatuvastaavan roolin laatujärjestelmässä. - Opiskelijat tiedostavat STCW-säädösten merkityksen. - Opiskelijoiden kirjallisessa lausunnossa määritellyt asiat on käsitelty edelleen ryhmässä. - Oppilaitoksessa saadun opetuksen ja harjoittelussa vaadittavan osaamisen vastaavuutta pidettiin hyvänä. - Opiskelun lisätuen mahdollisuuksia pidettiin erinomaisina (tuplaopetus, lisäopetus). - Opiskelijat toivoivat lisää aika- ja laitteistoresursseja työsaleille. LAADUNHALLINNAN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET Strenghts - Laatukäsikirja on hyvin laadittu, samoin menettelytapaohjeet.

11 - Laadunhallinnan käytännöt ovat kehittyneet aiempaan verrattuna, samoin palautteen käsittely opiskelijoiden kanssa. - Opiskelijoiden erilaiset taustat ja lähtökohdat huomioidaan joustavasti opetuksen järjestämisessä. Esimerkiksi tuplaopetusta ja lisäopetusta järjestetään tarpeen mukaan. - Opiskelijoiden poissaoloihin puututaan tehokkaasti. Opintojen läpäisyasteen ongelmat on tunnistettu ja niihin pyritään vaikuttamaan aktiivisesti (esim. amisuraprojekti). - Aiemman STCW-arvioinnin kehittämiskohteiden haasteet on huomioitu erinomaisesti. - Yhteinen neuvottelukunta KyAMKin kanssa Minor deficiencies / recommendations - Sisäisten auditointien dokumentointikäytännöt näkyviksi - Opintojen läpäisyasteen tehostamiseen liittyvät toimenpiteet ovat vielä kesken. - Tiedonkulun kehittäminen: palautejärjestelmän tuottaman tiedon mukaan opiskelijat kokevat ongelmaksi tiedonkulun. - Opettajien laatujärjestelmään koskevan tietoisuuden lisääminen OHJATUN HARJOITTELUN LAADUNHALLINTA Strenghts - Oppilaitoksessa annettu opetus ja ohjatun harjoittelun osaamisvaatimukset vastaavat hyvin toisiaan. Koululaiva ja siellä tapahtuva harjoittelu on suuri vahvuus. - Opiskelijat korostavat oman aktiivisuuden merkitystä harjoittelussa. - Harjoittelun menettelytapaohjeet selkeät ja yhtenevät Minor deficiences / recommendations - Simulaattoriympäristöjä ollaan vasta kehittämässä, opettajien koulutus niihin kesken. - Konealan työsalipuolta voisi kehittää. - Konevalvomoympäristön kehittäminen, esimerkiksi yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. - Ei erillistä harjoitteluvastaavaa, olisiko syytä olla.

12 7.1.3 WINNOVA LÄNSIRANNIKON KOULUTUS OY Merenkulku- ja turvallisuusala Address: Suojatie 2, FI Rauma Finland Training provided by the unit name A-V/ Tanker familiarization course A-V/ Oil tanker training programme A-V/ Chemical tanker training programme A-V/ Liquefied gas tanker training programme A-V/3.5 Crisis management and human behaviour training A-VI/2-1 Proficiency in survival craft and rescue boats A-VI/2-2 Proficiency in fast rescue boats A-VI/4-1 Medical first aid A-VI/4-2 Medical care Lisättävä 2011 aluksen turvapäällikön koulutus B-I/ Radar observation and plotting B-I/ Automatic radar plotting aids (ARPA).36.1 Navigation and watchkeeping.36.2 Ship handling and manoeuvring.36.3 Cargo handling and stowage.36.5 Main and auxiliary machinery operation B-V/a Large ships and ships with unusual manoeuvring characteristics B-V/b Dangerous and hazardous substances in solid form in bulk B-V/c Dangerous and hazardous substances in packaged form Maritime resource management (BRM & ERM) Date of Evaluation Rauma 6 February 2012 Auditors Kotila Hannu, koulutuspäällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pääauditoija Veikko Engren, merikapteeni, päällikkö, Silja Serenade Matti Nurmi, ylikonemestari, konepäällikkö, Silja Europa Tomi Hyppänen, puolimatruusi, konevahtimies (opiskelijajäsen) Reporters Ville Pietiläinen, pääsuunnittelija, Koulutuksen arviointineuvosto Quality system Pääosin ISO standardi Evaluation

13 Arviointi perustui koulutuksen järjestäjän toimittamaan itsearviointimateriaaliin sekä haastatteluihin, joihin osallistui koulutuksen järjestäjän ja koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation OPISKELIJOIDEN LAUSUNTO KOULUTUSORGANISAATION LAADUNHALLINNAN TOIMIVUUDESTA - Opettajien ammattitaitoa merenkulkualan sisältöjen hallinnassa kiitettiin ja arvostettiin kovasti. Opettajat seuraavat myös hyvin alan kehitystä. - Opiskelijat toivoivat lisää simulaatio-opetusta ja koululaivatyöskentelyä. Myös simulaatio-opetuksen sisältöjen kehittämistä pidettiin tärkeänä. Luokkatilojen vaihtelevaan kuntoon kiinnitettiin huomiota. - Joustavuutta opintojen suorittamisaikaan ja opiskelijoiden erilaisten taustojen huomioimiseen toivottiin lisää (esim. tyhjät kohdat opinnoissa). - Laivalla tapahtuvan harjoittelun ohjaajien parempaan perehdytykseen pyydettiin kiinnittämään huomiota. Myös harjoittelupaikkojen tutkintokohtaista profilointia pyydettiin painottamaan selkeämmin jatkossa. - Merenkulkualan substanssiaineiden selkeämpää painottamista toivottiin opiskelun alkuvaiheessa. - Opiskelijoilla oli vaikeuksia hahmottaa laatujärjestelmän merkitys ja oma roolinsa laatujärjestelmässä. Poikkeamaraportti oli ainoa vaikuttamiskeino, jonka opiskelijat tunnistivat. Laatujärjestelmän merkitys olisi tarpeellista selkiyttää ja terävöittää opiskelijoiden näkökulmasta. - Yleisesti opiskelijat kokivat, että annettuun palautteeseen reagoidaan hyvin ja asioita kehitetään annetun palautteen perusteella. Palaute oli kuitenkin pääasiassa suullista. Kehittämiskohteet kohdistuvat palautetiedon dokumentoituun käsittelyyn (Inka-järjestelmän kehittäminen). - Oppilaitoksen tasolla kurssien tavoitteiden ja arviointiperusteiden yhdenmukaista käsittelypataa korostetaan. Käytännön menettelytavat vaihtelevat kuitenkin yksittäisten kurssien ja opettajien välillä. Tavoitteiden ja arviointiperusteiden käsittelyn yhdenmukaisuutta tulisi lisätä. - Oppilaitoksen tasolla läsnäolovelvollisuutta korostetaan, mutta opetuksessa siitä lipsutaan. Poissaolokäytännöt olisi syytä kehittää yhdenmukaisemmiksi kaikkien opettajien ja opiskelijoiden kohdalla. LAADUNHALLINNAN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET Strenghts - Edellisen arvioinnin palaute hyödynnetty yksikössä hyvin. - Yksikössä toimii hyvin epämuodollinen ja avoin palautekulttuuri. Minor deficiencies / recommendations - Palautteiden käsittelyn kehittäminen systemaattiseksi ja säännönmukaiseksi. Opiskelijoiden roolin selkiyttäminen laatu- ja palautejärjestelmässä. - Laatukäsikirjan ja sen päivitysten kehittäminen osaksi normaalia toimintaa. Laatujärjestelmän paperiversion ja sähköisen version synkronointi.

14 - Oppilaitoksen roolin selkiyttäminen keskeyttämisen ehkäisemisessä: mihin voidaan vaikuttaa ja mihin ei? Nyt keskeyttäminen nähtiin lähes yksinomaan ulkoisena ongelmana. - Yhteistyön kehittämistä SAMKin kanssa voisi tiivistää resurssien paremmaksi hyödyntämiseksi. - Oppilaitos voisi ottaa aktiivimman roolin simulaatio-opetuksen kehittämisessä. - Winnova-oppilaitoskokonaisuuden rakentaminen kesken myös laatujärjestelmän osalta. OHJATUN HARJOITTELUN LAADUNHALLINTA Strenghts - Oppilaitoksella tapahtuvan opetuksen käytännönläheisyys valmistaa hyvin ohjattuun harjoitteluun ja sen tavoitteiden saavuttamiseen. - Ohjatun harjoittelun haasteet on tunnistettu. - Työharjoitteluraporttien sisältö on hyödynnetty opetuksen kehittämisessä. Minor deficiences / recommendations - Opiskelijahaastattelussa opiskelijat toivoivat selkeämpää priorisointia harjoittelupaikkojen suhteet. Hyvät paikat parempaan käyttöön. - Saatekirjeet, joista käy ilmi opiskelijoiden aiemmat opinnot (ei vain harjoittelut) mukaan kaikkiin harjoitteluihin. Näin harjoittelupaikkaan muodostuisi parempi kuva opiskelijan osaamisesta.

15 7.1.4 Ålands yrkesgymnasium Address: Neptunigatan 6, AX MARIEHAMN Training provided by the unit Kapitel IV. Sjöradiotrafik A-IV/2 SRC Radiooperatör inom sjöfarten (ROC) Radiooperatör inom sjöfarten (GOC) A-V/ Tanker familiarization course A-VI/1.1 Familiarization training A-VI/1.2 Basic training A-VI/1-1 Personal survival techniques A-VI/1-2 Fire prevention and fire fighting A-VI/1-3 Elementary first aid A-VI/1-4 Personal safety and social responsibilities A-VI/2-1 Proficiency in survival craft and rescue boats A-VI/2-2 Proficiency in fast rescue boats A-VI/3 Advanced fire fighting A-VI/4-1 Medical first aid B-I/ Radar observation and plotting B-I/ Automatic radar plotting aids (ARPA) Radiocommunications (GMDSS).36.5 Main and auxiliary machinery operation Bridge resource management (BRM) Date of Evaluation Mariehamn 12 March 2012 Auditors Hannu Kotila, överlärare, HAAGA-Helia yrkeshögskolan, huvudutvärderade Bo Gyllenberg, sjökapten Leif Wickström, verksamhetsledare, Finlands maskinbefälförbund Christoffer Andersson, student, Arcada Reporters Karl Holm, pääsuunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality system Kvalitetssystem grundar sig på kvalitetshandbok som inkluderar: 1. Ålands gymnasiums sjöfartsprogrammet 2. verksamhetsidé och kvalitetspolicy 3. kva-

16 litetssystem 4. dokumentation 5. organisation 6. verksamhet 7. resurser 8. personal 9. studerande 10. utvärdering av verksamheten 11. köpta tjänster Evaluation Arviointi perustui korkeakoulun toimittamalle itsearviointimateriaalille sekä haastatteluille, jossa haastateltiin korkeakoulun ja koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation UTVÄRDERARNAS OBSERVATIONER OM KVALITETSHANTERINGENS OMFATT- NING OCH EFFEKTIVITET, SOM KRÄVS I STCW95 REKOMMENDATION B I/8 (B- I/ ) Avvikelser 7.4. Personalens kompetensuppgifter och ansvar för STCW fattades. Flera register bristfälliga, uppföljningssystemen likaså Uppdateringen av läroplanen pågår Feedback-information saknas från studerandena och näringslivet. Systemen för feedback odokumenterade och oprövade OBSERVATIONER OM UTBILDNINGSENHETENS KVALITETSHANTERING Strenghts - Kvalitetspolicy, huvudmannens, ledningens och personalens engagemang i kvaliteten och genom kvaliteten i utbildningsmålen som omfattas av STCW95 - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet för att utbildningen ska kunna genomföras på ett ändamålsenligt sätt (kvalitetspolicy, kvalitetsansvarsfördelning, kvalitetsplanering, kvalitetsledning, kvalitetssäkring och förbättring av kvaliteten) - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet för att förvaltningen och stödåtgärderna för undervisningen ska kunna genomföras på ett ändamålsenligt sätt (kvalitetspolicy, kvalitetsansvarsfördelning, kvalitetsplanering, kvalitetsledning, kvalitetssäkring och förbättring av kvaliteten) - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet i fråga om handledd praktik, utvärdering av lärandet och prov på kunskaper - Omfattning av utbildningsenhetens kvalitetsledning och kvalitetsledningens funktion och effektivitet i styrningen av de egna funktionerna Recommendations - Kvalitetshandboken har just blivit färdig. Kontinuerligt bevis saknas. Uppfyller inte emedan kvalitetssystemet är så nytt och oprövat, att dokumentationen är närmast teoretisk. - Kvalitetshandboken har just blivit färdig. Kontinuerligt bevis saknas. Kvalitetshanteringen i behov av en koordinerad resurs, som kunde säkerställa kvalitetsfunktionen i sin helhet. - Kvalitetshandboken har just blivit färdig. Kontinuerligt bevis saknas. Kvalitetssystemet teoretiskt på plats. Dokumentation om den praktiska tillämpningen saknas - Den handledda praktiken saknar kontinuerlig utvärdering. Handledd praktik på skolfartyget bristfällig

17 - Kvalitetshandboken har just blivit färdig. Kontinuerligt bevis saknas. Kvalitetsledningens kunskap om STCW bristfällig. UTVÄRDERARNAS OBSERVATIONER OM KVALITETSHANTERINGENS OMFATT- NING OCH EFFEKTIVITET, SOM KRÄVS I LANDSRAPPORTENS STCW KOD A- I/8 Avvikelser 3.1 Kvalitetshandboken har just blivit färdig. Kontinuerligt bevis saknas. Kvaliteten i teorin acceptabel. Den praktiska tillämpningen saknas. DE STUDERANDES UTLÅTANDE OM EFFEKTIVITETEN I UTBILDNINGSENHET- ENS KVALITETSHANTERING - Samrådsmöte (deltagare, huvudsakliga ärenden) - Studentkårens uttalande fattades. - De studerande klagade på brister på STCW innehåll och undervisningen i engelska. - De studerande önskade mera undervisning på skolfartyg och i simulatorer. - Lärarna hade en kollegial relation till de studerande. - I lärarnas pedagogiska och yrkeskunniga färdigheter är det enligt studenterna stor spridning. KVALITETSHANTERINGENS STYRKOR OCH UTVECKLINGSPUNKTER Styrkor - En ny kvalitetshandbok är färdig. - En liten enhet med stark sammanhållning Utvecklingspunkter - Bevis på kvalitetsystemets funktionalitet fattas. - Självutvärderingen var bristfällig. - De studerande upplevde att deras feedback har inte inverkan. - Bevis och dokumentation på den kontinuerliga utvecklingen fattas. - En liten enhet som sammanslagits till en större, utan att ha funnit sin plats. KVALITETSHANTERING AV HANDLEDD PRAKTIK (LÄRANDE I ARBETET): STYRKOR OCH UT- VECKLINGSPUNKTER Styrkor - Lärarna har satsat i att skaffa praktikantplatser. - Elevernas närhet till näringen Utvecklingspunkter

18 - Den handledda praktiken saknar kontinuerlig utvärdering. - Användningen av skolningsfartyget brister i koordineringen med läseordningen och de övriga sjöskolningsenheterna i regionen. UTVÄRDERINGSGRUPPENS UTLÅTANDE Ålands yrkesgymnasium bör göra upp en plan för att korrigera avvikelserna i kvalitetshanteringen senast den 14 maj 2012 och skicka den till Rådet för utvärdering av högskolorna (RUH) och Rådet för utbildningsutvärdering. De korrigeringsförslag som ingår i planen bör förverkligas inom ett år från och med godkännandet av planen. Den 14 maj 2012 utvärderingsgruppen godkände planen av Ålands yrkesgymnasium

19 7.2 Korkeakoulut Högskolan på Åland Address: PB 1010, AX MARIEHAMN Training provided by the unit name 1.1A- II/4 & III/4, vaktman 1.2 A-II/1, vaktstyrman 1.3 A-II/2, sjökapten 1.4 A-III/1, vaktmaskinmästare 1.4 A-III/2, ingenjör (utbildningsprogrammet som ger behörighet som övermaskinmästare) Kapitel IV. Sjöradiotrafik A-IV/2 SRC Radiooperatör inom sjöfarten (ROC) Radiooperatör inom sjöfarten (GOC) A-V/ Tanker familiarization course A-V/ Oil tanker training programme A-V/ Chemical tanker training programme A-V/ Liquefied gas tanker training programme A-V/2 o. 3 Crowd and Crisis Management A-V/3.1 Crowd management training A-V/3.5 Crisis management and human behaviour training A-VI/1-1 Personal survival techniques A-VI/1-2 Fire prevention and fire fighting A-VI/1-3 Elementary first aid A-VI/1-4 Personal safety and social responsibilities A-VI/2-1 Proficiency in survival craft and rescue boats A-VI/3 Advanced fire fighting A-VI/4-1 Medical first aid A-VI/4-2 Medical care A-VI/6 Ship Security Officer B-I/ Automatic radar plotting aids (ARPA) Radiocommunications (GMDSS) Bridge resource management (BRM)/(MRM)

20 Date of Evaluation Mariehamn 11 March 2012 Auditors Hannu Kotila, överlärare, HAAGA-Helia yrkeshögskolan, huvudutvärderade Bo Gyllenberg, sjökapten Leif Wickström, verksamhetsledare, Finlands maskinbefälförbund Christoffer Andersson, student, Arcada Reporters Karl Holm, pääsuunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality system Kvalitetssystem grundar sig på kvalitetsmanual som inkluderar: 1. kvalitetsledningssystem 2. kvalitetspolicy 3. vision och verksamhetsidé 4. exameninriktad verksamhet 5. fristående kursverksamhet 6.forsknings- och utvecklingsarbete 7.samverkan med samhället 8. organisation 9. högskolans kunder 10. kvalitetsledningssystemets dokumentation 11. ledningens genomgång och ständiga förbättringar Evaluation Arviointi perustui korkeakoulun toimittamalle itsearviointimateriaalille sekä haastatteluille, jossa haastateltiin korkeakoulun ja koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation OBSERVATIONER OM UTBILDNINGSENHETENS KVALITETSHANTERING Strenghts - Kvalitetspolicy, huvudmannens, ledningens och personalens engagemang i kvaliteten och genom kvaliteten i utbildningsmålen som omfattas av STCW95 - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet för att utbildningen ska kunna genomföras på ett ändamålsenligt sätt (kvalitetspolicy, kvalitetsansvarsfördelning, kvalitetsplanering, kvalitetsledning, kvalitetssäkring och förbättring av kvaliteten) - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet för att förvaltningen och stödåtgärderna för undervisningen ska kunna genomföras på ett ändamålsenligt sätt (kvalitetspolicy, kvalitetsansvarsfördelning, kvalitetsplanering, kvalitetsledning, kvalitetssäkring och förbättring av kvaliteten) - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet i fråga om handledd praktik, utvärdering av lärandet och prov på kunskaper - Omfattning av utbildningsenhetens kvalitetsledning och kvalitetsledningens funktion och effektivitet i styrningen av de egna funktionerna

21 DE STUDERANDES UTLÅTANDE OM EFFEKTIVITETEN I UTBILDNINGSENHET- ENS KVALITETSHANTERING - Studeranden vid Högskolan på Åland anser att en viss samordning mellan studielinjerna är att föredra, t.ex. allmänna ämnen - Önskvärt att ha tillgång till examenarbetets grunddata tidigare - Även önskat att arbetsbelastningen under fjärde året minskas.

22 KVALITETSHANTERINGENS STYRKOR OCH UTVECKLINGSPUNKTER Styrkor - Personalen har en genuin vilja att samverka att utveckla högskolans kvalitetssystemet - Tillgängligt för alla, bra visualiserat - Nytt kvalitetssystem som alla känner till och är färdiga att implementera Utvecklingspunkter - Uppdragsgivaren skall på ett mera aktivt sätt förbinda sig till verksamheten. - Större autonomi i verksamheten KVALITETSHANTERING AV HANDLEDD PRAKTIK (LÄRANDE I ARBETET): STYRKOR OCH UT- VECKLINGSPUNKTER - Fungerande - Tillgänglig för var och en - Öppen - Skolan stöder studerande KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala Address: PL 9, FI Kotka Finland Training provided by the unit name A-V/ Tanker familiarization course A-V/ Oil tanker training programme A-V/ Chemical tanker training programme A-V/ Liquefied gas tanker training programme A-V/3.5 Crisis management and human behaviour training A-VI/2-1 Proficiency in survival craft and rescue boats A-VI/2-2 Proficiency in fast rescue boats A-VI/4-1 Medical first aid A-VI/4-2 Medical care Lisättävä 2011 aluksen turvapäällikön koulutus B-I/ Radar observation and plotting B-I/ Automatic radar plotting aids (ARPA).36.1 Navigation and watchkeeping.36.2 Ship handling and manoeuvring.36.3 Cargo handling and stowage.36.5 Main and auxiliary machinery operation

23 B-V/a Large ships and ships with unusual manoeuvring characteristics B-V/b Dangerous and hazardous substances in solid form in bulk B-V/c Dangerous and hazardous substances in packaged form Maritime resource management (BRM & ERM) Date of Evaluation Kotka 14 February 2012 Auditors Kotila Hannu, koulutuspäällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pääauditoija Pekka Partanen, merikapteeni, toiminnanjohtaja, Suomen laivanpäällystöliitto Ilpo Minkkinen, merikapteeni, toimitsija/itf-tarkastaja, Suomen merimiesunioni Tomi Hyppänen, puolimatruusi, konevahtimies (opiskelijajäsen) Reporters Ville Pietiläinen, pääsuunnittelija, Koulutuksen arviointineuvosto Observer Markku Karkama, johtava asiantuntija, Trafi Quality system European Foundation for Quality Management (EFQM) Evaluation Arviointi perustui koulutuksen järjestäjän toimittamaan itsearviointimateriaaliin sekä haastatteluihin, joihin osallistui koulutuksen järjestäjän ja koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation OPISKELIJOIDEN LAUSUNTO KOULUTUSORGANISAATION LAADUNHALLINNAN TOIMIVUUDESTA - Merenkulkualan opiskelijayhdistyksen yhteistyö toimii AMK:n suuntaan. - Opiskelijat kokivat oppimis- ja työympäristöjen siirron ongelmana. - Ongelmaksi koettiin myös se, että osa yhteisistä insinööriopinnoista on irrallaan merenkulun sisällöistä. - EKAMI-yhteistyö koettiin vahvuutena. - Koululaivayhteistyötä kiiteltiin. - Opetuksen tasossa, opettajien valmistautumisessa opetukseen ja pedagogisissa taidoissa on suurta vaihtelua. Laivakonepuolen opetus koettiin hyväksi. - Opettajien olisi syytä tehdä kurssien ja sisältöjen synkronointi. Samalla tulisi tehdä myös osaan opetusainesta selkeä sisältöjen päivitys. LAADUNHALLINNAN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET Strenghts - STCW-vastuut on määritelty selkeästi.

24 - Valmistumispalautteen (OPALA) mukaan vahvuuksia on opetuksen korkeatasoisuus ja opinto- ja ohjauspalvelut. - EKAMI-yhteistyö koululaivan osalta. Minor deficiencies / recommendations - Aiempi STCW-arvointi huomioitu, mutta prosessi ilmeisesti kesken. - Työelämäpalautteen systematiikka puuttuu. - Läpäisyasteen parantamistoimenpiteet kesken. - Vetovoimassa kehitettävää. - Simulaattoriympäristöjen rakentuminen ja opettajien koulutus simulaattoriympäristöihin kesken. Vahvuutena oma radiosimulaattori. OHJATUN HARJOITTELUN LAADUNHALLINTA Strenghts - Valmistumispalautteen (OPALA) mukaan harjoittelun ohjaus ja sisältö on kohtuullisen hyvää. - Opiskelijat kokevat ohjatun harjoittelun oppilaitoksen vahvuutena. Minor deficiences / recommendations - Harjoitteluraporttien taso on heikentynyt vuosien varrella. Olisiko syytä palata aiempaan harjoitteluraporttikäytäntöön. - Laajempien harjoitteluraporttien kautta voitaisiin saada myös palautetta oppilaitoksessa annetun opetuksen sisällöistä ja kehitysideoita opetuksen SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT Merisotakoulu Address: PL 5, FI Helsinki Finland Training provided by the unit name A-V/ Tanker familiarization course A-V/ Oil tanker training programme A-V/ Chemical tanker training programme A-V/ Liquefied gas tanker training programme A-V/3.5 Crisis management and human behaviour training A-VI/2-1 Proficiency in survival craft and rescue boats A-VI/2-2 Proficiency in fast rescue boats A-VI/4-1 Medical first aid (ostopalvelu) A-VI/4-2 Medical care (ostopalvelu) Lisättävä 2011 aluksen turvapäällikön koulutus B-I/ Radar observation and plotting (ostopalvelu)

25 B-I/ Automatic radar plotting aids (ARPA).36.1 Navigation and watchkeeping.36.2 Ship handling and manoeuvring (ostopalvelu).36.3 Cargo handling and stowage.36.5 Main and auxiliary machinery operation (ostopalvelu) B-V/a Large ships and ships with unusual manoeuvring characteristics B-V/b Dangerous and hazardous substances in solid form in bulk B-V/c Dangerous and hazardous substances in packaged form Maritime resource management (BRM & ERM) (ostopalvelu) Date of Evaluation Helsinki 8 February 2012 Auditors Kotila Hannu, koulutuspäällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pääauditoija Veikko Engren, merikapteeni, päällikkö, Silja Serenade Matti Nurmi, ylikonemestari, konepäällikkö, Silja Europa Christoffer Andersson (opiskelijajäsen, Arcada) Reporters Ville Pietiläinen, pääsuunnittelija, Koulutuksen arviointineuvosto Quality system Sovellus ISO järjestelmästä, pyrkimyksenä varmistaa merenkulkukoulutuksen STCW-yleissopimuksen kriteerien täyttäminen Evaluation Arviointi perustui koulutusyksikön toimittamaan itsearviointimateriaaliin sekä haastatteluihin, joihin osallistui koulutuksen koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation OPISKELIJOIDEN LAUSUNTO KOULUTUSORGANISAATION LAADUNHALLINNAN TOIMIVUUDESTA - Opiskelijat kokivat, että palautetta voi antaa rehellisesti ja avoimesti. - Opiskelijat ilmaisivat erilaisia palautemuotoja olevan runsaasti. Tämä nähtiin myönteisenä asiana, sillä annetulla palautteella koettiin olevan merkitystä toimintakäytäntöjen kehittämiseen. - Opiskelijoiden tietämys laatujärjestelmästä vaihtelee. Opiskelijat pystyivät nimeään antamiaan palautemuotoja, mutta jatkossa on mietittävä, miten opiskelijoiden perustiedot laatujärjestelmästä saataisiin samalle tasolle. - Opiskelijoiden mukaan oppilaitoksessa annettu teoreettinen opetus vastasi hyvin käytännön tilanteissa vaadittavaa osaamista. LAADUNHALLINNAN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET Strenghts

26 - Aiempi STCW-arviointi oli kattavasti huomioitu ja tehdyt muutokset olivat havaittavissa. - Laatujärjestelmä vaikutti hyvin toimivalta. Käsitykset laatukäsikirjan merkityksestä olivat yhteneviä. - Palauteilmapiiri vaikutti aidosti avoimelta. - Viivästetystä arvioinnista (työelämäpalaute) ja sen vaikuttavuudesta oli selkeätä näyttöä. - Itsearviointeja käytettiin systemaattisesti toimintojen kehittämisen välineenä. Minor deficiencies / recommendations - Laatukäsikirjan seuraaminen oli jokaisen omalla vastuulla. Laatukäsikirjan muutoksista tiedottamiseen olisi syytä luoda jokin menettelytapa. - Laatuvastuu oli nimetty hyvin pieneltä osalta yhden työntekijän tehtäväksi. Jatkossa on syytä miettiä jotain muuta tapaa organisoida laatuvastuu. - Siitä, saavatko opiskelijat STCW vastaavuuksista erillisen todistuksen, tuli hyvin erilaisia vastauksia. Loppukeskustelussa kävi ilmi, että todistus tulee. Jos näin on, niin siitä olisi syytä tiedottaa henkilökuntaa ja opiskelijoita. OHJATUN HARJOITTELUN LAADUNHALLINTA Strenghts - Hyvät, käytännön oppimisympäristöt. - Oppilaitoksessa annettava opetus vastaa sota-aluksilla vaadittavia osaamistavoitteita. - Toimiva opintokirja / harjoittelukirjakäytäntö. - Selkeät ja yhdenmukaiset menettelytavat käytännön harjoittelussa. - Keskitytty strategisesti omiin vahvuusalueisiin ja hankittu muilla alueilla onnistuneesti kumppaneita. Minor deficiences / recommendations - Jatkohaasteena on laivaväen perehdyttäminen ohjaukseen. - Opiskelijat toivoivat enemmän erilaisia (vaihtelevia) oppimisympäristöjä.

27 7.2.4 SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Faculty of Technology and Maritime Management Address: Suojatie 2, FI Rauma Finland Training provided by the unit name A-II/2 Management level A-III/2 Management level A-II/1 Operational level A-III/1 Operational level A-II/4 Support level A-V/ Tanker familiarization course A-V/ Oil tanker training programme A-V/ Chemical tanker training programme A-V/ Liquefied gas tanker training programme A-V/3.5 Crisis management and human behaviour training A-VI/2-1 Proficiency in survival craft and rescue boats A-VI/2-2 Proficiency in fast rescue boats A-VI/4-1 Medical first aid A-VI/4-2 Medical care Lisättävä 2011 aluksen turvapäällikön koulutus B-I/ Radar observation and plotting B-I/ Automatic radar plotting aids (ARPA).36.1 Navigation and watchkeeping.36.2 Ship handling and manoeuvring.36.3 Cargo handling and stowage.36.5 Main and auxiliary machinery operation B-V/a Large ships and ships with unusual manoeuvring characteristics B-V/b Dangerous and hazardous substances in solid form in bulk B-V/c Dangerous and hazardous substances in packaged form Maritime resource management (BRM & ERM) Date of Evaluation Rauma 20 September 2011 Auditors Kotila Hannu, koulutuspäällikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, pääauditoija Otto Vuorinen, turvallisuuspäällikkö, DPA Arctia Shipping Oy

28 Ilpo Minkkinen, merikapteeni, toimitsija/itf-tarkastaja, Suomen Merimiesunioni Tomi Hyppänen, puolimatruusi, konevahtimies (opiskelijajäsen) Reporters Karl Holm, pääsuunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Ville Pietiläinen, pääsuunnittelija, Koulutuksen arviointineuvosto Observer Markku Karkama, johtava asiantuntija, Trafi Quality system Laatujärjestelmä on kiteytetty laatukäsikirjaan, joka koostuu seitsemästä osasta: 1) kuvaus, 2) menettelyohjeet, 3) hallinnolliset ohjeet, 4) sisäiset säännöt, 5) strategiat, 6) laatutallenteet ja 7) prosessikuvaukset. Evaluation Arviointi perustui korkeakoulun toimittamalle itsearviointimateriaalille sekä haastatteluille, jossa haastateltiin korkeakoulun ja koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation OPISKELIJOIDEN LAUSUNTO KOULUTUSORGANISAATION LAADUNHALLINNAN TOIMIVUUDESTA - Vahvuudet navigaatio- ja simulaatio-opetuksessa - Käytännön opetusta (esim. pajatyöskentely) ja ammattiaineita toivottiin selkeästi lisää - Haasteet opiskelijapalautejärjestelmässä ja opettajatutoroinnissa. Toteutuuko tutorointi SAMK:in edellyttämällä tavalla? - Opiskelua koskevien tiedotusten välittyminen nopeammin opiskelijoille - Koululaiva ei käytettävissä - Ammatilliselta ja ylioppilaspuolelta tulevien erityispiirteisiin tulee kiinnittää enemmän huomiota LAADUNHALLINNAN VAHVUUDET JA KEHITTÄMISKOHTEET Strenghts - Työelämäyhteistyötä tehdään ja osaamistarpeiden tunnistamiseen on luotu mekanismi - Yhteistyötä tehdään jonkin verran muiden alan oppilaitosten kanssa - Komentosilta navigointisimulaatio-opetus on korkeatasoista ja käytössä on hyvä Transasin laitteisto - Supporting-, operational- ja management level -koulutus saadaan samassa oppilaitoksessa - Dokumentaatio yksityiskohtaista - Kehityskeskustelukäytännöt ja osaamisen kehittämismahdollisuudet tarkkaan ohjeistettuja - Osaamisen kehittämiseen on olemassa systemaattinen seurantajärjestelmä

29 Minor deficiencies / recommendations - Työelämäyhteyksien selkeämpi dokumentointi - Työelämäyhteistyö henkilösuhteiden varassa - Parempi ajan hermolla pysyminen muuttuvassa merenkulun toimintakentässä ja osaamistarpeissa (esim. sekamiehitykset) - Kiinteämpi yhteys varustamoihin ja merenkulun työmarkkinaosapuoliin - Neuvottelukuntatoiminnan parempi hyödyntäminen OPS:in kehittämisessä - Yhteistyöresurssien parempi hyödyntäminen muun merenkulun koulutuksen suuntaan (esim. pelastusvenemieskoulutuksessa, aluskäsittelyssä ja muissa resursseissa kuten laitekannan kehittämisessä) - AHOT-käytäntöjen kehittäminen opiskelijaystävällisempään suuntaan - Palautejärjestelmän ja opettajatutorointijärjestelmän parempi näkyminen opiskelijalle - Opetussuunnitelman ja STCW-vaatimusten vastaavuustaulukon luominen - Oppilaille on tarjottava käytännön läheistä opetusta tai simulaattori toimintaa siten, että heillä on pätevyys valmistella käyttöä varten, käyttää, havaita häiriöt ja varmistaa ettei laitteistolle aiheudu vauriota käytössä. STCW chapter III. Opiskelija haastattelun tulosten jälkeen ei voitu varmuudella sanoa, että oppilaat olisivat saaneet riittävän määrän käytännön läheistä opetusta tämän pätevyystason saavuttamiseksi. - STCW CHAPTER III o Standards regarding engine department Training o 1The education and training required by paragraph 2.4 of regulation III/1 shall include training in mechanical and electrical workshop skills relevant to the duties of an engineer officer. Competence o Operate main and auxiliary machinery and associated control systems (continued) Knowledge, understanding and proficiency o Preparation, operation, fault detection and necessary measures to prevent damage for the following machinery items and control systems: o.1 main engine and associated auxiliaries o.2 steam boiler and associated auxiliaries and steam systems o Dokumentaatio osittain vanhentunutta (viittauksia vanhoihin asetuksiin) o STCW-vastaavan nimeäminen yksiselitteisesti o Viitteitä siitä, että kehityskeskustelut eivät aina toteudu tavoitellussa aikataulussa OHJATUN HARJOITTELUN LAADUNHALLINTA Strenghts - Opetusharjoittelun organisointi on tehty periaatteessa hyvin ja vastuuhenkilö nimetty - Kaikille järjestetään ensimmäinen harjoittelu koulun puolesta - Vastuuhenkilö hoitaa käytännön järjestelyt keskitetysti ja tämä tuo toimintaan tehoa - Ohjatun harjoittelun seurantakirja on hyvä ja selkeä eri opintolinjoilla Minor deficiences / recommendations - Ohjatun harjoittelun prosessit dokumentoitava paremmin - Vastuuhenkilö on erittäin pätevä, mutta harjoittelu on liikaa hänen varassaan

30 - Harjoittelusta tulleen palautteen ja kehittämistarpeiden tunnistamisen prosessit avattava, erityisesti viestinkulku opettajille - Käytettävästä harjoittelun seurantakirjasta oltava yksiselitteinen kuvaus myös dokumentoinnissa - Oppilaitosyhteistyö merikapteenien aluskäsittelyharjoittelussa ja meri-insinöörien konehuoneharjoittelussa Yrkeshögskolan Novia Katso Aboa Mare:n arviointiraportti Pelastautumis- ja turvallisuuskoulutusta tai laivaväen ensiapu- ja terveydenhuoltokoulutusta antavat koulutusyksiköt ÅLANDS SJÖSÄKERHETSCENTRUM / MARITIME SAFETY CENTER Address: Neptunigatan 6, AX MARIEHAMN Training provided by the unit name Kapitel IV. Sjöradiotrafik A-IV/2 SRC Radiooperatör inom sjöfarten (ROC) Radiooperatör inom sjöfarten (GOC) A-VI/1.1 Familiarization training A-VI/1.2 Basic training A-VI/1-1 Personal survival techniques A-VI/1-2 Fire prevention and fire fighting A-VI/1-3 Elementary first aid A-VI/1-4 Personal safety and social responsibilities A-VI/2-1 Proficiency in survival craft and rescue boats A-VI/2-2 Proficiency in fast rescue boats A-VI/3 Advanced fire fighting A-VI/4-1 Medical first aid A-VI/4-2 Medical care

31 A-VI/3 Advanced fire fighting Date of Evaluation Mariehamn 14 March 2012 Auditors Bo Gyllenberg, sjökapten Leif Wickström, verksamhetsledare, Finlands maskinbefälförbund Christoffer Andersson, student, Arcada, huvudutvärderare Reporters Karl Holm, pääsuunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality system Kvalitetssystem grundar sig på kvalitetsmanual som inkluderar: 1. kvalitetspolicy 2. kvalitetsmål 3. ledningens ansvar 4. kvalitetshandbok 5. styrning av dokument och data 5. intern utbildning 6. beredning 7. genomförande 8. kontroller 9. utbildningsverifikat 10. avvikelser och klagomål Evaluation Arviointi perustui korkeakoulun toimittamalle itsearviointimateriaalille sekä haastatteluille, jossa haastateltiin korkeakoulun ja koulutusyksikön johtoa, opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Observations made through the evaluation OBSERVATIONER OM UTBILDNINGSENHETENS KVALITETSHANTERING Strenghts - Kvalitetspolicy, huvudmannens, ledningens och personalens engagemang i kvaliteten och genom kvaliteten i utbildningsmålen som omfattas av STCW95 - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet för att utbildningen ska kunna genomföras på ett ändamålsenligt sätt (kvalitetspolicy, kvalitetsansvarsfördelning, kvalitetsplanering, kvalitetsledning, kvalitetssäkring och förbättring av kvaliteten) - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet för att förvaltningen och stödåtgärderna för undervisningen ska kunna genomföras på ett ändamålsenligt sätt (kvalitetspolicy, kvalitetsansvarsfördelning, kvalitetsplanering, kvalitetsledning, kvalitetssäkring och förbättring av kvaliteten) - Kvalitetshanteringens omfattning och tillräcklighet i fråga om handledd praktik, utvärdering av lärandet och prov på kunskaper - Omfattning av utbildningsenhetens kvalitetsledning och kvalitetsledningens funktion och effektivitet i styrningen av de egna funktionerna

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Ammatillisen koulutuksen koulutushanke 2008 2010 Helsingissä KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää ammatillisille oppilaitoksille ja koulutuksen

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Uuden määräyksen antaminen on tarpeen, koska määräykseen tehdään jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvattuja muutoksia.

Uuden määräyksen antaminen on tarpeen, koska määräykseen tehdään jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvattuja muutoksia. Perustelumuistio 1(6) Laatimisaika TRAFI/13222/03.04.01.00/2013 Laivaväen pätevyydet Määräyksen tausta ja säädösperusta Voimassa oleva määräys laivaväen pätevyyksistä (Trafi) on 26.2.2013 antanut laivaväestä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Satamatoiminnot. 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille

Satamatoiminnot. 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille Satamatoiminnot 30 op, Satama-alalle räätälöity oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille 0 Koulutuksen lähtökohdat ja kohderyhmä satama-alan tutkintokoulutusta ei toistaiseksi Suomessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee

osapuolten kesken) mainittua sopimusta. korkeakoulut, sekä Jyväskylän yliopisto/kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Tämä sopimus koskee VAASAN KO R KEAKO U LU KONSO RTIO - VASA HöGSKO LE KO NSO RTI U M Tämä dokumentti on vaasalaisten korkeakoulujen 1.1.2009 voimaan astuneen joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen (myöh. JOO-sopimus)

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

STCW uusi kansallinen lainsäädäntö

STCW uusi kansallinen lainsäädäntö STCW uusi kansallinen lainsäädäntö TIEDOTUSTILAISUUS TRAFI/Helsinki 11.3.2013 Jukka Tuomaala Ylitarkastaja Lupakirjat ja Pätevyydet Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Miehitystä ja pätevyyksiä koskevat

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN DIAKISSA PROSESSIN OMISTAJA Opintokokonaisuudesta vastaava opettaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJÄ TutkintoDiakin johtaja PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu

Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu Kehityspäällikkö Heikki Mäkinen Laatuverkoston tapaamispäivä 31.10.2013 Laatutyön integrointi arkeen Laatu osa jokapäiväistä arjen toimintaa, joka edellyttää:

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset 3.12.2007 Tunnustetaanko osaaminen -seminaari Ryhmä 1.2 Oppimistulokset ja niiden arviointi Keskusteluista koosti Riitta Hakulinen Ryhmän työskentelytapa ja tulokset Keskustelun taustalla olivat juuri

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Arviointialue 5. Oppisopimuskoulutuksen päättäminen. 20.3.2014 Tuula Hoivala Tredun oppisopimuskeskus

Arviointialue 5. Oppisopimuskoulutuksen päättäminen. 20.3.2014 Tuula Hoivala Tredun oppisopimuskeskus Arviointialue 5. Oppisopimuskoulutuksen 20.3.2014 Tuula Hoivala Tredun oppisopimuskeskus vertaisarviointi toteutettiin 2012 Kumppanit: Satakunnan oppisopimuskeskus (Porin kaupunki) ja Pirkanmaan oppisopimuskeskus

Lisätiedot

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta

P1 Valitaan kaikki yhdestä jonosta KYH - aikuiskoulutuksen yhteishaku, MK-tutkintoon johtava koulutus VLINTPERUSTEET 3.4.27 ( 5) 2627 2, Tekniikan ja liikenteen yksikkö 293 XXXXX Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma rvosanojen kysyminen

Lisätiedot

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Koponeuvoston kevään päätös. 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Koponeuvoston kevään päätös 16.4.2015 Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi Tänään Alkulämmittely Ajankohtaiset asiat Audintointituloksen ja YOPALAn esittely Palauttetta opetuksesta, kuka,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAT Oppimista tavalla tai toisella - Opintopolut Vaasan ammattiopistossa Vaasan ammattiopisto Kivelä Koulutustakuu NYT!, Helsinki Suunnittelun lähtökohdat (2008) Vaasan ammattiopistossa

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot