Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, henkilöt

Transkriptio

1 Aineistokuvaus Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto (FLEED), otos, henkilöt Sisältökuvaus Tilastokeskuksessa on muodostettu tutkimuskäyttöön linkitetty työntekijä-työnantaja-aineisto (Finnish Longitudinal Employer-Employee Data FLEED). FLEED-otosaineisto on 1/3 satunnaisotos vuotiaista Suomessa asuneista henkilöistä (Ahvenanmaan osalta otos ei edustava, ks. alla). Aineistossa on vuosittain noin henkilöä. Otoksen henkilöitä on seurattu yli ajan eli henkilöstä on tietoja kaikilta niiltä vuosilta, jolloin otoshenkilö on elossa, vuotias ja asuu Suomessa. Otoksen muodostamisesta on tarkempi kuvaus alla. FLEED-otosaineisto sisältää tietoja henkilöiden perusominaisuuksista, perheestä, asumisesta, työsuhteista, työttömyysjaksoista, tuloista ja koulutuksesta. Tietoihin on lisätty työnantajan yritystunniste sekä työpaikan toimipaikkatunniste. Lisäksi mukana on puolisotunniste. Vuodesta 2004 alkaen tietosisältö on hieman aikaisempaa suppeampi. Henkilötiedot linkittyvät vuoden lopun työsuhteen perusteella eri yritysaineistoihin, mm. tilinpäätöspaneeliin. Kaikki linkkausmuuttujat on suojattu tutkijapalveluiden koodilla. Tiedot vastaavat ns. vaikuttavuusaineiston tietosisältöä, mutta tietoja on rajattu ja karkeistettu tietosuojan vuoksi. Aineistosta on olemassa myös kokonaisaineisto, josta voidaan luovuttaa osia erityisistä syistä. Otoksen muodostaminen: Otoksen muodostamiseksi poimitaan ensin kaikki mannersuomalaiset, jotka kuuluvat ikähaarukkaan vuosien aikana (vähintään yhtenä aikavälin vuosista). Kyseessä on siis vuotiaiden vuosittaisten poikkileikkauspopulaatioiden unioni. Koko perusjoukolle poimitaan tietoja kaikilta niiltä vuosilta, jolloin henkilö kuuluu kyseiseen ikähaarukkaan. Näistä henkilöistä otetaan talteen henkilönumero ja tieto vuodesta, jolloin hän on ensimmäisen kerran täyttänyt ylläolevat ehdot. Henkilöt järjestetään em. vuositiedon ja henkilönumeron perusteella. Tälle joukolle generoidaan satunnaisluku nollan ja ykkösen väliltä erikseen määritellyllä siemenluvulla. Näistä valitaan ne, joiden satunnaisluvun arvo on alle 1/3, jolloin siemenluvun pysyessä ennallaan otoksen alkupää pysyy samana. Jos henkilö on aiemmin ollut mukana otoksessa, hän on myös uudemmissa päivityksissä mukana niin kauan kuin kuuluu ikähaarukkaan. Ahvenanmaalla asuvista on tietoja vain, jos henkilö on jonain toisena vuonna asunut Manner-Suomessa ja hänet on sitä kautta poimittu otokseen. Näin ollen otos ei ole edustava ei ahvenanmaalaisten osalta. TVM = Henkilön vuoden viim. viikon työsuhde. ATV = Henkilön vuoden pisin työsuhde VPTS = Henkilön viimeinen päättynyt työsuhde VPT = Henkilön viimeisin vuoden aikana päättynyt työttömyysjakso VPS =Henkilön viimeisen vuoden aikana päättynyt sijoitus VPK = Henkilön viimeisen vuoden aikana päättynyt koulutusjakso Lisätietoja Tilastokeskuksen tutkijapalveluista: tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Kohdejoukko Työikäinen väestö Lähdeaineisto Työssäkäyntitilasto Tulostusaika / 12:11:53 Muuttujia 160 Muuttujaluettelo vuosi shnro sphnro shtun shtun_lyh syrtun syrtun2 stpitunj1 sykstun sykstun2 sukup ika kansa1 kieli kuntaryhma12 maakunta12 Vuosi Suojattu TK:n henkilönumero Suojattu avo- tai aviopuolison hnro Suojattu henkilötunnus Suojattu välimerkitön henkilötunnus Suojattu yritystunnus (TVM=vuoden viim. viikon työsuhde) Suojattu yritystunnus (ATV=vuoden pisin työsuhde) Suojattu kuntien/kuntayhtymien jäsenyhteisötunnus tai valtion virastotunnus Suojattu toimipaikan tunnus (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) Suojattu toimipaikkatunnus (ATV=vuoden pisin työsuhde) Sukupuoli Henkilon ikä Kansalaisuustunnus Äidinkieli Asuinkunnan kuntaryhmä vuoden 2012 aluejaolla Maakunta vuoden 2012 aluejaolla 1 (28)

2 suuralue12 kuntaryhma laani maakunta suuralue seutu12 seutu oty1 oik1 oty2 oik2 toimiala toimiala2 lv_sykstun hk_sykstun_lk akoko asmu asty asva autolkm hape nika vata amas1 amas2 optuki peas ptoim1 ptoim2 saika saikavv sivs sose yvalin a18lkm a7lkm pekoko pety a3lkm suorv yotutk ktutk ututku ammattikoodi tyke tyokk tyottpv tyopv kturaha kturahark aiprva saiprva nmuut yatuki elatulo lkive lkuve ltva ltvp lvar lvv Suuralue vuoden 2012 aluejaolla Asuinkunnan kuntaryhmä (vuosi + 1:n aluejaolla) Asuinkunnan lääni (vuosi + 1:n aluejaolla) Asuinkunnan maakunta (vuosi + 1:n aluejaolla) Suuralue (vuosi + 1 aluejaolla) Seutukunta vuoden 2012 luokituksen mukaan Seutukunta Omistajatyyppi (TVM=vuoden viim. viikon työsuhde) Oikeudellinen muoto (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) Omistajatyyppi (ATV=vuoden pisin työsuhde) Oikeudellinen muoto (ATV=vuoden pisin työsuhde) Toimiala (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) Toimiala (ATV=vuoden pisin työsuhde) Toimipaikan liikevaihto toimipaikkarekisterissä Toimipaikan henkilöstö toimipaikkarekisterissä Asuntokunnan koko Asumismuoto Asuntokuntarakenne Asumisväljyys Autojen lkm asuntokunnassa Hallintaperuste Nuorimman lapsen ikä Varustetaso Ammattiasema (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) Ammattiasema (ATV=vuoden pisin työsuhde) Opintotuki Perheasema Pääasiallinen toiminta (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) Pääasiallinen toiminta (ATV=vuoden pisin työsuhde) Tutkinnon suoritusaika Tutkinnon suoritusvuosi Siviilisääty Sosioekonominen asema Yhteisvalintarekisterissä ko. vuonna Perheen alle 18-v. lasten lkm Perheen alle 7-vuotiaiden lasten lkm Perheen koko Perhetyyppi Perheen alle 3-vuotiaiden lasten lkm korkeimman tutkinnon suoritusvuosi ylioppilastutkinto Tutkinto Tutkintokoodi Ammattikoodi, 2-nrotaso Työttömyyskuukausia Työssäolokuukaudet Työttömyyspäiviä Työpäiviä Käyttötulo Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot Äitiyspäiväraha Sairaspäiväraha Asunto- ja muut velat Yleinen asumistuki Eläketulot Kirkollisvero Kunnallisvero Valtion tuloveron osuus ansiotulon veroista Valtion tuloveron osuus pääomatulojen veroista Verotettava varallisuus Varallisuusvero 2 (28)

3 svatva svatvp svelat telink tkotihtu tmaat1 tpar tyotu tyotur tyrtu sykstun3 syrtun3 vty apvm1 pty apvm2 elaji vela tkela tyela mela osela pela yvela ilmos auto lpvm2 laji3 alku3 loppu3 tslkm tjlkm tyalk1 tylop1 tjpasy1 tyalk2 tylop2 tjpasy2 tyalk3 tylop3 tjpasy3 tyalk4 tylop4 tjpasy4 amnoh haikd tyok1 tappvh tpskd amno3 tyok2 tyalk tylop tjpasyv tjlkmp sapvm sppvm amnos sijkds sipkd sija Ansiotulot yhteensä Pääomatulot yhteensä Velat yhteensä Elinkeinotoiminnan tulot Lapsen kotihoidon tuki ja osittainen hoitoraha Maatalouden asiotulo Sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahat Työtulot Työttömyysturvaetuudet Yrittäjätulo Kryptattu toimipaikkatunnus, sivutyö Kryptattu yritystunnus, sivutyö Voimassa olevan työsuhteen tyyppi (TVM) Työsuhteen alkamispäivä (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) Pisimmän työsuhteen tyyppi (ATV=vuoden pisin työsuhde) Työsuhteen alkamispäivä (ATV=vuoden pisin työsuhde) Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Maatalouden erityiseläke Osa-aikaeläke Perhe-eläke Yksilöllinen varhaiseläke Ilmoittautumislaji korkeakouluun syksyllä Asuntokunnalla auto käytössä Työsuhteen päättymispäivämäärä (ATV=vuoden pisin työsuhde) Työsuhteen tyyppi (vpts=viimeisin vuoden aikana päättynyt työsuhde) Työsuhteen alkamispäivä (vpts=viimeisin vuoden aikana päättynyt työsuhde) Työsuhteen päättymispäivämäärä (vpts=viimeisin vuoden aikana päättynyt työsuhde) Työsuhteiden lukumäärä Työttömyysjaksojen lukumäärä Ensimmäisen työttömyysjakson alkamispäivämäärä Ensimmäisen työttömyysjakson päättymispäivämäärä Ensimmäisen työttömyysjakson päättymisen syy Toisen työttömyysjakson alkamispäivämäärä Toisen työttömyysjakson päättymispäivämäärä Toisen työttömyysjakson päättymisen syy Kolmannen työttömyysjakson alkamispäivämäärä Kolmannen työttömyysjakson päättymispäivämäärä Kolmannen työttömyysjakson päättymisen syy Neljännen työttömyysjakson alkamispäivämäärä Neljännen työttömyysjakson päättymispäivämäärä Neljännen työttömyysjakson päättymisen syy Työnhakijan ammattinumero, 2-nrotaso Työnhakijan työaikatoive Työllisyyskoodi vuoden lopussa Työllisyyskoodin muutospäivä Edellisen työsuhteen päättymisen syy Työnhakijan välitysammatti, 2-nrotaso Työttömyysjakson työllisyyskoodi (vpt=viimeisin vuoden aikana päättynyt työttömyysjakso) Työttömyyden alkamispäivämäärä (vpt=viimeisin vuoden aikana päättynyt työttömyysjakso) Työttömyyden päättymispäivämäärä (vpt=viimeisin vuoden aikana päättynyt työttömyysjakso) Viimeisen päättyneen työttömyysjakson syy Päättyneiden työttömyysjaksojen lukumäärä Sijoituksen alkamispäivä (vps=viimeisen vuoden aikana päättynyt sijoitus) Sijoituksen päättymispäivämäärä (vps=viimeisen vuoden aikana päättynyt sijoitus) Sijoitusammatti (vps=viimeisen vuoden aikana päättynyt sijoitus), 2-nrotaso Toimenpidekoodi (vps=viimeisen vuoden aikana päättynyt sijoitus) Sijoituksen päättymisen syy (vps=viimeisen vuoden aikana päättynyt sijoitus) Päättyneiden sijoitusjaksojen lukumäärä vuoden aikana 3 (28)

4 sikk tkokdh alpvmv papvmv ammnokv ktyypv pasyyv stypv kjlkm kkklkm elat tol95xht tol95xht2 tol95xht3 iykstun iyrtun topi ntalatp tolh tah tolxht tahxht Muuttujat Sijoituskuukausien lukumäärä vuoden aikana Työkokemus ammatissa Työvoimakoulutuksen aloittamispäivä (vpk=viimeisin vuoden aikana päättynyt koulutusjakso) Koulutuksen päättämispäivämäärä (vpk=viimeisin vuoden aikana päättynyt koulutusjakso) Koulutuksen tavoiteammatti (vpk=viimeisin vuoden aikana päättynyt koulutusjakso), 2-nrotaso Koulutustyyppi (vpk=viimeisin vuoden aikana päättynyt koulutusjakso) Koulutuksen päättämisen syy (vpk=viimeisin vuoden aikana päättynyt koulutusjakso) Sijoittumistyyppi (vpk=viimeisin vuoden aikana päättynyt koulutusjakso) Päättyneiden koulutusjaksojen lukumäärä vuoden aikana Koulutuskuukausien lukumäärä vuoden aikana Eläkeläisten asumistuki Luokituskannan avaimella tehty tol95, 2-nrotaso Luokituskannan avaimella tehty tol95, atv, 2-nrotaso Luokituskannan avaimella tehty tol95, sivutyö, 2-nrotaso Toimipaikkatunnuksen pituus Yritystunnuksen pituus Toimipaikkatunnuksen 10. merkki Toimialaluokitus 1995 yritysrekisteristä, 2-nrotaso Karkea toimialaluokitus (ntalatp) Toimialaryhmät (ntalatp) Karkea toimialaluokitus (tol95xht) Toimialaryhmät (tol95xht) Vuosi vuosi Tilastovuosi on se kalenterivuosi, jota tilasto koskee. Suojattu TK:n henkilönumero shnro Suojattu TK:n henkilönumero. Suojattu avo- tai aviopuolison hnro sphnro Suojattu avo- tai aviopuolison henkilönumero. Suojattu henkilötunnus shtun Suojattu henkilötunnus. Suojattu välimerkitön henkilötunnus shtun_lyh Suojattu välimerkitön henkilötunnus. Suojattu yritystunnus (TVM=vuoden viim. viikon työsuhde) syrtun Suojattu yritystunnus (TVM). TVM-käsite = vuoden viim. viikon työsuhde. Suojattu yritystunnus (ATV=vuoden pisin työsuhde) syrtun2 Suojattu yritystunnus (ATV). Vuosilta ATV-käsite = vuoden pisin työsuhde. Suojattu kuntien/kuntayhtymien jäsenyhteisötunnus tai valtion virastotunnus 4 (28)

5 stpitunj1 Suojattu kuntien/kuntayhtymien jäsenyhteisötunnus tai valtion virastotunnus. Suojattu toimipaikan tunnus (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) sykstun Suojattu toimipaikan tunnus (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde). Suojattu toimipaikkatunnus (ATV=vuoden pisin työsuhde) sykstun2 Suojattu toimipaikan tunnus (ATV=vuoden pisin työsuhde). Sukupuoli sukup Henkilön sukupuoli vuoden lopussa. 1 = mies 2 = nainen Henkilon ikä ika Henkilön ikä: ilmoitettu täysinä vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Kansalaisuustunnus kansa1 Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. 1 = Suomi 2 = muu Äidinkieli kieli Väestötilastossa kielijako perustuu väestötietojärjestelmästä saatuihin tietoihin henkilön äidinkielestä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy rekisterissa, ellei sitä erikseen muuteta. fi = suomi sv = ruotsi 9 = muu Asuinkunnan kuntaryhmä vuoden 2012 aluejaolla kuntaryhma12 Tilastollinen kuntaryhmitys on Tilastokeskuksessa kehitetty kaupunkimaisuuden kuvaaja, joka on ollut käytössä vuodesta 1989 lähtien. Se jakaa kunnat taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. 1 = kaupunkimaiset kunnat 2 = taajaan asutut 3 = maaseutumaiset Maakunta vuoden 2012 aluejaolla maakunta12 Maakunta vuoden 2010 aluejaolla. 01 Uusimaa 5 (28)

6 20 Itä-Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa - Åland Suuralue vuoden 2012 aluejaolla suuralue12 Suuralue vuoden 2010 aluejaolla. 1 = Etelä-Suomi 2 = Länsi-Suomi 3 = Itä- Suomi 4 = Pohjois-Suomi 5 = Ahvenanmaa Asuinkunnan kuntaryhmä (vuosi + 1:n aluejaolla) kuntaryhma Asuinkunnan kuntaryhmä (vuosi + 1:n aluejaolla). 1 = kaupunkimaiset kunnat 2 = taajaan asutut 3 = maaseutumaiset Asuinkunnan lääni (vuosi + 1:n aluejaolla) laani Tietoja vuosilta Asuinkunnan lääni (vuosi + 1:n aluejako). Läänit ovat valtion aluehallintoyksiköitä. Läänissä on yleisenä hallintoviranomaisena ja erikseen säädettävien muiden tehtävien hoitamista varten lääninhallitus. Läänien määrä väheni alkaen kuuteen. Läänijaosta säädetään tammikuussa 1997 annetussa lääninhallituslaissa 1997/22. Läänit lakkautettu Etelä-Suomi 2 Länsi-Suomi 3 Itä-Suomi 4 Oulu 5 Lappi 6 Ahvenanmaa Uudenmaan lääni 02 Turun ja Porin lääni 6 (28)

7 04 Hämeen lääni 05 Kymen lääni 06 Mikkelin lääni 07 Pohjois-Karjalan lääni 08 Kuopion lääni 09 Keski-Suomen lääni 10 Vaasan lääni 11 Oulun lääni 12 Lapin lääni 13 Ahvenanmaan maakunta Asuinkunnan maakunta (vuosi + 1:n aluejaolla) maakunta Asuinkunnan maakunta (vuosi + 1:n aluejaolla). Tietoja vuodesta Uusimaa 20 Itä-Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme 08 Kymenlaakso 09 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi 21 Ahvenanmaa - Åland Suuralue (vuosi + 1 aluejaolla) suuralue Suuralue (vuosi + 1 aluejaolla). 1 = Etelä-Suomi 2 = Länsi-Suomi 3 = Itä-Suomi 4 = Pohjois-Suomi 5 = Ahvenanmaa Seutukunta vuoden 2012 luokituksen mukaan seutu12 Seutukunta vuoden 2010 luokituksen mukaan. 1 = Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 2 = Turun seutukunta 3 = Tampereen stk 4 = Oulun stk blank = muu Seutukunta seutu Seutukunta. 7 (28)

8 1 = Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 2 = Turun seutukunta 3 = Tampereen stk 4 = Oulun stk blank = muu Omistajatyyppi (TVM=vuoden viim. viikon työsuhde) oty1 Henkilön vuoden lopun (TVM-työsuhteen) yrityksen omistajatyyppi. Vuodesta 1996 alkaen arvoalue: = Yksityinen kotimainen 2 = Valtio 3 = Kunta 4 = Ahvenanmaan maakunta 5 = Ulkomaalaisomisteinen 6 = Muu omistajatyyppi, tuntematon BL = Henkilö ei työllinen arvoalue: 1 = Yksityinen kotimainen 2 = Valtio 3 = Kunta 4 = Kuntainliitto 6 = Ulkomaalaisten osuus yli 20 %, enintään 50 % 7 = Ulkomaalaisten osuus yli 50 % 9 = Muu omistajatyyppi, tuntematon Oikeudellinen muoto (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) oik1 Henkilön vuoden lopun (TVM-työpaikan) yrityksen oikeudellinen muoto. 11 = Luonnollinen henkilö 12 = Kuolinpesä, perikunta 13 = Verotusyhtymä 14 = Avoin yhtiö 15 = Konkurssipesä 21 = Kommandiittiyhtiö 22 = Laivanisännistö (ei osakeyhtiö) 31 = Osakeyhtiö 32 = Keskinäinen vakuutusyhtiö 33 = Säästöpankki 34 = Eläkesäätiö tai -kassa, työeläkelaitos, työttömyys- tai avustuskassa 35 = Asunto-osakeyhtiö 41 = Osuuskunta 51 = Säätiö, rahasto 52 = Aatteellinen yhdistys 53 = Keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö 54 = Taloudellinen yhdistys 61 = Julkinen viranomainen 62 = Julkinen liikelaitos 63 = Julkisoikeudellinen yhteisö 71 = Valtionkirkko 72 = Muu uskonnollinen yhteisö 90 = Muu oikeudellinen muoto, tuntematon BL = Henkilö ei työllinen Omistajatyyppi (ATV=vuoden pisin työsuhde) oty2 Henkilön vuoden pisimmän ATV-työsuhteen yrityksen omistajatyyppi. Tietoa vuosilta =Yksityinen kotimainen 2 = Valtio 3 = Kunta 8 (28)

9 4 = Ahvenanmaan maakunta 5 = Ulkomaalaisomisteinen 6 = Muu omistajatyyppi, tuntematon BL = Henkilö ei työllinen =Yksityinen kotimainen 2=Valtio 3=Kunta 4=Kuntainliitto 6=Ulkomaalaisten osuus yli 20 %, enintään 50 % 7=Ulkomaalaisten osuus yli 50 % 9=Muu omistajatyyppi BL=Henkilö ei työllinen Oikeudellinen muoto (ATV=vuoden pisin työsuhde) oik2 Henkilön pisimmän työsuhteen (ATV-työpaikan) yrityksen oikeudellinen muoto. Tietoja vuosilta Arvoalue: = Luonnollinen henkilö 12 = Kuolinpesä, perikunta 13 = Verotusyhtymä 14 = Avoin yhtiö 15 = Konkurssipesä 21 = Kommandiittiyhtiö 22 = Laivanisännistö (ei osakeyhtiö) 31 = Osakeyhtiö 32 = Keskinäinen vakuutusyhtiö 33 = Säästöpankki 34 = Eläkesäätiö tai -kassa, työeläkelaitos, työttömyys- tai avustuskassa 35 = Asunto-osakeyhtiö 41 = Osuuskunta 51 = Säätiö, rahasto 52 = Aatteellinen yhdistys 53 = Keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö 54 = Taloudellinen yhdistys 61 = Julkinen viranomainen 62 = Julkinen liikelaitos 63 = Julkisoikeudellinen yhteisö 71 = Valtionkirkko 72 = Muu uskonnollinen yhteisö 90 = Muu oikeudellinen muoto, tuntematon BL = Henkilö ei työllinen Toimiala (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) toimiala TVM-työnantajan toimiala, kyseisen vuoden luokitus, 2-nrotaso. Henkilön tvm-käsitteen mukaisen työsuhteen toimiala eli vuoden lopussa työllisenä olevien päätyösuhteen toimiala. Toimialaluokitus on muuttunut vuosien varrella. Käytössä seuraavat luokitukset: toimiala_1_08_s (TOL2008) vuodesta 2007 lähtien toimiala_1_02_s (TOL2002) vuodet toimiala_1_00_s (TOL95, toinen tarkistettu painos) vuodet toimiala_1_95_s (TOL95) vuodet toimiala_1_88_s (TOL88) vuodet (28)

10 Toimialaluokitus TOL95 on ollut käytössä vuosina Luokitusavaimet: Toimiala (ATV=vuoden pisin työsuhde) toimiala2 Kuvaa henkilön pisimmän työsuhteen toimialaa niillä, jotka on päätelty työllisiksi ATV-käsitteen mukaan (2-nrotaso). Tietoja vuosilta Toimipaikan liikevaihto toimipaikkarekisterissä lv_sykstun Toimipaikan liikevaihto toimipaikkarekisterissä. Toimipaikan henkilöstö toimipaikkarekisterissä hk_sykstun_lk Toimipaikan henkilöstö toimipaikkarekisterissä, 10 luokkaa. 1 = = = = = = = = = = Asuntokunnan koko akoko Asunnossa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuvien henkilöiden lukumäärä. 1 = 1 henkilö 2 = 2 henkilöä 3 = 3 henkilöä 4 = 4 henkilöä 5 = 5 henkilöä 6 = 6 henkilöä 7 = 7 henkilöä 8 = 8 henkilöä 9 = 9+ henkilöä Asumismuoto asmu Asumismuoto muuttujan avulla rajataan asuntokunnat. 0 = ei vakinaisesti asuttu 1 = vakinaisesti asuttu Asuntokuntarakenne asty Asuntokuntarakenne. Tieto on tuotettu vuodesta Luokitus on muuttunut vuodesta Luokitus 2006 alkaen: 0 = laitosväestö ja yli 25 hengen asuntokunnat 1 = 1 perhe, ei muita 2 = 1 perhe ja muita 10 (28)

11 3 = 2 perhettä, ei lisäksi muita 4 = 2 perhettä, lisäksi muita 5 = vähintään 3 perhettä, ei lisäksi muita 6 = vähintään 3 perhettä, lisäksi muita 7 = ei perhettä, asuntokunnan koko = 1 8 = ei perhettä, asuntokunnan koko = 2, joilla sama sukupuoli 9 = ei perhettä, asuntokunnan koko = 2, joilla eri sukupuoli 10 = ei perhettä, asuntokunnan koko > 2, kaikilla sama sukupuoli 11 = ei perhettä, asuntokunnan koko > 2, joilla eri sukupuoli null = ei perheitä Luokitus vuoteen 2005: 1 = 1 perhe ja ei muita 2 = 1 perhe ja muita 3 = 2 + perhettä ja ei muita 4 = 2 + perhettä ja muita 5 = ei perhettä, 1 henkilö 6 = ei perhettä, 2 henkilöä samaa sukupuolta 7 = ei perhettä, 2 henkilöä eri sukupuolta 8 = ei perhettä, väh. kolme henkilä samaa sukupuolta 9 = ei perhettä vähintään 3 henkilöä, kaikki eivät samaa sukupuolta null = ei perheitä Asumisväljyys asva Asumisväljyysluokitus: 1 = tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun) 2 = normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin. 3 = ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun) 4 = Tuntematon, asuntokunnan huoneluku tuntematon. null = Ei vakinaisia asukkaita. Keittiötä ei ole luettu mukaan huonelukuun vuodesta 1989 lähtien. Autojen lkm asuntokunnassa autolkm Asuntokunnille summataan asuntokunnan (ensisijaisesti auton haltija ja jollei haltijalla ole hetua niin auton omistaja) hallinnassa olevat autot. Tieto vuosilta , 1998 ja Hallintaperuste hape Asunnon hallintaperuste, 1-2 omistusasunnot, 3-5 vuokra-asunnot, 6- muut. Hallintaperuste on pääsääntöisesti päätelty vakinaisesti asutuille asunnoille eli asuntokunnille. Koko asuntokannan osalta tyhjät asunnot menevät arava-asuntoja lukuunottamatta yleisesti luokkaan 9 (Tuntematon hallintaperuste) Omistaa talon 2 Omistaa asunnon osakkeet 3 Aravavuokra-asunto 4 Korkotukivuokra-asunto 5 Muu vuokra-asunto 6 Asumisoikeusasunnot 7 Muu hallintaperuste (sukulaisuus ym.) 9 Tuntematon omistaa talon 2 omistaa osakkeet 11 (28)

12 3 työ- tai virkasuhdeasunto 4 vuokra-asunto 5 muu hallintaperuste 6 asumisoikeusasunto 7 hallintaperuste tuntematon 9 tuntematon Nuorimman lapsen ikä nika Perheen nuorimman lapsen ikä. Tietoja vain vuosilta perheen nuorimman lapsen ikä, asuntokunnan nuorimman henkilön ikä. 00 = nuorimman lapsen ikä 0 vuotta 01 = nuorimman lapsen ikä 1 vuotta = ei lapsia tai henkilö ei kuulu perheväestöön Varustetaso vata Asunnon varustelutaso. Varustetasoluokat 2, 3 sekä puuttuva tieto kannattaa yhdistää, sillä eri vuosina on ollut erilaisia päättelysääntöjä mm. tuntemattomaksi/blankoiksi jäävien osalta. Kannattaa myös huomioida, että kaikki varustemuutokset eivät ole luvanvaraisia toimenpiteitä eivätkä näin ollen tule viranomisten tietoon eivätkä rekistereihin ja tilastoihin. luokitus: 1=hyvin varustettu 2=puutteellisesti varustettu, 3=erittäin puutteellisesti varustettu, BL=tuntematon Ammattiasema (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) amas1 Ammattiasema päätyösuhteen mukaan (TVM-päättely). 1 = palkansaaja 2 = yrittäjä Ammattiasema (ATV=vuoden pisin työsuhde) amas2 Ammattiasema pisimmän työsuhteen mukaan (ATV-päättely). Tietoja vuosilta = palkansaaja 2 = yrittäjä BL= ei työllinen Opintotuki optuki Tieto opintuen saamisesta. K = saanut opintotukea keväällä S = saanut opintotukea syksyllä M = saanut opintotukea molempina lukukausina. = Ei ole saanut opintotukea Perheasema peas 12 (28)

13 Lapsiksi perhetilastossa katsotaan iästä riippumatta vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset, mutta ei kasvattilapsia tai huollettavia lapsia. 1 = Päämies 2 = Puoliso 3 = Lapsi 4 = avoperheen päämies, 5 = avoperheen puoliso 9 = Tuntematon 0 = Perheeseen kuulumaton Pääasiallinen toiminta (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) ptoim1 Pääasiallinen toiminta päätyösuhdepäättelyllä (tvm-päättely). HUOM! Vuodesta 2005 lähtien työllisten alaikäraja tilastossa nousi 18 vuoteen johtuen uudesta eläkelaista. Alle 18-vuotiaat eivät kuulu enää työeläkevakuutuksen piiriin, joten tietoa heidän työsuhteistaan ei ole saatavissa. Tämä alensi työllisten määrää noin 1 %. Suurin osa näistä on opiskelijoita, jotka työskentelevät opintojensa ohessa ja luokitellaan nyt opiskelijoiksi. Vuonna 1998 ns. pätkätyölain voimaantulon myötä lyhyet työsuhteet tulivat työeläkevakuutuksen piiriin. Siten TaEL:n piiriin kuuluivat kaikki kotitalouksien teettämät työt, alle kuukauden TEL-alan työsuhteet ja yli kuukauden jatkuvat mutta alle TEL-palkkarajan jäävät työsuhteet (v palkkaraja 1156,69 mk/kk). Tämä aiheutti pienen nousun työllisten määrään. 11 = työllinen 12 = työtön 21 = 0-14 vuotias 22 = opiskelija 24 = eläkeläinen 25 = varus- tai siviilipalvelusmies 29 = työttömyyseläkeläinen 99 = muu työvoiman ulkopuolella oleva Pääasiallinen toiminta (ATV=vuoden pisin työsuhde) ptoim2 Pääasiallinen toiminta pisimmän työsuhteen päättelyllä (atv-päättely). Saa arvoja 11=työllinen, 12=työtön, 21=0-14 vuotias, 22=opiskelija, 24=eläkeläinen, 25=varus- tai siviilipalvelusmies, 29=työttömyyseläkeläinen 99=Muu työvoiman ulkopuolella olevat Tutkinnon suoritusaika saika Tutkinnon suoritusvuosi ja -kuukausi v muodossa KKVV. Vuosille muotona pelkkä VVVV. Tietoja vuosille Tutkinnon suoritusvuosi saikavv Henkilön viimeisimmän korkeimman tutkinnon suoritusvuosi ko. vuoden tutkintorekisteristä. Siviilisääty sivs Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. On huomioitava, ettei avoliitto ole siviilisääty. Avoliitossa elää jokaisen siviilisäädyn edustajia, myös virallisesti edelleen naimisissa olevia. 13 (28)

14 Nykyiset avioerosäännökset eivät enää tunne asumuseron käsitettä. Vanhojen avioerosäännösten nojalla ennen asumuseroon tuomitut ja edelleen asumuserossa elävät on tilastoissa luettu naimisissa oleviin. Samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet lähtien myös Suomessa rekisteröidä parisuhteensa. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on tietosuojasyistä kunnittaisissa taulukoissa luokiteltu yhteen naimisissa olevien kanssa, samoin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet tai leskeksi jääneet eronneiden ja leskien kanssa. 1 = naimaton 2 = aviossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai asumuserossa 4 = eronnut tai eronnut rekisteröidystä parisuhteesta 5 = leski tai leski rekisteröidystä parisuhteesta Sosioekonominen asema sose Henkilön sosioekonominen asema. Tietoja vuosilta 1995, 2000, Yrittäjät 10 Maa- ja metsätalousyrittäjät 20 Yrittäjät, ei maa- ja metsätalous 3 Ylemmät toimihenkilöt 31 Johtotehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 32 Suunnittelu- ja tutkimustehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 33 Opetustehtävissä toimivat ylemmät toimihenkilöt 34 Muut ylemmät toimihenkilöt 4 Alemmat toimihenkilöt 41 Työnjohtotehtävissä toimivat alemmat toimihenkilöt 42 Itsenäistä toimistotyötä tekevät alemmat toimihenkilöt 43 Epäitsenäistä toimistotyötä tekevät alemmat toimihenkilöt 44 Muut alemmat toimihenkilöt 5 Työntekijät 51 Maa- ja metsätaloustyöntekijät 52 Teollisuustyöntekijät 53 Muut tuotantotyöntekijät 54 Jakelu- ja palvelutyöntekijät 6 Opiskelijat 60 Opiskelijat 7 Eläkeläiset 70 Eläkeläiset 8 Muut 81 Työttömät 82 Muut (Varusmiehet) 9 Tuntematon 99 Tuntematon Yhteisvalintarekisterissä ko. vuonna yvalin Läsnäolo yhteisvalintarekisterissä. Tietoa vuosilta K = Ollut yhteisvalintarekisterissä keväällä (opiskelu alkaa keväällä) S = Ollut yhteisvalintarekisterissä syksyllä (opiskelu alkaa syksyllä) BL/0 = Ei ole ollut yhteisvalintarekisterissä Perheen alle 18-v. lasten lkm a18lkm Perheen kaikkien alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä. Muuttujan arvo on puuttuva henkilöillä, jotka eivät kuulu perheväestöön (ks. perheen määritelmä: ). Perheen alle 7-vuotiaiden lasten lkm 14 (28)

15 a7lkm Perheen alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärä. Muuttujan arvo on puuttuva henkilöillä, jotka eivät kuulu perheväestöön (ks. perheen määritelmä: ). Perheen koko pekoko Perheen henkilöluku. Arvoalue ja jos >9 = 9. Muuttujan arvo on puuttuva henkilöillä, jotka eivät kuulu perheväestöön (ks. perheen määritelmä: ). Perhetyyppi pety Perhetyyppi. 1 = aviopari ilman lapsia 2 = aviopari ja lapsia 3 = äiti ja lapsia 4 = isä ja lapsia 5 = avopari ja yhteisiä lapsia 6 = avopari ja vain ei-yhteisiä lapsia 7 = avopari ilman lapsia. Muuttujan arvo on puuttuva henkilöillä, jotka eivät kuulu perheväestöön (ks. perheen määritelmä: ). Perheen alle 3-vuotiaiden lasten lkm a3lkm Perheen alle 3-vuotiaiden lasten lukumäärä. Tietoja vuosilta Muuttujan arvo on puuttuva henkilöillä, jotka eivät kuulu perheväestöön (ks. perheen määritelmä: perhe.html ). korkeimman tutkinnon suoritusvuosi suorv Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi. ylioppilastutkinto yotutk Ylioppilastutkinto. Tietoja vuodesta Lukiokoulutustilastossa, "Koulutukseen hakeutuminen" ja "Sijoittuminen koulutuksen jälkeen" -tilastossa ylioppilastutkinnolla tarkoitetaan ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa lukion päättötutkintoa, johon lukion koko oppimäärää opiskeleva opiskelija voi osallistua. Ylioppilaskokeen hyväksytty suorittaminen johtaa ylioppilastutkintoon. 0 = henkilö ei ole suorittanut pohjakoulutuksena yo-tutkintoa tai yo-tutkinnosta ei ole tietoa 4 = henkilö on suorittanut pohjakoulutuksena yo-tutkinnon Tutkinto ktutk Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukainen koodi (1994 ennen vuotta 1997), vuodesta 2005 eteenpäin kyseisen vuoden koulutusluokitus: Tutkintokoodi ututku Tutkinto uusimman koulutusluokituksen mukaan. Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. 15 (28)

16 Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot. Ammattikoodi, 2-nrotaso ammattikoodi Ammattikoodi 2-numerotasolla. Tietoja vuosilta 1995, 2000 ja Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen ammattiluokitusta. Ennen vuotta 2010 on käytössä ammattiluokitus 2001 ja vuodesta 2010 alkaen ammattiluokitus Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike. Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Työttömyyskuukausia tyke Henkilön työttömyyskuukaudet. Tietoja vuosilta Vuodesta 2005 lähtien tieto laskettu työttömyyspäivien lukumäärästä (tyottpv): 1-14 päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= (366) päivää= : laskentatapa erilainen. Kukin kalenterikuukausi laskettu erikseen. Jos kalenterikuukautena vähintään 16 työttömyyspäivää, on koko kuukausi laskettu täydeksi työttömyyskuukaudeksi(huom. luokitus 01,02,03 jne). Työssäolokuukaudet tyokk Henkilön työssäolokuukaudet. Tietoja vuosilta Vuodesta 2005 lähtien tieto laskettu työpäivien lukumäärästä (tyopv) päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= päivää=6 16 (28)

17 päivää= päivää= päivää= päivää= päivää= (366) päivää= : laskentatapa erilainen. Kukin kalenterikuukausi laskettu erikseen. Jos kalenterikuukautena vähintään 16 työpäivää, on koko kuukausi laskettu täydeksi työkuukaudeksi(huom. luokitus 01,02,03 jne). Vuodet 1997 ja 1998 luokka 00 = 1-15 päivää ml. henkilöt joilla ei työssäolopäiviä null=ei työpäiviä, 00 = 1-15 päivää. Työttömyyspäiviä tyottpv Henkilön työttömyyspäivien yhteenlaskettu lukumäärä tilastovuonna. Tietoja vuosilta Työpäiviä tyopv Henkilön työpäivien yhteenlaskettu lukumäärä tilastovuonna. Tietoja vuosilta Käyttötulo kturaha Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot on vastaava käsite kuin kotitalouden käytettävissä olevat tulot, mutta siitä puuttuvat laskennalliset tuloerät (esim. omassa käytössä olevasta omistusasunnosta saatavat laskennalliset tulot), negatiiviset arvot on nollattu. Tietoja vuodesta 1995 alkaen. Käsite sisältää työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kturahark Rekisterikotitalouden käytettävissä olevat rahatulot, negatiiviset arvot on nollattu. Tietoja vuodesta 1995 alkaen. Äitiyspäiväraha aiprva Sairausvakuutuksen äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityisäitiysraha suoraan vakuutetulle Kelan sairausvakuutusrekisteristä. Tietoja vuodesta 1995 alkaen. Sairaspäiväraha saiprva Sairausvakuutuksen suoraan vakuutetulle maksamat sairauspäivärahat Kelan sairausvakuutusrekisteristä. Tietoja vuodesta 1995 alkaen. Asunto- ja muut velat nmuut Asunto- ja muut velat. Tietoja vuodesta 1995 alkaen. Yleinen asumistuki yatuki Yleinen asumistuki. Tietoja vuodesta 1993 alkaen. Eläketulot elatulo Summatut eläketulot koostuu seuraavista eristä kansaneläke 17 (28)

18 työ-, virka- ja yrittäjäeläke tapaturmavakuutuseläke muut eläkkeet ansiotulona potilasvakuutuksen eläke ansiotulona verotettava eläke kansaneläkkeen perhe-eläke työnantajan maksama eläke ulkomaille maksettu eläke, josta on peritty vain sairaanhoitomaksu (2006-) vapaaehtoisiin henki- ja eläkevakuutuksiin perustuvat eläkkeet (2007-) ulkomaan edustuston virkamiehen puolison erityiskorvaus (2008-) Kirkollisvero lkive Kirkollisvero. Kunnallisveroa maksetaan kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella kunnan veroäyrin hinnan (kuntien tuloveroprosentin) ja kirkollisveroa seurakunnan alueella määrätyn kirkollisveroäyrin hinnan mukaan. Kunnallisvero lkuve Kunnallisveroa maksetaan kunnallisverotuksessa verotettavan tulon perusteella kunnan veroäyrin hinnan (kuntien tuloveroprosentin) ja kirkollisveroa seurakunnan alueella määrätyn kirkollisveroäyrin hinnan mukaan. Valtion tuloveron osuus ansiotulon veroista ltva Valtion tuloveron osuus ansiotulon veroista. Tietoja vuosilta Valtion tuloveron osuus pääomatulojen veroista ltvp Valtion tuloveron osuus pääomatulojen veroista. Tietoja vuosilta Verotettava varallisuus lvar Verotettava varallisuus. Poistunut vuodesta Tietoja vuosille Varallisuusvero lvv Varallisuusvero. Poistunut vuodesta Tietoja on vuosilla Ansiotulot yhteensä svatva Ansiotulot yhteensä valtionverotuksessa. Pääomatulot yhteensä svatvp Pääomatulot yhteensä valtionverotuksessa. Tietoja vuodesta 1993 alkaen. Velat yhteensä svelat Velat yhteensä. Tietoja on vuosille Tietoa ei enää saatavilla vuodesta Elinkeinotoiminnan tulot telink Elinkeinotoiminnan tulot = TELINK koostuu seuraavista eristä: TELINKA=elinkeinotoiminnan ansiotulot TELINKP=elinkeinotoiminnan pääomatulot 18 (28)

19 Elinkeinotoiminnan ansiotulot = TELINKA koostuu seuraavista eristä: TLIIK1=elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus TLIIKP=puolison elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus TPORO1=ansiotulo porotaloudesta Elinkeinotoiminnan pääomatulot = TELINKP koostuu seuraavista eristä: TLIIK2=elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus TLIIK2P=puolison elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus TPORO2=pääomatulo porotaloudesta ) Lapsen kotihoidon tuki ja osittainen hoitoraha tkotihtu Lapsen kotihoidon tuki ja osittainen hoitoraha. Maatalouden asiotulo tmaat1 Maatalouden ansiotulo (oma). Tietoja vuodesta 2004 alkaen. Sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahat tpar Sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahat ym. Työtulot tyotu Summatut työtulot (palkkatulot). Työttömyysturvaetuudet tyotur Summatut työttömyysturvaetuudet. Yrittäjätulo tyrtu Yrittäjätulo = TYRTU koostuu seuraavista eristä: TMAATUL=maatalouden tulot TELINK=elinkeinotoiminnan tulot TYHTUMA=tulot yhtymästä Maatalouden tulot = TMAATUL koostuu seuraavista eristä: TMAAT1=maatalouden ansiotulot TMAAT2=maatalouden pääomatulot TMAAT1P=Maatalouden ansiotulo (puolison) TMAAT2P=Maatalouden pääomatulo (puolison) Elinkeinotoiminnan tulot = TELINK koostuu seuraavista eristä: TELINKA=elinkeinotoiminnan ansiotulot TELINKP=elinkeinotoiminnan pääomatulot Elinkeinotoiminnan ansiotulot = TELINKA koostuu seuraavista eristä: TLIIK1=elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus TLIIKP=puolison elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus TPORO1=ansiotulo porotaloudesta Elinkeinotoiminnan pääomatulot = TELINKP koostuu seuraavista eristä: TLIIK2=elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus TLIIK2P=puolison elinkeinotoiminnan pääomatulo-osuus TPORO2=pääomatulo porotaloudesta ) 19 (28)

20 Tulot yhtymästä = TYHTUMA koostuu seuraavista eristä: YHTA ansiotulo yhtymästä YHTP pääomatulo-osuus yhtymästä Ansiotulo yhtymästä = YHTA koostuu seuraavista eristä: TYHTAT=Ansiotulot ilman osinkoja yhtymästä TEINOYVA=Ei not. yht. saatujen osinkojen veronalainen määrä yht. TYHAU=Ansiotulo-osuus ulkomaisen yhtymän tuloista Pääomatulo-osuus yhtymästä = YHTP Koostuu seuraavista erstä: TYHTPOT=Pääomatulot ilman osinkoja yhtymästä TEINOYVP=Ei not. yht. saadut osingot pääomatuloa yht. TNOSYHV=Julk.not. yhtiöstä saadut osingot pääomatuloa yht. TYHAP=Pääomatulo-osuus ulkomaisen yhtymän tuloista TOPYKOK=Yhtymästä saadut osuuspääoman korot TOPYVV=Yhtymästä saatu osuuspääomatopyvv=yhtymästä saatu osuuspääoma Kryptattu toimipaikkatunnus, sivutyö sykstun3 Kryptattu toimipaikkatunnus, sivutyö. Tietoja vuosilta Kryptattu yritystunnus, sivutyö syrtun3 Kryptattu yritystunnus, sivutyö. Tietoja vuosilta Voimassa olevan työsuhteen tyyppi (TVM) vty Voimassa olevan työsuhteen tyyppi (TVM). Tietoja vuosilta Työsuhteen alkamispäivä (TVM=vuoden viim.viikon työsuhde) apvm1 Työsuhteen alkamispäivä (TVM). Tietoja vuosilta Pisimmän työsuhteen tyyppi (ATV=vuoden pisin työsuhde) pty Pisimmän työsuhteen tyyppi (ATV). Tietoja vuosilta Arvoalue: 1 = TEL 2 = YEL 3 = MYEL 4 = LEL 5 = TAEL 6 = Kirkko A = Ahvenanmaan maakuntahallitus A = Suomen Pankki A = KELA B = Merimieseläkekassa C = Kunta D = Valtio E = Valtionapulaitos blank = Tuntematon Työsuhteen alkamispäivä (ATV=vuoden pisin työsuhde) apvm2 Työsuhteen alkamispäivä (ATV). Tietoja vuosilta Eläkelaji elaji 20 (28)